10 N:o 2/25 | 5. Liikettä arkeen Tuleva liikuntaministeri Mika Poutala laittaisi kansan liikkumaan ilman turhaa ponnistelua. helmikuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v.
040 735 2096 Wille Riekkinen Valo ja pimeys Emerituspiispan mukaan ”elämme täysin eri maailmassa kuin vuosituhat tai kaksi sitten. 2 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. Valitse laulu, kuuntele säestystä, laula mukana ja seuraa nuotteja! 40,00 Riikka Jäntti (toim.) Vauvavirsari Vauvan oma, pahvisivuinen ja suloisesti kuvitettu virsikirja sisältää 7 tuttua Lasten virren laulua. 23,30 (25,00) Henna-Maria Harju, Juhani Tikkanen & Satu Sinikumpu Soivat hengelliset lastenlaulut Ihastuttavasti kuvitettu soiva laulukirja sisältää 40 rakastettua hengellistä lastenlaulua nuotteineen. 24,20 (26,90) NIKEA 325 T O M I K A R T T U N E N VÄ Y L Ä K I R J AT Jakamattoman kirkon perintö 2000-luvulla Uskosta ja elämästä. Kirjan tukevat pahvisivut sopivat oivasti omatoimiseen tutkimiseen ja tarttumiseen. Meidän on löydettävä uusia tapoja esittää uskon kysymyksiä oman aikamme ihmisille.” 33,90 Phillip Cary Nikean uskontunnustus – Lyhyt johdanto 2025 on Nikean uskontunnustuksen juhlavuosi. Kirja tarjoaa tietoa tunnustuksen historiasta ja sisällöstä ja auttaa ymmärtämään, kuinka kristillinen maailmankuva ja teologia syntyivät. Historiallisen katsauksen lisäksi pohditaan tietä kohti sovintoa ja rauhaa, toivon tulevaisuutta. Säestys on kuunneltavissa kirjan kaiuttimesta. Näissä rukouksissa ei tarvitse olla hiljaa ja paikallaan. 29,90 Tomi Karttunen Nikea 325 – Jakamattoman kirkon perintö 2000-luvulla Teos avaa kristillisen uskon perintöä vuosien 325–787 ekumeenisten kirkolliskokousten valossa. 14,30 (15,90) Juha Luodeslampi & Hanna Paavilainen Liikuttava rukouskirja Ota rukous mukaan arkisiin asioihin: liikkeeseen, rutiineihin, rentoutumiseen! Osa rukouksista on vauhdikkaita, osa meditatiivisia, osaa voi harjoittaa vaikka ruuhkabussissa
Kun et tiedä mitä ajatella ja tuntea, ole armollinen itsellesi ja toisille lähellä ja kaukana. Budde virkaanastujaisten rukoushetkessä vetosi presidenttiin, jotta tämä osoittaisi armollisuutta vähemmistöille ja maahanmuuttajille. Ristiriitaisuus tuo tunteen sisäisestä ja ulkoisesta kaaoksesta, ehdottomuus on selkeämpää. Emme ole vain hyviä tai pahoja, viisaita tai tyhmiä vaan sekä että. Eihän meistä kukaan ajattele, toimi eikä tunne täydellisesti. Tasa-arvoa edistäviä lakeja on kumottu. Se kävi hyvin ilmi, kun Washingtonin episkopaalinen piispa Mariann E. Sitä sopii toivoa. Se on paljon helpompaa kuin hyväksyä se, että maailma, ihmiskunta ja meistä jokainen itse on lopulta täynnä ristiriitoja. 3 Armollisuus auttaa kestämään ristiriitoja D onald Trumpin virkaanastumisesta on jo kolmatta viikkoa. Trump itse uskoo olevansa rauhantekijän roolissa. Ihmisyyteen kuuluu taipumus ehdottomuuteen. Budden kuuluttamaa armollisuutta me kaikki tarvitsemme tässä hyvin jakautuneessa maailman ajassa. Rikollisia laittomia maahanmuuttajia on massapidätetty. Suhtautuminen Trumpiin jakaa oudosti myös suomalaista kristikuntaa. Armollisuus sen sijaan auttaa kestämään ristiriitoja ja hillitsee tunnetta kaaoksesta. Budde ei puhutellut Trumpiin vedotessaan yksityistä henkilöä vaan instituutiota. Presidentti ryhtyi heti tositoimiin. Sitä nyt kipeästi tässä ajassa tarvitaan. Toisin kuin luterilaiseen, episkopaalisen kirkon perinteeseen kuuluu olla kumartelematta kuninkaita ja julistaa totuutta valtiovallankin edessä. Toisaalta tuntuu siltä, että nyt tapahtuu asioita ja länsimainen maailmaa nytkähtää johonkin suuntaan. Armollisuudessa on sekin hyvä puoli, että lopulta se rakentaa siltoja kaiken jakaantumisen yli. Vastaus riippui selvästi siitä, suhtautuiko Trumpiin ja tämän edistämiin arvoihin myönteisesti vai kielteisesti. Saiko piispa näin toimia vai ei, kysymys aiheutti kiivasta keskustelua somealustoilla ja mediassa. pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n. Yhdysvaltain toiminnan seuraaminen on ollut kuin katsoisi kummallista elokuvaa, joka on kuitenkin totta ja vaikuttaa meille asti. Mihin, sitä on vielä vaikea sanoa. Virkamiehiä ja syyttäjiä on erotettu. Toisia valtioita on kiristetty toimimaan halutulla tavalla
4 sisällys 2/25 Tässä numerossa Uutiset 6 30 rippikoululaista kastettiin loppiaisena Turussa 10 Tuleva liikuntaministeri Mika Poutala lisäisi liikuntakasvatusta neuvoloihin 12 Nuorisopsykologi: Hädän äärilaidalla tarinat ovat vain surullisia 16 Saarnoja ja syötävää Pariisin kodittomille 18 Yhä harvempi haluaa kirkkoherraksi 21 Näkökulma: Kiitos kuuluu suomalaisille – Yhteisvastuukeräystä jo 75 vuotta 26 Kirkkomuskariin mahtuvat sekä puput että enkelit 27 Lahjoitushuoneen lokerot tehostivat auttamista 28 Näkökulma: Pidetään kokous! Teologia 30 Samanismissa olennaista on yhteys kaikkeen 33 Iisak Niniveläinen on nyt myös katolisen kirkon pyhä 35 Kolumni: Nimillä omitaan valtaa mutta johdetaan harhaan Isoja ajatuksia 36 Jotain on tapahtunut nuorille miehille 41 Piispa Mari Leppänen: Jakautumisella peloteltu kirkko 50 Kaisa Huhtala on ihmisten puolustaja 56 Essee: Et ole sama, joka olit 60 Luomakunta: Tuomioherran synty Kulttuuri 44 Näyttely: Lasitaiteilija Minna Tuohiosto-Kokon näyttely juhlistaa elämän pyhyyttä 46 Teatteri: Ystävä voi pelastaa jopa hengen 47 Kolumni: Kaunis elokuva uskosta jäi sanasodan jalkoihin 50 ”Jos ihmisyys ei riitä, niin sitten mikään ei riitä.” Kirkkoherra Kaisa Huhtala kertoo, miten hänestä tuli ihmisoikeuksien puolustaja. 2/25
