Seurakunnat palvelevat uusin keinoin. 7 12 24 Ka nn en ku va : Va lti on eu vo st on ka ns lia 11 5. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –1 2 Kun maailma muuttui Hallitus teki kovia päätöksiä koronan hillitsemiseksi. 3-7 Lähetysjuhlat on peruttu nyt ensimmäistä kertaa Helena Valkeapää käänsi Raamatun pohjoissaameksi Muslimista kristityksi kääntyminen on vaiheikas prosessi
Olli SEPPälä Julkaisupäällikkö pohtii opillisia kysymyksiä. Nythän meillä on keinoja. 2 Miten hyvinvoinnistaan kannattaa epidemian aikana huolehtia. Ei oppi ojaan kaada, mutta ei automaattisesti sieltä nostakaan. – Meille kaikille riittävät inhimilliset kontaktit ovat tärkeitä, että pää pysyy kasassa. Henkisiä siteitä voi vahvistaa myös ilman fyysistä kontaktia. Perheneuvonnan asiantuntija, psykoterapeutti Anne Anttonen kertoo, miten henkisestä hyvinvoinnista voi pitää huolta poikkeusoloissa. Palmu kirjoittaa harhaopista nimeltä pelagiolaisuus, joka ponnahtaa säännöllisesti esiin kuin vieteriukko. Mies muuttui surulliseksi kuultuaan vastauksen ja sanoi: – Minä en ole mielestäni tehnyt syntiä, mutta haluaisin kokea anteeksiantamuksen ja armon. Ne auttavat myös säilyttämään suhteellisuudentajun. Pelagiolaisuudessa on kyse on siitä, mikä on ihmisen oma vaikutus pelastukseen. Opilliset totuudet ja henkilökohtainen kokemus voivat olla joskus ristiriidassa. Se oli: voiko syntejä saada anteeksi toisten puolesta. – Evl.fi-sivustolle päivitetään jatkuvasti linkkejä virtuaaliohjelmasta lapsille, nuorilla ja aikuisille. Koronaepidemian hillitsemiseksi muiden ihmisten tapaamista pitäisi välttää. Silloin pinna kiristyy. Tuija PyHäranTa ”Riittävät inhimilliset kontaktit ovat tärkeitä, että pää pysyy kasassa” Monet suomalaiset ovat siirtyneet työskentelemään kotioloihin. Alamme kiinnostua läheisistä ja taistella yhdessä yksinäisyyden kokemusta vastaan. – Näen tässä toisaalta myös mahdollisuuden. Lisäksi seurakunnat tiedottavat omilla alustoillaan. Virallinen luterilainen opetus on, että ei sitten pennin vertaa. – Yksinäisyyden kokemuksessa musertavinta on ajatus, että kukaan ei kanna minua mielessään. 3 Miten voisimme helpottaa riskiryhmään kuuluvien vanhusten yksinäisyyttä nyt kun tapaamista pitäisi välttää. Päällimmäisenä mielessä saattaa pyöriä kysymys siitä, mitä vielä on tulossa. | Kuva: Jukka Granström annE anTTOnEn Perheneuvonnan asiantuntija Kirkkohallituksessa KOTIMAA | 20.3.2020 2. aluksi | viikon henkilö | Ei oppi ojaan kaada T arina kertoo miehestä, joka meni kysymään kirkkoherralta vastausta opilliseen ongelmaan. Samasta ongelmasta on kyse Heikki Palmun esseessä sivuilla 18–19. Jos voisin ottaa julkisyntisen veljeni teoista ja puheista edes osan omalle kontolleni. – Toimenpiteet pakottavat muuttamaan normaaleja toimintatapoja, ja se herättää epävarmuutta ja ahdistusta. Kirkkoherra hölmistyi lisää, mietti hetken ja sanoi sitten: – Onneksi meillä on perisynti. Hölmistyksestä selvittyään kirkkoherra vastasi, että ei tietenkään voi, sillä jokainen vastaa viimeisellä tuomiolla omista teoistaan. Vitsikäs tarina muistuttaa kristillisen opin moni-ilmeisyydestä. Kun ei voikaan suorittaa, asiat pelkistyvät. Ideoita on liikkeellä valtavan paljon. Jos asioita jää miettimään yksin, airot nousevat helposti ilmaan. Myös anne anttonen tekee etätöitä kotonaan. Pelastus on yksin Jumalan armoa, johon ihmisellä ei ole mitään vaikutusta. Koteihin vetäytyminen on raskaampaa niille, jotka asuvat yksin. On pakko pysähtyä näkemään, mikä lopulta on tärkeää. Paitsi että monen kokemus kertoo toista. Puheluilla voi välittää viestin, että ajattelemme sinua ja olemme kiinnostuneita siitä, miten voit. Siksi kannattaisi olla aktiivinen myös ulospäin. 1 Minkälaisia vaikutuksia epidemian hillitsemiseksi tehdyillä toimilla voi olla hyvinvointiin. Puheluiden lisäksi käytössä on tekniikkaa, joka mahdollistaa esimerkiksi videopuhelut. 4 Miten kirkko voi tukea suomalaisia
Poikkeusolot mittaavat johtajuutta P oikkeusolot ja valmiuslaki asettavat Suomen ja suomalaiset uuteen vaiheeseen koronaviruksen torjumisessa. Arki muuttuu ja on pakko sietää epävarmuutta. Hyvä ja paha, totuus ja valhe taistelevat: Marian Poika murskaa käärmeen pään, mutta Saatanakin taistelee. Siitä, miksi ihminen ja maailma ovat usein sellaisia kuin ne ovat: vajavaisia ja petollisia. Alku on ollut lupaava. Heillä on erityisen arvokasta kokemusta siitä, että tästäkin selvitään. JuSSi ryTkönen kotimaa 20.3.1970. He molemmat ovat korostaneet sitä, että tämän yhteiskunnan arvoihin kuuluu heikoimmista ja toinen toisestaan huolen pitäminen. Puhumalla selkeästi ja rauhallisesti he ovat luoneet uskoa siihen, että tästäkin selvitään. Ikäihmisistä vanhimmat ovat kuitenkin sitä sukupolvea, joka on karaistunut elämän ankariin oloihin sotavuosina. Ja minä näin, aloittaa näkijä Johannes kuvauksensa, niistä lopunajan ennustuksista ja tapahtumista, jotka hänen annettiin nähdä pian kaksi vuosituhatta sitten. Mari Teinilä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi 20.3. Aina kun näin todistellaan, Piru nauraa. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Sitä kuvaavat alastomuuden peittäminen ja piiloutuminen Isän Jumalan katseen alta. Tiukan paikan tullen suomalaiset osaavat olla lähimmäisiään rakastava kansa. Yksi nykyajan harha on se, että vuosituhantinen juutalais-kristillinen opetus ihmisen lankeemuksesta, turmeltuneisuudesta ja syntisyydestä ei pitäisikään paikkaansa, koska nykyään me tiedämme paremmin. Pohdinta päätyy siihen, että keskellä julmuuksia, poikkeustiloja tai ruttoa yksilön ainoa tie löytää rauha on tuntea myötätuntoa. Avaruustutkijan sana Ilmestyskirjan ennustuksista. Lopulta totuus ja hyvä voittavat. Lääkärinä työskentelevä kirjan päähenkilö pohtii kärsimystä. KOTIMAA | 20.3.2020 3. Tuhansien vuosien ikäinen kertomus puhuttelee myös siksi, että Jumalan ja ihmisen suhde tulee selväksi. Piispakunnan ohjeistuksen mukaan jumalanpalvelukset jatkuvat, mutta ilman läsnä olevaa kirkkokansaa. Miehen ja naisen paratiisimainen, viattomuuteen viittaava nakuilu on päättynyt. Vanhan Testamentin profetiat huomioon ottaen voi katsoa arjessamme olevan paljonkin lopun aikaan viittaavia tapahtumia, hän sanoo. Avaruustuntijamme dipl. Tässä tilanteessa kysytään, miten voin olla avuksi. Kiitettävän moni seurakunta pystyi jo ennen valmiuslakia viime pyhänä välittämään jumalanpalveluksen verkon kautta. Kirkkoherroilla näyttää olevan kykyä sietää painetta sekä reagoida muuttuviin tilanteisiin. 1970 Syntiinlankeemuskertomus tuntuu sitä paremmalta, mitä vanhemmaksi itse tulee. Siinä on tiivistettynä jotakin totuudellista ihmisestä. Atomi ja avaruusajan tiedemieskin näkee kauas ja osin samoja asioita kuin Johannes. Myös kirkkoherrat joutuvat toteuttamaan johtajuuttaan nyt poikkeusoloissa. Korona ja poikkeustila koskevat erityisellä tavalla iäkkäitä ihmisiä ja heidän läheisiään. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli myyntijohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Pertti Jotuni ei uskalla sanoa, että näin olisi, mutta ei myöskään kiellä sellaista mahdollisuutta. Ihminen on omasta syystään langennut syntiin ja saanut ylleen häpeän. Lopunajasta tulisi puhua – mutta asiallisesti. ?. Poikkeusolojen todellisuudessa pääministeri Sanna Marinin sekä presidentti Sauli Niinistön esiintyminen viime päivinä on ollut esimerkillistä johtajuutta. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Suomessa myötätunto on jo toteutunut esimeriksi eri puolilla käynnistyneiden naapuriapujärjestelyjen kautta. Ainoa tepsivä lääke ihmisen lankeemuksen seurauksia vastaan on Golgatalla vuotanut veri. Nobel-kirjailija Albert Camus on kuvannut epidemiaa teoksessaan Rutto. ins. Ilman Neitsyt Marian kuuliaisuutta ja suostumista Jumalan tahdon välikappaleeksi tätä synnin sovitusta ei olisi tapahtunut. Yrittäjät joutuvat talouden suhteen huomattavan vaikeaan asemaan. Ikäihmiset tarvitsevat erityistä suojelua koronan tarttumista vastaan
Kirkoissa oli viime sunnuntaina tavallista vähemmän ihmisiä. | koronavirus | H allitus ilmoitti maanantaina 16.3. saakka. Kirkolliskokouksen osalta mahdollisista muutoksista päättää kirkkohallituksen täysistunto. on peruttu. Muun muassa yli kymmenen hengen kokoontumiset kielletään. Kokoontuminen voi olla mahdotonta esimerkiksi silloin, jos asetetaan matkustusja liikkumisrajoituksia, kirkolliskokouksen pääsihteeri Birgitta Hämäläinen toteaa. Piispojen Jumalanpalvelukset toimitetaan tyhjissä kirkoissa, seurakunta muodostuu netissä kirkko poikkeusoloissa | Koronavirusepidemian ehkäisemiseksi määrätyt rajoitukset vaikuttavat rajusti myös seurakuntien toimintaan. Kirkkohallituksen hallintopäällikkö Asta Virtaniemi kertoo, että poikkeusoloissa viisi kirkkohallituksen jäsentä riittää täysistunnon päätösvaltaisuuteen. Tavoitteena on koronaviruksen leviämisen hillitseminen. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi päätöksestä ottaa valmiuslaki käyttöön maanantaina 16.3. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovatkin päättäneet, että jumalanpalvelukset julkisina tilaisuuksina keskeytetään toistaiseksi. Piispainkokous on ilmoitettu seuraavan kerran pidettäväksi 15.4. uutiset KOTIMAA | 20.3.2020 4. valmiuslain käyttöönotosta. Uskonnollisten yhteisöjen suositellaan toimivan samoin. Toimenpiteet vaikuttavat kansalaisten arkeen monin tavoin. Tilannetta arvioidaan alati päivittyvien viranomaisten ohjeiden valossa. Jumalanpalvelukset kuitenkin pidetään sanajumalanpalveluksina jokaisessa seurakunnassa siten, että paikalla ovat vain jumalanpalveluksen toimittajat, piispat toteavat. Piispainkokouksen pääsihteerin Jyri Komulaisen mukaan piispat seuraavat tilannetta tiiviisti, ottavat huomioon viranomaisten ohjeet ja ohjeistavat niiden mukaisesti seurakuntia sekä pyrkivät rohkaisemaan ihmisiä poikkeuksellisessa tilanteessa. Jumalanpalvelukset on tarkoitus striimata ja lähettää internetissä kussakin seurakunnassa käytettävissä olevin keinoin. Kotimaan mennessä painoon näyttää todennäköiseltä, että kirkkohallituksen täysistunto järjestetään 24.3. Valtio ja kunnat sulkevat lukuisat tilansa. Kuvituskuva Kokkolan kirkosta. Kirkkohallitus voi kutsua kirkolliskokouksen koolle määräämäänsä paikkaan tai se voi päättää eräistä kirkolliskokoukselle muutoin kuuluvista asioista, jos kirkolliskokous ei voi kokoontua. Kirkolliskokouksen kevätistuntokausi on suunniteltu pidettäväksi Turun kristillisellä opistolla 4.–8. 5. | Kuva: Olli Seppälä Piispojen neuvotteluviikko peruttu Piispojen neuvotteluviikko Rantasalmella 30.3.–3.4. Toimet ovat voimassa 13.4. Piispojen mukaan kirkkoa tarvitaan nyt
Toiminnan rajaamisesta mahdollisesti vapautuvia resursseja tulisi siirtää Kirkon keskusteluapuun. Toiminnan painopisteitä tulisi muuttaa vastaamaan tarpeita. Seurakuntalaisille informoidaan myös yksityisen ehtoollisen ja sielunhoidon mahdollisuudesta. Kirkkohallitus painotti, että seurakuntien tulee varautua hoitamaan tehtäväänsä kaikissa olosuhteissa. Seurakunnan Facebook-sivun seuraajien määrä onkin kasvanut. Tampereella keskustan isoissa kirkoissa oli kussakin noin 80 sanankuulijaa, kun heitä on tavallisesti selvästi yli sata. Monet ovat huolissaan ja kaipaavat sielunhoitoa, kuunteluapua ja lohtua”, piispat sanovat. Tilaisuus kuitenkin peruttiin. – Kun katsoin joukkoa, niin iäkkäämpää väkeä he olivat ja monet kuuluivat varmasti riskiryhmään. Piispat perustelevat päätöstä sillä, että jumalanpalvelus on kirkkolain mukaan pidettävä. ”Kirkkoa tarvitaan nyt. Kairavuo sanoo, että seurakunnan elämä jatkuu nyt paljolti sosiaalisessa mediassa. Yli 80-vuotiaisiin otetaan yhteyttä puhelimella ja kysytään, mitä heille kuuluu. Kehotus perustui valtioneuvoston silloin antamiin ohjeisiin koronavirusepidemian torjumiseksi. antamassaan ohjeistuksessa seurakuntia luopumaan kaikista kokoontumisista, jotka eivät ole välttämättömiä seurakunnan lakisääteisten tehtävien hoitamisen kannalta. ” Seurakunnan elämä jatkuu nyt paljolti sosiaalisessa mediassa. Piispat myös kehottavat seurakuntia ja kristittyjä rukoilemaan erityisesti sairaiden ja sairastumista pelkäävien puolesta. Muu seurakuntien normaali viikkotoiminta keskeytetään toistaiseksi, mutta siirretään verkossa tapahtuvaksi aina kun se on mahdollista. Kotimaan soittokierroksen perusteella ainakin Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Askolassa väkeä oli reilusti tavallista vähemmän, paikoin jopa alle puolet edellisen sunnuntain kävijämääristä. Paikalla on pappi tai muu seurakunnan työntekijä. Ohjeistuksen mukaan seurakuntien ja hiippakuntien tulisi lieventää yksinäisyyttä ja muita kielteisiä ilmiöitä, jotka seuraavat avointen kokoontumisten vähentämisestä. Haudalla tapahtuvaa siunaamista suositaan. Turun Katariinanseurakunnan kirkkoherra Leena Kairavuo sanoo, että tilanne on valitettava ja kurja, mutta seurakunnan elämä jatkuu tämän jälkeenkin. En pidä koronaepidemian leviämisen estämiseen tähtääviä varautumistoimia liioiteltuina, Hallikainen sanoi. Hällin mukaan paikallisseurakunnan vahvuus on nimenomaan paikallisuus. Hiljentymisen ja rukouksen mahdollistaminen kirkkotilassa on piispojen mukaan kansakunnan kriisinkestävyyden kannalta tärkeä asia. Seurakuntamme Facebook-sivulla on ollut muun muassa iltahartausvideo kirkkoherran kotoa. Ihmiset pääsevät osallistumaan sosiaalisen median kautta tilanteisiin, joissa on tuttuja ihmisiä. Sinne odotettiin tulevaksi noin 300 ihmistä. Vaikka joudumme sulkemaan tiloja ja toimintoja, silmien, korvien ja sydänten on oltava sitäkin enemmän auki. – Ajattelimme, että emme tee samaa kuin kaikki muut seurakunnat eli striimaa vain jumalanpalveluksia. Sen sijaan Virtuaalikirkko-palvelun kautta Kuopion tuomiokirkon jumalapalvelukseen osallistuneiden määrä nousi selvästi: tavallisesti ihmisiä on mukana noin tuhat, nyt 1 800. Olli Seppälä, Tuija pyhäranTa KOTIMAA | 20.3.2020 5. Varautuminen koronavirusepidemiaan näkyi jumalanpalvelusten kävijämäärissä jo viime viikon sunnuntaina eri puolilla Suomea. Lisäksi Kirkkohallitus kehotti kehittämään väyliä olla yhteydessä ihmisiin sähköisesti sekä luomaan toimintamallit muualla kuin seurakunnan omissa tiloissa suoritettavaan työhön. Kirkkohallitus kehotti jo 12.3. Tuomiorovasti Olli Hallikainen saarnasi Kalevan kirkossa, missä oli alun perin tarkoitus järjestää jumalanpalveluksen jälkeen talvisodan päättymisen muistotilaisuus. Jos jotain hyvää haluaa nähdä, niin tämän jälkeen saatamme olla viisaampia siinä, miten resursseja kannattaa jatkossa suunata. ”Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa on tärkeää, että seurakunnat välittävät toivon ja luottamuksen sanomaa. Suomen suurimmassa seurakunnassa Jyväskylässä jumalanpalvelukset kokosivat esimerkiksi Palokan kirkkoon 27 kävijää (edellisenä sunnuntaina 75), Kuokkalan kirkkoon 43 (105) ja Kaupunginkirkkoon 39 (108) ihmistä. Mainos Kotimaassa Kotimaa-lehden tuplanumero ilmestyy 3.4. Varaa paikkasi! Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi tavoittaa 50 000 lukijaa, joille pääsiäinen on iso juhla. Tasavallan presidentin kehotuksen mukaisesti meidän on syytä lisätä henkistä läheisyyttä, vaikka fyysistä etäisyyttä joudutaankin kasvattamaan”, sanovat kaikki piispat allekirjoittamassaan linjauksessa. Kirkossa muistetaan esirukouksessa erityisesti terveydenhoitohenkilökuntaa ja muita kriisin keskellä vastuuta kantavia. Katariinanseurakunnan kappalainen ja viestintäpappi Anna Hälli sanoo, että sosiaalinen media on ollut tähänkin asti ja on nyt vielä enemmän paikka, jossa seurakunta voi olla läsnä. Kirkolliset toimitukset hoidetaan piispojen linjauksen mukaan poikkeusjärjestelyin. – Nyt moni asia on tauolla. Jumalanpalveluksessa oli 80 ihmistä. Huomioon tulisi ottaa työn muuttaminen mahdollisten karanteenien ajaksi. Kirkon pysyvänä rukousaiheena ovat myös tasavallan presidentti, eduskunta ja maan hallitus sekä muut päättäjät. mukaan jumalanpalvelusten seurakunta muodostuu etäyhteyksin niihin osallistuvista. Yhdessä perheiden ja omaisten kanssa sopien kirkollisissa toimituksissa voi olla paikalla enintään noin 10 ihmistä. Kirkot on piispojen päätöksen mukaan tarkoitus pitää auki myös sielunhoidollisia keskusteluja varten vähintään kaksi tuntia seurakunnan pääkirkossa pidetyn jumalanpalveluksen jälkeen
Hänen mukaansa pandemia osoittaa ensinnäkin, että niin kutsuttua tehokkuutta ei voi vetää globaalissa markkinataloudessa liian tiukille. Toiseksi se todistaa, että ihmisten välillä on syvä kohtalonyhteys. Sosiaalisessa mediassa moititaan eri maissa tehtyjä toimenpiteitä. Kuva on vuodelta 2017. – Eläinten virukset muuntuvat, kun ihmiset käyttävät eläimiä hyväkseen. Miten valmiita olemme mieltämään, että olemme kaikki tässä yhdessä. Tämä ilmeni muun muassa aasialaisen näköisten ihmisten välttelemisenä pandemian alkuvaiheessa, jolloin tauti riehui lähinnä Kiinassa. – Tämä pandemia osoittaa, että maailma on yksi, Hallamaa sanoo. Miten valmiita olemme tukemaan ihmisiä, jotka kantavat nyt vastuuta. Hallamaa huomauttaa, että monet viime vuosien vaaralliset epidemiat ovat syntyneet ihmisen ja eläimen rajapinnassa. Kuten kaikessa muussakin, tässäkin pandemiassa vaikutukset jakautuvat epätasaisesti. – Eikä kukaan tiedä, kuinka kauan tämä kestää. | Kuva: Olli Seppälä ustilan, jollaista Suomessa ei ole koettu sitten sota-aikojen. Toisaalta kehittyvien maiden voi olla entistä vaikeampi saada apua. Kriisillä on sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, jotka ilmenevät pitkällä aikavälillä. Toisaalta virukset leviävät yhä nopeammin. Hankalimpia oireita se kuitenkin tuottaa levitessään vanhoille ja jo valmiiksi sairaille. Jaana Hallamaa toteaa, että pandemiassa vaikutukset jakautuvat epätasaisesti. Ei ole sireenejä tai pommikoneita, vaan mikrobi. – Tällä kertaa uhka on näkymätön. Hallamaan mukaan meneillään on myös kollektiivinen paniikkireaktio. – Perjantaina osallistuinkin sitten jo seitsemän tuntia eri virtuaalikokouksiin, Hallamaa toteaa. Vaikutukset leviävät dominoefektin lailla kaikkialle. Yhteiskunnissa, myös Suomessa, koronaviruksen aiheuttamat epidemiat testaavat ennen kaikkea ihmisten välistä solidaarisuutta, Hallamaa sanoo. uutiset | koronavirus | U uden koronaviruksen aiheuttama pandemia on tuonut lukuisat yhteiskunnat eri puolilla maailmaa uudenlaisen todellisuuden eteen. Viruksen globaalit vaikutukset ovat monimuotoisia. Koronavirus on aiheuttanut poikkeNäkymätön uhka osoittaa, että maailma on yksi etiikka | Koronaviruksen aiheuttama pandemia testaa ihmisten välistä solidaarisuutta, sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa sanoo. Hallitukset valitsevat erilaisia strategioita, eikä vielä voida tietää, mikä lopulta on paras tapa menetellä. KOTIMAA | 20.3.2020 6. Ensimmäiset ihmisten saamat koronavirustartunnat on jäljitetty Kiinan Wuhaniin kalatorille, jolla myytiin villieläimiä. – Tässäkin kärsivät ne, joiden terveys on jo valmiiksi syystä tai toisesta heikompi, Hallamaa sanoo. Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa toteaa, että länsimaissakin joudutaan nyt sopeutumaan tilanteisiin, jotka ovat aiemmin maailmanhistoriassa olleet arkipäivää. Pandemia paljastaa paitsi yhteiskuntien tehokkuuden, myös niiden haurauden. Meri Toivanen ” Pandemia paljastaa paitsi yhteiskuntien tehokkuuden, myös niiden haurauden. Hallitus totesi, että ihmisten liikkumista voidaan rajoittaa henkeä ja terveyttä uhkaavan vakavan vaaran vuoksi. Nykyään maailmassa on enemmän taitoa vastata epidemioiden aiheuttamiin haasteisiin. Huomio pitää kiinnittää siihen, että voi itse olla tartuttaja eikä vain tartunnan saaja, Hallamaa toteaa. – Länsimaat voivat sanoa, että meillä on nyt tämä oma tilanne. Koronavirus on alkanut Suomessa pääosin nuorten ja hyväkuntoisten lieväoireisena sairautena. Ja uhka leviää arvokkaiden asioiden kautta: siitä, että liikumme ja tapaamme toisiamme, Hallamaa toteaa. Vielä viime viikon keskiviikkona Jaana Hallamaa istui itsekin Tampere-talossa suuressa tilaisuudessa, ja illan hän vietti Kansallisoopperassa. – Tämä tilanne näyttää, miten valmiita olemme jakamaan rasitusta, joka tästä vääjäämättä koituu. Sairauden seuraukset iskevät pahimmin niihin, jotka ovat muutenkin heikoilla. Koronavirus muuttaa suhteemme sairastamiseen. Toisaalta voimakkaat pelot ovat ryöpsähtäneet myös syrjintäreaktioiksi. Hallamaa pitää mahdollisena, että ihmisten suhde matkustamiseen muuttuu pysyvästi. Maanantaina valtioneuvosto kertoi, että käyttöön otetaan merkittävät rajoittamistoimet mahdollistava valmiuslaki. Sairauteen ja sen seurauksiin liittyy paljon eettisiä kysymyksiä. Suomessa kaikki on tapahtunut nopeasti
Seuraavat Lähetysjuhlat on tarkoitus järjestää yhteistyössä Kirkkopäivien kanssa Oulussa 21.– 23.5.2021. Olemme historiallisessa ja hämmentävässä tilanteessa. Aaro Rytkösen vaimon nimi on Eija Rytkönen, ei Erja. Herätysliikkeiden kesäjuhlien osalta ei ole vielä tietoa peruutuksista. – Messulähetysten sijaan alamme tuottaa Radio Dein kanssa vaihtoehtoista ohjelmaa kyseisen sunnuntain teemaan, Kantala kertoo. Tänä vuonna tarkoituksena oli juhlistaa Lähetysseuran työn alkamista 150 vuotta sitten Namibiassa. Myös Tuomasmessut sekä Helsingissä että Tampereella on peruttu toukokuun loppuun saakka. Valmistelut yhdessä Lahden seurakuntien kanssa ovat sujuneet erinomaisesti ja pohdimme, voisimmeko lähitulevaisuudessa tehdä jotain samankaltaista tapahtumaa yhdessä ja hyödyntää tehtyä työtä, Kantola sanoo. KOTIMAA | 20.3.2020 7. Tänä vuonna Lähetysjuhlat joudutaan perumaan ensimmäisen kerran niiden pitkän historian aikana. Päiville oli tulossa yli 500 ihmistä. Lahdessa. Körttien herättäjäjuhlat pidetään perinteisesti heinäkuun alussa. Suurimmat niistä ovat Reisjärvellä pidettävät vanhoillislestadiolaisten suviseurat kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. | korona vaikuttaa | T oistaiseksi suurin koronavirusepidemian vuoksi peruttu kirkollinen tapahtuma on Suomen Lähetysseuran Lähetysjuhlat. toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen toteaa, että jos tarve vaatii, herättäjäjuhlien siirtämisestä myöhempään ajankohtaan lähdetään neuvottelemaan. Meri Toivanen, Mari TeiniLä oikaisu aaro rytkösestä kertovassa jutussa ”Koti Omanissa” (Kotimaa 13.3.) oli nimivirhe. syyskuuta. Juhlilla on ollut paljon kansainvälisiä vieraita. Suomen Lähetysseuran varatoiminnanjohtaja Satu Kantola pahoitteli juhlien tiedotteessa päätöstä ja totesi, ettei järjestäjillä viranomaislinjauksen vuoksi ollut muuta vaihtoehtoa. Vuosittain Via Crucis -vaellukseen on osallistunut noin 15 000–20 000 ihmistä. – Lähetysjuhlille on tultu sotien aikana ja monenlaisina vaikeina vuosina. Helsingissä Tieteiden talolla tällä viikolla pidettäväksi aiotut ensimmäiset Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät siirretään pidettäviksi 10.–11. | Kuva: Olli Seppälä singin Tuomasmessun pappi Pirjo Kantala sanoo. Lähetysjuhlia ei ole peruttu koskaan aiemmin. – Hereillä ollaan ja eri vaihtoehtoja mietitään. Herättäjä-Yhdistyksen vs. Isoista kevään yleisötapahtumista pääsiäislauantaina Helsingissä järjestettävä pääsiäisvaellus Via Crucis on peruttu. – Erittäin valitettava tilanne, mutta vaihtoehtoja ei ollut, HelLähetysjuhlien pitkä perinne katkeaa ensimmäisen kerran peruutuksia | Herätysliikkeiden suurimmat kesäjuhlat suviseurat ja herättäjäjuhlat odottavat tilanteen selkiytymistä. Lähetysjuhlat on yksi Suomen vanhimmista vuosittain järjestettävistä yleisötapahtumista ja suurin kirkon kansainvälisen toiminnan tapahtuma. Lähetysjuhlia vietettiin viime vuonna Jyväskylässä Kirkkopäivien yhteydessä. Tapahtumamme on niin iso, että kevään aikana pitää saada selvyys siihen, voidaanko seurat järjestää kesä-heinäkuun vaihteessa, Kaarivaara sanoo. Juhlille oli tulossa kunniavieraita Namibiasta, muun muassa Namibian evankelisluterilaisen kirkon piispa Veikko Munyika. Tämänvuotisia Lähetysjuhlia järjestämässä olleet Suomen Lähetysseura ja Lahden seurakuntayhtymä ilmoittivat peruutuksesta viime viikon perjantaina. Juhlat oli tarkoitus pitää 22.–24.5. Ne on järjestetty vuosittain Suomen Lähetysseuran perustamisesta eli vuodesta 1859 lähtien, ja ne kokoavat useita tuhansia kävijöitä. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen pääsihteeri Juha Kaarivaara sanoo, että toistaiseksi valmisteluja jatketaan yhteistyössä viranomaisten kanssa
Seuraavassa kokouksessa päätetään laaditun listan perusteella jatkotoimenpiteistä kunkin papin kohdalla.” Ortodoksisen kirkon piispainkokouksen sihteeri Jelisei Heikkilä ymmärtää, että teksti on herättänyt ihmettelyä. Pidemmästä toimituskiellosta päättää piispainkokous. Jelisei Heikkilä huomauttaa, että papiston lista ei ole mikä tahansa luettelo, vaan kanoninen käsite. Passiivisista papeista laadittavat listat kummastuttavat. Papit ovat luvanneet olla kuuliaisia piispalle ja asettua hänen kaitsentaansa. Metropoliitta Arseni kertoo, että pastoraalinen kaitsenta alkaa jo piispan arvioidessa pappiskandidaatin kelpoisuutta papin virkaan. Papiston listalle tullaan ja siitä poistutaan kanonisen lain tarkasti säätämän menettelyn mukaan. – Kirkollinen elämä tarkoittaa papin kohdalla paljon enemmän kuin maallikon kohdalla, Heikkilä huomauttaa. Tämän vuoksi piispoilla on velvollisuus tietää, mitä heidän papistolleen kuuluu. Papille annetaan aina mahdollisuus tehdä elämässään korjausliike, jonka jälkeen hän voi palata papin työhön. Entä jos pappi on sairas, hyvin iäkäs tai muusta syystä niin heikossa kunnossa, ettei hän pääse liikkeelle kotoaan. Ortodoksinen elämä eletään alttarin ympärillä, Jelisei Heikkilä sanoo. Tiedotteessa luki näin: ”Osa vihityistä papiston jäsenistä ei osallistu lainkaan kirkolliseen elämään. Piispainkokouksen järein toimenpide on määrätä pappeus menetetyksi. Silloin syynä on vakava tai toistuva velvollisuuksien rikkominen, Heikkilä selventää. Ortodoksisen kirkon papistoon kuuluvat diakonit, papit ja piispat. – Siksi he eivät keskustele vain työstä, vaan myös siviilielämästä, Heikkilä sanoo. Eräät eivät käy edes rukoilemassa kirkossa. Lista, kartoittaminen ja jatkotoimenpide ovat sanoja, joiden avulla ei välity se, mistä keskustelussa Heikkilän mukaan oli kysymys. Danielle MieTTinen KOTIMAA | 20.3.2020 8. Piispainkokous keskusteli asiasta ja päätti aloittaa tilanteen kartoittamisen laatimalla listan hiippakuntien passiivisesta papistosta. – Jos papiston jäsen toimii vastoin velvollisuuksiaan tai asemansa vastaisesti, hiippakunnan piispa voi keskustelun jälkeen määrätä hänet puoleksi vuodeksi toimituskieltoon. – Rakkauden lisäksi on kyse selkeydestä. Piispalla on oltava käsitys hiippakuntansa pappien elämästä. Toimessa oleviin pappeihin piispat ovat aina pitäneet säännöllisesti yhteyttä. Kuva on Turun ortodoksisesta kirkosta. Metropoliitta Arseni toteaa, että nyt yhteyden piiriin halutaan tuoda kaikki papit. uutiset | ortodoksinen kirkko | O rtodoksisen kirkon piispainkokouksen tiedote sai muutama viikko sitten puhelimet ja somen laulamaan. | Kuva: Olli Seppälä ” Niiden, jotka siihen kykenevät, tulee osallistua kirkon elämään. Joidenkin kohdalla keskusteluissa voi ilmetä, että heille itselleen ei ole enää suotuisaa toimia pappeina, vaan on parempi, että he palaavat seurakunnan yhteyteen maallikon asemassa. Piispat olivat keskustelleet helmikuussa toimista, joihin heidän pitäisi ryhtyä kirkon elämästä etääntyneiden pappien kohdalla. Vihkimys tuo papin kanonisen oikeuden piiriin, jossa papin elämä ja toimet määritellään tarkasti. Mutta niiden, jotka siihen kykenevät, tulee osallistua kirkon elämään. Papiston luettelossa on noin 200 nimeä, mutta heistä alle 50 hoitaa tointa kirkossa. Arvio perustuu Timoteuksen kirjeessä Passiivinen papisto luupin alle ortodoksikirkossa pappeus | Ortodoksipiispat haluavat koko papiston kiinteästi mukaan kirkon elämään. Papillisiin vihkimyksiin kutsutuilla on rippi-isä, joka myös arvioi henkilön kelpoisuuden. Ortodoksinen elämä eletään alttarin ympärillä, kuvailee Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokouksen sihteeri Jelisei Heikkilä. Passiivisen papiston kohdalla ei kuitenkaan ole kyse kanonisista toimenpiteistä, vaan pastoraalisesta huolenpidosta, Heikkilä painottaa. He eivät toimita jumalanpalveluksia tai suorita pyhiä toimituksia. kaitsijalle asetettuihin vaatimuksiin, kanonisen oikeuden määräyksiin ja henkilön maineeseen. Pappi luopuu tietoisesti ja vapaaehtoisesti joistakin vapauksistaan. Nimittäin rakkaudesta. – Tietenkään ei ole kirkon tradition hengen mukaista asettaa tällaisia ihmisiä toimituskieltoon. Hän toimii myös arkkipiispan teologisena sihteerinä ja on perehtynyt kanoniseen lakiin
