50 N:o 2/26 | 4. helmikuuta 2026 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi KOT_260204_01.indd 1 KOT_260204_01.indd 1 29.1.2026 15.13.53 29.1.2026 15.13.53. 11 Vastalääke kyynisyydelle Ex-rikostutkija ja pappi Kalle Mäenpää oppi pimeyden keskellä, että jokaisessa ihmisessä on kätkettynä myös kauneus ja pyhyys
22 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. Sieltä nousevat ne arvot, jotka korostavat ihmisoikeuksia ja rauhaa. Sääntöpohjaiseen järjestykseen luottanut Eurooppa on juuriltaan vahvasti kristillinen. Lopulta ne häviävät aina ihmisen taipumukselle kulkea omia teitään. Sacrum 38,90 (41,90) Lars Aejmelaeus Ei yli sen mikä on kirjoitettu Eksegetiikan emeritusprofessorin painava puheenvuoro ajankohtaiseen raamattukeskusteluun on samalla elämäkerrallinen teos, joka kuvaa kirjoittajan ajattelun ja uskon kehittymistä. Sääntöjä on noudatettu silloin, kun se on suurvalloille sopinut. Sen sijaan meiltä usein unohtuu kristinuskon pyhän kirjan syvin ymmärrys ihmisestä: Säännöt hillitsevät ihmisluontoa vain tiettyyn rajaan saakka. 040 735 2096 Vahvat uutuuskirjat Katri Suhonen (toim.) Saavutettava Jumala Vammaisuuden teologia ja yhdenvertaisuus kirkossa Teos pohtii tuoreesti ja rohkeasti vammaisuutta kristillisestä ihmiskäsityksestä käsin ja tarjoaa myös konkreettisia ehdotuksia yhdenvertaisuuden lisäämiseksi kirkossa. Kirja avaa kohta kohdalta uskontunnustuksen merkitystä moniarvoisessa ja sekulaarissa maailmassa. pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n KOT_260204_03.indd 3 KOT_260204_03.indd 3 27.1.2026 17.04.55 27.1.2026 17.04.55. Jostain pitäisi nyt löytyä ne filosofit, uskontojohtajat, poliitikot ja innovaattorit, jotka nostaisivat meidät uuteen ja innostavaan kukoistuskauteen. Herääminen ruususen unesta Yhdysvaltain turvalliseksi luullusta suojasta omaan vastuuseen ja toimintaan on kovaa. Gaudeamus 28,80 (32,00) Katriina Huttunen & Mari Pulkkinen 100 kertaa parempi suru Opas surevan ymmärtämiseen Helposti lähestyttävä opas surevan kohtaamiseen ja myötäelämiseen tämän rinnalla puolustaa jokaisen oikeutta surra omalla tavallaan ja ravistelee pinttyneimpiä fraaseja sekä tyhjiä toivotuksia. Kumpikaan ei toimi ilman toista. Olisiko aika sääntöpohjaisuuden haikailun sijaan olla armollisia toisillemme. Sitä tarvittaisiin kipeästi, jotta polarisoituva ihmiskunta löytäisi siltoja takaisin toistensa luokse repivien mielipiteiden kurimuksessa. Näitähän kirkossakin on kovin arvostettu. Maailmanpolitiikkaa armo ei yhtäkkiä ratko, mutta ruohonjuuritasolla viljeltynä se tuottaisi lisääntyvää rauhaa ja merkitystä. Kristinuskon ajattelun ytimessä on vastakohtainen pari laki ja armo. Väyläkirjat 22,90 (25,00) Sara Saarela Eevasta Juniaan Historiaa, teologiaa ja kielitiedettä yhdistelevä teos avaa Raamatun keskeisten naishahmojen elämää ja kiisteltyjen naisia koskevien jakeiden taustaa tuoreella ja helposti lähestyttävällä tavalla. Nyt havahdutaan kuitenkin kysymykseen, onko sääntöperusteista maailmanjärjestystä todellisuudessa koskaan ollutkaan muuten kuin eurooppalaisten mielissä. Käytännössä Euroopan valtioiden on nyt joko haettava yhteistä vahvuutta ja merkityksellisyyttä tai alistuttava olemaan merkityksetön maailmankolkka, jolla oli aikanaan kunniakas historia ja suuri sivistyspohja. Väyläkirjat 24,90 (27,00) Aku Visala Masennuksen filosofia Viisas ja rohkea teos auttaa ymmärtämään psyykkisen kivun kokemuksia sekä kannustaa pohtimaan, mitä masennus ja sen hälyttävä yleistyminen viestivät elämästämme ja yhteiskunnastamme. Aikamedia 23,90 (26,00) KOT_260204_02.indd 2 KOT_260204_02.indd 2 29.1.2026 15.15.44 29.1.2026 15.15.44 3 Sääntö ilman armoa ei pidä ihmistä kurissa Y hdysvaltain arvaamattomalta vaikuttavaa ja uhkaavaa toimintaa pidetään kuoliniskuna länsimaiden maailmansotien jälkeen ajamalle sääntöperusteiselle maailmanjärjestykselle ja sitä valvoville kansainvälisille järjestöille. Docendo 28,90 Veli-Matti Kärkkäinen Minä uskon Auta minua epäuskossani! Mihin kaikkeen uskomme, kun lausumme Apostolisen uskontunnustuksen yhdessä seurakunnan kanssa. Kun maailmanpolitiikka vääjäämättä polarisoituu Yhdysvaltain ja Kiinan välille ja painopiste siirtyy Tyynellemerelle ja arktiselle alueelle, eurooppalaisille nykytilanne tietää syvää itsetutkistelun paikkaa. Jälkimmäistä, armollisuutta, maailmasta tuntuu pitkään puuttuneen
Jälkimmäistä, armollisuutta, maailmasta tuntuu pitkään puuttuneen. pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n KOT_260204_03.indd 3 KOT_260204_03.indd 3 27.1.2026 17.04.55 27.1.2026 17.04.55. Kun maailmanpolitiikka vääjäämättä polarisoituu Yhdysvaltain ja Kiinan välille ja painopiste siirtyy Tyynellemerelle ja arktiselle alueelle, eurooppalaisille nykytilanne tietää syvää itsetutkistelun paikkaa. Sääntöpohjaiseen järjestykseen luottanut Eurooppa on juuriltaan vahvasti kristillinen. Kristinuskon ajattelun ytimessä on vastakohtainen pari laki ja armo. Lopulta ne häviävät aina ihmisen taipumukselle kulkea omia teitään. Olisiko aika sääntöpohjaisuuden haikailun sijaan olla armollisia toisillemme. Näitähän kirkossakin on kovin arvostettu. Käytännössä Euroopan valtioiden on nyt joko haettava yhteistä vahvuutta ja merkityksellisyyttä tai alistuttava olemaan merkityksetön maailmankolkka, jolla oli aikanaan kunniakas historia ja suuri sivistyspohja. Nyt havahdutaan kuitenkin kysymykseen, onko sääntöperusteista maailmanjärjestystä todellisuudessa koskaan ollutkaan muuten kuin eurooppalaisten mielissä. Sitä tarvittaisiin kipeästi, jotta polarisoituva ihmiskunta löytäisi siltoja takaisin toistensa luokse repivien mielipiteiden kurimuksessa. Sääntöjä on noudatettu silloin, kun se on suurvalloille sopinut. Herääminen ruususen unesta Yhdysvaltain turvalliseksi luullusta suojasta omaan vastuuseen ja toimintaan on kovaa. Sieltä nousevat ne arvot, jotka korostavat ihmisoikeuksia ja rauhaa. Jostain pitäisi nyt löytyä ne filosofit, uskontojohtajat, poliitikot ja innovaattorit, jotka nostaisivat meidät uuteen ja innostavaan kukoistuskauteen. Kumpikaan ei toimi ilman toista. Sen sijaan meiltä usein unohtuu kristinuskon pyhän kirjan syvin ymmärrys ihmisestä: Säännöt hillitsevät ihmisluontoa vain tiettyyn rajaan saakka. 33 Sääntö ilman armoa ei pidä ihmistä kurissa Y hdysvaltain arvaamattomalta vaikuttavaa ja uhkaavaa toimintaa pidetään kuoliniskuna länsimaiden maailmansotien jälkeen ajamalle sääntöperusteiselle maailmanjärjestykselle ja sitä valvoville kansainvälisille järjestöille. Maailmanpolitiikkaa armo ei yhtäkkiä ratko, mutta ruohonjuuritasolla viljeltynä se tuottaisi lisääntyvää rauhaa ja merkitystä
2/26 |K uv a: Jes per i Vir tan en 36 Tekoäly kehittyy nopeasti. Tekoälytytkijat vastaavat. 44 sisällys 2/26 Tässä numerossa Uutiset 6 Vaikuttamistoiminta nousee Kirkkohallituksen keskiöön 8 Ilmari Käihkö: ”Ukrainan sodan rauhasta tuskin tulee oikeudenmukaista” 10 Polttohautaukset käyttöön sata vuotta sitten 12 Näkökulma: Sääntöpohjaisen maailman harha 14 Lähetystyö on aina pyrkinyt muuttamaan haitallisia kulttuurisia käytäntöjä 18 Linda Jakobson: Pelon ilmapiiri leviää Yhdysvalloissa 22 Leskien klubissa unelmoitiin tulevasta 24 Leskioratorio kertoo tyhjyydestä mutta samalla myös toivosta 25 Näkökulma: Kuljetaan yhdessä – mielellään myös jo tässä ajassa Teologia 30 Vapaan tahdon varassa. KOT_260204_04.indd 4 KOT_260204_04.indd 4 27.1.2026 16.44.59 27.1.2026 16.44.59. 50 Sama kaipuu rosvolla, poliisilla ja papilla 56 Propaganda sävytti myös vähäistä uskontoon liittyvää kirjoittelua sisällissodan aikana Kulttuuri 44 Mikko Kuustonen on kiitollinen ja huvittunut 46 Käsityöläinen antaa metallitaiteelle sielun 49 Kolumni: Virgo lactans Pyhä 60 Luomakunta: Sielu loukussa 62 Koko luomakunta on yhtä 65 Hartaus: Maailma ei jakaudu vain hyviin ihmisiin ja kuolonsyöjiin 66 Ensi pyhänä 70 Kirkon tekijät: Tuntematon arkkitehti 78 Ohjelmaopas 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Vappu Taipale. 32 Kuinka herätyksen tuulet puhalsivat 33 Sinimustat papit 35 Kolumni: Vakaumustesti Isoja ajatuksia 36 Työn loppu. Mitä ihmiselle jää, jos koneet ajattelevat, oppivat ja tekevät päätöksiä puolestamme
