Kotimaa 20/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

N:o 20 | 17. 20 4 Ilmari Käihkö arvostelee sotilaspastorin tehtävää Tšadin operaatiossa 7 Liitot huolissaan: Kirkko ei kiinnosta työnantajana 12 Uskonnollinen suoritusulottuvuus huolettaa kirkolliskokouksen nuorimpia. toukokuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ra m i M ar ja m äk i 11 9. vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –2 1 Lähes kaikessa voi nähdä jotain huvittavaa Mitä enemmän joku pakertaa vakavissaan, sitä naurettavammaksi se muuttuu, tuumii gospelmies ja koomikko Heikki Silvennoinen
– Meille kristillisessä rauhanliikkeessä toivon viesti on ollut tärkeä. Siitä suoraan jatketaan nyt viikonlopun kestävillä Kirkon juhlilla Tampereella. He saavat aiheen ja päättävät itse tilaisuuden sisällöstä ja vieraistaan. Kirkon juhlien tilaisuuksia pitämään kutsutaan kirkollisia vaikuttajia. Sen sijaan Kirkon juhlilla ei väittelyitä kuulla. Ajankohtaisista aiheista on lavalla paneeleja ja kahdenkeskisiä keskusteluja, mutta vastakkainasettelu niistä puuttuu. Herraa avukseen huutava pelastuu sinä päivänä, ennustaa Joel. 4 Mikä valtion yleisavustuksen merkitys on ollut. Toivoisin kirkolta yhteistyön vahvistamista ja teeman pitämistä esillä julkisessa keskustelussa. Ammattijuontajilla ei koko viikonlopun kestävää tapahtumaa pystytä täyttämään. Kirkon juhlat on paikallisen seurakunnan, kaupungin, Kirkkopalvelujen ja kirkollisten järjestöjen yhdessä järjestämä tapahtuma. Ehkä suuri ja pelottava Herran päiväkään ei lopulta koittaessaan ole niin kauhea. – Suomen kristillinen rauhanliike on saanut yleisavustusta viime vuosina muutamia tuhansia euroja. Näin ennustetaan Joelin kirjassa. – Osalle rauhanjärjestöistä avustus on elämänlanka, osalle se mahdollistaa vaikuttavamman työn. – Kirkon sisällä täytyy ymmärtää, miten valtion päätös vaikuttaa rauhanjärjestöihin. Sen mystisempää taivaankappaleiden touhut eivät enteile. Sen enempää Hän ei meiltä odota, ihmisiä kun olemme. Siitä huolimatta pieni kriittinen huomio juhlista on paikallaan. 24 vierailu Ilta tunnetun teologin Alister McGrathin seurassa 18 radio ja tv Jumalanpalvelukset ja radiohartaudet Jussi Ojala toivoo, että kirkko pitäisi rauhan teemaa esillä julkisessa keskustelussa. Ja Kuu muuttuu vereksi, kun se jää Maan varjoon. Kirkon monimuotoisuus näkyy hyvin siinä, miten kirkolliskokouksen täysistunnoissa erimieliset luottamushenkilöt käyttävät värikkäitä ja välillä turhauttaviakin puheenvuoroja kirkkoa hiertävistä ajankohtaisista aiheista – esimerkiksi siitä, mikä on kirkon käsitys avioliitosta ja vihitäänkö sateenkaariväkeä kirkossa vai ei. On hyvä huomata, että kun lavalla ollaan kirkollisesti tai poliittisesti vain yhtä mieltä, siitä seuraa välittömästi tunne siitä, että nyt kuulijaa ”evankelioidaan” samanmieliseksi. Päätös oli siis täysin poliittinen. Se on mielenkiintoista seurattavaa. | Kuva: Jukka Granström Aurinko pimenee, kuu värjäytyy vereen. Kauhun sijasta osaamme onneksi yhä ihastella ilmiötä ja sen harvinaisuutta. – Syiden spekuloiminen on vaikeaa. Se on myös ulossulkevaa. Samalla se on uuden alku. Joka toinen vuosi pidettävillä Kirkon juhlilla ollaan ajankohtaisten asioiden, hengellisen virkistymisen ja kulttuurin äärellä juhlistamassa kirkon olemassaoloa. Myös Kotimaa on omalta osaltaan mukana järjestelyissä ja emännöi tällä kertaa Tampereen tuomiokirkossa pidettävää Kotimaa foorumia. Vastaisuudessa lavalla olevien kirkollisten vaikuttajien kannattaa miettiä, voisiko opetella rohkeammin kohtaamaan myös toisinajattelijoita. viikon henkilö ”Aseisiin satsaaminen ei ole ainoa keino rakentaa rauhaa” Oikeusministeriö ilmoitti lakkauttavansa rauhanjärjestöjen yleisavustuksen. Muutokset niissä kauhistuttivat ihmistä. Summa on kokonaisuutena hyvin pieni, tänä vuonna 325 000 euroa, mutta sen avulla on saatu myös EU-rahoitusta. Esimerkiksi rasismia ja syrjintää vastustava kouluvierailuohjelmamme luo rauhan edellytyksiä, joita myös Suomessa tarvitaan. Tässä tilanteessa rauhanjärjestöiltä leikkaaminen on yksisilmäistä ja lyhytnäköistä politiikkaa, joka ei luo yhtään toivoa. TUIJA PYHÄRANTA JUSSI OJALA – Suomen kristillisen rauhanliikkeen puheenjohtaja N:o 20 | 17. Tästä tulisi keskustella yhteiskunnassa perusteellisesti. Nykyään me tiedämme, että aurinko pimenee, kun kuu osuu samalle suoralle Auringon ja Maan väliin. 5 Mitä toivoisit kirkolta. Valtioneuvosto oli ohjeistanut oikeusministeriötä leikkaamaan valtionavustuksista 3,5 miljoonaa euroa oman harkintansa mukaan, mutta rauhantyön momentin rivi oli määrätty poistettavaksi kokonaan. 3 Mihin rauhantyötä tarvitaan. Järjestökentän näkökulmasta iso kysymys on, minkälaisia ääniä kansalaisyhteiskunnalta suvaitaan. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Miten pelottavia taivaan merkkejä aikanaan olivatkaan ne hetket, kun Aurinko pimeni tai Kuu hehkui punaisena. Kirkolta olemme hakeneet kolehtiavustuksia, mutta viime vuosina emme ole niitä saaneet. – Meillä on sota Euroopassa, sota Lähi-idässä ja kiihtyviä konflikteja Afrikassa. Sitten koittaa suuri ja pelottava Herran päivä. Jussi Ojalan mielestä päätös kertoo yhteiskunnan militarisoitumisesta. Tilaisuuksien luonne on siis kiinni juontajan rohkeudesta ja toisaalta kyvystä käsitellä vastakkaisia mielipiteitä. toukokuuta 2024 10 digitalisaatio Yhä useamman arkea hankaloittaa puuttuvat digitaidot 22 nettihassuttelu Ymmärrätkö kirkollista meemihuumoria. – Rauhanjärjestöt saivat huhtikuun lopulla oikeusministeriöstä kutsun Teams-kokoukseen vuorokauden varoitusajalla. Ei senkään luulisi niin vaikeaa olevan. Suomen kristillinen rauhanliike on yksi kanava edistää rauhan sanomaa ja tehdä rauhantekoja. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Aurinko ja Kuu toivat valon. On mahdollista, että hallituksessa pelätään, että rauhanliikkeen vahvat viestit oikeusvaltion tärkeydestä, kansainvälisten sopimusten noudattamisesta, yksilön oikeuksista ja rinnakkaisesta polusta asevaraiselle turvallisuudelle ovat uhka tarvittavalle maanpuolustustahdolle. 2 Miksi juuri rauhantyöstä haluttiin leikata. Militarismi tuntuu kuitenkin olevan politiikassa laajasti vallitseva ajattelutapa. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja | Kuva: Jani Laukkanen Kirkon juhlilla ei väittelyitä kuulla K irkolliskokous on kokoontunut tällä viikolla uudessa kokoonpanossa ensimmäistä kertaa Linnasmäen opistolla Turussa. Sehän on kaiken kärsimyksen, epävarmuuden ja syyllisyyden loppu. Puolustukseen ja aseisiin satsaaminen ei ole ainoa keino rakentaa rauhaa. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. 2~ ~3 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. Saamme rahoitusta myös muualta. Ilman sähkövalojen jatkuvaa kajoa yö oli sysipimeä. Puhutaanpa sitten suhtautumisesta eläimiin, Gazan sotaan tai hallituksen toimiin, keskustelijat ovat pitkälti samanmielisiä. Monesta seurakunnasta lähetetään juhlille erityisesti luottamushenkilöitä. Hädässähän me tapaamme huutaa Häntä avuksi. FREIJA ÖZCAN Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. 1 Miten sait tiedon rauhantyön yleisavustuksen leikkaamisesta
Me pystyimmekin vaikuttamaan oman ryhmämme kulttuuriin ja kielenkäyttöön. Eihän mikään asia voi korjaantua, jos se vaietaan kuoliaaksi. He vastasivat yhdessä irlantilaiskollegoiden kanssa valtavasta sisäisten konfliktien leimaamasta alueesta. Ei uskonnon rooli ole enää sama kuin toisen maailmansodan aikana. Samoin rasismia esiintyi aivan avoimesti. – Yksikössämme oli upseereitakin, jotka täysin avoimesti käyttivät tuota sanaa paikallisista. Toivon, että heidän kokemuksistaan opittaisiin ja keskustelu tästä asiasta leviäsi laajasti. Komennuksen aikana Käihkö pääsi tapaamaan eri4~ ~5 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. – Voisiko sotilaiden henkisestä tuesta huolehtia neutraalimpi taho, joka on saanut sotilasja kriisikoulutuksen. Ukrainan sotaan syvällisesti perehtynyt Ilmari Käihkö näkee kyseisen sodan yhtenä opetuksena sen, kuinka vakavasti konfliktien aikoina syntyneisiin traumoihin tulee suhtautua. Sotilaan päiväkirja käsittelee myös monilla tehtävillä kuormitettua yksikön sotilaspastoria. Käihkö näkee, että Puolustusvoimien on organisaationa aina kannettava kokonaisvastuu sotilaistaan. Ilmari Käihkö näkee sotilaspastorin toiminnassa sekä positiivisia että negatiivisia piirteitä. Ei etiikan pitäisi kuitenkaan rajoittua yhden henkilön toimenkuvaan, vaan läpäistä koko Puolustusvoimien organisaatio. Ja mitä pystyt tavallisena jääkärinä tekemään, kun oma johto käyttää tällaista kieltä. VESA KEINONEN ajankohtaista ” Parikymppisiä lähetettiin maailmalle valmistamatta heitä kunnolla erilaisiin tilanteisiin. Ilmari Käihkö ei päässyt Afrikasta eroon Tšadin keikan jälkeenkään. Lähdettiin soitellen Saharaan rauhanturvaajat | Sotatieteilijän kokemukset taannoisesta Tšadin kriisinhallintaoperaatiosta eivät imartele Puolustus voimia. Ilmari Käihkön mukaan sotilaiden valmistaminen hankaliin olosuhteisiin oli myös eettisesti riittämätöntä. – Papin risti oli monille miehistä eräänlainen punainen vaate. Kiinnostaa: Sodan poliittinen, yhteiskuntatieteellinen ja inhimillinen ulottuvuus. – Vaaratilanteiden jälkipuintiin on olemassa monenlaisia työkaluja, ja niitä tulisi aktiivisesti myös käyttää, Käihkö korostaa. – Meiltä se oli kielletty, ja sinällään hyvin perustein. Hengellisen puolen lisäksi sotilaspastori toimi muun muassa yksikön sosiaalikuraattorina, hyvinvointiupseerina sekä paikallisen kulttuurin, tapojen ja uskontojen asiantuntijana. Vuonna 1956 alkaneisiin suomalaisiin rauhanturvaoperaatioihin liittyy varsin paljon isänmaallista ihannointia. Toki on huomioitava, että Tšadissa palveli monenlaisia sotilaita. Hän teki väitöskirjaansa varten kenttätutkimusta Liberiassa selvittäen, miksi miehet, naiset ja lapset olivat ryhtyneet taistelijoiksi sisällissodassa. Siellä asui leireissä yhteensä noin 160 000 pakolaista. – Sotilaiden keskuudessa oli myös suunnitelma kyseisten lasten väijyttämiseksi, jolloin heitä olisi pahoinpidelty. Juuri kenelläkään ei tuntunut olevan tietoa siitä, miksi suomalaisjoukko ylipäätään oli keskellä Afrikan mannerta. Ilmari Käihkö pitää suurimpana syynä tällaiseen toimintaan Suomessa saatua puutteellista koulutusta. | Kuva: Jukka Granström Kuka. Kyseisellä alueella ei ollut kunnon kaivoja, ja ihmiset joivat kirjaimellisesti kuravettä. Käihkön mukaan epäkohtia ja väärinkäytöksiä on tapahtunut aikaisemminkin, mutta niistä on aika pitkälti oltu hissukseen. Viime vuosikymmeninä niiden tilalle on tullut erilaista kriisinhallintaa, jossa riskitkin ovat suuremmat. E rityisesti Ukrainan sodan suosittuna kommentoijana tunnettu sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö sai alkuvuonna uudella kirjallaan aikaan vähintään kohtalaisen kohun. Se loi joukkoon aivan vääränlaista asennetta. Hän kuuluisi esimerkiksi lääkintähenkilökuntaan. Jos jollekin paikalliselle antaa vettä tai lahjoja, niin se voisi herättää heidän keskuudessaan ristiriitoja. On alkanut kartoittaa työmahdollisuuksia Suomessa. Minusta epäkohtia on kuitenkin syytä käsitellä. Pahimpina ylilyönteinä paikallisten kohtelussa Käihkö tuo esille kaksi eri tilannetta. Koulutuksessa keskityttiin vain vahingonkorvausasioihin sen varalta, jos jotakin ikävää sattuisi. Hän palveli vuonna 2009 alueella neljä kuukautta perusjääkärin tehtävissä. Hänen mieleensä jäi erityisesti albanialainen erikoisjoukkojen jäsen, joka antoi tšadilaisille pullovettä. Mitä tämä kertoo ihmisarvon kunnioituksesta. Ilmari Käihkö sotatieteiden dosentti Koulutus: Valtiotieteiden maisteri, rauhanja konfliktintutkimuksen tohtori. Suomalaisten ylätason tehtävänä oli tuottaa paikallisille ja pakolaisille turvallisuutta muun muassa näyttämällä YK-joukkojen läsnäoloa. Toimintakenttä olikin suomalaisille sotilaille ainutlaatuinen. Esimiesten taholta pitäisi entistä enemmän tuoda esiin sitä, että stressaaviksi koetuista tilanteista on erittäin tärkeää puhua ääneen. Tämä alleviivaa sitä, että yhteiskuntamme on muuttunut. – Parikymppisiä lähetettiin maailmalle valmistamatta heitä kunnolla erilaisiin tilanteisiin. Käihkö ja hänen palvelustoverinsa ovat myöhemmin miettineet, että oikeastaan kukaan ei kunnolla vastannut heidän hyvinvoinnistaan. Jääkärijoukkueessa palvelleen Käihkön mukaan yksi haaste oli myös siinä, että aika epäsotilaallista sotilaspastoria ei oikein mielletty omaan joukkoon kuuluvaksi. Sotilaan päiväkirja – kuinka rauhanturvaaminen muuttui kriisinhallinnaksi (Gaudeamus 2024) ei käsittele Ukrainaa, vaan Käihkön kokemuksia Tšadin kriisinhallintaoperaatiossa. Ilmari Käihkö ihmettelee sitä, kuinka vähän ylipäätään psyykkisestä hyvinvoinnista valmiusjoukkolaisille puhuttiin. Sitä Käihkö ei kuitenkaan ymmärtänyt, että runsain vesimäärin liikkeellä olleet suomalaiset joskus nöyryyttivät tšadilaisia. Työ: Sotatieteiden dosentti ja yliopistonlehtori Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulussa. Toki uskon, että oman Tšadin keikkani jälkeen nämä asiat ovat kohentuneet. Toisessa paikallisiin kerjääviin pikkulapsiin kyllästynyt suomalaissotilas juoksi heitä kohti huutaen ja metalliketjua heilutellen. Käihkö tuo kirjassaan esille muun muassa prostituoitujen palveluiden käyttämisen sekä sovinismin naissotilaita kohtaan. – Sitten paikalle saapuu ajoneuvollaan suomalaisia, jotka kaatavat tarkoituksella vettä maahan paikallisten silmien alla. Tämä maalaisia sotilaita. vahvistettiin myös virallisessa toimi alueella kirjoitetussa raportissa, Käihkö kertoo. – Jälkikäteen ajatellen olisimme voineet tehdä paljon enemmän yhteistyötä tšadilaisten viranomaisten ja kansainvälisten avustusjärjestöjen kanssa. – Valmiusjoukkokoulutus valmisti meitä hyvin perinteiseen sotaan, huonommin toimintaan hyvin monimutkaisen kriisin keskellä jossakin Tšadissa. Käihkö pitää kuitenkin ongelmallisena sitä, että nimenomaan pappi on laitettu vastuuseen suomalaisten sotilaiden hyvinvoinnin koko kirjosta. Aikaisemmin Tansaniassa vapaaehtoistehtävissä työskennellyt Käihkö mieltää kuuluvansa niihin, joilla oli hyvän palkan ja seikkailun lisäksi motiivinaan myös halu tehdä edes hiukkasen hyvää. – Rotaation alussa hän piti meille erinomaisen eettisen puheenvuoron siitä, miten meidän tulisi tehtävässämme olla ihmisiä toisille ihmisille. – On ollut tapana maailmankarttaan viitaten sanoa, että ”se mitä tapahtui alhaalla, jääköön alas”. Käihkö kuvaa muun muassa omiin päiväkirjoihinsa, 30 palvelustoverin haastatteluun ja lähdekirjallisuuteen perustuvassa kirjassaan operaatiota, joka miellettiin jo etukäteen haasteelliseksi. – Omassa ryhmässäni oli kaksi muutakin, jotka olivat aikaisemmin asuneet Afrikassa. Suomalaisjoukon komentaja kielsi ”n-sanan” käytön heti rotaation alussa, mutta asia vesittyi, koska kieltoa ei mitenkään valvottu. – Ukrainasta palanneita suomalaisvapaaehtoisia kuvaavissa kirjoissakin korostuvat traumat ja niiden käsittely