Rauha ei merkitse ainoastaan väkivallan poissaoloa, vaan sen on myös määrä vahvistaa kykyä sietää epävarmuutta”, Luoma kirjoitti puheessaan. Talvisodan päättymisen muistoksi nuoret sytyttivät kirkonkellojen soidessa Helsingin tuomiokirkon portaille 105 kynttilää – yhden sodan jokaiselle päivälle. | Kuvat: Olli Seppälä Nuoret sytyttivät 105 kynttilää Helsingin tuomiokirkon portaille. Ulkoministeri Pekka Haavisto, pääministeri Sanna Marin, tasavallan presidentti Sauli Niinistö, elinkeinoministeri Katri Kulmuni ja valtiovarainministeri Mika Lintilä kuuntelivat kellojen soittoa Valtioneuvoston linnan parvekkeella. Arkkipiispa Tapio Luoman oli tarkoitus pitää muistohetkessä Helsingin tuomiokirkossa puhe. – tuntui hänestä tärkeältä ja ajankohtaiselta. T alvisodan päättymisestä tuli viime viikon perjantaina 13.3. Luoman mukaan ”sisäisen rauhan, turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiirin rakentaminen on yhteinen vastuumme tämän maan asukkaina ja kansalaisina”. Nuoret olivat Helsingin Grundskolan Norsenin, Kruununhaan yläasteen ja Kulosaaren yhteiskoulun oppilaita. kuluneeksi 80 vuotta. ”Ulkoinen rauha on antanut tilaa tunnistaa niitä asioita, jotka edelleen kaipaavat kohentamista, herättävät levottomuutta ja pitävät yllä epävarmuutta. Kirkonkellojen soitolla muistettiin hetkeä, jolloin sota päättyi. OLLi SePPäLä KOTIMAA | 20.3.2020 9. Useimpien Suomen luterilaisten, ortodoksisten ja katolisten kirkkojen kirkonkelloja soitettiin kello 10.55–11.00. Sanalla sanoen, ihminen kaipaa ei vain ulkoista vaan myös sisäistä rauhaa. Hän oli ehtinyt kirjoittaa puheen ja julkaisi sen hiippakunnan sivulla, koska puheen aihe – rauha Kirkonkellojen soitto muistutti talvisodan päättymisestä Liput liehuivat eri puolilla Suomea viime perjantaina, vaikka monet talvisodan muistohetkistä jouduttiin perumaan koronavirusepidemian takia. Helsingin tuomiokirkossa yleisölle tarkoitettu valtakunnallinen talvisodan muistohetki ja Senaatintorin muistopäivän kahvit oli peruttu koronavirustilanteen vuoksi. Valtionjohto hiljentyi tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdolla Senaatintorilla kuuntelemaan Helsingin tuomiokirkon kirkonkellojen soittoa
Hän ei pitänyt oman terveyden varjelemista vääränä niin kauan kuin auttajia silti riitti, mutta katsoi, että niiden jotka olivat tärkeissä rooleissa sekä fyysisen että hengellisen avun kannalta, olisi pysyttävä paikoillaan. Mielestäni ihmisellä ei ole edellytyksiä arvioida maailmankaikkeuden älyllisyyttä juuri millään tavalla, ainakaan teologisessa mielessä. Vastustaja on näkymätön. Luther piti oikeina toimenpiteitä taudin hillitsemiseksi, mutta avasi oman kotinsa ovet sairaille tartuntavaarasta huolimatta. Mikä ylipäänsä olisi synti sellaisessa avaruusolentojen sivilisaatiossa, josta meillä ei voi olla minkäänlaista käsitystä. Onko perusteltua olettaa, että näillä muilla olennoilla on tapahtunut samanlainen syntiinlankeemus kuin Eevalla ja Aatamilla. Virus kulkee oireettomien kantajien mukana ja iskee heikoimpiin. 121:4, KR38) ”Te, jotka Herraa rakastatte, vihatkaa pahaa.” (Ps. Sikäli vertaus ontuu, ettei vihamielinen taho uhkaa murskata Suomea eivätkä inhimilliset tai aineelliset tappiot varmaankaan kohoa Talvisodan lukujen tasolle. Kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan Jumalan täytyi jo etukäteen tietää, että Maan asukkaat eivät läpäise testiä. Vesa Nissinen pohdiskelee, että joidenkin aurinkokunnassa olevien olentojen kohtaaminen aiheuttaisi päänvaivaa pelastusopin suhteen, koska hekin tarvitsisivat pelastusta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Hän kyselee, miten Jumala voisi jättää muualla olevat olennot oman onnensa nojaan. Maailmankaikkeudessa olevan elämän arviointi on ongelmallista, koska se voi tapahtua vain omista lähtökohdistamme. Näin ollen yksijumalaisuus ei voi edes tunnustaa monikkomuotoa ”he jotka”. Sen mukaan Jumala ei vaikuta tapahtumien kulkuun puuttumalla luonnonlakien toimintaan. Toisilla (perusterveillä) ihmisillä voi olla enemmän valinnanvaraa sen suhteen, meneekö oman elämän varjeleminen toisten auttamisen edelle. Vesa Nissinen päätyy ajatukseen, että Jumalan luomistahto kaikkialla on elämän syntyminen. Jotkut kristilliset kirjoittajat ovat muistuttaneet Martti Lutherin ajatuksista. 97:10) ”Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää.” (Matt. Seuraukset leviävät kaikkialle yhteiskunnassa ja uhkaavat halvaannuttaa elämän. talvisodan päättymisen 80vuotispäivää 13.3. Tuntuu oudolta, jos erityisesti kirkon piirissä Hän-muodon erityisyyttä ei kunnioitettaisi: ”Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet.” (Sananl. 22:28, KR38) ”Älä siirrä ikivanhaa rajaa, äläkä mene orpojen pelloille.” (Sananl. Jos näin olisi, olennothan ovat voineet läpäistä testin ja toimia oikein, varsinkin jos heidän älyllinen tasonsa olisi huomattavasti korkeampi kuin Maan asukkaiden. Riitta Bonny 16.3. Onko Jumala pannut nämä muut olennot samanlaiseen testiin kuin ensimmäiset ihmiset paratiisissa, kun he eivät malttaneet olla syömättä hyvän ja pahan tiedon puusta. Ymmärtääkseni Jumala on kuitenkin kaiken alku, hän on absoluuttisesti kaiken aineen, kaikkien voimien ja luonnonlakien luoja ja yläpuolella, eikä vain osa niitä. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Emme voi aavistaa, mikä olisi Maan ulkopuolisen sivilisaation älyllisyyden taso. 5:42, KR38) Pronominien oikea käyttö jäntevöittää kieltä. Entä jos Jumala näki jo ennalta, että joku muu sivilisaatio ei tule tekemään syntiä eikä näin ollen tarvitse pelastusta. Pekka Särkiö 16.3. Meillä ei ole tietoa siitä, miksi oman sivilisaatiomme kehityksen piti mennä niin pieleen, että pelastusta tarvitaan sekä teologisessa että ekologisessa mielessä. Teoria ei ota huomioon mahdollisuutta, että muut avaruuden olennot eivät ehkä tarvitsisi pelastusta. Tästä seuraa se, että Jumala voi puuttua luonnonlakien toimintaan. ”ne jotka”, ”Hän joka” Setälä–Niemisen Suomen kieliopissa on aivan yksiselitteinen kielioppisääntö. Onko loogista tutkia sitä oman uskontomme luomisteologian, pelastusopin ja etiikan näkökulmasta. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Nissisen mukaan monilla teologeilla on panenteistinen käsitys Jumalasta. KOTIMAA | 20.3.2020 10. Miltä heidät mahdollisesti pitäisi pelastaa. Jostakin syystä Jumala ei antanut meille sitä ymmärrystä, jota tähän vaadittaisiin. Sellaista ei ole! Raamatun teksti on hyvin johdonmukaista: ”Hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.” (Ps. Luther pohti mustan surman keskellä, oliko oikein paeta vai jäädä auttamaan. muistettiin pienimuotoisesti. J ussi Rytkösen juttu ”Maan ulkopuolinen elämä mullistaisi teologian” ( Kotimaa 6.3.) käsitteli Vesa Nissisen uskonnonfilosofian väitöskirjaa. 23:10, KR38) PeKKa Kiuttu Hyvinkää Kotimaa24:n blogeissa sanottua epidemioiden aikana on oltava todella kiitollinen lääkäreistä ja sairaanhoitajista, jotka hoitavat muita vaikeissa olosuhteissa. Vastausta mysteeriin ei vielä ole, koska tämän tiedon ja ymmärryksen rajat ovat meille tässä ajassa ylittämättömiä. Juhlan aihe on ollut kuitenkin monien mielissä: Tämän hetken sukupolvella on edessään taistelu, jossa tarvitaan Talvisodan henkeä, yhtenäisyyttä ja henkistä kriisinsietokykyä. ”Hän joka” -ilmausta käytetään vain puhuttaessa Jumalasta. Saana KauKO Maan ulkopuolisen elämän arviointi on ongelmallista ” Teoria ei ota huomioon mahdollisuutta, että muut avaruuden olennot eivät ehkä tarvitsisi pelastusta. ”Se joka”, ”ne jotka” käytetään puhuttaessa ihmisistä. Tämä ei tunnu perustellulta, koska asiasta ei ole mitään tiedossa olevaa havaintoa. avaruus | Ihmisellä ei ole edellytyksiä arvioida maailmankaikkeuden älyllisyyttä, ainakaan teologisessa mielessä, kirjoittaa Saana Kauko
Ongelmat ja kipeät kysymykset raamatuntulkinnassa johtuvat Raamatusta itsestään, sen tekstien luonteesta ja prosessista, jossa ne ovat syntyneet. Sen osaavat parhaiten lapset. Me katolilaiset emme palvo muita kuin kolmiyhteistä Jumalaa. Hän tietää, mikä tulee olemaan pojan tehtävä. Sen epätieteellisen käsityksen lisäksi, että pedofilia johtuu selibaatista, tekstissä oli kaksi teologista virhettä, jotka kaipaavat oikaisua: Kirjoittajien mielestä Seppo Teinonen omistautui lopulta ”synnittä siinneen” Neitsyt Marian ”palvontaan”. Hän tuntee sen hengityksen ja haistaa sen hajun, kun se loikkaa. Lundbergin tarina on oivaltava ja syvästi koskettava kuvaus kauneuden ja merkityksen kokemisesta. Katolisen opin mukaan Neitsyt Maria tuli maailmaan ilman perisyntiä. Poika sanoo, että se potkaisi häntä. Antiloopin jalka kalliossa jää kesken. Mutta muutkin, me ulkopuoliset, voimme nähdä kohti sadesumua loikkaavat antiloopit ja niiden kauneuden ja tuntea niiden kostean hengityksen. Syntiä vai perisyntiä. Poika näkee, miten heimon kuvantekijän käsi loihtii eläimen esiin ja se muuttuu todelliseksi. Kalliomaalausten todellisen merkityksen ymmärsivät vain ne, joiden kulttuurissa maalaukset syntyivät. Taideyleisö haluaisi mielellään tietää, mitä runoilija tai maalari on ajatellut teosta tehdessään. Muuta vaihtoehtoa meillä ei ole, sillä olemme aina sidotut ympäröivään maailmaan. On selvää, että maalittaminen, vainoaminen ja syrjiminen ovat asioita, joista on tehtävä parannusta ja joita ei voi hyväksyä. Poika saa oman sulkapensselin ja kilpikonnankuorikulhossa punaista maalia. Vielä takimmainen jalka, poika kurkottaa – antilooppi potkaisee häntä ja hän putoaa kielekkeeltä. Voisimmeko puhua kirkossa näistä erilaisista tulkinnoista ja oppia toisistamme. Ulla-Lena Lundberg kuvaa Sade-romaanissaan Kalaharin san-kansan sateentekorituaaleja ja niihin liittyviä kalliomaalauksia. Voisiko olla, että ympäröivä yhteiskunta on joissain asioissa sisäistänyt evankeliumin sanoman kirkkoa paremmin. Kysymykset ovat vaikeita ja erityisen vaikeita niistä tulee, kun alamme keskustella esimerkiksi pelastukseen liittyvistä teemoista. Hän kiipeää kallion kielekkeelle ja alkaa maalata omaa antilooppiaan, ajattelee sen pehmeää turpaa ja notkeita jalkoja. Sateentekijät Erkki Laitinen nosti esiin tärkeän kysymyksen Raamattuun luottamisesta, sen tulkitsemisesta ja kirkon sopeutumisesta yhteiskuntaan ( Kotimaa 31.1.). Taideteos viittaa aina johonkin itsensä ulkopuolelle, filosofi, kirjailija Eero Ojanen muistuttaa. Jotenkin meidän tulisi pystyä keskustelemaan näistä tulkinnoista ja elämään sovussa. Hän luo jotain niin kaunista ja poikkeavaa, että vastaanottajan edessä avautuu yllättävä näkymä olemassaolon todellisuuteen ja sen valtaviin ulottuvuuksiin. Taiteen tekeminen ei ole helppoa. Tekstit ovat aina auki lukijansa ja uskonyhteisönsä tulkinnalle, joka taas elää tietyssä ajassa ja paikassa. Raamattu on kirjana tärkeä, mutta se on sitä ilmoittamansa Kristuksen ja hänen evankeliuminsa tähden. Mutta taiteilijasta taideteosten synnyn selittäminen tuntuu usein rautalangasta vääntämiseltä. Muinaiset kalliomaalaukset liittyvät metsästysja sateentekorituaaleihin ja ovat syvästi uskonnollisia. Taiteesta nauttiakseen ja taidetta tehdäkseen on katsottava ja nähtävä, on tunnettava, oltava läsnä. Tietäjä näkee, että antiloopin sorkka on mennyt sisään pojan kyljestä ja jäänyt sinne. Mutta vaikeus tuskin on syy olla puhumatta niistä, erityisesti kirkossa. Raamatun arvovallan tai aseman muutos johtuu Raamatusta itsestään. S uuri urosantilooppi loikkaa lauma perässään korkealla luolan katossa ja häipyy sadesumuun. Esimerkiksi tekstikritiikki asettaa ison kysymyksen siitä, mitä me ajattelemme muuttumattomana ja pyhänä tekstinä. Taideteoksen aiheen tai lähtökohdan kautta teosta voidaan lähestyä ja yrittää tulkita. He ymmärtävät vaistomaisesti, mitä kuvassa on, vaikka kuva ei esittäisikään mitään tuttua. Alun tarinassa Oras-pojasta tulee taiteilija ja sateentekijä. Jokainen taiteilija on sateentekijä. Raamatuntutkimus on nostanut esiin monia kiperiä kysymyksiä, joihin Raamatusta ei aina löydy vastausta. Kulttuurinsa edustajille ne olivat merkki siitä, että paikka oli pyhä. HeiKKi HeSSo pastori, Pori Erilaisista tulkinnoista täytyy pystyä keskustelemaan KOTIMAA | 20.3.2020 11. Monia taiteilijoita heidän kuvittelemansa antilooppi joskus potkaisee ja sorkka kyljessä kipuilee kovastikin. ” Muinaiset kalliomaalaukset ovat syvästi uskonnollisia. Se on eri asia kuin synti, minkä uskoisin kirjoittajienkin tietävän. Uskon, että myös he, jotka Laitisen mukaan pyrkivät sopeutumaan maallistuneen yhteiskunnan arvoihin, nimenomaan haluavat seurata Jeesuksen opetusta, evankeliumia ja Raamatun sanomaa. Se vaatii paljon voimaa. Kuivan arkisen ankeuden keskelle hän tuo teostensa kautta virvoittavaa sadetta. Neitsyt Maria ja pyhimykset, taivasperheemme, ovat kunnioituksemme kohteita, eivät palvonnan. Kriittisten kysymysten takana ei ole ilkeys, epäusko tai hajaannuksen kylväminen vaan huomiot, jotka Raamattua lukiessa jäävät riivaamaan ja joiden ohi ei voi vain kävellä hattua nostaen. Laitisen mainitsemat hyvät asiat ovat jo osa evankeliumia, ne nousevat Jeesuksen sanomasta ja opetuksesta. Se on kokoelma eri aikoina ja eri tilanteissa kirjoitettuja tekstejä, joiden suhteen tämän ajan lukija – me olemme kaikki tämän ajan lukijoita – joutuu tekemään tulkintaa. Risto Miettinen ja Jaakko Saari lyttäsivät Seppo Teinosen mielipidekirjoituksessa (Kotimaa 13.3.), jossa ekumeeninen henki ja suvaitsevaisuus toisin ajattelevia kohtaan loistivat poissaolollaan. Rauni VoRnanen katolilainen KaiJa PiSPa Kirjoittaja on kirjailija ja kirjoittamisen opettaja. Heille jää eläytymisen ja kuvittelun kyky, taito loikata yli todellisuuden rajan sinne, missä kaikki on mahdollista. Lähes kaikki, joista tulee taiteilijoita, jäävät sisimmässään hiukan lapsiksi. Teoksesta ei ole yhtä tulkintaa, vaan jokainen saa tulkita sitä omalla tavallaan, hän ajattelee
