10 Poikkeusolot ovat lisänneet kiinnostusta Raamattuun Essee: Näin kirkkolaiva välttää korona-karin. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –2 1 N:o 20 | 20. 18 6 Ka nn en ku va : M ar y Ev an s Pi ct ur e Li br ar y/ Le ht ik uv a 11 5. toukokuuta 2020 | hinta: 3,90 € Mutta sehän on ufo! Jussi Sohlbergin ja Jaakko Närvän toimittama kirja tarkastelee ufo-kokemuksissa myös uskonnollista taustaa
Raamattu on ruokkinut kulttuuriamme. – Se oli vakava paikka. Raamattuherätys pahana aikana H ädässä ystävä tunnetaan. Jumalan sanan saattajia siis tarvitaan uudella tavalla. Otan koettelemuksen vastaan niin, että olen siitä Jumalalle kiitollinen. 3 Mikä on mielestäsi lähetystyön asema seurakunnissa ja yhteiskunnassa. Rakennelman perustan huomattava osa koostuu Raamatusta. 2 Oliko työpaikan vaihtoon merkitystä sillä, että kyse oli juuri Sanansaattajista. Miksi. Länsimainen sivistys on syntynyt juutalais-kristillisen uskonnollisen ajattelun ja eetoksen, sekä Kreikan ja Rooman klassisen sivistyksen yhdessä muodostaman kivijalan päälle. Ja se lohduttaa hädässä olevaa arkaa sielua. 1 Kirkkoherrat eivät kovin usein siirry muihin hommiin, mutta sinä siirryit. 2. Sitten tauti kääntyi hitaasti parempaan. Vaikutusmahdollisuuteeni olisivat ensi vuonna olleet erinomaiset, sillä oli vuoroni olla Helsingin kirkkoherrojen puheenjohtaja. Uusi haaste siis veti puoleensa, vaikka ei kirkkoherran työssä mitään moitittavaa ole. Eväs on siellä, kun pahat päivät tulevat. 4 Sinulla oli hiljattain koronavirus. Jotakin tällaista tulee mieleeni, kun luen tämän lehden sivuilla 6–7 olevaa juttua netin raamattusivujen ja sähköisten Raamattujen käytön lisääntymisestä alkuvuoden koronapandemian aikana. – Kyllä. Ehdin käydä vaimoni kanssa läpi hautajaiseni. syyskuuta. Jutussa haastateltujen mukaan käyrät näyttävät nyt selvästi ylöspäin. – Kun asiaa kysyttiin, tunsin sydämessäni läikähdyksen. Mutta säännöllisesti sitä lukeva ravitsee kouriintuntuvasti sieluaan. JUSSI RYTKÖNEN Toimittaja tuntee syyllisyyttä siitä, että ei lue Raamattua tarpeeksi usein. Toki myös tiedän, että monet ovat saaneet kärsiä koronaviruksesta pahemmin kuin minä. Biblia marssii niin bittikuin reaalimaailmassakin. Mutta ennen kaikkea Jumalan sana vaikuttaa Raamatun lukijaan siten, kuin se alun perinkin on vaikuttanut: se osoittaa oikean ja väärän, se kehottaa syntistä parannuksen tekoon ja julistaa syntien anteeksiantamusta. Olin 14 päivää sairaalassa, ja siirtämistäni tehohoitoon harkittiin. Lähetystyö on ollut mielessäni aina. – Olen myös tutustunut edeltäjääni Juha Auviseen, sillä hän asuu Pitäjänmäellä ja on ollut seurakuntaneuvoston jäsen. KOTIMAA | 20.5.2020 aluksi | viikon henkilö | Helsingin Pitäjänmäen kirkkoherra Arto Antturi, 58, on kutsuttu Medialähetys Sanansaattajien toiminnanjohtajaksi. – Vastaus kysymyksen ensimmäiseen osaan riippuu siitä, mitä seurakunnalla tarkoitetaan. | Kuva: Olli Seppälä ARTO ANTTURI Pitäjänmäen kirkkoherra ja Medialähetys Sanansaattajien tuleva toiminnanjohtaja. Siksi seurakunnat ja järjestöt tekevät tärkeää työtä levittäessään Raamattua. Juuri kuollut 95-vuotias tätini oli ikänsä lähetystyössä ja sanoi usein, että Arto, sinä lähdet jatkamaan työtäni. Raamatun lukeminen ei ole kristityn mitta. Ei ainakaan niin moneen kuin nyt. Hän aloittaa uudessa tehtävässä 1. Työ on tavoittavaa ja sillä on suuri vaikuttavuus. OLLI SEPPÄLÄ “Kun asiaa kysyttiin, tunsin sydämessäni läikähdyksen” Sansan toiminnanjohtajaksi siirtyvän Arto Antturin mukaan lähetystyöstä on yhteiskunnassa tullut ruma sana. Kuinkahan paljon Raamattua oikeasti luetaan. Sanansaattajien työnäky on kiinnostava. Raamattu on kirjojen Kirja. Olen erityisen vaikuttunut siitä, miten median kautta arabian ja farsinkieliset kristityt saavat kuulla Jumalan sanaa. Jos sellaista ei saisi lahjaksi rippikoulun tai avioliittoon vihkimisen yhteydessä, tulisiko se yleisesti koteihin hankittua. Kyllä lähetys on tärkeää sille seurakunnalle, joka kokoontuu säännöllisesti. Minkälainen kokemus tauti oli. – Sen sijaan yhteiskunnassa yleensä lähetystyö on tullut rumaksi sanaksi
Uuden sisämaalauksen on suunnitellut konservaattori Th. Maaliskuusta lähtien kaikkia yli 70-vuotiaita on ohjeistettu olemaan tapaamatta muita ihmisiä. Kirkkovaltuusto teki päätöksensä sekä piispan tarkastuksessa että muinaistieteellisen toimikunnan suosituksesta. Läheisten tapaamisella on erityisen suuri merkitys epävarmoina aikoina. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt kirkkovaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen, jolla pyrittiin säilyttämään kirkko korjausta varten. Lindqvist. 1970 Kotimaa 22.5.1970. Tilanteen pitkittyessä kokonaan omaisistaan erossa eläminen ei voi olla ratkaisu. Nykyään ne ovat kokotangossa. Kesän lähestyessä tapaamisia on entistä helpompi järjestää ulkotiloissa. Se ilahduttaa mieltä. Olen alkanut eri tavalla kiinnittää huomiota asioihin, joiden olen tiennyt olevan olemassa. Tuntea iloa! FREIJA ÖZCAN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö Ikäihmisille kuuluu oikeus tavata läheisiään Y ksi vaikeimmista asioista viime viikkoina on ollut epävarmuuden sietäminen. ?. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Miten kauniita ovatkaan kauppamatkani yllä ryöpsähtävät koivun oksat, jotka ovat kuin vihreä kevätsade, kun niitä katsoo taivaan sineä vasten! Syreenit, ajattelin juuri tänä aamuna. Pysähdyn puiden juurelle, katselen ylös lehvästöön. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Niihin keskittyminen on meditatiivista. Yhä voimakkaampina ovatkin nousseet ne äänet, ettei hoivakodeissa asuvien eristämistä omaisista pidä enää jatkaa. Nähdä kulman kaarta ja silmissä häivähtäviä tunteita. Mutta nyt olen seurannut puhkeamista päivittäin. Oikaisu: Viime viikon pääkirjoituksessa väitin virheellisesti, että kaatuneiden muistopäivänä liput ovat osan päivää puolitangossa. Poikkeusoloissa aistit terästäytyvät. 22.5. Äänekosken kirkko, joka turmeltui pahoin tulipalossa pari vuotta sitten, saadaan vihdoinkin purkaa. Eristyksen aiheuttama ikävän määrä on mittaamaton. KOTIMAA | 20.5.2020 | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Se on väärin ja epäinhimillistä. Nämä hoivakodit ja niiden työntekijät ovat tämän kevään sankareita, yksiä heistä. Kun päivittäin kulkemani reitit ovat aina vain tutumpia, kun teen vähemmän asioita, tapaan vähemmän ihmisiä, on lisää tilaa yksityiskohdille. 3. Osa hoivakotien henkilökunnasta on jo onnistunut tekemään luovia ratkaisuja, jotta asukkaat voivat tavata läheisiään. Sen tosiasian kanssa eläminen, ettei kukaan tiedä miten kauan poikkeuksellinen aika kestää, tai millainen arki pandemian jälkeen seuraa. Tässä suhteessa kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat hoivakodeissa asuvat ikäihmiset, joista osa ei pysty kommunikoimaan verkossa tai puhelimessa. Tiedän, että keväällä lehti puhkeaa puihin, ainahan sen huomaa. Oi, miten odotankaan niitä ja niiden tuoksua! Ja tuomi ja omenapuut! Lämpimän kangasmetsän kesäisen tuoksun jo tavoitin. Ilahtuminen on jotain, mitä korona-ajasta haluaisin säilyttää. Jämijärven 1860 rakennettu puukirkko maalataan ensi kesänä. Ilahtua yksinkertaisista asioista, katsella tarkemmin luontoa mutta myös läheisiäni. Tapaamisten järjestämisessä kyse ei ole pelkästään tahdosta, vaan siitä, että isossa osassa hoivakoteja on liian vähän henkilökuntaa suhteessa asukkaiden tarpeisiin. Elämän tiivistyessä aistit terästäytyvät. Tartunnan saamiselta on erilaisia keinoja suojautua. On tärkeää saada jakaa rakkaiden ihmisten kanssa pelkoja ja muita tuntoja. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 K Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Viime vuoden lopussa Suomessa asui 874 314 yli 70-vuotiasta ihmistä. Vaikka yhteyksiä voi pitää yllä puhelimen ja verkon kautta, ne eivät korvaa tapaamista kasvoista kasvoihin. Tässä todellisuudessa elettiin jo ennen koronaa. Ensimmäisinä viikkoina ja sen hetkisen tiedon perusteella oli oikein suojata heidät ja kaikki muut suurimmassa sairastumisriskissä olevat ihmiset
