vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –2 1 Pimeydessä on valo Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman joutui tehoosastolle. Se oli kova mutta hengellinen kokemus. toukokuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 6. 10 4 N:o 20 | 21. 16 Rippileirien kannalta kesä näyttää lupaavalta Luonto voi yllättää kansallispuistossa Kesä 2021 KOTIMA A-LEHDEN menot, tapahtumat ...
Helatorstaina vietettiin Tornion kirkossa juhlamessu. – Ruotsin Norrbottenin pahan koronakriisin vuoksi Tornion koronatilanne on monia muita Suomen alueita vaikeampi. Kirkollinen työ alueella on alkanut jo 1300-luvulla. | Kuva: Tuomo Ylinärä MIRJA-LIISA LINDSTRÖM Tornion kirkkoherra Oikeita asioita J ulkinen keskustelu keskittyy helposti pieniin asioihin, ikään kuin ihmisen kokoisiin yksityiskohtiin. Naapurimaassa käydään ostoksilla ja harrastamassa. | viikon henkilö | Tornion kaupunki viettää 400-vuotisjuhliaan. Täällä on suuria perheitä ja pastoraalisista syistä olemme hautajaisissa joskus menneet varovasti ja luvallisesti yli sen kuuden hengen rajan. 1 Tornion kaupunki perustettiin 1621. – Erittäin hyvin. Tänä vuonna lähes kaikki toiminta kasteita, häitä ja hautajaisia lukuun ottamatta on ollut verkossa striimattua. – Normaalioloissa täällä ei käytännössä ole rajaa, olemme Haaparannan kanssa kaksoiskaupunki. Björkmanin innoittamana huomasin ajattelevani, että samanlaista korkealle kurottamista meidän pitää vaatia myös piispakandidaateilta. Seurakunnan suunnitelmissa oli kirkkohetkiä sekä tapahtumia kaupungilla ja muualla, mutta korona vei kaikki yleisötilaisuudet. Ensi syksynä koittava kampanja-aika on jälleen kirkolle tilaisuus keskustella ja etsiä suuntaa. Ne täytyi muuttaa virtuaalisiksi. Kun aloin lukea Petri Vähäsarjan tekemää haastattelua näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanista, huokasin syvään. Hannu-Pekka Björkman puhuu sivulla 16. – Meillä on Haaparannan seurakunnan kanssa yhteisiä tapahtumia ja työntekijöitä asuu molemmilla puolilla rajaa. JUSSI RYTKÖNEN ”Korona vei Tornion 400vuotisjuhlien yleisötilaisuudet” Ruotsin Norrbottenin koronatilanne vaikuttaa myös Tornion seurakunnan työhön, kertoo kirkkoherra Mirja-Liisa Lindström. Haastattelussa hän luotaa luomista, syntisyyttä, kärsimystä, armoa ja vapautta. Miten seurakunta osallistuu sen 400-vuotisjuhlallisuuksiin. Tämä on vilkas kaupunki, jossa on paljon monenlaista toimintaa. Kiitin ihmisestä, joka on valmis puhumaan ihmistä suuremmista – ja samalla ihmisiä syvimmin yhdistävistä – teemoista. Ehdokkaiden ja etenkin piispojen on osattava puhua jäsenkadon ja kirkon talouden lisäksi myös ja ennen kaikkea luomisesta, syntisyydestä, kärsimyksestä, armosta ja vapaudesta. Jos oman seurakunnan toimitus halutaan pitää rajan takana esimerkiksi mummolassa, papeilla on mahdollisuus näin toimia. Molemmin puolin jokea elää sukulaisia ja ystäviä. Tein tähän lehteen katsauksen siitä, ketkä ovat lähdössä mukaan Lapuan piispanvaaliin. Tietysti tämä on edellyttänyt myös sitä, että erinomainen toimittaja Petri Vähäsarja on osannut kysyä, kuulla ja keskustella. – Olemme alusta alkaen suunnitelleet juhlavuotta yhdessä kaupungin kanssa. Ymmärrettävästi, omakohtaisesti ja konkreettisesti. 3 Millaista on seurakunnan elämä valtakunnanrajalla. aluksi 2 KOTIMAA | 21.5.2021. MERI TOIVANEN Toimittaja ilahtui suorasta puheesta. – Ruotsin puolella asuvat seurakuntamme työntekijät joutuvat käymään koronatesteissä kolmen päivän välein. 4 Miten koronatilanne ja rajaliikenne ovat vaikuttaneet seurakunnan työhön. Piispanvaalin kuvioita avataan sivulla 7. Yhteistyö kaupungissa eri toimijoiden välillä on vilkasta. Hannu-Pekka Björkman on. 2 Miten 400-vuotias Tornion kaupunki tänään voi. Ja mikä tärkeintä: ymmärrettävästi, omakohtaisesti ja konkreettisesti
Niiden loukkaamisessa kulkee raja, jota ei pitäisi koskaan ylittää. Siihen tarvitaan muun maailman tukea. Sosiaalista mediaa seuratessa räjähdysalttius näkyy selvästi myös yksittäisten ihmisten tasolla. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Piispa Seppo Häkkisen otti 7.5. Hyödymme siitä, maailmamme ei toimi ilman sitä, mutta pohjimmiltaan virta on myös arvoitus. FREIJA ÖZCAN toimituspäällikkö freija.ozcan@kotimaa.fi Rukoillaan rauhaa K un globaalia koronapandemiaa on jatkunut näin pitkään eikä vieläkään ole varmaa, milloin rajoituksista päästään eroon, maailma alkaa tuntua räjähdysalttiilta painekattilalta. Seurakuntien ja myös yksittäisten kristittyjen olisikin nyt syytä rukoilla paitsi rauhaa Jerusalemille kattaen koko Pyhän maan alueen ja kaikki siellä asuvat, myös koko maailman rauhan puolesta. Profeetta Joelin elinajasta ei ole täysin varmaa tietoa. Sen muistaminen estää rukousten kaventumista ja subjektiivisuutta. JUSSI RYTKÖNEN 3 KOTIMAA | 21.5.2021. Hän totesi niiden kaventuneen sisällöllisesti. Pyhät paikat ovat ihmiskunnan syvän olemassaolon paikkoja ja turvapaikkoja. Kotimaassa kantaa jumalanpalveluksien esirukouksiin. Kuten muistettaneen, sai Viron kristillinen ylioppilasliike viime lukukaudella alkunsa siten, että meidän Kristillinen Ylioppilasliittomme lähetti Tarton yliopistoon kolme jäsentänsä, jotta siellä pitivät esitelmiä ja keskustelivat kristillisen ylioppilasliikkeen aatteesta. Häkkinen muistutti, että yhteinen esirukous on kirkon rukousta koko maailman puolesta. Maailman suurten riitojen kanssa pieni ihminen on kovin avuton. Kirkkojen maailmanneuvosto on ilmaissut surunsa jokaisesta menetetystä ihmishengestä Israelissa ja Palestiinassa. ?. Riitaisuutta on ilmassa. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Konfliktin juuret ovat pitkät ja monisyiset, eikä ratkaisu tilanteeseen ole helppo. Vaikka meillä on Jumalan ilmoituksessa tieto siitä, mikä tuo Henki on, puhaltaa tuuli silti missä se tahtoo. Mutta Sanassa meillä on ennustukset ja lupaukset Hengestä. | tuhat merkkiä taivaasta | 20.5. Erityisesti Sauca paheksuu väkivaltaisuuksien ulottumista pyhiin rakennuksiin kuten al-Aksan moskeijaan ja synagogiin Lodin kaupungissa. Näinhän Jeesus selitti Nikodemokselle. Se voisi ehkä lieventää omaakin ahdistusta ja riidanhaluisuutta. ???????. Kirkon eläväksi tekevää Henkeä voisi verrata sähköön. Mutta kristillinen kirkko on apostoli Pietarista ja helluntaista alkaen nähnyt Joelin sanoissa profetoivista pojista ja tyttäristä sekä näkyjä näkevistä nuorukaisista ennustuksen Pyhän Hengen vuodatuksesta. Hän kehottaa rukoilemaan, ettei Jerusalemin ja alueen muita pyhiä paikkoja enää häpäistäisi väkivallalla ja rikkomuksilla. Me emme voi läpivalaista Henkeä, emme tiedä, mitä kaikkea tuo Kristuksen kirkon polttoaine saa tarvittaessa aikaan. Israelissa ja Palestiinassa kiristynyt ilmapiiri on purkautunut väkivallan aalloksi ja suoranaiseksi sodaksi, joka uhkaa laajeta pelottavasti. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Uutisia seuratessa se tuntuu siltä niin maailmanlaajuisesti kuin Suomen lintukodossakin. Henkinen maaperä oli sangen karua tässä hieman yli 2 000 ylioppilasta käsittävässä yliopistossa. ?. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Samalla sen pääsihteeri Ioan Sauca on vedonnut osapuoliin, että nämä laskisivat aseensa ja ryhtyisivät tosissaan käsittelemään väkivallan kehää synnyttävää epäoikeudenmukaisuutta ja molemminpuolista vastakkainasettelua. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Kirkko ei toimi ilman Henkeä. – Muun muassa jumaluusopin ylioppilaita oli ainoastaan 35, joka sekin todistaa, miten henkiset arvot ovat huonossa kurssissa veljeskansamme sivistyneistössä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Ei kuitenkaan pidä aliarvioida yhteisen rauhanrukouksen voimaa. Jos kirkko joskus menettää Henkensä, se muuttuu poliittiseksi instituutioksi tai kulttuurilaitokseksi, ontoiksi kirkon kulisseiksi vailla helluntain Hengen lämmittäviä liekkejä, vailla rakkautta, vailla toivoa iankaikkisuudesta. 1921 | pääkirjoitus | ???????
