toukokuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ja an i Fö hr 11 7. Nuorten uskontulkinnassa toivo tarkoittaa sitä, ettei ketään suljeta pois Pääkirjoitus: Nopeita päätöksiä tarvitaan, että ruokaa riittää kaikille 8. vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –2 2 Tässä lehdessä liitteenä: Sota ja rauha Kirkkopäivillä Viime viikonloppuna Kirkkopäivillä ja Lähetysjuhlilla Oulussa oli noin 6 000 kävijää. 16 3 N:o 21 | 27. Ulkoministeri Pekka Haavisto oli yksi aihetta käsitelleistä esiintyjistä. Ukrainan sota leimasi ohjelmaa
1 Mikä on ajankohtaista kirkossanne. Silloin kun käärmeen häntä vilahti, miekka välähti elämän puulle johtavalla tiellä ja paratiisin portti suljettiin. Halonen sanoi näin: ”Toisaalta on hyvä tietää ihmisen juurista ja siivistä, mutta pitäisi myös muistaa, ettei ihminen ole seisova vesi, vaan muuttuu elämänsä aikana.” Tilaisuutta seurannut päätoimittaja Mari Teinilä kirjoitti Halosen viitanneen tällä ainakin osin siihen, että häntä pyydetään kommentoimaan vuosikymmenten takaisia lausuntojaan. Heidän sielunsa on sairas ja levoton, pysähtyen milloin rikkauden, milloin viisauden, milloin vallan ja kunnian, milloin taas hetkellisen ilon ja nautinnon eteen ja palvovat sitä, luullen löytäneensä onnensa ja autuutensa. 6). Erityisesti mielessämme on lasten ja nuorten tavoittaminen. Kautta aikain nälkäinen ihminen on lähtenyt liikkeelle, eikä häntä voi siitä syyttää. Näin toimimalla tuetaan samalla maailmanlaajuisesti hyvinvoivaa luontoa. Hänen Ukrainaan liittyvistä ajatuksistaan kerrotaan tässä lehdessä (s. Tansanian luterilainen kirkko on maailman toiseksi suurin luterilainen kirkko. Ja kuitenkin niin monet ihmiset etsivät elämästään onnea ulkonaisista asioista. ?. Huovisen ja Halosen ajatukset alkoivat kaikua mielessäni samaa sanomaa: Ihminen muuttuu ja saa muuttua. Mutta riittääkö niissä virkoja tai ammattitaitoisia tekijöitä. | Kuva: Kirsi Elo / Suomen Lähetysseura ANDREW GULLE Tansanian luterilaisen kirkon piispa Virtaava usko L uin kollegoideni juttuja Oulun Kirkkopäiviltä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. 1922 Onni ei ole ulkonaisissa, vaan sisäisissä asioissa. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Kaj Aalto, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 61 000 (2021 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. MARI TEINILÄ ”Tulkaa Tansaniaan oppimaan kirkkomme toimintatavoista” Piispa Andrew Gullen mukaan kirkon antamaan aineelliseen apuun on aina sidottava julistus, koska avunsaajalla on oikeus tietää, mikä motivoi avun antajaa. Niin että kaikille riittää jokapäiväistä leipää myös huomenna. – Painotamme rukouksen merkitystä. Kun ei ole syötävää, on vaikeaa keskittyä kuuntelemaan Jumalan sanaa. Lisäksi niissä opetetaan, että uskoa seuraa vauraus. Kuljemme kodista kotiin ja kutsumme kyläläisiä illalla ulkona järjestettäviin tilaisuuksiin. Myös uskonelämä muuttuu, se saa uusia muotoja, tyrehtyy ja pulppuaa. Elämä virtaa, ja niin on hyvä. – Keskeinen kysymys on, miten tavoittaa ihmiset voimakkaasti kaupungistuvassa ja maallistuvassa yhteiskunnassa. Lisää Teemu Laajasalon ja Halosen keskustelusta voi lukea Kotimaa.fi:ssä julkaistusta jutusta. Siihen kuuluu 7,9 miljoonaa jäsentä. Heitä on noin 40 prosenttia koko väestöstä. Diakoniaviranhaltijoiden määrä ja pätevyys pitää saada vastaamaan tarvetta. Jos katsoivat, näkivät kyynelten virtaavan Isän kasvoille. Lisäksi Tansaniassa papit tekevät paljon kotikäyntejä. Tällaisessa opetuksessa ei ole kyse kristinuskon Jumalasta. Tässä vakavassa tilanteessa toivoisi sekä seurakunnilta että kansanedustajilta ja hallitukselta kykyä nopeisiin päätöksiin. Seurakunnissa se näkyy diakoniatyön kysynnässä. Olemme samalla tiellä, ikävä ja odotus rintaa korventamassa. Autiomaasta tie johtaa sovituspaikalle, josta voimme jatkaa kotia kohti. Piispojen yksi käytännön neuvo on suosia lähituotantoa. – Toisena ajankohtaisena kysymyksenä on köyhyys. Puheenvuoroissa nousi esille, että maailmaa uhkaa pahin ruokakriisi vuosikymmeniin. Kirkkopäiville osallistui myös presidentti Tarja Halonen. Rukoilemme usein kohdatessamme toisiamme sekä tilaisuuksissa. ???????. Ne ovat kaikki kirkon jäseniä, niillä on vain erilainen etuliite.” Hymähdin ilahtuneesti. 11). Maaseutu ja maanviljelys ovat elämän edellytyksiä. Tällä viikolla Maailman talousfoorumi Davosissa käsitteli ruokaturvaa. – Kirkon antamaan aineelliseen apuun pitää kuulua julistus. Mikkelin, Kuopion ja Lapuan hiippakuntien piispat toivat viime viikolla yhteisessä kirjoituksessaan esille huolensa maataloustuottajien ahdingosta sekä ruokaturvasta. PÄIVI PUHAKKA Maanviljelys on elämän edellytys S ota itsessään on jo kauheaa, mutta sitä ovat sodan kerrannaisvaikutuksetkin. Ruoka ei ole vain kulutushyödyke, vaan välttämättömyystarvike. Suurenakin määränä. Herra, minä tahdon etsiä sinua, älä kätke minulta kasvojasi! Isä vastaa ja puhuttelee hellästi, kuten Jaakobia, ”sinä Jesurun”. Kun ennestään köyhissä maissa ruuan hinta nousee, se voi heijastua Eurooppaan pyrkivien ihmisten kasvavana määränä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Tässä toiminnassa maallikoilla on keskeinen tehtävä. – Niiden määrä ja merkitys on kasvamassa. Huovinen esitti seuraavan ajatuksen: ”Minua vastaan tulee kirkon nykyisiä, entisiä tai tulevia jäseniä. Hänen hiippakuntansa on Oulun hiippakunnan ystävyyshiippakunta. Lause oli huovismainen nokkeluus, mutta oli siinä muutakin. Jesaja sanoitti sen näin: Herra, kuule, kun huudan sinua! Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni. Piispat muistuttavat maatalouden olevan erityisasemassa. 2 3 KOTIMAA | 27.5.2022 KOTIMAA | 27.5.2022 aluksi. Ihmisen sielu on sairas ja levoton, sillä se kaipaa iäisyyselämää eikä tule tyydytetyksi eikä levolliseksi, ennen kuin se löytää levon Jumalassa. – Tulkaa Tansaniaan oppimaan kirkkomme toimintatavoista. 4 Mitä eroja näet kirkossasi verrattuna Suomeen. Maanantaina julkistettu Diakoniatyöntekijöiden Liiton kirkkoherroille tekemä kysely osoittaa, että joka kymmenes diakonian virka on vailla pätevää työntekijää. 2 Toimiiko maassanne menestysteologiaa painottavia seurakuntia. Usein niissä myydään esimerkiksi vettä tai öljyä, jonka väitetään tekevän ihmeitä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan maailman ruokatilanne on heikentynyt. Alkoiko jo silloin koti-ikävä ja paluun odotus. 22.5. | viikon henkilö | | pääkirjoitus | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi | tuhat merkkiä taivaasta | Tansanian luterilaisen kirkon Victoriajärven itäisen hiippakunnan piispa Andrew Gulle vieraili Kirkkopäivillä Oulussa. Se näkyy esimerkiksi lannoitteiden hintojen rajuna nousuna. Toimituspäällikkö Freija Özcan oli kuuntelemassa, kun piispa Jari Jolkkonen haastatteli emerituspiispa Eero Huovista (s. MERI TOIVANEN meri.toivanen@kotimaa.fi Toimittaja luki lehdestä, mistä Kirkkopäivillä puhuttiin. 3 Miten valmistaudutte tulevaisuuteen. – Perustamme uusia seurakuntia menemällä niihin kyliin, joissa ei ole kristillistä kirkkoa. Ruuan on arvioitu kallistuvan tänä vuonna 11 prosenttia. Ukraina on ollut yksi suurimpia vehnän ja maissin tuottajamaita. Ukrainan tilanne on entisestään syventänyt maataloustuottajien ahdinkoa. Kääntyivätkö katsomaan taakseen vai pakenivatko päät painuksissa. Sovituspaikalla kohtaamamme Jeesus menee sinne ennen meitä, mutta lupaa lähettää meille Isän luota Puolustajan. Ja me olemme valmiit antamaan mitä tahansa, luopumaan mistä tahansa ja uhraamaan mitä tahansa, saadaksemme heti kouraantuntuvan todistuksen siitä, että olemme saavuttaneet onnemme. Alkoiko odotus jo ammoin. On tärkeää jakaa kokemuksia sekä oppia toinen toisensa tekemistä virheistä. Voimme tulla myös tänne opettamaan teitä. Poliitikkojen on pystyttävä tekemään kaikki voitava maataloustuottajien elinkeinon varmistamiseksi ja samalla Suomen ruokaturvan vahvistamiseksi. Avunsaajalla on oikeus tietää, mikä motivoi avun antajaa. Petturista tulee vanhurskas ja vilpitön, pakenijasta mielitietty ja rakastettu. Takana oli vapaa ja intohimoinen elämä, edessä orjuus ja ohdakkeinen autiomaa, kädessä kuokka, jolla muokata maata, josta oli itse tehty. Minulle, kotopuolen lukijalle, asiayhteyksillä ei ollut niin väliä
Uutisissa puhutaan diktaattorista ja ongelmista, mutta nuoret pääsivät tutustumaan myös tavalliseen elämään. KAJ AALTO Pastori Vladimir Tatarnikov esittelee Hrodnassa Valko-Venäjällä sijaitsevan kotikirkkonsa kuvaa. Ihmiset eivät vieroksu konsertteja, vaan uskaltavat tulla, Tatarnikov. Uutisissa pelotellaan, että Nato tulee Valko-Venäjälle ja että Ukraina uhkaa heitä. Modéus ja Dalman jatkoon Ruotsin arkkipiispanvaalissa Linköpingin piispa Martin Modéus sai äänestäjiltä eniten kannatusta eli 37,8 prosenttia äänistä Ruotsin kirkon arkkipiispanvaalin ensimmäisellä kierroksella. Vapaaehtoisen antamisen varassa kun eletään, tuloja ei pysty ennakoimaan. Valko-Venäjän luterilaisen kirkon ainoa palkattu pastori Tatarnikov vieraili Porissa Teljän seurakunnan vieraana viime viikonvaihteessa. Tatarnikovista on tärkeä tietää, että on ihmisiä, jotka rukoilevat heidän puolestaan. Vladimir Tatarnikov on Valko-Venäjän ainoa luterilainen pappi luterilaiset vähemmistönä | Valko-Venäjällä laki asettaa kirkkojen toiminnalle tiukat puitteet. Tatarnikov kertoo, että heidän suhteensa ortodoksikirkkoon ja katoliseen kirkkoon ovat hyvät. On vaikea tietää, mikä on totta ja mikä ei, hän sanoo. Porissa vieraillessaan Tatarnikov sai jälleen tavata myös heidän luonaan Valko-Venäjällä vierailleet nuoret. 4 5 KOTIMAA | 27.5.2022 KOTIMAA | 27.5.2022 uutiset. Kirkkojen edustajat vastustivat poliisin erikoisjoukkojen väkivaltaa. Kirkko vetää puoleensa levottomina ja vaikeina aikoina, Tatarnikov sanoo. – Kiinnostus seurakuntaamme kohtaan on kasvanut viime aikoina. Konserttien jälkeen ihmiset tulevat juttelemaan ja kertovat halustaan liittyä seurakuntaan. Pispan mukaan juristin palveluita oli tarvittu seurakunnan päätöksenteon lainmukaisuuden varmistamiseen. järjestettävälle vaalin ratkaisevalle toiselle kierrokselle jatkaa Strängnäsin piispa Johan Dalman, jonka ääniosuus oli ensimmäisellä kierroksella 28,7 prosenttia. Hän on ahkera kirjoittaja, jolla on näkemyksiä tulevaisuuden kirkosta. – Konsertin aluksi on myös lyhyt puheosuus, jossa voimme tuoda esiin seurakunnan sanomaa. Diakoniatyö on olennainen osa seurakunnan toimintaa. Hrodnassa tuloja saadaan maksullisten urkukonserttien kautta. Poliisin 13.4.22 päivätyn päätöksen mukaan Pispa ei ole syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen eikä virka-aseman väärinkäyttämiseen ostaessaan juristipalveluita asianajotoimistolta. Valko-Venäjän luterilaisilla on ystävyysseurakuntia myös Saksassa ja Puolassa. Avun piirissä on Tatarnikovin mukaan noin sata perhettä. Sen ylläpito vaatii paljon työtä, joka tehdään pääosin vapaaehtoisten avulla. Luterilainen kirkko toimii vain kolmella paikkakunnalla. Nykyinen versio laulukirjasta on vuodelta 1999. | Kuva: Kaj Aalto ” Autamme kaikkia ihmisiä uskontoon tai kansallisuuteen katsomatta. Maan laki asettaa kirkkojen toiminnalle tiukat puitteet, mutta Tatarnikovin mukaan hän saa puhua seurakunnassaan vapaasti. Hänen kanssaan 8.6. Autamme kaikkia ihmisiä uskontoon tai kansallisuuteen katsomatta, Tatarnikov kertoo. Ukrainasta on tullut tänä vuonna Valko-Venäjälle noin 12 000 pakolaista, joita pieni seurakunta auttaa mahdollisuuksien mukaan. Seurakunta kokoontuu 1700-luvun lopulla rakennetussa kirkossa, joka restauroitiin muutama vuosi sitten valtion tuella. Muutos on prosentuaalisesti valtava, vaikka luvut ovat vielä vaatimattomia. | lyhyesti | | haastattelu | V alko-Venäjän asema idän ja lännen välissä on haastava. Poliittisesti levottomat ajat, pandemia ja sota naapurimaassa on saanut ihmiset hakeutumaan kirkkoihin yhä suuremmassa määrin. Dalman on Ruotsissa suurelle yleisöllekin tuttu mediapersoona ja kuninkaallisten hovisaarnaaja, joka painottaa ihmisten kannustamista. Rauhan rakentamiseen kuuluu ekumenia. Modéus on painottanut opettamisen merkitystä seurakunnassa. Millaista on olla luterilainen, kun luterilainen kirkko on pieni vähemmistökirkko, ja mitä silloin, kun se on suurin kirkko. Vladimir Tatarnikovin kotiseurakunta on lähes 400?000 asukkaan Hrodnassa lähellä Puolan rajaa. – Emme puhu politiikkaa kirkossa, mutta autamme niin ukrainalaisia kuin Syyriasta sotaa paenneita ihmisiä. – Se on meidän tapamme evankelioida diakonian ohella. Ystävyydestä suomalaisten kanssa Valko-Venäjän luterilaiset ovat kiitollisia. Grodno) kaupungissa Tatarnikovin kotikirkossa. Eri arvioiden mukaan ortodokseiksi identifioituu jopa 70 prosenttia väestöstä, kun 10–15 prosenttia kuuluu katoliseen kirkkoon. Diakonia on tärkeää, koska kirkkojen ulkopuolella ei ole lupa järjestää hengellisiä tilaisuuksia. Hän haluaa olla paitsi evankeliumin julistaja myös sillanrakentaja. Ennen koronapandemiaa valkovenäläisiä on ollut käymässä Suomessa kolme kertaa. Laulukirja julkaistaan Sleyn valtakunnallisessa Evankeliumijuhlassa Karkussa lauantaina 2.7. Hrodnassa porilaisia on käynyt kahdesti. Kodittomia ja vähävaraisia autetaan muun muassa ruokakasseja jakamalla. – Ihmiset ovat väsyneitä, kun koko ajan tulee ristiriitaista informaatiota. Yleisesti ihmiset eivät tiedä, mitä luterilaisuus on. Kun pari vuotta sitten kirkon jäsenmäärä oli noin 300, nyt Tatarnikovin mukaan seurakuntalaisia on jo 500. Seurakunnat ovat järjestäytyneet pääkaupungissa Minskissä, Hrodnassa ja Vitsebskissä. Yhteistyötä tehdään muun muassa katolisen kirkon avustusjärjestö Caritaksen kanssa. Virallisia tilastoja yhdeksän miljoonan asukkaan Valko-Venäjän uskontokunnista ei ole. Pientä mutta kasvavaa luterilaista kirkko edustava Vladimir Tatarnikov sanoo kuitenkin, että saa puhua seurakunnassaan vapaasti. Vladimir Tatarnikovin tehtävä on selvä. Ystävyys lujittui monella tasolla. Siionin kannel ilmestyi ensimmäisen kerran 1874. – Ihmiset kaipaavat kuitenkin hiljentymistä, he haluavat vakautta ja rauhoittumista. Ystävyysseurakuntatoiminta Suomeen alkoi viisi vuotta sitten. – On tärkeätä rukoilla toinen toistensa puolesta, mutta myös oppia toinen toiselta. Vuoden 2020 vaalien jälkeen maassa oli laajoja presidentti Alexander Lukashenkan vastaisia mielenosoituksia, joihin poliisi vastasi kovin ottein. Tatarnikov kertoo, että suomalaisille nuorille oli hyvä tutustua ihmisiin ja muodostaa oma käsitys maasta, josta on vähän tietoa ja jonka julkisuuskuva on kielteinen ulkomailla. Viimeksi juuri ennen koronaepidemian puhkeamista porilaisia nuoria vieraili Hrodnan (ven. Sen jälkeen yhteydenpito on ollut sähköisen viestinnän varassa. Siionin kannel 2 julkaistaan Evankeliumijuhlassa Evankelisen liikkeen laulukirja Siionin kannel saa jatko-osan, joka on nimeltään Siionin kannel 2. Se heijastuu myös maan pienen luterilaisen kirkon jäsenistöön. Tatarnikov matkustaa näiden paikkakuntien välillä, saarnaa ja hoitaa kirkon asioita. Entistä talousjohtajaa ei epäillä rikoksesta Poliisi on käsitellyt Nokian seurakunnan entisestä talousjohtajasta Heli Pispasta tehdyn rikosilmoituksen ja todennut, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta ja esitutkinta päätetään. Pastori Vladimir Tatarnikov kertoo valeuutisten hämmentävän seurakuntalaisia. Lisäksi on baptisteja ja helluntailaisia sekä pieni luterilainen kirkko. Hän painottaa, että kirkoilla voisi olla suurempikin rooli kansan yhtenäisyyden rakentamisessa. Hänen kirkkonsa rakentaa rauhaa poliittisten paineiden raastamien ja toisiaan kyräilevien ihmisten välille. Suurimmissa kaupungeissa kirkot tarjosivat suojaa mielenosoittajille, ja kirkkojen kellot soivat mielenosoitusten aikana rauhan puolesta. Hän toteaa, että budjetin tekeminen on mahdotonta. – En haluaisi olla talousjohtaja, koska olen opiskellut teologiaa, mutta paljon aikaa kuluu välttämättömien taloudellisten asioiden hoitamiseen, Tatarnikov huokaa. Lisäksi jumalanpalvelusten kävijämäärät ovat nousseet