Realismin nimissä mainittakoon jotain turvavälien ja hygienian haasteista rippileirillä: Miten estetään viruksen leviäminen bussikuljetuksessa. Ja laajemmin: Pystyvätkö seurakunnat jälleen uudistamaan suunnitelmansa, jos rajoituksia kiristetään kesken kesän. Monin paikoin etäratkaisut ovat olleet osa rippikoulua jo aiemmin ja ovat sitä myös poikkeusoloissa. Ollaan kesän kynnyksellä, ja kirkossa se tarkoittaa rippikoulusesonkia. Helsinki ja Espoo pitävät leirinsä kesällä. Siivous tulee hoitaa ammattimaisesti erityisesti ryhmien vaihtuessa. Entä kun nuoren jalasta pitää poistaa punkki. 4. MERI TOIVANEN Jos lähdetään rippileirille, hyväksytään tartuntariskit Seurakunnat ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin tämän kesän rippikoulujen järjestelyissä. Tulosta odotetaan muutama päivä. | Kuva: Sanna Krook / Kirkon kuvapankki | uutisessee | ” Eikö tämä kummallinen vuosi olisi mitä hienoin tilaisuus toteuttaa rippikoulu kokonaan toisin. Seurakunnat ovat päätyneet täysin toisistaan poikkeaviin ratkaisuihin. Se kuuluu rippileirien luonteeseen aina, mutta erityisesti nyt. Viettääkö nuori sen ajan ratkiriemukasta riparia huoneessaan. Millaisin suojavarustein häntä lähestytään ja miten työnantaja tällöin takaa työntekijänsä turvallisuuden. Siitäkin muistutetaan, että koronaan liittyvä viestintä on aina kriisiviestintää. Seurakunnilla on paikallisten terveysviranomaisten kanssa edessään mittava savotta. Kaiken toiminnan siirtämistä syksylle ei pidetä perusteltuna, koska epidemian odotetaan jatkuvan myös silloin. Kysyn silti: Eikö tämä kummallinen vuosi olisi mitä hienoin tilaisuus toteuttaa rippikoulu kokonaan toisin. Palautetaanko heidät koteihinsa, joissa tartuntaketjut ovat valmiina syntymään. Kirkkohallitus antoi niille suuntaviivoja ohjeessaan lasten ja nuorten kesätoiminnasta. Nyt hänet ehkä kuljetetaan saaresta 80 kilometrin päähän koronatestiin. Vaikuttaa siltä kuin uskallus loppuisi rippikoulujen kohdalla, vaikka ne olisivat digitoteutuksille luontevin mahdollinen ympäristö. Jyväskylässä on valmistauduttu pitämään leirit loppuvuodesta. Leirielämyksen voima on kantanut viime vuosikymmenet mutta se tuskin kantaa enää vuosikymmeniä eteenpäin. Leirit olivat syntyessään uutta ja rohkeaa toimintaa. Kirkkohallituksen ohje linjaa, että rippikouluryhmän ei pidä joutua leirillä yhteyteen ulkopuolisten kanssa. Entä jos kymmenen sairastuu, mutta kukaan ei saa vakavia oireita, kuten nuorten kohdalla on mahdollista. Kaikki tietenkin toivovat, että kaikki menee hyvin. Entä majoitushuoneissa, joissa ilma on tiheänään hikeä ja hiilidioksidia. Seurakunnatkin sopeutuvat uuteen tilanteeseen. Myös erilaisia etäratkaisuja valmistellaan. Eri puolilla maata on suunniteltu rippikouluja suurinta hyvää ja pienintä pahaa etsien. Seurakuntien erilaisille ratkaisuille löytyy perustelunsa. Asiat eivät tietenkään ole yksinkertaisia. Miten turvavälit toteutuvat, kun nuoret menevät makaamaan kasaan. Sairaana ei tietenkään lähdetä leirille. Millainen on buffetpöydän hygienia. Itämisajat voivat kuitenkin olla pitkiä ja oireettomat saattavat tartuttaa. Jos joku sairastuu, tartuntatautilääkäri tekee päätöksen hoidosta, testaamisesta ja karanteenista. Siinä muistutetaan, että leirit ovat monelle perheelle henkisesti tärkeitä juuri tänä kesänä. Mikä olisi sellaista nyt. On pohjustettava uutta. Kirkon digiloikkaa on hehkutettu koko kevät. Toisessa vaakakupissa ovat epidemiariskit ja toisessa pelko siitä, että kokonainen ikäluokka jää tavoittamatta. Kirkkohallituksen ohjeessakin todetaan, että yhteydenpito koteihin ennen leiriä on tärkeää, jotta perheillä on riskeistä riittävä tieto. Turhia epidemiariskejä ei kannata ottaa ainakaan siksi, että vanhasta hittituotteesta ei uskalleta luopua. Monin paikoin suunnitelmat ovat kesken. Jos leirikeskuksessa on yhtä aikaa monta ryhmää, ne on pidettävä erillään myös ruokailuja pesutiloissa. Oulussa ja Turussa siirryttiin päivärippikouluihin. KOTIMAA | 20.5.2020 uutiset Y hteiskunta vähentää koronaepidemian rajoitustoimia. Tähänastisen näytön perusteella koronavirus tarttuu helposti yhteisessä asumisessa. Hämmästelen erästä asiaa. Tautia on myös eri määrä eri puolilla maata. Rippikoulu on kirkon menestystuote, ja leirijakso on vuosikymmeniä ollut sen ydin. Jos leiri pidetään, hyväksytään epävarmuus. Tavallisena vuonna useimmilla leireillä joku niiskuttaa tai yskii. Se kertoo tilanteen kinkkisyydestä. Silti yhdenkin rippileirin muuttuminen viruslingoksi olisi suuri takaisku
Kyse on siitä, mikä on kirkon suhde valtioon ja miten turvataan kirkon uskonnollinen autonomia, Veli-Pekka Viljanen sanoo. Mutta nyt on kyse siitä, että avataan lakikodifikaatio. – Perustuslakivaliokunnan huomautukset olisi voitu toteuttaa. – Uskoa ja tunnustusta koskevat asiat pitäisi siirtää kattavasopista, edes muodollisesti. Ollaan tilanteessa, jossa eduskunnalle pitää antaa kokonaan uusi kirkkolakiehdotus. Kirkkolain uudistamisessa ei ole kysymys teknisluontoisista kysymyksistä. Kirkon sisällä pitäisi Viljasen mielestä käydä nyt vakavaa keskustelua kirkkolaista ja sen asemasta. Se mahdollistaa useimmissa seurakunnissa jumalanpalvelusten ja muiden tapahtumien järjestämisen lähes normaalisti. Avaa ovet, mainosta tapahtumaasi Kotimaassa ja toivota jälleen väki tervetulleeksi! Seurakunta, nyt katse uudestaan avautuviin mahdollisuuksiin! Ota yhteyttä: Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi | kirkkolaki | T urun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ei pidä normaalina käytäntönä, että eduskunnan hallintovaliokunta on keskeyttänyt kirkkolakiehdotuksen käsittelyn ja informoinut asiasta Kirkkohallitusta pitkälle meneviä lainsäädännöllisiä ohjeita tai ehdotuksia sisältävällä kirjeellä. – Tässä ollaan nyt hyvin isojen asioiden kanssa tekemisissä. Hallintovaliokunnan kirje sisältää valiokunnan käsityksenä joukon ehdotuksia tai toiveita kirkkolain säätämiseen liittyen. Älä jää koronalamaannukseen. JUSSI RYTKÖNEN Lue Veli-Pekka Viljasen laajempi haastattelu Kotimaa24:stä. – Tämä liittyy toisaalta tietysti siihen asetelmaan, että kirkkolain säätämistapa on eduskunnalle ainutlaatuinen. | Kuva: Jukka Granström ” On aika erikoinen ajatus, että maallinen lainsäädäntöelin säätää kirkon opista, edes muodollisesti. 5. Pitkään valmisteltu kirkkolain uudistaminen tyssäsi maaliskuun lopussa siihen, että eduskunnan hallintovaliokunta perustuslakivaliokuntaa kuultuaan keskeytti lakiehdotuksen käsittelyn ja palautti asian kirkolle uuteen valmisteluun. Vaikka lakiehdotuksessa olisi muutospaineita, eduskunta ei voi muuttaa annettua ehdotusta, ainoastaan hyväksyä tai hylätä sen, Viljanen sanoo. – Se on nyt johtanut yhteentörmäykseen. Koko asiassa perusongelma liittyy Viljasen mukaan siihen, että eduskunta ei voi muuttaa kirkkolakiehdotusta. On aika erikoinen ajatus, että maallinen lainsäädäntöelin säätää kirkon Lakiuudistuksessa on pattitilanne autonomia | Kirkon sisällä tulisi nyt käydä keskustelua kirkkolain asemasta. Hallintovaliokunnan ja kirkolliskokouksen erilaiset linjauk set kirkkolain uudistuksessa merkitsevät pattitilannetta. Viljanen on osallistunut kirkolliskokouksen lainoppineena asiantuntijana kirkkolakiehdotuksen käsittelyyn. Viljanen kiinnittää huomiota siihen, että hallintovaliokunta menee viestissään Kirkkohallitukselle oikeastaan pitemmälle, kuin aikaisempi perustuslakivaliokunnan lausunto. Sellaisiin kuuluu Viljasen mielestä esimerkiksi kirkkolain ja -järjestyksen sisältöjen tarkistaminen. Niistä yksi on, että kirkkolakiehdotuksen muuttaminen olisi ti kirkkojärjestykseen. KOTIMAA | 20.5.2020 Kokoontumisia ja tapahtumia koskeva henkilörajoitus on valtioneuvoston päätöksellä höllentymässä 10 hengestä 50:een. Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen. Tapahtunut herättää perustavaa laatua olevia kysymyksiä esimerkiksi kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja alasta, kirkon autonomiasta sekä kirkon ja valtion suhteesta, Viljanen toteaa. Tämä on myös periaatteellinen kysymys. mahdollista nykyistä joustavammin. Kirkolliskokouksen kirkkolain uudistamiskäsittelyn pohjana oli Kirkkohallituksen esitys, joka lähti voimassa olevan sääntelyn kodifikaatiosta. Lisäksi hän on ollut kirkkolakiasiassa eduskunnassa perustuslakivaliokunnan kuultavana. Ne eivät olleet fundamentaalisia. Siinä yhteydessä ei Viljasen mielestä juurikaan arvioitu kirkkolainsäädännön sisällöllisiä kehittämistarpeita
Lähetysseuralta 400 000 euroa koronan vastaiseen työhön maailmalla Suomen Lähetysseura ohjaa vuoden 2020 aikana 399 000 euroa eri kohteissa tehtävään työhön koronaviruksen hillitsemiseksi. Gideonit kustantavat ja painattavat omat Raamattunsa itse. Ilkka Kantola Diakonissalaitoksen toimialajohtaksi Diakonissalaitos on nimittänyt teologian tohtori, diakoniajohtaja Ilkka Kantolan Diakonia ja sosiaalinen vastuu -toimialan toimialajohtajaksi. Tuomiokapitulin mukaan irtisanoutumisilmoituksen ajankohtaan vaikutti keskustelu siitä, miten piispanvaalia voidaan valmistella koronaepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa. Turussa piispanvaali marras-joulukuussa Turun arkkihiippakunnassa käydään piispanvaali loppuvuodesta, tuomiokapituli päätti keskiviikkona. Työnsä Kantola aloittaa 18.5., kun nykyinen toimenhaltija Marja Pentikäinen jää eläkkeelle. Uusi piispa aloittaa virassa 1.2.2021. Kaksi viimeistä kuukauttaan tehtävässä Kalliala toimii poikkeuksellisella, tuomiokapitulin myöntämällä jatkoajalla. Koska kirkolliset vihkimiset ovat vähentyneet ja rippikouluikäluokat pienentyneet, seurakuntien raamattuostosten pitkän ajan trendi on ollut laskeva. Korona-ajan kiinnostuspiikki on jatkoa Raamattu.fi-sivuston pitkään jatkuneelle kävijämäärien kasvulle. Yksittäiset ihmiset ostivat Raamattuja harvakseltaan jo ennen digiaikaakin. Piispa Kaarlo Kallialan viranhoito päättyy edellisenä päivänä. Netissä on useita suomenkielisiä raamattusivustoja, mutta Raamattu.fi on tiettävästi niistä käytetyin. Lisäksi raamattusovelluksiin ja -verkkosivuihin sisältyy käännöksiä monilla eri kielillä. Harva lukee Raamattua niin ahkerasti, että joutuu kulumisen vuoksi ostamaan uuden. Markku Kotilan mukaan markkina on kyllästetty: monessa kodissa Raamattua on useita kappaleita. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Raamattu saa uusia lukijoita, Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila toteaa. Raamattujen myyntitilastojen ulkopuolelle jäävät kristillisen Gideon-järjestön koululaisille, opiskelijoille, varusmiehille ja majoituslaitoksiin ilmaiseksi jakamat Uudet testamentit ja Raamatut. Valtaosan, noin 60 000, ostivat luterilaiset seurakunnat, jotka antavat Raamattuja vihkija rippilahjaksi. KOTIMAA | 20.5.2020 uutiset | lyhyesti | | raamattutrendit | K oronaepidemia on lisännyt Suomen Pipliaseuran ylläpitämän Raamattu.fi-sivuston kävijämääriä, järjestö kertoo. Ensimmäinen vaalipäivä on 5.11.2020 ja mahdollinen toinen kierros käydään 3.12.2020. Sähköisten Raamattujen valtti on helppokäyttöisyys: älypuhelimessa se on aina mukana. Kummankin kuukauden aikana lähes 60 000 eri käyttäjää selaili Raamattua verkkopalvelussa. Eikä runsas digiraamattujen käyttö istu myöskään mielikuvaan raamatunlukijoiden korkeasta keski-iästä. Yleiseen maallistumismielikuvaan peilattuna määrä tuntuu paljolta. Yksittäisistä Raamatun kirjoista tavanomaista enemmän on luettu Psalmeja sekä epidemian alkuvaiheessa Ilmestyskirjaa. ja päättyy 7.9.2020. Viime vuosina järjestö on jakanut niitä yhteensä noin 100 000 kappaletta vuodessa. 6. Koronahankkeet rahoitetaan seurakuntien ja yksityisten ihmisten lahjoituksista koostuvasta katastrofirahastosta sekä ulkoministeriön kehitysyhteistyötuella. Lähetysseura aloittaa uusia hankkeita useissa maissa. Eniten, viime aikoina noin 50 000 kappaletta vuodessa, menee rippiraamattuja. Kantola on työskennellyt Diakonissalaitoksen diakoniajohtajana vuodesta 2019. Korona toi raamattusivustolle uusia kävijöitä mobiilisovellukset | Suomalainen etsiytyy yhä useammin Raamatun äärelle mobiililaitteen tai tietokoneen avulla. Käyttäjätilastossa näkyi nopea kasvu maaliskuun puolivälin jälkeen, kun päivittäisten kävijöiden määrä nousi hieman yli 2 000:sta lähes 4 000:een. Tämäkin ominaisuus on kasvattanut suosiotaan koronaepidemian aikana. Valtaosa heistä on uusia, Pipliaseuran digisisällöistä vastaava Antti Siukonen kertoo. Vuoden 2019 alun jälkeen Raamattu.fi-sivustolla on vierailtu yli 500 000 tietokoneelta ja mobiililaitteelta. Maalis-huhtikuussa sivustolla on käyty ennätyksellisen paljon. Huhtikuun lopulla kävijämäärät laskivat ennätysmääristä. Psalmeista etsitään lohdutusta ja ajan koettelemaa näkökulmaa kriisiaikojen keskelle, Siukonen sanoo. – Tällä hetkellä palvelussamme käy 2 000–3 500 kävijää päivittäin. – Sähköisten palvelujen käyttäjämäärät ovat isompia kuin Raamatun asemaa koskevasta yleisestä keskustelusta voisi päätellä. Suomessa ostettiin viime vuonna noin 69 000 suomenkielistä koko Raamattua ja muutamia tuhansia Uusia testamentteja, selvisi Kotimaan tekemässä selvityksessä. Vaalin ehdokasasettelu alkaa 6.7. Niissä tuetaan terveydenhuoltoa ja tarjotaan köyhille ja syrjityille ihmisille hygieniatarvikkeita, psykososiaalista tukea, ruoka-apua sekä luotettavaa tietoa koronaviruksesta ja hygienian tärkeydestä. – Kaikenlainen epävarmuus saa osan ihmisistä etsimään yhtymäkohtia ajankohtaisten ilmiöiden ja Ilmestyskirjan kuvausten väliltä. Kirjakaupoista Gideon-Raamattua ei saa. Pipliaseuran julkaisemalla Piplia-mobiilisovelluksella Raamattua voi kuunnella myös äänikirjana. Kun järjestössä on analysoitu sitä, millaisia kohtia ihmiset Raamatusta lukevat, koronakaudella ovat korostuneet tulevaisuuteen ja toivoon liittyvät teemat. Kristillisessä kirjakaupassa pyhä kirja on ollut koronakevään kysytyimpiä tuotteita
Sen kyselyaineisto kerättiin viime vuonna, joten siihen koronaepidemia ei ehtinyt vaikuttaa. HEIKKI SALMELA Sacrum Oy on Kotimaata julkaisevan Kotimaa Oy:n tytäryhtiö. Mäntyrannan muJoka seitsemäs luki pyhää kirjaa vähintään kuukausittain 7. Pipliaseuralla on tavallista suurikirjaimisempi malli, mutta senkään fonttikoko ei kaikille riitä. huomioineet myös erityisryhmät. KOTIMAA | 20.5.2020 – Jotkut ovat arvioineet, että Suomessa on Vatikaanin jälkeen eniten painettuja Raamattuja maailmassa, kun määrä suhteutetaan asukaslukuun, Kotila kertoo. Hyvä tilanne johtuu pitkälti juuri seurakuntien jakamista rippikouluraamatuista. Suurin syy ilmiöön on suomalaisten keski-iän nousu. Vuonna 1938 ilmestynyttä edellistä kirkkoraamattua painattavat useat eri toimijat. Noin neljän vuoden välein julkaistavilla kyselytutkimuksilla selvitetään väestön uskonnollisuuden muutoksia. Pipliaseura on tämän raamatunkäännöksen ainoa kaupallinen kustantaja. Myös häitä on siirretty. Tarjolla on ääniraamattuja, sarjakuvaraamattuja, lastenraamattuja sekä Raamatun kertomuksia selkokielellä. I Kuva: Heikki Salmela Kun Kirkon tutkimuskeskus 2016 julkaisi viimeisimmän Gallup Ecclesiastica -tutkimuksen tulokset, yksi tutkimuksen yllättävimmistä havainnoista oli suomalaisten raamatunlukuinnon kasvu. Edellisessä kyselyssä vuonna 2011 vastaavat osuudet olivat 9 ja 22 prosenttia. Vähintään kerran vuodessa pyhää kirjaa luki 29 prosenttia. Koska vihkija rippiraamatut ovat vuonna 1992 julkaistua suomennosta, se on suomenkielisistä käännöksistä ylivoimaisesti myydyin. kaan isotekstisiä raamattumalleja kysytään jatkuvasti. Se, miten menossa oleva koronaepidemia vaikuttaa tämän vuoden raamattumyyntiin, selviää Kotilan mukaan vasta myöhemmin. ” Jotkut ovat arvioineet, että Suomessa on Vatikaanin jälkeen eniten painettuja Raamattuja maailmassa asukaslukuun suhteutettuna. Ne eivät ole mukana 69 000 myydyn Raamatun tilastossa. Seurakunnat ovat siirtäneet rippikouluja myöhemmäksi, ja on mahdollista, että se vähentää rippikoululaisten määrää. Viimeisimmän tutkimuksen aineisto oli kerätty vuonna 2015, ja silloin 14 prosenttia aikuisista suomalaisista luki Raamattua vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Pipliaseurassa ei ole huomattu merkkejä siitä, että digiraamattujen suosion kasvu söisi paperiraamattujen kysyntää. Huononäköiset on kuitenkin unohdettu. Korona-aikanakin Raamattu on ollut yksi tyypillisimmistä tuot teista, joita meille on tultu ostamaan. Silti sen yhteenlaskettu myyntimäärä jäi koko maassa alle tuhanteen. – Raamattuja menee kaupaksi joka päivä sekä nettikaupassa että myymälässämme. Sacrumin raamattuhyllyjen äärellä selviää, että kustantajat ovat Itselle ostettaessa suosituin malli on nahkakantinen, reunahakemistolla varustettu ja ilman reunakultausta ja vetoketjua oleva Raamattu, Sacrumin toimitusjohtaja Susanna Mäntyranta kertoo. Toiseksi eniten viime vuonna myytiin yhteiskristillisen Raamattu Kansalle -yhdistyksen tekemää Raamattu Kansalle -suomennosta, jonka eri malleja kirjakauppiaat myivät yhteensä hieman yli 3 000 kappaletta. Erityisesti lastenraamattuja menee hyvin kaupaksi. Seuraava Gallup Ecclesiastica -kysely julkaistaan loppuvuodesta. Raamattujen kuluttajamyynnissä laskua on koronakaudella ollut hieman, kertoo Suomen merkittävimpiin raamattukauppoihin lukeutuvan Sacrumin toimitusjohtaja Susanna Mäntyranta
Pidän ongelmallisena sitä, että ohjeet ovat ylimalkaisia. Onko teorian esittäjän asema, koulutus tai muu infor maatiolähde riittävä siihen, että hän olisi voinut päästä käsiksi huippusalaisiin tietoihin. KIRSI KANGAS Salaliitossa koronan kanssa V iime viikon Kotimaassa oli jut tu pandemiaan liittyen seura kuntien valmiussuunnittelus ta. Valmiussuunnitelman laatimisohje esittelee periaatteet, jois ta alueellisella ja paikallisella ta solla syntyy käytännön suunnitel mia ja toimintaa. Vuonna 2013 lai toin keskeisistä virheistä hoksautuksen silloi selle Kirkkohallituksen toiminnallisen puolen johtajalle ja hänen sihteerilleen. Eli kun seurakunnissa tehdään valmiussuunnitelmia ja tuntuu, että lyötte päätä seinään, vika ei ole teissä. KOTIMAA | 20.5.2020. Kiitän Erkki Kurrosta mielen kiinnosta seurakuntien valmius suunnittelua kohtaan. Ne eivät ota huo mioon kirkon yhteisiä toiminto ja ja ehdottavat seurakunnan tekevän asioita, jotka todellisuudessa hoidetaan kokonaiskir kossa muualla. Vika on ohjeissa. Korona on herättänyt useita salaliittoteorioita, joita varsin kin netissä levittävät hyvin va kuuttavasti esiintyvät henkilöt. Olen kuitenkin viime lokakuussa kirjoittanut kirk koherroille ja talousvastaaville, että mielelläni kerron tarkemmin asioista henkilökohtaisesti. Katkaistaan primitiiviseen syyllisen etsintään perustuvilta, perusteettomilta salaliittoteo rioilta siivet, ennen kuin ne eh tivät kylvää lisää pelkoa ja ahdis tusta jo olevan lisäksi. Ohjeesta käy ilmi, mihin lakeihin ja yhteiskun nan strategisiin asiakirjoihin käy tännöt ja velvoitteet perustuvat. Maailmanhisto ria tuntee surullisen paljon ta pauksia, joissa todellisesta tai kuvitellusta syyllisestä tehdään lopulta uhri. Seurakunnat ja tuomiokapitulit ovat monissa val miuteen liittyvissä asioissa itsenäi siä toimijoita, jotka etsivät toimi vat ratkaisut yhteistyössä paikal listen ja alueellisten viranomais ten ja muiden toimijoiden kanssa. Mitkä ovat niiden kehit telijän henkilökohtaiset taustat ja intressit. To tuutta salataan, mutta se paljas tuu vain harvoille ja valituille. Samat virheet ovat siis vie läkin mukana. Tällaisiin teorioihin tör mätessään on hyvä kysyä, missä ovat salaliiton konkreettiset to disteet. Asiasta kiinnostuneet voivat siis itse tutustua asiakirjaan ja arvioida sitä sekä mielipidekir joituksessa esitettyä kritiikkiä. ” Ohjeet antavat väärän kuvan siitä, mitä seurakunnalta oikeasti odotetaan poikkeusoloissa. Ne ovat käytännössä lähes tulkoon samat kuin vuosina 2005 ja 2013 annetut ohjeet. Ei kelvannut ulkopuolisen apu. Muun muassa hätämajoituk sen järjestäminen vuoden 2015 laajamittaisen maahantulon yh teydessä ja ratkaisut meneillään olevan koronaviruskriisin aikana ovat osoittaneet suomalaisen ko konaisturvallisuuden yhteistoi mintamallin voiman ja kirkon kyvyt. Jutusta kävi ilmi Kirkko hallituksen antaneen viimei simmät valmiussuunnittelun ohjeet