vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –2 1 Pimeydessä on valo Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman joutui tehoosastolle. Se oli kova mutta hengellinen kokemus. toukokuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 6. 10 4 N:o 20 | 21. 16 Rippileirien kannalta kesä näyttää lupaavalta Luonto voi yllättää kansallispuistossa Kesä 2021 KOTIMA A-LEHDEN menot, tapahtumat ...
Helatorstaina vietettiin Tornion kirkossa juhlamessu. – Ruotsin Norrbottenin pahan koronakriisin vuoksi Tornion koronatilanne on monia muita Suomen alueita vaikeampi. Kirkollinen työ alueella on alkanut jo 1300-luvulla. | Kuva: Tuomo Ylinärä MIRJA-LIISA LINDSTRÖM Tornion kirkkoherra Oikeita asioita J ulkinen keskustelu keskittyy helposti pieniin asioihin, ikään kuin ihmisen kokoisiin yksityiskohtiin. Naapurimaassa käydään ostoksilla ja harrastamassa. | viikon henkilö | Tornion kaupunki viettää 400-vuotisjuhliaan. Täällä on suuria perheitä ja pastoraalisista syistä olemme hautajaisissa joskus menneet varovasti ja luvallisesti yli sen kuuden hengen rajan. 1 Tornion kaupunki perustettiin 1621. – Erittäin hyvin. Tänä vuonna lähes kaikki toiminta kasteita, häitä ja hautajaisia lukuun ottamatta on ollut verkossa striimattua. – Normaalioloissa täällä ei käytännössä ole rajaa, olemme Haaparannan kanssa kaksoiskaupunki. Björkmanin innoittamana huomasin ajattelevani, että samanlaista korkealle kurottamista meidän pitää vaatia myös piispakandidaateilta. Seurakunnan suunnitelmissa oli kirkkohetkiä sekä tapahtumia kaupungilla ja muualla, mutta korona vei kaikki yleisötilaisuudet. Ensi syksynä koittava kampanja-aika on jälleen kirkolle tilaisuus keskustella ja etsiä suuntaa. Ne täytyi muuttaa virtuaalisiksi. Kun aloin lukea Petri Vähäsarjan tekemää haastattelua näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanista, huokasin syvään. Hannu-Pekka Björkman puhuu sivulla 16. – Meillä on Haaparannan seurakunnan kanssa yhteisiä tapahtumia ja työntekijöitä asuu molemmilla puolilla rajaa. JUSSI RYTKÖNEN ”Korona vei Tornion 400vuotisjuhlien yleisötilaisuudet” Ruotsin Norrbottenin koronatilanne vaikuttaa myös Tornion seurakunnan työhön, kertoo kirkkoherra Mirja-Liisa Lindström. Haastattelussa hän luotaa luomista, syntisyyttä, kärsimystä, armoa ja vapautta. Miten seurakunta osallistuu sen 400-vuotisjuhlallisuuksiin. Tämä on vilkas kaupunki, jossa on paljon monenlaista toimintaa. Kiitin ihmisestä, joka on valmis puhumaan ihmistä suuremmista – ja samalla ihmisiä syvimmin yhdistävistä – teemoista. Ehdokkaiden ja etenkin piispojen on osattava puhua jäsenkadon ja kirkon talouden lisäksi myös ja ennen kaikkea luomisesta, syntisyydestä, kärsimyksestä, armosta ja vapaudesta. Jos oman seurakunnan toimitus halutaan pitää rajan takana esimerkiksi mummolassa, papeilla on mahdollisuus näin toimia. Molemmin puolin jokea elää sukulaisia ja ystäviä. Tein tähän lehteen katsauksen siitä, ketkä ovat lähdössä mukaan Lapuan piispanvaaliin. Tietysti tämä on edellyttänyt myös sitä, että erinomainen toimittaja Petri Vähäsarja on osannut kysyä, kuulla ja keskustella. – Olemme alusta alkaen suunnitelleet juhlavuotta yhdessä kaupungin kanssa. Ymmärrettävästi, omakohtaisesti ja konkreettisesti. 3 Millaista on seurakunnan elämä valtakunnanrajalla. aluksi 2 KOTIMAA | 21.5.2021. MERI TOIVANEN Toimittaja ilahtui suorasta puheesta. – Ruotsin puolella asuvat seurakuntamme työntekijät joutuvat käymään koronatesteissä kolmen päivän välein. 4 Miten koronatilanne ja rajaliikenne ovat vaikuttaneet seurakunnan työhön. Piispanvaalin kuvioita avataan sivulla 7. Yhteistyö kaupungissa eri toimijoiden välillä on vilkasta. Hannu-Pekka Björkman on. 2 Miten 400-vuotias Tornion kaupunki tänään voi. Ja mikä tärkeintä: ymmärrettävästi, omakohtaisesti ja konkreettisesti
Niiden loukkaamisessa kulkee raja, jota ei pitäisi koskaan ylittää. Siihen tarvitaan muun maailman tukea. Sosiaalista mediaa seuratessa räjähdysalttius näkyy selvästi myös yksittäisten ihmisten tasolla. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Piispa Seppo Häkkisen otti 7.5. Hyödymme siitä, maailmamme ei toimi ilman sitä, mutta pohjimmiltaan virta on myös arvoitus. FREIJA ÖZCAN toimituspäällikkö freija.ozcan@kotimaa.fi Rukoillaan rauhaa K un globaalia koronapandemiaa on jatkunut näin pitkään eikä vieläkään ole varmaa, milloin rajoituksista päästään eroon, maailma alkaa tuntua räjähdysalttiilta painekattilalta. Seurakuntien ja myös yksittäisten kristittyjen olisikin nyt syytä rukoilla paitsi rauhaa Jerusalemille kattaen koko Pyhän maan alueen ja kaikki siellä asuvat, myös koko maailman rauhan puolesta. Profeetta Joelin elinajasta ei ole täysin varmaa tietoa. Sen muistaminen estää rukousten kaventumista ja subjektiivisuutta. JUSSI RYTKÖNEN 3 KOTIMAA | 21.5.2021. Hän totesi niiden kaventuneen sisällöllisesti. Pyhät paikat ovat ihmiskunnan syvän olemassaolon paikkoja ja turvapaikkoja. Kotimaassa kantaa jumalanpalveluksien esirukouksiin. Kuten muistettaneen, sai Viron kristillinen ylioppilasliike viime lukukaudella alkunsa siten, että meidän Kristillinen Ylioppilasliittomme lähetti Tarton yliopistoon kolme jäsentänsä, jotta siellä pitivät esitelmiä ja keskustelivat kristillisen ylioppilasliikkeen aatteesta. Häkkinen muistutti, että yhteinen esirukous on kirkon rukousta koko maailman puolesta. Maailman suurten riitojen kanssa pieni ihminen on kovin avuton. Kirkkojen maailmanneuvosto on ilmaissut surunsa jokaisesta menetetystä ihmishengestä Israelissa ja Palestiinassa. ?. Riitaisuutta on ilmassa. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Konfliktin juuret ovat pitkät ja monisyiset, eikä ratkaisu tilanteeseen ole helppo. Vaikka meillä on Jumalan ilmoituksessa tieto siitä, mikä tuo Henki on, puhaltaa tuuli silti missä se tahtoo. Mutta Sanassa meillä on ennustukset ja lupaukset Hengestä. | tuhat merkkiä taivaasta | 20.5. Erityisesti Sauca paheksuu väkivaltaisuuksien ulottumista pyhiin rakennuksiin kuten al-Aksan moskeijaan ja synagogiin Lodin kaupungissa. Näinhän Jeesus selitti Nikodemokselle. Se voisi ehkä lieventää omaakin ahdistusta ja riidanhaluisuutta. ???????. Kirkon eläväksi tekevää Henkeä voisi verrata sähköön. Mutta kristillinen kirkko on apostoli Pietarista ja helluntaista alkaen nähnyt Joelin sanoissa profetoivista pojista ja tyttäristä sekä näkyjä näkevistä nuorukaisista ennustuksen Pyhän Hengen vuodatuksesta. Hän kehottaa rukoilemaan, ettei Jerusalemin ja alueen muita pyhiä paikkoja enää häpäistäisi väkivallalla ja rikkomuksilla. Me emme voi läpivalaista Henkeä, emme tiedä, mitä kaikkea tuo Kristuksen kirkon polttoaine saa tarvittaessa aikaan. Israelissa ja Palestiinassa kiristynyt ilmapiiri on purkautunut väkivallan aalloksi ja suoranaiseksi sodaksi, joka uhkaa laajeta pelottavasti. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Uutisia seuratessa se tuntuu siltä niin maailmanlaajuisesti kuin Suomen lintukodossakin. Henkinen maaperä oli sangen karua tässä hieman yli 2 000 ylioppilasta käsittävässä yliopistossa. ?. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Samalla sen pääsihteeri Ioan Sauca on vedonnut osapuoliin, että nämä laskisivat aseensa ja ryhtyisivät tosissaan käsittelemään väkivallan kehää synnyttävää epäoikeudenmukaisuutta ja molemminpuolista vastakkainasettelua. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Kirkko ei toimi ilman Henkeä. – Muun muassa jumaluusopin ylioppilaita oli ainoastaan 35, joka sekin todistaa, miten henkiset arvot ovat huonossa kurssissa veljeskansamme sivistyneistössä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Ei kuitenkaan pidä aliarvioida yhteisen rauhanrukouksen voimaa. Jos kirkko joskus menettää Henkensä, se muuttuu poliittiseksi instituutioksi tai kulttuurilaitokseksi, ontoiksi kirkon kulisseiksi vailla helluntain Hengen lämmittäviä liekkejä, vailla rakkautta, vailla toivoa iankaikkisuudesta. 1921 | pääkirjoitus | ???????
Rippikoulutyöstä vastaava pappi Lasse Lindberg on käynyt tiiviitä keskusteluja kaupungin terveysviranomaisten kanssa rippileirien turvallisesta toteuttamisesta. Niissä seurakunnissa, joissa on pystytty tekemään pidempiä linjauksia, työntekijät ovat voineet ennakoida työtään paremmin eikä kuormitus ole ollut yhtä suurta. Tärkeintä on, että varasuunnitelma on olemassa. – Tässä saattaa näkyä se, että osalta nuorista rippikoulu jäi viime vuonna käymättä ja heitä on nyt mukana tänä vuonna. | koronan vaikutukset | T yöntekijöiden suurin toive seurakunnissa kautta Suomen on, että rippikoulut leireineen saataisiin pidettyä tänä vuonna normaalisti ja koronaturvallisesti, kertoo rippikoulun ja seurakuntakasvatuksen vs. Tulijoita on yhtä paljon kuin aiemminkin, joillain paikkakunnilla jopa tavallista enemmän. Tarvittaessa ryhmiä perustetaan lisää. Erityisen painavasta syystä nuorelle voidaan järjestää myös yksityisrippikoulu. – Tauti liikkuu täällä nyt erityisesti päiväkodeissa ja alakoululaisten keskuudessa. Kuva: Jukka Granström 4 KOTIMAA | 21.5.2021 uutiset. Myös isoskoulutuksen osalta tilanne on ollut tavallista haastavampi. Seuraan uutisia päivittäin. Korona on kuormittanut seurakuntien nuorisotyötä tekeviä vaihtelevasti. Haaveissa normaali riparikesä – varasuunnitelmat välttämättömiä Pinja Pöllänen haluaa olla isosena leiriläisten ystävä, joka osaa kannustaa kaikkia mukaan juuri omanlaisinaan persoonina. Tyypillisimmät varasuunnitelmat liittyvät Huomon mukaan leirien lykkäämiseen myöhemmäksi tai niiden toteuttamiseen lyhyempinä pienemmissä ryhmissä. Viime syksynä rippikouluihin ilmoittautumisten jälkeen Huomo tiedusteli seurakunnista tilannetta. Salossa koronan ilmaantuvuusluku on nousussa ja rippileirien osalta ollaan varpaillaan. Joissakin seurakunnissa koulutuksia on jouduttu toteuttamaan etänä ja koulutuksiin liittyviä viikonloppuleirejä on ollut vaikea järjestää. Koronan vuoksi lyhentynyt isoskoulutus aiheuttaa pientä jännitystä, mutta Pöllänen luottaa saavansa tarvittaessa ohjaajilta tukea. – Jos tilanne rippikouluikäisten keskuudessa selkeästi pahenee, siirrämme leirien alkamista myöhäisempään ajankohtaan. Jatkuvat uudet suunnitelmat lyhyellä aikajänteellä ovat tuonet epävarmuutta ja stressiä. – Todella paljon riippuu siitä, mikä on seurakunnan tilanne ja mahdollisuudet. – Tuntumani on, että monet nuoret ovat väsyneitä etätyöskenrippikoulu | Nuoria osallistuu rippikouluihin tänä vuonna yhtä paljon kuin aiemminkin, joillain paikkakunnilla jopa tavallista enemmän. Myös tiedotus riparilaisten vanhempien suuntaan on ollut aktiivista. Näillä näkymin suunnitellut 14 rippileiriä pidetään kesäkuun alkupuolelta alkaen huolehtien leirikuplasta. Käytännössä seurakunnissa on kuitenkin oltava varasuunnitelmia, koska koronatilanne voi edelleen muuttua paikallisesti nopealla aikataululla, jos alueelle tulee tartuntarypäs. asiantuntija Vilppu Huomo Kirkkohallituksesta. Lisäksi Salossa on yksi päivärippikouluryhmä, johon kuka vain voi siirtyä koska vain
Tukirahalla kesätyöntekijöitä Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt Kirkkohallitukselle 460 000 euron erityisavustuksen seurakuntien kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Haluan olla isonen, jolle leiriläiset uskaltavat tulla juttelemaan asioistaan. Tällä hetkellä Diakilla on kampukset Helsingissä, Oulussa, Pieksämäellä, Porissa ja Turussa. Korona-aikana osa nuorista on alkanut voida entistä huonommin. Olemme karsineet kerhonohjaajakoulutusta ja panostaneet rippikoulujen ryhmänohjaukseen. Jos kokoontumisrajoitukset eivät salli koko leirin konfirmaatiota kerralla, joudumme aloittamaan osan konfirmaatioista todella aikaisin aamulla. Kirkkohallituksen virastokollegio myönsi avustukset seurakunnille hakemusten perusteella 500 euron kesätyöseteleinä. Koulunkäynti on ollut vaikeaa ja tuen piiriin on ollut vaikea löytää tai päästä. Poikkeusaikojen jälkeen on Huomon mukaan entistäkin tärkeämpää huomioida, miten nuoret voivat ja miten heidän hyvinvointiaan voidaan tukea. Kotimaan tilaajille suunnatussa tähtijutussa esitellään keskeisempiä suomennoksia ja se on luettavissa Kotimaa.fi-sivustolla. Kun nuori kokee, että hänet otetaan todesta ja häntä kohdellaan lempeästi, rippikoulun muutkin oppisisällöt voivat koskettaa. Teos on niin vaikeaselkoinen, että ilman kommentaaria sitä ei kannata lähteä lukemaan. – Leirillä pystyi olemaan oma itsensä ja heittäytymään. Se kantaa myöhemmässä elämässä. Yksi pienempi leiri pidetään kesäkuussa ja loput neljä heinäkuun puolivälistä eteenpäin. Helsingin Lauttasaaren seurakunnan nuorisotyönohjaaja Varpu Koivunen vahvistaa tämän. – Tämä oli nuorille iso pettymys, mutta isoset hoitivat hommansa mielettömän hyvin ja leiriläiset olivat kuitenkin tyytyväisiä. Oma haasteensa ovat konfirmaatiot. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kotimaa, Askel, Kirkko ja kaupunki, Henki & elämä, Kirkonseutu, Kirkkotie ja Pääsky Banneri-ilmoitukset kotimaa.fi ja kirkkojakaupunki.fi Kesän merkityksellisin medianäkyvyys Kotimaan mediamyynnin kautta lehti-ilmoitukset seuraaviin lehtiin: Soita ja kysy tarjous omasta peittopaketistasi! 5 KOTIMAA | 21.5.2021. Koronasulkujen aikana pidimme taukoja ja osa syventävistä viikonloppuleireistä on jäänyt pois. Vilppu Huomo kannustaa kaikkia rippikoulujen vastuuhenkilöitä järjestämään nuorille riparilla paljon tilaa kertoa ja jakaa kokemuksiaan korona-ajasta. Lähtökohtaisesti Lauttasaaressa on kaksivuotinen isoskoulutus, mutta käytännössä myös osaa ensimmäisen vuoden koulutettavista tarvitaan jo leireille. Diak perustelee muutoksia varautumisella kiristyvään taloustilanteeseen. kirjoitettua Joogasutraa. – Ohjaajat varmasti auttavat ja uskon, että meillä tulee olemaan hauskaa. Avustus on osa hallituksen toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään lieventämään koronatilanteen lapsille ja nuorille aiheuttamia haittoja. Eri nuorille kokemus korona-ajasta on ollut hyvin erilainen. – Kirkkomme on peruskorjauksessa ja toimimme väistötiloissa. Kesätyöntekijöitä palkataan hautausmaille, leirikeskuksiin sekä leirija retkitoimintaan. Lauttasaaren seurakunnan työntekijät ja isoset ovat kesän suhteen varovaisen toiveikkaissa ja odottavissa tunnelmissa. Ensimmäisen mallin mukaan jäljelle jäisivät Helsingin, Oulun ja Porin kampukset ja lisäksi kehitettäisiin liikkuva kampus. Myös kolmanteen malliin kuuluu liikkuvan kampuksen kehittäminen. Kotimaa.fi tähtijuttu Joogan taustafilosofiana pidetään noin vuonna 350 jKr. Diak kehittää kampusrakennettaan Diakonia-ammattikorkeakoulun kampusrakennetta kehitetään. Ei tarvinnut miettiä, tykkäävätkö muut minusta. – Ykkösvuoden isoskoulutus on siis toteutettu meillä kasvokkain. Isosen tärkein tehtävä on mielestäni viestiä leiriläisille hyväksyntää, rohkaisua ja positiivista energiaa. | lyhyesti | telyyn, Vilppu Huomo sanoo. Apuna voi käyttää esimerkiksi Erätauko-menetelmää, jolla saadaan erilaiset näkökulmat esiin ja tuetaan yhteisen ymmärryksen kasvua. Leiriaika oli koronan vuoksi tosi lyhyt ja isoset hehkuttivat isosleirejä, joten innostuin monien muiden tavoin ajatuksesta jatkaa kesken jäänyttä leiriä isoskoulutuksessa. – Isoissa kirkoissamme turvavälien pitäminen ei tule olemaan ongelma, Lasse Lindberg sanoo. Hyvä yhteishenki ja mahdollisuus pohtia rauhassa asioita kiehtoivat. Seurakunnissa erityinen haaste on ollut niiden nuorten tavoittaminen, jotka tarvitsisivat eniten tukea. Yksi tapa siihen on, että nuori tulee kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Nuoret eivät halunneet etäjuttuja isoskoulutukseen. Salossa konfirmaatiot toteutetaan pienissä ryhmissä niin, että saman leirin nuoret konfirmoidaan lyhyissä tilaisuuksissa peräkkäin ja kirkkoon voi tulla vain lähiperhe. Näin on voitu tarjota myös useammalle nuorelle kesätöitä. Kolmannessa mallissa jäljelle jäisi Helsingin, Oulun ja Porin kampusten lisäksi Pieksämäen tutkimus-, kehitysja innovaatioyksikkö. Toinen malli on muuten samanlainen, mutta Poriin jäisi vain terveysalan koulutus. Heidän tuekseen ja ohjelmasta vastuuta kantamaan on tänä vuonna palkattu vanhempia nuoria apuohjaajiksi. Tavoitteena on tukea kirkon mahdollisuutta lisätä kesätyöpaikkojen määrää alkavana kesänä. Pinja Pöllänen kävi viime vuonna rippikoulun Lauttasaaren seurakunnassa. – Rippikoulussa on tärkeää elää kristinuskoa todeksi. Jatkotyöstöön on valittu kolme mallia, joita kehitetään henkilöstön kanssa yt-neuvotteluissa. Konfirmaatiot striimataan. EMILIA KARHU ” Osalta nuorista rippikoulu jäi viime vuonna käymättä, ja heitä on nyt mukana tänä vuonna. Viime vuonna leirit jouduttiin jakamaan kahtia, jolloin sekä leiriläisten että isosten leiriaika puolittui viikosta kolmeen päivään. – Kuunnelkaa heitä ja eläkää heidän kanssaan. Korona on kurittanut isoskoulutuksiakin, ja Pöllästä jännittää hiukan lähteä leirille vähemmällä harjoituksella kuin monien aiempien vuosien isoset. Tänä vuonna toivomme, että kaikki viisi leiriä voitaisiin pitää täysimittaisina, Koivunen sanoo
