vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –0 3 14 Tässä lehdessä liitteenä: Parasta on yhteisö 10 Lahden Launeen seurakunnan verstaassa on tunnelmaa Työikäiset miehet jättävät kirkon Helsingissä Helvi Juvosen runoissa on ihmeen iloa. 4 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4
– Aika Chilessä muistuu mieleen hyvin työntäyteisenä. Ripari johti merkittävään maailmankuvan avartumiseen. Vaikka kun ihmisiä tuntee, niin eihän se ihan sama tv-sarjassa ole. Edellä kerrottu lienee se tavallinen tarina monen kohdalla. – Aiemmin ihmiset olivat avoimia ja puhuivat paljon muun muassa politiikkaa. – Olot olivat Allenden aikana levottomia, oli lakkoja ja elintarvikkeita oli vaikea saada. Olli Seppälä ”Äkkiä kaikki kävivät pelokkaiksi ja hiljaisemmiksi” Orlando Molina oli pappina Chilen luterilaisessa kirkossa 1973, kun sotilasvallankaappaus tapahtui. Ja aina muutama riparin elähdyttämä siivilöityy myös kirkon hommiin. Aloimme kuulla ihmisten kertomuksia siitä, kuinka perheen isä oli viety yöllä eikä hänen olinpaikastaan ollut tietoa. Rakensimme kirkon ja aloimme perustaa La Faenaan seurakuntaa, joka juhli viime viikolla nyt 50-vuotista taivaltaan. Sain sen rippikoulussa 1972. – Juntan valtaanpääsy aiheutti myös Chilen luterilaisen kirkon hajoamisen, sillä osa piti junttaa hyvänä asiana, toiset suhtautuivat siihen kriittisesti. Niin tulee tehdä jatkossakin. Riparilla on kirkon töissä merkittävä asema, kuten tämän lehden Kotimaa PRO -liitteestä käy ilmi. Sen kansissa on vihreää eristysnauhaa ja tarroja. Rippikoulu, yleensä leiri, on portti uusiin näköaloihin. 3 Oletko katsonut invisible Heroes -sarjaa, miltä se vaikuttaa. Ulkonaliikkumiskiellot vaikeuttivat arkea, ja jouduin itsekin pari kertaa sen tähden poliisiasemalle. aluksi | viikon henkilö | Kun maailma avartui M inulla on hyllyssäni yhä vanha Raamattu. Rippileiriä on sanottu kirkon menestystuotteeksi ja lippulaivaksi, eikä ihan syyttä. Syntyy hyödyllistä elämänkatsomuksellista pohdintaa ja elinikäisiä kaverisuhteita. Katolinen ja luterilainen kirkko auttoivat yhdessä juntan vainoamia pääsemään turvaan. Päivät venyivät pitkiksi. Rippikoulua on vuosien varrella kehitetty, tai kuten nykyään on tapana sanoa, päivitetty vastaamaan muuttuvan ajan haasteisiin. Yritimme auttaa kysyjiä. | Kuva: Olli Seppälä OrlandO MOlina Eläkkeellä oleva Venezuelassa syntynyt pappi 2 KOTIMAA | 2.5.2019. 2 Miten sotilasjuntan valtaantulo muutti työtäsi. Huh! Siitähän on jo ikuisuus. Minkälaisena muistat tuon ajan. Mutta silti muistan monta asiaa rippileiriltäni, joka pidettiin Kärkölässä silloisessa NMKY:n Ranta-Vaahalan leirikeskuksessa. Siinä kerrotaan myös Chilessä noina vuosina olleesta lähettipariskunnasta, Orlando ja Seija Molinasta. – En ole koko sarjaa nähnyt, mutta tähän asti se vaikuttaa hyvältä ja uskottavalta. Toimin pappina Santiagon lähellä slummissa, jossa asui kymmeniä tuhansia ihmisiä. Sarja pohjaa Heikki Hiilamon kirjaan Kuoleman listat (2010), josta on ilmestynyt täydennetty painos nimellä Näkymättömät sankarit. Kenties myös hengellinen elämä ja pysyvä kirkkosuhde. Päädyin opiskelemaan teologiaa. Äkkiä kaikki kävivät pelokkaiksi ja hiljaisemmiksi. Rippikoulu tavoittaa yhä merkittävän osan ikäluokasta. 1 Olit pappina Chilen luterilaisessa kirkossa vuosina 1972–1975. Maailma avartui lisää. Olli Seppälä Toimittaja muistelee rippikouluaikaansa. Seurasivat vuodet isosena ja seurakuntanuorena Pitäjänmäellä, Helsingin länsireunalla. Parhaillaan Yle esittää kuusiosaista draamasarjaa Invisible Heroes, joka kertoo Chilen sotilasvallankaappausta vuonna 1973 seuranneista vuosista erityisesti suomalaisen diplomaatin Tapani Brotheruksen silmin. Esimerkiksi leirin isonen on Facebook-kaverini (terveisiä vaan, jos satut lukemaan tämän)
Ajan ilmiötä kuvaa se, että vihapuhe ja puhumisen kulttuuri ovat olleet useiden tilaisuuksien ja paneelien aiheena. Hyväksyttävän puheen rajoja koetellaan Kirkkopäivillä Jyväskylässä. miten toisin näenkään kaiken nyt. Luoja on luonut meistä jokaisen ja haluaa pitää mittaamattoman suuressa laumassaan tallessa kaikki. Vappuna kokoonnuttiin ensin kaikkiin kirkkoihin lyhyeen jumalanpalvelukseen. ?. V ihapuhe on ihmiskunnan ikäinen ilmiö. Myös keskustelun otsikko ”Mistä saa puhua, mille saa nauraa” kuulostaa tässä yhteydessä asiattoman kepeältä. Sisältö oli jo silloin rasistista. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on huolissaan totuudellisen puheen asemasta. Hän lupaa: Minä huolehdin lampaistani ja haen ne turvaan kaikkialta, minne ne sumuisena ja synkkänä päivänä ovat kaikonneet. Me leiriläiset surimme uskoontulosta osattomien läheistemme mahdollista kadotukseen joutumista. Torvien soidessa ja rumpujen päristessä kuljettiin saattueessa Topeliuksen haudalle, jonka kukkaistytöt koristelivat. Lopullinen tuomio kyseisestä keskustelusta pitää langettaa kuitenkin vasta tilaisuuden jälkeen. Hengelliset jätän korkeampiin käsiin. Digitaalisen kehityksen kautta vihapuhe leviää sekunnissa miljoonille vastaanottajille. Piispa Teemu Laajasalo on kutsunut isännöimäänsä tilaisuuteen puoluejohtaja Jussi Halla-ahon sekä koomikko Joonas Nordmanin. Hän on totisen paikan edessä siinä, miten onnistuu tällä kokoonpanolla ja otsikolla tuomaan esille sellaisia näkökulmia, jotka oikeuttavat kyseisen tilaisuuden osaksi Kirkkopäivien ohjelmaa. Voin uskoa vain sellaiseen Paimeneen, jolle jokainen on yhtä rakas, loppuun saakka. Hän ei anna yhdenkään joutua hukkaan. Siionin virressä 112 veisataan: Jos matkalla aukeaa helvetin tie, hän sulkee sen armahduksellaan. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen, Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa 2.5.1919. Teemu Laajasalo testaa hyväksyttävän rajoja KOTIMAA | 2.5.2019 3. EmiLia KaRhu Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Tasavallan presidentti totesi suoranaisen vääristelyn tulleen muotiin. Kirkkopäivien yhteydessä järjestettävän Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliiton 100-vuotisjuhlaseminaarin pääpuhujat professori Ilkka Huhta ja dosentti, yliopettaja Mikko Malkavaara ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä, ellei ohjelmaa muuteta. Tätä kuvaa se, että uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomion saaneen Jussi Halla-ahon johtama puolue perussuomalaiset nousi eduskunnassa toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Viime viikolla esimerkiksi Suomen Ekumeenisen Neuvoston kevätseminaarissa keskusteltiin vihapuheesta. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 2.5. Hän osallistui lauantaina Kuopiossa paneeliin, joka käsitteli suomalaista puhumisen kulttuuria. Halla-ahon kutsumisen Kirkkopäiville voi perustellusti kyseenalaistaa. 1919 ???????. Osaltaan jo pelkkä otsikko mitätöi vihapuheen vaarallisuutta sekä Halla-ahon saamien tuomioiden vakavuutta. Kehitys on ollut niin nopeaa, ettei kaikkia verkossa hetkessä leviävän vihapuheen seurauksia ole vielä nähty. Erityisen pelottavaksi vihapuheen tekee se, että yhä useampi tuntuu pitävän sitä hyväksyttävänä. Sitten järjestäydyttiin Vanhan kirkon luona kulkueeksi: edellä torvisoittokunta,, sitten kukkaistytöt sekä partiolaiset lippuineen ja pääjoukon muodostivat eri koulut ja järjestöt. minä olen Paimenen työtoveri kaikessa maallisessa. Tällaisesta Jumalasta paimenpsalmikin todistaa. Kirjapainotaidon myötä vihapuhe alkoi levitä myös lentolehtisten kautta. Leiriä leimasi ajalle tyypillinen herätyskristillisyys. Presidentti peräänkuulutti sosiaalisen median alustojen vastuuta vihapuheen levittämisessä. Tilaisuus on herättänyt jo ennakkoon voimakasta kritiikkiä ja vasta-adressin. Helsingin NMKY taholta oli viritelty ajatus antaa nuorten vappuilolle sisältöä järjestämällä erinäisiä juhlallisuuksia. Rippikoulun päätyttyä isoseni kirjoitti minulle muistolauseeksi katkelman tutusta paimenpsalmista. Ajatus siitä, että Herra olisi vain minun paimeneni, tuntuu pahalta. Vihapuhe ei ole naurun asia. Teemu Laajasalo testaa Kirkkopäivillä hyväksyttävän rajoja. Siellä nousi virheellisen ja valheellisen tiedon levittäminen myös yhdeksi puheenaiheeksi. Hän voi, koska Hänellä on kaikki valta, voima ja kunnia
Piispa painotti, että yhteiskunnallista vastuuta kantavien kohdalla rauha tarkoittaa oikeudenmukaisia päätöksiä: ”Oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että niitä jotka ovat jääneet muiden jalkoihin, pitää tukea enemmän. Jehovan todistajien koteihin on esimerkiksi tehty kotietsintöjä ja heitä on pidätetty. Vanhemmatkaan eivät aina tiedä, mitä diakoniatyössä tehdään. KOTIMAA | 2.5.2019 4. Listasta puuttui Helsinki. Mukana ovat papit ja lehtorit, mutta eivät muut teologit, kuten useissa edellisissä matrikkeleissa. Työikäiset miehet hupenevat kirkosta Helsingissä Helsinki | Pääkaupungin seurakunnissa 35–44-vuotiaista miehistä alle kolmannes on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Kirkon pitäisi paneutua uudella tavalla siihen, miten varsinkin nuoria miehiä tavoitettaisiin. Kirkko korostaa nykyisin auttamistyötään, mutta Tuohimäen mukaan on epävarmaa, tavoitetaanko sillä nuoria ikäluokkia. Tuohimäen mukaan pitää miettiä myös sitä, mitä kirkko instituutiona edustaa nuorille naisille. Siihen ei ole yhtä selitystä. Nuorten ikäluokissa kirkkoon kuuluvien osuus on erityisesti laskenut. Kirkkoa odottaa kulttuurinmuutos. Niistä on vaikea tehdä vain yhtä tulkintaa, Arikka pohdiskelee. Kirkosta eroamisen ohella suhteellista osuutta pienentää maahanmuuton vaikutus. – Tämä on faktaa ja myös hyvin dramaattista, Tuohimäki tiivistää. Helsingin seurakuntayhtymän hallintojohtaja Juha Tuohimäki kuuluu niihin, jotka ovat jo kauan ymmärtäneet tilanteen. Tommi Kaleniuksen haastattelussa (11.4.) kerrottiin, mistä kaupungeista nuoria oli mukana tekemässä uusia lauluja Nuoren seurakunnan veisukirjaan. Malmin seurakunnassa hän on muiden esimiesten kanssa käynyt huolella läpi uusinta tietoa. – Se ei silti selitä kokonaisuutta. 