Ei pidä paikkaansa! Diginatiivikin vanhenee, näkö huononee, kädet alkavat vapista, asioiden prosessointi hidastuu. Jolkkonen kyseli Huoviselta tämän lapsuudesta Stadin kundina. Nyt Oulun Kirkkopäivien lauantai-iltapäivänä Huovinen itse siirtyi nojatuoliin haastateltavaksi. Kehitys on ollut semmoinen, että mikä tahansa yritys olisi kiitollinen siitä markkinaosuudesta, Huovinen täräytti. – Viimeisen viiden vuoden aikana vähitellen on alkanut pulpahtaa oman mielen pintaan tunto, että olen oikeastaan aika kiitollinen mies. Mutta kokonaisuudessaan suomalaisten elinolot ovat uskomattoman hyvät. Huovisen uran varrelle on sattunut monia raskaita onnettomuuksia kuten Konginkankaan onnettomuus, Estonian uppoaminen ja Thaimaan tsunami. Jolkkonen tahtoi tietää, mitä Huovinen ajattelee siitä, että kristillistä spiritualiteettia kannattelee kiitollisuus. Kärsimykset ovat aina ainutkertaisia. – Luterilainen piirre on se, että julkisen vallan tehtävä on huolehtia köyhistä, syrjäytyneistä ja elämän kelkasta pudonneista. Huovinen totesi, että kärsimyksen kohtaaminen on tehnyt hänestä ehkä hiljaisemman. En väistä sitä, että väestöstä 10 prosenttia on niitä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. | kolumni | | kirkkopäivät | P iispa emeritus Eero Huovinen on tavannut pitää Kirkkopäivillä nojatuolihaastattelun eli arvoja luotaavan haastattelun kiinnostavien vieraiden kanssa. – Jos ei aina olla onnellisia, pitäisi ainakin olla kiitollisia siitä, miten hyvin me on selvitty ja miten hyvin meillä asiat on. Paitsi että. – Ja kirkkopäiväyleisö on kiitollinen sinusta, piispa Jolkkonen päätti haastattelun. Tapahtuman tunnuksena oli #YHDESSÄ. Huovinen muisteli, että Kotimaan entinen päätoimittaja Jaakko Elenius käytti sanaa paniikkiprotestantismi. Optimistit ajattelevat, että nämä ongelmat katoavat kokonaan sen sukupolven myötä, joka vasta vanhempana on joutunut digimaailmaan. Suuri yleisö tuntee hänet parhaiten kuitenkin lohduttajana ja kärsimyksen sanoittajana. Se ei ole kovin helppoa, Huovinen sanoi, katsoi Jolkkosta tiukasti silmiin ja tokaisi: – Pulputtavat papit on vaikea laji. – Olen varovainen panemaan kärsimyksiä järkyttämisjärjestykseen. Miten päivitetään, ladataan uusia ohjelmia, siirrytään uusin käyttöympäristöihin. | Kuva: Tero Takalo / Kirkkopalvelut Vanhemman polven teologit muistavat Eero Huovisen dogmatiikan opettajana. Hän kertoi sen antaneen rokotuksen elämän vaikeuksia kohtaan, mutta huomautti kuitenkin että hänestä koulukiusaamiseen tulee aina puuttua. – Piispan hommassa se on tietenkin vaikea piirre. Minulla on ollut aina halu tehdä yllättävää, tulla sisään takaovesta ja kertoa vitsejä. Osalle suomalaisista elämän ja palveluiden nopea digitalisoituminen merkitsee yleisen elämänmenon ulkopuolelle jäämistä, ahdistusta ja pahimmillaan sitä, että jää kokonaan vaille palvelua, jota tarvitsee ja johon on oikeutettu. Vaikeimpia kokemuksia olivat tsunamissa loukkaantuneet ja yksin jääneet lapset. Lapsuuden varjopuolena Huovinen totesi olleensa koulukiusattu. Ne ovat kaikki kirkon jäseniä, niillä on vain erilainen etuliite. Keskustelu polveili Huovisen omasta elämästä ”paniikkiprotestantismiin” sekä emerituspiispan kokemuksiin kärsimyksen sanoittajana. Hän esittikin myönteisen tavan ajatella ihmisten kohtaamista: – Minua vastaan tulee kirkon nykyisiä, entisiä tai tulevia jäseniä. Saatavilla pitää olla matalan kynnyksen digitaitojen opetusta, IT-asiantuntijoiden apua myös työelämän ulkopuolella oleville ja ennen kaikkea tiedon ja palveluiden tarjontaa myös kasvokkain ja puhelimessa. ”Pulputtavat papit on vaikea laji” Piispa Jari Jolkkosen (vas.) ja piispa emeritus Eero Huovisen kohtaamisessa Kirkkopäivillä tunteet vaihtelivat liikutuksesta nauruun. Moni on antanut pankkipalvelunsa lasten hoidettavaksi. Eero Huovinen otti suosionosoitukset vastaan pää painuksissa ja lausui lopuksi siunauksen. Vastikään sain uuden työpuhelimen. Näitä lapsiahan ei voinut mennä lohduttamaan, koska heillä oli tukenaan osaavaa matkatoimistoväkeä. – Mistä olet kiitollinen, Jolkkonen kysyi. Huovisen mielestä pitää olla optimisti. Mitä sinulle kuuluu. Se tarkoittaa Huovisen tulkinnan mukaan sitä, että kun kirkon jäsenmäärä on 66 prosenttia kansasta, aletaan puhua romahduksesta, vaikka muut organisaatiot voivat vain haaveilla moisista määristä. ” Moni on antanut pankkipalvelunsa lasten hoidettavaksi. – Alkuun Jeesuksella oli 12 seuraajaa, Suomessakin heitä on nykyään 4 miljoonaa. Moniko työssä käyvä tosissaan väittää pärjäävänsä digimaailmassa aivan ilman asiantuntijoiden apua. Se ei ole yksityisen hyväntekeväisyyden varassa. Piispa emeritus totesi, että lapsuus on jättänyt häneen taipumuksen velmuiluun. Pankit nöyryyttävät uskollisia asiakkaitaan seisottamalla heitä eteisessä jonottamassa harvinaista kasvokkaista asiakaspalvelua. Näistä oikeuksista kannattaa pitää ääntä! Diginatiivikin vanhenee, eivätkä digin tuomat ongelmat siksi katoa MARJA JYLHÄ toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on gerontologian professori Tampereella. Hän kertoi ottaneensa tavaksi kysyä suoraan ihmisiltä, millä tavalla nämä haluaisivat kuolla. | Kuva: Freija Özcan Viime viikonloppuna Kirkkopäivillä ja Lähetysjuhlilla Oulussa oli noin 6000 kävijää. K uinka helpoksi on elämä muuttunut! Noin vain voi kotisohvalta tietokoneella tai älypuhelimella tilata kirjoja ja konserttilippuja, varata lääkärin ja tehdä veroilmoituksen, tai vaikka erota kirkosta ja liittyä seuraavalla viikolla takaisin sen mukaan, miten päiviräsästen lausumat kulloinkin sopivat omaan mielenmaisemaan. Entäs sitten kirkko, jonka jäsentilastot sen kun laskevat. Se ei ole itsemääräämisoikeuden kannalta ongelmatonta. Ja ohjelmat ja käyttäjälle asetetut vaatimukset muuttuvat koko ajan. vakiovieras | Eero Huovinen asettui Kirkkopäivillä haastateltavan tuoliin. Viime kerralla Jyväskylän Kirkkopäivillä 2019 hän haastatteli Björn Wahlroosia. Työelämän ulkopuolella ei tällaista apua ole. Suurin osa eläkeikäisistäkin käyttää tietotekniikka taitavasti ja tyytyväisinä, mutta moni ei käytä. Digimaailman hyöky uhkaa hukuttaa etenkin iäkkäämmät ihmiset ja maahanmuuttajat. FREIJA ÖZCAN ” Piispa ei tietenkään voi kertoa vitsejä, ainakaan semmoisia kunnollisia vitsejä. Keskustelun päätteeksi Jolkkonen ja Huovinen palasivat kiitollisuuteen. Se on samaa merkkiä kuin entinenkin, mutta silti näiden kanssa työkseen touhuavalta tietotekniikan ammattilaiselta kului melkein tunti sen käyttökuntoon virittämiseen. Joskus voi yhden ihmisen maailma romahtaa ilman, että kukaan sitä näkee. Se toimii etenkin tilanteissa, joissa puheenaiheet ovat vähissä. Entä jos iäkäs äiti ja asioita hoiteleva perillinen ovat eri mieltä siitä, kuka lapsenlapsista olisi ansainnut kesäksi pienen apurahan, tai siitä, millaisia ostoksia äidin sopisi tehdä. Sitä joukkoa ei pidä unohtaa. 6 7 KOTIMAA | 27.5.2022 KOTIMAA | 27.5.2022 uutiset. – Monet muistavat, että sinä tulet vierelle katsot silmiin ja kysyt mitä kuuluu. Monet tutkijat ja tuore vanhusasiavaltuutettu ovat muistuttaneet, että kokonaan digimaailmaan siirtyvät palvelut merkitsevät eriarvoistumista ja syrjintää. Mutta pelkästään lasten kohtalon katseleminen oli vaikeimpia mieleen painuneita asioita, Huovinen kertoi. Ei voi olla niin, että jokaiselle kuuluvat palvelut ja oikeudet saakin vain, jos on digitaitoinen. haastattelijana ollut Kuopion piispa Jari Jolkkonen tiedusteli kurottuen nojatuolistaan kohti Huovista katse entisen esimiehensä silmissä. – Mikä on tuntunut järkyttävimmältä, Jolkkonen kysyi. – Kärsimyksen vieressä pitää ensisijaisesti olla hiljaa. Ei osaa, tai laitteisiin ei ole varaa. Se on yksi tekijä. Me helposti lähdemme lohduttamaan puhumalla päälle sen sijaan, että jäisimme kuuntelemaan, mitä kärsivä haluaa itse sanoa. – 77 on lasissa ja kuolema on tänään lähempänä kuin eilen, Huovinen totesi. On tarve tehdä jekkuja. Se on tullut lahjana jostain ja yllättänyt minut, Huovinen sanoi. – Kehtaakohan sitä sanoa… Luultavasti Jumalasta. Pitää olla korvat auki ja suu kiinni. Nyt, suunnittelematta ja tilaamatta, anomatta ja pyytämättä on ruvennut tuntumaan siltä, että saan olla kiitollinen monista asioista. Virassa olin usein stressaantunut, ahdistunut, väsynyt ja epätoivoinen enkä tiennyt mitä pitäisi tehdä. Piispa ei tietenkään voi kertoa vitsejä, ainakaan semmoisia kunnollisia vitsejä. Miten onnelliselta sen tulevaisuus näyttää. Oulun teatterin suuren salin täysi kirkkopäiväyleisöä nousi seisomaan ja puhkesi aplodeihin. Jolkkonen tahtoi tietää, mahtaako Suomen jatkuva päätyminen maailman onnellisimmaksi kansaksi kansainvälisissä mittauksissa olla ehkä luterilaisuuden ansiota vai ollaanko täällä onnellisia luterilaisuudesta huolimatta. Voi tuntua kätevältä, mutta ei ole itsemääräämisoikeuden kannalta ongelmatonta
Näissä yhteyksissä piili Nybergin mukaan myös ansa. Tapahtuma sallittiin, sitä yritettiin sabotoida ja silti se oli hyvin vaikuttavaa, Nyberg muisteli. – Kombinaatio on hyvin edullinen, mutta myös myrkyllinen. – Täällä annetun avun lisäksi pitäisi katsoa jo jälleenrakennusvaihetta, Haavisto totesi. Kuva: Freija Özcan kertoi, että järjestön Ukraina-keräys on tähän mennessä tuottanut yli seitsemän miljoonaa euroa. turvallisuusneuvosto pystyy ratkaisemaan ainakin joitain konflikteja. Kirill on Nybergin mielestä nyt oman tappionsa vanki. Nyberg hahmottelikin tulevaisuutta historian valossa: – Kun valta vaihtuu Venäjällä, se vaihtuu äkkiä. – Pitkä kansainvälinen läsnäolo alueelle tarvitaan, tämä on minun veikkaukseni. | Kuva: Jaani Föhr Diplomaatti René Nyberg keskusteli piispa Seppo Häkkisen kanssa. M iten Nato-jäsenyys vaikuttaisi Suomen mahdollisuuksiin toimia edelleen rauhanvälittäjänä eri konflikteissa. Se on jo nyt KUA:n historian suurin keräystulos, ja summa kasvaa edelleen. Jos Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johto olisi ollut naiivi, se olisi saattanut lähteä mukaan Neuvostoliiton rauhanpropagandaan ja Prahan kirkkojen rauhanfoorumiin. » KUA:n toiminnanjohtaja Jouni Hemberg (vas.), piispa Mari Leppänen ja ulkoministeri Pekka Haavisto keskustelivat Kirkkopäivillä Ukrainasta, kirkoista ja kansainvälisestä tilannekuvasta. Moskovan patriarkaatin alaisissa kirkoissa on nyt tapahtunut muutosta, joka on johtanut siihen, ettei Kirilliä enää mainita esirukouksissa. Tähän kysymykseen haluttiin kuulla kokeneen rauhanneuvottelijan, ulkoministeri Pekka Haaviston näkemys Kirkkopäivien Ukraina-teemaisessa paneelissa. – Nato-maalla voi olla oma profiili tässä, Haavisto sanoi. Toisaalta myös kriisi jatkuu yhä ja avustusjärjestöissä pohditaan, kuinka pitkään resursseja on käytössä. FREIJA ÖZCAN ” Kun valta vaihtuu Venäjällä, se vaihtuu äkkiä. René Nyberg kertoo tunteneensa Kirillin, kun he olivat kolmekymppisiä. Hän ymmärsi, että se olisi ollut tuhon tie. Tapahtumaa häirittiin. Jos ei voita, on hävinnyt. – Se on tietysti aikamoinen järkytys, kun ajattelee, mitä kaikkea olemme satsanneet Etyjiin ja uskoneet, että YK:n | kirkkopäivät | V enäjän ortodoksisen kirkon kanssa käydyt oppikeskustelut olivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon väline päästä yhteyksiin Viron kirkon ja inkeriläisten kanssa. – Simojoki ei lähtenyt tähän. Yhtäkkiä tajusin sen, että kirkko on olemassa Neuvostoliitossa, mutta mikä sen rooli oli, se ei minulle heti selvinnyt, Nyberg totesi. – Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja arkkipiispa [ Martti] Simojoki etsivät yhteyttä Viron luterilaiseen kirkkoon ja inkeriläisiin. Ukrainan sodan lisäksi ratkottavaksi on tänä keväänä tullut kysymys Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista, joka Haaviston mukaan sortui sodan myötä. Me menimme miliisin suojeluksessa sisään kirkkoon. 