He näkyvät jäsentilastossa vasta vuonna 1998. Evankelis-luterilaisella kirkolla ja Suomen ortodoksisella kirkolla on lakiin perustuva erityisasema, joten niitä ei patenttija rekisterihallituksen listassa näy, Tilastokeskuksen tilastoissa kylläkin. Esimerkkinä tästä on niin sanottu enkeliuskonnollisuus eli enkelikeskeinen henkisyys. Niihin lukeutuvien määrä ei ole suuri, toistaiseksi vain 65. Ensinnäkin uskonnollinen kenttä on monipuolistunut ja -kansallistunut vuodesta 1990. Esimerkiksi muslimien määräksi ilmoitetaan vuoden 2020 lopussa 19 347. Tilastot eivät myöskään tavoita uskonnollisuutta, joka näyttäytyy uushenkisyytenä. Jäsentilastojen ulkopuolella on runsaasti uskonnollisuutta. Sen yhteenlaskettu jäsenmäärä on hieman vajaat 45 000. | Kuva: Olli Seppälä | uutisessee | ” Jäsentilastojen ulkopuolella on runsaasti uskonnollisuutta. T ilastokeskus julkaisee vuosittain tiedot uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmääristä. Tilastokeskuksen lisäksi suomalaisen uskontoelämän muutoksia tekee näkyväksi patenttija rekisterihallituksen ylläpitämä lista rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista. 6 KOTIMAA | 21.5.2021 uutiset. Kyse on rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien yhteenlasketusta jäsenmäärästä. OLLI SEPPÄLÄ Tarkempaa tietoa uskontokuntien jäsenmääristä Kotimaan tilaajille tarkoitetussa tähtijutussa osoitteessa Kotimaa.fi. Suhteellisesti suurimpia jäsentilastojensa kasvattajia ovat olleet islam sekä kategoria muut uskonnot. Jäsentilastot kertovat paljon suomalaisten uskonnollista muutoksista. Helluntaikirkon, eli siihen kuuluvien seurakuntien jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa 12 748. Toisin sanoen suurin osa helluntaiseurakunnista ei ole rekisteröitynyt uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vaan toimii tavallisina yhdistyksinä. Uskontokuntiin virallisesti kuulumattomaat eivät ole yhtenäinen ryhmä eivätkä suinkaan uskonnottomia, vaan esimerkiksi helluntailaisia, muslimeja katolilaisia tai anglikaaneja, jotka eivät syystä tai toisesta kuulu rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tilastoja ei kuitenkaan kannata tuijottaa sokeasti, vaan yrittää nähdä myös niiden taakse. Selkein jäsenmäärän pudottaja on valtakirkko eli Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Buddhalaisten määrä on tilastoissa 1 826, mutta buddhalaisuutta harjoittavien määräksi Suomessa on arvioitu noin 10 000. Sittemmin jäsenmäärä on laskenut ja on nyt 3 749 713, mikä tarkoittaa 67,6 prosenttia suomalaista. Silloin ei tilastoista löytynyt esimerkiksi yhtään buddhalaista. Alkuperäisuskonnot ja uuspakanuus ilmestyvät jäsentilastoihin 2014. Samalla vuoteen 1990 ulottuvat tilastot kertovat uskonnollista muutoksista maassamme. Siitä lähtien kasvua on ollut joka vuosi ja 10 000 jäsenen raja meni rikki vuonna 2011. Suurimpia rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia ovat Jehovan todistajat, Katolinen kirkko Suomessa ja Suomen Helluntaikirkko. Suomessa niitä on noin 500 mukaan lukien uskonnolliset yhdyskunnat, seurakunnat tai muut paikallisyhteisöt. Koko totuus ei ole tilastoissa Suomen uskonnollinen kenttä on tilastojen mukaan monipuolistunut ja -kansallistunut 30 vuodessa. Jos tarkastelee yksittäisten uskonnollisten yhteisöjen jäsenkehitystä Tilastokeskuksen kokoaminen tietojen pohjalta vuodesta 1990 vuoteen 2020, voi todeta että useimpien yhteisöjen jäsenmäärä on hienoisessa laskussa tai polkee paikallaan. Toisaalta tilastot kertovat myös, että islamilaisiin yhdyskuntiin kuului vuonna 1990 vain 810 jäsentä. Kirkon jäsenmäärä saavutti huippunsa 2001, jolloin kirkkoon kuului 4 409 576 suomalaista. On kuitenkin arvioitu, että muslimeja olisi Suomessa nykyisin noin 100 000 eli noin 80 000 enemmän kuin tilastoista on luettavissa. Vuonna 1990 siihen kuului 4 390 739 suomalaista. Helluntaikirkko edustaa kuitenkin vain osaa koko helluntailiikkeestä
Koen, että pystyn tukemaan piispaa parhaalla tavalla nykyisessä roolissani. Helsingin Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki, 51, sanoo olevansa otettu siitä, että hänen nimensä on tullut esiin mahdollisena piispaehdokkaana. – Teen kokonaisharkintaa siitä, mikä on oma tehtäväni ja miten käytän omaa osaamistani parhaiten kirkon hyväksi. Oulun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori Jukka Hautala, 53, toteaa, että hiippakunnasta ei ole tullut hänelle ”vahvaa kutsua” eikä asia näin ollen ole hänelle ajankohtainen. Nyt ei ole ehdokkaiden pyrkyryyden aika. – Tällä hetkellä olen tyytyväinen nykyisiin töihini. Hän sanoo, että on luvannut harkita asiaa vakavasti. Jos kutsu tulee, lupaan miettiä tilanteen. helmikuuta 2022. Tuomiorovasti Matti Salomäki on lähdössä Lapuan piispanvaaliin. MERI TOIVANEN Ketkä lähtevät Lapuan piispanvaaliin. Piispa Simo Peuran teologinen sihteeri ja hiippakuntapastori Jaakko Antila, 38, sanoo, että ei ole käytettävissä vaaliin. | ehdokkaat | L apuan hiippakunnassa valmistaudutaan piispanvaaliin, ja äänioikeutetut arvioivat parhaillaan, ketkä olisivat kisaan sopivia ehdokkaita. Lapuan piispana vuodesta 2004 toiminut Simo Peura jää eläkkeelle 1. | Kuvat: Jukka Granström, Lapuan tuomiokapituli ” Selkeimmän myöntävän vastauksen antaa tässä vaiheessa tuomiorovasti Matti Salomäki. Tampereen seurakuntayhtymän johtaja Tapani Rantala, 60, sanoo, ettei hiippakunnasta ole tullut hänelle ”vakavia yhteydenottoja”. Kotimaa kysyi kaikilta muilta piispapelissä nimetyiltä henkilöiltä, ovatko he valmiita vaaliin. Salomäen mielestä hiippakunnassa tarvitaan samalla kertaa paluuta juurille ja hengellisten ja henkisten tarpeiden sanoittamista tähän aikaan. Pidemmälle menevä kommentointi on Kairan mielestä ennenaikaista, sillä tällä hetkellä seurakunnat vasta nimeävät maallikkovalitsijoita, jotka tuomiokapituli vahvistaa 16. Selkeimmän myöntävän vastauksen antaa tässä vaiheessa Lapuan tuomiorovasti Matti Salomäki, 52. Hänen mielestään nyt on hyvä aika käydä keskustelua siitä, millaista piispaa Lapuan hiippakunta tarvitsee. asetelmat | Kotimaa kysyi piispapeliin nimetyiltä henkilöiltä, ovatko he valmiita ehdolle. Listan ulkopuolelta Lapuan tuomiokapitulin lähetysja kansainvälisen työn asiantuntija Jukka Jämsén kertoi Kotimaa.fi:ssä äskettäin, että häntä on pyydetty mukaan vaaliin ja hän harkitsee ehdokkuutta. – Se on hyvä todeta tässä vaiheessa myös nykyisen viranhoitoni kannalta. Tuomiokapitulissa hiippakuntadekaanina työskentelevä Terhi Kaira, 47, kertoo niin ikään, että kyselyjä ehdokkaaksi on tullut. Alajärven seurakunnan kirkkoherra ja Lapuan tuomiokapitulin pappisasessori Ari Auranen, 54, sanoo saaneensa ehdokkuudesta yksittäisiä kyselyjä. – Olen ollut pitkään mukana kirkon työssä ja hallinnossa ja koen, että on velvollisuus olla käytettävissä myös toisenlaisessa roolissa. Hän sanoo olevansa maltillinen mutta määrätietoinen uudistaja. – Lapuan hiippakunnassa on samat trendit kuin koko kirkossa ja länsimaisessa yhteiskunnassa, vaikka täällä niin sanotulla raamattuvyöhykkeellä ne tulevat pienellä viiveellä. Hän kertoo, että kyselyitä on tullut pidemmän aikaa ja hän on kertonut olevansa käytettävissä. – En ole aktivoitunut vaaliasiassa, mutta seuraan tilannetta. kesäkuuta. Hiippakuntadekaani Terhi Kaira sanoo harkitsevansa ehdokkuutta vakavasti. Kairan mukaan Lapuan hiippakunta tarvitsee piispaa, joka on suunnannäyttäjä. 7 KOTIMAA | 21.5.2021. – Minulle on selvää, että piispaksi ei pyritä vaan kutsutaan. – Oulun piispanvaaliin [2018] lähdin mukaan tietoisena siitä, että sieltä puuttui minun kaltaiseni ehdokas. Nyt on lähdössä riittävästi erilaisia ehdokkaita, joten antaa mennä vain. Runsas kuukausi sitten tehdyllä Kotimaan soittokierroksella mahdollisena seuraavana piispana nousi esiin seitsemän nimeä: Jaakko Antila, Ari Auranen, Jukka Hautala, Terhi Kaira, Tapani Rantala, Juha Rintamäki ja Matti Salomäki
Kun nuoret saavat tunneja tietotasoisesti paneutua sotasukupolven raskaaseen, mutta omalla tavalla rikkaaseen elämänpiiriin, he kantavat veteraanien ja lottien viestiä edelleen uusille sukupolville. Samalla autamme tulevia sukupolvia rakentamaan ja vahvistamaan omaa identiteettiään. Kiitokset Laura Mäntylälle vastauksesta ( Kotimaa 12.5.) kirjoitukseeni, jossa vetosin pysyvän ratkaisun löytämiseksi, jotta kirkon uusi ja perinteinen virkakanta voisivat elää sovussa rinnakkain. Nyt heistä, yli puolesta miljoonasta veteraanista on jäljellä vajaat viisituhatta keski-iältään yli 95-vuotiasta kunniavanhusta. Jos on tahtoa lopettaa riitely, olen vakuuttunut, että kirkostamme löytyy riittävästi viisautta – Herran avulla – löytää ratkaisumalli, joka huomioi sekä perinteisellä virkakannalla olevien seurakuntalaisten oikeudet että kirkkomme kaikkien viranhaltijoiden tasa-arvoisen ja laillisen kohtelun. Perinteisen virkakannan edustajilla ei ole ongelmia kirkon ehtoollisopin kanssa. Muistamalla ja kunnioittamalla heitä näkyvällä tavalla osoitamme kiitoksemme näille maamme vapauden pelastaneille ja jälleenrakentaneille ihmisille. Toisaalta suurin osa veteraaneja eli elämäänsä, vaikka sodan painajaiset seurasivat uniin ja kotiväki sai kokea isän karuuden ja vaikeudet käsitellä tunteita. Se on mahdollista. Tunnustuskirjoissa määritellään, että kelvottomankin papin toimittama ehtoollinen on pätevä, mutta oletetaan, että toimittajalla on oikea virka. Valitettavasti Mäntylä ei edelleenkään tarjoa kirjoituksessaan tilanteeseen minkäänlaista ratkaisua. Oppimisympäristöinä ovat sankarihaudat ja veteraanien sekä lottien haudat yleisillä hautausmailla. HANNU KOSKINEN Lukion lehtori emeritus, rovasti, Uurainen Miten muistamme veteraanejamme. Kun muistoreliefiasia on kunnossa, tehdään paikalliset opetusmateriaalit perusopetuksen alaja yläkouluille ja lukioille. Heidän unohtamiselleen ja jopa järjestelmälliselle väheksymiselleen oli omat syynsä. Samalla, kun Suojeluskunnat ja Lotta-Svärd-järjestö lakkautettiin, opittiin vaikenemaan sopivalla tavalla paljosta muustakin. Veteraaniemme ja lottiemme muisto jää elämään, jos kaikki heidän hautansa merkitään asiaankuuluvin reliefein. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki. Heitähän oli reippaasti yli puoli miljoonaa. Näin ollen Mäntylän ilmaisema huoli perinteisellä virkakannalla olevien sitoutumisesta luterilaiseen oppiin on aiheeton. Työntäyteistä arkea kyllä riitti, sillä sodan raunioittama maa oli jälleenrakennettava ja Neuvostoliitolle oli maksettava sotavelat. Ohiammutut veteraanit pyrkivät elämään omaa elämäänsä tavallisen arjen täyttäessä päivät. Kirkkojemme pihoissa sijaitsevat sankarihaudat ovat ansaitusti isänmaallisten juhliemme kulttipaikkoja. muistomerkit | Sotaveteraanien ja lottien haudat kautta maan pitäisi merkitä erityisellä reliefillä, kirjoittaa Hannu Koskinen. Kun merkitsemme näiden kunniakansalaistemme viimeiset leposijat veteraanien ja lottien hautareliefein, ne muodostavat yhtenäisen muistomerkin, joka ulottuu yli koko itsenäisen Suomen. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Veteraanien muisto ei elä pelkän veteraanipäivän tai muutaman sankarihaudoille suuntautuneen kunniakäynnin varassa. Tuskin kirkossamme olisi taannoin luvattu täyttä kotipaikkaoikeutta kannalle, joka perustuisi harhaoppiseen käsitykseen ehtoollisesta. Perinteiseltä virkakannalta naispastorin toimittama ehtoollinen vertautuu siis teologisesti maallikkoehtoolliseen. He olivat oman onnensa seppiä – lentojätkiä. Liitä viestiin myös yhteystietosi. Jäivät perheettömiksi, kodittomiksi ja varattomiksi ”viideltä saunaan ja kuudelta putkaan” -rytmiä noudattaviksi ressukoiksi. Kirjoitus sisälsi väärinkäsityksen, joka on tarpeen oikaista. korvaa K evätpuolella on useita kansallisia juhlapäiviä, kuten veteraanipäivä, kaatuneiden muistopäivä ja puolustusvoimien lippujuhla. Melko suuri osa veteraaneista ei saanut enää otetta elämästä. Se on aivan oikein. Tuoni korjasi varhain näiden miesten virheet ja erheet, eikä heidän haudoillaan ”seisottu silmät veessä.” Myös monen rintamamiestalon tai kylmän tilan saaneen veteraanin elämä päättyi liian varhain uupumukseen raskaan raadannan seurauksena tai johonkin ammattitautiin. Myös satunnaisia matkaajia varten laaditaan omat materiaalinsa. Näkyviksi isänmaallisuuden ruumiillistumiksi jäivät sotainvalidit ja sankarivainajat, joiden haudat kirkkopihoilla tarjosivat sopivan tilan isänmaallisten pyhien tunteiden ilmaisemiselle. Heidän kohtalonsa ei juuri ketään huolettanut. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Toisaalta sotien jälkeisinä vuosikymmeninä olimme lähes unohtaneet tavalliset veteraanit ja lotat. SOILI HAVERINEN Kirkolliskokousedustaja, Vantaa Ehtoollisoppi ei ole ongelma perinteiselle virkakannalle ” Muistamalla ja kunnioittamalla heitä näkyvällä tavalla osoitamme kiitoksemme näille maamme vapauden pelastaneille ja jälleenrakentaneille ihmisille. Keskeisimpinä hyvin tunnetut ”yleiset syyt” ja ylisukupolvinen isäkapina. Uuraisilla se työ saadaan valmiiksi paikallisen lionsklubin toimesta 4.6., kun viimeinen suuri merkkien kiinnitystilaisuus toteutetaan. 8 mielipiteet KOTIMAA | 21.5.2021. Ongelma koskee siis oikean viran puuttumista, ei virassa olevan kelvottomuutta