Hankala tilanne ei koske vain pappeja. Toivomme, että hallinto-oikeus ottaisi tähän kantaa. Tiedotteen mukaan avoimiin nuorisoja diakoniatyöntekijöiden virkoihin ei riitä päteviä hakijoita. Nuorisotyöntekijöiden pulaa helpotetaan tiedotteen mukaan sillä, että lastenohjaajat tekevät nuorisotyön tehtäviä ilman nuorisotyön koulutusta. AKI-liittojen toiminnanjohtaja Jussi Junni kertoo, että virkoihin on koko ajan vähemmän hakijoita. On esimerkiksi paikkakuntia, joissa nainen ei kelpaa papiksi ja se tehdään seurakuntalaisten taholta selväksi. Diakoniatyössä jopa joka kymmenenneltä viranhaltijalta puuttuu ammattiin pätevöittävä koulutus. Asiasta kerrotaan Suomen ortodoksisen kirkon tiedotteessa. Vetoomuksessa toivotaan lisäksi, että kaikesta kirkollisesta työstä tulisi työajallista. Seurakuntayhtymän suunnitelman taustalla Kaavin kirkosta luopumiseksi on kirkon huono kunto. Junnin mukaan Akavan kyselytutkimus paljasti, että seurakuntien työntekijät kokevat häirintää työssään. Piispan mielestä perustelluin ratkaisu olisi purkaa kirkko ja rakentaa sen tilalle nykyistä pienempi puurakenteinen monitoimikirkko. Tällöin myös seurakuntatalosta voitaisiin luopua. Kaavin kirkon omistaja eli Kuopion evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä on linjannut kiinteistöstrategiassaan vuosille 2022–2032, että kirkosta luovutaan. – Kirkkoherranvirkoihin ei aina ole yhtään pätevää hakijaa tai sitten hakijoita on yksi tai kaksi. – Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa on ollut opiskelijoita varten sata harjoittelupaikkaa kirkon alalle. Hallintojohtaja Mika Pulkkisen mukaan tällä hetkellä on mahdotonta arvioida, milloin seurakuntayhtymä voisi asiasta päättää. Ruotsin kirkko ei tuolloin maksanut eikä nytkään aio maksaa kiristäjien pyytämiä lunnaita. Kirkkolaki, joka sisältää myös määräykset kirkollisten rakennusten suojelusta, on niin sanottu erityislaki. Nyt virkojen arvostus on romahtanut eikä palkkataso ole pysynyt akateemisten alojen kehityksessä mukana. | Kuva: Mari Teinilä lyhyesti Ammatti liitot vetoavat kirkollis kokoukseen työ voima pulan helpottamiseksi työelämä | Kirkon töiden johtamisessa, palkkauksessa ja työoloissa olisi vetoomuksen mukaan paljon parannettavaa. ” En pidä hyvänä, että kunnan päätöksellä siitä tehtäisiin suojelukohde ja pyrittäisiin siten maksattamaan korjauskulut seurakuntayhtymällä. Se, ettei piispa osallistu Suvijuhlille, ei sinänsä Paanasen mukaan ole poikkeuksellista. Kaavissa sitä ei ole tehty, eikä heidän mielestään tarvitsekaan tehdä. Junnin mukaan kriisin ytimessä on kuva kirkosta työnantajana. Yhtymän hallintojohtaja Mika Pulkkisen mukaan valituksen syynä on se, että kunta ei ole kumonnut virheellisesti tehtyä päätöstä. 6~ ~7 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. Tuolloin tiedostoja ja henkilötietoja päätyi vääriin käsiin. Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen UOC on tiedotteen mukaan perustanut läntiseen Eurooppaan yli 80 seurakuntaa. | Kuva: Jukka Granström Piispaa ei kutsuttu Rauhan Sanan Suvijuhlille Lestadiolaisen Rauhan Sana -liikkeen Suvijuhlia vietetään tänä vuonna Kempeleessä ilman paikallista piispaa. Oulun Rauhan Sanan puheenjohtaja Sauli Viitala kertoo, ettei piispa Jukka Keskitaloa ole kutsuttu juhlille puhumaan. Kunta sen sijaan päätti hiljattain suojella kirkon. uutiset Kaavilla kunta päätti suojella kirkon, josta seurakunta aikoi luopua kiinteistöt | Kuopion piispan Jari Jolkkosen mielestä paras ratkaisu Kaavissa olisi purkaa kirkko ja rakentaa sen tilalle uusi. Vetoomus vaatii kirkolliskokoukselta toimia, joissa otetaan huomioon johtaminen, uramahdollisuudet, palkkaus ja työolot. Se ei ole pannut päätöstä täytäntöön, mutta ei ole toisaalta myöskään kumonnut sitä. Alkuperäisessä kaavaehdotuksessa kirkolle esitetty suojelumerkintä SR-1 olisi mahdollistanut kirkon purkamisen painavista syistä. Myöhemmin kunnanhallitus totesi, että kaavan hyväksymisessä tapahtui menettelytapavirhe. Kuopion piispa Jari Jolkkonen otti asiaan kantaa hiljattain Kuopion seurakuntayhtymään tekemänsä piispantarkastuksen loppulausunnossa. Muutos kaavaehdotukseen tehtiin kunnanhallituksen käsittelyssä, ja se hyväksyttiin kunnanvaltuustossa. Junnin mukaan kriisiytynyt tilanne näkyy jo harjoittelupaikoissakin. Kysymys on ajankohtainen Kaavilla, jossa kunnan ja seurakunnan näkemykset Kaavin kirkon tulevaisuudesta ovat varsin kaukana toisistaan. – En pidä hyvänä, että kunnan päätöksellä siitä tehtäisiin suojelukohde ja pyrittäisiin siten maksattamaan korjauskulut seurakuntayhtymällä, Jolkkonen lausui. Tämän vuoden helmikuussa kunnanvaltuusto hyväksyi Kaavin kirkonkylän uuden asemakaavan, jossa kirkolle oli annettu vahvaa suojelua merkitsevä SR-merkintä. Lähetysyhdistys Rauhan Sana ei osallistu ohjelmavalintoihin. K irkolliset ammattiliitot ovat julkaisseet vetoomuksen, jossa toivotaan kirkolta toimia työvoimapulan helpottamiseksi. – Kirkon työnantajakuva ei ole hyvä. Sama pätee useisiin papinvirkoihin. Valitus koskee menettelytapavirheen lisäksi kysymystä siitä, minkä lain nojalla kirkkoja ylipäätään voidaan suojella. Tilanne on todella huolestuttava. NIILO RANTALA Ammattiliittojen mukaan työvoimapula näkyy niin papinviroissa kuin esimerkiksi nuorisoja diakoniatyöntekijöiden viroissa. Ruotsin kirkko taas kiristyksen kohteena Ruotsin kirkko on joutunut kiristyksen kohteeksi, kerrotaan kirkon tiedotteessa. Kyse on siitä, onko kunnalla maankäyttöja rakennuslain perusteella toimivaltaa ryhtyä suojelemaan kirkkoja, joiden suojelusta ei ole tehty päätöstä kirkkolain perusteella, Pulkkinen sanoo. Tilanteeseen on kiinnitetty huomiota erityisesti koronapandemian jälkeen. – Seurakuntien häirintäongelma liittyy kuitenkin ensisijaisesti seurakuntalaisiin eli asiakkaisiin. Kirkon korjaamisen kustannusarvio on noin viisi miljoonaa euroa, eikä lopputuloksesta ole takeita. Kysymys tulee eteen nyt muillakin paikkakunnilla, kun modernia rakennuskantaa ruvetaan suojelemaan kaavalla. Kunnallisvalitus tehtiin tämän mahdollisuuden estämiseksi. Liittojen mukaan kirkkoon on syntynyt vakava työvoimapula. Siihen on vaikeampi puuttua. Vielä vuosituhannen alussa kirkolliset alat olivat arvostettuja ja palkkataso kohtuullinen. Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo korostaa tiedotteessa, että Suomi on kokonaisuudessaan Suomen ortodoksisen kirkon autonomista kanonista aluetta. Rikollinen toimija Darknetissa uhkaa julkaista tuntemattoman määrän kirkolta varastettuja tiedostoja, ellei lunnaita makseta ennen 21. AKI-liitot, Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL ja Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijoiden KNT kertovat olevansa huolissaan tulevaisuudesta, ”jossa kirkko ei kiinnosta työnantajana, osaavaa työvoimaa ei saada ja jäljellä olevat työntekijät nääntyvät työkuormien alle”. – Ensin on katsottava mihin valitusasteisiin kaavaprosessi johtaa. Junnin mukaan vain neljä prosenttia nuorista pitää kirkkoa kiinnostavana työnantajana. Ukrainan ortodoksinen kirkko pyrkii levittäytymään Suomeen Ukrainassa toimiva Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksinen kirkko (UOC) on ryhtynyt aktiivisesti etsimään Suomesta jalansijaa, vedoten ukrainalaisten sielunhoidollisiin tarpeisiin. Erityislailla annetaan yleislakia täsmentäviä, täydentäviä ja siitä poikkeavia säännöksiä. – Lainsäädännön hierarkiassa erityislain pitäisi mennä yleislain edelle. Muiden ortodoksisten kirkkojen edustustojen perustaminen Suomen ortodoksisen kirkon alueelle on Leon mukaan ”kestämätöntä ja kanonisen lain vastaista”. toukokuuta.Viime vuonna Ruotsin kirkkoon kohdistui hakkerointija kiristyshyökkäys. Piispan mielestä ratkaisu Kaavin kirkosta on kiireellinen ja tärkeä. Rauhan Sanan lähetysjohtaja Jukka Paananen kertoo, ettei hän ole keskustellut piispan kutsumisesta Kempeleen Suvijuhlien järjestäjien kanssa. – Kirkko näyttäytyy mediassa vähän tunkkaisena ja jälkijättöisenä instituutiona esimerkiksi tasa-arvoasioiden suhteen. K enellä on valta päättää kirkon suojelusta. Oulun Rauhan Sana vastaa itsenäisesti Suvijuhlien järjestämisestä ja ohjelmasta. Liitot vetoavat nyt kirkolliskokoukseen, jotta seurakuntatyön ja kirkon alojen tulevaisuus näyttäisi paremmalta. Kirkkoa ei aiemmin ollut suojeltu mitenkään. – Tätä kysymystä ei tietääksemme ole testattu missään oikeusasteessa. Kyse on siitä, onko kunnalla maankäyttöja rakennuslain perusteella toimivaltaa ryhtyä suojelemaan kirkkoja, joiden suojelusta ei ole tehty päätöstä kirkkolain perusteella Kuopion evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä on tehnyt asiasta kunnallisvalituksen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Seurakuntayhtymässä heräsi huoli siitä, olisiko mahdollista, että päätös saisi näin lainvoiman. – Kuntalaki sanoo, että virheellinen päätös pitää viivytyksettä palauttaa valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Aiemmin harjoittelupaikat saatiin täytetyksi, mutta nyt hakijoita on ollut pahimmillaan alle 30. Hän arvioi, että piispa on ollut mukana noin puolilla Suvijuhlista. Muutos tuli Kuopion seurakuntayhtymälle yllätyksenä, eikä sillä ollut mahdollisuutta antaa asiasta lausuntoa. TUIJA PYHÄRANTA Kaavin kirkko on huonossa kunnossa, ja seurakunta on harkinnut kirkon purkamista. Kun tiedetään valituksen lopputulos, voidaan miettiä jatkoa
Sallisiko Israel ydinasein varustetun Iranin. Niinpä Iran käyttää sijaistaistelijanaan Hamasia. Niistä tärkein on Libanonissa ja Syyriassa toimiva šiialainen Hizbollah-terroristijärjestö. – Ikävä kyllä Suomessa juutalaisten ei ole turvallista tehdä niin, Israelin suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov sanoo. Näistä haastatteluista ei välity kuvaa julistavasta ateistista vaan pikemmin syvällisesti uskonkysymyksiä pohtineesta ihmisestä. – Heillä ei aina ole kuitenkaan ymmärrystä näistä asioista. Niissä – mielenosoituksissa tai konferensseissa – korostuvat hänen mukaansa liikaa pro-palestiinalaiset äänenpainot, ilman että samanaikaisesti muistettaisiin Israelin oikeus olemassaoloonsa. – Iran on jo kauan rahoittanut ja aseistanut Hizbollahia. huhtikuuta yli 300 ohjuksen ja muun aseen voimin. Hän viittaa tässä yhteydessä Hamasin peruskirjaan (Hamas Charter 1988), joka tähtää Israelin tuhoamiseen. Alajärven seurakunnan kirkkoherra katsoi, ettei Joensuu voi esiintyä Alajärven kirkossa. Uskonnollisten johtajien Suomessakin pitäisi Ben-Yaakovin mukaan puhua enemmän antisemitismiä ja terrorismia vastaan. Israelin Suomen-suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov muistuttaa, että Iran on ollut Israelin kimpussa jo vuosikymmenien ajan apuriensa kautta. viiliuhreja on tullut kymmeniä tuhansia. Tapahtunutta on maan sisäpoliittisessa keskustelussa luonnehdittu armeijan ja muiden organisaatioiden tiedustelun totaaliseksi pettämiseksi. Tarkemmin kyse on muusikko Mikko Joensuusta, jonka piti esiintyä lapsuutensa kotikaupungin kirkossa elokuun lopussa osana kaupungin järjestämän Alvar Aalto -viikon ohjelmaa. ilmiö & näkökulma Muusikko Mikko Joensuu on käsitellyt suhdettaan Jumalaan ja lapsuutensa hellutailaisuuteen monilla levyillään. Onko muusikon vakaumus todella peruste tai este kirkkotilassa konsertoimiselle. Konserttipaikan vaihtumisesta uutisoineelle Ilkka-Pohjalaiselle kirkkoherra Ismo Lehto kertoi syyksi Joensuun ”viimeaikaiset julkiset puheenvuorot”. Kaupunki oli sopinut Joensuun konsertista seurakunnan kanssa ensin suullisesti ja sitten kirjallisesti. TUIJA PYHÄRANTA tuija.pyharanta@kotimaa.fi S aako ateisti musisoida kirkossa. K i r k o l l i s e s ta näkökulmasta kiinnostavaa Joen suun musiikissa on, että hän Mikko Joensuu ei kelvannut Alajärven kirkkoon, vaikka hänen kappaleensa ovat kuin rukouksia ” Rohkenen epäillä, että monissa kirkoissa on kuultu myös Joensuun tuotantoa jumalattomampaa musiikkia. Kappaleen sanat ovat juuri niin hurskaat kuin nimi antaa ymmärtää. JUSSI RYTKÖNEN Hagit Ben-Yaakovin pidempi haastattelu on luettavissa netissä osoitteessa kotimaa.fi. I ran iski Israeliin 13. – Kyseessä on valloitushaluinen uskonnollinen ideologia. Suurlähettilään vastaus on lyhyt: Ei. Hän on puhunut helluntailaisesta uskosta irtautumisestaan vuosien varrella muun muassa Kotimaan (2019), Ylen (2016) ja Rumban (2016) haastatteluissa. Hän on huolissaan antisemitismin kasvusta Suomessa. – Se näkyy esimerkiksi akateemisessa maailmassa. Ensinnä tekee mieli kysyä, miten on mahdollista, että Joensuun vakaumus tuli kotipaikkakunnan seurakunnalle yllätyksenä sen jälkeen, kun kirkko ensin oli auliisti luvattu konserttipaikaksi. Tilanne ei tosin ole Suomessa yhtä huono kuin vaikkapa Yhdysvalloissa, koska juutalaisia tai israelilaisia opiskelijoita on täällä niin vähän. Tätä hieman erikoista kysymystä on nyt pohdittu Alajärven seurakunnassa. Kirkkoherran lausuntojen mukaan kyse ei nimittäin ollut siitä, minkälaista musiikkia Joensuu olisi kirkossa esittänyt, vaan siitä, mitä muusikko on julkisuudessa uskontosuhteestaan puhunut, siis hänen vakaumuksestaan. Tätä ei saa hyväksyä. Hamasin terrorihyökkäys aiheutti Israelin hyökkäyksen Gazaan. Hamas murhasi yli tuhat israelilaista ja otti satoja panttivankeja. Hän on urallaan saanut muun muassa arvostetun Teosto-palkinnon ja kriitikoilta runsaasti kiitosta. | Kuva: Freija Özcan käyttää sanoituksissaan runsaasti uskonnollista kuvastoa. Joskus Suomessakin on otettava tämä ilmiö puheeksi. Israel häiritsee tätä ”suurta suunnitelmaa”. Joensuu kun ei varsinaisesti ole pitänyt vakaumustaan vakan alla. Suurlähettilään mukaan Iran kiistää kokonaan Israelin olemassaolon oikeuden. Olemme siitä hyvin huolissamme. – Hän on kertonut irtautuneensa uskosta ja että Jumalaa ei hänen mukaansa ole olemassa, Lehto perusteli seurakunnan kantaa Ilkka-Pohjalaiselle. Nyt konsertti on siirretty koulukeskuksen auditorioon. uutiset ”Israel on jatkuvan hyökkäyksen kohteena” haastattelu | Israelin suurlähettiläs Hagit BenYaakov muistuttaa Iranin kiistävän Israelin olemassaolon oikeuden. Kyseessä ei suurlähettilään mukaan ole vain Iran tai vain jokin sen kansallinen ideologia. Israelin ja sen vastustajien kriisi ei ole suurlähettilään mukaan ”puhtaasti uskontojen sota”. Vie minut kotiin, oi Herra). Hetken koko maailma pidätti hengitystään. Olemme pohjoisrajallakin olleet sen jatkuvan hyökkäilyn alaisena lokakuusta lähtien, Ben-Yaakov sanoo. Jos näin on, niin ehkäpä vakaumusta kannattaisi tiedustella jo siinä vaiheessa, kun konsertista sovitaan. Israelilaiset opiskelijat ovat suurlähettilään mukaan kuitenkin Suomessakin peloissaan siitä, mitä on tapahtumassa yliopistoissa. Musiikki on nyt kuitenkin sivuseikka. Minusta terroristit ovat kidnapanneet uskonnon ja se on valitettavaa. Mikko Joensuu on helluntailiikkeen parissa kasvanut ja sittemmin liikkeestä irtautunut muusikko. Se on häiritsevä komponentti, jota Iranin, sen liittolaisten ja muiden Israelin vihollisten mielestä ei pitäisi olla. Toiseksi ihmetystä herättää varsinainen syy, jonka perusteella lupa käyttää kirkkoa evättiin. Ihmisten on suurlähettilään mielestä voitava tuntea olonsa turvalliseksi, jos he kulkevat kadulla kansallisissa tunnuksissaan tai väreissään ja puhuvat kansallista kieltään. | Kuva: Jukka Granström 8~ ~9 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. – Ihmiset pelkäävät pitää kaulassaan Daavidin tähteä tai puhua hepreaa, koska heitä häiritään. Šiialaisella Iranillahan on konflikti myös [sunnalaisen] Isis-järjestön kanssa. Kaupungin tiedotettua konsertista ilmoitettiin seurakunnasta kuitenkin, ettei konsertti sovikaan kirkkoon. Ben-Yaakov muistuttaa myös antisemitismin noususta maailmalla ja Suomessa. Hamasin hyökkäys oli Ben-Yaakovin mukaan pahin juutalaisiin kohdistunut joukkomurha natsi-Saksan holokaustin jälkeen – ja sen syyt olivat pohjimmiltaan samat. Rohkenen epäillä, että monissa kirkoissa, ehkä jopa Alajärvellä, on soitettu myös Joensuun tuotantoa jumalattomampaa musiikkia. Kysehän ei ole Israelin ja palestiinalaisten konfliktista, vaan Israel taistelee Hamasia vastaan voidakseen olla jatkossakin juutalaisten valtio. Erityisesti hän viittasi Joensuun haastatteluun Ylellä 10.3.2024. Israelin suurlähettiläs Hagit Ben-Yaakov Hamasin terroristien lokakuussa Gazaan sieppaamien israelilaisten kuvien äärellä. – Mutta terroristiryhmät voivat kaapata uskonnon omaan käyttöönsä: islamin, kristinuskon – jopa juutalaisuuden. Kirkkoherran johdolla on tultu siihen tulokseen, että ei saa. – Israel on Iranista katsottuna ”juutalainen entiteetti”. Sota on nyt raivonnut kuukausia ja myös palestiinalaisia si” Ihmiset pelkäävät pitää kaulassaan Daavidin tähteä tai puhua hepreaa, koska heitä häiritään. Osa Joen suun kappaleista on kirjoitettu rukouksen muotoon, kuten Amen 1 -levyn Take Me Home oh Lord (suom. Hamasin lokakuinen hyökkäys yllätti Israelin