TEkSTi | SuSaNNa VilppoNEN – kuVaT | Saara laVi KOTIMAA | 20.3.2020 12. haastattelu Pohjoissaamen lähettiläs Helena Valkeapää käänsi Raamattua kolme vuosikymmentä omalle äidinkielelleen. Helenan ja hänen miehensä Nils-Henrik Valkeapään esimerkki rohkaisi myös muita saamelaisia käyttämään kieltä 1970ja 80-luvuilla Enontekiöllä. Saamelaisuus on ollut Helena Valkeapäälle aina itsestäänselvyys
Itkosen matkat suuntautuivat 1900-luvun alussa myös omalle kotiseudulleni Utsjoen varteen. Ja niin hän lähti. » KOTIMAA | 20.3.2020 13. H elena Valkeapään käsissä on valkeakantinen kirja. Keskellä valkeaa avaruutta hiihtäjä etenee hitaasti horisontissa. Helena Valkeapää, 74 Juuri nyt kudon räsymattoja ja tarkistan Ruotsin kirkon pohjoissaamenkielisen virsikirjan tekstejä. – Toiseksi vanhin sisko kertoi heränneensä yöllä ja nähneensä enkelin, joka peitteli sairaana olleet sisarukset. Toinen esittelee neulomiaan villasukkia. Pari tuttavaa tulee tapaamaan Helena Valkeapäätä. Mutta ensin syödään porokeittoa. Perheeseen oli syntynyt tytär vain pari viikkoa ennen rauhaa. Helena Valkeapään (os. Äiti tuli Valkeapäätä vastaan postiautolle ja kysyi, halusiko Valkeapää lähteä hänen mukaansa hautajaisiin. Kahdeksanvuotiaana pieni tyttö joutui Ivalon sairaalaan lastenosastolle. Menetyksen jälkeen äiti kertoi, että vanhempi tytär oli laulanut yhtä tiettyä virttä syksystä lähtien. Olen myös saanut kolme lasta, kuusi lastenlasta ja yhden lapsenlapsenlapsen. Pohjanmaalle siirretyt pohjoisen evakot odottivat kotiin pääsyä, niin myös Alavieskassa evakossa ollut perhe Inarijoen varresta. Mutta hänellä ei ollut voimia sanoa, kun oli ollut itsekin sairas, Valkeapää pyyhkii silmänurkkiaan. Ne repivät monet irti kodeistaan ja kielestään. ” Asuntolakoulut repivät monet irti kodeistaan ja kielestään. Niin minut vietiin Outakosken tyhjään asuntolaan yksin muiden oppilaiden ollessa lomalla. Perhe oli kohdannut kuolemaa jo aiemmin. Kuka. Suomen evankelis-luterilainen kirkko otti painetun pohjoissaamenkielisen käännöksen virallisesti käyttöön 1. syyskuuta 2019. Äidin isä oli menehtynyt. Vasta joutuessaan 7-vuotiaana asuntolakouluun Outakoskelle Valkeapään piti opetella uusi kieli. Isä kulki välillä saarnamiehen matkassa ja käänsi tämän puhetta pohjoissaameksi. Myös muut käsityöt innostavat häntä. Hän oli yrittänyt sanoa, että peitä minutkin. Yli kolmekymmentä vuotta sitten Valkeapää lähti mukaan projektiin, jonka määränpää tuntui kaukaiselta. Pirtissä pidettiin usein seuroja, jonne kokoontuivat lähiseudun ihmiset. – Raamatun sana tuli tutuksi. Helena Valkeapään kaksi sisarusta menehtyi todennäköisesti lavantautiin 3ja 5-vuotiaina. Valkeapää keskimmäisenä yhdeksästä sisaruksesta istui paikoillaan ja kuunteli isän tulkkausta, vaikka mieli olisi tehnyt leikkimään. Kirja näyttää uudelta, sellaiselta, jonka sivuja ei ole vielä ehditty paljon käännellä. Välissä oli vain muutama päivä. – Sisko oli kuulemma sanonut, että hän on lähdössä Jumalan luokse. Hän ryhtyi kääntämään Raamattua pohjoissaameksi. Hän leikki sisarustensa kanssa pelloilla ja joessa. Valkeapää osallistui kodin töihin pienestä pitäen ja esimerkiksi hoiti sukulaistensa lapsia heinänteon aikaan jo alle kouluikäisenä. Työmäärä oli valtava. Hänellä oli pääsiäisen kunniaksi mukanaan kori värillisiä makeisia. Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Sairaalasta toipilaan haki Outakosken terveyssisar. Myös Laitin suku on käsityöläisyydestään tunnettu. Nautin valon lisääntymisestä ja oikeasta talvesta. Ehkä myös ikävän takia sairastuin pitkäkestoiseen kuumeeseen, muistelee Valkeapää. Itkosen mielenkiintoista kirjaa Lapin-matkani. Viime syksynä urakka sai pisteen. – Opin kutomaan sukkia jo ennen kouluun menoa, hän kertoo. Uusi vauva nimettiin siskon mukaan. I. Saame oli perheen kotikieli. Kirja alkaa sanoin: Álggus Ipmil sivdnidii almmi ja eatnama. Valkeapään ilo ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Suomea Valkeapää ei osannut lapsena lainkaan. Ikkunasta näkyy Inarijärvi. Enontekiöläisen päätyminen projektiin on monen sattuman ja johdatuksen summa. – Ujostelin ja olin niin häkellyksissä kaikesta, etten saanut sanaa suustani. Sairaalassa puhuttiin vain suomea, jota myös Valkeapää oppi kuukauden aikana. Kantta koristaa pyöreä symboli, jonka keskellä on risti. Nykyään Valkeapää tekee perheen gáktit eli saamenpuvut. Mukana oli myös rohkeutta. Kolmen kuukauden ikäisenä tyttö pääsi kotiin, Kuolnan kylään, Utsjoen eteläisimpään taloon. Keväällä 1945 elettiin sodan loppumisen hetkiä. – Koti-ikävä oli hirveä. Kuvitus on saamelaistaiteilija Britta Marakatt-Labban taidonnäyte. Laiti) lapsuudenkoti oli pieni maatila. Elämässäni olen ylpeä siitä, että sain syntyä Maarit Kirsti ja Mikko Laitin saamelaisperheeseen. Valkeapää selailee Biibbalia Inarin vanhassa pappilassa. Punaiset kirjaimet muodostavat sanan Biibbal, Raamattu pohjoissaameksi. Asuntolakouluja perustettiin sodan jälkeen saamelaisten lapsien suomalaistamiseksi. Pappilan ovi käy. Luen parhaillaan kansantieteilijä T. – Olen todella kiitollinen ja onnellinen, että työ on saatu päätökseen, Helena Valkeapää iloitsee. Kun lapsi syntyi, oli hänellä samanlaiset silmät kuin edesmenneellä siskollaan. Valkeapäällä riittää kerrottavaa. Myöhemmin raskaana ollessaan äiti oli nähnyt unen, jossa menehtynyt tytär sanoi tulevansa takaisin. Se tuntui luonnolliselta, Valkeapää kertoo. Vuodet vierivät
Yksiin he päätyivät Valkeapään ystävän avustuksella. Kun Helena ja Nils-Henrik Valkeapää muuttivat asumaan Enontekiön Hettaan, halusivat he lapsilleen mahdollisuuden saada äidinkielen opetusta. Molemmat esiintyivät tapahtumassa, Helena laulaen, Nils-Henrik joikaten. Oaidnaleapmai, toivotetaan saameksi. Ja mun lean dinguin buot beivviid gitta máilmmi loahpa rádjái.” Suomenkielinen käännös, 1992: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Päivisin Valkeapää opetti, iltaisin ja viikonloppuisin hän käänsi Raamattua. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” KOTIMAA | 20.3.2020 14. Virsikirjatyössä auttoi Valkeapään isän työ saarnatulkkina. – Hauska juttu oli se, että olin lapsuudenkodissa äänittänyt vanhan virsikirjan sävelmistöstä sen osan, minkä meidän perän ihmiset osasivat. Enontekiöllä suomalaisuus oli ehtinyt jo vyöryä päälle niin voimakkaasti, että saamelaiset olivat lannistuneet ja melkein lopettaneet saamen kielen puhumisen. – En opiskeluaikoina tykännyt yhtään lähteä istumaan iltaa. – Aluksi ajattelin, että osaanko ja uskallanko minä. Se vilisee skandinavismeja, sillä käännös sai paljon vaikutteita norjan kielestä. – Papille oli eräs paikallinen sanonut, että yksikin saamenkielinen sana kirkossa on liikaa, Valkeapää puistelee päätään. Sittemmin jumalanpalveluksia alettiin pitää molemmilla kielillä esimerkiksi Marianpäivänä. Aivan tyhjästä Valkeapää ei lähtenyt tekemään käännöstyötä. Siitä lapsetkin rohkaistuivat. haastattelu – Olen jo pitkään keräillyt kaikki vanhat farkut kirpputoreilta. – Me puhuimme keskenämme saamea ja käytimme juhlissa saamenpukua. – Se oli suuri siunaus. Heti asia ei saanut hyväksyntää, mutta lopulta saamenkielen opetus järjestettiin. Nykyään Saamenmaalla järjestetään kirkollisia toimituksia kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä, pohjoissaamen lisäksi inarinsaameksi ja koltansaameksi. Mies opiskeli matemaattisia aineita, joskin Helsingissä. Rohkeus kumpusi syvältä sisimmästä. Nuoret tapasivat ensimmäisen kerran Enontekiöllä joikuja lauluiltamissa, jotka järjestettiin Hetan koululla. Matt 28:18–20 Lähetyskäsky Pohjoissaamenkielinen käännös, 1895: ”Munji læ addujuvvum buok fabmo almest ja ædman alde. Ystäväni kuitenkin vihjasi miehestä, jonka ajatteli olevan minulle sopiva kaveri. Helena opiskeli opettajaksi Kemijärvellä. Kähkönen oli vanha tuttu Valkeapään opettajaseminaarin ajoilta. Lapsuudenkodin tuoma uskon luontevuus oli kuitenkin vahvasti läsnä Valkeapään elämässä. Marianpäivä on koonnut saamelaisia kirkonmenoihin Enontekiön kirkolle kevättalvella viettämään häitä, kastajaisia ja hautajaisia jo 1500-luvulta lähtien. Hän oli ollut mukana kirkollisten kirjojen uudistamisen työryhmässä sekä virsikirjakomiteassa. Vulgget damditi ja dakket buok olbmuid mattajægjen gastašedinædek sin A?i ja Barne ja Bassevuoi?a nammi ja oapatedinædek sin doallat buok dam, maid mon læn digjidi go??om! Ja gæ?a, mon læn dinguim buok beivid gidda mailme loapa ragjai.” Pohjoissaamenkielinen käännös, 2019: ”Munnje lea addojuvvon buot fápmu almmis ja eatnama alde. Valkeapää hörppää kahvia kuksastaan. Saamelaisuus on ollut Valkeapäälle aina selvä ja tärkeä asia. Osaa kasetille nauhoitetuista saarnamiehen ja Valkeapään vanhempien laulamista virsistä käytettiin hyväksi virsikirjan käännöstyössä. Kahden saamelaisopettajan tulo kouluun vaikutti voimakkaasti saamelaislapsiin. Niistä saa tehtyä vaikka mitä. – Käytin päivästä riippuen yhdestä viiteen ” Päivisin Valkeapää opetti, iltaisin ja viikonloppuisin hän käänsi Raamattua. Kun Vanhan testamentin vuoro tuli, siirtyi Valkeapää kommentoijasta kääntäjäksi. 1980-luvun alkupuolella Valkeapää päätti opiskella saamen kielen lehtorin pätevyyden ja muutti Ouluun vuodeksi. – Lopulta päätin, että osaanhan minä samalla tavalla kuin joku muukin. Ensimmäinen pohjoissaamenkielinen raamatunkäännös on vuodelta 1895. Norjassa ryhdyttiin työstämään uutta pohjoissaamenkielistä Raamatun käännöstä 1980-luvun lopulla. – Monet nuoret saivat äidinkielensä takaisin. Nähdään taas! Valkeapää laittaa päähänsä punaisen saamelaisten naisten lakin. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. – Se vuosi oli rankka, sillä se aika oli perheeltä pois, Valkeapää huokaisee. Pariskunta on pitänyt yhtä yli 50 vuoden ajan. Harteilla on punainen villahuivi. Vulget dan dihtii ja dahket buot álbmogiid mu máhttájeaddjin: Gásttašehket sin Áh?i ja Bártni ja Bassi Vuoi??a nammii ja oahpahehket sin doallat buot maid mun lean goh??on din doallat. Alun perin hänet pyysi työryhmään saamelaispappi Antti Kähkönen. Osa paikallisista suomalaisista vastusti myös saamen kielen käyttämistä kirkossa. Kun yhteispohjoismainen pohjoissaamen kirjoitustapa hyväksyttiin vuonna 1979, ajatus uudestaan käännetystä Raamatusta sai sysäyksen eteenpäin. – Mutta autolla ajamisen taito parani, hän virnistää. Vieraat tekevät lähtöä. Sen puolesta on joutunut myös taistelemaan. Se aloitettiin Uuden testamentin kääntämisellä, jossa Valkeapää oli yhtenä käännösten palautteen antajana kymmenen vuoden ajan. Opiskelijat tykästyivät toisiinsa ja alkoivat seurustella, ensin kaukana toisistaan, sitten yhdessä Saamenmaalla. Valmistuttuaan Valkeapää sai paikan Hetan lukion ja peruskoulun saamen kielen lehtorina. Virsikirjan uudistamisessa käännettiin yli sata suomenkielistä virttä pohjoissaamenkielelle. Helena Valkeapää on käymässä Inarissa miehensä Nils-Henrikin kanssa. Vaikeasti ymmärrettävä kieli tarvitsi kipeästi päivitystä
Biibbal eli Raamattu on osaltaan vaikuttanut merkittävästi pohjoissaamen kielen säilymiseen. Silti valtava käännösurakka ei ole kyllästyttänyt Valkeapäätä tarttumaan Raamattuun uudestaan ja uudestaan. Käsissä vilisivät erikieliset Raamatun tekstit, kun käännöksiä vertailtiin keskenään. Tärkeää kääntäessä oli myös huomioida tekstin ja sanavalintojen tyyli. Ei saanut korjata sitä, mikä oli hyvää vanhassa käännöksessä. Neljä kertaa vuodessa Suomen puolen käännöstyöryhmä kokoontui yhteen. – Luen Biibbalia aina iltaisin ennen nukkumaan menoa. – Vanhan Biibbalin kielikuvia ja käsitteitä tuli hyödyntää niin paljon kuin mahdollista, ettei uusi käännös etääntyisi lukijoista. Helena Valkeapään mielestä on erittäin tärkeää, että pohjoissaamen kielialueelle on nyt saatu yhteinen Raamattu. Omakielisen Raamatun merkitys on sanoinkuvaamaton. Nuoria ja aikuisia oli kutsuttu lukemaan seurakuntatalolle uutta Biibbalia. Kääntäjät käyttivät apunaan niin suomen-, norjan-, ruotsin-, englannin-, saksankuin eestinkielisiä Raamattuja. Uuden käännöksen tarkoituksena oli nykypäiväistää kieli ja karsia siitä muiden kielten vaikutukset. Heidän mielestään kieli oli sujuvaa ja ymmärrettävää. Toisaalta siinä on myös luopumisen tunne, haikea mieli siitä, että projekti loppui. Hankaluuksia aiheuttivat rakennuksiin ja sotaan liittyvät termit. Silloin käännyttiin asiantuntijoiden puoleen, kertoo Valkeapää. Kielen piti kuitenkin olla Raamatun alkukielen mukaista. Urakka oli valtava. Valkeapää muistuttaa kuitenkin, että hän on ollut vain yksi pieni osa useiden muiden joukossa. Myös sotilasarvot tuottivat päänvaivaa. Vasta vuonna 2011 kääntäjät saivat käyttöönsä Paratext-tietokoneohjelman, jossa erikielisiä käännöksiä oli mahdollista tarkastella tietokoneen ruudulla vierekkäin muutamalla klikkauksella. – Se helpotti työtä suuresti, kun ei enää tarvinnut katsoa useista eri kirjoista. Se sujuvoitti tekstiä huomattavasti. Pohjoissaamen kielen puolesta taistellut nainen on ollut jälleen tekemässä historiaa oman kansan kielen jatkuvuuden hyväksi. Lisäksi huomioon tuli ottaa vuoden 1895 käännöksen ilmaisut ja sanavalinnat. – Esimerkiksi kun puhuttiin Hesekielin temppelistä, niin siinä sai miettiä mitä sanoja käytetään. Vihdoin vuonna 2016 kaikki työryhmälle osoitetut käännöstyöt oli tehty. Valkeapään mukaan on erittäin tärkeää, että pohjoissaamen kielialueella on nyt yhteinen Raamattu. Kokouksissa tekstit käytiin läpi lause lauseelta. – Aloimme lukea tekstejä ääneen. – Biibbalin valmistuminen toi suuren ilon ja kiitollisuuden. Silloin huomasimme parhaiten, jos joku sana ei sopinut asiayhteyteen. Se oli tosi hienoa kuulla, Valkeapää kertoo. KOTIMAA | 20.3.2020 15. – Toivon, että uusi käännös saa pohjoissaamen kielen säilymään ja pysymään yhtenäisenä, Valkeapää sanoo. Esimerkiksi Laulujen laulu, Sananlaskujen kirja ja Psalmit ovat mielenkiintoisia, Valkeapää hymyilee. – Piti muistaa, että kieli toimii pyhänä tekstinä. Tuhansien tuntien mittaisen työrupeaman loppumiseen liittyy niin helpotusta kuin irtipäästämisen vaikeutta. – Ihmiset kertoivat, että uutta käännöstä oli helppo lukea. tuntia töiden jälkeen muutamien viikkojen ajan ennen työryhmän kokouksia. Viime vuoden syyskuussa Helena Valkeapää pukeutui parhaimpiinsa. Enontekiön seurakunnassa juhlistettiin uutta käännöstä
