7 4 N:o 21 | 28. toukokuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ra m i M ar ja m äk i 11 6. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –2 2 Pyhiinvaellus reittejä löytyy kotimaastakin Katri Sarres ja Reetta Matilainen tekivät Tampereella pyhiinvaelluksen mobiilisovelluksen avulla 8 Kolme piispaa siunasi kevään kylvöt Kirkkopäivien korvikkeessa otettiin kantaa vihapuheeseen
Enkä epäile sekuntiakaan, etteikö ylioppilasjuhlat Seinäjoki Areenalla tule olemaan hieno kokemus myös. Ne olivat vähän kuin kokeita muiden joukossa. 1 Mistä nautit lukiossa eniten. Ikimuistoisin ja syvin kokemus oli näytelmä Puheenvuoroja rakkaudesta, johon teimme itse myös käsikirjoituksen. Vanhimmat ovat 1800-luvulta. Vanhat kirjat ovat usein arvokkaita, vaikka ne rahalliselta arvoltaan eivät sitä olisikaan. Tästä merkillisestä tapahtumien ketjusta kerrotaan tämän lehden sivuilla 20–21. Kotimainen esimerkki ovat ne tuhannet kirjanimikkeet, jotka Neuvostoliiton vaatimuksesta 1944–1946 poistettiin kirjakaupoista ja kirjastoista. Niiden lehteileminen avaa joskus kokonaisia menneitä, jopa unohdettuja maailmoja. Ei siis tarvinnut stressata! Hetken harmitti, kun filosofia jäi kahden pisteen päähän E:stä, mutta en murehtinut kauaa. ”Väärät” ajatukset, ajatusrikokset, on tahdottu torjua. Lähes 200 vuotta myöhemmin nuotanvetäjät yllättäen löysivät järvenpohjan hapettomassa mudassa hyvin säilyneen kirjan. Kello herättää aamulla viideltä. Olen itse hankkinut ja saanutkin jonkin verran erilaisia vanhoja niteitä. Hänelle sopi hyvin neljävuotinen lukio. Jälkimmäisessä tapauksessa taustalla ovat usein olleet uskonnolliset tai varsinkin poliittiset syyt. – Parasta olivat teatterikurssit, teatteriesitykset ja vanhojentanssit. – Olen töissä golfkentän hoitajana. Pääasia, että pääsin ylioppilaaksi. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu kuitenkin opiskelupaikka Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. – Kirjoitin ensimmäiset aineet reilu vuosi sitten, kun korona tuli. 2 Miten korona vaikutti opiskeluun. JUSSI RYTKÖNEN Artikkelitoimittaja elää menneessä. Vanha kielikin voi olla hyvin kaunista. Saan samanhenkisten ihmisten fyysisestä seurasta energiaa, joka sekin jäi puuttumaan pahimpaan korona-aikaan. Kirja erilaisissa muodoissaan on ihmiskunnan muisti. Kun sain tiedon kirjoitusten aikaistamisesta, meinasi iskeä paniikki. Hengellisessä mielessä sana ei häviä, mutta esineenä kirja on hyvinkin häviävä. Ajellaan, istutaan iltaa tai ollaan laavulla. Oli mielelle koettelevaa opetella kaikki itse. Vapaa-ajan ja opiskelun tasapainottaminen oli vaikeaa, kun piti olla koko ajan kotona. Työt jatkuvat syksyyn asti. Sen uhkana ovat kautta aikojen olleet tuli, vesi, hyönteiset, uusiokäyttö, pois heittäminen tai tietoinen tuhoaminen. Vapaa-ajalla nautin yhdessäolosta ystävien kanssa. Haluan Helsinkiin oikeustieteelliseen ja tiesin, etten voi papereillani päästä sinne suoraan, vaikka saisin pelkkiä älliä. Etäopetus oli tosi raskasta enkä tykännyt siitä yhtään. | viikon henkilö | Tuore ylioppilas Petteri Hakala Seinäjoen lukiosta toivoo, että nuoria rohkaistaan tekemään omannäköisiä päätöksiä. Kaipasin mahtavia opettajiamme. 2 KOTIMAA | 28.5.2021 aluksi. Aion pitää kolmentoista vuoden puurtamisen jälkeen välivuoden opiskelusta. – Ensimmäisellä kerralla vähän, sen jälkeen ei. EMILIA KARHU ”Parasta lukiossa olivat teatterikurssit ja näytelmäesitykset” Petteri Hakala aikoo pitää lukion jälkeen välivuoden opiskelusta. 4 Miten vietät kesää. Osallistuin lukioaikana kaikkiaan kolmeen näytelmään, joita esitimme sadoille katsojille Seinäjoki-salissa. Tämän osoittaa vuoden 1666 helluntaina kirkkoherra Josephus Palmannuksen ja hänen perheensä mukana Pudasjärveen hukkunut suurikokoinen ja silloin uusi vuoden 1642 Raamattu. 3 Jännittikö kirjoitukset. | Kuva: Tomi Olli PETTERI HAKALA ylioppilas Sana ei häviä J umalan Sana voi kastua, mutta se ei häviä
Rukoukset on tarkoitettu erityisesti jumalanpalveluskäyttöön. Heillä on eri syistä kielellisiä vaikeuksia, tai heidän äidinkielensä on joku muu kuin suomi tai ruotsi. EU-johtajat päättivät maanantaina huippukokouksessaan Valko-Venäjää koskevista lisäpakotteista ja lentorajoituksista. Tässä mielessä on vaikea ymmärtää, että Finnair ilmoitti ainakin alkuun jatkavansa lentoja Valko-Venäjän ilmatilassa. ja ilmaisia rautatielippuja, ja paikkakuntalaiset useilla seuduilla uhrasivat asian hyväksi sen vähän mitä heillä oli. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Jumalan kolmiyhteys on ehdottoman välttämätön osa Jumalan oikean olemuksen ymmärtämisessä. | tuhat merkkiä taivaasta | 27.5. Kun silloin ei voi paljon toimia kaupungeissa, tehdasseuduilla ja maaseutukeskuksissa, niin on siksi aikaa toimintaa suunniteltu etupäässä sydänmaihin. JUSSI RYTKÖNEN MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Enemmän selkokieltä kirkkoon Ä skettäin julkaistut selkokieliset rukoukset tuovat tärkeän lisän kirkkohallituksen aiemmin julkaisemiin selkokielisiin sivuihin. Siksi asia on myös lähetystyössä tärkeä. Näin me uskomme, vaikka varsinaisen kolminaisuusopin hahmottamisessa varhaisen kirkon aikana tarvittiin avuksi myös kreikkalaista filosofiaa ja ekumeenisia synodeja. Suomessa on satojatuhansia ihmistä, joiden elämää selkokielen tai selkokuvien käyttö helpottaa. Seuraavan sunnuntain eli Pyhän Kolminaisuuden päivän selkokielinen rukous pyytää: ”Pidä meidät lähellä sinua ja lähellä toisimme. Esimerkiksi islamin maailmassa ja juutalaisuudessa kolminaisuusoppia vierastetaan viimeiseen asti ja sitä tulkitaan kriittisesti, sikäli kun kristinuskosta ollenkaan ollaan kiinnostuneita. Auta meitä ylittämään niitä rajoja, jotka erottavat ihmisiä toisistaan.” Ihmisiä erottavien rajojen ylittäminen on selkeä ja samalla vaikeasti toteutettava kehotus kaikille kristityille. ?. Kolmiykseys on osa Jumalan ilmoitusta, viitteinä jo Vanhassa testamentissa. – – Toimintaa varten saatiin valtiolta avustusta 6000 mk. Raamatussa Kolminaisuus-sanaa ei mainita, vaikka pyhä kirja kertoo Jumalasta Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Pakotteiden lisäksi kansainvälinen huomio kohdistui uudestaan Valko-Venäjän olemattomaan ihmisoikeustilanteeseen. Jokaisella meistä ilmenee tarvetta rakentaa rajoja toistemme välille sekä usein myös ihmisen ja Kristuksen välille. MARI TEINILÄ 3 KOTIMAA | 28.5.2021. Se ei tarkoita sitä, että emme Hänestä mitään voisi tietää. Hänellä on hyvä tahto luotujaan kohtaan. Nyt julkaistut selkokieliset rukoukset puhuttelevat kuitenkin kaikkia jumalanpalvelukseen osallistuvia seurakuntalaisia riippumatta kielellisestä tasosta tai valmiudesta. Röyhkeä ValkoVenäjä Alkuviikko käynnistyi täysin poikkeuksellisella tapahtumasarjalla, kun Valko-Venäjä pakotti sunnuntaina ilmatilassaan lentäneen Ateenasta Vilnaan matkalla olleen matkustajakoneen laskeutumaan Minskiin. Kymmenen viime vuoden aikana on suunnitelma ollut sellainen, mutta vasta viime kesänä se pääsi oikein vauhtiinsa, niin että yli 500 kokousta kesätyönä suoritettiin. Mutta Jumala on enemmän kuin ihminen voi koskaan ymmärtää. Pyhä Kolminaisuus saattaa monille ihmisille olla yksi kristinuskon vaikeimmin ymmärrettäviä asioita. 1921 Kotikasvatusyhdistyksien toimintaa ei ole kesän aikanakaan pantu seisomaan. Matkustajakoneen röyhkeä kaappaaminen kääntyi ainakin osittain itseään vastaan. Pyhän Kolminaisuuden päivänä tärkeää on muistaa se, että Jumala on salattu. Selkokieli tuo apua myös monille muistisairaille. Lentokentällä viranomaiset poistivat koneesta valkovenäläisen oppositiotoimittajan. | pääkirjoitus | ???????
