h i n ta: 3,70 € . matti karppinen 20. v u os i k e rta . Sivu 5 Kirjoja kaikille Kirjastomme ovat vaiettu kansallisaarre, kirjoittaa Jukka Relander. Hakala on nyt joutunut kokemaan samoja tunteita kuin hänen irtisanomansa työntekijät. | . 0 04 3 59 5 –14 – 4 8 Äkkilähtö uuteen Päätoimittaja Heikki Hakala irtisanottiin yllättäen Etelä-Suomen Sanomista. | . 1 09. Sivu 2 Uudet virret Lisävihot tuovat virsikirjaan uutta, monipuolista veisattavaa useilla kielillä. m a r r as ku u ta 20 1 4 . Sivu 16. Sivut 12–14 ?47 Uskonnonopetus Pakollisten uskonnon kurssien määrä lukiossa putoaa kolmesta kahteen. |
Uskonnonopetuksen perustehtävät ovat siirtyneet maantieteeseen, yhteiskuntaoppiin ja filosofiaan. Vaihtoehdoiksi on esitetty oman uskonnon opetusta tai kaikille yhteistä uskonto- ja katsomustietoa. kuva: Matti Karppinen Kaksi liikettä s. Miten päätös muuttaa uskontoa oppiaineena. Miten tuo päätös ja tuorein ratkaisu vaikuttavat uskonnonopettajien koulutukseen ja työllistymiseen. Mitä pidempään pidämme kiinni toimimattomasta rakenteesta, sitä enemmän se kääntyy itseämme vastaan. Omaa uskontoa puolustettaessa on ikään kuin oltu vähemmistöuskontojen puolella. Nykyisellään oppiaine erottelee oppilaita eikä tue modernia yhteiskuntaa – kirkkoon kuuluva oppilas ei saa lukiossakaan valita elämänkatsomustietoa. Kun uskonnon osuus vähenee, näitä aineita pitäisi opiskella aiempaa enemmän. 27 Tuomiosunnuntain teksti on monitulkintainen. – Nykyisellä mallilla emme ole pystyneet vastaamaan yhteiskunnan muutokseen. Uskonnot ovat niin voimakkaita etiikan lähteitä, että ilman etiikkaa uskonto on oppiaineena torso. Vaikea kertomus s. – On epäselvää, kuinka kauan opettajankoulutusta voidaan järjestää tällä rakenteella. 22 Maata näkyvissä -festivaali täytti 30 vuotta. Miten kirkko mielestäsi suhtautuu uskonnonopetuksen tulevaisuuteen. Toissa vuonna uskonnon tuntimäärää päätettiin vähentää peruskoulussa. 11 Seurakuntia katoaa ensi vuonna kuntaliitosten myötä. 2 014 Arto Kallioniemi on Helsingin yliopiston uskonnondidaktiikan professori. 1 1 . 4 Kirkolliskokous perusti komitean hallintouudistusta varten. Kirkkohallitus toivoi lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle, että pakollinen kurssimäärä säilyisi ennallaan humanistis-yhteiskunnallisissa ja katsomuksellisissa aineissa. Nuorten juhla s. Miksi. Uskonnonopettajat hankkivat pätevyyden myös muihin opetettaviin aineisiin, kuten psykologiaan tai filosofiaan. – Uskonnonopetus kapenee ja marginalisoituu entisestään. Lisäksi asiaan vaikuttavat traditio ja ekumeeniset suhteet. 9 Messu on sielun hoitamista, muistuttaa Kirsti Ellilä. Mitä muutos merkitsee uskonnonopetuksen näkökulmasta. Lakkautettavat s. Kirkolle oman uskonnon opetus on imagokysymys. ”Uskonto ei ole koulussa enää yhteinen eettinen oppiaine” viikon henkilö Uskonnon sisällöt karkaavat muihin aineisiin, professori Arto Kallioniemi sanoo. – Kirkko pitää kynsin hampain kiinni oman uskonnon opetuksesta. Käsitys uskonnonopetuksesta voisi kuitenkin olla laajempi – halutaanko pitää kiinni oman uskonnon opetuksesta vai siitä, että koulussa ylipäänsä on uskonnonopetusta. Kolumni s. 2 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 0. Meri Toivanen. Suomessa on jo vuosia käyty keskustelua uskonnonopetuksen tulevaisuudesta. Vuonna 2016 voimaan tulevassa tuntijaossa pakollisia kursseja menettävät myös historia ja maantiede. Päätökset vaikuttavat myös tulevaisuuden työllisyyteen. Etiikan kurssi siirtyy uskonnosta filosofian tunneille, joten uskonto ei enää profiloidu eettiseksi oppiaineeksi. Koen suurta huolta siitä, mikä on uskonnonopetuksen asema 2020- ja 30-luvuilla. Olet puhunut pitkään yhteisen uskonto- ja katsomustiedon puolesta. Siirrymme ajassa taaksepäin, kun uskonnonopetus sisältää enää vain kultteihin liittyvää sisältöä. 20 Ekologisia vaatteita löytyy kirpputoreilta. – Uskontoon on kuulunut oman kulttuuriperinnön opiskelua, muihin uskontoihin tutustumista ja etiikkaa. Uskonnon syventävät kurssit lisääntyvät, mutta koska ne kaikki toteutuvat harvoissa lukioissa, niiden merkitys on marginaalinen. 6 Vaaleissa menestyivät niin liberaalit kuin vanhoillisetkin. Reilut kuteet s. Hän on esiintynyt julkisuudessa yhteisen uskonto- ja katsomustiedon puolestapuhujana. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 69 000 lukijaa (KMT Lukija 2013) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Hallitus päätti viime viikolla, että lukion pakollisten uskonnon kurssien määrä vähenee kolmesta kahteen. Kallioniemi on myös pappi. TÄSSÄ NUMEROSSA Hallinto uusiksi s. Tärkeintä on yhteiskunnan sosiaalisen eheyden ylläpitäminen
Joka päivä itse kukin meistä arvioi tarkalla mitalla itseään ja etenkin lähimmäistään. Edessä on tuomio, johon kuuluu ihmisten jako kadotukseen ja ikuiseen elämään. Yksi erityisen ikävä muoto tuomion jakamisesta toteutuu kristittyjen puheissa toisilla tavoin ajattelevista kristityistä. Jaakob on vielä nuori. Tuomiosunnuntai on toiselta nimeltään Kristuksen kuninkuuden juhla. Kannattaa siis ostaa jonkun soittimen maamme suurimmasta erikoisliikkeestä: Helsingin uusi musiikkikauppa K. ¶ Toinen yö autiomaassa. Läntisellä sotanäyttämöllä on käynnissä ylen ankara tykistötaistelu, johon ottanee osaa saksalaisten kuuluisat 42 sentin mörssäritkin. Sillä kristityn pahin vihollinen ei ole Raamattua toisella tavalla tulkitseva kristitty, vaan välinpitämättömyys ja myötätunnon puute toista ihmistä kohtaan. Huonokin muisti muuttuu hyväksi, kun kyseessä on toisen tekemät vääryydet. Suomen kirkon sisälähetysseuran kokouksessa myönnettiin johtokunnalle lupa ryhtyä heti rakentamaan tylsämielisten hoitolaa seuran omistamalle tontille Sortavalassa. Tai hän on käyttänyt helvetillä pelottelemisen valtaa. Taivaan ja helvetin kahtiajakoa on korostettu kautta aikain eri kirkkokunnissa ja kristillisissä yhteisöissä. 1 1 . Pelko valtaa Jaakobin, ja hän sanoo: ”Kuinka pelottavan pyhä tämä paikka onkaan! Tämä on varmaan Jumalan asuinsija ja itse taivaan portti.” Sellainen oli pyhyys nuorelle Jaakobille. G. Pahimmillaan se on toteutunut ja toteutuu yhä niin, että yksittäinen ihminen on anastanut itselleen toisen ihmisen helvettiin tuomitsemisen vallan. Puhuuko se Kristuksesta ja pystyykö se tarjoamaan ihmiselle sellaisia ulottuvuuksia pyhästä, johon mikään muu hyvän tekemisen laitos ei kykene. muualla Suomessa. Tämä välinpitämättömyys toteutuu monilla eri tasoilla ja tavoilla. Tärkeämpää on se, mitä muuta kirkko on sisäisistä jakolinjoistaan huolimatta. 3 mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Ensimmäinen yö autiomaassa. Etenkin Helsingissä, mutta myös Espoossa vaaleissa meni läpi enemmän liberaaleja ehdokkaita kuin jukka fordell Voiton juhla irkkovuosi on päättymässä tuomiosunnuntaihin. Hän yöpyy kivi tyynynään ja näkee unessa portaat. Ilmoitus. Koulussa he ovat opettajan vaivan, tuskan ja surun aiheena, kunnes heidät sieltä kykenemättöminä eroitetaan. 2 014 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA K Tuomiota jaetaan jo tässä elämässä monin eri tavoin puhumatta mitään taivaasta tai helvetistä. Maaseudulle lähetämme luettelojamme vapaasti.. Jaakob ei päästä miestä menemään ennen kuin tämä siunaa hänet. Välinpitämättömyyden syntiä osaavat harjoittaa kaikki eri tavoin ajattelevat kristityt. Pelko ja usko eivät kuitenkaan kuulu yhteen. Pimeä vuodenaika alleviivaa tilinteon päivän raskautta. Ne ulottuvat maasta taivaaseen, ja Jumalan enkelit kulkevat niitä ylös ja alas. Ne syttyvät liekkiin, eikä niistä jää juurta eikä vartta. Kirkkovuosi päättyykin voiton juhlaan. Sitten Jaakob sanoo: ”Minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja silti olen elossa.” ¶ Sellainen oli pyhyys aikuiselle Jaakobille. Seurakuntavaalien perusteella näyttää siltä, että Suomi jatkaa jo aiemmin käynnistynyttä uskonnollista kahtiajakautumistaan. Kristittyjen jako esimerkiksi liberaaleihin ja konservatiiveihin ei ole lopulta oleellista. Hän on lähtenyt matkalle, jonka päämäärä ei ole selvillä. Siis armo ja voitto kuolemasta. -- Kodissaan on tylsä lapsi aina taakkana, semminkin köyhässä. Fazer Huom. Hänellä on sydänsuruja, omaisuutta ja rikki menneet välit veljeensä. Kaksi yötä, kaksi Jumalaa Kristityn pahin vihollinen ei ole Raamattua toisella tavalla tulkitseva kristitty, vaan välinpitämättömyys ja myötätunnon puute toista ihmistä kohtaan. Hän yöpyy kesken matkantekonsa, ja muuan mies painii hänen kanssaan aamunsarastukseen asti. Kirkossa karkeat rintamalinjat kulkevat konservatiivien ja liberaalien, eli muutoksia vastustavien ja niitä tahtovien välillä. Ensi sunnuntaita koskeva raamatunteksti profeetta Malakian kirjasta kuvaa tuomiopäivää liekehtivänä, tulisena uunina, jolle röyhkeät ja pahantekijät ovat kuin oljenkorsia. Sunnuntain raamatuntekstit kertovat lähimmäisestä, joka on valepukuun pukeutunut Kristus. Se voi toteutua yhtä hyvin lähellä elävää ihmistä kuin etäällä asuvaa lähimmäistä kohtaan. Nyt Jaakob on vanhempi. Jos pahimmat viholliskuvat löytyvät aina läheltä, esimerkiksi omasta kirkosta, se kertoo kyvyttömyydestä nähdä itseään suurempia kokonaisuuksia. Laura Mäkelä KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 20.11.1914 Tiedot sodan hirmunäyttämöiltä puhuvat tällä kertaa enemmän suurten tapausten odotuksista kuin varsinaisista ratkaisevista tapauksista. Toki Helsingin sisällä on erilaisia seurakuntia, samoin kuin niitä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 0. Sodan kauhujakin unhoitetaan soittaessa. Tuomiosunnuntai korostaa, että edes viimeisenä päivänä keskeisintä ei ole taivas eikä helvetti, vaan Jumalan armo ja Kristuksen voitto kuolemasta
Myös hiippakuntavaltuuston kokoonpano säilyi ennallaan. Ehkä se tuo oikeusvarmuutta isoon organisaatioon, mutta seuralaisena tulee hidasliikkeinen järjestelmä. Kirkkohallitus Kirkon työmarkkinalaitos Kirkon ulkoasiainneuvosto Hiippakunnat Piispa Tuomiokapituli Hiippakuntavaltuusto Seurakuntataloudet Seurakunnat Kirkkovaltuusto valitaan seurakuntavaaleilla Kansalaisaloite sai allekirjoitukset Kansalaisaloitteen hoitohenkilökunnan omantunnonvapauden puolesta on allekirjoittanut jo 50 000 ihmistä. – Komitea onnistuu, jos se rohkenee olla luova, irtautuu kirkon nykyisistä lokeroista, katsoo riittävän kauas ja saa päättäjät sitoutumaan muutokseen. Jos jäsenmäärä jatkaa kiivasta laskuaan, kannattaisi tehdä opintoretkiä vahvojen kansalaisjärjestöjen hallinto-osaajien luokse. Eduskuntakäsittelyyn vaadittava allekirjoitusten määrä on nyt siis täynnä. Sami Ojala toivoo laajoja haravoimistalkoita, jotta komiteaan löydettäisiin rohkeimmat näkyjen näkijät. Piispainkokous Oikaisuja • Hollolan seurakunnan kirkkovaltuustoon valittiin uudelleen Jorma Wessman, jonka nimi oli pudonnut pois Kotimaan listasta. TÄ N Ä Ä N Kirkolliskokousvaalit uusittiin Espoossa Kirkon hallinto ja päättäjät Kirkolliskokous (109 jäsentä) Tapiolassa toimitettu kirkolliskokousedustajien maallikkovaali 11.11.2014 ei muuttanut Espoon edustajien kokoonpanoa. Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Maria Kaisa Aula kaipaa päätöksentekoon ketteryyttä. Kirkon hallinto on kallis ja raskas, väit- tää kirkolliskokousedustaja Sami Ojala. Uusia valtuutettuja ovat Janne Kaisanlahti, Anni Tolppi, Mirja Mäntymäki, Sara Tuisku, Arto Harju-Autti, Pekka Ruokanen, Antti Alatalo, Leena Pernu, Aino Paananen, Laura Ylinampa, Jukka Vaara ja Seija Hiltunen. – Voisi tutkailla, onko näin laaja kirkkolaki enää tarpeen. Komitean kokoonpanon päättää kevään kirkolliskokous tulevaisuusvaliokunnan esityksen pohjalta. • Kotimaassa väitettiin virheellisesti Rovaniemen seurakunnan kirkkovaltuuston kaikkien jäsenten olevan uusia. Hänen mielestään on selvää, että kirkossa kaikki rakentuu teologian varaan. Jäsenlähtöisyyttä on vahvistettava, siinä voisi ottaa mallia vaikka S-ryhmästä. Hallintoa keventämällä voitaisiin ehkä säästää rahaa hengelliseen toimintaan, Ilkka Kantola kommentoi. Korkein hallinto-oikeus vahvisti 28.8.2014 hallinto-oikeuden keväällä 2013 tekemän päätöksen, että Tapiolan seurakunnan osalta kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuuston vaalit tulee järjestää uudelleen. Ehdotuksen pitää samalla olla toteuttamiskelpoinen, Aula muistuttaa. Yksi heistä voisi olla arkkipiispa Kari Mäkinen. Tarvitsemme kokonaisuuden johtamista nykyisen työaloihin jakautuneen johtamisen sijaan. Tämä on yksi uudistuksen isoista haasteista. Kun ylin johtaja on mukana, hän on sitoutunut työskentelyn tuloksiin. Vanhoillislestadiolaiset saivat yhden paikan lisää ja Tulkaa kaikki uutena ryhmänä yhden valtuustopaikan. Facebookissa on käyty vauhdikasta keskustelua siitä, keitä komiteassa voisi olla. Lähde: Kirkkohallitus Kirkossa on yli 20 000 työntekijää. Aloitteen mukaan terveydenhuollon henkilökunnalla tulisi olla lakisääteinen oikeus eettisen tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella kieltäytyä raskaudenkeskeytyksestä. Sami Ojalan ehdokkaita ovat esimerkiksi Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila, presidentti Tarja Halonen, yritysvalmentaja Tapio Aaltonen, liiketoiminnan konsultti Mikko Leskelä ja sosiaalija terveysministeri Laura Räty. – Kirkko voisi pohtia mitä tarkoittaisi, jos se asettaisi itsensä osaksi kolmatta sektoria. gun helminen LYHYET Ko t i m a a 2 0. 