8–16) Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Sitten hämmästymme ja järkytymme, kun huomaamme, ettei niin olekaan. Kävimme Tikkakoskella patikoimassa papin kanssa ja kerromme muun muassa metsien hakkuiden, ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun yhteensovittamisesta. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi artikkelitoimittaja: Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus tuhat merkkiä taivaasta PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi toimittaja: Seppo Kemppainen seppo.kemppainen@kotimaa.fi Seuraava Kotimaa ilmestyy 4.3. Sehän kertoo Jumalasta, joka loi ensin ihmisen ja valitsi sitten itselleen pienen kansan luotsatakseen sitä haluamaansa kohtaan ja historiaan maailman kartalla. Hyvä ihminen ei erehdy. Päinvastoin, hän näyttää halunneen itselleen vaikeuksia ja haasteita. Sellaista Jumala ilmeisesti rakastaa. Ekoteologiasta hengellinen ajattelija -palstalla kertoo Ylöjärven seurakunnan kappalainen Jyrki Koivisto. Hyvä ihminen erehtyy ja sortuu virheisiin. Tekoälytytkijat vastaavat. Ei siis pidä odottaa itseltään ja toisilta liikaa vaan on koitettava olla armollinen ihan niin kuin Jumalakin on. Mitä ihmiselle jää, jos koneet ajattelevat, oppivat ja tekevät päätöksiä puolestamme. Maaliskuun Kotimaassa mennään metsään. Hänen mielestään seurakunnat voisivat olla vahvemmin suunnannäyttäjiä metsien suojelussa – esimerkiksi niin, että seurakunnat turvaisivat luonnon monimuotoisuutta yhä enemmän omistamissaan metsissä. 2/26 |K uv a: Jes per i Vir tan en 36 Tekoäly kehittyy nopeasti. Eikä hän luonut tai valinnut täydellisyyttä. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 040 546 32 45 (ark. Eikä niin koskaan ole. KOT_260204_04.indd 4 KOT_260204_04.indd 4 27.1.2026 16.44.59 27.1.2026 16.44.59 5 Kärsimys tekee nöyräksi. 32 Kuinka herätyksen tuulet puhalsivat 33 Sinimustat papit 35 Kolumni: Vakaumustesti Isoja ajatuksia 36 Työn loppu. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Pyhyys on täydellisyyttä. FREIJA ÖZCAN Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Kärsimys tuottaa selviytymiskykyä. Joskus ihmettelen, miten huonosti me kristityt tunnemme pyhää kirjaamme. |K uv a: Vir pi kir ves -To rv in en KOT_260204_04.indd 5 KOT_260204_04.indd 5 27.1.2026 16.45.45 27.1.2026 16.45.45. 5 4 sisällys 2/26 Tässä numerossa Uutiset 6 Vaikuttamistoiminta nousee Kirkkohallituksen keskiöön 8 Ilmari Käihkö: ”Ukrainan sodan rauhasta tuskin tulee oikeudenmukaista” 10 Polttohautaukset käyttöön sata vuotta sitten 12 Näkökulma: Sääntöpohjaisen maailman harha 14 Lähetystyö on aina pyrkinyt muuttamaan haitallisia kulttuurisia käytäntöjä 18 Linda Jakobson: Pelon ilmapiiri leviää Yhdysvalloissa 22 Leskien klubissa unelmoitiin tulevasta 24 Leskioratorio kertoo tyhjyydestä mutta samalla myös toivosta 25 Näkökulma: Kuljetaan yhdessä – mielellään myös jo tässä ajassa Teologia 30 Vapaan tahdon varassa. 50 Sama kaipuu rosvolla, poliisilla ja papilla 56 Propaganda sävytti myös vähäistä uskontoon liittyvää kirjoittelua sisällissodan aikana Kulttuuri 44 Mikko Kuustonen on kiitollinen ja huvittunut 46 Käsityöläinen antaa metallitaiteelle sielun 49 Kolumni: Virgo lactans Pyhä 60 Luomakunta: Sielu loukussa 62 Koko luomakunta on yhtä 65 Hartaus: Maailma ei jakaudu vain hyviin ihmisiin ja kuolonsyöjiin 66 Ensi pyhänä 70 Kirkon tekijät: Tuntematon arkkitehti 78 Ohjelmaopas 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Vappu Taipale. Niinhän me usein luulemme. Pyhän kirjan kertomus ihmisestä on yhtä itsepäisyyttä, itsekkyyttä, ymmärtämättömyyttä ja erehdyksiä. Vain Jumala on täydellinen ja armollisesti peittää pyhän varjonsa alle ihmisen epätäydellisyyden. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Pyhyys on epätäydellisyyttä
66 Krematoriot Suomessa 37 941 vainajaa tuhkattiin vuonna 2024 Suomessa on 23 krematoriota Koonnut: Seppo Kemppainen Lähde: Suomen Hautaustoiminnan Keskusliitto, Tilastokeskus Helsinki 88 % Esimerkkejä tuhkausten osuudesta: Kuolleista tuhkattiin 65,1 % ”Tuhkaus on maankäytön kannalta arkkuhautausta ympäristöystävällisempi hautausmuoto”, todetaan kirkon ympäristödiplomin käsikirjassa. Loput 19 henkilötyövuotta vähennetään muilla järjestelyillä, kuten tehtävämuutosten, vakanssien täyttämättä jättämisten, eläköitymisjärjestelyjen, osa-aikaistamisten ja määräaikaistamisten kautta. – Emme ole tässä valmiita vaan tämä on nyt matka, jota lähdemme tekemään, Pesonen toteaa. Irtisanottavia on kuitenkin vähemmän kuin odotettiin. Valmiita ei vielä olla. Kirkkohallituksesta vähennetään kaikkiaan 31,6 henkilötyövuotta vuoden 2027 alkuun mennessä. Toisaalta hän toteaa olevansa helpottunut siitä, että pitkä prosessi on ohi ja nyt päästään ratkaisuihin. Kirkkohallituksessa on käyty jokaisen työntekijän kanssa uudelleensijoittamistai irtisanomiskeskustelut. Henkilötason päätökset tehtiin tämän lehden painoon menon jälkeen Kirkkohallituksen virastokollegiossa 30.1. Jatkossa Kirkkohallitus keskittyy kirkollisen elämän kehittämisen sijaan päätehtäväänsä eli kirkon päätöksenteon tukemiseen. Se on iso asia, Pesonen sanoo. Neuvotteluilla tavoiteltiin kolmen miljoonan euron säästöä. Toiseksi merkittäväksi tehtäväksi nousee vaikuttamistoiminta. Halutaan, että se on tehokkaampaa, Pesonen sanoo. uutiskatsaus Vaikuttamistoiminta nousee Kirkkohallituksen keskiöön K irkkohallituksen yhteistoimintamenettely on saatu päätökseen Kirkkohallituksen virastokollegion päätöksellä. Tästä 12,6 henkilötyövuotta toteutuu irtisanomisten kautta. Toisaalta kyse on arvovaikuttamisesta ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta. Toisaalta on kyse kirkon edunvalvonnasta yhteiskunnassa, joka on esimerkiksi poliittisiin päätöksentekijöihin vaikuttamista kirkon toimintaedellytysten turvaamiseksi. FREIJA ÖZCAN Vaikuttamistoiminta on kansliapäällikön mukaan matka, jolle Kirkkohallitus nyt lähtee. Työntekijöiden puolelta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry puolestaan on ilmaissut pettymyksensä neuvottelutulokseen. Yhteistoimintaneuvottelujen osana neuvoteltiin myös organisaatiorakenteen muutoksista sekä näiden mukanaan tuomasta henkilötason vastuualueiden muutoksista. Pesonen painottaa, että vaikuttamisessa pitää erottaa kaksi asiaa. – Mutta on se merkittävä määrä. Kirkkohallituksen tiedotteessa kerrotaan, että neuvotteluilla pyrittiin löytämään ratkaisu, jolla olisi pienin mahdollinen henkilöstövaikutus. Kansliapäällikkö Niilo Pesonen kuvaa tunnelmia Kirkkohallituksessa jännittyneeksi pitkän muutosprosessin konkretisoituessa. Neuvottelujen piirissä oli 186 Kirkkohallituksen työntekijää. – Vaikuttamistoiminta halutaan vahvemmin yhteisesti ohjattavaksi asiaksi Kirkkohallituksen sisällä ja laajemminkin kokonaiskirkossa. Siihen ohjataan resursseja. | Kuva: Olli Seppälä Lahti 86 % Turku 87 % Tampere 86 % Oulu 58 % Rovaniemi 56 % KOT_260204_06.indd 6 KOT_260204_06.indd 6 28.1.2026 7.38.31 28.1.2026 7.38.31