55–65-vuotiaissa luku on 64 prosenttia. – Aika tärkeä kysymys on, missä kirkko oikeastaan kohtaa juuri nuoria ja työikäisiä miehiä. – Lukuun sisältyvät monen vuoden takaiset homoilta-kohut, mutta ilmiö on ollut jatkuva. Tuohimäki toteaa, että eroamiseen vaikuttavat tunnetut syyt: kirkollisverotus, kirkon vääränlaisiksi koetut eettiset ja muut kannanotot sekä jäsenyyden kokeminen merkityksettömäksi. – Nyt on pohdittava, mistä ilmiö kertoo. Niille, jotka ovat jääneet vähemmälle, pitää jakaa enemmän.” Pappismatrikkeli esittelee papit ja lehtorit Pappisliiton kokoama Pap pismatrikkeli 2018 on ilmestynyt. Mutta onhan se aika karua luettavaa. uutiset | lyhyesti | | kirkon jäsenyys | U udet tilastot ja kyselytutkimukset sen paljastavat: Helsingin seurakunnissa eräissä ikäluokissa on erottu kirkosta niin reippaasti, että suuri enemmistö niihin kuuluvista ei enää ole evankelis-luterilaisten seurakuntien jäseniä. Oikaisu Gospelpassiojutussa (Kotimaa 17.4.) oli nimivirhe. Matrikkelissa on yli 5 000 henkilön tiedot. Naisten kohdalla kirkkoon kuuluminen Helsingissä on kaikissa ikäluokissa miehiä yleisempää, mutta myös naisten kohdalla kirkkoon kuuluvien osuus pienenee. – Olemme päättäneet, että käytämme tätä tausta-aineistoa strategisen työskentelyn välineenä. Suomeen tuli viime vuonna Venäjältä Maahanmuuttoviraston arvion mukaan yli 100 Jehovan todistajaa turvapaikanhakijana. 45–54-vuotiaiden miesten joukossa 41 prosenttia on kirkon jäseniä. Seurakuntatyössä jäsenkadon uusimpaan vaiheeseen on Arikan mukaan jo herätty. Helsingin suurimman seurakunnan Malmin kirkkoherra Heikki Arikka pitää pääkaupungin seurakuntien jäsentilastojen todellisuutta varsinkin nuorten osalta huolestuttavina. – En ollut yllättynyt, trendi on ollut tiedossa. Piispa Hintikka saarnasi eduskunnalle Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka saarnasi viime viikolla valtiopäivien ekumeenisessa avajaisjumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa. Kysymys on, saavatko nuoret kirkolta jotakin, mikä tekisi kirkosta merkityksellisen heille. Virta ulos kirkosta on ollut nuorten työikäisten joukossa kova. Alimmillaan naisten lukema on 35–44-vuotiaissa: heistä 52 prosenttia kuuluu Helsingissä kirkkoon. Useimmat ulkomailta Suomeen saapuvat eivät ole luterilaisia eivätkä liity kirkkoon. Helsingin seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä on vuosina 2008–2018 pienentynyt noin 40 000 ihmisellä. Se on myös kaikkien kirkkoon kuuluvien osuus pääkaupungin väestöstä. Miksi tämän ikäiset seurakuntalaiset ja erityisesti miehet lähtevät. – Kirkkohan tarjoaa esimerkiksi hyvin perinteistä miehen ja naisen avioliiton käsitystä. Tilastojen ja kyselytutkimuksien mukaan ikäluokkien välinen polarisaatio jäsenyydessä on melkoinen. Mutta usein nuoret poikkeavat katsantokannaltaan tästä normista. Venäjän korkein oikeus luokitteli huhtikuussa 2017 Jehovan todistajien organisaation äärijärjestöksi, ja sen virallinen toiminta kiellettiin. Hän lisää, että nimenomaan Helsingissä myös maahanmuuton vaikutus näkyy nuorten miesten ikäluokissa. Kirkon tutkimuskeskuksen viimevuotisen kyselytutkimuksen mukaan vähiten Helsingissä kuulutaan kirkkoon 35–44-vuotiaiden miesten joukossa: luterilaisten seurakuntien jäseniä heistä on vain 32 prosenttia. Nurmijärven gospelpassion Paavalin näyttelijän nimi on Einar Arnkil. Migri selvitti Jehovan todistajien tilannetta Venäjällä Jehovan todistajiin kohdistuneet viranomaistoimet ovat jatkuneet Venäjällä vuoden 2019 aikana, kertoo Maahanmuuttoviraston (Migri) tuore maatietoraportti
Yhtymän talous on siis moneen muuhun Suomen osaan verrattuna hyvässä kunnossa. Tulevaisuudessa resurssit kuitenkin niukkenevat. Arikka muistuttaa, että pääkaupunkiseudulle on muuttanut valtavasti ulkomaalaisia, mikä näkyy jäsenyystilastoissa varsinkin Itä-Helsingissä. ” Nyt on pohdittava, mistä ilmiö kertoo. Heitä on 337 000. 35–44-vuotiaista helsinkiläismiehistä luterilaisten seurakuntien jäseniä on enää 32 prosenttia. – On myös vähemmän mahdollisuuksia palkata henkilöstöä. – Sellaisessa tulevaisuudessa yhtymän talous on yksinkertaisesti pienempi kuin nyt, Tuohimäki sanoo. Lisäksi alueelle muuttaa maan sisäisesti nuoria aikuisia, sinkkuja, ja juuri tuossa iässä tilastojen mukaan kuulutaan vähiten kirkkoon. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirkolla ei ole varaa ylläpitää niin paljon omia tiloja kuin ennen. Kirkosta eroavat nuoret eivät ole ehtineet paljon veroja maksaa. – Asiasta on nyt pakko ottaa koppi. Arikka muistuttaa, että tilastot antavat toisenlaisen kuvan todellisuudesta, jos prosenttien asemesta tarkasteltaisiin lukumääriä. Kirkkoon vahvasti kuuluvien suurten ikäluokkien eläketulot taas ovat usein hyvät. Myös työntekijöiden osaamista on päivitettävä monilta osin. Toiminnassa täytyy hakea uusia muotoja. Jussi Rytkönen Virta kirkon ovesta ulos kulkee vuolaana. – Jos ratkaisua haetaan vain seurakuntien toiminnan näkökulmasta, lääke tautiin on väärä. – Heikki Arikka Arikan mukaan seurakunnassa on mietittävä työn painopisteitä. Kaikkien aikojen huippuvuosi oli 2015, jolloin yhtymä sai vielä koko vuoden yhteisöveroa. – Helsinkiläisten todellisuus on muuttunut ja muuttuu yhä. Eroamisista huolimatta verokertymä on pysynyt melko samana. I Kuva: Matti Karppinen KOTIMAA | 2.5.2019 5. Omalla tavallaan tilanne on Arikan mukaan kriisitilanne työntekijöille ja johdolle, mutta kirkolle se on ehdottomasti myös mahdollisuus. – Kirkkoon myös liitytään paljon Helsingissä. Tuohimäki muistuttaa, että enemmistö helsinkiläisistä kuuluu kirkkoon. Kirkkoherra Arikka arvioi jäsenyysongelman ytimessä olevan eniten sen, koetaanko kirkko merkitykselliseksi vai ei. Hallintojohtaja Juha Tuohimäen mukaan Helsingin seurakunnat ovat kauan saaneet hyötyä valtakunnan suurimpiin kuuluvista verotuloista. – Se merkitsee myös potentiaalia esimerkiksi vapaaehtoistyöhön, jonka osuuden on lisäännyttävä, Tuohimäki sanoo. Sillä tosiasialle on päivitettävä sanomaamme ja missiotamme. Miksi tämän ikäiset seurakuntalaiset ja erityisesti miehet lähtevät. Silloin huomattaisiin, että kirkosta erotaan mutta paljon maltillisemmin kuin pelkkien prosenttien mukaan voisi päätellä. Olennaista olisi hänen mukaansa satsata sinne, missä kirkko kohtaa jäseniään ja tehdä muita asioita taloudellisemmin. Kriisitietoutta kirkossa on. Tuloja on myös voitu panna säästöön. Arikan mukaan Helsingistä muutetaan pois, kun on saatu ammatti, puoliso ja perhe, ja tässä kohtaa taas liitytään takaisin kirkkoon. Yhden niistä täytyy olla nuoret ja työikäiset helsinkiläismiehet ja heidän tavoittamisensa. Tämä merkitsee Arikan mielestä sitä, että on kansainvälistyttävä ja otettava monikulttuurisuus vahvemmin osaksi työtä. Yleinen mielikuva kirkosta on erojen aikakautenakin melko myönteinen. Tämä vaati Arikan mielestä aivan uudenlaista otetta johtamiseen niin esimiehiltä kuin luottamushenkilöiltäkin. Yhteistyöllä voitetaan paljon
Lisäksi niissä haavoittui noin 500 ihmistä. Ka Notre Dame aiotaan rakentaa uudestaan tulipalo | Notre Damen katedraali tuhoutui pahoin tulipalossa hiljaisella viikolla. | Kuva: Hubert Hitier / Lehtikuva / AFP Sri Lankan iskuissa satoja uhreja terrorismi | Pääsiäismessujen aikaan tehdyistä pommi-iskuista epäillään paikallista islamistiryhmittymää ja Isisiä. Isis on kertonut osal lisuudestaan iskuihin. Paloa tutkitaan onnettomuu tena. Ranskan presidentti Emmanuel Macron lupasi tulipalon vie lä riehuessa, että katedraali raken netaan uudelleen. Macron ilmoit ti käynnistävänsä kansainvälisen keräyksen korjausta varten. | Kuva: Jewel Samad / Lehtikuva / AFP Samad tedraalin jälleenrakentamiseen on lyhyessä ajassa lahjoitettu ainakin 750 miljoonaa euroa. Myöhemmin sitä on korjat tu useita kertoja ja joiltakin osin muutettu. Iskuista epäillään paikallista is lamistiryhmää NTJ:tä (National Thowheeth Jama’ath) ja iskujen pääsuunnittelijaksi srilankalais ta radikaalisaarnaajaa Zahran Hashimia. Ka tedraalin rakentaminen aloitet tiin vuonna 1160, ja se valmistui suurelta osin vuoteen 1260 men nessä. Tuija PyhäraNTa S ri Lankassa tehtiin sun nuntaina 21.4. Iskuissa kuoli yli 250 ihmistä. Turvallisuushenkilökunta tutki Pyhän Sebastainin kirkkoa Negombessa Sri Lankassa terrori-iskun jälkeen. Lohduta Ju mala järkyttyneitä ja kanna kuol leet taivaan kotiin.” Jukka Keskitalo puolestaan viittasi The Guardianin kirjoituk seen siitä, kuinka sekulaari länsi vaikenee siitä faktasta, että kris tityt ovat maailman vainotuin us kontoryhmä: ”Kirjoituksen pon timena on Sri Lankan lähes 300 ihmistä surmanneet terroriiskut kirkkoihin ja hotelleihin pääsiäis aamuna. Siu natkoon hän myös kaikkia terro ritekojen uhrien omaisia, pelas tus ja avustustyöntekijöitä ja vi ranomaisia.” Valtaosa 22 miljoonasta srilan kalaisesta on buddhalaisia. Sen oletetaan liittyvän kat edraalissa käynnissä olleisiin kor jaustöihin. Pariisin vanhan keskustan yti messä sijaitseva Notre Dame on Ranskan tunnetuin kirkko. uutiset Pariisin maamerkkeihin kuuluva Notre Damen katolinen katedraali tuhoutui pahoin tulipalossa hiljai sen viikon maanantaina 15.4. pää siäismessujen aikaan useita tuhoisia pom miiskuja kirkkoihin ja hotelleihin. BBC:n haas tatteleman Ranskan rakennusalaa edustavan Untecin johtajan Pascal Asselin mukaan rahaa on jo koossa enemmän kuin katedraa lin korjaamiseen tarvitaan. Kuolleista 38 on ulkomaalaisia. Suomen luterilaisista piispois ta Kaarlo Kalliala, Teemu Laajasalo, Jukka Keskitalo ja Seppo Häkkinen kommentoivat Sri Lankan tapahtumia Facebookissa. ”Paha ei halua tunnustaa hyvän voittoa eikä kuolema elämän. Teemu Laajasalo jakoi Ylen uutisen terroriiskusta ja kirjoit ti: ”Pääsiäisen ilon keskelle kar mea suruuutinen. Tuli tuhosi katedraalin kattorakenteet, ja sen keskitorni romahti. – – Jumala, anna vihan kuolla ja anna maailmalle rakkauden ja ystävyy den ylösnousemus”, Kaarlo Kallia la kirjoitti. Yksi mahdollinen syt tymissyy on sähkövika. Myös suuri osa kated raalin taideteoksista ja pyhäin jäännöksistä saatiin pelastettua. Valtaosa uhreis ta on srilankalaisia. Tapahtuman uutisoin nissa pääosan saavat länsimaiset uhrit (rauha heidän muistolleen), satojen paikallisten vähemmis tökristittyjen kohtalon jäädessä ikään kuin tarinan kehykseksi.” Seppo Häkkinen kertoi rukoile vansa ylösnousseen Jeesuksen läs näoloa uhreille: ”Herra antakoon heille apunsa ja siunauksensa. Vajaa viidennes on hinduja, muslimeja on seitsemän prosenttia ja kristit tyjä kuusi prosenttia. Pariisin merkittävimpiin nähtävyyksiin kuuluvan kirkon jälleenrakentamiseen on luvattu rahaa ehkä jo enemmän kuin työhön tarvitaan. Iskut on maailmalla tuomit tu laajasti. Paavi Franciscus otti pääsiäispuheessaan esiin Sri Lan kan tapahtumat ja ilmaisi tukensa Sri Lankan kristilliselle yhteisölle. Notre Damen 93-metrinen keskitorni romahti tulipalossa. Katedraalin kiviset rakenteet ja julkisivun kaksi tornia kuitenkin pelastuivat. Meri ToivaNeN ja Tuija PyhäraNTa KOTIMAA | 2.5.2019 6