1 1 . Tulevaisuusvaliokunnalle ehdotuksia on tullut parikymmentä. Nyt kirkon tulevaisuusvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön, jonka ehdotuksen mukaan kirkolliskokous on päättänyt perustaa komitea visioimaan uusia hallintomalleja. Hallintoa ei pidä panna laihdutuskuurille vaan ajatella kokonaan uusiksi. Kirkon keskushallinnossa palvelee 370 henkilöä. Sivulla 15 väitettiin keskeneräisten tietojen perusteella, että eniten ääniä Rovaniemen seurakunnassa saivat Tulkaa kaikki -liike ja Vanhoillislestadiolaiset. Kantola harkitsisi myös kirkkolain supistamista. Aula muistuttaa, että uuden hallintomallin pitäisi kestää kymmeniä vuosia epävakaassa toimintaympäristössä. Tapiolan seurakunnan äänet hylättiin, koska vaalikuoret olivat jääneet leimaamatta. Millaisia muutoksia kirkon hallintoon sitten pitäisi tehdä. Tarkennettujen tietojen perusteella eniten ääniä sai Keskusta. Danielle Miettinen Ehdotuksia komitean jäseniksi voi lähettää osoitteella ext-niko.huttunen@evl.fi. Kirkolliskokous perustaa komitean, joka laatii vuoden aikana ehdotuksen tehokkaammasta ja halvemmasta tavasta johtaa kirkkoa. Kun uudistetaan hallintoa, ihan joka asiaa ei voi ratkaista teologisesti. Vuoden 2013 lopussa hiippakunnissa työskenteli 118 henkilöä. – Tarvitaan ihmisiä, joilla on kokemusta isoista rakenneuudistuksista, paljon talouden ja hallinnon asiantuntemusta, kokemusta päin p:tä menneistä projekteista ja uskoa tulevaisuuteen, Ojala toivoo. – Päätöksenteko on raskassoutuista. Kansanedustaja ja entinen piispa Ilkka Kantola ottaisi uudistusten pohjaksi kolme erilaista ennustetta siitä, miten kirkon jäsenmäärä kehittyy suurimmissa kaupungeissa ja maaseudulla. Kirkolliskokous etsii uudistajia kirkon keskushallinto Tuoreeseen komiteaan halutaan rohkeita hallinnon uudistajia. Kuva kirkolliskokouksesta 2012. – Siinä tarvitaan paljon maallista johtamisen osaamista. – Ja muutama huikea teologi. Kuka tahansa voi lähettää ehdotuksia komitean jäseniksi piispa Seppo Häkkisen johtamalle valiokunnalle. 2 014 matti karppinen 4 Kirkkoneuvosto Seurakuntayhtymät Yhteinen kirkkovaltuusto valitaan seurakuntavaaleilla Yhteinen kirkkoneuvosto Seurakuntien seurakuntaneuvostot valitaan seurakuntavaaleilla Tässä kuviossa esitellään kirkon nykyinen hallintomalli. Ojala teki 24 muun kirkolliskokousedustajan kanssa viime keväänä aloitteen kirkon organisaation muuttamisesta ja keskushallinnon supistamisesta
Ammattiliitto Kirkon akateemisten kyselyyn vastanneista papeista 44 prosenttia kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia. Musiikin asiantuntija Teija Tuukkanen Kirkkohallituksesta arvioi, että tällaisia virkoja olisi Suomessa noin 15–20. Hänestä on virkistävää istua välillä niiden joukossa, jotka oikeasti päättävät. Seuraavaksi ehdotus lisävih- koista lähetetään kirkolliskokoukseen. Olennaista lienee, että pappi itse tiedostaa kirkkaasti, missä roolissa kulloinkin toimii. Noora Wikman Kirkon Tiedotuskeskus Kirkkoherra valtuutettuna Seurakunnan työntekijä ei voi toimia luottamushenkilönä seurakunnassa tai yhtymässä, jossa työskentelee. Jaa oma suosikkisaarnasi kollegojesi iloksi ja avuksi. Lisävihkoehdotukset ottavat entistä paremmin huomioon seurakuntalaisten elämänkokemuksen moninaisuuden, sanoo lisävihkoa valmistelleen työryhmän sihteeri Samuli Koivuranta. Lisävihkoon on tulossa myös Yusuf Islamin 1970-luvun alussa, tuolloisella Cat Stevens -nimellä levyttämä ja tunnetuksi tekemä Morning Has Broken. Riekin tutkimus osoittaa, että yliluonnollisiin uskomuksiin vaikuttavat erilaiset tiedonkäsittelytapamme, niin intuitiiviset kuin analyyttisetkin. Virsiä voi laulaa muilla kielillä kuin suomella tilanteissa, joissa on paikalla eri kieliryhmien edustajia. Syynä voivat olla ihmisen kognitiiviset piirteet, selviää Tapani Riekin väitöstutkimuksesta. Tynkkynen sanoo Kotimaa Pron haastattelussa, ettei kirkkoherralla ole niin paljon valtaa kuin kuvitellaan. Luulen, että ihmissuhteen rakentaminen on tarpeeksi vaikeaa muutenkin ilman kameroita.” Joukko pappeja teki videon, jossa he peukuttavat tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, sillä kansalaisaloite laista on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden roolit uhkaavat hämärtyä. Joihinkin seurakuntiin eri puolella Suomea on palkattu erityisesti nuorten 5 kanssa työskenteleviä musiikin ammattilaisia. Luukkanen ennustaa, että ainakin tarve nuorisomuusikon kaltaisille työntekijöille kasvaa tulevaisuudessa, kun musiikkitoiminta yhä laajenee klassispohjaisen musiikin ulkopuolelle. Virsikirjan lisävihkotyöryhmä piti työskentelynsä aikana blogia Kotimaa24:ssä. fi/blogistit/blogisti/3192/. Tällöin ne saataisiin seurakuntalaisten käyttöön vuoden 2016 loppupuolella. Suomenkielisessä lisävihkoehdotuksessa on 80 virttä ja ruotsinkielisessä 150. Lue blogia osoitteessa www.kotimaa24. Koivunen Bylundin mukaan hengellinen yhteisö ei voi päättää esimerkiksi siitä, miten monta lasta nainen synnyttää. Ehkä erikoisin tilanne on Joroisissa, jonka kirkkovaltuustossa istuu jatkossa myös Varkauden seurakunnan kirkkoherra Olli Tynkkynen. 1 1 . Hän uskoo voivansa luottamushenkilönä ajaa ongelmitta syrjäkylien asiaa ja tukea seurakunnan työntekijöitä. Kirkkohallituksen täysistun- to hyväksyi viime viikolla ehdotukset virsikirjan uudeksi lisävihkoksi. Emilia Karhu emilia.karhu@ kotimaa.fi. Toisten VIIKON POIMINNAT VERKOSTA AVA-kanavalla alkaa tammikuussa Ensitreffit alttarilla -ohjelma, jossa parit avioituvat välittömästi ensitreffeillään. Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo Twitterissä pitävänsä pappien niin sanottua peukutusvideota eli tuen ilmaisua tasa-arvoisen avioliittolain puolesta tarpeellisena puheenvuorona. Tavoitteena on, että kirkolliskokous päättäisi vihkojen hyväksymisestä marraskuussa 2015. Vihkossa on edustettuina yhteensä 26 kieltä arabiasta viroon, saksaan ja hepreaan. – Pyrkimyksenä on tavoittaa myös niitä elämän- ja uskonkokemuksia, joita perinteinen virsirunous ei ole tarpeeksi huomioinut. Vastaa- jista lakia vastustaa 41 prosenttia. Suomenkielisessä lisävihkos- sa on mukana suuren yleisön kuva: You Tube tuntemia lauluja, kuten Amazing Grace (Oi ihmeellistä armoa) ja Cat Stevensin tutuksi tekemä Morning has broken (Aamu on tullut). Se on jo pitkään ottanut etäisyyttä kirkkoon muun muassa naispappeuden takia. Vajaan kolmenkymmenen vuoden ikäinen virsikirja saa sekä suomen että ruotsinkieliset lisävihkot. Näissäkin vaaleissa kymmenet virassa olevat papit tulivat valituiksi kirkkovaltuustoihin. Maallikkovalta kärsii. Kirkko ei ole ohjelmassa virallisesti mukana, mutta ohjelman neljän asiantuntijan joukossa on pappi. Kotimaa on nyt enemmän. Hän kertoo kykenevänsä muuttumaan kotioloissa ”kameleonttimaisesti” sataprosenttiseksi maallikoksi. Porvoon piispa Björn Vikström kertoo tuntevansa itsensä äkkiä vanhoilliseksi ohjelmasta kuullessaan. Vihkojen tehtävänä on monipuolistaa ja uudistaa virsikirjan kokonaisuutta. Psykologian alan väitöskirjassa hyödynnetään aivotutkimusta. Mukaan on otettu myös paljon laulettu, mutta virsikirjan ulkopuolelle jäänyt Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Maallikoiden ja pappien välisen rajan murtumisen ajatellaan jopa vahvistavan tasaveroista yhteisöllisyyttä. Kuva on musiikkivideo vuodelta 1976. Kotimaa on PRO. Jos koti sijaitsee naapuriseurakunnassa, laillista estettä luottamustehtäviin hakeutumiselle ei ole. Miksi joku näkee Jeesuksen kahvikupissa tai enkelin taivaalla, mutta toinen ei. Ruotsalaisen Härnösandin piispa Tuulikki Koivunen Bylund on ottanut kantaa lestadiolaisnaisten synnytyspaineisiin. ”Kuulostaa vähän siltä, että tässä tehdään avioliitosta ja parisuhteesta viihdettä kansalle, ja se tuntuu ajatuksena hyvin vieraalta. digipostilla.kotimaapro.fi mielestä taas pappien tieto ja ammattitaito rakentavat seurakuntaa myös luottamustoimissa. 2 014 Virsikirjan lisävihko kirkolliskokoukseen TEOLOGIASSA TAPAHTUU Toimittajalta TOIMITTAJALTA Entistä kansainvälisemmässä lisävihkossa on mukana muun muassa Cat Stevensin laulu. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 0. Joillekin papin luottamustehtävä on moraalinen ongelma. Sisäpiiritieto ruokkii sisäpiiriläisyyttä. Hänen mielestään kirkko menee vaaralliselle tielle, jos sillä on näkemyksiä perhesuunnittelusta. Ruotsin lestadiolaisliike on huomattavasti pienempi kuin Suomessa. Yleensä nämä työntekijät kulkevat nuorisomuusikon tittelillä, jotkut ovat kanttoreita
2 014 Topi Haarlaa oli perustamassa Espoossa hyvin menestynyttä Yhdessä matkalla -liikettä. Vaalikonevastausten perusteella valituista luottamushenkilöistä 80 prosenttia kannattaa ja kahdeksan prosenttia vastustaa naisten pappeutta. Toinen tapa hahmottaa jakoa li- beraaleihin ja konservatiiveihin on tarkastella vaaleja varten rakennetun MTV:n vaalikoneen vastauksia. 1 1 . Maltillisia on 25 prosenttia, avomielisiä 14 prosenttia ja uskollisia 41 prosenttia. Uskolliset korostavat, että kirkon tulisi keskittyä hengellisiin tehtäviinsä ja perinteisiin oppeihinsa. Vaalikoneessa kysyttiin ehdokkaiden kantaa esimerkiksi naispappeuteen ja samaa sukupuolta olevien vihkimiseen. Seurakuntavaalien tuloksia seuranneet ovat lukeneet, että liberaalit menestyivät Helsingissä ja konservatiivit muualla Suomessa. Valituista luottamushenkilöistä 31 prosenttia katsoo, että kirkon tulisi vihkiä myös samaa. Avomieliset, jotka ovat leimallisesti pääkaupunkilaisia naisia, korostavat auttamista. Helsingissä peräti 92 prosenttia kuului kuitenkin joko irrallisten tai avomielisten ryhmään eli liberaaleihin. Yksi välineistä on Kotimaa Oy:n Jäsen 360° -analyysi, jossa suomalaiset on luokiteltu asenteiden ja elämäntapojen perusteella neljään pääryhmään: irrallisiin, maltillisiin, uskollisiin ja avomielisiin. Maltilliset osallistuvat seurakunnan toimintaan ja pitävät kiinni perinteisistä uskonkäsityksistä, mutta ovat kannoissaan varovaisia. Hän uskoo, että liikkeen myötä vaaleissa voitti sopuisuus. Kirkon kahtiajaolle on monta mittaria kuva: Matti Karppinen seurakuntavaalit Uuden luottamushenkilön voi määritellä liberaaliksi tai konservatiiviksi elämäntapa, etiikka tai puoluekanta. Tämän jaon perusteella 20 prosenttia koko maassa valituista luottamushenkilöis- tä edustaa irrallisia. Tässä asiassa luottamushenkilöt ovat sekä luterilaisen kirkon pappeja että kirkon jäseniä konservatiivisempia. 6 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 0. Heidän suhteensa uskoon on liberaali. Espoossa menestynyt Yhdessä matkalla -liike kokosi ”keskitien kulkijoita ja siitä konservatiivisuuteen kallellaan olevia”. Enää pitäisi tietää, mitä liberaaleilla ja konservatiiveilla tarkoitetaan. Uudistusmielisten ja perinteisten menestystä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Liberaaleiksi määritellään irralliset ja avomieliset, konservatiivisiksi maltilliset ja uskolliset. Irralliset ovat leimallisesti nuoria kaupunkilaisia, joilla on löyhä side uskoon ja kirkkoon