Velvoite perustuisi lainsäädäntöön. Edelleenkään Suomessa ei ole suunnitelmaa siitä, miten ihmisiä tuetaan perusdigitaitojen oppimisessa. Digiasioista vastaava toiminnanohjaaja Susanna Tuominen on huomannut, että viime aikoina yksi ongelma on noussut tapaamisissa ylitse muiden. Toukokuun alussa aloitteella oli runsaat tuhat allekirjoitusta. Palveluun saa yhteyden soittamalla numeroon 029 5000. | Kuva: Pauli Reinikainen 10~ ~11 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. Jatkuva tarve tunnistautua verkkopalveluihin on Isotalon mukaan rasittavaa. Riihimäen kirjastossa on juuri päättynyt senioreille tarkoitettu viikoittainen digiopastus. Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd), 72, olisi pudonnut digikelkasta jo aikoja sitten ilman eduskunnan it-tuen apua. Lainsäädännössä on turvattava kasvokkain asiointi, Topo vaatii. Häntä pelottaa se, että erilaiset koodit yleistyvät jo asuntojen ovissakin. Useimmat digiopastuksessa käyvät ovat pyytäneet asentamaan laitteisiinsa sovelluksia. Digiopastuksessa kysellään, onko puhelimeen tullut viesti huijaus vai aito. Digija väestötietovirasto tarjoaa kansalaisneuvontaa digiasioissa. – Kaikki tieto on netissä, mutta oleellisen tiedon löytäminen voi olla ikäihmiselle todella hankalaa. Tietoturva aiheuttaa muitakin pelkoja. Topon mukaan yhteiskunnassa on ”sokea piste”. Esimerkkinä ovat pankkitunnukset, joita saatetaan säilyttää rahapussissa. Ihmiset opetetaan siihen, ettei olla tekemisissä toisten kanssa, hän tuhahtaa. – Ikäihmiset saattavat kertoa pankkitunnuksensa jollekin tuttavalle, jota he pyytävät auttamaan verkkopankin käytössä. Seniorit kertovat, mikä digissä mättää – Moni on pulassa, kun asiointi tyssää yhdenvertaisuus | Sadat tuhannet ikäihmiset kamppailevat pysyäkseen mukana digitalisoituvassa Suomessa. – Hiljattain eräälle henkilölle oli tullut viesti sähkölaitokselta, jota hän luuli välittömästi huijaukseksi, vaikka se ei sitä ollut, Tuominen sanoo. Siinä missä suomalaisista 75–89-vuotiaista internetiä käytti päivittäin vain 28 prosenttia, vastaava luku Tanskassa asuvien keskuudessa oli 48 prosenttia. Osa yrityksistä on ilmoittanut, että ne eivät ota enää vastaan käteistä. Salasanarumba aiheuttaa ahdistusta. Ei pankkitunnusten käyttöönotto tällaiselle ikäihmiselle mitenkään helppoa ollut, mutta nyt olen oppinut tilaamaan melkein kaikki laskut verkkopankkiin. Kaiken kaikkiaan päivitykset tuntuvat olevan senioreille yllättävän iso asia. Topo ihmettelee, ettei verovaroin ylläpidettävää palvelua juuri mainosteta ja varsin harva on siitä tietoinen. Vakuutusyhtiön kanssa voi olla vaikea toimia ”perinteisin” Kansalaisaloite esittää kunnille velvollisuutta digitukeen Suomalainen Naisliitto julkisti viime helmikuussa kansalaisaloitteen, joka esittää kaikille kunnille velvoitetta digitukipisteiden perustamiseen. Suosituimpia ovat Facebookin sekä VR:n, Matkahuollon ja Fimlabin sovellukset. Joskus tunnistautumista vaaditaan silloin, kun älylaite ei olekaan mukana. M inulla on vielä tällainen mummokännykkä, Seija Hellström, 78, kertoo. Eniten Hellströmiä harmittaa se, että ikäihmisiä ohjataan joka paikassa verkkoon. Lainsäädännössä pankkeja on velvoitettu turvaamaan asiointi kasvokkain ja puhelimitse sekä tukemaan asiakkaita sähköisessä asioinnissa. – Olemme menneet liian pitkälle siinä, että pankkipalveluita on saanut karsia näin rajulla kädellä. Ei ihmisille voi aiheuttaa sellaista tunnetta, että he ovat toisen luokan kansalaisia. – Pitäisi kertoa selkeästi, miten asiointi turvataan niiden ihmisten kohdalla, jotka eivät syystä tai toisesta asioi sähköisesti. Kaikilla ei ole käytössään pankkitunnuksia, joita tarvitaan verkkopalveluihin tunnistautumiseen. Suomen Pankki on jo puuttunut käteisen rahan käyttömahdollisuuksiin. Puolisollani on älypuhelin, johon on tullut huijaussoittoja ulko” Minä olen aina ollut sellainen ihminen, joka tykkää puhua nenät vastakkain ihmisten kanssa. Helsingin kaupungin vuonna 2021 julkaiseman tutkimusraportin mukaan suomalaiset 65–74-vuotiaat käyttävät nettiä vähiten Pohjoismaissa. Verkkopalveluita Hellström käyttää mieluiten tietokoneella, koska siinä on iso näyttö. PAULI REINIKAINEN Pirjo Isotalo, Seija Hellström ja Ilpo Paananen keskustelivat digiasioista Riksulassa Riihimäellä. Senioreita askarruttaa, mihin tiedot joutuvat, jos puhelimella tekee jotain ”väärää” ja voiko joku ulkopuolinen päästä laitteelle. Hän on huolissaan siitä, että Kela siirtää palveluitaan digitaalisiksi ja veroilmoituskin neuvotaan tekemään verkossa. Meitä pyydetään auttamaan älypuhelimen päivittämisessä. Kiljunen tunnustaa olevansa avuton esimerkiksi junaja lentolippujen ostamisessa. – Perustason digitaitojen opetusta ei ole annettu kenenkään vastuulle lakisääteisenä tehtävänä. – En oikeastaan tarvitse älypuhelinta mihinkään. – Nuoremmat voivat toimia digissä ja hyvä niin, mutta meitä vanhempia ei pidä siihen pakottaa. Tähän ryhmään kuuluvat eivät ole koskaan käyttäneet nettipalveluita. Facebookissa hän kertoo olleensa jo 11 vuotta. Päivi Topon mukaan on kuitenkin kokonaan eri asia, miten velvoitteita pankeissa tulkitaan eli kuinka monessa konttorissa on esimerkiksi mahdollisuus nostaa käteistä rahaa tai hoitaa peruspankkipalveluita kuten maksaa laskuja. Vanhuusasiavaltuutettu Päivi Topo ajaa julkiselle sektorille lakisääteistä velvollisuutta turvata seniorien asiointi ilman digitaalisia välineitä. Kansalaisaloitteen pitää kerätä puolessa vuodessa vähintään 50 000 allekirjoitusta, jotta se etenee päätöksentekoon. – Laskujen maksusta tuli kallista. Pakon edessä hän hankki itselleen verkkopankkitunnukset. Hellströmin puhelin ei edusta uusinta uutta, mutta ajaa asiansa. Viisi euroa laskun maksusta on aivan liikaa. Hellström lukeutuu siihen verrattain valveutuneiden seniorien ryhmään, jossa tietokoneen käyttö kuuluu jokapäiväiseen elämään. Suomessa on vanhuusasiavaltuutetun mukaan 330 000 digitaitojen ulkopuolella olevaa yli 65-vuotiaista. Hän pitää yhteiskunnan kehitystä ikäsyrjintänä. Minä olen säästynyt niiltä, koska puhelimeni on vanha. Jos sähköpostia ei ole käytössä, monen asian hoitaminen voi vaikeutua. – Moni kysyy päivityksistä ja siitä, miten niiden kanssa pitäisi toimia. Moni haluaa puhelimeensa myös 112-hätänumerosovelluksen. Yhteiskuntaa kehitetään teknologian, ei ihmisten ehdoilla. Senioreilla pitää olla oikeus siihen, että palveluita voi käyttää muutenkin kuin digitaalisesti. Susanna Tuominen on pannut merkille, että turhautuminen digitalisoituvaan yhteiskuntaan on kasvussa. Hän on yksi Riihimäen Matkakeskuksessa toimivan Riksula-päiväkeskuksen asiakkaista. – Taistelen itse digivälineiden kanssa. ”Monet tahot, kuten järjestöt ja pankit, tekevät ansiokasta työtä ihmisten digikouluttamiseksi, ja tätä työtä kannattaa ja pitää edelleen tukea. – Tavallisen ihmisen kurittaminen on viety digitaalisuuden hengessä äärimmilleen. Tiedonhaun osaamisen lisäksi vaaditaan teknistä osaamista, Tuominen korostaa. Seniorit ovat älylaitteen käyttäjinä varuillaan, mutta joissakin asioissa varovaisuutta voisi olla Tuomisen mukaan enemmänkin. Riittää, että voin soittaa ja lähettää tekstiviestejä. Samaan aikaan Petteri Orpon (kok) hallitus on ajamassa eteenpäin lainsäädäntöä, joka muuttaa viranomaisasioinnin ensisijaisesti sähköiseksi. keinoin. Riksulassa aamupäivää viettävä 84-vuotias Pirjo Isotalo ei ymmärrä, miksi niin moni on nykyisin nenä kiinni puhelimen näytössä. uutiset mailta. Kaikki pyydetään katsomaan netistä. Osa ei uskalla tunnistautua, vaikka tunnukset olisivat käytössä. Digitaidoista on tullut nopeassa ajassa kansalaisten perustaito, mutta Suomessa osa kansalaisista ei ole saanut läheskään riittäviä valmiuksia digipalveluiden käyttämiseen. Parhaimmillaankaan tämä tuki ei kuitenkaan tavoita erityisesti matalimmin koulutettuja ja kaikkein iäkkäimpiä”, aloitteessa kirjoitetaan. – Minä olen aina ollut sellainen ihminen, joka tykkää puhua nenät vastakkain ihmisten kanssa. Kiljunen saa tämän tästä yhteydenottoja senioreilta, jotka eivät pysty hoitamaan asioitaan. Yhä useampia palveluita siirretään nettiin ja luullaan, että ihmiset osaavat niitä käyttää. Minä en katso koskaan sieltä vaan haluan puhelinnumeron. – Pitääkö hautaankin pian tunnistautua. Tukipisteitä tulisi olla aloitteen mukaan myös syrjäseudulla. Se on vihonviimeistä, että kaikki pitää tehdä älypuhelimella. Turhautuminen iskee, kun asioita ei saa hoidettua puhelimitse. He ovat todella varovaisia niiden kanssa, Tuominen kertoo. Hän katsoo tehtäväkseen toimia digihädässä olevien seniorien äänitorvena
” Opin jo kauan sitten, että kun sanon ääneen kriittisen näkemyksen, joku voi suuttua. E letään vuotta 2024 ja elämänmeno on kovin levotonta suunnalla ja toisella. Jotta joku voisi kuitenkin vielä vähän suuttua, tässä vastaukseni yleisimpiin kirkon arvokysymyksiin, sekä muutamia konkreettisia uudistusehdotuksia. Vain kristittyjä Kauan sitten lukemassani Antti Tuurin kirjassa Kylmien kyytimies on muistinvaraisesti kerrottuna seuraava kohtaus. Toivon ja rukoilen, että saamme voimaa ja oikeuden rakastaa parisuhteissamme toisiamme sillä kunnioituksella ja luottamuksella, mihin pystymme. mielipiteet Vaarallista rakkauttako. He halusivat avioliittonsa siunattavan kirkossa. Vastaukset kirkkoa repiviin kysymyksiin AMANDA HIEKKATAIPALE toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on yhteisödiakoni Helsingin Malmilla. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Jotkut ovat ihan varmoja, että vanhanajan ikiaikainen avioliitto on nyt vakavasti uhattuna. Niiden kanssa eletään. Se on elämää. Voiko olla rakkautta, jota Jumala ei siunaa. Rakkaus ei ole oppia ja perinteitä. ” Avioliitto ei ole meillä uskomisen kohde. Nämä muutamat esimerkit hyvinkin keskeisistä uskomme perusteista eivät kuitenkaan ole muodostuneet kompastuskiviksi. Kirkon tehtävä olisi yhdistää, ei erottaa. Kirkon on rohkeasti hoidettava edelläkävijän osa, joka sille kuuluu. Eikö meille riitä, että Jeesus on Herra. Lähetyksen linjausasiakirjaa rikkoneiden lähetysjärjestöjen ja evankelis-luterilaisen kirkon välisen perussopimuksen purkaminen. Kristillinen yhteys kuuluu kaikkiin parisuhteisiin ja ihmisten väliseen yhteyteen. Kysymys yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta: rasismin, äärioikeiston ja syrjinnän vahvistumisen mahdollistavan sekä heikoimmassa asemassa olevien tilannetta kurjistavan talousja sosiaalipolitiikan johdonmukainen kritisointi kaikilla kirkon päätöksenteon ja operatiivisen toiminnan tasoilla. Kirkolliskokoukseen kiintiö diakoniakoulutetuille edustajille kolmisäikeisen viran perusteella. JAAKKO KIVISAARI kirkkovaltuutettu, Paimion seurakunta ” Rakkaus ei ole oppia ja perinteitä. Mutta kyllä se on, ja vieläpä räikeä sellainen. Kysymys tasa-arvoisesta avioliitosta: vihkioikeuden poistaminen kirkolta. Voivatko joku ja jotkut todella rakastaa väärin. Yksi kristitty kokee ehkä omalla kohdallaan puhuttelevammaksi yhden, toinen toisen, kolmas molemmat eikä näistä ole tarpeen kehittää hirmuisia opillisia riitoja. Kirjoitusten pituus enimmillään 2000 merkkiä. avioliitto | Jos Jumala on Rakkaus, voiko olla sellaista rakkautta, jota Jumala ei siunaa. Kyytimies vastasi: ”En punaisia enkä valkoisia. Tästedes keskityn siihen, miten voin mahdollisimman hyvin auttaa niitä, jotka tulevat pyytämään kirkolta apua. Nyt on etenemisen aika, ei perääntymisen. Kristus ei jaa meitä eri ”käsitysten” mukaan, eikä sano: teitä minä rakastan, mutta menkää te toiset pois, koska ajattelette ja tunnette väärin. Joku kun uskoo ihan oikeasti, että seuraavaksi sitten menee Jeesuksen jumaluus ja lopulta kaikki muutkin kristinuskon ja Raamatun perustotuudet. Voiko jonkun ihan tavallisen ihmisen rakkaus olla todella niin vaarallista ja riskialtista, että tähän ”kriisiin” on koko kirkkoinstituutio nyt kaatumassa. ”Punaisia vai valkoisia siinä kyyditset”, tämä kysyi tiukkana. Paavali, vanha fariseus, totesi, että Jeesus tuli pelastamaan meitä syntisiä ihmisiä, joista hän on suurin syntinen. Mallikkokristittynä en voi olla lukematta raamatustani, että siellä on monistakin asioista rinnakkaisia käsityksiä, joiden kanssa voidaan elää hyvässä sovussa ja jotka valottavat uskomme perusteita eri näkökulmista. Kuljetan suomalaisia.” Jospa kirkolliskokouksessa ei olisi yhtään liberaalia eikä yhtään konservatiivia. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kuinka heidän sitten lopulta kävi. Kirjan päähenkilö kuljetti keväällä 1918 hevoskärryillään Tampereen rajuissa taisteluissa kaatuneita, kylmenneitä. Tämä on pahimman luokan rakenteellista väkivaltaa, joka kirkossa sallitaan opin ja perinteen nimissä. Yhdenvertaisuuslain ulottaminen uskonharjoittamiseen. Ajatellaan, että tästä vaarallisesta ”uudesta rakkaudesta” tulee Pandoran lipas, joka kerran avauduttuaan johtaa kirkon hajaannukseen ja tuhoon. | kolumni | K irkon sisäisiin arvoasioihin vaikuttaminen on hidasta diplomatiaa. Uskon kohde on Vapahtajamme Jeesus. He saivat toisensa ja siunauksen liitolleen – kirkossa! HARRI HENTTINEN kirkkoherra, Vesilahti Raamatussa on rinnakkaisia käsityksiä E läkeläisteologit Juhani Forsberg ja Jouko Martikainen ottivat kantaa piispainkokouksen esitykseen kirkolliskokoukselle rinnakkaisista avioliittokäsityksistä ( Kotimaa 26.4.). Luemme jouluevankeliumeista, että Jeesus-lapsi vietiin Herodeksen pelossa maanpakoon ja toisaalla hänet tuotiin Jerusalemin temppeliin siunattavaksi. Siihen, että menen kuuntelemaan ihmisten asioita sinne missä he kulloinkin ovat ja raportoin kuulemastani eteenpäin. PULMU KARI Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Kirkossa jaksetaan edelleen riidellä siitä rakkaudesta – nyt oikein turbovaihteella. 