Siellä missä on tarvinnut eläinsuojelun kautta puuttua eläinten kaltoinkohteluun, on usein huomattu yhteys myös karjatilallisen uupumiseen, Keskitalo sanoi. Terve ja hyvinvoiva eläin on myös karjatilallisen unelma niin eläinetiikan kuin tuottavuudenkin kannalta. | Kuva: Harriet Urponen ” Pysähdyimme katsomaan nousevaa orasta. Ukki ei sanonut mitään, mutta otti lakin pois päästä. 8:10–14) muistuttaa kiitoksen ja Jumalan Piispat mukana kylvön siunaamisessa kevät | Kylvön siunaaminen on sekä kaunis tapa että yhteiskunnallinen puheenvuoro. Puheessaan Keskitalo tuli epäsuorasti viitanneeksi julkisuudessa alkuvuodesta käytyyn keskusteluun tuotantoeläinten kasvatuksesta. Myös viljelijän hyvinvoinnilla on yhteys karjan hyvinvointiin. Piispan vieressä isäntä Hannu Heinioja poikiensa Laurin ja Niilon kanssa. Ristiriitaiset odotukset yhdessä työn sitovuuden ja maatalouden pienen tulotason sekä ympäristökeskustelun tuottamien vaatimusten kanssa tuntuvat monesta viljelijästä ja karjankasvattajasta kohtuuttomilta, Keskitalo sanoi tiedotteessa. Moni maanviljelijä pahoitti mielensä Kuulan sanavalinnoista ja tekemistä rinnastuksista. Kyseessä on keskiajalle palautuva tapa, jota on Suomessa viime vuosikymmeninä aktiivisesti elvytetty. Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen toimitti kylvön siunaamisen 17.5. Moos. Häkkinen sanoi puheessaan, että kylvön siunaamisessa luettu raamatunkohta (5. Ainutkertaista piispojen osallistuminen kylvönsiunaamisiin ei ole. – Usein odotukset ja vaatimukset viljelijöitä kohtaan ovat ristiriitaisia. Pertunmaalla Koirakiven kylässä maaja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) ja hänen puolisonsa Katriina Lepän omistamalla tilalla. Toiset taas odottavat sitä, että se tuotetaan mahdollisimman pienissä yksiköissä. Erityisesti arkkihiippakunnassa tavalla on jo perinteitä. Keskitalo sanoi etukäteen haluavansa symbolisella tapahtumalla osoittaa tukensa viljelijäväelle vaativassa ja heidän jaksamistaan koettelevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Osa kansalaisista odottaa saavansa ruuan kaupasta mahdollisimman halvalla. Useat piispat osallistuivat keskusteluun vakuuttaen, että kirkko ei ole kääntämässä selkäänsä maatalousyrittäjille, päin vastoin, kirkko haluaa olla heidän tukenaan. – Sen lisäksi, että tänään siunaamme kylvön, on tämä tilaisuus myös mahdollisuus ilmaista kirkon tukea teille viljelijät ja karjankasvattajat, jotka päivittäin huolehditte meidän jokapäiväisen leipämme lähteistä. Puheessaan Keskitalo sanoi myös tietävänsä, että suomalainen viljelijä pyrkii toimimaan eettisesti korkeatasoisella tavalla ja tekemään työtä karjan hyvinvoinnin ja terveyden eteen. | maatalous | A inakin kolme luterilaisen kirkon piispaa on tänä keväänä ollut toimittamassa kylvön siunaamista. Te teette tärkeätä työtä, joka ansaitsee tuen – myös seurakunnan ja kirkon tuen, Keskitalo sanoi puheessaan Haapavedellä. Keskitalon mukaan on tärkeää myös kehittää maatalousyrittäjien ja kirkon välistä yhteistyötä. Piispa Jukka Keskitalo toimitti kylvön siunauksen Haapavedellä. Viime vuonna arkkipiispa Tapio Luoma toimitti kylvön siunaamisen Kaarinassa Kuusiston kirkon viereisen pellon reunalla. 4 KOTIMAA | 28.5.2021 uutiset. Se sai alkunsa pastori Kari Kuulan Kirkko ja kaupungissa olleesta blogikirjoituksesta. Muun muassa MTK:lla on ollut tässä aktiivinen rooli. Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo siunasi kylvön Haapaveden Mieluskylällä Aino ja Hannu Heiniojan tilalla. Kylvön siunaamisen kaava löytyy myös uudesta kirkkokäsikirjasta. Viime viikon perjantaina 21.5. – On eriskummallista ajatella, että karjatilallinen haluaisi ehdoin tahdoin pitää eläimiä huonoissa oloissa
– Pysähdyimme katsomaan nousevaa orasta. Körttiradio kuuluu juhlaviikonloppuna Etelä-Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla omien lähettimiensä kautta ja lisäksi nettiradiossa ympäri maailman. Tuohon aikaan ei taidettu kylvöjä samaan tapaan siunata, mutta samasta asiasta minusta siinä oli kyse. Maaseudun Tulevaisuus -lehti striimasi tilaisuuden. Jouko Ala-Prinkkilä on ollut Kauhajoen kirkkoherra vuodesta 2001. Ukki ei sanonut mitään, mutta otti lakin pois päästä. eikä eri puolilta Suomea kuten viime kesänä. Se myös varoittaa unohtamasta Jumalaa, elämän antajaa ja ylläpitäjää. Leppänen kertoo, että käveli lapsena maanviljelijänä elämäntyönsä tehneen ukkinsa kanssa käsi kädessä pellon laidassa kulkevaa hiekkatietä. Tämä helposti unohtuu, eikä ruoka jakaudu tasapuolisesti kaikille. | Kuva: Anna-Kaisa Saarela Herättäjäjuhlat toteutetaan vain virtuaalisesti Herättäjäjuhlat järjestetään sittenkin myös tänä kesänä vain virtuaalisesti ilman juhlakansaa. – Koronapandemian opetuksia on, ettei elämässä ole itsestäänselvyyksiä. Hänet valittiin Vuoden papiksi 2009. Kotimaa.fi tähtijuttu Kotimaan tilaajille tarkoitetussa tähtijutussa käydään läpi seitsemän eri lähetysjärjestön ja Kirkon Ulkomaanavun 2010-luvulla saaman suoran ja seurakunnallisen taloudellisen kannatuksen vaihteluita. Alkaneelle satokaudelle on hyvä pyytää Jumalan siunausta. Puhuimme heidän poluistaan viljelijöiksi, lähiruoan merkityksestä, ruoantuotannon tulevaisuudesta ja vastuullisuudesta. 5 KOTIMAA | 28.5.2021. Hän on myös piipainkokouksen ekumeenisen toimikunnan jäsen. | lyhyesti | Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kotimaa, Askel, Kirkko ja kaupunki, Henki & elämä, Kirkonseutu, Kirkkotie ja Pääsky Banneri-ilmoitukset kotimaa.fi ja kirkkojakaupunki.fi Kesän merkityksellisin medianäkyvyys Kotimaan mediamyynnin kautta lehti-ilmoitukset seuraaviin lehtiin: Soita ja kysy tarjous omasta peittopaketistasi! Piispa Seppo Häkkinen toimitti kylvön siunauksen Pertunmaalla. Myös Järviradion taajuuksilla lähetetään muutamat seurat. Ala-Prinkkilä on toiminut kaksi kautta tuomikapitulissa pappisasessorina. Monin tavoin edistyneessä länsimaisessa yhteiskunnassakin olemme yhä luonnon ja Luojan armoilla. Jouko Ala-Prinkkilä harkitsee ehdokkuutta Lapuan vaalissa Kauhajoen kirkkoherra, lääninrovasti, teologian tohtori Jouko Ala-Prinkkilä, 59, kertoo harkitsevansa Lapuan piispaehdokkaaksi lähtemistä. – He halusivat kertoa työstään. Ihminen tekee osuutensa ja sen jälkeen on suostuttava siihen, että joku muu tuo sateen, lämmön, valon ja tuulen. Tämä aihepiiri nousi esille myös ministeri Lepän kanssa käymässäni keskustelussa. Leppänen kertoo keskustelleensa paikalle tulleiden nuorten maaseutuyrittäjien kanssa. kevään kylvöt Nousiaisissa Pyhän Henrikin kirkon vieressä Anna ja Antti Jaakkolan pellolla. – Isä meidän -rukouksessakaan emme pyydä jokapäiväistä leipää minulle, vaan meille. Leppänen pitää kylvön siunausta tärkeänä, sillä se muistuttaa, että jokapäiväinen leipä tulee Jumalalta. Se jäi lapselle mieleen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilkka-Pohjalainen. OLLI SEPPÄLÄ Piispa Mari Leppänen toimitti kylvön siunauksen Nousiaisissa. Kotimaalle Ala-Prinkkilä sanoo, että yhteydenottoja ja kyselyitä on tullut. – Osallistumalla kylvön siunaamisen rukoushetkeen halusin välittää toivoa, tukea ja kirkon läsnäoloa maaseutuyrittäjille, Häkkinen sanoo Kotimaalle. – Viljelijöiden jaksaminen on huolenaihe, jonka olen kuullut hiippakunnan seurakunnista. Heidän toiveensa oli, että he tulevat ruokakeskustelussa kuulluiksi ja he haluavat kuulla, mitä odotuksia heidän työhönsä liittyy. Häkkinen sanoo, ettei Pertunmaan tilaisuudessa ollut havaittavissa jännitteitä alkuvuoden tunteikkaista keskusteluista kirkon ja maaseutuyrittäjien välillä. Kylvön siunaus muistuttaa Leppästä myös leivän jakamisen merkityksestä ja kohtuullisuudesta. Herättäjä-Yhdistyksen hallitus on päättänyt siirtää vuosikokouksen pidettäväksi vasta lokakuussa Kauhavalla. Häkkisen mielestä kylvön siunaus kytkee meidät myös sukupolvien ketjuun. Tähtijuttu on luettavissa Kotimaa.fi -sivustolla. – Luonnollisesti jokainen piispan puheenvuoro on osallistumista julkiseen keskusteluun. – Viljan kasvu ja sato ei ole kiinni vain ihmisen viisaudesta ja taidoista. Lisäksi tarkastellaan sitä, millä tavalla järjestöjen ja seurakuntien väliset nimikkoja yhteistyösopimuksien määrät ovat muuttuneet. Juhlaohjelma lähetetään sekä suoratoistona että radion kautta. Kyseessä on kuitenkin Kauhavan herättäjäjuhlat, jotka striimataan ja radioidaan nimenomaan Kauhavalta 2.–4.7. Turun hiippakunnan piispa Mari Leppänen siunasi 27.4. Kasvu ei ole omassa varassa, kaikkea ihminen ei pysty hallitsemaan, Leppänen sanoo Kotimaalle. Jutussa kuullaan myös järjestöjen omia kommentteja kannatuksen kehityksestä. Myös MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin puhui tilaisuudessa. | Kuva: Seppo JJ Sirkka käskyjen noudattamisen tärkeydestä