Pieksämäen blues ILKKA HUHTA Kirjoittaja on kirkkohistorian professori Itä-Suomen yliopistossa. Ehtoollisen voisi toimittaa koulutettu maallikko. Luterilaisuuteen kuuluu ajatus yleisestä pappeudesta. Joissakin kirkkokunnissa etäehtoollista toteutetaan. Emme vaadi papin fyysistä läsnäoloa julistuksessa. Voisiko kirkkoherra antaa jollekin seurakuntalaiselle luvan toimittaa ehtoollisen. Pieksämäelle asettuneen sisälähetysseuran erityispiirre kirkollisena koulutusjärjestönä oli sen koulutusalojen moninaisuus. Vai onko kyseessä kirkkojärjestykseen kuuluva asia. Koulutusratkaisuissa on kysymys rahasta, ja rahalla muutoksia myös perustellaan. Sanaa voidaan välittää painettuna ja sähköisenä formaattina. Sortavalaan perustettu seura löysi toisen maailmansodan jälkeen uuden kotipaikkansa tästä pienestä kauppalasta. Kirkko voisi opettaa seurakuntalaisia striimiehtoollisen viettoon ainakin poikkeustilanteiden varalta. Tälläkin hetkellä maallikko voi avustaa ehtoollisessa ja esimerkiksi saarnata. On silti mahdollista luoda ohjeet etäehtoolliseen. Kotimaassa on keskusteltu etäehtoollisesta. Ehtoollinen eroaa monin tavoin kasteesta ja muista kirkon toimituksista. Ehkä ehtoollista jossakin jo vietetään ilman papin läsnäoloa. Esitän muutamia omia ajatuksiani. Koska ehtoollinen on toistuvaa, on surullista, jos se jää puuttumaan eristysolosuhteissa. En silti suoraan kannata kotikutoista ehtoollisen viettämistä ilman papin ohjausta. On selvää, että kirkko kontrolloi ehtoollista, jotta se sujuisi säädetysti. Joka tapauksessa etäehtoollista olisi kirkon hyvä pohtia. Siihen kuuluivat diakonissalaitoksen lisäksi kansanopisto, kansankorkeakoulu, kasvattajaopisto, kehitysvammaishoitajakoulutus, nuorisotyöntekijäkoulutus ja erityiskansanopisto kehitysvammaisille nuorille. Ehtoollinen kuuluu luontevasti moniin tapahtumiin seurakunnassa, mutta ilman pappia se ei onnistu. Opillisesti en näe estettä sille, että ehtoollista voisi kotona nauttia striimipapin ohjauksessa. Kauppalan sairaalankin seura sai omistukseensa, millä varmistettiin diakonissalaitoksen opiskelijoille paikka harjoitella. Kallistahan se koulunpito on. | kolumni | D iakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen yksikkö on lakkauttamisuhan alla. Kun kodeissa päätteiden ääressä kuultaisiin samat asiat ihan samalla tavalla kuin massatapahtumien vilinässä, toteutuisi sana: Mene kammioosi ja sulje ovesi. Ehtoollinen on säännöllisesti toistuva kristityn hengellinen peruseväs. Sitten ikäluokat alkoivat pienetä, ja kuvaan astuivat koulutusleikkaukset. Eikö tämä koske myös striimauksia ja ehtoollista. Pieksämäelle aikanaan asettunut diakonia-alan koulutus oli osa Suomen kirkon sisälähetysseuran jälleenrakentamista. Kuuluvuuskin saattaa päätteen ääressä olla jopa paikalla olemista parempi. Joka sukupolven on täytynyt pysyä muutoksessa mukana, eikä yksikään organisaatiomuutos ole ollut kivuton. Tapahtumien tuottaminen keskitetysti studiossa olisi kustannustehokkaampaakin kuin fyysisen kokoontumisen järjestäminen. Onko tällainen ehtoollinen väärin, jos toimitaan käsikirjan kaavan mukaan. Kirkon sääntöjä pitäisi ehkä muuttaa. Olisikohan varteenotettava ratkaisu vastaisuudessa luopua kokonaan suurista massatapahtumista ja ottaa online-tapahtumat pysyväksi käytännöksi. Sisälähetysseura oli tervetullut työnantaja paikkakunnalle. Myös Pieksämäki haluaisi olla elinvoimainen kaupunki, ei vain bluesistaan tunnettu risteysasema. Muut toimitukset ovat yleensä kertaluonteisia ja ne toteutuvat parhaiten olemalla fyysisesti läsnä. Nykyään Sisälähetysseuran historia on Kirkkopalvelut ry:n historiaa ja Diakin Pieksämäen yksikkö osa valtakunnallista korkeakouluverkostoa. ARIMO LÄHDENIITTY Maallikko Paimiosta 9 KOTIMAA | 21.5.2021. Tällöin päästäisiin eroon massatapahtumien aiheuttamista massiivisista järjestelyistä ja liikenneruuhkista. Jälleenrakennuskauden ilmapiiri oli Pieksämäellä toiveikas. Myös uusia alueellisia ja valtakunnallisia koulutustarpeita ilmaantui. Käytännön syistä näin ei aina ole. Papit toki käyvät viemässä ehtoollista pyydettäessä, mutta eivät he joka paikkaan ehdi. Siksi kaikki entiset koulutusalat oli käynnistetty uudelleen. Sekä järjestöettä koulutushistorian näkökulmasta muutokset ovat olleet nopeita. VESA NISSINEN Teol. Ehtoollinen on aina ollut jumalanpalveluksen keskus. Kirkon on jatkuvasti muututtava uusissa tilanteissa ja käytettävä tekniikkaa hyvän edistämiseen. Pienillä paikkakunnilla koulutustarpeesta ja -politiikasta johtuvat pienetkin muutokset voivat vaikuttaa alueen elinvoimaan dramaattisesti. Edellyttääkö ehtoollinen kirkon opin näkökulmasta papin läsnäoloa ja toimintaa. Etäehtoollisesta voisi olla apua normaaleinakin aikoina monille, joiden on vaikea tulla kirkkoon. ” Mille tahansa paikkakunnalle korkeakoulu on tärkeä, ja sellaisen menettäminen koettelee tulevaisuuden uskoa. Sotamenetyksistä saadut korvausvarat ohjailivat jälleenrakennusta. Diakin yksikköjen määrän vähentäminen ja liikkuvan kampuksen kehittäminen ovat ennakointia ja varautumista tuleviin rahoitusleikkauksiin. Esimerkiksi kasteen tai ehtoollisen voi poikkeustilanteissa toimittaa myös maallikko. Jos tämä usko on vahva, silloin harvoin huomaa, että molemmat ratkaisut ovat yhtä lailla arvovalintoja. Haastan pohtimaan, onko papin fyysinen läsnäolo välttämätöntä ehtoollisessa. Netti ei koskaan täysin korvaa ihmisten yhdessäoloa messussa. Pohdittavaksi jäisi, voisiko etäehtoollisia viettää muulloinkin. Sisälähetysseuran johtajatkin ennakoivat tulevaisuutta siirtämällä kirjat Pieksämäeltä Helsinkiin. Suuret ikäluokat pitivät huolen siitä, että opiskelijoita riitti. Jokaiseen jumalanpalvelukseen pitäisi kuulua ehtoollinen, eli sen kuuluisi olla messu. tri Etäehtoollista olisi hyvä pohtia Online-tapahtumista pysyvä käytäntö Näyttää siltä, että edessä on jo toinen kesä, jolloin suuret tapahtumat joudutaan toteuttamaan online-tilaisuuksina. Siksi kysynkin, miksi ehtoollinen ei voisi olla osa messun striimausta. Mille tahansa paikkakunnalle korkeakoulu on tärkeä, ja sellaisen menettäminen koettelee tulevaisuuden uskoa. Evakkoon joutuneen järjestön huoltoja oppilaitoksille annettiin ilmaiseksi järven rannasta viiden hehtaarin alue, ja päälle vielä pilkkahintaan kaksi liiketonttia rautatieaseman kupeesta. Pappi voisi etänä ehtoollista asettaessaan siunata myös kotien ehtoollisaineet. Teknologian kehityksen ja kaupungistumisen myötä rautatieläisten pikkukaupunki oli pian elinkeinonsa ja tulevaisuutensa suhteen ahtaalla. Yleensä perustelut kulkevat niin päin, että keskittäminen tuo säästöjä ja alueellistaminen kuluja
Ukkometson mailla Tästä piti tulla ihan tavallinen yön yli retki Kurjenrahkan kansallispuistoon, mutta kämpällä keski-ikäistä naista odotti yllätys. TEKSTI JA KUVAT: FREIJA ÖZCAN 10 KOTIMAA | 21.5.2021 10 luonto
Metsoa ei näy, joten tempaan oven vierestä mukaan vaeltajan sauvan ja pinkaisen pihan poikki. Hilaudun siis varovasti ovesta räystään alle ja suljen lukon tunnollisesti Muista nämä luonnossa! . Kaasulevyn kanssa näperrän pitempään, mutta kohta kotoa tuomani lihakeitto kuitenkin porisee liekillä. Tämäkin vielä. Sieltä käsin sillä on yliote, enkä halua päähäni sen vahvojen siipien iskuja. Samassa kuuluu kohahdus. Pyöröhirsinen kämppä seisoo jäkälän peittämän kallion päällä. Lintu havahtuu vasta, kun kiskaisen huussin oven auki. Sitten ovela lintu rojahtaa katolle. Käytä sopivia kenkiä ja pidä jalkasi kuivina. Ota selvää reitistä etukäteen ja hanki tarvittavat kartat. Niin siisti kuin huussi onkin, haluan takaisin kamiinan ääreen. Tuo roskat pois tullessasi. Kiihkeä naksutus kuuluu oven takaa. Täällä sen pitäisi olla. . 11 KOTIMAA | 21.5.2021. Onneksi laitoin kumisaappaat, sadattelen, ja koitan erottaa männynrunkojen välistä kämpän seinää. Puut on aseteltu valmiiksi kamiinan eteen. . Pakenen sisään tupaan. Älä jätä itsestäsi jälkiä luontoon. Tähän mennessä mukana on aina ollut joku perheen miehistä, ja lämmitysoperaatiot kirveineen ja kiehisineen ovat jääneet jotenkin luontaisesti heidän harteilleen. Lataa kännykkäsi ennen kuin menet metsään. » Savojärven kierros Kurjenrahkan kansallispuistossa vie pitkospuille tutustumaan suomaisemiin. Hiivin varovasti ulos ovesta. Yllätyn itsekin siitä, että yli viisikymppisenä olen ensimmäistä kertaa yksin yötä keskellä metsää – ja näytän selviävän. Saan kuitenkin kamiinan syttymään. Vajosuon vuokratupa on sievä ja siisti. Se lennähtää perään. Ota mukaan riittävästi syötävää ja juotavaa. Ensimmäiseksi on saatava lämpöä, varusteet kuiviksi ja ruokaa. Minulla on kaksi vaihtoehtoa: viettää yö huussissa tai taistella. On nälkä ja sataa rakeita, jotka kasaantuvat valkoiseksi hyhmäksi varpujen juureen. . Tienviittojakin on, mutta ne osoittavat lintutornille, laavulle ja kiertotietä sinne, mistä juuri tulin, muttei mikään sinne, minne tahdon. Ukkometso on lennähtänyt kämpän katolle ja riehuu siellä aivan kuin yrittäisi raivata tietä sisään. Kokeilen vielä kiertotietä, ja kas, tuolla se häämöttää, Vajosuon vuokratupa, tuleva yösijani. . ” Minulla on kaksi vaihtoehtoa: viettää yö huussissa tai taistella. Illalla koittaa totuuden hetki. Tosin nyt en ole aivan yksin. Kuullut olen, mutten koskaan kokenut poikamieheksi jääneen metson soidinta. Pöytäkynttilän ympärillä on muutama männyn havu koristeena. Metso on kaunis mutta myös voimakas. On käytävä ulkohuussissa. Jostain syystä olen kuitenkin tässä elämänvaiheessa päättänyt koetella itseäni, olla eksymättä, paleltumatta ja nälkiintymättä villissä luonnossa omin voimin. Kerro läheisillesi mille reitille menet. . Etsin avaimen piilopaikasta ja ryhdyn avaamaan munalukkoa. Iso ukkometsohan se siinä. Sinne on pihan poikki reilut kymmenen metriä matkaa. . P olku katoaa välillä lammikoihin. Olen patikoinut jo päivän Kurjenrahkan kansallispuistossa Varsinais-Suomessa. Vuolen halkoihin kiehisiä – kömpelösti, toisin kuin meidän isä lapsuuteni tunturiretkillä. Vajosuon vuokratuvalla on kovasti kysyntää kesäaikaan. Pölähtää jostain portaiden juureen ja alkaa naksuttaa ja kurlutella
Tästä eläinteologisesta pohdinnasta pehmenneenä selitän metsolle lempeästi, että se on oikein hieno otus, mutta sen kosintatavoissa on parantamisen varaa. Ensimmäinen erä: metso 1 – minä 0, eikä kumpikaan vahingoittunut. Vaikka ukkometso voi olla vaarallinen, minä ihmisenä olen sitä vielä enemmän ja voin saada vahinkoa aikaan. Istuisi tuossa tuvan penkillä ja kuiskisi kaikkien tuntemalla luontodokumenttiäänellään, että olemme nyt täällä Vajosuon luonnonsuojelualueen laidalla ja tarkkailemme villiintyneen keski-ikäisen naisen pesiytymistä muumionmuotoiseen makuupussiin. Jos merten kansainväliset vedet suojeltaisiin, ne palautuisivat kukoistavaksi villiksi luonnoksi. Leipää on hankittava pöytään, sen takiahan kalastetaan, kasvatetaan ja viljellään. Olen paljon metsoa isompi, sauvani on vahva ase. Millaista elämämme silloin olisi. pienellä oksalla – kun on näin nätisti pidetty paikka, täytyy vuokralaisenkin kohdella omaisuutta kunnioittavasti. Kaunis se on. Silloin rannikkovesien kalakannat elpyisivät ja meri sitoisi paremmin hiiltä. Nyt enää 35 prosenttia. Kun hän kiinnostui luonnosta 11-vuotiaana 1937, koskematonta luontoa oli maailmassa jäljellä 66 prosenttia. 12 KOTIMAA | 21.5.2021 luonto. Mitä ihmiset sitten tekisivät. Alkaa erikoinen tanssi, jossa metso vie ja minä peräännyn sauva ojossa kohti kämppää. Ei kuitenkaan ole metsästyskausi enkä aio laittaa lintua pataan tällä kertaa. Puristan sauvaa poikittain edessäni ja syöksähdän nopeasti sivusuunnassa loitommas huussista. Kaula on paksu ja jäntevä, kun se yrittää kiemurtaa sauvan alitse jalkoihini. Kuivan maan villiinnyttäminen on tietenkin vaikeampaa, koska me ihmiset asutamme ja omistamme sitä. Mitähän sir David Attenborough sanoisi siitä, että hänen kirjansa Yksi elämä, yksi planeetta on kastunut repussani. Makuupussissa tapailen iltalukemistani. Painan sauvaa ukkometson kaulaa vasten ja yritän pitää sitä loitommalla. Samassa tajuan oman asemani. Metsiä ylläpitäville maille pitäisi myös maksaa siitä, että ne hoitavat eivätkä hakkaa kaikkien elämän kannalta tärkeää kasvustoa. Olisi varmaan tyytyväinen, sanoisi sitä villiintymiseksi. Attenborough kirjoittaa merenhoitajista, metsänhoitajista, energian tuottajista, päästökauppiaista, retkioppaista ja villin luonnon edunvalvojista, ihan uusista ammattikunnista. Hän varmasti pitäisi siitä, että Suomessa on 40 mahdollisimman luonnontilassa säilytettävää kansallispuistoa, joissa ihmiset pääsevät villiintymään, ja 19 luonnonpuistoa, joissa pääosin saa oleilla vain luvan kanssa. Jykevä nokka on kuin norsunluusta veistetty. Lisääkin on suunnitteilla. Attenborough visioi kirjassaan sitä, miten meren ja maan villiinnyttäminen voisi olla yksi keino pelastaa maapallo ilmastonmuutokselta. Entäpä jos koko Suomi olisi metsämaa, jolle maksettaisiin maailman vihreiden keuhkojen hoidosta, ei hakkuusta. Mustat höyhenet kiiltävät. ” Olemme nyt täällä Vajosuon luonnonsuojelualueen laidalla ja tarkkailemme villiintyneen keski-ikäisen naisen pesiytymistä muumionmuotoiseen makuupussiin. Samassa valtavat siivet levittäytyvät ja metso hyökkää. Pari kertaa olen törmätä puuhun ja kompastua. Attenborough ehdottaa kuitenkin, ettei peltoa raivattaisi lisää ja käyttämättömien peltojen annettaisiin metsittyä, metsän monimuotoisuutta vaalittaisiin ja karjan annettaisiin rauhassa laiduntaa ja maisemoida – mikä vaatisi lihantuotannon vähentämistä ja toisaalta hyvän pihvin arvostamista entistä enemmän. Täällä kansallispuiston siimeksessä tekee mieleni uskoa Attenborough’ta, joka pitkän toimittajan uransa aikana on nähnyt luonnon muuttuvan. Se arvioi kuitenkin suunnan väärin, laskeutuu maahan eteeni ja käy päälle. Lopulta pääsen sisään. Kun koppeloa ei löydy eikä taistelua toisen metson kanssa synny, hyrräävät hormonit pistävät ukkometson pään sekaisin ja se käy jopa ihmisen päälle