Rippikoulutyöstä vastaava pappi Lasse Lindberg on käynyt tiiviitä keskusteluja kaupungin terveysviranomaisten kanssa rippileirien turvallisesta toteuttamisesta. Niissä seurakunnissa, joissa on pystytty tekemään pidempiä linjauksia, työntekijät ovat voineet ennakoida työtään paremmin eikä kuormitus ole ollut yhtä suurta. Tärkeintä on, että varasuunnitelma on olemassa. – Tässä saattaa näkyä se, että osalta nuorista rippikoulu jäi viime vuonna käymättä ja heitä on nyt mukana tänä vuonna. | koronan vaikutukset | T yöntekijöiden suurin toive seurakunnissa kautta Suomen on, että rippikoulut leireineen saataisiin pidettyä tänä vuonna normaalisti ja koronaturvallisesti, kertoo rippikoulun ja seurakuntakasvatuksen vs. Tulijoita on yhtä paljon kuin aiemminkin, joillain paikkakunnilla jopa tavallista enemmän. Tarvittaessa ryhmiä perustetaan lisää. Erityisen painavasta syystä nuorelle voidaan järjestää myös yksityisrippikoulu. – Tauti liikkuu täällä nyt erityisesti päiväkodeissa ja alakoululaisten keskuudessa. Kuva: Jukka Granström 4 KOTIMAA | 21.5.2021 uutiset. Myös isoskoulutuksen osalta tilanne on ollut tavallista haastavampi. Seuraan uutisia päivittäin. Korona on kuormittanut seurakuntien nuorisotyötä tekeviä vaihtelevasti. Haaveissa normaali riparikesä – varasuunnitelmat välttämättömiä Pinja Pöllänen haluaa olla isosena leiriläisten ystävä, joka osaa kannustaa kaikkia mukaan juuri omanlaisinaan persoonina. Tyypillisimmät varasuunnitelmat liittyvät Huomon mukaan leirien lykkäämiseen myöhemmäksi tai niiden toteuttamiseen lyhyempinä pienemmissä ryhmissä. Viime syksynä rippikouluihin ilmoittautumisten jälkeen Huomo tiedusteli seurakunnista tilannetta. Salossa koronan ilmaantuvuusluku on nousussa ja rippileirien osalta ollaan varpaillaan. Joissakin seurakunnissa koulutuksia on jouduttu toteuttamaan etänä ja koulutuksiin liittyviä viikonloppuleirejä on ollut vaikea järjestää. Koronan vuoksi lyhentynyt isoskoulutus aiheuttaa pientä jännitystä, mutta Pöllänen luottaa saavansa tarvittaessa ohjaajilta tukea. – Jos tilanne rippikouluikäisten keskuudessa selkeästi pahenee, siirrämme leirien alkamista myöhäisempään ajankohtaan. Jatkuvat uudet suunnitelmat lyhyellä aikajänteellä ovat tuonet epävarmuutta ja stressiä. – Todella paljon riippuu siitä, mikä on seurakunnan tilanne ja mahdollisuudet. – Tuntumani on, että monet nuoret ovat väsyneitä etätyöskenrippikoulu | Nuoria osallistuu rippikouluihin tänä vuonna yhtä paljon kuin aiemminkin, joillain paikkakunnilla jopa tavallista enemmän. Myös tiedotus riparilaisten vanhempien suuntaan on ollut aktiivista. Näillä näkymin suunnitellut 14 rippileiriä pidetään kesäkuun alkupuolelta alkaen huolehtien leirikuplasta. Käytännössä seurakunnissa on kuitenkin oltava varasuunnitelmia, koska koronatilanne voi edelleen muuttua paikallisesti nopealla aikataululla, jos alueelle tulee tartuntarypäs. asiantuntija Vilppu Huomo Kirkkohallituksesta. Lisäksi Salossa on yksi päivärippikouluryhmä, johon kuka vain voi siirtyä koska vain
Tukirahalla kesätyöntekijöitä Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt Kirkkohallitukselle 460 000 euron erityisavustuksen seurakuntien kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Haluan olla isonen, jolle leiriläiset uskaltavat tulla juttelemaan asioistaan. Tällä hetkellä Diakilla on kampukset Helsingissä, Oulussa, Pieksämäellä, Porissa ja Turussa. Korona-aikana osa nuorista on alkanut voida entistä huonommin. Olemme karsineet kerhonohjaajakoulutusta ja panostaneet rippikoulujen ryhmänohjaukseen. Jos kokoontumisrajoitukset eivät salli koko leirin konfirmaatiota kerralla, joudumme aloittamaan osan konfirmaatioista todella aikaisin aamulla. Kirkkohallituksen virastokollegio myönsi avustukset seurakunnille hakemusten perusteella 500 euron kesätyöseteleinä. Koulunkäynti on ollut vaikeaa ja tuen piiriin on ollut vaikea löytää tai päästä. Poikkeusaikojen jälkeen on Huomon mukaan entistäkin tärkeämpää huomioida, miten nuoret voivat ja miten heidän hyvinvointiaan voidaan tukea. Kotimaan tilaajille suunnatussa tähtijutussa esitellään keskeisempiä suomennoksia ja se on luettavissa Kotimaa.fi-sivustolla. Kun nuori kokee, että hänet otetaan todesta ja häntä kohdellaan lempeästi, rippikoulun muutkin oppisisällöt voivat koskettaa. Teos on niin vaikeaselkoinen, että ilman kommentaaria sitä ei kannata lähteä lukemaan. – Leirillä pystyi olemaan oma itsensä ja heittäytymään. Se kantaa myöhemmässä elämässä. Yksi pienempi leiri pidetään kesäkuussa ja loput neljä heinäkuun puolivälistä eteenpäin. Helsingin Lauttasaaren seurakunnan nuorisotyönohjaaja Varpu Koivunen vahvistaa tämän. – Tämä oli nuorille iso pettymys, mutta isoset hoitivat hommansa mielettömän hyvin ja leiriläiset olivat kuitenkin tyytyväisiä. Oma haasteensa ovat konfirmaatiot. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kotimaa, Askel, Kirkko ja kaupunki, Henki & elämä, Kirkonseutu, Kirkkotie ja Pääsky Banneri-ilmoitukset kotimaa.fi ja kirkkojakaupunki.fi Kesän merkityksellisin medianäkyvyys Kotimaan mediamyynnin kautta lehti-ilmoitukset seuraaviin lehtiin: Soita ja kysy tarjous omasta peittopaketistasi! 5 KOTIMAA | 21.5.2021. Koronasulkujen aikana pidimme taukoja ja osa syventävistä viikonloppuleireistä on jäänyt pois. Vilppu Huomo kannustaa kaikkia rippikoulujen vastuuhenkilöitä järjestämään nuorille riparilla paljon tilaa kertoa ja jakaa kokemuksiaan korona-ajasta. Lähtökohtaisesti Lauttasaaressa on kaksivuotinen isoskoulutus, mutta käytännössä myös osaa ensimmäisen vuoden koulutettavista tarvitaan jo leireille. Diak perustelee muutoksia varautumisella kiristyvään taloustilanteeseen. kirjoitettua Joogasutraa. – Ohjaajat varmasti auttavat ja uskon, että meillä tulee olemaan hauskaa. Avustus on osa hallituksen toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään lieventämään koronatilanteen lapsille ja nuorille aiheuttamia haittoja. Eri nuorille kokemus korona-ajasta on ollut hyvin erilainen. – Kirkkomme on peruskorjauksessa ja toimimme väistötiloissa. Kesätyöntekijöitä palkataan hautausmaille, leirikeskuksiin sekä leirija retkitoimintaan. Lauttasaaren seurakunnan työntekijät ja isoset ovat kesän suhteen varovaisen toiveikkaissa ja odottavissa tunnelmissa. Ensimmäisen mallin mukaan jäljelle jäisivät Helsingin, Oulun ja Porin kampukset ja lisäksi kehitettäisiin liikkuva kampus. Myös kolmanteen malliin kuuluu liikkuvan kampuksen kehittäminen. Kotimaa.fi tähtijuttu Joogan taustafilosofiana pidetään noin vuonna 350 jKr. Diak kehittää kampusrakennettaan Diakonia-ammattikorkeakoulun kampusrakennetta kehitetään. Ei tarvinnut miettiä, tykkäävätkö muut minusta. – Ykkösvuoden isoskoulutus on siis toteutettu meillä kasvokkain. Isosen tärkein tehtävä on mielestäni viestiä leiriläisille hyväksyntää, rohkaisua ja positiivista energiaa. | lyhyesti | telyyn, Vilppu Huomo sanoo. Apuna voi käyttää esimerkiksi Erätauko-menetelmää, jolla saadaan erilaiset näkökulmat esiin ja tuetaan yhteisen ymmärryksen kasvua. Leiriaika oli koronan vuoksi tosi lyhyt ja isoset hehkuttivat isosleirejä, joten innostuin monien muiden tavoin ajatuksesta jatkaa kesken jäänyttä leiriä isoskoulutuksessa. – Isoissa kirkoissamme turvavälien pitäminen ei tule olemaan ongelma, Lasse Lindberg sanoo. Hyvä yhteishenki ja mahdollisuus pohtia rauhassa asioita kiehtoivat. Seurakunnissa erityinen haaste on ollut niiden nuorten tavoittaminen, jotka tarvitsisivat eniten tukea. Yksi tapa siihen on, että nuori tulee kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Nuoret eivät halunneet etäjuttuja isoskoulutukseen. Salossa konfirmaatiot toteutetaan pienissä ryhmissä niin, että saman leirin nuoret konfirmoidaan lyhyissä tilaisuuksissa peräkkäin ja kirkkoon voi tulla vain lähiperhe. Näin on voitu tarjota myös useammalle nuorelle kesätöitä. Kolmannessa mallissa jäljelle jäisi Helsingin, Oulun ja Porin kampusten lisäksi Pieksämäen tutkimus-, kehitysja innovaatioyksikkö. Toinen malli on muuten samanlainen, mutta Poriin jäisi vain terveysalan koulutus. Heidän tuekseen ja ohjelmasta vastuuta kantamaan on tänä vuonna palkattu vanhempia nuoria apuohjaajiksi. Tavoitteena on tukea kirkon mahdollisuutta lisätä kesätyöpaikkojen määrää alkavana kesänä. Pinja Pöllänen kävi viime vuonna rippikoulun Lauttasaaren seurakunnassa. – Rippikoulussa on tärkeää elää kristinuskoa todeksi. Jatkotyöstöön on valittu kolme mallia, joita kehitetään henkilöstön kanssa yt-neuvotteluissa. Konfirmaatiot striimataan. EMILIA KARHU ” Osalta nuorista rippikoulu jäi viime vuonna käymättä, ja heitä on nyt mukana tänä vuonna. Viime vuonna leirit jouduttiin jakamaan kahtia, jolloin sekä leiriläisten että isosten leiriaika puolittui viikosta kolmeen päivään. – Kuunnelkaa heitä ja eläkää heidän kanssaan. Korona on kurittanut isoskoulutuksiakin, ja Pöllästä jännittää hiukan lähteä leirille vähemmällä harjoituksella kuin monien aiempien vuosien isoset. Tänä vuonna toivomme, että kaikki viisi leiriä voitaisiin pitää täysimittaisina, Koivunen sanoo