Liian moderniksi arvioitu taide on myös saanut vastustusta osakseen. Kaksi vuotta sitten käytiin kiivasta keskustelua Iitin kirkon ”rumasta Jeesuksesta”, joka oli siirretty alttarilta varastoon. –?Karkea ilmaisu on ollut sopivaa ajassa, jossa on haluttu korostaa totista kristillisyyttä. Tosin nykyään pääkallo on erittäin suosittu kuva-aihe lasten vaatteissa ja leluissa. Kristinuskon lapsiystävällisyys ei mielestäni ole kuvan, vaan sanan asia. –?Aloitteet ovat aina tulleet kentältä. Alttaritaulun vaihtamista kannattavien perusteluna on se, että teos on taiteellisesti kehno, pääkallo häiritsee eikä kuva ole lapsiystävällinen, kirkkoherra Pet ri Satomaa Oulunsalon seurakunnasta kertoo. Muutoksen myötä lapsivaikutuksen arviointi voisi saada paremmat tulokset, Satomaa perustelee. Esimerkiksi Paltaniemen kirkossa on aiheutettu peruuttamatonta tuhoa. A. Kömpelö maalaus kuvastaa kuitenkin hyvin omaa aikaansa. Pääkallo osoittaa, että kyse on Golgatasta, Aatamin hautapaikasta. – Mikäli teos korvattaisiin, voisi aiheena olla esimerkiksi Jeesus tyynnyttää myrskyn, Jeesus siunaa lapsia tai Ylösnousemus. –?Kristus on uusi Aatami, ihmiskunnan perisyntien lunastaja. Asiasta on puhuttu jo pitkään, viimeisin keskustelu käytiin tänä talvena. Omana aikanaan Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin Tampereen tuomiokirkon maalaukset kohtasivat rajua kritiikkiä. Paikallinen kulttuuriyhdistys pelasti teoksen ja maksoi konservoinnin. Käsityöläismaalareiden teok sia on muissakin kirkoissa. Pääkallo ristin juurella kuuluu perinteisesti aiheeseen, mutta seurakuntalaiset sanovat sen pelottavan lapsia. P. Maalaus on merkinnyt aikalaisilleen paljon. Korkeakirkollisia, romantisoituja teoksia sen sijaan saatettiin pitää uskonnollisuuden kannalta teennäisinä, taidehistorian professori Heikki Hanka Jyväskylän yliopistosta huomauttaa. Tyylimieltymykset ja muodit heijastuvat arvostukseen. Eri aikoina kirkkotaidetta on poistettu näkyvältä paikalta ja jopa tuhottu. O ululaisen G. Köyhässä Suomessa taulumaalaukset olivat suuri investointi eikä taiteilijoiksi pyrkivillä ollut aina saataPelottava pääkallo ja ”ruma Jeesus” villa perusteellista koulutusta. kulttuuri | kirkkotaide | ” On pappien ja muiden kirkon lapsityössä toimivien tehtävä saada vaikeat aiheet lapsille sopiviksi ja perinne välitettyä seurakunnalle. Tätä C. Elfströmin maalausta Kristuksen ylösnousemus (1830) on moitittu myös Jeesuksen pulleasta vatsasta. Se pelastettiin aiemman kirkon tulipalosta leikkaamalla irti kehyksistään. Herätyskristillisyyden visuaalinen perinne on tämän päivän näkökulmasta muutenkin hieman järkyttävää raadollisine yksityiskohtineen. Emanuel Granberg sai vuonna 1781 valmiiksi kirkon upeat seinämaalaukset. Nykyään ne tunnustetaan symbolismin mestariteoksiksi. Ristiinnaulittua esittävä maalaus vuodelta 1885 on ehdotettu korvattavaksi jollakin muulla aiheella. Vuonna 2017 se palautettiin kirkkoon sivuseinälle, yhä vastalauseiden saattelemana. On pappien ja muiden kirkon lapsityössä toimivien tehtävä saada vaikeat aiheet lapsille sopiviksi ja perinne välitettyä seurakunnalle, Hanka korostaa. Maalaus edustaa 1800-luvun suomalaista käsityöläismaalarien tuotantoa. Toki myös eräät seurakuntalaisista ovat nyt puolustaneet teosta historiallisista syistä. Dahl strömin tekemän alttaritaulun poistamista on perusteltu erityisesti sillä, että maalaus on ruma ja että siinä oleva pääkallo on kammottava. ArjA-LeenA PAAvoLA | Kuva: Riitta Hirvonen Oulunsalon kirkon vanhan alttaritaulun asema on herättänyt pohdintaa seurakuntalaisissa. KOTIMAA | 20.3.2020 16. Myöhemmin viimeistä tuomiota esittävästä maalauksesta helvettiä kuvaava alaosa on yksinkertaisesti höylätty pois seurakunnan rouvasväen koettua sen järkyttäväksi
Hän kirjoittaa ja jutustelee miellyttävän kultturellisti. Mitä se on ollut. Kirjan lopussa on luettelo – pohjautuen Castrénin serkun Heikki Soininvaaran, Osmo Soininvaaran isän, tekemään tutkimukseen – näiden sukujen ja erityisesti Castrén-suvun papeista. Castrén on yksi johtavia Pompeji-asiantuntijoita. 399 sivua. Pappilan pojan sivumääräisesti laajin muistelu keskittyy Paavo Castrénin uraan ja toimintaan akateemisessa maailmassa sekä Suomessa että Italiassa ja Kreikassa Suomen Ateenan instituutin johtajana. Pappislistalla on vain yksi nainen, sukuun naitu hänkin, Puumalan nykyinen kirkkoherra Helena Castrén. 6 lehteä vain (Norm 54,00) 34 , 50 Henkistä hyvinvointia, juurevaa arkea ja ihmissuhteita. Se on tyrmäävää luettavaa, hengenmiehiä on niin paljon eri sukuhaaroissa. jakso 6 lehteä vain 34,50 euroa (norm 54 €), jonka jälkeen tilaus jatkuu normaalihintaisena kunnes irtisanot sen. Nimija yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointi tarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. + 14,9 snt/min. Tarjous on voimassa kotimaassa 30.4.2020 asti uusille tilauksille. Kaupan päälle hyvä mieli; Askel tukee Naisten Pankkia yhdellä eurolla/tilaus. Inkerinmaalta Auschwitziin ja Siperiaan. Kulttuuripersoona ja -vaikuttajana hän haluaa olla pappilan poika, ei pahanteosta haukuttu papin poika. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tähän liittyy yksityiskohta: Castrén kertoo lopettaneensa Kotimaan tilauksen, kun lehti ei tarttunut hänen esittämäänsä huoleen pappilakulttuurin katoamisesta vaan antoi myöhemmin saman asian esille ottamisesta kunnian toiselle henkilölle. Toisaalta siinä paneudutaan hänen sukunsa historiaan, ennen kaikkea sen pappisvaltaisuuteen. Sieltä lähti 1600-luvun lopussa maailmalle yritteliäitä nuoria miehiä, joista sai alkunsa neljä pappisja virkamiessukua, joista Castrénit ovat pitkäaikaisimpia. Kestotilaustarjous: 1. klo 19.00 Historia: Kelttihaudan arvoitus. Ohjelmassa keskutellaan koronavirusepidemiasta toivon näkökulmasta. Alpeilla sijaitsevasta suolakaivoksesta on löydetty yli 1 500 ihmisen jäänteet. Toisin kävi: syntyikin otollinen maaperä Donald Trumpin valtaannousulle ja kansa jakautui kahteen leiriin yhä vahvemmin. Hyvän elämän erikoislehti Tilaa Askel-lehti itsellesi tai lahjaksi! Soita: 020 754 2333* Lähetä sähköpostia: asiakaspalvelu@kotimaa.fi TILAUSKOODI: KM-11-20-K KOTIMAA | 20.3.2020 17. Castrénin pappisja kulttuurisuvun lähtöpiste on Sääksmäen Linnaisten kylän Mattilan rusthollissa. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Häntä kuuntelee, vaikka antiikintutkimus ei ominta alaa olisikaan. *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Mystisiä druideja vai raakalaismaisia sotureita – millainen kansa keltit oikein olivat. Uramuistelmat ovat aina kaksiteräinen miekka. klo 23.30 ja to 26.3. Lukija joko jaksaa innostua tai uupuu matkalla yksityiskohtien kiemuroissa. Yle Radio 1 Su 22.3. Castrénin muistelmateos on jotenkin kahtalainen. Vastaus piilee maan uumenissa säilyneissä 3000-vuotisissa kelttihaudoissa. klo 12.05 Horisontti. TV1 La 21.3 klo 17.10 Flinkkilä & Tastula. Castrénin etuna ovat kuitenkin armoitetut kertojanlahjat. Myös arkkipiispa Martti Simojoen nimi löytyy listalta, jossa on sukuun naituja. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | ”Mielestäni ’pappilan poika’ on käsitteenä aivan eri asia kuin ’papin poika’”, aloittaa klassillisen filologian emeritusprofessori Paavo Castrén muistelmateoksensa. OLLi SePPäLä Paavo Castrén: Pappilan poika. TV1 Ma 23.3. TV1 La 21.3. Simojoen vaimo Aune kun oli omaa sukua Castrén. klo 22.00 Ulkolinja: USA:n syvä kahtiajako. Lauri Randla ja Lea Pakkanen kertovat suvun vaietut tarinat. Otava 2019. Yhdysvalloissa politiikasta on tullut katkeraa ja myrkyllistä – kansan kahtiajako on syvä. Pekka Hiltunen. klo 13.30 Pisara. TV1 Su 22.3. Barack Obama lupasi yhdistää kansan
essee Harhaoppiseksi julistetun Pelagiuksen ajattelu ei ole kadonnut, vaikka sen ovat torjuneet kaikki suuret kirkkokunnat. Kiinnostavaa on, miten me ja muut kristityt nykyään ajattelemme. TeksTi | Heikki Palmu – kuva | Päivi karjalainen Pelagiolaisuus ei tunnu vieraalta H istoriassa on asioita ja henkilöitä, jotka eivät unohdu vaan säilyvät ajankohtaisina. Mitä teemme. Samalla nykypelagiolaisuus on sen unohtamista, ettei Jumalan armo poista inhimillistä ” Pelagiuksen mukaan ihmisen oma usko, tahto ja kyky riittävät. Puolen vuosituhannen takainen reformaatio ja sen nimet, Luther ja Calvin – mikä on kirkon ja uskonnon vaikutus pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon. Paavi Franciscus luonnehtii nykypelagiolaisuutta ihmisen varmuudeksi siitä, että omalle tahdolle kaikki on mahdollista. Ihminen tarvitsee siis myös Jumalan armoa. Mistä sitten johtuu, ettei pelagiolaisuus aikamme kristillisessä julistuksessa vaikuta ollenkaan vieraalta. Mitä jätämme tekemättä. Pelagiuksen mukaan ihmisen oma usko, tahto ja kyky riittävät. Tekstilainaukset vaatisivat paljon tilaa. Britanniasta Roomaan tullut Pelagius vaikutti 300ja 400-lukujen vaihteessa. Riittääkö uskoon ”Jeesus on Herra” tai jonkin muun sanan uskominen ja lausuminen vai kysytäänkö myös elämää. Vielä paljon kauemmin, yli 1600 vuotta, on kulunut siitä, kun kirkonmies nimeltään Pelagius julistettiin harhaoppiseksi parissakin kirkolliskokouksessa. Kuka siis oli tämä kirkonmies ja mikä oli hänen uskonoppinsa. Vaikka kaikki suuret kirkkokunnat ovat torjuneet hänen ajattelunsa, vieläkään Pelagius ei ole kadonnut historian hämärään. Ilman niitä uskallan väittää, ettei ihmisen osuutta korostavaa pelagiolaisuutta vanhoista virsistä ja lauluista juuri löydy. Elävä osa kirkkoamme ovat sen herätysliikkeet. Mitä ne sanovat vapaasta tahdosta ja ihmisen ja Jumalan suhteesta. Augustinuksen ja myöhemmin Lutherin mukaan armo on yksin Jumalan – hänen armonsa, Kristuksen tähden ja uskon kautta. ”Nyky-pelagiolaisuutta” on pohtinut muun muassa paavi Franciscus. Sen mukaan ihmisen omat eväät eivät täysin riitä, vaan kysymys on yhteistyöstä Jumalan kanssa. Pelagiuksen mukaan ihmisellä on vapaa tahto sekä kyky elää Jeesuksen opetuksen mukaan ja siten ansaita pelastumisensa hyvillä teoillaan. Koetan tässä lyhyesti ja ymmärrettävästi sanoa, mistä oli ja on kysymys. Erityisen pahana Pelagiusta piti Martti Luther. Puolipelagiolaisuus on loiventunut käsitys. Vaikka Augustinus vastusti pelagiolaisuutta, Pelagius ja Augustinus eivät olleet kaikesta eri mieltä. Niissä ihminen on syntinen, hän elää synnin kahleissa ja hänet pelastaa vain Jumalan armo, ennen muuta Jeesuksen, Vapahtajan sovitustyö. Pelagiolaisuutta ja semieli puolipelagiolaisuutta vastaan toimi jo aikalainen, kirkkoisä Augustinus. Jouluaaton Helsingin Sanomissa Sixten Korkman kirjoitti pääkirjoitusaukeaman kolumnissaan Lutherin ajattelusta hyvinvointivaltion pohjustajana. KOTIMAA | 20.3.2020 18
Kolmessa yliopistossa harjoitettu kirkkohistoria on tähän mennessä selvittänyt vasta vähän 1940ja 1950-lukujen uskonnollista tilannetta meillä, siis viidennen herätysliikkeen nousua, sen virikkeitä ja resursseja. Ja vielä: uskoa, toivoa ja rakkautta. Eikö jo ihmisen oman ratkaisun korostaminen ole pelagiolaisuutta. Isä oli pettynyt siihen, ettei kokouksessa ilmoittautuneiden joukossa ollut ainuttakaan ”uutta” nimeä. Manipulointi, maanittelu ja taivuttelu, ihmisen houkuttelu ”ottamaan Jeesus vastaan” on mielestäni pelagiolaisuutta. Miettiä voi tietysti sitäkin, kuinka paljon mukana on psykologiaa tai erilaista kansanluonnetta. Pelagiolaista oppia ja painotusta voi meille tuoda myös, kuten näyttää, koko ajan koveneva kilpailu ja suorituskeskeisyys. Se tunkee työelämästä kaikille elämänalueille. Vielä toinen lapsuuden tai nuoruuden muisto. Evankeliumien Jeesus ei maanittele, hän puhuu suoraan. Jumalan ehdottomuus ja kaikkivaltius toisaalla – ja toisaalla apostoli kutsumassa ihmistä Jumalan työtoveriksi. Seurakunta järjesti kesällä tilaisuuksia monena peräkkäisenä iltana. Yksi vastaus on, ettei kristillinen usko ole vain sanojen tai ajatusten totena pitämistä. Pystytäänkö kysymys ratkaisemaan teologisella tai dogmaattisella keskustelulla. Siinä kehotettiin ottamaan yhteyttä mukana olleisiin kalantilaisiin. heikkoutta. Onko mentävä neljästä historiallisesta herätysliikkeestä eteenpäin viidenteen, joka monin tavoin leimasi sotien jälkeistä kristillisyyttä Suomessa. Se on kaukana imelyydestä. Usko ei elä umpiossa, se vaikuttaa ja siihen vaikutetaan. Isäni oli kirkkoherra. Entä meillä. Ja apostoli kirjoitti: ”Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee.” Mitä meistä tulee. Taas toisaalta televisiolla ja internetillä on nyt yhä enemmän globaalia vaikuttavuutta. Ainoa pysyvä on muutos, niin sanotaan. Kaikki olivat hänelle tuttuja, hengellisyydestään tunnettuja. Amerikkalaisen puheenparsi tuntuisi olevan toisenlainen kuin meillä. Vaikka sama toistui joka ilta, sen muistan, etten koskaan mennyt. Mikä oli esimerkiksi Frank Mangsin ja megatähti Billy Grahamin rooli ja vaikutus. Aiheena oli, leviäisikö herätys Stadionilta koko Suomeen. Vaikka ne olivat luterilaisen seurakunnan tilaisuuksia, luulen, että niiden kulku oli sama eri puolilla Suomea. ” Eikö jo ihmisen oman ratkaisun korostaminen ole pelagiolaisuutta. Tuntuu tärkeältä, että paavi näkee tämän vaarana myös katolisessa kirkossa. Hän kertoi tilaisuuden järjestäjien kirjeestä seurakuntaan. Uskoon vaikuttaa yhteiskunta ja maailma, jossa elämme. Maalaispojan muistoni noilta ajoilta eivät ole Stadionilta vaan Kalannin sivukulmalta. Jeesuksen puhe ei ole mainospuhetta. Vai nousevatko vaikeat ja vastakkaiset kysymykset jo evankeliumeista. Maatalon pihalla oli suuri, kai helluntaiseurakunnalta lainattu, teltta. ”Rakas ystävä, kun sinä tänään kuulet Jeesuksen kutsun, älä epäröi vaan tee uskon ratkaisu ja valitse Jeesus.” Kehotettiin nostamaan kättä tai astumaan eteen saarnamiesten luo. Tarvitaan myös vapautta, rohkeutta, arvostelukykyä. Kirjoittaja on turkulainen pappi ja kirjailija. KOTIMAA | 20.3.2020 19. Billy Graham vieraili Helsingissä jo 1954 ja sai Helsingin Olympiastadionille 28 000 kuulijaa. Vuonna 1987 hän sai yhdessä Kalevi Lehtisen kanssa kuutena päivänä Missio Helsingin tilaisuuksiin Stadionille 180 000 kuulijan valtavan väkijoukon. Vuotta en muista, vain sen, että keskustelu liittyi herätyskokouksiin Helsingissä, joissa pääpuhujana oli amerikkalainen saarnamies. Mitä tehdä. Illan herätyskokousten puhujat tulivat Helsingistä, Raamattuopistolta ja Kansan Raamattuseurasta. Tavoitteena oli henkilökohtainen uskonratkaisu ja niin kutsuttu yhteiskristillisyys, kirkko yhdessä vapaiden suuntien kanssa. Harrastukset ja vapaa-aika uhkaavat nekin muuttua suorittamiseksi