Vastareaktio ja ihmisten loukkaantuminen on kuulemma symboliikan käyttäjälle toivottu reaktio. 55 Pyhä 62 Jumala tuntuu toimivan läpinäkyvästi ja reilusti 65 Hartaus: Kaikki katoaa – Niinkö. Hän naurahti ja kertoi pitävänsä ilmiötä vastenmielisenä, mutta totesi asiattoman kuvaston uusiokäytön tarkoituksen olevan silkassa ärsyttämisessä. Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. 66 Ensi pyhänä 70 Suntio & kirkko: ”Aivan mahtavia pieniä enkeleitä” 72 Kirkkokahvit 78 Radio ja tv 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Liisa Tuovinen. En ole latistamassa ilmiötä kapinaksi tai vähättelemässä kenenkään uskoa, mutta ajatusleikki on mielestäni huvittavalla tavalla osuva: eikö ristin pitäisikin edustaa kapinaa. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus Juttelin tutun black metal -harrastajan kanssa ja päädyin mutkan kautta kysymään, miten ihmeessä natsisymboliikka ja -kuvasto eksyi black metal -kulttuurin sakeimpiin syvänteisiin. ”Eivät teidän tienne ole minun teitäni”, saattaa nuori kapinallinen Jesajan sanoin härnätä. 2020-luvun yhteiskunnassa, missä uskonnollisuus on entistä enemmän ”yksityinen asia” ja kouluista on pyritty tekemään uskontoneutraaleja vyöhykkeitä, en voi kuin kuvitella, miten tehokkaalta provokaatiolta kristityksi julistautuminen saattaa jostain tuntua. Nyt hän haluaa levätä uskossa.. Nuorten miesten uskonnollisuuden noususta on puhuttu niin Kotimaan sivuilla kuin muuallakin yhteiskunnassa. NIILO RANTALA tuhat merkkiä taivaasta Seuraava Kotimaa ilmestyy 5.3. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen, 040 400 860 862 Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Maaliskuun numerossa vieraillaan kristillisessä koulussa sekä katolisen kirkon jumalanpalveluksessa. Omilta teinivuosiltani muistan, miten keskeistä roolia nimenomaan provosoiminen ja reaktioiden kalastelu monen teinipojan maailmassa näyttelee. Numerossa kerrotaan myös, kuinka Patrick Tiainen yritti vuosia muuttaa itseään uskon voimalla. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu
Ihana että nämä lisääntyvät. Turussa iso yhteiskaste: 30 rippikoululaista kastettiin loppiaisena Henrikinkirkossa T urun Henrikinkirkossa vietettiin loppiaisena poikkeuksellista kastejuhlaa. Henrikinkirkossa pidettyyn juhlaan nuoret olivat kutsuneet läheisiään. Läheiset taas olivat ottaneet tilaisuuden perhejuhlana, jonne tultiin juhlapuvuissa ja lahjojakin annettiin. Yhteiskastetilaisuuteen oli ilmoittautunut 30 rippikoululaista. – On mahdollisesti tulossa toinenkin tilaisuus, toteaa Turun ja Kaarinan seurakuntien yhteisen kasvatustyön nuorisosihteeri Marja Lindén. – Olemme miettineet, että onko tämä nyt sitä ikäluokkaa, jonka vanhemmat haluavat antaa lastensa itse päättää kasteesta. Lapsikasteethan ovat vähentyneet. 6 uutikatsaus leirikeskukset 2025 Seurakunnilla on 913 leirikeskusta. Se on positiivinen asia, Lindén sanoo. Yhteinen kasvatustyö tarjosi kastejuhlan, jossa tarjottavat olivat nuorten mielen mukaisia. FREIJA ÖZCAN Kastetut rippikoululaiset saivat seurakunnilta neilikat. Lindénin mukaan nuorille yhteinen kastetilaisuus on mieluinen, koska siinä ei nuori yksin joudu huomion keskipisteeksi. Turun ja Kaarinan seurakuntien rippileireille on nimittäin ilmoittautunut peräti 87 rippikoululaista, joita ei ole vielä kastettu. Heitä kastamassa oli viisi pappia. ”Vanhan korjaamisen sijaan olisi fiksumpaa tehdä saman tien kokonaan uusi leirikeskus” Salon kirkkoherra Timo Hukka Salon Seudun Sanomissa 3.1.2025 Koonnut: Tuija Pyhäranta Leirikeskuksista tyhjillään esimerkiksi myyntiä varten oli tilaston mukaan 94 Viime syksynä tai sen jälkeen ostotarjouksen leirikeskuksesta ovat hyväksyneet ainakin Juuan, Joutsan, Lahden, Sastamalan ja Savonlinnan seurakunnat. Luku perustuu kirkon rakennustilastoihin viime vuoden huhtikuulta. Yhteiskasteiden lisäksi heitä kastetaan seurakunnissa rippikoulun tai konfirmaation yhteydessä. | Kuva: Jens Salama. Paikalla oli lähes parisataa henkeä. – Ei voileipäkakkua, vaan herkkuja, mokkapaloja ja mehua
Teologian maisterin tutkinnon jälkeen Vehviläinen halusi uskonnon opettajaksi ja erikoistui yliopistossa islamiin. KARI PYRHÖNEN. Vehviläisen mukaan islamia opiskelevat oppilaat tulevat erilaisista taustoista. Heidi Vehviläinen kokoaa islamin opetusmateriaalin itse. Tämä käy ilmi kyselystä, jonka KARVI teki koulujen rehtoreille. Kymmenessä suurimassa kaupungissa noin puolet islamin opettajista on koulutukseltaan päteviä, muualla Suomessa noin neljäsosa. Vaikka opetushallitus laatii uskonnon opetussuunnitelman perusteet, se ei valvo opetuksen sisältöä sen enempää kuin oppimateriaalin pätevyyttä. Kuvassa on menossa 5-luokkalaisten oppitunti. Tällä hetkellä Suomessa on voimassa opetussuunnitelma neljäntoista eri uskonnon oppimäärälle. Hyödynnän tässä oppikirjoja ja tieteellisiä julkaisuja. – Pätevien islamin opettajien tarve on edelleen huomattava, vaikka heitä valmistuukin koko ajan pikkuhiljaa lisää, kertoo Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVI:n johtava asiantuntija Matti Suomilammi. Opetus painottuu sen perusteella, minkä uskonnon oppimäärä on oppilaalle valikoitunut. Toiset käyvät moskeijassa joka viikko, jotkut eivät koskaan. | Kuva: Jukka Granström peruskoulu | Islamia opiskelevien oppilaiden määrä on kasvanut. Mutta koko pääkaupunkiseudulla muodollisesti päteviä opettajia ei ole tarpeeksi. Pääosin tähän suhtaudutaan hyvin. Islamin lehtori Heidi Vehviläinen opettaa useissa Vantaan peruskouluissa. – En juurikaan käytä kirjoja, koska niitä on vähän ja ne ovat vanhoja. Tämän uskonnon opettamiseen käytetään aikaa enemmän kuin muihin. Uskontoja ei arvoteta paremmuusjärjestykseen. Mitä kauemmin olen opettanut, sitä vähemmän kysellään. Itse hän ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. – Emme rukoile, mutta keskustelemme rukouksista. – Omat oppilasmääräni ovat pysyneet maltillisina, koska Vantaalla islamin opettajia on riittävästi. Joskus opettaja saa oppitunneilla kuulla, että islam on ainoa oikea uskonto. Suurin haaste onkin nyt pula opettajista. Tämä kaikki auttaa oppilaita integroitumaan yhteiskuntaan, kotoutumaan. Paras keskustelufoorumi Vehviläiselle on suomalainen peruskoulu, koska siellä oppilaat voivat turvallisessa ja neutraalissa ympäristössä rakentaa uskonnollista identiteettiään ja tuntea, että heidän uskontoaan kunnioitetaan. Opetusneuvos Outi Raunio-Hannula opetushallituksesta muistuttaa, että kaikissa oppimäärissä opetetaan myös muita uskontoHeidi Vehviläinen opettaa islamin uskoa Vantaalla. Vastuu on kouluilla, viime kädessä rehtoreilla. Vuonna 2018 islamin oppilaita oli 13 400, tuorein tilasto vuodelta 2022 kertoo määräksi 17 500. ja. – Kerron avoimesti uskonnottomuudestani. 7 Pätevistä islamin opettajista on pulaa P eruskoulujen islamin opetus ensisijaisena uskontona on lisääntynyt viime vuosina runsaasti. Ymmärrys ja suvaitsevaisuus lisääntyvät puolin ja toisin, Vehviläinen sanoo. Hän kertoo selviytyvänsä opetustyöstään hyvin. Vehviläinen muistuttaa, että koulussa opetetaan uskontoja, mutta ei uskomaan. Kirjoitan opetusta varten itse selkokielisiä tekstejä. Koulujen uskonnonopetuksen raamit laatii opetushallitus. Tämä on kirjattu opetussuunnitelman perusteisiin. – Voimme käydä islamista myös kriittistä keskustelua ja oppia ymmärtämään muita maailmanuskontoja – sekä uskonnottomia. Tällaiset kommentit avaavat portin keskustelulle. Etenkin uudet oppilaat ja heidän vanhempansa kysyvät joskus Vehviläiseltä, miten hän voi opettaa islamia, vaikka ei ole muslimi