viime lokakuussa. Joku jopa esittelee tietonsa tul leen suoraan ja väärentämättö mänä korkeimmilta voimilta. Ihmiskun nan on nyt syytä keskittyä taiste lemaan vain koronaa vastaan – ei toisiaan vastaan. Nyt voi joku ajatella, että kirjoittaja vain räk syttää ympäripyöreitä ilman konkretiaa. Salaliittoteorian kehittelijä pyrkii horjuttamaan seuraajien sa luottamusta viranomaisiin ja jopa tulossa olevaan rokottee seen. Näiden teorioiden levittäjät väit tävät, että totuus on aivan jota kin muuta kuin mitä virallisissa tiedotusvälineissä esitetään. Valitettavasti valmiussunnittelun ohjeet ovat täynnä virheellisiä ohjeita. Lisäksi ne ovat ylimitoitettuja ja sisäl tävät valtavasti asioita, joista seurakunnassa ei tarvitse huolehtia ja jotka ovat yhteiskun nan asioita. Niissä käytetään ilmaisuja, kuten ”seu rakunnan tulee” ja ”seurakunta voi”, sen sijaan, että kerrottai siin miten. Ja vaikka olen yrittäjä, veloituksetta. Ohjeet antavat väärän kuvan siitä, mitä seurakunnalta oikeasti odotetaan normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeus oloissa. TIMO-MATTI HAAPIAINEN valmiuspäällikkö, Kirkkohallitus https://evl.fi/plus/paatoksenteko/ kirkkohallitus/kirkkohallituksen-yleiskirjeet/yleiskirjeet-2019 Edellisen johdosta 8 mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. ERKKI KURRONEN Oulu Valmiussuunnittelun ohjeistuksesta varautuminen | Kirkkohallituksen ohjeet valmiussunnittelusta kaipaavat kipeästi päivittämistä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Asiakirja on laadittu ja päivi tetty yhteistyössä yhteiskunnan keskeisten valmiustoimijoiden – kuten ministeriöiden ja puolus tusvoimien – kanssa. Kaiken lisäksi ohjeis sa käytetään termejä, jotka ovat poistuneet armeijankin kielen käytöstä ja lainsäädännöstä. korvaa Ihmismieli alkaa vaikeuksien ja ahdistusten keskellä yleensä etsiä syyllistä. Ohjeet viittaavat yhteiskunnan toimintamalleihin, joita ei ole olemassakaan. Seurakunnan valmiussuunni telman laatimisohje 2019 löytyy netistä Kirkkohallituksen yleis kirjeen 14/2019 liitteenä. Seurakunnat ja tuomio kapitulit ovat nopeassa tahdissa löytäneet toimivia ratkaisuja mo nimutkaisiin ongelmiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Suu rin osa niiden sisällöstä oli mukana jo 1980lu vulla annetuissa ohjeissa
Kyllä kulkutaudista selvitään. Sii nä on toistaiseksi onnistuttu. Viisas varautuu seuraavaan vit saukseen. Samalla uusi kirkkoherra tulee seurakunta laisille tutuksi. Me luterilaiset emme ole tottuneet viemään ruokiamme ja juomiamme kirkkoon siunattavaksi. Se on naseva pelkistys. Kulkutaudin riskit ihmisen tervey delle, koronasta johtuva talouden ah dinko ja yhteiskunnan henkinen sekä sosiaalinen tila liittyvät toisiinsa kiin teämmin kuin ajattelemmekaan. Huoltovarmuuden perusasiat on pidettävä omissa käsissä. Kirjoitan tätä rukoillen ja rukoilen, että Hän on läsnä myös sinun tätä lukiessasi. Edessämme on ”uusi normaali”. Kriisioloissa koetellaan niin kansalaisten kuin koko yhteiskun nan kestokykyä. Käsiä pitää pestä tuhka tiheään, ja turvavälit on muistettava. JARNO STRENGELL Kirkkovaltuutettu Mikkeli Mikkelin kirkkovaltuusto valitsee uuden kirkkoherran K ansalaisia rohkaistaan kulkutaudin keskellä lentäväl lä lauseella ”Kyllä tästä selvitään”. Monet sanovat vähän kyynisestikin, että muutokset yhteiskun tien toiminnassa ja ihmisten elämässä poikkeusolojen jälkeen ovat sittenkin vähäiset. Se on lopun perin jokaisen kansalaisen vastuulla. Nämä kolme ovat yhtä aikaa toinen toistensa syitä ja seurauksia. Yhteiskunnan kesto ja toipumiskyky, resilienssi, on noussut avainasiaksi kulkutaudin kukistamisessa ja ikävien seurausten kor jaamisessa. Erityisesti ruoka, energia ja vesi on saatava omasta takaa, mahdollisimman läheltä ja varmuudella kaikissa olo suhteissa. Ehtoollisyhteys koronaaikana ja muutenkin Karanteenissa striimattuja jumalanpalveluksia seuraavat eivät ole ainoat ehtoollisyhteyttä kaipaavat, mutta nyt ymmärrämme yhteyden ja rukouksen merkityksen. Mikkelin kirkkoherran valin taan liittyvät vaalipaneelit ja vaa lisaarnat pitää järjestää yleisölle avoimina sekä lähettää internetin kautta katsottavana. Ilmaston lämpeneminen ja kovan turvallisuuden vaatimukset eivät ole hävinneet minnekään. Kestokyvyn vahvistaminen niin kansalaisen kuin koko yhteiskun nan vinkkelistä on syytä pitää koronanjälkeisten jälkipohdintojen kärjessä. Meno jatkuu kuten ennenkin, uskotaan ja väi tetään. Kun on keskinäistä luottamusta ja oikeudenmukaisuut ta, on myös resilienssiä – ja vähemmän kaiken lamauttavaa pelkoa. Kulkutaudin leviämistä on estetty rajoituksilla. Kirkkovaltuuston 5.5.2020 kokous päätti äänin 23–10 esit tää tuomiokapitulille, että Mik kelin kirkkoherra valitaan syk syllä 2020 kirkkovaltuuston va litsemana. Mie luummin kuin kohauttaa olkapäitään kannattaa miettiä ratkaisuja yhteiskuntaa lamauttavien yllätysten varalta. Uusi kirkkoherra on mahdollis ta valita joko kansanvaaleilla tai kirkkovaltuuston valitsemana. Mehän uskomme näin. Nämä esimerkit voi sivuuttaa käytännössä mahdottomina. Kulkutautia ei pidä päästää riehumaan uudelleen. Seurakunnan hallintojohta ja Markku Salmi jää samaan aikaan eläkkeelle kirkkoherran kanssa, ja seurakunnan johta misjärjestelmää uusitaan, joten on tärkeää, että muutoksen kes kellä seurakunta saa mahdolli simman sopivan henkilön kirk koherraksi. Yle sitä viljelee eri tyisesti. Pitkään jatkuva pelkojen höystämä epävarmuus voi muuttaa tilannetta. Maailmanlaajuisia ikäviä yllätyksiä pandemian muodossa tai muutoin iskee vastakin elämäämme. Lisäksi kirkkovaltuuston va litessa kirkkoherran saa kirk kovaltuusto nähtäväkseen ulko puolisen arvioitsijan henkilötes tit ehdokkaiden pätevyydestä, henkilöstöjohtamisesta, talous osaamisesta ja henkisistä omi naisuuksista tehtävään. Myös kaupunginjohtajan va linnassa käytetään samaa valin tatapaa eli kaupunginjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto. Niitä ei voida käyttää, jos valintatapa on kansanäänestys. Voisiko mediajumalanpalvelukseen liittää nämä ehtoollisen asetussanat niin, että kotonakin kaikki voisimme olla yhdessä yhteydessä kolmiyhteisen Jumalan edessä. Nii den höllentäminen ei tarkoita paluuta aikaan ennen pandemiaa. Vaara ei ole ohi. 9 KOTIMAA | 20.5.2020. Nyt rajoituksia on alettu purkaa. Mikkelin kirkkovaltuusto pe rusteli kokouksessaan vaalita paesitystä muun muassa sillä, että edellisessä Mikkelin kirk koherran kansanvaalissa 2011 äänestysprosentti oli alle seitse män ja Mikkelin kirkkovaltuus to koostuu viidestä eri ryhmästä, eikä yhdelläkään ryhmällä ole yli puolta kirkkovaltuutetuista, jo ten demokratia toteutuu myös kirkkovaltuuston valitessa kirk koherran. LEENA KONTULA Helsinki ” Kriisioloissa koetellaan niin kansalaisten kuin koko yhteiskunnan kestokykyä. Tiedän, että jotkut yksin radion tai television ääressä messuun osallistuvat varaavat pöydälleen mehutai viinipikarin ja piparin nauttiakseen pyhän ehtoollisen. Samaa valintatapaa ovat käyttäneet esimerkiksi Ha minan, Helsingin, Lappeenran nan ja Tampereen seurakunnat. Ajatuskokeena voi miettiä, miten toimisimme, jos sähköt olisivat katkoksissa muutamankin vuorokauden tai jos Tanskan salmet olisivat tukossa niin, että meriliikenne meille ja meiltä ei toimisi muutamaan viikkoon. Niiden pe rusteella seurakunnan jäsen voi halutessaan kertoa oman mieli piteensä ennen äänestystä kirk kovaltuutetuille. Me uskomme, että rukoilessamme Jeesus on läsnä tässä ja nyt. Haluttaessa tämäkin voinee olla mahdollista. Ainakaan henkilökohtaisia vastuita ei saa pur kaa. Jos on näin, näkymä on lohduton. Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat yhteiskunnan kesto ja toi pumiskyvyn ytimessä. Kesto ja toipumiskyky ei ole joutunut ainakaan vielä äärim mäisen tiukille. Nurkan takana meitä odottavat aina uudenlaiset yllätykset. Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan kuuluu noin 40 000 jä sentä, seurakunnan korkein vir kamies ja hengellinen johtaja on kirkkoherra Juha Palm, joka jää eläkkeelle loppuvuodesta 2020. Kyllä tästä selvitään SEPPO KÄÄRIÄINEN Kirjoittaja on ministeri. Ja tottahan se onkin
Ufouskomuksiin perehtynyt tuleva pappi toivoo kirkolta rohkeutta kuunnella ihmisten kokemuksia. KOTIMAA | 20.5.2020 Kun ufot lensivät saarnatuoleihin Moni hengenmies otti kantaa lentäviin lautasiin 1970-luvun ufobuumin aikana, mutta virallinen kirkko ei asiaa kommentoinut. | Kuva: Mary Evans Picture Library/Lehtikuva paranormaalit ilmiöt 10. Samaan aikaan kaupungissa sattui sähkökatkos. TEKSTIT???|???HEIKKI SALMELA Lentomatkustaja väittää kuvanneensa tämän ufon 1950-luvulla Méxicon yläpuolella. Kristinusko ei humanoidien olemassaoloon kaadu