8 9 KOTIMAA | 27.5.2022 KOTIMAA | 27.5.2022 reportaasi. Kaikki tämä on mennyttä. Venäläinen kapina on aina mieletön ja armoton. Nybergin mukaan ne olivat osa Suomen hyvin monitahoista ja -puolista kanssakäymistä Neuvostoliiton kanssa. Haaviston mukaan ”erilaisissa pöytälaatikoissa” on jo malleja siitä, mistä elementeistä rauha voisi Ukrainaan aikanaan syntyä. Tappio taas johtaa poliittisiin päätöksiin. He hävisivät tämän taistelun. Nyberg muistutti, että nyt on sota eikä Venäjä ole voittanut sitä. – Olin nuori varakonsuli Leningradissa, kun jouduin tekemisiin kirkon kanssa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Venäjän ortodoksinen kirkko aloittivat 70-luvulla oppikeskustelut. Nyberg arvioi, että Kirill menetti kasvonsa siinä vaiheessa, kun Ukrainan kirkko erosi Moskovan patriarkaatista ja sai Konstantinopolin patriarkalta autokefalisen eli itsenäisen aseman. Paikalla olivat muiden muassa entinen Suomen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg, ulkoministeri Pekka Haavisto ja presidentti Tarja Halonen. Tavoite oli keskustella opista ja uskosta tasaveroisesti. Pekka Haavisto totesi, että ensimmäiset pakolaiset ovat tekemässä paluuta Ukrainaan. Myös auttamishalu on ollut ennennäkemätöntä. Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toiminnanjohtaja Jouni Hemberg Ukrainan sota kytkeytyy valtataisteluun ortodoksisessa maailmassa Ukrainan sodasta, kirkkojen suhteista ja sodan vaikutuksista Euroopan ja koko maailman turvallisuuteen keskusteltiin Kirkkopäivillä asiantuntijavoimin. Se on yksi tekijöistä, jotka vaikuttivat siihen, että Putin lähti sotaan. Tie näihin tupiin kulki Moskovan patriarkaatin kautta, Nyberg kertoi. Sota on aiheuttanut Euroopassa valtavan pakolaiskriisin. Tämä oli outoa. Venäläinen kapina on aina mieletön ja armoton. Siitä syntyi sen sijaan ajatus kanssakäymisestä, joka olisi oppikeskustelu. Ukrainasta on paennut arviolta 5–6 miljoonaa ihmistä. Ja jos ehtona on, että Ukraina jää neutraaliksi maaksi, niin Ukraina haluaa Naton viidennen artiklan kaltaisia takuita ryhmältä maita, Haavisto sanoi. – Kirkon ympärillä oli aivan valtavasti väkeä ja Neuvostoliitolle täysin epätyypillistä epäjärjestystä. Nyberg taustoitti ja analysoi piispa Seppo Häkkisen haastattelemana Venäjän ortodoksisen kirkon tilannetta. Venäjäntaitoinen Nyberg oli pitkän diplomaattiuransa aikana erilaisissa tehtävissä Neuvostoliitossa vuodesta 1971 lähtien ja suurlähettiläänä Moskovassa vuosina 2000–2004. ” Olemme satsanneet Etyjiin ja uskoneet että YK:n turvallisuusneuvosto pystyy ratkaisemaan ainakin joitain konflikteja. Tätä ilmensi Nybergin kokemuksissa pääsiäisyö Pyhän Nikolaoksen kirkossa, joka oli Leningradin metropoliitan pääkirkko. Näin totesi Kirkkopäivillä entinen Suomen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg. Pekka Haavisto totesi, että Nato-maista Norja on keskeinen toimija Lähi-idän rauhanprosessissa ja Turkki on toiminut aktiivisesti Venäjän ja Ukrainan välisissä neuvotteluissa. – Ajatus siitä, että Ukrainan kirkko lähtee omille teilleen, oli haaste sekä Vladimir Putinille että Kirillille. – Hän oli älykäs ja mielenkiintoinen. Nyberg luonnehtii Kirilliä äänensä hallitsevaksi kaunopuhujaksi, joka on samalla agitaattori. Tällä hetkellä oppikeskustelut ovat jäissä Ukrainan sodan vuoksi ja sen vuoksi, miten Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirill suhtautuu sotaan. Kahden epäonnistuneen Minskin sopimuksen jälkeen nyt mietitään, mikä voima voisi tuoda pysyvän rauhan. Kaikki tämä on mennyttä, ja tämä on ehkä se hämmentävä puoli tässä
10 11 KOTIMAA | 27.5.2022 KOTIMAA | 27.5.2022 reportaasi. Ortodoksisen maailman valtataistelun nosti keskustelussa esiin Turun piispa Mari Leppänen. Jouni Hemberg kertoi, että siellä kirkon roolista on jo keskusteltu. Lisäksi se kuuluu kirkkojen yhteiseen avustusjärjestö ACT-allianssiin, jonka jäseniä Suomessa ovat muun muassa Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura. Sekä Lodenius että Kari pitivät tärkeinä sodan eettisiä ohjeita, kuten Geneven sopimuksia. Tämä tulee varmasti olemaan jännitteinen asia, kun elokuussa Kirkkojen Maailmanneuvoston (KMN) yleiskokous kokoontuu. Hän toivoo, että kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt saisivat jäsenensä noudattamaan uskontojensa perimmäistä rauhanajatusta. Halonen lainasi keskustelun kuluessa presidentti Mauno Koiviston käyttämää elämänviisautta siitä, että jos ei tiedä miten käy, niin oletetaan että käy hyvin. Lodeniuksen mukaan kaikissa uskonnoissa on sisään kirjoitettuna rauhan sanoma, vaikka niitä käytetään myös väärin väkivallan oikeuttamiseen. Sota on jatkuvaa, mutta me emme vaan tajua sitä. Kari. Putin oli kysynyt, miksi kelloja soitetaan vain Aleppossa kuolleille. Tilaisuuden otsikkona oli Sanan voimalla kohti parempaa. He eivät myöskään päätä, mihin konflikteihin puututaan aseellisesti ja mihin ei, vaan menevät minne käsketään. – Erityisesti venäläisiin se tulee olemaan vaikeaa. Presidentti Vladimir Putinista Tarja Halonen sanoi, ettei kukaan voi lopulta tietää, mitä toisen ihmisen päässä liikkuu. Suomessa näin ei ole tehty, eikä siihen Haaviston mukaan ole myöskään ollut paineita ainakaan toistaiseksi. Martti J. Vaikka kaikki eivät niitä noudata, ne hillitsevät pahimpia epäinhimillisyyksiä ja mahdollistavat sotarikollisten saamisen vastuuseen teoistaan. – Ikävältä. Sota on jatkuvaa, mutta me emme vaan tajua sitä. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, että joistakin entisistä rauhanihmisitä on tullut Ukrainan sodan myötä ”jyrkempiä kuin vanhat militaristit”. Nyt onneksi tunnistamme ilmiön emmekä juokse enää karkuun tai elä pilvilinnoissa. Myös Venäjän ortodoksinen kirkko on KMN:n jäsen. Venäjä oli yksi aihe hänen ja piispa Teemu Laajasalon keskustelussa Kirkkopäivillä. Kun jotain eturistiriitaa ei pystytä diplomaattisesti ratkaisemaan, poliitikot aloittavat sodan. P residentti Tarja Halonen kertoi seuranneensa tämän kevään tapahtumia hämmentyneenä ja kauhistuneena. Enää ei ole mitään kynnyksiä. – Mutta tämä ei ole yksinkertainen asia. Aasiassa ja Afrikassa kirkot eivät ole tuominneet sotaa. Kari kertoi olleensa töissä Suomen suurimmassa rauhanliikkeessä eli Puolustusvoimissa 30 vuotta. Presidenttikausiensa jälkeen Tarja Halonen on vieraillut kahteen otteeseen Venäjällä. – Ei kukaan olisi uskonut, että näin käy, Halonen sanoi. Aaltola painotti arjen jatkumisen tärkeyttä. Mutta niinhän se on tarkoitettukin tuntumaan ja olemaan kohtuutonta. Haaviston mukaan tämä luo epävakautta eri puolille maailmaa. Kuva: Jaani Föhr – Pysyvää rauhantilaa ei saada koskaan aikaan sotimalla. – Toki löytyy aina niitäkin, jotka nyt sanovat tienneensä, mitä oli tänä keväänä tulossa. Kari ja Mika Aaltola sanoivat, että demokratiat eivät aloita sotia ja vapaat kansalaisyhteiskunnat ovat rauhantekijöitä. Hän korosti, että meidän on tuettava kaikin tavoin rohkeita venäläisiä aktivisteja, aseistakieltäytyjiä ja journalisteja, jotka jopa henkensä uhalla puolustavat rauhaa ja ajavat demokratiaa. Loimme uuskieltä, emme puhuneet sodasta ja kuvittelimme, että voimme saada Venäjän demokraattiselle tielle jatkamalla kaupankäyntiä sen kanssa. Tarja Halonen arvioi, että Venäjän hyökkäystä Ukrainaan selittää osaltaan se, että Vladimir Putinilla on huonot neuvonantajat. – He eivät osanneet arvioida sodan menevän näin huonosti, eivätkä myöskään sitä, että se aiheuttaa niin laajan kansainvälisen reaktion. Toisella niistä hän oli keskustellut Vladimir Putinin kanssa muun muassa kirkonkellojen soittamisesta Aleppon uhreille. Olemme tottuneet siihen, että sotaa on käyty yhä uudestaan meidän alueillamme. ” Venäjän näkökulmasta ei ole enää sotaa ja rauhaa. Mari Leppänen | Kuva: Tero Takalo / Kirkkopalvelut Piispa Teemu Laajasalo haastatteli presidentti Tarja Halosta hyvästä ja pahasta puheesta. Ymmärrän, että myös Kirkkojen Maailmanneuvostossa käydään tästä keskustelua. | Kuva: Tero Takalo / Kirkkopalvelut Sodasta ja rauhasta Teemu Laajasalon johdolla keskustelivat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius ja eversti evp. Halonen otti kantaa myös Natoon liittymiseen, tai ainakin siihen liittyvään prosessiin. Jyväskylän yliopiston opettaja, eversti evp. Hän vertasi näitä ihmisiä äskettäin hengellisesti heränneisiin, joiden julistamisen vimma on vahvempaa kuin jo pitkään uskoa todeksi eläneiden. Maailma on muuttunut ja muuttuu. Martti J. Venäjän näkökulmasta ei ole enää sotaa ja rauhaa. Rauhanliikkeen perusajatuksena on Lodeniuksen mukaan poistaa maailmasta rakenteita, jotka mahdollistavat ja ylläpitävät sotaa ja väkivaltaa. Ruotsissa ja Norjassa ukrainalaisten auttamiseen on suunnattu kehitysyhteistyövaroja. Ikävä kyllä Stalin on nostettu haudastaan Venäjällä ja sota nähdään itseisarvona. Sieltä nyt ei ainakaan ole kovin helppo kuvitella, että joku jäsen erotettaisiin. Ukrainan sota yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa on synnyttänyt pulaa ruuasta ja energiasta sekä nostanut hintoja. – Naton jäseneksi hakeminen on ollut meille suomalaisille helpompaa kuin ruotsalaisille. – Se on edennyt niin hyvin lain henkeä noudattaen kuin mahdollista. EMILIA KARHU U lkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan eurooppalaisten moderni mieli pakeni sodan julmuutta vielä Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014. Sillä saadaan akuutti tilanne poikki, ja sitten pitää neuvotella rauhasta. MARI TEINILÄ ” Naton jäseneksi hakeminen on ollut meille suomalaisille helpompaa kuin ruotsalaisille. Myös Martti J. – Itse olen sitä mieltä, että pitäisi laittaa organisaatio hyllylle, jos se ei toimi oikein. Tarja Halonen muistutti siitä, että hän on ollut jo yli kymmenen vuotta poissa politiikasta. – Fasistisella, rusistisella ideologialla on kuitenkin taipumus levittää itseään sekä sotilaallisin että muilla keinoin. On rauhantyötä jatkaa kasvatusta sekä kansalaisvelvollisuuksien ja -oikeuksien todeksi elämistä. Yhtenä seurauksena Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on Halosen mukaan se, että jatkossa luottamuksen rakentaminen kansainvälisellä tasolla on entistä vaikeampaa. TUIJA PYHÄRANTA Tämän ajan tärkeintä rauhantyötä on Lodeniuksen mukaan kansalaisyhteiskunnan, demokratian ja kansalaisvapauksien sinnikäs tukeminen kaikkialla ja erityisesti siellä, missä ne ovat uhattuina. Voidaan nähdä uusia konflikteja ja uusia kriisejä, joita tämä kriisi laukaisee. Toinen kysymys liittyy avun oikeudenmukaiseen jakautumiseen. Hänestä on huolestuttavaa, että kuvittelemme nyt poistavamme maailman konfliktit laittamalla valtavasti lisää rahaa aseisiin ja puolustusbudjetteihin. Näinäkin aikoina on puolustettava oikeutta väkivallattomuuden voimaan, vaikka se on vaikeaa, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sanoi keskustelussa. ” Ortodoksisen kirkon konflikti näkyy myös Ukrainan rajojen ulkopuolella. – Ortodoksisen kirkon konflikti näkyy myös Ukrainan rajojen ulkopuolella. Martti J. – Olen puhunut monien Afrikan maiden edustajien kanssa, jotka näkevät, että ruoka-, energiaja hintakriisi vaikuttaa heidän maansa vakauteen ihan suoraan. Laajasalo kysyi Haloselta, miltä on tuntunut se ankara kritiikki, jota hän on saanut osakseen aiemmista ulkopoliittisista lausunnoistaan. Erityisesti somekeskustelu on Lodeniuksen mukaan äärimmäisen polarisoitunutta. Tunnen suurta sympatiaa nykyistä valtionjohtoa kohtaan. Karin mukaan ennen sota julistettiin, nykyään enää ei. – Olen tutkinut pitkään Venäjää. – Sotilaat eivät tahdo tai aloita sotia. Meitä vastaan käydään koko ajan informaatiosotaa ja meidän ilmatilaamme loukataan. Aaltola osallistui sairastumisensa vuoksi Kirkkopäivien Sota ja rauha -keskusteluun vain hetken aikaa etäyhteydellä
Tarja Halonen, Helsinki 1. Miia Härkönen, Keminmaa 1. Kaksi johtajaa puhui avoimesti myös kipeistä asioista, jotka liittyvät johtamiseen ja someen, lokakulttuuriin. Mieleeni sieltä jäi, että eivät sotilaat aloita sotia, vaan sotilaat kuolevat sodissa. Ei se tulevaisuus ole kirkollakaan niin kauhean selkeä – kirkollakaan. | Kuva: Tero Takalo / Kirkkopalvelut | kirkkopäivät | reportaasi 12 13 KOTIMAA | 27.5.2022 KOTIMAA | 27.5.2022. Gallup: Kirkon epävarma tulevaisuus on nyt nuorten käsissä Kahdeksan kirkkopäivävierasta kertoo Kotimaan gallupissa, mitä heille jäi päivien annista päällimmäiseksi mieleen ja mitä he ajattelevat kirkon tulevaisuudesta. Puheenjohtaja Laajasalo oli mukavasti siinä mukana. Kirkon pitää muuttua, että sillä on hyvä tulevaisuus. Nuorissa on tulevaisuus, ei meissä vanhoissa enää. Ari Länsineva, Oulu 1. Se on aika hyvä kysymys, kysy jotain muuta! No, kun katsoo kerhonohjaajia, joita on muutama matkassa mukana, niin kirkon tulevaisuus näyttää hyvältä. Myös uususkonnollisuutta käsittelevä tilaisuus oli hyvä, nuorten ajattelusta on aina tarpeen tietää. Näillä päivillä tapaa samanhenkisiä ihmisiä. Lintulassa, joka on kaupunginosa Oulussa, oli ennen seurakunnan päiväkerho ja molemmat lapseni kävivät siellä. Kotimaan tilaisuudessa oli montakin hyvää ajatusta siitä, miten kirkko näkyy mediassa. 2. Minua puhutteli ajatus, että lähdetään ajattelemaan toimintaa lasten ja nuorten näkökulmasta, eikä niinkään siitä näkökulmasta, mitä itse haluamme toteuttaa. 2. Kari Latvus, Helsinki 1. Mutta sitten on näitä mahtavia nuoria kasvamassa, jotka toivottavasti pelastaa tilanteen. Jäi mieleen Halosen lause siitä, että nykyaikana some on kuin vessan seinä. Siitä jäi ideoitakin hautumaan, joita voisi omassa työssä nuorison kanssa hyödyntää. Pertti Seppänen, Oulu 1. Myös René Nyberg oli erityisen kiinnostava tilaisuudessa, joka käsitteli kirkkojen vaikutusta Venäjällä. Tähän vaikuttanee se, että minut vihitään kesäkuun alussa papiksi Kemin seurakuntaan. TEKSTI JA KUVAT | MARI TEINILÄ, TUIJA PYHÄRANTA JA FREIJA ÖZCAN 1 . Tilaisuuksista parhaiten mieleeni on jäänyt Kotimaan järjestämä keskustelu mediasta, johon kaikki panelistit osallistuivat aktiivisesti. Siitä kertonee sekin, että niin moni piispa oli paikan päällä kuuntelemassa. Miltä kirkon tulevaisuus näyttää. Halonen on hauska ja sanavalmis keskustelija. Kaiken kaikkiaan jäsenmäärä laskee ja kirkosta erotaan paljon, joten siinä mielessä näyttää huonolta. 2. Koko kirkko näivettyy sillä hetkellä, kun ihmisille tulee pelko puhua oikeista asioita, koska pelätään seuraamuksia. Kirkon tulevaisuudesta sanon, että hyvältä näyttää. En ehtinyt täällä olemaan tulevaisuusjutuissa mukana, mutta tulevaisuus näyttää siltä, että isoja muutoksia on edessä. Kyllä minä katselin, että väki on kovin vanhentunut Kirkkopäivillä. Kirkon pitää lähteä enemmän ihmisten pariin, olla pubissa, urheilutapahtumissa ja ostoskeskuksissa. Pääsen työskentelemään erityisesti nuorten kanssa, toivottavasti osaan tehdä sen oikealla tavalla. Tilaisuuksista pidin eniten Tarja Halosen ja Teemu Laajasalon keskustelusta. Mikä Kirkkopäivillä kuulemasi ajatus on puhutellut sinua. 2. – Se jää nähtäväksi. Mutta sillä mennään. 2 . Olen tykännyt jutella tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Sitten kun se päiväkerho lopetettiin, niin protestiksi erosin kirkosta. Aamupäivällä polku -tilaisuus herätti ajatuksia. 2. 2. Kaikki lähtee lapsista ja nuorista, että heidät saataisiin seurakuntaan mukaan ja juurrutettua. Tähän mennessä aivan huikea on ollut Teemu Laajasalon ja Tarja Halosen keskustelu. Sanna Puumalainen, Helsinki 1. Ei ole ollut tarvetta liittyä takaisin. 2. Tulin kuuntelemaan erityisesti Pekka Haavistoa ja Mika Aaltolaa. Seuraava kvartaali muuttaa kaiken. Esa Lehtonen, Kittilä 1. Parasta on ollut ihmisten tapaaminen kasvotusten. Puhuttiin sellaisista asioista, joihin en ole median lukijana kiinnittänyt huomiota, esimerkiksi ääripäistä ja siitä, mitä ne ovat ja kuka sen määrittelee. Mennään ytimeen, mutta porukat vähenee. 2. Päivillä on ollut monipuolinen ohjelma, jokaiselle jotakin. Olen itse ollut täällä tänään puhumassa, ja se mitä olen täällä näiden ihmisten kanssa sanonut on, että älkää nyt jemmatko tai piilottako sitä, että teillä on hauskaa. Oulun Rotuaarilla nähtiin lauataina runsas kattaus kulttuuriohjelmaa. Merja Veikkolainen, Kempele 1. Tietenkin kun ikää tulee lisää, pitää ruveta miettimään. Minä itse olen eronnut kirkosta jo aikaa sitten. Kirkon sisäisessä keskustelussa pitää uskaltaa kuulla enemmän ja rohkeasti erilaisia ääniä. Sota ja rauha -keskustelu oli tosi eloisa ja kiva. Kirkon tulevaisuus. Se jäi mieleen, kun erilaisten tilaisuuksien suunnittelijat juttelivat, miten tapahtumajärjestäjät ja kirkko voisivat lyödä vähän hynttyitä yhteen