| Kuva: Vatican Media/IPA/SIPA meidän ekumeeninen kutsumuksemme. | Kuva: Freija Özcan. – Pessimismi johtaa toimimattomuuteen. Kun media keskittyy uutisoinnissaan maailmanpolitiikan kriiseihin ja presidenttikin aistii kansassa epävarmuuden tunnetta, Stubbin mielestä on pessimismin sijaan suosittava realismia. Pyhä Henrik on Suomen suojelupyhimys. – Kyynisyyttä on olettama, ettet pysty muuttamaan asioita ja tiedät toisen ajatuksista enemmän kuin ihminen itse. Delegaatiolle osoittamassaan puheessa paavi muistutti vuoden 2025 olevan riemuvuosi, jona kristityt ovat yhdessä matkalla toivon pyhiinvaeltajina. FREIJA ÖZCAN Piispa jututti presidenttiä. Realismi löytää ratkaisun, hän sanoi ja kehotti kaikkia ottamaan itse vastuuta omasta, perheenjäsenten ja kavereiden pärjäämisestä. – Kiitän teitä, Cappella Sanctae Mariae, tästä arvokkaasta palveluksesta, paavi kiitteli kuoroa. – Mutta elämme rauhattomuuden aikakautta. Meitä testataan Itämerellä, kyberhyökkäyksillä, informaatiosodalla. Mukana oli myös katolisen Pyhän Marian seurakunnan kuoro. Suomen ekumeenisessa delegaatiossa olivat mukana Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki, piispa Raimo Goyarrola katolisesta Helsingin hiippakunnasta, Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Elia, hiippakuntadekaani Terhi Kaira, kappalainen Johanna Tyynelä-Haapamäki, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen, viestintäjohtaja Eeva-Kaisa Heikura, kirkkoherra Eze Nwoko Pyhän Ursulan seurakunnasta, isä Joosef Dang Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnasta ja teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä. Kyynisyyttä Stubb kertoi vihaavansa. Me tullaan pärjäämään, hän lupasi. Helsingin tuomiokirkon kryptassa pidetyssä arvo keskustelussa. vastaan Suomen ekumeenisen delegaation Vatikaanissa. Paavi päätti tapaamisen kutsumalla osallistujia liittymään hänen kanssaan Isä meidän -rukoukseen. Ekumeenisella rukousviikolla vuosittain toteutettu vierailu liittyy pyhän Henrikin muistopäivään. Pidetään pää kylmänä ja pidetään kiinni meidän omasta henkisestä resilienssistä. Paikalla olleiden Tikkurilan lukion oppilaiden kysymykseen Venäjän uhan aiheuttamasta pelosta, Stubb totesi, ettei Suomeen kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Tuomiokirkon kryptassa presidentti Stubbia keskustelutti piispa Teemu Laajasalo. – Älkää koskaan unohtako tätä: Toivo ei petä. Sillä ”ei kuolema, ei elämä, eivät enkelit eivätkä henkivallat, ei mikään nykyinen eikä tuleva, eivät voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Tämän lihaksi tulleen rakkauden todistaminen on Piispa Matti Salomäki ojensi paaville lahjana maailman rauhaa Kirkon Ulkomaanavun kautta sekä Oiva Toikan Sovinnon kyyhkysen. Rauhan sanansaattajana pyhä Henrik kehottaa meitä olemaan koskaan lakkaamatta rukoilemasta rauhan lahjan puolesta, joka on yhtä kallisarvoinen kuin se on hauras, paavi sanoi. 8 uutikatsaus ”Älkää koskaan unohtako tätä: Toivo ei petä”, paavi sanoi suomalaiselle delegaatiolle P aavi Franciscus otti maanantaina 20.1. FREIJA ÖZCAN Presidentti: ”Me tullaan pärjäämään” – Vaikka maailma tuntuu kaatuvan päälle, kyllä me pärjätään, presidentti Alexander Stubb rohkaisi 28.1. – Pyhä Henrik on eräänlainen tämän toivon ikoni, jonka vakaa ja luja perusta on Jumalassa. Paavi totesi pyhän Henrikin olevan myös jumalallisen ykseyden symboli, sillä hänen juhlansa kokoaa edelleen yhteen kristittyjä eri kirkoista ja yhteisöistä yhteiseen Jumalan ylistykseen
Pentikäinen on ollut SKR:n mukaan synnyttämässä toiminnallaan useita merkittäviä rauhantyötä tukevia rakenteita, jotka ovat jatkaneet rauhan-, vakaudenja sovinnontyötä senkin jälkeen, kun Pentikäinen on siirtynyt uusiin haasteisiin. Mukana on 13 Aallon työtä eri puolilta Suomea. Suomen kristillinen rauhanliike palkitsi Antti Pentikäisen rauhanpalkinnolla Suomen kristillinen rauhanliike (SKR) on päättänyt antaa vuoden 2025 rauhanpalkintonsa tutkimusprofessori Antti Pentikäiselle. Ne ovat Aalto-ateljee, Aaltojen kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo ja Kulttuuritalo Helsingissä, Aallon kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo Jyväskylässä, Paimion parantola, Seinäjoen Aalto-keskus, Sunilan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Kolmen Ristin kirkko Imatralla. Pro ecclesia -mitalin saivat toimittaja Pekka Heikkilä (Turun arkkihiippakunta), LT, erikoislääkäri S eija Kuikka (Mikkelin hiippakunta), valtiotieteen maisteri, kulttuurineuvos Jouni Mykkänen (Espoon hiippakunta), johtava diakoniatyöntekijä Pirjo Maritta Sariola (Lapuan hiippakunta) ja erikoislääkäri Åsa A. 9 Yhteisvastuukeräys tukee taas nuoria Yhteisvastuukeräys on jälleen käynnistynyt. Aikamme kutsuu sellaista rauhantyön johtajuutta, jota Pentikäinen jo vuosien ajan osoittaa, sanoo SKR:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Ojala tiedotteessa. Keräyksen varoilla halutaan mahdollistaa nuorten turvallista kasvua, harrastamista ja uusien taitojen oppimista, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus unelmoida ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Tällä kertaa Yhteisvastuukeräys toteutetaan yhteistyössä seurakuntien, Suomen Partiolaisten ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Pro Ecclesia -mitali viidelle ansioista kirkon työssä Kirkkohallituksen täysistunto myönsi kokouksessaan 21.1. Joensuun ja Imatran seurakunnat avasivat ovensa kaikille pareille Joensuun ja Imatran seurakunnat ovat tehneet päätöksen, jonka myötä myös samaa sukupuolta olevat parit voidaan jatkossa vihkiä kirkon ja seurakunnan tiloissa. – Antti