Kirjan ovat toimittaneet uskontotieteilijä, filosofian tohtori Jaakko Närvä ja Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg. On helppo nähdä, miksi Sohlberg nivoo ufokontaktiliikkeen osaksi länsimaista esoteriaa ja new age -henkisyyttä. Suomen toistaiseksi merkittävin ufobuumi koettiin 1970-luvulla. Kirja on ensimmäinen laajalle yleisölle julkaistu ihmisten ufouskomuksia tarkasteleva suomenkielinen tietokirja. – Lentolaitteena ufo rikkoo perinteisiä luonnonlakeja ja on jotakin, joka tulee perinteisen materiaalisen todellisuuden ulkopuolelta. Selvästi useampi uskoo ufojen ja vieraiden sivilisaatioiden olemassaoloon. Toisaalta ufouskomukset muistuttavat kansanperinteen kertomuksia erilaisten yliluonnollisten olentojen, kuten keijujen ja enkelien, kohtaamisista. Demoninen manifestaatio. Lisäksi ufohavaintoihin liittyy usein tuntemuksia jostakin korkeammasta, selittämättömästä tai mystisestä, Jussi Sohlberg perustelee. Uutuuskirjassa ufojen olemassaoloon myönteisesti suhtautuvat näkemykset jaetaan kolmeen pääluokkaan: kansanomaisiin ufouskomuksiin, ufokontaktiliikkeen esoteerisempiin näkemyksiin sekä kristillisiin ufotulkintoihin. Yhdistystoiminta kukoisti. Jumalan vaikuttama lopunaikojen merkki. Kuumimmillaan buumi oli keväällä 1971, jolloin uusista ufohavainnoista kerrottiin mediassa päivittäin. Lehdet, radio ja televisio uutisoivat säännöllisesti kansalaisten ufohavainnoista, ja aiheeseen liittyviä kirjoja julkaistiin runsaasti. Liikkeen piirissä puhutaan esimerkiksi ufokontakteihin liittyvistä paranormaaleista kokemuksista, todellisuuden näkymättömistä tasoista, humanoidien roolista ihmislajin kehityksessä, korkeammasta totuudesta, uuden aikakauden tulemisesta ja jälleensyntymästä. Yhdysvaltalaisen hävittäjälentäjän kuvaamalla videolla näkyy tunnistamaton lentolaite. Kristilliset ufotulkinnat saavat osansa huomiosta huhtikuussa ilmestyneessä teoksessa Arvoituksia avaruudesta – Näkökulmia ufouskomuksiin (Gaudeamus). Kirjan keskeinen teesi on tulkita kaikki nämä näkemykset uskonnollisuus-käsitteen alle. Vain vajaa kolmannes vastaajista oli väitteen kanssa täysin eri mieltä. S iinä se kiitää ja kääntyilee. Ufoja koskevat ajatukset vaikuttavat havain» 11. Vuosikymmenten aikana ufohavaintoja on kristillisten yhteisöjen piirissä selitetty kaikilla näillä tavoilla. Modernin ufoajan katsotaan alkaneen toisen maailmansodan jälkeen, jolloin syntyivät käsitteet ufo ja lentävä lautanen. KOTIMAA | 20.5.2020 Ufo havaittiin Maspalomasissa Kanarian saarilla 1976. Jos kyse ei ole inhimillisen insinööritieteen taidonnäytteestä, niin mikä videolla näkyy. Nyky-Suomessa ufohavainnoksi luokiteltava kokemus on noin viidellä prosentilla väestöstä, kirjan tekijät arvioivat. Teoksessa ei oteta kantaa siihen, onko ufoja oikeasti olemassa. Viime vuonna julkaistussa Tiedebarometrissa noin 17 prosenttia suomalaisista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”Vaikka ufohavaintoja ei ole kyetty tieteen keinoin todentamaan, on selvää, että vierailuja ulkoavaruudesta maahan on tapahtunut” kanssa. Jo sitä ennen länsimaissa oli havaittu eräänlaisia esi-ufoja: mystisiä ilmalaivoja, kummituslentokoneita ja aaveraketteja. 1990-luvulla ufot palasivat otsikoihin Salaiset kansiot -sarjan sekä tuottaja Juhan af Grannin ja lääkäri-kirjailija Rauni-Leena Luukanen-Kilden lausuntojen myötä. Paikkakunnista tunnetuksi tuli muun muassa Pohjois-Pohjanmaan Pudasjärvi, josta havaintoja raportoitiin erityisen paljon. Huomion kohteena on ufonäkemysten psykologinen, sosiologinen ja uskonnollinen tausta. | Kuva: Mary Evans Picture Library/Lehtikuva ” Lentolaitteena ufo rikkoo perinteisiä luonnonlakeja ja on jotakin, joka tulee perinteisen materiaa lisen todellisuuden ulkopuolelta. Aito vieras toisesta sivilisaatiosta. Niin sanotussa ufokontaktiliikkeessä katsomukselliset piirteet on artikuloitu selkeämmin ja ne liittyvät isompaan näkemykseen kosmoksesta, ihmisen asemasta sekä todellisuuden henkisestä luonteesta. Pentagon julkaisi videon huhtikuussa. Keskustelutilaisuudet keräsivät yleisöä
On asioita, joita kristittykään ei voi täysin käsittää. – Toivoisin kirkolta avointa ja elämän kirjoa reilusti ihmettelevää asennetta. Hän perusti Suomen Planetistien Seura -nimisen ufoyhdistyksen ja oli vakuuttunut ”Luojan luomien avaruus-asukkaitten” olemassaolosta. – Herätyskristillisissä yhteisöissä on suhtauduttu avoimen kielteisesti ajatukseen humanoidien välittämästä hengellisestä ilmoituksesta. Jo ennen ensimmäisen suomenkielisen ufokirjan ilmestymistä adventistipastori Wiljam Aittala kirjoitti teoksen Kaikkeuden sanoma avaruuskauden ihmiselle (Kirjatoimi 1959), jossa hän piti varmana, että ihmiskunta on toistuvasti ollut kanssakäymisessä muiden maailmojen asukkaiden kanssa. Jokainen etsii perimmäistä totuutta omalla tavallaan. Ufohavainnoista ja -kokemuksista puhutaan yhteiskunnassa yhä avoimemmin. Siksi toivon kuuntelevaa ja ymmärtävää ilmapiiriä, jossa erikoisiakin kokemuksia on turvallista jakaa, Multian seurakunnan papiksi helatorstaina vihittävä Leppänen toteaa. Suhtautumistavan taustalla on nähtävissä monta syytä. – Rajatietoon suuntautuvalla henkilöllä on matalampi kynnys tulkita ilmiö vieraan sivilisaation edustajaksi. Merikallio lukeutui Suomen 1960–70-lukujen tunnetuimpiin ufokeskustelijoihin. Raamatun sisällöistä muinaisiin avaruusmatkalaisiin ja heidän lentolaitteisiinsa on yhdistetty muun muassa Genesiksen kertomus ”Jumalan pojista”, Jumalan Elialle lähettämät lentävät tulivaunut, Jeesuksen nouseminen pilvessä taivaaseen, Hesekielin kirjan lentävä pilvi, jonka keskellä näkyy erikoisia olentoja ja ”hehkuvan metallin kaltaista” sekä se, miten Jumala johdatti juutalaisia autiomaassa tulija pilvipatsaan avulla. Jyrkkä kriittisyys ei kuitenkaan ole kristillisen ufopohdinnan koko kuva. Planetistien Seurassa oli mukana muitakin pappeja ja hengenmiehiä, kuten tunnettu tuomiorovasti Eino Sares. 12. Osa papeista ja saarnaajista on tieteeseen tukeutuen kieltänyt ufojen ja humanoidien olemassaolon kokonaan, osa on arvellut niiden olevan saatanallista alkuperää. Jotakuta toista selittämätön havainto voi hämmentää hetken ja sitten se unohtuu. Pääosin suomalaispappien suhtautuminen muinaiset astronautit -teoriaan näyttää kuitenkin olleen torjuvaa. Merikallio opetti saarnatuolista, että kun Jeesus aikojen lopulla noutaa kristityt luokseen taivaaseen, hän toteuttaa sen lentävien lautasten avulla. Kristinusko antaa turvan hämmentävien kokemusten ja eksistentiaalisen eksyneisyyden äärellä. – Mielenterveysongelmista näissä havainnoissa ja uskomuksissa on kyse vain harvoin. Kristuksen armo koskettaa kaikkia, jotka maailmankaikkeudessa elävät. Moni voi arkailla puhua erikoisista kokemuksistaan peläten leimautumista. Keskeinen osa 1960–1970 -lukujen ufokeskustelua oli muinaiset astronautit -teoria. Yllättäen muinaisastronauttiteorian edustama vaihtoehtoinen raamatuntulkinta on saanut kristillisten yhteisöjen piirissä myös kannatusta. Väitettä tukevia todisteita on löydetty uskontojen pyhistä teksteistä, legendoista, luolamaalauksista ja muusta arkeologisesta taiteesta, menneisyyden esineistöstä, monumenteista ja raunioista. KOTIMAA | 20.5.2020 paranormaalit ilmiöt Nousiko Jeesus taivaaseen lentävällä lautasella. Myöhemmin hän on pitänyt esillä ufoilmiön demonologista tulkintaa, mutta on puhunut myös Jumalan palveluksessa olevista hyvistä enkeliufoista. Luterilaisista vaikuttajista teoriaan suhtautuivat myönteisesti muun muassa 1960–70-lukujen ufokeskusteluun näkyvästi osallistuneet Vilppulan kirkkoherra Arvi Merikallio, kirjailija-pappi Voitto Viro sekä ministerinäkin toiminut keskustapuolueen kansanedustaja, pastori Juho Tenhiälä. – Teologina ajattelen, että vaikka maailmankuva on Raamatun ajoista muuttunut monella tavalla, silti Kristus pysyy kiintopisteenä kaiken keskellä. Demoninen tulkinta on ollut vallitseva erityisesti vapaakristillisten yhteisöjen ja luterilaisten herätysliikkeiden piirissä, Jussi Sohlberg arvioi. Myöhemmin toisenlaisia myönteisiä tulkintoja esittivät muun muassa vilppulalainen rovasti Arvi Merikallio ja luterilainen pappi ja kirjailija Voitto Viro. – On ihmisen kaipuun laadusta kiinni, mihin hän turvautuu. Leppäsen mukaan virallisille kannanotoille ei ole tarvetta nytkään, mutta kirkon kannattaisi silti lähestyä aihetta tähänastista rohkeammin. Tietyistä samankaltaisuuksista huolimatta monenlaiset ufouskomukset eivät vastaa eksistentiaalisiin kysymyksiin yhtä kattavasti kuin kristinusko. Olisi eduksi, jos myös seurakuntien työntekijöillä olisi halua ja kiinnostusta keskustella näistä kokemuksista. Vapaakristillisissä yhteisöissä teoria näyttää saaneen kannatusta erityisesti adventistien keskuudessa. Teorian mukaan maapallolla on kautta aikojen vieraillut avaruuden humanoideja, jotka ovat olleet yhteydessä ihmispopulaatioihin ja jättäneet jälkensä kulttuuriin ja uskontoihin. tojen tulkintaan ja päinvastoin, Sohlberg toteaa. Vähäisin ei ole ollut huoli siitä, että ufoilmiö houkuttelee ihmisiä pois kristinuskon tarjoamien vastausten ääreltä. Arvoituksia avaruudesta -kirjan kirjoittajiin lukeutuva Aleksi Leppänen yllättyi omaa artikkeliaan valmistellessaan siitä, miten paljon samankaltaisia piirteitä ufotradition ja kristinuskon väliltä löytyi. Planetistien Seuran toimintaan osallistui myös kärkevästi ajankohtaisiin ilmiöihin kantaaottava saarnaaja Leo Meller. Etenkin varhaisvaiheessa, 1940–50-luvuilla, moni hengenmies ja -nainen piti ufohavaintoja Jumalan vaikuttamina lopunajan merkkeinä. Viro puolestaan piti ufoja ja humanoideja mahdollisena selityksenä monille Raamatussa kuvatuille tapahtumille. ” Lankeemus–synti– pelastus -tematiikka näkyy jäsentyneemmissä ufouskomuksissa, kuten ufokontaktiliikkeessä, samoin näkyy kristillisyydelle keskeinen lähimmäisenrakkauden korostus. Evankelis-luterilainen kirkko ei instituutiona ottanut kantaa ufokysymykseen edes 1970-luvun kuumimman ufobuumin aikana. Ufotraditioon liittyvän esoteerisuuden vuoksi kristinuskon edustajien ufokommentit ovat olleet pääosin kriittisiä. – Esimerkiksi lankeemus–synti–pelastus -tematiikka näkyy jäsentyneemmissä ufouskomuksissa, kuten ufokontaktiliikkeessä, samoin näkyy kristillisyydelle keskeinen lähimmäisenrakkauden korostus, Leppänen luettelee. Yhdistystä kutsuttiinkin pappien ufokerhoksi. Leppänen ja Jussi Sohlberg uskovat, että Raamatulla ja kristinuskolla on annettavaa voimakkaitakin ufokokemuksia kokeneille. ” On ihmisen kaipuun laadusta kiinni, mihin hän turvautuu. Lisäksi kriittisyyteen on vaikuttanut se, että ufoilmiötä ja ajatusta muiden planeettojen asukkaista ei ole löydetty Raamatusta, Sohlberg toteaa. Joidenkin mukaan avaruusmuukalaisten alukset ovat toimineet jopa kristillisten pyhäkköjen esikuvina: kirkkorakennusten arkkitehtuurissa on nähty rakettia muistuttavat yksityiskohtia. Asiasta kerrotaan Arvoituksia avaruudesta -kirjassa. Juuri siksi on tärkeä pitää ovet auki kaikille, jotka haluavat tarttua kristinuskon tarjoamaan pelastukseen, Leppänen toteaa. Siksi koko ilmiötä ei voi kuitata järkkyneen mielen temppuiluna. Jokainen etsii perimmäistä totuutta omalla tavallaan