Tilaisuus on herättänyt etukäteen runsaasti kritiikkiä. Allekirjoittajat vaativat tilaisuuden peruuttamista. ” Arvostelijoiden mukaan kirkko antaa erikoisen viestin. Hän on kuitenkin eri kannalla siitä, kenen ääntä pitää voimistaa. Hanna Mithiku kertoi Kotimaa24:n haastattelussa olevansa Laajasalon kanssa yhtä mieltä siitä, että keskusteluyhteyttä pitää rakentaa. Hän perustelee Halla-ahon kutsumista tilaisuuteen sillä, että tämä on poliittisen uransa aikana joutunut sekä henkilökohtaisesti että puoluejohtajana vastaamaan kysymyksiin sopivan ja sopimattoman puheen rajoista. Ei hän ole ulossuljettu hahmo. | sananvapauden rajat | T oukokuussa järjestettävien Jyväskylän Kirkkopäivien yksi ohjelmanumero on herättänyt ennakkoon vilkkaan kirkollisen keskustelun. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja Helsingin piispa Teemu Laajasalo kohtaavat Kirkkopäivillä. KOTIMAA | 2.5.2019 7. Hän sanoo, että yksi Jyväskylän illan tavoitteista on yrittää hahmottaa, onko se hyvä vai huono asia. Viime sunnuntai-iltana Kirkkopäivien järjestäjälle on luovutettu vetoomus, jossa on 259 allekirjoittajaa. EmiLia KarHu, FrEiJa ÖzcaN Kirkkopalvelut on Kotimaata julkaisevan Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Professori Ilkka Huhta ja dosentti Mikko Malkavaara ovat ilmoittaneet peruvansa alustuksensa Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitto 100 vuotta -juhlaseminaarista, mikäli piispa Laajasalon isännöimään keskusteluun ei tehdä muutoksia. Allekirjoittajien joukossa on muun muassa Oulun tuomiorovasti Satu Saarinen. Kritiikkiä ovat esittäneet Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku Kotimaa24:ssä, Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eve Rämö Kirkko ja kaupunki -lehdessä sekä Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki pääkirjoituksessaan. Kotimaa24:lle Ilkka Mattila lisää, että Kirkkopäivien pääjärjestäjänä Kirkkopalvelut harjoittaa aina ohjelmaa kootessa kokonaisharkintaa. Arvostelijoiden mukaan kirkko antaa erikoisen viestin kutsumalla sananvapauskeskusteluun henkilön, joka on saanut blogikirjoittelustaan korkeimman oikeuden tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiiPiispa kutsui Jussi Halla-ahon keskustelemaan sananvapaudesta kirkkopäivät | Kirkkopäivien keskustelu sananvapauden rajoista otsikolla ”Mistä saa puhua, mille saa nauraa?” on herättänyt ennakkoon runsaasti kritiikkiä. Kirkkopäivien yksi pääjärjestäjistä, Kirkkopalvelut, on antanut julkisuuteen tiedotteen, jossa se perustelee Laajasalon, Halla-ahon ja Nordmanin tilaisuutta. Miksi kirkon ja piispan pitää tehdä hänelle lisää tilaa ja osoittaa, että henkilö, joka on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, on oikea henkilö keskustelemaan sananvapauden rajoista. Toki olemme erittäin pahoillamme siitä, ettemme kuule Kirkkopalvelujen yhden edeltäjän SKSK:n historian erityisen hyvin tuntevien asiantuntijoiden alustuksia seminaarissa, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila sanoo tiedotteessa. | Kuvat: Perussuomalaiset ja Markku Pihlaja / Kirkon kuvapankki hottamisesta kansanryhmää vastaan. Helsingin piispa Teemu Laajasalo, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja tv-koomikko Joonas Nordman keskustelevat sananvapaudesta, poliittisesta korrektiudesta ja turvallisista tiloista kirkossa, politiikassa ja komediamaailmassa. Mattila ei kuitenkaan halua spekuloida mahdollisuudella, että Laajasalon isännöimä tilaisuus peruttaisiin. – Halla-aholla on tilaa puhua. Keskusteluun osallistuu myös koomikko Joonas Nordman. Myös sitä on kritisoitu, ettei keskustelussa ole mukana yhtään naista, sananvapauden loukkausten uhria tai vähemmistön edustajaa. Tilaisuus on Laajasalon ideoima. – Ymmärrämme professori Huhdan ja dosentti Malkavaaran päätöksen ja kunnioitamme sitä. Perumisesta kertoi Kirkko ja kaupunki. Tilaisuus aiheuttaa myös boikotointia. Laajasalon mukaan Suomessa on puheenaiheita, joista voi puhua vain tiettyyn sävyyn
Pääkaupunkiseudulla ihmiset äänestävät jo nyt jaloillaan: kun kotiseurakunnassa ei ole yritystä luoda jumalanpalvelusyhteisöä, seurakuntalaiset ja työntekijät menevät jumalanpalvelukseen muualle. Sekoittuminen sekulaareihin virtauksiin ja aatteisiin tekee buddhalaisuuden tunnistamisesta entistäkin työläämpää, mikäli sellaista joku haluaa harrastaa. maaliskuuta ja viimeistään 25. Kirkon työntekijöiden tehtävä on välittää viestiä. raimo kuismanen TT, Lohja Buddhalaisuus vaikuttaa kirkossakin ” Kirkon työntekijöiden olisi hyvä osata tunnistaa uskontoja. Näiden uskontojen käsitykset ovat kuin kaksi mannerlaattaa. Siksi on tärkeää, että kirkossa tukeudutaan omaan traditioon siinä, mitä viestitään, kirjoittaa Raimo Kuismanen. Pelastuminen on buddhalaisuuden mukaan todellisuuden oikean luonteen oivaltamista, minkä apuna esimerkiksi mindfulness toimii. Myös meidän sanamme rakentavat maailmaa ja tuovat mukanaan niitä elämänsisältöjä, joita jo aiemmin eläneillä ihmisillä on ollut. huhtikuuta. Siksi onkin tärkeää, että kirkossa viestiä vievät tukeutuvat omaan traditioon siinä, mitä työssä viestitään. Kehotan kirkkoherroja ja seurakuntaneuvostoja tutustumaan oman seurakuntansa nuorisotyöhön tästä näkökulmasta: onko työ sellaista, että se tuottaa tällaisia johtajia. Avalokiteúvara itse ei myötätuntoisuudessaan siirry nirvânaan ennen kuin kaikki tuntevat olennot ovat pelastuneet. Käyttäytymistieteiden ja buddhalaisuuden läheiset yhteydet tunnetaan. Nimi Kannon, eri muodoissaan, on japaninkielinen käännös buddhalaisen valaistumisolento Avalokiteúvaran sanskritinkielisestä nimestä. Teemassa voi halutessaan nähdä myös kamerabrändin jälkiä ja sen muuntumista kulttuurista toiseen. Lähivuosikymmeninä keskuudestamme poistuvat ikäluokat, joille kirkon jäsenyys ja kirkollisveron maksaminen ovat olleet itsestäänselvyyksiä. Seurakuntalaisten tuleminen vastuunkantajiksi haastaa seurakuntien johtamisen. Kristikunnan itäisessä osassa tuo tapa haluttiin säilyttää, mutta Rooman piispa vaati pääsiäistä vietettäväksi aina Jeesuksen ylösnousemuspäivänä, sunnuntaina. Tätä kutsutaan sosiaaliseksi konstruktionismiksi. Tämä on suuresti rakastettu myötätuntoisuuden hahmo varsinkin mahâyânabuddhalaisuudessa. Seurakunnan jäsenyys ei voi enää määräytyä kotiosoitteen mukaan. Helsingin hiippakunnassa on julistettu vietettäväksi myötätuntoisuuden vuotta. annamari Jukko Helsinki Kirkko tarvitsee lahjakkaita ja sitoutuneita johtajia K annon on japanilainen kameroita valmistanut yritys, jonka nimeksi sittemmin tuli Canon. Jatkossa kirkkoon sitoutuvat ainoastaan ne, jotka löytävät seurakunnasta ystävyyssuhteita ja paikan palvella. Rooman kanta voitti. Jos uutta työaikalakia katsotaan seurakuntalaisten lisääntyvän omistajuuden näkökulmasta, kirkko ei voi päätyä työajattomuudesta luopumiseen. Ei kuitenkaan riitä, että kirkkoherra on lahjakas – hänen pitää olla lisäksi hengellisesti kypsä ja kirkon mission sisäistänyt. päivänä viikonpäivästä riippumatta. Työntekijöiden ja seurakuntalaisten asema kirkossa on mietittävä uudelleen. Minusta uskonnon ammattilaisten, kirkon työntekijöiden, olisi hyvä osata tunnistaa uskontoja. Samalla buddhalaisuuden sisältöä on uudelleentulkittu ja sovellettu, mikä merkitsee sitäkin, että alkuperäisiä juuria on vaikea jäljittää. Tutkijoiden mukaan enemmistö kristityistä vietti pääsiäistä toisen vuosisadan alkupuoliskolle saakka juutalaisen laskutavan mukaan eli Nisan-kuun 15. Jos työntekijäkokouksissa on tulevaisuudessa sekä työntekijöitä että seurakuntalaisia, kokouksia ei voi pitää keskellä päivää. Käsitys ihmisestä on keskeinen kristinuskolle ja buddhalaisuudelle. Kirkkoherran tehtävästä tulisi tehdä määräaikainen, jotta tehtäväkierto nopeutuisi ja nuoret, lahjakkaat johtajat pysyisivät kirkossa. Kirkkoherralla tulee olemaan johdettavanaan sekä sellaisia henkilöitä, joihin hänellä on direktio-oikeus, että sellaisia, joille pitää tehdä selväksi, että heiltä vaaditaan sitoutumista tehtäviinsä. Maastot ja näkymät ovat perustavanlaatuisesti erilaiset. muut uskonnot | Käsitys ihmisestä on kristinuskossa ja buddhalaisuudessa perustavanlaatuisesti erilainen. mielipiteet Pääsiäisen ajankohta Kotimaan pääsiäisnumeron (17.4.) pääkirjoituksessa kerrottiin pääsiäisen ajankohdan määräytyvän Raamatun kuvaamien tapahtumien ja juutalaisen kalenterin mukaan sekä mainittiin myös täysikuun tärkeä rooli. Kristinusko on sanomaltaan täynnä myötätuntoisuutta. Avalokiteúvaran manifestaatioita on lukematon määrä, ja muissakin buddhalaisuuden suunnissa Avalokiteúvara arvostetaan korkealle. Sanat välittävät tunnistettuja ja piilossa olevia merkityksiä. Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina, joka on aikaisintaan 22. Mielestäni tämä selitys vaatii hieman tarkennusta. Nykyään Canon on tunnettu brändi. Itse buddhalais-kristillistä vuoropuhelua tutkineena tämä onkin perussuhtautumiseni. Uudessa kulttuurissa vähemmän kiinnostavat tai houkuttelevat piirteet on siirretty taaemmaksi. TaisTo Hillberg eläkeläinen, Jämsänkoski Kotimaan (17.4.) artikkeleissa ”Seurakuntalaiset omistavat seurakunnan” ja ”Ihmisille vapautta touhuta ja kokeilla” nostettiin esille kaksi ajankohtaista kysymystä: mitä seurakuntalaiset haluavat seurakunnaltaan ja miten työntekijät suhtautuvat heihin. KOTIMAA | 2.5.2019 8. Buddhalaisuuden nimellä kulkevan ilmiön historia kertoo sulavasta liikkuvuudesta ajasta ja kulttuurista toiseen, Aasiasta länsimaihin. Tämä on hyvä ja kannatettava asia. Niinpä vuonna 325 Nikean kirkolliskokouksessa syntyi edelleen voimassa oleva sääntö pääsiäisen ajankohdasta