Konservatiivien ja liberaalien kannatusta voidaan arvioida myös tarkastelemalla vaaleissa menestyneitä ehdokaslistoja. Junkkaala korostaa, ettei verkosto ole kattava ja sen perusteella on vaikea vetää johtopäätöksiä vaalien tuloksesta. 2 014 sukupuolta olevia pareja. Kirkon pitää olla Kristuksen näköinen. Naisehdokkaat keräsivät pienempiä äänimääriä kuin miehet. Tämä johti siihen, että kirkon sisällä monet aktiivit ja herätysliikkeisiin kuuluvat ovat kokeneet oman sijansa olevan uhattuna. Muita uudistusmielisiä, jotka olivat allekirjoittaneet Tulkaa kaikki -ohjelman, valittiin viimekertaista vähemmän. Kotimaa Oy:tä kuin Jäsen 360°. Selvää kuitenkin on, että vaaleissa menestyivät hyvin verkoston sivustolla mainituista listoista Sanasta elämään -lista Vantaalla ja Yhdessä matkalla -lista Espoossa. He eivät osallistuneet lainkaan äänestykseen, ja heidän äänimääränsä on siksi koodattu seurakuntien tuloslistoissa nollaksi. Alle 100 ääntä sai 3921 naisehdokasta ja 3317 miestä. Kirkollisen keskustelun ja päätöksenteon avoimuus on osa Tulkaa kaikki -liikkeen ohjelmaa. Tämän tekee haastavaksi ehdokaslistojen kirjavuus. Aloite selvitykseen lähti sisäministeri Päivi Räsäseltä (kd), joka vastaa hallituksessa uskontokuntiin liittyvistä asioista. – Toki kysymys on laajempi. Kaikkiaan puolueiden listoilta läpi menneiden määrä kuitenkin väheni. 1 1 . – Olemme viime vuoden aikana nähneet, kuinka toivottomuus alueella on kasvanut entuudestaan. Tulkaa kaikki -liikkeen aktivoituminen saattoi olla yksi syy siihen, että väki lähti liikkeelle. Lähetysseura haluaa myös vahvistaa työtä kirkkojen parissa ja tukea kumppanien työtä. Sen mukaan SLS vahvistaa kutsumustaan kristillisen todistuksen antajana juutalaisten sekä alueen muiden kansojen ja uskontojen parissa. Lähi-idässä tehtävän työn tavoitteena on alueen kirkkojen vahvistuminen ja oikeudenmukaisen rauhan ja sovinnon toteuttaminen. Junkkaala ei purkaisi järjestelmää, jossa kaikilla kirkon jäsenillä on seurakuntavaaleissa äänioikeus. Meri Toivanen, Noora Wikman Kotimaa-lehti on osa samaa . – Mukana oli joukko keskitien kulkijoita ja siitä konservatiivisuuteen kallellaan olevia, liikkeen listaa Leppävaaran seurakunnassa koonnut Topi Haarlaa kuvailee. Toiseksi se toimi verkostona seurakuntien muille uudistusmielisille listoille ja yksittäisille ehdokkaille, jotka allekirjoittivat Tulkaa kaikki -liikkeen ohjelman. Perässä seurasivat kokoomus ja SDP. Sen vaalilistat menestyivät poliittisista puolueista parhaiten, ja vaalikoneessa asiaan kantaa ottaneet valitut suosivat useimmin keskustaa. Vihkimistä vastustaa 46 prosenttia, ja 23 prosentilla ei ole asiaan selkeää kantaa. Monet, jotka voisivat vaikuttaa konflikteihin myönteisesti, valitsevat alueelta pois siirtymisen, toiminnanjohtajan sijainen Rolf Steffansson sanoo. – Oli vahvaa liikehdintää, jossa halutaan vanhasta eroon ja kaivataan uutta tilalle. Hänen mukaansa perustieto uskonnoista kuuluu jokaisen poliisin osaamisalueeseen. Keskiryhmässä 201–300 ääntä sai tasan 39 naista ja 39 miestä. Selkein vaalivoitto liikkeelle ty Kristukselle ja Jumalan sanalle. Lähes 40 prosenttia valituista luottamushenkilöistä nimesi hengelliseksi taustayhteisökseen jonkin perinteisistä herätysliikkeistä. Liberaalit ja konservatiivit näkyvät myös herätysliikejaossa. Poliittisten puolueiden keskinäiset voimasuhteet eivät muuttuneet edellisistä vaaleista. Tarkempi analyysi kertoo, että näistä ehdokkaista 406 on valittu sopuvaalissa 32 eri seurakunnassa. Vanhoillislestadiolaisuus oli kuitenkin ainoa herätysliike, joka kokosi eri paikkakunnilla omia Kristillisten perusarvojen puolesta -ryhmiä. Näköalattomuus on johtanut ääriliikkeiden vahvistumiseen. Tavoite ei voi olla, että valtaa käyttäisivät ne, jotka eivät usko tai välitä. Junkkaala edusti seurakuntavaaleissa konservatiivista Usko ja yhteys -verkostoa. Tulkaa kaikki -listoja oli seurakunnissa 29, kun niitä viime vaaleissa oli 12. Näissä vaaleissa yksi yritys konservatiivisten ehdokkaiden kokoamiseksi oli valtakunnallinen Usko ja yhteys -verkosto. – Mutta en ymmärrä sitä hätää, että kirkko pitäisi saada omannäköiseksi. Liike menestyi muun muassa Oulun seurakuntayhtymässä, jonka yhteisen kirkkovaltuuston suurimman ryhmän muodostavat vanhoillislestadiolaiset. On pohdittava, edellyttääkö tilanne koulutussisällön uudelleenarviointia, sisäministeriön poliisiosastoa johtava osastopäällikkö Kauko Aaltomaa kertoo. Tavoitteena on kehittää kirkkoa, jossa vanhallakin on sijansa. Siksi en ole pitänyt hyvänä, että kirkko käyttää paljon varoja ehdokkaiden ja äänien saamiseen. Tämä kokemus sysäsi aktiiveja liikkeelle. 7 Vaalien nollatulokset hämäävät Seurakuntavaaleissa näyttäisi ensisilmäyksellä 470 ehdokasta jääneen nollatulokseen. On otettava niin uskontoon kuin maailmankatsomukseen ja kulttuureihin liittyvät asiat arvioitaviksi. Avoimuus voitti, katsoo uudis- tusmielisen Tulkaa kaikki -liikkeen koordinaattori Vesa Hirvonen. Yli 300 äänen pääsi yksi nainen ja kahdeksan miestä. Asia on ollut esillä sisäministeriön ja poliisihallituksen tulossopimuskeskustelussa. Työmme Suomessa on vielä alkuvaiheessa, Hirvonen toteaa. Äänimäärän välillä 101–200 sai 395 naista ja 356 miestä. Haluan uskoa, että sopuisuus voitti. Hankkeen pitkäjänteisyyttä turvatakseen liike rekisteröityi yhdistykseksi. Kansan ääni ei ole Jumalan ääni. Keskusta oli seurakuntavaalien suurin puolue. – Jo aiempien vaalien yhteydessä on huokailtu, että seurakuntaväellä pitäisi olla aktiivisempaa toimintaa vaalien alla. Liike kokosi vaaleissa ehdokkaita ensinnäkin Tulkaa kaikki -liikkeen omille listoille. Sakari Sarkimaa Lähetysseura tukee Lähi-idän kirkkoja Suomen Lähetysseuran (SLS) hallitus on hyväksynyt Lähi-itä -vision. Siksi hän ei pidä huolestuttavana sitä, että seurakuntavaalien äänestysprosentti oli vain 15,5. He eivät siis ää- nestäneet edes itseään tai he tai heidän perheenjäsenensä eivät ehkä käyneet äänestämässä. Äänestykseen osallistuneista ehdokkaista noin 60 sai nolla ääntä. noora wikman Poliiseille vahvempaa uskonto-osaamista Poliisihallitus käynnistää arvioinnin, jossa selvitetään eri kulttuurien ja uskontojen tuntemuksen huomioimista poliisikoulutuksessa. Hänen mielestään yhä useampi äänestäjä sai näissä vaaleissa tietää, mitä ehdokkaat edustavat. Meri Toivanen tuli Helsingissä ja tappio Vantaalla. – Olemme etsineet vuoropuhelua kirkossa, ja lisääntynyt avoimuus vaaleissa luo hyvät lähtökohdat luottamuksen lisääntymiselle. Nämä tiedot on kuitenkin poistettu äänestystilastoista, etteivät ne vääristä lopullisia tuloksia. Verkoston kokivat omakseen ne, jotka pitävät tärkeänä Raamatun asemaa, lähetystyötä ja kristillistä avioliittokäsitystä, verkostoa edustava Suomen Raamattuopiston Säätiön toiminnanjohtaja Timo Junkkaala määrittelee. Näiltä listoilta valittujen määrä kasvoi. Parhaiten liike tunnetaan naispappien ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolustamisesta kirkossa. – Kirkossa valta on keskitet- keen menestykseen vaikuttivat hyvä valmistautuminen ja tunnetut ehdokkaat. Hän uskoo, että liike menestyi, koska kirkollinen vastakkainasettelu on kuluneella vaalikaudella kärjistynyt. Näiden vaalien alla perustet- tu Yhdessä matkalla -liike kahmi kolmanneksen Espoon suomenkielisten seurakuntien äänistä. Luterilaisen kirkon papeissa sekä kannattajia että vastustajia on hiukan enemmän kuin luottamushenkilöissä. Valituista enemmistö, 54 prosenttia, on naisia. Toiveeni on, ettei minkään ryhmän tarvitsisi kokea oloaan kirkossa uhatuksi tämän vaalituloksen takia. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 0. Vision laatimisen taustalla on alueen muuttuva poliittinen ja uskonnollinen tilanne. Ministeri Räsäsen esikunnasta vahvistetaan, että tällä hetkellä lähinnä selvitetään, voitaisiinko poliisin tuntemusta erilaisten yhteisöjen osalta lisätä, yhtenä esimerkkinä Jehovan todistajat. Lisäksi SLS on vahvistanut asemaansa ekumeenisessa liikkeessä. johannes ijäs. Haarlaa kokee, että espoolaiset antoivat seurakuntavaaleissa vahvan valtuutuksen yhteyden ja yhteistyön hakemiselle. Haarlaa korostaa, että liik- Timo Junkkaala: Kansan ääni ei ole Jumalan ääni Kirkossa ei voi olla samanlais- ta kansanvaltaisuutta kuin valtiollisissa vaaleissa, katsoo Suomen Raamattuopiston Säätiön toiminnanjohtaja Timo Junkkaala. – Toivon, että Yhdessä matkalla -liike voisi olla enemmän kuin vaaliliike ja että omalla esimerkillämme saisimme vastakkainasettelun kulttuuria liukenemaan. Liberaaleja ja konservatiiveja voidaan haarukoida myös poliittisilta listoilta
Pitkäikäisyys yleistyy huikean nopeasti. Elämänsä viimeiset kuusi kuukautta viettää ympärivuorokautisessa hoidossa alle kymmenesosa 70–79-vuotiaista ja runsas kolmannes yli 90-vuotiaista. Alue- ja kappeliseurakunnat ovat kikkailua: Yhteisöllisyys ei näissäkään toteudu. 2 014 MIELIPITEET Vanhuus pitenee, hoiva vähenee. Heistä kolmannes asuu kotona vielä kolme kuukautta ennen kuolemaansa. Kotona ei kuitenkaan tahdota asua missä tilanteessa tahansa, eikä mihin hintaan hyvänsä. Yhdessä asiassa hän on pahasti väärässä. Yhtymien organisaatioon ja asemaan pitäisi nyt kiinnittää vakavaa huomiota. Erkki Hellman Rymättylä. Laitoksessa makuuttaminen on vaarallista, sanoo Vauramo. Ulkopuoliset päättävät myös seurakuntamme työtekijöistä. Seurakuntahan olemme me! Ehdotan harkittavaksi uutta yhtymämallia. Eivätkö vanhat ihmiset sitten nimenomaan halua asua kotona. Yhä suurempi osa kaikista yli 75-vuotiaista on yli 85- tai yli 90-vuotiaita. Enemmistö yli 90-vuotiaistakin ihmisistä asuu omassa kodissaan ja useimmat yksin. Tämä tarkoittaa ympärivuorokautista hoitoa. Kirkkohallitus on esittänyt kirkolliskokoukselle Uusi seurakuntayhtymä 2015 -rakennemallin käyttöönottoa. Useat kotona asuvat tutkittavamme toivoivat hartaasti pääsevänsä tarvittaessa ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan. Ei ole tarpeen valita yhtymän luottamushenkilöitä vaalilla. Mitä enemmän on ikää, sitä yleisempiä ovat, kaikesta kuntoutuksesta huolimatta, biologisen vanhenemisen mukanaan tuomat muistisairaudet, liikuntavaikeudet, näön ja kuulon ongelmat sekä yleinen hauraus ja väsymys. Tätäkö me haluamme! Rakenneuudistuksessa on kiinnitettävä huomiota myös seurakuntien kokoon. Hyvin vanhan ja hauraan ihmisen viimeisten vuosien hyvä elämä edellyttää turvallista, hyväksyvää ympäristöä ja jatkuvasti saatavilla olevaa toisen ihmisen hoivaa. Lainlaatijat ovat sulkeneet silmänsä siltä, että 75-vuotiaiden ikäryhmä vanhenee vuosi vuodelta. Vanhustenhoito Kun väestö ikääntyy, tarvitaan myös laadukkaita laitospaikkoja, kirjoittaa Marja Jylhä. Nyt tämä peruste halutaan poistaa ”käytännön toiminnassa ilmenneen tulkinnanvaraisuuden vuoksi”. Palvelukorttelit, kuntoutus ja esteetön liikuntaympäristö ovat tärkeitä kaikille. erinomaisia ideoita iäkkäiden ihmisten hoidosta. Näin nostetaan seurakunnan statusta ja taataan seurakuntalaisten kokemus omasta yhteisöstä. Esitys merkitsee hoitopaikkojen absoluut- Marja Jylhä gerontologian professori Seurakuntayhtymän asemaa on mietittävä uudelleen Evankelis-luterilaisten seurakuntien rakenteita ollaan muuttamassa radikaalisti. 110 Hoitopaikkojen vähentäminen ei ole vanhusten etu vaan uhka myöhäisvanhuuden ihmisarvoiselle elämälle. Riittää, että seurakuntien valtuusto valitsee edustajansa palveluiden tuottajayhtymän johtokuntaan. Yhtymän pitää olla jatkossa palveluiden tuottaja. Jos mitään ei tehdä, seurakuntalaiset äänestävät jaloillaan. 1 1 . vähentämällä ympärivuorokautisen hoidon saatavuutta niin, että sitä olisi tarjolla 9 prosentille yli 75-vuotiaista, kun vuoden 2011 kattavuus oli 10.3 prosenttia. Laitoshoitoon pääsyä vaikeutetaan entisestään. 8 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 0. Nyt jarrutetaan myös tehostettua palveluasumista, jota alkuperäisessä laissa suosittiin. Ympärivuorokautinen hoito, vanhainkotihoito ja tehostettu palveluasuminen kohdistuvat siis yhä enemmän hyvin vanhojen ihmisten viimeisiin elinkuukausiin. Nykyisissä yhtymissä seurakuntien talous ja hallinto on yhteistä. Ulkopuoliset määrittelevät hautausmaittemme kunnon. Muistisairaalle liikunta on kunnon ja ilon lähde. Professori Erkki Vauramo esitti Kotimaassa 6.11. Voimassaolevassa laissa laitoshoidon yhtenä perusteena on iäkkään henkilön arvokas elämä. Eihän kymmenen tuhannen jäsenen laitoksissa synny me-henkeä. Tervaskannot 90+ -hankkeessa yli 90-vuotiaat tutkittavamme toivovat pysyvänsä niin hyvässä kunnossa, että kykenevät asumaan kotona. Jokainen lisäikävuosi lisää hoivan tarvetta. Suuret seurakunnat on jaettava pienempiin toimiviin seurakuntiin. Olisikohan saman tien siivottava lakiteksteistä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuudenkin löysät käsitteet. Kun ihmisarvoinen elämä kotona ei enää ole mahdollista, he toivovat saavansa hoitopaikan, jossa heitä kuunnellaan ja heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. On selvää, että samat ratkaisut eivät sovi jokaiselle. Eduskunta käsittelee parhaillaan muutosesitystä vasta pari vuotta voimassa olleeseen vanhuspalvelulakiin. Uudessa yhtymämallissa on esitetty, että seurakuntien henkilöstö kuuluisi yhtymien organisaatioon. Jatkossa kaikki seurakunnat kuuluisivat yhtymiin. Tarvitaan ikäsorron purkamista, uusia asumisratkaisuja, kuntoutusta ja uudenlaista kotihoitoa – mutta myös enemmän ja parempaa ympärivuorokautista hoitoa. Seurakunnissa koetaan nykyinen ja varsinkin tuleva tilanne ristiriitaiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Jos edetään nyt esitetyssä muodossa, tulevaisuudessa joku muu päättää, missä kunnossa meidän kirkkomme on. Totta kai, kukapa meistä ei haluaisi. Sillä ei saa olla valtaa seurakuntien toimintaan ja johtamiseen. Yli 90-vuotiaiden määrä on seitsenkertaistunut sitten 1980-luvun ja kaksinkertaistuu taas 15 vuodessa. Muutoksen tarkoituksena on säästää 300 miljoonaa euroa tisen määrän vähenemistä kuusivuotiskautena, jona yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa 29 000 henkilöllä. Rahapula ja hoitopaikkojen vähentäminen ei ole vanhusten etu vaan uhka myöhäisvanhuuden ihmisarvoiselle elämälle. Perussäännössä on voitu sopia myös yhteisistä työmuodoista. Toisaalta ”laitoksessa makuuttaminen” on myös vanhentunut klisee, jolla peitetään hoidon todellinen nykytila. Ei tunnu hyvältä, että oman seurakunnan rahoista, kiinteistöistä ja tulevaisuudessa myös henkilöstöstä päättää ulkopuolinen taho. Lonkkamurtuman vuoksi leikattu 80-vuotias pitää saada nopeasti jalkeille. Kun vanhuksia ovat samaan aikaan 65-vuotiaat ja 110-vuotiaat, on vanhuuden kesto parhaimmillaan viisikymmentä vuotta. Laitoshoito on nopeasti vähentynyt. Se on ihan totta. Pitkäikäisyyden aikakausi tarvitsee parempaa ja eriytyneempää vanhuuspolitiikkaa. Seurakunnilla tulee olla omat resurssit, esimerkiksi itse valitut omat työntekijät