He näkyvät jäsentilastossa vasta vuonna 1998. Evankelis-luterilaisella kirkolla ja Suomen ortodoksisella kirkolla on lakiin perustuva erityisasema, joten niitä ei patenttija rekisterihallituksen listassa näy, Tilastokeskuksen tilastoissa kylläkin. Esimerkkinä tästä on niin sanottu enkeliuskonnollisuus eli enkelikeskeinen henkisyys. Niihin lukeutuvien määrä ei ole suuri, toistaiseksi vain 65. Ensinnäkin uskonnollinen kenttä on monipuolistunut ja -kansallistunut vuodesta 1990. Esimerkiksi muslimien määräksi ilmoitetaan vuoden 2020 lopussa 19 347. Tilastot eivät myöskään tavoita uskonnollisuutta, joka näyttäytyy uushenkisyytenä. Jäsentilastojen ulkopuolella on runsaasti uskonnollisuutta. Sen yhteenlaskettu jäsenmäärä on hieman vajaat 45 000. | Kuva: Olli Seppälä | uutisessee | ” Jäsentilastojen ulkopuolella on runsaasti uskonnollisuutta. T ilastokeskus julkaisee vuosittain tiedot uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmääristä. Tilastokeskuksen lisäksi suomalaisen uskontoelämän muutoksia tekee näkyväksi patenttija rekisterihallituksen ylläpitämä lista rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista. 6 KOTIMAA | 21.5.2021 uutiset. Kyse on rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien yhteenlasketusta jäsenmäärästä. OLLI SEPPÄLÄ Tarkempaa tietoa uskontokuntien jäsenmääristä Kotimaan tilaajille tarkoitetussa tähtijutussa osoitteessa Kotimaa.fi. Suhteellisesti suurimpia jäsentilastojensa kasvattajia ovat olleet islam sekä kategoria muut uskonnot. Jäsentilastot kertovat paljon suomalaisten uskonnollista muutoksista. Helluntaikirkon, eli siihen kuuluvien seurakuntien jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa 12 748. Toisin sanoen suurin osa helluntaiseurakunnista ei ole rekisteröitynyt uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vaan toimii tavallisina yhdistyksinä. Uskontokuntiin virallisesti kuulumattomaat eivät ole yhtenäinen ryhmä eivätkä suinkaan uskonnottomia, vaan esimerkiksi helluntailaisia, muslimeja katolilaisia tai anglikaaneja, jotka eivät syystä tai toisesta kuulu rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tilastoja ei kuitenkaan kannata tuijottaa sokeasti, vaan yrittää nähdä myös niiden taakse. Selkein jäsenmäärän pudottaja on valtakirkko eli Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Buddhalaisten määrä on tilastoissa 1 826, mutta buddhalaisuutta harjoittavien määräksi Suomessa on arvioitu noin 10 000. Sittemmin jäsenmäärä on laskenut ja on nyt 3 749 713, mikä tarkoittaa 67,6 prosenttia suomalaista. Silloin ei tilastoista löytynyt esimerkiksi yhtään buddhalaista. Alkuperäisuskonnot ja uuspakanuus ilmestyvät jäsentilastoihin 2014. Samalla vuoteen 1990 ulottuvat tilastot kertovat uskonnollista muutoksista maassamme. Siitä lähtien kasvua on ollut joka vuosi ja 10 000 jäsenen raja meni rikki vuonna 2011. Suurimpia rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia ovat Jehovan todistajat, Katolinen kirkko Suomessa ja Suomen Helluntaikirkko. Suomessa niitä on noin 500 mukaan lukien uskonnolliset yhdyskunnat, seurakunnat tai muut paikallisyhteisöt. Koko totuus ei ole tilastoissa Suomen uskonnollinen kenttä on tilastojen mukaan monipuolistunut ja -kansallistunut 30 vuodessa. Jos tarkastelee yksittäisten uskonnollisten yhteisöjen jäsenkehitystä Tilastokeskuksen kokoaminen tietojen pohjalta vuodesta 1990 vuoteen 2020, voi todeta että useimpien yhteisöjen jäsenmäärä on hienoisessa laskussa tai polkee paikallaan. Toisaalta tilastot kertovat myös, että islamilaisiin yhdyskuntiin kuului vuonna 1990 vain 810 jäsentä. Kirkon jäsenmäärä saavutti huippunsa 2001, jolloin kirkkoon kuului 4 409 576 suomalaista. On kuitenkin arvioitu, että muslimeja olisi Suomessa nykyisin noin 100 000 eli noin 80 000 enemmän kuin tilastoista on luettavissa. Vuonna 1990 siihen kuului 4 390 739 suomalaista. Helluntaikirkko edustaa kuitenkin vain osaa koko helluntailiikkeestä
Koen, että pystyn tukemaan piispaa parhaalla tavalla nykyisessä roolissani. Helsingin Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki, 51, sanoo olevansa otettu siitä, että hänen nimensä on tullut esiin mahdollisena piispaehdokkaana. – Teen kokonaisharkintaa siitä, mikä on oma tehtäväni ja miten käytän omaa osaamistani parhaiten kirkon hyväksi. Oulun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori Jukka Hautala, 53, toteaa, että hiippakunnasta ei ole tullut hänelle ”vahvaa kutsua” eikä asia näin ollen ole hänelle ajankohtainen. Nyt ei ole ehdokkaiden pyrkyryyden aika. – Tällä hetkellä olen tyytyväinen nykyisiin töihini. Hän sanoo, että on luvannut harkita asiaa vakavasti. Jos kutsu tulee, lupaan miettiä tilanteen. helmikuuta 2022. Tuomiorovasti Matti Salomäki on lähdössä Lapuan piispanvaaliin. MERI TOIVANEN Ketkä lähtevät Lapuan piispanvaaliin. Piispa Simo Peuran teologinen sihteeri ja hiippakuntapastori Jaakko Antila, 38, sanoo, että ei ole käytettävissä vaaliin. | ehdokkaat | L apuan hiippakunnassa valmistaudutaan piispanvaaliin, ja äänioikeutetut arvioivat parhaillaan, ketkä olisivat kisaan sopivia ehdokkaita. Lapuan piispana vuodesta 2004 toiminut Simo Peura jää eläkkeelle 1. | Kuvat: Jukka Granström, Lapuan tuomiokapituli ” Selkeimmän myöntävän vastauksen antaa tässä vaiheessa tuomiorovasti Matti Salomäki. Tampereen seurakuntayhtymän johtaja Tapani Rantala, 60, sanoo, ettei hiippakunnasta ole tullut hänelle ”vakavia yhteydenottoja”. Kotimaa kysyi kaikilta muilta piispapelissä nimetyiltä henkilöiltä, ovatko he valmiita vaaliin. Salomäen mielestä hiippakunnassa tarvitaan samalla kertaa paluuta juurille ja hengellisten ja henkisten tarpeiden sanoittamista tähän aikaan. Pidemmälle menevä kommentointi on Kairan mielestä ennenaikaista, sillä tällä hetkellä seurakunnat vasta nimeävät maallikkovalitsijoita, jotka tuomiokapituli vahvistaa 16. Selkeimmän myöntävän vastauksen antaa tässä vaiheessa Lapuan tuomiorovasti Matti Salomäki, 52. Hänen mielestään nyt on hyvä aika käydä keskustelua siitä, millaista piispaa Lapuan hiippakunta tarvitsee. asetelmat | Kotimaa kysyi piispapeliin nimetyiltä henkilöiltä, ovatko he valmiita ehdolle. Listan ulkopuolelta Lapuan tuomiokapitulin lähetysja kansainvälisen työn asiantuntija Jukka Jämsén kertoi Kotimaa.fi:ssä äskettäin, että häntä on pyydetty mukaan vaaliin ja hän harkitsee ehdokkuutta. – Se on hyvä todeta tässä vaiheessa myös nykyisen viranhoitoni kannalta. Tuomiokapitulissa hiippakuntadekaanina työskentelevä Terhi Kaira, 47, kertoo niin ikään, että kyselyjä ehdokkaaksi on tullut. Alajärven seurakunnan kirkkoherra ja Lapuan tuomiokapitulin pappisasessori Ari Auranen, 54, sanoo saaneensa ehdokkuudesta yksittäisiä kyselyjä. – Olen ollut pitkään mukana kirkon työssä ja hallinnossa ja koen, että on velvollisuus olla käytettävissä myös toisenlaisessa roolissa. Hän sanoo olevansa maltillinen mutta määrätietoinen uudistaja. – Lapuan hiippakunnassa on samat trendit kuin koko kirkossa ja länsimaisessa yhteiskunnassa, vaikka täällä niin sanotulla raamattuvyöhykkeellä ne tulevat pienellä viiveellä. Hän kertoo, että kyselyitä on tullut pidemmän aikaa ja hän on kertonut olevansa käytettävissä. – En ole aktivoitunut vaaliasiassa, mutta seuraan tilannetta. kesäkuuta. Hiippakuntadekaani Terhi Kaira sanoo harkitsevansa ehdokkuutta vakavasti. Kairan mukaan Lapuan hiippakunta tarvitsee piispaa, joka on suunnannäyttäjä. 7 KOTIMAA | 21.5.2021. – Minulle on selvää, että piispaksi ei pyritä vaan kutsutaan. – Oulun piispanvaaliin [2018] lähdin mukaan tietoisena siitä, että sieltä puuttui minun kaltaiseni ehdokas. Nyt on lähdössä riittävästi erilaisia ehdokkaita, joten antaa mennä vain. Runsas kuukausi sitten tehdyllä Kotimaan soittokierroksella mahdollisena seuraavana piispana nousi esiin seitsemän nimeä: Jaakko Antila, Ari Auranen, Jukka Hautala, Terhi Kaira, Tapani Rantala, Juha Rintamäki ja Matti Salomäki
Kun nuoret saavat tunneja tietotasoisesti paneutua sotasukupolven raskaaseen, mutta omalla tavalla rikkaaseen elämänpiiriin, he kantavat veteraanien ja lottien viestiä edelleen uusille sukupolville. Samalla autamme tulevia sukupolvia rakentamaan ja vahvistamaan omaa identiteettiään. Kiitokset Laura Mäntylälle vastauksesta ( Kotimaa 12.5.) kirjoitukseeni, jossa vetosin pysyvän ratkaisun löytämiseksi, jotta kirkon uusi ja perinteinen virkakanta voisivat elää sovussa rinnakkain. Nyt heistä, yli puolesta miljoonasta veteraanista on jäljellä vajaat viisituhatta keski-iältään yli 95-vuotiasta kunniavanhusta. Jos on tahtoa lopettaa riitely, olen vakuuttunut, että kirkostamme löytyy riittävästi viisautta – Herran avulla – löytää ratkaisumalli, joka huomioi sekä perinteisellä virkakannalla olevien seurakuntalaisten oikeudet että kirkkomme kaikkien viranhaltijoiden tasa-arvoisen ja laillisen kohtelun. Perinteisen virkakannan edustajilla ei ole ongelmia kirkon ehtoollisopin kanssa. Muistamalla ja kunnioittamalla heitä näkyvällä tavalla osoitamme kiitoksemme näille maamme vapauden pelastaneille ja jälleenrakentaneille ihmisille. Toisaalta suurin osa veteraaneja eli elämäänsä, vaikka sodan painajaiset seurasivat uniin ja kotiväki sai kokea isän karuuden ja vaikeudet käsitellä tunteita. Se on mahdollista. Tunnustuskirjoissa määritellään, että kelvottomankin papin toimittama ehtoollinen on pätevä, mutta oletetaan, että toimittajalla on oikea virka. Valitettavasti Mäntylä ei edelleenkään tarjoa kirjoituksessaan tilanteeseen minkäänlaista ratkaisua. Oppimisympäristöinä ovat sankarihaudat ja veteraanien sekä lottien haudat yleisillä hautausmailla. HANNU KOSKINEN Lukion lehtori emeritus, rovasti, Uurainen Miten muistamme veteraanejamme. Kun muistoreliefiasia on kunnossa, tehdään paikalliset opetusmateriaalit perusopetuksen alaja yläkouluille ja lukioille. Heidän unohtamiselleen ja jopa järjestelmälliselle väheksymiselleen oli omat syynsä. Samalla, kun Suojeluskunnat ja Lotta-Svärd-järjestö lakkautettiin, opittiin vaikenemaan sopivalla tavalla paljosta muustakin. Veteraaniemme ja lottiemme muisto jää elämään, jos kaikki heidän hautansa merkitään asiaankuuluvin reliefein. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki. Heitähän oli reippaasti yli puoli miljoonaa. Näin ollen Mäntylän ilmaisema huoli perinteisellä virkakannalla olevien sitoutumisesta luterilaiseen oppiin on aiheeton. Työntäyteistä arkea kyllä riitti, sillä sodan raunioittama maa oli jälleenrakennettava ja Neuvostoliitolle oli maksettava sotavelat. Ohiammutut veteraanit pyrkivät elämään omaa elämäänsä tavallisen arjen täyttäessä päivät. Kirkkojemme pihoissa sijaitsevat sankarihaudat ovat ansaitusti isänmaallisten juhliemme kulttipaikkoja. muistomerkit | Sotaveteraanien ja lottien haudat kautta maan pitäisi merkitä erityisellä reliefillä, kirjoittaa Hannu Koskinen. Kun merkitsemme näiden kunniakansalaistemme viimeiset leposijat veteraanien ja lottien hautareliefein, ne muodostavat yhtenäisen muistomerkin, joka ulottuu yli koko itsenäisen Suomen. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Veteraanien muisto ei elä pelkän veteraanipäivän tai muutaman sankarihaudoille suuntautuneen kunniakäynnin varassa. Tuskin kirkossamme olisi taannoin luvattu täyttä kotipaikkaoikeutta kannalle, joka perustuisi harhaoppiseen käsitykseen ehtoollisesta. Perinteiseltä virkakannalta naispastorin toimittama ehtoollinen vertautuu siis teologisesti maallikkoehtoolliseen. He olivat oman onnensa seppiä – lentojätkiä. Liitä viestiin myös yhteystietosi. Jäivät perheettömiksi, kodittomiksi ja varattomiksi ”viideltä saunaan ja kuudelta putkaan” -rytmiä noudattaviksi ressukoiksi. Kirjoitus sisälsi väärinkäsityksen, joka on tarpeen oikaista. korvaa K evätpuolella on useita kansallisia juhlapäiviä, kuten veteraanipäivä, kaatuneiden muistopäivä ja puolustusvoimien lippujuhla. Melko suuri osa veteraaneista ei saanut enää otetta elämästä. Se on aivan oikein. Tuoni korjasi varhain näiden miesten virheet ja erheet, eikä heidän haudoillaan ”seisottu silmät veessä.” Myös monen rintamamiestalon tai kylmän tilan saaneen veteraanin elämä päättyi liian varhain uupumukseen raskaan raadannan seurauksena tai johonkin ammattitautiin. Myös satunnaisia matkaajia varten laaditaan omat materiaalinsa. Näkyviksi isänmaallisuuden ruumiillistumiksi jäivät sotainvalidit ja sankarivainajat, joiden haudat kirkkopihoilla tarjosivat sopivan tilan isänmaallisten pyhien tunteiden ilmaisemiselle. Heidän kohtalonsa ei juuri ketään huolettanut. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Toisaalta sotien jälkeisinä vuosikymmeninä olimme lähes unohtaneet tavalliset veteraanit ja lotat. SOILI HAVERINEN Kirkolliskokousedustaja, Vantaa Ehtoollisoppi ei ole ongelma perinteiselle virkakannalle ” Muistamalla ja kunnioittamalla heitä näkyvällä tavalla osoitamme kiitoksemme näille maamme vapauden pelastaneille ja jälleenrakentaneille ihmisille. Keskeisimpinä hyvin tunnetut ”yleiset syyt” ja ylisukupolvinen isäkapina. Uuraisilla se työ saadaan valmiiksi paikallisen lionsklubin toimesta 4.6., kun viimeinen suuri merkkien kiinnitystilaisuus toteutetaan. 8 mielipiteet KOTIMAA | 21.5.2021. Ongelma koskee siis oikean viran puuttumista, ei virassa olevan kelvottomuutta
Pieksämäen blues ILKKA HUHTA Kirjoittaja on kirkkohistorian professori Itä-Suomen yliopistossa. Ehtoollisen voisi toimittaa koulutettu maallikko. Luterilaisuuteen kuuluu ajatus yleisestä pappeudesta. Joissakin kirkkokunnissa etäehtoollista toteutetaan. Emme vaadi papin fyysistä läsnäoloa julistuksessa. Voisiko kirkkoherra antaa jollekin seurakuntalaiselle luvan toimittaa ehtoollisen. Pieksämäelle asettuneen sisälähetysseuran erityispiirre kirkollisena koulutusjärjestönä oli sen koulutusalojen moninaisuus. Vai onko kyseessä kirkkojärjestykseen kuuluva asia. Koulutusratkaisuissa on kysymys rahasta, ja rahalla muutoksia myös perustellaan. Sanaa voidaan välittää painettuna ja sähköisenä formaattina. Sortavalaan perustettu seura löysi toisen maailmansodan jälkeen uuden kotipaikkansa tästä pienestä kauppalasta. Kirkko voisi opettaa seurakuntalaisia striimiehtoollisen viettoon ainakin poikkeustilanteiden varalta. Tälläkin hetkellä maallikko voi avustaa ehtoollisessa ja esimerkiksi saarnata. On silti mahdollista luoda ohjeet etäehtoolliseen. Kotimaassa on keskusteltu etäehtoollisesta. Ehtoollinen eroaa monin tavoin kasteesta ja muista kirkon toimituksista. Ehkä ehtoollista jossakin jo vietetään ilman papin läsnäoloa. Esitän muutamia omia ajatuksiani. Koska ehtoollinen on toistuvaa, on surullista, jos se jää puuttumaan eristysolosuhteissa. En silti suoraan kannata kotikutoista ehtoollisen viettämistä ilman papin ohjausta. On selvää, että kirkko kontrolloi ehtoollista, jotta se sujuisi säädetysti. Joka tapauksessa etäehtoollista olisi kirkon hyvä pohtia. Siihen kuuluivat diakonissalaitoksen lisäksi kansanopisto, kansankorkeakoulu, kasvattajaopisto, kehitysvammaishoitajakoulutus, nuorisotyöntekijäkoulutus ja erityiskansanopisto kehitysvammaisille nuorille. Ehtoollinen kuuluu luontevasti moniin tapahtumiin seurakunnassa, mutta ilman pappia se ei onnistu. Opillisesti en näe estettä sille, että ehtoollista voisi kotona nauttia striimipapin ohjauksessa. Kauppalan sairaalankin seura sai omistukseensa, millä varmistettiin diakonissalaitoksen opiskelijoille paikka harjoitella. Kallistahan se koulunpito on. | kolumni | D iakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikkö on lakkauttamisuhan alla. Kun kodeissa päätteiden ääressä kuultaisiin samat asiat ihan samalla tavalla kuin massatapahtumien vilinässä, toteutuisi sana: Mene kammioosi ja sulje ovesi. Ehtoollinen on säännöllisesti toistuva kristityn hengellinen peruseväs. Sitten ikäluokat alkoivat pienetä, ja kuvaan astuivat koulutusleikkaukset. Eikö tämä koske myös striimauksia ja ehtoollista. Pieksämäelle aikanaan asettunut diakonia-alan koulutus oli osa Suomen kirkon sisälähetysseuran jälleenrakentamista. Kuuluvuuskin saattaa päätteen ääressä olla jopa paikalla olemista parempi. Joka sukupolven on täytynyt pysyä muutoksessa mukana, eikä yksikään organisaatiomuutos ole ollut kivuton. Tapahtumien tuottaminen keskitetysti studiossa olisi kustannustehokkaampaakin kuin fyysisen kokoontumisen järjestäminen. Onko tällainen ehtoollinen väärin, jos toimitaan käsikirjan kaavan mukaan. Kirkon sääntöjä pitäisi ehkä muuttaa. Olisikohan varteenotettava ratkaisu vastaisuudessa luopua kokonaan suurista massatapahtumista ja ottaa online-tapahtumat pysyväksi käytännöksi. Sisälähetysseura oli tervetullut työnantaja paikkakunnalle. Myös Pieksämäki haluaisi olla elinvoimainen kaupunki, ei vain bluesistaan tunnettu risteysasema. Muut toimitukset ovat yleensä kertaluonteisia ja ne toteutuvat parhaiten olemalla fyysisesti läsnä. Nykyään Sisälähetysseuran historia on Kirkkopalvelut ry:n historiaa ja Diakin Pieksämäen yksikkö osa valtakunnallista korkeakouluverkostoa. ARIMO LÄHDENIITTY Maallikko Paimiosta 9 KOTIMAA | 21.5.2021. Tällöin päästäisiin eroon massatapahtumien aiheuttamista massiivisista järjestelyistä ja liikenneruuhkista. Jälleenrakennuskauden ilmapiiri oli Pieksämäellä toiveikas. Myös uusia alueellisia ja valtakunnallisia koulutustarpeita ilmaantui. Käytännön syistä näin ei aina ole. Papit toki käyvät viemässä ehtoollista pyydettäessä, mutta eivät he joka paikkaan ehdi. Siksi kaikki entiset koulutusalat oli käynnistetty uudelleen. Sekä järjestöettä koulutushistorian näkökulmasta muutokset ovat olleet nopeita. VESA NISSINEN Teol. Ehtoollinen on aina ollut jumalanpalveluksen keskus. Kirkon on jatkuvasti muututtava uusissa tilanteissa ja käytettävä tekniikkaa hyvän edistämiseen. Pienillä paikkakunnilla koulutustarpeesta ja -politiikasta johtuvat pienetkin muutokset voivat vaikuttaa alueen elinvoimaan dramaattisesti. Edellyttääkö ehtoollinen kirkon opin näkökulmasta papin läsnäoloa ja toimintaa. Etäehtoollisesta voisi olla apua normaaleinakin aikoina monille, joiden on vaikea tulla kirkkoon. ” Mille tahansa paikkakunnalle korkeakoulu on tärkeä, ja sellaisen menettäminen koettelee tulevaisuuden uskoa. Sotamenetyksistä saadut korvausvarat ohjailivat jälleenrakennusta. Diakin yksikköjen määrän vähentäminen ja liikkuvan kampuksen kehittäminen ovat ennakointia ja varautumista tuleviin rahoitusleikkauksiin. Esimerkiksi kasteen tai ehtoollisen voi poikkeustilanteissa toimittaa myös maallikko. Jos tämä usko on vahva, silloin harvoin huomaa, että molemmat ratkaisut ovat yhtä lailla arvovalintoja. Haastan pohtimaan, onko papin fyysinen läsnäolo välttämätöntä ehtoollisessa. Netti ei koskaan täysin korvaa ihmisten yhdessäoloa messussa. Pohdittavaksi jäisi, voisiko etäehtoollisia viettää muulloinkin. Sisälähetysseuran johtajatkin ennakoivat tulevaisuutta siirtämällä kirjat Pieksämäeltä Helsinkiin. Suuret ikäluokat pitivät huolen siitä, että opiskelijoita riitti. Jokaiseen jumalanpalvelukseen pitäisi kuulua ehtoollinen, eli sen kuuluisi olla messu. tri Etäehtoollista olisi hyvä pohtia Online-tapahtumista pysyvä käytäntö Näyttää siltä, että edessä on jo toinen kesä, jolloin suuret tapahtumat joudutaan toteuttamaan online-tilaisuuksina. Siksi kysynkin, miksi ehtoollinen ei voisi olla osa messun striimausta. Mille tahansa paikkakunnalle korkeakoulu on tärkeä, ja sellaisen menettäminen koettelee tulevaisuuden uskoa. Evakkoon joutuneen järjestön huoltoja oppilaitoksille annettiin ilmaiseksi järven rannasta viiden hehtaarin alue, ja päälle vielä pilkkahintaan kaksi liiketonttia rautatieaseman kupeesta. Pappi voisi etänä ehtoollista asettaessaan siunata myös kotien ehtoollisaineet. Teknologian kehityksen ja kaupungistumisen myötä rautatieläisten pikkukaupunki oli pian elinkeinonsa ja tulevaisuutensa suhteen ahtaalla. Yleensä perustelut kulkevat niin päin, että keskittäminen tuo säästöjä ja alueellistaminen kuluja