” Eivätkö ne ole ne syntiset naiset, jotka houkuttelevat kristityn miehen lankeemukseen. Eräs eteläpirkanmaalainen varttuneen väen kerho pohti ”Millaisesta maailmankuvasta Kotimaa-lehti kertoo?” Useimmille ei tullut Kotimaa-lehteä. Eivätkö ne ole ne syntiset naiset, ne Raamatussakin mainitut portot, jotka houkuttelevat kristityn miehen lankeemukseen. Moraalin kanssa käsi kädessä katoaa terveys. Eihän. Jälkiviisaana seksinostajan on helppo miettiä, olisiko seksiin, samoin kuin avioliittoon ylipäätään, pitänyt panostaa enemmän. Lehti ottaa kantaa aktiivisesti maapallomme tilaa koskeviin kysymyksiin. Yhteiskunnassa, joka sallii naisen ostamisen, kaikki muukin voi olla suhteellista. Kuva lehdenkin maallistumisesta tuli esiin melko selvästi. Humanitääriset asiat ovat hyvin esillä. ”Vanhoillislestadiolaisuudesta ei ole juurikaan heidän itsensä tekemiä juttuja, muiden kyllä”, todettiin keskusteluissa. Ja entäpä lapset. Vaimolle kun ei riitä selitykseksi seksinostajan keski-iän kriisi, eikä myöskään vetoaminen keskinäiseen seksielämään, joka seksinostajan mukaan on lopahtanut kerran viikossa tapahtuvaksi, lauantaimakkaran jälkeiseksi panoksi. Niin. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Mies, joka tarjoaa ostamalleen naiselle luksuselämää pöydälle jätetyn setelinipun kautta. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Yksi tuhansista. Tule ja valitse omasi! Viikonloppuna erikoistarjouksessa kaksi yhden hinnalla! Mainoslause, joka maistuu monen suussa halvan elokuvan huonosti käsikirjoitetulta kohtaukselta, mutta joka omassa työssäni näyttäytyy liian monen naisen surullisena todellisuutena. Kotimaan numeron 14 hyväksi jutuksi äänestettiin Valamon luostarista kertova reportaasi ”Nautintojen luostari”. Mies, joka tarjoaa viisaita neuvoja avioliiton kimuranttiudesta. Lehti julkaisee kirkon opetusta kritisoiviakin kirjoituksia – ehkä valikoivasti. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Eräs kommentti tuki todettua näin: ”Monissa asioissa lehti antaa hyvän kuvan kirkon ilmiöistä.” eSkO kORkeakOSki Kotimaa-lehti luupin alla KOTIMAA | 2.5.2019 9. Seurakuntalaisten moniäänisyys näkyy – tosin oppineiden ääni korostuu. Kirjapalkinnon voitti Heikki Törmänen Oulusta. Keskustelua taustoitettiin. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Mies, joka tarjoaa mahdollisuuden erilaiseen seksiin, vaikkapa S/M:ään! Todellisuudessa mies on seksinostaja muiden joukossa. Jotkut olivat lukeneet lehteä satunnaisesti. Seksi ilman kondomia on niin paljon mukavampaa! Ja eihän siitä tarvitsisi maksaa extraa, jos naisella jokin tauti olisi! HIV ja klamydia ovat homojen riesa, eivät ne kosketa reilua heteroa seksinostajaa, jonka housut ovat jo puolitangossa ja penis komeasti pystyssä! Ja nainenkin niin eksoottinen ja hyvältä tuoksuva! Kun sukupuolitautiklinikan lasku kilahtaa vahingossa sähköpostin sijasta seksinostajan postilaatikkoon, joutuu seksinostaja jättämään hyvästit postin noutaneelle vaimolleen. Heitä ei juuri näy seksinostajan niukasti kalustetussa kaksiossa, jossa avioeron jälkeen ei enää tuoksu vaimon rakkaudella tekemä lihamureke, vaan Alepan pakastealtaasta löytynyt Saarioisten Kiusaus. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. 4 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. Jälkimmäiset häviävät listalta ensimmäisinä, vaikka moni seksinostaja vakuuttaa peilikuvalleen olevansa hyväntekijä. P ienirintainen venäläinen blondi. Sen nimi muistuttaa seksinostajaa ikävästi pastorin kanssa käydystä keskustelusta, jonka tarkoituksena oli hankkia seksinostajalle puhdas omatunto, mutta jonka tuloksena Sodoma ja Gomorra näyttäytyvät hänen oman elämänsä kangastuksilta. On ollut hämmentävää huomata kuinka paljon ihmiset, etenkin miehet, ovat valmiita uhraamaan seksin jumalattaren alttarille. Niin ikään kristillisten ilmiöiden kirjo maailmassa on saanut palstatilaa. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Mutta eihän vika ole seksinostajan. Monen havainto oli, ettei lehdessä näy enää se evankelisluterilaisuus, johon he olivat tottuneet vuosikymmenten aikana. Lopuksi tehtiin pikakysely. Joillekin se on tullut seurakunnan luottamushenkilönä. Lehtiä oli luettu laajemminkin. Yksi sadoista. Se kertoi kattavammin lehden annista. eihän vika ole miehen. On myös puitu ongelmaa: Laki sallii samaa sukupuolta olevien vihkimisen, mutta kirkko ei. Uhkea bulgarialainen brunette. Ekumeniaa tukevia näkemyksiä on paljon. Yksi niistä monista, joita nainen kutsuu raiskaajiksi. Pia Rendic Kirjoittaja on teologi, tietokirjailija ja Vapauta Uhri ry:n toiminnanjohtaja. Yönmusta kiihkeä afrikkalainen. Aineistosta nousi esiin kahtalainen näkemys siitä, onko lehti aidosti suvaitsevainen kirkon piirissä eri tavoin ajattelevia kohtaan. ”Herätysliikkeistä enemmän asiaa”, luki yhdessä paperissa. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Himon iskiessä peliin ollaan valmiita sijoittamaan niin oma avioliitto, perhe, terveys kuin hengelliset ja moraaliset periaatteetkin. Varsin yhtäläinen näkemys kerholaisilla oli, ettei lehti tue selvästi Raamatun arvovaltaa eikä lehden kirjoituksista löydy opasteita henkilökohtaiseen kristilliseen uskoon. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –0 3 14 Tässä lehdessä liitteenä: Parasta on yhteisö 10 Lahden Launeen seurakunnan verstaassa on tunnelmaa Työikäiset miehet jättävät kirkon Helsingissä Helvi Juvosen runoissa on ihmeen iloa anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Itse kukin kertoi havainnoistaan ja niistä keskusteltiin. Jaoimme kerholaisille etukäteen muun muassa toimituksen lähettämiä lehtiä ja pyysimme tutkimaan pääkirjoituksia
Hän löysi NeuleKIPinään viime syksynä. Ystävät kannustivat häntä neulomaan sen loppuun pojan kuoltua. Ne pitävät minut koossa ja selväjärkisenä. Täällä on tosi mukava tunnelma. Milja Hirvonen pääsi paikalle, kun miehellä ei ollutkaan töissä iltavuoroa. Lisäksi saan mieleistä päälle pantavaa, Laulumaa kertoo. Jyväskylän seurakunnan tiloissa kauppakeskus Sepässä on toiminut reilun vuoden ajan NeuleKIPinä. Käsityöt ovat hänelle omaa vapaa-aikaa. Tämän yhteistyön kautta seurakunnan tila on tullut tutuksi monille, jot” En ole muuten mukana seurakunnan toiminnassa, mutta täällä käyn mielelläni. Kymmenen minuutin yhteisen neulehetken jälkeen Laura ja Milja ovat jo tutustuneet kotiäiti Jenni Helteeseen, ja juttu luistaa. Hirvonen neuloi odotusaikana enkelipojalleen kastemekkoa. Hän sai kuulla NeuleKIPInästä seurakunnan kerhossa, joka on suunnattu esikoisvauvojen vanhemmille. Yksi heistä on fysiikan tohtoriopiskelija Laura Laulumaa. Puikkojen kilinää ja poran surinaa Erilaiset käsityöpiirit ovat kokeneet viime vuosina uuden tulemisen. Leevi haudattiin tuossa mekossa. KIP puolestaan on lyhenne englanninkielisistä sanoista knitting in public. Hän on tullut NeuleKIPinään ystävänsä Milja Hirvosen houkuttelemana. Neulon myös paljon hyväntekeväisyyteen, esimerkiksi asunnottomille ja Hurstin keräyksiin. Hän värvää iltoihin osallistujia asiakkaistaan. – Anja Ahlgren ka eivät ole aiemmin osallistuneet seurakunnan toimintaan. – Käsityöt ovat terapiaa. Hän on koulutukseltaan sosionomi ja kirkon nuorisotyönohjaaja, mutta tällä hetkellä kotiäitinä. Se tarkoittaa julkisesti neulomista. – Käsityöt yhdistävät ja rentouttavat. Seurakunnissakin ikiaikainen työmuoto on uudistunut. Esikoinen menehtyi pian syntymänsä jälkeen. Pikkuveli voi hyvin ja on nyt seitsemän kuukauden ikäinen. – On kivaa, kun nuoret ovat alkaneet neuloa yhä enemmän julkisesti, pojat ja miehetkin, Helle sanoo. – Sain neulekipinän edelliseltä kämppikseltäni. Seurakunnan tilan nimi on Kipinä. – Ihanaa, kun jaksoin tehdä sen valmiiksi. Seurakunnan neuleillat järjestetään yhteistyössä Lankapuoti Neuloosin yrittäjän Anne Rintamäen kanssa. Hirvosen mielestä neuletapaamisissa on parasta se, että niissä voi keskustella neuleohjeista muiden kanssa sekä saada apua ja vinkkejä. Myös nuoret ovat innostuneet mukaan. reportaasi K äsityöpiirit ovat toki vanha ilmiö, mutta sosiaalinen media on auttanut samanmielisiä löytämään toisensa entistä tehokkaammin, sekä virtuaalisesti että kasvokkain. TeksTi | emilia karhu – kuvaT | krisTiina konToniemi ja jukka GransTröm jos oma kudin on jäänyt kotiin, voi aina jatkaa lähetyssukkien neulomista. Se oli surutyötä, joka näkyi neulekäsialassa. Iloitsen pikkuveljen kasvusta ja kehityksestä, mutta suren samalla sitä, etten päässyt tutustumaan esikoiseeni, Hirvonen kertoo. Nuorten käsityöinnosta iloitsee myös viiden lapsen mummo Anja Ahlgren. Kotimaa vieraili seurakunnan neulepiirissä Jyväskylässä ja puutyöpiirissä Lahdessa. Jenni Helle nyökyttelee. Helle on käsityönopettajan tytär ja harrastanut itsekin käsitöitä koko ikänsä. KOTIMAA | 2.5.2019 10. Kerran kuukaudessa järjestettävään neuleiltaan saapuu 20–50 naista opiskelijoista eläkeläisiin. Lähes jokaisesta seurakunnasta löytyy käsityöpiiri tai puutyöpiiri lähetyksen ja diakoniatyön hyväksi, ja uusiakin syntyy. Tämä on kiva harrastus ja hyvää vastapainoa teoreettiselle työlle ja tietokoneen ääressä istumiselle. En ole muuten mukana seurakunnan toiminnassa, mutta täällä käyn mielelläni. Hirvonen on kahden lapsen äiti. Vieläkin tartun usein käsitöihin, kun suruolo iskee. Käsityöt yhdistävät ja rentouttavat. Se helpottaa
