12 Ka nn en ku va : Ja ri Ku rv in en / Va st av al o 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –2 5 20 On kaunis synnyinmaamme Virsi 574:1 Jukolan yössä on hengellistä symboliikkaa Olli Valtonen ja Tapio Pajunen tapasivat mökillä
Kun poistetaan turha graniitti, jäljelle jää kivikirkon rakennuslohkare. Epätoivo, jossa pakolaiset elävät, on heille myös tulevaisuutta. Hän aloittaa kahden vuoden pestinsä elokuussa. Miten tapahtuma sujui. – Oli hyvä nähdä tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin. Puusta rakennettu kestää aikaa kiveä huonommin. – Arvioimme nykyistä työtä ja toimintaympäristöä, ja sen pohjalta asetamme tavoitteita tulevalle kaudelle. Mitä se tarkoittaa. Itselleni kotimaa on tullut iän myötä yhä tärkeämmäksi. Lähetysjohtajan tehtävät jaetaan usean johtoryhmäläisen kesken. – Tilanne on kehittymässä negatiiviseen suuntaan. Muina vuodenaikoina usein hiljainen maaseutukin herää eloon. Olen monina kesinä tieten tahtoen etsiytynyt retkilläni paikkakunnille, joissa seisoo paikoillaan keskiaikainen kivikirkko. 1 teet tällä hetkellä kylväjän pakolaistyötä kreikan Ateenassa. Myös paikalliset kamppailevat työstä ja toimeentulosta. aluksi Jussi Rytkönen Toimittaja pitää monista kivilajeista. 2 Minkälainen pakolaisten tilanne on Ateenassa. Katolisella keskiajalla nämä harmaat tai punertavat graniittitemppelimme oli ilmeisesti kalkittu valkoisiksi. Se tarkoittaa myös työn rajaamista. Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta. Hyvin monella on olematon toimeentulo eikä paikkaa, missä nukkua. On meillä tietysti muutama hieno linnakin, mutta ikivanhoissa kivikirkoissamme tiivistyy monilla seuduilla se, mitä Suomen keskiajasta on meille säilynyt. | viikon henkilö | Lähetysyhdistys Kylväjän uusi lähetysjohtaja Taneli Skyttä asetettiin tehtäväänsä Lähetyksen kesäpäivillä lauantaina. Rakennamme lisäksi uuden johtamisjärjestelmän. Yli 500-vuotias kivikirkko on nähnyt paljon. Se ei puhu, mutta olemuksellaan se kysyy minulta: minkä jäljen teidän sukupolvenne Kristuksen kirkkoon jättää. | Kuva: Hanna Skyttä tAneLi skyttä Kylväjän pakolaistyöntekijä ja tuleva lähetysjohtaja Graniittiin hakattu suomi on muisti K esä lie parasta aikaa liikkua, ja suvisessa Suomessa on silloin paljon nähtävää. Odottaminen näkyy mielenterveysongelmina. Olen tavannut kaverin, joka odottaa turvapaikkahaastattelua vuodelle 2023. KOTIMAA | 20.6.2019 2. Samoin tämän maan ja kansan oma historia. Turvapaikkahakemusten odotusajat ovat pitkiä, sillä hakemuksia tulee enemmän kuin niitä ehditään käsitellä. Vaimoni Hanna Skyttä on kollegansa kanssa luonut psykososiaalisen tuen työkalun pakolaisten mielenterveystarpeisiin. – Koulutan kulttuuritaitoja ja johtamista pakolaistyötä tekevissä kristillisissä järjestöissä. Ilman kristinuskon vaikutusta meillä olisi kovin vähän rakennuskantaa, joka veisi meitä paria kolmea vuosisataa kauemmaksi menneisyyteen. tuiJA PyhäRAntA ”Pakolaiset elävät epätoivossa, joka on heille myös tulevaisuutta” taneli skyttä tekee perheineen pakolaistyötä Ateenassa. skytät palaavat suomeen kesäkuun lopussa. Tiiminä olemme mukana aterioita ja peseytymismahdollisuuksia tarjoavien kristillisten pakolaiskeskusten työssä ja osallistumme raamattukoulutukseen. Yhtenä tavoitteena on ollut myös selvittää pakolaistyön tarpeita ja mahdollisuuksia, jotta osaamme järjestönä vastata tarpeeseen tulevina vuosina. Minkälaista työ on. sen jälkeen Ateenaan jää kolme kylväjän työntekijää. Rohkaisevaa oli, että moni kertoi rukoilleensa lähetysjohtajan valintaprosessin aikana sen puolesta ja kertoi myös jatkavansa rukousta nyt kun valinta on tehty. 3 Lähetysjohtajana tehtäväsi on uudistaa kylväjän strategiaa. Jokunen niistä on vieläkin sen värinen. Sellaisesta kertoo myös tämän lehden sivulla 31 oleva juttu, jossa europarlamentaarikko sirpa Pietikäinen kertoo suhteestaan Vanajan kirkkoon. 4 Viikonloppuna osallistuit Lähetyksen kesäpäiville. Ilon, kiitoksen ja autuuden väri
Samaan aikaan Maailman pakolaispäivän kanssa valmistaudumme juhannuksen viettoon ja muistamaan huutavaa ääntä autiomaassa, Johannes Kastajaa. Huutava ääni autiomaasta 2 000 vuoden takaa vaatii kääntymään ja tekemään hyvää hedelmää. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Sotaa, jossa kaikki osapuolet ovat tehneet hirmutekoja. kesäkuuta. Päivi PuHaKKa Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Tämä tapahtui kauan ennen kuin poika parahti itkuun äitinsä sylissä. Kirkkautta on ympärillämme näinä juhannusseutuisina päivinä. Voimakkaampana kuin milloinkaan herää kirkkauden kaipaus rinnassamme. Varsinaisessa pakolaisuudessa elää noin 50 miljoonaa lasta, kymmenen kertaa Suomen koko väkimäärä. Se ääni jäi kaikumaan, kun huutaja oli vaiennettu. Hän julisti kääntymystä, koska taivasten valtakunta oli tullut lähelle. Niiltä seuduilta on nykyisin vain muutaman kymmenen kilometrin matka Jordanian puolelle suuriin pakolaisleireihin. Johannes Kastaja vaikutti Juudean erämaassa. Kylväjän uusi lähetysjohtaja Taneli Skyttä on työskennellyt vuoden pakolaisten parissa Ateenassa. Huutava ääni autiomaassa Y K:n Maailman pakolaispäivää vietetään tänään torstaina 20. Tähän Johannes Kastajan huutoon ovat vastanneet ne kirkot ja lukuisat järjestöt, jotka toimivat pakolaisten tilanteen helpottamiseksi. On kuin koko luonto siinä kylpisi. Siellä hän huusi sen, minkä profeetat olivat kuulleet: ”Ääni huutaa: Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! Täyttykööt notkot, alentukoot huiput, mäet madaltukoot...” Jo ammoin huudetun huudon kuuli ja toisti erämaan merkitsemä mies. Samalla kertaa suuri ja vähäinen. ?. Leirien asukkaat ovat paenneet Syyriassa käytävää sotaa. Johannes Kastaja kastoi Jordan-virrassa ihmisiä, kun nämä olivat ensin kääntyneet ja tunnustaneet syntinsä. Poskeamme hyväilee kesän lempeä tuuli ikään kuin terveisiä tuoden itse Jumalan sydämestä. Profeettaako. Melkein joka viides lapsi maailmassa elää konfliktialueella tai sen vaikutuspiirissä. Hän oli kuullut sen äänen. Niityt ja lehdot kukkarikkaudessaan heijastavat alkusuven koskematonta autuutta. Johannes Kastaja oli Vanhan testamentin ennustama kiivas sanansaattaja, joka raivasi tietä Herralle. Viereisellä sivulla hän kertoo turvapaikanhakijoiden yhä epätoivoisemmaksi käyneestä tilanteesta. Kauan ennen kuin mykkä isä raapusti kirjoitustauluun poikansa nimen: ”Johannes.” Kauan ennen kuin tuo poika lähti erämaahan. Kun tanssiaskeleet olivat hiljenneet ja veri pyyhitty palatsin lattialta. Syreenien tuoksu luo suloa kesäiseen ilmaan ja vedet kuvastavat vaaleansinistä taivasta kuin sen syliinsä ottaen. Tämän osuvampaa ajankohtaa pakolaispäivälle ei voisi olla. Tänä vuonna pakolaispäivä nostaa esille erityisesti lasten tilanteen. Aamut hymyilevät ja illat valkeuteen nukkuvat. Pakolaiset ja erityisesti pakolaislapset muistuttavat siitä, että ihmisten teot ja tekemättä jättämiset aiheuttavat mittaamatonta kärsimystä. Kuuli elämäkseen ja toisti kuolemakseen. Profeetta kuuli sen äänen jo 700 vuotta aiemmin: ”Ääni huutaa: Raivatkaa autiomaahan Herralle tie!” Toinen profeetta puhui 400 vuotta aiemmin sanansaattajasta, joka valmistaa tuota tietä. Hän, jolle tietä oli valmistettu, kysyi, mitä kansa lähti erämaahan katselemaan. KOTIMAA | 20.6.2019 3. Osa näistä lapsista on menettänyt kodin ja kotiseudun lisäksi myös perheensä. Hän syytti ihmisiä käärmeen sikiöiksi ja puhui suorin sanoin niille, jotka eivät ole tehneet totista kääntymystä: Kirves on jo pantu puun juurelle. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Mari Teinilä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi 20.6. Tämä olisi enemmän. 1919 Kotimaa 20.6.1919. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????