Päätöksistä voi lukea Kotimaa.fi:stä. Tienhaara aloitti viime syksynä Kansanlähetyksen Uudenmaan piirijohtajana ja on aiemmin työskennellyt Sleyn palveluksessa, mutta ei ollut työsuhteessa kumpaankaan vihkimyksen aikaan. – Emme ole tässä valmiita vaan tämä on nyt matka, jota lähdemme tekemään, Pesonen toteaa. FREIJA ÖZCAN Vaikuttamistoiminta on kansliapäällikön mukaan matka, jolle Kirkkohallitus nyt lähtee. Työntekijöiden puolelta Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry puolestaan on ilmaissut pettymyksensä neuvottelutulokseen. Saharan eteläpuolinen Afrikka on raportin mukaan vainon laajimpia alueita: Nigeriassa surmattiin valtaosa kaikista tapetuista kristityistä. Kansanlähetyksen mukaan järjestö ei ollut aktiivinen vihkimyksessä, ja Sleyn mukaan asia tuli sille yllätyksenä. Tästä 12,6 henkilötyövuotta toteutuu irtisanomisten kautta. Vakavaa vainoa ja syrjintää kokee noin 388 miljoonaa kristittyä. Henkilötason päätökset tehtiin tämän lehden painoon menon jälkeen Kirkkohallituksen virastokollegiossa 30.1. Pyhärannan seurakunnan kirkkovaltuusto on tehnyt aloitteen seurakunnan liittämisestä Rauman seurakuntaan. Irtisanottavia on kuitenkin vähemmän kuin odotettiin. Seurakuntien kirkkovaltuustot käsittelevät liitossopimusta helmikuun alussa. Pesonen painottaa, että vaikuttamisessa pitää erottaa kaksi asiaa. Tarjanteen seurakunta on muodostettu liittämällä Ruoveden seurakunta Virtain seurakuntaan. Salon seudun liitosneuvottelut koskevat Paimion, Liedon, Loimaan, Someron ja Pöytyän seurakuntien liittämistä Saloon. Osa seurakunnista on valmis hyväksymään sopimuksen, mutta esille nousi myös neljän seurakunnan liitosmahdollisuus. Kansliapäällikkö Niilo Pesonen kuvaa tunnelmia Kirkkohallituksessa jännittyneeksi pitkän muutosprosessin konkretisoituessa. Kirkkohallituksesta vähennetään kaikkiaan 31,6 henkilötyövuotta vuoden 2027 alkuun mennessä. Raportti nostaa esiin myös valvonnan ja sääntelyn lisääntymisen kristittyjen painostuskeinoina eri puolilla maailmaa. Piispainkokouksen esityksen mukaan järjestöt kuitenkin laiminlöivät velvollisuutensa varmistaa, että niiden tilaisuuksissa papillisissa tehtävissä toimiva henkilö tuntee kirkon säädökset. Loput 19 henkilötyövuotta vähennetään muilla järjestelyillä, kuten tehtävämuutosten, vakanssien täyttämättä jättämisten, eläköitymisjärjestelyjen, osa-aikaistamisten ja määräaikaistamisten kautta. – Mutta on se merkittävä määrä. Järjestöiltä pyydettiin lisäselvityksiä sen jälkeen, kun piispainkokouksen tietoon tuli Kristian Tienhaaran pappisvihkimys Kenian luterilaisessa kirkossa. Siihen ohjataan resursseja. | Kuva: Olli Seppälä Lahti 86 % Turku 87 % Tampere 86 % Oulu 58 % Rovaniemi 56 % KOT_260204_06.indd 6 KOT_260204_06.indd 6 28.1.2026 7.38.31 28.1.2026 7.38.31 7 Uusi vuosi toi useita seurakuntajaon muutoksia Vuoden vaihteessa aloitti kaksi uutta seurakuntaa. Halutaan, että se on tehokkaampaa, Pesonen sanoo. Toiseksi merkittäväksi tehtäväksi nousee vaikuttamistoiminta. KOT_260204_06.indd 7 KOT_260204_06.indd 7 28.1.2026 7.38.31 28.1.2026 7.38.31. Toisaalta kyse on arvovaikuttamisesta ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta. Vainon pahimmat maat ovat Pohjois-Korea, Somalia ja Jemen, mutta Syyria nousi nyt kuudenneksi Assadin hallinnon kaatumisen ja jihadistiryhmien vallankaappauksen seurauksena. 7 6 Krematoriot Suomessa 37 941 vainajaa tuhkattiin vuonna 2024 Suomessa on 23 krematoriota Koonnut: Seppo Kemppainen Lähde: Suomen Hautaustoiminnan Keskusliitto, Tilastokeskus Helsinki 88 % Esimerkkejä tuhkausten osuudesta: Kuolleista tuhkattiin 65,1 % ”Tuhkaus on maankäytön kannalta arkkuhautausta ympäristöystävällisempi hautausmuoto”, todetaan kirkon ympäristödiplomin käsikirjassa. Kirkkohallituksen tiedotteessa kerrotaan, että neuvotteluilla pyrittiin löytämään ratkaisu, jolla olisi pienin mahdollinen henkilöstövaikutus. Kirkkohallituksessa on käyty jokaisen työntekijän kanssa uudelleensijoittamistai irtisanomiskeskustelut. Neuvotteluilla tavoiteltiin kolmen miljoonan euron säästöä. Piispainkokouksessa oli esillä myös lähetystyön kokonaisarviointi. Toisaalta on kyse kirkon edunvalvonnasta yhteiskunnassa, joka on esimerkiksi poliittisiin päätöksentekijöihin vaikuttamista kirkon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tuomiokapitulin aloitteesta on ollut esillä Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin seurakuntien liittäminen yhteen. uutiskatsaus Vaikuttamistoiminta nousee Kirkkohallituksen keskiöön K irkkohallituksen yhteistoimintamenettely on saatu päätökseen Kirkkohallituksen virastokollegion päätöksellä. Varsinkin Lounaisessa-Suomessa on käynnissä useita seurakuntien liitoshankkeita. Naantalin seurakunta on tehnyt aloitteen seurakuntayhtymän purkamisesta ja Merimaskun ja Rymättylän seurakuntien liittämisestä Naantaliin. Raportointijaksolla 2024–2025 tapettiin uskonsa vuoksi 4 849 kristittyä, ja erityisesti väkivalta on lisääntynyt Lähi-idässä sekä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. KOONNUT | NOORA WIKMAN Järjestö: Kristittyjen vaino maailmalla on laajentunut ja voimistunut Kansainvälisen Open Doors -järjestön World Watch List 2026 -raportin mukaan kristittyihin kohdistuva vaino on maailmassa sekä laajentunut että voimistunut. Valmiita ei vielä olla. Kirkkoneuvostojen käsittelyssä liitossopimus sai ristiriitaisen vastaanoton. Kotimaa seuraa seurakuntien päätöksentekoa Kotimaa.fi:ssä. Yhteistoimintaneuvottelujen osana neuvoteltiin myös organisaatiorakenteen muutoksista sekä näiden mukanaan tuomasta henkilötason vastuualueiden muutoksista. – Vaikuttamistoiminta halutaan vahvemmin yhteisesti ohjattavaksi asiaksi Kirkkohallituksen sisällä ja laajemminkin kokonaiskirkossa. Kansanlähetys ja Sley laiminlöivät velvollisuuksiaan mutta eivät ole rikkoneet perussopimusta Piispainkokous käsitteli kuun vaihteessa kirkon lähetysjärjestöjen Sleyn ja Kansanlähetyksen ohjauskeskustelumuistioita ja niihin liittyvää jatkovalmistelua. Jatkossa Kirkkohallitus keskittyy kirkollisen elämän kehittämisen sijaan päätehtäväänsä eli kirkon päätöksenteon tukemiseen. Se on iso asia, Pesonen sanoo. Jokiläänin seurakuntaan kuuluvat aikaisemmat Jokioisten, Ypäjän ja Humppilan seurakunnat. Toisaalta hän toteaa olevansa helpottunut siitä, että pitkä prosessi on ohi ja nyt päästään ratkaisuihin. Neuvottelujen piirissä oli 186 Kirkkohallituksen työntekijää
Venäjän on kuitenkin vaikea salassa koota suurempaa panssaroitua joukko-osastoa tekemään läpimurtoa. – Ei kukaan osaa sanoa, koska tulitauko tai rauha tulevat. 1 Mikä on tällä hetkellä tilanne Ukrainan rintamilla. Rauhasta tuskin tulee oikeudenmukaista. – Taloudelliset ja teolliset realiteetit ovat pitkittyneissä sodissa usein ratkaiseva asia. Eurooppa on nähnyt tämän sodan eräänlaisena tulppana. Samalla Ukrainan tukeminen on tietysti myös moraalisesti oikein. Valitettavasti Venäjä on se, joka hyökkää. 4 Mitä rauha Ukrainassa merkitsee Euroopan turvallisuudelle. 3 Koska Ukrainaan voidaan saada tulitauko ja lopulta rauha. Eteneminen on hidasta, mutta sitä on myös vaikea pysäyttää. Ukrainan suurena haasteena on huomattava miehistöpula. Tämä on Ukrainan tukijoille yksi raadollinenkin syy auttaa sitä. Vastustajaa kun voidaan lennokeilla havainnoida lähes koko ajan. – Perustilanne ei ole paljoakaan muuttunut marraskuun 2022 jälkeen. Hänen mukaansa Ukrainan ja Venäjän välillä ollaan vielä kaukana neuvotteluratkaisusta. Niin pitkään kuin Venäjä on kiinni Ukrainassa, sillä ei ole rahkeita hyökätä muiden kimppuun. – Tämä riippuu pitkälti siitä, millainen rauhasta tulee. Jommankumman sotivan osapuolen pitäisi alkaa taipua rintamilla selvästi enemmän, mutta sitä ei ole ainakaan vielä tapahtumassa. Toki muuallakin on tapahtunut viime aikoina Venäjän hyökkäyksiä. Koko ajan siellä taustalla kuitenkin mennään eteenpäin. Se on ymmärrettävää, koska kyseessä on sotaa käyvä maa, joka on menettänyt viidesosan alueestaan miehittäjälle. Donetskin alue on aivan selvästi Venäjän ykkösprioriteetti. Maan uusi puolustusministeri kertoi juuri, että jopa 200 000 henkilöä asevoimista on lähtenyt omille teilleen. 88 ”Ukrainan sodan rauhasta tuskin tulee oikeudenmukaista” Sotatieteiden dosentti ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sekä Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö ei usko pian neljä vuotta kestäneen Ukrainan sodan nopeaan päättymiseen. Pientä liikettä on tapahtunut suuntaan ja toiseen. – Tilanne ei kuitenkaan ikuisesti säily tällaisena, vaan jotakin tulee tapahtumaan. 2 Mitkä ovat Ukrainan keskeiset haasteet. kuukauden henkilö Ilmari Käihkö – sotatieteiden dosentti KOT_260204_08.indd 8 KOT_260204_08.indd 8 27.1.2026 17.16.01 27.1.2026 17.16.01. Laittomassa hyökkäyssodassa neuvottelurauha ei lähtökohtaisesti ole oikeudenmukainen, koska siinä annetaan jotakin myös hyökkääjälle. Heidät pitäisi saada takaisin palvelukseen. Venäjän jatkuvilla iskuilla Ukrainan keskeiseen infrastruktuuriin on myös vaikutusta. Sen ainoa tapa menestyä on toimia fiksummin kuin Venäjä. – Ukraina on tämän sodan pienempi ja heikompi osapuoli. Suuren yleisön silmissä voi näyttää siltä, että rauhan edistämisessä ei tapahdu yhtään mitään. Ukrainan pitää myös saada massiivista ulkomaista tukea tasapainottaakseen voimaepätasapainoa. Ukrainan talous on heikossa kunnossa