KOTIMAA | 20.3.2020 20. – Isäni oli syntynyt 1904, ja siksi hän oli sotilaana ”yli-ikäinen”. Niitä 81-vuotias Martti Joensuu poikasena usein kiinnostuneena kuunteli kotonaan pohjalaistalon tuvassa sekä isänsä matkassa tämän tavatessa veteraanituttaviaan eri puolilla kotipitäjää ja Etelä-Pohjanmaan Järviseutua. Pienenä poikana hän seurasi tapahtumia sankarihaudalla istuen kirkkomaan kiviaidalla ikäistensä kanssa. Todennäköistä silti on, että Raamatun vaiheista ei koskaan saada täyttä selvyyttä. Revohkan miehiksi Martti Joensuun isä puhutteli veteraaniveljiään. Raamattuun liittyvä tarina on kiehtonut Joensuuta aina. Painoksen on kustantanut Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Kirjahyllyssä kunniapaikalla hän on aina säilyttänyt paksua ja painavaa nahkakantista kirjaa, aivan kuten hänen vanhempansa aikoinaan tekivät. Siinä on useita aukkoja, joita hän kokeneena sukututkijana on pyrkinyt jo pitkään täyttämään. Revohkan miehiä, suomalaisia sotilaita Joensuu on ollut saattamassa myös maan multiin. kaksikko esittelee Martti joensuulle (kesk.) vanhaa työvälineistöä, jota on ainakin osittain tarvittu myös joensuun hallussa olevan vanhan raamatun tekemiseen. Juuri itärajan takaiseen Vuokkiniemeen, Vienan Karjalaan, liittyy eräs sodanaikainen tapahtumaketju, josta Joensuu kuuli revohkan miesten usein puhuvan. Vanha Raamattu on painettu 1923 Suomen kirkon Sisälähetysseuran kirjapainossa Sortavalassa Karjalassa Laatokan pohjoisrannalla. Nahkaisen kannen alle, Pyhän kirjan ensimmäiselle aukeamalle, valkoiselle sivulle, Kielletyn kirjan tarina Nahkakantinen ja painava Raamattu kotiutui suomalaisen sotilaan repussa Vienan Karjalasta talvisodan jälkeen. Aikuisena Joensuu on halunnut kunnioittaa monien tuttujen miesten viimeistä matkaa heidän siunausja muistotilaisuudessaan. TeksTi | Anne sAArikeTTu – kuvAT |Päivi kArjAlAinen » Antti välikangas (kuvassa vasemmalla) ja Heikki Hintsala (oik.) hallitsevat nykyään harvinaisen taidon: käsinladonnan. Martti Joensuun lapsuudenkoti on ollut hänen omistuksessaan jo vuosikymmeniä. reportaasi R evohkan juttuja. Talvisodassa isäni palveli pioneerien huoltoporukassa Vuokkiniemessä, Joensuu kertoo
KOTIMAA | 20.3.2020 21. » ” Kirjan tarinassa on useita aukkoja, joita Martti Joensuu on pyrkinyt täyttämään
– Tiettävästi muut kyläläiset olivat estelleet naista kertomasta Raamatun merkityksestä yhteisölle. Koska Raamattu oli kielletty kirja, Joensuu on usein arvuutellut sitäkin, olisiko Varpu Asikainen uskaltanut kirjoittaa oikean nimensä alkulehdelle. Joensuuta on kiinnostanut sekin, kuka nainen oli – oliko hän Varpu Asikainen. On mahdollista, että Raamattu samalla palasi ”juurilleen”. Raamattu oli suuri ja painava. Suomalaiset sotilaat, myös isäni, auttoivat naisia ja lapsia lähdön valmistelussa. – Kevättalvella 1940 Vuokkiniemen naisille ja lapsille tuli määräys, että heidän on lähdettävä kohti silloisen Neuvostoliiton sisämaata, pois sotatoimialueelta. Arvokirja on Martti Joensuun hyllyssä, koska vanhan naisen hätä Raamattunsa kohtalosta puhutteli voimakkaasti Joensuun isää sota-aikana. Antti Välikangas tutkii luupilla onko Raamatun sisusreunoissa ollut kultaus. Joensuun isä selvisi sodasta elossa ja toi Raamatun naiselle antamansa lupauksen mukaisesti Suomeen. Yleensä kulkukauppiaat jäivät vävyiksi taloihin, hän huomauttaa. reportaasi on kirjoitettu lyijykynällä naisen nimi: Varpu Asikainen. Yksi toisensa jälkeen miehet kuitenkin kieltäytyivät. – Tiettävästi Jalasjärvellä on ollut kyläyhteisö, jossa on ollut paljon lestadiolaisia, Joensuu kertoo viitaten kirjan kustantajaan. Iäkäs nainen, joka ehkä oli Varpu Asikainen, aneli sotilaita ottamaan Raamatun mukaansa ja viemään sen Suomeen. Silti nainen oli tuonut julki, että hän oli Raamattu apunaan toimittanut kirkollisia tehtäviä kylällä, vaikka Neuvostoliitossa ne olivat kiellettyjä. Myös vanhan naisen yhteyttä Jalasjärvelle Joensuu on pohtinut ja tutkinutkin. Kiehtovaa tarinassa on ollut myös se, että Raamattu oli piilotettu huolellisesti. Liikuntakyvyttömiä he sitoivat jopa mullin selkään, jotta jokaisen evakkotaival saattoi alkaa, Joensuu kertoo. – Lopulta vanha mummo oli alkanut kyynelehtiä. Tällöin isäni oli katsonut parhaaksi ottaa kirjan vastaan, koska kukaan muu ei suostunut. ” Olisiko Varpu Asikainen uskaltanut kirjoittaa oikean nimensä alkulehdelle. Joensuun perhekunta on tallettanut arvostamansa Raamatun väliin merkityksellisiä lehtileikkeitä. – Kun siviilien osalta kaikki oli valmista lähtöön, eräs vanha mummo oli vielä mennyt tupansa kellariin. Sinne oli piilotettu Raamattu, kielletty kirja. – Lähtiessään ja jättäessään kotinsa vanha nainen oli vielä huutanut sotilaiden perään olevansa kotoisin Jalasjärveltä ja päätyneensä Vuokkiniemeen ”huivikauppiaan” matkassa. Siellä hän oli vierittänyt kiviä kellarin seinämuurista. Tätä nimeä Joensuu on käyttänyt johtolankanaan koettaessaan paikantaa Raamatun vaiheita. KOTIMAA | 20.3.2020 22. Typografinen cicero-mitta kertoo muun muassa kirjasinten pistekoosta, rivien välistyksistä ja palstarivien pituudesta. Tarinassa Martti Joensuuta on aina puhutellut hänen isänsä naista kohtaan osoittama huomaavaisuus
Välikangas on pidellyt vastaavaa kirjaa käsissään aiemminkin. Siellä oli jo 1800-luvun lopussa hyviä kirjapainoja. Myös Heikki Hintsalan mukaan kirja on todella hyvin tehty. Vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluvilla on Martti Joensuun mukaan ollut kiinnostusta myös Raamatun ostamiseen. – Jo isäni kuitenkin sanoi, ettei ole olemassa sellaista rahaa, jolla hän olisi Raamatun myynyt raahattuaan sitä kauan sotaoloissa. – Sortavalassa on ollut hyviä laitteita 1923. – Viipuri on ollut tuolloin kirjapainoalan huipulla, hän toteaa. Välikangas ja Hintsala tutkivat luupilla huolellisesti Raamatun sisusreunoja ja tulevat siihen tulokseen, että niissä ei ole ollut kultausta, joka olisi aikain saatossa kulunut pois. Kirjapainoalalla Heikki Hintsala on aloittanut käsinlatojana. – Kun kirjoitin Raamatun tarinan Evijärven joululehteen, kirjoitukseni lukeneita miehiä kiinnosti kirjan rahallinen arvo. Kirjapainon tiloissa Antti Välikangas ja hänen pitkäaikainen kollegansa Heikki Hintsala tutkivat Raamattua innostuneina. Kirjasimet ovat priimaa. Raamattua on myös käsitelty huolellisesti, Hintsala sanoo ja alkaa sitten haaveilla mahdottomasta: – Olisipa kiinnostavaa nähdä Sortavalan kirjapaino vuodelta 1923. Hän näyttää Martti Joensuulle esimerkinomaisesti, miten sivun kirjasinten ladelma kasataan laivaan. Kokkolalainen kirjapainoyrittäjä Antti Välikangas pohtii Raamatun arvoa filosofisesti: – Tällaisen kirjan hinnan kuka vain voi tietää, mutta ei sen arvoa, Välikangas sanoo. Silti kokonaisuus on vaatinut paljon käsityötä: myös käsin latomista ja etenkin sitomista. – En olekaan tullut ajatelleeksi, miten merkittävä teollisuusala kirjojen painaminen on ollut tuohon aikaan, Martti Joensuu sanoo. KOTIMAA | 20.3.2020 23. Hän muistaa lestadiolaisella tädillään olleen samanlaisen. Se ei ole yhtään kulunutta. Kirjapainoalan ammattilaiset kääntelevät sivuja varoen. Perhekäyttöön tehdyn kirjan tämänhetkistä arvoa hän ei halua arvioida. Lopulta he tulevat siihen tulokseen, että tekstiä niihin on mahdollisesti ladottu jo aikakauden koneella. Martti Joensuu ei pidä Raamattua antiikkisena eikä usko, että se on rahallisesti arvokas. Hintsala kuljettaa sormeaan anfangien eli suurikokoisten alkukirjainten päällä ja hypistelee ohkopainopaperia. – Sen sijaan kannattaa miettiä, kenellä on ollut varaa ostaa tämä 1920-luvulla. Naiset taas pitivät tarinaa koskettavana, Joensuu hymähtää. Painoteknisesti Raamatussa on paljon piirteitä, joita nykyajan kirjoissa ei enää ole, koska niihin ei ole varaa, Välikangas ihailee. – Kansi on nahkaa ja korkopuristettu, eli preeglattu, ja siinä on ornamenttejakin. Kirjasimet sivuilla ovat fraktuuraa. Pitkään kaksikko tutkiskelee myös sivujen painotekniikkaa. Antti Välikangas ottaa esiin hallussaan olevan Weilin&Göös -kirjapainon perua olevan korkopuristustyökalun huomattuaan, että vanhan Raamatun nahkakannessa on korkopuristettu koristekuvio. – Painojälki on huippuluokkaa, niin tasaista
Keskeisiä käsitteitä ovat häpeä ja kunnia. Pakolaisuus tuo kääntymiseen omat erityispiirteensä. | Kuva: Matti Karppinen ” Lähteminen islamista ja islamilaisesta maailmasta kulkee käsi kädessä. Jumalalta ei tarvitse yrittää ansaita pelastusta omilla teoilla. Teologian maisteri huomauttaa, että islamilaisessa maailmassa uskonnon vaihtaminen merkitsee eri asiaa kuin länsimaissa. Vainojen seurauksena hazaroja on paennut arviolta yli sata tuhatta pelkästään Eurooppaan. Hazaran kääntymystä määrittelee pakolaisuus – Kun ihminen luopuu normista, eli islaminuskon harjoittamisesta, hän häpäisee itsensä, perheensä ja sukunsa. Hazarat ovat shiiamuslimeita. Yksi vainon syistä on uskonnollinen. Saaren mielestä Suomessakin Maahanmuuttovirasto kaipaisi laajempaa ymmärrystä kääntymyksen koko prosessista. Kristinuskon Jumala koettiin armolliseksi ja lähellä olevaksi. Erityisesti kokemus kristittyjen rakkaudellisuudesta oli tehnyt moneen Nooa Saaren haastattelemaan hazaraan syvän vaikutukseen. Tutkimusta Eurooppaan saapuvien kääntymisestä kristinuskoon tarvitaan Nooa Saaren mukaan enemmän kuin koskaan. Uskonnollinen kääntymys on Rambon mukaan prosessi, jossa on kaikkiaan seitsemän vaihetta: konteksti, kriisi, etsintä, kohtaaminen, vuorovaikutus, sitoutuminen ja seuraukset. Nooa Saari viittaa sosiologi Sebnem K. KOTIMAA | 20.3.2020 24. Häntä tuli vain palvella ja totella. Millainen kääntymysprosessi oli. Pakolaisuus maailmassa tulevaisuudessa tuskin ainakaan vähenee. Kyseessä on Afganistanissa asuva etninen ja uskonnollinen vähemmistö. Joensuulainen Nooa Saari tutki Itä-Suomen yliopistossa tammikuussa hyväksytyssä käytännöllisen teologian pro gradu -tutkielmassaan sitä, mitkä syyt ovat johtaneet Suomeen pakolaisina saapuneiden hazaroiden kääntymiseen islamista kristinuskoon. M aailman miljoonista pakolaisista osa kuuluu hazarakansaan. Oli tullut lisää kärsivällisyyttä, itsetuntemusta ja kykyä antaa anteeksi. Kuvassa turvapaikanhakijoita Kirkkonummen evitskogin vastaanottokeskuksessa vuonna 2015. Afgaaneista puolestaan noin 90 prosenttia on sunneja . Nyt kääntymyksen aitoutta voidaan arvioida uskontoa koskevien tiedollisten elementtien pohjalta. teologia | käytännöllinen teologia | Uskonnon vaihtaminen toiseen on useimmiten monivaiheinen prosessi. – Kääntymyksen ja pakolaisuuden vuoksi nämä hazarat olivat menettäneet aikaisemmat ihmissuhteensa, mutta saaneet tilalle uusia kristittyjen parista. Moni Saaren haastattelemista oli huomannut itsessään tapahtuvan myönteisiä muutoksia kääntymyksen myötä. – Eivät hakemuksia käsittelevät hallintovirkamiehet ole sisällä uskonasioissa. Vesa Keinonen nooa saaren mukaan hazara-pakolaisia on kääntynyt euroopassa runsaasti kristinuskoon. Minusta on hölmöä olla käyttämättä sitä uskonnollista asiantuntemusta, jota maastamme löytyy. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi Saari on käyttänyt aineistonaan seitsemän kristinuskoon kääntyneen hazara-pakolaisen kerronnallisia haastatteluita. – Haastatellut sen sijaan mielsivät, että Allahia ei voinut kunnolla tuntea. Akcepariin, joka on tutkinut kahta erilaista islamista kristinuskoon kääntynyttä ryhmää. Kun petytään sen maailman olosuhteisiin, niin samalla pettymys kohdistuu myös islamiin. Häpeästä päästään eroon surmaamalla kääntynyt tai vähintäänkin sanoutumalla hänestä irti. Saaren gradu nojautuu muun muassa psykologi Lewis Rambon holistiseen vaiheteoriaan. Entä mitä seurauksia uskonnon vaihtamisella on ollut. Entä sitten kääntymys, jonka keskeisenä motiivina on halu parantaa omia mahdollisuuksia saada oleskelulupa. – Samanlaisesta ilmiöstä on kertonut myös Helsingin Herttoniemen seurakunnan arabiankielisestä seurakuntatyöstä vastaava pastori Ramez Ansara, Saari sanoo. – Lähteminen islamista ja islamilaisesta maailmasta kulkee käsi kädessä. Saaren mukaan yksi tärkeimmistä hazarojen syistä luopua uskonnostaan on heidän kokemuksensa islamilaisen kulttuurin väkivaltaisuudesta. Akceparin tutkimus osoittaa, että moni oli aloittanut kääntymysprosessin migraatiostrategiana mutta lopulta kääntynytkin aidosti kristinuskoon