Heikki Päätalo on parhaillaan päivittämässä Tampereen seurakuntayhtymän kiinteistöstrategiaa. Viime vuonna hyväksytyn energiaja ilmastostrategiansa Hiilineutraali kirkko mukaisesti se on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia nykyisestä. Se oli meistä ainoa, joka on ottanut vakavasti huomioon kiinteistön kokonaisuutena, Tampereen seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Heikki Päätalo kiittelee. Uudessa ohjeistuksessa huomioidaan muutokset yhteiskunnallisessa tilanteessa ja lainsäädännössä. KOTIMAA | 20.6.2019 4. EcoReal aloitti toimintansa kolmisen vuotta sitten neljän yrittäjähenkisen miehen voimin. Päätalo korostaa, että energiatehokkuuden parantamisessa pitää olla määrätietoinen pitkällä tähtäimellä. Nykyinen pykälä tuli voimaan vuonna 1999, ja sitä on sovellettu harvoin. Tehokkuus sen sijaan on sitä, että asennetaan älykkäitä ohjauslaitteita, led-valaisimia ja lämpöpumppuja ilman, että tingitään olosuhteista, Mäki sanoo. Antti Mäen mukaan rakenTampereen seurakunnat pyrkii hiilineutraaliuteen kiinteistöt | Tampereen seurakuntayhtymä kartoittaa kiinteistöjensä energiatehokkuutta. K irkko aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Antti Mäki korostaa, että energiakatselmuksessa haetaan energiatehokkuutta, ei energiasäästöä, kuten aiempina vuosina usein on tehty. Säästöön on hänen mukaansa tavattu tähdätä väärällä tavalla olosuhteiden kustannuksella. Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen mukaan sopimus päättyy runsaan vuoden päästä 1.7.2020. Vantaa seuraa päätöksessään Espoon esimerkkiä. Nyt säilytettäviin kiinteistöihin tehdään kahden vuoden aikana katselmusten sarja, josta nousee esiin parhaat hankkeet. luvun 10 § säätämän uskonrauhan rikkomisen 1. Kansalaisaloite tarvitsee edetäkseen 50 000 allekirjoitusta kuuden kuukauden kuluessa. tekotapa eli ns. EcoReal on energiatehokkuuden ja vastuullisuuden asiantuntijayritys. Loput 20 prosenttia kompensoidaan kiinnittämällä huomioita seurakuntien omistamien hiilinielujen eli metsien hoitoon. Päätalo arvioi, että ensimmäisten korjattavien kiinteistöjen joukossa on ainakin yksi leirikeskus ja yksi kirkko. Tähän tarpeeseen EcoRealin energiakatselmusten kokonaisvaltaisuus on Päätalon mukaan istahtanut hyvin. Nykyään sillä on 25 työntekijää. Hiilineutraali kirkko -strategiaan halutaan Tampereella kovasti sitoutua, ja sitä käytetään taustapaperina oman strategian laadinnassa. – On tehty asioita, joita ei ole ajateltu kokonaisuuden kannalta. Aiemmin EcoReal on kartoittanut Kirkkonummen kirkon ja tehnyt energiaremontin Helsingin Malmin kappeliin. Se on suomalaisissa kiinteistöissä tarkoittanut esimerkiksi ilmanvaihdon väärinkäyttöä, mikä on saattanut johtaa sisäilmaongelmiin. Julkaisu on uudistettu laitos Kirkko turvapaikkana -ohjeistuksesta, joka ilmestyi vuonna 2007. – Tampereen seurakuntayhtymässä ollaan edelläkävijöitä siinä, että ollaan kiinnitetty huomiota siihen, millä toimenpiteillä oma osuus ilmastostrategiasta täytetään. Tampereen seurakuntayhtymässä tätä tehtävää toteutetaan yhdessä EcoReal Oy:n kanssa. Espoon seurakuntayhtymän sopimus Palvelevasta puhelimesta päättyi viime vuoden lopulla. Hyvin iso osa voidaan tehdä kannattavilla investoinneilla. Myös kirkkoturvan tarjoamisen käytäntöjä kuvataan aiempaa selkeämmin. Avainasemassa tavoitteen saavuttamisessa ovat paikalliset seurakunnat. Julkaisu luovutettiin viime viikolla sisäministeriön kansliapäällikölle Ilkka Salmelle ja erityisasiantuntija Pekka Laisille. Syynä on, ettei Palvelevan puhelimen toiminta kehity Vantaan seurakuntien toivomaan suuntaan. – Se tarkoittaa myös, että täytyy olla konsti, jolla generoimme järkeviä energiatehokkuushankkeita. Tampereella on jo aiemmin tehty korjausvelkaselvitys, jossa on luokiteltu, mitkä kiinteistöt säilytetään ja mistä luovutaan. EcoReal osui hyvään saumaan. – Olemme etsineet kumppania, jonka kanssa voitaisiin tehdä katselmus. jumalanpilkkalaki”. Se tekee energiakatselmuksia sekä suunnittelee, rakennuttaa ja valvoo energiaremontteja. Kansalaisaloite ajaa jumalanpilkan poistamista rikoslaista Vapaa-ajattelijat pyrkivät jumalanpilkkalain kumoamiseen kansalaisaloitteella. Seurakunnille uudet ohjeet kirkkoturvan tarjoamisesta Suomen Ekumeeninen Neuvosto on julkistanut uuden kirkkoturvan järjestämistä koskevan ohjeistuksen. – Energiatehokkuutta tutkittaessa paneudutaan helposti vain talotekniikkaan, eikä oteta huomioon kiinteistön rakenteiden ja rakennusosien kuten ikkunoiden ja eristeiden parantamista. Kiinteistöpäällikön mukaan energiatehokkuutta voidaan parantaa taloudellisesti kannattavilla investoinneilla. uutiset | lyhyesti | | ilmastonmuutos | ” Nyt etsitään energiatehokkuutta, ei energiasäästöjä, kuten aiemmin usein on tehty. Aloite on ollut vireillä noin kuukauden, ja siinä on hieman yli tuhat allekirjoitusta. – Ilmastonmuutos on sellainen asia, että yrityksetkin heräävät siihen, että jotain on tehtävä, yhtiön teknologiajohtaja Antti Mäki toteaa. Aloitteen tarkoitus on ”kumota rikoslain 17. Vantaan seurakunnat irrottautuvat Palvelevasta puhelimesta Vantaan seurakunnat irtisanovat yhteistyösopimuksensa kirkon Palvelevasta puhelimesta. Niiden on kartoitettava kiinteistöjensä ilmastopäästöt
Kannattavimmat hankkeet ovat isoja kohteita, joissa on isoimmat energiakulut. Niitä on asennettu Saksassa ja muissa pohjoismaissa useisiin kirkkoihin, Suomessa vain Vantaan Hämeenkylän kirkkoon. Nyt aletaan olla siinä panos– tuotos-suhteessa, että aurinkopaneelit ovat oikeasti mielenkiintoinen vaihtoehto. – Uskon että niitä on tulossa, Päätalo innostuu. Hänen mukaansa aurinkopaneelit ovat olleet hanke, jonka taloudellinen kannattavuus ei ole vielä ollut niin hyvä, että se olisi aidosti ollut kiinnostava. Uuden strategian myötä ajatuksena on, että se tuplataan. nuksissa käytettävä älyteknologia on viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittynyt hurjasti. Toimenpiteiden ajatellaan Tampereella vievän 5–10 vuotta, ja investoinneille kertyy noin viidentoista prosentin sijoitustuotto. Ilmanvaihtoa, valaistusta ja lämmitystä ohjataan tarpeenmukaisesti. Silloin meillä on 400000 euroa vuodessa käytettäväksi, Päätalo sanoo. Freija Özcan Tampereen seurakunnissa energiakatselmus tehdään pariinkymmeneen kohteeseen, myös kaikkiin kirkkoihin. Energiatehokkuutta voidaan Mäen mukaan parantaa taloudellisesti kannattavilla investoinneilla 15–30 prosenttia. – Niitä on asennettu imagosyistä. | Kuva: Hannu Vallas / Lehtikuva ” Kannattavimmat hankkeet ovat isoja kohteita, joissa on isoimmat enegiakulut. Kuva Tampereen kaupunkimaisemasta on vuodelta 2015. Mäki arvioi, että kiinteistön energiaremontin hinta on toimistorakennuksessa joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Energiakatselmuksen tekeminen ei Päätalon mukaan ole mahdottoman kallista, toimenpiteisiin sen sijaan menee merkittävä määrä rahaa. Ta m p e r e e l l a energiakatselmus tehdään pariinkymmeneen kohteeseen, myös kaikkiin kirkkoihin. – Samalla voidaan parantaa sisäilmaa, mikä tekee tästä entistäkin mielenkiintoisempaa, Päätalo sanoo. – Meillä on vuotuinen investointimääräraha energiatehokkuushankkeisiin. Isommilla investoinneilla päästään jopa yli 50 prosenttiin, mutta silloin on jo kyse laajemmista remonteista, jotka eivät välttämättä maksa itseään takaisin. – Antti Mäki KOTIMAA | 20.6.2019 5. Muutamassa kiinteistössä katselmus on jo tehty ja näyttää siltä, että potentiaalia tehokkuuden parantamiseen löytyy. Mielenkiintoisena Päätalo pitää myös mahdollisia aurinkopaneeleja kirkkojen katoille. Rakennuksessa kuin rakennuksessa älykkyyttä pystytään nyt parantamaan. – Kaiken lähtökohtana on tarpeenmukaisuus