Töppösen sisältä löytyy käsin kirjoitettu tervehdys sekä ohjeet lahjoitukseen, jos töppösen löytäjä haluaa tukea Home Sweet Home -yhdistystä. Hänen tavoitteenaan on pitää neulepiirin kynnys mahdollisimman matalana. Lahtinen neuloo paljon myös televisiota katsoen. Ne neulotaan läheiselle vainajalle arkkuun. Välillä syntyy myös hienoja ja syvällisiä keskusteluja esimerkiksi kastesukkien tiimoilta. Halukkaat voivat hakea niihin langat ilmaiseksi Lankapuoti Neuloosista, joka laskuttaa langoista seurakuntaa. Lahtinen löytää neuloessaan usein ratkaisuja ongelmiin. NeuleKIPinän kokoontumisiin Lahtinen saapuu aina. Kontinen kertoo, kuinka eräs nainen löysi viime keväänä NeuleKIPinän kautta seurakunnan tilan olohuoneekseen ja on vieraillut siellä sen jälkeen useita kertoja viikossa. Hän neuloo isoäidin neliöitä ja kokoaa niistä tilkkupeittoja lähetyksen hyväksi. Lahtinen työskenteli ennen sairaanhoitajan töitään ja eläkkeelle jääntiään seurakunnan siivooja-emäntänä. Jos mukana ei ole omaa neuletta, NeuleKIPinässä voi aina jatkaa eteenpäin lähetysvillasukkien kutomista. Toiminnasta vastaa diakoni Johanna Kontinen. Näin tekivät tällä kertaa Päivi Korkeaniemi ja Liisa Saksa. Vain alamäkiluistelu ja hevimusiikki saavat puikot paussille, koska ne kiinnostavat häntä niin kovasti. Seurakunnan puolesta NeuleKIPinän toiminnasta vastaa diakoni Johanna Kontinen, käsityöihminen itsekin. Osalle neulepiiri on ensikosketus seurakuntaan. Yhdessä neulominen rentouttaa ja tuo iloa elämään. NeuleKIPinä houkuttelee joka kuukausi seurakunnan tiloihin jyväskyläläiseen kauppakeskus Seppään myös uusia neulojia. Avaimenperäksi tai kärrykolikon peräksi sopivia töppösiä hän jättää kauppakärryihin ihmisten löydettäviksi ja tuuppaa niitä myös ihmisille suoraan käteen toivottaen hyvää päivänjatkoa. Neuleiltoihin ei kuulu myöskään hartautta. – Seurakunnan tila tulee kuitenkin näissä illoissa ihmisille tutuksi, ja risti seinällä sekä alttari puhuvat puolestaan. Korkeaniemi kertoo 9-vuotiaasta lapsenlapsestaan. NeuleKIPinässä neulotaan myös kastesukkia. kahville, rauhoittumaan tai tuttuja tapaamaan. Se toimii Keniassa lasten hyvinvoinnin, koulutuksen ja tyttöjen oikeuksien puolesta. Seurakuntaa hän ei vierasta. Aiemmin Lauhis Lahtinen on neulonut pikkuruisia hymytöppösiä ihmisten iloksi jo yli seitsemän vuotta Anne Rintamäen lahjoittamista langoista. Neuloessa voi myös lukea tai vain mietiskellä maailman menoa. – Pidän tällaisesta seurakunnan tilasta, jonne voi aidosti tulla kuka hyvänsä kauppaostosten lomassa » KOTIMAA | 2.5.2019 11. Tämän vuoksi hänellä ei ole yllään edes virkapaitaa. Sosiaalisen median sukkayhteisöissä on innostuttu viime aikoina myös taivasmatkasukista
Nykyään piirissä tehdään käsitöitä lähetystyön hyväksi. Hän on osallistunut kolmena syksynä seurakunnan järjestämälle vaellusretkelle Kilpisjärvellä. Seurakunnan käsityöpiirejä on kaikkialla Suomessa. Monet niistä ovat syntyneet lähetystyön ja diakoniatyön tukemiseksi, mutta muitakin syitä piirien perustamiselle ja toiminnalle löytyy. Myyntituloilla tuetaan esimerkiksi kolumbialaista kummilasta ja Parikanniemisäätiön ylläpitämää lastenkotia. Työkseen opiskelijoita YTHS:llä hoitanut lääkäri Pirjo Paajanen on nyt eläkkeellä ja löysi NeuleKIPinään lehti-ilmoituksen perusteella. Lahdessa Launeen seurakunta on kuuluisa vireästä miestyöstään. Hän löysi paikalle somemainoksen perusteella. – Veijo Vierumäki Tällaista linnunpönttömalliakin meille on ehdotettu työn alle, kertoo lahtelainen pönttömestari Veijo Vierumäki. Oulussa monikulttuurisessa Neulansilmä-kahvilassa tehdään käsitöitä ja opiskellaan kieliä. Nyt hän sorvaa verstaalla pesäpallomailoja Lahden Mailaveikkojen junioreille. Hän käy mielellään myös jumalanpalveluksissa ja lähetystilaisuuksissa. Sen valmistuttua pojan kaveri pyysi ohjetta, koska hänen mummonsa lupasi neuloa hänelle samanlaisen. – Tykkään pelata isin kanssa sählyä. Nyt niissä hommissa on jo seuraavakin polvi. Tampereen Mummon Kammarissa syntyneitä käsitöitä myydään, jotta nuoria voitaisiin työllistää vanhusten ulkoiluavuksi. Katri Minkkinen tuli neuleiltaan parivuotiaan poikansa Eetun kanssa. Utsjoen sukkapiirissä neulotaan sukkia pyöreitä vuosia täyttäville vanhuksille ja Sonkajärven seurakunnan neulepiirissä peittoja vanhusten ja kehitysvammaisten hoivapaikkoihin. Sihteeristä ja lähihoitajasta tulee metsätalousinsinööri. Pinsiön tapulipiiri perustettiin alun perin kirkon tapulin ja kirkonkellon rahoittamiseksi. – Neulominen tyynnyttää hermoja, Näpänkangas hymyilee. poika pelasi hänen luonaan vain tabletilla, mutta nyt hän on innostunut virkkaamaan peittoa. Lea Vesteri lähti 55-vuotiaana opiskelemaan itselleen kolmatta ammattia. Mia Näpänkangas on himoneuloja ja neljän lapsen äiti. – Neulon mielelläni lähetyksen hyväksi, koska ystäväni ovat olleet lähetystyössä. Eetu rakentaa isoista legoista varaston, josta legoukko menee hakemaan sählymailaa. Seurakuntamme nimikkolähetti on perhetuttujemme lapsi. Katri kuuli NeuleKIPinästä kansalaisopiston kurssilla. Heikki Laine sai vuonna 1968 tittelin Suomen paras pesäpalloilija. Hän kertoo, että neuloessa uudet asiat tarttuvat luennoilla päähän erityisen hyvin. ” Rakentamistamme linnunpöntöistä pohjoisin on Utsjoella ja eteläisin Fuengirolassa. Tänä kesänä 19 nuorta saa kesätyön. Pari kertaa kuukaudessa maanantai-iltaisin kokoontuva miestenpiiri kokoaan keskimäärin 60 miestä yhteen kuuntelemaan lääkäreiden, pappien, urheilijoiden tai poliitikkojen alustuksia sekä keskusteleKOTIMAA | 2.5.2019 12. Vesteri tykkää neuloa myös esimerkiksi pitkillä automatkoilla. Perheeseen odotetaan toista lasta, ja häntä kiinnostavat tulevaisuudessa myös seurakunnan lapsikerho ja perhekerho. Hänen neulojanuransa kohokohta oli, kun 12-vuotias poika tilasi häneltä laskettelupipon. Hän neuloo mielellään sukkia, pipoja ja huiveja. reportaasi Puutyöpiiriläisten käsissä syntyy vaikka mitä
– Olisi ilo, jos lohdutus saisi levitä lohtuhuivien kautta ympäri Suomea. KOTIMAA | 2.5.2019 13. Lisäksi miehet ovat olleet rakentamassa talkoilla Lastenkirkkoa Vivamon Lastenkylään Lohjalle sekä metsäkirkkoa Jukolan viestejä varten. Puskaradion kautta sana kiirii ja tuotteet menevät hyvin kaupaksi. Meidän rakentamistamme linnunpöntöistä pohjoisin sijaitsee nyt Utsjoella ja eteläisin Espanjassa Fuengirolassa, Vierumäki kertoo. Kahvinsa miehet keittävät itse. i Lohtuhuiveja leskille – Olen aina tykännyt tehdä asioita käsilläni ja saada aikaan jotakin näkyvää. Naisten sorsimisesta puhutaan paljon, mutta miehet ovat nykyisin enemmän hukassa. Vapaaehtoisina arkunkantajinakin he palvelevat tarvittaessa. Hän teki aiheesta ilmoituksen Facebookiin, sekä omalle seinälleen että Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan sivulle. Sanoin toivovani, että huivi voisi lämmittää, kun puolison käsi ei enää harteille yllä. Miesten käsistä syntyy myyntiin esimerkiksi erikokoisia linnunpönttöjä, kylmäsavustuskaappeja, palleja, polttopuiden kantotelineitä, kasvatusaltaita, kynttilänjalkoja, pesäpallomailoja sekä ötökkähotelleja. Parannamme maailmaa ja puhumme terveydestä, eläkeläisyydestä ja kesämökkielämästä, Ranta-Pitkänen kertoo. Erkki Miinalaisen Vierumäki houkutteli mukaan seurakunnan verstaalle, kun he kohtasivat Päijät-Hämeen myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten senioritoiminnassa. Peltonen tulee aina miestenpiiriin ja säestää virret, vaikka maanantai on hänen vapaapäivänsä. Tammisalosta huivin antaminen surevalle tuntui niin hyvältä, että hänen mieleensä nousi spontaani toive: Tekisikö joku lisää näitä jaettavaksi. Tilaisuus alkaa aina alkuhartaudella ja päättyy iltavirteen. Sitten joku ehdotti Facebook-ryhmän perustamista lohtuhuiveille. – Leski oli jäänyt yksin pitkän liiton jälkeen ja koin, että hän kaipaisi konkreettista lohdutusta. Puolilta päivin verstaan väki osallistuu seurakunnan järjestämään ruokailuun, jossa on aina tarjolla ravintoa sekä sielulle että ruumiille. Syntyi Lohtuhuivien lähettiläät. Seurakunnissa eri puolilla Suomea on innostuttu neulomaan lohtuhuiveja menetyksen kokeneille. Linnunpönttöjen kaupittelemiseksi Laineella on mielessään valmis myyntipuhe: Haluatko järjestää taatusti homevapaan asunnon yhdelle yhteiskuntamme vähävaraisimmista perheistä. – Miestyölle on valtava tarve. – Olemme saaneet lähes kaikki työkalut ja materiaalit lahjoituksina. Torstaiaamupäivät kuluvat täällä mukavasti. Veksin verstas sijaitsee Launeen kirkon piharakennuksessa. Verstaan miehet ovat lähettäneet maailmalle jo tuhansia pönttöjä. Eläkkeellä oleva liikunnan ja terveystiedon opettaja Heikki Laine on ollut mukana verstastoiminnassa alusta saakka. Asiasta innostuivat niin seurakuntalaiset kuin kirkon työntekijätkin. Eläkeläismiehet kokoontuvat verstaalle joka torstaiaamu useaksi tunniksi. – Parasta tässä toiminnassa on yhteisöllisyys. – Täällä saa vaihtaa ajatuksia ja jokainen voi askaroida taitojensa mukaan. Nyt hän sorvaa verstaalla pesäpallomailoja Lahden Mailaveikkojen junioreille. Hän liittyi seurakunnan miestenpiiriin, josta Veijo Vierumäki pyysi hänet mukaan pöntönrakentajakaartiin. Hänet valittiin Suomen parhaaksi pesäpalloilijaksi vuonna 1968. Miesteniltojen rinnalle virisi reilut kymmenen vuotta sitten myös verstastoimintaa. Hänen tehtävänsä on erityisesti hankkia pajalle raaka-aineita sekä markkinoida ja myydä tuotteita. – Loppu on historiaa. Verstas on saanut nimensä eläkkeellä olevan värikauppiaan Veijo Vierumäen mukaan. Kerätyillä varoilla tuetaan esimerkiksi miestenpiirin kolumbialaista kummilasta, Parikanniemisäätiön ylläpitämää lastenkotia Mikkelissä sekä Launeen ystävyysseurakuntaa Hatsinassa Venäjällä. Jo parissa päivässä ryhmä sai yli 200 jäsentä. Ihmetellen seurasin tykkäysten ja jakojen lisääntyvää määrää sekä ohjeen pyytäjien intoa. Sekä entinen kirkkoherramme Timo Pokki että nykyinen Heikki Peltonen ovat tukeneet tätä toimintaa hienosti. Samuli Ranta-Pitkänen muutti Hausjärveltä Lahteen seitsemän vuotta sitten. Miehet haluavat sekä keskustella että tehdä asioita yhdessä, Laine sanoo. maan ja kahvittelemaan. Idea syntyi, kun Tampereen Pyynikin alueen pappi Minnamaria Tammisalo keksi kietoa huivin lesken hartioille muistotilaisuudessa ja kertoi asiasta sosiaalisessa mediassa. Uskon, että huivi välittää yhteisön tukea, seurakunnan läsnäoloa ja Jumalan läheisyyttä, sanoitta, sanoilla ja siunaten