Pentikäisen palo edistää rauhantyötä on täysin poikkeuksellista, ja se roihu tarttuu muihin. Esityksen kohteista on valmistellut opetusja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Museovirasto yhteistyössä Alvar Aalto säätiön sekä kohteiden taustayhteisöjen kanssa. | Kuva: Yhteisvastuukeräys 2025 Suomi esittää Unescolle uutta maailman perintökohteiden sarjaa Suomi esittää Unescon maailmanperintöluetteloon lisättäväksi Alvar Aallon arkkitehtuurikohteista muodostuvaa kokonaisuutta. Yhteiskunta, jossa nuoret pystyvät näihin asioihin, voi todennäköisesti myös kokonaisuutena hyvin ja kestävästi, Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kati Palsanen sanoo Yhteisvastuukeräyksen tiedotteessa. Päätöstä ”Aalto works” -kohteen mahdollisesta hyväksymisestä maailmanperintöluetteloon joudutaan vielä odottamaan. Pro ecclesia -mitalin viidelle henkilölle. Westerlund (Porvoon hiippakunta). Mitali voidaan myöntää erityisistä ansioista kirkon työssä seurakunnan, hiippakunnan tai kokonaiskirkon tasolla. Imatran Kolmen ristin kirkon lisäksi Aallon kirkkoarkkitehtuuria kokonaisuudessa edustaa Seinäjoen Aalto-keskukseen kuuluva Lakeuden risti. Seurakuntia Suomessa on yhteensä 354. Keräyksen tuotosta 30 prosenttia ohjataan seurakuntien kautta paikalliseen auttamistyöhän, 20 prosenttia Suomen Partiolaisten valtakunnalliseen toimintaan ja 50 prosenttia Kirkon Ulkomaanavun kautta kansainväliseen katastrofityöhön. – Nuorten tulevaisuususko, toimijuus ja mahdollisuus unelmointiin ovat nuorten hyvinvoinnin tärkeimpiä indikaattoreita. 75-vuotisjuhlaansa viettävä keräys tukee tänäkin vuonna nuoria Suomessa ja maailman katastrofialueilla. lyhyesti. Tiedotteen mukaan maailmanperintökomitea voisi päättää asiasta kesällä 2026. Keräysvaroilla tuetaan partion kautta vähävaraisten nuorten leirija varustehankintoja, jotta kaikilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet harrastamiseen ja sen tarjoamaan kasvuun. Joensuussa päätös tehtiin 22.1. Rauhanpalkintoa SKR perustelee Antti Pentikäisen pitkällä ja monipuolisella uralla rauhantyön edistämisessä. Kotimaan tilaston mukaan Suomessa on nyt 66 seurakuntaa, jotka ovat tehteet päätöksen tilojensa avaamisesta sateenkaaripareille. Yhteisvastuukeräystä toteuttaa Kirkkopalvelut, joka omistaa Kotimaata kustantavan Kotimaa-Sacrum Oy:n. ja Imatralla 15.1
– Totta kai se auttaa, mutta voitaisiin keskittyä enemmän siihen, millä menet kouluun. Meillä kun kuitenkin on ongelmana myös lasten ja nuorten yksinäisyys, niin siihen harrastus on mahtava tukikeino. Ennen vanhaan aloitettiin kymmenvuotiaana ja lopetettiin noin 15-vuotiaana. Kun tiedetään ikävuodet, voitaisiin tarjota edullista matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Kun mennään tiettyyn ikävuoteen asti, seuroilla ei ole riittävästi tarjota höntsäfudista. Mikä avuksi. Ennen kesää ensimmäisen kauden kansanedustajasta ja entisestä huippu-urheilijasta tulee liikunta-, urheiluja nuorisoministeri. Monesti tämä lähtee siitä, että vanhemmilla pitäisi olla sellainen, jotta se tulee esimerkin kautta. 10 ”Pitäisi lisätä liikuntakasvatusta neuvoloihin” Vaikka on talvi, Mika Poutala (kd.) on hurauttanut pyörällä töihin eduskuntaan 16 kilometriä. Mielestäni seurojen pitäisi kantaa vastuuta tuosta puolesta. – Pääasiassa tehtävänä on toteuttaa hallitusohjelmaa. 1 Millaiset tavoitteet sinulla on ministerin tehtävään. – Jos katsotaan 10–20 vuoden perspektiivillä, harrastamisaika ei ole juuri muuttunut, mutta se on aikaistunut tosi paljon. Ennen vanhaan mentiin paljon kävellen, pyörällä ja jopa hiihtäen. Liikuntaharrastus tuo yhteisöllisyyttä ja mentaalista hyvää. Jos vanhemmilla ei sellaista ole, niin neuvolassa on hyvä siihen kannustaa ja tarjota apua. – Yksi tavoite on, että pitäisi lisätä liikuntakasvatusta neuvoloihin. 3 Auttaisiko koululiikunnan lisääminen liikkuvan elämäntavan omaksumisessa. Hallitusohjelmassa oleva Suomi liikkeelle -ohjelma on poikkeuksellinen siinä mielessä, että hallitusohjelmassa ei ole ollut aiemmin tällaista selkeästi liikuntaan liittyvää ohjelmaa. Isossa kuvassa puhutaan koko kansan liikuttamisesta, liikkuvan elämäntavan juurruttamisesta ihmisiin. Nyt aloitetaan viisivuotiaana ja lopetetaan 12–13-vuotiaana. Jos on kauppaan kilometri, kuten minulla, ei menisikään sinne autolla vaan pyörällä tai joskus kävellen. Että tulisi arkeen liikuntaa, ei niinkään urheilua. 2 Lasten ja nuorten liikkuminen on meillä pitkälti urheiluseurojen varassa ja jossain vaiheessa harrastus aina lopahtaa. – Seuratoiminnassa puhutaan nimenomaan urheilusta, mutta liikunta ja liikkuminen on se, mitä meidän pitäisi saada kansan tavaksi. Pienestä asti pitäisi miettiä, miten ihminen omaksuu liikunnallisen elämäntavan. Tänä päivänä vanhemmat aika pienellä kynnyksellä kuukauden henkilö Mika Poutala – tuleva liikunta-, urheiluja nuorisoministeri
| Kuva: Jani Laukkanen. Ymmärrän, että siinä on turvallisuusnäkökulma, mutta meidänkin lapset on alkaneet kaksivuotiaana pyöräilemään ja kuusivuotiaina osaavat jo sen homman. Se vaatii viitseliäisyyttä, varsinkin, jos yöllä on satanut lunta. Talvella on nastarenkaat alla. Se on henkinen pakopaikka ja tuki kaikessa. 6 Miten neuvoisit etätyön laiskistamaa aikuista lähtemään liikkeelle, kun painoakin on päässyt kertymään. Ne on pyritty tekemään semmoisiksi, että niitä voisivat lähialueen lapset käyttää koulun jälkeen. FREIJA ÖZCAN Pikaluistelijana Mika Poutala erikoistui sprinttimatkoille. – Liikunta merkitsee minulle sekä henkistä että fyysistä hyvää oloa ja terveyttä. Mitä nuorempana lähtee liikkeelle, sitä varmemmin liikunta jää arkeen. Lenkkeilen, kiipeilen ja pelaan vähän golfia kesällä. Täällä eduskunnassa on kolme kuntosalia, tatamit ja golflyöntipaikat. Olen tullut armollisemmaksi sekä itseäni että muita kohtaan. Kuntosalia käytän eniten ja siellä juoksumattoa ja vapaita painoja. – Aloittaisin nukkumisesta. Kun tulee uusia kouluja, otetaan liikunnallisuus huomioon. Kannattaa tuoda liikuntaa arkeen niin, että se ei vie ylimääräistä aikaa eikä vaadi ponnisteluja. – Tykkään tehdä monta asiaa. Palaverin voi pitää ulkona metsässä tai puistossa. Kun nukkuminen on kunnossa, keskittyisin ruokailuun: monipuolisesti ja paljon itse tehtyä ruokaa. 