Palveluroolin ehdot asettaa kuitenkin ympäröivä yhteiskunta. Eikö nykyajan ihminen osaa olla rauhassa ja hiljaa. Miksi ihmeessä. Tämän vuoksi palvelutoimintojen suhde perustehtävään ei ratkea vain teologialla. Kosketan sormenpäillä vihkivettä, polvistun, kumarran, hengitän suitsukkeen tuoksua, laulan. (Juvenal k.130) ta on Siis terve sielu tervees- ajan hengen sä ruumiissa. Miksi hautausmaillakin pitäisi juosta, touhuta ja retkeillä. Miten perustella, toteuttaa ja rajata julkisesti rahoitettua palvelutoimintaa. Liikunta on ajan hengen mukaista, paitsi jos liikkuu kohti kirkkoa. Olen osa traditiota, joka on jatkunut kaksituhatta vuotta. Hautausmaat ovat rauhallisia, kauniita paikkoja, joissa muistella poisnukkuneita ja joissa voi hetkeksi hiljentyä. Olen huomannut, että asiaa on hiukan vaikea selittää ulkopuolisille. Leena Pihlainen Jyväskylä Palvelurooli haastaa teologiaa puvuussuhde siis oikeastaan on. le Valdemar Kallunki uskontososiologian dosentti M elkein jokaiseen inhimilliseen ongelmaan suositellaan nykyään avuksi liikuntaa. 1 1 . 2 014 KOLUMNI Kirsti Ellilä MIELIPITEET Rauhaa hautausmaille Pyhäinpäivän alla saimme lukea Kotimaasta aukeaman verran elämästä hautausmaalla. Jokaisessa Suomen kunnassa on runsaasti lenkkeily- ja ulkoiluteitä. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 0. Se on mysteeri jossa leipä muuttuu ruumiiksi ja sana tulee lihaksi. Teologialla ja käytännön toiminnalla voidaan luoda uutta. Mutta toisaalta me huomaamme, jos hiukankaan osaamme nähdä mitä ympärillä tapahtuu, että sairaassa tai vanhassakin ruumiissa voi olla Millainen tämä ruumiin ja sielun välinen riip- in Mielipiteet Liikumme koska haluamme terveen terve sielu. Myöhemmin lause irrotettiin asiayhteydestään ja sitä alettiin tulkita niin, että kun ruumista treenaa, sielustakin tulee terve. Ihmisten mielestä messu kerran viikossa on ajallisesti suuri uhraus. Liikunnasta on palkkiona hyvä mieli ja sen ansiosta jaksaa enemmän, kuuluu vasLiitaus. Kristillinen kasvatus – juuri kiistanalaisena uskonnollisena viestintänä – ei asetu tähän kilpailuun. Kirsti Ellilä Kirjoittaja on turkulainen kirjailija, uskontotieteilijä ja katolisen kirkon jäsen. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi ruumiin ja hyvän mielen. Jos kirkkoa katsotaan sisäisestä näkökulmasta, diakonia on teologisesti lähtemätön osa seurakuntaa. Katolilainen käy sunnuntaisin messussa. Palvelun profiili on tällöin selvä. Salille vai sanalle pa Mikko Malkavaara tarkaste- 9. Sellaista, mitä ei tutkimuksen perusteella pysty ennakoimaan. si li (Kotimaa 6.11.) Yhteistyön kolmas polku -raportin pohjalta kirkon virkadiakonian tulevaisuutta. Se ei ole lapsen etu. Vain siten meillä voi olla pirteä ja hyvä mieli. Onneksi se ei juuri ketään kiinnostakaan. Säännöt ja vanhat tavat ovat monelle ikään kuin rangaistus. Ja että kauniissa ja terveessä ruumiissa voi olla huonovointinen sielu. Vetreät ihmiset medioissa kertovat miten pirteitä he ovat koska harrastavat liikuntaa ja syövät terveellisesti. Jos mieli on matala tai unettomuus vaivaa niin ei muuta kuin ylös, ulos ja lenkille. Palaute: toimitus@kotimaa.fi o Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Messusta saa jäädä pois vain jos on todella painava syy. Mutta kyllä kuntosalillakin aikaa tuhraantuu. Palveluroolin haaste teologialle koskee niin kasvatusta kuin diakoniaa. Hiihtolatuja on kymmeniä kilometrejä järvien jäillä. Suosittelen näille touhuihmisille hiljentymistä hautausmaan rauhassa. Sittemmin sielu on tipautettu kyydistä ja ryhdytty puhumaan vain mielestä ja psyykestä. Hiljaa oleminen on lahja, joka hoitaa ja rakentaa ihmistä. Messussa käynti ei kuulu modernin länsimaisen ihmisen normaaliin elämänmenoon. ta muuta kuin että sielu asuu ruumiissa ja ihminen tarvitsee kummatkin. Siis joka sunnuntai. Jos haluan vähän säikytellä tuttavia, voin vielä lisätä vaikuttavuutta kertomalla, että kysymyksessä on velvollisuus. Kiire ja melu tunkeutuvat joka paikkaan. Lapsikin ymmärtää, että on paikkoja, joissa käyttäydytään arvokkaasti ja puhutaan hiljaa. Mikäli kirkko suuntautuu palvelurooliin, teologia on keskeinen osa prosessia. Ei liene yllätys, että kun menen messuun, vien sinne myös ruumiini. Eriytymiseen vaikuttaa useita tekijöitä, kuten palvelun rahoitustapa, toi- minnan koko ja organisointi. Monella onkin päämääränä huolehtia ruumiistaan niin, että sen voisi viedä terveenä ja hyvännäköisenä hautaan. Mens sana in corkunpore sano, kuten tiedämme. Runosäe mukaista, paitsi ei kuitenkaan alun perin puhu ruumiin ja sie- jos liikkuu kohti lun välisestä suhteeskirkkoa. Se kannattaa. Moni voisi todistaa, että messu on tärkeä ihmisen hyvinvoinnin kannalta, mutta todellisuudessa se jotain enemmän. Tuntuu pahalta, jos nuoret vanhemmat opettamalla opettavat lapsiaan käyttämään hautausmaita urheilupaikkoina. Liikunnan ammattilaisten armeijat ponnistelevat saadakseen ruumiit liikkeelle. Teologiaa on kuitenkin samalla arvioitava suhteessa yhteiskunnan muutoksiin. Raportin arviot diakonian asemasta liittyvät aineiston tuloksiin. Muotilajit seuraavat toisiaan: Zumba, jooga, kahvakuula. Vähitellen on alettu uskoa, että ruumis määrää mieltä ja siksi meidän on ponnisteltava ruumiin terveyden eteen. Monille niistä tehdään upeat latuverkostot talvella. Pian kuitenkin seurasi tyrmäys: hautausmaat ovat toimittajan mielestä soveliaita paikkoja kevyeen hölkkään, hiihtämiseen, polkupyöräilyyn tai koirien ulkoiluttamiseen. Vastaukset auttavat kirkkoa olemaan läsnä yhteiskunnassa. Uskonnollinen viestintä on haaste diakonialle, sillä hyvinvoinnin tukemisesta on tullut myös maallinen missio. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Koirien ulkoiluttamiseen soveliaat tiet ja polut eivät tässä maassa lopu. Pelottaako se. Lupaavasti alkanut juttu tempasi mukaansa. Kun sielun vielä ymmärrettiin olevan välittömässä yhteydessä Jumalaan, niin mieli on kiinni enää vain ruumiissa. Mitä on palvelutuotannon teologia ja uskonnollinen viestintä. Samalla hän ihmetteli sitä, että näen kasvatustyön yhteyden perustehtävään diakoniaa luontevammaksi kirkon palvelutyössä. Sielun lisäksi myös ruumis altistuu kokemukselle
Monille nämä aikaisemmat opinnot ja työtehtävät ovat tarjaan suuntautuneet ovat mojonneet mahdollisuuden oppia tivoituneita ylittämään klaspuhetaitoa. Yliopistossujahtava ei välthin sujahtava ei sa on tehty tuttämättä ole sama välttämättä ole kimustyötä muihenkilö kuin taiden opinahjojen tava saarnaaja. Jouduin kuitenkin pettymään. Onhan Jumalan olemassaoloa spekuloitu useita kirjametrejä, mutta kristityn ajattelussa tuollaisen olemassaolon apologetiikan ei luulisi olevan ensisijainen vakaumuksen arviointimuoto.” Elias Tanni ti listasi seurakuntavaaleissa läpi menneitä pappeja. Olemassaolo on asia, jonka me voimme määritellä ja selvittää. Jos en jostakin syystä ehdi tai jaksa kirkkoon, kuuntelen jumalanpalveluksia radiosta tai seuraan niitä televisiosta. 10 TÄ N Ä ÄN Ko t i m a a 2 0. Puhun siitä, että vähintään hänen on tunnustettava Jumalan olemassaolo voimana, joka vaikuttaa ihmisen toiminnassa. Ei hän pysty kulkemaan näkemättä tätä... Itse olen Pohjanmaalta Isostakyröstä ja saan jatkuvasti kuulla älyllisesti haastavia, hengellisesti hoitavia tai ajatuksia herättäviä saarnoja. Uskoani vahvisti se, että kirjassa Uusia virsiä 2011 on viattomien lasten päiväksi tarkoitettu virsi. Koska pappeja on valittu luottamushenkilöiksi hyvin moniin maamme seurakuntiin, täysin kattavan listan julkaiseminen välittömästi vaalien jälkeen on mahdotonta. Opiskelupaikoissa on eroja ja myös opintosuunnitelmissa on eroja. saan yksi tai useampi ammatti. Listaa on kuitenkin syytä Kauniit ja nopeat nettisivut vien opintojen sisällöt ja laatuneet tekevät lopullisen pääjuus herättävät muualla opistöksen suuntautumisesta vaskelevissa hämmästystä, jopa ta opintojen kuluessa. Seurakunnalliseen lin- ta. teologian opiskelipuutteita, joihin jalla on jo opiskelemaan tullesmuut ovat yhä juuttuneet. Meidän kirkossamme pyhän vietto on lähes unohtunut. Se on kasteen lahja sekä, niin voi kai sanoa, kasteopetus. Korhosen moitteisiin en jaksa yhtyä. Alettiin viettää muun muassa pitkäperjantaita ja kiirastorstaita. sama henkilö käytännöistä ja kuin taitava Yhä useammalla korjattu sellaisia saarnaaja. Hän oli matkustanut Jerusalemiin etsimään Jeesuksen elämään liittyviä paikkoja. Sen aiheina ovat Betlehemin lastenmurha ja pako Egyptiin. Pidin itsestään selvänä, että tulevaan Virsikirjan lisävihkoon sisältyisi sellainen. Eipä ole. Kuitenkaan kaikki opiskelijat eivät ole nuoria, kokemattomia ja taitamattomia. opin tutkinnon tuoKieliopin saloihin saloireus. Mari Teinilä ”Yleinen pyrkimyksemme on tarjota lapselle parasta: Parasta hoitoa ja ravintoa, parhaita harrastuksia ja kouluja, parhaita edellytyksiä pärjätä ja menestyä elämässä. Joku uskoo, että Jumala käskee tappamaan vääräuskoisia... Sitä on tälläkin hetkellä tarjolla Kirkon koulutuskeskuksen toimesta. Muualla seurakunsuunnattomasti. Itä-Suotyöhön tähtääKielimen yliopiston vään linjaan pääetu on teologin sevät kielinerot. Myös itse kuulun sisista kieliopinnoista syntytähän joukkoon ja iloitsen siitä vät esteet. Saan myös opiskelukaupungissani Joensuussa kuulla laadukkaita saarnoja. Laittaessani lapsille aamupalaa mietin, mikä on parasta, mitä sain omilta vanhemmiltani. Sain heiltä turvallisen kodin, puhdasta maalaisruokaa, mahdollisuuden käydä kouluja ja harrastaa itseäni kiinnostavia asioita. Sellaisille virsille olisi mitä suurin tarve nykyisenä Beslanin ja Isiksen lastenmurhien ja pakolaisiksi pakotettujen lapsiperheiden aikana. Ymmärrän hynalliseen tehtävään motivoi- täydentää ainakin seuraavilla nimillä: Juhani Laurinkari, Kuopion seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon ja Puijon seurakuntaneuvostoon, Jouko Kiiski ja Hannu Mustakallio Joensuun seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon, Anne Koivunen, Kotka- Kymin yhteiseen kirkkovaltuustoon ja Kotkan seurakuntaneuvostoon, Anders Kronlund, Vasaan seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon ja Vaasan ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntaneuvostoon, Margit Peltovirta, Kauniaisten yhteiseen kirkkovaltuustoon ja Kauniaisten seurakunnan seurakuntaneuvostoon, Vesa Kiertokari, Uudenkaupungin kirkkovaltuustoon, Kari Kauhanen, Sääksmäen kirkkovaltuustoon, Jari Nordman, Iitin kirkkovaltuustoon, Soili Juntumaa, Oriveden kirkkovaltuustoon ja Olli Pakalén, Vihdin kirkkovaltuustoon sekä Timi Korhonen ja Kari Orre Mäntsälän seurakunnan kirkkovaltuustoon. Eri asia on, kuinka moni koulutusta tarvitseva sinne ehtii, haluaa ja ymmärtää hakeutua. Isän kuolemasta tulee pian parikymmentä vuotta, ja 81-vuotias Alzheimeria sairastava äiti asuu jo hoitokodissa. Itä-Suomen yliopiston seurakunnalliset sovelta- www.sujuu.fi Yhteistyössä: vin, jos nuori pappi on kokematon ja taitamaton. Pappiskateutta. Pääajatukseni on, että jos Korhonen on törmännyt huonoon saarnaan omalla asuinalueellaan, se ei tarkoita sitä, että tilanne olisi yhtä huono koko maassa. 2 014 MIELIPITEET Viattomien lasten päivä ja virsikirja Kristikunnassa alettiin viettää Jeesuksen elämänvaiheisiin liittyviä erityispyhiä keisarinna Helenan vaikutuksesta. Vietettävien pyhien joukossa tasa-arvoisena oli viattomien lasten päivä. Lisäksi opiskelen teologiaa Itä-Suomen yliopistossa. Esimerkki tästä on muun muassa se, että virsikirjassa ei kirkkovuosiosastossa ole päivälle omistettua virttä. Jatkokoulutusta ja tukea tär- keään saarnan valmisteluun tarvitaan. Usein sitä kutsutaan kristilliseksi kotikasvatukseksi.” Minna Kettunen. 1 1 . Toivon, että kirkolliskokous korjaa asian. Toisaalta hurskaimmankin kristityn on myönnettävä, ettei Jumala ole ’olemassa’. lutusta toivotaan, sitä on jo tarjolla! Marja-Liisa Latvatalo teologian kandidaatti Lisää pappeja luottamushenkilöiksi Kotimaa24:ssa blogataan lapsista ja Jumalasta Viime viikon Kotimaa-leh- ”Pinttyneimmänkin ateistin on myönnettävä, että Jumala on olemassa. Lisäksi Itä-Suomen yliopisSen myötä heillä on myös työtossa hakeudutaan suoraan kokemusta ja elämänkokemuslinjalle, jolle halutaan suuntautua. Anna-Reetta Korhosen kolumni Papit älkää saarnatko (Kotimaa 6.11.) tarttui tarpeelliseen ja ajankohtaiseen seikkaan ilmeisesti Helsingin seudun näkökulmasta. Hänen matkansa vaikutuksesta alkoi syntyä nykyinen kirkkovuotemme. Jonkun usko Jumalaan saa hänet lähtemään työhön, vaikkapa terveydenhoitajaksi tai rakentajaksi, vieraaseen maahan ja kulttuuriin... Tapio Lampinen dosentti, Vaajakoski Saarnataitoa löytyy Kehä III:n ulkopuolelta Saarnat Suomessa kuulee myös paljon hyviä saarnoja ja saarnakoulutusta on saatavilla. Jos jatkokou. Mutta parasta, mitä heiltä sain, on kuitenkin jotain ihan muuta