Iijoki-sarjassa olisi paljon aineksia myös teologiselle tutkimukselle, sillä lestadiolaisuus on vaikuttanut vahvasti Taivalkoskella. Yle TV2 näyttää sarjan 29.6. Maisterintutkielmia on tehty Päätalosta 1970-luvulta lähtien. Marian asema määräytyy Kristuksen kautta, ei itsenäisenä henkilönä, vuodesta 1983 ikonimaalausta opettanut Pouta selvittää. Ensimmäisen väitöskirjatutkimuksen teki Ritva Ylönen 2013. Toinen häntä erityisesti kiehtova ikoni on Apokalyptinen Mikael, jossa arkkienkeli Mikael ratsastaa hevosen selässä. Näillä käsityöläisillä saattaa olla intohimo Italiaan, mutta ainakin se on siihen, mitä he käsillään tekevät. Jyrki Poudalla ja Arsenilla on ollut aiemmin lukuisia yksityisja yhteisnäyttelyitä. – Ikonin tulee opettaa ja luoda rukouksellista ilmapiiriä. Suurin osa näyttelyn pyhäin kuvista on nyt ensi kertaa yleisön nähtävillä. Päätalolla se on ollut aina tärkein lähde. – Ikoni voi olla kankaalla, metallissa, valkoemaleissa. Yksityiskokoelma. Ohjelmassa TV-tuottaja Alessandra Poli esittelee kotimaataan. RISTO KORMILAINEN Maija Saviniemi (toim.): Kalle Päätalo tutkijoiden silmin. Kielenkäyttöön vaikutti vahvasti lestadiolaisuus, joka ei sallinut kirosanojen käyttöä. Riisa-ikoneissa on metallilevy suojaamassa ikonia lampukoiden ja tuohuksien noelta ja savulta. Poudalta on mukana yksitoista ja Arsenilta kaksitoista ikonia, joista uusimman Kristus Kaikkivaltias hän on maalannut tänä keväänä. – Kyse on useammasta suomalaisesta yksityiskokoelmasta. Alakerran Studiossa on esillä Arsenin ja Poudan itse maalaamia ikoneja. Keskellä Ranskan vallankumouksen väkivaltaista vaihetta 1795 filosofi Immanuel Kant esitti, että tasavaltainen valtiomuoto, vallankäytön julkisuus ja valtioiden taloudellinen yhteistyö torjuisivat sotia. Olisi hienoa, että myös ukrainalaiset löytäisivät näyttelyn ja sen ikoneista olisi lohtua niin heille kuin muillekin vierailijoille, Pouta sanoo. Valtaosa näyttelyn ikoneista on venäAinutkertainen ikoninäyttely Lapinlahdella läisiä. Vuoden 2021 alussa Lapinlahden Pajujärvellä asuva metropoliitta Arseni ja jyväskyläläinen ikonimaalari Jyrki Pouta alkoivat työstää hiljattain avattua näyttelyä Ikoneja yksityiskokoelmasta. Teoksen päättää Päätalon tyttären Riitan ja tyttärentyttären Viljan puheenvuoro. Hänen laaja tuotantonsa alkaa esikoisteoksesta Ihmisiä telineillä (1958) ja päättyy massiivisen 26-osaisen Iijoki-sarjan viimeiseen osaan (1998). fi Tamperelainen seurakuntalehti K u v a: H an n u Ju k o la Marraskuu 2021 Apocalyptica: Kirkossa on tilaa ajatuksille Sivut A 8–10 1 Henki 2 | 2022 Arjen toivoa ja avaraa armoa ”Musiikki läpäisee kerroksia silloin, kun sanat loppuvat.” INTOHIMONA URUT KAUTTA HISTORIAN RAAMATTUUN ON TUTUSTUTTU KUUNTELEMALLA 2 2 2 2 Miina ja Tuomas Meurman: Ir to nu m er o 9 € | matkailuohjelma | Italiaa vauhdikkaasti Tänä keväänä on aina välillä tullut sellainen olo, että pitää päästä pakoon uutisia. He luotaavat Päätaloa kolmesta näkökulmasta: isä Kalle, akateeminen Kalle sekä fiktiivinen kirjojen Kalle. ” Ikonissa on salakirjoitus, jonka viestiä ei ole toistaiseksi osattu tulkita. Teoksessa kuvataan myös Kallen kasvua kirjoittajaksi. MARI TEINILÄ Sarjan kaikki jaksot on katsottavissa Yle Areenassa. VIRPI KIRVES-TORVINEN Ikoneja yksityiskokoelmista Lapinlahdella Taidemuseo Eemilissä 25. Ohjelma etenee väliin liiankin vauhdikkaasti. Ei ole sanottua, että nämä ikonit tulevat koskaan toiste näkyville. kirkkojakaupunki.fi . – Se tulee Venäjän pohjoisalueelta. Siellä Pouta ja Arseni jatkavat edesmenneen ikonimaalari Petros Sasakin työtä kirkon vaurioiduttua palossa 2018. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2022. Teemat jakautuvat pyhien ihmisten lisäksi Kristuksen, Jumalanäidin ja kirkkovuoden juhlien ikoneihin. Alessandra Poli malttaa pysähtyä tutustumaan käsityöläisten, kuten kärrymaalarin, leipurin, lampuntekijän ja juustomestarin työhön. Silti aseilla ei rakenneta rauhaa. He maalaavat kukka-aiheita ikoneihin koristukseksi. Siinä on kryptogrammi eli salakirjoitus, jonka viestiä ei ole toistaiseksi osattu tulkita. 13.1.2022 1 kirkkojakaupunki.fi Ilkko saapuu tiensä päähän Sivu A 5 Pyhäkoulu liittää lapset sukupolvien ketjuun Sivut A 6–7 Kaikilla ihmisillä on jokin suhde uskomiseen Sivu A 12 K u v a: T T T / K ar i S u n n ar i K u v a: H an n u Ju ko la K u v a: T u u la V ar ti ai n e n siltalehti. – Siinä on vain yksi kiila eli tukipuu etupuolella. Hermanni viljeli ronskejakin voimasanoja monissa yhteyksissä. Jumalanäiti Novonikitskaja, 1700-luku. Hän on kääntynyt kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. | Kuva: Flame Distribution Limited / Yle Taivalkoskella syntynyt ja sittemmin Tampereelle muuttanut kirjailija, professori ja kunniatohtori Kalle Päätalo (1919–2000) on käsite ja ilmiö suomalaisessa kulttuurissa. Hän tutki Iijoki-sarjan vastaanottoa ja vaikutusta. ”Rauhan rakentamisessa ei tarvita aikaisempaa pienempiä vaan suurempia utopioita. Lapinlahdelle tuli erityisesti suistamolaisia ja salmilaisia evakkoja. syyskuuta asti. Arseni ja Pouta valitsivat näyttelyn 220 ikonia 400–500 ikonin joukosta. Eri aikakausien tuoma vaihtelu näkyy. Ikoneissa myös materiaalilla on erityinen merkitys. Joidenkin rakennusten tai maisemien kohdalla, esimerkiksi katedraalien, 2000 vuotta vanhojen oliivipuiden tai turkoosinsinisen meren äärellä olisi voinut viipyä pidempään kuin ohjelmassa esitetyn sekunnin tai pari. Parannustahan Hermanni ja Kallekin tekivät, vaikka väliinputoajiksi jäivätkin. Enemmistö on Jumalanäitejä. Toivon maalaamieni ikonien johdattavan katsojansa rukoukseen. Se on mysteeri, kukaan ei ole pystynyt selittämään vielä, miksi näin on. T aidemuseo Eemilin johtaja Riitta Marin oli miettinyt ikoninäyttelyä jo vuosia. Suurimmat ikonit ovat näyttelyssä toista metriä, toisaalta osa metalli-ikoneista on alle kymmenen sentin mittaisia. Päätalon tuotantoa on kuitenkin tutkittu vähän. – – Millaisilta kärsimyksiltä ihmiskunta olisikaan säästynyt, jos Kantin rauhansuunnitelma olisi pantu täytäntöön! Vieläkään ei ole liian myöhäistä.” KAJ AALTO 14 15 KOTIMAA | 27.5.2022 KOTIMAA | 27.5.2022 kulttuuri. | Kuvat: Virpi Kirves-Torvinen Golgata, Nikolaos ja Jumalanäiti, 1800-luku. FT Maija Saviniemi on koonnut teoksen Kalle Päätalo tutkijoiden silmin, jonka kirjoittajat luotaavat Päätaloa historian kuvaajana, kielen ja murteen taitajana sekä Hermanni Päätaloa voimasanojen käyttäjänä. Pouta nostaa esiin näyttelyn yhtenä erikoisuutena Barin Jumalanäidin 1600–1700-luvun vaihteesta. He kaipaavat lisää Iijoki-sarjan psykologista tutkimusta. Rauhanpuolustajan hätähuuto otsikoi THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo kolumninsa Yle.fi:ssä 19.5. 202 sivua. Kant oli oikeassa: Kehittyneet demokratiat eivät ole koskaan aloittaneet sotia toisiaan vastaan. Italialainen TV-tuottaja Alessandra Poli esittelee kotimaataan. Esimerkiksi Lohduta minua surussani, Eksyneiden opastaja ja Kaikkien murheellisten ilo ovat näyttelyn lohdutuksesta kertovia ikoneja. – Ikonit ovat ukrainalaisille hyvin tärkeitä. 14 Vaikuttava taustaääni Television musiikki ohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. FT Sari Keskimaa ylistää Iijoki-sarjaa kielentutkijan aarreaittana. alkaen keskiviikkoisin klo 20. – Maria ei itsessään ole kohde ikoneissa, hänellä on aina Kristus mukanaan. Mukana on myös muutama ukrainalainen ikoni. Teos avaa Päätalon tuotannon rikkauksia tuoreesti ja uusista näköaloista. Ikonien materiaali on hyvin moninainen, Pouta kertoo. 18 HYVÄN TÄHDEN. Muistitieto lähdeaineistona on saanut arvostusta vasta 1980-luvulla. 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. ”Ukrainan sodan alkaminen oli minulle älyllinen ja eettinen romahdus,” Hiilamo kirjoittaa. Häntä arvosteltiin liiallisesta pikkutarkkuudesta, mutta ilman sitä ei nykyihmisillä olisi aavistustakaan monistakaan vanhoista elämäntavoista, käytänteistä ja kulttuurista. Kristuksella on käsissään piinavälineet risti, keihäs ja iisoppikorsi. Niiden sijaan kehiteltiin apusanoja, kuten pahus tai voi vietävä. Saviniemi kertoo Kallen isän Hermannin voimasanoista Loimujen aikaan -romaanissa. Sarjaa on hauska katsoa, vaikka Italiaa kohtaan ei olisi ennestään erityistä intohimoa. Pakopaikkana toimii esimerkiksi hyvä matkailuohjelma, kuten Intohimona Italia. Kuraattori metropoliitta Arsenin opastamat kierrokset 22.5., 1.7., 24.7., 13.8., ja 24.9. Yleensä ne ovat takana. Toisaalta niitä voi hyvin tarkastella myös taideteoksina, väitöskirjaa ikoneista Jyväskylän yliopistossa työstävä Arseni sanoo. Siellä on sellaisia hauskalta kuulostavia paikannimiä kuin Apulia, Altamura, Ostuni ja Taranto. Aiheiden kirjo on laaja Raamatun tapahtumista enkeleihin ja opetuslapsiin. kirkonseutu.fi Armoitettu mokailija Outi Olani s. Kuusiosainen sarja käynnistyy Sisiliasta. Hän vie paikkoihin, joissa ei juurikaan käy turisteja. Kansantaiteen läsnäolo on niissä havaittavissa. Riitu-äidin lestadiolaisuus oli omintakeista ja vapaata kaikista sidonnaisuuksista. Näyttely painottuu 1700ja 1800-lukujen ikoneihin; niitä syntyi erityisesti 1800-luvulla maaorjien vapauduttua Venäjällä. Pian heillä on alkamassa kolmas kesä Mikkelissä Ylienkeli Mikaelin kirkon alttariseinän maalaustyössä. Pyrin siihen aihevalinnoilla, tarkalla piirroksella sekä harmonisella värityksellä. kotimaa.fi . Yksityiskokoelma. | viikon kirja | | sakraalitaide | Taidemuseo Eemilin yksityiskokoelmista koottu näyttely esittelee vivahteikasta ikoniperinnettä. Yleisin niissä käytettävä puu viittaa ristinpuuhun. Tämä on ainutlaatuinen kokonaisuus, näyttelyn kuraattori Arseni kertoo. | painettua sanaa | Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: HYÖDYNNÄ TURVALLINEN MEDIAYMPÄRISTÖ 700 000 Tavoita kerralla yli taloutta
Ja jos asiat menevät huonosti, palaa alkuun. Marjukka Laihon tutkimusotteena on ”eletty teologia”. Meidän on myös muistettava, että niihin kabinetteihin on ollut pitkään hyvin rajattu pääsy. Mitään kovin yllätyksellistä tulevaisuuskeskusteluista ei noussut. Sosiologisen ja teologisen tutkimuksen välimaastossa oleva näkökulma esittää sopeutumisja uudistumishaasteen ”virallisen” teologian normatiivisina pidetyille piirteille. Globaalista solidaarisuudesta ja marginaaliryhmien oikeuksista kiinnostuneet haastatellut toivovat, että kirkossa olisi seinät leveällä ja katto korkealla. | Kuva: Jukka Granström ” Moninaisuudelle on oltava tilaa. – Varsin yksimielisesti kaikki kannattavat tasa-arvoista avioliittoa. Kunkin kokemukset heijastuvat teologiaan, vaikka moni verhoaa henkilökohtaisen näkökulmansa raamatunlauseiden, dogmien ja uskonnollisten traditioiden taakse. Teologiaa tehdään tietyssä kehossa, paikassa, ajassa ja sosiaalisessa asemassa. Jotkut tuntevat vähän suruakin siitä, etteivät ole löytäneet kirkosta paikkaa, joka olisi linjassa oman vakaumuksen kanssa. – Ei välttämättä, jos me kaikki suhtaudumme nöyrästi tiedostamattomiin vallan ulottuvuuksiin, omaan ihmisyyteemme, haavoittuvuuksiimme ja erilaisiin etuoikeuksiimme. Ei se ole vaatinut muuta kuin sen, että kirkkoherra ja luottamushenkilöt ovat innostuneet asiasta, pitäneet sitä tärkeänä ja toimineet yhteistuumin. Tässä niihin teemoja: Mitä rakkaus on. Sillä sieltähän se Huovisen tulevaisuusoppi on peräisin, itseltään Jeesukselta (Joh. Ongelmana nähtiin kirkon jäykkä hallinto. Siinä Kirkkopäivilläkin Kotimaan keskustelutilaisuudessa esiintynyt toimittaja Minna Akimo haastatteli piispa emeritus Eero Huovista. Siihen minulla on ratkaisu. On esimerkiksi feministiteologiaa, joka vertautuu ”viralliseen teologiaan”, mutta onko ajateltu, että se teologia voikin olla omassa kontekstissaan nimenomaan maskuliinista teologiaa, Laiho kysyy. Osalle haastatelluista kirkko on läheinen, turvallinen ja merkityksellinen armon yhteisö, jossa voi etsiä ja löytää oman paikkansa ja jossa on tilaa toimia ja ajatella. Hän sovelsi johtamiseen periaatetta: ”Rakasta työntekijöitäsi. – Kenelläkään ihmisellä ei ole pääsyä lintuperspektiiviin. ”Jäsenmäärää tärkeämpi asia on, millainen suhde kirkolla on suhteessa ihmisiin”, Huovinen totesi. – Kaikenlainen ihmisten syrjäyttäminen ja tuomitseminen sanoin, teoin ja käytäntein tuntuu pahalta. Toisille kirkko näyttäytyy etäisenä, jäyhänä, jäykkänä, vanhakantaisena, melko elitistisenä ja sisäpiiriläisenä sekä hitaasti muuttuvana. Tämä kokemuksellinen lähtökohta koskee myös niitä kammioissaan ja kabineteissaan opillisia lausumia laativia teologeja, joiden on ajateltu olevan objektiivisia ”aidon ja oikean” kristinopin muotoilijoita. He miettivät, mitä vastuita se asema tuottaa ja miten he voivat puhua vähemmän etuoikeutettujen puolesta. Esimerkiksi voi nostaa vaikkapa Liedon, jossa keskiaikaisesta kirkosta on remontoitu monenlaisiin tilanteisiin taipuva tila, jossa työntekijät myös tekevät työtä ja pitävät ovia konkreettisesti auki. Myötätunto ulottuu kosmopoliittisesti koko ihmiskuntaan. Katujen teologia tarjoaa vaihtoehdon valtarakenteiden kanssa liittoutuneen, alistavaksi ja muodolliseksi koetun kirkon institutionaaliselle teologialle. Niiden lisäksi pohdittiin myös tulevaisuutta. 