Hän kirjoitti oman versionsa muun muassa Mooseksesta, Jobista, Saulista, Betanian sisaruksista ja tuhlaajapojasta. Runoissa esiintyy myös nykyisin muusta käytöstä tuntemamme termi salasana, joka viittaa sekä salassa olevaan että saloja aukovaan ihmesanaan. Jäämistöstä löytyi keskeneräinen romaaniteksti, jossa Jobin tarina oli sijoitettu Iisalmeen. Mutta myös murtumalle ja muutokselle antautuminen voi johtaa armontilaan. Helvi tunsi vetoa molempiin maailmoihin ja kantoi aina mukanaan sekä virsikirjaa että Nalle Puhia. Tämä viehättävä runo yhdistä Juvosen runoille ominaisen hengellisyyden ja luontorakkauden, mutta sen suosio on joskus myös peittänyt alleen tekijänsä runomaailman muut, säröisemmät puolet. Se ei esiinny vain synnin yhteydessä, vaan merkitsee yleensä rauhan ja vapauden tilaa, jonka voi löytää luonnosta, ”alhaalta”, ”valkoapilasniityltä” sekä pienten asiain onnesta ja rikkaudesta. Toisaalta ”sadun sana” voi asua myös ”merkillisen tapiirin” kärsänpäässä. Leikkisyyttäkin niissä on sekä armon ja ihmeen iloa. Yhtä moninaisesti merkitsevä käsite on armo. Kätketty sana yhdistää vastakkaisiakin teemoja, ja siinä puhuu outouden merkitsevyys, luomisen voima ja sadun ihme. Juvosta pidetään kärsimyksen, yksinäisyyden ja syyllisyyden sanoittajana, vaikka runoista voi löytää myös yhteyttä niin ihmisiin kuin kaikkeen luomakuntaan. Iisalmelaissyntyisen kirjailijan suvussa oli sekä körttivirsien veisaajia että kansanloitsijoita. TeksTi | Liisa enwaLd – kuviTus | Päivi karjaLainen Ristin ja alhaisen armon runoilija H elvi Juvosen (1919–1959) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata ja kuolemasta 60 vuotta. Risti on Helvi Juvosen lyriikassa alusta asti esillä, eikä vain Jeesuksen kuolinpuuna, vaan yleensä puuna, ruhjottuna ja samalla siunaavana, jopa kukkavanana, joka kohoaa ylistämään ” Armo ei esiinny vain synnin yhteydessä, vaan merkitsee yleensä rauhan ja vapauden tilaa, jonka voi löytää luonnosta. Sana aukeaa Helvi Juvosen lyriikassa niin kristilliseen kuin muuhun merkitykseen. Nalleksi häntä ystävien kesken sanottiinkin, sillä eläimet olivat hänen ystäviään, erityisesti karhu. Sairauksien täyttämä elämäntie toi joskus kamppailuja suhteessa kristinuskoon. Suosittu runo Natsarealainen kertoo Jeesuksen vaelluksesta, joka saa kuihtuneet oksat viheriöimään, valaisee pimeän ja avaa sanojen ovet. Juvosen kirjailijantaivalta viitoittivat filosofi Simone Weil sekä katolinen mystikko Johann Scheffler, jonka Angelus Silesius -nimellä kirjoittaman mietelmäsarjan Juvonen suomensikin. Kyse on siitä, uskallammeko hellittää suorittamisesta ja tulla lapsiksi jälleen. Yhtä hyvin kuin loitsun viisaudesta kyse voi olla luovasta ja jopa maailmoja liikuttavasta Sanasta. essee KOTIMAA | 2.5.2019 14. Hänet muistetaan ennen muuta runostaan Pikarijäkälä, jossa jäkälä nostaa ”pikarinsa hauraan” ja samalla maljan ”elämämme rikkaudelle”. Runossa Uudet sanat minähenkilö kuulee ”Jumalan tuulen” tuovan Jeesuksen viestin rauhasta, joka ei ole ”maailman lahjaa”. Juvonen otti runoihinsa aineksia Raamatusta. Runoilija Helvi Juvonen oli kärsimyksen ja syyllisyyden sanoittaja, mutta hänen runoistaan löytyy myös armon ja ihmeen iloa sekä yhteys luomakuntaan
Kolmen ristin asetelma heijastuu myös runon rakenteeseen, kun kaikki säkeistöt ovat kolmirivisiä. kein korkeinta, pelkän kunnioituksen, ei enää hyödyn tähden. Juvosen maailmankuva sen sijaan on jo lähellä modernistista, murtunutta ja säröilevää. Se näkyy niin luontoa kuin kristillisyyttä kuvaavissa ja tulkitsevissa teksteissä. Perinteisemmin hengellisyyttä lähestytään runossa Kolme ristiä: Sille, joka uupuu vaivan alle kolme ristinpuuta Golgatalle nousi rinnakkain. Runojen puolella taas minua jaksavat ilahduttaa yhä uudelleen Valkeat pilkut -sarjan päätäntösanat: On onnellista tietää, miten Jumala karhua rakastaa, ja saukkoa, ilveskissaa ja mäyrää ja oravaa ja pöllöä tupsupäistä, joka yöhön häviää, ja västäräkkiä pientä, jolla kauas katsovat silmät on, ja punaista kärpässientä. Runomuodosta Juvonen oli tarkka; hän riimitteli taitavasti ja osasi myös antautua runon musiikille, rytmille. armahdusta ja Jumalan suuruutta. Risti näkyy pystyja vaakaviivan kohtaamisena ja samalla tuskan ja tuskasta vapautumisen moniulotteisena kuvana. Otsan painain ristin tyveen saakka murhe kirpoo, tuskin tuntuu taakka. Eikä mikään estä lukemasta vuotavan puun kuvauksesta myös luonnonsuojelullista sanomaa. Risti on yhtaikaa syvällä ja korkealla; siinä kohtaavat toisensa Jumala ja ihminen. Ja kardinaali, joka rukoilee saada muuttua ”mullaksi ristisi luo”, toteaa, ettei pysty koskaan kaatamaan ristiä, ainoastaan kehottamaan, ikään kuin ristin suulla: ”Nyt ihmiset, ihmistä armahtakaa.” Yhdessä kärsimme, yhdessä olemme syyllisiä – ja yhteisesti meille kuuluu myös vetoomus elää rauhassa ja harmoniassa toistemme kanssa. Paitsi ristinpuu se on ristipuu ja puuristi. Kuoleman pimeys on muuttunut kevätvaloksi. Runon – ja koko Juvosen kristillisen etiikan – ytimenä voi pitää näitä säkeistöjä: Minä ristisi nähden muistin vain: jo on kestetty tuskasi se. Runossa Puukristus kuvataan häkellyttävän konkreettisesti, miten sen – puun ja Kristuksen – kyljestä valuvat elämännesteet. Ristin muoto samastuu tässä ja muuallakin ihmisen muotoon. Ylösnousemus-runossa hautausmaalla vaeltava näkee puun, jonka ”runko on kuin risti suunnaton / ja oksain ojennetut käsivarret / siunaavat rauhaan kaiken kärsivän”. Nyt ristit nouseva muistuttain: älä ristiinnaulitse. On ihmiselämästä toinen puoli päivien ja öitten tuska, huoli, hätä hukkuvain. Sillä on juuret syvyydessä, ja se kasvaa aina uusin silmuin ja lehdin. Puhuu rauha vain. Mutta jokin kantaa, on pysyvää. Runossa ripittäytyy katolisen kirkon korkea virkamies, joka kuoleman lähestyessä havahtuu syyllisyyteensä: ”Pyrin ristiä pakoon ja juurella sen / jos uskon, vain sanaasi uskonen.” Kardinaali nöyrtyy ja tunnustaa kumartavansa nyt vain kaik” Risti asettaa meille eettisen vetoomuksen, ettei kärsimystä enää tuotettaisi. Näin nousevan aamujen kuultavain sinun ristisi lävitse. Vaikka hän kirjoitti kuusi kokoelmaansa – joista kuudes, Sanantuoja, ilmestyi 1959 postuumisti – lyriikkamme murrosvaiheessa, suurin osa hänen runoistaan ja runosuomennoksistaan liittyy muodoltaan vanhaan traditioon. Se ei ollut itsetarkoitus, vaan kuvasti omalla tavallaan runon teemoja. Risti asettaa meille eettisen vetoomuksen, ettei kärsimystä enää tuotettaisi. Ristirunoissakin ilmenee Juvosen kiinnostus geometrisiin kuvioihin. Siinä valkeita pilkkuja on. KOTIMAA | 2.5.2019 15. Usein se saa ilmaisunsa tuotannon sadunomaisimmissa osissa ja hänen proosavalikoimassaan Pikku Karhun talviunet, jonka kirjailija Mirkka Rekola kokosi 1974. Erityisen vahvana se kaikuu Pohjajäätä-kokoelman (1952) päättävässä runossa Kardinaalin tilinpäätös, joka muun muassa kirjailija Mirjam Polkusen mukaan kuuluu kristillisen lyriikkamme kauneimpiin
Mutta onneksi on hyviä apuneuvoja. Selitys ei etene jae jakeelta, vaan tekstistä poimitaan kommentoitavia sanoja tai kohtia sitä mukaa, kun niitä kirjoittajan arvion mukaan tulee vastaan. Kuninkaiden kirjassa 436 ja Esra-Nehemian kirjassa 256. teologia | vanha testamentti | Professori Antti Laadon Vanhan testamentin selitysraamatun toinen osa avaa pyhän tekstin merkityksiä Joosuasta Esteriin. Näitä kertomuksia on kautta sukupolvien opittu ja muistettu. Ylipäätään ilman Vanhan testamentin syvällistä ymmärtämistä myös Uusi testamentti voi jäädä osin irralliseksi kirjakokoelmaksi. Jo aikaisemmin ilmestyneiden erilaisten suomenkielisten Vanhan testamentin selitysapuneuvojen rinnalle voidaan nyt liittää myös toinen osa Antti Laadon jättiläiskommentaarista. KOTIMAA | 2.5.2019 16. P itääkö olla huolissaan, jos joutuu selittämään tai siteeraamaan esimerkiksi Vanhan testamentin Samuelin kirjoja. Esimerkiksi Joosuan kirjassa on 686 selittävää noottia, 1. | Kuva: Jussi Rytkönen Vanhan testamentin historiakirjojen sisältämät kertomukset Jerikon muurien sortumisesta Daavidin ja Salomon hallituskausiin sekä Israelin ja Juudan kuninkaiden vaellukseen, sekä vielä Babylonian pakkosiirtolaisuudesta palaavien jälleenrakentajien epävarmaan optimismiin ovat raamatunhistorian klassista ja ravitsevaa ydintä. Pitäisikö Vanhaa testamenttia sitten lukea enemmän ja siitä myös saarnata nykyistä enemmän. Itse selitysosassa Laato avaa eksegeettisesti termejä, eri lukutraditioita, esittää kiintoisaa taustatietoa, hakee tarvittaessa