Saksassa valmistellaan eheytyshoitojen kieltoa Saksan terveysministeri Jens Spahn haluaa kieltää niin sanotut eheytyshoidot. Ihmiskuvan muuttuminen on dokumentin mukaan järkyttänyt perhettä instituutiona ja johtanut miesten ja naisten välisten erojen kieltämiseen. Fidan ohjelmaan on kuulunut perunanviljelyn ja -varastoinnin sekä sairaalahoidon kehittämistä. Viime sunnuntai oli Pyhän Kolminaisuuden päivä myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Niiden takana on 46-henkinen työryhmä, joka on päätynyt pitämään eheytyshoitojen kieltämistä ”lääketieteellisesti välttämättömänä ja laillisesti mahdollisena”. Asiakirjalla Vatikaani haluaa vastata ”kasvatukselliseen kriisiin” ja opetukseen, joka on sen mukaan ihmiskuvaltaan ”uskon ja järjen vastaista”. Myös maailman terveysjärjestö WHO suhtautuu kielteisesti eheytysterapiaan. Hätäapurahoja on käytetty perunanviljelyn tehostamiseen sekä maissin ja soijapapujen ostoon yli sataan päiväkotiin. Fidan Pohjois-Korean ohjelma on Suomen ulkoministeriön rahoittama. Spahnin tavoitteena on, että laki tulisi voimaan vuoden loppuun mennessä, kertovat useat kansainväliset viestimet. KOTIMAA | 20.6.2019 6. Asiakirjan on julkaissut Katolisen opetuksen kongregaatio, joka vastaa pappisseminaareissa ja oppilaitoksissa annettavasta opetuksesta. Sen tämänvuotinen budjetti on 414 000 euroa. Järjestö on toiminut maassa yli 20 vuotta. Ulkoministeriö on lisäksi myöntänyt Fidalle humanitaarisen hätäavun tukea Pohjois-Koreaan 300 000 euroa tälle vuodelle. | Kuva: Lehtikuva / Itar tass / Valeri Sharifulin Fida lopettaa työnsä Pohjois-Koreassa Vapaiden suuntien suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö Fida vetäytyy Pohjois-Koreasta. Kolminaisuusoppi on kristillisen Jumala-käsityksen perusta ja kristillisen uskon vähimmäisvaatimus. Jumala on yksi, ikuinen ja kaikkivaltias, mutta ilmenee kolmena persoonana, Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Alun perin ohjelman piti jatkua vuoteen 2021. – Homoseksuaalisuus ei ole sairaus eikä siksi vaadi hoitoa, terveysministeri Spahn sanoi saksalaislehti Tagesshaun mukaan. Vatikaani julkaisi asiakirjan, joka kertoo kirkon käsityksen sukupuolista Vatikaani on julkaissut katolisille kasvattajille dokumentin Mieheksi ja naiseksi hän loi heidät, jossa käydään läpi katolista käsitystä sukupuolista. maailmalta Isä ja tytär sytyttivät kynttilän viime sunnuntaina jumalapalveluksessa Pyhän Sergein Kolminaisuuden luostarissa Sergijev Posadin kaupungissa, joka sijaitsee Moskovan lähellä. Spahn on teettänyt eheytyshoidoista kaksi raporttia. Eheytyshoidoilla tai -terapialla tarkoitetaan toimintamuotoja, joissa yritetään saada homoseksuaali muuttumaan heteroseksuaaliksi. Fida kertoo syyksi USA:n asettamat kansainväliset talouspakotteet, jotka tekevät Pohjois-Korean hankkeisiin liittyvän rahaliikenteen mahdottomaksi
Huolimatta kirkon virallisesta avioliittonäkemyksestä yli 60 pappia on vihkinyt sateenkaariparin tai siunannut heidän liittonsa. Kirkko voisi lopettaa jankuttamisen siitä, etteivät papit saa vihkiä sateenkaaripareja, Kovács sanoo. uutiset | hallinto-oikeus | P ohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi maanantaina antamassaan päätöksessä oululaiselle papille Árpád Kovácsille määrätyn varoituksen sateenkaariparin vihkimisestä avioliittoon. Muut kapitulit ovat rankaisseet neljää pappia vihkimisestä ja yhtä avioliiton siunaamisesta. Kirkon virallisen näkemyksen mukaan avioliitto on vain miehen ja naisen välinen. tulkinnasta ja toimittanut vihkimisiä ja avioliiton siunaamisia. Toivottavasti se myös laittaa pisteen tälle asialle. | Kuva: Olli Seppälä ” Päätös on merkittävä, sillä se on ensimmäinen tässä asiassa. Oulun tuomiokapituli antoi lokakuussa 2017 Kovácsille vihkimisen johdosta varoituksen. Kapituli äänesti tuolloin asiasta äänin 5–2. – Kirkolla olisi nyt mahdollista todeta, että asia on alistettu tuomioistuimen ratkaistavaksi, ja hyväksyä annetut kattavat perustelut. Uuden avioliittolain myötä piispainkokous ohjeisti pappeja pitäytymään kirkon perinteisessä avioliittokäsityksessä, jonka mukaan avioliitto on vain miehen ja naisen välinen. Ei ole kenenkään etu, että tätä samaa asiaa käsiteltäisiin vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa kenties vuosia tästä eteenpäin, Hippi sanoi. – Kirkolliskokouksen on tehtävä tarvittavat lisäykset lakiin niin, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen, tai sitten kirkon on päätettävä, että se vihkii kaikki seurakuntalaiset, jotka sitä haluavat. Tämän vuoksi Kovácsin ei voida katsoa toimineen vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta, kun hän vihki sateenkaariparin avioliittoon Oulussa elokuussa 2017. Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös syntyi äänin 2–1. Osa papistosta on kuitenkin ollut eri mieltä kirkkolain Sateenkaariparin vihkineen papin saama varoitus oli laiton avioliitto | Pohjois-Suomen hallinto-oikeus totesi, että Oulun tuomikapitulin antama rangaistus sateenkaariparin vihkineelle Árpád Kovácsille oli laiton Samaa sukupuolta olevien parien avioliitot tulivat mahdolliseksi maaliskuussa 2017. Kotimaa24 tavoitti Árpad Kovácsin lomamatkalta. Hän on Kovácsin tavoin erittäin tyytyväinen siihen. – Päätös on merkittävä, sillä se on ensimmäinen tässä asiassa. Olli Seppälä KOTIMAA | 20.6.2019 7. Kovács toivoo, että myös muut kirkkokunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat, joilla on vihkioikeus, alkaisivat joko vihkiä kaikkia jäseniään tai luopuisivat vihkioikeudesta. Lisäys olisi pitänyt tehdä sen jälkeen, kun samaa sukupuolta olevien avioliitot mahdollistava laki tuli voimaan maaliskuussa 2017. Hän ei ollut haastatteluhetkellä vielä ehtinyt lukea oikeuden päätöstä, mutta oli keskustellut siitä lakimiehensä kanssa. Toivottavasti se laittaa pisteen tälle asialle. Ainakin osa päätöksistä on poikinut toistaiseksi käsittelemättömiä kanteluita paikallisiin hallinto-oikeuksiin. Se on hyvä päätös. Oulun tuomiokapituli voi hakea päätökseen valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden mukaan papille ei voi antaa varoitusta, koska kirkkolakiin tai kirkkojärjestykseen ei ole lisätty säännöstä vihittävän pariskunnan sukupuolesta. Ylen haastattelema Kovácsin asianajaja Juha-Pekka Hippi korosti, että oikeuden päätös on merkittävä ennakkoratkaisu. Kovácsin mukaan kirkossa ei kannattaisi enää hakata päätä seinään, vaan piispojen ja kapitulien pitäisi keskittyä muihin asioihin. Hallinto-oikeus katsoo, että asian tila on nykyisellään epäselvä ja sääntelemätön. Kovácsin ohella Oulun tuomiokapituli on antanut vuonna 2018 sateenkaariparin vihkimisestä varoituksen Kaarina Rauhalalle
Oma karja on myös tärkeä resurssi, sillä perinteisesti ajatellaan, että lihaa tarvitaan monien perhejuhlien valtavien vierasmäärien ruokkimiseksi. Huolestuttava ilmiö on vanhempien miesten ja nuorten tyttöjen suhteet, joihin liitratkaisut | Sateet eivät tulleet odotetusti kevään sadekaudella, ja toukokuussa Namibiaan julistettiin hätätila. Myös jumalanpalvelusten kirkkorukouksissa rukoillaan sateiden puolesta, samoin monissa seurakuntien tilaisuuksissa ja kodeissa. Paikalliset kirkot elävät ihmisten arjessa ja heidän rinnallaan. Muut maat, kuten Yhdysvallat, ovat luvanneet taloudellista tukea Namibialle. Normaalisti sadekausi alkaa Namibiassa viimeistään tammikuussa ja kestää huhti-toukokuulle. Ennen kaikkea tarvitaan uudenlaisia teknologisia ratkaisuja, ja muutosta kansalaisten ja yritysten toimintatapoihin. – Keskija Etelä-Namibiassa karjatalous on yksi pääelinkeinoista, ja siellä karjaa ja villieläimiä uhkaa nälkäkuolema kuivuuden seurauksena. Tulevaisuudessa tilanne tuskin helpottuu. Kuivuuden aiheuttamien ongelmien edellyttämistä käytännön toimista ei olla vielä päätetty, sillä kirkot odottavat hallituksen toimenpiteitä ja ohjeita, Löytty kertoo. Karjasta luopuminen on kuitenkin kulttuurisesti vaikea asia, sillä sen omistaminen on edelleen merkittävä statuskysymys jopa työssäkäyville. Jatkuva kuivuus lisää Löytyn mukaan myös hengellistä