KOTIMAA | 20.5.2020 13
Egyptin naisten asema on hänen sydäntään lähellä, Takla sanoo. vien asioiden puolesta, Takla vakavoituu. Elämänsä aikana Takla on rikkonut, jos ei sääntöjä niin normeja etenkin siitä, mikä yhteisön mielestä on sopivaa ja suositeltavaa egyptiläiselle naiselle. Uutiset koronaviruksesta ovat jo huo lestuttavia. On maaliskuun alku Kairossa. Koin, että se oli kuin yksi unelmieni täyttymys. Takla kunnioittaa Egyptin entisen presidentin Hosni Mubarakin vaimoa Suzanne Mubarakia Egyptin naisten aseman parantajana. TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI ARVONEN ” En ole koskaan miettinyt, mitä voin tehdä tai olisi sopivaa tehdä, olen aina vain tehnyt ja toiminut tärkeiden ja kiinnostavien asioiden puolesta. manarvoisesti eikä nosta naisia tai kristittyjä esille esimerkkeinä vaan kaikki ovat hänelle samalla lailla egyptiläisiä. Miten aika ja energia on voinut riittää tähän kaikkeen. Hän sanoo olleensa huolissaan myös ilmastonmuutoksesta jo kauan ennen huolen nousemista globaaliksi keskustelunaiheeksi. Tätä Takla pitää presidentin ansiona. – Presidentti julisti vuoden 2017 Egyptin naisten vuodeksi. Siksi hän suostuu haastatteluun, vaikka ei niitä yleensä anna. Hän on myös kristitty, joka on puhunut muslimien ja kristittyjen vuoropuhelun puolesta jo pitkään. Hän kokee Egyptin johdossa kesästä 2013 olleen Abdel Fattah Al Sisin olevan ensimmäinen Egyptin presidenteistä, joka on kuunnellut häntä ja hänen toiveitaan. – En ole koskaan miettinyt, mitä voin tehdä tai olisi sopivaa tehdä, olen aina vain tehnyt ja toiminut tärkeiden ja kiinnostaEdelläkävijän unelmat ovat toteutuneet Egyptiläinen Leila Takla on puhunut Egyptin ja arabimaiden naisten puolesta jo vuosikymmeniä. – Al Sisi on ehdottomasti Egyptin paras presidentti! Hän on mahtava mies. Kerran hän vietti juhlapäiväänsä itsenäisyyspäivän vastaanotolla Urho Kekkosen vieraana. Nykypäivän Egypti on Taklalle monessa mielessä unelmien täyttymys. Takla on monen roolin nainen: parlamentaarikko, professori, kirjailija ja naisasia-aktivisti. Hän on perustanut ja toimii edelleen puheenjohtajana myös egyptiläisten Suomi-ystävyysseurassa. Myöskään rämäkkyys ei kuulu egyptiläisen naisen eikä etenkään iäkkäämmän naisen perushyveisiin. Hänen syntymäpävänsä on 6.12. Ei halata, ei kätellä, ja kädet pitää pestä hyvin, Takla sanoo tiukasti. Työtehtäviensä ja luottamustoimiensa lisäksi Takla on perustanut ja johtanut lukuisia eri maiden ystävyysseuroja Egyptissä. Viimein hän saa iloita naisten aseman paranemisesta. Egyptissä on nyt ennätykselliset kahdeksan naisministeriä. – Nyt pitää noudattaa ohjeita. – Koska minä olen hullu, Takla vastaa ja nauraa raikuvan rämäkästi. haastattelu S uomella on erityinen sija egyptiläisen Leila Taklan elämässä. – Al Sisi on ainutlaatuinen, koska hän kohtelee kaikkia sa14 KOTIMAA | 20.5.2020. – Olen puhunut kaikille Egyptin presidenteille [ Gamal Abdel] Nasserista lähtien erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantamisesta, mutta myös nuorten ottamisesta mukaan päätöksentekoon, Takla kertoo. Naisten oikeudellisen aseman parantaminen niin Egyptissä kuin laajemminkin arabimaissa on ollut yksi Taklan elämäntehtävistä. Leila Taklan ja Suomen välillä on kohtalonyhteys. Hänen ansioluettelonsa lista pelkästään kaikista niistä kansallisista ja kansainvälisistä luottamustoimista, joissa hän on ollut aikansa ensimmäinen nainen tai ensimmäinen arabitaustainen nainen, on hämmentävän pitkä. – Perheoikeuden osastot Egyptin oikeuslaitokseen, egyptiläisen naisen oikeus siirtää kansallisuus lapselleen silloin kun lapsen isä ei ole egyptiläinen, naisten oikeus avioeroon, luettelee Takla keskeisimpiä jo tapahtuneita naisen aseman oikeudellisia parannuksia, joissa hän on ollut merkittävä taustavaikuttaja
Takla lensi opiskeluaikoinaan Yhdysvaltoihin Helsingin kautta ja halusi tutustua pohjoisen maan pääkaupunkiin. Takla perusti Egyptiin Suomi-ystävyysseuran, jonka hän sanoo olevan edelleen olemassa. Hän näyttää vanhoja mustavalkovalokuvia, joissa on monia tuttuja hahmoja Kekkosen lisäksi: Veikko Vennamo, Paavo Väyrynen. Minun syntymäpäiväni on kuudes joulukuuta, teidän itsenäisyyspäivänne. – Osuin pienellä budjetillani opiskelijahostelliin, josta en odottanut liikoja, mutta yllätyin positiivisesti, miten siisti paikka oli ja miten innoissaan ihmiset olivat tavatessaan minut, yksin matkustavan egyptiläisen naisen, Takla kertoo. Kuuntelin usein isäni ja isoisäni jutustelua ja päätin, että haluan ymmärtää mistä he puhuvat. – Kohtalonyhteyshän tämä on. – Myös ystäväni presidentti [ Tarja] Halonen on kysynyt minulta samaa, miksi ja miten Suomi tuli elämääni, Takla kertoo ja eksyy muistelemaan muita tapaamiaan Suomen presidenttejä Urho Kekkosesta alkaen. Oikeustieteen terminologia tuli hänelle tutuksi jo pikkutyttönä. Tärkeintä on se, minkä ikäiseksi ihminen itse tuntee itsensä, Takla sanoo. Takla lähti opiskelemaan oikeustiedettä ensin Kairon yliopistoon, jossa hän suoritti kandidaatin tutkinnon. Suomi tuli Taklan elämään vahingossa, ja Yhdysvaltojen vuoksi. Leila Taklan isä oli juristi ja toimi kansanedustajana. – Myös isoisäni oli juristi. Presidenttien ja poliitikkojen lisäksi hänen menneiden vuosikymmenten Suomi-muisteluissaan vilisee niin vaikuttajien kuten Aatos Erkon nimiä kuin tataaritaustaisia turkiskauppiaita. – Minulla ja Suzanne Mubarakilla oli paljon yhteisiä intressejä ja ideoita, hän teki hienoa työtä naisten aseman eteen. Takla syntyi perheen kolmanneksi ja nuorimmaksi lapseksi. Kerran olin Kekkosen itsenäisyyspäivän vastaanotolla juhlimassa syntymäpäivääni, Takla sanoo. Myöhemmissä värikuvissa Takla poseeraa Sauli Niinistön ja Tarja Halosen kanssa. » ta löytyvästä digimuotoon muutetusta The New York Times -sanomalehden artikkelista marraskuulta 1978 selviää, että Taklan tohtorintutkinto on vuodelta 1962. Ja suomalaiset ihanat ihmiset! Minulla on niin ikävä suomalaisia ystäviäni – ja monet heistä ovat jo kuolleet. Ehkä osaksi siksi päätin seurata isäni jalanjälkiä, Takla muistelee. Takla ei halua puhua iästään, mutta verkosEgyptiläinen Leila Takla on rikkonut elämänsä aikana monia naiseuteen liittyviä normeja. 15 KOTIMAA | 20.5.2020. – Olen matkustanut paljon, mutta Suomi on tärkeällä sijalla sydämessäni. – Tiesin, että vanhempani toivoivat minusta poikaa, jotta perheen nimi säilyisi. – Ikä, se numeerinen fakta, on ihan sivuseikka. Sen jälkeen opinnot jatkuivat Yhdysvalloissa, jossa hän suoritti ensin Los Angelesin Etelä-Kalifornian yliopistossa maisterintutkinnon ja väitteli tohtoriksi New Yorkin yliopistosta
Taklalle uskonelämässä on tärkeintä oma ” Myös ystäväni presidentti Halonen on kysynyt minulta samaa, miksi ja miten Suomi tuli elämääni suhde Jumalaan ja rukous sen kanavana. raamattu on kovat, vihreänhohtavat sijaitsevat n.200 -sivuiset apokryfikirjat. Keskikokoisessa Raamatussa Apokry. – Kirjassa halusin tuoda esille islamin ja kristinuskon yhteisiä asioita ja hyviä esimerkkejä rinnakkainelosta ja molemminpuolisesta kunnioituksesta jo aina profeetta Muhammedin ajoista lähtien. Mitä Takla pitää monipuolisen työuransa suurimpana saavutuksena. koodilla PIPLIAKEVÄT saakka Tilaukset pipliakauppa fi Sinä olet arvoka Laadukas nahkakantinen lahjaraamattu tai virsikirja kultaisella nimipainatuksella koodilla PIPLIAKEVÄT Rauhaa Raamatusta Keskikokoinen Raamattu, Grafiitti. Leila Taklalle tärkeä aihe on myös nuoriso ja nuorten mahdollisuudet. 92-käännös. raamattu Keskikokoisessa Raamatussa on kovat, vihreänhohtavat kannet. Paavi Shenouda III oli Egyptin ortodoksikirkon johtaja vuosina 1971–2012. Emme koe vainoa, elämme hyvää elämää synnyinmaassamme. Takla on kirjoittanut useita kirjoja, mutta yhtenä merkittävimmistä teoksistaan hän pitää vuonna 2010 englanniksi ilmestynyttä kirjaa Kristillinen ja islamilainen perintö. haastattelu – Alkuvuosina toiminta oli aktiivista ja saimme paljon Suomea esille Egyptissä. – Mursin aika oli todellista helvettiä maan päällä. Egyptin perustuslain laatimiseen hän on osallistunut kahdesti. Ainoa synkkä poikkeus tähän on vuoden 2011 vallankumouksen jälkeinen lyhyt islamistien valtakausi, jolloin presidenttinä oli Muslimiveljeskuntaan kuulunut Mohamed Mursi. Kansanedustajana ollessaan Takla ehdotti lakimuutosta, joka sallisi jo 25-vuotiaiden valinnan eduskuntaan. 