12~ ~13 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. Jumalanpalveluksessa viihtyvät ovat jonkin aikaa saattaneet havaita kirkossa nuorehkoja miehiä, jotka ovat ilmeisen tosissaan. Pastoraalitutkintojen sekä seurakuntatyön johtamisen tutkinnon avaaminen kolmisäikeisen viran perusteella diakoniakoulutetuille. Te olette samaa sukupuolta! Katsokaa joku toinen seurakunta ja kirkko, missä teidän liittonne voidaan siunata. Tulipa siinä nyt yksi perustavanlaatuisen iso huoli heille lisää muiden keskeneräisten hääjärjestelyiden lisäksi. Kirkkoherran kelpoisuusvaatimusten tarkastaminen. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Lopuksi sitten tärkein. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan. Kuinka kirkossamme voi edelleen olla edes mahdollista evätä kirkkotilojen käyttö ja avioliittoon liittyvät toimitukset joltakin ihmisryhmältä sukupuolen perusteella. Kirkon ”aviokriisi” kestää niin kauan, kun lainsäädännön tasolla edes mahdollistetaan tällainen ihmisen sukupuoleen liittyvä ihmisoikeuksien loukkaus. Kysymys naispappeutta vastustavien ja naispappien kanssa työskentelemästä kieltäytyvien sanktioista ja kirkon lähetysjärjestöjen sopimusrikkomuksista: tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukainen tarkastus ja rikkomuksiin perustuvat vahingonkorvaussanktiot ilman arvotulkintoja. Kaiken tämän kalabaliikin lähtökohtana on se, että kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä rakastaa toisiansa ja haluaisi juhlistaa tämän myös Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja pyytää hänen siunaustaan yhteiselle elämälleen. Siksi olen tullut siihen lopputulokseen, että toistaiseksi en yritä muuttaa kirkon arvoja. HARRI RAITIS Kirjoittaja on 80-vuotias. Jumala on rakkaus Kristus yhdistää meidät ja sanoo meille kaikille: Rakastakaa toisianne niin kuin minä olen teitä rakastanut. Ja siihen, että omat arvoni ovat kondiksessa. Nyt tulee kertomus elävästä elämästä. Tulevaisuudessa vaadin sosiaalista oikeudenmukaisuutta äänestyskopeissa, pienessä mediatilassani, mahdollisuuksissani osallistua julkiseen keskusteluun. Niinkin keskeisestä asiasta kuin Pyhän Hengen vuodattamisesta on kaksi rinnakkaista kertomusta, Johanneksen evankeliumin loppupuolella ja Apostolien teoissa. Opin jo kauan sitten, että kun sanon ääneen kriittisen näkemyksen, joku voi suuttua. Mikä avioliittokäsityksissä herättää niin vahvoja tunteita sekä konservatiiveissa että liberaaleissa kristityissä. Avioliitto ei ole meillä uskomisen kohde. Kysymys diakonaatista, kirkolliskokouksen rakenteesta sekä seurakunnan johtamisesta: kolmisäikeisen viran tunnustaminen. Vaikuttamisesta kiinnostuneet kirkkolaiset kohtaavat yhä uudestaan muuttumiseen taipumattomia institutionaalisia rakenteita ja kammareissa pölyttyneitä arvoja. Olisipa vain kristittyjä! JUKKA KUPARINEN Heretkää nyt jo! Kotimaan pääkirjoitus (3.5.) nostaa esiin tärkeän yksityiskohdan ajan menossa. Joku sanoo, että tässä ei ole kyse yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, että tämä ei olisi ihmisoikeuskysymys. Se on elämää. Tämä on hämmentävä ilmiö, eikä ainoa. Valkoisen puolen ”järjestysmies” pysäytti ajon. Siitä ikkunasta, josta minun on mahdollista raottaa työni todellisuutta ulkomaailmaan, huidon kohti yhteiskunnan päättäjiä, en kirkon. Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme (2 Kor 4, 6–7). Kuitenkin Jumalasta sanotaan, että hän on Rakkaus. Sukupuolesta on tullut avioeste, johon ei itse voi millään tavoin vaikuttaa. Meillä saviastioilla ei ole oikeutta tuomita lähimmäistemme rakkautta. Heidän mukaansa esityksessä sivuutetaan ja mitätöidään tosiasiat ja käytetään epämääräisesti teologisia käsitteitä. On tapahtumassa sellaista mitä synkeät ennusteet eivät osaa ottaa huomioon ennakoidessaan tulevaisuutta menneisyyteen tuijottaen. Heretkää jo niistä ja herätkää näkemään maailman todellisuus, joka vaikuttaa synkältä, mutta jossa orastaa parempaa ennustava muutos. Eipä nyt meillä onnistukaan, kun on tuo teidän sukupuoli. Kirkkolaiva on kömpelö, eikä sen suunta käänny itsestään. Jospa onkin niin, että Jumala kyllä siunaa, mutta ihmiset eivät tahdo eivätkä uskalla. Jumala, joka sanoi: ”Tulkoon pimeyteen valo”, valaisi itse meidän sydämemme. Asia eteni mutta sitten tuli kylmä rätti suoraan kasvoille. Kaksi naista rakastivat toisiansa. Julkinen keskustelu kirkosta ja kirkossa junnaa samaa sukupuolta olevien vihkimisessä tai seurakuntarakenteen kehittämisessä suuntaan, joka ilmentää kohtalokasta antautumisajatusta. Tämän keskustelun keskiössä tuntuvat olevan konservatiivit, liberaalit, papit, tuomiokapitulit ja nyt sitten kaikkivoipainen kirkolliskokous
Katariina Kojo kertoo antavansa äänen niille nuorille aikuisille, joiden kirkkosuhde on syystä tai toisesta etäinen. – Syrjiviä käytänteitä ei voida kirjata kirkkojärjestykseen. Kotimaa tapasi Tuomas Kauppisen, Katariina Kojon ja Leevi Karisalmen ensimmäisen istuntoviikon alla. Moni kuitenkin kuuluu siksi, että kirkko tekee niin paljon hyvää. Tampereen yliopistossa historiaa opiskeleva Leevi Karisalmi, 27, nousi edustajaksi Tampereen hiippakunnan kirkkodemareiden riveistä. Moni kaveripiirini jäsen kuuluu kirkkoon, vaikka he eivät ehkä ole erityisen hengellisiä tai kirkollisia ihmisiä. Kaikkien kolmen uuden kirkolliskokousedustajan puheissa toistuu käsitys yhteisen hyvän edistämisestä, polarisaatiota vastaan taistelemisesta ja sovinnosta. Sekä Kojon mummo että äiti ovat istuneet kirkkovaltuustossa. Yhtäkkiä kirkon kuulumiset alkoivat kiinnostaa taas enemmän. Lisäksi Kojo on ollut aktiivinen järjestöjen luottamustehtävissä sekä opiskelijapolitiikassa. Keitä he edustavat. – Ja ihan yleisesti me länsimaalaiset ihmiset, Kauppinen kiirehtii lisäämään. Siksi minä haluan olla edistämässä osaltani kaikkea sitä hyvää, mitä kirkko tekee ja samalla vähentää niitä jännitteitä, jotka yhteisiä hyviä tavoitteita haittaavat. Haluan olla rakentamassa kirkkoa, en vaan ihmetellä etäältä, että ketkä siellä päättävät ja mitä. Mikä heidät sai asettumaan ehdolle. Ensimmäinen on nuorten ja nuoret aikuiset saavat äänen, toinen kristinuskon globaalista perspektiivistä muistuttaminen. – Haluan antaa äänen tavalliselle, omaa uskonnollista identiteettiään etsivälle ja pohtivalle nuorelle aikuiselle. En silti keksi tällä hetkellä parempaakaan vaihtoehtoa. Rakas, kulahtanut, yhteinen, satuttava ja hyvää tekevä kirkko kirkolliskokous Leevi Karisalmella ja Katariina Kojolla on kokemusta myös puoluetoiminnasta. – Totta kai kompromissi on aina huono kaikille osapuolille. Tampereen hiippakunnasta uuteen kirkolliskokoukseen kolmenkymmenen tienoilla olevia edustajia saatiin kuitenkin peräti kolme. Myös Karisalmi korostaa sen tärkeyttä, että tavalliset rivijäsenet ottavat kirkollisesta vaikuttamisesta selvää ja lähtevät mukaan. Erottavista asioista puhuttaessa pöydälle nousee ensimmäisenä piispojen esitys kahdesta avioliittomallista. Riparin jälkeen Kojon yhteys kirkkoon kuitenkin ”vähän katkesi”. Mitä ensimmäistä istuntokauttaan jännittävät nuoret aikuiset sitten kirkolliskokouksessa aikovat tehdä. Katariina Kojo on Kauppisen kanssa eri mieltä. Kun nyt sitten kysyttiin, lähtisinkö ehdolle, päätin ehdottomasti tarttua tilaisuuteen. Tuomas Kauppinen aikoo äänestää sen puolesta. Kuten Kojoakin, myös Karisalmea on aina kiinnostanut sekä hengellisyys että aatteellisuus. Malli kirkolliseen vaikuttamiseen löytyy kuitenkin läheltä. 14~ ~15 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. – Lopulta intouduin lähtemään seurakuntavaaleihin ja päädyin Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Kojolle vaikuttaminen on tullut tutuksi kirkollisten luottamustehtävien lisäksi myös vihreistä, joiden listoilta hän ollut ehdolla muun muassa kunnallisvaaleissa. – Ja Tuomas on itseasiassa ollut isoseni, hän sanoo nauraen. – Joku näistä asioista kuitenkin päättää. Avara kirkko -listalta pääsi edustajaksi myös 29-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri Katariina Kojo. Lasten ja nuorten keskuksen osallisuuskoordinaattorina toimiva, Avara kirkko -listalta valituksi tullut Tuomas Kauppinen, 31 (valituksi tullessaan 30), kertoo pyrkineensä kirkolliskokoukseen jo toista kertaa. – Lähetysseuran ansiosta olen ollut nuoresta lähtien kiinnostunut kristinuskon ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhdistämisestä. Tampereen hiippakunnassa uuteen kirkolliskokoukseen valittiin kolme kolmenkymmenen tienoilla olevaa edustajaa. ” Haluan olla rakentamassa kirkkoa, en vaan ihmetellä etäältä, että ketkä siellä päättävät ja mitä. – Minäkin olen vaikuttanut tuolla maallisen politiikan puolella. Miten he näkevät kirkon. – Ryhdyin aivan sattumalta pari vuotta sitten seuraamaan paria eri somepappia. – Minulla on kaksi tavoitetta. – Hengellisyys ja kristinusko on aina kiehtonut minua, mutta suhteeni kirkkoon ei ole ollut mitenkään erityisen aktiivinen. TEKSTI | NIILO RANTALA – KUVAT | RAMI MARJAMÄKI » K irkolliskokouksen edustajiston keski-ikä on herättänyt keskustelua siitä, kuinka saataisiin nuoria entistä enemmän mukaan päätöksentekoon. Kauppinen painottaa, että Turun kirkolliskokouksen todellisuudessa saattaa helposti unohtua se, miten pieni joukko luterilaiset ovat kristinuskon kontekstissa. Tuomas Kauppinen nyökyttelee. SDP:n aluesihteerinä töitä tekevä Karisalmi kertoo saaneensa perinteisen tapakristillisen kasvatuksen. – Kirkossa on käyty juhlapyhinä ja iltarukoukset luettu. Neljä vuotta sitten taisin saada kolme ääntä, mutta nyt sitten vähän paremmin. Tuomas Kauppinen kertoo kiinnostuneensa kirkollisesta vaikuttamisesta Suomen Lähetysseuran ansiosta. En voi äänestää sen puolesta. Näen kristinuskon vahvana yhteiskunnallisena voimana
– Miten pieni luterilainen kirkkomme määrittelee itsensä suhteessa muihin kirkkoihin ja uskontoihin. Omassa viiteryhmässäni se tarkoittaa usein joogaa tai meditaatiota. Niin Kauppinenkin, joka on keskustellut aiheesta viestintäpalvelu X:ssä. Messuun menemiselle on suurempi kynnys, vaikka tarve saattaa olla sama. Siitäkin kolmikko on yhtä mieltä. Jokainen kolmesta edustajasta kokee yhteiskunnallisen polarisaation säteilevän kirkkoon. Kauppista pelottaa, että moni nuori aikuinen omaksuu kristinuskosta liian jyrkän tai virheellisen kuvan. Silti syrjiviä käytänteitä vastaan tulee taistella. Karisalmi palaa uudelleen uskonnollisuuteen liittyvän vaatimustason äärelle. – Nyt 2000-luvulla äärilaidat ovat vaan levinneet alati kauemmas toisistaan ja se näkyy kirkossakin. – Miten päin vaan äänestääkään, niin aina äänestää väärin. Yhteiskunnallinen polarisaatio säteilee kirkkoon. Karisalmi muistuttaa, että pitkään eri yhteiskuntaluokat ja poliittiset suuntaukset mahtuivat samaan kirkkoon. Karisalmi on harmissaan siitä, että kirkon kasvot ovat usein melko konservatiiviset. Näen, että piispojen kompromissiesitys on silti pieni askel eteenpäin. – Toivon, että kirkolliskokous etsii ja löytää kirkon ykseyttä tukevia ratkaisuja. Uusia tulenarkoja aiheita kuitenkin varmasti syntyy muuttuvassa maailmassa. Yksi ratkaisu voisi nuorten edustajien mukaan olla siinä, että kirkon kasvot mediassa monipuolistuisivat. Karisalmi uskoo, että nuorten aikuisten hengellinen kaipuu on jopa kasvanut sotien ja maailman uhkakuvien keskellä. Nämä tulevat olemaan suuria keskusteluja. Kuinka paljon kirkko oppii jatkossa laajentamaan uskonkäsitystään. Myös Kojo hahmottaa samoin. Kirkkoon täytyy saada mahtua eri tavalla ajattelevia. Stereotypiat ja mielikuvat istuvat vahvassa. Etsijöille on oltava tilaa. Kauppinen on samaa mieltä. ” Suurin osa meistä nuorista aikuisista on kuitenkin kirkossa hiljaa. Kauppinen kertoo, että poteroitunut kirkko olisi syytä saada näyttämään yhtenäisemmältä. Tästä päästään polarisaatioon. – Olen todella turhautunut siihen, että kristilliset arvot liitetään konservatiivisiin näkemyksiin. Tarve uskonnollisuudelle ja hengellisyydelle ei ole kuitenkaan katoamassa mihinkään. Kun kunnanjohtaja, yrittäjä ja työmies astuivat sisälle, niin tittelit saattoivat unohtua. Kojo näkee samoin. – Se on ikävä sana, mutta se nousee mieleen. Myös Karisalmi kokee tilanteen haastavaksi. 16~ ~17 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. Välillä tuntuu siltä, että Kristuksen ruumiilla on kaksi napaa. – Joskus neljänkymmenen vuoden päästä avioliittokysymys saattaa olla jo historiaa, ainakin toivottavasti. Kristinuskosta koitetaan tehdä kovien arvojen keppihevosta. Miten kirkko voisi tähän tarpeeseen sitten vastata. – Luterilaiseen kirkkoon kuuluu paljon ihmisiä, jotka uskovat korkeampaan voimaan, mutta uskonnollinen kieli tuntuu etäännyttävältä ja vieraalta. Kojo on puolestaan huolestunut nuorten miesten konservativisoitumisesta. Pelkään, että se tulee näkymään myös kirkossamme. Kauppinen kertoo monen luulevan, että vasta kun uskoo sataprosenttisesti niin kuin uskontunnustuksessa seisoo, on oikea kristitty. – Suoritusyhteiskunta lisää pysähtymisen tarvetta. – Tällainen suoritususkonnollisuus on ongelma kirkolle. – Jos kirkko nähdään vain vanhoillisena moraalinvartijana, menee paljon ohitse. Kauppinen uskoo, että myös keskustelu lähetysjärjestöistä tulee jatkumaan. Sitäkin kuvaa olisi kehitettävä. Uudet edustajat uskovat, että vaikeat keskustelut eivät kirkosta lopu tulevaisuudessakaan. Kauppinen ryhtyy listaamaan. Kaikki kolme kokevat yhdeksi suureksi haasteeksi uskonnollisuuteen liitetyt suoritusulottuvuudet. Uusia kiistoja on Kauppisen mukaan odotettavissa. Kuinka pitkälle uskonnollinen kieli voi taipua ja muuttua. Kirkko yhdisti. – Sukupolvemme on todella polarisoitunut ja jako sukupuolten välillä valitettavan selvä. Miten suhtaudumme esimerkiksi kasvavaan muslimivähemmistöön ja uushenkisyyden haasteisiin. – Suurin osa meistä nuorista aikuisista on kuitenkin kirkossa hiljaa. – Nyt on keskityttävä siihen, mikä meitä yhdistää, eli evankeliumiin. – Monella on se käsitys, että kirkkoon ei ole tervetullut silloin tällöin tai silloin, jos uskoo vain vähän. Ja vitsinä lisättäköön: sehän on kirjaimellisestikin hyvä sanoma. Karisalmen mukaan tällä hetkellä ne, jotka huutavat eniten, saavat helpoimmin äänensä esiin. Sehän on parasta mitä meillä on tarjota. Miten saisimme kristinuskon näyttämään vastakulttuurilta, jossa lähimmäisenrakkaus ja heikoimmista välittäminen ovat keskiössä. Kojo kuvailee, että monen nuoren aikuisen silmissä kirkko on kulahtanut. – 1900-luvulla kirkko oli vielä jossain määrin kuin julkinen sauna. Suunta on oikea