4 Miten itse liikut. Kolmanneksi keskittyisin liikuntaan. On aidattuja minikenttiä ja paljon oikeasti muuta kuin hiekkakenttä, joka tänä päivänä ei inspiroi edes jalkapallon pelaamiseen. – Hyvää on se, että koulujen kentät alkavat olla suunniteltuja liikuntaan. – Harrastan työmatkapyöräilyä. Pitää olla fiksumpi sen suhteen, että saa liikuntaa arkeen mukaan. – Kannattaa miettiä, miten voit päivää jaksottaa ja käydä edes kävelemässä kotipihan ympäri muutaman kerran. Kuulun myös eduskunnan jalkapallojoukkueeseen. 5 Mitä liikunta sinulle merkitsee. 11 lähtevät kuskaamaan meidän kullannuppuja kouluun, mitä minäkin olen harrastanut. Lasten kanssa harrastan vaellushommia. Ongelmallista on, että ennen kolmatta luokaa ei saisi tulla pyörällä kouluun. Vuoden 2023 vaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi Kristillisdemokraattien listalta. Se on myös puhtaasti fyysisen hyvinvoinnin ja suorituskyvyn ylläpitämistä. Mutta olen tullut siihen johtopäätökseen, että ehkä pitää sietää enemmän kinastelua ja laittaa lapset menemään omin keinoin. – Harrastan nykyään liikuntaa, en urheilua
– Oma vinkkelini on, että olen tekemisissä hädän äärilaidan kanssa. Hän työskentelee vaativan tason sijoitusosastoilla, jotka ovat jatkuvasti täynnä. Itsetuhoisuus on iso uhka nuoren kehitykselle. – Sillä saatetaan myös pyrkiä viestimään muulle maailmalle, että tarvitsen apua. – Nuori etsii apua sieltä, mistä sitä saa. Syitä ovat esimerkiksi päihteiden käyttö, psyykkiset ongelmat ja itsetuhoinen tai väkivaltainen käytös. Monesti päihteiden käyttäjillä on paljon poissaoloja koulusta, ja näin alkaa myös koulupudokkaan kierre. Ne ovat iso osa ongelmia pahoinvoivien nuorten joukossa. Hakamäki toteaa olevansa lasten ja nuorten elämässä mukana siinä vaiheessa, kun asiat ovat jo tosi pahasti pielessä. Niihin tulevat nekin nuoret, jotka eivät pärjää perhesijoituksessa eivätkä perustason osastohoidossa. Perinteinen paineiden itsehoitomuoto on päihteet. Silloin aikuisten ja ammattilaisten tehtävä on suojella lasta pysymään hengissä. Viiltelyllä yritetään saada pois omaa pahaa oloa, mutta eihän se toimi. ”Itselääkinnässä” alkoholi on jäänyt taka-alalle verrattuna huumeisiin, joita TEKSTI | JANNE VILLA – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM ajankohtaista Vanhempien pahoinvointi on monien kiireellisesti sijoitettujen nuorten ongelmien taustalla, ja tässäkin päihteet korostuvat. Näille osastoille lapsi tai nuori joutuu, kun hänen kehityksensä vaarantuu vakavasti omasta tai ympäristön, useimmiten perheen, toimesta. V aikka valtaosa suomalaislapsista ja -nuorista voi varsin hyvin, ovat pahoinvoivan joukon ongelmat entistä pahempia ja moninaisempia. Niistä voi saada hetkellisen helpotuksen, mutta ne eivät auta mitään. Työssäni näen pelkästään surullisia tilanteita. ”Tavallistenkin” nuorten elämään mahtuu monia haasteita. Pääkaupungissa kiireellisten sijoitusten määrä on lisääntynyt eli erityisen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten joukko on kasvanut, kertoo Helsingin kaupungin lastensuojelun psykologi Tuomas Hakamäki. Kukaan ei ole huvikseen kiireellisessä sijoituksessa. – Nuorten osastoilla pelastetaan tämän tästä kirjaimellisesti viime hetkessä henkiä, mutta kaikki eivät ole avun piirissä. 12 Hädän äärilaidalla tarinat ovat vain surullisia Yleisesti ottaen nuorilla menee hyvin, mutta sillä joukolla, jolla menee huonosti, menee todella huonosti, sanoo psykologi Tuomas Hakamäki. Jos hän ei saa oikeaa apua, tilalle voivat tulla valheelliset avut eli päihteet. Viiltely on yleinen tahallisen itsensä vahingoittamisen muoto. – Maailma muuttuu kovaa vauhtia. Sinne pääsy voi olla vaikeaa. ». Pitäisi pärjätä ja löytää sellainen polku, jota haluaa kulkea. Suomessa on korkeat itsemurhaluvut. Psyykkiset ongelmat, esimerkiksi masennuspohjaiset häiriöt ja ahdistus, uhkaavat hoitamattomina vakavimmillaan henkeä. Hädän rankimmassa ääripäässä nuori haluaa kuolla
13 Kuka. Tuomas Hakamäki, 40 Koulutus: Psykologi, traumaterapeutti Työ: Helsingin kaupungin lastensuojelun psykologi Kiinnostaa auttaa vaikeimmassa tilanteessa olevia lapsia ja nuoria.
Osa maahanmuuttajataustaisista nuorista on traumatisoitunut matkalla tultuaan tänne esimerkiksi sodan jaloista. – Vanhemmat saattavat sanoa, että jos nuori on tällainen, hän ei voi kuulua perheeseen. – Lapset ja vanhemmat ovat nähneet ehkä hirveitä asioita. Nuoria täytyy myös auttaa löytämään järkevää tekemistä. – Osalla ongelmat tulevat täysin puun takaa. Hän ei tule nähdyksi ja kuulluksi. Joskus vanhemmat eivät hyväksy lapsen seksuaali-identiteettiä, ja sekin saattaa sysätä liikkeelle pahoja psyykkisiä ongelmia. Huonovointisuuden historia on pitkä. – Hyvinvoivia vanhempia tarvitaan enemmän, sillä heidän pahoinvointinsa näkyy nuorissa ennemmin tai myöhemmin. Jos nuorella ei ole mitään pintoja, mistä pitää kiinni, on helppoa eksyä rikolliseen toimintaan. Ellei tällaisia traumakokemuksia kyetä hoitamaan ja huonoja kierteitä katkaisemaan, pahoinvointia on tiedossa. Jos elämän täyttävät hyvien harrastusten sijasta moniongelmaiset kaveriporukat, syrjäytymisriski kasvaa suuresti. Kriisi voi tulla kenelle vain. Nuoret tarvitsevat ennen kaikkea turvallisia aikuisia, jotka ovat sitoutuneita tukemaan heitä kanssakulkijoina ja vaikuttavat positiivisesti omaan kehitykseen, Tuomas Hakamäki korostaa. Myös rauhoittavien, voimakkaiden lääkkeiden väärinkäyttö tulee Tuomas Hakamäen työssä toistuvasti vastaan. He tarvitsevat avoimia ovia, joiden sisällä tulevat hyväksytyiksi sellaisina kuin ovat. Heillä ovat menneet asiat tosi huonoiksi vain muutamassa kuukaudessa, ja sitten ollaan syöksykierteessä. – Urheilu, teatteri, kutominen, luistelu, matematiikka… Ihan mitä vain hyvää sisältöä, joka tuntuu omalta jutulta, ja jonka kautta tulee hyväksyntää oikealla tavalla. Hakamäellä on ollut asiakkaita, jotNuoret tarvitsevat ennen kaikkea turvallisia aikuisia, jotka ovat sitoutuneita tukemaan heitä kanssakulkijoina. Vanhempien pahoinvointi on monien kiireellisesti sijoitettujen nuorten ongelmien taustalla, ja tässäkin päihteet korostuvat. Identiteetin tukipuita löytyy rakentavista harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista. 14 on helppo