Enää se ei tule lähelle. Huolimattomuudestaan harmistunut metso vaanii nyt katonharjalla juuri oven päällä. Puiston pääreitit ovat Kurjenpesän pysäköintialueelta lähtevät 2 kilometrin rengasreitti Karpalopolku ja 6 kilometrin Savojärven kierros ja Vajosuon pysäköintialueelta lähtevä 3 kilometrin Vajosuon kierros. Vajosuo punertaa harmaassa säässä, sillä se on rahkaräme, punertavaa rahkasammalta ja varpuja. Ilmeisesti palokärki ei tarjonnut sille vastusta. 13 KOTIMAA | 21.5.2021. Kun metsän uusiutumiseen mene sata vuotta, tällaisen suon syntyyn kuluu tuhansia vuosia. Se nappaa siitä kiinni ja ravistelee. Mitenkähän ukkometso noista selviäisi. Ehkä se tuli hyvästelemään. Livahdan sauvan ja kiikareiden kanssa kämpästä mäkeä alas ennen kuin metso ehtii huomata. Vähän loukkaantuneena linnun äkillisestä lähdöstä laitan avaimen piiloon, jätän sauvan oven viereen ja heitän repun selkään. Lisäksi on Pukkipalon reitti, jolla on pituutta 6 tai 9 kilometriä riippuen lähteekö liikkeelle Pukkipalon vai Rantapihan pysäköintialueelta. Huvittelen ajatuksella, että jos suomalainen peruskallio on itse asiassa kuluneiden vuorten juuria, pyrkiikö muu luontomme lopulta päätymään suoksi. Se on karuuden huipentuma, jonka ekosysteemi on pelkistynyt aina vain yksinkertaisemmaksi. Eikä minulla ole enää mitään kättä pitempää. Pääosin pitkospuut ovat hyväkuntoisia. Jos kirjoittaisin apokalyptisen romaanin, se sijoittuisi suolle. Metso kipittää sinne kurkkimaan, ja samaan aikaan minä harpon huussille. Loppuun veteen kippaan kahvinpuruja. Se on varmaan käynyt tarkistamassa tiluksensa. Ehkä olen sen mielestä petollinen koppelo. Pääsen onnistuneesti takaisin kämppään. Lisätietoa Kurjenrahkasta ja muista kansallispuistoista löytyy osoitteesta Luontoon.fi. Kauas katsominenkin tekee niille hyvää, ja kohta lintutornista eteeni avautuukin laaja Vajosuo. Aurinko paistaa ja polkua tarpovan mieli on iloinen. Pyöreään kiveen rajautuvat viipalemaisesti yhä edelleen seitsemän kuntaa: Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Turku ja Rusko. Astun ulos ennen kuin metso ehtii katolle valmiusasemiin. Minä suuntaan puolen kilometrin päähän lintutornille. Onko se tosiaan noin sekaisin, että sille kelpaavat vieraan lajin soidinmenotkin. Se on myös hyvin vanha. Varhaisin tieto tästä kivestä on vuodelta 1381. Ukkometso jähmettyy niille sijoilleen. Metson reviiri saattaa olla sata hehtaaria ja mielellään monimuotoista maastoa. Sytytän hiipuneen tulen. Naksuttaa. Sitten metso kohoaa siivilleen ja katoaa metsään. Siksi kansallispuistot ovat hyviä retkikohteita, vaikka ei olisikaan kokenut eräihminen. Koputtelen sauvalla katon laitaa. Osan matkaa polku kulkee talousmetsän ja kansallispuiston välissä ja antaa tilaisuuden ihan käytännössä vertailla, miten hoidettu ja villiintynyt metsä eroavat toisistaan. Asiallinen vaeltaja ei jätä jälkiä luontoon, joten kahvinpurut on tyhjennettävä huussiin. Tiiraan kiikareillani, ja tosiaan, vetisen suon toisella laidalla astelee majesteettisesti kaksi suurta vaaleaa hahmoa kuokkimassa pitkillä nokillaan syötävää. Sinne väliin suo sitoo ja säilöö hiiltä. Kohta kiukkuinen kurlutus kuuluu taas huussin oven takaa. Ei auta. Seuraavaksi kokeilen harhautusta. Kolmas erä: metso 1 – minä 0, luonto on voittanut. Ukkometso seisoo paikallaan ja kurluttaa. Silmäkulmasta näen, miten ukkometso astelee arvokkaasti ja tarkkaavaisena metsän siimeksestä pihaan. Ukkometso laskeutuu taakseni metsäpolulle. Suon keskellä ravinteikas maaperä saattaa olla 10–15 metriä pinnan alapuolella, eivätkä minkään kasvin juuret sinne enää yllä. ” Entäpä jos koko Suomi olisi metsämaa, jolle maksettaisiin maailman vihreiden keuhkojen hoidosta, ei hakkuusta. Puiston alueella nimittäin sijaitsee vanha rajakivi, joka tunnetaan nimellä Kuhankuono. Ukkometso-parka ei ole onnistunut löytämään itselleen koppeloa eikä purkamaan agKurjenrahkan reitit Kurjenrahkan kansallispuiston sijaintia on hankala määritellä lyhyesti. Tarjoan metsolle sauvan päätä. Pakenen kuusimetsän tiheyteen, eikä se seuraa minua. Joten puisto sijaitsee Varsinais-Suomessa näiden kuntien alueella, noin 35 kilometriä Turun pohjoispuolella. Suota ajattelee useimmiten lakkana ja karpaloina. – Nyt et kyllä, huudan ja tempaisen polun vierestä lahon karahkan, joka tuskin kestää lähitaistelua. Hyvin merkittyä reittiä on helppo kulkea. Hiljaisuuden katkaisee kurjen huuto. Reiteillä ylitetään soita pitkospuita pitkin, sukelletaan rämeisiin metsiin ja kuiviin kangasmetsiin. Nyt tämäkin taistelu kääntyy sille tappioksi. Kiehautan vettä ja sekoitan aamupalaksi omena-kanelipuuron. Mutta itse asiassa se on kaunis ja kiinnostava ilman niitäkin. Kurjenrahkan reitit liittyvät myös pitempään Kuhankuonon retkeilyreitistöön, jota riittääkin sitten kuljettavaksi 150 kilometrin verran. Se jää närkästyneenä naksuttamaan savupiipun juureen. Jo reilusti ennen kämpän portaita perääntyvä entinen sankari antaa periksi, astuu sivuun ja jää kurkkuaan naksutellen seuraamaan menoani. Taivas tihkuu vettä. gressiotaan toiseen metsoon. Sadekin on lakannut. Metsästä kuuluu palokärjen soidinääni. Puolisen tuntia myöhemmin olen siivonnut kämpän siihen kuntoon kuin se oli tullessani. Toinen erä: minä 1 – metso 0, eikä kumpikaan vahingoittunut. Se tuijottaa pitkään metsään. Palokärki vastaa. Täällä selviävät vain kaikkein sitkeimmät, vähimpään tyytyvät kasvit, siis valiojoukko. Pukkipalon reitiltä löytyy myös ikimetsää. Suurten siipien kohahdus. Olen nukkunut kuin tukki ja herään kuuden maissa kurkien huutoon. Nyt en anna periksi. Metsän loputon ja vaihteleva vihreys hivelee päätetyön rasittamia silmiäni. Rantapihan pysäköintialueelta lähtee kiinnostava pieni luontopolku, jonka varrella kylteissä kerrotaan perustietoja soista. – Nyt sinä väistyt, en minä, ilmoitan ja painan sitä sauvalla perääntymään. On vielä vaellettavaa, pitkospuita kuljettavana, sillä Kurjenrahkassa riittää reittejä ja maisemia. Ja sitten se kuuluu taas
Händelin musiikki on läpikuultavaa ja voimakasta, se kohottaa ihmisen mielen ja kannattelee sitä korkealla, tiivistää esityksen toinen tuottaja, baritoni Aarne Pelkonen. 14 KOTIMAA | 21.5.2021 kulttuuri. Molemmat ovat myös uraa tekeviä oopperalaulajia. Toisessa osassa kuvataan tulevan Messiaan alennustilaa, mutta myös sitä, miten hän kokoaa laumansa lampaat ja pitää niistä huolen. – Messias-oratorion musiikki koskettaa ihmistä eri tavalla kuin Bachin passiot. – Ajatus syntyi maaliskuun puolivälissä ja, kun mukaan saatiin Yleisradio, Kirkkohallitus ja lukuisia pääkaupunkiseudun kirkollisia toimijoita, hanke alkoi edetä. Oratorio loppuu Johanneksen ilmestyksen sanoihin: Hänen, joka istuu valtaistuimella, hänen ja Karitsan on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti aina ja ikuisesti. – Messias-oratoriossa ei ole kertojaa kuten Bachin passioissa, vaan se etenee Raamatun tekstien varassa. Muutosta ei huomaa, koska ei ole draaman kaarta, joka katkeaisi. | Kuva: Pete Laakso ” Messiaan musiikin inhimillisyys nostaa varmasti tunteita pintaan. K un Johann Sebastian Bach sukeltaa passioissaan syvälle ihmissielun syvyyksiin, Georg Friedrich Händel ohjaa ihmisen mielen valoa ja kirkkautta kohti. Messias-oratorion kolme osaa perustuvat Raamatun teksteihin. Sitä edeltää kuvaus siitä, miten maalliset vallat ja valtiaat alistetaan Jumalan edessä ja Kaikkivaltias hallitsee ikuisesti. Koska koronarajoitukset estävät jo toisena keväänä lähes kaikki konsertit, Pelkonen ja Katajala alkoivat pohtia mahdollisuutta esittää Händelin Messias-oratorio ilman suurta kuoroa ja orkesteria. Aarne Pelkonen on taustaltaan kanttori kuten myös esitystä hänen kanssaan organisoinut tenori Tuomas Katajala. Oratorion tunnetuin osa, Halleluja-kuoro on toisen osan lopussa. Teksti löytyy osoitteesta http://opera.stanford.edu/iu/libretti/messiah.htm. Kaikki tärkeät aariat ja kuorot ovat mukana, Pelkonen sanoo. SIRKKU NYSTRÖM Messias-oratorion suora lähetys Yle radio 1:ssä ja Areenassa 23.5. Messias-oratorion esityksessä laulavat sopraano Marjukka Tepponen, mezzosopraano Jenny Carlstedt, tenori Tuomas Katajala ja baritoni Aarne Pelkonen. Teksti on vanhahtavaa englantia. Hänestä tuli arvostettu hovisäveltäjä, joka teki useita oratoriota ja nelisenkymmentä oopperaa. Baritoni Aarne Pelkonen on työstänyt Messias-oratorion yhdessä tenori Tuomas Katajalan sekä urkuri Markus Malmgrenin kanssa. Händelin tunnetuin teos, Messias-oratorio kuullaan suorana lähetyksenä Yle Areenassa ja Yle radio 1:ssä helluntai-iltana. Sekin oli esittäjämäärältään suppea versio. Ensimmäisessä osassa kuoro ja solistit esittävät Vanhan testamentin profeettojen ennustuksia Messiaasta, Jumalan Karitsasta. Kuoro on tuplakvartetti, jossa on kahdeksan ammattilaulajaa. klo 20. | konsertti | Vaikka esitys toteutetaan ilman suurta kuoroa ja orkesteria, ovat kaikki tärkeät aariat mukana, vakuuttaa tuottaja Aarne Pelkonen. Händel käytti oratorionsa librettona Kuningas Jaakon Raamattua (King James Bible) vuodelta 1611. Alkuperäinen teos kestää yli kaksi ja puoli tuntia, mutta olemme lyhentäneet sitä hieman. Työryhmän kolmas tärkeä kirkkomuusikko on urkuri MarMessias-oratorion kevytversio radioidaan helluntai-iltana kus Malmgren, joka on sovittanut oratorion koko orkesterin uruille ja kuudelle muulle soittimelle. – Esitys saattoi olla aika lähellä alkuperäistä, koska ei Bachilla ollut käytössään suuria kuoroja ja orkestereita. Ja vaikka ei olisi kuunnellut klassista musiikkia aiemmin, Messiaan musiikin inhimillisyys nostaa varmasti tunteita pintaan, Aarne Pelkonen sanoo. Bach ja Händel syntyivät samana vuonna varsin lähekkäin sijaitsevissa kaupungeissa, mutta elivät hyvin erilaiset elämät. – Jos Händel on kuulijalle ennestään tuntematon, mutta tällä on tuntumaa oopperaan, se antaa pohjaa lähestyä Messiaan musiikkia. Händel muutti Englantiin jo alle 30-vuotiaana. Kolmannen osan tekstit kertovat ylösnousemuksesta ja viimeisestä tuomiosta. Bach asui koko ikänsä Saksassa ja työskenteli pääosin kirkkomuusikkona. Niiden jälkeen siirrytään kedon paimenten luo, joille enkelit kertovat ilosanoman Messiaan syntymästä ja siitä millainen hänen valtakuntansa on. Kaikki raamatunkohdat on kuitenkin lueteltu, joten käännöksen voi katsoa suomenkielisestä Raamatusta. Pelkonen ja Katajala olivat tekemässä vuosi sitten Kallion kirkossa esitettyä Bachin Johannes-passiota. Eikä hän joudu häpeään, vaan on edelleen kunnian kuningas
| Kuva: Kuvakaappaus ohjelmasta Yle Areenassa on kuunneltavissa Luonto-Suomen Suuri muuttolintuilta. Reetan silmä löytää haitaria soittavan nuoren Tenhon silmät. Osa katsojista oli innostunut näkemästään, osa sanoi, ettei pysty katsomaan dokumentin esittelemää aviomuotoa. On latu ja suden jäljet, jotka muodostavat ristin. Louhelan kuvaama maailma on pienimuotoinen ja suomalaisessa kaunokirjallisuudessa moneen kertaan nähty. Toimittaja on Minna Pyykkö. On mänty ja laskeva aurinko, jotka muodostavat kuin kielletyn hedelmä. Eevalle ominaisia ovat muun muassa syvät henkilöhaastattelut. | viikon kirja | | radio | Sotkamossa syntyneen, Oulussa aateja oppihistoriaa opiskelleen Liisa Louhelan esikoisromaanin Kaikkeus on meidän tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun lopun Kainuuseen. Toukokuun Eevassa haastateltavina ovat muun muassa sisarukset piispa Mari Leppänen ja toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, kirjailija Monika Fagerholm sekä jääkiekkolegenda Teemu Selänteen puoliso Sirpa Selänne ja tytär Veera Selänne. Jussi Karjalaisen tekemä kansikuva on tavallista oivaltavampi kirjan sisällön suhteen. Veera Selänne puhuu kauniisti edesmenneestä mummistaan Liisasta. Aina ei ole auvoista, vaan mustasukkaisuudellakin on sijansa. 212 sivua. Suomen suurin naistenlehti Eeva ilmestyy jo 87. OLLI SEPPÄLÄ Liisa Louhela: Kaikkeus on meidän. 14 perheen yhteisö on fundamentalistimormoneja, joiden elämätapaan ja perinteeseen kuuluu moniavioisuus eli polygamia. Espoon Suomenojalla toukokuun alussa nauhoitetussa ohjelmassa muuttolintujen elämästä ja tutkimuksesta ovat keskustelemassa yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, eläinfysiologi Esa Hohtola ja meteorologi Jarmo Koistinen. Varsinkin Vanni innostuu käymään saarnamiehiä kuuntelemassa. Uskonnollisuus ei tällä kertaa ole vain pahan ja tukahduttavan roolissa, mutta antaa käyttäytymiselle tiukat moraaliset rajat. Jo pelkkä ajatus nuorten – valkolaisen ja romanin – liitosta on sen aikaisessa maalaisympäristössä sula mahdottomuus. Ylensä moniavioisuus tarkoittaa, että miehellä on monta vaimoa. Hän oli kolmevuotias, kun hänen vanhempansa surmattiin 41 vuotta sitten heidän Afganistanin kodissaan. | tosi-tv | Erikoisia avio-ongelmia Kun Netflix toi ensiesitykseen tosi-tv-dokumentin Kolme vaimoa, yksi mies (Three Wives One Husband), oli vastaanotto ristiriitainen. Reetakin käy pyydettäessä, mutta ei innostu, vaan meinaa nukahtaa kun saarnaajaukko pauhaa synneistä. Ihastumisen ja rakkauden voimaa on vaikea kahlita. Päähenkilö on Reeta, orvoksi jäänyt nuori, joka pääsee piiaksi Haikolan taloon. He perustelevat elämänmuotoaan tapana päästä lähemmäksi Jumalaa, sillä polygamia haastaa ihmisen ja pakottaa laittamaan omat tarpeensa syrjään. Vanhassa testamentissa esiintyy moniavioisuutta, mikä toimii yhtenä fundamentalistimormonien innoittajana. vuotta. WSOY 2021. Taustalla vaikuttaa myös vahvana suojeluskunta-aate, johon Eljas tuntee vetoa. Mutta silti kirja on kiinnostava, jotenkin lämminhenkinen, vaikka pienen elämän suurta konfliktia kuvaakin. Kuinka monta lintua Suomeen tulee keväisin. Brittiläistä tuotantoa olevan sarjan neljässä osassa tutustutaan Yhdysvalloissa Utahin erämaassa sijaitsevan Rockland Ranchin erikoiseen elämänmuotoon. Sarja antaa osin realistisen kuvan tilanteesta, jossa miehellä on useampi vaimo ja lapsia kaikkien kanssa. Konflikti, yhteentörmäys tulee talvella, kun Haikolan taloon otetaan tavan mukaan asumaan kylmien ajaksi romaniperhe. Siellä on piikana jo entuudestaan hänen paras ystävänsä Vanni ja renkinä tämän veli Eljas. Onko totta, että jotkut linnut tulevat täsmälleen samaan pihapiiriin ja pesäkoloon joka vuosi. ”Mummi opetti, että minun pitää kohdella muita niin kuin haluaisin itseäni kohdeltavan.” Koskettavinta oli lukea Ulla Barendsen-Riikosen haastattelua. Louhela kuvaa hyvin Reetan sisästä elämää ja ymmärrystä tukahduttavista olosuhteista sekä ihanteellista halua nähdä niiden yläpuolelle: josko yhteinen elämä Tenhon kanssa sittenkin olisi mahdollinen. Kuten myös Reetaan. Valtavirran mormonismiin ei monivoisuus enää nykyisin kuulu. Suomeen kolmevuotiaana adoptoitu Ulla kertoo rankoista lähtökohdistaan, vaikeasta suhteestaan uuteen äitiinsä sekä anteeksiannon merkityksestä. Miten kauan ne voivat olla syömättä ja juomatta. MARI TEINILÄ | painettua sanaa | 15 KOTIMAA | 21.5.2021 15. Netflixin tosi-tv-sarjassa seurataan moniaviista perhettä Yhdysvalloissa. Kauanko kestää tulla Afrikasta tänne. Talon isäntä ja emäntä ovat vahvasti uskonnollisia. Kuinka pitkään linnut voivat lentää yhtäjaksoisesti. Myös muita Luonto-Suomen jaksoja voi kuunnella Areenassa. On taivas ja on maa, luonto ja ihmisen yksinäisyys. Ohjelmassa jaetaan vinkkejä muuttolintujen seuraamiseen tarvittavista varusteista, mihin kevätmuuttoa kannattaa mennä katsomaan ja kerrotaan, millaisia reittejä linnut tänne tulevat ja millaisessa järjestyksessä ne Suomeen saapuvat. OLLI SEPPÄLÄ Kolme vaimoa, yksi mies on katsottavissa Netflixistä. Louhela käyttää Kainuun murretta, joka on olennainen osa kirjan viehätystä. Kiinnostavaa on, että usein ensimmäinen vaimo ehdottaa toisen vaimon hankintaa