13:34–35). Avioliittoasia on akuutein kirkollinen kysymys. Tutkija on syvähaastatellut teologian väitöskirjaansa Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-nuorisoverkoston ja Suomen Lähetysseuran piirissä toimivia 16–27-vuotiaita. Lopetetaan kaikki kirkon tulevaisuustouhuilut ja korvataan ne rakkausseminaareilla. – Nuoret aikuiset ajattelevat yksilöllisesti ja reflektoivat omaa teologiaansa suhteessa arvoihinsa, kokemuksiinsa, uskomuksiinsa ja toimintaansa. Syvällisen haastattelun loppupuolella Huovinen ratkaisi ohimennen kirkon tulevaisuudenkin. ” Lopetetaan kirkon tulevaisuustouhuilut ja korvataan ne rakkausseminaareilla. Yhteiskuntatieteiden ja teologian maisterin aiheena oli nuorten aikuisten kosmopoliittinen luterilaisuus. Ovet auki -strategia mainittiin tuon tuosta. Innostusta laimensi sittemmin kuulemani toteamus: Ovet auki on enemmän periaatteellinen lause kuin konkretiaa. Marjukka Laihon haastattelemat valkoiset suomalaiset nuoret aikuiset tiedostavat olevansa hyvin etuoikeutetussa asemassa. | kolumni | tamaan teokseen Teologia eletyn uskonnon tulkkina (STKS 2021). He eivät koe moniäänisyyttä uhaksi, vaan se on luonnollista. Muistan sen aikanaan luettuani hiukan innostuneeni. – Usein on ajateltu, ettei juuri heillä ole erityistä kontekstia, vaan vain tuon patriarkaalisen joukon ulkopuolella teologiaa tehdään eri konteksteissa. Hän on kirjoittanut menetelmästä Jaana Hallamaan, Kati Tervo-Niemelän ja Isto Peltomäen toimitKatujen teologia haastaa valtakirkon Keski-ikäisten ja vanhempien, hyvinvoivien valkoisten, heteroiksi esittäytyvien miesteologien ennen niin homogeeninen joukko ei enää dominoi nuorten uskontulkintoja. Tasa-arvon, köyhyyden, ilmastonmuutoksen ja rodullistamisen kaltaisia kysymyksiä pohtivien nuorten eettinen ja sosiaalinen ajattelu nousee oikeudenmukaisuudesta. – Silloin heidänkin on helpompi hengittää. Sitten Huovinen esitti ratkaisun, jonka itse asiassa olen kuullut kauan sitten Fordin entiseltä johtajalta Alan Mulallylta. JANNE VILLA | eletty teologia | N iin pysyvät nämä kolme – usko, toivo ja rakkaus – mutta suurin niistä on näille valveutuneille nuorille toivo, joka ei sulje ketään eikä mitään ryhmää ulos, toteaa Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä Helsingissä puhunut Marjukka Laiho. – Kaikki teologia on elettyä teologiaa. Tosiasiassa se on kiinni kirkkoherroista ja luottamushenkilöistä. Siinä piilee syvä totuus. – Jos kirkon uskosta, opista ja elämästä käydään keskustelua vain yliopiston ja kirkon kabineteissa, se irtaantuu helposti elävästä elämästä. Tämän aidosti huomioon ottavassa kirkossa on kaikkina aikoina aina etsittävä uusia teologisia tulkintatapoja ja sanoitusmuotoja. Tarvitseeko kirkkoinstituution ”virallisen” ylätason teologian ja yksilöiden eletyn teologian olla jotenkin erillisiä ja vastakkaisia, kuten usein esitetään. Arjessa tapahtuva arvokas teologia on myös improvisointia. Me kaikki olemme oman elämäntarinamme tuotteita, Marjukka Laiho tähdentää. Ja ihan ehdottomasti tämä: Mitä Jeesus sanoi ihmisten rakastamisesta. Rakasta työntekijöitäsi.” Huovinen lausahti Kalevassa: ”Meidän tulee rakastaa ihmisiä, ja jos emme tee sitä hyvin, silloin kirkolla ei mene hyvin.” Kirkon tulevaisuus ei ole kiinni siitä, onko sen hallinto jäykkää vai notkeaa tai onko siinä liian monia ääniä. Kerro heille suunnitelmasi. Se on nuorille kantava periaate. – Nuoret tuovat esiin, että kirkossa käytetty kieli on historiallisesti aika patriarkaalista. Tähän joku tai useampikin toteaa, että mutta kun kirkkoherra ja luottamushenkilöt ovat niin hankalia ja haraavat vastaan. – Kyllä – ja raamatullinen ajatus, että minun isäni talossa on monta huonetta. Se tuli vastaan aamukahvia siemaillessani lauantaiaamun Kaleva-lehdestä. Kesken Kirkkopäivien tajuntaani välähti kuitenkin toivo. – Kirkko näyttäytyy myös kaipuun kohteena. Loppupäätelmänä oli, että väki vähenee ja ytimeen mennään, mitä se ydin nyt sitten tarkoittaneekaan. Huovisen tulevaisuusoppi FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi Kirjoittaja ihmettelee ajankohtaisia teologisia aiheita. Se on nuorille kantava periaate. Varttuneet, hyväosaiset valkoiset miehet ovat perinteisesti tuottaneet valtaosan teologiasta. Marjukka Laihon mukaan nuoret kosmopoliittiset luterilaiset arvostavat kirkon konkreettista toimintaa paremman maailman puolesta. 16 17 KOTIMAA | 27.5.2022 KOTIMAA | 27.5.2022 teologia. Muillakin kuin teologeilla on oikeus haastaa teologiset auktoriteetit. Kuinka rakastan paikkakuntaani. Se ei siis tarkoita oikeita ovia vaan jotenkin avointa suhtautumista. Heidän kokemuksistaan ja näkemyksistään on sitten tehty standardi. – Eletty teologia raivaa tilaa myös tavallisten ihmisten uskonnollisille arvoille, ajatuksille, tunteille ja kokemuksille: jokainen voi tehdä – ja tekee – teologiaa! Eletyn uskonnon tutkimusotteen kehittäjiin kuuluva, yhdysvaltalainen historioitsija Robert Orsi on linjannut, että jokaisella on oikeus tulkita oman uskonnollisen perinteensä ideoita. K irkkopäivillä Oulussa viime viikonloppuna käytiin mielenkiintoisia keskusteluja. Normaalin ja oikean uskon mitta. Moninaisuudelle on oltava tilaa. Kieleen ja sanoihin liittyy vallankäyttöä, joka tuntuu joitakin sosiaalisia ryhmiä ulossulkevalta. Mutustelepa ajatusta hetken. Kansankirkollinen ajatus elää
Heidän välissään toimistonhoitaja Liisa Nummela (myöh. Kirjapalkinnon voitti Eino Toivanen Mikkelistä. 1. Vapaa-aikana en halua suorittaa. Aikaa noin 75 kilometrin retkeen kului kahdeksan ja puoli tuntia. 3. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Joukkue Kain & Abel sai alkunsa seurakuntanuorten rantalentopalloturnauksesta, jossa Aalto ja Valkama pelasivat yhdessä. Jutun oli kirjoittanut Emilia Karhu. Rosila ja kuvassa esiintyvä Martti Sares tunnistivat kuvan hahmoja, mutta varmuutta ei saatu siitä kuka on kuka. Joukkuekaverina oli hänen hyvä ystävänsä Markus Valkama. apulainen Pekka Kuusniemi. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. kirkkokahvit | vastaus | 18 KOTIMAA | 27.5.2022 | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Mielenkiintoista lukea hienotunteisuutta ja psykologista herkkyyttä vaativasta tehtävästä, kommentoi eräs lukija. Saimaa Challenge -kisassa 14.5. 1. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. Viime vuosina multisportista on tullut Aallon laji. Vuo nna 197 1 2. Teemu ”Reiska” Aallon (vas.) ja Markus Valkaman joukkueen sijoitus oli 16. Siinä kiehtoo monipuolisuus. Sekin oli Aallolle ennen kaikkea leikkiä, vaikka joukkueissa voitosta pelattiinkin. Missä ja milloin kuva on otettu. Nimi ja veljesten kilvoittelu on säilynyt, vaikka laji on vaihtunut. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Kuinka monta jäsentä Tansanian luterilaiseen kirkkoon kuuluu. Jäs eni ä on 7,9 milj oon aa. Liitä mukaan osoitteesi. Rippikouluiässä pelaamiTeemu ”Reiska” Aalto Multisport sesta tuli kilpailullisempaa ja totisempaa, ja se vei ilon urheilemisesta. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Minä vuonna René Nyberg aloitti työskentelyn Neuvostoliitossa. Perhelehtiä tutkivat henkilöt ovat todennäköisesti Laina Pekonen, Pekka Kuusniemi ja Martti Sares.” M u l t i s p o r t on seikkailua luonnossa, mikä erityisesti viehättää Espoossa pappina toimivaa Teemu ”Reiska” Aaltoa. – Luonnossa olen pieni ihminen. Mikä joukko on kyseessä. | Kuva: Sara Suikkanen | harrastaja | 18 19 KOTIMAA | 27.5.2022 19. Voit perustella valintasi lyhyesti. Molemmat yrittävät omalla uhrillaan pyrkiä kohti hyvää, Aalto perustelee. – Olen suorituskeskeinen ihminen. – Se on syntiä! – No miksi et koskaan edes hymyillyt. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. – Seikkailu-urheilu on sellaista aikuisten hiekkalaatikkoleikkiä, Aalto sanoo hymyillen. Yleensä kilpaillaan 2–4 hengen joukkueissa. – Olemme tulkinneet Kainin ja Abelin välisen kilvoittelun positiivisesti. Omat rajat on kohdattava ja myönnettävä, että joskus tarvitsen apua ja tukea. Miten anabaptistiset ryhmät suhtautuvat vauvojen kastamiseen. He ovat asettuneet ryhmäkuvaan ja kaikkien ilme on hyvin tietoinen ja poseeraava. Puhelimessa kanslisti Laina Leistola.” Sares kirjoittaa: ”Etualalla puhelimessa on kanslisti Laina Leistola, taka-alalla on kanslisti Terttu Eloranta ja äärimmäisenä vasemmalla on toimistonhoitaja Liisa Nummela. Tämän viikon mysteerikuvassa on neljä ihmistä, kolme miestä ja yksi nainen. Emme ole määritelleet kumpi on Kain ja kumpi on Abel, vaan se vaihtelee sen mukaan, kummalla on hyvä tai huono hetki. Kuvan ottamisen aikaan seurakuntanuorena ollut Pertti J. Siksi tarvitsen työlle vastapainoa. Tämä on meditaatiota tai rukousta, henkilökohtaista hiljentymistä. Laji koostuu juoksu-, pyöräilyja melontasuunnistuksesta. Luonnontilassa olevassa metsässä näkee ajattomuuden, ja se on hoitavaa, Aalto sanoo. Aalto osallistui toukokuussa kauden ensimmäiseen kisaan joukkueella Kain & Abel. Vaikka multisportissa voi kilpailla omia rajojaan koetellen, kilpakumppaniakaan ei jätetä pulaan ja kisaa käydään leikkimielellä. Multisport on erittäin palauttavaa harrastamista. Ne eiv ät hyv äks y lap sik ast ett a. Hän kertoo pelanneensa pikkupojasta lähtien jalkapalloa. 2. Tunnistatko kuvan ihmisiä. Arjen kiireet käyvät turhiksi. Pietari kysyi häneltä: – Miksi et koskaan nauranut. Tulen kovin mitättömäksi, kun katson suurta metsää ja vanhoja puita. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. KAJ AALTO ” Tulen kovin mitättömäksi, kun katson suurta metsää ja vanhoja puita. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto T otinen kristitty tuli taivaan portille. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Rosila kirjoittaa: ”Kuvan miehet oikealla kappalainen Martti Sares ja vasemmalla viral. 3. Edellisen viikon mysteerikuva on otettu Kanta-Espoon kirkkoherranvirastossa 1970-luvun taitteessa. Kyyhkynen). He käyttivät Saimaa Challenge -kilpailun Adventure-sarjan noin 75 kilometrin seikkailuun kahdeksan ja puoli tuntia. Lajille tyypillistä on, ettei se ole ensisijaisesti eliittiurheilua. – Minulle tämä on myös hengellinen harjoitus. | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai keitä kuvassa on. Kotimaan nro 19 parhaaksi jutuksi valittiin ”Kuolinviestin vieminen on vaikea virkatehtävä”. – Sekin on syntiä! Kun totinen veli oli mennyt sisälle paratiisiin, Pietari huokaisi: – Toivottavasti hän ei koskaan näe Jumalaa kasvoista kasvoihin. Multisport-kilpailujen kesto vaihtelee muutamasta tunnista muutamaan päivään
Orlando kehitti esimerkiksi maahanmuuttajien avioliittoneuvontaa, jolle oli tarvetta ja joka edellytti hyvää kulttuurien tuntemusta. Tampereen hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Lauri Salminen Nokian kappalaiseksi 1.7.22 lukien, Christian Seppänen Tampereen Eteläisen seurakunnan seurakuntapastoriksi 4.7.22 alkaen, Kati Eloranta Tampereen yhtymän yhteiskunnallisen työn pastoriksi 1.8.22 lukien, Jenni Ritaranta Mänttä-Vilppulan seurakuntapastoriksi 1.6.22-31.12.25, Jiri Santaharju Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan 50 % seurakuntapastoriksi 22.5.22-31.5.23. Miia Härkönen, Mikko Kinnunen, Jani Kuparinen, Iina Rahkola, Kimmo Riiheläinen, Jukka Saarenpää ja Katariina Sjöholm. Papeiksi vihittiin 26.5. Heidät lähetettiin Tansaniaan Makumiran luterilaisen korkeakoulun opettajiksi vuosiksi 1979–1982. Tässä tehtävässä Orlando sai käyttää hyväksi kielitaitoaan, kulttuurituntemustaan ja lähetystyön kokemustaan luodessaan toimintatapoja, kumppanuuksia ja yhteistyötä seurakuntien ja viranomaisten kanssa. Tämä vaihe oli koko perheelle mieleenpainuva ja merkittävä. | kuolleet | ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Jussi Luoma, Susanna Rinne, Jiri Santaharju ja Monika Viitala. Hän sai pappisoikeudet Suomessa 30.11.1977. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Sanna Mertanen Kuopion Männistön kirkkoherraksi 1.6.22 lukien, Tatu Ryyti Suomussalmen kirkkoherraksi 1.6.22 lukien, Anu Kiviranta Kuopion Alavan kirkkoherraksi 1.9.22 lukien, Timo Vainikainen Järvi-Kuopion I kappalaiseksi (50 %) 1.9.22–1.9.26. Diakonian virkaan vihittiin 22.5. Orlando oli luotettava ja ehdottoman oikeudenmukainen. Kampanjakoodi: KT6KK46/22 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi Muista kevään valmistuvaa! Anna lahjaksi Kotimaa-lehti 6 kk edulliseen asiakasetuhintaan. vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –1 3 Katsomusopetus pitää päivittää Tutkijat Eero Salmenkivi ja Marjaana Kavonius toivovat pikaista ja perusteellista uudistusta uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetukseen 12 Messua halutaan kehittää yhteisöllisemmäksi Sofi Oksanen kannustaa pitämään ääntä Ukrainan puolesta 46 € Tilaus on määräaikainen 6 kk (ovh 81 €) Printtilehden tilaukseen sisältyy digilehden lukuoikeudet ja pääsy Kotimaa.fi -sivuston uutisiin, artikkeleihin sekä digiarkistoon. Hän saikin merkittävän haasteen kehittää pääkaupunkiseudun kirkollista maahanmuuttajatyötä vuosina 1997–2005, kunnes jäi eläkkeelle. Björkskog Sanna, Jurmu Matias, Kopola Miia, Mourujärvi Mirka, Nuutinen Laura, Rajavaara Satu, Ryynänen Taina, Sämpi Lea ja Takalo Juho. Leevi Helo, Birgitta Hämäläinen, Karoliina Karulinna, Tuija Numminen, Hanna Paananen, Pauliina Parhiala, Joona Raudaskoski, Veera Ruti ja Toomas Takala. Viranhoitomääräykset lääninrovasteiksi: Ulla Kosonen Malmin rovastikunnan lääninrovastiksi 1.10.22–30.9.26, Juha Rintamäki tuomiorovastikunnan lääninrovastiksi 1.9.22– 30.8.26, Juha Ilonen Porvoon rovastikunnan lääninrovastiksi 1.5.22–30.4.26, Jukka Pakarinen Vartiokylän rovastikunnan lääninrovastiksi 1.5.22–30.4.26. Förordnandet avbryts ifall en ordinarie kyrkoherde skulle tillträda tidigare. Papeiksi vihittiin 22.5. seurakuntapastoriksi 1.6.