laajemValloittajat, tuomarit, kuninkaat ja jälleenrakentajat pia yhteyksiä muinaisen Lähi-idän muihin traditioihin ja pohtii tekstin ongelmien yhteydessä erilaisia selitysmahdollisuuksia. Miten Laato sitten selittää tekstejä. Kyllä pitäisi. Siitä huolimatta näitä selityksiä ymmärtää parhaiten se, jolla on jonkinlainen taju Vanhan testamentin heprean kielestä. JuSSI RyTKönen Antti Laato: Vanhan testamentin selitysraamattu II. Kirjassa on myös tarkka 30-sivuinen karttaliite Historiakirjojen ympäristöstä ja tapahtumista. Sikäli kyllä, että Vanhan testamentin muinainen seemiläinen maailma on länsimaiselle nykyihmiselle etäinen ja usein vaikeaa ymmärtää. Tämäntyyppinen kommentaari on oman alansa perusteos ja pelkästään fyysisenä esineenä aikamoinen järkäle. Mutta paljon niitä on. Viidestä Mooseksen kirjasta ja varsinkin profeetoista on Evankeliumikirjaan saatu mahtumaan paljon enemmän Vanhan testamentin lukukappaleita kuin Historiakirjoista. Toisaalta lukija voisi kaivata joissakin kohdin myös säännöllistä jakeen tai kahden tarkkuudella tapahtuvaa kommentointia. Laato kirjoittaa tämän ratkaisun keinoilla selkästi ja perusteellisesti. Esran ja Esterin kirjoista ei saarnata lainkaan, eräistä muista historiakirjoista on tarjolla vain yksi perikooppi. Perussanoma Oy 2018. Hänen metodinsa on tietenkin eksegeettisesti košer, ja samalla se tukee esimerkiksi raamatunselitykseen valmistautuvaa kyselevää mieltä. Runsaasti selitettyjen hepreankielisten sanojen ja ilmaisujen heprea on translitteroitu latinalaisille kirjaimille. Selitettäviä Raamatun kirjoja edeltää myös oma eksegeettis-historiallinen johdanto kyseiseen kirjaan tai kirjapariin. Uusi nide sisältää Vanhan testamentin historiallisten kirjojen selitykset. Historiakirjat. Pelkästään tuhannen naisen kanssa vietetyt hääjuhlat (kestivät viikon verran) olisivat vieneet Salomon ajasta kaksikymmentä vuotta. Tuhat naista on merkittävä luku Saarnaajan kirjassa, jossa kritisoidaan Salomon haaremia.” Vanhan testamentin kirjoituksia on luettu ja selitetty synagogien jumalanpalveluksissa tuhansien vuosien ajan. Vain yhtenä satunnaisena esimerkkinä kirjan tyylistä on 1.?Kuninkaiden kirjan kohta, jossa kommentoidaan kuningas Salomon tuhatta vaimoa ja sivuvaimoa: ”Salomon vaimojen lukumäärä on esitettynä tässä liioitellusti. 1 216 sivua. Åbo Akademiin Vanhan testamentin ja judaistiikan professori Antti Laato jatkaa Vanhan testamentin selitysraamatun II osassa Raamatun selittämistä. Kolmatta osaa odottaessa voidaan todeta, että turkulaisprofessorin työ on kädenojennus kaikille niille, jotka työssään tai omasta harrastuksestaan tarvitsevat syvällistä Vanhan testamentin ymmärtämistä. Kuvassa Ari Ashkenazin vanha synagoga Israelin Tsefatissa (Safed). Toinen samankaltainen lukijan apu on monikymmensivuinen osio ”Lähi-idän tekstejä, jotka auttavat ymmärtämään Historiakirjoja.” Lisäksi eri puolilla kirjaa on tietolaatikoita ja ekskursseja. Niinpä ennen selityksiin menemistä kirjan alussa on varsin laaja yleisjohdanto Historiakirjoihin. Mutta näistä kirjoista ei kirkkovuoden aikana saarnata kovin usein
Tämä ei Salon mukaan sovi nykyihmiselle, joka on tottunut kyseenalaistamaan kaiken. Siitäpä siis mallia kirkolle. Metallimessuilla ei ilmeisesti ole tilausta katolisuudessa. Ja juuri siksi kaikki tykkäävät Jeesuksesta. Suuria pääosia kirjassa ovat Liturgian olemus, Liturgian aika ja tila, Taide ja liturgia sekä Liturgian hahmo. Toisaalta nykyhepreaa osaava pystyy lukemaan myös Vanhan testamentin klassista kieltä. Oikeasti, en ole koskaan törmännyt keneenkään, joka ei tykkäisi. Sen tietää itse asiassa Vanhassa testamentissa Jumalakin yritettyään kaikin tavoin saada kansaltaan rakkautta. Yksi sellainen on Vatikaanissa eläkepäiviään viettävä ex-paavi Benedictus XVI, porvarilliselta nimeltään Joseph Ratzinger. Ja niin edelleen. Rakkaus ei syty ansioista, ei edes arvostuksesta, se syntyy suhteesta. Mitä muuta hän teki kuin oli kiinnostunut kaikenlaisista yksilöistä. Suhde taas syntyy, kun kaksi havahtuu kiinnostumaan toisistaan. Vähenevän jäsenmäärän ongelmaa on toki kirkossa pohdittu ja ratkaisuja siihen esitetty. Onneksi yhä enemmän nykyään tapaa pappeja, joita ajaa oikeassa olemisen ja oman puheäänen sijaan eteenpäin kiinnostuminen ihmisistä. Nyt eläkkeellä olevan paavin kardinaalivuosinaan kirjoittama kirja on teologinen ryhtinappi, jonka luettuaan esimerkiksi pappi tai kanttori ei enää työskentele alttarin tai urkujen ääressä entiseen malliin. Esimerkiksi pop ja rock ovat Ratzingerille ”banaalia kulttia” tai ilmentävät ”alkeellisia intohimoja”, joiden voimin vajotaan kaikkeuden alkuvoimiin. Pitäisi puhua hyvää kirkosta ja kertoa sen auttamistyöstä. Jeesuksen elinaikana heprea oli pitkälti jäänyt pyhän kielen asemaan. Rauhallisen analyysin ja erittelyn lomassa saksalainen teologian jättiläisemme ojentaa monissa asioissa käsivartensa ja kertoo, miten asiat liturgiassa ovat – ja niin ne sitten vain ovat. On toki niitä, jotka eivät usko hänen koskaan eläneenkään, ja niitä, jotka pitävät häntä vain radikaalina opettajana ilman jumalallista elementtiä. Ei, vaikka kaikki tykkäävät Jeesuksesta. Jeesuksen seuraajien eli kirkon suhteen onkin sitten toisin. Ehkäpä jopa ylistää enemmän. Pitäisi vihkiä ja olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja. Israelilaisten esi-isät ilmeisesti omaksuivat sen kielekseen siirtyessään autiomaasta Kanaanin maahan asumaan. On uutta ajateltavaa. Pitäisi pitää parempia saarnoja ja mielenkiintoisempia messuja. Vanha testamentti on pääosin kirjoitettu heprean kielellä, joka on erilainen kielimuoto kuin Israelissa tänään puhuttu, 1800-luvun lopulta alkaen varsinkin Eliezer Ben-Jehudan toimilla elvytetty ja tietoisesti luotu nykyheprea. Siinä mielessä kirkolla on tulevaisuutta. Yle lisäsi kärsimystä pitkäperjantaina toteamalla, että ”nuoret naiset istuvat mieluummin lootusasennossa kuin kirkon penkissä”. Johdatus liturgiaan. Helsingin Sanomat puolestaan valmisti kiirastorstaina lukijoitaan pääsiäiseen tiedolla, että kirkkoon kuuluvien määrä pääkaupunkiseudulla putoaa kovaa vauhtia eikä kehitykselle ole tehtävissä mitään. Sitten kirkosta tykättäisiin. Ratzinger pohjustaa esitystään monipuolisesti Vanhan testamentin jumalanpalvelusmaailmasta ja teologiasta nousevilla ajatuksilla. Päältä katsoen suppeahko taskukirja on todellisuudessa syvällinen teologinen tutkimusmatka siihen, mistä kirkon liturgiassa pohjimmiltaan on kysymys: mitä liturgian osien taustalla on, mitä sen osat merkitsevät, miksi kirkko liturgiaa viettää. Lisää tiiliä ja laastia hänen liturgiseen rakennelmaansa saadaan tietenkin kristinuskon alkuvaiheiden ja vanhan kirkon ajan liturgisista voimannäytöistä ja kehityksistä. 224 sivua. Katolinen Tiedotuskeskus 2018. Pietarin istuimella istuu ajoittain sellaisia paaveja, jotka painivat myös teologeina kaikkein raskaimmassa sarjassa. Kun vain autan, palvelen, puhun oikein, miellytän ja tuunaan itseni sopivaksi, niin pakkohan sen on rakastua minuun! Paha vain, ettei rakkautta tässä maailmassa ikinä millään ansaita. Minusta nämä ongelman ratkaisut näyttävät samalta kuin jos onnettomasti rakastunut ihminen yrittäisi ansaita toisen rakkautta tekemällä kaikkensa. tykkäyksiä kirkolle FReIJa özcan Kirjoittaja ihmettelee ajankohtaisia teologisia asioita. Mitä tarkoittaa Heprea KOTIMAA | 2.5.2019 17. Pitäisi omaksua missionäärisempi asenne. Mitä liturgiseen tanssiin tulee, Ratzinger näyttää punaista valoa: ”Tanssi ei ole kristillisen liturgian ilmenemismuoto.” Jos vielä ihmisten tekemisille liturgiassa aplodeerataan, on ”liturgian olemus täysin kadotettu”. Pitäisi somettaa enemmän. Ratzingerin jo vuonna 2000 saksaksi julkaistu teos Liturgian henki – Johdatus liturgiaan julkaistiin suomeksi viime vuonna. K aikki tykkäävät Jeesuksesta. Välimerenmaiden ja Lähi-idän juutalaiset puhuivat enimmäkseen arameaa, kreikkaa ja eräitä muita kieliä. Muinaisheprea oli seemiläisten kielten joukossa yksi kanaanilaisista kielistä. Oivalsin tämän pääsiäisenä. Silti kaikki poikkeuksetta tykkäävät siitä, mitä hänen kerrotaan tehneen ja sanoneen. Ylen A-studiossa hyvinvointivalmentaja Kirsi Salo suomi pääsiäistä edeltävänä keskiviikkona kirkkoa siitä, ettei se tarjoa kokemuksia, vaan siellä pitää istua hiljaa ja uskoa, mitä joku sanoo. | kirja | | kolumni | Joseph Ratzinger (Benedictus XVI): Liturgian henki. Historia, kosmos, pyhät paikat, alttarin suunta, pyhä aika, musiikki, ristinmerkki ja ruumiinasennot analysoidaan monen muun asian ohella liturgian kannalta ja osana sitä. JussI Rytkönen ” Paha vain, ettei rakkautta tässä maailmassa ikinä millään ansaita. Hyvinvointia ja henkistä syvyyttä selvästi siis kaivataan, mutta kirkosta niitä ei enää löydetä. Moni ei tykkää. Tästä kertoi pääsiäisenä media