– Massan käyttö on palannut sodankäyntiin. – Tilanne ei kuitenkaan ikuisesti säily tällaisena, vaan jotakin tulee tapahtumaan. 5 Millainen on ukrainalaisten henkinen tila pitkittyneen sodan seurauksena. – Perustilanne ei ole paljoakaan muuttunut marraskuun 2022 jälkeen. Eteneminen on hidasta, mutta sitä on myös vaikea pysäyttää. | Kuva: Jukka Granström KOT_260204_08.indd 9 KOT_260204_08.indd 9 27.1.2026 17.16.02 27.1.2026 17.16.02. Jommankumman sotivan osapuolen pitäisi alkaa taipua rintamilla selvästi enemmän, mutta sitä ei ole ainakaan vielä tapahtumassa. Nyt puhutaan Ukrainan sodan jälkeisestä jälleenrakentamisesta. Toki muuallakin on tapahtunut viime aikoina Venäjän hyökkäyksiä. Maasta lähteneillä pakolaisillakin on aivan eri tilanne kuin niillä, jotka ovat jääneet Ukrainaan. Vastuuta ei haluta ottaa ja joukkoja käytetään häikäilemättömästi. Tämä vaikuttaa myös sotilaiden haluun palvella armeijassa. Heidät pitäisi saada takaisin palvelukseen. Vastustajaa kun voidaan lennokeilla havainnoida lähes koko ajan. 3 Koska Ukrainaan voidaan saada tulitauko ja lopulta rauha. Jo nyt on tapahtunut monenlaisia korvaamattomia tuhoja. – Taloudelliset ja teolliset realiteetit ovat pitkittyneissä sodissa usein ratkaiseva asia. Valitettavasti Venäjä on se, joka hyökkää. Tällaisessa tilanteessa massan merkitys korostuu entisestään. Sen ainoa tapa menestyä on toimia fiksummin kuin Venäjä. 6 Mitkä ovat Ukrainan sodan keskeiset opetukset Suomelle. Ukrainan suurena haasteena on huomattava miehistöpula. Monihan piti hyökkäystä Ukrainaankin mahdottomana. Tunnen ihmisiä, jotka ovat muuttaneet jatkuvien yöllisten hyökkäysten takia Kiovasta pois, jotta saisivat kerrankin nukkua. Tämä on Ukrainan tukijoille yksi raadollinenkin syy auttaa sitä. Donetskin alue on aivan selvästi Venäjän ykkösprioriteetti. 1 Mikä on tällä hetkellä tilanne Ukrainan rintamilla. 4 Mitä rauha Ukrainassa merkitsee Euroopan turvallisuudelle. Koko ajan siellä taustalla kuitenkin mennään eteenpäin. Eurooppa on nähnyt tämän sodan eräänlaisena tulppana. kuukauden henkilö Ilmari Käihkö – sotatieteiden dosentti KOT_260204_08.indd 8 KOT_260204_08.indd 8 27.1.2026 17.16.01 27.1.2026 17.16.01 9 – Ihmettelen sitä, mikä olisi Venäjän intressi käydä Naton kimppuun, kun he eivät pärjää Ukrainassakaan. Kylmän sodan jälkeen länsimaat tottuivat pienimuotoisiin sotiin. Venäjän on kuitenkin vaikea salassa koota suurempaa panssaroitua joukko-osastoa tekemään läpimurtoa. Tässä on havaittavissa illuusiota siitä, että kaikki voitaisiin korjata. – Itsenäinen puolustuskyky on Suomelle edelleen todella tärkeä asia. Suuren yleisön silmissä voi näyttää siltä, että rauhan edistämisessä ei tapahdu yhtään mitään. Samalla Ukrainan tukeminen on tietysti myös moraalisesti oikein. – Sota ei kosketa kaikkia ukrainalaisia tasapuolisesti. VESA KEINONEN Ilmari Käihkön mukaan yksi Ukrainan haaste on sen armeijassa edelleen vaikuttava neuvostoliittolainen komentotyyli. Rauhasta tuskin tulee oikeudenmukaista. Eniten se vaikuttaa rintamalla oleviin ja heidän perheisiinsä. – Sodan pitkäaikaiset vaikutukset ovat oma lukunsa, esimerkiksi traumat voivat kestää useita sukupolvia. – Tämä riippuu pitkälti siitä, millainen rauhasta tulee. Hänen mukaansa Ukrainan ja Venäjän välillä ollaan vielä kaukana neuvotteluratkaisusta. Maan uusi puolustusministeri kertoi juuri, että jopa 200 000 henkilöä asevoimista on lähtenyt omille teilleen. Pientä liikettä on tapahtunut suuntaan ja toiseen. – Henkisestä tilasta kertoo jotain se, että masennusja unilääkkeiden käyttö on Ukrainassa lisääntynyt huomattavasti. 2 Mitkä ovat Ukrainan keskeiset haasteet. Tulevaisuudessa voi tulla eteen tilanne, jossa vahvimpiin liittolaisiimme ei voi luottaa ja jossa toiveet kehittyneen teknologian suomasta nopeasta voitosta kariutuvat. Niin pitkään kuin Venäjä on kiinni Ukrainassa, sillä ei ole rahkeita hyökätä muiden kimppuun. Se on ymmärrettävää, koska kyseessä on sotaa käyvä maa, joka on menettänyt viidesosan alueestaan miehittäjälle. Ei se ole niin. – Ukraina on tämän sodan pienempi ja heikompi osapuoli. 9 8 ”Ukrainan sodan rauhasta tuskin tulee oikeudenmukaista” Sotatieteiden dosentti ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sekä Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö ei usko pian neljä vuotta kestäneen Ukrainan sodan nopeaan päättymiseen. – Ei kukaan osaa sanoa, koska tulitauko tai rauha tulevat. Kuitenkaan ei ole tyhmää varautua siihen, että Venäjä kaikesta huolimatta hyökkäisi. Ukrainan pitää myös saada massiivista ulkomaista tukea tasapainottaakseen voimaepätasapainoa. Ukrainan talous on heikossa kunnossa. Venäjän jatkuvilla iskuilla Ukrainan keskeiseen infrastruktuuriin on myös vaikutusta. Laittomassa hyökkäyssodassa neuvottelurauha ei lähtökohtaisesti ole oikeudenmukainen, koska siinä annetaan jotakin myös hyökkääjälle. Nyt meillä on Ukrainassa käynnissä Euroopan suurin sota toisen maailmansodan jälkeen. Tämä vaatii panostuksia sodan yhteiskunnallisten ulottuvuuksien ymmärtämiseen
Ajan myötä pienen piirin valinnasta tuli enemmistön hautaustapa. 1940-luvun loppupuolelle asti tuhkattiin vuodessa vain muutamia satoja ruumiita. Nykyään Suomessa on 23 krematoriota. Suomeen oli perustettu tuhkausta edistävä yhdistys jo 1800-luvun lopuluutiset hautauskulttuuri | Hietaniemen krematorio otettiin käyttöön maaliskuussa 1926. Krematorion polttomäärät olivat myös pitkään hyvin pieniä. Ruumiinpolttoyhdistyksen krematoriorakennus oli valmistunut Helsinkiin edellisen vuoden lopulla, ja valtioneuvoston luvan jälkeen ensimmäiset ruumiit poltettiin maaliskuussa 1926. ‒ Suomessa oli vuosikymmenet vain yksi krematorio Hietaniemessä. | Kuvat: Finna / Helsingin kaupungin museo ja Olli Seppälä KOT_260204_10.indd 10 KOT_260204_10.indd 10 27.1.2026 17.13.57 27.1.2026 17.13.57. Tuhkausta oli pyritty edistämään Suomessa ja Euroopassa vuosien ajan, ja esimerkiksi vasemmistolaiset olivat ajaneet asiaa 1800-luvulla eri maissa. Pitkään se oli myös Suomen ainoa krematorio. Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Hietaniemen krematorio on Suomen vanhin. ‒ Tuhkaus jäi pitkälti pääkaupunkiseudun ilmiöksi, sillä muualta Suomesta ainoastaan varakkaat pystyivät järjestämään maksullisia kuljetuksia. 10 10 Polttohautaukset käyttöön sata vuotta sitten V uoden 1926 helmikuun lopussa suomalaiset sanomalehdet tiedottivat presidentti Relanderin juuri vahvistamasta asetuksesta, jonka mukaan ruumiinpoltto saattoi alkaa Suomessa. Dosentti ja tietokirjailija Ilona Kemppainen kertoo, että hautauksessa tapahtunut muutos ei ollut tuolloin kuitenkaan kovin iso. 1920-luvun Suomessa ilmiö oli Kemppaisen mukaan kuitenkin käytännössä porvarillinen, sillä polttohautaus oli alkuvaiheessa harvojen ja hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevien ei-kirkollinen vaihtoehto