saada. – Suomessa on onneksi hyvät ja tukevat systeemit, eikä pudokkaita ole paljon. Hakamäellä on ollut kantasuomalaisja maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka olleet jengeissä juoksupoikina, hyvää korvausta vastaan. Kiireellinen sijoitus tehdään, koska koti on turvaton paikka eikä lapsen hyvinvointia pystytä turvaamaan. Pahoinvointia on kaikissa yhteiskunnan luokissa ja asemissa. Kotiin ulottuvia viranomaisten toimenpiteitä täytyisi tehdä riittävän varhain ja vahvasti, mutta siihen työhön resursseja ei ole Hakamäen mukaan läheskään riittävästi. Hänellä on asiakkaita, joiden huono kierre on lähtenyt rakentumaan jo varhaisvuosina. Jotkut nuorten huonovointisuuden tekijät johtuvat suoraan vanhemmista. – On myös psyykkistä kaltoinkohtelua, jonka haavat jäävät mielen sisään. Onneksi nuorten täydellinen hylkääminen on harvinaista, mutta monissa tilanteissa perhe on ensin sanonut, että tämä oli tässä. Pahoinvoivasta nuoresta voi tulla koulupudokas. Tällaisia tapauksia tulee työssäni vastaan liian usein. Vanhempien harjoittamaa kaltoinkohtelua on monenlaista. – Jengikulttuuri on rantautumassa Suomeen. Vääränlainen seura löytää Tuomas Hakamäen mukaan aina kohteensa erityisesti haavoittuvassa tilanteessa olevista nuorista. Sellaisia aikuisia löytyy Hakamäen mukaan kaupungin nuorisotoimesta, järjestöistä ja myös seurakunnista, joissa tehdään tärkeää nuorisotyötä ja tarjotaan paikkoja, jonne voi mennä. Nopeaan alamäkeen voi johtaa vaikkapa rikoksen uhriksi joutuminen. Kovilla huumeilla tulee nopeasti pahaa jälkeä. Huono kierre voi vahvistua myös ongelmilla koulussa. – Tässä on jonkinlainen sukupolvimuutos. – Tarvitsemme monenlaisia toimijoita ja ryhmiä, jotka tekevät työtä lasten ja nuorten kanssa. Nykyään huumausaineet tulevat pelikentälle ennen alkoholia. – Yhteiskunnan pitäisi ottaa nuorten puolesta koppia myös näistä huonosti voivista aikuisista. Psykologi Tuomas Hakamäki puhuu ”lumipalloefektistä”. Lasta tai nuorta mitätöidään ja hänelle huudetaan. Ongelmat voivat olla ylisukupolvisia, myös vanhemmilla ja isovanhemmilla elämä on ollut vaikeaa. Kun rakennamme pohjaa hyvälle aikuisuudelle, mikään määrä panostusta ei ole liian iso. Sellainen seura voi tarjota nuorelle sitä, mitä hän sillä hetkellä hakee: hyväksyntää, ihailua tai voimakkaan identiteetin, tunteen siitä, että on jollekin tärkeä ja kuuluu johonkin porukkaan. – Tytöillä on huonossa seurassa riski tulla hyväksikäytetyksi. ajankohtaista. Samanaikaiset psyykkisen pahoinvoinnin ja perheen ongelmat ruokkivat toisiaan. Väkivallasta voi jäädä fyysisiä jälkiä, jotka lääkäri tai poliisi voi havaita
Lastensuojelun psykologin asiakkaat ovat haastavia, ja heidän tarinansa ovat surullisia, mutta Tuomas Hakamäki puhuu työstään hyvin positiivisesti. Paljon on pudonnut nuoria turvaverkkojen läpi, mutta suuresta osasta joku saa kuitenkin sen kopin ja tukevan otteen. – Erittäin tärkeää on, että joku taho kykenee ottamaan kopin pahoinvoivasta lapsesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lastensuojelu toimii hänestä valtaosin hienosti ja siellä tehdään hyvää työtä, vaikka resurssit ovatkin rajalliset. Hakamäki ei tapaa työssään niitä nuoria, joiden kohdalla tämä varhainen puuttuminen on onnistunut. – Teen työtä nuorten ja perheiden kanssa kriisitilanteissa, kertoo Helsingin lastensuojelussa työskentelevä Tuomas Hakamäki. Kouluväkivallalla pyritään tekemään toisen elämästä helvettiä. Se voi sysätä monen nuoren polun pahasti raiteiltaan. Oma ongelmansa on koulukiusaaminen, jossa sosiaalisella medialla on iso rooli. – Raaistuneen kiusaamisen kohdalla pitää puhua kouluväkivallasta. Elämässä koko ajan läsnä oleva some vaikuttaa nykynuorten elämään valtavasti. Hän haluaa kuitenkin aina uskoa, että kriisivaiheestakin on mahdollista palautua normaaliin elämään. 15 ka putosivat koulupolulta koronan seurauksena. ”Rullaava psykologi” luennoi lisäksi paljon psyykkisestä hyvinvoinnista, kriiseistä selviämisestä, esteettömyydestä ja vammaisuudesta.. Suomessa on koulupsykologeja ja perheneuvojia, mutta nämä hoitopolut eivät tavoita kaikkia avun tarvitsijoita. Joskus lyhytaikainenkin kuukauden tai kahden kriisisijoitus saattaa auttaa, ja nuori pystyy sen jälkeen palaamaan kotiin ja jatkamaan elämäänsä siellä. Voi olla, ettei kiusaamista pääse missään pakoon, koska netti on kaikkialla ja nettiuhkailu ja -kiusaaminen on helppoa. Hän on halunnut jo opiskeluajoista lähtien työskennellä nuorten kanssa. Etäopetus ei sopinut kaikille. – Jos on kelkasta pudonnut, on vaikea päästä takaisin. Voi olla, ettei kiusaamista pääse missään pakoon, koska netti on kaikkialla ja nettiuhkailu ja -kiusaaminen on helppoa. – Jos yhden nuoren pystyy pelastamaan ja estämään syrjäytymästä, silloin työntekijä on vähintään tienannut koko elämänsä palkan
Paikan toimintaa johtava Éric Gélanor ajattelee, että tärkein apu on mahdollisuus postin vastaanottamiseen toimitilan osoitteeseen. Toinen on uskonnollinen järjestö Mission Évangélique parmi les Sans-Logis (Evankelinen lähetystyö kodittomien keskuudessa). Myös Mission Évangélique parmi les Sans-Logis -järjestön puheenjohtaja ja läheisen kirkon pastori Gilles Boucomont näkee, että kodittomien määrä Pariisissa on lisääntynyt. Sainte-Marthen aukiolta löytyi paikka, joka tuntui kuin saarelta avoimella merellä. Toinen on sosiaalinen järjestö Entraide & Partage avec les Sans-Logis (Keskinäinen apu ja jakaminen kodittomien kanssa). Kodittomat saavat päivittäin syötävää ja juotavaa. – Enää en tarvitse täältä kahvia ja lämpöä, koska minulla on ollut koti kuusi kuukautta. Pariisista, Bellevillen kaupunginosasta, löytyy paikka, jossa saa syödä päivittäin ja käydä jumalanpalveluksessa sunnuntaisin. 