Istumme hiljattain Helsingin Lauttasaareen muuttaneen Hannu-Pekka Björkmanin kanssa penkillä. Olin ihan tyhjä taulu, mutta tajusin heti, että haluan näytellä. Hannu-Pekka Björkman, 52 Luen juuri nyt Kustaa Vilkunan Työ ja ilonpito -kirjaa, ja kuuntelen Sinuhe egyptiläisen kuunnelmaversiota vuodelta 1982. – Ei tunnu enää eksoottiselta. Teatteria pidetään hänen mukaansa edelleenkin synnillisenä. Yhtye perustettiin Ilmajoella, mutta lopulta sen jäsenet muuttivat Helsinkiin. Uspenski on hänen kotikirkkonsa ja Valamon luostari on myös tärkeä paikka. – En ollut kovin hyvä kitaristi. Alkaa olla tuskallista kökkiä kotona. Hannu-Pekka Björkmanin juuret ovat Pohjanmaalla, Ilmajoella. Pohdimme, onko maisema kaunis, ja kyllä se on, jos osaa katsoa oikein. Rannassa näkyy häiritsevää romua. Nuori Björkman kävi yhteensä kaksi kertaa teatterissa katsomassa esitystä. Hänen lapsuudessaan teatteri ei näytellyt minkäänlaista roolia, eikä Jumalaan uskottu muuten kuin häissä ja hautajaisissa. Silloin, kun kulkutauti ei ole jäädyttänyt koko maailmaa, Björkman osallistuu palveluksiin vaihtelevasti. Mottoni on: Herra, opeta minulle tiesi. Kaksi heistä vaikuttaa nykyään sellaisessa yhtyeessä kuin The Flaming Sideburns. Sen verran taide näkyi kotona. Kauneutta korostaa se, että maisemassa on myös jotain rumaa. 16 KOTIMAA | 21.5.2021 haastattelu. Isä luki paljon kirjallisuutta. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvalle Björkmanille se oli toinen pääsiäinen ilman kirkossa käyntiä. Björkmania alkoi jännittää. Bändikaverit jatkoivat soittamista. Nyt voi istuskella ulkona! Edellisinä päivinä on satanut yllättävää loskasotkua. – Jätin kaikki soittokamani treenikämpälle, enkä koskaan kysellyt niitä takaisin. Kuka. Sieltä saatiin treenikämppä, jonka yhtye jakoi tunnettujen muusikoiden kanssa. Pelkäsin, että he kuulevat, kun soitan, hän sanoo hekotellen. Hän koki jotakin enteellistä. ” Jätin kaikki soittokamani treenikämpälle, enkä koskaan kysellyt niitä takaisin. Björkman on valmistumisensa jälkeen näytellyt Lahden kaupunginteatterissa ja KOM-teatterissa sekä työsKutsuvat sitä armoksi Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman kertoo havainneensa estradilla merkkejä ihmistä suuremman voiman läsnäolosta. Hän kuuluu Valamon Ystävät ry:n hallitukseen. Harrastan kirjojen ja levyjen keräilyä. Björkman oli noihin aikoihin kaksikymppinen underground-muusikko, tarkemmin sanoen Jack Meatbeat & the Underground Society -yhtyeen kitaristi. Ihmettelin näyttelijöiden taitoa. TEKSTI | PETRI VÄHÄSARJA – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM Oma hengellinen elämä on saanut Hannu-Pekka Björkmanin pohtimaan teatterin ja kristinuskon suhdetta. Teatteri kiinnosti yhä enemmän. Mutta se on kätevää, että netin kautta voi käydä useammassa kirkossa saman palveluksen aikana. Tällä hetkellä on poutaista. Björkman pääsi Lahden kansanopistoon näyttämötaiteen linjalle ja sanoi bändikavereilleen, että ”se on pojat loppu nyt”. Meri on auki. – Nautin kaikesta. Mietin, miten tuohon maailmaan pääsisi mukaan. T aitaa olla kevään ensimmäinen päivä. Näyttelijänurasta tuli mittava. Pääsiäisaurinko nousi eristyksen aikana. Hannu-Pekka Björkman jatkoi vuonna 1993 Teatterikorkeakouluun. Tuuli on heikkoa
Psykologia antaa sellaisen syyn kuin indeterminismi, jonka mukaan jokainen ihminen tekee elämässään tekoja, joita hän ei pysty se” Tuli sellainenkin ajatus, että jos tämä oli tässä, niin antaa mennä. Sitten Björkman sai verenmyrkytyksen ja joutui teho-osastolle. Tällä hetkellä Björkman työskentelee Kansallisteatterissa ”hautakivisopimuksella”. Toinenkin työ piti harjoitella kuntoon: Willy Lomanin rooli Kauppamatkustajan kuolemassa. Björkmania vaivasi munuaissairaus. Kuumeisena mennään lavalle. kennellyt Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professorina. Ne oli teipattu kätevästi rooliasun alle. Sopimusta tehdessä ei varmaankaan ajateltu, että se tulisi päätökseen vuonna 2019. Oli pystyttävä esiintymään. Björkman oli tehnyt liikaa töitä. Läheltä piti. Hän on tehnyt yli 50 teatteriensi-iltaa sekä kymmeniä elokuvaja tv-rooleja. » 17 KOTIMAA | 21.5.2021. – Teatterissa on aina ajateltu, että työ menee myös terveyden edelle. – Ensi-iltaa edeltävänä päivänä kävin poistattamassa viimeisen letkun sisältäni. Uransa varrella hänet on palkittu Parhaan miespääosan Jussi-palkinnolla (2005 ja 2019), Suomen opetusja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnolla (2010) ja kultaisella Venlalla (2019). Siihen liittyvän operaation jälkeen hän näytteli Koiramäen Suomen historia -esityksessä kylkikatetrin ja pissapussin kanssa. – Minulle on selittämätöntä, miksi jatkoin töitä kivuista huolimatta. Esitystä ei peruuteta. Elämä on ollut ihan hyvä
– Ihmisen syvin ja jumalallisin olemus on vapaus. Toisaalta tällä hetkellä on vain yksi näytelmä, hän kertoo ristiriitaisesti. – Minä en vain viheltänyt peliä poikki, vaikka olisi pitänyt. Idiootin valmistuttua hän totesi epäonnistuneensa yhdeksänkymmentäprosenttisesti. Dostojevskin alkuperäinen idea oli kuvata romaanissa hyvä ihminen. – Minulle ja ystävälleni Petrille, joka on nykyään isä Petri Tapiolan seurakunnassa, se ei ollut mikään retki vaan pyhiinvaellus. Björkmanin mukaan pahista on helppo näytellä, mutta hyvän ihmisen esittäminen on asia erikseen. ” Uskossa ei pitäisi olla mitään synkkää. Teholla Björkman oli ”joitakin päiviä”. Se ei olekaan sammunut. Minulla oli itsellänikin pitkään ristiriitainen olo asiasta. Jumala ei pakota meitä edes uskomaan itseensä. Ei taiteilijan ihanne pitäisi olla se, että taiteilija tekee mitä hän itse haluaa. Joskus hän rukoilee yleisön puolesta lavalla. Parhaimmillaan teatteri voi Björkmanin mukaan olla sitä, että näyttelijä siirtää jumalallista luomisvoimaa eteenpäin. Hänen mielestään huumori on hengellinen asia. Björkman on tehnyt myös kasapäin muita komediarooleja. Siinä ollaan tavallaan vastakkain. Paavillakin oli narreja. Syntisyydestä. Hän alkoi ajatella näyttelemistä ”luomisesta käsin”. Luominen kumpuaa siitä, että ihminen laskeutuu tähän olemukseensa ja ammentaa sen mystisestä potentiasta asioita olevaksi. – Osa narreista oli oikeita hulluja, natural fools. – Olin aluksi aika pihalla. – Suuri kirjailija onnistui luomaan vain kaaosta. Homma sai kuitenkin jatkua, koska Björkman oppi sanomaan ei. Ikoni on Jumalan kuva niin kuin ihminenkin. Olen haalinut kirjallisuutta vuosien ajan. Elämän arvo nousee valtavaksi. Se on vaikeaa. Narreista on Suomessa tehty vain yksi väitöskirja. – Usein tämä tapahtuu jonkin suuren ja ratkaisevan asian kohdalla. He ovat niin kuin lapsia, eivätkä mitään synkkiä parrakkaita vanhuksia. – Ajattelin, että tarvitseeko itsensä tällä hommalla tappaa. – Vapauteni juoda lattea voi riistää muita. Sitä voi kutsua huippukokemukseksi tai tylsästi flowksi, mutta itse sanon sitä armon kokemukseksi. Björkman tähdentää, ettei vapaus ole sitä, että saisin aina tehdä mitä haluan. Ilo on aidon hengellisyyden tunnusmerkki. Läsnä on suurempi voima. – Näytteleminen on osittain ihan humppaa ja tyhjäpäistä pyörimistä. Sitä Björkman purki vuonna 2012 esseekokoelmaan Valkoista valoa. Mitä pyhempi, sitä kujeilevampi. Samalla se punnitsee uskon. Se on ruma sana nykyään. Näitä asioita on vaikea selvittää. Näyttelemisessä on tärkeää myös ymmärrys ihmisen rajallisuudesta. Mikä lie kohtalo sitten johdatti lukemaan kirjaa venäläisistä kansanikoneista. – Monta juttua yhtä aikaa on se väsyttävä asia, jota yritän vastedes vältellä. Sairaus testaa, osaanko pyytää apua ja rauhoittua sänkyyn sairastamaan. Se puhutteli minua valtavasti, Björkman jatkaa ja kertoo liittyneensä ortodoksikirkkoon vuonna 2000. Ihminen voi Jumalan kuvana tavallaan heijastaa tätä kykyä. 18 KOTIMAA | 21.5.2021 haastattelu. – Uskossa ei pitäisi olla mitään synkkää. Jumalan kuvan katseessa on pilkettäkin. Vapaudessa etiikka on tärkeää. Hän ei osaa sanoa, mikä tämä syy hänen tapauksessaan oli. Ilo on aidon hengellisyyden tunnusmerkki. Hengellinen elämä sai Björkmanin pohtimaan teatterin ja kristinuskon suhdetta. littämään, tai joille hän antaa lukuisia erilaisia syitä. Ikonissa ei ole pakopistettä, vaan pakopiste on katsoja, joka tulee nähdyksi. Eräänlaiseen vinoon huumoriin liittyy myös Björkmanin uusi kirjallinen työ, kirja hovinarreista. – Ikonin teologiassa esiintyy ajatus, että me emme katso ikonia, vaan ikoni katselee meitä. Joukossa oli esimerkiksi lyhytkasvuisia ihmisiä. Sairauskokemuksensa jälkeen hän väläytti mediassa, että voisi lopettaa näyttelemisen kokonaan. Ehkä ihminen ei silloin uskalla katsoa siihen varsinaiseen syyhyn, Björkman pohtii. – Hänellä saattoi Euroopan-matkallaan olla kymmenen narria mukana. ” Sitä voi kutsua huippukokemukseksi tai tylsästi flowksi, mutta itse sanon sitä armon kokemukseksi. – Ja kyllä niin ajatellaan edelleenkin. Siksi on hienoa tutkia niitä. Vuonna 2019 Björkman nauratti katsojia näyttelemällä risteilykulttuuria parodioivassa M/S Romantic -tv-sarjassa työnsä tosissaan ottavaa risteilyisäntää Jokkea. – Harvinaiset kokemukset näyttämöllä ovat sellaisia, että läsnä on jotain muuta kuin näyttelijä itse. Taiteilija pyrkii omasta pimeydestään huolimatta tuomaan näkyviin jonkin kipinän, joka ei sammu. – Kyseessä on luomisen akti. Rukous oli tärkeää. Narrit olivat keskiajan ja renessanssin ilmiö. Jo ennen sairastumistaan Björkman oli punninnut työtapojaan, näyttelijän etiikkaa ja koko maailmankatsomustaan pitkässä prosessissa. Lause on niin hieno, että sen täytyy olla totta. Kysynkö, miksi kärsin. Minusta on kiva kertoa ihmisille asioita, joita he eivät tiedä. Kristityt kun ovat vuosikausien ajan pitäneet teatteria synnillisenä ja pakanallisena toimintana. Jumala luo tyhjästä asioita olemaan. Alituisen kaaoksen uhkan vuoksi Björkman pyytääkin työlleen siunausta. Björkman kertoo yhden elämänsä tärkeimmistä rooleista olleen Dostojevskin Idiootissa Kansallisteatterissa joskus 2010-luvulla. Mutta sitten kun tokenin, Björkman jatkaa, nauraa ja pyörittelee päätään: Ei näin, ei todellakaan näin! – Sairaalassa tuli konkreettiseksi se, mihin turvaudun hädän hetkellä. Projekti on laaja ja hankala. Hän lainaa venäläisen elokuvaohjaajan Andrei Tarkovskin ajatusta, jonka mukaan taiteen tärkein tehtävä on etsiä Jumalaa toisesta ihmisestä. Lähdin etsimään vastauksia kirjallisuudesta. – Suurin osa materiaalista on englanniksi ja saksaksi. Tuli sellainenkin ajatus, että jos tämä oli tässä, niin antaa mennä. Ennen kesäkuuta ei ole mitään teatteritöitä. Jokin valo siellä pimeydessä on. Se oli kova kokemus, ja se oli hengellinen kokemus. Vapauden syvyys on enemmän kuin oman mielen oikut. Jonkun vapaus rajoittaa jonkun toisen vapautta. Jeesuksen roolissa on helppo epäonnistua. Meille on suotu suuri vapaus. Jotkut kutsuvat tätä armoksi. Toki ymmärsin, että tilanne oli vakava, kun makasin letkuissa hoitajat ympärillä. Elämä on ollut ihan hyvä. Sen myötä Björkman osallistui vuonna 1999 historiallisen seuran retkelle Laatokan Valamoon. Tähän liittyy myös ikoniteologia. Näyttelijä on vain tulkitsijana siinä välissä. – Olenko heti toivoton, kun kärsimys saapuu. Olen lukenut kirjoja Athos-vuoren erakkomunkeista, joilla hengellisyyden tärkein ilmenemismuoto on leikkisyys. – Yleisö katsoo Jumalan kuvaa näyttämöllä, ja näyttelijä näkee Jumalan kuvan yleisössä. Hän osti kotiin ikonin ja huiteli salaa ristinmerkkejä, kun ei tiennyt mitä vaimo asiasta ajattelee. Sanotaan, että sairaudessa Jumala lähestyy meitä erityisellä tavalla. Björkman viittaa uuteen Pakopiste esseekokoelmaan, jonka hän on toimittanut yhdessä puolisonsa Nina Honkasen kanssa. – Ajoittain olen löytänyt. Keskiajalla moni kuningas masentui kolkkoon kivilinnaansa ja hovinarrit raahattiin apuun. Näyttelijäksi valmistuttuaan hän oli tavallaan pettynyt ammattiinsa, koska se ei antanutkaan vastauksia kaikkiin elämän suuriin kysymyksiin. Sairaus onkin Björkmanin mielestä lahja. Narrihomma nielaisee nyt voimat ja ajan, Björkman kertoo ikään kuin kiitollisena
Hannu-Pekka Björkman on hiljattain muuttanut merelliseen Lauttasaaren kaupungin osaan Helsingissä. 19 KOTIMAA | 21.5.2021
1500-luvulla muotoutuneissa reformaation kirkoissa Pyhän Hengen teologia oli Saarisen mukaan pitkään laiminlyötyä. Ekumeeniseen keskusteluun Pyhästä Hengestä on kaikkein eniten vaikuttanut helluntailaisuuden globaali kasvu ja nousu. Kristinusko on uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Luterilaisuudessa on Saarisen mukaan kauan ajateltu, että kirkko on siellä, missä sana ja sakramentit oikein julistetaan ja toimitetaan. Pakenemme Jumalaa ja käännymme hänestä pois. Itse asiassa helluntailaiset ovat tuoneet kaikkia protestantteja lähemmäksi noita asioita. Siinä on ollut mukana teologista protestiakin vanhojen protestanttikirkkojen rationalismia kohtaan. Maailman eri kirkkojen keskuudessa Pyhästä Hengestä ajatellaan ja opetetaan kuitenkin eri painotuksin. Pyhä Henki kutsuu meitä ja synnyttää meissä uskon ja uuden elämän.” Näin sanotaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinopissa (2000). – Ekumeniassa oikeastaan kaikki helluntailaisuuteen liittyvä on viime vuosikymmenien aikana ollut aika iso kysymys. Saarinen arvioi, että pneumatologiassa lähinnä helluntailaisuutta lienevätkin itse asiassa katolinen ja ortodoksinen kirkko. | pneumatologia | ” Ilman eläväksi tekevää Henkeä emme voi uskoa emmekä lähestyä Kristusta. Se ei ole jonPyhä Henki luo uutta Jumalan Hengen työ on ekumeniassa ja lähetystyössä teologinen kysymys, johon vastataan eri kirkoissa hieman eri tavoin. – Se on murtautunut näissäkin kirkoissa esiin vasta helluntailaisuuden nousun myötä. – Se kaikki tulee pohjimmiltaan Apostolien tekojen helluntaikertomuksesta, Hengen vuodatuksesta. Eniten asian uuteen tulemiseen teologiassa on vaikuttanut helluntailaisuuden nousu. Kokemus, yhteisöllisyys ja rituaali on helluntailaisuudessa tuotu esiin uudella tavalla. Kuva on vuodelta 2007. Silloin sen merkkejä löydettäisiin joka puolelta. | Kuva: Jussi Rytkönen ” Pyhästä Hengestä voidaan tehdä Kristus-julistuksesta irrallinen vapaa agentti. Ylistyskuoro Dubaissa kokoontuvan intialaisen helluntailaisen Full Gospel -seurakunnan kokoontumisessa. – Teologisesti koulutetut ja kirkolliset helluntailaiset maailmassa ovat havainneet, että vanhoissa kirkoissa on paljon rituaaleja, voiteluja, karismaattisia eleitä ja riittejä. 20 KOTIMAA | 21.5.2021 teologia. Protestanttisuus on perinteisesti ollut julistuksen, rationaalisuuden ja oppineisuuden uskontoa. Sen myötä Pyhän Hengen teologiastakin on nykyisin tullut paljon tärkeämpää kuin aikaisemmin, sekä akateemisessa teologiassa että oppikeskusteluissa, Risto Saarinen sanoo. Se on myös reformaation kirkkojen raamattuliittymä: helluntai on kirkon syntymäpäivä. Näin kertoo Helsingin yliopiston systemaattisen teologian professori Risto Saarinen. Siksi Henki on myös ekumeeninen kysymys