Korkeakoulutetut ja vakaalla työuralla olevat ovat innokkaimmin kasvattamassa panostaan ja uskovat osaamisensa olevan riittävää. 6 KOTIMAA | 28.5.2021 uutiset. Vastaajista 38 prosenttia haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin. Vapaaehtoiset soittavat kerran viikossa yksinäisille ikäihmisille. Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta uskoo tekevänsä vapaaehtoistyötä jatkossa vähintään yhtä paljon tai jopa enemmän kuin nyt. Kaikkein pienituloisimpien tekemien vapaaehtoistyötuntien määrä on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2015. Tämä on toiveikasta myös kirkon vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta, Kirkkohallituksen asiantuntija Irene Nummela sanoo. Nummelan mukaan seurakunnissa on löydetty pandemia-aikana uusia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet osallistuvat vapaaehtoistoimintaan eniten. Vuonna 2018 vastaava luku oli reilut 15 tuntia. Miesten tekemän vapaaehtoistyön määrä on lisääntynyt ja naisten vähentynyt. 15–24-vuotiaista näin vastasi jopa 61 prosenttia. Korona on siis vaikuttanut vapaaehtoistyön kokonaismäärään vain vähän, mutta työ on siirtynyt osittain verkkoon. – Tämä on positiivinen haaste kirkolle. | kyselytutkimus | S uomalaisista 47 prosenttia on tehnyt vapaaehtoistyötä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Myös asukas-, asuinalueja kylätoiminta on suosittua. Vapaaehtoistoimintaa todella arvostetaan ja sen kautta saadaan merkitystä elämään. Pop up -tyyppinen vapaaehtoistoiminta kiinnosti erityisesti naisia. 83 prosenttia vastaajista tekee vapaaehtoistyötä järjestön, yhdistyksen tai seuran organisoimana ja yhdeksän prosenttia evankelis-luterilaisen seurakunnan organisoimana. – Jos vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot haluavat jatkossakin olla avoimia kaikille, tulisi kiinnittää erityistä huomiota rekrytointikäytäntöihin, perehdytykseen sekä työn tukemiseen, sanoo asiantuntija Marion Fields Opintokeskus Siviksestä. Ihmisillä on selkeä kaipuu yhteyteen ja halu tehdä hyvää. Eniten vapaaehtoistyötä tehdään liikunnan ja urheilun sekä lasten ja nuorten parissa. Vapaaehtoistyötä tehdään mieluiten kasvotusten ja järjestöjen tai yhteisöjen organisoimana. Tyrkkö on mukana joka toinen viikko, mutta korona-aikana vuoroja on ollut harvemmin, koska vapaaehtoisia on enemmän. Taloustutkimus haastatteli runsasta tuhatta henkilöä verkkopaneelissa maaliskuussa. Silloin vapaaehtoistyötä oli tehnyt kuluneen vuoden aikana 48,7 prosenttia vastaajista. Olennaista olisi kysyä heitä suoraan erilaisiin tehtäviin rohkeasti ja henkilökohtaisesti, Irene Nummela sanoo. Kysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2018. Lyhytja pitkäkestoista vapaaehtoistyötä tehdään lähes yhtä paljon. Tiedot selviävät Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Opintokeskus Siviksen Vapaaehtoistyö Suomessa -kyselystä. Ryhmien ohjausta on siirretty Teamsiin, tapaamisia on toteutettu kävellen ja ulkoillen ja riskiryhmiin kuuluville on toimitettu ruokaa ja tarjottu muuta asiointiapua. Evankelis-luterilaisten seurakuntien vapaaehtoistyöhön osallistui vastaajista viisi prosenttia ja muiden uskonnollisten yhteisöjen vapaaehtoistoimintaan kaksi prosenttia. Anne-Mari Tyrkkö on kolmatta vuotta mukana Espoonlahden seurakunnan Puhelinystävissä. – Joillain paikkakunnilla on huolta siitä, miten koronan myötä kadonneet vapaaehtoiset saadaan takaisin. Miten osaisimme kutsua nuoria yhä enemmän vapaaehtoistoimintaan. Toisaalta joillain paikkakunnilla mukaan on tullut uusia vapaaehtoisia. Vapaaehtoistyöhön osallistumista helpottaisi vastaajien mukaan erityisesti, jos tarjolla olisi lyhytkestoisia ja kertaluonteisia tehtäviä, joista saisi helposti tietoa ja ihminen tietäisi heti, mihin sitoutuu. Tulotasoittain tarkasteltuna keskituloiset ovat aktiivisimpia. | Kuva: Jukka Granström ” Ihmisillä on selkeä kaipuu yhteyteen ja halu tehdä hyvää. Nuorista jopa 61 prosenttia haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos pyydettäisiin. – Yhteydenotot ovat odotettuja ja kaivattuja, hän sanoo. Vapaaehtoisena toimittiin keskimäärin 12,9 tuntia kyselyä edeltävän neljän viikon aikana. EMILIA KARHU Pandemia ei romahduttanut vapaaehtoistyön määrää vapaaehtoisena | Eniten vapaaehtoistyötä tehdään urheilun sekä lasten ja nuorten parissa. – Oli yllättävää, että mitään romahdusta ei ole koronan vuoksi tapahtunut
Lähetysseuran viestintäjohtajan Laura Häklin luotsaamina he puhuivat virtuaalitorstaissa kokemuksistaan. Se on vaarallista. Miten sanoilla rakennetaan rauhaa, kuului torstai-iltapäivän toisen keskustelun kysymys ulkoministeri Pekka Haavistolle ja Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikalle. Sitä pohtivat Kirkkohallituksen ohjelmapäällikön Kimmo Saareksen johdolla Jussi-palkittu näyttelijä Chike Ohanwe ja sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen. Haavisto totesi, että rauhanneuvotteluissa voi olla vaikea kunnioittaa vastapäätä pöydässä istuvaa, joka on syyllistynyt vaikka minkälaisiin rikoksiin. Väline on muuttanut tilannetta olennaisesti. Häntä huolettaa kuitenkin se, että kun sananvapauden nimissä viljellään vihapuhetta, siitä aiheutuva pelko rajaa toisten sananvapautta. Hänellä itsellään ei ole traumaattisia kokemuksia vihapuheesta somessa. – Hyvän dialogin pohja on aina kuunteleminen, sitten mahdollisimman rehellinen puhuminen, jossa tavoitellaan ymmärrystä ja otetaan riski muutokseen, Hintikka sanoi ja piti tärkeänä toisen osapuolen arvostusta ja kunnioittamista, vaikka asioista ei oltaisikaan samaa mieltä. Ensin on purettava syntynyt tilanne ja puhuttava suu puhtaaksi. Jos saat näkyvyyttä, saat sosiaalisia pisteitä. Somekäyttäytyminen on kiehtovaa, koska se ei ole originaali tapa kommunikoida, vaan tekoäly palkitsee siinä huomiohakuisuutta. Se on aina suhteessa johonkin. – Minkä verran sitä sensuroi itseään koko ajan. Lainsäädäntö antaa vinkkiä siitä, missä raja kulkee, Mankkinen totesi. Hanki tekemistä, laita some pois! Suomen sisällissotaa edelsi merkittävä vihapuhe, jolla merkittiin vihollinen, Tarja Mankkinen muistutti. Mankkinen kuulutti jokaisen ihmisen omaa vastuuta ilmapiiristä ja aikuista lähestymistapaa. | kirkkopäivät | M istä viha kasvaa puheeseen. – Jos ei kuuntele, saattaa jäädä kuulematta se, missä toinen haluaa tulla vastaan, Haavisto sanoi. Kirkkopäivien virtuaalitorstai #YHDESSÄ2021. Sitten alkoi löytyä yhteinen kertomus. Haavisto pitää tärkeänä, että rauhan rakentamiseen käytetään kaikkia mahdollisia resursseja. Ohanwen mukaan perussuomalaisten nousun myötä hän on ensimmäistä kertaa elämässään kokenut muutoksen suomalaisessa ilmapiirissä. Sisäministeriön kehittämispäällikkönä Mankkinen torjuu ja ennaltaehkäisee työkseen väkivaltaista radikalisoitumista. Hintikka löysi tällaisen kokemuksen luterilaisten ja katolisten välisistä neuvotteluista, joita on käyty viimeiset 50 vuotta. Usein kirkot on taho, joka herättää muun yhteiskunnan, Haavisto sanoi. Näyttelijä Chike Ohanwe, sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen ja ohjelmapäällikkö Kimmo Saares keskustelivat vihapuheesta. Korvaavaa kokemusta kuitenkin tarjosi 20.5. Aikaisemminkin on pitänyt olla hereillä, mutta nyt tullaan kommentoimaan rohkeammin suoraan päin naamaa. Siitä lähtee polarisoituminen. Kokijapuolella on otettava huomioon se, että on ihmisiä jotka suhtautuvat ja määrittelevät sinua eri tavalla, tummaihoinen Ohanwe sanoi ja totesi käyttävänsä toista nimeään Anteroa aina tarvittaessa. Nyt on tehokkaampaa. Heität päivityksen Twitteriin ja saat välittömästi yleisöä. – Ettei koko ajan heti pöyristyttäisi vaan reagoitaisiin sen jälkeen, kun ensin tiedetään, miten reagoida. FREIJA ÖZCAN Hanki tekemistä, laita some pois! viha ja rauha | Kirkkopäivät siirrettiin tältä vuodelta ensi vuoteen. Se oli merkittävä kokemus, Hintikka muisteli. – Kirkon rooli on sitä vahvempi mitä parempi maine kirkolla on, Hintikka totesi ja muisteli yhteyksiään Zimbabween, missä hän arveli kirkkojen näyttäytyvän kansalle vähiten korruptoituneina toimijoina. – Jos näyttää tältä, niin kerää huomiota osakseen. Ohanwen ohje vihapuheen kitkentään kuuluukin: – Nyt on parasta aikaa olla ihminen. – 10 vuotta sitten neuvottelijat rupesivat kertomaan omista lähtökohdistaan, mitä tapahtui 500 vuotta sitten Euroopassa, miten on kannettu muistoa ja sanoitettu sitä. Tapahtuman iltapäivässä keskusteltiin vihapuheesta ja sanojen merkityksestä rauhan rakentajina. Kirkkopäivien virtuaalitorstain ohjelmaan ilmoittautui noin 600 katsojaa. | Kuva: Kuvakaappaus Kirkkopäivien striimauksesta ” Jos ei kuuntele, saattaa jäädä kuulematta se, missä toinen haluaa tulla vastaan. Sananvapaus ei ole koskaan ollut rajatonta. Haavisto on globaalisti kokenut rauhanneuvottelija, Hintikalla taas on kokemusta kirkkojen välisistä neuvotteluista. Ongelmana on, että alkaa etukäteen miettiä mitä sanoo ja tekee. – Perinteisten johtajien ja uskonnollisten johtajien auktoriteetti on usein säilynyt, ja he voivat viedä yhteisöä kohti rauhaa. – Sananvapaus on vaikea asia, mutta ei se niin vaikea ole kuin annetaan monesti ymmärtää. 7 KOTIMAA | 28.5.2021. – Sosiaaliset taidot ovat ihmisillä erilaiset. – Sillä tavalla viholliselta vietiin ihmisarvo ja voitiin tehdä sille mitä tahansa. Sen sijaan hän piti tärkeänä, ettei keskustelussa kiirehditä lauseiden edelle ja oleteta etukäteen, mitä toinen aikoo kertoa