Tähän on Suomessa 1800-luvulta lähtien annettu erilaisia vastauksia. Tämä ero voi olla paljastava. V almiuslaki on käytännössä lopettanut julkiset jumalanpalvelukset Suomessa joksikin aikaa. Uuden tutkimuksen mukaan Uusi testamentti tarkoittaa diakonialla usein jotakin aivan muuta. Suomen Teologinen Kirjallisuusseura 2019. Professori kirjoitti havaitsemistaan jumalanpalveluskäytännöistä Teologiseen Aikakauskirjaan. Ehtoollisesta luopumisen ”ensimmäisenä” saattaa osaltaan mahdollistaa pohjimmiltaan protestanttinen näkemys ehtoollisesta. Ajasta jo tuonilmaisiin siirtynyt professori Seppo A. Iso diakoniakäsitykseen kytkeytyvä kysymys viime vuosikymmeninä on ollut, onko karitatiivinen diakoniakäsitys itse asiassa perustunut käsitteelliseen väärinymmärrykseen. Ehtoollisen vietto lienee nyt kuitenkin sekä teologinen että epidemologinen kysymys. Luterilainen tapa jakaa viini pikareissa taitaa jo lähtökohdaltaan olla hygieenisempi kuin toisten kirkkojen yhteismalja. Mutta onko niin, että luterilainen voi porskuttaa teologisesti ilman ehtoollista, katolilainen tai ortodoksi sen sijaan ei. Pariskunta osallistui luterilaisiin jumalanpalveluksiin eri puolilla maakuntaa. Ehtoollisyhteys koronaviruksen kanssa JuSSi RytKönEn Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Ennen lain voimaantuloa oli tilanne hetken se, että jotkut luterilaiset seurakunnat luopuivat ehtoollismessusta siirtyen sanajumalanpalveluksiin. Analyysissa nostetaan esille lukuisia suomalaisessa keskustelussa runsaan vuosisadan aikana esitettyjä näkemyksiä diakonaatista. Tätä keskustelua analysoi Esko Ryökäs uudessa kirjassaan Aikaan sidottu diakonia-käsite. Sen sijaan ortodoksinen kirkko ja katolinen kirkko pitivät hetken kiinni ehtoollisen vietosta myös korona-aikana. Kirjan liitteenä on luettelo Uuden testamentin diakonia-sanueen esiintymistä sekä kirjan tekstissä mainitut kreikkalaisen alkutekstin käännökset. Koronaviruksen kanssa ei haluta ehtoollisyhteyttä. Taustalla on ajatus, jonka mukaan jokainen syntyy muslimiksi. Mitä tarkoittaa Kääntyminen ” Koronaviruksen kanssa ei haluta ehtoollisyhteyttä. Johdannon ja taustaluvun jälkeen Ryökäs käsittelee ongelmaa kolmessa pääluvussa: ”Suomalaisen seurakunnallisen diakonian aika”, ”Laitoskeskeisen suomalaisen diakonian aika” ja ”1900-luvun loppu – murroksen aika”. | kirja | | kolumni | Esko Ryökäs: Aikaan sidottu diakonia-käsite. Kristuksen veri on kuolemattomuuden lähteestä juomista. Syntinen hylkää syntinsä ja haluaa tehdä parannusta, kääntyä – ojentautua Jumalan armosta Jumalan tahdon mukaisesti. Näinköhän. Toisesta uskonnosta kristinuskoon kääntyminen on teologisesti kasteessa uudestisyntymisen lisäksi sama prosessi kuin kristityn parannuksenteossa. KOTIMAA | 20.3.2020 25. Erityisesti ehtoolliseen liittyen hän totesi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon olevan tunnustukseltaan kyllä luterilainen, mutta ehtoolliskäytännöiltään pikemminkin reformoitu. En itse ole virologian asiantuntija enkä voi antaa neuvoja ehtoollisesta näissä poikkeusoloissa. Olemmeko silti edelleen vahvasti Sanan Kirkko, jossa HPE on vähän karrikoiden eräänlainen liturginen lisuke. Luterilaisuuden osalta teologia saattaa olla yksi asia ja käytännön elämä toinen. Diakonia on osa kirkon olemusta ja diakonaatin olemuksesta on keskusteltu vuosikymmeniä. Kirja osoittaa, miten diakonia ja diakoni ovat kulkeneet Suomen kirkon asiaa koskevassa ymmärryksessä pitkän matkan. Sellaisia ovat esimerkiksi Gustav Johanssonin synodaalikirjoitus vuodelta 1890, Otto Aarnisalon Suomen kirkon diakoniakysymys (1899), Eino Sormusen Diakonian oppikirja (1938/1952), Erkki Kansanahon Palveleva kirkko (1972/1979) ja uusimpana Hoivatkaa toinen toistanne. Teinonen teki Riittansa kanssa 1980-luvulla ”Hämäläisen kirkkovaelluksen”. Kirjan lopussa kysytään myös keskeinen kysymys: mitä me todella tiedämme varhaisen kirkon diakoneista, diakonissoista, leskistä ja laupeudentyöstä. Mutta onko niin, että luterilainen voi porskuttaa teologisesti ilman ehtoollista. Tässä kaikessa on kyse myös siitä, millä tasolla tämä asia halutaan ymmärtää. Kirjan mukaan diakonian käsitteellä on ollut suomalais-ruotsalaisessa luterilaisessa kontekstissa monta sisältöä. Oliko apostolisessa diakonaatissa kyse karitatiivisesta toiminnasta. Myös uskonnosta toiseen siirtymistä kutsutaan kääntymiseksi. Diakonian teologian käsikirja vuodelta 1991. Julkisia messuja ei nyt pidetä, mutta esimerkiksi sairaan ehtoollinen tai muu pieni ehtoollishetki vaikka kodissa lienevät edelleen mahdollisia. Tiedekriittinen yritys ymmärtää suomalaista diakoniakeskustelua. JuSSi RytKönEn Kääntyminen tarkoittaa kristillisessä kontekstissa ihmisen havahtumista synteihinsä ja niiden tuomioon, kadotukseen. Siksi tämä kirja tarjoaa luettavaa ja työkaluja jokaiselle, jota aihepiiri kiinnostaa. Ehtoollisviini ei ole desinfiointiaine, mutta sen soteriologinen voima on mittaamaton. Siitä seuraa katumus, mielenmuutos. Takana on vuosikymmeniä uutta Luther-tutkimusta sekä teologisia keskusteluja ortodoksien ja katolilaisten kanssa. Isossa osassa tästä keskitytään menneiden aikojen keskeisten diakoniaa käsittelevien teologisten perusteosten ja alan oppikirjojen analyysiin. Mitä on diakonia ja kuka diakoni on. Sinänsä ehkä viisaan varovaisuuden taustalla voi luterilaisessa ehtoollisteologiassa itse asiassa muhia syviä eroavaisuuksia katoliseen ja ortodoksiseen sakramenttiteologiaan verrattuna. Vertailun vuoksi: islamilaisessa kontekstissa toisesta uskonnosta muslimiksi kääntyminen on ”palaamista islamiin”. 330 sivua
Jutun kirjoitti ja kuvasi Jarmo Österman. – Uskoisin kyllä teidän muistavan, jos olisitte käynyt. Hei stä alle 50 hoi taa kirk oss a toi nta . Kerran piispantarkastuksen yhteydessä hän tapasi vanhan balleriinan. Tämänviikkoisessa kuvassa joukko miehiä istuu pöydän ääressä ilmeisimmin aloittelemassa kokousta. Olli Seppälä Viime viikon mysteerikuvan henkilöt ja paikan moni lukijoista tunnisti. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). 3 Missä maassa hazara-kansa pääasiassa asuu. – En ole siitä ihan varma, Johansson sanoi hymyillen. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaa24:n Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Vuotta en tiedä, mutta viimeistään vuonna 1990.” |K uv a: Ko tim aa n ku va -a rk is to 1 pap ist on lue ttel oss a on noi n 200 nim eä. Kirjapalkinnon voitti esa Harju Oulusta. Tunnistatko kuvan henkilöitä. Kotimaan nro 9 parhaaksi jutuksi äänestettiin Järvenpään seurakunnan koulukoirasta kertova reportaasi Milli lataa lasten rakkausakut. Mistä tilanteesta on kyse. Ajankohta lienee 90-luvun alku. Vasemmalla Juha paukkunen, keskellä Armi Riekkinen, ja Seppo Mäkelä lukee kirjaa. Juhalle puetaan violettia [Siljamäki tarkensi myöhemmin: punaista] kasukkaa. Armi tuli Kallioon 1988 ja jäi eläkkeelle noin 2012.” Kuvassa oleva Seppo Mäkelä kirjoitti, että ”kuva on Kallion kirkon sakaristosta todennäköisesti ennen pitkäperjantain sanajumalanpalvelusta, jossa käytettiin mustaa kasukkaa. 26 KOTIMAA | 20.3.2020. Tekstejä saatetaan käyttää osana seuraavia mysteerikuvajuttuja. ”Koirista pitävälle mieluisa ja virkistävä juttu. Tämä kysyi: – Onko herra piispa käynyt viime aikoina katsomassa balettia. Voit perustella valintasi lyhyesti. 3 Afg ani sta nis sa Arkkipiispa Gustaf Johansson tunnettiin varsin jäykistä näkemyksistään kulttuuria kohtaan. Hyvä tietää, miten paljon lemmikkejä voidaan hyödyntää”, valintaa muun muassa perusteltiin. kirkkokahvit | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Missä ja milloin kuva on otettu. 2 Vuo nna 201 9. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa24 julkaisevat kuvia arkistostaan. ede ltä vä kää nnö s oli vuo del ta 189 5. | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva 1 Kuinka monta henkilöä kuuluu Suomen ortodoksisen kirkon papistoon. 2 Minä vuonna otettiin käyttöön viimeisin pohjoissaamenkielinen raamatunkäännös. K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Kallion seurakunnan entinen kirkkoherra esa Siljamäki kirjoitti: ”Kuva on otettu Kallion kirkon sakaristossa. – Enpä muista käyneeni, Johansson vastasi kohteliaasti
Itse ikoni on vaatimaton. Uspenskin ikonin ihmeellinen elämä Kozelštšanin Jumalanäidin ikonia käy Uspenskin katedraalissa ihailemassa vuodessa jopa puoli miljoonaa turistia. Niin kävi nytkin. Kesäkuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2010 joukko varkaita murtautui Uspenskin katedraaliin ja varasti rakastetun ikonin sekä sitä ympäröivät noin 400 votiivikorua. Helmikuussa 2011 Vasile halusi yllättäen kertoa, minne oli kätkenyt ikonin. Mutta ikoniin liittyy muitakin ihmeitä. Mutta varas palaa aina rikospaikalle. Alkuperäinen Kozelštšanin Jumalanäidin ikoni on kotoisin Pultavan kuvernementistä Ukrainasta – siis alueelta, jossa Ruotsi hävisi Suuren Pohjan sodan ratkaisevan taistelun. KOTIMAA | 20.3.2020 27. Kuuluisa rovasti Johannes Kronstadtilainen lähetti apua pyytäneelle perheelle ikonin jäljennöksen, jonka avulla tyttö lopulta parani. Konservaattori Riikka Köngäs on kertonut, että konservoinnin päätteeksi ikoni alkoi tuoksua hyvältä. Ikoni oli kahdeksan kuukauden hautauksesta huolimatta ihmeellisen hyvässä kunnossa, vaikka olikin mullan ja lehtien sotkema ja haisi pahalta. Eräänä päivänä äidin ja tyttären rukoillessa ikonin luona Maria huusi ja kertoi vihdoin tuntevansa jalkansa ja kätensä. Elokuussa 2011 se tuotiin takaisin Uspenskin katedraaliin. Ikoni siirtyi myöhemmin Siromahan jälkeläiselle kreivi Kapnistille, jonka vanhin tytär Maria kärsi parantumattomasta sairaudesta, ilmeisesti halvauksesta. Se löytyi dramaattisesti seuraavana vuonna. Vuonna 1881 sairaus oli edennyt niin, ettei Maria enää kyennyt liikuttamaan käsiään eikä jalkojaan. Elokuussa kirkon varashälytin soi jälleen, ja kirkosta saatiin kiinni kaksi varasta. Senkin historiaan liittyy kuuluisa ihme. Näky on korujen ansiosta vaikuttava. Mutta ikoni jäi yhä kadoksiin. Kätköpaikka löytyi Turusta lumisesta puistosta, josta Vasile kaivoi sen itse esiin. Moni saattaa ihmetellä, mikä tässä pienessä ikonissa on niin erityistä. Uspenskin kirkossa oleva ikoni on tämän Kozelštšanin Jumalanäidin ikonin kopio, joka on kotoisin Viipurista. Siinä piileekin toinen ihme. |K uv itu s: M att eu s Pen tti Vuonna 2010 Uspenskin katedraalista varastettiin ihmeitä tekevä ikoni. Voit kuunnella sen Kotimaa24:ssä, Spotifyssa tai käyttämässäsi podcastsovelluksessa. Tieto ihmeestä levisi kylässä nopeasti, ja paikkakunnan väkeä saapui lukuisin määrin rukoilemaan ikonin edessä. Toinen heistä, Ion Vasile, tuomittiin yli kolmen vuoden vankeusrangaistukseen. Ikoni konservoitiin Valamon luostarissa. M oni muistaa U s p e n s k i n katedraalin kuuluisan ja r a k a s t e t u n Kozelštšanin Jumalanäidin ikonin kohtalon. Itse asiassa Suomen kuuluisin ikoni ei ole ikonimaalaus laisinkaan vaan tavallinen painokuva, joka on valmistettu Pultavassa vuonna 1885. Tämä ihmeitä tekeväksi ikoniksi väitetty teos varastettiin vuonna 2010. Kirkon ihmeellisimmät tarinat nostaa esiin kolme ikonin erikoisinta piirrettä. Perimätiedon mukaan sen omisti 1700-luvulla kirjuri, jolla oli suomalaiseen korvaan hauskalta kuulostava nimi Siromaha. EEro HiEtala ja HEikki rusama Kozelštšanin Jumalanäidin ikonista kerrotaan lisää Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastissa. Kravotkinskijin perheen tytär Anna sairasti hänkin parantumatonta tautia. Ikonia ympäröi iso määrä votiivikoruja, joita uskovat ovat tuoneet kiitokseksi ikonin tekemistä ihmeistä tai saaduista rukousvastauksista
Muistotilaisuus kutsuttujen läheisten kesken. Suuri suru oli yhden lapsenlapsista menehtyminen 20-vuotiaana. 6 kk vain 44 , 90 (Norm. A. Suomeen palatessa perheessä oli neljä lasta. Leena Hukka, s. 28.2.2020 Heinola Siell´on kauan jo kukkineet omenapuut, siell´on siintävät seljät ja salmien suut, siell´on vihreät metsät ja mäet, siell´on vilpoiset illat ja varjokas koi, siell´on lintujen laulu, mi lehdossa soi, siell´on kaihoja kukkuvat käet. Jokaiseen aamuun ennen aamupuuroa kuului päivän jakeiden lukeminen Päivän Tunnussanasta sekä Isä meidän -rukous. Salonius, oli syntynyt 25.7.1919 Mikkelissä. Suomessa Leena Hukka työskenteli uskonnonopettajana Hämeenlinnassa ja Helsingissä, Lähetysopiston opettajana, Lähetyskirkon lehtorina sekä Luemme Raamattua -lehden toimitussihteerinä. Rakas Äitini, seurakuntaneuvos Anja Sinikka HAAVISTO o.s. Hän oli suorittanut teologian kandidaatin tutkintoa vastaavan SMK-tutkinnon vuonna 1946 ja sai lehtorin oikeudet 1969. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Häntä leimasi valoisa asenne elämää kohtaan ja ystävällinen asenne ihmisiä kohtaan. Kaikista uudistuksista Leena Hukka ei innostunut, mutta hänestä ei välittynyt kuvaa huolissaan olevasta kristitystä. maaliskuuta 2020 | hinta: 3,90 € Koronaviruksen vaikutuksia: seurakunnissa ei enää kätellä Mitä jos Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä talvisodassa. Kiitollisuudella muistaen, syvästi kaivaten ja jälleennäkemiseen uskoen Essi sisaret ja veljet perheineen sukulaiset ja ystävät Leena Hukka Leena Hukka vietti viime kesänä 100-vuotissyntymäpäiväänsä perheen ja suuren ystäväjoukon keskellä. V. Paljon luettu Raamattu oli tasapuolisesti kulunut. Koti ja työ Omanissa 20 Tilaa Kotimaa! Soita 020 754 2333* Lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@kotimaa.fi TILAUSKOODI: KM-11-20-K *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –1 1 N:o 10 / 13. Leena Hukan lempivirret kertoivat Jumalan armosta sekä kiitollisuudesta Häntä kohtaan. 70 €), jonka jälkeen tilaus jatkuu normaali hintaisena kunnes irtisanot sen. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Koskenniemi Herra on antanut meille elämän, hänen kädessään on myös lähtömme hetki. Leena Hukka työskenteli puolisonsa rovasti, lähetysjohtaja Alpo Hukan kanssa Ambomaalla, silloisessa Lounais-Afrikassa, nykyisessä Namibiassa vuosina 1946–1963. Äitinä ja isoäitinä hän oli kannustava ja iloitsi jokaisesta lastensa ja lastenlastensa pienestäkin onnistumisesta. Mari TeiniLä | kuolleet | Sisältöä elämään Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Pöllänen s. Leena Hukalla oli 11 lastenlasta ja 10 lastenlastenlasta. Pitkän elämänsä aikana hän ehti nähdä monia muutoksia yhteiskunnassa ja kirkossa. Aaro Rytkönen johtaa uskontojen vuoropuhelua edistävää keskusta. Kestotilaustarjous: 1. Hän menehtyi 30.1.2020 Helsingissä. 70 €) Kaikkien kirkkoammattilaisten ja -harrastajien lehti! KOTIMAA | 20.3.2020 28. 5 12 6 Ka nn en ku va : Iin a M at ik ai ne n 11 5. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1982. Leena Hukka luki Raamattua järjestelmällisesti, ei omia lempikohtiaan hakien. Päivi Räsäsen puheista uusia esitutkintapyyntöjä Eija, Olga, Aaro ja Frans Rytkönen asuvat Lähiidässä Omanissa. 5.5.1934 Uukuniemi k. Tunnelma juhlassa oli välitön, lämmin ja sydämellinen heijastaen syntymäpäiväsankaria. jakso 6 kk vain 44,90 euroa (norm. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tarjous on voimassa 30.4.2020 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. tiedoksi Siunaus Heinolan pitäjänkirkossa la 21.3.2020 klo 10.00, siunauksen toimittaa Piispa Seppo Häkkinen. + 14,9 snt/min