16 KOTIMAA | 20.5.2020. – Sen Jumalan nimeen, jota me kaikki rukoilemme, sanoi aina entinen viisas paavimme Shenouda III. Hän ei pitänyt naisista, ei intellektuelleista eikä kristityistä. Raamatun keskellä sijaitsevat n.200 -sivuiset apokryfikirjat. Egyptin eduskunnassa Takla oli kansanedustajana neljä kautta. Hän oli erinomainen kirkon johtaja, joka pyrki rakentamaan rauhaa ja yhteisymmärrystä, Takla sanoo. Ortodoksikristittynä hän kuuluu synnyinmaassaan kymmenen prosentin vähemmistöön. Muslimiveljeskunnan mielestä kristityt ovat vääräuskoisia, Takla puuskahtaa. – Rukoilen missä vain, ei se ole paikasta kiinni. Hänen mukaansa Egyptissä on edelleen jonkin verran muslimiveljeskunnan kannattajia, jotka pyrkivät lietsomaan vihaa ja epäsopua kristittyjen ja muslimien välille. TILAUKSET • pipliakauppa.. Jumala on niin kristityille, muslimeille kuin juutalaisillekin, joita Egyptissä on jäljellä enää reilut kymmenkunta, yhteinen. Apokry. – Yksi elämäni hienoimmista hetkistä oli se, kun istuin kansanedustajana eduskunnassa samalle tuolille, jolla isäni oli istunut ja sanoin itselleni: nainenkin voi tehdä tämän. 1:9). Tämä on yksi Taklan lempilauseista. 92-käännös. Kaksivärnen teksti 33/38 -käännös. Vuonna 1971 hän oli nuorten edustajana komiteassa, joka esitti huomioitaan perustuslaista ja vuonna 2014 hän oli mukana perustuslakia työstävässä komiteassa. – Nuoret tarvitsevat enemmän mahdollisuuksia, heidän pitää saada kokea olevansa tärkeä osa yhteiskuntaa ja pystyvänsä vaikuttamaan asioihin, Takla sanoo. Egyptiläiset pitävät aidoista ihmisistä, ja sellaisia suomalaiset ovat, Takla sanoo. pipliakauppa f i . Rauhaa Raamatusta Rauhaa Raamatusta Rauhaa Raamatusta Kassillinen rohkeutta Sujauta lahjaraamattu Rohkeus-kangaskassiin, jossa raamatunteksti (Joos. Uskonto ja uskontojen, etenkin kristittyjen ja muslimien, väliset suhteet on yksi Taklan lempiaiheista. – Uskontoni ei ole koskaan ollut minulle missään este. Egyptissä kristittyjen ja muslimien suhteet ovat aina olleet hyvät, Takla sanoo. – Minulle naurettiin ja sanottiin, että haluan eduskunnasta lastentarhan. Voin aivan yhtä hyvin käydä katolisessa kuin ortodoksikirkossa ja voin rukoilla Jumalaa myös moskeijassa. – Ikäviä asioita tapahtui vielä viime vuosina, useita terrori-iskuja kristittyjä kohtaan, mutta on epäreilua sanoa, että Egyptin kristittyjä vainottaisiin
Iranilaiset Leila ja Sahand rikkoivat lakia rakastuessaan toisiinsa, vaikka kumpikin oli tahoillaan naimisissa. Pidetty hän ainakin on. Verbaalisten kymppilaukausten lomassa on vähän laiskempaakin sihtiä. Naharinista kertovan Mr. Se viittaa ranskalaiseen taitelija Henri Matisseen (1869–1954), joka suunnitteli elämänsä loppupuolella Chapelle du Rosairen dominikaanikappelin. TV2 To 28.5. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Dokumentti seuraa kuuden vuoden ajan perheen yritystä löytää paikkansa maailmassa. Lopulta asuista päätti presidetti. Kiista syntyi Batsheva Companyn puvustuksesta Israelin valtion 50-vuotisjuhlassa. Välillä nähdään pätkiä koreografioista, joiden liikekieli saa merkityksiä Naharinin tarinan kautta. Runollisia ja epärunollisia mietteitä. Työhön Matisse latasi kaiken osaamisensa ja kiinnitti huomiota jokaiseen yksityiskohtaan. TV1 To 28.5. Niin ei ole tähän mennessä käynyt, eikä varmaan käy nytkään. Gaga Yle Areenassa Kibbutseilta oopperataloihin Ohad Naharinin koregrafia Last Work on vielä muutaman päivän nähtävissä Yle Areenassa. Ja paljon mietteitä Lehtinen on rakennukseensa koonnut. Teema & Fem Ke 27.5 klo 18.30 Margareeta II koko Tanskan kuningatar. Yle Radio 1 Su 24.5. Tuore kokoelma on virkistävää teologisten itsestäänselvyyksien haastamista aforismin asein: “Jos Jumala on alkuräjähdys, onko Jeesus sytytyslanka vai laturin poika.” Lehtinen käy kiinni hengelliseen mielenmaisemaan kuin se kuuluisa sika limppuun eli kirjoittaa miten näkee ja kokee, ei ollakseen sisäsiisti: “Teologi yrittää ripustaa Jumalalle kelloa kaulaan kuin hiiri kissalle.” Tosin kuten usein rapatessa käy, välillä myös roiskuu. Gaga -dokumentin (2017) esittelytekstissä hänet arvioidaan myös yhdeksi maailman parhaista. Kirjan teemat ovat isoja, mutta niiden saama käsittely vaihtelee. Uskoa Matissen kappelissa käännellään monesta näkökulmasta, samoin yhteiskuntaa, rakkautta, ateismia ja Jumalaa, mutta feministiteologia-osastosta Lehtinen selviää yhdellä runontapaisella. klo 21.00 Diego Maradona. Suomessakin Naharinin vierailut ovat saaneet yleisöltä usein hurmioituneen vastaanoton. klo 12.05 Horisontti. Heitot heittoina, syväkairaus päätehtävänä: “Äly on synti, jonka voi sovittaa vain ajattelemalla.” Torsti Lehtisen ajattelulle on tyypillistä haastaa, hylätä uskonnollinen herttaisuus ja olla jotenkin kohtuuton sanoissa. TUIJA PYHÄRANTA Mr. Tässä värikkäässä ja koskettavassa dokumentissa nähdään ennen julkaisematonta kuvamateriaalia Margareeta II:n elämän varrelta. Niistä piirtyy kuva 80-vuotiaasta kuningattaresta, joka on hyväksynyt kohtalonsa hallitsijana ja tehnyt siitä henkilökohtaisen elämäntyönsä. Matissen kappeli on tuhti paketti aforismeja ja aforistisia sarjoja eli varsinaisen kiteytyksen kehittelyä. klo 13.50 Pisara. klo 18.30 Yhdessä aina. Naharinin henkilöhistorian kertauksen lisäksi dokumentti seuraa ryhmän työskentelyä. Lehtinen toivoo aina, että hänen uusin kirjansa olisi kuin Matissen kappeli. Basam Books 2020. Lehtinen taustoittaa esipuheessa kirjansa nimeä. TV1 La 23.5. Mutta onpahan ainakin yhdellä kirjalla sellainen nimi. Tomer Heymannin ohjaama dokumentti kertoo Naharinin tarinan kibbutsien, Israelin armeijan viihdytysjoukkojen ja New Yorkin tanssisalien kautta takaisin Israeliin, missä hänestä tuli vuonna 1990 Batsheva Companyn taiteellinen johtaja. Naharin taipui, mutta tanssijat kieltäytyivät nousemasta lavalle. Yleisradio Kuvapalvelu | tv-vinkki | Torsti Lehtinen on tuottelias kirjailija ja ajattelija, joka liikkuu ja viihtyy kristinuskon syvävesissä, jos ei koko ajan, niin säännöllisesti kuitenkin. Palkittu ohjaaja Asif Kapadia sai käsiinsä 500 tuntia ennennäkemätöntä kuvamateriaalia jalkapallon jumalaksikin kutsutusta Diego Maradonasta. Siinä tehtävässä nyt 67-vuotias koreografi toimii edelleen. Pirka-Kenkä Oy 03 334 1951 • pirka-kenka.com Pirka Seniorikengät Pump ulin pehmeät, höyhenen kevyet Tilaa ilmainen UUSI ESITE! 17 KOTIMAA | 20.5.2020. “Lehtisläisyyden” voisi ehkä kiteyttää seuraavaan runoajatelmaan: “Kävi kirkossa, / sai rauhan sielulleen, / kävi ilotalossa, / sai rauhan ruumilleen. | Kuva. Kiinnostava yksityiskohta Ohad Naharinin historiassa on sisäpoliittinen selkkaus vuodelta 1993, jonka keskelle hän tahtomattaan joutui. Areenassa on vielä muutaman päivän ajan dokumentin lisäksi nähtävänä Naharinin koreografia Last Work. / Meni meren rantaan ja saarnasi / sorsille Jumalan sanaa.” OLLI SEPPÄLÄ Torsti Lehtinen: Matissen kappeli. Finnorto jalkineet työhön ja vapaa-aikaan Verkkokauppa finnorto.fi Jalat turvoksissa. 160 s. Vaikea löytää kenkiä. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | Israelilainen Ohad Naharin kuuluu kiistatta maailman tunnetuimpiin nykytanssikoreografeihin. Lukijalla olisi lupa odottaa lisää
Arjessa me suoratoistamme kuitenkin ihmisten palvelua, arjen diakoniaa. Kirkko on olemassa siksi, että täällä kuollaan ( Osmo Tiililä). Jaska: ”Yhtenä päivänä meidän kaikkien täytyy kuolla.” Ressu: ”Kyllä, mutta kaikkina muina meidän ei pidä.” Kirkko muuttuu toivottavasti muutenkin kuin digitaitojen osalta. Suomi toimii. Tämän välttämiseksi tulee luoda hierarkiasta vapaan kommunikaation vyöhykkeitä, missä systeemit ja arki jakavat yhteiset arvot, luottamuksen ja toiminnan – juuri ne asiat, joista inhimillinen pääomamme muodostuu. Kriisin keskellä ja sen jälkeen huomaa, kuinka paljon hyvyyttä, yhteisvastuuta ja palvelualttiutta ihmisistä ja yhteisöistämme normaalioloissa on pakasteessa odottamassa sulamista ja käyttöön ottamista. Hallitus johtaa korona-sotaa kuin Orleansin neitsyt-tiimi ja Suomi toimii. Ihmisten elämismaailman päästessä valtaan syntyy tunnetalouteen rakentuva sirkuskulttuuri, missä viihde on ainoa yhteinen jaettava. essee 18. Ressu-teologin ja Jaska Jokusen dialogi ohjaa tähän suuntaan. Tosin Uudenmaan eristäminen ja avaaminen saattaa tuntua täällä takametsissä yhdenlaiselta rottakokeelta. Elämismaailma syntyy ihmisten arjen kokemuksista. Jürgen Habermasin vieraantumismalli jakaa maailman systeemien ja elämismaailman (Lebenswelt) todellisuuksiin. Opettaisiko tämä kriisi yhdistämään nämä kaksi. TEKSTI | MATTI J. Uhkan ollessa riittävän suuri, tulee systeemin saada käyttää sille uskottua valtaa ja ohjata taloutta todellisiin painopistesuuntiin. Tämä haastaa kirkonkin rehelliseen itsearviointiin perusmielikuvien kannalta. Rakastavat suutelevat hengityssuojaimet kasvoillaan. KOTIMAA | 20.5.2020 essee Opettaisiko kriisi meidät yhdistämään etiikan ja käytännön tai systeemin ja arjen todellisuudet. Olemme hyviä toisillemme pahassa tilanteessa. KURONEN – KUVITUS ?| PÄIVI KARJALAINEN Kirkkolaiva koronamyrskyssä N aapuriseurakunnan parempilahjainen kirkkoherra keksi iloisella 60-luvulla liittää yleiseen esirukoukseen pyynnön: Anna meille kerrankin hyvä maallinen hallitus ja siunaa eduskuntaa sekä myös niitä, jotka rehellisellä työllä tätä maata rakentavat. Systeemit pystyvät kommunikoimaan käyttäen rahaa ja valtaa. Kirkko on olemassa siksi, että täällä eletään ( Erkki Niinivaara). Vieraantuminen tarkoittaa sitä, että nämä maailmat menettävät kosketuksen toisiinsa. Jumalanpalveluksia ja toimituksia voidaan suoratoistaa eli striimata. Nyt tuohon pyyntöön on saatu vastaus. Ei ehkä tarvitsekaan erikseen mainita, sillä kirkko toimii jäsenissään, heissäkin, jotka uskovat toisin kuin luulevat kirkon opettavan, mutta toteuttavat Jumalan tahtoa hyvinä ihmisinä ja huonoina uskovaisina. Kun tätä toimintamallia tarjoiltiin, ei kirkkoa mainittu toimijoiden joukossa. Tähän asti voidaan kirkon perustehtävä määritellä kahdella näennäisesti vastakkaisella tavalla. Ymmärtääkseni nykyinen hallitus on pystynyt tämän vastuun kantamiseen tukeutumalla asiantuntijoihin ja lakiin. Tosin se tapahtuu siitä syystä, minkä isoäitini puki sanoihin: ”Sit koira uimaa ko ves pyllykarvoihi yltää.” ” Ennen vanhaan näissä kovissa paikoissa selattiin Virsikirjaa. Rakkaus ei tunne turvavälejä. Kun arki on muuttunut, se pakottaa myös systeemit uuteen itseymmärrykseen. Nyt hamstrataan vessapaperia