Se oli vaikeaa, sillä keskustan rannoilla oli kesänviettäjiä ja vilkkautta. Vaelluksen tavoite on oman elämän tarkasteleminen virran inspiroimana. – Olin sattumalta kahvilassa, jossa pidettiin suunnittelukokous mobiilipyhiinvaelluksista. Silloin Sarres muutti Tampereen Petsamossa taloon, jossa Matilainen jo asui. Reitti alkaa Aleksanterin kirkolta, Pyynikin kirkkopuistosta. Sarres huomasi jo hyvän aikaa sitten olevansa keskellä hyvää elämää. Lähtiessä sovitaan, että matka tehdään pääosin hiljaisuudessa. Ratinan Rantatiellä, ankkuroituina olevien laivojen luona, molempien vaeltajien huomio kiinnittyy haarapääskyyn. – Ottaisin mukaani kartturin, joka myös lukee minulle tekstit pysähdyspaikoilla. Sovitaan sekin, että reittiin merkityille pysähdyspaikoille tultaessa Matilainen lukee ääneen kysymyksen, Raamatun lauseen tai tietoa paikasta. 8 KOTIMAA | 28.5.2021 uutiset. seurakuntien PyhiinvaellusTampere-hankkeessa julkaistut reitit löytyvät verkkosivustolta ja Nomadi-sovelluksesta. Ihmiset vetivät puoleensa, kiinnittivät huomion. Laukontorilta reitti alkaa seurailla Tammerkoskea. Reitti herätti muitakin ajatuksia siitä, mitä pyhiinvaeltaminen oikeastaan tarkoittaa. Sellaista Sarres ei tietenkään odottanut parin tunnin kaupunkipyhiinvaellukselta, mutta jonkinlaista rauhan löytämistä kuitenkin. Reitin yksityiskohdista vaeltajille muistuu mieleen, että haarapääskyä kuunnellessaan he tunsivat hetkessä olevan pyhyyttä. Pyhiinvaelluksella Tammerkosken varrella ” Pyhiinvaelluksella ei tarvitse hoitaa arkisia asioita. Sarrekselle pyhiinvaeltaminen olisi parhaimmillaan sitä, että hän saisi pitkällisen kulkemisen seurauksena hiljennettyä omat ajatuksensa ja egonsa – ja hiljaisuuden kautta tuntea pyhän. – Sellaista reipasta ja hauskaa menoa. Matilainen saattaisi lähteä mobiilipyhiinvaellukselle uudelleenkin. Pyhiinvaelluksella ei tarvitse hoitaa arkisia asioita. Nekin löytyvät verkkosivulta ja sovelluksesta, ja ne on suunniteltu pysähdyspaikoissa pohdittavaksi. Heti kirkolta alkavalla Papinkadulla Matilaisesta tuntuu erilaiselta kuin yleensä hänen kaupungissa kävellessään. Lopulta ajattelin, että voihan pyhiinvaeltaminen olla tällaistakin. Sanoin, että kai minä sitten tulen, Matilainen nauraa. Silloin oltiin kymmenen päivää puhumatta ja katsomatta toisia ihmisiä silmiin. Kun lainaan puhelinta, Matilainen lupautuu kartanlukijaksi. Tampereen ev.lut. Hän on osallistunut vipassanameditaatioon. | pyhiinvaellusreitistö | R eetta Matilainen ja Katri Sarres eivät tavallisesti käytä älypuhelimia. Saa vain kulkea ja tarkkailla ympäristöä. Saa vain kulkea ja tarkkailla ympäristöä. Kuljettavaksi valittu Elämän virtaus -mobiilipyhiinvaellus on noin neljän kilometrin pituinen. Silloin yhtään reittiä ei ollut olemassakaan. Matilainen kokee samoin. Reitillä on viisi siltaa, ja viimeinen pysähdys on Palatsinraitin sillalla. Hän pyysi mukaan kokoukseen. Puhelin kuitenkin tarvitaan, kun lähdetään mobiilipyhiinvaellukselle. Hän ei ole aiemmin käynyt mobiilipyhiinvaelluksella, vaikka kuuli niistä jo vuosia sitten. Kun Sarres irrottautui ajatuksesta, että vaeltamisen tulisi tuntua tietynlaiselta, kävelemisestä tuli kepeää. – Kiitollisuus siitä, että voin kulkea ja olla täällä. – Pidän ajatuksesta, että koko elämä on luottamuksen pyhiinvaeltamista, Matilainen sanoo. Hiljaisuudessa kuljetun matkan jälkeen on hyvä vaihtaa ajatuksia reitistä. Vaellus päättyy Finlaysonin kirkolle. Päällimmäinen tunne vaelluksella oli kiitollisuus. Ego ei jaksanut roikkua mukana, olotila oli pyhän kokemiselle suotuisa. Puhelimen näyttöä hän ei kuitenkaan enää halua pyhiinvaelluksella seurata. Siksi pysähdyspaikkojen tekstit, joista osassa kehotettiin katselemaan omaa elämää vaikeuksista irrottamisen ja toiveiden kautta, eivät tuntuneet ajankohtaisilta. Vaeltajia kehotetaan havainnoimaan yhtä kivistä tarkasti. Samalla vaeltaja voi pohtia, millaiseksi elämä on häntä muovannut. Sarres kuuli mobiilipyhiinvaelluksista Matilaiselta. Koskipuistoon on nostettu koskesta kookkaita kiviä. HANNA HIRVONEN pyhä kävely | Tampereella risteilee parikymmentä PyhiinvaellusTampere-hankkeessa suunniteltua mobiilireittiä. Yksi osallistujista ajatteli vaatteideni perusteella, että liittyisin vaeltamiseen. Ensimmäinen pysähdys on Pyhäjärven rannalla, jossa katsellaan hetken aikaa maisemaa. Kulkija voi miettiä, millaisessa kohdassa on elämässään menossa ja mihin haluaisi kulkea. Tunnustelemaan, millaiseksi vesi on kiveä muovannut. Ystävykset ovat tunteneet toisensa tammikuusta lähtien
Tampereen ev.lut. W Lisäksi eri puolilta Suomea löytyy paikallisia pyhiinvaellusreittejä tai -polkuja. Kesäkuun alussa Turun tuomiokirkon kryptaan aukeaa pop-up-pyhiinvaelluskeskus, johon on koottu tietoa pyhiinvaelluksesta ja reiteistä. W Seitsemään taipaleeseen jaettu Agricola-kävely vie Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta Turkuun, jossa hän oli piispana. Pyhän Olavin mannerreitti puolestaan kulkee Savonlinnasta kohti Turkua. | Kuva: Rami Marjamäki Pyhiinvaelluksella voi päätyä uusiin paikkoihin tutussa kaupungissa. W Jaakontie kulkee Hämeen Härkätietä Rengosta Turkuun, josta se jatkuu Rymättylän kautta kohti Santiago de Compostelaa. W Mobiilireittien lisäksi PyhiinvaellusTampere tarjoaa hiljaista luontovaellusta Pirkanmaalla. Se alkaa Turusta ja jatkuu Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, jossa se yhtyy Norjan Trondheimiin päättyvään Pyhän Olavin reittiin. Vaeltajille uusi kohde oli Liinatehtaanpuistossa oleva vesiturbiinin siipipotkuri, joka aikoinaan tuotti sähköä koskesta. W Pyhän Henrikin tie on keskiaikainen pyhiinvaellusreittien verkosto, joka kulkee Turusta Kokemäelle yhdistäen Pyhään Henrikiin liittyvät tärkeät paikat. Tänä vuonna avattu reitti on 113 kilometriä pitkä. seurakunnat ovat koonneet myös kirkolta kirkolle kulkevan kaupunkipyhiinvaellusreitistön. Elämän virtaus -pyhiinvaellusreitti kulkee pitkälti veden äärellä. W Pyhät polut -yhdistys järjestää Itä-Suomessa vajaan viikon pyhiinvaelluksia Imatralta tai Punkaharjulta Enonkoskelle. W Pyhän Olavin merireitti on Suomen ensimmäinen virallisiin eurooppalaisiin kulttuurireitteihin kuuluva pyhiinvaellusreitti. W Turun tuomiokirkolta lähtevät Aurajoen pyhiinvaelluspolut johdattavat kulttuurihistoriallisiin maisemiin, jotka kertovat kristinuskon juurtumisesta Suomeen. W Oulujoen pyhiinvaellusreitti on ensimmäinen pyhiinvaellusreitti Pohjois-Pohjanmaalla. | Kuva: Rami Marjamäki Pyhiinvaellusreitit Suomessa Suomesta löytyy useita eri mittaisia pyhiinvaellusreittejä sekä yhteisiä pyhiinvaelluksia järjestäviä tahoja. Reitti seurailee Kuninkaantietä. Ratinan Rantatieltä Katri Sarres (vas.) ja Reetta Matilainen suuntasivat kohti Tammerkoskea. KOONNUT: NOORA WIKMAN-HAAVISTO Lisätietoja löytyy osoitteesta pyhiinvaellussuomi.fi 9 KOTIMAA | 28.5.2021
Teos on loistava matkaopas Lähi-idän uskonnon ja sivilisaation historiaan. Nyt ymmärrän kristillisen traditiomme ydinjuttuja syvemmin ja laaja-alaisemmin. Väitteistä on 12 sellaisia, joilla ei ole yhteyttä Raamattuun, yleisemmin kristinuskoon tai uskonnonvapauteen. Vartiainen korostaa uskonnonvapautta luovuttamattomana ihmisoikeutena. Metropoliitta Ambrosius 24.5. 10 mielipiteet KOTIMAA | 28.5.2021. Raamattua ei olla kriminalisoimassa. Käräjäoikeus joutuu juuri Räsäsen sometileillään esittämien lausumien kohdalla arvioimaan uskonnonja sanavapauden suhdetta muihin yksilön perusoikeuksiin ja ottamaan kantaa siihen, onko Räsänen käyttänyt Raamattua tavalla, joka tarkoittaa syyllistymistä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. korvaa R aamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen nyt kyllä liioittelee ( Kotimaa 12.5.) arvellessaan uskonnonvapauden olevan tuomiolla, kun Päivi Räsänen joutuu vastaamaan syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. JORMA HENTILÄ Kirkon luottamushenkilö, Seurakuntaja sateenkaariaktiivi Ei Raamattu ole tuomiolla, vaan sen asiaton käyttö oikeusprosessi | Uskonnonvapaus ei voi kävellä muiden ihmisja perusoikeuksien yli, kirjoittaa seurakuntaja sateenkaariaktiivi Jorma Hentilä. Syyttäjälaitoksen tiedotteesta käy ilmi, että syyte perustuu Räsäsen Luther-säätiölle kirjoittamassaan kirjasessa, Yleisradion ohjelmassa sekä some-tileillään esittämiin lausumiin. Onneksi Jumalan johdatus ja läsnäolo ihmisten kipuilussa ja onnenhetkissä ei koskaan asetu dogmatiikan, kanonisen oikeuden tai byrokratian pakkopaitaan. Ehkä siksikin sieltä löytyy valtavasti syvällistä hengellistä lohdutusta ja viisautta, josta minäkin saan olla osallinen. Päivi Räsänen ei todellakaan edusta ”kirkon kantaa”, ja se että Räsänen on saanut syytteen, ei ole sateenkaari-propagandan tulos, vaan poliisitutkinnan. Joronjäljillä hän niin ikään on uhotessaan, että jos Raamatun käyttö muuttuu Suomessa rikolliseksi, hän kannustaa tähän rikokseen ja edistää rikollista toimintaa. Kävin ällätikun kanssa läpi kirjasen Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Suomen laki säätää meille kaikille mahdollisimman laajan uskonnonvapauden, joten nauttikaamme siitä. Vaikka yliopistossa olen suorittanut akateemisen tutkinnon kirkkohistoriassa sekä poliittisessa historiassa, Emil Anton laajensi tajuntani muinaisen Kreikan kulttuurista 4 000 vuotta taaksepäin. Eikä tässä koronarajoituksista ollut tietoakaan. ELINA SEPPÄNEN Uskonnon ja psykologian lehtori, Espoon aikuislukio Nuoret kärsivät eriarvoistavista asenteista Kotimaa.fi blogissa sanottua Minulle viime sunnuntai oli ainutkertainen matka Irakiin. Kyse ei siis ole sinänsä Raamatun käyttämisestä, vaan siitä, mikä on Raamatun käyttämisen intentio, tarkoitus. Asiallisuus on paras tapa kohdata asiattomuudetkin. Olen itse 21 vuotta kestäneen urani aikana kuullut opiskelijoiltani todella surullisia tarinoita väkivallasta, väheksynnästä ja ohikatsomisesta, kiusaamisesta ja itsemurhista, joiden ytimessä on ihmisen eriarvoistaminen seksuaalisuuteen tai sukupuoleen liittyvien syiden takia, liian usein uskonnollisin perustein. Yhtä vähän on Raamatun tai uskononvapauden kanssa tekemistä seuraavalla Räsäsen Yle Puheen ohjelmassa esittämällä väitteellä: ”– – jos homoseksuaalisuus on geneettistä, se on silloin geneettinen rappeuma ja sairautta aiheuttava geeniperimä”. Niin ikään hän kirjoittaa, kuinka viestillä siitä, että voi avioitua joko omaa tai toista sukupuolta olevan kanssa, rohkaistaan varhaisiin homoseksuaalisiin kokeiluihin, ja kuinka tämä avaa väylän seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja tekee miehille helpommaksi ”saada seksikontakteja alaikäisiin poikiin”; siis väylän pedofiliaan. Arkipäivän elämän ratkaisuissa on usein punnittava keskenään eri perusoikeuksia ja päätettävä, mikä saa suurimman painon. Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Valtionsyyttäjä on ottanut syytekirjelmään ainakin Räsäsen väitteen, kuinka ”tieteellinen todistusaineisto osoittaa vastaansanomattomasti, että homoseksuaalisuus on psykoseksuaalisen kehityksen häiriö”. Tuhannet nuoret (aikuisetkin) elävät pelossa ja piilossa sen takia, että heitä pidetään syntisinä ja sikäli vähempiarvoisina. Vaikka viidesläisissä on usein kestämistä näkemysten jyrkkyyden ja yksioikoisuuden vuoksi, emme sodi viidesläisiä vastaan. ” Kyse ei siis ole sinänsä Raamatun käyttämisestä, vaan siitä, mikä on Raamatun käyttämisen intentio. Uskonnon harjoittamisen ytimessä ei luulisi olevan muiden ihmisten oikeuksien rajoittaminen. On syytä ihmetellä, miksi useimmiten tiedon ja viisauden historian Euroopassa aloitamme sanomalla ”jo muinaiset roomalaiset ja kreikkalaiset”. Yhdessä Emil Antonin kanssa. Samalla se avaa minulle kertomuksen oman uskontomme matkasta Abrahamista nykyaikaan. Edelleen Suomessa seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kohdalla itsemurhariski on huomattavasti korkeampi kuin heteroseksuaaleiksi itsensä kokevilla. Löysin siitä 22 väitettä, jotka ovat vähintäänkin kyseenalaisia, osin myös halventavia. Rohkenen toivoa, ettei Vartiainen ole lähdössä sotapolulle sateenkaariväkeä vastaan, kun hän uhoaa kuvitteellista ”sateenkaariesirippua” tarkoittaen, kuinka ”tulemme selviytymään siitäkin”. Se ei kuitenkaan voi kävellä muiden ihmisja perusoikeuksien yli. Lauri Vartiaisen kolumnissa huomio kiintyy puheeseen ”sateenkaariesiripun” nostamisesta ja sen vertaamisesta rautaja bambuesirippuihin. Orientaalisten ortodoksisten kirkkojen vaiheet ovat olleet kärsimyksen ja marttyyriuden historiaa. Luin hänen uuden kirjansa Kahden virran maa, 288 sivua kannesta kanteen
Siksi meidän on vedettävä rajat vihapuheelle. Syynä on sosiaalisen median vihamielinen keskusteluilmapiiri. V aalimainokset ja vaalijulisteet ovat taas täällä! Kunnallisvaalit ovat 13. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Pahaa on pelkästään jo se, että yksittäiset ihmiset joutuvat vihaviestien kohteeksi. Jo nyt noin 40 prosenttia kunnallispäättäjistä kertoo, että sosiaalinen ilmapiiri on vähentänyt heidän haluaan osallistua julkiseen keskusteluun. Tämä on merkki yhteiskuntamme vaarallisesta kehityssuunnasta, johon meidän on kiinnitettävä huomiota. Soisin tämän työn jatkuvan edelleen. Etenkin silloin, kun on puhe maahanmuuttajien ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista, viestien äänenpainot ja sanojen sävyt kovenevat. Sekä kunnassa että seurakunnassa tarvitaan pelisääntöjä siihen, miten keskustella kunnioittavasti loukkaamatta toisiamme, kun olemme asioista eri mieltä. kesäkuuta. Meidän on edistettävä kunnioittavaa keskustelua näyttämällä itse hyvää esimerkkiä. Uudessa suunnitelmassa Kirkkohallitus vaatii, että turistityön palvelut turvataan. Osumia saavat lisäksi enemmän naiset kuin miehet. Kunta on ruotsiksi kommun. Olisi myös muistettava, että Kirkkohallituksen antama rahoitus on alun alkaen tarkoitettu nimenomaan matkailijoiden parissa tehtävää työtä varten koko Tunturi-Lapin alueella. Mielestäni me kaikki olemme vastuussa keskustelukulttuurista. 11 KOTIMAA | 28.5.2021. VILHO VÄHÄSARJA Rajaseutuja turistipappi Tunturi-Lapissa 1989–1997, Muonion seurakuntapastori ja Tunturi-Lapin turistipappi 1998– 2013 Loppuuko kirkollinen työ Tunturi-Lapin matkailijoiden keskuudessa. Monipuolisilla ehdokaslistoilla on kuitenkin myös varjopuolensa. Tuomiokapituli ja Muonion kirkkovaltuusto on nähnyt asian siten, että uusi kirkkoherra huolehtisi koko Tunturi-Lapin seurakuntien turistityöstä. ” Meidän on myös uskallettava puuttua siihen, kun joku joutuu asiattomien kommenttien ja hyökkäyksen kohteeksi. Tutkija Tuija Saresman mukaan ei ole ollut ollenkaan helppoa löytää näihin vaaleihin ehdokkaita. Mitä voimme tehdä. Communio viittaa myös kristilliseen yhteyteen. Jätetäänkö tukirahansiirrolla alueen matkailijat jo pitkään hyvin toimineiden kirkollisten palvelujen ulkopuolelle. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Valtioneuvoston Viha vallassa -tutkimus vuodelta 2019 kertoo, että kolmasosa kuntapäättäjistä on joutunut kohtaamaan vihapuhetta työnsä vuoksi. Väittelyt ja tenttaaminen ovat alkaneet. Vastaava siirto tapahtuu Enontekiön saamelaispapin viran rahoituksesta perustetun kirkkoherran viran rahoitukseen. Tähän päätökseen vaikuttivat Kirkkohallituksen Tunturi-Lapin turistipapin/ Muonion seurakuntapastorin viran rahoituksen siirtäminen kokonaisuudessaan perustetun kirkkoherran viran rahoitukseen. Peräti kaksi kolmasosaa päättäjistä arvioi vihapuheen lisääntyneen viime vuosina. Pitkään Tunturi-Lapin turistipappina toimineena en voi vaieta, vaan haluan kiinnittää huomion Muonion, Enontekiön, Kolarin ja Kittilän seurakuntien alueella matkailijoiden keskuudessa tehtävän kirkollisen työn kohtaloon. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Paljon hymyileviä kasvoja, joitakin vakavia ja kireitä. Jos sosiaalinen ilmapiiri on sellainen, ettei asioista voi keskustella rauhassa ja kunnioittavasti, yhteisten asioittemme hoitaminen vaarantuu. Vihaviestit ja vihakampanjat iskevät poliittisesti aktiivisiin. Ehdokkaat ovat meitä vastassa aamiaispöydälle levitetyissä päivälehdissä, tienvarsilla, talojen julkisivuilla ja toreilla – ja Facebookin virrassa. Mutta sen lisäksi tämä on uhka demokratiallemme. Samalla kapituli on päättänyt perustaa molempiin seurakuntiin omat kirkkoherranvirat. Politiikassa on nimenomaan kyse yhteisten asioittemme sovittelemisesta ja siitä, miten me voimme elää yhdessä. Se on sitä, vaikka alueen seurakunnat hoitaisivat osuutensa talkoista. Rahoitus on tähän saakka suunnattu Muonion seurakuntapastorin virkaa varten, sillä hän hoitaa tätä tärkeää tehtävää ainakin toistaiseksi. Ihmettelen, millä ajalla hän sen hoitaisi. Sana on peräisin latinan sanasta communio, joka tarkoittaa yhteyttä. Vaikka se voi olla vaikeaa, meidän on myös uskallettava puuttua siihen, kun joku joutuu asiattomien kommenttien ja hyökkäyksen kohteeksi. Olen toiminut sekä vakinaisena että väliaikaisena kirkkoherrana niin, että luulen tietäväni tulevan tilanteen mahdottomuuden. Mielipiteenja sananvapautta ei voi erottaa vastuusta, jota kannamme yhteydestä ja niistä, keistä me puhumme. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. | kolumni | Oulun hiippakunnan tuomikapituli on istunnossaan 28.4.2021 päättänyt lakkauttaa Muonion ja Enontekiön seurakuntien yhteisen kirkkoherran viran 1.11.2021 alkaen. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Olemme kaikki vastuussa keskustelukulttuurista BO-GÖRAN ÅSTRAND Kirjoittaja on Porvoon hiippakunnan piispa. Käytännössä sekä turistipapin että saamelaisten papin virkojen rahoitus loppuu ja sen seurauksena virat lakkautetaan. Altistuminen hyökkäykselle ja siinä tilanteessa yksin jääminen voivat olla traumaattinen kokemus. Ruotsista suomentanut Freija Özcan
Usko voi sekä hoitaa että rikkoa mieltä Psykoterapeutti Ritva Huusko ja Niuvanniemen kriminaalimielisairaalan sairaalapappi Annamaija Louheranta pohtivat, millainen usko tuo toivoa ja millainen ahdistusta. – Muottiin puristaminen voi liittyä vaikka ahtaisiin sukupuolirooleihin. Läheinen voi olla merkittävä tuki uskonyhteisössä haavoittuneelle. Vaatimuksia sisältävä, suorittamiseen perustuva usko ahdistaa ja uhkaa mielenterveyttä. Silloin räiskyvämpi persoona joutuu jatkuvasti kutistamaan itseään. – Eri yhteisöissä on eri ihanteet. Turvallinen ja toivoa tuova usko vapauttaa. Ujommalle ihmiselle se voi olla hyvin ahdistavaa. 12 KOTIMAA | 28.5.2021 mielenterveys. Mieltä rikkovassa uskonnollisuudessa ihmistä yritetään ulkoa päin puristaa muottiin: Tällainen sinun pitäisi olla ollaksesi hyvä uskova. Ongelmallista on, jos kapea ihanne sanellaan ulkoa päin eikä ihminen tule hyväksytyksi omana itsenään. Naisella, jolla olisi taito ja tahto opettaa ja vahva pappiskutsumus, ei ole kaikissa yhteisöissä lupa toteuttaa kutsumustaan, Huusko sanoo. Toisissa yhteisöissä puolestaan ihaillaan vaatimattomuutta, hiljaisuutta ja nöyryyttä. Hän ei hylkää koskaan ketään millään perusteella. Toisena esimerkkinä hän nostaa esiin persoonallisuuskysymykset. TEKSTI | EMILIA KARHU ” Jumala vihaa hylkäämistä. On olemassa uskonnollisia yhteisöjä, joissa kaikilta edellytetään reippautta, avoimuutta ja iloista ulospäinsuuntautuneisuutta. P itkä ura psykoterapeuttina Oulussa on kirkastanut Ritva Huuskolle olennaisen uskonnon ja mielenterveyden suhteesta