–31.8.23, Veikko Karhumaa Siuntion suomalaisen seurakunnan vs. Tulevan puolisonsa, suomalaisen teologian maisterin Seijan, Orlando kohtasi Englannissa kielikurssilla vuonna 1968. Kotimaasta löytyy aina ihmiset ja asiat sekä tunne ja toivon näkökulma. 24 %. I seurakuntapastoriksi 1.10.22–31.5.23 ja ma. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Papiksi vihittiin 26.5. Angolan tilanne ei kuitenkaan mahdollistanut lähtöä. seurakuntapastoriksi 1.8.–30.9.22 ja vs. Julistetaan haettavaksi HELSINGIN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Töölön seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika virkaan päättyy 14.6.2022 klo 15.00 . Hänen lämmin, asiallinen, huumorin ja musiikin sävyttämä toimintatapansa synnytti luottamusta, avasi ovia ja vahvisti yhteyttä. Maan poliittinen tilanne oli levoton ja kriittinen. Opiskelijat olivat avoimia ja sitoutuneita opiskeluun. MARKKU LAINE Kirjoittaja on Orlando Molinan työtoveri. Hän toimi järjestönsä salesiinien sisäoppilaitoksessa opettajana ja pappina. Niina Hangasmaa, Niina Hietaniemi-Virtanen, Katariina Kankaanperä, Eveliina Laakso, Johanna Södergård, Janne Tervonen, Riikka Tuomi ja Eemil Vähäjylkkä. Rovasti Orlando Molina kuoli 27.4.2022 Helsingissä. Molinan perhe oli lähdössä Suomen Lähetysseuran lähettämänä lähetystyöhön Angolaan, ja he opiskelivat kieltä Portugalissa. Papiksi vihitään 12.6. kirkkoherraksi 1.8.22–5.6.23. Avuttomuus ja hätä olivat läsnä. Sinne syntyi tuona aikana Laupiaan Samarialaisen seurakunta. Mediamyynti: 20 4 N:o 12 | 25. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Italiassa Messinassa hän suoritti roomalaiskatolisen kirkon pappistutkinnon ja hänet vihittiin papiksi 4.1.1968. Orlando oli myös hyvin musikaalinen, ja hän toimi muun muassa kanttorina ja kuoronjohtajana. Porvoon hiippakunta Förordnanden: Tf. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Hän opiskeli Caracasissa Venezuelassa opettajaksi, suoritti skolastisen filosofian tutkinnon ja toimi opettajana vuosina 1960–64. Helsingin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Stefan Forsén Helsingin yhtymän yhteisen seurakuntatyön johtajaksi 1.3.22 alkaen, Elsa Sihvola Vuosaaren seurakuntapastoriksi 1.7.22 alkaen, Auli Saarsalmi-Paalasmaa Vantaankosken III kappalaiseksi 1.8.22 alkaen, James Cox Malmin seurakuntapastoriksi 1.9.22 alkaen. Sen hän saikin Chilessä, jossa hän työskenteli 1972–1975 La Faena -nimisessä slummissa Santiagon liepeillä. Lapuan hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Terhi Nissilä Vaasan suomalaisen seurakunnan III kappalaiseksi 1.6.22 lukien, Ritva Kellokangas Jyväskylän XXX seurakuntapastoriksi 1.6.22 lukien, Riikka Tuomi Alavuden seurakuntapastoriksi 26.5.22 lukien. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Tansaniasta paluun jälkeen Orlando toimi Lähetysseuran kotimaisissa tehtävissä. Tarjous on voimassa 31.6.2022 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. maaliskuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 7. Director cantus -arvonimi: Mari Marjokorpi ja Mari Vuola-Tanila. Muistamme työtoveriamme kiitollisuudella. Perheen palattua Suomeen Orlando ei heti saanut pappisoikeutta, koska hän ei ollut Suomen kansalainen. Kotimaa on valtakunnallinen viikkosanomalehti, joka kertoo monipuolisesti ja rakentavasti kirkon asioista sekä keskustelunaiheista yhteiskuntaa ja globaalia näkökulmaa unohtamatta. Hänestä kasvoi selviytyjä, monikielinen, monitaitoinen ja kansainvälinen pappi. Orlandolla oli kyky solmia yhteyksiä hyvin erilaisiin ihmisiin. He avioituivat 1969 ja lähtivät 1970 Yhdysvaltoihin, jossa Orlando opiskeli Luterilaisen Maailmanliiton avustuksen turvin luterilaisia aineita pappisvihkimystä varten. + 6,9 snt/min. Hän oli syntynyt 16.6.1940 Venezuelassa Andien vuoristokylässä. I seurakuntapastoriksi 1.8.22–31.7.23, Miia Pekkarinen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ma. Rovastin arvonimi: Markku Komulainen, Heikki Marjanen, Matti Pentikäinen, Jaana Rautio-Wacklin ja Sanna Ryyty. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. | hiippakuntauutiset | Oulun hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Seppo Jarva Kittilän kirkkoherraksi 1.8.22–31.7.23, Kari Ruotsalainen Oulun yhtymän perheneuvojaksi (50%) 1.3.22–28.2.23, Petri Kasari Kokkolan suomalaisen seurakunnan kappalaiseksi 1.9.22 alkaen, Kimmo Riiheläinen Toholammin seurakuntapastoriksi 12.6.22 alkaen. Tumma eteläamerikkalainen pappi ja valkoinen naisteologi, joka ei ollut pappi mutta opetti tulevia pappeja, | kuolleet | loivat opiskelijoille mielenkiintoisen haasteen. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Olemme koonneet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalanpalveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi. Diakonian virkaan vihittiin 26.5. Nina Häkkinen ja Kaarina Linjama. jumalanpalvelusverkossa.fi löydät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikat-ja-virat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kotimaan Juhannusnumero ilmestyy 22.6.2022 Pyydä tarjous ja varaa mainospaikkasi 15.6.2022 mennessä. Orlandon elämä oli muutosten virtaa. Espoon hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Antti Malinen Olarin seurakunnan kirkkoherraksi 1.10.22 alkaen, Piia Ahtee Leppävaaran vs. 20 21 KOTIMAA | 27.5.2022 KOTIMAA | 27.5.2022 tiedoksi. 24 %. kyrkoherden i Vanda svenska församling Kristian Willis att sköta samma tjänst 1.7.22-30.6.23. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoHR-sivustolla: https://rekry.evl.fi/oikotie/” Tervetuloa jumalanpalvelukseen! Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Prästvigning i Borgå domkyrka 26.5.22: Johannes Westö
T aulumäen kirkko on lapsuuteni lähikirkko. näyttelijä Sara Paavolainen lukee Toista Mooseksen kirjaa. Teidät ajetaan pois synagogasta, ja tulee vielä sellainenkin aika, että teidän tappajanne luulevat palvelevansa Jumalaa. sunnuntai pääsiäisestä on aiheeltaan ”Pyhän Hengen odotus”. Muistan, että aina kun palasimme joltain matkalta takaisin Jyväskylään, kirkon kohdalla tuntui, että olemme jo kotona. Kävimme siellä joulukirkossa ja toukokuussa koulun päättyessä. Luulisi, että pieni tyttö olisi ollut kiinnostunut juuri niistä – enkelikiiltokuvatkin olivat ihania! Taulumäen kirkko on monella tapaa merkittävä kirkko; se on ensimmäinen naisarkkitehdin suunnittelema kirkko Suomessa. Häämöttävän ristinkuoleman edellä Jeesus rohkaisee oppilaitaan (Joh. Ehkä siihen vaikutti se, että isäni oli pragmaattinen lakimies. Vaikka äitini oli hyvin uskovainen, me emme käyneet kirkossa. 16:33) 6. Liturgi Kari Mäkinen, saarna Teemu Sippo. Mielenkiintoista on, että rabbiinisessa kirjallisuudessa tätä kreikan lainasanaa on käytetty lohduttaja-merkityksessä. La 28.5. Vuoden 1992 käännöksessä sana on käännetty Puolustajaksi, sillä samaa termiä käytettiin aikanaan myös asianajajasta. He tekevät tällaista, koska eivät tunne Isää eivätkä minua. 44:1–5, Room. Jeesuksen käyttämä sana parakleetos merkitsee sananmukaisesti ”rinnalle kutsuttua”. Silmittömyys ja oikeuden puute. seurakuntaliitto, Seinäjoki. 16:7–8): ”Kun olen mennyt, lähetän Rohkaisijan luoksenne. To 2.6. Pe 3.6. Vuosituhansien takaiset mekanismit kuulostavat niin tutuilta, ettei usko ihmiskunnan kykyyn kehittyä myötätunnossa ja oikeudenmukaisuudessa varsinaisesti kasva. 27:7, Ps. Ma 30.5. Rakennettiin tulipalossa 1918 tuhoutuneen kirkon tilalle ja valmistui 1929. Perheemme, johon kuului äiti, isä ja viisi tytärtä, asui Lohikoskella samassa talossa, jossa minä ja puolisoni Juha asumme nykyisin. Kolehti kerätään koulutuksen mahdollistamiseen ja opetuksen laadun parantamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. | Kuva: Minnamaria Koskela ” Kankaan tehtaan työläiset pelastivat maalauksen viiltämällä sen puukolla irti raameista. Itsekin koen tehtävän suurena kunniana. Juontajana Risto Kallionvirta, puhujana Nina Kallionvirta, pianistina Juho Leppänen. Entä miten on mahdollista, että Moskovan patriarkka asettui tukemaan Venäjän sotatoimia. Muistan, että tehtävä herätti minussa lähes pelonsekaista kunnioitusta, vaikka minulla olikin jo aiempaa kokemusta kirkkotekstiilien suunnittelusta. psykoterapeutti, rovasti Kirsi Hiilamo, Helsinki. | kirkko & minä | Tähtikatto kiehtoi lapsena Aino Kajaniemi Taulumäen kirkko . Järnefeltin alttaritaulu oli jo samalla paikalla sijainneessa kirkossa, joka tuhoutui tulipalossa. Taulumäen kirkossa on poikkeuksellisesti kaksi alttaritaulua, Eero Järnefeltin Kristus käy veden päällä (1892) ja Joonas Heiskan Jeesus – Hyvä paimen (1929). Vanhana hän kyllä kävi kirkossa, lähinnä musiikin takia. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. pastori Esa Yli-Vainio, Suomen vapaa ev-lut. Ihmiset väkivallan kohteena ikään ja ominaisuuksiin katsomatta. Elsi Borg sai suunnittelutehtävän voitettuaan arkkitehtuurikilpailun, johon osallistui myös Alvar Aalto. Alttarilla on neljä kynttilää. TV1 klo 10 Suvivirsikirkko. Muunlaisten mielipiteiden esittäjät joutuivat todennäköisesti vangituiksi, kidutetuiksi tai tapetuiksi. 27:1–3 ja 7–9, Joh. Jeesus varustaa oppilaitaan tulevaan ja kertoo lähettävänsä Rohkaisijan ( ??????????) heidän tuekseen. | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Johanneksen evankeliumi 15:26–16:4 Jeesus sanoi: ”Minä lähetän teille Rohkaisijan Isän luota. 8:12–17, Joh. Aika harva meistä tekstiilitaiteilijoista pääsee suunnittelemaan kirkkotekstiilejä, sillä uusia kirkkoja rakennetaan nykyisin harvoin. Taulumäen kirkko tuli minulle tutuksi koulun kautta. Taulumäen kirkkotekstiilien värit ja kuviot perustuvat perinteiseen kristilliseen symboliikkaan ja rakennuksen arkkitehtuuriin. Pyhiinvaellushartaus: Kirkkoherra Anu Ylitolonen, Joroinen. Missä Rohkaisijaa kaivataan, siellä suru vaihtuu lopulta iloon ja rauhaan: ”Olen kertonut teille tämän, jotta teillä olisi minun rauhani. kirkkoherra Kaija Jyrkkä, saarnaajana kasvatuksen pappi Antti Kettunen, urkurina Matti Hussi. Kirkko peruskorjattiin 1990luvun puolivälissä. Radio 1 klo 11 Vapaakirkon jumalanpalvelus Äänekoskelta. Kirkkoherrana oli Jaakko Jaatinen ja muistan, että kävimme hänen ja taidetyöryhmän kanssa todella mielenkiintoisia keskusteluja esimerkiksi väreihin liittyen. ja rohkaisijaa. Tekstit: Ps. 22 23 KOTIMAA | 27.5.2022 KOTIMAA | 27.5.2022 pyhä. Suunnittelijana arkkitehti Elsi Borg. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. pastori Ville Tikkanen, Jyväskylä. Liturginen väri on valkoinen. Juutalaisille oikeuden saaminen roomalaisilta liittyi lähinnä järjestyksen ylläpitoon: valtaa tukevat ja miehittäjiä hyödyttävät ehdotukset saattoivat toteutua oikeuden nimissä, oli asia sitten oikein tai väärin. yhteisövalmentaja Johanna Sandberg, Riihimäki. 15:26– 16:4. UT2020:n käännösratkaisu, Rohkaisija, yhdistää Lohduttajan ja Puolustajan merkitykset ja sopii mainioksi jatkeeksi Pyhän Hengen, Totuuden Hengen nimityslistaan. 16:13, Jes. To 2.6. Rooman vallan alla oikeutta oli vain harvoille. La 28.5. toiminnanjohtaja Kati Pirttimaa, Espoo. musiikkija opiskelijasihteeri Katariina Airas, Helsinki. MAIJA P. Kuvat ja viestit Ukrainasta pysäyttävät kysymään, millainen maailmankuva ja arvopohja voi mahdollistaa sen, mitä sodassa on viime aikoina nähty. Olen puhunut teille näin siksi, että tuon ajan tullessa muistaisitte minun sanoneen tämän.” (UT2020-käännös) S ynkät viestit sodan keskeltä. Kun Totuuden Henki saapuu Isän luota, hän todistaa minusta. Ke 1.6. Epätoivon ja toivon sekamelska. Ke 1.6. Uusinta klo 23. Cantores Aboensis -kuoro, Olli-Pekka Laakkonen, Åbo-kvartetti ja Marko Valtonen. Muistan katselleeni usein kirkon kattoa, joka on täynnä kauniita tähtiä. Ne soivat tänäänkin siellä, missä toivottomuus on suurinta. Ti 31.5. kirkkoherra Heikki Nenonen, Helsinki. Turun Kirkkopäivien 2017 ekumeeninen päätösmessu. Kirkkotekstiilit valmistuivat loppuvuodesta 1999. Tekstiilitaiteilijat kyllä arvostavat kirkollisia toimeksiantoja kovasti. . . Ajanlaskun alun juutalaiset odottivat ja tarvitsivat pelastajaa | 6.sunnuntai pääsiäisestä | Rohkaisijan kaipuu ANTTI SIUKONEN Kirjoittaja on pappi ja Pipliaseuran seurakuntapalvelun johtaja. Niin todistatte tekin, koska olette olleet kanssani alusta saakka.” ”Olen puhunut teille näin, ettette antaisi periksi. Liturgina vs. teologian maisteri Karoliina Maria Schauman, Ortodoksinen kirkko, Tammisaari. Maailmassa teitä ahdistaa, mutta olkaa rohkeita: minä olen voittanut maailman.” (Joh. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 29.5. markkinoija Erkki Hurtig, Tornio. Ti 31.5. professori Janne Saarikivi, Helsinki. Kirkkotekstiileissä on kyse kuvaviestinnästä. Minulle on kerrottu, että Kankaan tehtaan työläiset pelastivat maalauksen viiltämällä sen puukolla irti raameista. Näiden kysymysten keskellä Jeesuksen sanat resonoivat erityisen vahvasti: ”Tulee vielä sellainenkin aika, että teidän tappajanne luulevat palvelevansa Jumalaa.” Sanoja ei kuitenkaan lausuta Euroopassa vaan Jerusalemissa hieman sen jälkeen, kun Juudas on kavaltanut Jeesuksen. Radio 1 klo 10 Suvivirsikirkko Lahden Salpausselän seurakunnasta. Pe 3.6. MINNAMARIA KOSKELA || Ku va : Ju ha Ka ja ni em i Tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemi suunnitteli uudet kirkkotekstiilit lapsuutensa kotikirkkoon Taulumäen kirkon peruskorjauksen yhteydessä 1990-luvun puolivälissä. Ne eivät kuitenkaan kiinnostaneet minua, mikä jälkikäteen tuntuu erikoiselta. Uusinta. Nykyisin Jyväskylän seurakunnan pääkirkko. Siinä yhteydessä sain tehtäväkseni suunnitella sinne uudet kirkkotekstiilit. Ma 30.5. Taulumäen kirkkoa kutsutaan enkelten kirkoksi, sillä siellä on paljon taiteilija Paavo Leinosen enkelimaalauksia. Tultuaan hän osoittaa, että maailmalla on väärä käsitys synnistä, oikeuden toteutumisesta ja tuomiosta.” Jeesuksen sanat eivät päätyneet pyörimään roomalaiseen joukkohautaan