Ukkometson mailla Tästä piti tulla ihan tavallinen yön yli retki Kurjenrahkan kansallispuistoon, mutta kämpällä keski-ikäistä naista odotti yllätys. TEKSTI JA KUVAT: FREIJA ÖZCAN 10 KOTIMAA | 21.5.2021 10 luonto
Metsoa ei näy, joten tempaan oven vierestä mukaan vaeltajan sauvan ja pinkaisen pihan poikki. Hilaudun siis varovasti ovesta räystään alle ja suljen lukon tunnollisesti Muista nämä luonnossa! . Kaasulevyn kanssa näperrän pitempään, mutta kohta kotoa tuomani lihakeitto kuitenkin porisee liekillä. Tämäkin vielä. Sieltä käsin sillä on yliote, enkä halua päähäni sen vahvojen siipien iskuja. Samassa kuuluu kohahdus. Pyöröhirsinen kämppä seisoo jäkälän peittämän kallion päällä. Lintu havahtuu vasta, kun kiskaisen huussin oven auki. Sitten ovela lintu rojahtaa katolle. Käytä sopivia kenkiä ja pidä jalkasi kuivina. Ota selvää reitistä etukäteen ja hanki tarvittavat kartat. Niin siisti kuin huussi onkin, haluan takaisin kamiinan ääreen. Tuo roskat pois tullessasi. Kiihkeä naksutus kuuluu oven takaa. Täällä sen pitäisi olla. . 11 KOTIMAA | 21.5.2021. Onneksi laitoin kumisaappaat, sadattelen, ja koitan erottaa männynrunkojen välistä kämpän seinää. Puut on aseteltu valmiiksi kamiinan eteen. . Pakenen sisään tupaan. Älä jätä itsestäsi jälkiä luontoon. Tähän mennessä mukana on aina ollut joku perheen miehistä, ja lämmitysoperaatiot kirveineen ja kiehisineen ovat jääneet jotenkin luontaisesti heidän harteilleen. Lataa kännykkäsi ennen kuin menet metsään. » Savojärven kierros Kurjenrahkan kansallispuistossa vie pitkospuille tutustumaan suomaisemiin. Hiivin varovasti ulos ovesta. Yllätyn itsekin siitä, että yli viisikymppisenä olen ensimmäistä kertaa yksin yötä keskellä metsää – ja näytän selviävän. Saan kuitenkin kamiinan syttymään. Vajosuon vuokratupa on sievä ja siisti. Se lennähtää perään. Ota mukaan riittävästi syötävää ja juotavaa. Ensimmäiseksi on saatava lämpöä, varusteet kuiviksi ja ruokaa. Minulla on kaksi vaihtoehtoa: viettää yö huussissa tai taistella. On nälkä ja sataa rakeita, jotka kasaantuvat valkoiseksi hyhmäksi varpujen juureen. . Tienviittojakin on, mutta ne osoittavat lintutornille, laavulle ja kiertotietä sinne, mistä juuri tulin, muttei mikään sinne, minne tahdon. Ukkometso on lennähtänyt kämpän katolle ja riehuu siellä aivan kuin yrittäisi raivata tietä sisään. Kokeilen vielä kiertotietä, ja kas, tuolla se häämöttää, Vajosuon vuokratupa, tuleva yösijani. . ” Minulla on kaksi vaihtoehtoa: viettää yö huussissa tai taistella. Illalla koittaa totuuden hetki. Tosin nyt en ole aivan yksin. Kuullut olen, mutten koskaan kokenut poikamieheksi jääneen metson soidinta. Pöytäkynttilän ympärillä on muutama männyn havu koristeena. Metso on kaunis mutta myös voimakas. On käytävä ulkohuussissa. Jostain syystä olen kuitenkin tässä elämänvaiheessa päättänyt koetella itseäni, olla eksymättä, paleltumatta ja nälkiintymättä villissä luonnossa omin voimin. Kerro läheisillesi mille reitille menet. . Etsin avaimen piilopaikasta ja ryhdyn avaamaan munalukkoa. Iso ukkometsohan se siinä. Sinne on pihan poikki reilut kymmenen metriä matkaa. . P olku katoaa välillä lammikoihin. Olen patikoinut jo päivän Kurjenrahkan kansallispuistossa Varsinais-Suomessa. Vuolen halkoihin kiehisiä – kömpelösti, toisin kuin meidän isä lapsuuteni tunturiretkillä. Vajosuon vuokratuvalla on kovasti kysyntää kesäaikaan. Pölähtää jostain portaiden juureen ja alkaa naksuttaa ja kurlutella
Tästä eläinteologisesta pohdinnasta pehmenneenä selitän metsolle lempeästi, että se on oikein hieno otus, mutta sen kosintatavoissa on parantamisen varaa. Ensimmäinen erä: metso 1 – minä 0, eikä kumpikaan vahingoittunut. Vaikka ukkometso voi olla vaarallinen, minä ihmisenä olen sitä vielä enemmän ja voin saada vahinkoa aikaan. Istuisi tuossa tuvan penkillä ja kuiskisi kaikkien tuntemalla luontodokumenttiäänellään, että olemme nyt täällä Vajosuon luonnonsuojelualueen laidalla ja tarkkailemme villiintyneen keski-ikäisen naisen pesiytymistä muumionmuotoiseen makuupussiin. Jos merten kansainväliset vedet suojeltaisiin, ne palautuisivat kukoistavaksi villiksi luonnoksi. Leipää on hankittava pöytään, sen takiahan kalastetaan, kasvatetaan ja viljellään. Olen paljon metsoa isompi, sauvani on vahva ase. Millaista elämämme silloin olisi. pienellä oksalla – kun on näin nätisti pidetty paikka, täytyy vuokralaisenkin kohdella omaisuutta kunnioittavasti. Kaunis se on. Silloin rannikkovesien kalakannat elpyisivät ja meri sitoisi paremmin hiiltä. Nyt enää 35 prosenttia. Kun hän kiinnostui luonnosta 11-vuotiaana 1937, koskematonta luontoa oli maailmassa jäljellä 66 prosenttia. 12 KOTIMAA | 21.5.2021 luonto. Mitä ihmiset sitten tekisivät. Alkaa erikoinen tanssi, jossa metso vie ja minä peräännyn sauva ojossa kohti kämppää. Ei kuitenkaan ole metsästyskausi enkä aio laittaa lintua pataan tällä kertaa. Puristan sauvaa poikittain edessäni ja syöksähdän nopeasti sivusuunnassa loitommas huussista. Kaula on paksu ja jäntevä, kun se yrittää kiemurtaa sauvan alitse jalkoihini. Kuivan maan villiinnyttäminen on tietenkin vaikeampaa, koska me ihmiset asutamme ja omistamme sitä. Mitähän sir David Attenborough sanoisi siitä, että hänen kirjansa Yksi elämä, yksi planeetta on kastunut repussani. Makuupussissa tapailen iltalukemistani. Painan sauvaa ukkometson kaulaa vasten ja yritän pitää sitä loitommalla. Samassa tajuan oman asemani. Metsiä ylläpitäville maille pitäisi myös maksaa siitä, että ne hoitavat eivätkä hakkaa kaikkien elämän kannalta tärkeää kasvustoa. Olisi varmaan tyytyväinen, sanoisi sitä villiintymiseksi. Attenborough kirjoittaa merenhoitajista, metsänhoitajista, energian tuottajista, päästökauppiaista, retkioppaista ja villin luonnon edunvalvojista, ihan uusista ammattikunnista. Hän varmasti pitäisi siitä, että Suomessa on 40 mahdollisimman luonnontilassa säilytettävää kansallispuistoa, joissa ihmiset pääsevät villiintymään, ja 19 luonnonpuistoa, joissa pääosin saa oleilla vain luvan kanssa. Jykevä nokka on kuin norsunluusta veistetty. Lisääkin on suunnitteilla. Attenborough visioi kirjassaan sitä, miten meren ja maan villiinnyttäminen voisi olla yksi keino pelastaa maapallo ilmastonmuutokselta. Entäpä jos koko Suomi olisi metsämaa, jolle maksettaisiin maailman vihreiden keuhkojen hoidosta, ei hakkuusta. Mustat höyhenet kiiltävät. ” Olemme nyt täällä Vajosuon luonnonsuojelualueen laidalla ja tarkkailemme villiintyneen keski-ikäisen naisen pesiytymistä muumionmuotoiseen makuupussiin. Samassa valtavat siivet levittäytyvät ja metso hyökkää. Pari kertaa olen törmätä puuhun ja kompastua. Attenborough ehdottaa kuitenkin, ettei peltoa raivattaisi lisää ja käyttämättömien peltojen annettaisiin metsittyä, metsän monimuotoisuutta vaalittaisiin ja karjan annettaisiin rauhassa laiduntaa ja maisemoida – mikä vaatisi lihantuotannon vähentämistä ja toisaalta hyvän pihvin arvostamista entistä enemmän. Täällä kansallispuiston siimeksessä tekee mieleni uskoa Attenborough’ta, joka pitkän toimittajan uransa aikana on nähnyt luonnon muuttuvan. Se arvioi kuitenkin suunnan väärin, laskeutuu maahan eteeni ja käy päälle. Lopulta pääsen sisään. Kun koppeloa ei löydy eikä taistelua toisen metson kanssa synny, hyrräävät hormonit pistävät ukkometson pään sekaisin ja se käy jopa ihmisen päälle
Enää se ei tule lähelle. Huolimattomuudestaan harmistunut metso vaanii nyt katonharjalla juuri oven päällä. Puiston pääreitit ovat Kurjenpesän pysäköintialueelta lähtevät 2 kilometrin rengasreitti Karpalopolku ja 6 kilometrin Savojärven kierros ja Vajosuon pysäköintialueelta lähtevä 3 kilometrin Vajosuon kierros. Vajosuo punertaa harmaassa säässä, sillä se on rahkaräme, punertavaa rahkasammalta ja varpuja. Ilmeisesti palokärki ei tarjonnut sille vastusta. 13 KOTIMAA | 21.5.2021. Kun metsän uusiutumiseen mene sata vuotta, tällaisen suon syntyyn kuluu tuhansia vuosia. Se nappaa siitä kiinni ja ravistelee. Mitenkähän ukkometso noista selviäisi. Ehkä se tuli hyvästelemään. Livahdan sauvan ja kiikareiden kanssa kämpästä mäkeä alas ennen kuin metso ehtii huomata. Vähän loukkaantuneena linnun äkillisestä lähdöstä laitan avaimen piiloon, jätän sauvan oven viereen ja heitän repun selkään. Lisäksi on Pukkipalon reitti, jolla on pituutta 6 tai 9 kilometriä riippuen lähteekö liikkeelle Pukkipalon vai Rantapihan pysäköintialueelta. Huvittelen ajatuksella, että jos suomalainen peruskallio on itse asiassa kuluneiden vuorten juuria, pyrkiikö muu luontomme lopulta päätymään suoksi. Se on karuuden huipentuma, jonka ekosysteemi on pelkistynyt aina vain yksinkertaisemmaksi. Eikä minulla ole enää mitään kättä pitempää. Pääosin pitkospuut ovat hyväkuntoisia. Jos kirjoittaisin apokalyptisen romaanin, se sijoittuisi suolle. Metso kipittää sinne kurkkimaan, ja samaan aikaan minä harpon huussille. Loppuun veteen kippaan kahvinpuruja. Se on varmaan käynyt tarkistamassa tiluksensa. Ehkä olen sen mielestä petollinen koppelo. Pääsen onnistuneesti takaisin kämppään. Lisätietoa Kurjenrahkasta ja muista kansallispuistoista löytyy osoitteesta Luontoon.fi. Kauas katsominenkin tekee niille hyvää, ja kohta lintutornista eteeni avautuukin laaja Vajosuo. Aurinko paistaa ja polkua tarpovan mieli on iloinen. Pyöreään kiveen rajautuvat