Ritva Huusko on havainnut, että hyvällä omanarvontunnolla varustettu ihminen löytää usein uskostakin mielenterveyttä tukevan puolen. – Maahanmuuttajien keskuudessa tämä yhteys kulttuuriin ja läheisiin korostuu vielä aivan erityisesti, varsinkin laitoshoidossa. Hänen mukaansa terve uskonnollinen yhteisö on avoin ja osa yhteiskuntaa. – Raamatussa sanotaan yksiselitteisesti, että Jumala vihaa hylkäämistä. Sairaalapappina Niuvanniemen kriminaalimielisairaalassa työskentelevä Annamaija Louheranta nostaa uskosta esiin neljä asiaa, jotka tukevat ihmisen mielenterveyttä. Huusko ei myöskään usko Jumalaan, joka toisella kädellä silittää ja toisella lyö. Lapsuus on herkkää aikaa myös sen suhteen, rakentuuko uskonnon merkitys turvallisuutta rakentavaksi vai syyllisyyttä ja pelkoa luovaksi. Puhe rankaisevasta Jumalasta heijastaa Huuskon mukaan usein ihmisen ristiriitaista kiintymyssuhdetta omaan vanhempaansa. Hän ei hylkää koskaan ketään millään perusteella. Kolmanneksi usko tuo elämään mahdollisuuden antaa virheitä anteeksi sekä itselleen että muille. – Omanarvontunto kasvaa vain turvallisessa vuorovaikutuksessa. Olennaista on Huuskon mukaan, että ongelmista ja epäonnistumisista puhutaan suoraan, mutta ihmistä ei uhata hylkäämisellä. Silloin elämä tuntuu hupenevan läsnäolon puuttuessa. Ihminen ei pärjää yksin, vaan tarvitsee yhteyttä. Ankaruus ja tuomitsevuus ovat usein vaikeasti havaittavia vallankäytön ja hyväksikäytön muotoja, joiden avulla nujerretaan ihmisen oma tahto ja identiteetti, sanoo Niuvanniemen kriminaalimielisairaalan sairaalapappi Annamaija Louheranta. – Erityisesti lapsuudessa koettu henkinen, ruumiillinen ja seksuaalinen hyväksikäyttö saattavat johtaa mielen sairastumiseen. Toiseksi rukous auttaa Louherannan mukaan olemaan läsnä hetkessä. Samalla vakuutetaan, että hän on ihana, rakastettu ja hyväksytty aina. Silloinkin kun hän on tehnyt vääriä tekoja. Hylkäämisen pelossa ihminen joutuu sisäiseen vankilaan. Mielen sairauksille puolestaan altistavat Louherannan mukaan vallankäyttö, hyväksikäyttö, ankaruus ja tuomitsevuus. Niiden avulla kuitenkin nujerretaan ihmisen oma tahto ja identiteetti, Louheranta sanoo. Huono itsetunto voi sen sijaan johtaa uskon suorittamiseen ja pyrkimykseen ansaita oma ihmisarvonsa. Asian kanssa kamppailevaa voi auttaa sanomalla toistuvasti ääneen, että sinua arvostetaan sellaisena kuin olet. – Ankaruus ja tuomitsevuus ovat usein vaikeasti havaittavia vallankäytön ja hyväksikäytön muotoja. | Kuva: Matias Honkamaa » 13 KOTIMAA | 28.5.2021. Uskoa ei käytetä vallan välineenä. – Jos ihminen rikkoo itseään tai muita vastaan, siitä keskustellaan. Jokaiselle jää oman näköinen tila elää elämäänsä ja häntä arvostetaan ja kunnioitetaan omana persoonanaan, Huusko summaa. Sen jäsenet pitävät huolta sekä läheisistään että erityisesti niistä, jotka eivät yhteiskunnassa pärjää. Ihmisellä on taipumusta elää joko menneessä tai tulevassa. Ensinnäkin usko luo yhteyden kokemuksen Jumalaan, omaan sisimpään ja muihin ihmisiin sekä juurruttaa omaan kulttuuriin. Anteeksiantaminen auttaa hyväksymään oman elämänhistorian ja siihen nivoutuvat ihmiset, muistamaan hyvän ja päästämään irti vahingollisesta. – Kirkolla on kuitenkin ollut vuosituhansien ajan käytössään tietoisen läsnäolon opit, jotka ovat nykyään nousseet vahvasti esiin ihmisten hyvinvoinnista puhuttaessa. i – Terveessä uskonnollisuudessa ihminen saa olla juuri sellainen kuin on. Tuhoisinta ja ehdottomasti väärin on Huuskon mukaan uhkailla Jumalan hylkäävän, jos ihminen tekee jotain tai on jonkinlainen. Hän ajattelee, että Jumala ei koskaan halua ihmiselle mitään pahaa. Neljänneksi usko vastaa ihmisen ikiaikaiseen pyhyyden kokemisen tarpeeseen
Kun määritellään, millainen oikea uskova saa olla, loukataan aina ihmisen rajoja, sanoo psykoterapeutti Ritva Huusko. Huuskon mukaan ihmisen on saatava paljon korjaavaa kokemusta ehdottomasta rakkaudesta, jotta hänen sisäinen perusturvallisuutensa voi kasvaa aikuisen turvallisuudeksi. – Yhtälailla kuin elämämme maailmassa painovoimalain alla, elämme myös syntiinlankeemuksen lain alaisina. Jos kyseenalaistaa toisen uskon, vie häneltä ehkä viimeisenkin turvan. Siihen sisältyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Mielen sairastuessa ihminen kuitenkin tarvitsee apua. Siitä hän kuitenkin on varma, että Jumala haluaa kaikille ihmisille vain hyvää. Hälytyskellojen tulisi soida Ritva Huuskon mukaan silloin, kun ihminen on ahdistunut, elää uskossaan pelosta käsin ja pelot ohjaavat hänen käytöstään. On myös syytä tutkia, onko ihmisen ajattelu siinä määrin vääristynyttä, että hän on vaaraksi itselleen tai muiden turvallisuudelle. Nopeaa tietä ahdistavasta uskonnollisuudesta turvalliseen ei ole. Toista voi kuitenkin rakastaa ja häneltä voi kysellä, haluaako hän todella elää niin kuin elää. Se voi hämmentää, rikkoa ja lisätä epätasapainoa. – Nämä ovat syviä asioita. Tämän jälkeen on helpompi hellittää ylenmääräisestä uskon suorittamisesta ja kontrollista, joilla turvaa on haettu perusturvan puut” Ahdistavassa uskonyhteisössä elävältä voi kysellä, haluaako hän todella elää niin kuin elää. – Terveessä uskossa pohjalla on aina lepo ja rauha. – Erityisherkkä on herkkä kuulemaan Pyhän Hengen ääntä. Ihmiselle on usein valtava askel nähdä, että usko, jolle hän on rakentanut elämänsä, onkin hänelle vääränlainen. Yksittäistä ihmistä ei kuitenkaan voi syyttää hänen kärsimyksestään. – Terve kriittisyys on kaiken a ja o. Pitää olla varovainen ja empaattinen, ettei riko toista vielä lisää. Siitä seuraa paljon kärsimystä. Jokaisella täytyy olla lupa suhtautua kriittisesti myös saamaansa hengelliseen opetukseen. Moni kuitenkin suuntautuu myös uushenkisyyteen, jossa asiat sekoitetaan lempeäksi kaaokseksi. Ihmiselle ei voi kuitenkaan mennä suin päin sanomaan, että hänen hengellisyytensä on epätervettä. | Kuva: Jaani Föhr 14 KOTIMAA | 28.5.2021 mielenterveys. – Ihmisen elämä koostuu tarinoista ja hän voi löytää yhtymäkohtia kokemuksiinsa Raamatun tarinoista. Annamaija Louherannan mukaan sitä ei tarvitse säikähtää, jos ihminen käyttää mielen järkkyessä uskonnollista kieltä. Huuskolla ei ole vastausta siihen, miksi kaikkivaltias Jumala sallii äärimmäistä kärsimystä. Uskonnolliset kertomukset ovat osa kulttuuria ja kuvaavat tavalla tai toisella hyvän ja pahan välistä jännitettä. Terapiatyössä Huusko on havainnut, että erityisherkillä ihmisillä on usein myös herkkä suhde yliluonnolliseen. Se saattaa olla hänelle luontainen kieli käsitellä vaikeita asioita. Erityisherkkä voi tulla herkemmin myös hengellisesti ja henkisesti hyväksikäytetyksi. Rakastavaan Jumalaan voi turvata aina, silloinkin kun epätoivoisesta tilanteesta ei näy mitään poispääsyä
Hän on työskennellyt erityisesti nuorten vanhoillislestadiolaisten, jehovantodistajien ja muslimien kanssa, jotka ovat kokeneet yhteisönsä tavalla tai toisella ahdistavaksi. Toisaalta jokaisen on pysyttävä lestissään. Olisi tärkeää, että hänellä olisi luotettavia ihmisiä, joiden kanssa pohtia eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Kuoppalan mukaan halu keskusteluyhteyteen on usein molemminpuolinen, vaikka tilanne olisi täysin jumittunut ja siihen liittyisi paljon pelkoja. Se, mikä on yhdelle vahingollista, voi toisen kokemuksen mukaan olla hyvää. – On myös tärkeää, että ihminen saisi koulutettua, luotettavaa ammattiapua ahdistukseensa. Edellytys keskustelulle on, että nuori itse sellaista toivoo ja se muulle perheelle sopii. – Tämä tapahtuu usein toisen ihmisen tuella, joka kärsivällisesti ja rakastaen kuuntelee ja antaa ulkopuolisen silmin perspektiiviä ja uusia näkökumia. – Olemme kaikki yksilöitä. – Olisi tärkeää, että terapeutilla olisi ymmärrystä myös hengellisistä asioita. Siihen voi liittyä yksinäisyyttä ja suhteiden katkeamista perheeseen ja ystäviin. Ihanteellista olisi, jos nuori saisi kokea hengellistä yhteisöllisyyttä, jossa armoa eletään todeksi. Kuoppala varoittaa yleistämästä, koska yleistämällä voidaan sekä peittää että aiheuttaa ongelmia. Usein tilanteeseen liittyy perheen ja suvun paine pysyä kotoa perityssä uskossa. Jos taustalla on traumoja, ne vaativat käsittelyä. | Kuva: Jaani Föhr 15 KOTIMAA | 28.5.2021. Mutta nuorta pitää kuunnella ja hänelle kannattaa etsiä yhdessä hänen kanssaan lisäapua, jos tilanne on kuormittava. – Moni nuori on myös sanonut, että ulkopuolisen avulla keskustelu pysyy asiallisena. Ei tule huutamista ja painostavaa puhetta yhtä helposti kuin muuten. Kuoppalalla on hyviä kokemuksia siitä, että hän on tarjoutunut ulkopuoliseksi aikuiseksi nuoren ja perheen väliseen keskusteluun. Ystävä voi vaikka etsiä valmiiksi nimen ja puhelinnumeron ja kannustaa avun hakemiseen. Olennaista on halu ja uskallus etsiä paremmin omaan elämään sopivia uskontulkintoja. – Myös lähteminen voi olla traumaattinen kokemus. Silloin hänellä on mahdollisuus etsiä itseään ja löytää itselle sopivat vaihtoehdot uskon toteuttamiseen. – Ihminen voi tottua myös kauheisiin asioihin. Nuoret löytävät Kuoppalan luokse puskaradion välityksellä. Louheranta painottaa, että viime kädessä ihmisen ratkaisut ovat aina hänen omiaan. Apua voi saada vertaistukiryhmistä, kirkon tarjoamasta keskusteluavusta tai terapiasta. Ihminen on kaikissa yhteisöissä raadollinen. Yhteisöstä irtautumisen prosessi on usein myös nuorella hidas ja monipolvinen. Ihmisen on puntaroitava, mikä häntä itseään palvelee eniten ja satuttaa vähiten. Ihminen saa kokemuksen, että hänestä välitetään, mutta samalla hänen oma identiteettinsä saa kehittyä ja kasvaa. – Kun määritellään, millainen oikea uskova saa olla, loukataan aina ihmisen rajoja. Itse en esiinny mielenterveyden asiantuntijana eikä terapeutti yleensä ole uskonnollisten kysymysten asiantuntija. Sama yhteisö voi tuoda ihmiselle sekä turvaa ja iloa että aiheuttaa syvää ahdistusta. Hän ei ole vastuussa muiden teoista. tuessa. Hän sanoi: Ahistaa aivan törkeesti, ko ei ole mahollisuutta esittää kysymyksiä, eikä ole luppaa keskustella. Ihminen on pitkään lojaali niin vanhemmilleen kuin uskonyhteisölleenkin, vaikka joutuisi väkivallan uhriksi. Samalla on otettava rohkeasti ja toistuvasti puheeksi huoli toisen voinnista. Annamaija Louherannan mukaan lähteminen ja jääminen ovat usein monimutkaisia ja hankalasti ratkaistavia kysymyksiä, puhutaanpa sitten lähisuhteiden ongelmista tai suhteesta hengelliseen yhteisöön. Hänelle on vakuutettava, että hänelle tehty vääryys ei ole hänen syytään tai Jumalan rangaistus. Hän on mukana myös lukioiden opiskelijahuoltoryhmissä ja oppaissa mainitaan, että hänen kansaan voi keskustella erityisesti kriiseistä ja uskonnollisista kysymyksistä. – Erään nuoren kommentti heijastaa monien kokemusta. – Moni on kertonut puhuvansa kanssani kokemuksistaan ja kysymyksistään ensimmäistä kertaa ikinä, Mono Kuoppala kertoo. Jos ihminen päättää jäädä tai palata yhteisöön, jonka uskonnollisuus ahdistaa häntä, läheisten tehtävä on tukea päätöksessä. Jos yhteisössä kieltäydytään keskustelemasta nuorelle tärkeistä näkökulmista ja kysymyksistä, nuoren on vaikea toteuttaa ikäkaudelleen olennaista kehitystehtävää itsenäistyä vanhemmistaan ja luoda oman näköinen suhde uskoon. Ahdistavan hengellisyyden muutos turvalliseksi on pitkä, joskus jopa vuosikymmenien prosessi. – Ulkopuolisena en ole mukana perheen sisäisissä jännitteissä ja voin nostaa esiin kysymyksiä, joita muu perhe ei uskalla tai osaa ottaa puheeksi. – Päätöstä nuoren yhteisössä pysymisestä tai siitä irtautumisesta ei saa koskaan tehdä nuoren puolesta eikä häntä saa painostaa mihinkään suuntaan. Louheranta korostaa, että ammatillinen apu ei koskaan manipuloi, pakota tai anna valmiita vastauksia, vaan on tutkivaa ja avunhakijaa aidosti kunnioittavaa. EMILIA KARHU Nuorisotyönohjaaja Mono Kuoppala on työskennellyt erityisesti nuorten vanhoillislestadiolaisten, jehovantodistajien ja muslimien kanssa. ”Ahistaa aivan törkeesti, ko ei ole luppaa keskustella” Nuoren mielenterveydelle on tuhoisaa hengellisyys, jossa hallitaan pelolla ja pakoilla eikä omia kysymyksiä ja epäilyksiä sallita, sanoo pitkän linjan kirkon nuorisotyönohjaaja Mono Kuoppala Oulusta. Ihminen oppii vähitellen asettamaa terveitä rajoja myös ulkopuolelta tuleville vaatimuksille