Piispana Hemming oli yksi keskiajan Suomen toimeliaista ja oppineista kirkonjohtajista. Hemming syntyi Ruotsissa noin 1290. | kolumni | kin villin ja vapaan menon päivä. Hemmingistä ei tullut pyhää. Hän perusti Turkuun vuonna 1340 tuomiorovastin viran. – ”Lähteminen” on tämän näkemyksen mukaan seurausta kirkon elämästä, mutta ei kirkon perusta. Kirkkojen maailmanneuvoston Yhdessä kohti elämää -dokumentissa (2013) korostetaan, että ”lähetys on lähtökohdiltaan olennaisesti kristologista ja Pyhän Hengen työ liittyy pelastukseen Jeesuksen Kristuksen kautta”. Myös lähetystyöntekijän oma spiritualiteetti, kristillinen usko, on keskeistä. Tuomiokirkko sai sivualttareita. Asiaa voisi tarkastella teologian ja kirkkohistorian saavutuksien ohessa myös poliittisesti. Keskiaikahan oli ja meni, ja nykyään meillä on muita murheita kuin menneiden vuosisatojen autuaat ja pyhät ihmiset. Uppsalan arkkihiippakunnan ja Turun hiippakunnan rajaa esimerkiksi hahmoteltiin 1346 Tornionja Kemijoen seudulla. Sitä järjestöissä pitäisi vahvistaa. Toinen KMN:n dokumentin näkemys korostaa Pyhää Henkeä ”Totuuden Henkenä, joka johtaa tuntemaan koko totuuden”. – Tässä on toki vaarana se, että Pyhästä Hengestä voidaan tehdä Kristuksesta ja Kristus-julistuksesta irrallinen ”vapaa agentti”. joku voisi ajatella. Kaikkea muuta. Autuas ruotsalainen JUSSI RYTKÖNEN Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. JUSSI RYTKÖNEN L auantaina vietetään katolisessa Suomessa – ja asianharrastajien keskuudessa ehkä laajemminkin – 22.5.1366 kuolleen Turun piispan Hemmingin muistopäivää. Tätä ei kuitenkaan ole luterilaisuudessa korostettu. – Luterilainen teologia rakentuu klassisesti lain sekä evankeliumin – eli lupauksen – perustalle. Henki on Kristuksen alkulähde, ja kirkko on Jumalan valtakunnassa tapahtuva eskatologinen kokoontuminen, josta uskovat ”lähtevät rauhassa” mission saaneina ja koettuaan eukaristiassa pilkahduksen valtakunnasta. Kääriäisen mukaan lähetystyötä ei kuitenkaan voi olla ilman julistusta Pyhästä Hengestä. Vuonna 1352 Suomen kirkko sai ensimmäisen synodaalisääntönsä. Vuonna 1514 Hemming julistettiin Turussa autuaaksi. Vatikaani ja länsi kaikilla herkuilla eivät olleet jokin samea ja itsepetoksellinen ”optio”. Idän kanssa otettiin jo 1300-luvulla yhteen, mitä asiaa Pähkinäsaaren rauha 1323 pyrki rauhoittamaan. Kristus-julistus jää marginaaliin. Silloin Henki toteuttaisi Jumalan valtakuntaa ja sen merkkejä löydettäisiin joka puolelta, ”joka kiven takaa”. – Silloin tulee vaikutelma, että ”viestikapula” on vaihdettu Kristuksesta Pyhään Henkeen. – Hän on aina ollut ”siellä jossakin” luomisen kautta. – Tämä johtuu siitä, että oppi Pyhästä Hengestä ei ole kysymyksenä erityisen pois sulkeva. Kääriäinen muistuttaa, että ekumeenisessa missiologiassa painotetaan nykyisin Pyhää Henkeä, Jumalan valtakuntaa ja sen valtakunnan arvoja. – Kun esimerkiksi kehitysyhteistyötä tekevä asiantuntija-lähetti lähetetään maailmalle, paikallinen kirkollinen kumppani olettaa, että tämä lähetti liittyy heidän hengelliseen yhteisöönsä, esimerkiksi käymällä messussa. Siksi luterilaisuus painottaa Pyhän Hengen läheistä yhteyttä Kristukseen ja on varovaisempi lähestymään pelastusta Kristus-julistuksen ulkopuolella. Pappeja patistettiin opiskelemaan ja pitämään kiinni selibaattisäännöistä. Mutta voisi se kyllä enemmänkin olla esillä, Risto Saarinen arvioi. Mutta siinä, mitä tästä seuraa, on syytä olla varovainen eikä lähteä spekuloimaan, Kääriäinen sanoo. Mitä lähetystyö, kirkko, tuo mukanaan. Kirkko on ollut tämän kansan asialla monella rintamalla jo kauan. Hemming tapasi paavi Klemens VI:n Ranskan Avignonissa 1348. Vuonna 1354 Hemming lahjoitti tuomikirkolle arvokkaan, noin 40-niteisen kirjastonsa. – Ollaan avoimia sille, että Pyhä Henki voi yllättää! Jukka Kääriäinen sanoo. Se rakentaa paitsi yhteyttä, myös lähetin omaa kristillistä uskoa. 21 KOTIMAA | 21.5.2021. Pariisin yliopiston maisteri oli Turun kanunkina kymmenisen vuotta, kunnes tuli valituksi Turun piispan virkaan vuonna 1338. Tämä Turun piispa toimi muutenkin hiippakuntansa hyväksi. Keskiajan piispat olivat myös valtiollisia toimijoita ja diplomaatteja. No, entä sitten. – Pyhän Hengen korostus nähdään silloin uhkana oikealle opille. Kääriäisen mukaan varsinkin karismaattisissa kirkoissa voidaan Pyhää Henkeä painottaa liikaakin. Lopuksi: Pyhä Henki ei Kääriäisen mukaan ole minkään yhden tahon omaisuutta. Lähetysjärjestöissä tulisi Kääriäisen mukaan muistaa aina kysyä, miten valtakunnan työ liittyy julistettuun evankeliumiin. Missiologinen pneumatologia myös jakaa. Pyhän Hengen teologiaa kosketellaan Saarisen mukaan ekumeenisissa keskusteluissa yleensä läpäisyperiaatteella, pneumaattisena ulottuvuutena laajemmissa yhteyksissä, ei niinkään omana erityisalueenaan. Mutta silloin reformaation kaukainen kumu melkein kuului jo. ” Keskiajan merkittävät piispamme kiinnittivät tätä kansaa katoliseen länteen ja Eurooppaan. Sitä pitäisi painottaa nykyistä enemmän. Niitä ei ole ajateltu helluntaitapahtumasta käsin. Hän toteaa katolisen teologian suhtautuneen aina luterilaisuutta myönteisemmin Hengen toimintaan ja ”valtakunnan arvojen” valaisemiseen kristinuskon ulkopuolella muissa uskonnoissa. Luterilainen kirkko ei pyhimyksiä tarvinnut, ja näin tuo jo 1499 alkanut prosessi jäi kesken. Keskeinen teologinen kysymys on ollut, onko Henki toiminut pakanakansojen keskuudessa aina. Suomessa keskiajan piispoilla olikin maan ja kansan oikeasta kansainvälisestä viiteryhmästä yleensä viime vuosikymmenien poliittista johtoamme selväjärkisempi näky. Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi Jukka Kääriäinen toteaa Pyhän Hengen olevan uutta luova ja ylläpitävä Henki. Keskiajan merkittävät piispamme, maahanmuuttaja-Hemming muiden joukossa, kiinnittivät missionsa mukaisesti tätä kansaa katoliseen länteen ja Eurooppaan. Oma mielenkiintoinen keskiajan tarinansa on, että Hemming ja vuonna 1391 pyhimykseksi kanonisoitu Birgitta olivat hyviä ystäviä. Piispana hän vaikutti menestyksellisesti miltei kolme vuosikymmentä. viettävät nimittäin Hemmo ja Hemminki. – Tavallisesti on ajateltu, että sana ja sakramentit pönkittävät instituutiota strukturoivaa todellisuutta. Piispa Hemming on muistamisen arvoinen. Oppi Pyhästä Hengestä on ekumenian ohella aivan kristillisen lähetystyön ytimessä. Toisessa päässä Henkeä aristellaan tai vältellään, mitä esimerkiksi ”tunnustuksellinen” luterilaisuus Kääriäisen mielestä tekee. Yhden ihan konkreettisen asian tai muiston Hemming on jättänyt ihan jokavuotiseen arkeemme: nimipäiväänsä 22.5
Raili Koskinen tunnisti kahvittelevat naiset tarkemmin, koska kertoo olleensa tuolloin järjestämässä tätä ”mediatapahtumaa”. Missä ja milloin kuva on otettu. Ja Jeesus sanoi: – Täh. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Päivä on 19.11.1991. | kasku | | paras juttu | | 3 kysymystä | | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Minkä nimisessä bändissä Hannu-Pekka Björkman soitti nuoruudessaan. Kirjapalkinnon voitti Anne Järvinen Halikosta. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Paikalla olleet tukijat pitivät palaverin, ja vastasivat sitten: – Sinä olet ontologis-soteriologisesti verifioitu inkarnaation manifestaatio. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Kalevi Hujanen Viime viikon mysteerikuvasta on arvioitu, että yksityiskodissa ollaan ja emäntä istuu pöydän päässä. Mauno Kauppinen, joka teki paljon juttuja Kotimaahan, oli mukana nimipäivillä.” J a tapahtui, että Jeesus meni yliopistolle käymään. 14 2. Mutta keitä ovat muut läsnäolijat. 1. 22. 2 . 1 . Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). 3 . Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Jus si Kar jal ain en Kotimaan nro 18 paras juttu -äänestyksessä eniten ääniä sai seitsemän kirkon kierroksesta kertova juttu ”Tarujen ja legendojen tiellä”. Lisäksi emäntä näyttää olleen hyvä leipoja, koska pöydässä on monta sorttia tarjolla. Kuka on tehnyt kannen Liisa Louhelan kirjaan Kaikkeus on meidän. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Tämän viikon kuvassa joukko miehiä istuu edustustilassa. Mistä tilanteesta on kyse. Jutun kirjoitti ja kuvat otti Tarjariitta Lehtola. Jac k Mea tbe at & the Und ergro und Soc iet y 3. ”Mielenkiintoinen historiallinen kuvaus menneiltä ajoilta”, eräs vastaaja perusteli. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa.fi julkaisevat kuvia arkistostaan. Voit perustella valintasi lyhyesti. Mies, jonka taustalla on ovi, lienee helposti tunnistetavissa. Kuva on Virtasalmelta kyläyhteisön perinteisiltä nimipäiviltä, joita naiset pitivät kodeissa vuorotellen. Hän kysyi : – Kenen te sanotte minun olevan. kirkkokahvit | vastaus | 22 KOTIMAA | 21.5.2021 Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Kuinka monta rippileiriä Salossa on suunniteltu tulevalle kesälle. Koskinen kirjoittaa: ”Tässä on kuva Anna-Liisa Lipsasen kotoa. Hän istuu pöydän päässä. Muut ovat oikealta: Aune Hämäläinen, Vieno Nykänen ja Helvi Putkonen (kaikki edesmenneitä)
Myös läheltä piti -tilanteita on ollut. VIRPI KIRVES-TORVINEN Kuopion Kallaveden seurakunnan nuoriso-ohjaaja ja rippikoulutyön työalavastaava Jari Alanen on karavaanarireissuillaan mieltynyt erityisesti Lapin maisemiin. – Tämä elämäntapa mahdollistaa tutustumisen uusiin paikkoihin ja ihmisiin sekä uuden oppimisen. Jari Alanen karavaanari Tien päällä viehättää vapauden tunne. Alanen oli kahdeksanvuotias, kun hänen vanhempansa ostivat ensimmäisen asuntovaununsa. Kalustosta ja uutuuksista on mukava jutella. Kesäisin vaunun voi bongata joskus myös Kallaveden kirkon pihalta. Kuopion Kallaveden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jari Alanen säilyttää perheen toista asuntovaunua Alatalon karavaanialueella Jännevirralla. – Olisi hienoa käydä tulevaisuudessa kiertämässä Keski-Euroopassa omalla kalustolla. Aiemmin Alanen oli pitkään mukana paikallisyhdistyksen hallituksessa ja osallistui SF-Caravanin koulutuksiin. Ensimmäisen oman asuntovaununsa Alanen hankki vuonna 2000. Turva-kursseilla hän oppi liikenneturvallisuuden lisäksi kaluston kunnossapitoa, käsittelyä ja hallintaa. 23 KOTIMAA | 21.5.2021. – Vaarallisin tilanne oli Leppävirran Paukarlahdessa, jolloin rekkakuski ajoi ”takalasissa kiinni”, ja kaksi hirveä näkyi edessä. Suomea paljon kiertäneen Alasen vakioretkikohde poikansa kanssa on ollut Caravan-messut Lahdessa. Alasen isän periaate ”ajamalla perille ajaminen” on jatkunut. Parhaimmillaan ajovuorokausia on kertynyt vuodessa 126. Pojan kanssa yhdessä tehdyt retket ovat olleet isä-poika-toimintaa parhaimmillaan. Viimeisimmän vaununsa Alanen osti vuosi sitten käytettynä, toinen sijaitsee perheen kesäpaikalla Kuortissa. | Kuva: Virpi Kirves-Torvinen ” Elämäntapa mahdollistaa tutustumisen uusiin paikkoihin ja ihmisiin sekä uuden oppimisen. Kesät reissasimme ja talvet vietimme laskettelurinteessä. Kaiken kaikkiaan heillä on ollut neljä vaunua. Vielä tänäkin päivänä muistelemme vanhempien kanssa tehtyjä matkoja Keski-Euroopassa. On hienoa viettää perheenä aikaa yhdessä. | harrastaja | K eskelle kaunista peltomaisemaa avautuu yhtäkkiä asuntovaunujen jatkumo. Kesän rippileireille Alanen on toisinaan ottanut mukaan ”toisen kotinsa”. Vaunun sisällä lukee ”Home is where you park it”. Koti on siellä, mihin sen parkkeeraat. Harrastus on tuonut mukanaan uusia ystäviä. Pappina työskentelevä vaimokin innostui nopeasti. – Se oli perheen yhteinen juttu
22.10.1927 Jämsänkoski k. rovasti Marja-Leena Toivanen Mäntsälässä. Tämä jätti elinikäisen muiston. II kappalaiseksi 1.8.21–30.4.23. | kuolleet | Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa 7.5.2021 Kallion kirkossa. Sunkomaa s. Rakkaamme Helvi Maria REMES o. | merkkipäivä | 24 KOTIMAA | 21.5.2021 tiedoksi. Papiksi vihittiin 16.5. s. Turun hiippakunta Viranhoitomääräykset: Hanne Tuulos Turun Mikaelinseurakunnan diakoniapastori-projektityöntekijäksi 1.5.21 – 30.4.24, Anne-Marie Hannus Porin ev.lut. Ordinaatiovalmennukseen kutsuttiin Teemu Muuri, Taija Tiilikka, Pauliina Multanen, Salla Hyrkäs ja Emiliana Skoog. Lapuan hiippakunta Viranhoitomääräykset: Aleksi Parkkonen Jyväskylän X seurakuntapastoriksi (Palokan alueseurakunta) 1.7.21 lukien, Mia Hagman Muuramen vs. Simojoki avioitui Maija os. Hänen päätoimittamansa Kirkko ja kaupunki siirtyi 1986 seurakuntien tiedotustoimistosta Sanoma Osakeyhtiön Yritysjulkaisut-yksikköön. Työtoverina hän oli yhtä aikaa jämäkkä, kannustava ja huumorintajuinen. Hän kertoi oivaltaneensa yhteiskunnallisten olojen merkityksen, kun hän oli kirkkoherraisänsä mukana viemässä joulutervehdyksiä seurakuntalaisille Kiuruvedellä. kappalaiseksi 1.6.21–31.5.22. Haettavaksi julistetaan Malmin seurakunnan kirkkoherran virka 9.6.21 mennessä. Juhlahetki kotipihassa perheen kanssa. Hän kirjoitti päätoimittamaansa Kirkko ja kaupunki -lehteen noin tuhat pääkirjoitusta. | kuolleet | 70-vuotispäiväänsä viettää 22.5. Simojoki työskenteli neljännesvuosisadan ajan vuosina 1967–1992 Helsingin seurakuntien tiedotuspäällikkönä ja tiedotusjohtajana. Sanna Eiro, Tiina-Susanna Hirvonen, Tiina Koskela, Liisa Loiri, Monica Metsäranta ja Vilma Saarinen. Turkan kanssa vuonna 1964. Kapitulin reagointi oli yksittäistapaus; eläkkeelle lähdön kynnyksellä Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa Simojoki kiitti tiedottamisen vapaudesta: ”Vielä suuremmat satraapit eivät ole kieltäneet kertomasta, mikä on totta ja oikein, vaikka kaikki ei aina ole ollut kirkon yksinomaiseksi kunniaksi.” Juhani Simojoki oli kirkon viestintäpuolella ensimmäinen joka oivalsi, että seurakuntalehden tasoa voi nostaa olennaisesti antamalla lehti mediatalon kustannettavaksi. seurakuntapastoriksi 1.9.21–29.5.22. Myöhemmin Simojoki tulkitsi, että seuraava piispa antoi hänelle hyvityksenä rovastin arvon poikkeuksellisen nuorena, alle 50-vuotiaana. MARI TEINILÄ OLLI SEPPÄLÄ Kirjoittajat ovat Juhani Simojoen entisiä työtovereita. Helsingin hiippakunta Viranhoitomääräykset: Virpi Koskinen Kannelmäen kirkkoherraksi 1.9.21 alkaen, Päivi Vähäkangas Munkkiniemen kirkkoherraksi 1.6.21 alkaen, Maika Vuori Pitäjänmäen kirkkoherraksi 1.6.21 alkaen, Minna Kumpukallio Malmin XI seurakuntapastoriksi 1.6.21 alkaen, Olli Hyvärinen Porvoon suomalaisen seurakunnan vs. Simojoki kirjoitti 1978 kirjan Sosialidemokratia ja kristinusko. Kiitos paljon Helvin hyvästä hoidosta ja myötäelämisestä Koskelan F3 osasto. 