viipalemaisesti yhä edelleen seitsemän kuntaa: Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Turku ja Rusko. Astun ulos ennen kuin metso ehtii katolle valmiusasemiin. Minä suuntaan puolen kilometrin päähän lintutornille. Onko se tosiaan noin sekaisin, että sille kelpaavat vieraan lajin soidinmenotkin. Se on myös hyvin vanha. Varhaisin tieto tästä kivestä on vuodelta 1381. Ukkometso jähmettyy niille sijoilleen. Metson reviiri saattaa olla sata hehtaaria ja mielellään monimuotoista maastoa. Sytytän hiipuneen tulen. Naksuttaa. Sitten metso kohoaa siivilleen ja katoaa metsään. Siksi kansallispuistot ovat hyviä retkikohteita, vaikka ei olisikaan kokenut eräihminen. Koputtelen sauvalla katon laitaa. Osan matkaa polku kulkee talousmetsän ja kansallispuiston välissä ja antaa tilaisuuden ihan käytännössä vertailla, miten hoidettu ja villiintynyt metsä eroavat toisistaan. Asiallinen vaeltaja ei jätä jälkiä luontoon, joten kahvinpurut on tyhjennettävä huussiin. Tiiraan kiikareillani, ja tosiaan, vetisen suon toisella laidalla astelee majesteettisesti kaksi suurta vaaleaa hahmoa kuokkimassa pitkillä nokillaan syötävää. Sinne väliin suo sitoo ja säilöö hiiltä. Kohta kiukkuinen kurlutus kuuluu taas huussin oven takaa. Ei auta. Seuraavaksi kokeilen harhautusta. Kolmas erä: metso 1 – minä 0, luonto on voittanut. Ukkometso seisoo paikallaan ja kurluttaa. Silmäkulmasta näen, miten ukkometso astelee arvokkaasti ja tarkkaavaisena metsän siimeksestä pihaan. Ukkometso laskeutuu taakseni metsäpolulle. Suon keskellä ravinteikas maaperä saattaa olla 10–15 metriä pinnan alapuolella, eivätkä minkään kasvin juuret sinne enää yllä. ” Entäpä jos koko Suomi olisi metsämaa, jolle maksettaisiin maailman vihreiden keuhkojen hoidosta, ei hakkuusta. Puiston alueella nimittäin sijaitsee vanha rajakivi, joka tunnetaan nimellä Kuhankuono. Ukkometso-parka ei ole onnistunut löytämään itselleen koppeloa eikä purkamaan agKurjenrahkan reitit Kurjenrahkan kansallispuiston sijaintia on hankala määritellä lyhyesti. Tarjoan metsolle sauvan päätä. Pakenen kuusimetsän tiheyteen, eikä se seuraa minua. Joten puisto sijaitsee Varsinais-Suomessa näiden kuntien alueella, noin 35 kilometriä Turun pohjoispuolella. Suota ajattelee useimmiten lakkana ja karpaloina. – Nyt et kyllä, huudan ja tempaisen polun vierestä lahon karahkan, joka tuskin kestää lähitaistelua. Hyvin merkittyä reittiä on helppo kulkea. Hiljaisuuden katkaisee kurjen huuto. Reiteillä ylitetään soita pitkospuita pitkin, sukelletaan rämeisiin metsiin ja kuiviin kangasmetsiin. Nyt tämäkin taistelu kääntyy sille tappioksi. Kiehautan vettä ja sekoitan aamupalaksi omena-kanelipuuron. Mutta itse asiassa se on kaunis ja kiinnostava ilman niitäkin. Kurjenrahkan reitit liittyvät myös pitempään Kuhankuonon retkeilyreitistöön, jota riittääkin sitten kuljettavaksi 150 kilometrin verran. Se jää närkästyneenä naksuttamaan savupiipun juureen. Jo reilusti ennen kämpän portaita perääntyvä entinen sankari antaa periksi, astuu sivuun ja jää kurkkuaan naksutellen seuraamaan menoani. Taivas tihkuu vettä. gressiotaan toiseen metsoon. Sadekin on lakannut. Metsästä kuuluu palokärjen soidinääni. Puolisen tuntia myöhemmin olen siivonnut kämpän siihen kuntoon kuin se oli tullessani. Toinen erä: minä 1 – metso 0, eikä kumpikaan vahingoittunut. Se tuijottaa pitkään metsään. Palokärki vastaa. Täällä selviävät vain kaikkein sitkeimmät, vähimpään tyytyvät kasvit, siis valiojoukko. Pukkipalon reitiltä löytyy myös ikimetsää. Suurten siipien kohahdus. Olen nukkunut kuin tukki ja herään kuuden maissa kurkien huutoon. Nyt en anna periksi. Metsän loputon ja vaihteleva vihreys hivelee päätetyön rasittamia silmiäni. Rantapihan pysäköintialueelta lähtee kiinnostava pieni luontopolku, jonka varrella kylteissä kerrotaan perustietoja soista. – Nyt sinä väistyt, en minä, ilmoitan ja painan sitä sauvalla perääntymään. On vielä vaellettavaa, pitkospuita kuljettavana, sillä Kurjenrahkassa riittää reittejä ja maisemia. Ja sitten se kuuluu taas
Händelin musiikki on läpikuultavaa ja voimakasta, se kohottaa ihmisen mielen ja kannattelee sitä korkealla, tiivistää esityksen toinen tuottaja, baritoni Aarne Pelkonen. 14 KOTIMAA | 21.5.2021 kulttuuri. Molemmat ovat myös uraa tekeviä oopperalaulajia. Toisessa osassa kuvataan tulevan Messiaan alennustilaa, mutta myös sitä, miten hän kokoaa laumansa lampaat ja pitää niistä huolen. – Messias-oratorion musiikki koskettaa ihmistä eri tavalla kuin Bachin passiot. – Ajatus syntyi maaliskuun puolivälissä ja, kun mukaan saatiin Yleisradio, Kirkkohallitus ja lukuisia pääkaupunkiseudun kirkollisia toimijoita, hanke alkoi edetä. Oratorio loppuu Johanneksen ilmestyksen sanoihin: Hänen, joka istuu valtaistuimella, hänen ja Karitsan on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti aina ja ikuisesti. – Messias-oratoriossa ei ole kertojaa kuten Bachin passioissa, vaan se etenee Raamatun tekstien varassa. Muutosta ei huomaa, koska ei ole draaman kaarta, joka katkeaisi. | Kuva: Pete Laakso ” Messiaan musiikin inhimillisyys nostaa varmasti tunteita pintaan. K un Johann Sebastian Bach sukeltaa passioissaan syvälle ihmissielun syvyyksiin, Georg Friedrich Händel ohjaa ihmisen mielen valoa ja kirkkautta kohti. Messias-oratorion kolme osaa perustuvat Raamatun teksteihin. Sitä edeltää kuvaus siitä, miten maalliset vallat ja valtiaat alistetaan Jumalan edessä ja Kaikkivaltias hallitsee ikuisesti. Koska koronarajoitukset estävät jo toisena keväänä lähes kaikki konsertit, Pelkonen ja Katajala alkoivat pohtia mahdollisuutta esittää Händelin Messias-oratorio ilman suurta kuoroa ja orkesteria. Aarne Pelkonen on taustaltaan kanttori kuten myös esitystä hänen kanssaan organisoinut tenori Tuomas Katajala. Oratorion tunnetuin osa, Halleluja-kuoro on toisen osan lopussa. Teksti löytyy osoitteesta http://opera.stanford.edu/iu/libretti/messiah.htm. Kaikki tärkeät aariat ja kuorot ovat mukana, Pelkonen sanoo. SIRKKU NYSTRÖM Messias-oratorion suora lähetys Yle radio 1:ssä ja Areenassa 23.5. Messias-oratorion esityksessä laulavat sopraano Marjukka Tepponen, mezzosopraano Jenny Carlstedt, tenori Tuomas Katajala ja baritoni Aarne Pelkonen. Teksti on vanhahtavaa englantia. Hänestä tuli arvostettu hovisäveltäjä, joka teki useita oratoriota ja nelisenkymmentä oopperaa. Baritoni Aarne Pelkonen on työstänyt Messias-oratorion yhdessä tenori Tuomas Katajalan sekä urkuri Markus Malmgrenin kanssa. Händelin tunnetuin teos, Messias-oratorio kuullaan suorana lähetyksenä Yle Areenassa ja Yle radio 1:ssä helluntai-iltana. Sekin oli esittäjämäärältään suppea versio. Ensimmäisessä osassa kuoro ja solistit esittävät Vanhan testamentin profeettojen ennustuksia Messiaasta, Jumalan Karitsasta. Kuoro on tuplakvartetti, jossa on kahdeksan ammattilaulajaa. klo 20. | konsertti | Vaikka esitys toteutetaan ilman suurta kuoroa ja orkesteria, ovat kaikki tärkeät aariat mukana, vakuuttaa tuottaja Aarne Pelkonen. Händel käytti oratorionsa librettona Kuningas Jaakon Raamattua (King James Bible) vuodelta 1611. Alkuperäinen teos kestää yli kaksi ja puoli tuntia, mutta olemme lyhentäneet sitä hieman. Työryhmän kolmas tärkeä kirkkomuusikko on urkuri MarMessias-oratorion kevytversio radioidaan helluntai-iltana kus Malmgren, joka on sovittanut oratorion koko orkesterin uruille ja kuudelle muulle soittimelle. – Esitys saattoi olla aika lähellä alkuperäistä, koska ei Bachilla ollut käytössään suuria kuoroja ja orkestereita. Ja vaikka ei olisi kuunnellut klassista musiikkia aiemmin, Messiaan musiikin inhimillisyys nostaa varmasti tunteita pintaan, Aarne Pelkonen sanoo. Bach ja Händel syntyivät samana vuonna varsin lähekkäin sijaitsevissa kaupungeissa, mutta elivät hyvin erilaiset elämät. – Jos Händel on kuulijalle ennestään tuntematon, mutta tällä on tuntumaa oopperaan, se antaa pohjaa lähestyä Messiaan musiikkia. Händel muutti Englantiin jo alle 30-vuotiaana. Kolmannen osan tekstit kertovat ylösnousemuksesta ja viimeisestä tuomiosta. Bach asui koko ikänsä Saksassa ja työskenteli pääosin kirkkomuusikkona. Niiden jälkeen siirrytään kedon paimenten luo, joille enkelit kertovat ilosanoman Messiaan syntymästä ja siitä millainen hänen valtakuntansa on. Kaikki raamatunkohdat on kuitenkin lueteltu, joten käännöksen voi katsoa suomenkielisestä Raamatusta. Pelkonen ja Katajala olivat tekemässä vuosi sitten Kallion kirkossa esitettyä Bachin Johannes-passiota. Eikä hän joudu häpeään, vaan on edelleen kunnian kuningas