Päättäjät sovittiin sopuvaaleilla, koska vaalien järjestämistä ei nähty tarpeelliseksi vuoden pestiä varten. Joona Raudaskoski. Vaikka valmistelut Liedon kanssa ovat sujuneet hyvässä hengessä, Niiniaho kertoo huomanneensa sen olevan myös surutyötä. 1 1 . Se muodosti yhdessä viiden muun seurakunnan kanssa Järvi-Kuopion seurakunnan vuonna 2011. Samaan aikaan kuntaliitosselvityksiä tekee 177 kuntaa. Liitoksesta on puhuttu koko hänen Lavialla tekemänsä työuran ajan, noin kymmenen vuotta. 5 Juankosken seu- rakuntaa ei liikuta millään tavoin Juankosken kaupungin liitos Kuopioon vuonna 2017. Seurakunta on osa Kuopion seurakuntayhtymää. Maaningan virkaatekevä kirkkoherra Petteri Hämäläinen kertoo, että asiasta hallinto-oikeuteen tehty valitus on käsittelemättä, eikä taloa olla näillä näkymin rakentamassa. Maaninka päätti Kirkko ja Koti -lehden mukaan ottaa vuosi sitten suuren lainan uutta seurakuntataloa varten. Kunnan mukana loppuu myös samanniminen seurakunta. 3 Tarvasjoen kun- ta lakkautetaan niin ikään valtioneuvoston päätöksellä ensi vuonna. Nyt uusien tilojen kohtalo on auki ja alueseurakunta kokoontunee tulevaisuudessa tyhjäksi jäävässä kunnantalossa. Tällä hetkellä Tarvasjoen kaikki työntekijät ovat naisia. Hän itse siirtyy kappalaiseksi, jolloin hallinnon määrä vähenee ja seurakuntatyölle jää enemmän aikaa. Vaikka kesällä varmistuneen liitoksen aikataulu on kireä, tilanne ei ollut seurakunnalle yllätys, kirkkoherra Anna-Kaisa Hautala kertoo. i a jo ku n ta Ja l rv as n en ra asj ä r v e n s e u r a k u n ta Ta g r n ta u se M a a n n u se u ak 11 M AT KAL L A Ko t i m a a 2 0. Virkaatekevä kirkkoherra Anssi Massinen kertoo liitovalmistelujen nytkähtäneen kunnolla eteenpäin keväällä valtioneuvoston päätettyä Jalasjärven kunnan ja Kurikan kaupungin liitoksesta. Hautala sanoo liitoksen leventävän seurakunnan taloudellisia hartioita. Seurakuntavaalien yhteydessä lavialaiset pääsivät en- simmäistä kertaa äänestämään ehdokkaitaan sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että omaan seurakuntaneuvostoon. Yhtymämalli on noussut uudelleen esiin viimeaikaisissa keskusteluissa. Kun asukasmäärältään vaatimaton Maaningan kunta yhdistyy Kuopioon, vuonna 1871 perustetusta Maaningan seurakunnasta tulee osa Kallaveden seurakuntaa. Useimmiten seurakuntaliitokset sujuvat ilman suurempia draamoja. 2 014 Juankosken vanha tehtaankirkko Tarvasjoen kirkko Lavian kirkko a nk os ke au p nk unki Jalasjärven kirkko Ju vi La Maaningan kirkko an seu r a k u nta Viisi kartalta katoavaa seurakuntaa 1 KUNTALIITOKSET Kuntien liitokset vaikuttavat väistämättä seurakuntiin, vaikka asiassa ei niiden mielipiteitä kysellä. Kirkkoherra Outi Niiniaho iloitsee liitoksessa erityisesti siitä, että yhden papin seurakunnassa kaikki työntekijät saavat samaa työtä tekeviä työkavereita. Vaikka liitokseen on vielä reilu vuosi aikaa, seurakunnassa ei haluttu enää käydä omia seurakuntavaaleja. Seurakunnan näkökulmasta liitoksessa on tällä hetkellä tärkeintä uudistaa hengellisen tehtävän hoitaminen. Seurakunta saa myös käyttöönsä suuremman seurakunnan asiantuntijat kuten kiinteistöpäällikön. Toiveissa on esimerkiksi mahdollisuus toteuttaa investointeja esimerkiksi kiinteistöihin. Seurakunta oli käynyt liitosneuvotteluja jo aikaisemmin Siilinjärven kanssa, ja se oli suhtautunut projektiin myönteisesti. Aivan kokonaan pitäjän taru ei lopu, sillä vuonna 1870 itsenäistynyt Lavian seurakunta siirtyy osaksi Porin seurakuntayhtymää. Jalasjärven vuonna 1884 itsenäistynyt seurakunta siirtyy Kurikan seurakunnan yhteyteen vuoden 2016 alussa. Juankosken seurakunta nimittäin ehti tehdä ratkaisunsa kuusi vuotta ennen kaupunkia. 2 Lavian kunnan tari- na päättyi, kun valtioneuvosto päätti pakkoliittää sen Porin kaupunkiin ensi vuoden alusta. Se on seurakuntayhtymän suurin seurakunta. Massinen muistuttaa, että yhtymämallia olisi helpompi edistää, jos se olisi edennyt kirkolliskokouksessa. Joskus liitos tulee eteen yllättäen, toisinaan taas seurakunta on ehtinyt miettiä omat ratkaisunsa hyvissä ajoin valmiiksi. 4 Jalasjärvellä, Poh- janmaan lakeuksilla puhaltavat myös muutosten tuulet. Kirkko suunnittelee seurakuntarakenteen uudistusta. Maaningan seurakun- ta Pohjois-Savossa on yksi niistä kolmesta seurakunnasta, jotka joutuvat liittymään toiseen seurakuntaan vuoden alussa. Järvi-Kuopion Seurakunnan kirkkoherra Reijo Leinon mukaan liitosprosessi oli seurakunnille helpompi vapaaehtoisena kuin pakotettuna. – Onneksi laput olivat erivärisiä keskenään, Hautala naurahtaa. Suomen lain mukaan yhden kunnan alueella voi toimia ainoastaan yksi seurakunta tai seurakuntayhtymä. Neljän kirkkoherran siirtyminen kappalaisiksi on vähentänyt hallinnointia ja lisännyt työaikaa toiminnan järjestämiseen. Valmisteluissa on pitkään puhuttu vain kappeliseurakunnan muodostamisesta. Hänen mukaansa kyseessä ei ollut juuri liitoksen alla esiin tullut ongelma. Seurakuntien yhdistymiset eivät ole vielä lopussa. Samalla työyhteisöön tulee miespuolisia työntekijöitä. Viime vuosisadan alussa perustetussa, noin 1700 jäsenen seurakunnasta muodostetaan kappeliseurakunta Liedon seurakuntaan. Uutta seurakuntakotia on suunniteltu vuosia. Noin miljoonan lainasta suurin osa olisi langennut jo entuudestaan talousvaikeuksista kärsivän Kuopion yhtymän niskaan. Vaikka lain mukaan kunnan alueella voi toimia vain yksi seurakunta, mikään ei estä seurakuntia ylittämästä kuntarajoja. Hänen mukaansa kaikissa alueseurakunnissa on oltu liitokseen tyytyväisiä. Edessä on paljon mahdollisuuksia, mut- ta samalla myös luopumista vanhasta, yli sata vuotta kestäneestä oman seurakunnan perinteestä
1 1 . Hän sanoo uskon kulkeneen elämässä mukana koko ajan lapsuudesta lähtien. Ko t i m a a 2 0. Hän sai kirkon tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2001. 12 M AT K AL L A Hakala on tunnettu paitsi journalistina myös kirkollisena vaikuttajana. 2 014
Nyt on aikaa ajatella ja miettiä tulevaa. Hakala sanoo, että taaksepäin hän ei aio katsoa. He rakentavat uudistuvaa Lahtea. Se on kirk- teksti: Sakari Sarkimaa & kuvat: matti karppinen kaana mielessä kuin uskoon tulon päivä, Hakala myhäilee. Suuren maakuntalehden päätoimittaja on väistämättä alueensa merkkihenkilö. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi, että he etsivät uutta sisältöjohtajaa. Työ viestinnän alalla silti kiinnostaa. Hakala toimi muun muassa päätoimittajien yhdistyksessä 14 vuoden ajan, josta viisi vuotta puheenjohtajana. Hän toteaa olleensa lehden sisältöjohtaja, mutta ymmärtää lehtitalon ratkaisun muutospaineissa. Menen messuun virsien takia. Digitaaliset tuotteet ovat välttämättömiä, mutta niiden merkitys liikevaihdolle kasvaa tuskastuttavan hitaasti. – Vaikka paperilehtien levikit putoavat 5–10 prosentin vuosivauhtia, päivälehdet tavoittavat nyt enemmän lukijoita kuin koskaan paperi- ja digituotteilla. Kyse on lehdistön suuresta murroksesta, jossa moni on neuvoton, ja jotain uutta pitää rohkeasti kokeilla. 1 1 . Muutos on niin totaalinen. Uutisessa kerrottiin, että päätoimittajan työ muuttuu, ja muu- Totta kai tällainen tilanne vaatii myös oman surutyönsä. Viestivä ja kirkossa aktiivisesti vaikuttava ihminen ei kuitenkaan jää toimettomaksi. Perheeseen kuuluvat lapset, Helsinkiin muuttanut opiskelija Helmi, 21, ja kotona asuva abiturientti Johannes, 18. – Lehdistön liiketaloudellinen alamäki kiihtyi vuonna 2008. Parisuhteessa merkittävintä on välittäminen. Hakala kallistuu eteenpäin, hymyilee ja sanoo painokkaasti: – Nyt tuntuu hirvittävän hyvältä. Sanat ovat olleet hänen lapionsa, joilla kääntää mielen maisemaa ja löytää aineksia ajatteluun. Minulla on puoli vuotta aikaa hengähtää ja miettiä tulevaa täydellä irtisanomisajan palkalla. Se liittyi Yhdysvalloista käynnistyneeseen maailmanlaajuiseen pankki- ja rahoituskriisiin, Hakala selventää. Työ yhdisti pariskunnan Savon Sanomissa, kun Heikki Hakala oli lehdessä aloitteleva toimittaja. tokseen ovat vaikuttaneet median digitalisoituminen ja kuluttajien mediankäyttötapojen jatkuva kehittyminen eri kanavissa. Kaikki tuttavat eivät ole selkään taputtelijoita. – Tässä asemassa sekin pitää kestää, jos sellaista kohtaa. Hakala huomauttaa, että moni lehtitalo saa 95 prosenttia tuloistaan paperilehdistä. Taustalla hyörii rakennusmiehiä telineillään aamuseitsemästä iltamyöhään. Niin nytkin, kun mieheltä meni työ alta. Välittömästi siihen ei ole tarvetta, koska täysi palkka juoksee vielä kevääseen saakka. Viimeisin ja pitkäaikaisin työmaa oli Etelä-Suomen Sanomat lokakuun loppuun asti. Mitään suunnitelmaa tulevasta ei vielä ole. Päätoimittajan kalenteri tyhjeni kertaheitolla. Tuolloin Hakala oli 20-vuotias opiskelija. Hänet tunnetaan erityisesti kulttuurin tukijana. 2 014 13 Virsiuskovainen viestijä Heikki Hakala pyörittää käsissään pientä sim-korttia. Toimitusjohtaja toteaa, että ”Hakala ei ole epäonnistunut, mutta haemme tehtävään sopivampaa henkilöä”. nes nykyään. – Nyt oli aika vaihtaa valmentajaa, vaikka en ymmärrä, mitä olisi voinut tehdä paremmin, hän tiivistää. – Ensitapaaminen oli 1.6.1979. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 0. Hakala toteaa, että journalismi on huono bis- Voisin kai luonnehtia itseäni virsiuskovaiseksi, sillä suurinta iloa ja lohdutusta tunnen virsiä laulaessani. Se alkoi aivan 1970-luvun lopulla Savon Sanomissa. Hän tiedostaa hyvin, että kannustavien kommenttien lisäksi voi saada osakseen myös pilkkaa tai vahingoniloa. Vaikka myllerrys on ollut nopeaa, siitä ei näy jälkeäkään Hakalan olemuksessa. Avioliitto solmittiin 33 vuotta sitten. Hakala oli pidetty päätoimittaja ja journalis- ti, jolla on laajat verkostot. Vaimo on niin ikään toimittaja ja viestinnän opettaja Kaisa Hakala, joka toimii nykyään Lahden kansanopiston journalismin ilmaisuja mediataitojen linjan vastuuopettajana. – Paitsi se, että jouluksi menemme perheen kanssa viikoksi Yhdysvaltoihin. Hän hyväksyy tulkinnan, että kyse ei ole irtisanomisesta vaan sopimuksesta työsuhteen päättämiseksi. Hakala on itsekin joutunut lehdistön murroksen vuoksi irtisanomaan väkeään. Mies vaikuttaa leppoisalta huolimatta siitä, että on yhdessä elämänsä suurimmista taitekohdista. Hakalan mukaan lehdistön tilannetta on. Hänen vaikutuksensa ulottuu lehdistön ja henkilökohtaisten verkostojen kautta Lahden aluetta paljon kauemmaksi. Hän ei myöskään tiedä, mitä tuleva seuraaja voi tehdä paremmin. Minkään sanomalehden päätoimittajaksi hän ei aio enää ryhtyä, koska tietää alan vaikeudet. Hakalakin on rakentanut Lahtea päätoimittajana 17 vuoden ajan. Heikki Hakalan journalistinen työskentely ulottuu peräti viidelle eri vuosikymmenelle. Käytettävissä on vaimon 15 vuotta sitten perustama mediayhtiö Viestintäihminen, jonka listoilla hän voi heti ryhtyä työskentelemään. Puolisoiden tuki toisilleen on aina ollut tärkeää. Samaan saumaan voimistui lehdistön digitaalinen murros sekä levikkien ja ilmoitusmyynnin lasku. – Kaisa totesi heti, ettei hän mennyt naimisiin päätoimittajan kanssa. Se on tarpeettomaksi jäänyt työpuhelimen muistikortti. Se kertoo kaiken olennaisen. ESA:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Haukilahti korostaa, että ratkaisuun päädyttiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Hakala on varma työllistymisestään, jos ei muuten niin yrittäjänä. Työttömäksi hän ei aio jäädä. H eikki Hakalan, 55, kerrostalokodista avautuu näköala Lahden kattojen yli. Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja sai tietää äkkilähdöstään lokakuun viimeisenä päivänä. Tämä alkaa olla viimeisiä aikoja, kun perhematkailu lasten kanssa tulee kyseeseen. Lopputili tuli yllätyksenä niin Hakalalle kuin työyhteisöllekin. Lehteä kustantavan Mediatalo ESA:n toimitusjohtaja Jukka Ottela totesi Ylen uutisissa irtisanomispäivänä, että ”kyse ei ole potkuista, vaan taloon kaivataan uudenlaista johtamista muuttuneessa mediankäytön tilanteessa”. Suomessa alan ahdinkoa lisäsi arvonlisävero