11 10 Polttohautaukset käyttöön sata vuotta sitten V uoden 1926 helmikuun lopussa suomalaiset sanomalehdet tiedottivat presidentti Relanderin juuri vahvistamasta asetuksesta, jonka mukaan ruumiinpoltto saattoi alkaa Suomessa. Kemppaisen mukaan myös muut polttohautauksen hyväksymisen aikoihin tapahtuneet hautaamiseen kytkeytyvät muutokset, kuten uskonnonvapaus ja uskonnottomien hautausmaiden perustaminen, muuttivat hautauskulttuuria. Kolumbaarioon eli uurnaholviin sijoitettu uurna nähtiin äärimmäisen hygieenisenä tapana haudata. Itsenäistymisen jälkeen 1920-luvulla tehtiin siten myös muita vastaavia lainsäädäntöuudistuksia. Suomi oli 1900-luvun loppupuolelle asti muita Pohjoismaita selkeästi jäljessä niin krematorioiden kuin tuhkausten määrissä. Polttohautaus oli ollut käytössä esikristillisenä aikana, joten sitä ei nähty 1900-luvun alussa erityisen kristillisenä tapana. Kiinnostus tuhkausta kohtaan lisääntyi vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun asenteet muuttuivat kaupungistumisen myötä. Mediassa ja keskusteluissa aihe nousi kuitenkin esiin eri kannoilta. Kemppainen korostaa aiheeseen liittyvää yksityisajattelua. Nykyään Suomessa on 23 krematoriota. Polttohautausta säädeltiin aluksi hyvin tarkkaan. Tuhkaaminen alkoi yleistyä 1960-luvulta alkaen, kun luterilaiset seurakunnat alkoivat perustaa lisää krematorioita ja siunauskappeleita. Monet kirkolliset ja yhteiskunnalliset muutokset ovat kuitenkin vaikuttaneet sitä, että tuhkaus koetaan nykyisin yleensä vainajaa kunnioittavaksi hautaustavaksi myös kirkkojen keskuudessa. Säädökset ruumiin hävittämisestä olivat tarkkoja, sillä haluttiin varmistaa, ettei esimerkiksi todistusaineistoa häviä. Tuhkaus on yleistynyt viime vuosina voimakkaasti, ja krematorioitakin on Suomessa nykyisin yli 20. ‒ Suomessa oli vuosikymmenet vain yksi krematorio Hietaniemessä. Uusi hautaustapa herätti kiinnostusta, mutta autonomian loppuaikana, ennen Suomen itsenäistymistä, eivät lakihankkeet juuri edenneet. SAARA PAATERO Lähteenä käytetty myös mm. Ajan myötä pienen piirin valinnasta tuli enemmistön hautaustapa. Vaikka ilmiön yleisyys vaihtelee eri puolilla maata, tuhkataan nykyisin selkeä enemmistö suomalaisista. Ruumiinpolttoyhdistyksen krematoriorakennus oli valmistunut Helsinkiin edellisen vuoden lopulla, ja valtioneuvoston luvan jälkeen ensimmäiset ruumiit poltettiin maaliskuussa 1926. Polttohautaus oli pitkään hankala järjestää, sillä tuhkaamiseen tarvittiin vainajan tahdon lisäksi paikallisen viranomaisen lupa ja lausunto lääkäreiltä. Myös luterilaisen kirkon suhtautuminen muuttui myönteiseksi vuosien varrella. KOT_260204_10.indd 11 KOT_260204_10.indd 11 27.1.2026 17.14.01 27.1.2026 17.14.01. 1940-luvun loppupuolelle asti tuhkattiin vuodessa vain muutamia satoja ruumiita. ‒ Myös kirkollisessa keskustelussa tuotiin esiin, että polttohautaus oli pakanallista eikä sovi kristitylle, Kemppainen kertoo. ‒ Tuohon aikaan hygienia korostui. Kirkon piirissä vastustavia ääniä kuului pitkään. Suomen lainsäädännössä seurattiin muiden läntisen Euroopan maiden, kuten Saksan ja Ruotsin esimerkkiä. Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Hietaniemen krematorio on Suomen vanhin. Suomeen oli perustettu tuhkausta edistävä yhdistys jo 1800-luvun lopuluutiset hautauskulttuuri | Hietaniemen krematorio otettiin käyttöön maaliskuussa 1926. Tuhkaus oli yleistynyt vähitellen Euroopassa 1800-luvun lopulta alkaen. Kemppaisen mukaan suhtautumiseen vaikutti taustalla yleinen konservatiivisuus sekä epäluulo ilmiötä kohtaan. ‒ Näkisin, että tässä oli kyse itsenäistyneen maan lainsäädännön ajanmukaistamisesta, Kemppainen sanoo. ‒ Tuhkaus jäi pitkälti pääkaupunkiseudun ilmiöksi, sillä muualta Suomesta ainoastaan varakkaat pystyivät järjestämään maksullisia kuljetuksia. Ensimmäinen tuhkaus tätä tarkoitusta varten rakennetussa uunissa tehtiin Italiassa 1870-luvulla. Pitkään se oli myös Suomen ainoa krematorio. Vaikka hautausmaihin ja esimerkiksi sopivaan maaperään ryhdyttiin kiinnittämään 1900-luvun taitteessa huomiota, ei ajatus hautausmaista ollut aina kovin miellyttävä. Yhtenä syynä tuhkauksen edistämisen taustalla olivat puutteelliset olot kaupunkien hautausmailla, Kemppainen kertoo. Tuomo Lahtinen: Polttohautaus Suomessa – Aatehistoria ja kehitys Tuhkaus jäi pitkälti pääkaupunkiseudun ilmiöksi. Krematorion polttomäärät olivat myös pitkään hyvin pieniä. 1920-luvun Suomessa ilmiö oli Kemppaisen mukaan kuitenkin käytännössä porvarillinen, sillä polttohautaus oli alkuvaiheessa harvojen ja hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevien ei-kirkollinen vaihtoehto. | Kuvat: Finna / Helsingin kaupungin museo ja Olli Seppälä KOT_260204_10.indd 10 KOT_260204_10.indd 10 27.1.2026 17.13.57 27.1.2026 17.13.57 11 la. Osa ihmisistä piti kiinni periaatteistaan muuttaen samalla hautaamiseen liittyviä käytäntöjä. Kemppainen sanookin, että osalle kyse oli kuitenkin voimakkaasti aatteellisesta valinnasta, jolloin he saattoivat valita edistykselliseksi näkemänsä polttohautauksen lainsäädännöllisistä ja asenteellisista haasteista huolimatta. Yksittäisen ihmisen toive ei kuitenkaan aina toteutunut, jos suku tai muu yhteisö ei ollut toiveen kannalla. Dosentti ja tietokirjailija Ilona Kemppainen kertoo, että hautauksessa tapahtunut muutos ei ollut tuolloin kuitenkaan kovin iso. ‒ Hautaaminen on aina yhteisöllistä, ja siihen vaikuttavat myös suvun muut ihmiset. ‒ Nykyään esimerkiksi hautausmaat tarjoavat uurnahautapaikkoja halvemmalla, joten niitä suositaan, koska suuremmissa kasvukeskuksissa hautausmaat alkavat olla aika täynnä ja uutta sopivaa maata on vaikea saada, Kemppainen sanoo. Tuhkausta oli pyritty edistämään Suomessa ja Euroopassa vuosien ajan, ja esimerkiksi vasemmistolaiset olivat ajaneet asiaa 1800-luvulla eri maissa
Oman pienen osansa vanhaan sääntöpohjaiseen maailmaan ovat antaneet myös erilaiset ekumeeniset maailmanjärjestöt. Vatikaani puhuu rauhasta, mutta ei yleensä halua osoitella syyllisiä. Nyt myös Yhdysvaltojen nykyhallinnon liki surrealistinen puheenparsi täyttää otsikot. Ja Nato ilman Yhdysvaltoja on toistaiseksi kuin aitanpolulla eksyneenä asteleva emäntä. Siksi Suomessakin on pidettävä käsi aurassa ja sydän taivaassa. Ja ruuti kuivana. Missä lienee tällä hetkellä YK, tuo toisen maailmansodan juoksuhaudoista nousseen maailman suurin toivein vuonna 1945 perustama organisaatio. Aiemman sääntöpohjaisen maailman sanotaan kadonneen. Kun Kiina on noussut ja Venäjä vajoamassa koomaan, kun Yhdysvallat on sekasorrossa ja Eurooppa hölmöyttään hajalla ja aseeton, on globaalin vallan vaaka keinahtanut. Läntiselle itsekeskeisyydelle riitti, jos juuri Euroopassa oli rauhallista. Sääntöpohjaisuuden taustalla oli oikeasti se, että lännen johtajavaltiolla Yhdysvalloilla oli niin paljon sotilaallista ja taloudellista (yli)voimaa, että laajenemisen haaveita mielessään jatkuvasti elätelleen kommunistisen Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän ja Kiinan ei kannattanut ruveta haastamaan länttä. Myrskyn jälkeen koittaa poutasää. Mutta entäpä jos sitä ei koskaan todellisuudessa ollutkaan. Kuvassa New Yorkin Unisphere, vuoden 1964 maailmannäyttelyä varten rakennettu teräksinen maapalloveistos. näkökulma Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi Sääntöpohjaisena pidetty maailmanjärjestys nojasi enemmän voimasuhteisiin kuin yhteisiin sääntöihin. 12 12 Sääntöpohjaisen maailman harha P itkällä rauhankaudella lämpöiseen alamais-narkoosiin ”oloutettu” läntinen ihminen on äkkiä herätetty. Se maailma merkitsi sitä, että suurvallat ja muut toimijat eivät seuraamuksitta voineet tehdä ihan mitä tahansa. Kuinka moni huomasi, että se täytti viime vuonna 80 vuotta. Mutta kovin arkoja ja merkityksettömiä ovat Kirkkojen maailman neuvoston, Luterilaisen maailmanliiton tai Euroopan kirkkojen konferenssin viime vuosina antamat julkilausumat olleet. | Kuva: Pixabay KOT_260204_12.indd 12 KOT_260204_12.indd 12 27.1.2026 17.11.06 27.1.2026 17.11.06. Se on ongelmistaan huolimatta jalo idea ja monin tavoin hyödyllinen liitto. Sopimuksia kunnioitettiin ja pienilläkin oli oikeutensa. Kirkot ovat rauhan asialla. Entä EU. Ja silloin eivät Ursula von der Leyenin puheet paljon paina. Silloin näemme ja arvioimme tämän maailman todellisuutta paljon realistisemmin. Ortodoksisen maailman sääntöpohjaton jakautuminen on 2000-luvulla eri syistä vain lisääntynyt. Ympäröivässä maailmanpolitiikan todellisuudessa onkin ikkunoita ravisteleva ja metsää kaatava kylmä rajuilma. Myös sääntöpohjaisuuden aikana käytiin maailmassa jatkuvasti sekä kylmää että kuumaa sotaa. Viime kädessä sääntöpohjaisuuden kuplan puhkaisi 2010-luvulla uudentyyppisiä, julistamattomia ja päättämättömiä sotia aloitellut arvaamaton ja putinistinen Venäjä. Kiina on röyhkeästi vallannut kaakkoisaasialaisia riuttoja ja uhkailee Taiwania. Mutta sen sisäinen hauraus on myös toistuvasti paljastunut. Sodan uhan alla sen kansakunnat valitettavasti ajattelevat lopulta eniten itseään ja vilkuilevat huolissaan Washingtoniin