16 uutiset Saarnoja ja syötävää samassa paikassa Pariisissa asunnottomuus | Kodittomana on etsittävä koko ajan jotakin, sanoo Christian Page. Page haki asuntoa vuonna 2014 ja sai asunnon vuonna 2024. Heille jaetaan vaatteita ja tarjotaan mahdollisuus peseytyä. Kun sinne saapuu arki aamuna, tapaa vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka tarjoilevat aamupalaa, vaikkapa muroja ja kaakaota.. Pagen mukaa Ranskassa on nykyisin niin epävakaata, että uusia ihmisiä joutuu kadulle työttömyyden ja siitä johtuvan asunnon menettämisen takia. Hän nukkui siltojen alla, parkkialueilla, yleisissä puutarhoissa ja toisinaan hotelleissa. | Kuva: Hanna Hirvonen P ariisissa asuva Christian Page tietää kokemuksesta, että elämä ilman kotia on vaikeaa. Tulen tänne, koska tarvitsen ihmisten kanssa puhumista. Näin syntyi Pagen kirja, jonka nimi on Belleville au coeur (Belleville sydämessä). – Sain käydä kulmassa olevassa ravintolassa vessassa. Paikkaa, josta kodittomat saavat apua ja tukea, pyörittää yhteistyössä kaksi järjestöä. Tulen tänne tapaamaan ystäviä. Hänen kaverillaan oli koti ja tietokone, joten kaveri pystyi kirjoittamaan muistiinpanot puhtaaksi. Ehkä nukuit kadulla, ja, kun aamulla haluat juoda ja syödä, pitää ensin löytää paikka, jossa voi niin tehdä, Page sanoo. – Ennen koronaa tarjoilimme illassa noin 70 lämmintä ateriaa. Nykyään aterioita tarjoillaan toisinaan kolminkertainen määrä. Ranskassa on nykyisin paljon paitsi asunnottomia, myös ”uusia köyhiä”. Siellä minulle myös tarjottiin kahvia. Kodittomana mahdollisuuksia esimerkiksi syödä ja juoda, nukkua ja peseytyä täytyy jatkuvasti etsiä. – Kun herää aamulla, pitäisi juoda kahvia, syödä jotain, käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteet. Hän sai kuitenkin paljon apua. Kun olet koditon, se on monimutkaista. Silloin hän vietti aikaa enimmäkseen Bellevillen kaupunginosassa Pariisissa. Page oli asunnoton kymmenen vuotta. Ihmisiä, jotka vuokraavat pienen huoneen, mutta joiden rahat Kun Christian Page oli koditon, hän kirjoitti kokemuksistaan paljon muistiinpanoja
Ratkaisuvaihtoehtoja olisi monia, Boucomont pohtii. Sainte-Marthen aukiolla, kahden järjestön yhteisessä toiminnassa, on auttamassa kaikkiaan kuutisenkymmentä vapaaehtoista. Kodittomat majoittuvat teltoissa ja patjoilla, katujen varsien pusikoissa ja siltojen alla. Aamulla syöjiä on tavallisesti 60–70. | Kuva: Hanna Hirvonen Aamiaisella tarjotaan sitä, mitä ruokapankista on saatu, vaikkapa leipää ja hilloa.. Kaduilla on vaarallisinta iltayhdeksän ja aamuneljän välillä. – Ehkä 40 prosenttia ihmisistä, jotka syövät täällä, ovat siinä tilanteessa, Boucomont sanoo. Tavallisesti järjestötoiminta ei Ranskassa voi olla uskonnollista ja sosiaalista yhtä aikaa. Haberey kertoo, että aamiaisella tarjotaan sitä, mitä ruokapankista on saatu, vaikkapa leipää ja hilloa. – Oma arvioni on, että kaduilla on noin 7 000 ihmistä. Aamupala tarjoillaan ulkona, koska korona-aikana aamupalalle tulijoiden määrä lisääntyi, eikä väki enää mahdu syömään sisätiloihin. – Pitäisi säätää laki, joka velvoittaa asunnonomistajat vuokraamaan asunnot tai antamaan ne valtiolle, jotta valtio voi majoittaa kodittomia. Yleinen syy joutua kodittomaksi Pariisissa on avioero. Aika ei ole myöhäinen niille, jotka pääsevät nukkumaan vasta aamuneljältä. Page kertoo, että Pariisissa on hätämajoitusta, jossa voi nukkua, käydä suihkussa ja saada jotain syötävää. Esimerkiksi viiden vuoden päästä asunnon saisi uusittuna takaisin. Entraide & Partage avec les Sans-Logis ja Mission Évangélique parmi les Sans-Logis -järjestöjen tiloissa ja toiminnassa erityistä on, että kristillistä uskontoa harjoitetaan ja sosiaalisia palveluita tarjotaan samassa paikassa. HANNA HIRVONEN Fréderic Parmentier-Courreau (vas.), Roland Haberey ja Edith Haberey tekevät vapaaehtoistyötä kodittomien parissa. Myös Pagen kodittomuuden taustalla oli vaikea avioero. Kuulijat yleensä reagoivat jumalanpalveluksessa siihen, mitä pastori puhuu. Mikäli rahaa niiltä tahoilta käytettäisiin, olisi sitouduttava siihen, että ei evankelioi. 17 eivät riitä mihinkään muuhun. Jos jollakulla ei ole yöpaikkaa, hän nukkuu mieluummin noiden tuntien jälkeen, tietää Boucomont. Koska poliitikot eivät kunnioita lakia, hän toteaa. Hän lisää, että pääkaupungissa on kodittomille verrattain paljon järjestöjen apua, ja siksi kodittomia muualtakin maasta hakeutuu sinne. Se saa molemmat ajattelemaan, että asunnottomuus voitaisiin lopettaa, jos valtion päättäjillä riittäisi siihen tahtoa. Muita merkittäviä kodittomien parissa toimivia järjestöjä Pariisissa ovat e s i m e r k i k si Centre d’Action Sociale Protestant, jonka kautta voi löytää asunnon, ja Les Restos du Cœur, joka on tärkeä toimija ruoan parissa. He ovat useimmiten vapaaehtoisille entuudestaan tuttuja, joten myös kuulumisten vaihtaminen on tärkeää. Toimintaan ei haeta rahoitusta valtiolta tai kaupungilta. – Kun saarnaan, he keskeyttävät ja sanovat, jos eivät ole samaa mieltä. Niitä yöpymispaikkoja on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin asunnottomia. Sitten asioista keskustellaan yhdessä. Aamupalaa Sainte-Marthen aukiolla saa puolikymmenestä alkaen. Jotkut nukkuvat sisällä rakennuksissa, portaikkojen alla. Avioero aiheuttaa usein henkistä pahoinvointia ja esimerkiksi liiallista päihteiden käyttöä ja sitten työn, toimeentulon ja asunnon menettämisen. Boucomont huomauttaa, että Pariisissa on tyhjillään valtavat määrät asuntoja. – Haluamme olla vapaita evankelioimaan. Ruonlaitossa ja tarjoilemisessa tehdään yhteistyötä myös kirkkojen kanssa; lauan taisista aterioista vastaavat vapaaehtoisten ryhmät, jotka tulevat kaupungin eri kirkoista. Page muistuttaa, että lain mukaan kenenkään Ranskassa ei kuitenkaan pitäisi nukkua kadulla. – Miksi asunnottomia on. Tarkkaa lukua Pariisissa olevien kodittomien määrästä ei hänen mukaansa ole saatavilla. – Olemme monille asunnottomille heidän kirkkonsa, vaikka emme ole kirkko perinteisessä mielessä. – Meidän kaksi laillista rakennettamme, uskonnollinen ja sosiaalinen, mahdollistavat sen, mikä ei muuten olisi mahdollista, Boucomont sanoo. Vapaaehtoistyöntekijä Edith Haberey valmistaa aamiaisen yhdessä miehensä ja kolmannen vapaaehtoisen kanssa joka tiistai ja keskiviikko. Järjestöjen toimitilassa pidetään sunnuntaisin jumalanpalvelus, johon tulee aina pieni ryhmä ihmisiä