Kun aloin liikkua lintuvesien äärellä ja merien rannoilla, kiikareihini osui tuon tuosta veikeän näköinen sukeltava sorsalintu, tukkasotka ( Aythya fuligula). – Niin minulle on kerrottu. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Hyvä Jumala, sinä olet merkitys jota kohti haluan pyrkiä. Maailman muuttuessa säännöt puhuttavat. | Kuva: Martti Santakari Vaate on viesti Piispa Kaisamari Hintikka luottaa alaistensa arviointikykyyn asusteiden ja korujen suhteen. Sen ”tukka” Prinsessan yllättävä ratkaisu Tukkasotka on näkyvä ja sympaattinen sukeltajasorsa. Nyt tukkasotkien määrä on kuitenkin laskenut 1990-luvun lopun huippuvuosien 120 000 parista puoleen ja allekin. – Ei meidän tarvitsekaan, mutta voimme tehdä sen omalla tavallamme. Tukkasotka luokiteltiin vuonna 2015 Suomessa erittäin uhanalaiseksi, vaikka kanta maailmanlaajasti Euraasiassa on elinvoimainen. Kun papilla on kotoisa olo virkavaatteissa, hän pystyy antamaan parastaan kohtaamisissa, Hintikka ajattelee. – Jos ryhdyt papiksi ja minä ryhdyn nunnaksi, voimme mennä kihloihin ja solmia avioliiton vasta tuonpuoleisessa. – Voi tyttäreni, ei sinusta pappia voi tulla, sillä nainen ei siihen hommaan kelpaa. Sillä on niskatukka ja keltainen silmä. Lue myös, mitä verottaja sanoo työvaatevähennyksistä. Niinpä prinsessa heti seuraavana päivänä matkusti naapurimaahan tapaamaan prinssiä. – Voi tyttäreni, et sinä voi luostariin mennä, sillä sinut on luvattu puolisoksi naapurimaan kuninkaan pojalle. Y ksi lintuharrastukseni alkutaipaleen hämmästyksen kohteita oli, että tukkasotka onkin varsin tavallinen lintu. Legenda kertoo prinsessasta, joka sanoi isälleen, kuninkaalle, että tahtoo ryhtyä papiksi. – Mitä sinä tarkoitat. Prinssi ja prinsessa seisoivat järven rannalla ja katsoivat, kuinka tukkasotkapariskunta lipui heidän ohitseen. Tukkasotka on helppo tunnistaa, sillä koiraalla on päälaellaan ikään kuin pitkä letti. Ja niin prinssistä tuli aikanaan kardinaali ja prinsessasta luostarin johtaja, abbedissa. heiluu tuulessa. Suntiot saavat työvaatteista korvausta hyvin vaihtelevasti. – Mennään naimisiin vasta taivaassa. Heille suotiin yhteistä aikaa kauniissa puutarhassa. Se ei normaalisti kuulunut lintulajeihin, joita näin mökillä järven rannalla tai kotipiirissä. Kaikki tunsivat heidän tarinansa, ja sitä kerrottiin lapsille opetukseksi. Aurinko oli laskemassa. Aamen. – Kuten tiedät, meidän on mentävä naimisiin, prinsessa tokaisi. Tukkasotkat ovat myös näkyviä lintuja, jotka eivät juuri piilottele. He vilkaisivat toisiinsa ja suutelivat kevyesti. – Siinä tapauksessa haluan mennä luostariin ja ryhtyä nunnaksi, prinsessa sanoi päättäväisenä. Tukkasotka, varsinkin koiras, on helppo tunnistaa. – Mitä tarkoitat. 24 KOTIMAA | 27.5.2022 luomakunta AIHEENA: Työpukeutuminen 3 22. | Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja Pieni vähemmistö luterilaisista kirkoista on linjannut työntekijöidensä pukeutumista yhtä tarkasti kuin oma kirkkomme. Anna myös muita merkityksiä, jotta elämäni olisi täysi kun se loppuu sinun valosi lämpöön. Emme voi vastustaa vanhempiemme tahtoa
Piispa Kaisamari Hintikka pitää pappien juhla-asujen eriyttämistä sukupuolen mukaan valitettavana. Ensimmäisen naispapin juhla-asun suunnitteli 1980-luvulla Vuokko Nurmesniemi. Eri hiippakunnissa tulkitaan tällä hetkellä eri tavoin sitä, minkälaista pukeutumista odotetaan esimerkiksi virkaan vihittäviltä Piispa Kaisamari Hintikka kannustaa kirkon työntekijöitä näkymään rohkeasti viran tunnuksin katukuvassa. | Kuva: Jukka Granström » Minusta isotkaan korvakorut eivät haittaa. Liiton mukaan ammattivaate kannattelee työntekijää niissä tilanteissa, joissa kantaja kokee sitä tarvitsevansa. – Maailmalla toki myydään vaikka havaijipaitoja tai kirjavia kukkapaitoja pantakauluksella, mutta sellainen voisi tehdä kirkon työntekijästä vaikeammin tunnistettavan. Vielä 1960-luvulla musta pantapaita oli papeilla kuitenkin melko harvinainen näky. Virkavaate kertoo, ketä ja mitä edustat kirkossa töissä | Kanttoreilla ei ole yhteisiä viran tunnuksia tai pukeutumisohjeita. Papin sukupuolella ei pitäisi olla väliä Pappisviran avauduttua kaikille piispainkokous laati eri ohjeistukset naispapin ja miespapin juhla-asusta. Naisten käyttöön tuli Kirsimari Kärkkäisen suunnittelema Valonsäde. – Mökin vintiltä löysin Suomen Kuvalehden vuodelta 1968, ja kuvasta näkyi, että suomalainen luterilainen pappi tapasi paavin mustassa puvussa ja kravatissa, Hintikka kertoo. Hintikan mielestä paras ratkaisu olisi ollut kaikille papeille yhteinen juhlapuku eli mittatilaustyönä tehty asu. Kun ensimmäiset diakonit valmistuivat vuonna 1955, käyttöön otettiin vihreä virkapaita ja valkoinen pantakaulus. Ensimmäinen diakonissamies valmistui 1976, ja miehille suunniteltiin sininen virkapaita. Hänen mukaansa asun pitäisi kuvastaa sitä, että kirkossa on vain yksi pappisvirka, joka ei riipu sukupuolesta. Espoon piispan Kaisamari Hintikan mukaan vain hyvin pieni vähemmistö maailman luterilaisista kirkoista on päättänyt työntekijäryhmien työpaitojen värit tai linjannut yhtä tarkasti pappien juhlapukukoodin. Suomen eri diakonissalaitoksilla oli diakonissoilleen omat puvut, myssyt ja merkit vuoteen 1966 asti, jolloin käyttöön otettiin edelleen käytössä oleva yhteinen diakonissan juhlapuku ja virkamerkki. Yksi asu viestisi yhdestä virasta. Se kerHavaijipaita pantakauluksella. 27.5.2022 27.5.2022 26 27. S uomen evankelis-luterilaisessa kirkossa virkapukeutumisesta annetut ohjeet ja suositukset ovat poikkeuksellisen tarkkoja. Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT suosittelee virkapaidan käyttöä. Kaisamari Hintikka pitää alkuperäistä päätöstä pappien juhla-asujen eriyttämisestä sukupuolen mukaan valitettavana. – On tärkeää, että kirkon virkaan vihityt näkyvät julkisessa liikenteessä ja katukuvassa kaikille tunnistettavalla tavalla. – Tämä ratkaisu olisi viestinyt kirkkomme teologisen näkemyksen mukaisesti yhdestä virasta. | virkapukeutuminen | Sacrum myy lastenohjaajille tarkoitettuja värikkäitä essuja, joissa on runsaasti taskuja. Tärkeää on, että pappi voi olla oma itsensä. Hintikan mukaan myös paitojen värikoodit ovat käytännöllisiä ja kertovat seurakuntalaisille, minkä alan työntekijän kanssa nämä ovat tekemisissä. Tunnukset auttavat myös työntekijöitä muistamaan, ketä ja mitä he niitä kantaessaan edustavat. Sama erottelu toistui, kun pukeutumisohjeita uudistettiin reilut kymmenen vuotta sitten. Monilla muilla kirkon ammattiryhmillä pukeutumisesta on tarkkojakin suosituksia. Myös nuorisotyönohjaajan ja varhaiskasvatuksen ohjaajan viran tunnus on nykyään sininen pannallinen virkapaita. | Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja too, että käyttäjällä on kasvatuksen virka seurakunnassa tai hän työskentelee kristillisen kasvatuksen tehtävissä järjestössä. Papit ovat käyttäneet pitkään juhla-asuna säätyajoilta periytynyttä kaftaania ja virkamiesten virkakaulusta eli lipereitä. Viime vuosikymmeninä pantapaitojen käyttö on yleistynyt ekumeenisten yhteyksien myötä myös Suomessa, ja tätä Hintikka tervehtii ilolla. Tällainen ratkaisu on tehty esimerkiksi Ruotsissa. Haluan rohkaista viran tunnusten ahkeraan käyttöön monenlaisissa tilanteissa
– Tulonhankkimismenoilla on siis merkitystä vain, jos ne ylittävät tuon 750 euroa vuodessa. – Sekä seurakuntalaisten että kanttoreiden kesken on erilaisia näkemyksiä siitä, mikä tulkitaan siistiksi ja kunnioittavaksi asuksi. Piispainkokouksen edelleen voimassa oleva ohje vuodelta 2010 toteaa, että kirkon viranhaltijan tulee olla olemukseltaan siisti ja huoliteltu. Osuuskunta Pyhävaate tarjoaa diakoniatyöntekijöille nykyään myös esimerkiksi vihreää imetystoppia pantakauluksella sekä vihreää odottajille sopivaa toppia pantakauluksella. Joissain hiippakunnissa papeiksi vihittäviltä naisilta vaaditaan tiettyä hameen pituutta vihkimysmessussa, kun toisissa hiippakunnissa pukeutumisohje on väljempi. | Kuva: Jukka Granström 27.5.2022 27.5.2022 28 29. Ajatus yhteisestä virkapuvusta jakaa Tuukkasen mukaan kanttoreita vahvasti. Jokaisella on oltava työssään vaatteet päällä, eivätkä ne lähtökohtaisesti ole verovähennyskelpoisia. Toisten mielestä yhteinen työasu olisi edullinen ja kätevä. Tuukkasen mukaan Osuuskunta Pyhävaate teki korona-aikana jyväskyläläiselle kanttorille kanttorinpuvun. Toisinaan kanttoreiden Facebook-ryhmässä syntyy keskustelua pukeutumisasioista. Kummassakaan tapauksessa oikeutta verovähennyksiin ei ole, koska pukua voi käyttää muuallakin kuin työssä. Kirkollisissa toimituksissa myös naiset pukeutuvat pääsääntöisesti mustaan tai tummaan asuun. Esimerkiksi suntion toimituksissa käyttämä musta puku rinnastuu pankkien työntekijöiden pukukoodiin. Virkavaatteissa tärkeää kotoisa olo Aiemmin pappien pukeutumisohjeissa määrättiin jopa pappisnaisen sukkahousujen denierluku eli se, kuinka paksut papin juhlapu| virkapukeutuminen | vun kanssa käytettävien sukkahousujen tulee olla. Pääsääntöisesti kanttorit ostavat työvaatteensa itse. Siellä mainitaan myös, että papin virkapuvun kanssa ei käytetä näyttäviä koruja. Jotkut nostavat esiin myös diakonaattikysymyksen: koska kanttoreita ei edelleenkään vihitä kirkon virkaan, ei heiltä voida edellyttää myöskään virkapukeutumista. Hintikan mukaan juhla-asun hankkiminen on nuorelle papille satojen eurojen investointi. Yleensä kriittinen palaute tulee suoraan työntekijälle, tavallisesti nuorelle naiselle, Tuukkanen sanoo. | Kuva: Jukka Granström papeilta. » Kirkossamme on kipeä sukupuolten välisen epäyhdenvertaisuuden historia. Toiset kokevat ajatuksen rajoittavaksi, koska heille omaan persoonaan sopiva pukeutuminen on tärkeää. Virkamerkkejä käytetään virkapaitojen ja diakonissan juhlapuvun kanssa. Niinpä moni naiskanttori pukeutuu housupukuun. Tuukkanen muistaa viimeksi noin vuosi sitten käydyn vilkkaan keskustelun siitä, voiko kanttorilla olla jumalanpalvelusstriimissä kukkamekko päällä. Kirkosta eronneen ja diakonikirjan piispalle palauttaneen henkilön ei tule enää käyttää pätevyysmerkkiä, diakoniriipusta, diakonissan juhlapukua eikä vihreää virkapaitaa. Myös korujen ja asusteiden suhteen luottaisin aikuisten ihmisten omaan arviointikykyyn, Kaisamari Hintikka sanoo. Näin tehtiin esimerkiksi 1980-luvulla Vuosaaren seurakunnassa, jonka kirkossa urut ovat edessä ja kanttori siis kaikkien nähtävillä. – Minusta isotkaan korvakorut eivät haittaa. Juhla-asun hankkiminen on papille satojen eurojen investointi. – Jos siitä tulee jonkinlainen prototyyppi, saattavat muutkin kanttorit kiinnostua. Tärkeää on, että pappi kokee voivansa olla oma itsensä ja hänellä on kotoisa olo virkavaatteissa. Kirkkohallituksen musiikin ja jumalanpalveluselämän asiantuntija Teija Tuukkanen arvioi, että kanttorit ja heidän liittonsa eivät ole nähneet asiaa kovin merkittäväksi. Korona-aikana kanttoreiden työpukeutumiseen kiinnittyi enemmän huomiota, koska osassa seurakunnista striimattujen jumalanpalveluksien yksi striimikamera sijoitettiin urkuparvelle. Osuuskunnan slogan on: Sama virka, sama verka. Lehtoreille kapparahaa ei sen sijaan myönnetty. Diakonian virkaan vihityt voivat käyttää riipusta kuten virallista diakonin ja diakonissan merkkiä. Verotuksessa sen toki voi myöhemmin ilmoittaa verovähennyksiin. Leveä hame puolestaan estää näkyvyyden jalkioon, mikä haittaa osaa muusikoista. Tekstiilejä ja vaatteita saa myös räätälöityinä ja suunniteltuina asiakkaan toiveiden mukaan. – Tästä on, Luojan kiitos, jo päästy. Viimeksi päivitetty versio Diakoniatyöntekijöiden Liiton virkapukeutumissuosituksesta on vuodelta 2011. Vaikutelma sattumanvarisuudesta päätöksissä selittyy Hakkaraisen mukaan osittain sillä, että jotkut eivät ole tietoisia kaikille palkkatuloa saaville kuuluvasta automaattisesta 750 euron tulonhankkimisvähennyksestä. Silloin hän pystyy myös antamaan parastaan kohtaamisissa. Papin juhlapukuja ollaan ryhdytty myös lainaamaan ja kierrättämään yhä enemmän. Joissain verotoimistoissa ne hyväksytään Tuukkasen mukaan verovähennyksiin ja toisissa ei. Se ei ole vielä ratkennut. Osuuskunta syntyi kaipuusta kaikkien pappien sukupuolista riippumattomaan yhteiseen asuun eli papintakkiin. Suomen kirkosta löytyy värikoodatut pantapaidat papeille, diakoniatyöntekijöille ja kasvatuksen työntekijöille. Piispainkokous jätti esitykset pöydälle 1993, ja asiaan päätettiin palata kirkon virkakysymyksen eli niin kutsutun diakonaatin ratkettua. – Pääsääntö on, että vaatteet ovat elantomenoja. Verohallinnon johtava veroasiantuntija Mervi Hakkarainen kuitenkin sanoo Kotimaalle, että periaate on selkeä: Vain ne työntekijän itse hankkimat työvaatteet ovat verovähennyskelpoisia, joita ei voi käyttää missään muualla kuin työssä. Diakonissat käyttävät juhlavissa tilanteissa mustaa diakonissan juhlapukua. EMILIA KARHU Kotimaa-lehti on osa Sacrum-Kotimaa Oy:tä. Liitto on tyytyväinen käytäntöön, jossa se päättää pukeutumissuosituksista. – Monet kirkkomuusikot mieltävät olevansa ensisijaisesti muuVerovähennyksiin saa vaatteen, jota ei voi käyttää missään muualla kuin työssä Tämän liitteen haastatteluja tehdessä kävi useasti ilmi, että verottajan käytännöt työvaatevähennyksiin liittyen koettiin osittain sattumanvaraisiksi, paikkakuntakohtaisiksi tai jopa yksittäisestä verovirkailijasta riippuvaisiksi. Joissain harvinaisissa tapauksissa seurakunta on myös teettänyt työasun kanttorilleen. Urkujen jalkio vaikuttaa pukeutumiseen Kanttoreiden pukeutumista säätelevät osittain myös urkujen soittoon liittyvät käytännöllistekniset seikat. Juhlatilanteissa miehet käyttävät vihreää tai sinistä virkapaitaa tumman puvun kanssa. Sacrumin kirkkotekstiilit ja kirkon virka-asut valmistetaan käsityönä Ateljé Solemnis -ompelimossa Tampereella. Sen kanssa käytetään mustia tai harmaita sukkia sekä mustia kenkiä, joissa on umpinainen kanta ja kärki. Kanttoriopinnoissa suositeltiin kenkiä, joissa on vähän korkoa, koska näin kantapään käyttö on soittaessa helpointa, Tuukkanen kertoo. Aiemmin hiippakunnat antoivat vihittäville papeille kapparahan, jotta nämä pystyivät hankkimaan kaftaanin. Jotkut soittavat lenkkareilla ja jotkut paljain jaloin. Siinä painotetaan huoliteltua ja siistiä ulkonäköä osana diakonian viran hoitoa. Lisäksi verovähennyksiin kelpaavat kaikki itse hankitut ja työssä tarpeelliset suojavaatteet. Diakonikoulutetut naiset käyttävät vastaavissa tilanteissa vihreää tai sinistä virkapaitaa yhtenäisen hametai housuasun kanssa. – Kanttorille teetettiin liturgista asua muistuttava valkoinen puku, Tuukkanen kertoo. – Kengät ovat hyvin henkilökohtainen asia. Niinpä esimerkiksi papin ja diakonissan juhlapuku tai pappien, diakoniatyöntekijöiden ja kasvatuksen työntekijöiden pantapaidat ovat verovähennyskelpoisia. Muu työpukeutuminen riippuu paljon seurakunnan ja paikkakunnan ilmapiiristä. – Ennen vuotta 1963 kaikki kanttorit olivat miehiä ja he pukeutuivat yleensä mustaan pukuun, kuten varmaan nykyäänkin. » Yleensä kriittinen palaute pukeutumisesta tulee suoraan työntekijälle, tavallisesti nuorelle naiselle. Poikkeuksen tekevät virkavaatteet, joiden käyttöoikeus ja käyttötarkoitus liittyvät aina työtehtävään. EMILIA KARHU sikkoja, vaikka he palvelevatkin työkseen seurakuntalaisia.. Pitkä, kapea hame saattaa estää jalkion käytön. Yhteisen virkapaidan koettaisiin ehkä liikaa painottavan kirkon työntekijyyttä muusikkouden kustannuksella. Kanttorille muusikkous on tärkeintä Kanttoreilla ei ole mitään yhteisiä viran tunnuksia tai kaikille yhteisiä pukeutumisohjeita. Valmistajina Sacrum ja Pyhävaate Kirkon virka-asuja valmistavat Suomessa Sacrum ja Osuuskunta Pyhävaate. Myös Osuuskunta Pyhävaate valmistaa vaatteensa Suomessa, ja sen kaikilla pantavaatteilla on avainlippumerkki. – Kirkossamme on kipeä sukupuolten välisen epäyhdenvertaisuuden historia, Hintikka huomauttaa. Diakonaatti kummittelee pukeutumisessakin Kirkon toimielimissä pohdittiin 1990-luvulla diakoniatyöntekijöiden arkija juhlapukeutumisen uudistamista