Myös tänä keväänä valmistuvat huomioidaan. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Tule kanttoriksi Inarin seurakuntaan! Monipuolista musiikkityötä tarjolla Lapin maisemissa. Tiedusteluihin vastaa hallintojohtaja Pasi Mäkelä, puh. Hakuaika päättyy 31.3.2020. Ilmo Häkkinen p. 044 719 1201, pasi.makela@evl. Hakemukset osoitetaan 3.4.2020 klo 15.00 mennessä Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille KirkkoHR-palvelun kautta. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Kotimaa-lehti kestotilaus 12 kk 139 € ja 6 kk 70 €; määräaikainen tilaus 12 kk 149 € ja 6 kk 79 €, Kotimaa-näköislehti kestotilaus 12 kk 108 € ja Kotimaa Seurakunta Pro -tilaus 149 €.• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. /info ja asiointi/avoimet-tyopaikat löytyvä hakulomake. Sähköinen hakemus tulee toimittaa 2.4.2020 klo 12.00 mennessä täyttämällä osoitteesta: www.lahdenseurakunnat. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan osoitteessa www.inarinseurakunta.fi KANTTORIN VIRKA (B-virka) KOTIMAA | 20.3.2020 29. 050 306 7645. Parikkalan seurakunnassa on haettavana KIRKKOHERRAN VIRKA Seurakuntamme on vilkas etelä-karjalainen maalaisseurakunta, joka etsii työyhteisöön innostavaa ja yhteistyökykyistä johtajaa. 24 %. Tarkemmat tiedot: www.parikkalanseurakunta.fi/info-ja-asiointi/ avoimet-tyopaikat Julistetaan haettavaksi KUOPION HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Kiteen seurakunnan kirkkoherran viran. LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ 13.3.2020 Kolarin seurakunnassa tunturien, kylien ja Tornion-Muonionjoen pitäjässä haettavana SEURAKUNTAMESTARIN TOIMI 24.3.2020 klo 14 mennessä Tiedot: www.evl.fi/rekrytointi, oikotie.fi ja Kolarin seurakunta Tiedustelut: vt. 24 %. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopionhiippakunta.fi. Paikkoja avoinna Lahden seurakuntayhtymä hakee talouspäällikköä 1.7.2020 alkavaan vakituiseen virkasuhteeseen. Hakuaika päättyy 14.4.2020 klo 15.00. Virkaa haetaan ensisijaisesti KirkkoHR:n kautta. 040 842 9169 Pieksämäen seurakunnassa on haettavana 2.4.2020 klo 14.00 mennessä KIRKON NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa seurakunnan kotisivuilla osoitteessa www.pieksamaenseurakunta.fi/info-ja-asiointi/avoimet -työpaikat Tiedustelut: Johtava ntohj. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Ilmoitusvalmistus 70,00 € + alv. kirkkoherra Asko Nuorkivi p
4:3–7, Luuk. Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia. M arian ilmestyspäivä katkaisee paastonajan joulua enteilevänä valoisana pyhäpäivänä. Palveluksen toimittavat kirkkoherra Tuomas Järvelin ja pastori Aleksander Roszczenko. Uusinta klo 23. 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkosta Joensuusta. Seurakuntapastori Eeva Koskimäki, Nokia. Iloitse, Kolminaisuuden pyhän salaisen päätöksen toteuttaja; iloitse hiljaisuutta kaipaavien usko. Maria itse toivoi, että kaikki sukupolvet ylistäisivät häntä autuaaksi. Liturgina ja saarnaajana Mia Anderssén-Löf. Kaunein kuulemani kuvaus on tällainen: ”Iloitse Sinä, jonka kautta luomakunta uudistuu; iloitse sinä, jonka kautta Luoja tulee lapsukaiseksi. Maailman kaikista kristityistä yli puolet eli 1,5 miljardia viettää Marian päiviä useammin ja hartaammin kuin Suomen luterilaiset. Jukka Korhonen. To 26.3. Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. | ensi pyhänä | | radio & tv | Marian ilmestyspäivä on aiheeltaan ”Herran palvelijatar”. Iloisia kohtaamisia Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. Hänen nimensä on pyhä, polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa niille, jotka häntä pelkäävät.” Kristillisessä uskossa on paljon ihmisjärjeltä salattua, jota ei voi ymmärtää tai selittää. Ma 23.3. Ke 25.3. Elisabetin ja Marian kohtaamisessa oli kyse siitä, että Kolmiyhteinen Jumala oli konkreettisesti läsnä tuossa äitien ja syntymättömien lasten tapaamisessa. Ulvilan yhteiskoulun ja lukion kuoro, joht. Kotien rukouskirjassa niihin viitataan näin: ”Jeesukseni… Maria on siunattu, koska ennen syntymääsi asuit hänen ruumiissaan yhdeksän kuukautta. Mooseksen kirjaa. Iloitse kaikkien sukupolvien ilo. pyhä KOTIMAA | 20.3.2020 30. Tuomiorovasti Satu Saarinen, Oulu. Urkuri Katri Järvisalo-Hoffström. Neitsyt Marian tehtävään liittyy poikkeuksellisen paljon pyhää salaisuutta. Samalla hetkellä, kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. Ti 24.3. Iloitse Sinä, jonka kautta Luoja tulee lapsukaiseksi”. Jumalan äidin näkemisestä ilahtunut Elisabet ilmaisi ilonsa sanoilla, jotka ovat päätyneet osaksi kuuluisaa Ave Maria -rukousta: ”Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi. Eija Humpas-Toivanen saarnaa. La 21.3. La 21.3. Merkillinen tapahtuma! Elisabet sanoi kaiken jälkeen Marialle: ”Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!” Uskoon liittyvät lupaukset seuraavat meitäkin. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!” JuhAni hoLMA Kirjoittaja on jumalanpalveluselämän kouluttaja Kirkon koulutuskeskuksessa. Koska Jumalan äidin kutsumusta ei voi tarkasti selittää, on asiaa yritetty ilmaista kuvin ja lauluin. Juontajina pastorit Hanna Paavilainen ja Riku Suokas. Pastori Teo Merras, Helsinki. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni. Moos. 1:39–45 Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin. Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä”. 1:39–45. Liturginen väri on valkoinen. Kappalainen Pia Särkelä, Heinola. Joskus tuntuu, että me luterilaisten ja protestanttisten kirkkojen jäsenet ajattelemme Neitsyt Mariasta aivan liian rationaalisesti ja kapeasti. To 26.3. Ti 24.3. Teksti: Ps. Seurakuntapastori Aleksi Vainikka, Helsinki. Tänä vuonna Marian ilmestyspäivän evankeliumissa kerrotaan Marian ja hänen sukulaisensa Elisabetin kohtaamisesta. Ke 25.3. Kanttori Ilkka Liuskallio. Toiminnanjohtaja Heimo Lempinen, Adventtikirkko, Helsinki. Iloitse lihaksi tulleen Jumalan Äiti. TV1 klo 10.00 Gospelkirkko Lahden Ristinkirkossa. Projektikoordinaattori Jarkko Vähäsarja, Vantaa. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 22.3. Pe 27.3. Ei ollut Lutherinkaan ajatus, että me aivan näin välinpitämättömästi suhtautuisimme häneen, joka sai Jumalalta aivan ainutlaatuisen tehtävän. 3:8–15, Gal. Alttarilla on kuusi kynttilää. Iloitse sinä, jossa vastakohdat yhtyvät; iloitse Sinä, jossa neitsyys ja äitiys kohtaavat. Pastori Ville Tikkanen, Jyväskylä. Riemuitessaan Jumalan hänelle suomasta ihmeellisestä tehtävästä hän sanoi: ”Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi, sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja. Kolehti kootaan kirkon rakentamiseen Faticissa ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisryhmien voimaannuttamiseen Senegalissa Herättäjä-Yhdistyksen kautta. 10.00 Jumalanpalvelus Ulvilan kirkosta. Kukaan muu ihminen ei ole saanut kantaa kohdussaan itse Jumalaa, kasvattaa ja ruokkia häntä, olla äitinä maailman Vapahtajalle. | marian ilmestyspäivä | Luuk. Pe 27.3. Lahden Gospelkuoro, Tiirismaan lukion kuoro ja Sirkusartistikoulu Salpaus. Näyttelijä Satu Silvo lukee 1. Teema & Fem klo 12.00 Uudenkaarlepyyn kirkossa nautitaan a cappella -laulusta. Jumalan Poika oli äitinsä kohdussa, ja Johannes täyttyi Pyhällä Hengellä oman äitinsä kohdussa. Tutkija, pastori Petra Kuivala, Helsinki. iltahartaus klo 18.50, la klo 18. Kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä, Kauhajoki. Ave Marian sanoin on ihmetelty Jumalan ihmiseksi tulemisen mysteeriä ja Marian roolia siinä. 113:1–8, 1. Minäkin olen siunattu, koska sinä, ylösnoussut Kristus, tahdot asua sydämessäni koko elämäni ajan”. Enkeli ja Elisabet antoivat sanat, joita monet säveltäjät ovat tulkinneet eri vuosisatoina ja erilaisilla musiikkityyleillä. Liturgina Olli-Matti Vuori. Ave Marian alkupuolen sanoitus on siis peräisin suoraan taivaasta. Ma 23.3. Enkeli, joka ilmoitti Jeesuksen syntymästä, oli sanoittanut Ave Marian alkuosan, Elisabet sen jälkiosan. Yli 2 000 vuotta on tuo ihmeellinen teksti soinut uskovien huulilla. Virret: 912, 728, 53, 51, 959, 50. Rovasti Päivi Sipponen, Elimäki
Kirkon, alttarifreskon ja runsaat koristemaalaukset on suunnitellut arkkitehtiylioppilas Ilmari Launis. Siinä on orjantappurakuvio ja aurinkosymboli sekä Jeesuksen sanat: Minä olen maailman valo. Työskentelen luokanopettajana Siikaisten yhtenäiskoulussa. | Kuvat: Seija Väre pomarkun kirkko . Kirkko sai tämän valoisan ilmeensä viime remontissa vuonna 1999. Minua puhuttelee uuden kirkon alttarifreskon symboliikka. Silloin kaksi jo valmista kivikerrosta antoivat suojaa sotilaille. Maija p. Mielestäni kirkkoon kannattaa tulla, sillä täältä saa eväitä elämään. Olin muutama viikko sitten soittamassa selloa, kun seurakuntaliitoksen myötä syntynyt aluetoimikunta oli vuorollaan palvelemassa. Kahvit tarjoillaan kirkkosalin takaosassa, ja kirkkokansalla on tapana jäädä kirkonmenojen jälkeen vielä vaihtamaan kuulumisia. Kirkko on minulle tuttu paikka monella tapaa. Kun rippikoululaiset olivat messussa mukana, he tarjosivat myös kahvit ja olivat jopa itse leiponeet pullat. Täällä on aina ollut vahva palo sanan kuulemiseen. Olemme olennaisten asioiden äärellä. Seija Väre ” Kun rippikoululaiset olivat messussa mukana, he tarjosivat myös kahvit ja olivat jopa itse leiponeet pullat. Nuorena olin kesätöissä seurakunnassa, joten tutuksi ovat tulleet hautausmaan haravointi ja kirkon ikkunoiden pesu. Olen saanut pyhäkoulua käyvät poikammekin mukaan kirkkokavereiksi. | Kirkko & minä | K otikirkkoni on uusi kirkko Pomarkun kauniilla kirkonmäellä. Helmikuisena talvipäivänä kirkko aivan kuin tulvii valoa. Elämä kahden kouluikäisen pojan äitinä on kiireistä, mutta sunnuntaisin suuntaan usein kirkkoon. . Kirkon alttarifreskon kaari viittaa iankaikkisuuteen. Nuorten osallistuminen kertoo eteenpäin suuntautuneisuudesta. Ne puhuvat usein enemmän kuin sanat. Sanna Harju Sanna Harju on mukana seurakunnan vapaaehtoistyössä. Meillä täällä Nuoruuden intoa kirkossa alle 3 000 asukkaan pitäjässä tunnelma huokuu kivaa yhteisöllisyyttä. Pomarkun uusi kirkko valmistui 1921. Hän muun muassa säestää sellolla seurakunnan pro-kuoroa. Pomarkun kirkkomaalla lepäävät isäni ja mummuni, jonka kanssa yhdessä rukoilimme iltarukouksen lopuksi läheisten ihmisten ja tärkeiden asioiden puolesta. Olen ollut siellä jopa yötä lasteni kanssa Yökylässä kirkossa -tapahtumassa. Kivitemppeli oli rakenteilla juuri kansalaissodan syttyessä. KOTIMAA | 20.3.2020 31. Kappalaisemme Hannu Anttoora on tutkinut näitä symboleja. Vanha puukirkko kärsi ammuskelusta, jonka arvet näkyvät sen seinissä vieläkin. Kirkon rakentamisessa oli mukana nuoruuden intoa, kun suunnittelijaksi valittiin nuori arkkitehtiylioppilas kokeneemman sijasta. Meillä nuoret myös osallistuvat aktiivisesti seurakunnan toimintaan. Olen myös astunut avioon uudessa kirkossa. Seurakunnan nuoret järjestävät jouluja pääsiäisyönä messun, jonka saarnana toimivat nuorten puheenvuorot – rohkeat ajatukset Jumalasta
Olli Seppälä Hiiripöllö on päiväaktiivinen ja pitkäpyrstöinen pöllö, joka istuu usein näkyvällä paikalla – kuten sähkölangalla – ympäristöä tarkkailemassa. Jumala antoi lajien syntyä ja kehittyä sekä puuttumalla itse suoraan asioihin että antamalla ajan eli luonnonvalinnan hoitaa muutoksen. Ne havainnoivat, suojelivat ja raportoivat. Hiiripöllö (Surnia ulula) muistuttaa ulkoisesti hieman helmipöllöä, jolla on hiiripöllön tapaan otsassa ”helmiä”. Jumala otti esiin työkalupakin, jota enkelit alkoivat kutsua jatkuvan luomisen laatikoksi. Anna silloin aktiivista elämää ja parempi huominen. Lintu lenteli laajassa koivua kasvavassa puistossa ja oli viihtynyt paikalla pitempään. P öllöt mielletään yön linnuiksi. Hiiripöllö on löyhästi paikkalintu, joka tekee vaelluksia. Muistan myös taannoisen pöllön, jonka kävin varta vasten katsomassa eli bongaamassa töölöläisessä puistossa koiraa ulkoiluttaessani. Ja kuten yleisesti on tunnettua, enkelit pyysivät saada ulkoistaa osan öisistä valvontatehtävistä pöllöille. Nimensä mukaisesti hiiripöllö käyttää ravinnokseen pikkujyrsijöitä. | Kuva: Mika Seppälä Rukous Kaikkien Pöllöjen Jumala, niin ihmisten kuin lintujen. Ihmiset tuntevat sen nykyisin nimellä evoluutio. Hiiripöllö on päiväaktiivinen. Alussa maanpiirin valvonta oli enkelien tehtävä. Yöt olivat enkeleille vaikeaa ja raskasta aikaa, sillä vaikka niiden aistit olivat paremmat kuin ihmisellä, pöllöillä oli vielä paremmat aistit yöaikaan. Enkelien antamaan palautteeseen liittyy myös tarina hiiripöllön synnystä. pyrstöisempi. Hiiripöllö on kuitenkin suurikokoisempi ja pitkäEi pöllömpi päivä Hiiripöllö on pohjoinen laji, jonka voi vaelluksella nähdä myös etelässä. Jumala antoi kokeiluluvan, joka on vieläkin voimassa. Koska pöllöt selvisivät tehtävistään niin hyvin, eräs innovatiivinen enkeli kysyi Jumalalta, voisiko pöllöjä käyttää myös päivävalvontaan tai ainakin kokeilla sitä. Varsinkin lennossa hiiripöllössä on jotain haukkamaista. Luomisen alkutapahtumien jälkeen tuli hienosäädön aika. Auta meitä näkemään ja kuulemaan, kun maailmasta sammuvat valot, kun tulevaisuus sumenee. Kaikki pöllöt eivät suinkaan ole hämärän ystäviä. kun toivo ja ravinto käyvät niukaksi. Tänä vuonna en ole onnistunut hiiripöllöä näkemään, mutta muutamia vuosia sitten katselin sellaista Hietaniemen hautausmaa-alueeseen kuuluvalla Kaartin hautausmaalla. Sen voi nähdä pesimäajan ulkopuolella myös etelässä ja asutuskeskuksissa. Suomessa pesii vuodesta eli myyräkannasta riippuen 500– 6?000 hiiripöllöparia, lähinnä maan pohjoisosien avoimissa metsämaisemissa ja usein myös hakkuuaukeiden reunoilla. Lisäksi evoluutioon vaikuttivat enkelit, joiden kokemuksia luomakunnasta Jumala mielellään kuunteli ja otti huomioon lajikirjoa lisätessään. Ne liikkuivat äänettömästi pimeydessä herättäen pikkujyrsijöissä kauhua – ja ehkä joskus ihmissäkin. Jumala suostui alihankintaketjuun, kunhan pöllöjä ei rasitettaisi liikaa ja ne saisivat jatkaa lajinmukaista käyttäytymistään. Hiiripöllö on siitä elävä todiste. Aamen luomakunta KOTIMAA | 20.3.2020 32. Usein pöllö istuu näkyvällä paikalla tähystämässä