Läntiselle itsekeskeisyydelle riitti, jos juuri Euroopassa oli rauhallista. Ja Nato ilman Yhdysvaltoja on toistaiseksi kuin aitanpolulla eksyneenä asteleva emäntä. Myös sääntöpohjaisuuden aikana käytiin maailmassa jatkuvasti sekä kylmää että kuumaa sotaa. Sodan uhan alla sen kansakunnat valitettavasti ajattelevat lopulta eniten itseään ja vilkuilevat huolissaan Washingtoniin. Se maailma merkitsi sitä, että suurvallat ja muut toimijat eivät seuraamuksitta voineet tehdä ihan mitä tahansa. Entä EU. Vatikaani puhuu rauhasta, mutta ei yleensä halua osoitella syyllisiä. Sopimuksia kunnioitettiin ja pienilläkin oli oikeutensa. Aiemman sääntöpohjaisen maailman sanotaan kadonneen. Myrskyn jälkeen koittaa poutasää. Viime kädessä sääntöpohjaisuuden kuplan puhkaisi 2010-luvulla uudentyyppisiä, julistamattomia ja päättämättömiä sotia aloitellut arvaamaton ja putinistinen Venäjä. 13 12 Sääntöpohjaisen maailman harha P itkällä rauhankaudella lämpöiseen alamais-narkoosiin ”oloutettu” läntinen ihminen on äkkiä herätetty. Tartu tarjoukseen ja tilaa nyt! 3 kk Lehti+ Digi 28 € (norm. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kun Kiina on noussut ja Venäjä vajoamassa koomaan, kun Yhdysvallat on sekasorrossa ja Eurooppa hölmöyttään hajalla ja aseeton, on globaalin vallan vaaka keinahtanut. Kiina on röyhkeästi vallannut kaakkoisaasialaisia riuttoja ja uhkailee Taiwania. Sääntöpohjaisuuden taustalla oli oikeasti se, että lännen johtajavaltiolla Yhdysvalloilla oli niin paljon sotilaallista ja taloudellista (yli)voimaa, että laajenemisen haaveita mielessään jatkuvasti elätelleen kommunistisen Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän ja Kiinan ei kannattanut ruveta haastamaan länttä. Mutta sen sisäinen hauraus on myös toistuvasti paljastunut. Mutta kovin arkoja ja merkityksettömiä ovat Kirkkojen maailman neuvoston, Luterilaisen maailmanliiton tai Euroopan kirkkojen konferenssin viime vuosina antamat julkilausumat olleet. näkökulma Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi Sääntöpohjaisena pidetty maailmanjärjestys nojasi enemmän voimasuhteisiin kuin yhteisiin sääntöihin. Se on ongelmistaan huolimatta jalo idea ja monin tavoin hyödyllinen liitto. Nyt myös Yhdysvaltojen nykyhallinnon liki surrealistinen puheenparsi täyttää otsikot. Siksi Suomessakin on pidettävä käsi aurassa ja sydän taivaassa. Ympäröivässä maailmanpolitiikan todellisuudessa onkin ikkunoita ravisteleva ja metsää kaatava kylmä rajuilma. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Missä lienee tällä hetkellä YK, tuo toisen maailmansodan juoksuhaudoista nousseen maailman suurin toivein vuonna 1945 perustama organisaatio. Ortodoksisen maailman sääntöpohjaton jakautuminen on 2000-luvulla eri syistä vain lisääntynyt. Silloin näemme ja arvioimme tämän maailman todellisuutta paljon realistisemmin. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Kuinka moni huomasi, että se täytti viime vuonna 80 vuotta. Ja ruuti kuivana. Kuvassa New Yorkin Unisphere, vuoden 1964 maailmannäyttelyä varten rakennettu teräksinen maapalloveistos. | Kuva: Pixabay KOT_260204_12.indd 12 KOT_260204_12.indd 12 27.1.2026 17.11.06 27.1.2026 17.11.06 13 asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 040 546 32 45 Normaali mpm. Kirkot ovat rauhan asialla. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Mutta entäpä jos sitä ei koskaan todellisuudessa ollutkaan. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. 40,50 €) KOT_260204_13.indd 13 KOT_260204_13.indd 13 27.1.2026 16.42.56 27.1.2026 16.42.56. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2268 Merkityksellistä luettavaa – kotona ja verkossa • Aikakauslehti kerran kuussa • Kotimaa.fi:n kaikki artikkelit, uutiset ja keskustelut päivittäin • Lue ja kuuntele missä vain Skannaa ja tilaa tai ole yhteydessä asiakaspalveluumme! Tilaa 3 kk – 28 € Tilaus on määräaikainen eikä jatku automaattisesti. Ja silloin eivät Ursula von der Leyenin puheet paljon paina. Oman pienen osansa vanhaan sääntöpohjaiseen maailmaan ovat antaneet myös erilaiset ekumeeniset maailmanjärjestöt
Näitä ja monia muita kulttuurisia kysymyksiä ovat lähetystyöntekijät pohtineet aina. Entisajan kaksijakoisen maailmakuvan tilalle on tullut ymmärrys siitä, että todellinen muutos lähtee yhteisön sisältä, ei ulkoa ohjaten. uutiset Sharrack Risho (vas.) kokee, että ortodoksinen kirkko kunnioittaa perinteisiä tapoja. Dennis Repes (oik.) ei halua luopua heimotavoista kristinuskon takia. Pitääkö kristityllä olla länsimainen nimi. TEKSTI JA KUVAT | PÄIVI ARVONEN, KENIA KOT_260204_14.indd 14 KOT_260204_14.indd 14 27.1.2026 16.38.25 27.1.2026 16.38.25. 14 14 Lähetystyö on aina pyrkinyt muuttamaan haitallisia kulttuurisia käytäntöjä kolonialismi | Saako kirkkoon tulla heimoasussa
Dennis Repes (oik.) ei halua luopua heimotavoista kristinuskon takia. Lähetystyöntekijä Martti Rautasen aloitteesta vuonna 1889 rakennettu ruohokattoinen ja saviseinäinen kirkko oli mallina myös muoviselle lähetyslippaalle, joilla kerättiin viime vuosisadalla rahaa lähetystyöhön. Vaihtoehtoiset siirtymäriitit, joissa tarjotaan tytöille turvallinen juhlapäivä, ovat osoittautuneet monissa maissa tehokkaiksi keinoiksi tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisessa työssä. Entisajan kaksijakoisen maailmakuvan tilalle on tullut ymmärrys siitä, että todellinen muutos lähtee yhteisön sisältä, ei ulkoa ohjaten. ‒ Keniassa nuoria sisaruksia oltiin naittamassa vanhemmalle miehelle. Hän on tehnyt teologian väitöskirjansa Namibian kirkkohistoriasta ja Suomen Lähetysseuran historiasta Namibiassa maailmansotien välillä. On ongelmallista, että nainen nähdään hyödykkeenä, Kemppainen sanoo. » ‒ Vielä sata vuotta sitten maailmankuva oli kaksijakoinen. Pakanuuden yhteydessä arkistomateriaaleista nousee esimerkkejä käytännöistä, jotka ovat nykykäsitysten valossa rajusti ihmisoikeuksia loukkaavia, Kemppainen sanoo. Näitä ja monia muita kulttuurisia kysymyksiä ovat lähetystyöntekijät pohtineet aina. Kemppainen nostaa esille Tansaniassa käytössä olleen ”morsiusmaksun”, jossa nainen ostetaan aviomiehen perheeseen. ‒ Historiaa ei voi eikä pidä tuomita nykyisen ymmärryksen mukaan, sanoo Suomen Lähetysseuran missiologian eli kristillisten kirkkojen lähetystyötä tutkivan lähetystieteen erityisasiantuntija Kati Kemppainen. Monesti tuolloin Afrikan maiden asukkaat, ”pakanat”, kuvattiin säälinsekaisin sanakääntein tietämättöminä puujumalien palvojina, jotka elivät pelossa, kunnes omaksuivat kristinuskon elämäänsä. 15 14 Lähetystyö on aina pyrkinyt muuttamaan haitallisia kulttuurisia käytäntöjä kolonialismi | Saako kirkkoon tulla heimoasussa. Oli pimeä kauhistuttava pakanuus ja kristinuskon valo. Historiaa ei voi eikä pidä tuomita nykyisen ymmärryksen mukaan. uutiset Sharrack Risho (vas.) kokee, että ortodoksinen kirkko kunnioittaa perinteisiä tapoja. Monissa Afrikan maissa noudatetaan edelleen vahingollisia perinteitä kuten tyttöjen sukuelinten silpomista, joka on usein laitonta, mutta silti yleistä. TEKSTI JA KUVAT | PÄIVI ARVONEN, KENIA KOT_260204_14.indd 14 KOT_260204_14.indd 14 27.1.2026 16.38.25 27.1.2026 16.38.25 15 S uomen Lähetysseura käynnisti viime vuoden syksyllä keräyksen Pohjois-Namibian Olukondan kirkon kunnostamiseksi. Hän työskentelee Pohjois-Keniassa yhteistyössä paikallisyhteisöjen kanssa. He Pastori Elias Kithinji on opettanut paimentolaisia viljelemään ruokaa. Pitääkö kristityllä olla länsimainen nimi. ‒ Paikalliset kirkot toimivat itsenäisesti ja tekevät linjauksensa. KOT_260204_14.indd 15 KOT_260204_14.indd 15 27.1.2026 16.38.28 27.1.2026 16.38.28. Hän korostaa, ettei länsimaisilla lähetysja kehitystyöntekijöillä ole enää samanlaista vaikutusvaltaa Afrikan maissa kuin vielä viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä. Kemppainen kertoo esimerkin Tansaniasta, jossa maan luterilainen kirkko linjasi, että maasaimies, jolla oli neljä vaimoa, sai liittyä kirkkoon vaimoineen, mutta ei saanut enää hankkia lisää vaimoja ja häntä ei moniavioisena myöskään voida valita kirkon luottamustehtäviin. ‒ Avioerossa nainen lähetetään takaisin vanhempiensa kotiin, mutta näillä harvoin on varaa palauttaa rahoja