Neljä kertaa virkaa haki vain kaksi henkilöä. Kahden viran hakuaikaa jatkettiin toisella hakuajalla, mutta siltikään ei löytynyt hakijoita. Viime vuonna hiippakunnassa oli 12 kirkkoherranviran täyttöprosessia. » Työn vaativuutta ei pystytä kompensoimaan pelkästään palkalla.. Laulaja jatkaa: ”Henkilöstötaidot sinulla hallussa on, hallinto, talous, korvaamattomia, seurakuntatyön kokemusta, sitä vaaditaan.” Videon on tehnyt Janakkalan seurakunnan viestintäasiantuntija Maria Penttinen tekoälyn avulla. Siellä kirkkovaltuusto valitsi virkaan Jani Latva-Nikkolan. Hiippakuntapastori Pauliina Järvinen Turun arkkihiippakunnasta kertoo hakijamäärien pienentyneen. Muista viidestä hakijasta kolme peruutti hakemuksensa ennen vaalia. Videon taustalla näkyy kesäisiä kuvia Janakkalan seurakunnasta. Myrskylän seurakunta on virallisesti kaksikielinen. Lapuan hiippakunnassa oli viime vuonna kahdeksan avointa kirkkoherran virkaa. Tammikuun alussa hakijat kohtasivat paneelikeskustelussa Janakkalan kirkossa. 18 Yhä harvempi tahtoo kirkkoherraksi työnhaku | Kirkkoherran avoimeen virkaan ei aina löydy edes yhtä hakijaa. Lapuan hiippakunnan piispan teologinen sihteeri ja pappien rekrytoinnista vastaava Jaakko Antila muistuttaa, etteivät hakijamäärät ole yksiselitteisiä. Viranhakijoiden kelpoisuudesta tai määrästä kertoo se, että niistä seitsemän kertaa virka laitettiin uudestaan haettavaksi, tai hakuaikaa jatkettiin. Kolmessa eri virantäytössä ensimmäisellä kierroksella ei ollut yhtään hakijaa. Myrskylän seurakunnassa avoinna olleeseen kirkkoherran virkaan oli kaksi hakijaa. uutiset ” H ae meille kirkkoherraksi, me sinua odotetaan”, laulaa mieheltä kuulostava ääni pianon säestyksellä. Janakkalassa kirkkovaltuustolla on mistä valita. Ensimmäisellä kierroksella heistä kumpikaan ei täyttänyt viran kielivaatimusta ruotsin osalta. Helsingin hiippakunnassa oli viime vuonna auki yksi kirkkoherran virka. Esimerkiksi Oulun hiippakunnassa hakijoita on useimmiten paljon vähemmän, aina ei yhtään. Osalla hakijoista ei ole virkaan vaadittavaa kelpoisuutta, mutta he ovat hakeneet esimerkiksi säilyttääkseen työttömyysturvan. Viime vuonna sekä Kokemäen että Nousiaisten seurakuntien kirkkoherran virkaa haki yksi henkilö. Osa puolestaan vetää hakupaperit pois prosessin ollessa vielä kesken. Niihin oli yhteensä kolme hakijaa. Miksi seurakunnan johtaminen ei näytä kiinnostavan. Hiippakunnan notaarin Linus Stråh lmanin mukaan tämä on Porvoon hiippakunnassa normaali tilanne. Janakkalan seurakunnan kirkkoherraksi haki poikkeuksellisen monta eli kuusi virkaan kelpoista hakijaa. Esimerkiksi Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirkaa haki alun perin kuusi henkilöä, joista yhdellä ei ollut pappisoikeuksia Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Kaikkialla tilanne ei ole näin hyvä. Vain Kurikassa hakuaikaa ei jatkettu tai virkaa laitettu uudestaan auki. – Katsantokannasta riippuen voi sanoa, että kirkkoherran virkaa haki kuusi henkilöä, tai että seurakuntaneuvosto pääsi valitsemaan kahden ehdokkaan välillä, Antila sanoo. Ehkä se on osaltaan innostanut hakemaan virkaa. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin kirkkovaltuusto valitsee välillisessä vaalissa käsityksensä mukaan parhaan ehdokkaan. Tässä suhteessa vaikein tilanne on kuitenkin Porvoon hiippakunnassa, jossa oli viime vuonna viisi kirkkoherranvirkaa auki. – Meillä oli aikaisemmin harvinaista, että on vain yksi hakija, Järvinen sanoo
| Kuva:Pekka Mustakallio. 19 Salla Autere asetettiin Haukiputaan kirkkoherraksi 29.9.2024
Valtaosassa hiippakuntia todellisuus on kuitenkin toinen. Ennen suuria rakenteellisia muutoksia paras vaihtoehto Junnin mielestä on, että seurakunnat hakevat yhteistyömalleja yli seurakuntarajojen. Näin tapahtuu esimerkiksi Posion ja Taivalkosken seurakunnissa. AKI-liitot ry:n toiminnanjohtaja Jussi Junnin mukaan myös ammattiliitossa on se tuntuma, että kirkkoherranvirkoihin on yhä vaikeampi löytää hakijoita. Varsinkaan pienissä seurakunnissa ei ole mahdollista palkata koulutettua henkilökuntaa hoitamaan edellä mainittuja asioita. – Ne helpottavat myös kirkkoherrojen työtä, niin ettei heidän tarvitse keksiä pyörää aina uudestaan. Yhtä mallia hänen mukaansa ei ole siihen, miten se tulisi tehdä. – Aina paras vaihtoehto ei ole sekään, että kolme pientä ja köyhää seurakuntaa liittyy yhteen. Tässä suhteessa esimerkiksi käy Espoon hiippakunta. – Joka tapauksessa rakenteelliset muutokset vievät vuosikausia niihin kuuluvan lainsäädännön muutosten takia. Junnin mukaan vähenevien hakijamäärien taustalla on useampia tekijöitä, joista isoimmat ovat julkisoikeudelliseen virkaan kuuluva vastuu ja työmäärä. Viime vuonna siellä järjestettiin kaksi kirkkoherran vaalia, joista toiseen oli kahdeksan ja toiseen neljä hakijaa. Pääkaupunkiseudulla ei ainakaan vielä ole tätä ongelmaa, Junni sanoo. Virka on nyt täytetty väliaikaisesti vuoden 2025 loppuun. Rakennemuutos tavalla tai toisella on Junnin mielestä väistämätön. Yhteistyön voimistamiseen hän peräänkuuluttaa apua myös tuomiokapituleista. Jussi Junnin mukaan keskisuurissa ja suurissa seurakunnissa sekä seurakunta yhtymissä tilanne on helpompi, kun kirkkoherra voi keskittyä enemmän hengelliseen työhön. – Työn vaativuutta ei pystytä kompensoimaan pelkästään palkalla, vaan tarvittaisiin isompia rakenteellisia muutoksia. | Kuva:jukka Granström. Vastauksissa nousivat esille liuutiset turgia, ihmisten kohtaaminen, toimitukset ja kriisitilanteet. MARI TEINILÄ Jussi Junni kannustaa pieniä seurakuntia hakemaan yhteistyömalleja yli seurakuntarajojen. – Tämä pätee erityisesti pieniin maaseutuseurakuntiin. Janakkalan seurakunnan kirkkoherran virkaan hakevien paneelikeskustelussa yksi kysymys koski sitä, missä he itse katsovat olevansa parhaita. – Joissakin pienemmissä seurakunnissa tehdään jo yhteistyötä seurakunta rajojen yli esimerkiksi talousasioissa, Junni sanoo. 20 Kun virka julistettiin uudestaan haettavaksi, vain yksi henkilö haki sitä, eikä hänkään täyttänyt kielivaatimusta. Junni muistuttaa myös siitä, että on olemassa isoja yhteishankkeita kuten Lukkari-verkkosivustot ja it-yhteistyö, joilla on onnistuttu ylittämään seurakuntarajoja. Yksikään ehdokkaista ei sanonut olevansa parhaimmillaan hallinnossa tai omaisuuden hoidossa. Pienten seurakuntien tilanteeseen ei ole tulossa helpotusta, sillä valtaosa niistä on alueella, jossa väestö vähenee entisestään. – Kirkkoherran pitäisi hallita hallinnollisen ja hengellisen työn lisäksi alueet, joihin hänellä ei ole koulutusta, esimerkiksi omaisuuden hoito, joihin kuuluvat kiinteistöt ja metsät