hätää. – Kuivuus ei ole kokonaan uusi ilmiö Namibiassa, mutta katastrofin mittakaava on toinen, kun sekä ihmisiä että karjaa on yhä enemmän. ” Samaan aikaan lounaisen Afrikan kuivuuden kanssa on mantereen länsipuolella kärsitty hirmumyrskyistä ja ennätysmäisistä tulvista. Myös eri puolilla maata sijaitsevat sadevesialtaat uhkaavat ehtyä. – Jotkut kyselevät, mitä olemme tehneet väärin, kun Jumala rankaisee. Presidentti Hage Geingob on luvannut varoja kaivojen poraamiseen ja kunnostamiseen sekä ruoka-apuun. Nyt sadekausi on jo peruuttamattomasti ohi, Löytty toteaa. uutiset | ilmastonmuutos | N amibia kuuluu maailman kuivimpiin maihin, ja lähes neljännes sen pinta-alasta on autiomaata. Ilmastonmuutoksen ja ylilaiduntamisen seurauksena monet alueet ovat muuttumassa entistä kuivemmiksi ja ennen pitkää asuinkelvottomiksi. Tosin kilpailu laidunmaista saattaa vielä johtaa kiistoihin. Kun sateita ei tullut, alkoi huoli kasvaa ja kirkoissa järjestettiin ylimääräisiä rukoustilaisuuksia. Sakari Löytty kuitenkin arvelee, että yhteinen ongelma pikemmin yhdistää kansaa kuin aiheuttaa levottomuuksia. Puuprojekti tuo toivoa Namibian kuivuuteen KOTIMAA | 20.6.2019 8. Tällä hetkellä Namibiaa koetteleva kuivuus on pahin miesmuistiin. Kuivuus aiheuttaa yleistä puutetta ja hätää, joka puolestaan saattaa ennen pitkää näkyä rikollisuuden kasvuna. Kuivuus on pahinta maan pohjoisosassa, mutta jollakin tavalla veden vähyys koskettaa lähes kaikkia asukkaita, Suomen Lähetysseuran työntekijänä Namibiassa toimiva Sakari Löytty kertoo. Toukokuussa sen seurauksena maahan julistettiin hätätila. Toistaiseksi vettä riittää porakaivoissa ja pohjoisessa Kunenenrajajoessa, josta se johdetaan laajalle alueelle Ambomaata. – Ambomaalla ihmisiä on kehotettu myymään karjaansa ajoissa. Näitä kutsui koolle Luterilaisten kirkkojen yhteisö ja Namibian kirkkojen neuvosto CCN. – Namibian evankelis-luterilainen kirkko ELCIN on rukoileva kirkko. Suomessa kehitetty vedenpuhdistustekniikka voisi osaltaan helpottaa tilannetta. Viime vuosina sateita ei kuitenkaan ole enää saatu kalenterin mukaisesti. Sen sijaan laidunheinä alkaa loppua, Löytty kertoo. Arkipäivän keskusteluissa kuivuus on päivittäisenä huolenaiheena. Selitystä etsitään kansan moraalittomista tavoista, juopottelusta ja monista viime vuosina ihmisiä hämmentäneistä, julkisuudessa kerrotuista perhesurmista. Hallitus on myös luvannut tarjota logistiikkaa karjan siirtämiseksi paremmille laidunalueille. Yleisesti on tiedossa, että ylilaiduntaminen on siellä ongelma. Mikäli sadetta olisi saatu edes vähän, olisi ollut mahdollista kylvää esimerkiksi nopeasti kasvavaa hirssilajia. The Namibian -lehden tietojen mukaan viranomaiset ovat alkaneet kartoittaa hätäapua tarvitsevia
Tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista namibialaisten omaan elämään on vasta alkanut levitä paikallisten keskuudessa. Laskusuunnassa olleiden HIV-tartuntojen määrä on myös kääntynyt nousuun, Löytty toteaa. Namibiassa kristityt ovat tottuneet turvautumaan Jumalaan hädän hetkellä ja luottavat myös siihen, että valtio toimii kansalaisten auttamiseksi. Vielä ei ole päätetty, minne laajempi puualue Namibiassa istutetaan ja mistä puulajeista se koostuu. ArjA-LeenA PAAvoLA Kuivuus on pahinta namibian pohjoisosassa, mutta jollakin tavalla veden vähyys koskettaa lähes kaikkia asukkaita. – Selvitämme yhteistyössä, mitkä alueet olisivat ekologisesti ja taloudellisesti soveltuvimpia metsittämiseen. Namibian maaperän suolapitoisuus tekee kuitenkin pitkään jatkuvan keinokastelun hankalaksi. Uusi tekniikka voi osaltaan auttaa ratkaisemaan ongelman. | Kuva: Jan Baldwin / Narratives / Lehtikuva KOTIMAA | 20.6.2019 9. Kuva on Sossuslveista namib-aavikolta. Turun yliopiston ja University of Namibian yliopistojen Carbon Garden -yhteistyöhankkeessa käytetään Suomessa kehitettyä, aurinkoenergiaa hyödyntävää vedenpuhdistusmenetelmää. Tavoitteena on, että järjestelmä pystyisi itsenäisesti säätelemään puiden kastelua. Turun yliopisto käynnistää lisäksi Namibian yliopistossa italan maisteriohjelman. Samalla tutkitaan, mitkä puulajit pitäisivät hiilidioksidin sidottuna mahdollisimman pitkään ja olisivat samalla taloudellisesti hyödyllisiä, Väänänen kertoo. Tavoitteenamme on istuttaa Namibiaan laaja puualue, jonka kasteluun käytetään tätä vedenpuhdistamoa. Metsittäminen vaatii runsaasti kasteluvettä. Hämmentäväksi tilanteen tekee se, että samaan aikaan lounaisen Afrikan kuivuuden kanssa on mantereen länsipuolella kärsitty hirmumyrskyistä ja ennätysmäisistä tulvista. Sen tutkijat ja opiskelijat osallistuvat hankkeeseen suunnittelemalla kastelujärjestelmän automatisoinnin. Samalla Namibiaan istutettava puualue hillitsee metsien vähenemistä, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen kertoo. Pitkän rantaviivan maassa olisi vettä saatavilla, mutta se on suolaista merivettä. Ilmastonmuutokseen ollaan vihdoin havahtumassa ja tietoa tarvitaan siitä, mitä sen hillitsemiseksi voisi tehdä ja kuinka siihen voisi sopeutua. Suunniteltu tuleva puualue toimii hiilinieluna, eli se sitoo haitallisia hiilidioksidipäästöjä. Suunnitelmaa testataan aluksi pienellä puualueella Namibian yliopiston kampuksella Henties Bayssa. Kastelumenetelmä onkin tarkoitus optimoida niin, että se estää maaperän suolaantumisen viljelykelvottomaksi ja minimoi tarvittavan kasteluveden määrän. Myös sisämaassa suuri osa pohjavedestä on suolapitoista, eikä sitä voida sellaisenaan käyttää. Aavikoitumisen hillitsemiseksi uuden puuston kasvattaminen Namibiaan olisi tärkeää, mutta jälleen palataan veden puutteeseen. – Kyseisen Solar Waters Solutions Oy:n vedenpuhdistusmenetelmän avulla voidaan tuottaa suolaisesta vedestä 3 500 litraa juomakelpoista vettä tunnissa. tyy tyttöjen niin sanottu sponsorointi. Yksi varma valinta on oliivipuu, joka kestää hyvin kuivuutta laajan juuristonsa ansiosta
Kirkon keskusteluavun Palveleva puhelin on ainoita paikkoja, johon voi soittaa mistä tahansa asiasta pelkän paikallisverkkomaksun hinnalla. TapiO pajunen Yhteisvastuun keräysjohtaja, sosiaalineuvos Yhteisvastuuta toteutetaan ympäri vuoden ” On ilahduttavaa, että useissa seurakunnissa myös kesäaikaan toteutetaan Yhteisvastuutapahtumia ja konsertteja. Työ on monesti vaativaa, mutta innostavaa. KimmO nieminen sielunhoidon asiantuntija, Kirkkohallitus Puhelinauttaminen onnistuu vain yhteistyöllä KOTIMAA | 20.6.2019 10. Aiemmin diakoniatyö on kantanut päävastuun Yhteisvastuun toteuttamisessa. Monet seurakunnat nostavat Yhteisvastuun esiin myös konfrmaatiomessuissaan. Viimeaikaisessa kirkon kehittämistyössä on korostettu juuri tätä. Vähän niin kuin jumalanpalveluksissa. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Vapaaehtoisuus on hyvin luonteva kanava aktiiviseen toimijuuteen ja portti seurakunnan jäsenyyteen. Yhteisvastuun ja sen tapahtumien avulla voidaan myös tehdä näkyväksi ja markkinoida seurakunnan arvokasta, monialaista toimintaa. Saamme enemmän hyvää aikaan, kun toimimme kaikki yhdessä ympäri Suomea. Soittajat ja chattaajat ottavat yhteyttä kaikkialta Suomesta, ja päivystäjät vastaavat ympäri maata. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Yhteisvastuukeräystä koko kirkon yhteisenä vapaaehtoistapahtumana, johon kirkon kaikki tasot ja työalat sitoutuvat. Niissäkin saliin saattaa eksyä ulkopaikkakuntalaisia. Vantaalaisen murheita kuuntelee kajaanilainen, ja turkulaista ymmärtää järvenpääläinen. Perusteluissa on erikoisia piirteitä. Kirkon keskusteluavun nykytasoinen toiminta on mahdollista vain yhdessä tekemällä. Voimavaroja ja taitoja yhdistämällä saadaan aikaan enemmän, kuin jos jokainen toimisi yksin. Teeman ympärille voidaan rakentaa monenlaista seurakuntatoimintaa. Pääkaupunkiseudulla työntekijöillekin on jaettu vuoroja. Ensi vuonna saamme kaikki yhdessä pitää esillä vanhemmuuden merkitystä. Tämänvuotisen keräyksemme viesti on ollut, että ”yhdenkään lapsen unelmat eivät saa kuolla toisen asteen opintojen kalleuden vuoksi”. Päivystäjät ovat yleensä vapaaehtoisia. Kirjoituksen innostamana haluan tuoda esiin kolme ajankohtaista asiaa. Se olisi hankalaa ja tehotonta. Ei haluta olla mukana palvelussa, joka hyödyttää muitakin kuin oman seurakunnan jäseniä. Keräys on kuitenkin oiva mahdollisuus myös esimerkiksi kasvatusja musiikkityölle kutsua uusia ihmisiä mukaan seurakunnan toimintaan. Parhaillaan on käynnissä Yhteisvastuukeräyksen uudistamisprosessi. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Espoo lopetti yhteistyön Kirkon keskusteluavussa viime vuonna, Porvoo lopettaa tänä vuonna ja Vantaa ensi vuonna. Kirkon työ perustuu yhdessä tekemiseen. Soittajia riittää. On ilahduttavaa, että useissa seurakunnissa myös kesäaikaan toteutetaan Yhteisvastuutapahtumia ja konsertteja. keräys | Yhteisvastuukeräystä pyritään vahvistamaan koko kirkon yhteisenä vapaaehtoistapahtumana, johon kirkon kaikki tasot ja työalat sitoutuvat, kirjoittaa Tapio Pajunen. Ihmiset puhuvat yksinäisyydestä, ihmissuhteista, surusta, sairauksista, elämän merkityksestä, uskosta ja arkipäivässä jaksamisesta. Tämän lisäksi meillä on myös vaikuttamistehtävä. Jotkut soittavat ongelmansa kanssa ensimmäistä kertaa, jotkut ovat säännöllisiä kävijöitä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Toisaalta oman seurakunnan avuntarvitsijat saavat avun muualta – siis siitä maanlaajuisesta verkostosta, jossa ei haluta enää toimia. On hienoa, kun muutkin kuin palkansaajat haluavat toimia kirkossa. On opittu katsomaan oman seurakunnan rajojen yli ja huomattu, että meidän kirkkomme ulottuu koko maahan. Kirkon keskusteluavun verkosto tarjoaa heille koulutuksen ja puitteet tehdä hyvää. Sellaiseen kysyntään vastaaminen onnistuu vain yhteisvoimin. Viime vuonna Palvelevaan puhelimeen, Palvelevaan chattiin ja Palvelevaan nettiin tuli 90 000 yhteydenottoa. Tämä on toki myös hedelmällisin aika rahankeräyksen toteuttamiseen, sillä silloin muun muassa televisiossa Yle esittää keräysteemaan liittyviä lyhyitä dokumenttifilmejämme. Lahjoittajat ovat tuolloin todennäköisesti tietoisia keräyskohteestamme. Yhteisvastuukeräyksellä kerätään varoja vähäosaisten auttamiseen lähellä ja kaukana. Jos Espoo tekee oman puhelinpalvelunsa ja Vantaa omansa, ja muut seuraavat perässä, palataan ajassa taaksepäin sirpaleisen puhelinauttamisen kauteen. Yhteisvastuukeräyksen keräyslupa on voimassa ympäri vuoden, vaikka aktiivinen kampanja-aikamme rajoittuukin helmi-huhtikuuhun. Luottamuksella ja nimettömästi. R iitta Hirvonen innosti ( Kotimaa 13.6.) seurakuntia ja niiden työntekijöitä aktiivisemmin mukaan toteuttamaan Yhteisvastuukeräystä, yhtä kirkkomme vahvimmista brändeistä. Seurakunnilla on hyvin vapaat kädet toteuttaa ja ideoida omista tarpeista ja resursseista nousevia Yhteisvastuutapahtumia, joissa lähimmäisenrakkauden sanoma elää konkreettisesti. Siinä on jotain kristillistäkin. Viestimme on tullut kuulluksi, sillä hallitusneuvotteluissa sovitun oppivelvollisuuden pidentämisen seurauksena tämä tavoite tulee toteutumaan. Siksi monet puhelinauttajat ohjaavat soittajia meille. Kiitän kaikkia Yhteisvastuuseen osallistuneita
Ohjelman ”saarna” oli näennäisesti uskonnoton, mutta tiukan vakaumuksellinen edustaen itselleni vierasta järkeisuskoa, josta puuttui kristinuskon vapauttava, huojentava ja epäonnistumisen jälkeen uuteen mahdollisuuteen kannustava sana. Virolaisten kielenkäytössä on melko tavallista, että ”piru” lisätään aivan joka väliin. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä KOTIMAA | 20.6.2019 11. Hänen puolueensa menestys perustuu pitkälti ennakkoluulojen lietsontaan. Vastuu korostuu nykymaailman mediatulvassa ja sosiaalisen median myllerryksessä. Halla-aholta pitäisi tivata vastuuta sanomisistaan. Jokaisella sanalla on tarkoitus ja merkitys riippumatta siitä, ajattelemmeko asiaa niin tai näin. Jouduin kuitenkin virallisessa leiriohjelmassa sudenpentujen lähijohtajana osallistumaan uskonnottomaan tilaisuuteen, jossa esitettiin ratkaisevalta osalta kristillisestä opista poikkeava, ankara moraalifilosofia: armo puuttuu ja syyllisyys pysyy kaverilta anteeksipyytämisen jälkeenkin. sanan valta Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. Taktiikka tuotti tulosta. Kun tästä syntyy keskustelua rippikoululaisten tai jonkun muunkin kanssa, niin tavallinen vastaus on, että ”en minä nyt tommoista tarkoittanut enkä ajatellut”. JaaKKo Kivisaari partiojohtaja Partio muuttuu uskonnottomaksi vaivihkaa ” Virolaisten kielenkäytössä on melko tavallista, että ”piru” lisätään aivan joka väliin. Leiriohjelmassa sunnuntain leirijumalanpalvelus oli korvattu Lintukoto-nimisellä ohjelmalla, josta etukäteistietoa ei jaettu lainkaan. Kaarina HeisKanen tiedottaja, eläkkeellä turvapaikanhakijoiden vapaaehtoinen tukihenkilö Ei väärä haastattelija vaan väärä tilanne Osallistuin Lounais-Suomen Partiopiirin perinteiseen sudenpentujen suurleiriin kahdennentoista kerran kesäkuun alussa. Meistä on kiinni se, minkälaista valtaa niillä on. Aina välillä olen pitänyt pitkiäkin puhutteluita sanojen merkityksestä, siitä mitä ne kirjaimellisesti tarkoittavat tai minkälaista ilmapiiriä käyttämämme sanat luovat. Vähän kiusaten kysyn sitten, että oliko ajatusta yhtään mukana, kun kirosanoja tuli käytettyä. En ole näkyvä vaikuttaja, mutta minunkin mielestäni tilaisuuden henki oli väärin viritetty. Lippukuntani taustayhteisö on seurakunta, ja olen kristitty. Nyt meillä on kansanedustajia, jotka kiittivät Jumalaa, kun vastaanottokeskuksessa oli tulipalo, ja joiden mielestä on ok yllyttää ihmisiä iskemään SPR:n kohteisiin. Se on mukana työssä, tavallisessa grilli-illassa ja leikkipuistossa lasten kanssa. Yksi heistä julkaisi luokattomia somepäivityksiä, joissa mollattiin uuden hallituksen naisministereitä. Seurasin perussuomalaisten sometoimintaa ennen eduskuntavaaleja ja totesin, että taktiikkana oli heittää median syötiksi karkeita yleistyksiä ja valeuutisia. Sanoilla on elämässä valtaa. Eläkepappi Lappeenrannasta, Antti Vanhanen, oli mielipidekirjoituksessaan ( Kotimaa 6.6.) huolissaan siitä, että ”näkyvät vaikuttajat” halusivat sysiä Jussi Halla-ahoa ja perussuomalaisia Kirkkopäiviltä. Hermann Kalmus Kirjoittaja on Pilistveren seurakunnan kirkkoherra. Joskus kysyn ihmisiltä, miksi tuota ”pirulaista” raahataan omassa elämässä kaikkialle mukaan. Seuratessani rippileirejä täällä Pilistveressa huomaan valitettavan usein, kuinka nuoret kiroilevat ja käyttävät v-sanaa. Kun elämässä on huolia ja kaikki ei kulje toivotulla tavalla, niin ehkä siinä on osittain myös omavastuusta kysymys. Onkohan kirkon opetuksessa armo ja anteeksiantaminen jääneet kummallisten opillisten riitojen hämärtämiksi, kun sitä vieroksutaan yllättävissäkin yhteyksissä. Sanoilla luomme maailmaa. Minä en näe tässä mitään naurettavaa. Kristityillä on etuoikeus ja toisaalta vastuu perehtyä sanojen merkityksiin ja tuoda esiin henkistä arvomaailma, jota sanoilla rakennetaan. Olin ohjelman jälkeen hämmentynyt. Vihapuhetta ja huumoria ei pidä lausua samassa virkkeessä. Se on mukana työssä, tavallisessa grilli-illassa ja leikkipuistossa lasten kanssa. Tutkijat totesivat, että ennen eduskuntavaaleja perussuomalaisten kannattajat perustivat Twitteriin valetilejä ja toimivat vihaviestien kaikukammiona. L eirikesä on lähtenyt hyvää vauhtia käyntiin, ja tuhannet nuoret viettävät rippileirejä ympäri Suomen sekä osittain myös täällä Virossa. Kun faktantarkistajat käyttivät aikaansa yhden uutisen oikaisemiseen, tulilla oli jo kymmenen uutta väittämää. Ohjelma oli ”uskonnoton”, mutta siinä esitettiin sudenpentulauman kokouksen muodossa tiukka moraalioppi kiusan tekemisen välttämisestä ja todettiin, että kiusaamisesta jää sydämeen pysyvät arvet
Ruumiin taisto ja hengen riemu reportaasi KOTIMAA | 20.6.2019 12