13.4.2021 Helsinki Kiitos elämästä äiti, mummo, isomummo Mikko perheineen Kaisa perheineen Antti perheineen Matti perheineen Muistaen ja kiittäen sukulaiset ja ystävät Jumala on rakkaus Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräykset: Saija Sarkasuo Valkealan II seurakuntapastoriksi, Olli Vuoristo-Watia Puumalan va. | hiippakuntauutiset | Juhani Simojoki Rovasti, eläkkeellä ollut Helsingin seurakuntien tiedotusjohtaja Juhani Simojoki kuoli 3.5. kirkkoherraksi 1.9.21–31.12.22, Satu Suonperä Orimattilan vs. Joensuun rovastikunnan lääninrovastiksi Nurmeksen kirkkoherra Markus Kontiainen ajalle 1.6.21–31.5.25. Niissä tilanteissa hän kävi luokkatovereittensa kotona ja näki, miten vaatimattomissa oloissa he elivät. Simojoki sai aikanaan piispaltaan huomautuksen pidettyään radiossa aamuhartauden, jossa otti myönteisesti kantaa aseistakieltäytyjien puolesta. Katariina Airas, Kirsi Ojansuu-Kaunisto ja Elina Siukonen. Simojoki oli poliittiselta vakaumukseltaan sosialidemokraatti. Lämmin kiitos muistamisesta ja osanotosta. Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräykset: Sanna-Marika Keränen Kontiolahden I kappalaiseksi 1.9.21– 31.8.22, Timo Dahlbacka Iisalmen III seurakuntapastoriksi 1.7.21 alkaen, Ilkka Pihlajamäki Kuopion Puijon seurakunnan I kappalaiseksi 1.9.21–31.8.22 virkavapaana omasta Puijon II seurakuntapastorin virastaan, Pihlajamäen virkaa hoitaa tällä ajalla Laura Tanska. Porvoossa. Tuomikapitulilta Simojoki sai varoituksen vuonna 1968 kirjoittamastaan pääkirjoituksesta, jossa puolusti kansalaistottelemattomuutta liittyen silloisen Biafran avustamiseen. Hän oli kuollessaan 92-vuotias. seurakuntayhtymän sairaalapastoriksi 1.4.21 lukien. Simojoki toimi diakoniapappina Kuopion hiippakunnassa, sosiaalityöntekijänä Saksassa paikallisen maakirkon palveluksessa sekä papin eri tehtävissä Kiuruvedellä, Pielisjärvellä ja Vuolijoella ennen kuin hänet valittiin opiskelijapapiksi Helsinkiin ja sitten Suomen Kristillisen ylioppilasliiton pääsihteeriksi. Haudattu Pielavedelle. Perheeseen syntyi neljä tytärtä. Papiksi vihittiin 13.5. Arvi Ilkka Juhani Simojoki syntyi Rantsilassa 1.12.1928, kirjoitti ylioppilaaksi Raahessa 1947 ja vihittiin papiksi Kuopiossa vuonna 1952
Aaltosen kirjoista on otettu useita uusintapainoksia, ja YouTubesta löytyy hänen puheitaan sekä sävellettyjä lauluja. Runsaan vuoden kuluttua häistä syttyi sota. Aaltosen teksti on värikkään runollista, kun hän kuvailee, miten Jumala puhui hänelle ja otti omaan työhönsä. Vapaakirkon työntekijöistä löytyi puoliso Efraim Aaltonen. Hänen työnsä evankelistana ja sielunhoitajana kesti 60 vuotta. ”Elosalamana kävi sieluni lävitse Jumalan työkutsu.” Se kutsu ei koko Hilja Aaltosen 105-vuotisen elämän aikana sammunut kertaakaan. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. Hän otti vielä Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissakin päivittäin vastaan useita ihmisiä kuolemaansa, vuoteen 2013 asti. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Tyttö haaveili teatteriurasta, kunnes Jumala tarttui hänen elämäänsä. Kun on liian hyvät ulkonaiset olosuhteet, ihmiset eivät etsi Jumalaa. Täytyy osallistua itkuun ja kuunnella, mitä sydän sanoo. Lapsuusleikkeihini taivas painoi jo leimansa. Paikkoja avoinna Koulutusta Turun kristillinen opisto | Lustokatu 7, 20380 Turku p. Efraim toimi etulinjoilla lääkintämiehenä ja Hilja työskenteli lottana, vei taloihin surusanomia ja piti kädestä, itki yhdessä surevien kanssa. 23-vuotias Hilja tuli uskoon saarnaaja Eeli Jokisen huvilalla. – 15.8. Hän uskoi, että vain rikkinäisen ihmisen sydän alkaa kuunnella Jumalan rakastavaa ääntä. Hilja Lehtonen syntyi Multialla 1907 uskovaan perheeseen. 24 %. – 29.8.2021 TULE KURSSILLE! jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 440 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta. Hänen luonaan kävi kaatuneitten vaimoja ja äitejä lohdutusta hakemassa. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. – 11.6.2021 • Lausuntakurssi 8. Tämä oli ensimmäinen 21 teoksesta, jotka hän elämänsä aikana kirjoitti. painos 1957, Nuorten todistus, myöhemmin Päivä Osakeyhtiö. merkityksellistä mediaa ”Olen kai syntynyt tähän maailmaan Jumalan koukku sielussani, koskapa en muista aikaa, jolloin Jumala olisi koukutuksensa aloittanut. 040 624 0814 | kurssipalvelut@tk-opisto.fi • Luovan kirjoittamisen kurssi 8. Avioliitto kesti 28 vuotta, ja Hilja Aaltonen eli puolisonsa kuoleman jälkeen 37 vuotta leskenä. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Hän odotti ja uskoi, että vielä on tulossa hiljaista ja jykevää herätystä, armolahjoja ja ihmeitä. | klassikko | 25 KOTIMAA | 21.5.2021. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Jatkosodan alkaessa pariskunta sai Jorma-pojan, jonka kanssa Hilja eli Kihniössä vaatimattomassa saunamökissä. Hän viihtyi pienissä tupaseuroissa, joissa ymmärrettiin maanläheistä puhetta. Lehtonen kirjoitti lyijykynällä esipuhetta ensimmäiseen kirjaansa Sydämeni virsi. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Hän koki olevansa ruma ankanpoikanen, joka ei sopeutunut muiden seuraan. Vaikka ihmiselle kuinka huutaa hallelujaa tai hyppii hänen edessään, ei hän tule autetuksi. ja 2.10.2021 • Kirkkopolku-koulutus 16.8.2021 alkaen • Ryppyjä & rakkautta -parisuhdekurssi 55+ ikäisille pariskunnille 27. Mukana on hengellisiä runoja, joista moni on sävelletty lauluiksi. LEENA HIETAMIES Hilja Aaltonen: Sydämeni virsi. Hilja Aaltonen oli nöyrä, mutta mielipiteissään selkeä kristitty. – 11.6.2021 • Toimintakulttuuri varhaiskasvatuksessa 14. Viimeisinä vuosinaan Hilja Aaltonen oli huolissaan suomalaisten sieluista. Golgatan hiljaisuus, vanhanajan Kristuksen veren evankeliumi oli Aaltoselle tuttua. Siinä hän kertoo vaiheistaan lapsuudesta alkaen. Saarnasin räsynukeilleni ja talutin niitä Taivaan Isän luokse.” Keväällä 1957 Hilja Aaltonen os. 24 %. – 29.8.2021 • Parisuhdekurssi 28. 1. Hän ei pitänyt siitä, että hengellisissä kokouksissa taputettiin, huudettiin kiitosta ja tömisteltiin jalkoja. Hän peräänkuulutti armon evankeliumia, lohdutusta yksinäisille ja särkyneille
2:1–13, Joh. Arkkipiispa Leo, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Virret: 125, 949. Ne kertovat meille kristinuskon kaksi keskeistä totuutta. Ti 25.5. Jumalan täydellinen hyvyys ja pyhyys paljastaa meidän todellisen tilamme. me näemme totuuden omasta tilastamme, tarpeistamme, haavoittuvuudestamme, epävarmuudestamme ja synnistämme. Pastori Hannu Varkki, Helsinki. Kanttori Aija-Leena Ranta, Ylöjärvi. Alttarilla on kuusi kynttilää. 68:5–11, Joel 3:1–5, Ap.t. Pimeys tuntuu turvalliselta silloin, kun ei halua tulla nähdyksi tai halua omien tekojen tulevan näkyviin. Helluntaipäivä on teemaltaan ”Pyhän Hengen vuodattaminen”. Ensimmäinen koskee meitä itseämme ja meidän tilaamme. Ylösnousemuksella Jumala osoitti, että mikään ei voi erottaa meitä hänen rakkaudestaan. Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Jumala on rakastanut niin paljon, että oli valmis kuolemaan ristillä puolestamme. Jeesus kuoli osoittaakseen, kuinka paljon Jumala on rakastanut alusta asti. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Markuksen evankeliumin uutta käännöstä. Asiantuntija Timo-Matti Haapiainen, Helsinki. Toiseksi, me opimme, että Jumala rakastaa meitä kaikesta tästä huolimatta eikä lakkaa rakastamasta tapahtui mitä tahansa. Ke 26.5. Kolehti kerätään evankelioimistyöhön ja teologiseen koulutukseen Suomen Lähetysseuran kautta. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 23.5. Avustaa kappalainen Anita Venäläinen. Mutta pitemmän päälle pimeydessä eläminen käy ahdistavaksi. Pe 28.5. Jeesuksen lupaus syntien anteeksiannosta toi vapauden niille, jotka tunsivat itsensä syntisiksi ja syyllisiksi. Niistä löytyvät myös merkitykset Jeesuksen ristiinnaulitsemiselle ja ylösnousemukselle. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. Pyhän Hengen vuodattaminen. Paetessaan valoa ihminen tuomitsee itse itsensä pimeyteen. Risti on todistus siitä. Kuoro: Kotka Gospel -kuoro, joht. kirkkoherra Anna Kinnunen. Siitä tulee vankila, josta ei ole ulospääsyä. Ensimmäinen totuus siis paljastaa meidän todellisen tilamme. 26 KOTIMAA | 21.5.2021 pyhä. Ma 24.5. Aina kun Jumala kohtaa ihmisen, tapahtuu kaksi asiaa: Ensiksi, | helluntai | Ydintotuudet MAIJA SANKARI Kirjoittaja on Vieremän seurakunnan seurakuntapastori. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Johanneksen mukaan Jumalan ensisijainen asenne ja tunne meitä kohtaan on syvä rakkaus. Se voi tuntua hetken ajan pelastukselta. Jarmo Kaijansinkko. Radio1 Klo 10 Blues-jumalanpalvelus Haminasta Johanneksen kirkosta. Pappi Johannes Alaranta, Perniö. Muut muusikot: Tuigu-yhtye. Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. To 27.5. Pastori Virpi Sillanpää-Posio, Oulu. Kapteeni Kati Kivestö, Pelastusarmeija, Helsinki. Uusinta klo 23. La 22.5. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus Jokioisten kirkosta. To 27.5. Koska Jumala näkee todellisen tilamme, voimme olla varmoja siitä, että hän todella rakastaa meitä sellaisina kuin olemme. Ma 24.5. Jumalan rakkaus on kuolemaa voimakkaampi. Silloin on helpompi paeta kuin myöntää oma rikkinäisyys, syntisyys ja anteeksiannon tarve. 104:30, Ps. Puhe pimeydestä ja tuomiosta voi tuntua ankaralta. Liturginen väri on punainen. Liturgi Johanna Parviala, saarna Jyrki Koivisto ja Sanni Sipilä, kanttori Heini Kataja-Kantola. Pastori Emriikka Salonen, Helsinki. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Bodgan Grosu. Heidän ratkaisunsa oli paeta valoa, totuuden paljastumista, ristiinnaulitsemalla Jeesus. Vallanpitäjät ja ne, jotka olivat varmoja omasta hurskaudestaan, kokivat puolestaan Jeesuksen sanat anteeksiannosta loukkauksena ja syytöksenä. Rovasti Pirkko Yrjölä, Vantaa. Iltahartaus klo 18.50, la klo 18. Jeesuksen ei tarvinnut kuolla, jotta Jumala sen jälkeen voisi rakastaa meitä ja antaa meille anteeksi. Kirkon Ulkomaanavun yhteyspäällikkö Nina Silander, Vantaa. Onneksi se ei ole Jumalan viimeinen sana. Siksi meidän ei tarvitse paeta pimeyteen. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15 La 22.5. Pe 28.5. Ti 25.5. Liturgina ja saarnaajana vs. Ke 26.5. Jumalan kaksi viestiä ihmiselle ovat: ”Minä tunnen sinut” ja ”Minä rakastan sinua”. Toimittaja Elina Vaittinen, Helsinki. 3:16–21. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta.” P äivän tekstissä Jeesus kiteyttää Nikodemokselle, mikä on hänen maailmaan tulonsa tarkoitus ja sanomansa ydin. Sama tapahtuu myös tänään. Silloin ei ole pakko kohdata omia tekoja ja niiden seurauksia. Vaikka me torjuisimme Jumalan, hänen rakkautensa pysyy. Tekstit: Viis.1:7, Ps. Radio1 klo 11 Ortodoksinen liturgia Kristuksen kirkastumisen kirkosta Varkaudesta. Sillä toinen totuus koskee Jumalaa ja hänen vastaustaan meidän tilaamme. | ensi pyhänä | | radio & tv | | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Johanneksen evankeliumi 3:16–21 Jeesus sanoi Nikodemokselle: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän
Se on viikon tärkein hetki. Asuin yli kymmenen vuotta Pielisensuun kirkolla kahdessa eri asunnossa. Kävin vielä yhdeksän vuoden ajan auttamassa tarvittaessa. Olen seurannut Kuopion, Oulun ja Kuusamon kirkkojen messuja. Vanhempani olivat muutenkin aktiivisia seurakuntalaisia ja pitivät pyhäkoulua, jossa minäkin olin mukana. Suntion työhön kuului silloin vielä siivous. . Aloitin Pielisensuun kirkossa suntiona 1991. Viime keväänä löysin virtuaalikirkon. Olen joutunut kutsumaan paikalle ambulanssin ja poliisin. Vihkitoimituksen aikana minun piti kääntää kaksi kertaa pari takaisin alttarille heidän lähtiessä liian aikaisin pois. Minut ja toinen vaimoni on vihitty täällä. Hänet siunattiin Kulosaaren kirkossa Helsingissä, meitä oli vain kahdeksan henkeä. Kirkossamme ei ole milloinkaan tyhjää, ihmisiä on sadan molemmin puolin. Aikoinaan juoksin alakautta varmistamaan, ettei ääni pääsisi kiertämään. Valmistunut vuonna 1960. Pielisensuun kirkko sijaitsee Niinivaaran korkeimmalla kohdalla. MAIJA P. |K uv a: Vi rp i Ki rv es -T or vi ne n 27 KOTIMAA | 21.5.2021. Menen messuun aina, kun vain pääsen. Vaikka olen ollut kirkon työntekijä, en osannut pyytää suruuni apua. Alttaritaulun suuri risti ja mosaiikkiseinä kuvaavat ihmiselämän päiviä. Kiersin aamuisin kirkon ympäri ja tarkistin että kaikki on kunnossa. Haaveilin jo silloin laitteesta, jotta ei tarvitsisi juosta. Olin päässyt armeijasta, ja isäni soitti seurakuntaan, olisiko minulle töitä. Pidän saarnastuolissa olevasta Eva Ryynäsen Hyvä paimen -puuveistoksesta. | Kirkko & minä | Sanan alla Vesa Hänninen Pielisensuun kirkko . T ulin vuonna 1969 Joensuun seurakuntaan suntioksi. Katson, miten seurakuntamestarit ovat tehneet työnsä, miten kukat ja kynttilät on aseteltu, toimivatko vahvistimet. Kävimme usein yhdessä kirkossa. Nykyisin messussa minulle on tärkeintä virsien veisaaminen muiden mukana ja sanan kuuleminen. VIRPI KIRVES-TORVINEN Eläkkeellä oleva joensuulainen suntio Vesa Hänninen menee Pielisensuun kirkkoon aina, kun se on mahdollista. Ennen suntiot pitivät vihkiharjoituksia pappien sijaan. | Kuva: Wikimedia Commons ” Ovikello soi usein, mutta minua se ei häirinnyt ollenkaan. Kirkko ei hylkää ihmisiä. Ajelin kiillotuskoneella kirkkotilaa aamuseitsemältä. Oli sydämen asia olla töissä kirkossa. Suunnittelija Veikko Larkas. Ovikello soi usein, mutta minua se ei häirinnyt ollenkaan. Hän oli ollut aikoinaan apusuntiona Valtimon kirkossa. Olin muutamassa minuutissa työpaikallani. Ensimmäisinä töinäni oli lumien pudottaminen kirkkojen katoilta. Papeilla oli erilaisia tapoja toimia, joten ohjeistin pareja, miten toimia kunkin papin kanssa. Täällä olemme sanan alla: katto näyttää alaspäin olevilta Raamatun kansilta. Oltuani vuoden eläkkeellä, minulle soitettiin, tulisinko takaisin töihin. Päivät olivat pitkiä, en laskenut tunteja. Toivon, että minut siunataan aikanaan Pielisensuun kirkossa haudan lepoon. Sanoin arkun äärellä ”hyvää kotimatkaa, veli”. Ainoa veljeni kuoli tammikuussa