Muutoksen kirkko tapahtuu ymmärtääkseni kahdella tasolla. Saimme vastauksen: osuustoiminta on yhteistä iloista puuhastelua mukavien asioiden ympärillä asiakkaiden kustannuksella. KOTIMAA | 20.5.2020 Kirkko on se tapahtuma, missä Jumalan ikuinen tahto ja ihmisten todelliset tarpeet kohtaavat. Tarvitaan tappeja. Majakka: Älä tapa tai anna kuolla. Tuskin koskaan kukaan on saanut aikaan sellaista koko maailmaa koskettavaa syvämuutosta kuin se yksi Wuhanissa grillattua lepakkoa syönyt ihminen. Kirkkolaiva ei tällä kartalla joudu korona-karille. Ennen vanhaan näissä kovissa paikoissa selattiin Virsikirjaa. Näimme tähtiä ja muistimme, että merenkulkijat käyttivät niitä suunnistukseen ja paikan määritykseen. Vietin sapattivuoden konsulttina. Keksimme arvojen logistiikan. Toiset lukevat elämää lakien läpi ja toiset lukevat lakeja elämästä katsoen. Monen haverin jälkeen opittiin, etteivät tähdet kerro kaikkea, ja opittiin merkitsemään vaarallisia paikkoja ja turvallisia reittejä. Kun täällä kuollaan, suurimmat ongelmat eivät ehkä liity siihen, mistä saadaan siunaukseen arkunkantajia, vaan siihen, miten siunaus koskettaa omaisten elämismaailmaa. Vapautuksen teologi Leonardo Boff sanoo, että kriisi näkyy tyhjyytenä, yksinäisyytenä, pelkona, ahdistuksena, kohteettomana vihana, sanalla sanottuna yleisenä tyytymättömyytenä. Perustuslakivaliokunnan uurastus hallituksen esitysten kanssa saattoi kätkeä alleen sen, etteivät päättäjät pelkää mitään niin paljon kuin ennakkotapauksia. Esimerkiksi ihmisarvo toimii tähtenä. Sen jälkeen hakea majakat ja, jos aikaa jää, voi harrastaa tähtitiedettä. Tajuaako saattoväki kriisissään sitä, mistä siunaaja on tohkeissaan. Kysymys on vain siitä, miten se saadaan ohjaamaan käytänteitä. Ilmastonmuutos taas saattaa syntyä siitä, että perhonen heilauttaa siipiään Amazonin aarniometsässä. Dietrich Bonhoefferillä olisi tähän tarjolla muutakin kuin hyvyyden voiman ihmeellistä suojaa. Nyt hamstrataan vessapaperia. Päätimme lähteä sen arvoista ja kysyimme niitä ensimmäisellä tapaamisella. Kriisissä tulee pitää tapit paikoillaan. Meidän karanteenilaisten Virsikirja edustaa kuitenkin toista tulevaisuutta: ”Nyt me armahdettuina käymme Isän lapsina avoimista ovista.” Kirjoittaja on rovasti ja kirjailija. Lähtökohtana voisi olla se, että on muutakin kuin seksuaalimoraalia. Tyhjyys syntyy kyvyttömyyden tunteesta, koska voimme tehdä vain vähän muuttaaksemme itseämme ja yhteiskuntaa, sekä lopulta siitä, ettei mikään ole tärkeää ( Francis of Assisi, Orbis Book 2006). Mutta jos vene vuotaa, ei tähdistä ja majakoista ole muuta apua kuin uppoamispaikan merkitseminen. Saimme asiakkaaksi suuren osuusliikkeen muutoksen ohjaamisen. Tähdet ovat kaikille yhteiset, niitä ei tarvitse keksiä, niiden olemus on olla. Hänhän maksoi hengellään sen, että hän vastusti pahan voimaa käytännössä. 19. Yhteisöjen ja yksilöiden osalta se tarkoittaa niiden elämismaailman todellisuuden jakamista. Jos tämä tarinamme tähän päättyy, aika tylyltä ja tylsältä tuntuu se, että perhonen ja grillattu lepakko lopettivat Luojan luomistyön. Teimme majakat. Eihän tätä tietenkään yhdessä siunauspuheessa läpipuida, mutta voisi se vaikuttaa koko toimituskulttuuriin ja siihen, miten se suhteutuu kriiseihin. Törmäys tähän todellisuuteen aiheutti kipinän, joka johti oivallukseen. Tähti: Elämän kunnioitus. Etiikka kysyy oikeutta moraalissa ja sen velvollisuuksiin kuuluu oikeuden hakeminen lainsäädännössä. Syvimmiltään ihmisen eettinen perimä lienee yhteinen. Toisella tasolla muutos ulottuu niin syvälle, että tarvitaan jälleen kerran kaikkien arvojen uudelleen arviointia. ” Jos tämä tarinamme tähän päättyy, aika tylyltä ja tylsältä tuntuu se, että perhonen ja grillattu lepakko lopettivat Luojan luomistyön. Tapit: Opettele uimaan, opeta uimaan, käytä pelastusliivejä. Todellinen etiikka vaatii nopeaa tilanteenmukaista toimintaa, vaikka tehtäisiin joskus vääriä asioita oikein eikä vain keskityttäisi tekemään vääriä asioita muodollisesti oikein
Siinä keskeistä Nylundin mukaan on yksilön tai ryhmän identiteetin, oikeuksien ja koskemattomuuden äärimmäisen tarkka ja herkUhriutumisen kulttuuri läpivalaistuna kä puolustaminen. Kirja porautuu syvällisesti ja analyyttisesti uhriutumiseen, kulttuuriin ja identiteettipolitiikkaan, kristillistä näkökulmaa unohtamatta. | Kuva: Vastavalo 20. Mutta tällaisia kirjoja täytyy kirjoittaa. Vastustaja pyritään leimaamaan niin arvottomaksi ja syylliseksi, ettei hänen kanssaan kannata edes puhua. Toisena on arvokkuuskulttuuri, joka on se meille tuttu ”entinen normaali”. On kunniankulttuuri, jossa yksilön tai ryhmän kunnian kuviteltua tai todellista loukkaamista puolustetaan väkivallalla ja oman käden oikeudella. Valta ja vastuu. KOTIMAA | 20.5.2020 teologia | kirja | Daniel Nylundin kirja pakottaa miettimään, mitä tällä hetkellä riehuva kulttuurisota pohjimmiltaan meille tekee. Arvossaan pysyvä ei provosoidu ja kestää riesansa, ja vastatoimiin saa ryhtyä vain viranomainen. Tuntemisen ja ajattelemisen raja on hämärtynyt ja tunteet ovat alkaneet johtaa myös ajattelua. Suomessa tämä on ehkä tuhoisampaa kuin oikeissa länsimaissa, sillä meillä vapaan keskustelukulttuurin pintasilaus on hyvin ohut. Sanojen samaistaminen väkivaltaan on karhunpalvelus uhreille, joista tehdään samalla voimattomia objekteja. Uhriutumisen kulttuurissa vaientamisen ja koston keinovalikoimaan kuuluvat Daniel Nylyndin mukaan somelynkkaus, sensuuri ja eristäminen. Siinä ihmisen on hillittävä itsensä ja oltava vajoamatta pilkkaajansa tasolle. M eidän 2000-lukumme kulttuuri-ilmapiiriin on hiipinyt ongelma, jonka kirjailija ja moniosaaja Daniel Nylund on ristinyt uudelle kirjalleen antamallaan nimellä ”Uhriutumisen kulttuuri”. Ne loukkaavat, jos niiden antaa loukata. Samalla hän antoi uhreille ihmisarvon ja kehotti heitä olemaan muuttumatta sortajiensa kaltaisiksi. Joku voi kauhistua Nylundin kuvia kumartamatonta poliittista epäkorrektiutta. Mitä siihen suvaitsevaisuuteen tulee, on se Nylundin mielestä yleensä vain sellaisen suvaitsemista, mistä ihminen muutenkin pitää. Nylundin mukaan vasemmisto on kuitenkin opettanut yksilön omaa vastuuta painottavalle oikeistolle uhriutumisen jalon taidon. JUSSI RYTKÖNEN Daniel Nylynd: Uhriutumisen kulttuuri. Nylund avaa kirjassaan uhrin ja uhriuden käsitettä. Vaientamisen ja koston keinovalikoimaan kuuluvat somelynkkauksien lisäksi sensuuri ja eristäminen. Hän luonnostelee kolme tapaa suhtautua elämän vastoinkäymisiin ja toisiin ihmisiin niiden mahdollisina aiheuttajina. Kirjan loppuosassa Nylundin genre vaihtuu: monipuolisen yhteiskunnallisen analyysin jälkeen pohdinta siirtyy seitsemännessä luvussa Jeesuksen esimerkkiin ja teologian tarjoamiin näköaloihin. Loukkaajan motiivit, loukkauksen tahallisuus tai törkeys eivät ole enää tärkeitä. Uhriutumisen kulttuuri avautuu Nylundin käsittelyssä ja paljastuu yllättävän raa´aksi, vihreää sappea kiehuvaksi noidankattilaksi. Läksy on opittu ja uhreja on nyt kaikkialla. Politiikasta puhuessaan Nylund hahmottaa, miten vasemmisto uskoo, että ”valtion ehtymättömän tissin on lohdutettava jokaista puutteessa olevaa”. 321 s. Ongelmakenttään liittyy kirjan mukaan myös uhriutumisen kulttuurin ja uuden identiteettipolitiikan yhä ahtaammalle survoma sananvapaus. Sen alla kuplii jotakin aivan muuta. Kun uhriutuminen muuttaa sosiaalista todellisuutta dystopiaksi ja itsensä parodiaksi, ovat tämän kirjan kaltaiset järjen ja tasa-arvon äänet kallisarvoisia. Tärkeintä ovat loukatun tunteet ja tarpeet. Tämä on johtanut kulttuuriin, jossa pelkkä ahdistus on todistus siitä, että rikos on tapahtunut. Vaikeiden, itselle vieraiden asioiden tai ilmiöiden edessä suvaitsevaisuus katoaa. Nylund muistuttaa, että sanat eivät ole väkivaltaisia. Kirjan päälukujen otsikot kertovat, mitä lukijan tarjottimelle annetaan: Uhriutumisen kulttuuri, Uhriutuminen ja vapaa sana, Identiteettipolitiikka ja Vastuullisuuden kulttuuri. Monen länsimaisen yhteiskunnan tavoin myös suomalaiset ovat jo hajonneet kulttuurisodan leireihin. Kohtaaminen ry., Ystävyyden majatalo 2019. Mutta kolmantena ja valitettavan usein uutena normaalina on uhriutumisen kulttuuri. Nylundin mukaan Jeesus ei uhriuttanut itseään, vaan uhrautui. Näistä syistä Uhriutumisen kulttuuri on puheenvuorona enemmän kuin tarpeen. Uhriutumisen strategia ei keskity loukatun oman ihmisarvon vahvistamiseen, vaan loukkaajan ihmisarvon alentamiseen