Vuorinen näkee, että Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on koossa ainekset toiseen uskonpuhdistukseen. – Valtakunnassa elämisen suurimpana esteenä on nykyinen ymmärryksemme kirkosta organisaationa ja instituutiona. Ajatus jokaisesta kristitystä Jumalan valtakunnan täysivaltaisena edustajana katosi kuitenkin kirkkolaitoksen myötä, ja Jumalan valtakunnan edustajiksi alettiin hahmottaa lähinnä papit, joiden ajateltiin myös edustavan korkeampaa hengellisyyttä. Vuorinen oli perustamassa Verkostoseurakuntaa Helsinkiin 2000-luvun alkupuolella. Hän puhuu isommasta ja väljemmästä hengellisesti dynaamisten ihmisten yhteenliittymästä eli näkymättömästä kirkosta. Vuorisen ajattelussa Jumalan valtakunnan etsiminen synnyttää yhteisöllisyyttä, joka saa samoin visioivia ihmisiä verkostoitumaan. Se on vapaasti luettavissa Vuorisen omakustanteena Kotimaan kirjahylly -palvelusta. Aiemmin Kotimaan kirjahyllyssä on ilmestynyt Ahti Hirvosen omakustanne Ajatuksia muutoksesta ja sen tarpeesta omassa – ja kirkon – elämässä. Tällä hetkellä hänelle ajankohtainen kysymys on Raamatun suhde luterilaiseen perinteeseen ja seurakuntien käytäntöihin. Kotimaa veloittaa kirjan taitosta maksun. Ongelmaksi tulee, että keskitytään enemmän rakenteeseen kuin kuuliaisuuteen ja oman Ihmisillä on unelma ja kaipuu yhteisöön, pohtii Hannu Vuorinen omakustannekirjassaan Uskon ydintä etsimässä. Kirkon sisälläkään ei aina ole avointa teologista keskustelua pappien kesken. Yhteisöstä tulee keskipiste, mutta sellainen elämä on rankkaa ja kuluttavaa. Hänen ihanteenaan on aidosti globaali yhteisö, jossa toimii kutsumuksensa löytäneitä ihmisiä. Linkki kirjaan löytyy jutusta. Sellaisena se oli ollut yhteiskuntaa muuttava voima, ja samalla liike, jota vainokaan ei pystynyt tukahduttamaan. OllI Seppälä kutsumuksen etsintään. Kirjoitukset voivat olla lajityypiltään tai teologisilta painotuksiltaan monenlaisia. Hän halusi vetää henkeä ja selkeyttää omia teologisia näkemyksiään. KOTIMAA | 2.5.2019 18. Viime kädessä liikaa, sillä hän paloi loppuun. Palvelu tarjoaa julkaisulle myös julkisuutta eli potentiaalisia lukijoita. Puhuessaan yhteisöstä Vuorinen ei tarkoita perinteistä pientä samanmielisten kuplaa. teologia | haastattelu | Hannu Vuorinen etsii kirjassaan hengellisyyttä, joka synnyttää tervettä elämää ja yhteisöllisyyttä. – Papin työssä ei oikein ehdi paneutua asioihin. Vuorisen pohdinnan lähtökohta on Jumalan valtakunta, johon ihmiset ovat kutsuttuja elämään ja toimimaan. Omakustannepalvelusta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: olli. Kirkko on vahva ja pitää myös herätysliikkeitä panttivankeinaan, sillä ne eivät uskalla toimia niin vapaasti kuin mieli ehkä tekisi. Vuorinen jätti Verkostoseurakunnan Helsingissä kymmenen vuotta sitten ja on nyt toiminut kansainvälisen työn pappina Tampereella. Lue Hannu Vuorisen Uskon ydintä etsimässä Kotimaa24:stä: kirjoita sivun hakukenttään Hannu Vuorisen nimi. Itse tulin omille äärirajoilleni. lainaus kirjasta: ”Kirkko oli alun perin ollut ei-hierarkkinen liike, jossa jokainen kristitty oli Kristuksen läsnäolon kantaja ja Kristuksen seuraaja. Sen opetus Vuorisen kannalta on kaksijakoinen. – Ihmisillä on unelma ja kaipuu yhteisöön. Heillä on samansuuntainen kaipaus siihen, mitä tarkoittaa kristittynä eläminen ja kutsumuksen etsiminen. H annu Vuorinen jäi vuorotteluvapaalle viime vuonna luterilaisen seurakunnan papin tehtävistä Tampereella. – Myönnän nyt, että Verkosto oli unelma, mutta minulla ei ollut kapasiteettia hoitaa kaikkea, mitä siihen liittyi. Julkaisujen pituus on 30–60 sivua. Samalla kun kristinuskosta tuli valtionuskonto, uskonyhteys rikkaiden ja köyhien kristittyjen välillä käytännössä katosi.” Kotimaan kirjahylly Kotimaan kirjahyllyn ajatuksena on tarjota väylä omakustanteille, joissa esitetään näkökulmia kirkon uudistamiseksi ja parhaaksi. – Sen seurauksena emme pitäisi ihmisiä rakenteiden ylläpitäjinä, vaan vapauttaisimme heidät kokonaisvaltaisesti kyselemään JumaKadonnutta valtakuntaa etsimässä lan edessä, miten toimia yhteiskunnassa ja kasvaa toisten ihmisten palvelijana. Tällä hetkellä hän asuu Espoossa. Pohdinnan tuloksena syntyi pamfletti Uskon ydintä etsimässä. seppala@kotimaa.fi. | Kuva: Olli Seppälä Kirjassaan Vuorinen yrittää pohtia tietä eteenpäin. Toisaalta se toteutti niitä ihanteita, joiden varassa pienyhteisöjä alettiin luoda, mutta toisaalta se vaati Vuoriselta paljon
Keskustelussa todettiin, että erimielisyyksistä on jaksettava keskustella. – Edes Raamattuopistossa me kaikki emme ajattele samoin. Vaikeuksiin joudutaan, kun joku yksittäinen teema nousee lööppijulkisuuteen. O n tärkeää kertoa nuorille, miksi jostakin asiasta opetetaan seurakunnassa tai herätysliikkeessä tietyllä tavalla, sanoo Espoon seurakuntien kasvatuksen pappi Johanna Hirsto. Alueella vaikutti suuntaus, jossa pasianssin pelaamista tietokoneella pidettiin saatanallisena ja vääränlaiset äänilevyt piti polttaa. Minulle on sanottu aika suoraan, että teette hirveää työtä, vaikka sanoja ei ole nähnyt, mitä oikeasti teemme nuorten kanssa. Kokkosen mukaan herätysliikkeillä on taitavia ja sitoutuneita nuorisotyöntekijöitä. Suvi Korhonen Herättäjäyhdistyksestä totesi, että kaikesta pitää kyllä keskustella, mutta se ei voi olla mielipideasia, että henK L A A R A X L Koot: 37-43 Värit: punainen, valkokulta, kultaoranssi, musta 129€ U U N O X L Koot: 40-45 Värit: sininen, ruskea, musta 145€ Suomen suurin mallisto Sievi-kenkiä www.sievishop.fi Simonkatu 12, Helsinki | Kauppakeskus Itis, Helsinki Kauppakeskus Jumbo, Vantaa | Yliopistonkatu 24, Turku Ideapark, Lempäälä | Koskikeskus, Tampere | Kantolantie 8, Sievi Pakkahuoneenkatu 9, Oulu | Merihelmi, Kuivaniemi | Rinteenkulma, Rovaniemi P O L K U Koot: 35-43 Värit: oranssikulta, punainen Koot: 35-48 Värit: sininen, musta 159€ KOTIMAA | 2.5.2019 19. – On reilua, että nuoret saavat tietää, mistä teologisesta taustasta mikäkin eettinen opetus nousee. Pitää ottaa vakavasti, miten ihminen jaksaa ja mitä hän tuntee. Keskinäinen kunnioitus on olemassa. Kirkkohallituksessa nousi ajatus, että herätysliikkeiden nuorisotyön edustajia voisi kutsua pohtimaan asioita kasvokkain. Monimutkaiset asiat yksinkertaistetaan tavalla, josta seuraa kirkon kasvatusja perheasioiden johtajan Jarmo Kokkosen mukaan pahimmillaan hallaa kaikille. Lisäksi on kasvanut ymmärrys siitä, että erimielisyyksistä huolimatta kaikki haluavat nuorille hyvää ja rakastavat kirkkoa. Jännitteet tunnistetaan ja tunnustetaan. – Ihminen on aina systeemiä tärkeämpi. Hän kertoi omasta seurakuntanuoruudestaan Seinäjoella. Nuorisotyön ammattilaiset yleensä pystyvätkin ymmärtämään toistensa erilaisia näkökulmia. Hän oli yksi alustajista Kirkkohallituksen järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa eri herätysliikkeiden edustajat puhuivat nuorisotyöstä. | Kuva: Emilia Karhu gellisen yhteisön on oltava nuorelle turvallinen ja syrjinnästä vapaa. | herätysliikkeiden nuorisotyö | Kirkkohallitus kutsui herätysliikkeiden nuorisotyöstä vastaavat koolle. Näin heille ei tule käsitystä, että olisi olemassa vain yksi kanta tiettyihin kysymyksiin, Hirsto sanoi. – Olen kuitenkin joutunut välillä kysymään, luotetaanko meihin ja halutaanko meitä enää kirkkoon. Hän kuitenPaneelikeskusteluun ja alustuksiin osallistuivat Aulikki Mäkinen (vas), Suvi Korhonen, Jarmo Kokkonen, Erne Hakala, Juha Heinonen, Jari Pulkkinen, Tiina Karlsson ja Johanna Hirsto. – Tässä riittää tekemistä seurakunnissa ja herätysliikkeissä. Samansuuntainen viesti oli Sleyn Juha Heinosella. – Myöhemmin ymmärsin, että se ei ollut ihan perusmeininkiä. Meidän ei pitäisi kuvitella tietävämme, mitä joku toinen ajattelee, ennen kuin olemme istuneet alas ja keskustelleet. Toimittajien ja median kuluttajien uskontolukutaito on usein heikko. Karlsson iloitsee, että herätysliikkeiden välinen kilpailu nuorisErimielisyyksistä on jaksettava keskustella ta on vähentynyt. Opasta tekemässä ollut Suomen Raamattuopiston nuorisotyön johtaja Tiina Karlsson painotti, ettei ole olemassa yhtä herätysliikkeiden näkökulmaa. EMiliA KArHu kin peräänkuuluttaa, että nuorten yhteisöjen on oltava nuorille aina turvallisia kaikilla tasoilla. Viime syksynä laajaa keskustelua herätti muutaman herätysliikkeen julkaisema nuorille suunnattu seksuaaliopas Kutsuvat sitä rakkaudeksi
Pisimmän jakson hän toimi rippikoulupappina Tapiolassa. Tilinpäätökseen liittyvät asiakirjat ovat osakkeenomistajien nähtävissä yhtiön toimitiloissa viikkoa ennen yhtiökokousta. tiedoksi Koulutusta | kuolleet | Seppo Holm Espoon Tapiolan seurakunnan kappalaisen Seppo Holmin elämä päättyi 29.9.2018. Helsingissä 29. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäviksi määrätyt asiat. Seppo Holm oli innostunut jumalanpalveluselämästä ja sen kehittämisestä. Vuosien ajan hän järjesti seurakuntaretken herättäjäjuhlille ja kantoi vastuuta toiminnasta Espoossa. PeKKa Kiviranta Kirjoittaja on Sepon työtoveri Tapiolan seurakunnassa. maaliskuuta 2019 Kotimaa Oy:n hallitus Tilaa Askel itsellesi tai lahjaksi. Kokouksia KOKOUSKUTSU Kotimaa Oy:n hallitus kutsuu osakkeenomistajat VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN joka pidetään torstaina 23.5.2019 klo 13.00 yhtiön toimi tiloissa, osoitteessa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki. Myös teologinen kirjallisuus oli hänelle tärkeää. Vielä pari viikkoa ennen kuolemaansa Seppo puhui Herättäjän seuroissa Tapiolan kirkolla. Tätä aikaa hän mielellään muisteli vielä vuosien jälkeen. 1990-luvun lopulla hän toimi pari vuotta Ruotsissa Strängnäsin hiippakunnassa. Herännäisyys oli Sepolle läheinen. Espoon seurakuntayhtymän JUKO:n pääluottamusmiehenä hän oli vuosina 2004–2009 ja AKI:n valtuuston jäsenenä ja varajäsenenä 2010–2017. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi Uusi on ilmestynyt! KOTIMAA | 2.5.2019 20. Oltuaan lyhyen aikaa Helsingin Vartiokylän seurakunnassa hän siirtyi Espoon Tapiolan seurakuntaan, jossa hän palveli eläkkeelle siirtymiseensä asti keväällä 2017. Papiksi Seppo Holm vihittiin keväällä 1989. Sama kiinnostus jatkui työuran aikana. Jo opiskeluaikanaan hän oli kiinnostunut järjestötyöstä ja osallistui aktiivisesti Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen TYT:n toimintaan. Asiakirjoista osakkeenomistajat voivat saada etukäteen jäljennökset tilaamalla ne yhtiöltä. Hän oli syntynyt Riihimäellä 3.4.1957. Osallistumisesta varsinaiseen yhtiökokoukseen on ilmoitettava yhtiölle kirjeitse edellä mainittuun osoitteeseen, puhelimitse numeroon 040 737 4722 tai sähköpostilla osoitteeseen irja.karppinen@kotimaa.fi, viimeistään perjantaina 17.5.2019 klo 16.00 mennessä. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Jyväskylästä Tikkakosken lukiosta