Suvut tapaavat toisiaan. Tärkeimmäksi kesäviikonlopukseen sen nimeää myös Vantaan Hakunilan Suunnistuksen massajuhlassa Jukolan viestissä 14 000 ihmistä rämpi suviyössä halki suomalaisen metsän. Ja ennen kaikkea: Kaikki pyörii metsän ympärillä. Ihmiset ovat joko hikisiä tai saunanraikkaita. Osallistujat majoittuvat polvipituiseen heinikkoon pystytetyissä teltoissa. Muutama ero kuitenkin paljastaa, että nyt on tultu Suomen suurimpaan urheilutapahtumaan. Kaikilla on jalassaan lenkkarit. Niistä 396 on Puolustusvoimien puolijoukkuetelttoja. Kärki selvittää yöviestin seitsemässä tunnissa. Jossain päin Suomea vuosittain järjestettävä Jukolan viesti on maailman suurin suunnistusviesti. Lähtölaukaus on viikonlopun kohokohta. Tapahtumaan kuuluu kaksi kilpailua: lauantai-iltapäivänä juostaan naisille tarkoitettu neliosuuksinen Venlojen viesti. Tänä vuonna Venloissa suunnisti vajaat 7 000 juoksijaa, Jukolan yössä vajaat 14 000. kerran. Tällä kertaa juoksijat kirmasivat kesäyöhön Kangasalla. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä etsitään rasteja miesten Jukolan viestissä. Suurimmalle osalle joukkueista sen sijaan järjestetään aamun viimeisille osuuksille yhteislähtö, sillä muuten maaliintulijoita pitäisi odottaa sunnuntai-iltaan saakka. | Kuva: Antti Harkko J ukolan viestin lauantai-iltaa Kangasalla voisi erehtyä luulemaan hengellisiksi kesäjuhliksi. ” Muutama ero hengellisiin kesäjuhliin paljastaa, että on tultu Suomen suurimpaan urheilutapahtumaan. Suurin osa ihmisistä on joko menossa sinne tai tulossa sieltä pois. Siinä on seitsemän osuutta, joiden pituudet olivat tällä kertaa 7–13 kilometriä. Tuhannet eri-ikäiset ihmiset vaeltavat pitkin tannerta. Kaikkiaan suunnistajia oli siis 20 000, yleisöä toinen mokoma. Jukolan viestin ensimmäisen osuuden suunnistajat lähtevät maastoon lauantai-iltana kello 23. TEKsTi | MERi ToivanEn » KOTIMAA | 20.6.2019 13. Eritahtisuus ei heikennä intoa siitä, että Jukolassa maailman huiput ja kerran vuodessa rasteilla käyvät juoksevat samaa viestiä. Kokemuksessa oli myös hengelliset sävynsä. Viime viikonloppuna se järjestettiin 71. Ensi vuonna juostaan Rovaniemen yöttömässä yössä. Monelle suunnistajalle Jukolan viesti on kesän kohokohta. Nykyään naisetkin tosin saavat osallistua Jukolan yöviestiin, ja heidän määränsä kasvaa vuosi vuodelta. Ollaan yhteisen asian äärellä
– Toiset pettyivät, toiset olivat vaikuttuneita siitä, että hengellinen tapahtuma pääsi niin keskeiselle paikalle kisakeskuksen ytimeen. Joukkue sai nykymuotonsa, kun Jukola järjestettiin Kuopiossa ja Hans Tuominen kutsui remmiin hiippakunnan piispan. – Oli hienoa, kun sai ensin olla tekemässä tapahtuman talkoita. Se on nykyään helppoa, sillä väliaikarasteja voi seurata reaaliaikaisesti netissä. – Läksin mukaan aika aralla mielellä. Usein paikalle on tullut satoja ihmisiä. Jolkkonen otti haasteen vastaan, Tuominen kertoo. Kotona Kuopiossa Jari Jolkkonen seurasi joukkueensa edesottamuksia tiiviisti. Tuominen harrasti suunnistusta lapsena Vehkalahden Veikoissa. Jukolan avausosuudelle oli päästävä tänäkin vuonna, vaikka edellisenä päivänä päättyi rippileiri ja juoksun jälkeen aamuyöllä piti ajaa Veteliin, missä alkoi aamukymmeneltä sisarenpojan konfirmaatio. Metsäkirkon korvasi hartaus, joka toimitettiin tapahtuma-alueen keskellä sijainneelta juhlalavalta. Kisapappina toiminut Kangasalan seurakuntapastori Riikka Hämäläinen kertoo, että palaute oli kahtalaista. Joskus on vietetty matalan profiilin kenttäehtoollista puskassa sadetakit päällä. Hans Tuominen pyysi aluksi majoitustukea, ja sellaista tietysti lupasin. Kirkon työntekijöiden porukka on vuodesta 2014 kantanut nimeä Piispan poijjat. Niin, metsäkirkko. Ratkaiseva käänne oli Hakunilan seurakunnan alueella järjestetty Jukolan viesti vuonna 2012. Tänä vuonna moni hämmentyi, sillä Kangasalan Jukolassa ei vietetty ehtoollista. Monelle se on tärkeä hiljentymishetki ennen koitosta. reportaasi Kangasalta lähtöisin oleva suunnistaja Anna Kotkajuuri ja kisapappi Riikka Hämäläinen järjestivät perinteisen metsäkirkon korvannutta hartaushetkeä. Myöhemmin hän kertoi keksineensä joukkueen nimeksi Piispan poijjat ja ilmoittaneensa minut juoksemaan ankkuriosuutta. Piispa Matti Repo toimitti televisioidun messun. Maanomistaja Markku Huikkola toivotti siunausta etsimiseen ja löytämiseen Jukolan ja elämän reiteille. Innostus lajiin elpyi kymmenisen vuotta sitten, 30 vuoden tauon jälkeen. Kuvasta puuttuu Timo Tavast. Sillä tarkoitetaan Jukolan viestin perinteistä hartautta ja metsässä vietettävää ehtoollista. Kiero temppu, ja onnistui! Jokaisella Jukolan-kävijällä on tapahtumasta omat unohtumattomimmat muistonsa. Paikallinen hengellinen a cappella -yhtye Valkea lauloi, ja Isä meidän rukoiltiin yhdessä liikkuen. Jari Jolkkosen ensimmäisessä Jukolassa edessä juoksevan jalka lipsahti liukkaassa ylämäesKirkon työntekijöiden Piispan poijjaat -joukkueessa juoksivat Hans Tuominen (edessä), Juha Paukkeri (vas.), Vesa Koivisto, Tapio Koivu, Tuomo Kahenvirta ja piispa Jari Jolkkosta tuurannut Antton Koivisto. Viime vuonna Hollolassa kalustemuotoilun ja sisustusarkkitehtuurin opiskelijat suunnittelivat arkkitehtonisen rakennelman alueella kaatuneista puista. Sitten toimitimme Irja-piispan kanssa metsäkirkon, minkä jälkeen lähdin avausosuudelle Sipoonkorpeen, Tuominen kertoo. Lopputulos oli sydämellä tehty tilaisuus. Hätiin hälytettiin kakkososuuden juosseen kirkkoherra Vesa Koiviston poika Antton Koivisto. | Kuva: Rami Marjamäki KOTIMAA | 20.6.2019 14. Jukola-alue oli niin poikkeuksellinen, että kirkon paikaksi sopivaa metsätilkkua ei järjestäjien mukaan löytynyt. Kisa-asussa on luonnollisesti piispallisen violettia. Järjestäjänä on aina paikallinen seurakunta, mutta puitteet vaihtelevat. Vaikka metsäkirkko ei ollut Kangasalla entisensä, Hans Tuominen saapui sinne joukkueensa kanssa. Kangasalan seurakunta oli Jukolassa mukana muutenkin: kirkkoherra Seppo Jarva puhui tapahtuman avajaisissa, Riikka Hämäläinen kuului henkisen huollon tiimiin, ja seurakunta valmisteli alueelle Hiljaisuuden polun rauhoittumista varten. | Kuva: Rami Marjamäki seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen. Käy ilmi, että Jolkkonen muistaa päätymisensä ensimmäiseen Jukolaansa hiukan toisin kuin Tuominen. – Laitoin kurssikaverilleni Jari Jolkkoselle viestin, että nyt olisi piispallinen tehtävä ankkuriosuudella. Auringonlasku heijastui tyyneen lampeen. Perjantaiaamuna varmistui, että kuudennelle osuudelle ilmoitettu piispa joutui jäämään sairastumisen takia kotiin. Tänä vuonna joukkuetta kohtasi takaisku
Entäpä virren 525 neljäs säkeistö, jossa pyydetään: Anna, Kristus, rohkeutta mennä maasHerättäjä-Yhdistyksen yleissihteeri Kalle Hiltunen suunnisti viime viikonloppuna samalla porukalla kuin ensimmäisessä Jukolassaan 13 vuotta sitten. Virsi 448 puolestaan alkaa: Ei itää eikä länttäkään, pohjoista, etelää. | Kuva: Antti Harkko » KOTIMAA | 20.6.2019 15. Tuominen toteaa, että metsään meneminen on hänelle aina hengellinen kokemus. Kun rämpii suossa ja kiipeää kallioita, on lähellä luomakuntaa. Suunnistus on toden totta täynnä kristillistä symboliikkaa. Välillä kiivettiin neljällä raajalla ja ehkä laskeuduttiinkin. On etsimistä, eksymistä ja löytämistä, tutkimattomia teitä ja kartalla pysymistä. Silloin on elossa. Laura ja Topi Haarlaa kertovat yhdistävänsä suunnistusharrastuksessa kaksi suomalaisten kirkkoa: metsän ja saunan. Tutkimattomat tiet. Jukolassa samassa viestissä juoksevat maailman huiput ja ne, jotka käyvät rasteilla kerran vuodessa. Kärkijoukkueet selvittävät yöllisen reitin seitsemässä tunnissa. On etsimistä, eksymistä ja löytämistä, kartalla pysymistä ja kompassiin luottamista. On luonto ja sen hiljaisuus. – Ne ovat pyhiä hetkiä. – Se kertoo, että aika jyrkät oli ylämäet. Hans Tuominen palaa mielessään tilanteisiin, joissa aurinko nousee ja suot ovat sumussa. | Kuvat: Rami Marjamäki sä, ja suunnistuspiikkari hipaisi piispan otsatukkaa. Maan ääriin vaikka kulkisin, niin turhaan vaeltaisin, virressä 285 lauletaan. ” Suunnistus on täynnä kristillistä symboliikkaa. Ovatpa suunnistajat huumorimielessä listanneet omia virsiäänkin. Voi, mihin raukka juoksisin ja mistä avun saisin. Hans Tuominen vinkkaa niistä muutaman