| Kuva: Kuvakaappaus ohjelmasta Yle Areenassa on kuunneltavissa Luonto-Suomen Suuri muuttolintuilta. Reetan silmä löytää haitaria soittavan nuoren Tenhon silmät. Osa katsojista oli innostunut näkemästään, osa sanoi, ettei pysty katsomaan dokumentin esittelemää aviomuotoa. On latu ja suden jäljet, jotka muodostavat ristin. Louhelan kuvaama maailma on pienimuotoinen ja suomalaisessa kaunokirjallisuudessa moneen kertaan nähty. Toimittaja on Minna Pyykkö. On mänty ja laskeva aurinko, jotka muodostavat kuin kielletyn hedelmä. Eevalle ominaisia ovat muun muassa syvät henkilöhaastattelut. | viikon kirja | | radio | Sotkamossa syntyneen, Oulussa aateja oppihistoriaa opiskelleen Liisa Louhelan esikoisromaanin Kaikkeus on meidän tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun lopun Kainuuseen. Toukokuun Eevassa haastateltavina ovat muun muassa sisarukset piispa Mari Leppänen ja toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, kirjailija Monika Fagerholm sekä jääkiekkolegenda Teemu Selänteen puoliso Sirpa Selänne ja tytär Veera Selänne. Jussi Karjalaisen tekemä kansikuva on tavallista oivaltavampi kirjan sisällön suhteen. Veera Selänne puhuu kauniisti edesmenneestä mummistaan Liisasta. Aina ei ole auvoista, vaan mustasukkaisuudellakin on sijansa. 212 sivua. Suomen suurin naistenlehti Eeva ilmestyy jo 87. OLLI SEPPÄLÄ Liisa Louhela: Kaikkeus on meidän. 14 perheen yhteisö on fundamentalistimormoneja, joiden elämätapaan ja perinteeseen kuuluu moniavioisuus eli polygamia. Espoon Suomenojalla toukokuun alussa nauhoitetussa ohjelmassa muuttolintujen elämästä ja tutkimuksesta ovat keskustelemassa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläinfysiologi Esa Hohtola ja meteorologi Jarmo Koistinen. Varsinkin Vanni innostuu käymään saarnamiehiä kuuntelemassa. Uskonnollisuus ei tällä kertaa ole vain pahan ja tukahduttavan roolissa, mutta antaa käyttäytymiselle tiukat moraaliset rajat. Jo pelkkä ajatus nuorten – valkolaisen ja romanin – liitosta on sen aikaisessa maalaisympäristössä sula mahdottomuus. Ylensä moniavioisuus tarkoittaa, että miehellä on monta vaimoa. Hän oli kolmevuotias, kun hänen vanhempansa surmattiin 41 vuotta sitten heidän Afganistanin kodissaan. | tosi-tv | Erikoisia avio-ongelmia Kun Netflix toi ensiesitykseen tosi-tv-dokumentin Kolme vaimoa, yksi mies (Three Wives One Husband), oli vastaanotto ristiriitainen. Reetakin käy pyydettäessä, mutta ei innostu, vaan meinaa nukahtaa kun saarnaajaukko pauhaa synneistä. Ihastumisen ja rakkauden voimaa on vaikea kahlita. Päähenkilö on Reeta, orvoksi jäänyt nuori, joka pääsee piiaksi Haikolan taloon. He perustelevat elämänmuotoaan tapana päästä lähemmäksi Jumalaa, sillä polygamia haastaa ihmisen ja pakottaa laittamaan omat tarpeensa syrjään. Vanhassa testamentissa esiintyy moniavioisuutta, mikä toimii yhtenä fundamentalistimormonien innoittajana. vuotta. WSOY 2021. Taustalla vaikuttaa myös vahvana suojeluskunta-aate, johon Eljas tuntee vetoa. Mutta silti kirja on kiinnostava, jotenkin lämminhenkinen, vaikka pienen elämän suurta konfliktia kuvaakin. Kuinka monta lintua Suomeen tulee keväisin. Brittiläistä tuotantoa olevan sarjan neljässä osassa tutustutaan Yhdysvalloissa Utahin erämaassa sijaitsevan Rockland Ranchin erikoiseen elämänmuotoon. Sarja antaa osin realistisen kuvan tilanteesta, jossa miehellä on useampi vaimo ja lapsia kaikkien kanssa. Konflikti, yhteentörmäys tulee talvella, kun Haikolan taloon otetaan tavan mukaan asumaan kylmien ajaksi romaniperhe. Siellä on piikana jo entuudestaan hänen paras ystävänsä Vanni ja renkinä tämän veli Eljas. Onko totta, että jotkut linnut tulevat täsmälleen samaan pihapiiriin ja pesäkoloon joka vuosi. ”Mummi opetti, että minun pitää kohdella muita niin kuin haluaisin itseäni kohdeltavan.” Koskettavinta oli lukea Ulla Barendsen-Riikosen haastattelua. Louhela kuvaa hyvin Reetan sisästä elämää ja ymmärrystä tukahduttavista olosuhteista sekä ihanteellista halua nähdä niiden yläpuolelle: josko yhteinen elämä Tenhon kanssa sittenkin olisi mahdollinen. Kuten myös Reetaan. Valtavirran mormonismiin ei monivoisuus enää nykyisin kuulu. Suomeen kolmevuotiaana adoptoitu Ulla kertoo rankoista lähtökohdistaan, vaikeasta suhteestaan uuteen äitiinsä sekä anteeksiannon merkityksestä. Miten kauan ne voivat olla syömättä ja juomatta. MARI TEINILÄ | painettua sanaa | 15 KOTIMAA | 21.5.2021 15. Netflixin tosi-tv-sarjassa seurataan moniaviista perhettä Yhdysvalloissa. Kauanko kestää tulla Afrikasta tänne. Talon isäntä ja emäntä ovat vahvasti uskonnollisia. Kuinka pitkään linnut voivat lentää yhtäjaksoisesti. Myös muita Luonto-Suomen jaksoja voi kuunnella Areenassa. On taivas ja on maa, luonto ja ihmisen yksinäisyys. Ohjelmassa jaetaan vinkkejä muuttolintujen seuraamiseen tarvittavista varusteista, mihin kevätmuuttoa kannattaa mennä katsomaan ja kerrotaan, millaisia reittejä linnut tänne tulevat ja millaisessa järjestyksessä ne Suomeen saapuvat. OLLI SEPPÄLÄ Kolme vaimoa, yksi mies on katsottavissa Netflixistä. Louhela käyttää Kainuun murretta, joka on olennainen osa kirjan viehätystä. Kiinnostavaa on, että usein ensimmäinen vaimo ehdottaa toisen vaimon hankintaa
Istumme hiljattain Helsingin Lauttasaareen muuttaneen Hannu-Pekka Björkmanin kanssa penkillä. Olin ihan tyhjä taulu, mutta tajusin heti, että haluan näytellä. Hannu-Pekka Björkman, 52 Luen juuri nyt Kustaa Vilkunan Työ ja ilonpito -kirjaa, ja kuuntelen Sinuhe egyptiläisen kuunnelmaversiota vuodelta 1982. – Ei tunnu enää eksoottiselta. Teatteria pidetään hänen mukaansa edelleenkin synnillisenä. Yhtye perustettiin Ilmajoella, mutta lopulta sen jäsenet muuttivat Helsinkiin. Uspenski on hänen kotikirkkonsa ja Valamon luostari on myös tärkeä paikka. – En ollut kovin hyvä kitaristi. Alkaa olla tuskallista kökkiä kotona. Hannu-Pekka Björkmanin juuret ovat Pohjanmaalla, Ilmajoella. Pohdimme, onko maisema kaunis, ja kyllä se on, jos osaa katsoa oikein. Rannassa näkyy häiritsevää romua. Nuori Björkman kävi yhteensä kaksi kertaa teatterissa katsomassa esitystä. Hänen lapsuudessaan teatteri ei näytellyt minkäänlaista roolia, eikä Jumalaan uskottu muuten kuin häissä ja hautajaisissa. Silloin, kun kulkutauti ei ole jäädyttänyt koko maailmaa, Björkman osallistuu palveluksiin vaihtelevasti. Mottoni on: Herra, opeta minulle tiesi. Kaksi heistä vaikuttaa nykyään sellaisessa yhtyeessä kuin The Flaming Sideburns. Sen verran taide näkyi kotona. Kauneutta korostaa se, että maisemassa on myös jotain rumaa. 16 KOTIMAA | 21.5.2021 haastattelu. Isä luki paljon kirjallisuutta. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvalle Björkmanille se oli toinen pääsiäinen ilman kirkossa käyntiä. Björkmania alkoi jännittää. Bändikaverit jatkoivat soittamista. Nyt voi istuskella ulkona! Edellisinä päivinä on satanut yllättävää loskasotkua. – Jätin kaikki soittokamani treenikämpälle, enkä koskaan kysellyt niitä takaisin. Kuka. Sieltä saatiin treenikämppä, jonka yhtye jakoi tunnettujen muusikoiden kanssa. Pelkäsin, että he kuulevat, kun soitan, hän sanoo hekotellen. Hän koki jotakin enteellistä. ” Jätin kaikki soittokamani treenikämpälle, enkä koskaan kysellyt niitä takaisin. Björkman on valmistumisensa jälkeen näytellyt Lahden kaupunginteatterissa ja KOM-teatterissa sekä työsKutsuvat sitä armoksi Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman kertoo havainneensa estradilla merkkejä ihmistä suuremman voiman läsnäolosta. Hän kuuluu Valamon Ystävät ry:n hallitukseen. Harrastan kirjojen ja levyjen keräilyä. Björkman oli noihin aikoihin kaksikymppinen underground-muusikko, tarkemmin sanoen Jack Meatbeat & the Underground Society -yhtyeen kitaristi. Ihmettelin näyttelijöiden taitoa. TEKSTI | PETRI VÄHÄSARJA – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM Oma hengellinen elämä on saanut Hannu-Pekka Björkmanin pohtimaan teatterin ja kristinuskon suhdetta. Teatteri kiinnosti yhä enemmän. Mutta se on kätevää, että netin kautta voi käydä useammassa kirkossa saman palveluksen aikana. Tällä hetkellä on poutaista. Björkman pääsi Lahden kansanopistoon näyttämötaiteen linjalle ja sanoi bändikavereilleen, että ”se on pojat loppu nyt”. Meri on auki. – Nautin kaikesta. Mietin, miten tuohon maailmaan pääsisi mukaan. T aitaa olla kevään ensimmäinen päivä. Näyttelijänurasta tuli mittava. Pääsiäisaurinko nousi eristyksen aikana. Hannu-Pekka Björkman jatkoi vuonna 1993 Teatterikorkeakouluun. Tuuli on heikkoa
Psykologia antaa sellaisen syyn kuin indeterminismi, jonka mukaan jokainen ihminen tekee elämässään tekoja, joita hän ei pysty se” Tuli sellainenkin ajatus, että jos tämä oli tässä, niin antaa mennä. Sitten Björkman sai verenmyrkytyksen ja joutui teho-osastolle. Tällä hetkellä Björkman työskentelee Kansallisteatterissa ”hautakivisopimuksella”. Toinenkin työ piti harjoitella kuntoon: Willy Lomanin rooli Kauppamatkustajan kuolemassa. Björkmania vaivasi munuaissairaus. Kuumeisena mennään lavalle. kennellyt Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professorina. Ne oli teipattu kätevästi rooliasun alle. Sopimusta tehdessä ei varmaankaan ajateltu, että se tulisi päätökseen vuonna 2019. Oli pystyttävä esiintymään. Björkman oli tehnyt liikaa töitä. Läheltä piti. Hän on tehnyt yli 50 teatteriensi-iltaa sekä kymmeniä elokuvaja tv-rooleja. » 17 KOTIMAA | 21.5.2021. – Teatterissa on aina ajateltu, että työ menee myös terveyden edelle. – Ensi-iltaa edeltävänä päivänä kävin poistattamassa viimeisen letkun sisältäni. Uransa varrella hänet on palkittu Parhaan miespääosan Jussi-palkinnolla (2005 ja 2019), Suomen opetusja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla (2010) ja kultaisella Venlalla (2019). Siihen liittyvän operaation jälkeen hän näytteli Koiramäen Suomen historia -esityksessä kylkikatetrin ja pissapussin kanssa. – Minulle on selittämätöntä, miksi jatkoin töitä kivuista huolimatta. Esitystä ei peruuteta. Elämä on ollut ihan hyvä