Kesällä Matinniemi tekee kirkkokiertueen Suomessa luottopianistinsa Jenna Ristilän kanssa. Sanna Matinniemi tulee ”hyvin tavallisesta hengellisestä taustasta”. Saksat yhdistyivät 3.10.1991. Kirja kuvaa myös DDR-diktatuurin synkkiä puolia. – Kaikella pahalla täytyy olla vastaliike. – Kunnioittamme omia juuriamme kansanlaulujen kautta. Niiden kautta Hoyerin historiikki etenee kohti loppupistettä, eli Itä-Saksan 1980-luvun lopun poliittista ja taloudellista konkurssia. Valtiojohtoinen suunnitelmatalous tarjosi perusongelmistaan huolimatta kaikille opiskelupaikat, työtä, perusturvaa ja vapaa-aikaa. Neuvostomiehityksen vuoksi syntyneen Itä-Saksan poliittinen historia sisälsi vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Muusikot: Polun houseband, joht. J uice Leskinen ei ole ainoa Juankoskelta maailmalle lähtenyt laulutaiteilija. Seurakuntapastori Raivo Savik, Helsinki. Kattava päivähoito mahdollisti naisten laajan työssäkäynnin. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 19.5. Ke 22.5. Matinniemi ja Chakar esittävät Helsingin konsertissa rakastettujen ooppera-aarioiden ohella sekä suomalaisia että kurdinkielisiä kansanlauluja. Jotta päästään eteenpäin talouden synkkyydestä kohti tulevaisuuden toivoa, pitää olla visioita. Ihmiset elivät omaa pientä arkeaan ja omasta maasta tunnettiin ylpeyttäkin – vaikka esimerkiksi oikean kahvin kaltaista ihmetuotetta ei kaupasta aina saanut. – Kristilliset arvot olivat tärkeitä. nuorisomuusikko Elias Rautiainen. Merenalaisen maailman ihmeiden seuraaminen tuntuu samaan aikaan rentouttavalta todellisuuspaolta ja vahvalta kiinnittymiseltä todellisuuteen. Rauhaa sydämestä sydämeen -konsertin yhtenä tavoitteena on toimia näkyvää ja näkymätöntä rasismia vastaan. Nukkuessaan ne saattavat nähdä unia. Ke 22.5. He ovat opetelleet toistensa kieliä, ja ohjelmistossa on duettoja. – Musiikissa itsessään voi olla korkeat, hyvät ja puhtaat energiat. Pelätty turvallisuuspalvelu Stasi vakoili kaikkia. 550 sivua. Pe 24.5. Tätä taitoa ne käyttävät välillä piiloutuakseen ja välillä pelotellakseen vihollisia. Kun vielä yleisökin tulee paikalle rauhan takia, siinä ollaan jo aika korkeissa värähtelyissä. Pääroolissa ovat kuitenkin mustekalat. Itä-Saksan historia 1949–1990. Ma 20.5. Oli poliittisia vankeja. Radio 1 klo 10 Nuorten aikuisten Polun messu Turun Pyhän Katariinan kirkosta. Seurakuntapastori Oili Karinen, Espoo. FREIJA ÖZCAN | painettua sanaa | ” Musiikissa itsessään voi olla korkeat, hyvät ja puhtaat energiat. Se on minusta aika kaunis asia. Useimmat kansalaisvapaudet puuttuivat. Se on uutta tietoa sisältävää, hyvin kirjoitettua, silmiä avaavaa poliittista ja mikrohistoriaa. Iltahartaus: ma-to klo 18:50, pe klo 18:35, la 18:00 La 18.5. Ne kietoutuvat myös tämän konsertin lauluista välittyviin arvoihin, esimerkiksi lähimmäisenrakkauteen. Taide voi olla vahva vastaliike ihmisten välistä vihamielisyyttä lietsoville voimille, Matinniemi linjaa. Sanna Matinniemellä on kollegoja ympäri maailmaa. – Rasismille tai ”me ja muut” | radio ja tv | -ajattelulle ei ole mitään sijaa elämässäni. Olipa kerran keskellä Eurooppaa kummallinen epävaltio Saksan demokraattinen tasavalta, eli DDR tahi Itä-Saksa. Matinniemi esiintyy mielellään kirkoissa. Elinkustannukset subventoitiin halvoiksi. – Viihdyn hyvin Wienissä, mutta minulla on usein hirveä koti-ikävä. Opetusneuvos Kalevi Virtanen, Helsinki. | viikon kirja | Harppi-Saksan kertomus Katja Hoyer: Muurin takana. To 23.5. kulttuuri Lauluja sovun ja ystävyyden puolesta konsertti | Sopraanot Sanna Matinniemi ja Pervin Chakar haluavat välittää laulujensa kautta rauhan ja rakkauden henkeä. – Kun katsoo mitä kauheaa maailmalla nyt tapahtuu, kaikella pahalla täytyy olla vastaliike. Länteen ei saanut matkustaa. Messun toimittaa Matti Hernesaho, tekstinlukijoina Pauliina Niskakoski ja Pauli Nurmi. Myös kansanlauluissa on spirituaalista latausta. DDR perustettiin 1949, koska Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin joutui toteamaan demokraattisen Länsi-Saksan syntyneen. Kullakin yksilöllä on oma persoonallisuutensa. – Olen hyvin samankaltaisessa lapsenuskossa, mikä minulla on ollut pienestä pitäen. Sellaiset ajatukset hälvenevät täysin, kun on itsekin ulkomaalainen asuinmaassaan. JANNE VILLA Sanna Matinniemen ja Pervin Chakarin Rauhaa sydämestä sydämeen -konsertti Temppeliaukion kirkossa 26.5. Korskea uuspreussilainen militarismi kukoisti: itäsaksalaiset eivät olleet vapaita, eivätkä tasa-arvoisia. To 23.5. Vapautumisessa oli mukana myös DDR:n evankelinen kirkko. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia. Musiikin kautta pystymme puhumaan sydämestä sydämeen, vaikkemme ymmärtäisi toisen kieltä. Oopperalaulaja Matinniemi esiintyy toukokuussa Helsingissä Temppeliaukion kirkossa rinnallaan sopraano Pervin Chakar, joka on taustaltaan Turkin kurdi. Heidän visioissaan Suomi voisi olla ”talous, jossa on vedyntuotantolaitoksia ja josta vedystä tuotettua metanolia vietäisiin Keski-Eurooppaan”. Lopulta DDR kesti vain Länsi-Saksan lainojen voimalla. Muurin takana on monella tavalla hyödyllinen ja hyvä lukea. Hengellistä ohjelmistoakin kaksikko esittää, kuten Tauno Pylkkäsen Pastoralen ja Mozartin Alleluja-motetin. Sen tarinan kertoo nyt uudessa historiikissaan Muurin takana itäsaksalaissyntyinen tutkija Katja Hoyer. Millainen Suomi voisi olla, kun nuorten päättäjien sukupolvi on eläkeiän kynnyksellä. Suomentanut Mari Janatuinen. TUIJA PYHÄRANTA Ainutlaatuiset mustekalat on katsottavissa Disney Plussalla. Toisaalta niissä on paljon tuttua. Rovasti, johtava pappi Jarmo Karjalainen, Espanja. Sanna Matinniemen ja Pervin Chakarin konsertissa kuullaan ooppera-aarioiden lisäksi kansanlauluja ja hengellistä musiikkia. Ne ovat älykkäitä, osaavat käyttää työkaluja ja tehdä yhteistyötä. Ma 20.5. Lyhytikäiseksi jääneen saksalaisen sosialistisen diktatuurivaltion historiikki rakentuu valtiollisen ja poliittisen historian vaiheiden varaan, mutta kirja kertoo myös itäsaksalaisten arjesta. Pe 24.5. klo 15 Toivosta on puhumassa KUA:n toiminnanjohtaja Tomi Järvinen. Lehtori Jorma Pollari, Pelastusarmeija, Jyväskylä. Diakonissa Johanna Summanen, Jyväskylä. | Kuva: Olli Seppälä Jättiläistursas Scarlett ja meribiologi Alex Schnell tutustuvat hienossa mustekaladokumentissa. Vaikka elintaso oli läntisin mittapuin vaatimaton, edusti se itäblokin ehdotonta huippua. Talouskasvua ehkä mitattaisiin jo jollain muulla kuin bruttokansantuotteella. Lapsuudenperhe oli luterilainen. Yle Radio 1 Aamuhartaus ma-pe klo 6:50, la 8:25 La 18.5. Ti 21.5. ” Mielenkiintoisinta kirjassa ovat juuri sen monet kuvaukset, kertomukset ja välähdykset itäsaksalaisesta arjesta. On aina ihanaa tulla Suomeen. Diakoni Risto Aikonen, Ortodoksinen kirkko, Liperi. Näyttelijä Krista Kosonen lukee psalmeja (VT2024). Pidän Suomea älyttömän korkeassa arvossa – se on uskomattoman upea maa. | Kuva: Disney Plus 18~ ~19 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. Miljoonat itäsaksalaiset muuttivat tai lopulta pakenivat Länsi-Saksaan. Atena 2023. Nuo dinosauruksia vanhemmat, kauttaaltaan luuttomat, siniveriset ja hämmästyttävän muuntautumiskykyiset oliot, jotka voivat hetkessä vaihtaa niin ihonsa pintarakennetta kuin väriäkin. Horisontti su 19.5. Professori Seppo Suokunnas, Vantaa. Mielenkiintoisinta kirjassa ovat juuri sen monet kuvaukset, kertomukset ja välähdykset itäsaksalaisesta arjesta. Puhujana Jimmy Hautala. Pastori Juha Takala, Helsinki. DDR oli teollisuusmaa ja 1970-luvulle saakka maa jotenkin vielä toimi. Radio 1 klo 20 Jumalanpalvelus Alavuden helluntaiseurakunnasta. Kaikessa rauhassa seurataan esimerkiksi kookosmustekalan puuhastelua simpukankuoren kanssa. National Geographicin luontodokumentti Ainutlaatuiset mustekalat (2024) vie tutustumaan siihen tursaiden matkassa. Leskisen taustalaulajana teininä esiintynyt Sanna Matinniemi, 34, vaihtoi kevyestä musiikista klassisen musiikin maailmaan jo 16-vuotiaana. Pappi, väitöskirjatutkija Anne Heikkinen, Helsinki. Tätä kysyi Talouselämä (16/3.5.2024) jutussaan ”Suomi irti synkkyydestä” kolmelta nuorelta päättäjältä Tuomas Hoolilta, Katri Kenolalta ja Joonas Oksaselta. Dokumentissa mustekalojen kanssa viipyillään levollisesti. Tällaistakin ihmettä ja kauneutta maailmassa on. Hooli on Winda Energyn toimitusjohtaja, Kenola Keskon kehityspäällikkö ja Oksanen kalastusja metsästysliike Ruodon perustaja ja toimitusjohtaja. Ihmisoikeuksia rikottiin. JUSSI RYTKÖNEN Mustekalojen matkassa | tv-vinkki | Merenpinnan alapuolella on kuin toinen maailma, jossa maanpäällisen elämän säännöt eivät päde. Toisaalta kaukana kotoa oma kansallinen identiteetti korostuu ja kaipuu kotimaahan vain kasvaa. Oppaana on mustekalojen elämää hauskasti kommentoivat näyttelijä Paul Rudd sekä mustekalojen kanssa sukelteleva meribiologi Alexander Schnell. Kun Berliinin muuri 9.11.1989 murtui, oli alun perinkin monella tavalla elinkelvottoman DDR:n loppu käsillä. Hän on opiskellut ja asunut Wienissä vuodesta 2011 lähtien ja konsertoinut useissa maissa. Haluamme tuoda kauniin musiikin välityksellä toivoa, valoa ja rauhan ajatusta tähän tilanteeseen. Kiertotalous olisi kunniassaan. Ti 21.5. Etuoikeutetun poliittisen johdon tolkuttomuudet vieraannuttivat ihmisiä suojautumaan kuoreensa. Säveltäjät ja sanoittajat ovat yleensä syvästi tuntevia ihmisiä ja hyvän asialla. Vastuullisuus tuntuisi luonnolliselta ja työntekijöitä pidettäisiin firman rikkautena
Sen päälle suurelle yleisölle viisikymmentä Kummeli-roolia. – Siinä muodostuu sanaton yhteys. Menin soittamaan kitarat jollekin levylle ja pyysin palkkioksi studioaikaa ja äänittämisen opetusta. Stonessa gospelkaiut jatkuivat, vaikka tarkoituksena ei ollut olla gospelbändi. Seurakunnassa ei kyselty vakaumusta, soittotaidot riittivät. kea, vaikkei olisi himpunkaan vertaa uskossa”. Vaan on tuoreen seitsenkymppisen täytynyt hiljentää työtahtia sekä pistää aisoihin intohimoa vauhtiin ja vaarallisiin tilanteisiin. – Koomista sähläystähän ihmisten touhut ovat. Yhtään gospelbiisiä ei seitsemältä soololevyltä löydy. Vanhan hipin on helppo samastua etenkin Jeesukseen rauhanrakentajana, jolta tulee muutenkin ”puhetta, jota kannattaisi luKuka. Siitä pidän kiinni, se on lähellä sydäntä – rukouksena, kontaktina omaan Jumalaani. Kerrankin oltiin lärvätty jätkien kanssa yötä myöten ja sammuttiin studiolle. Bluesin sininen on suomalaisen sielun väri: surumielisyys, melankolia, pienen ihmisen murheet sopivat synkkyydessään meihin siinä missä puuvillapellon laitaan sata vuotta sitten, Heikki Silvennoinen sanoo. Silvennoinen itse ei koe julistajan roolia omakseen. Kummeli-huuman huipulla katsojaluvut lähestyivät miljoonaa ja livekeikalla oli 40 000 kuulijaa. Silvennoinen korostaa, ettei ole koskaan ajatellut, että uskon takia olisi pitänyt alkaa käyttäytyä ”kuin uskovainen”. Minäkin. Aamulla sisään astui pomoni, nuorisotyön johtaja, ja Tampereen piispa. Terveyttä, muutamia keikkoja, veneilyä ja onkimista. Kuinka sellaista voi kestää. Kirkkosketsejäkin on ollut muutamia. Elämän koomisuus ja tarve kunnon luukutukseen veivät uraa omaan suuntaansa, mutta lapsuuden uskoa Silvennoinen ei ole koskaan menettänyt. Kunnes vakavan haimatulehduksen myötä edessä oli raitistuminen kertaheitolla. Kalenterissa luki piispantarkastus, mutta enhän minä kalentereita selaillut. – Se että annetaan armon käydä oikeudesta kaikille, Heikki Silvennoisellekin, on ollut puhdistava ajatus. Toki ajatukset muuttuvat ja periaatteet joustavat, mutta lapsenuskoni Taivaan Isään ei ole pohjimmiltaan muuttanut muotoaan. Koskaan hän ei ole ”pamahtanut uskoon”, mutta jo lapsuuden mummolassa kuunneltiin iltahartaudet, rukoiltiin ja käytiin kesäisin helluntailaisten teltalla. Koomikkotaitojen pohjana on luontainen kyky nähdä arki humoristisena. Ei mitenkään – selvinpäin. Yksille olin isä, toiselle aviomies, kolmannelle rakastaja ja musadiggareille blueskitaristi. Lisää näkyvyyttä Silvennoinen ei enää kaipaa. Esimerkiksi mitään Kummelissa tehtyä komiikkaa hän ei kadu, vaikka onkin omien sanojensa mukaan tehnyt kaikenlaista, mikä ei ole ollut enää aikoihin sallittua. – En ollut missään vaiheessa siihen hommaan sopiva. Kummeli-sketsien varhaisversiot syntyiTEKSTI | ERJA SAARINEN – KUVA | RAMI MARJAMÄKI haastattelu 20~ ~21 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. Heikki Silvennoisen elämäkerta Nousut ja laskut (Tammi 2024) on nostanut lehtien palstoille salarakkaudet ja pakkoraitistumiset, Kummeli-hysterian ja soittokeikat kotija ulkomaisten muusikkolegendojen kanssa. Ajan myötä tuli tarve ”kunnon luukutukseen” ja irrottautumiseen kristillisestä agendasta. Lähes kaikessa voi nähdä jotain huvittavaa, jos osaa katsoa oikealla tavalla. – Mutta kun naamasta on tullut yhteistä omaisuutta, yllättävätkin pyynnöt ja kohtaamiset pitää ottaa osana työtä. Pidän tunteesta, jonka tuo yhteys tuottaa. Kotona äiti lähetti pyhäkouluun. On ollut siunaus päätyä ammattiin, jossa voi purkaa omia ahdistuksiaan. Ensimmäinen oma yhtye Tabula Rasa kaatui Jukka Leppilammen ja Tapio Suomisen uskoontuloon, mutta samoihin aikoihin Silvennoinenkin ajautui gospelpiireihin – ilman herätyskokemusta, JJ-Studiolla. Silti hän on tyytyväinen elämäänsä erakoituneena poikamiehenä. Tampereen tuomiokirkossa nauhoitettu Musacorner Notre Damen kellosoittaja -väännöksenä hermostutti kanttorin sen verran pahasti, että Kummeli-ryhmä sai kirkkoon porttikiellon. Selkä seinää vasten hän on oppinut, että ihminen voi itse tehdä itseään ehjemmäksi – jo pelkällä asenteella. Suureen julkisuuteen Silvennoisen nosti Kummeli. – Meillä oli muun muassa Teppo Nuorvan ja Jouko Mäki-Lohiluoman kanssa porukka nimeltä Syntisäkit, sillä emme tosiaankaan olleet pyhäkoulupoikia, vaikka gospel olikin asiamme. Catwalk-yhtyeessä se onnistui, Q. Samoin maine ja menestys. Kisällinäytteeksi muodostui oman Frendz bändin ensimmäinen albumi. Elämäänsä hän ei kaipaa enää mitään erityistä. Niin kiire ei saa elämässä olla, etteikö selfietä ehtisi näpätä. Ikään kuin uskon rinnalla ihmisellä ei voisi olla muuta. – Ei ole pakko märehtiä siinä, mikä on päin vittua, kun voi vakuuttaa itselleen, että tästä tulee hyvä päivä, ja ryhtyä kelaamaan asioita, jotka menevät hienosti. Silvennoisen ostettua studion yhteys gospelartisteihin jatkui. – Etenkin bluesmiehet tekevät usein biisejä itselleen kipeistä asioista: rakastumisista, pettämisistä ja jättämisistä. Takana tosin oli jo ura arvostettuna kitaristina muun muassa Mikko Alatalon ja Juice Leskisen bändeissä. – Etenkin 1980-luvun alkupuoliskolla äänitin ja soitinkin muun muassa Outi Terhon, Tarvo Laakson ja Jaakko Löytyn levyillä, Silvennoinen muistelee. vät 1970-luvulla keikkabussissa yhdenmiehen viihdytysjoukossa. Ja mitä enemmän joku yrittää pakertaa vakavissaan, sitä naurettavammaksi se muuttuu. Ja armeliaisuutta. Varjoon jää kuva syvällisestä ja sydämellisestä ajattelijasta. Silvennoisen mukaan vaikkapa Mikko Kuustosta, Heikki Helaa, Harri Rantasta ja häntä yhdistää tietoisuus, että ollaan Jumalan miehiä. Rallin ajaminen on jäänyt, eikä lentolupakirjaa ole tullut uusittua. Tarkoitus ei ollut tehdä gospelia, mutta kristityn kirjailijan Ronald Fairin vakaumus toi teksteihin tiettyä sävyä. 1980-luvulla hän toimi myös seurakunnan nuorisomuusikkona vaimon pakottamana: perheelle piti saada leipää pöytään. Keskeinen on sen sijaan huumorin ilosanoma. Silvennoinen ei kuitenkaan kadu, sillä hommaan liittyi monia hienoja puolia. Valtakunnan koomikon omassa elämässä kaikki ei ole ollut ratki riemuisaa. Viihdyttäjän ura alkoi pikkusiskon kastejuhlassa, jossa pikku-Heikki seisoi pöydällä pöristellen ja arvuutteli, mikä automerkki on kyseessä. U skon Jumalaan ja uskon taivaaseen, toteaa mies, joka suusta on kuultu lähinnä sloganeita tyyliin ”Kyllä lähtee” ja ”Jumankauta juu nääs päivää”. – Vahvistui myös kokemus siitä, ettei minusta ole oikeisiin töihin, vain soittamiseen ja sekoiluihin. – En ole kysynyt, mutta meillä täällä Pälkäneellä on sen verran mukava kirkkoherra, että varmaan kirkkoonkin päästäisiin, jos siihen olisi tarvetta. Kirkossa käyn joskus, tosin aika harvoin. Huumorin ilosanomaa Sketsiviihteestä tuttu Heikki Silvennoinen soitti 1980luvulla gospelbändeissä ja toimi jopa seurakuntamuusikkona. – Seppo Lindell äänitti ja tuotti siellä gospelia. Asioille nauraminen ei vähennä niiden arvoa. Potkuja ei tullut, sanomista kylläkin. Joko se on purettu. – Sielu ei mene yksiin numeroiden kanssa, mutta kroppa alkaa myöntää, että useampi keikka on takana kuin edessä, Silvennoinen myöntää. – Elämänfilosofiani pohjautuu kristillisyyteen. Heikki Silvennoinen, 70 Muusikko, koomikko, näyttelijä, käsikirjoittaja Juuri nyt mielessä: Kunnon loma Minua on koskettanut: Queenin keikka Tampereella ” Sielu ei mene yksiin numeroiden kanssa, mutta kroppa alkaa myöntää, että useampi keikka on takana kuin edessä. Motivaatiotakaan ei kyseenalaistettu. – Välillä on ollut paljon rooleja vedettävänä rinnakkain, päällekkäin ja peräkkäin. Kolme avioeroa ja suuri avosydänleikkaus ovat vaatineet veronsa. Tosin ensikipinä Kummeliin sinkosi Silvennoisen mukaan ensimmäisistä pelleilyistä rippikoululeirin iltaohjelmissa. Mutta ei se tuntunut omalta