Erityisesti maasaiheimon jäsenillä on kokemuksia siitä, etteivät he ole tervetulleita kirkkoon heimoasussaan. Kulttuurissa olevia sorron käytäntöjä vastaan on tärkeää tehdä työtä, Konttinen sanoo. Fida on tukenut paikallisen helluntaikirkon silpomisen vastaista työtä etenkin maalaiskylissä. Fida aloitti lähetystyön Keniassa vuonna 1949 ja kehitysyhteistyön 1970-luvulla. Koska se ei häiritse heitä, se ei häiritse myöskään minua ja kirkkokansaa. Kenian ortodoksisella kirkolla on noin miljoona jäsentä. ‒ Kukaan ei esimerkiksi vaatinut, ettemme saisi pukeutua heimomme tapojen mukaisesti, mutta moni kenialainen ajatteli ja ajattelee, että kun ihmisellä on koulutusta, pitää pukeutua länsimaisesti, Konttinen sanoo. ta olisi pyritty ottamaan pois. Kirkko KOT_260204_14.indd 17 KOT_260204_14.indd 17 27.1.2026 16.38.32 27.1.2026 16.38.32. Paula Konttinen ei lapsuudessaan kokenut, että kristinuskon ja lähetystyöntekijöiden vaikutuksesta jotain hänen vanhempiensa kenialaisesta kulttuurisKOT_260204_14.indd 16 KOT_260204_14.indd 16 27.1.2026 16.38.31 27.1.2026 16.38.31 17 toi lääkkeitä, koulutusta ja tiedon Jumalan rakkaudesta. ‒ Työssä pyritään olemaan kulttuurisensitiivisiä ja arvostamaan maan kulttuurin hyviä piirteitä. ‒ Kenialaisten mielissä ero lähetystyön ja kolonialismin välillä on selkeä. Aiemmin monissa Afrikan maissa ajateltiin, että lapselle pitää kasteessa antaa länsimainen raamatullinen nimi. He kävelivät 70 kilometriä paikallisen pastorin kanssa turvaan. Lähetystyön perusta on rakkaudessa, oikeudenmukaisuudessa ja armossa. Aloite muutokseen pitää aina tulla yhteisöltä itseltään, Sami Konttinen muistuttaa. Tämän jälkeen Narokin helluntaiseurakunta perusti tyttöjen turvakodin, kertoo Keniassa kahden vuosikymmenen ajan Fida Internationalin lähetysja kehitystyötä tehnyt Sami Konttinen. Vanhemmat naiset käyttävät perinneasuja, mutta nuoremmat saattavat pukeutua länsimaisiin vaatteisiin. Kylissä ollaan vastaanottavaisia Jumalan sanalle, koska pastorina rukoilen ilmaiseksi ihmisten puolesta, Kithinji kertoo. ‒ Kristinuskon omaksumisen myötä ihminen vapautuu esimeriksi kirouksen pelosta. Usein Kyprokselta kotoisin oleva arkkipiispa jammailee seurakuntalaisten mukana. kuulivat pyhäkoulussa aikaisten avioliittojen ja silpomisen haitoista. Hän on pukeutunut perinteiseen maasaisoturin asuun, johon kuuluu paljon helmikirjailtuja koruja ja punasävyistä vartalon ympärille kiedottua kangasta. Hän muistuttaa, että usko ja kulttuuri ovat eri asioita. Vanhempien naisten perinnepukeutumiseen ei kuulu yläosaan kuin ohut naru. ‒ Nyt suurin osa tytöistä välttää silpomisen ja aikaisen avioliiton, jotka aiemmin lopettivat tyttöjen koulunkäynnin. ‒ Hyväksyn heidät sellaisina kuin he ovat, vaikka he tulisivat kirkkoon puolialasti. Hän eli lapsuutensa Keniassa 1970-luvulla. Hän korostaa, että paikallisissa kansanuskomuksissa on usein paljon taikauskoa, joka rajoittaa ihmisten elämää. Kaikissa kirkoissa perinnepukeutumista ei katsota hyvällä. Marsabitin maalaiskylissä vain nuorempi polvi pukeutuu länsimaisiin vaatteisiin. ‒ En tuputa omaa kulttuuriani, mutta en myöskään puutu millään tavalla mihinkään paikallisiin kulttuurisiin heimoperinteisiin. Se ei ole kulttuurin muuttamista vaan ihmisen vapauttamista turhasta taakasta. Tämä näkyy etenkin siinä, että lapsille halutaan antaa afrikkalainen nimi. ‒ Länsimaisen kulttuurin tuominen Afrikkaan pakettina yhdessä kristinuskon kanssa on ongelma, mutta uskossa on kyse Jeesuksen rakkaudesta. Sami Konttinen tekee Fidan työtä Keniassa yhdessä kenialaissyntyisen vaimonsa kanssa. Pohjois-Keniassa Marsabitin sekä Ileretin alueella lähetysja kehitystyötä tehnyt pastori Elias Kithinji toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisyhteisön ja etenkin kylien vanhimpien kanssa. Lapsuudestaan hän muistaa, että kirkko puolusti naisten ja lasten oikeuksia sekä korosti koulutusta eli toi ihmisten elämään hyviä asioita ja vastusti haitallisia tapoja kuten aikaisia avioliittoja. Kenian ortodoksikirkko on monen maasain mielestä poikkeus. Hän on tehnyt isoja kompromisseja siinä, että sallii ortodoksisessa liturgiassa tanssin ja musiikin, joka on oleellinen osa afrikkalaista perinnettä. Muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti ja ihmisten omasta halusta, Kithinji sanoo. ‒ Keniassa ja muuallakin alueella on nyt vahva suuntaus korostaa hyviä asioita afrikkalaisesta kulttuurista ja olla ylpeästi afrikkalaisia. Ensin on kuunneltava ja opittava paikallista kulttuuria, usein pitää oppia myös paikallinen heimokieli. Kun puututaan epäkohtiin, se tehdään aina yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. ‒ Olen ortodoksi, koska koen, että ortodoksinen kirkko aidosti kunnioittaa kulttuuriamme ja tapojamme, Shadrack Risho sanoo. ‒ Maalaiskylissä mikään työ ei ole mahdollista, ellei ensin saa kylän vanhimpien luottamusta, Kithinji sanoo. Usko on tärkeä osa elämää, mutta ei niin tärkeä, että luopuisin heimoperinteistäni sen vuoksi. Paikalliskulttuurin suhteen hän ei pyri kompromisseihin. Hän on työskennellyt alueilla, jossa osa ihmisistä ei ole koskaan ollut tekemisissä kristinuskon kanssa. ‒ Minä olen kristillisen lähetystyön tulos, sanoo Paula Konttinen. Kolonialismi oli negatiivista sotilaineen ja väkivaltaisuuksineen. ‒ Kärsivällisyyttä tarvitaan paljon. Paula Konttinen on huomannut, että kritiikkiä lähetystyötä kohtaan esittävät nykyisin erityisesti länsimaalaiset, eivät niinkään afrikkalaiset tai kenialaiset. Kirkon kasvun takana on Keniassa viisi vuosikymmentä vaikuttanut arkkipiispa Makarios. 16 16 Rendille-heimon naiset pukeutuvat eri tavoin iästä riippuen. ‒ Usko on tärkeä osa elämää, mutta ei niin tärkeä, että luopuisin heimoperinteistäni sen vuoksi, kertoo Dennis Repes
Lähetystyön perusta on rakkaudessa, oikeudenmukaisuudessa ja armossa. Usko on tärkeä osa elämää, mutta ei niin tärkeä, että luopuisin heimoperinteistäni sen vuoksi. Kulttuurissa olevia sorron käytäntöjä vastaan on tärkeää tehdä työtä, Konttinen sanoo. ‒ Maalaiskylissä mikään työ ei ole mahdollista, ellei ensin saa kylän vanhimpien luottamusta, Kithinji sanoo. ‒ Keniassa ja muuallakin alueella on nyt vahva suuntaus korostaa hyviä asioita afrikkalaisesta kulttuurista ja olla ylpeästi afrikkalaisia. Ensin on kuunneltava ja opittava paikallista kulttuuria, usein pitää oppia myös paikallinen heimokieli. Pohjois-Keniassa Marsabitin sekä Ileretin alueella lähetysja kehitystyötä tehnyt pastori Elias Kithinji toimii tiiviissä yhteistyössä paikallisyhteisön ja etenkin kylien vanhimpien kanssa. ‒ Kenialaisten mielissä ero lähetystyön ja kolonialismin välillä on selkeä. Kylissä ollaan vastaanottavaisia Jumalan sanalle, koska pastorina rukoilen ilmaiseksi ihmisten puolesta, Kithinji kertoo. Tämän jälkeen Narokin helluntaiseurakunta perusti tyttöjen turvakodin, kertoo Keniassa kahden vuosikymmenen ajan Fida Internationalin lähetysja kehitystyötä tehnyt Sami Konttinen. Kirkon kasvun takana on Keniassa viisi vuosikymmentä vaikuttanut arkkipiispa Makarios. Kenian ortodoksikirkko on monen maasain mielestä poikkeus. Aiemmin monissa Afrikan maissa ajateltiin, että lapselle pitää kasteessa antaa länsimainen raamatullinen nimi. ‒ Olen ortodoksi, koska koen, että ortodoksinen kirkko aidosti kunnioittaa kulttuuriamme ja tapojamme, Shadrack Risho sanoo. Hän on pukeutunut perinteiseen maasaisoturin asuun, johon kuuluu paljon helmikirjailtuja koruja ja punasävyistä vartalon ympärille kiedottua kangasta. Paikalliskulttuurin suhteen hän ei pyri kompromisseihin. Vanhemmat naiset käyttävät perinneasuja, mutta nuoremmat saattavat pukeutua länsimaisiin vaatteisiin. ‒ Kärsivällisyyttä tarvitaan paljon. kuulivat pyhäkoulussa aikaisten avioliittojen ja silpomisen haitoista. Lapsuudestaan hän muistaa, että kirkko puolusti naisten ja lasten oikeuksia sekä korosti koulutusta eli toi ihmisten elämään hyviä asioita ja vastusti haitallisia tapoja kuten aikaisia avioliittoja. 