– Ihmisen syvin ja jumalallisin olemus on vapaus. Toisaalta tällä hetkellä on vain yksi näytelmä, hän kertoo ristiriitaisesti. – Minä en vain viheltänyt peliä poikki, vaikka olisi pitänyt. Idiootin valmistuttua hän totesi epäonnistuneensa yhdeksänkymmentäprosenttisesti. Dostojevskin alkuperäinen idea oli kuvata romaanissa hyvä ihminen. – Minulle ja ystävälleni Petrille, joka on nykyään isä Petri Tapiolan seurakunnassa, se ei ollut mikään retki vaan pyhiinvaellus. Björkmanin mukaan pahista on helppo näytellä, mutta hyvän ihmisen esittäminen on asia erikseen. ” Uskossa ei pitäisi olla mitään synkkää. Teholla Björkman oli ”joitakin päiviä”. Se ei olekaan sammunut. Minulla oli itsellänikin pitkään ristiriitainen olo asiasta. Jumala ei pakota meitä edes uskomaan itseensä. Ei taiteilijan ihanne pitäisi olla se, että taiteilija tekee mitä hän itse haluaa. Joskus hän rukoilee yleisön puolesta lavalla. Parhaimmillaan teatteri voi Björkmanin mukaan olla sitä, että näyttelijä siirtää jumalallista luomisvoimaa eteenpäin. Hänen mielestään huumori on hengellinen asia. Björkman on tehnyt myös kasapäin muita komediarooleja. Siinä ollaan tavallaan vastakkain. Paavillakin oli narreja. Syntisyydestä. Hän alkoi ajatella näyttelemistä ”luomisesta käsin”. Luominen kumpuaa siitä, että ihminen laskeutuu tähän olemukseensa ja ammentaa sen mystisestä potentiasta asioita olevaksi. – Osa narreista oli oikeita hulluja, natural fools. – Olin aluksi aika pihalla. – Suuri kirjailija onnistui luomaan vain kaaosta. Homma sai kuitenkin jatkua, koska Björkman oppi sanomaan ei. Ikoni on Jumalan kuva niin kuin ihminenkin. Olen haalinut kirjallisuutta vuosien ajan. Elämän arvo nousee valtavaksi. Se on vaikeaa. Narreista on Suomessa tehty vain yksi väitöskirja. – Usein tämä tapahtuu jonkin suuren ja ratkaisevan asian kohdalla. He ovat niin kuin lapsia, eivätkä mitään synkkiä parrakkaita vanhuksia. – Ajattelin, että tarvitseeko itsensä tällä hommalla tappaa. – Vapauteni juoda lattea voi riistää muita. Sitä voi kutsua huippukokemukseksi tai tylsästi flowksi, mutta itse sanon sitä armon kokemukseksi. Björkman tähdentää, ettei vapaus ole sitä, että saisin aina tehdä mitä haluan. Ilo on aidon hengellisyyden tunnusmerkki. Läsnä on suurempi voima. – Näytteleminen on osittain ihan humppaa ja tyhjäpäistä pyörimistä. Sitä Björkman purki vuonna 2012 esseekokoelmaan Valkoista valoa. Mitä pyhempi, sitä kujeilevampi. Samalla se punnitsee uskon. Se on ruma sana nykyään. Näitä asioita on vaikea selvittää. Näyttelemisessä on tärkeää myös ymmärrys ihmisen rajallisuudesta. Mikä lie kohtalo sitten johdatti lukemaan kirjaa venäläisistä kansanikoneista. – Monta juttua yhtä aikaa on se väsyttävä asia, jota yritän vastedes vältellä. Sairaus testaa, osaanko pyytää apua ja rauhoittua sänkyyn sairastamaan. Se puhutteli minua valtavasti, Björkman jatkaa ja kertoo liittyneensä ortodoksikirkkoon vuonna 2000. Ihminen voi Jumalan kuvana tavallaan heijastaa tätä kykyä. 18 KOTIMAA | 21.5.2021 haastattelu. – Uskossa ei pitäisi olla mitään synkkää. Jumalan kuvan katseessa on pilkettäkin. Vapaudessa etiikka on tärkeää. Hän ei osaa sanoa, mikä tämä syy hänen tapauksessaan oli. Ilo on aidon hengellisyyden tunnusmerkki. Hengellinen elämä sai Björkmanin pohtimaan teatterin ja kristinuskon suhdetta. littämään, tai joille hän antaa lukuisia erilaisia syitä. Ikonissa ei ole pakopistettä, vaan pakopiste on katsoja, joka tulee nähdyksi. Eräänlaiseen vinoon huumoriin liittyy myös Björkmanin uusi kirjallinen työ, kirja hovinarreista. – Ikonin teologiassa esiintyy ajatus, että me emme katso ikonia, vaan ikoni katselee meitä. Joukossa oli esimerkiksi lyhytkasvuisia ihmisiä. Sairauskokemuksensa jälkeen hän väläytti mediassa, että voisi lopettaa näyttelemisen kokonaan. Ehkä ihminen ei silloin uskalla katsoa siihen varsinaiseen syyhyn, Björkman pohtii. – Hänellä saattoi Euroopan-matkallaan olla kymmenen narria mukana. ” Sitä voi kutsua huippukokemukseksi tai tylsästi flowksi, mutta itse sanon sitä armon kokemukseksi. – Ja kyllä niin ajatellaan edelleenkin. Siksi on hienoa tutkia niitä. Vuonna 2019 Björkman nauratti katsojia näyttelemällä risteilykulttuuria parodioivassa M/S Romantic -tv-sarjassa työnsä tosissaan ottavaa risteilyisäntää Jokkea. – Harvinaiset kokemukset näyttämöllä ovat sellaisia, että läsnä on jotain muuta kuin näyttelijä itse. Taiteilija pyrkii omasta pimeydestään huolimatta tuomaan näkyviin jonkin kipinän, joka ei sammu. – Kyseessä on luomisen akti. Rukous oli tärkeää. Narrit olivat keskiajan ja renessanssin ilmiö. Jo ennen sairastumistaan Björkman oli punninnut työtapojaan, näyttelijän etiikkaa ja koko maailmankatsomustaan pitkässä prosessissa. Lause on niin hieno, että sen täytyy olla totta. Kysynkö, miksi kärsin. Minusta on kiva kertoa ihmisille asioita, joita he eivät tiedä. Kristityt kun ovat vuosikausien ajan pitäneet teatteria synnillisenä ja pakanallisena toimintana. Jumala luo tyhjästä asioita olemaan. Alituisen kaaoksen uhkan vuoksi Björkman pyytääkin työlleen siunausta. Björkman kertoo yhden elämänsä tärkeimmistä rooleista olleen Dostojevskin Idiootissa Kansallisteatterissa joskus 2010-luvulla. Mutta sitten kun tokenin, Björkman jatkaa, nauraa ja pyörittelee päätään: Ei näin, ei todellakaan näin! – Sairaalassa tuli konkreettiseksi se, mihin turvaudun hädän hetkellä. Projekti on laaja ja hankala. Hän lainaa venäläisen elokuvaohjaajan Andrei Tarkovskin ajatusta, jonka mukaan taiteen tärkein tehtävä on etsiä Jumalaa toisesta ihmisestä. Lähdin etsimään vastauksia kirjallisuudesta. – Suurin osa materiaalista on englanniksi ja saksaksi. Tuli sellainenkin ajatus, että jos tämä oli tässä, niin antaa mennä. Ennen kesäkuuta ei ole mitään teatteritöitä. Jokin valo siellä pimeydessä on. Se oli kova kokemus, ja se oli hengellinen kokemus. Vapauden syvyys on enemmän kuin oman mielen oikut. Jonkun vapaus rajoittaa jonkun toisen vapautta. Jeesuksen roolissa on helppo epäonnistua. Meille on suotu suuri vapaus. Jotkut kutsuvat tätä armoksi. Toki ymmärsin, että tilanne oli vakava, kun makasin letkuissa hoitajat ympärillä. Elämä on ollut ihan hyvä. Sen myötä Björkman osallistui vuonna 1999 historiallisen seuran retkelle Laatokan Valamoon. Tähän liittyy myös ikoniteologia. Näyttelijä on vain tulkitsijana siinä välissä. – Olenko heti toivoton, kun kärsimys saapuu. Olen lukenut kirjoja Athos-vuoren erakkomunkeista, joilla hengellisyyden tärkein ilmenemismuoto on leikkisyys. – Yleisö katsoo Jumalan kuvaa näyttämöllä, ja näyttelijä näkee Jumalan kuvan yleisössä. Hän osti kotiin ikonin ja huiteli salaa ristinmerkkejä, kun ei tiennyt mitä vaimo asiasta ajattelee. Sanotaan, että sairaudessa Jumala lähestyy meitä erityisellä tavalla. Björkman viittaa uuteen Pakopiste esseekokoelmaan, jonka hän on toimittanut yhdessä puolisonsa Nina Honkasen kanssa. – Ajoittain olen löytänyt. Keskiajalla moni kuningas masentui kolkkoon kivilinnaansa ja hovinarrit raahattiin apuun. Näyttelijäksi valmistuttuaan hän oli tavallaan pettynyt ammattiinsa, koska se ei antanutkaan vastauksia kaikkiin elämän suuriin kysymyksiin. Sairaus onkin Björkmanin mielestä lahja. Narrihomma nielaisee nyt voimat ja ajan, Björkman kertoo ikään kuin kiitollisena
Hannu-Pekka Björkman on hiljattain muuttanut merelliseen Lauttasaaren kaupungin osaan Helsingissä. 19 KOTIMAA | 21.5.2021
1500-luvulla muotoutuneissa reformaation kirkoissa Pyhän Hengen teologia oli Saarisen mukaan pitkään laiminlyötyä. Ekumeeniseen keskusteluun Pyhästä Hengestä on kaikkein eniten vaikuttanut helluntailaisuuden globaali kasvu ja nousu. Kristinusko on uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Luterilaisuudessa on Saarisen mukaan kauan ajateltu, että kirkko on siellä, missä sana ja sakramentit oikein julistetaan ja toimitetaan. Pakenemme Jumalaa ja käännymme hänestä pois. Itse asiassa helluntailaiset ovat tuoneet kaikkia protestantteja lähemmäksi noita asioita. Siinä on ollut mukana teologista protestiakin vanhojen protestanttikirkkojen rationalismia kohtaan. Maailman eri kirkkojen keskuudessa Pyhästä Hengestä ajatellaan ja opetetaan kuitenkin eri painotuksin. Pyhä Henki kutsuu meitä ja synnyttää meissä uskon ja uuden elämän.” Näin sanotaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinopissa (2000). – Ekumeniassa oikeastaan kaikki helluntailaisuuteen liittyvä on viime vuosikymmenien aikana ollut aika iso kysymys. Saarinen arvioi, että pneumatologiassa lähinnä helluntailaisuutta lienevätkin itse asiassa katolinen ja ortodoksinen kirkko. | pneumatologia | ” Ilman eläväksi tekevää Henkeä emme voi uskoa emmekä lähestyä Kristusta. Se ei ole jonPyhä Henki luo uutta Jumalan Hengen työ on ekumeniassa ja lähetystyössä teologinen kysymys, johon vastataan eri kirkoissa hieman eri tavoin. – Se on murtautunut näissäkin kirkoissa esiin vasta helluntailaisuuden nousun myötä. – Se kaikki tulee pohjimmiltaan Apostolien tekojen helluntaikertomuksesta, Hengen vuodatuksesta. Eniten asian uuteen tulemiseen teologiassa on vaikuttanut helluntailaisuuden nousu. Kokemus, yhteisöllisyys ja rituaali on helluntailaisuudessa tuotu esiin uudella tavalla. Kuva on vuodelta 2007. Silloin sen merkkejä löydettäisiin joka puolelta. | Kuva: Jussi Rytkönen ” Pyhästä Hengestä voidaan tehdä Kristus-julistuksesta irrallinen vapaa agentti. Ylistyskuoro Dubaissa kokoontuvan intialaisen helluntailaisen Full Gospel -seurakunnan kokoontumisessa. – Teologisesti koulutetut ja kirkolliset helluntailaiset maailmassa ovat havainneet, että vanhoissa kirkoissa on paljon rituaaleja, voiteluja, karismaattisia eleitä ja riittejä. 20 KOTIMAA | 21.5.2021 teologia. Protestanttisuus on perinteisesti ollut julistuksen, rationaalisuuden ja oppineisuuden uskontoa. Sen myötä Pyhän Hengen teologiastakin on nykyisin tullut paljon tärkeämpää kuin aikaisemmin, sekä akateemisessa teologiassa että oppikeskusteluissa, Risto Saarinen sanoo. Se on myös reformaation kirkkojen raamattuliittymä: helluntai on kirkon syntymäpäivä. Näin kertoo Helsingin yliopiston systemaattisen teologian professori Risto Saarinen. Siksi Henki on myös ekumeeninen kysymys