Anna Antsalon dokumentti tekee yhteistyötä ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Ensimmäiseksi ei tule mieleen, että meri on kuin jättimäinen pesukone, joka huuhtelee ja kuljettaa rannoillekin valtavat määrät sinne päätynyttä muovia ja muuta roskaa. LEENA HIETAMIES Meren tuomat. Japanilainen taideopettaja Shigeo Hayashi kerää muun muassa suuria puiden ja pensaiden siemeniä, muinaisia luita ja lintujen pääkalloja. Cornwallissa asuva insinööri Rob Arnold kertoo, että rahtilaivoihin lastataan usein määräyksiä enemmän kontteja. Arnold erottaa hiekan joukosta herneen kokoisen harmaan helmen, joka osoittautuu muovihahmon pääksi. Rantojen siivoustalkoo-ohjelma Siisti Biitsi on toiminut jo seitsemättä vuotta. WWF:n mukaan esimerkiksi muovipullon hajoaminen kestää 450 vuotta. Toisaalta, nyrkin kokoinen palmunsiemen saattaa kulkea merivirtojen mukana valtameren toiselta puolelta ja juurtua uudelle rannalle. Ajan kuluessa muovi hajoaa yhä pienempiin osiin ja muuttuu mikromuoviksi. Hollantilainen arkeologi Lonneke Beukenholdt on asetellut pöydälle päivän rantalöytönsä värien mukaan. Elokuva näyttää, miten meri säilyttää hylkäämämme esineet ja heittää ne tulevaisuudessa rannoille kuin viestinä entisistä ajoista. V altamerten pehmeähiekkaisilla rannoilla on mukava kävellä paljain jaloin ja ihailla kohisevia meren aaltoja. Toinen meren pohjassa makaava kontti sisältää kotiprintterin mustekasetteja. Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat havahtuneet yhä kasvavaan ongelmaan, ja rantojen siivouksesta on kehittynyt harrastus. Ikävä uutinen on sekin, että nykyään ihmiset syövät ruuan mukana viikossa luottokortin verran muovia. Ne muistuttavat kalanmätiä, joten niitä löytyy myös merieläinten sisuksista. Nykyään maailman merissä arvioidaan olevan noin 150 miljoonaa tonnia muovia ja joka vuosi meriin päätyy lisää muovijätettä noin kahdeksan miljoonaa tonnia. Pohjois-Amerikassa mereen joutunut muoviesine saattaa päätyä Japanin rannoille. Kuva: Tuffi Films Oy ” Meri on kuin jättimäinen pesukone, joka huuhtelee ja kuljettaa rannoillekin valtavat määrät sinne päätynyttä muovia ja muuta roskaa. Rantojen haravoijat, ”beachcombers”, ovat eri ikäisiä ihmisiä, jotka etsivät, siivoavat ja keräävät meren rannoille kuljettamia tavaroita. Merissä ajelehtii kymmenien kilometrien mittaisia muovikassilauttoja ja kertakäyttöisiä muovipulloja. Niitä on rannalta löytynyt jo satoja. Myös Itämeren ja Suomen järvien muoviroskaongelma on tiedossa. Merien tilanne alkaa olla kestämätön. Meren tuomat -dokumentMeri heittää rannoille roskat ja aarteet tia on kuvattu Englannin Cornwallissa, Alankomaissa ja Japanissa. Koronan takia suomalainen kuvausryhmä ei voinut matkustaa Japaniin, joten sen osuuden on Anna Antsalon sijasta kuvannut Susumu Miyazu. Arnold lajittelee kaikki löytämänsä esineet pihallaan sijaitsevan merikontin suuriin lasipurkkeihin ja laatikoihin. 16 KOTIMAA | 28.5.2021 kulttuuri. Elokuvaohjaaja Anna Antsalo on tehnyt pitkän dokumentin muutamasta säännöllisesti rantaviivaa haravoivasta harrastajasta. Hän valokuvaa päivittäiset löytönsä ja tutkii eroosiota, ajan vaikutusta esineisiin. Kaikki löydöt on tutkittu ja piirretty siististi muistikirjaan tietoineen. | dokumenttielokuva | Anna Antsalon dokumentti kertoo rantoja muoviroskasta siivoavista harrastajista. Rantakivien väliin ajautunut lego-mustekala on kerääjille harvinainen aarre. Muoviesineiden valmistukseen käytettäviä pieniä helmiä löytää helposti rantahiekan seasta ja kivien alta. Kuvausta kannattelee Tapani Rinteen säveltämä vaikuttava musiikki. Ne kertovat myös merivirtojen liikkeistä. Hänelle meri on pelottava elementti, elämän ja kuoleman raja. Antsalo kulkee kameransa kanssa rannoilla ja kerääjien kodeissa, ja antaa ihmisten puhua. Jotkut muoviesineet ovat kulkeneet merivirtojen mukana mantereelta toiselle jopa kymmeniä vuosia. Kala-aterioiden mukana muovia siirtyy ihmisten lautasille. Myrskyn sattuessa päällimmäiset niistä putoavat mereen. Ohjaus Anna Antsalo. Sitä on myös maastossa. Cornwallin rannikolle ajautuu edelleen 20 vuotta sitten mereen pudonneen, legoilla lastatun kontin esineitä. Asiantuntijoiden arvion mukaan noin 30 vuoden kuluttua maailman merissä tulee olemaan enemmän muovia kuin kaloja. Näistä kokoelmista löytyy meren hiomia rantaleluja, pilleripakkauksia, pullonkorkkeja ja yksinäisiä sandaaleja. Hänen tutkimalleen rantakaistaleelle meri on heittänyt jo kauan esimerkiksi haalistuneita muovikukkia, jotka saattavat olla peräisin aikoja sitten uponneesta kontista. Vakavasta aiheestaan huolimatta elokuva on visuaalisesti kaunis. Katsottavissa joissakin elokuvateattereissa. Japanilainen taideopettaja Shigeo Hayashi haravoi rantoja Aichin Prefektuurissa Koijigahaman rannalla
Myös Merlen ja Vilmarin matka onnistuu odotusten mukaisesti. Myös Antsin ja hänen kanssaan asuvan Arvon salaisuus paljastuu, sillä Merle ei malta olla kertomatta miesten välisestä suhteesta. 413 sivua. Nomadit asuvat pakettija asuntoautoissaan, leiriytyvät milloin missäkin ja ajavat ympäri Yhdysvaltoja erilaisten hanttihommien perässä. Ihmisiä hekin ovat.” Kun Jauhojärvi kävi pitämässä hiihtokoulua vangeille, hän sai kehuja siitä, miten oppilaisiinsa suhtautui. Ohjaus Chloé Zhao. Sittemmin ihmisten kohtaamisesta on tullut helppoa. Raskaita tilapäistöitä paiskitaan joulun alla Amazonin varastossa, kesällä leirintäalueella ja syksyllä sadonkorjuun parissa. Saarten ihmisiä ja kulttuureita yhdistää vielä tänäkin päivänä läheinen suhde ympäröivään mereen sekä yhteisistä juurista kumpuava musiikkiperinne. Ei meistä kukaan virheetön ole.” EMILIA KARHU 17 KOTIMAA | 28.5.2021. Vilja sukeltaa Tallinnan elämään täysillä. Havaste kirjoittaa lämmintä, kuvailevaa maalaisproosaa, jossa nyt poreilee sävy Tallinnan spektrissä. Nuorena Jauhojärvi kertoo olleensa ujo tarkkailija, jota auttoi ajatus ihmisten perimmäisestä samanlaisuudesta. RISTO KORMILAINEN Paula Haivaste: Saarelaislaulu. Hänen perehtyneisyytensä naisja miesmalleihin tuo henkilöihin syvyyttä ja uskottavuutta. Tie kansallisvaltioon siintää kaukaisena unelmana. Ohjelmistoon kuuluu esimerkiksi ajankohtaisia dokumentteja sekä konsertteja eri puolilta maailmaa. ”Minulle on aivan sama, onko vastassa presidentti, siivooja vai vanki. Kaikki ohjelmat ovat ilmaisia ja niitä voi katsoa netissä 4.6. Se näyttää aidon yhteiskunnallisen ongelman osoittelematta tai nomadielämää romantisoimatta. | viikon kirja | | virtuaalifestari | | painettua sanaa | | elokuva | Elämää tien päällä Parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen Oscarit voittanut elokuva Nomadland kertoo Fernistä, joka kaiken menetettyään liittyy tien päällä elävien nomadien yhteisöön. Ihmisiä ei arvotettu sen pohjalta, paljonko he tienaavat tai millaisessa yhteiskunnallisessa asemassa he ovat. saakka. Muusikot Madagascarilta Pääsiäissaarille ja Tahitilta Hawajille vetoavat ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun puolesta säilyttääkseen perinteensä, kulttuurinsa ja kotinsa. Small Island – Big Song -dokumenttielokuva tuo yhteen Intianja Tyynenmeren saarivaltioita, joilla on yhteinen hätähuuto. Siperian kyydityksiltäkään ei ole vältytty. Saarelaislaulu päättää tyylikkäästi romaanisarjan jättäen aukkoisuutta, mutta antaen myös riittävästi vihjeitä tulevaisuuteen. Maailma kylässä -festivaalit järjestetään virtuaalisesti 29.