17 16 Rendille-heimon naiset pukeutuvat eri tavoin iästä riippuen. Vanhempien naisten perinnepukeutumiseen ei kuulu yläosaan kuin ohut naru. Fida aloitti lähetystyön Keniassa vuonna 1949 ja kehitysyhteistyön 1970-luvulla. Kaikissa kirkoissa perinnepukeutumista ei katsota hyvällä. Aloite muutokseen pitää aina tulla yhteisöltä itseltään, Sami Konttinen muistuttaa. Hän korostaa, että paikallisissa kansanuskomuksissa on usein paljon taikauskoa, joka rajoittaa ihmisten elämää. Erityisesti maasaiheimon jäsenillä on kokemuksia siitä, etteivät he ole tervetulleita kirkkoon heimoasussaan. Muutokset tapahtuvat hyvin hitaasti ja ihmisten omasta halusta, Kithinji sanoo. Marsabitin maalaiskylissä vain nuorempi polvi pukeutuu länsimaisiin vaatteisiin. Hän on työskennellyt alueilla, jossa osa ihmisistä ei ole koskaan ollut tekemisissä kristinuskon kanssa. ta olisi pyritty ottamaan pois. ‒ Hyväksyn heidät sellaisina kuin he ovat, vaikka he tulisivat kirkkoon puolialasti. Fida on tukenut paikallisen helluntaikirkon silpomisen vastaista työtä etenkin maalaiskylissä. Tämä näkyy etenkin siinä, että lapsille halutaan antaa afrikkalainen nimi. ‒ Työssä pyritään olemaan kulttuurisensitiivisiä ja arvostamaan maan kulttuurin hyviä piirteitä. Usein Kyprokselta kotoisin oleva arkkipiispa jammailee seurakuntalaisten mukana. ‒ En tuputa omaa kulttuuriani, mutta en myöskään puutu millään tavalla mihinkään paikallisiin kulttuurisiin heimoperinteisiin. Paula Konttinen on huomannut, että kritiikkiä lähetystyötä kohtaan esittävät nykyisin erityisesti länsimaalaiset, eivät niinkään afrikkalaiset tai kenialaiset. He kävelivät 70 kilometriä paikallisen pastorin kanssa turvaan. ‒ Kukaan ei esimerkiksi vaatinut, ettemme saisi pukeutua heimomme tapojen mukaisesti, mutta moni kenialainen ajatteli ja ajattelee, että kun ihmisellä on koulutusta, pitää pukeutua länsimaisesti, Konttinen sanoo. ‒ Länsimaisen kulttuurin tuominen Afrikkaan pakettina yhdessä kristinuskon kanssa on ongelma, mutta uskossa on kyse Jeesuksen rakkaudesta. Se ei ole kulttuurin muuttamista vaan ihmisen vapauttamista turhasta taakasta. ‒ Kristinuskon omaksumisen myötä ihminen vapautuu esimeriksi kirouksen pelosta. Kenian ortodoksisella kirkolla on noin miljoona jäsentä. ‒ Minä olen kristillisen lähetystyön tulos, sanoo Paula Konttinen. ‒ Usko on tärkeä osa elämää, mutta ei niin tärkeä, että luopuisin heimoperinteistäni sen vuoksi, kertoo Dennis Repes. Hän muistuttaa, että usko ja kulttuuri ovat eri asioita. Hän on tehnyt isoja kompromisseja siinä, että sallii ortodoksisessa liturgiassa tanssin ja musiikin, joka on oleellinen osa afrikkalaista perinnettä. ‒ Nyt suurin osa tytöistä välttää silpomisen ja aikaisen avioliiton, jotka aiemmin lopettivat tyttöjen koulunkäynnin. Kolonialismi oli negatiivista sotilaineen ja väkivaltaisuuksineen. Sami Konttinen tekee Fidan työtä Keniassa yhdessä kenialaissyntyisen vaimonsa kanssa. Kun puututaan epäkohtiin, se tehdään aina yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Koska se ei häiritse heitä, se ei häiritse myöskään minua ja kirkkokansaa. Kirkko KOT_260204_14.indd 17 KOT_260204_14.indd 17 27.1.2026 16.38.32 27.1.2026 16.38.32. Hän eli lapsuutensa Keniassa 1970-luvulla. Paula Konttinen ei lapsuudessaan kokenut, että kristinuskon ja lähetystyöntekijöiden vaikutuksesta jotain hänen vanhempiensa kenialaisesta kulttuurisKOT_260204_14.indd 16 KOT_260204_14.indd 16 27.1.2026 16.38.31 27.1.2026 16.38.31 17 toi lääkkeitä, koulutusta ja tiedon Jumalan rakkaudesta
Tämä on vain syventynyt yhdeksän viime vuoden aikana. – Oikeusvaltion mureneminen, mielivalta ja nepotismi vievät uskottavuuden Yhdysvaltain demokratialta, sanoo tutkija ja tietokirjailija Linda Jakobson. Linda Jakobson Työ: 32 vuoden kansainvälinen ura Kiina-tutkijana, työskenteli vuoden 1990 Bostonissa Harvardin yliopiston vierailevana tutkijana, vieraili säännöllisesti USA:ssa erityisesti Washington DC:ssä Kiina-konferensseissa, palasi Suomeen vuonna 2023 asuttuaan 22 vuotta Kiinassa ja 10 vuotta Australiassa, The China Office of Finnish Industries Oy:n perustajajäsen ja hallituksen jäsen Kiinnostaa: Historia, teatteri, pyöräretket, purjehtiminen Muuta: Kävi lapsena seitsemän vuotta koulua New Yorkissa. Ennen Donald Trumpin ensimmäistä kautta Yhdysvaltojen presidenttinä republikaanisen puolueen sisällä oli vielä tunnistettavissa maltillinen konservatiivinen keskiosa sekä äärilaidat. – Ennen vallitsi konsensus esimerkiksi ulkopolitiikan suurista linjoista. » KOT_260204_18.indd 19 KOT_260204_18.indd 19 27.1.2026 16.36.07 27.1.2026 16.36.07. Nyt majakan valojen loiste on hiipumaan päin, ja läntiset liittolaiset hapuilevat hämärtyvässä illassa uusia ulkopoliittisia ja puolustuksellisia askelmerkkejään. Hänen mukaansa Yhdysvallat kahden puolueen järjestelmänä on aina ollut jossain määrin jakautunut yhteiskunta. 19 18 KOT_260204_18.indd 18 KOT_260204_18.indd 18 27.1.2026 16.36.06 27.1.2026 16.36.06 19 Pelon ilmapiiri leviää Yhdysvalloissa maailmanpolitiikka | Mielivalta, nepotismi ja oikeusvaltion mureneminen koettelevat Yhdysvaltoja. Jakobson kuvailee äärilaitojen olevan nykyisin valtavirtaa. Tutkija Linda Jakobson tunnistaa yhdysvaltalaisten keskuudesta samanlaista pelon ilmapiiriä, joka on tyypillistä kiinalaisille. Käyttäydytään umpimähkään ja mielivaltaisesti ihmisiä kohtaan, jotka eivät ole rikkoneet Yhdysvaltain lakeja. Y hdysvaltoja on tavattu luonnehtia demokratian majakaksi. – He ovat kokeneet jääneensä jälkeen. TEKSTI JA KUVAT | IIDA YLINEN ajankohtaista Kuka. Ilmiö on voimistunut viidentoista viime vuoden aikana. Nyt konsensusta ei ole juuri mistään. Trumpin nousu perustui aikoinaan erityisesti tyytymättömien, enimmäkseen valkoihoisten nuorehkojen ja keski-ikäisten miesten katkeruuteen
Usein se on jotain sellaista, joka aiemmin olisi ollut ennenkuulumatonta USA:ssa. – Melkein joka aamu saa kuulla jotakin järkyttävää. Jakobsonilla ja hänen amerikkalaisella puolisollaan on tapana kuunnella yhdysvaltalaisen National Public Radion eli NPR:n uutiskatsausta, jota Jakobson kiittelee laadukkaasti tehdyksi ohjelmaksi. – Oikeusvaltiopilareita on kunnioitettu vahvasti riippumatta puoluekannasta. Jakobson katsoo, että nykyään ei voi enää luottaa siihen, että oikeudenkäynti etenee sataprosenttisesti riippumattomien periaatteiden mukaisesti, mikäli oikeudenkäynti koskee asiaa, joka on ollut presidentin kiinnostuksen kohteena. Mitä Donald Trump on itse tehnyt tai mitä hänen lähipiirinsä on tehnyt tai sanonut. Oikeusvaltion rapautuminen Yhdysvalloissa on kaikkien demokraattisten valtioiden kannalta huolestuttava kehityskulku, Jakobson sanoo. KOT_260204_18.indd 20 KOT_260204_18.indd 20 27.1.2026 16.36.14 27.1.2026 16.36.14. Tähän liittyy myös se näkökulma, miten Trumpin määräyksillä ja myös siunauksella maahanmuuttoviranomaiset nyt kohtelevat kaltoin laillisesti maassa olevia henkilöitä ennen kuin on todettu, että he olisivat tehneet mitään väärää. Nyt nimenomaan Donald Trumpin myötävaikutuksella näitä oikeuspilareita ei vain uhata, vaan ne ovat jo murenemassa. Ihmiset, jotka eivät ole niin paneutuneita AmeMiksi kukaan haluaisi olla paikassa, jossa ei saa sanoa pahaa sanaa maan politiikasta. Ja tätä tulee melkein vyöryttämällä. – Trump käyttää presidentin oikeutta tavalla, jota ei ole aikaisemmin nähty Yhdysvalloissa, koska yhteiskunta on perustunut niin voimakkaasti lakia säätävään kongressiin, liittovaltion toimeenpanovaltaan ja oikeuslaitokseen, joka on ollut itsenäinen. Jakobson kertoo olleensa usein kriittinen Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa kohtaan, mutta ihailleensa maan kykyä puolustaa oikeusvaltiota. 20 20 Nyt kun entinen äärilaita on valtavirtaa niin puolueen sisällä kuin yhteiskunnassa yleisemmin, ovat Yhdysvaltojen yhteiskunnan peruspilarit uhanalaisia. Jakobson huomauttaa, että kaikkien demokraattisten valtioiden kannalta on huolestuttavaa, kun presidentti avoimesti sanoo, että hän tekee kaikkensa, jotta jonkun tietyn tuomarin päätös saadaan mitätöidyksi. Käyttäydytään umpimähkään ja mielivaltaisesti ihmisiä kohtaan, jotka eivät ole rikkoneet Yhdysvaltain lakeja. – Oikeusjärjestelmän mureneminen on kaikkein huolestuttavin asia Yhdysvalloissa