– Tällä kertaa veisaan Edessä reitti tuntematon aukeaa, Tuominen huikkaa suunnatessaan iltahartaudesta kohti lähtöaluetta. – Kotini on täältä parin kilometrin päässä, Simojoki sanoo. Jolkkonen sanoo, että suunnistus on hänelle enemmän lakia kuin evankeliumia. – Toisaalta näen urheilumaailman omana pienenä lähetyskenttänäni. Suuri osa katsojista seurasi Jukolan viestin ensimmäisen osuuden lähtöä juhlalavan suurelta skriiniltä. Tuhannet jalkaparit tuottavat maastoon uria. Jukolassa suunnistaminen on erilaista kuin missään muualla, moni osallistuja toteaa. – Mutta pääasia on, että saan kehoni liikkeelle. KOTIMAA | 20.6.2019 16. Metsässä on väkeä koko ajan, vaikka kaikki eivät pyrikään samoille rasteille. 24-vuotias liikuntabiologian opiskelija treenaa suunnistusta tosissaan. Itse hän suunnisti viimeksi armeijassa. Ja koska kyseessä on viesti, omasta suorituksesta ollaan vastuussa toisille. Se oli opetus omasta rajallisuudesta. Häntäpään suunnistajat tukeutuvat toisiinsa rasteja etsiessään. Ja helpottaa myös tunto, että selvisin itse pois, en eksynyt enkä pettänyt joukkuetta. Sinne löytää tiensä myös Kangasalla asuva gospelmuusikko Pekka Simojoki. Suunnistustaidossa ja juoksuvoimassa huomaa koko ajan puutteita. – Tämähän on kuin Kansanlähetyspäivät, körttijuhlat ja helluntailaisten Juhannuskonferenssi sopivana sekoituksena! Iltahartaudessa puhunut Anna Kotkajuuri tekee lähtöä seuraavaan talkootehtäväänsä, kartanjakoon lähtöalueelle. – Nykyään lähes jokaisessa harjoituksessa minun tekee mieli kiittää Luojaani siitä, että voin liikkua, Kotkajuuri kertoo. | Kuva: Rami Marjamäki ” Laitoin kurssikaverilleni Jari Jolkkoselle viestin, että nyt olisi piispallinen tehtävä ankkuriosuudella. | Kuva: Rami Marjamäki reportaasi Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tarina näkyy kisa-alueella eri tavoin. Iltahartauden jälkeen lavan takana kuhisee. Yle lähetti koko viestin tv:ssä suorana lähetyksenä. – Jalat ovat jo aika muussina. Simojoki kertoo tulleensa fiilistelemään, kun lähistöllä tapahtuu. toon tiettömään, jossa merkkejä en tunne, vaille vastausta jään. Ajattelen, että voin olla omalta osaltani tuomassa sinne Jumalan valoa. Piispa Jari Jolkkosen mielestä yksi parhaita kokemuksia Jukolassa onkin maaliintuloon liittyvä helpotus. – Kahdeksan kilometriä, naapuri Juha Mansikka-aho tarkentaa. Hän viittaa Kahden maan kansalaiseen, virsikirjan uuteen virteen 924. Häntä on alkanut mietityttää, onko oikein käyttää urheiluun ja itsensä kehittämiseen niin paljon aikaa kuin huipulle pääseminen vaatii. Toissa kesänä harjoitteluinto johti sairastelukierteeseen ja ylikuormitukseen, ja urheilu piti lopettaa pitkäksi aikaa kokonaan
Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Kirjapalkinnon voitti Eija Koivisto Savonlinnasta. Hänen ensimmäinen Jukolan viestinsä oli seurausta päähänpistosta, jonka opiskelijaporukka sai 13 vuotta sitten. Hylkäysesityksiä käsitellään paikassa, jota nimitetään itkumuuriksi. Enää ei pidetä taktisia palavereja eikä levätä teltoissa. Innokkaimmilla on retkituolit ja makuupussit mukanaan. Juonnetun ohjelman ulkopuolella taukomusiikkia SRK:n äänitteiltä. Sunnuntaina iltapäivällä tiedetään, että hyväksytyn suorituksen sai kaikilta osuuksilta 1 652 joukkuetta. – Yhdistämme tässä harrastuksessa suomalaisten kaksi kirkkoa, metsän ja saunan, Haarlaat toteavat kiitellen seuraansa Suomusjärven Sisua, joka tarjoaa saunamahdollisuuden aina rastien jälkeen. Tuhannet ihmiset pakkautuvat kiihdytysreitin vierelle ja suuren skriinin ääreen. Iltarasteilla he käyvät säännöllisesti. Uuden testamentin äänikirja. Kukaan ei edes löylyttele, sillä nyt lähetetään juoksijat metsään. Iltahartaus kello 20.40. Lähtölaukaus pamahtaa, Ilmavoimien kone lentää yli. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Rastien etsiminen on Hiltuselle jatkuvaa aktiivisena pysymistä. Topi kokkasi maastossa kolmen ruokalajin retkiaterian, jonka Laura muistaa hyvin: nuudelikeittoa, lohimedaljonkeja ja viiniä, jälkiruuaksi paistettuja, suklaalla täytettyjä banaaneja. Grafiikkaruutu saunojen edessä osoittaa, että vedenkulutuskin laskee. Kotimaan numeron 22 hyväksi jutuksi äänestettiin Paula Risikon haastattelu Eduskunnan supernanny. Kolmisensataa joukkuetta hylättiin syystä tai toisesta, mutta yksikään suunnistaja ei jäänyt metsään. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Arkistosaarnoja ja alustuksia. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Suurten seurojen välillä välipäivälähetykset joka arkipäivä kello 13 ja 19. Koko loppuyön ajan ihmiset tulevat ja menevät: saapuvat kaikkensa antaneina metsästä, saunovat seisaallaan telttasaunassa sillä istumaan ei mahdu, herättävät kaverin aamuyöllä uudelle osuudelle. Lähes kahdentuhannen joukkueen viestinviejät kirmaavat metsään. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Topi juoksee Jukolassa kolmatta ja Laura Venloissa ensimmäistä kertaa. Skriinin edustalle saapuvat Topi ja Laura Haarlaa. Aivojen pitää toimia. Suunnistuksen vaativuuden tunnistaa myös Herättäjä-Yhdistyksen yleissihteeri Kalle Hiltunen. Pariskunta kävi suunnistamassa jo ensimmäisillä treffeillään. KOTIMAA | 20.6.2019 17. Otsalamppuvana loistaa hämärtyvässä kesäyössä Kangasalla. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –2 5 20 On kaunis synnyinmaamme Virsi 574:1 Jukolan yössä on hengellistä symboliikkaa Olli Valtonen ja Tapio Pajunen tapasivat mökillä Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. SRK 26.6.–29.7.2019 kesäseuraradio Ohjelma ja nettiradio: kesaseuraradio.fi Suora lähetys Suviseuroista ja opistoseuroista. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Päähänpistolla oli kauaskantoiset seuraukset: samalla joukkueella lähdettiin liikkeelle tänäkin vuonna. Kaikki kynnelle kykenevät hankkiutuvat lähtöpaikalle. Kello käy yhtätoista, ja viikonlopun kohokohta lähenee. Kaikki pääsivät perille. Toisessa harrastuksessaan, maratonissa, Hiltunen kokee erilaista mielen tyhjenemistä. He aikovat viipyä katsomossa kauan. Piispan poijjat teki historiansa parhaan suorituksen ja sijoittui Jukolan yössä sijalle 689. – Kun keskittyy vaikka siihen, mikä jalan asento on, ei lopulta ajattele mitään. 12 Ka nn en ku va : Ja ri Ku rv in en / Va st av al o 11 4. Finlandia-hymni alkaa soida, kuu möllöttää taivaalta