Suojavaatteet voivat olla sopimuksen mukaan tarpeen esimerkiksi kiinteistöja hautausmaatöissä, keittiöja taloustöissä, retkija leirityössä sekä päiväkerhoja diakoniatyössä. Työnantajan kustannuksella hankitun suojavaatetuksen puhdistamisesta ja suuritöisistä korjauksista huolehtii ensisijaisesti työnantaja. Toisissa suntio vastaa kaikista työvaatekuluistaan itse. – Jossakin seurakunnassa suntio voi joutua vaihtamaan asua monta kertaa päivässä, kun toisessa hän käyttää lähes kaiken aikaa mustaa, kirkollisiin toimiuksiin tarkoitettua juhlapukua, kuvaa Kirkonpalvelijat ry:n puheenjohtaja Harri Kosola. Toisissa seurakunnissa suntioille puolestaan annetaan pukurahaa, jonka summa ja myöntämisväli vaihtelee seurakuntakohtaisesti. » Olen yllättäen huomannut kaipaavani katolisen papin mustan kaavun tuomaa turvaa ja lohtua. He huolehtivat kirkkorakennuksista ja muista seurakunnan tiloista. Nykyään taitaa olla vaikeaa säväyttää vaatteilla tai ulkoisella olemuksella – kaikki on jo niin nähty! Kun aiemmin ihmisen ulkonäöstä ja pukeutumisesta saattoi päätellä hänen yhteiskunnallisen menestyksensä, jopa virkapuvusta ammattinsa, niin harvassa ovat enää ne työpaikat, joissa on tiukat pukeutumiskoodit. Verohallinnon johtavan veroasiantuntijan Mervi Hakkaraisen mukaan vähennyskelpoisia ovat vain sellaiset työntekijän itse hankkimat vaatteet, joita ei pysty käyttämään missään muualla kuin työssä. Verovähennyksiin suntion mustaa juhlapukua ei saa. Eli jos solmioon tartutaan, se ensin venyy ja sitten aukeaa eikä kurista, kertoo Sacrumin liiketoimintajohtaja Susanna Mäntyranta. | Kuvat: Jukka Granström ta kuin suojavarusteet, mikäli hän tehtävässään sellaisia tarvitsee. – Suomessa on paljon katkeria suntioita, jotka eivät saa vaatekorvauksia lainkaan. – Saimme seurakunnista muutamia tiedusteluja, joissa niitä toivottiin vaaratilanteiden varalle. – Nyt siellä on vain suojavaatesuositus ja sekin on epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Nyt meidänkin työssä tulee vastaan enemmän käsiksi käymistä tai sillä uhkailua. Ja mitä nuoret edellä, sitä vanhat perässä! Euroopan hullun vuoden 1965 ja hippiliikkeen myötä nuoriso nousi näkyviin ja ryhtyi muuttamaan maailmaa – myös pukeutumisellaan. Kosolan mukaan mitään valtakunnallisia ohjeita suntioiden työpukeutumisesta ei ole eikä näin ollen myöskään yhtenäistä linjaa siitä, miten tai missä määrin seurakunta korvaa suntioiden työvaatekuluja. | kolumni | EILA TIAINEN Kirjoittaja on rohkeutta muutosten tekemiseen toivova seurakuntalainen ja luottamushenkilö Jyväskylästä. – Mielestäni nämä perusteet ovat huonoja. Kirkonpalvelijat ry:n puheenjohtajan Harri Kosolan mielestä olisi tärkeää saada kirkon virka-ja työehtosopimukseen kaikkia työnantajia sitova suntioiden työvaatesopimus. Viime vuosisadalle asti hengissä pysyminen on ollut aikamoista raadantaa, eikä meillä ole ollut juuri silkeissä ja sameteissa keekoilevaa joutilasta yläluokkaa. Jo ennen tuota vuodelta 1980 peräisin olevan laulun julistusta pukeutumisessa, hiusmuodissa ja muussa ulkonäön muokkauksessa oli nähty vallatonta menoa. Esimerkiksi turvakengistä siellä ei puhuta, vaikka ne pitäisi olla kaikissa konetöissä. Vaatteet on mun aatteet O tsikon kaikkien tuntema lausahdus on peräisin Maukka Perusjätkän punk-iskelmästä. Itsekin halusin isona kätilöksi, kun niillä oli hienoimmat päähineet! Suomessa varallisuuden ja yltäkylläisyyden historia on lyhyt. Työantajan hankkimaa juhlapukua voitaisiin vaikka säilyttää työpaikalla. Työvaatesopimus osaksi työehtosopimusta Joissain seurakunnissa seurakunta ostaa suntioille juhlapuvun ja lisäksi talvea varten mustan päällystakin, hanskat ja talvikengät. Vaatteet tehtiin itse lähes Maukka Perusjätkän julistukseen asti. Hänen mielestään olisi tärkeää saada kirkon virka-ja työehtosopimukseen kaikkia työnantajia sitova suntioiden työvaatesopimus. Seurakunnan hankkimat suojavarusteet sen sijaan eivät ole työntekijälle veronalaista tuloa, Mervi Hakkarainen sanoo. Vahtimestareilta puolestaan edellytetään siistejä vaatteita, joissa pystyy tekemään tehtävän edellyttämiä monipuolisia töitä. Elämää kieltämättä helpottaa, kun poliisin ja pelastajan tai konduktöörin ja bussikuskin erottaa asusta. Kun sain työn alle tämän työpukeutumisteeman, tulivat ensimmäisinä mieleeni pappien vaatteet toimitusten ulkopuolella. Turvasolmioita liturgisissa väreissä Kristillisiä kirjoja ja kirkollisia tarvikkeita myyvä Sacrum on tehnyt jo pitkään suntioille huiveja ja solmioita liturgisissa väreissä. | Kuva: Kari Hartikainen Suntioille on tarjolla solmioita, huiveja ja taskuliinoja liturgisissa väreissä. Lastenohjaajille pesurahaa Kirkon virkaja työehtosopimuksen mukaan suojavaatetuksena hankitaan ja annetaan työntekijän käyttöön tarpeen mukaan suojapuku, suojatakki, esiliina, työtakki, työrukkaset, kumijalkineet, kumikäsineet, sadetakki tai muu vastaava suojavaate, jonka työnantaja katsoo tarpeelliseksi työolosuhteiden laadun tai työn luonteen perusteella. Muutaman kerran olen hämmentynyt erityisesti naispappien vaatteista tilaisuuksissa, joissa he ovat selkeästi olleet edustamassa omaa ammattikuntansa. Ehkä tämä tausta ja kuitenkin jonkinlainen kauneuden ja loiston kaipuu pitävät yllä yhtä sitkeää tapaa, perisuomalaista pönötystä eli presidentin itsenäisyyspäivän kättelyseremoniaa pukuja arvioiden. Nykyisin tarjolla on myös niin kutsuttuja turvasolmioita. Kosolan mukaan isoissa seurakunnissa suntioiden vaatekorvaukset hoidetaan keskimäärin paremmin kuin pienissä seurakun| kirkonpalvelijat | 27.5.2022 27.5.2022 30 31. – Esimerkiksi lastenohjaajille maksetaan toisinaan tällaista pesurahaa, Harri Kosola kertoo. Seurakunnissa tätä perustellaan sillä, että yhteistä ja sitovaa suositusta asiasta ei kirkossa ole, ja sillä, että mustaa pukua voi käyttää muuallakin kuin töissä, Kosola kertoo. Jos työntekijä itse puhdistaa ja kunnostaa käyttöönsä annetun suojavaatetuksen, työnantaja korvaa kulut 10 eurolla kuukaudessa. Suntioiden vaaterahat vaihtelevat seurakunnittain S untiot hoitavat seurakunnasta riippuen hyvin erilaisia tehtäviä. Me suomalaiset käyttänemme yhä rahaa pukeutumiseen muita eurooppalaisia vähemmän. » Suomessa on paljon katkeria suntioita, jotka eivät saa vaatekorvauksia lainkaan. Käytännössä kaikissa seurakunnissa kuitenkin edellytetään, että kirkollisissa toimituksissa suntio pukeutuu mustaan juhlapukuun. Harri Kosolan mukaan asiakkaiden aiheuttamat vaaratilanteet ovat lisääntyneet suntioiden työssä viimeisen noin 10 vuoden aikana. nissa. Turvasolmio näyttää aivan tavalliselta solmiolta, mutta paidan kauluksen alla on piilossa kuminauha ja hakaskiinnitys. Samoin vielä erittäin hierarkkisissa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa ja joissakin muissa työpaikoissa tehtävät edellyttävät tietynlaista pukeutumista. – Jos seurakunta hankkii suntiolle puvun, se on veronalaista tuloa, eli sitä pitää kohdella verotuksessa palkanlisänä. Suntio saattaa toimia myös haudankaivajana tai vahtimestarina. Huumeet, päihteet ja huonossa hoidossa olevat henkiset sairaudet näkyvät, Kosola sanoo EMILIA KARHU Kotimaa-lehti on osa Sacrum-Kotimaa Oy:tä. Lapsuudestani muistan sairaalan hoitajattarien hohtavan valkeat mekot ja tärkätyt päähineet. Minulle pieni sokeripala kirjavan kesämekon kaula-aukossa ei riitä, ja olen yllättäen huomannut kaipaavani katolisen papin mustan kaavun tuomaa turvaa ja lohtua. Käytännöllinen on kaunista, ajattelevat meistä yhä useimmat, vaikka tuulipukukansan leima on vähän ottanutkin päähän. Tehtäviin kuuluvat myös kirkollisten tilaisuuksien ja toimitusten valmistavat käytännön työt ja niissä avustaminen sekä seurakuntalaisten kohtaaminen. – Ravintoloiden ovimiehillähän turvasolmiot on olleet käytössä pitkään. Osassa seurakuntia suntio ei saa seurakunnalta muita vaatteisopimukseton tila | Joissain seurakunnissa työnantaja hankkii suntioille kaikki työvaatteet juhlapuvusta talvikenkiin
Ruotsi-Suomessa piispat käyttivät keskiajalla hiippaa tiettävästi jo 1100-luvulla. Se näytti luontevalta ja hienolta. Esimerkiksi Mikkelin hiippakunnan piispalla Seppo Häkkisellä hiippa ja piispankaapu ovat vihreitä. Pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa piispat käyttävät hiippaa nykyisin Ruotsissa ja Suomessa, mutta Norjassa tai Tanskassa ne eivät ole käytössä. Hänen mukaansa hiippa voi antaa mielikuvan siitä, että kirkko on jäänne keskiajalta. MARI TEINILÄ Piispat käyttävät hiippoja erityisissä juhlatilanteissa, esimerkiksi piispojen virkaan asettamisissa. Eikö piispankaapu ja piispanristi riittäisi. Nykyisestä piispakunnasta kaikki piispat käyttävät hiippaa piispan vihkimisissä. Suomessa ensimmäinen hiippa reformaation jälkeen hankittiin 1930, kun Lauri Ingman vihittiin arkkipiispaksi, mutta muuten hiipat yleistyivät vasta viime vuosikymmeninä. ”Haluan mielelläni alleviivata, että meillä on vain yksi saarnaamisen ja sakramenttien toimittamisen virka kirkossamme”, Vikström perusteli Kotimaan jutussa. Se koostuu korkeasta etuja takaosasta, jotka on ommeltu yhteen sivuilta. Jäänne keskiajalta Tapio Luoma vihittiin Espoon hiippakunnan piispan virkaan kymmenen vuotta sitten. Arkkipiispa Tapio Luoman juhla-asu on kullanvärinen ja hiipan keskellä edessä kulkee punainen viiva. Talolan kysyttyä syitä muusta piispakunnasta poikkeavaan käytökseen Vikström vastasi, ettei ole käyttänyt hiippaa oman vihkimyksensä jälkeen. Molemmat lajit kannattaa ryöpätä ennen syömistä, sillä ne saattavat aiheuttaa myrkytysoireita. Esimerkiksi siihen, että messun aikana piispat asettavat hiippoja päähänsä ja välillä ottavat niitä pois tietyissä kohdissa, mutta harvoin täysin samassa tahdissa. Esimerkiksi sana hippa juontuu hiippa-sanasta. Hiipan käyttö saattaa tahattomasti luoda mahtipontisen vaikuHiipan pitkä historia telman, vaikka sen tarkoitus olisi tuoda arvokasta juhlavuutta juhla-asuun. Hiippa merkitsee myös montaa muuta asiaa kuin piispan päähinettä. Mahtipontisuutta vai juhlavuutta. Piispanhiippa ja pohjanpiispanhiippa ovat puolestaan hiukan korvasieniä muistuttavia sieniä. Lisäksi Vikströmin mukaan hiippa korostaa liian paljon piispan ja papin välistä eroa. Sekä Tapio Luoma että Mari Leppänen olivat juhla-asuissa, mutta vailla hiippoja paljain päin. Piispanhiipasta myrkytysoireita Miksi piispuutta ylipäätään pitää korostaa päähineellä. Ville Talolan kirjoittamassa jutussa kiinnitettiin huomiota siihen, että silloisesta piispakunnasta Porvoon piispa Björn Vikström ja Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala eivät käyttäneet hiippaa. Syynä on haluttomuus pukeutua ”outoon päähineeseen”. Ruotsissa hiipat tulivat osaksi piispallista juhlapukeutumista uudestaan 1800-luvulla. symbolit | Reformaatio laittoi piispojen hiipat hyllylle Ruotsi-Suomessa 1500-luvulla. Jokaisella suomalaisella piispalla on väreiltään ja symboliselta koristukseltaan erilainen hiippa, joka on suunniteltu yhteensopivaksi piispankaavun kanssa. Matti Salomäen (toinen vas.) piispanvihkimykseen osallistuivat piispat Jari Jolkkonen (vas.) Matti Repo ja Mari Leppänen. Juhlatilanteissa hiipat kiinnittävät huomiota osin siksi, että korkea hiippamainen päähine suomalaisen päässä ja suomalaisessa kulttuurissa on vain harvoin luontevan näköinen. Onkin hiipan syytä, että piispalliseen juhlaan osallistuva saattaa kiinnittää huomionsa epäoleellisiin asioihin. Historia selittänee ainakin osin hiipan käyttöä. Turun tuomiokirkossa vihittiin diakoneja ja pappeja arkkihiippakunnan virkoihin. Suomessa hiippojen käyttö yleistyi uudestaan vasta 2000-luvulla. | Kuva: Jani Pihlaja/ Kirkon kuvapankki | teema | 27.5.2022 32. Piispat käyttävät hiippoja erityisissä juhlatilanteissa, esimerkiksi piispojen virkaan asettamisissa. Reformaation myötä sen käyttö kuitenkin kiellettiin. Kaarlo Kallialan lyhyen vastauksen mukaan hiippa tuskin antaisi mitään olennaista lisäarvoa piispan juhla-asuun. Sunnuntaina 8.5. Hiippojen takaosaan on kiinnitetty kaksi kantajan olkapäille roikkuvaa nauhaa. Kotimaa raportoi juhlasta. K irkollisista työvaatteista ehkä erikoisin ja huomiota herättävin on piispojen käyttämä korkea päähine, piispan hiippa eli mitra. Niiden katsotaan kuvaavan Vanhaa ja Uutta testamenttia. Osa piispoista käyttää hiippaa myös kirkkoherrojen virkaan asettamisissa. Norjassa ja Tanskassa niitä ei nykyään käytetä