• Heikki Hakala, 55, kolumnisti ja vapaa toimittaja • Perhe: Vaimo toimittaja, journalismin opettaja Kaisa Hakala (o.s. KUKA. Tämän kokemuksen perusteella hän allekirjoittaa tutkimukset, joiden mukaan laulava ihminen on onnellinen ihminen. 14 MAT K AL L A Ko t i m a a 2 0. Hakalla on aiempien verkostojen ja vastuiden lisäksi yksi uusi harrastus. Tunne kansankirkosta on häviämässä ihmisten arkitodellisuudesta. Menen messuun virsien takia. Kaksi vuotta sitten hän liittyi Lahden mieskuoroon ja laulaa siellä ykkösbassoissa. Hakala kirjoitti pian eronsa jälkeen Facebook-päivityksen, johon tuli noin 250 ”tykkäystä”. Itse olen saanut valtavasti kannustusta. Ennen Lahteen muuttamistaan hän oli Käpylän seurakunnan seurakuntaneuvoston valtuutettu Helsingissä. Se on hänestä perustavaa laatua oleva ihmisyyden lähtökohta, joka on pelottavan helppo vaientaa. – Minulla on ollut periaate, että olen käytettävissä lahtelaisen elämänmenon ja todellisuuden tulkkina myös kirkollisissa yhteyksissä, Hakala sanoo. – Voisin kai luonnehtia itseäni virsiuskovaiseksi, sillä suurinta iloa ja lohdutusta tunnen virsiä laulaessani. Hakala pohtii, että moni irtisanottu voi tuntea häpeää tai katkeruutta, sillä tilannetta on vaikea hyväksyä. Ennen kaikkea se avaa ja laajentaa osallistujan omia näkökulmia. Luonnontieteitä hän seuraa myös ja toteaa, että tieto ja usko eivät kumoa vaan täydentävät toisiaan. Viestinnän ammattilaisen mielestä kirkko otti aluksi hyvin haltuun sosiaalisen median, mutta hän on nähnyt siinäkin hiipumisen merkkejä. Musiikki liittyy myös oman uskon laadun määrittelyyn. julkisessa blogissa nimeltä Heikin Herkut. Bloginsa tekstit Hakala jakaa myös Faceboo- kissa. Hän pyrkii katsomaan valoisasti ja vahvuutensa tuntien eteenpäin eikä takerru kielteisiin tunteisiin tai heittäydy marttyyriksi. Hakala toimi 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa useita vuosia Kirkon tiedotuskeskuksen neuvottelukunnassa, Kirkon tiedonjulkistamispalkinnon lautakunnassa, Sana-lehteä julkaisevan Kansan Raamattuseuran hallituksessa sekä Kotimaa-yhtiön neuvottelukunnassa. Hakala on vaikuttanut yhteiskuntaan aktiivisesti muutenkin kuin toimittajan roolissa. Vaikeissa tilanteissa on tärkeää puhua tunteista. Nyt hän aikoo herkutella myös yhteiskunnallisilla kysymyksillä. Hän tulkitsee kirkon olevan myös media. Kolumnit ja blogit ovat hänen ensimmäinen viestintämuotonsa vapaana toimittajana. – Totta kai tällainen tilanne vaatii myös oman surutyönsä. Hän sai vuonna 2001 kirkon tiedonvälityspalkinnon. Kirjoittamista Heikki Hakala ei aio eikä voi lopettaa missään oloissa. • Luottamustoimet: Muun muassa Diabetesliiton 1. Jos luoksesi en pääse voittajana, saan tappioni tuoda kuitenkin...”. Kirkko on juuriltaan viestivä yhteisö. Lahdessa hän on toiminut kirkollisten tapahtumien viestintä- tai ohjausryhmissä, kuten esimerkiksi Lahden herättäjäjuhlilla 2007. Se on kirjan uskonto, jonka olemassaolo on perustunut aina viestin viemiseen. 1 1 . Kauhanen), lapset Helmi ja Johannes. Ajattelu on Hakalan mukaan vielä kirjoittamistakin tärkeämpää. Se puhuttelee juuri nyt: ”Vain sinä tunnet minut, Vapahtaja, ja tiedät lääkkeen kaikkiin haavoihin. Hän pohtii siinä paitsi asemaansa, myös tiedonvälitystä, ajattelun ja sanomisen vapautta sekä itse kunkin harjoittamaa ajattelun ja ilmaisun itsesensuuria. Hänellä on Facebookissa satoja kavereita. Ystävyyden voiman huomaa parhaiten vaikeina hetkinä. – Kolumni on hyvä syy seurata yhteiskunnan tapahtumia, tarttua niihin ja muodostaa näkökulmia. Hän sanoo olevansa herkkusuu, journalisti ja kulttuurin penkkiurheilija, joka maiskuttelee myös median murrosta, politiikkaa ja yhteiskuntaa. Tällaisessa taitekohdassa joutuu pohtimaan omaa minuuttaan. Yleensä me teemme sen ihan itse, kenenkään pakottamatta”, hän pohtii blogissaan. Niiden tekemisestä hän nautti lehdessäkin. Ensimmäinen vapaana toimittajana tehty kirjoitus ilmestyi 7.11. Facebookia hän kiittää siitä, että pystyi käsittelemään siellä irtisanomiseensa liittyviä tuntojaan tuoreeltaan. Hakala pitää seminaaria merkittävänä ajatushautomona, verkostona ja sillanrakentajana kirkon ja yhteiskunnan eri tahojen välillä. Hakala sanoo olevansa huolissaan kirkollisesta kehityksestä ja siitä, että kristinuskon sanoma uhkaa luisua kohti marginaalia. – Missään muussa välineessä se ei olisi käynyt niin hyvin ja nopeasti, hän sanoo, ja kiittää kaikkia Facebook-kavereitaan rohkaisevista kommenteista. Kristillinen usko on Hakalan mukaan merkittävä osa suomalaista elämänmenoa. – Toisaalta en ole hyväksynyt kavereiksi keitä tahansa, esimerkiksi kunnallispoliitikkojen kaveruus Facebookissa olisi maakuntalehden päätoimittajalle ongelmallista. Kirkkoon mennessä pitäisi hänestä syntyä tunne, että on tullut kotiin. Blogeissaan Hakala aikoo tarkastella yhteiskuntaa ja kirjoittaa itselleen tärkeistä, eettisistä näkökulmista. 2 014 vaikea kääntää tuottavaksi, koska lehtien tuotanto- ja jakelukulut eivät juuri pienene levikin laskiessa. Sen pohjalta kumpuaa koko länsimainen etiikka. varapuheenjohtaja ja Maanpuolustuskorkeakoulun neuvottelukunta • Harrastukset: ruoka, kulttuuri, kuorolaulu, ooppera, golf ja laskettelu • Motto: Hellan haltuun! • Kirja jota luen: Herman Lindqvist: Kun Suomi oli Ruotsi ”Ajatteleminen tarvitsee aikaa ja vapautta. Ajattelemisen rajoittaminen on helpompaa kuin arvaammekaan. Blogin nimi periytyy Etelä-Suomen Sanomien ruokapakinoista. Hakala kertoo bloginsa juonnossa käsittelevänsä ruokaa, elämää ja kulttuuria. Rovastin poika on myös kirkkovaikuttaja, joskin sillä saralla hän on viime vuosina pitänyt matalaa profiilia. Hakala sanoo lempivirtensä olleen jo kauan virsi 289. Ajatteluun hän on paneutunut myös kirkon järjestämässä ja arkkipiispan johtamassa Arvojen Akatemiassa. Hän on nykyään säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja. Hän sanoo olevansa nyt tekstien äärellä vapaa herkuttelija. Muutos on niin totaalinen. Hän esimerkiksi perusti seitsemän vuotta sitten yhteistyössä muiden tahojen kanssa Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön Lahden rantoja huuhtelevan, aikoinaan pahoin saastuneen Vesijärven kunnostuksen takaamiseksi
Tuttuja melodioita selloille sovittaneen Matti Makkosen nuotit sisältävät usein pikku jekun, mutta nelikon näkemys pysyy silti yhtenäisenä. Aivan juuri niin kuin pitääkin olla, kun tavoite on ylistää Jumalaa niin että tuntuu. Suvela on löytänyt teksteihin oman ilmeen, jotka Hannele Soljander-Halme ja tarkoitusta varten koottu bändi, AIE Ensemble esittävät. Jaana Jokimies ja Irina Lampén ovat tehneet urkumusiikkia kaksissa naisin jo yli kymmenen vuotta nimellä Organ Duo. Teokset ovat siis aiemmin tuttuja, mutta ne toimivat hyvin myös englanniksi. He haluavat saada kuulijansa viihtymään urkumusiikin äärellä. 800 000 kirjan lisäpainos on juuri valmistunut. Fuga. Uusin äänite, Orchestral Organ on tehty Kallion kirkon kaksin erityylisin uruin. Nyt mennään vielä isommalla vaihteella: Nordic Praise on 15 Simojoen oma englanninkielinen ylistyslevy. 2 014 LEVYT Nelikätisesti urkujen äärellä Eikö uruis- ta irtoa jo yhdenkin ihmisen voimin tarpeeksi ääntä. Matti Makkonen puolestaan kokeilee, mitä neljästä sellosta lähtee, jos ne ka Simojoki innostui tekemään upean suomenkielisen ylistysmusiikkia sisältävän levyn. Spirituaaleja sellokvartetilla Praise Him! Laula! Riemuitse! Apocalyptica veivaa Ensin Pek- selloilla heviä sen minkä soittimesta irti saa. Sisandi. Vain 30 eurolla voidaan painaa ja jakaa 100 kirjaa. Tuhannet koulutetut vapaaehtoiset ovat valmiina jakamaan kirjoja ihmisille, joilla on Sanan nälkä. Kaikki on isoa, bändi, sovitukset, meininki. Sielunhoitajat, hep – tässä varmasti osuvaa musiikkia tältä vuosituhannelta! Hannele Soljander-Halme, AIE Ensemble: Enkelit istuvat kivitarhassa. Modernia meditaatiota Hieno haas- te, hyvä toteutus. Tekijät ovat löytäneet hienoja aiheita, joiden musiikillinen ulosanti tukee tunnelmaa hienosti. Jussi Makkonen, Iida-Wilhelmiina Laine, Ulla Lampela, Matti Makkonen. Lahjoitettavissa kampanjakirjoissa on vaikuttavia muutoskertomuksia Venäjältä, pelastusrukous sekä johdatus ensi askeleisiin uskon tiellä. Yksi kirja maksaa 30 senttiä. Aika kiva saundi tästäkin syntyy. Siunaus oli ennennäkemätön; miljoonan venäläisen kanssa on saatu rukoilla viimeisen 16 kuukauden aikana. Kallion kirkon akustiikassa urut on ollut haastava äänitettävä. Urkureiden yhteismusisointi on taidokasta. Oman hauskuutensa tarjoaa kuunnella, millaisiksi Sibeliuksen Finlandia tai Mozartin 40. levyt kuunteli: annmari salmela LAHJOITA JOULUEVANKELIUMI VENÄLÄISILLE VENÄJÄNKIELISEN KIRJAN MUODOSSA VIIPYMÄTTÄ! IRR-TV toimitti miljoona evankelioivaa kirjaa Venäjän 2.200 seurakunnan käyttöön. Niilo Rauhalan, Anja Porion ja Irja Askolan muutama runo on saanut musiikillisen ilmeen Sara Suvelan säveltäminä. Nova Records Oy. Tämä levy kannattaa hankkia, jos pidät sellokvartetista, spirituaaleista ja erinomaisesta soitosta. On komeaa kuunnella, miten esimerkiksi Afrikkalaisen gospel-messun Hänen armonsa pysyy iankaikkisesti muuttuu mahtavaksi His loving kindness will never end -supersovitukseksi. 1 1 . Urkulevyjen luottoäänittäjä Mika Koivusalo suositteleekin levynkansitekstissä erityisesti mahdollisuutta kuunnella äänitettä monikanavai- sena täyden nautinnon saamiseksi. Levylle on valikoitunut myös useita jokamiehen ja -naisen tunnistettavissa olevia teoksia. Lahjoituksesi voi pelastaa monia! • 1 kampanjakirja maksaa 30 senttiä • 100 kampanjakirjaa maksaa 30 euroa • 1000 kampanjakirjaa maksaa 300 euroa Anna lahjasi: Osuuspankki FI80 5132 0520 0090 28 Nordea FI85 1063 3000 2104 23 Voit lahjoittaa myös web-sivujemme kautta. www.irrtv.?. Pariin teokseen on mukaan saatu upeaääninen Johanna Rusanen-Kartano. sinfonian tutut sävelet taipuvat urkurikaksikon tulkintoina. On todella hienoa, että maamme gospelin suurmies tekee taas uuden aluevaltauksen, rohkean hypyn uuteen. Nämä eivät ole tekstinikkareiden lauluiksi suunnittelemia tekstejä, vaan koskettavia sanallisia tuokiokuvia. Ihmisarvo, anteeksianto, tiimalasista tyhjentyvä hiekka, perheettömän kipu... Urkujen orkestraaliset ominaisuudet vain lisääntyvät kun instrumenttia soitetaan kahdeksalla eri raajalla yhtä aikaa. He eivät siis soita eri urkuja yhtä aikaa vaan pääsääntöisesti yhdessä aina samaa. Praise-musiikkina maailmalla tunnettu genre on suosittua niin nuorten kuin aikuistenkin käyttömusiikkina. soittavatkin yhdessä negro spirituaaleja. Cello Spirituals. Organ duo: Orchestral Organ. Sanojen on pysyttävä helposti muistettavina. Iso vaihde on silmässä myös toteutusporukalla. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 0. Tämä tuskin jää tähän. Pekka Simojoki: Nordic Praise. Kiitos sinulle lahjastasi! Evankeliointimahdollisuudet heikkenevät Venäjällä