Mikvessä käydään myös, kun käännytään juutalaiseksi. Muslimit pesevät ennen rukousta päänsä, kätensä ja jalkansa. Taivaasta laskeutuu valkoinen kyyhkynen ja Jumalan ääni kajahtaa: ”Sinä olet minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” Myöhemmin samassa evankeliumissa Jeesus istuu illallisella Simon nimisen fariseuksen luona, kun paikalle työntyy syntiseksi tiedetty nainen mukanaan alabasteripullollinen nardusöljyä. Pyhä puhtaus U seimpien maailmanuskontojen seremonioihin kuuluu peseytyminen. Luukaan evankeliumissa Johannes Kastaja kastaa Jeesuksen Jordan-joessa. Tarinan katsotaan kuvastavan symbolisesti Jumalan oikeanlaista rakastamista. Hindut kylpevät pyhässä Ganges-virrassa, jonka vesi on myytin mukaan valunut taivaasta Shiva-jumalattaren hiuksia pitkin. Isännän kauhistukseksi itkuinen paheenpesä kastelee Jeesuksen jalat kyynelillään, kuivaa ne pitkillä hiuksillaan ja peittää suudelmin. Simon, isäntä ja kelpo kansalainen, ei tehnyt niin Jeesukselle. Kun korpisuomalaiset ” Savusaunan noki, kiuaskiviröykkiön sihinä ja hitaasti lämmenneen löylyn lempeys ovat jääneet onnijäljeksi kansakuntamme aistimuistioon. essee TeksTi | Riikka Juvonen – kuviTus | Päivi kaRJalainen KOTIMAA | 20.6.2019 18. Vaikka Kristus ei vaadi meiltä täydellisyyttä, Jumalan eteen pyritään menemään edes ulkoisesti puhtaan näköisenä. Lopuksi hän voitelee jalat kallisarvoisella öljyllään. Sunnuntaiaamun jumalanpalvelusta on perinteisesti edeltänyt lauantaisauna. Varhaisimmat suomalaissaunat ovat pronssikaudelta, jolloin muinaiskansa keksi laittaa kiukaan kaivamaansa maakuoppaan ja heittää peitoksi hirvennahan. Esi-isämme ja -äitimme syntyivät saunassa, ja saunan lauteilla heidät myös kuurattiin valmiiksi viimeiselle matkalleen. Juutalaisille synagogaakin tärkeämpi on mikve, luonnonvesiallas, johon pulahdetaan rituaalisesti, naiset kerran kuussa ja miehet suurimpina pyhinä. Sunnuntaiaamun jumalanpalvelusta on perinteisesti edeltänyt lauantaisauna. Evankelista Johanneksen mukaan Jeesus, kokoonnuttuaan viimeiselle yhteiselle aterialle opetuslastensa kanssa, ottaa ylleen orjan asun, kietaisee pellavapyyhkeen vyötärölleen ja pesee ja kuivaa veljien jalat. Konfirmaatioon osallistuvien rippilasten albat ovat tahrattoman valkoiset, ja kirkkokansa pukeutuu mieluiten pyhävaatteisiin. Sama nöyryyden ja rakkauden rituaali toistuu pappien suorittamana edelleen kiirastorstain palveluissa. Sivilisaation kehittyessä opittiin nikkaroimaan turvekattoisia puumajoja, joista tuli jokapojan pesupaikkoja. Raamatun helteen ja tomuisten teiden maailmassa kutsuvieraan sandaalien hiertämien jalkojen peseminen oli suurinta vieraanvaraisuutta. Saunassa on puhdistuttu, uudistuttu, toivuttu ja parannuttu. Saunakulttuurimme juuret ulottuvat noin kymmenen tuhannen vuoden taakse, jääkauden jälkeiseen aikaan ja itämerenheimojen yhteiseen perintöön. Vähätelty nainen sen sijaan teki – ja sai anteeksi kaikki syntinsä. Moskeijojen pihoilla on sitä varten vesihanat mutta autiomaassa oltaessa silkoinen hiekkakin käy puhdistautumiseen. Suomalainen sauna on puhtauden tyyssija ja meille lähes pyhä. Ensimmäisiä alkusaunoja käytettiin uskonnon harjoittamiseen, ja löylyyn pääsivät lähinnä vain poppamiehet ja tietäjät. Myös pääsiäisen alla Uudessa testamentissa pestään jalkoja. Puhtaus liittyy hengellisyyteen paitsi vertauskuvallisesti myös kirjaimellisesti
Johannes Kastaja oli luonnonlapsi, autiomaan kasvatti. Meuhkaus ja kokkojen polttaminen ovat kuuluneet juhannuksen viettoon Ukon ajoista alkaen. Savusaunan mustien seinähirsien noki, kiuaskiviröykkiön sihinä ja hitaasti lämmenneen löylyn lempeys ovat jääneet onnijäljeksi kansakuntamme aistimuistioon. Vuonna 1954 Suomen jussi määrättiin sijoittumaan kesäkuun 20. Kylvystä tuli olemassaolon sydän. Johannes jäi yksin. Jos kokon savu tupruaa ylle, häitä vietetään jo tulevana vuonna. Johanneksen tultua miehen mittaan oli aika lähteä saarnaamaan. Näin juhlasta tuli juhannus ja ajankohdaksi kahdeskymmenesneljäs kesäkuuta. Jerusalemin temppelissä pappina toiminut isä Sakarias sai surmansa keisarin sotilaan miekasta ja myöhemmin nukkui pois myös iäkäs Elisabet. Sillä läiskiminen kuorii ihoa, poistaa likaa, lievittää lihasja nivelkipuja, ehkäisee tulehduksia ja – aah, tuoksuu ihanalle. Hän oli nainut veljensä vaimon Herodiaan, mikä oli juutalaisen lain mukaan sukurutsaa. Takkuinen profeetta oli varmasti vaikuttava näky ilmestyessään ihmisten ilmoille kamelintaljassaan, silmät leimuten ja ryhmyistä sauvaa heristäen. Niillä karkotettiin aaveita, hiisiä ja pahoja henkiä, jotka olivat liikkeellä vuoden valoisimpaan aikaan, niin kutsuttuina pesäpäivinä, jolloin muinaisuskon mukaan aurinko viipyi pesässään korkealla maailmanpuun latvassa. Äitinsä käskystä tyttöpolo – joka olisi varmasti ottanut mieluummin kultakamman – pyysi itselleen palatsin tyrmään vangitun saarnamiehen pään. Kylvyn jälkeen saunan katolle nakatun vihdan varsi osoittaa, mistä päin sulhanen tai morsmaikku saapuu. Salome, Herodiaan sievä tytär, sai isäpuolelleen tanssittuaan valita palkkiokseen mitä tahansa. ” Takkuinen profeetta oli varmasti vaikuttava näky kamelintaljassaan, silmät leimuten ja ryhmyistä sauvaa heristäen. Kun Herodes Suuren lapsivainot alkoivat, Elisabet-äiti vei pienokaisensa piiloon erämaahan. KOTIMAA | 20.6.2019 19. Johannes Kastajan syntymäpäivä on kolme päivää myöhemmin. Neljäsataaluvulla katolinen kirkko päätti siirtää ikivanhat valon ja hedelmällisyyden bakkanaalit kesäpäiväntasaukselta Johannes Kastajan syntymäpäivälle, jotta pakanalliselle menolle saatiin kristillinen viitekehys. Seitsemän niittykukan kimppu tyynyn alla näyttää unessa tulevan mielitietyn ja kieriminen alastomana viljapellossa tuo sekin naimaonnea. Hän näki päivänvalon lähteiden kastelemassa Ein Karemin kylässä Jerusalemin kupeessa puoli vuotta ennen läheisessä Betlehemissä syntyvää pikkuserkkuaan Jeesusta. raivasivat metsää, raiviolle rakennettiin ensin sauna ja sitten vasta asuinpirtti. Taivaamme lienee oman kesämökin rantasauna, jonka laiturilla istumme kuuntelemassa kuikan huutoa salakoiden sirpoessa renkaiksi mittumaari-illan tyyntä vedenpintaa. Viis hierarkioista ja muodollisuuksista, Johannes pauhasi synnistä ja turmeluksesta niin kansalle kuin ylimyksillekin: ”Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään!” Galilean ja Kuolleeseenmereen rajautuvan Perean ruhtinaana oli silloin Herodes Suuren heikkotahtoinen ja elosteluun taipuvainen poika Herodes Antipas. Tänä vuonna juhannusaatto osuu kesäpäivänseisaukselle. Juhannusluonnon kauneus, sauna, kirkas järvivesi, öisen auringon silta, muistuttaa Johannes Kastajan käskystä pitää vaarin sielujemme puhtaudesta. Häntä on silti hyvä muistaa juhannuksen päivänsankarina, onhan hän antanut juhlalle nimensäkin. Mutta ennen kaikkea juhannusvihtominen estää kateellisten ihmisten katalat aikeet. Vihta on muutenkin must. Ortodoksisen perimätiedon mukaan pojasta huolehtivat enkelit. Paitsi häätää demoneja, juhannuksena kannattaa tehdä myös lemmentaikoja. ja 26. Yksi taidehistorian tunnetuimpia teemoja on nuori Salome kantamassa hopeavadilla Johannes Kastajan irti leikattua päätä. Kirjoittaja on kirjailija ja kuvataiteilija. päivän välille sattuvalle lauantaille, jottei remakka ilonpito jälkiseurauksineen häiritsisi työntekoa ja päinvastoin. Siitäkös profeetta antoi huutia
Ilma on koleahko. Siinä pesi tänä keväänä ensimmäistä kertaa kanadanhanhi. olli valtonen ja Tapio pajunen tapasivat siuntion Yövilässä. Sosiaalineuvokset mökillä KOTIMAA | 20.6.2019 20. Aurinko käväisee lyhyesti Kaksi pappia Olli Valtonen ja Tapio Pajunen saivat toukokuussa sosiaalineuvoksen arvon. Olli Valtonen tulee hetkeä myöhemmin omalla farmariautollaan. Silloin puolet mökkitontista on järveä, jonka keskellä on saari. Joki on nyt viattoman näköinen uoma, mutta keväällä se tulvii. Kaikki kääntyy hyväksi. TeksTi ja kuvaT | olli seppälä Olli Valtonen ikä: 69 kotoisin: Helsingistä asuu: Helsingissä ammatti: eläkkeellä, HelsinkiMission toiminnanjohtaja, rovasti, päätoimitta, toimittaja perhe: vaimo, kaksi aikuista lasta ja neljä lastenlasta viimeksi luettu kirja: Jennifer Eganin Manhattan Beach Harrastukset: tennis Motto: Äiti Juliana Norwichlaiselta: Kaikki kääntyy hyväksi. Valtonen jäi eläkkeelle HelsinkiMission eli entisen Helsingin kaupunkilähetyksen toiminnanjohtajan paikalta viime vuonna. Matkaa siuntiolaisen joenrantamökin pihaan on Helsingin keskustasta tasan 50 kilometriä. Tasavallan presidentti myönsi Pajuselle ja Valtoselle toukokuussa sosiaalineuvoksen arvonimet. Pajunen puolestaan on työskennellyt vuodesta 2008 lähtien Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtajana. He söivät koleassa kesäsäässä grillimakkarat ja keskustelivat nuotion äärellä kirkosta ja politiikasta. haastattelu T apio Pajunen kurvaa pihaan moottoripyörällä, matkaendurolla. Kaikenlaiset asiat. Kumpikin heistä on tehnyt työtä, jota luonnehtii sana diakonia. He eivät etukäteen tunteneet toisiaan