–30.5. Henkilökunta kiitti, että hän kohteli vankeja kuin ihmisiä. Päähenkilö Ferniä esittää loistava Frances McDormand. Romaanin tähtäyspiste on Viljan ensimatkassa Tallinnaan ja hänen tyttärensä Merlen sekä heidän majataloonsa töihin tulleen Aiven pojan Vilmarin matkasta Suomeen pioneerien kesäleirille. NOORA WIKMAN-HAAVISTO Nomadland. Merle vahvistuu aate-uskossa, kun taas Vilmarin täyttää vapauden kaipuu. Elokuvasta välittyy yhtälailla kiertolaiselämän yhteisöllisyys ja yksinäisyys, stressi ja vapaus. Limittäinen kerronta tekee teoksesta elävän ja rikkaan. Gummerus 2021. ”Se oli minulle selvää. Elokuva perustuu journalisti Jessica Bruderin kirjaan, jonka hän kirjoitti matkustettuaan nomadien kanssa. Uskomattoman kauniit maisemat ja ihmisten elämäntarinat pakahduttavat. Elokuvassa on useita Bruderin kirjassa haastateltuja ihmisiä, jotka esiintyvät omana itsenään. maailmakylassa.fi Hiihdon olympiavoittaja, nykyinen yrittäjä ja isä Sami ”Musti” Jauhojärvi kertoo Kodin Kuvalehdessä (11/21) voimalauseekseen: Ihmisiä ne muutkin on. Edellisen teoksen Morsiusmalja (2020) aikaikkunasta on siirrytty toistakymmentä vuotta eteenpäin vuoteen 1967. Jo kauan ennen kirjoitettua kieltä laulu ja musiikki levittivät tietoa kestävästä elämäntavasta ja luonnon kunnioittamisesta. Eläkettä ei ole, tai se ei riitä elämiseen. Katsottavissa Star Disney+ -suoratoistopalvelussa ja joissakin elokuvateattereissa. Hän joutuu kuitenkin totuuden eteen, sillä hänen isänsä ei ole Ants, vaan hänen äitinsä on raiskattu. Neuvostokomentoon on aiemmissa romaaneissa suhtauduttu kahtalaisesti: toiset ovat mukautuneet, toiset ovat olleet mukautuvinaan. Nomadland on kaunis, kaihoisa elokuva, sekoitus draamaa ja dokumenttia. Kaikille keitetiin pirtissä kahvit. Fances McDormand esittää pääosaa autoissaan asuvista nomadeista kertovassa elokuvassa. Ajatus on lapsuudenkodin peruja. Vilmarin maailma on murskana, mutta totuus on sittenkin parempi kuin valheessa eläminen. Havaste kuvaa nostalgisesti Neuvosto-Eestin elämää ja miljöö kahviloineen ja Kauppatalon kerroksineen tuntuu tutulta Tallinnassa neuvostoaikana vierailleelle. Paula Havaste piirtää romaanissaan terävän kuvan Viron lähihistoriasta. | Kuva: 20th Century Studios Saarelaislaulu päättää Paula Havasteen mainion Saarenmaa-romaanisarjan. Ei siksi, että elämä tien päällä olisi ikuista lomaa, vaan siksi ettei ole vaihtoehtoja. Tämä näkyy myös Vilmarin lauluissa, joissa ei julisteta sosialistista realismia tai johtajien auktoriteettia, vaan hänen kuvansa nousevat luonnosta ja merestä, jotka symbolisoivat vapautta ja itsemääräämisoikeutta. Festivaaleilla on katsottavissa myös dokumenttiin liittyvä konserttikokonaisuus
– Riparilla aloin ymmärtää sen, mitä olin aikaisemmin kuullut virsien, seuraperinteen ja puheiden muodossa. Se on tavallaan oma laulukirjastoni, joka on sisälläni jo valmiina. Hän syntyi körttiperheeseen ja vierailut herättäjäjuhlille kuuluivat lapsuudessa ja nuoruudessa kesien vakio-ohjelmaan. Kuka. Juntunen on aikoinaan valmistunut Turun konservatorion tanssilinjalta ja hankkinut lisäkoulutusta muun muassa puolalaisessa avantgardeteatterissa. Toisia on tavattu myös aikuisiässä. Luen Kalle Päätalon kirjoittamaa Vikke Nilon tarinaa ja mieleni karkailee sen myötä menneiden aikojen tukkijätkien elämän kohtaloiden äärelle. Puolan Wroc?awissa ympäri maailmaa saapunut opiskelijaryhmä teki hyvin fyysistä teatteria. Hän muistelee, miten savulta tuoksuvaan Paavon Pirttiin astellessa hälyisät nuoretkin asettuivat ja hiljenivät. – Minulla itselläni ei ole mitään karjalaisia juuria. On aika turha lähteä osoittelemaan toisia, kun ei itsekään ole pystynyt parempaan. Juntuselle oli kiinnostavaa havaita, että siinä pystyi luontevasti hyödyntämään myös raamatullista kuvastoa. Tuomas Juntunen, 39 Juuri nyt nautin kevään heräämisestä kun luonto hiljalleen näyttää luomakunnan kaikessa kukoistuksessaan. Körttitaustainen muusikko-tanssija on ammentanut taitelijaidentiteettiinsä aineksia muun muassa Siionin virsistä. Nykyisin Tuomas Juntunen arvelee kuitenkin olevansa tavoiltaan melko maallistunut ihminen. Hänellä on taustaa myös tanssijana ja näyttelijänä. Tuomas Juntunen ei kuitenkaan halua ottaa profeetan viittaa harteilleen ja saarnata kaikelle kansalle elämänmuutoksen välttämättömyydestä. Maaliskuussa julkaistu ja paljon kiitosta saanut levy ottaa kantaa ilmastomuutoksen ja ylikulutuksen kaltaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin. Häpeäkseni on paljastettava sekin, että en ole koskaan käynyt Suistamollakaan. – Ilmaston lämmetessä me länsimaiden ihmiset emme ole niitä ensimmäisiä kärsijöitä. – Aluksi kirjoitin Varokaa! Hengenvaaran vähän sellaiseen syyllistävään tyyliin. Nuorten kesken syntyi rippikoulussa vahva yhteys. Suomessa Juntunen on työskennellyt useissa tanssin tehtävissä, esimerkiksi Tanssiteatteri Tsuumin taiteellisena johtajana. Sitten huomasin, että biisistä tulee tehokkaampi, kun minä olenkin se tekijä. Juntunen on sanoittanut useita kappeleita Suistamon Sähkön kolmanteen albumiin Varokaa! Hengenvaara. Juntunen on taitelijana paljon muutakin kuin muusikko. Jos joku asiasta kysyy, niin hän on valmis keskustelemaan aiheesta. Ilmastonmuutoksen on todettu olevan myös hengellinen kriisi. Karjalaista haitariteknoa körttipohjalta Usko on erottamaton osa Suistamon Sähkö -yhtyeen Tuomas Juntusta. Suistamon Sähkön soundi on ainutlaatuinen yhdistelmä perinnettä ja modernia. Kokoonpanon ”etnotekno” ja näyttävät lavaesiintymiset vetävät puoleensa hyvinkin erilaista yleisöä aina lapsista evakkotaipaleen omakohtaisesti kokeneisiin senioreihin. Tuomas Juntusen mukaan esimerkkinä voidaan pohtia sitä, miten suhtaudumme lähimmäisiimme. Juntunen lähtee sanoittamaan hengellisyyt18 KOTIMAA | 28.5.2021 haastattelu. Myös Aholansaaressa vietetty rippileiri vaikutti vahvasti Juntuseen. V uonna 2015 perustettu Suistamon Sähkö ei ihan helposti taivu luokitteluihin. Usko on kuitenkin edelleen erottamaton osa hänen pohjavirettään. – Kyllä se usko on jättänyt syvän jäljen tai arven minuun, ei kuitenkaan leimaa, hän virnistää. Meidän tarpeidemme tyydyttämiseksi muualla maailmassa tehdään se kaikki likainen työ. Elämässäni olen ylpeä siitä, että minulla on rakkaita ihmisiä lähelläni, saan tehdä mielekästä työtä ja olen tähän saakka pysynyt kohtalaisen terveenä. – Pystyin käyttämään näyttelijäprosessin työvälineenä esimerkiksi Siionin virsiä. – Pelkkää popcornia emme tee, mutta emme myöskään ole yhtä voimakkaasti poliittisella asialla kuin esimerkiksi Paleface, Juntunen miettii. – Olen myös kouluttanut tanssia ja ohjannut tanssiteatteria useissa eri yhteisöissä. Herännäisyys on erottamaton osa Tuomas Juntusen sielunmaisemaa. TEKSTI ?| VESA KEINONEN – KUVA ?| JUKKA GRANSTRÖM Kulttuuripiireissä Tuomas Juntunen ei mainosta hengellisiä juuriaan. Muun muassa karjalaista haitaritrancea, maailmanmusiikkia ja räppiä yhdistävä yhtye on saanut nimensä luovutetun Karjalan Suistamon pitäjästä. Olen yläsavolaistaustainen körtti, yhtyeen perustajajäsen Tuomas Juntunen sanoo. Siihen ovat oman mausteensa antaneet myös rajantakaiseen Karjalaan tehdyt kenttämatkat
Hengellisessä puutostilassa asia taas iskee tajuntaan isommin ja jotenkin lohduttomammin. Ja ehkä lapsenikin joskus laulavat niitä eteenpäin. Myös epäilyllä on oma sijansa Tuomas Juntusen hengellisyydessä. Hänelle se tarkoittaa sitä, että elämän risteyskohdissa ei aina tiedä, minkä polun valitsee. Juntunen toteaa, että hänen elämässään on ollut joitakin sellaisia kohtia, jolloin hän on tajunnut, että ehtoollisesta tai seurapenkissä veisaamisesta on kulunut liian pitkä aika. Kyseisten seurojen päätyttyä muutama ihminen tuli liikuttuneena juttelemaan Juntusen kanssa. Valmis seurapuhe käsitteli muun muassa monen ihmisen läheistä seuralaista, häpeää. Eipä ole ainakaan tarvinnut elää missään kristillisessä kuplassa. tään puhumalla uskon ikävästä. – Noissa tilanteissa oikein havahtuu siihen, että juuri tätä hengen yhteyttä olen kaivannut. ” On aika turha lähteä osoittelemaan toisia, kun ei itsekään ole pystynyt parempaan. Hän arvelee, että tässä ajassamme on jotenkin hankalaa pysyä erilaisten ajatusten ja periaatteiden takana. Yksi asia häntä kuitenkin vaivaa, ja se on sanottava ääneen. Sellainen vetää hyvin nöyräksi. – Hengellisyyttä ei välttämättä edes huomaa silloin kun sitä on. 19 KOTIMAA | 28.5.2021. Tuomas Juntusella on ollut kunnia toimia herättäjäjuhlilla seurapuhujana. Hänen mukaansa virsien säkeiden välissä olevat tauot hengittävät jotakin tosi isoa ja universaalia. – Isoja asioita on kirjoitettu Sanaksi, jotta minäkin vajavainen pöhkö voisin tulla osaksi sellaista, jota todellakaan en saavuttaisi itse, Juntunen tiivistää. – Pyyntö puhujaksi oli todella pysäyttävä hetki. Monipuolisen taiteilijan suhde Siionin virsiin on pitkä ja intiimi. Kyseessä on maallikkoliike, jossa teologit ja maallikot ovat samoilla lauteilla yhdessä kyselemässä ja ihmettelemässä. Kirkkopolitiikan kiemuroihin Juntunen ei ole sen suuremmin perehtynyt. Juntusella on ollut tapana hyräillä lastensa kanssa esimerkiksi klassista iltavirttä Mua siipeis suojaan kätke. Tilanne on viime vuosikymmeninä mennyt parempaan suuntaan, mutta minusta luterilaisen kirkkommekin pitäisi tehdä asian eteen vieläkin enemmän. – Körttivirret on tehty kauan sitten, ja minä edelleen veisaan niitä jälkeläisilleni. – He kertoivat puheen tulleen jotenkin suoraan kohti. Körttiläisyydessä Tuomas Juntunen arvostaa muun muassa sen ”mullan makuisuutta”. – Koen rikkaudeksi sen, että taidekentällä pääsen kohtaamaan niitä, jotka eivät pysty lainkaan käsittämään hengellistä tulokulmaa asioihin. Tekstin valmistelu oli pitkä prosessi ja sen aikana heräsi monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Juuri silloin nousee se tietynlainen ikävä. Kyseessä on myös jatkumo yli sukupolvien. Hän astui puhujapönttöön kesällä 2017, kun körttikansa juhli Nilsiässä. Luovien alojen ammattilaisellekaan tunne ei suinkaan ole vieras. – Yhteisöissä ja yhteiskunnissa esiintyy edelleen hengellistä väkivaltaa esimerkiksi erilaisia vähemmistöjä kohtaan
Haave paremmasta elämästä luo uskoa tulevaisuuteen, sillä jokainen ansaitsee palan onnea! Ohjaus Ilkka Laasonen / SUOMEN KANTAESITYS 1.9.2021 LUE LISÄÄ>>. syksyn esitykset myynnissä! JESSIE NELSON – SARA BAREILLES Ryhmäedut jo 20 hengen ryhmälle! Syksyn esitykset myydään turvavälein. Ryhmämyynti (03) 752 6000 • lktryhmat@lahti.fi Hittimusikaali ensimmäistä kertaa Suomessa! WAITRESS – UNELMIEN RESEPTI Herkullinen musikaalikomedia, jonka elämänmakuisessa tarinassa arki ja unelmat sekoittuvat toisiinsa