Kun kielet taistelivat, uskollisuuden side Helsingin ja Pietarin välillä lujittui. Suomalaistaminen ei tarkoittanut etnistä tai kielellistä suomalaistumista. Talous on tärkeä julkinen puheenaihe, ihmisyydestään jokainen joutuu huolehtimaan itse. Polttoaineena kamppailussa oli suomen kieli. K irjastomme ovat vaiettu kansallisaarre. Kirjasto oli samojen sivistysihanteiden lapsi kuin koululaitoskin. K aikista suomalaista kasvatetaan kirjastojen ystäviä pienestä pitäen. Tanskalaiset ovat kisassa hyviä kakkosia, mutta kaukana kärjestä. Kiertokoulun käyneet talonpojat, takametsien kaskeajat, torpparien tyttäret ja mökeissään majailleet muonamiehet eivät ehkä käyttäneet veistä ja haarukkaa ruokapöydässä, saati tunteneet tammikalusteita, mutta aapinen oli tuttu. Suomen kiinni kurominen edellyttäisi noin kuuden tuhannen uuden kirjaston rakentamista. Kirjastot koettiin tärkeäksi lenkiksi ketjussa, jonka tavoitteena oli valistaa kansan vaihtelevat spontaanit tuntemukset yhteiseksi valtiolliseksi mielenlaaduksi. Hän oli vahvasti sitä mieltä, että on tiettyjä perusoikeuksia, joita ei poljeta. Kirjastoihin tämä auktoriteetti ei ulotu. Nykyisistä kovista arvoista huolimatta olemme maailman parhaiden koulujen ja maailman parhaiden kirjastojen maa. Tansaniassa taas on 35 kirjastoa ja 40 miljoonaa ihmistä. Suomalaisuusliikkeellä oli syntyaikoinaan kaksi keskeistä ongelmaa. S uomalaisuusliike perusti olemassaolonsa kieleen ja kulttuuriin. Se on maailmanennätys. On muitakin syitä siihen, miksi kirjastoista puhutaan liian vähän. Kasvatus on ollut tuloksellista: jokainen suomalainen lainaa lähes 20 teosta vuodessa. Käynnistyi vuosikymmeniä kestänyt kielitaistelu, jonka varjolla kamppailtiin yhteiskunnallisesta hegemoniasta, viroista, identiteetistä ja kansan syvimmästä olemuksesta. Sellainen maamme tällä hetkellä on. S yntynyt poliittinen jakolinja oli 1800-luvun jälkipuoliskon poliittisissa olosuhteissa ulkoisesti harmiton, keisarillisesta näkökulmasta ehkä jopa positiivinen ilmiö. Kun huomioidaan, että joukossamme on aika paljon niitäkin, jotka eivät lue lainkaan, innokkaimpien täytyy olla likipitäen kirjojen ongelmakäyttäjiä. S uomenkielinen kansakoulu ja maakuntiin perustetut kansankirjastot syntyivät J. Suomalaisen kansakunnan rakentaminen aloitettiin kansallisen herätyksen vuosina, 1850–60 -lukujen taitteessa. Kirjastojen asiakkaiden ikähaarukka on aidosti nollasta sataan vuoteen. Venäjän keisarillinen majesteetti, itsevaltias Jumalan armosta, ei ilahtunut rahvasta yhdistäneistä poliittisista liikkeistä. Sen tavoitteena oli tuottaa itsestään tietoinen ja kohtalonsa sääntelyyn kykenevä kansakunta, jossa sivistyneistö johtaisi ja kansa ymmärtäisi seurata. Ei ollut suinkaan sattumaa, että kirjastolaitos lähti leviämään vuonna 1874 perustetun Kansanvalistusseuran kautta. Itävallassa vain joka kymmenennellä on kirjastokortti. Koulut kasvattavat taitavia talouden osaajia, kirjastot tu- Kiven vikuroivien veljesten näkökulmasta koulu oli lukkarin puolella. 1 1 . Oli luontevaa, että he kokivat läheisemmäksi kansan kuin yläluokan. Kun mennään etelämmäs, kuilu vain kasvaa. Snellmanin ja Runebergin isät olivat merikapteeneita, Topelius oli nousevalle keskiluokalle tyypillisestä lääkärikodista, ja Lönnrotin isä oli räätäli. Siksi suomalainen kansa sai hahmonsa kirjallisuudessa, taiteissa ja kansanvalistuksessa. Useistakin syistä. Varsinainen poliittinen organisoituminen sai sekin kimmokkeensa kulttuurista, kun ylempi yhteiskunnallinen kerros järjestäytyi ruotsinkieliseksi puolueeksi ja kolmas sääty suomenkieliseksi. kevat ihmisyyttä. Käytämme kirjastoja kaksi kertaa enemmän kuin ruotsalaiset ja kolme kertaa enemmän kuin englantilaiset. Kirjastojen leviämistä helpotti se, että kansa osasi jo lukea. Niiden suhde talouden prosesseihin on liian etäinen, jotta ne herättäisivät keskustelua. Siveellisen, itseään hallitsevan kansalaisen korkein päämäärä oli niiden mukaan tietoinen toiminta valtion hyväksi. Näillä laitoksilla on yhteinen juuri. Samalla rahvaan suomalaistamiseksi kehitettiin suomenkieliset kansakoulut ja kirjastot. T yttäreni aloitti jo kaksivuotiaana itkuraivarit, jos kävelimme kirjaston ohi poikkeamatta sisään. Kansalaisyhteiskunnan järjestäytymisen tärkeimmät näyttämöt avautuivat muiden järjestäytymiskanavien puutteessa, uskonnollisissa herätysliikkeissä ja myöhemmin raittiusliikkeessä. Suomi auttaa heitä tässä: kirjastoseurallamme on yhteistyöhanke Tansanian ja Namibian kanssa. Tästä jäi suomalaiseen yhteiskuntaan lähtemättömät jäljet. Suomen kielen suosion kas- vu etäännytti suurruhtinaskuntaa entisestä emämaasta, Ruotsista. Kirjasto kuului ehdottomasti niihin. 16 M AT K AL L A Ko t i m a a 2 0. Koulumenestystä mittaavista Pisa-lukemistamme on kohistu paljon, kirjastoista ei juuri lainkaan. Kummatkin saivat alkunsa kansallisen herätyksen vuonna 1860. Lukutaito oli luterilainen vahvuus. Mikä parasta, hienoimmat kirjat saa ottaa kotiin mukaan. Kansa puhui kielemme erilaisia murteita ja oli kiinnittynyt paikallisiin kulttuureihin. Ne ovat niin luonteva osa elämäämme, ettemme kiinnitä niihin huomiota – paitsi silloin, kun lähikirjasto uhataan lakkauttaa. Koulutettu keskiluokka haastoi tuolloin maata hallinneen aatelin taisteluun vallasta. Mikä olisikaan parempaa kehitysapua kuin kirjasto-osaamisemme. Kivi kirjoitti tiiliskiveään koko 1860-luvun, jonka kuluessa maahan perustettiin kolmatta sataa kansankirjastoa, ja monet kaupunginkirjastotkin saivat alkunsa juuri tuolloin. Suomalaisuusliikkeen johdon piti siis opetella kieltä. Tämä ei ole sattumaa. W. Kun Aleksis Kivi alkoi kirjoittaa Seitsemään veljestä, kansallinen herätystyö oli juuri päässyt käyntiin. Snellmanin sivistysihanteista. Nuo varhaiset suomalaisuusmiehet olivat ruotsinkielisiä itsekin, mutta keskiluokkaisista kodeista. Helsinki, Pieksämäki ja Rovaniemi saivat kaupunginkirjastot samaan aikaan vuonna 1860.. Lukemisen oli sujuttava ainakin auttavasti, muuten kirkko ei päästänyt naimisiin. Kansainvälisesti olemme aivan omilla hyllymetrilukemillamme sekä lainoissa että kirjastokäynneissä. Läheisyys vain kasvoi, kun he oppivat kansan puhumaa kieltä. Pehmustettu puuhanurkka, pelejä, muutama nalle ja hyllyt notkollaan jännittäviä kirjoja saavat paikan tuntumaan omalta. Tuo varhain syttynyt intohimo jatkuu edelleen, vaikka hän on jo neljä. 2 014 KANSAkunta kirjaston kätköissä Suomalainen identiteetti on ainutlaatuisella tavalla yhteydessä julkisiin kirjastoihin, kirjoittaa esseisti Jukka Relander. Ne, jotka keksivät suomalaisuuden, eivät osanneet Suomea, ja ne, jotka osasivat, eivät tiedostaneet olevansa suomalaisia
Vasta 1900-luvun alussa, kun niitä alettiin kutsua yleisiksi kirjastoiksi, lukijat pääsivät itse kävelemään hyllyjen välissä ja selaamaan kallisarvoisia opuksia. Rajatta ja ilmaiseksi. Kouluissa lapsemme kokevat edelleen kontrollia. jukka relander Kirjoittaja on Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja ja esseisti.. Istuimme iltaa tämän ajatuksen äärellä, kunnes ero hahmottui: museo on norjalaisille samassa asemassa kuin kirjasto meille. Ero muihin maihin on tässä suhteessa merkittävä. Kansallista identiteettiämme sävyttää vahva, omaehtoinen olemisen tapa, jossa auktoriteetin seuraaminen ei ole päällimmäinen tavoite. Kunpa edelleenkin ymmärtäisimme, että olemisemme perusta on paljon laajempi kuin kouluissa voidaan opettaa. 2 014 Kivi kuvaa eepoksessaan kansallisen herätyksen vuosia vastaanottajan, herätystyön kohteen, näkökulmasta. Norjan kirjastoseuran puheenjohtaja valitteli minulle kerran, että he eivät oikein saa valtion tukea toiminnalleen. Vielä pitää tosin opetella kirjojen palautusta. Kouluja toki johdetaan hyvin, ja lapsia kohdellaan lempeästi, mutta laitos on rakentunut velvollisuuksien ympärille. K irjastolaitos rakentui sivistyksen jännitteen maastossa toisenlaiseksi kuin koululaitos. Edelleenkin. Tyttäreni ei vielä tiedä tätä, mutta kipinä on jo sytytetty. Museovirkailijoiden liitto kyllä saa vaikka mitä, mutta kirjastoseuran väki kulki reikäisissä farkuissa. Mutta oli koulut ja kirjastot. Ihmettelin, miten rikas Norja ei muka pysty tukemaan pientä kirjastoseuraa. Onneksi uusia saa tilalle. Se on kansakunnan tärkein yhteinen rakennuspalikka. Olihan siellä kaikenlaista muutakin kahnausta virkavallan ja kyläyhteisön kanssa, mutta tarina kiertyy lukemisen ja sivistyksen ympärille. Veljesten paluu yhteiskuntaan tapahtui loppujen lopuksi lukkarin kovan koulun kautta. Niihin liittyivät tarinat kansasta, joka omin ehtoinensa lopulta talttui sisäsiistiksi ja rakensi yhden maailman demokraattisimmista yhteiskunnista. Norjan itsenäistyessä maan kätköistä löytyi viikinkilaivoja, viestinä uljaasta menneisyydestä. Kouluissa olemme vastaanottajia, kirjastot taas ovat omaehtoisen toiminnan ja aktiivisen kansalaisuuden näyttämö. Kirjailija asetti sen vähän toiseen asentoon kuin sivistyneistö tarkoitti. män veljeksen kuvaama kansa ei hahmotu asetetun sivistystavoitteen mukaisesti, vaan asettuu vastarintaan tätä ihannetta kohtaan. Kiven tarina valoi perustan suomalaiselle kansanidentiteetille. Seitsemästä veljeksestä kasvoi hyviä kansalaisia samalla tavalla kuin tuntemattoman jermut olivat maailman parhaita sotilaita – omin ehdoin. Seitse- Kansainvälisesti olemme aivan omilla hyllymetrilukemillamme sekä lainoissa että kirjastokäynneissä. Kirjastoon ei mennä kuin lukkarin kouluun, vaan kuin omaan huoneeseen. Koulu on nuorison ylle asetettu valtiollinen sivistyspakko. M AT KAL L A 17 päivi karjalainen Ko t i m a a 2 0. Siksi Kiveä niin innokkaasti lytättiinkin romaanin ilmestymisen aikoina. Tarina saa kimmokkeensa lukkarin aapiskoulusta ja kulttuuriporvariston rahvaalle esittämästä sivistyshaasteesta, jota Jukolan veljekset pakenivat Impivaaraan. Aleksis Kivi avasi kansankuvaamisen perinteen, joka jatkuu edelleen. Täsmälleen sama asetelma kertautui myöhemmin myös Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa. Kiven vikuroivien veljesten näkökulmasta koulu oli lukkarin puolella. Se on kansalaisuutemme tärkeimpiä näyttämöitä: julkinen instituutio, jonka kansalaiset tuntevat varauksetta olevan heidän puolellaan. Museoissa tämä vaikuttava historia asetettiin näytteille, kansan katsottavaksi. Niistä kun ei raaskisi luopua. 1 1 . K ansankirjastot olivat sivistystä, jota johdettiin ylhäältä käsin. Meillä vastaavaa menneisyyttä ei ollut. Tämä oli merkittävä käänne. Kirjallisuutemme kertoo uudestaan ja uudestaan tarinaa kansasta sen itsensä näkökulmasta. Kirjasto on paikka, jonne ihmiset hakeutuvat tämän tarinan äärelle. Kirjastoihin tämä auktoriteetti ei ulotu. Koulun ja kirjaston tiet lähtivät tuolloin eri suuntiin
Työryhmä on onnistunut hienosti Vanhan ja Uuden testamentin kohtien yhdistämisessä. Selonteon mukaan Suomi ja suomalaisuus ovat lyöneet vahvan leiman Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Jo nasaretilaiset ten pystyttämien Torstaiteatterin idea on oman itmiettivät, miksi tarjota apua kauodotusten ja rajoisensä löytämisessä ja ryhmän voikana oleville, kun lähellä asuvat tusten mukaan. 1 1 . Tuolit muuntautuvat korpeiksi, tulisijaksi, lyömäaseiksi. Näytelmän tekee kihelmöivän ajankohtaiseksi Israelin ja Syyrian vihamieliset välit ja toistensa syyttely. Tulevaisuusselonteko etsii aineksia muusta ja pohtii kirk- kona olemista kulttuurisen moninaisuuden keskellä, monikulttuurisessa ja moniarvoisessa maailmassa. 18 Y H DE S SÄ Ko t i m a a 2 0. Ihmisen arkyy ja saakin näkyä. Se näteoista nousee esiin. Molemmissa on vieraannuttavat vaaransa, edellisessä abstrakti teologinen puhe ja fundamentalismin peikko, jälkimmäisessä maallisten pyrkimysten pyhittäminen. ti synti. 