Ne syövät mielellään särkiä ja salakoita. Onneksi meressä ja järvissä on kalaa, jotta moni muu eläin pysyy hengissä. Noustuaan vedestä hän näki edelleen silkkiuikun lähistöllä kalastamassa. Ohjaaja kehotti muita retriittiläisiä pohtimaan uimarin kertomusta luonnon puhuttelusta. Olen iloinen uikun puolesta, mutta pahoillani kalan puolesta. S ilkkiuikku sukeltaa ja nousee hetken kuluttua takaisin pinnalle. Olkaa avoimia ja katsokaa ja kuunnelkaa, mitä Jumala luonnon välityksellä haluaa sanoa teille. Vaan minkäs teet. Ohjaaja evästi heitä: – Kulkekaa rauhallisesti, mutta mieli valppaana. | Kuva: Matti Jussila KOTIMAA | 21.5.2021 28 luomakunta. – Mutta hakiko lintu kalan itseään varten vai veikö se sen poikasilleen. – Minunkin on nälkä, mies ajatteli uikkua katsellessaan. – No, vesi on vielä kylmää, mutta mikäs siinä, uimaan vaan jos siltä tuntuu, vastasi ohjaaja. Lukuisten yritysten jälkeen lintu tuli pintaan kala suussaan. Tapahtui kerran kesäkuun alkupuolella eräässä retriitissä, jossa osallistujat lähtivät lähimetsiin. Syö tai tule syödyksi. Sillä on suussaan pieni kala. Vastaavasti hyvä, että metsissä ja peloilla on myyriä, jotta monet eläimet tulevat toimeen. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Sukeltava Jumala, ota minut mukaan pinnan alle. Retriitin osallistujat hajautuivat kuka mihinkin suuntaan. Nosta minut syvyydestä aurinkosi syliin. Vai oliko kala hengellinen aarre. Ja mikä parasta, Suomen suvi on täynnä hyönteisiä, jotka ovat monen linnun ravinto. Aamen Suomessa pesii noin 50 000 paria silkkiuikkuja. Myös muiden lintujen saalistusta veden äärellä on rauhoittava seurata. – Mielenkiintoinen ja konkreettinen tulkinta, sanoi ohjaaja. ti, että se saisi napattua nokkaansa einestä. – Saako käydä uimassa, kysyi yksi osallistuja. Tiirat ovat uutteria kalastajia ja tekevät näyttäviä syöksyjä luonnon buffetin noutopöytään. Uimalupaa kysynyt mies suunnisti parin kilometrin päässä olevan järven rantaan, katsoi hetken järvenselkää, näki siellä linnun, riisui sitten vaatteensa ja pulahti uimaan. Näytä tie, totuus ja hengellinen elämä. Sen ravinto koostuu pienistä kaloista, erityisesti särjistä ja salakoista, mutta myös hyönteisistä, äyriäisistä ja nilviäisistä. Aina toivoo hartaasPäivän menu Eläinten päivät kuluvat paljolti ravintoa etsiessä. – Sitä en tiedä. Silkkiuikku suosii kaislikkoisia ja kirkasvetisiä järviä ja merenlahtia. Kun retriittiläiset illalla purkivat päivän antia, kertoi uimassa käynyt mies Jumalan kertoneen hänelle, että olisi jo ruoka-aika. Silkkiuikun sukeltelua on mukava seurata
29 KOTIMAA | 21.5.2021
Kesäyön sävelsäihkettä Marika Hölttä, koloratuurisopraano, Henri Uusitalo, basso, Erkki Korhonen, piano 24.6. 16,10 (17,90) Kesä 2021 30 KOTIMAA | 21.5.2021. Useita värivaihtoehtoja. 39,90 Herran siunaus -riipus Hopeinen laattakoru jossa Herran siunaus -rukous muinaishepreaksi. Jokainen risti on oma uniikki yksilönsä. Avajaiskonsertti: Suvi-illan klassikot Waltteri Torikka, baritoni, Barbora Hilpo, alttoviulu, Marko Hilpo, piano 10.6. Korkeus n. Juhannusiltamat – yhteislauluja ja aarioita Piia Rytkönen, sopraano, Veli-Pekka Varpula, tenori, Erkki Korhonen, piano ja urut Striimit katsottavissa keikalla.fi Liput 10 €, lippu.fi 24.6. Espoon kulttuurikeskuksessa Beethovenin Fidelio-ooppera Katso ajankohtaiset tiedot urkuyofestival.fi ja Facebookissa Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 26,90 Isoäidin iltarunot 30 runoa joita luetaan ääneen lapselle. Tarmo Peltokoski, Sami Luttinen & Tuula Hällström, Esa Pietilä & Pétur Sakari 24.–28.8. 14,00 (17,00) PÄIVÄ Tuula Portin Sinä olet ilo Ihastuttava ja ilostuttava kirja puhuttelee Raamatun tekstein ja suomalaisten luonnonkukkien kuvin. Runoissa on “päivän sana”, johon runo kytkeytyy ja josta on kiva jutella. 7,5 cm. maksuton Heinäkuussa ja elokuussa espoon tuoMiokirkon tunnelMassa Benjamin Alard, Helsingin Barokkiorkesterin yhtye & Aapo Häkkinen, Jorma Panulan Peltomiehen rukous, nuoret urkuvirtuoosit Jimi Järvinen, Arttu Selonen, Aleksanteri Wallius, Mirjam Helin -voittaja Stefan Astakhov & pianisti Kirill Kozlovski, Timo Mustakallio -kilpailun voittajat 2021 & Tuula Hällström, Sonja Herranen & Suomen Kansallisoopperan orkesteri joht. Matvejeff & Katajala & Tapiola Sinfonietta Ville Matvejeff, kapellimestari, Tuomas Katajala, tenori, Tapiola Sinfonietta 17.6. 020 754 2350 K E S Ä N I H A N AT L A H J AT Maan laajin valikoima Raamattuja Eri käännöksiä, kokoja, kansia… Ainoa rannekoru Ihastuttavan kaunis ja yksilöllinen kotimainen rukoushelmiranneke. Pakkauksessa kaunis runo. Runoja voi myös muokata ja jatkaa yhdessä lapsen kanssa. Musiikin ja kesäyön taikaa 3.6.–28.8.2021 Urkuyö &Aaria festivaali kesäkuun striiMikonsertit 3.6. 59,00 SUOMEN PIPLIASEURA Kämmenristi Käsintehty, visakoivuinen, kotimainen kämmenristi
Lisäksi herättäjäjuhlien lähetykset kuuluvat Järviradion taajuuksilla eri puolilla maata seuraavina ajankohtina: Pe 2.7. Seuraa tiedotusta www.herattajajuhlat.fi. klo 10. Herättäjäjuhlat järjestetään siinä muodossa kuin se on heinäkuussa mahdollista. klo 15.30–16.40 lähetysseurat Su 4.7. • Mikko Aalto • Johanna Sandberg • Yrjö Niemi • Jippu • Mika Falk • Pekka ja Anna-Liisa Heikkilä • Arto Antturi • Timo Pöyhönen • Markku Antola • Heli Karhumäki • Samuli Saarinen • Matti Hernesaho • Panu Pitkänen • sekä monia muita! Ohjelma Yhteisöpaja klo 9:30-12 Raamattutunti klo 14 Armolahjapolku klo 15-17 Iltajuhla klo 19-20:30 LastenSpirit yhteistyössä PiiPoon kanssa 4-14 vuotiaille lisätietoja ja striimaus www.hengenuudistus.fi/kesaspirit 31 KOTIMAA | 21.5.2021. Nettiradiosta sekä pääkaupunkiseudun (105,8 MHz) ja Kauhavan (102,4 MHz) lähettimien kautta körttiradio on kuunneltavissa herättäjäjuhlien ajan ympäri vuorokauden. KÖRTTIRADIO KAUHAVAN HERÄTTÄJÄJUHLILLA 2.–4.7.2021 Körttiradiota voi kuunnella netissä kaikkialla maailmassa www.h-y.fi tai www.herattajajuhlat.fi. klo 11 (kuultavissa jälkikäteen Yle Areenassa). klo 10.00–11.00 messu Katso taajuudet: www.jarviradio.fi/kuuntele/ Herättäjäjuhlat Yleisradiossa: Yle TV 1 lähettää suorana lähetyksenä jumalanpalveluksen su 4.7. klo 18.00–19.10 aattoseurat La 3.7. – 1.8.2021 Mukana Jukka Jämsén • Veli-Matti Kärkkäinen • Marjaana Toiviainen • Kristiina Brask • Ilkka Puhakka • Kls. Yle Radio 1 lähettää lauantain päiväseurat tallenteena su 4.7. Radioinnit toteutetaan joka tapauksessa tässä mainitulla tavalla. 30.6.-9.8.2021 www.kesaseuraradio.fi www.suviseurat.fi Reisjärven Suviseurat radiossa ja verkossa 2.-5.7.2021 SRK kesäseuraradio 30.6.-9.8.2021 www.kesaseuraradio.fi TERVETULOA! SRK kesäseuraradio Kesä 2021 Hengen uudistuksen kesäjuhla Lempäälän Ideaparkissa JA VERKOSSA 30.7
+ 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. 12 Diakonit ja papit tukena Kemin kriisissä Entäpä jos kirkossa voisikin levätä. huhtikuuta 2021 | hinta: 3,90 € Elämään kuuluu muutos Neljä eri elämänvaiheissa olevaa kertoo muutostarinansa. + 6,9 snt/min. huhtikuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 6. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –1 8 N:o 17 N:o 17 | 30. • 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa nyt helposti ja edullisesti! 22 4 N:o 17 | 30. Kesätarjous 3 + 1 kk 29 € sis. Mikko An ila ope elee Kaarlon kanssa isyy ä. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Lahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Sisältö ratkaisee Kampanjakoodi: Avain21 Tilaus on määräaikainen Lisäksi saat tilaajalahjana kaupan päälle ristin muotoisen metalli avaimenperän, jossa on upotettuna 10 stranssia. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. avaimenperä Kesä 2021 32 KOTIMAA | 21.5.2021. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua
Kesä 2021 V IIMEISET KIUSAUKSET J o o n a s K o k k o n e n ROOLEISSA mm. ESA RUUTTUNEN JA SATU VIHAVAINEN KAIJA SAARIAHO LA PASSION DE SIMONE Maailmaa kiertänyt näyttämöversio vihdoin Helsingissä! Esitykset Helsingin juhlaviikoilla Musiikkitalon konserttisalissa ke 1.9.2021 klo 19.00 to 2.9.2021 klo 19.00 Lisätiedot: www.teatro.fi/simone Liput 19 74 € T E AT R O PRODUCTIONS Kapellimestari ja säveltäjä Kari Tikka 75 vuotta! Lisätiedot ja ohjeet: www.teatro.fi/TAIVASJAHELVETTI www.bit.ly/TAIVASJAHELVETTI Ainutlaatuinen Kari Tikasta kertova TAIVAS JA HELVETTI -dokumenttielokuva on valmistumassa. Osallistu yhteiseen syntymäpäivälahjaan ja tule mukaan elokuvan ensi-iltaan elokuussa! TULOSSA TÄNÄ KESÄNÄ AHOLANSAAREEN Konserttiversion esitykset Nilsiän Aholansaareessa La 21.8.2021 klo 15.00 ja Su 22.8.2021 klo 15.00 Lisätiedot: www.teatro.fi/viimeisetkiusaukset Liput tulevat myyntiin 4.6.2021 33 KOTIMAA | 21.5.2021
48 s. Kirjalahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Sari Lehtelä (toim.) Mitä kirkolle kuuluu. Virtuaalikirkkoon tehtävä lähetys voidaan reitittää samanaikaisesti myös sosiaalisen median kanaviin ja Youtubeen. Lehtitilaus on lahja, joka muistuttaa antajastaan aina kun se saapuu lukijan iloksi Muista kevään valmistuneita Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la FETAJUUSTO HOITAA KREIKAN KAIPUUTA PROFEETTA JOONAKIN SUKELSI SYVÄLLE MYYNNISSÄ BLOGILAPSEN ELÄMÄ SIRKUN KEITTIÖSSÄ: OLLI VALTONEN: LAURA HONKASALO: Kesää kohti juhlat mielessä Kun isä imurin seinään heitti Suru tyhjästä sylistä Tallilta kuuluu Katja Ståhlin nauru 20 sinistä kukkaa irtonumero 9,50 € 5/21 LEMMIKKINI: ONKO PIRI SAVON PAINAVIN SYLIKOIRA. Kirja on kuvitettu Pikku Prinssi -kirjan kuvilla. Olethan yhteydessä: info@virtuaalikirkko.fi Elias Mäenpää 040-966 0598 • 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Kampanjakoodi: Valmis21 Tilaus on määräaikainen 29,– 10,– 9,– Verkkokauppa: http:// basaari.mission.fi Suomen Lähetysseuran Basaari puhelin 040 760 7592 basaari@suomenlahetysseura.fi Kati Kemppainen Jeesus toisin sanoen Pyhästä Hengestä muutos lähtee Jumalasta kaikki lähtee Kirjasarja kaikille teo logiasta kiinnostuneille, sopii myös seurakuntien ryhmätyöskentelyyn. Lehden normaalihinta 9,50 € / kpl. Kesä 2021 34 KOTIMAA | 21.5.2021. Mukana myös lähetystyön näkymiä ja pohdintaa luterilaisen kirkon nykytilasta. Mielenrauhaa on kokoelma Antoine de Saint-Exupéryn viisaita ajatuksia. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Koko 157 x 157 mm, sid. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Virtuaalikirkko on perustettu vuonna 2008 VIRTUAALIKIRKKO UUDISTUU KESÄN 2021 AIKANA! Varaa oman seurakuntasi lähetystili virtuaalikirkkoon, olethan yhteydessä niin kerromme lisää. lahjakirjan Tämä pieni kirja on hurmaava muisto valmistuvalle. 3 kk vain 25 € sis. à Alexander Men Ihmisen poika Kertomus Jeesuksen elämästä aikalaistensa keskellä. + 6,9 snt/min. Askel kertoo ihmisistä, jotka ovat löytäneet merkityksen ja toivon elämäänsä. Kirkon jäsenet ympäri maailman kertovat, minkä he näkevät oman kirkkonsa tehtäväksi. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Virtuaalikirkkoon voi lähettää suoralähetyksiä täysin samoilla lähetyslaitteilla kuin Facebookiin ja Youtubeen. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Askel-lehdessä yhdistyvät hyvää arkea ja kohtuullisuutta arvostava sisältö sekä kaunis ja laadukas ulkoasu. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua
20 €. Esko Miettisen uutuusteos: Astui alas tuonelaan. Unkarin parlamenttitalo on Budapestin ja koko Unkarin tunnetuimpia rakennuksia. HY:n emeritusprofessorin muistelmat. VÄYLÄKIRJAT Mikko Heikan uutuusteos: Someta hartaasti. Espoon emerituspiispa hartauskirjan luvuissa vuorottelevat pyhät tekstit, meditaatio, virsi ja rukous. 24 € Risto Kormilaisen uutuusteos: Minä vaan kysyn. Huippusuositut teemamatkat vievät tutustumaan mitä erilaisimpiin elämyksiin mm. Jouko Sihvon uutuusteos: Valkjärven evakkopohjan mutkainen matka. 20 €. Ekumeenisia pohdintoja Raamatun äärellä. Riikonen: Sanat sanotut ajallansa. 25 €. Jorma Laulajan uutuusteos: Kurkistuksia. Ryhmien katseet ovat jo Elämyksiä kotimaasta Karibialle Matka-Agentit on kahdenkymmenen vuoden ajan toiminut arvostettu suomalainen matkanjärjestäjä. Wilfrid Stinissen: Sydän täynnä rukousta. Syksyllä suunnataan erityisesti pitkille lomille Espanjan aurinkorannikolle. Twaarnat 2018-2020. verkossa, radiossa ja Turussa www.evankeliumijuhla.fi LAPSET – NUORET – KAIKKI www.vaylakirjat.fi Laadukasta ja syvällistä hengellistä ja teologista. Jumala ilmaisee rakkautensa eukaristiassa. 25 €. MAINOS MAINOS Kesä 2021 KAIKKI ON HYVIN ! Evankeliumijuhla 2 . Eri kohderyhmille tehdään myös erilaisia hoitomatkoja, jolloin mukana matkustava matkanjohtaja on yleensä terveydenhoitoalan ammattilainen. 15 €. 24 €. Esipuhe Tampereen piispa Matti Repo. Esipuhe Kuopion piispa Jari Jolkkonen. Esteettömässä valikoimassa on monipuolisia vaihtoehtoja eri puolille maailmaa. Viime syksyn suosituin uutuus! 24 € Eeva Eerolan uutuusteos: Aurinko nousee huomennakin. Matka-Agentit liittyi Elämys Groupiin 1.6.2020. Vaihtoehtoja on eri puolille maailmaa. Lapuan emerituspiispan muisteluksia. Uskontunnuksen vaikea kohta avautuu. Wilfrid Stinissen: Murrettu leipä. Teneriffa, manner-Espanja, Italian Toscana sekä Kreikassa Kreetan saari. 25 € Pyhä Ristin Johannes: Hengellinen laulu. 25 €. Teoksessa yhdistyvät runous, spiritualiteetti ja teologia. 0400 560605 tuomo.korteniemi@gmail.com 35 KOTIMAA | 21.5.2021. Matka-Agenttien oma matkatuotanto on hyvin laaja ja mielenkiintoinen: valittavana on erilaisia opastettuja teemamatkoja, aktiivilomia, rantoja, kaupunkeja ja kiertomatkoja niin Euroopassa kuin kaukomaillakin. kulttuurin, luonnon ja kulinarismin saralla. Ajatuksia pyhäpäiviin. 7 . Osaava ja kokenut henkilökunta hoitaa niin yksittäisten asiakkaiden kuin kaiken kokoisten ryhmien – yhdistysten, järjestöjen, kaveriporukoiden ja yritysten – matkajärjestelyt kaikkialle. Tuomo Korteniemi p. Suosittuja ovat mm. 27 €. Ajattomien kolumnien kokoelma. Teuvo V. Matka-Agenttien erityisosaamista on myös esteetön matkustus – Matka-Agentit on johtava esteettömien matkojen järjestäjä Suomessa. Matka-Agentit on pitkään ollut myös Suomen suurin formulamatkojen järjestäjä – nyt koko laaja moottoriurheiluohjelmisto ja paljon muuta urheilullista löytyy Elämys Sportista. Atte Korhola: Ovista ja ikkunoista. Väkevä romaani maaseudun murroksesta. Myös kotimaan matkoja tehdään – samoin Kotimaan Matkaklubin matkoja! ”Tällä hetkellä varataan kesän risteilyjä esimerkiksi Visbyhyn ja Riikaan, samoin Ahvenanmaa on suosittu. Matka-asioissasi Sinua palvelee: MATKA-AGENTIT puh. Ne sekä rohkaisevat että varoittavat. 22 €. Esipuhe Oulun piispa Jukka Keskitalo. Ohjelmistossa on kohteita ja hotelleja, joissa liikuntarajoitteisten matkailijoiden erityistarpeet on huomioitu. Esteettömiä risteilyjä mm. Matka syvimpään minussa. 030 621 9480, ma-pe klo 10–14 myynti@matka-agentit.fi, matka-agentit.fi ensi vuodessa, ja suunnitelmia ja tarjouksia tehdään nyt kovasti”, kertoo tämänhetkisestä tilanteesta asiakkuusjohtaja Ilse Samuelsson. Kaikki kuljetukset järjestetään invabusseilla, hotellit ovat täysin esteettömiä, samoin mahdolliset retkikohteet jne. Veijo Koivulan uutuusteos: Kohti ykseyttä. – 4 . Karibialle ja Välimerelle järjestetään, ja tarjolla on lisäksi paljon esteettömään matkustukseen sopivia omatoimikohteita