Helsingin seurakuntayhtymän viestinnän ylläpitämä Facebook-tili Kirkko Helsingissä on julkaissut jo pitkään niin sanotun Maanantaimeemin. Ytimessä on ajatus, että meillä ei ole keinoja erottaa mielikuvia itse Jumalasta, ja mielikuvamme ovat alttiita muuttumaan oman mielemme mukaisiksi. Keskiajalla tilanne muuttui, kun kirkot alkoivat täyttyä maalauksista ja veistoksista, vaikka niitä pidettiinkin Jumalan kunnioituksen kannalta riskinä. ” Myös uskonnollisia tunteita tai näkemyksiä on syytä ravistella ja pyhyyden pintaa on voitava raapia, jotta voidaan päästä entistä syvemmälle. Tyypillisesti se on muutaman kuvan visuaalinen esitys, johon on lisätty tekstiä. Voimme tunnistaa Jeesus-hahmon poseeraavan pitkälti samaan tyyliin kuin katutaitelija Banksyn kulutuskriittisessä Christ With Shopping Bags -teoksessa. Kuva puhuu voimakkaammin kuin sanat, mikä tekee siitä Sanan kirkossa vaikeammin kontrolloitavan. Vahvoista reaktioista päätellen meemien lukutaito ei ole Suomessa, ainakaan kirkon piirissä, vielä korkealla tasolla. Apulaisprofessori Bradley E. Kun pohditaan meemien vastaanottoa, on sukellettava kirkon ja kuvataiteen historiaan. 22~ ~23 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. Joskus Maanantaimeemi voi hyvin olla niin sanottu maanantaikappale. Sitä ei tarvitse tuomita takavuosien klassisen taiteeseen vertaamalla, kuten Hannu Kuosmanen teki Vartija-lehdessä. Jotta huumori voi olla vaikuttavaa, viestin sisältämän huumorin täytyy olla vastaanottajan tunnistettavissa Näin summaa meemeistä gradun tehnyt Lassi Niininen. Tämä saattaa olla ”kaikkien kansankirkolle” ongelmallista. Kuvia saatettiin pitää epäilyttävinä, osittain juutalais-kristillisen perinteen kuvakiellon vuoksi. Toisaalta myös uskonnollisia tunteita tai näkemyksiä on syytä ravistella ja pyhyyden pintaa on voitava raapia, jotta voidaan päästä entistä syvemmälle. Oman mielikuvan pitäminen totuutena Jumalasta voi päinvastoin olla epäjumalan palvontaa. Eckhartin viestin voisi tulkita, että riski pilkata oikeaa Jumalaa on pieni, koska pilkka kohdistuu vain mielikuvaan, joka voi parhaimmillaankin olla epätäydellinen ja pahimmillaan pahasti vääristynyt. Meemi, jossa Jeesus kannattelee runebergintorttuja, voidaan tulkita monella tavalla. R istillä roikkuu penkkipunnerrusta harrastaneen näköinen proteiinitankattu Jeesus-hahmo. Nykyään kiteytystä on helpompi ymmärtää. Pappi ja esseisti Juhani Rekola on todennut, ettei kristitty voi olla varma, kärsiikö hän totuuden tunnustamisen vai yksinkertaisuutensa ja jästipäisyytensä vuoksi. Niiden ideaa voi tiivistää klassisesti siten, että mikään ei muutu, ellei joku suutu. Toisaalta aina ei voi miellyttää kaikkia, jos haluaa herättää keskustelua. Lienee hyvä kysyä, ratsastiko Jeesus aasilla vai aasi Jeesuksella. Niiden julkaisukulttuurin pitääkin kuulua tietty kapinallisuus, ennakkoluulottomuus ja sopiva ajoitus. Protestanttisessa uskonpuhdistuksessa jotkut, kuten uskonpuhdistaja Jean Calvin, vastustivat voimakkaasti kuvien käyttöä jumalanpalveluksessa peläten niiden johtavan harhaan. Ne ovat myös visuaalisia argumentteja ja oma viestinnän lajinsa. Usein oivallus tai tunnereaktio syntyy niiden yhdistelmästä. Sen analysoitiin edustavan ”armoa alennusmyynnissä. Kaiken tulkinnan ja selittelyn jälkeenkin meemihuumori on vaikea vaikuttamisen laji, jokainen julkaisua ei voi olla napakymppi. Hänen mukaansa ”Jumalaa pilkattaessa Jumalaa itse asiassa ylistetään”. Sitä näkee muun muassa julisteissa ja t-paidoissa. Wigginsin mukaan meemit eivät ole vain pelkkiä kulttuurillisia yksiköitä. Niissä yhdistyvät vaikuttamishalu, intertekstuaalisuus, sisäpiirin vitsit sekä luova ilmaisu. Meemit sulkevat lähes väistämättä osan vastaanottajistaan pois. Sen lanseerasi 1970-luvun puolivälissä evoluutiobiologi Richard Dawkins. Huonoilla kuvilla, huonolla taiteella”. Jotkut muistavat Kirkko ja kaupunki -lehden Kerettiläinen-palstan sekä Ville Rannan pilapiirrokset, joilla haastettiin kuvia kumartelematta kirkon tuhatvuotista tosikon mainetta. Helsingin yhtymän viestintäpäällikkö Kimmo Holappa perusteli poistoa postauksen huonolla ajoituksella, tarkoittaen käynnissä ollutta paaston aikaa. Meemiä voi tarkastella myös terävänä ajankohtaishuomiona, jossa kristittyjä hartaampaa paastoa harjoittavat esimerkiksi kehonrakentajat. 1300-luvulla teologi ja mystikko mestari Eckhartin väite herätti kiistan. Bodarijeesus-meemissä puolestaan kyse ei ole edes kuvamuunnoksesta. Kyseinen meemi nostatti reaktioita seurakuntayhtymän rakennuksen polttamistoiveesta aina ihmettelyyn siitä, että mikä tässä nyt on niin loukkaavaa. Kyseinen työ on yksi taiteilijan tunnetuimmista. Nyt kirkonkin piirissä on saatu juoda tästä kuohuttavasta maljasta. Vaikka huumorin vaikuttavuudesta onkin ristiriitaisia tuloksia, se on tutkitusti tehokkaimpia meemien vaikuttamisen keinoja. Helsingin seurakunnat tunnetaan reippaasta ja rohkeasta viestinnästään, siinä sattuu ja tapahtuu kuin konsanaan HIFK:n pelissä. Taitava huumori synnyttää parhaimmillaan ihmisten välille kanavan, jonka käsittelyn kautta saattaa syntyä yhteistä tulkintaa. Toisessa kuvassa eteerisen oloinen Jeesus tasapainoilee runebergintortut käsissään katse taivaissa. Varhaiskristillisellä ajalla kuvataiteen käyttö kirkossa oli vähäistä. Loukkaava huumori puolestaan sulkee yhteyden ja ruoppaa osapuolia erottavaan vallihautaan lisää syvyyttä. Bodarijeesus-meemi poistettiin pian julkaisunsa jälkeen ennen suurempia reaktioita. Kirjoittaja on pappi ja somekouluttaja. Kuvatun kaltaiset alkuvuoden meemit herättivät kohua aina iltapäivälehteä myöten. Meemien ymmärtäminen vaatii kehittynyttä silmää osana medialukutaitoa. essee | Meemit, tuo internetin värikäs ja humoristinen ilmiö, on viime vuosina noussut keskiöön niin viihteen kuin kulttuurintutkimuksenkin parissa. Pyhä ja huumori on hänestä vaikea yhdistelmä ja siksi juuri niin mielenkiintoinen. Ehdotan silti, että il miön tarkastelussa punaisena lankana voisi olla Martti Lutherin neuvo olettaa lähimmäisestä, tässä tapauksessa meemistä, lähtökohtaisesti hyvää. Meemit ovat moniulotteinen ilmiö, joka tarjoaa uudenlaisia tapoja viestiä ja vaikuttaa. Kuvat ja teksti eivät välttämättä liity suoraan toisiinsa. Lähtökohtana on EteläKoreassa sijaitseva patsas, joka on ollut jo vuosia viraali, eli netissä leviävä. ” Meemien ymmärtäminen vaatii kehittynyttä silmää osana medialukutaitoa. Olen yhtenä tiimin jäsenenä tekemässä niitä. Termi meemi tulee kreikan sanasta mimeme, joka viittaa matkimiseen. Jutun alussa kuvatuissa tapauksissa meemit tarjoavat todennäköisesti myös eräänlaisen ukkosenjohdattimen, jonka kautta muissa yhteyksissä syntynyt tyytymättömyys kirkon maallistumiseen purkautuu. Meemin jopa kuuluukin herättää torjuntaa. Juuri sen takia bodarijeesus olisi mielestäni istunut pääsiäisen odotukseen. Kotimaa-lehdessä päätöstään kommentoineen Holapan mukaan meemien tavoitteena on jakaa hyvää mieltä sekä käsitellä uskoa ja uskontoa vähemmän vakavasti. Meemien vaikuttamisen keinoja ovat huumori, kärjistäminen, kehystäminen, samaistuttavuus, tunteisiin vetoaminen ja vastakkainasettelu. Internet-meemit voivat luoda visuaalisen argumentin, jolla voidaan sysätä liikkeelle uusi keskustelu tai laajentaa jo olemassa olevaa. TEKSTI | JAN AHONEN – KUVITUS | MATTEUS PENTTI Ratsastivatko aasit jälleen Jeesuksella. Jotkut saattavat tulkita uskonnollisia tunteita ravistelevat meemit loukkaukseksi. Vertailukohtaa kannattaa etsiä vaikkapa katutaiteesta
McGrath pohtii ilmiön silti hiipuneen, sillä ihmisten tarve syville kysymyksille ei hiipunut. Mutta olisiko niissä tahtoa ja kykyä olla jopa uusien itsenäisten kirkkojen ytimiä. Nuorempana hän kertoo olleensa ”aggressiivinen ateisti”, jolle marxilaisuus tarjosi materialistis-ateistisen perustan maailmankatsomukselle. Hänellä on ollut suurta merkitystä teologiksi kasvulleni. Moderaattorina toimiva aateja oppihistorian dosentti Heikki Kovalainen lupautuu kuitenkin lukemaan Haaparannan puheenvuorot. Merkityksen antajia tuntuu siis olevan monia. Yhteinen kirkko horjuu. Tampereen Nokia-areenan suunnalta kantautuu humu, keskusta on valmistautumassa perjantai-illan rientoihin. Herätysliikkeestä kirkoksi JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Kun ilta Tampereella pimenee, saan vielä ravintolan pöydässä kuulla lisää puntaroituja ajatuksia mieheltä, joka on kuin suoraan vanhasta brittiromaanista. McGrath saapuu peribrittiläisen kohteliaana, hillitysti hymyilevänä. Puolentoista tunnin keskustelu kiisi kuin siivillä. Haaparanta kirjoitti sen yhdessä akateemikko Ilkka Niiniluodon kanssa. Vaikka uskonnosta luopuisi, eivät uskonnolliset impulssit ja tarpeet katoa mihinkään. Sen ja postmodernin reiveissä kirkolle vieraat ideologiat peittävät helposti iankaikkisuusnäkymät, parannuksenteon ja jumalattoman vanhurskauttamisen. Mutta herätysliikkeillä ei ole (ehkä vastoin eräiden itseymmärrystä) monopolia uskon talletukseen. – Nuorempana Diakissa törmäsin ensi kertaa hänen teoksiinsa. Uusateismin materialistiset vastaukset eivät onnistuneet täyttämään ihmisen merkityksen kaipuuta. Se toi järjestyksen kaaoksen keskelle, punaisen langan historian sattumanvaraisuuteen. Moni kantaa kainalossaan kirjaa signeerattavaksi. Uskon synnyttävä Pyhä Henki ei välttämättä noudata kirkkopoliittisia trendejä tai perinneliikkeiden armonjärjestyksiä. Me r k i t y k s e n metsästäminen on syy myös sille, että puoli kuuden jälkeen väkeä alkaa valua Tampereen yliopiston keskustakampuksen suuntaan. Uskon monen saaneen täältä tienviittoja matkalleen kohti merkitystä. Ikävä kyllä varsin todennäköistä on, että kirkon mureneminen jatkuu. Onko aika jo ajanut liikkeiden ohi. McGrath kertoo yllättyneensä toden teolla 1970-luvun alussa, kun hän ymmärsi kristinuskon olevan luulemaansa älyllisempää. Jos kirkko – horribile dictu – vallan hajoaisi tai jakaantuisi, olisi mielenkiintoista pohdiskella, mitä rooleja herätysliikkeet silloin ottaisivat. McGrath aloittaa siteeraamalla brittikirjailija Jeanette Wintersonia, jonka mukaan ihminen ei voi vain syödä, nukkua, metsästää ja lisääntyä. Nykyisin niistä on tullut myös hengellistä hoivapalvelua, evankeliumin julistamisen ja opetuksen ohessa tietyistä perinteistä huolehtivia teologis-kirkkopoliittisia edunvalvontajärjestöjä, joilla tosin voi olla myös kirkon lähetystyön kaltaisia selkeitä rooleja. Herätysliikkeet syntyivät koettuun tarpeeseen, ja ne ovat olleet kirkolle siunauksen sade. Kovalaisen lukemat Haaparannan puheenvuorot tarjosivat mielenkiintoista maailmankatsomusten peilailua. Kaksi nuorta naista kertoo olevansa lukiolaisia, joita ”kiinnostaa kuulla uskonasioista sellaista, mitä ei vielä tiedetä”. Mutta entä sen jälkeen. Ihmisiä etsimässä sisältöjä ja merkitystä. Suomessa on ollut liki mahdotonta opiskella teologiaa 2000-luvun alun jälkeen törmäämättä McGrathin yleisteoksiin Kristillisen uskon perusteet: Johdatus teologiaan tai Modernin teologian ensyklopedia. Joukosta erottuu myös niin nuoren oloisia kuulijoita, että oletan heidän olevan lukiolaisia. | Kuva: Ilkka Kontturi | kolumni | S uomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä ja käytännössä osaksi jo sen reunoillakin elävät herätysliikejärjestöt valmistautuvat jälleen kesän päätilaisuuksiinsa. Ilta voi alkaa. Nuoria miehiä tuntuu olevan eniten. – Olin vasta aloittanut teologian opinnot, kun kuulin McGrathin luentoa ensi kertaa. Joku löytää sen urheilusta, yksi perhe-elämästä, toinen ystävistä, kolmas keikkapaikalta. Siitä hän ei arastele kertoa tänäänkään. Pohjoisirlantilainen Alister McGrath on Oxfordin yliopiston historiallisen teologian emeritusprofessori. H armaa päivä on taittumassa illaksi. Hän pitää kysymystä kiinnostavana, ja toteaa uusateismin oikeastaan todistaneen uskonnon tarpeellisuuden: se muuttui itse lähes uskonnolliseksi ”pyhine” teksteineen ja saarnamiehineen. ”Me olemme merkitystä etsiviä olentoja.” Tätä alleviivaa myös McGrath, joka painottaa kuinka ihmisen on hyvin haastavaa elää maailmassa vailla selitystä. Osa on vierinyt kauas ne kasvattaneista puista. Kotimaa tapasi McGrathin Tampereella. Kontturin työkaveri Tenho Rajalakin tuntee McGrathin tuotannon pitkältä aikaa. Kun luento on päättynyt, muodostuu McGrathin pöydän luo ujo jono. Mutta onko tuote muuten kunnossa. Pian järjestäjätaho ohjaa häntä sivummalle valmistautumaan. Pinni-talon auditorion edustalla näkyy odottavia, pohtivaisia kasvoja. Sittemmin olen usein palannut hänen tuotantonsa ääreen. Maailma on uuden edessä, ja jotakin ennustamatonta kohdattaneen kirkossakin. Useaan kertaan pohdin, miten ylevöittävää on kuunnella näin sivistynyttä keskustelua. Yksi heistä on Tampereen kristittyjen teekkareiden puheenjohtaja Jetro Sihvonen, joka odottaa keskustelua innolla. Jalustalle nousee helposti ihminen. Ajatuksia merkityksestä on saapunut kuulemaan keski-iältään sangen nuori joukko. Monia yhdistävät kannattajien ikääntyminen sekä taloushuolet. Kysyn McGrathilta, mitä tapahtui 2000-luvun alun uusateistien suursuosiolle. NIILO RANTALA ” Uusateismin materialistiset vastaukset eivät onnistuneet täyttämään ihmisen merkityksen kaipuuta. Merkitys löytyi. Vartin päästä alkavan keskustelutilaisuuden nimeksi on annettu ”Meaning in Chaos”, Merkitys kaaoksessa. Kaikki ne ovat alkuvaiheistaan muuttuneet. Sellaisella kirkolla on yhä vähemmän sanottavaa armoa janoaville köyhille syntisille. Osa niistä on käytännössä jo nyt teologisesti omilla teillään, paralleelikirkkoja, joiden napanuora kirkkoon on ohut. Arvaus osuu oikeaan. Kun maestro on saanut hampurilaisensa syötyä, katoaa hän pikkutakissaan kyyditsijänsä kanssa kohti autoa, joka kuljettaa häntä hämäläisen metsämaiseman halki kohti Ryttylässä järjestettävää Apologiaforumia. Hänen seurassaan on toisen järjestäjätaho OPKO:n työntekijä Ilkka Kontturi, joka muistaa McGrathin jo opiskeluajaltaan. Sen innoittamana tutustuin suomennettuun tuotantoon. Mutta vain elämän antava Pyhä Henki tietää, miten se tapahtuu. ” Maailma on uuden edessä ja jotakin ennustamatonta kohdattaneen kirkossakin. Hän tunnustautuu intohimoiseksi musiikinystäväksi, Tolkienin ihailijaksi ja lastenhoitoon kunnianhimoisesti suhtautuvaksi isoisäksi. Halua lopullisiin irtiottoihin siellä täällä lienee, mutta kyllä painavat teologiset syyt ja jopa kirkon verovaratkin herätysliikkeitä omassa rakkaassa kirkossa kiinni pitävät – viimeiseen saakka. Mitä he odottavat. teologia Merkitystä metsästämässä reportaasi | Maailmankuulu teologi Alister McGrath vieraili huhtikuussa Suomessa. Auditoriossa on vähän yli 50 henkeä, joista suuren osan arvioisin olevan alle 30-vuotiaita. Se voi vieläkin voittaa vaikeutensa ja saada todellisen herätyksen ja uudistuksen hengen. McGrathin kohdalla kiinnostavaa on myös hänen oma matkansa kohti merkitystä. Pian aulan lasiovet avautuvat, ja sisään astuu illan vieras suoraan lentokentältä. Hän on Oxfordin yliopiston emeritusprofessori, maailman tunnetuimpiin teologeihin kuuluva Alister McGrath, jonka teoksia suomalaisetkin teologit ovat tenttineet ja tavailleet. Olennaista oli McGrathin mukaan myös henkilökohtaisen merkityksen kokeminen historian kulussa. Herätysliikkeemme ovat tietyn luterilaisuudessa kukkineen aikakauden kaukaisia perillisiä. Keskustelemassa on McGrathin lisäksi Tampereen yliopiston filosofian emeritaprofessori Leila Haaparanta, jonka moni saattaa muistaa suomenkielisen filosofian klassikkoteoksesta Johdatus tieteelliseen ajatteluun. 24~ ~25 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. Herätystä kirkko edelleen tarvitsee, totisesti. Merkityksen löytymisen kokemusta McGrath tuntuu selvästi haluavan jakaa muillekin. Jos kirkon suola kävisi mauttomaksi, voisivat vapaan luterilaisuuden ideaalit kyllä jossakin viehättää. Edessä oli uuden kertomuksen aika: loikkaus molekyylibiologin uralta kohti teologista uraa ja pappeutta. Kellon lähestyessä kuutta seuraa tiedotus: keskusteluun on luvassa muutoksia, sillä toisenlaista näkökulmaa edustava Haaparanta ei pääse paikalle. Uskonto täyttää McGrathin mukaan olennaiset merkityskentät: se tarjoaa suuren tarinan, välittää arvoja ja tavoitteita sekä mahdollistaa pyhän kokemuksen. Ehkä uusi ryhtiliike, reformaatio tai fuusioiva ekumenia kolkuttaisi kirkon kaikkiin oviin. Kumpikin kertoo saapuneensa paikalle uskonnonopettajansa rohkaisemina. McGrath jakaa niitä kohteliaasti. Liityn osaksi jonoa
Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. Tässä maailmassa ihmisellä on ruumis, aistit, mielen kyvyt, joilla olla vuorovaikutuksessa Jumalan ja toisten ihmisten kanssa. Kirkko on muodoltaan ulkoviisteinen, tasavartinen ristikirkko, joka edustaa arkkitehtuuriltaan myöhäistä uusgotiikkaa. Liturginen väri on punainen. Kirkossa käyminen antaa minulle rauhallisen ja levollisen olon, tunnen olevani kuin kotona. | kirkko & minä | Kirkosta lähtiessä olo on keventynyt Hannu Pikkarainen K okkolan Kälviän kirkosta tuli kotikirkkoni muutettuani perheeni kanssa vuonna 1990 paikkakunnalle Oulusta. Yksityiskohdista nostaisin esiin katosta riippuvan, hienosti tehdyn kirkkolaivan sekä alttarin ympäristön. | helluntaipäivä | Jumalan rakas maailma TUUKKA KAUHANEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Vanhan testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Muutos vei kuitenkin oman aikansa, sillä Oulu ja Kälviä ovat täysin eri kokoluokkaa. Hautausmaalla kävely nostaa mieleen monenlaisia ajatuksia elämästä, sillä kukaan ei ole maan päällä ikuisesti. Alttarilla on kuusi kynttilää. | Kuva: Jukka Kolppanen / Wikimedia commons Kälviän kirkko . Uskomme kuitenkin hyvän Jumalan luoneen maailman. Jotkut moittivat Johannesta tai koko kristinuskoa maailmakielteisyydestä. . Johanneslainenkin maailma on meistä korkeintaan yhtä kaukana kuin ”ne muut ihmiset”, joiden viaksi mielellämme laitamme kaiken. |K uv a: H an nu Pik ka ra ise n ko tia lbu m i 26~ ~27 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. Tottuminen uuteen kotikirkkoon kesti myös parisen vuotta. Kuuntelen aamuisin töihin mennessäni radiosta luurien kautta Raamattu kannesta kanteen -lähetystä, se antaa hyvän lähtökohdan päivälle. Näillä maallisilla korvilla kuullaan evankeliumi ja maallinen suu ottaa vastaan Kristuksen maallisessa leivässä ja viinissä. Johanneksen evankeliumi 3:16–21 Jeesus sanoi Nikodemokselle: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. t. Ehkä tälle löytyy sopivampi sana kuin maailma, mutta kaikkea tätä löytyy maailmasta, määrittelipä sen miten tahansa. Kirkossa on noin 700 istumapaikkaa. Meissäkin vallitsee uskon ja epäuskon, pimeyden ja valon kamppailu niin kuin koko maailmassa. Johannesta luetaan silloin niin, että mielessä on jo valmiiksi sisältö sanalle maailma, ja pöyristytään siitä, miten kielteisesti siitä omasta maailmasta puhutaan. Pyörämatkoille on mahtunut myös erikoisia tapahtumia, eräs sellainen tapahtui ollessani menossa ystäväni luokse. ” Ihailen upeasti tehtyä puurakennetta. Uskomme hänen antaneen siitä esimerkin antamalla ainoan Poikansa pelastamaan maailman – miksi. Koen hautausmaalla kävelyn erityisesti rauhoittavana, en tunne surumielisyyttä. Olen kouluttautunut biologin ammatin jälkeen tietotekniikan diplomi-insinööriksi, työskentelen tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella tietoturva-asiantuntijana. Teen työmatkani ympäri vuoden pyörällä, ja matkaa kertyy päivittäin reilut neljäkymmentä kilometriä. Toisaalta maailma on Jumalan luoma, ja se paikka, jossa Jumalan rakastama ihminen saa elää rakastaen ja kaikkien hyvää tavoitellen. 1:10–11). Työni on pitkälti ennakointia, tuntosarvet on oltava koko ajan pystyssä. Missään merkityksessään maailma ei ole jotain vain meidän ulkopuolellamme. Koska hän rakasti maailmaa niin paljon. Uskomme hänen kehottavan meitä itsensä uhraavaan rakkauteen maailmassa. En kuitenkaan säikähtänyt tilannetta, se teki enemmänkin suuren vaikutuksen. 68:5–11, Joel 3:1–5, Ap. Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. Aina kohteena ei ole kuitenkaan oma kotikirkko, sillä liikun paljon ja käyn sen vuoksi varsin usein sunnuntaisin muissakin kirkoissa. Suurimmat haitat ovat päivittäiset tietojen kalasteluyritykset, niistä suurin osa jää kuitenkin suodatusparametreihimme. ”Maailma ei voi vihata teitä, mutta minua se vihaa, koska minä todistan, että sen teot ovat pahat” (7:7). 104:30, Ps. Kälviän kirkossa teki minuun alussa suurimman vaikutuksen ulkomuoto. Pyrin käymään kirkossa useampana sunnuntaina kuukaudessa. Kälviän kirkko rakennettiin vuonna 1905. . Me koko maailma tarvitsemme Pyhää Henkeä ohjaamaan meitä pimeydestä kohti Jumalan totuuden ja armon valoa. 2:1–13, Joh. pyhä J ohanneksen evankeliumissa maailma, kosmos, esitetään usein Jumalasta vieraantuneena todellisuutena: ”Maailmassa hän oli, ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä, mutta se ei tuntenut häntä. Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Itse työskentelin tuolloin freelancebiologina, eli minulle ei kotipaikalla ollut suurta väliä. TOMI OLLI Tietoturva-asiantuntija Hannu Pikkarainen, 63, vaikuttui paikkakunnalle muuttaessaan Kälviän kirkon puisesta ulkomuodosta. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Muuton takana oli vaimon työt. He ovat kuitenkin samanlaisia kuin me itse, heidän kanssaan elämme tässä maailmassa, ja heitä rakastamaan meidät on tänne lähetetty. Jatkuvasti on myös oltava valmiudessa esimerkiksi palvelimen kaappausyritysten suhteen. Luulenpa, että tuossa moitteessa onkin kyse käsitteiden sekaannuksesta. Jos mielessä on huolia ja murheita, helpottavat ne kirkossa ollessa, olo on pois lähtiessä keventynyt. Kolehti kerätään lasten ja nuorten koulutuksen tukemiseen kriisitilanteissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Meillä on oltava valmiit suunnitelmat, mitä tehdään, jos jotain tapahtuu. 1:7, Ps. Vaikka lumi tuo talvella ajoittain haasteita, ei se ole kuitenkaan pysäyttänyt etenemistä. Tekstit: Viis. Reilumpi ja hedelmällisempi tapa lukea olisi antaa evankeliumin kertoa omalla tavallaan siitä, millainen Jumalasta vieraantunut todellisuus on: epäuskoa, pahoja tekoja, pimeyden valitsemista, valon ja totuuden kaihtamista. Maailma ei voi siis kokonaan olla kovin paha. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta.” |K uv itu s: G un D am én ensi pyhänä Helluntaipäivä on aiheeltaan ”Pyhän Hengen vuodattaminen”. Kälviän kirkon vieressä on hautausmaa, minne teen usein kävelylenkkejä. Päästyämme mukaan nuorten aikuisten raamattupiiriin, auttoi se sopeutumisessa ja Kälviän kirkosta sekä seurakunnasta tuli läheisempi. 3:16–21. Tuolloin hirvi ponnahti metsästä tielle ohittaen minut vain parin metrin päästä. Se puhuttelee minua edelleen vahvasti, sillä ihailen upeasti tehtyä puurakennetta. Maailmakielteinen kristinusko olisi oikeastaan todella outo. Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan” (Joh
Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Vuonna 1958 saatiin Jukonperälle ensimmäinen ylioppilas – ja uusi maantie! Opettajan ennustus toteutui, kun Kalevi aloitti vuonna 1959 teologiset opinnot Helsingissä. Sähköinen hakuilmoitus ja -lomake: kirkkorekry.fi Haemme nuorisotyönohjaajaa Julistetaan haettavaksi KUOPION HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut Ilomantsin seurakunnan kirkkoherran viran haettavaksi. Tervetuloa verkko jumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Seinäjoen seurakunnassa on haettavana nuorisotyönohjaajan virka. 24 %. klo 15 saakka Raahen seurakunnan kirkkoherran viran hakuaika 30.5. Diakonian virkaan vihittiin 9.5. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. Samoihin aikoihin Silvola toimi kaksi kautta Oulun tuomiokapitulin asessorina. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopionhiippakunta.fi. 24 %. Me sen neljä elossa olevaa pappia kokoonnuimme Silvolalle kahville kolme päivää ennen hänen kuolemaansa. Kiinnostavaksi Kalevi koki isot Tässä elämä -tapahtumat etelän seurakunnissa. OULUN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Pelkosenniemen seurakunnan kirkkoherran viran (uud.haettavana) hakuaika 22.5. Opiskeluaikana ylioppilaskoti Konvikti oli merkittävä uusine ihmissuhteineen. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. Hakuaika virkaan päättyy 30.5.2024 klo 15.00. Se syntyi, kun Pyhäjoella aloitti viiden kirkkoherran työnohjausryhmä. Kalevi valmistui papiksi vuonna 1964. Hän toimi Espoossa pappina ja sitten teologisen tiedekunnan eksegetiikan assistenttina, myöhemmin dosenttinakin. kirkkoherraksi 11.5.–31.12.24 (60 % 11.5.–31.8.24), Heidi Laine Kokemäen vs. Silvolan elämänkaari on esimerkki suomalaisen syrjäseudun miehen elämänkulusta. seuraavat henkilöt seuraavin viranhoitomääräyksin: Marika Dahl Sodankylän seurakuntapastoriksi 1.6.24–31.1.25, Jarkko Hannunen Tornion seurakuntapastoriksi 26.5.24 alkaen, Teemu Hietala Kaustisen ja Ullavan seurakuntapastoriksi 26.5.–31.12.24, Satu Näätänen Taivalkosken seurakuntapastoriksi 1.6.24 alkaen ja Sofia Oranen Raahen seurakuntapastoriksi 26.5.–14.12.24. Sanomme Kalevin sanoin: Amen, Halleluja. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Kalevi oli lapsuudenperheen kahdeksasta lapsesta toiseksi vanhin. Puhuimme taivastoivosta. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-sivustolla: https://kirkkorekry.fi/” | hiippakuntauutisia | Oulun hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Raili Suviranta Taivalkosken kirkkoherraksi 1.6.–31.12.24, Tapio Karjula Ylivieskan kappalaiseksi 1.6.24 alkaen, Juhani Romppainen Kemin kappalaiseksi 1.6.24– 30.4.25, Hanna Valkama Oulun seurakuntayhtymän sairaalasielunhoitajaksi 1.5.24 alkaen, Lauri Holma Oulun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastoriksi 1.5.24 alkaen, Jonna Piirainen Tuiran kappalaiseksi 1.7.–31.12.24, Timo Kosola Tuiran seurakuntapastoriksi 1.7.–31.12.24. Raahesta tuli ensimmäinen pohjoisen seurakunta, missä Tässä elämä -missio toteutettiin. Karhukopla oli Kaleville hyvin merkittävä käsite. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Kalevi jätti jälkensä myös Kalajoen Opistoon ja Uusheräykseen toimien johtokuntien vetäjänä useita vuosia. Papeiksi vihitään Oulun tuomiokirkossa 26.5. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Mutta kotiseudun luonto ja ystävät houkuttelivat Silvolan Raahen kirkkoherraksi vuonna 1977. Elämän liekki näkyi useissa Kalevi Silvolan kirjoituksissa. Paikkoja avoinna EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Seurakunta on liikkeellä. Tilanne helpottui, kun tuli uusi koulu. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Sitten oli Oulaisten lukion vuoro. kappalaiseksi 1.9.24–31.8.25, Merita Huokuna Rauman III seurakuntapastoriksi 1.6.24 lukien, Menni Heikkinen Rauman seurakuntaan virkaa perustamatta 1.6.–31.12.24. Muistamiset kolehdin muodossa Armon päivä -kodin ystävät ry:lle ja Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyölle. Turun arkkihiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Matti Nikkanen Pyhärannan vt. Tarkemmat tiedot kirkkorekry.fi tai uuraistenseurakunta.fi jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Espoon hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Iida Rotko Nurmijärven IV seurakuntapastoriksi 16.5.24 alkaen, Saara Laakkonen Karkkilan I seurakuntapastoriksi 1.6.24 alkaen, Tuija Samila Järvenpään IV seurakuntapastoriksi 1.6.24 alkaen. Uusi opettaja havaitsi lapsen tiedonhalun ja totesi: ”Sinusta pitää tulla pappi.” Kodin perintönä Silvola oli saanut iltarukoukset ja lestadiolaisen uusheräyksen uskon perinnön sekä luottamuksen Jumalaan. Lähikoulu oli naapurikylässä. Kotiarki jäi äidille ja lapsille. Opettajat havaitsivat nuoren innon ja kannustivat suorittamaan keskikoulun yksityisesti. Uusi hakuaika päättyy 22.5.2024 klo 15.00 . Ensimmäiset viralliset suhteen solmittiin jo 1990. Vain kärrytie yhdisti kotikylän muuhun maailmaan. Hän teki muutaman tieteellisen tutkimuksen ja viimeisinä vuosikymmeninä syntyi kolme romaania sekä toista kymmentä runokirjaa. Tampereen hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Markku Viitala Kangasalan kappalaiseksi 1.1.24 lukien, Minna Lappalainen Janakkalan kappalaiseksi 6.5.24 lukien, Tuomo Törmänen Pirkkalan kirkkoherraksi 1.6.24 lukien, Satu Suonperä Riihimäen seurakuntapastoriksi 1.5.24 lukien, Ari Rantavaara Sääksmäen kirkkoherraksi 1.5.–31.12.24, Aija Kaartinen Sääksmäen seurakuntapastoriksi 1.6.–31.12.24, Terhi Hölsä Janakkalan seurakuntapastoriksi 1.5.24–30.4.25, Hanna Tolonen Tammelan seurakuntapastoriksi 1.5.–31.12.24. Tarkemmat tiedot kirkkorekry.fi HELSINGIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Myrskylän seurakunnan kirkkoherran viran. Kolme päivää ennen Kalevin kuolemaa saimme Karhukoplan jäseninä hänen viimeisen kirjansa. ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Kalevi Silvola Kalevi Antero Silvola syntyi Pyhäjoen Jukonperällä 9.12.1935 ja sai kutsun iäisyyteen Raahessa 11.2.2024. Hanna-Leena Hannula, Toni Hurme, Sointu Jokiniemi, Tea Jouhki, Katri Kanniainen, Riikka Kälkäjä, Jonna Ollakka, Anne Riikola ja Senja Valentin. Kalevi Silvolalle se merkitsi sitä, että Raahe ja naapuriseurakunnat solmivat ystävyyssuhteet Viron kirkon seurakuntiin. KARHUKOPLA AARO LEIPÄLÄ, REIJO JUNTTILA, TAPIO HILTUNEN | kuolleet | | merkkipäivä | Eeva-Kaija Lemmetyisen ja Tytti Issakaisen 75-vuotissyntymäpäiväseurat Linnasmäen opistolla 23.5.2024 klo 18. Kaipaamaan jäivät puoliso ja kolme lasta. Se on toiminut vuosikymmenten ajan vapaammaksi muuttuneena. Sähköinen haku 24.05.2024 klo 15 mennessä KirkkoRekryn kautta. Mutta Kalevin äiti ymmärsi: uusi aika tulee, lapset kouluun. Lisätiedot: nuorisotyönjohtaja Pete Ketola 044 477 7777, pete.ketola@evl.fi. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. Tie oli avautunut Reikäpetäjän kankailta yliopistoon. Pahimpina syysaikoina äiti joutui kantamaan poikaa soiden yli viikon eväineen kouluun. klo 15 saakka. Virkaa haetaan KirkkoRekry:n kautta. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikkailmoitukset Tervetuloa Uuraisille, Keski-Suomen keskipisteeseen! Uuraisten seurakunnassa on haettavana Nuorisotyön seurakuntapastorin virka Hakuaika päättyy 24.5.2024 klo 15.00. Uusi elämänvaihe alkoi, kun Kalevi pääsi Kalajoen kristilliseen kansanopistoon. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Isä oli rintamalla. Aikaisemmat sukupolvet eivät olleet lähteneet kouluun. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv
Unohtumaton Wäljaksen muisto kymmenen vuoden takaa on sukellustalkoihin osallistuminen yhdessä isän, puolison ja pienten lastensa kanssa. 1. Järjestävälle taholle joka ikinen käsipari on valtavan paljon. – Meillä on mökki Kaukajärven rannalla. Wäljas iloitsee jätteen määrän vähentymisestä, mutta muuten sinilevää on ilmaantunut, järvi on rehevöitynyt ja sen tila on huomattavasti heikentynyt. Tällä kertaa mysteerikuvaan tuli poikkeuksellisen vähän vastauksia. Mistä Sanna Matinniemi on kotoisin. 1. Hän käy Kaukajärven maisemissa päivittäin. Omia reittejään arkistonhoitaja selvitti, että kuva on otettu Kirkon nuorisopäivillä vuonna 1984. Olen saanut siltä niin paljon, halusin antaa jotain takaisin. Wäljas kannustaa ihmisiä osallistumaan luontotalkoisiin matalalla kynnyksellä. 1924 Rautatietyöläisten lakkoa, joka oli alkuna suuriin työriitaisuuksiin, on nyt kestänyt yli puoli vuotta eikä vieläkään ole mitään toiveita siitä, että rautatietyöläiset ryhtyisivät uudelleen työhön. Etualalla olevista henkilöistä Heikki Pietilä tunnisti diakoni Veijo Mölsän. Psykologian tohtori Katri Saarikivi Ylen kolumnissa 10.5. Entä onko henkilön takana oleva maisema Jerusalemista. Talkoilla yhdistys on pyrkinyt saamaan huomiota myös muihin Kaukajärveä kuormittaviin tekijöihin, kuten huleja lauhdevesiin, lähimetsien hakkuisiin ja liikaan rakentamiseen. Minä vuonna Pelastakaa Kaukajärvi ry aloitti toimintansa. | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Talkoissa sukeltajat keräävät romua ja roskaa järven pohjasta ja veneilijät kuljettavat roskat rannalla odottavaan roskalavaan. – Tosi pienikin apu riittää. Päivät vietettiin Lahdessa. En ikinä lakkaa ihmettelemästä, miten moni ihminen on valmis antamaan aikaansa ja osaamistaan. Eva Wäljas on yksi 2013 toimintansa aloittaneen yhdistyksen perustajista. – Jos saamme ihmiset rakastumaan järveen, sen myötä syntyy myös halu suojella. Mikä on Heikki Silvennoisen elämäkerran nimi. Ei siitä niin kauaa ole, vain 40 vuotta. Arkistonhoitaja muistaa itsekin olleensa kyseisillä päivillä Lahdessa. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut elokuvaan viittaavan kuvan. Kaukajärvi on hyvin tärkeä ja rakas järvi. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Koko porukan ohjaamisen ja muiden järjestelytehtävien lisäksi Wäljas on vastaanottamassa veneessä sukeltajien löydöksiä. Osallistujien määrä on vaihdellut kolmestakymmenestä sataan, ikähaitari on viidestä kahdeksaankymmeneen. kirkkokahvit 16.5. Harrastuksena luontotalkoot Eva Wäljas viestinnän asiantuntija, Tampereen seurakuntayhtymä P ystyssä oleva seiväs hyppytelineen alla, kultaketjuja, televisioita, sohvia ja autonrenkaita; kaikkea mahdollista on löytynyt Pelastakaa Kaukajärvi ry:n siivousja sukellustalkoista. Sillä välin kannattaa esimerkiksi elää. – Vesikasvillisuus on lisääntynyt, näkösyvyys huonontunut, sedimentin määrä kasvanut ja kova pohja pehmentynyt. Aikaisemmin Kaukajärvi oli tunnettu puhtaudestaan, kirkkaudestaan ja sinilevättömyydestään. Tampereen seurakuntayhtymän viestinnän asiantuntija Eva Wäljas nauttii Pelastakaa Kaukajärvi ry:n siivousja sukellustalkoissa eniten fyysisestä tekemisestä, vaikka hän olikin viime vuoteen asti yhdistyksen tiedottajana ja sen hallituksessa. Toivo syntyy tekemällä. Uin siellä huhtikuusta lokakuuhun. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Arkistonhoitajan lähipiirissä on teologiaa opiskellut henkilö, joka tunnisti kuvasta Mölsän vieressä olevan kurssitoverinsa Heljä Salosen. 2. 201 3 2. – – Ei näy siis minkäänlaista valkenemista surullisessa ristiriidassa, jonka on laskettu maksaneen Norjalle yli 100 miljoonaa kruunua. Nou sut ja las kut |K uv a: G un D am én | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on ja missä ja milloin se on otettu. Tunnistaako kukaan kuvassa olevaa henkilöä. Jua nko ske lta 3. Salonen on tehnyt vuosikymmeniä kestäneen ja yhä jatkuvan uran Iltalehden toimittajana. – Kun olimme suvun voimin tekemässä, se oli voimakas viesti. 3. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. | Kuvat: Sanna Hautamäki, Ville Aalo 30~ ~31 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024. Universumin merkkejä odottavan aika voi olla pitkä. VIRPI KIRVES-TORVINEN ” En ikinä lakkaa ihmettelemästä, miten moni ihminen on valmis antamaan aikaansa ja osaamistaan. Tunnelma on ainutlaatuinen. Kaukajärvi sijaitsee Tampereen Kaukajärven kaupunginosan ja Kangasalan kunnan välissä. Suuri yleisö alkaa käydä kärsimättömämmäksi ja tyytymättömämmäksi molempiin osapuoliin
Ja tk uv a til au s ja tk uu au to m aa tt is es ti ki in te än ta rjo us ja ks on jä lk ee n ku llo in ki n vo im as sa ol ev aa n til au sh in ta an . Ti la us vo i pä ät ty ä ai ka is in ta an en si m m äi se n ki in te än ta rjo us ja ks on lo pu ss a. . Irr ot a tä st ä ja p os tit a h et i . . Ti la aj al la on oi ke us pe ru ut ta a til au s 14 vu or ok au de n ku lu es sa . Irrota tästä ja postita heti . . Irrota tästä ja postita heti . Sa at lis ät ie to ja m ak su tt om is ta va ih to eh do is ta ot av am ed ia .fi /a si ak as pa lv el u. Ti la uk se en lii tt yy m ak su ve lv ol lisu us , el le i si tä ol e er ill is es ti m ää rit el ty nä yt et ila uk se ks i. Aina tasapuolisesti ja luotettavasti. Tilaukseeni sisältyy myös SK DIGI -verkkopalvelu sekä TV-maailma-ohjelmalehti jokaisen Suomen Kuvalehteni mukana. Lehti + digi 4 kk 60 % OTAVAMEDIA Tunnus 5005030 00003 VASTAUSLÄHETYS . Li sä tie to ja tie to su oj as el os te es sa O ta va m ed ia .fi /t ie to su oj a. 124,90 €, säästö 75,90 €). TILAUSKORTTI ID: 256752 OT: 1760198 Tarjous voimassa 31.8.2024 asti Säästö jopa 150,60 € TILAA NYT 32~ Kotimaa | 17.5.2024. Suomen Kuvalehti on diginä aina palveluksessasi: Lue viikon lehti jo torstaiaamuna ja tutustu vain SK DIGIssä julkaistavaan sisältöön sekä SK digipalvelun lehtiarkistoon perustamisvuodesta 1916 lähtien. Irr ot a tä st ä ja p os tit a h et i . Vo im as sa ol ev an ja tk uv an til au ks en vo i ki in te än ta rjo us ja ks on jä lk ee n irt is an oa 30 pä iv än irt is an om is aj al la . . 249,60 €, säästö 150,60 €). Se ur aa va n til au sj ak so n hi nt a on vo im as sa ol ev an hi nn as to n m uk ai ne n hi nt a va st aa va lla til au sp itu ud el la ku in en si m m äi ne n ta rjo us ja ks o. Ta rjo us ko sk ee va in uu si a til au ks ia , ul ko m aa n til au ks iin lis ät ää n po st im ak su . Kotimaan lukijalle Suomen Kuvalehti huippueduin! TILAA KÄTEVÄSTI NETISSÄ tilaus.suomenkuvalehti.fi/kotimaa Tai puhelimitse nrosta: 09 156 665 • ma?pe klo 8?19 Skannaa QR-koodi tai täytä ja postita tilauskortti. Saat joka viikko TV-maailma n! Kotimaa-lehden lukijalle! Tilaa Suomen Kuvalehti: se tarjoaa puolueetonta, taustoitettua ja analysoitua tietoa merkityksellisistä ajan ilmiöistä ja uutisista. Tilaan 4 kk Suomen Kuvalehdet (16 numeroa) VAIN 49 € (norm. Pa pe ril as ku is ta ve lo ita m m e kä si tt el yja po st itu sk ul ut 4, 90 €. . O ta va m ed ia vo i kä yt tä ä til au ks en yh te yd es sä sa at uj a yh te ys tie to ja sa m an ka lta is te n tu ot te id en sä hk öi se en su or am ar kk ino in tii n ja as ia ka sv ie st in tä än . Tiesitkö. Irrota tästä ja postita heti . OTAN TÄYDEN HYÖDYN (Rastita ruutu) Tilaan 8 kk Suomen Kuvalehdet (32 numeroa) 99 € (norm. Etunimi Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero ja toimipaikka: TÄRKEÄÄ! Sähköpostiosoitteeni, jolla saan verkkopalvelun käyttööni: POSTIMAKSU MAKSETTU 20 52 /2 4 Kyllä: käytän Kotimaa-lehden lukijoiden erikoistarjouksen. . . Vo it ai na ki el tä ä sä hk öi st en su or am ar kk in oi nt ija as ia ka sv ie st ie n lä he tt äm is en vi es tis sä ol eva n ki el to lin ki n ka ut ta ta i yh te yd en ot ol la as ia ka sp al ve lu um m e. Koko viikon lehti on nyt myös kuunneltavissa verkkopalvelussa ja sovelluksessa
~33 Kotimaa | 17.5.2024 Kesä 2024 menot, tapahtumat ...
34~ ~35 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024 Kesä 2024 Kesä 2024 www.herattajajuhlat.fi www.h-y.fi Tervetuloa herättäjäjuhlille Vaasaan Kasarmintorin puistoon tai Körttiradion äärelle! Kylvä jän kesä päivä t 7.–9.6 . Jaakko Mikkola, khra Anna Kinnunen, Liisa Länsmans, Anita Venäläinen, Kirsi Hämäläinen, Hilda Kemppainen, Simo Suutari, Raita Hostikka, Tommi Nikki, Matti Astola sekä Elyn lähetysja kotimaan työntekijöitä. 1958) kirkkolliskokoukseen asti. Musiikissa mm. kirkko ja päätti ilmoittaa asiasta Suomen Lähetysseuran johtokunnalle sekä hakea rekisteröitymistä Etelä-Afrikan kirkkorekisterissä. HAE HETI! OPISKELE UNELMA-ALAASI KESKELLÄ HELSINKIÄ 19.8.2024 28.5.2025 SUOMEN SUOSITUIN KANSANOPISTO. Katso myös muita matkojamme, Koonono Matkat Oy www.koonono.com, olle@koonono.com 050 465 6152 Matka kirkon juhlaan Matka kirkon juhlaan elo-syyskuun vaihteessa elo-syyskuun vaihteessa Namibian evankelisluterilainen kirkko ELCIN täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Tilaukset vaylakirjat.fi tai roininensirpa@gmail.com Ohjatut luontoretket, illallisristeilyt, kulttuurielämykset, majoitukset ja ruokailut niin pienemmille kuin suuremmillekin porukoille! Suunnitellaan juuri teidän ryhmällenne sopiva retki! Lisätiedot ja varaukset: sales@koli.fi | www.koli.fi Tule viihtymään Kolille! EVANKELISET KESÄJUHLAT HAMINASSA 7.-9.6.2024 Järj. Vuonna 1954 piispa Martti Simojoen ja lähetysjohtaja Tuure Vapaavuoren läsnä ollessa, Engelassa kokoontunut kirkolliskokous hyväksyi kirkon perustuslain ja kirkko järjestyksen ja nimen Ambo-Kavangon ev.lut. Täytä hakemuksesi: www.heo.fi DESIGN-OPINNOT Arkkitehtuuri ja muotoilu Graafinen suunnittelu Pelisuunnittelu Sisustussuunnittelu Radioja TV-journalismi Urheilutoimittaja Visuaalinen journalismi ja valokuvaus JOURNALISMIOPINNOT Animaatio Draama ja näyttelijäntaide Elokuvaja TV-ilmaisu Matkailu Kuvataide ja urbaani kuva Kirjoittaminen ja dramaturgia Tanssitaide KULTTUURIOPINNOT Laulaja Lauluntekijä Musiikki ja musiikkiteknologia MUSIIKKIOPINNOT Kasvatustieteet Kauppatieteet Liikuntaja terveystieteet Logopedia Lääketiede Oikeustiede Psykologia Valtiotieteet ja yhteiskunta YLIOPISTO-OPINNOT HEO heotuubi heoofficial heoofficial heokansanopisto. Kirkkolain mukaan työalan esimies Birger Eriksson toimi kirkonjohtajana seuraavaan (v. Kirjassa on useita profetioita Suomesta ja tietoa hengellisestä sodasta. Hinta 25 €. Evankelinen lähetysyhdistys ELY ja Haminan seurakunta Katso ohjelma ja lisätietoa: www.evankeliset.net Samalla pallolla – kesäjuhlien aikana maailma on hetken Haminan kokoinen, täällä kohtaavat iloiset ihmiset Puhujina mm. piispat Jari Jolkkonen ja Mari Parkkinen, maakuntajoht. Järjestämme matkan kirkon juhlaan elosyyskuun vaihteessa. Osta Sirpa Roinisen profeetallinen elämäkertakirja SIRPALEESTA SOTURIKSI. Tule mukaan matkalle! SRK:n Suviseurat Pudasjärven lentokentällä 28.6.–1.7.2024 Kaikki ovat tervetulleita! kesaseuraradio.fi 26.6.–5.8.2024 suviseurat.fi Tapahtumaan on vapaa pääsy. Kai Huopainen, Ulla Suutari, Nina Venäläinen ja Inna Heikkilä sekä kuoroja ja bändi. kylvaja.fi/ kesapaivat Kirjoita tai soita, niin annamme lisätietoja
Uusi osoitteemme on 6.6.2024 alkaen Kalevankatu 20. 65,00 Köynnösristi Rose Kotimainen ristiriipus rose kullattua hopeaa, mukana 42 cm pituinen venetsiaketju. Käännöstyötä ohjasi erityisesti parikymppisten kielentajun sekä mobiilin käyttöympäristö. 74,00 Sinulla ja meillä on jotain yhteistä. Kaunis pahvipakkaus. MEIKÄLÄISIÄ Kirkon valtakunnalliset uutiset aina tuoreena mukanasi! Merkityksellistä sisältöä Kotimaan digitilaus ensimmäinen kuukausi vain 1 € Tarjous on voimassa rajoitetun ajan – Tilaa nyt! Tämän jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9,90 € / kk. 23,50 (25,90) Helmiristiriipus hopeaa Kotimainen, kaunis hopeinen ristiriipus. 36~ ~37 Kotimaa | 17.5.2024 Kotimaa | 17.5.2024 Kesä 2024 Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 26,10 (29,00) Vauvan oma Rapinaraamattu Pehmokirja sisältää lauluksi mukaillun Psalmin 139 ajatuksen laululeikkinä. Kirkon Ulkomaanapu on yhteisö kaikille. Design Jari Saari. Hopeisen ketjun pituus n. Paavon lisäksi ääneen pääsevät hänen ystävänsä, vastustajansa ja perheenjäsenensä. Psalmit 2024 on osa Pipliaseuran vuonna 2028 valmistuvaa VT2028-käännöshanketta. 40 cm. Askel askeleelta lukija kulkee yhä syvemmälle sieluntuskista kärsivän nuorukaisen ja sittemmin arvostetun sielunhoitajan elämään. UT2020 + Psalmit2024 välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä. 65,20 Herran siunaus -riipus Hopeinen koru, jossa Herran siunaus muinaishepreaksi. Asenne, joka ratkaisee. Uutiset, artikkelit, mielenkiintoisia henkilöitä, hengellistä sisältöä, kulttuuria, näkökulmia, keskustelua, näköislehti, podcasteja ja blogeja. Korkeus 2,2 cm, hopeinen ketju. 20 kpl 13,90 / kpl väh. 040 735 2096 Laajan valikoiman kristillinen kauppa Muuttoale 30.5.2024 asti! Myymälässä laaja valikoima ainutlaatuisia löytöjä. Emeritapiispa Irja Askola arkipäiväistää ja inhimillistää pyhän hipaisun meissä ja meille. Sacrumin myymälä muuttaa Helsingin keskustassa. UT2020 ja PS – Pylväät – Uusi testamentti 2020 ja Psalmit 2024 Uusi käännös painetussa muodossa pokkarina. Ketjun pituus n. Suomen Pipliaseura 59,00 Irja Askola Armon sanoja sinulle Viisaita ja rohkaisevia sanoja lahja kirjana. 1,2 x 1,5 cm. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua. kua.fi/periksiantamaton MEILLE PERIKSIANTAMATTOMILLE Maailmassa ei ole “meitä” ja “muita”. Hinnat alkaen 0,50 €. 16,90 (19,90) väh. 50 kpl 10,20 Kristusmonogrammi-riipus Siro hopeariipus sinisellä titaanipohjalla. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1768 Kotimaa.fi merkityksellistä ja luotettavaa sisältöä kirkosta ja yhteiskunnasta päivittäin. 139:14 Suomen Pipliaseura 10,80 (12,00) väh. Ristiä koristava kukka, jonka keskellä on valkoinen helmi, on kaunis ja puhutteleva yksityiskohta muuten klassisessa ristiriipuksessa. Kotimaista käsityötä. Mukana kortti, joka kertoo kääröjen historiasta. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Korkeus 2 cm. 40 cm. Erikoistarjous uusille asiakkaille!. Rapiseva kansi ja pehmeät sivut tekevät kirjasta vastustamattoman mukavan. 100 kpl 12,90 / kpl Pirjo Kotamäki Petäjäistä leipää, taivaallista hunajaa – Paavo Ruotsalaisen matkassa Säeromaani avaa Paavo Ruotsalaisen elämänvaiheita ja ajatuksia tavalla, johon ei voi olla samaistumatta. On vain meitä. Ps. Mukana hopeinen ketju