2 014 Nasaretin synagogassa juhlivat Sampsa Nykänen, Jonna Impola, Janni Alho, Marke Suni ja Mika Virta. huipentumaa. Jyväskylän Torstaiteatteri päättää kymmenenjäljellä, kuin luottamus Jumalan huolenpitoon. marraskuuta. Jumala jaa draamapedagogi Mika LahtiNäyttelijät tuovat osuvasti esiin ei toimi nen. Sana on lainaa Ruotsista, jossa kansankirkollisten iskulause oli nationalistisen yksinkertainen: Ruotsin kansa – Jumalan kansa. Ihmiset odottivat toivon sanomaa ennen ja kaipaavat sitä yhtä lailla nyt. Myös lavastus ja puvustus voa ei ratkaise kansalaisuus, kieli, asema, saaovat tekijöiden yhdessä toteuttamia. Mikko Malkavaara Kirjoittaja on teologian tohtori, joka toimii lehtorina . nen toimintavuotensa Nasaretiin, Syyriaan ja Ihminen paranee omista epäilyksistään ja epäSarpatiin sijoittuvaan Isäni kaupunki -näyteluskostaan huolimatta. joulukuuta asti. Ryhmä löytää luovuuden iloa alun varovaisuu- den ja haparoinnin jälkeen. Hänen säveltämiään toivontäyteisiä lauluja elävöittävät mandoliini ja sormipiano eli kalimba. Myös Marian hämteria, kun taas toiset ovat harrastamennys Jeesuksen sanoista ja luottaa. Jos niitä ei tunne, esitys voi jäädä avautumatta. Virpi Kirves-Torvinen Arvio kenraaliharjoituksesta 8. Torstaiteatterin Isäni kaupunki -esitykset jatkuvat Vanhalla Juomatehtaalla Jyväskylässä 14. Selonteon etuna hän pitää yritystä antaa tilaa keskenään jännitteisille keskihakuisille ja keskipakoisille orientaatioille. Käsikirjoitukseen on osallisihmismieltä, vaikka suurien tuntunut hänen lisäkseen koko työteiden ilmaisut jäävätkin ilman ihmisryhmä. Siihen ei vaikuttanut myöskään tutkimuksen kriittinen arvio kirkosta ja 1960-luvun arvokapinasta: Kansankirkollisuus ei kyennyt vastaamaan, kun kansa kieltäytyi olemasta kirkko. Luovuus näkyy myös huumorissa; jauhoruukku ja öljypullo keskustelevat keskenään ja muistelevat haikeana nuoruuttaan. Osa harras- Ihminen epäilee, vät Jeesusta, niin kuin profeettotajista ei ole tehnyt aiemmin teat- voiko Häneen ja aikoinaan. Toivon sanomaa Näytelmä Jyväskylän Torstaiteatterin Isäni kaupunki on vahvasti raamatullinen. Ihmiset väheksyisossa tai tarkkuudessa. Edellinen tarkoittaa yritystä palata alkulähteille ja kohti kirkon sanoman ydintä, jälkimmäinen pyrkimystä saattaa kirkon sanoma ymmärrettäväksi ja merkitykselliseksi tietyssä kulttuurisessa tilanteessa eläville ihmisille. TEOLOGIASSA TAPAHTUU Murtuva kansankirkollisuus kuva: Mika Lahtinen K irkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola avasi Vartijassa keskustelun kirkon tuoreesta tulevaisuusselonteosta Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kirkolla on ollut oma roolinsa niin sanotussa kansallisessa projektissa, Suomen kansan yhdistämisessä ja itsenäistämisessä. Ketolan mielestä netin kansainvälisessä maailmassa varttuville kansakunnalla tai paikkakunnalla ei paljon merkitystä ole ja kehottaa etsimään kirkolle roolia ja identiteettiä, joka ei nojaudu kansallisuuteen, valtioon tai kotiseutuhenkeen. Diakonia-ammattikorkeakoulussa.. Näytelmä kertoo koskettavasti, ettei ole muuta Kansan Raamattuseuran tuottama esitys on osana sen Tarinoiden majatalo -hanketta. Hänen mukaansa selonteko lyö kiilaa kirkon ja suomalaisen kulttuurin kytkentään, jota heijastelee kirkon itsestään mieluusti käyttämä termi kansankirkko. Esityksestä saa sitä enemmän irti, mitä paremmin tuntee Vanhan ja Uuden testamentin tapahtumia. Esityksen pohjana on käytetty niin Luukkaan evankeliumia kuin Ensimmäistä ja Toista kuninkaiden kirjaa. tusten mukaan. massa, ei taiteellisen ilmaisun tatarvitsevat sitä. Kansankirkollisuutta on käytetty myös tarkoittamaan kaikkien kastettujen huomioon ottamista ja kirkon roolia sielunhoitajana kaikille. Paranemisia oli Vanhasmään. Jumala ei tin tapahtumia ja nostaa Raamatun ydinajatuktoimi ihmisten pystyttämien odotusten ja rajoisen katsojan silmien eteen. neet teatteria pidempään. Toimintaohjelmana kansankirkollisuus on säilynyt samantapaisena vuosikymmenten ajan. Se yhdistää Vanhan- ja Uuden testamensa testamentissa lopulta vain vähän. Ohjaaja Lahtinen toimii kekseliäästi esirippuna. Ihminen epäilee, voiko Häneen Tunnin mittaisen näytelmän ohluottaa
24,– UUTUUS 29,– Mikko Pyhtilä Sadetta odotellessa Mikko Pyhtilän elävä ja koskettava kertomus Pohjois-Tansanian maaseudulta, missä ilmastonmuutos alkaa jo näkyä pelottavalla tavalla maanviljelijöiden arjessa. Pohjoiskorealainen todellisuus tuntuu järjenvastaiselta. Verkkokauppa: http:// basaari. Suom. Isän etsintäretki vei kauas kotoa. Hirviöidenkin on kuoltava sisältää myös Etelä-Koreasta pohjoiseen vuonna 1978 kaapattujen elokuvantekijöiden Choi Eun-heen ja hänen miehensä Shin Sang-okin ihmeellisen tarinan. Hokkanen kertoo monipuolisesti Kimien valtakunnan virallisista ja arkisemmista ilmiöistä. Kimien dynastian oikeastaan omistaman Pohjois-Korean ihmeellisyyksiin kuuluu, että suljettuun diktatuurimaahan on jo vuosien ajan voitu tehdä ryhmä- ja työmatkoja. Ruotsalaisparivaljakko Ek- man-Bärtås perustaa kerrontansa vuonna 2008 Pohjois-Koreaan tekemäänsä ryhmämatkaan. Niihin on sisältynyt esimerkiksi käyntejä Pjonjangin elokuvafestivaaleilla. Äiti ja sisko palaavat lopulta, mutta ilman ruokaa. Eunsun Kim joutui pienenä tyttönä esimerkiksi todistamaan viranomaisten suorittamia teloituksia. www.apuajoneuvo.fi OVH: 450,00 Soita 040 1244 282 ja kysy lisää! Maahantuonti, Myynti ja vuokraus: Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi Suomen Lähetysseura Raila Mantere Sinä tulet valona Raila Mantereen pohdiskelut ja runot rohkaisevat vuorovaikutukseen Jumalan ja oman elämän kanssa. LAAJAN VALIKOIMANSÄHKÖISIÄ APUVÄLINEITÄ LÖYDÄT OSOITTEESTA Jussi Rytkönen •Jouni Hokkanen: PohjoisKorea. 29,– 6,– Basaarista saat myös joulukortit! Adventtikalenteri Perinteinen adventtikalenteri jossa Pia Perkiön runomuotoinen tarina. mission.fi Suomen Lähetysseuran Basaari Tähtitorninkatu 18, 00140 Helsinki Avoinna ma– pe 12 –15.30 Puhelin 020 712 7222 · basaari @ suomenlahetysseura.fi Mari Teinilä •Eunsun Kim: Pohjois-Korea yhdeksän vuoden pakomatka. Silloinkin kun ruokaa vielä riitti, elämä oli hirveää. Molemmat kirjat ovat vaikeasta aiheesta työstettyjä, hyvin tehtyjä ja informatiivisia lukupaketteja. Ryhmämatka Pohjois-Koreaan. Monet havainnot ovat vastaavia kuin Hokkasellakin, sillä tarinassa keskeisenä on elokuva: olihan vuonna 2011 kuollut diktaattori Kim Jongil tunnettu filmihullu. 2 014 19 Matkoja PohjoisKorean mysteeriin Kirjat Maailman ankarimman diktatuurin kourissa elää ja kärsii orjuutettu, muusta maailmasta tietämätön kansa. tirkistysluukkuja maailman suljetuimpaan diktatuuriin. Ihmisyyden pimeät puolet ovat pääosassa. LUOTETTAVAA LAATUA sisÄ- ja uLkokÄyttÖÖn TAiMA XC •• yMPÄrivuotisEEn kEvyt (8,2 kG) ja tukEva ROLLARI taitEttavissa • iLMakuMiPyÖrÄt • kokoon • takuu 2 v, aL-runko 5 v Pohjoiskorealainen todellisuus tuntuu järjenvastaiselta. Kirjan kuvitus on verraton. Eräänä päivänä katosi myös hänen 16-vuotias tyttärensä Ilona. 1 1 . Siperiasta itään) sekä ruotsalaiset Fredrik Ekman ja Magnus Bärtås (Hirviöidenkin on kuoltava). Ahdistavuus syntyy myös siitä, että kirja kertoo tästä yhdestä maailmasta, jossa me elämme täysin erilaisissa todellisuuksissa. Lauri Paatero Ilonaa etsimässä Pastori Lauri Paatero oli kadottanut Jumalan elämästään. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 0. Siperiasta itään. Eunsun Kimin minä-muodossa kirjoitettua elämäkertaa on raskas lukea. Pirjo Thorel. Kotimaan adventtinumero ilmestyy 27.11.. 281 s. Sitä ennen pitäisi kuitenkin löytyä riittävästi niitä ulkopuolisia tahoja ja valtioita, jotka osaltaan vaikuttavat Pohjois-Korean diktatuurin loppumiseen. Suomentanut Heikki Eskelinen. 195 s. Pohjois-Korean hirvittävyyksien lisäksi se kuvaa ihmiskauppaa Kiinan puolella. Kim asuu ja opiskelee nykyisin Soulissa Etelä-Koreassa. Juuri tällaisia havaintoja ovat kirjoihinsa kirjanneet suomalainen Jouni Hokkanen (Pohjois-Korea. Toim. Hän on vakuuttunut siitä, että jonakin päivänä Pohjois-Korean diktatuuri kaatuu. Siltala. Nälkä ajaa äidin ja tyttäret yhdeksän vuotta kestäneelle pakomatkalle Kiinaan ja lopulta Etelä-Koreaan. Pakoon diktatuurista 11-vuotias Eunsun Kim odot- Toimittaja Hokkanen on tehnyt Pohjois-Koreaan useita matkoja. Johnny Kniga (2013). Nämä Pohjois-Korea-kirjat ovat harvinaisia ja jännittäviä taa nälkäisenä ja kylmissään päiväkausia äitiään ja siskoaan pohjoiskorealaisessa Undokin kaupungissa. Hänen kirjassaan on kuvauksia ja arvioita salaperäisestä maasta, jossa matkailijan on liki mahdotonta kommunikoida muiden kuin virallisten ihmisten, oppaiden ja viranomaisten kanssa. Vaikka kukaan ulkomaalainen ei voi liikkua suljetussa valtakunnassa vapaasti, valppain silmin ja hieman salaa valokuvaamalla voidaan tehdä mielenkiintoisia havaintoja maasta, kansasta, kulttuurista, politiikasta, elämäntavasta ja elintasosta. Eikö tosiaan ole mitään tehtävissä Pohjois-Korean poliittisen nykyjärjestelmän kaatamiseksi. Sébastian Falletti. •Magnus Bärtås & Fredrik Ekman: Hirviöidenkin on kuoltava. 294 s. Tammi. Pienet sanat luotaavat syvältä elämän tärkeitä asioita. Myös tämä kirja paljastaa propagandan aivopesemän kansan, joka on jokseenkin tietämätön Pohjois-Korean ulkopuolisesta maailmasta
Syöttämi- nen oli vaikeaa, sillä hän halusi mieluummin syödä itse. Siskontyttöni suosikkipuuhaa oli pitkään leikki, jossa hän hieman ponnisti ja sylissä pitelevä aikuinen nosti hänet ilmaan. Epäeettisen halpatuotannon välttäminen voi olla vaikeaa, sillä tietoa vaatteen alkuperästä on usein hankalasti saatavilla. Hän suosii kirpputoreja, eettisen tuotannon merkein varustettuja vaatteita tai tekee kotimaisia hankintoja. Vauva halusi opetella hyppimään ennen kuin osasi edes seistä. Vauvan ensimmäisinä kuukausina kaikki on ihmeellistä, mutta ylivoimaisesti eniten ihmettelen vauvan rajatonta sinnikkyyttä. – Osa nykyvaatteista on tosin tehty niin huonoista materiaaleista, ettei niistä enää ole kiertoon kirpputorien kautta. Kuitukeräyksestä vaatteet menevät takaisin tekstiiliteollisuuden käyttöön. 2 014 mia hemming 20 Leena Lampela (vas.) muistuttaa, että ympäristömerkityt tai sertifioidut tuotteet sekä turhan ostamisen välttäminen ovat hyviä keinoja vähentää vaateostosten haitallisia vaikutuksia. Y H DE S SÄ Maailman sisukkain olento O len seurannut pienen siskontyttöni elämää hieman yli vuoden ajan. Luonnosta välittävä henkilö ostaa vain harvoin uusia vaatteita. Maailma sisukkainkaan olento ei ole immuuni pettymyksille. Viime keväänä tyttö alkoi harjoitella syömistä. Vaateteollisuuden epäkohdat kohdistuvat myös työntekijöihin halpavaatteiden valmistusmaissa Aasiassa ja nykyään lisäksi Afrikassa. Voi kokeilla vuokraamista ja lainaamistakin. Vain harvoin lusikkaan kuitenkaan tarttui mitään, tai jos tarttui, valtaosa jäi matkan varrelle syöttötuoliin, housunlahkeeseen tai viimeistään leukaan. Eettisen tuotannon sertifikaateista esimerkiksi Reilun kaupan puuvillamerkki kertoo viljelijöiden olosuhteiden huomioimisesta. O n eettisempää olla ostamatta vaatteita kuin ostaa niitä yli tarpeen. Luultavasti aikana, jota en enää muista. – Laadukkaat tuotteet ovat kestäviä, mutta niistäkin kannattaa valita ympäristömerkillä tai eettisen tuotannon sertifikaatilla varustettu vaate. Jossakin vaiheessa hankaluudet alkavat harmittaa ja kasvot vääntyvät itkuun. kuitu ympäristövaikutuksiltaan.. On myös merkkejä esimerkiksi kierrätetylle polyesterille, joka kuluttaa vähemmän energiaa kuin uuden kuidun valmistus. Silloinkaan vauva ei kuitenkaan luovuta, vaan kauhoo edelleen tyhjää lusikkaa kohti suutaan. 1 1 . räisivät huomaamaan, että tieto kiinnostaa kuluttajia. On hyvä teko pelastaa muuten roskiin menevä vaate omaan käyttöönsä ja välttyä siten itse uuden vaatteen hankinnalta. Tuija Pyhäranta Hyvän omantunnon Eettinen kulutus Vaateostokset kertovat kuluttajan arvoista. Esimerkiksi harvoin tarvittavia juhlavaatteita kannattaa kysyä lainaksi kavereilta tai lainaamoista, eettisen kuluttamisen asiantuntija Vainioranta ehdottaa. Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta muistuttaa, että helpoiten saa hyvän omantunnon vaateostoksista ostamalla harvoin ja valikoiden. Tuotteet on valmistettu kierrätetyistä materiaaleista. Vauvan elämänasenteesta kannattaisi ottaa mallia. Nyt vauva osaa nimittäin jo seistä, kohta luultavasti hyppiäkin. Vauva ei laske. Hän nappasi lusikan tarkkaamattoman aikuisen kädestä ja yritti kauhoa puuroa lautaselta. Huonolaatuisille vaatteille kuitukeräys on aika hyvä vaihtoehto, mutta niitä on vielä vähän. Vauva yrittää nimittäin jatkuvasti tehdä sellaisia asioita, joihin ei yksinkertaisesti pysty. Vauvan isä veikkasi ala-astetta, äiti teini-ikää. Kerran vauvan luona kyläillessäni pohdin ääneen, missä vaiheessa sisukkuus katoaa. – Kuluttajien kannattaisi kysellä kaupoissa vaatteidensa alkuperää, jolloin valmistajat he- matti karppinen NOJATUOLI Ko t i m a a 2 0. Siksi kirpputorit ovat enemmän kuin suositeltavia ostospaikkoja kuluttajalle, joka haluaa vähentää kulutuksensa haitallisia ympäristövaikutuksia. Näistä molemmilla on kyseenalaiset vaikutukset ympäristöön, eikä puuvilla ole polyesteriä parempi Osa nykyvaatteista on tosin tehty niin huonoista materiaaleista, ettei niistä enää ole kiertoon kirpputorien kautta. Alamme lähes huomaamatta laskeskella todennäköisyyksiä sille, kannattaako tätä edes yrittää. Jopa 80 prosenttia vaatteista tehdään joko puuvillasta tai polyesteristä. Opimme pelkäämään epäonnistumisia ja häpeilemään puutteitamme. Tyttöä katsellessani olen usein miettinyt, milloin viimek- si olisin itse yrittänyt tehdä jotakin noin kovasti. Yläkuvassa helsinkiläisen Globe Hope-kaupan syysvaatteita. Jossakin lapsuuden ja varhaisnuoruuden välissä se kai tapahtuu: opimme rationalisoimaan toimintaamme