tammikuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 6 18 Ka nn en ku va : Pe kk a Jy lh ä / N el im ar kk am us eo 11 8. N:o 3 | 20. vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –4 Uskontoa pohjalaisittain Nelimarkka-museossa Alajärvellä näkee nyt pohjalaistaiteilijoiden uskontoa käsitteleviä teoksia kuten Pekka Jylhän Syntipukin 16 Aika muuttaa sairaalapappien työnkuvaa lähemmäs henkistä asiantuntijaa Ohjaaja Heikki Kujanpäälle usko on elämän runoutta
KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora Wikman (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Niilo Rantala, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Mari Teinilä Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. 1923 3 KOTIMAA | 20.1.2023 2 KOTIMAA | 20.1.2023 aluksi. Luomme myös rakenteita, joiden kautta turvallista tilaa voidaan vahvistaa ja ylläpitää. Mitenkäs ovat sujuneet keskustelut. Ajatus on kannatettava. Elämää ja sen loppumista on hyvä ajatella niin kansakuntana kuin itsekseen, ja selvittää siitä omaa näkemystään. OAK:n kotisivuilta löytyy aiheesta lakiehdotus. Taas pohditaan elämän lopettamista E lävä koira on parempi kuin kuollut leijona, sanotaan Saarnaajan kirjassa. Meillä näkyvät myös mielenterveyden haasteet ja hengellisen väkivallan jäljet. Elävät näet tietävät ja tuntevat, kuolleet eivät tiedä eivätkä tunne mitään. Elämässä siltä ei kuitenkaan aina tunnu. ?. | Kuva: Jukka Granström 3 Miten turvallisen tilan toteutuminen varmistetaan. Ihmiset ovat monesti aika herkillä. – Kristinuskon ytimessä on ajatus kaikkien ihmisten ja kaiken luodun kunnioittamisesta. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Tämä ajatus on näkyvissä ensimmäisenä kirkon eteisessä ja nettisivuilla, ja sitä pidetään esillä vapaaehtoisten koulutuksissa. Nykyisin työ on psykoterapeuttisesti painottunutta. Siksi ajatukset kaikille yhteisestä, laajasta katsomusopetuksesta kouluissa ja moniarvoisesta sairaala sielunhoidon koulutuksesta kuulostavat viisailta. Joskus reitti vaikuttaa väärältä, suunta pelottavalta ja matkan tarkoitus salatulta. FREIJA ÖZCAN päätoimittaja freija.ozcan@kotimaa.fi ???????. 19.1. Olemme aloittaneet yhteistyön Uskontojen Uhrien Tuki ry:n kanssa ja saaneet koulutusta hengellisen väkivallan muodoista. Aina ei kärsimystä pystytä lievittämään tarpeeksi. Gelsomina jakaa iloa ympärilleen vaikeuksista huolimatta. – Turvallisessa tilassa hänenkin, joka kokee, että mitään ei saa enää sanoa, on mahdollista kertoa, että tämä asia on hänelle vaikea. Silloin voi löytyä tie eteenpäin Jumalan rakkauden ohjaamana, tuomaspappi Kati Pirttimaa sanoo. Televisiosta tuijottavat nukkemaiset naisenkasvot silmissään lempeä hämmennys. Syvempi sivistys laajentaa lopulta myös positiivista uskonnonvapautta. Viime perjantaina Oikeus Arvokkaaseen Kuolemaan -yhdistys (OAK) kertoi STT:lle toivovansa, että seuraavassa hallitusohjelmassa edistetään lakia eutanasiasta eli lääkäriavusteisesta kuolinavusta. Hallitus on hyväksynyt tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelman, jota toteutetaan kaikessa toiminnassa. Eihän ne suuret ole, 0,6 % eli 60 penniä sadalta markalta. 1 Mitä turvallinen tila Tuomasyhteisössä ja Tuomasmessussa tarkoittaa. Yritys ei ole uusi. Tuomasyhteisöön löytää tiensä moni, joka elää kriisin keskellä. Hän uskoo, että sairaalapappeja nähdään sairaaloissa jatkossakin, mutta työnkuva saattaa muuttua enemmän henkisen asiantuntijan suuntaan. Eletty elämä ei kuitenkaan ole ihmisen yksityisomaisuutta. Gelsominan tapa katsoa ohdakkeista taivalta luottaen tulevaan on hyvä muistutus kristityille Jesajan hengessä. – Asian eteen täytyy tehdä jatkuvaa asennetyötä. Kirjoittaja viittaa siihen, että kaikissa tilanteissa on parempi elää kuin olla kuollut. Lisäksi potilaan itsensä on pyydettävä eutanasiaa vapaaehtoisesti ja harkitusti. Meillä on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt, joihin voi olla yhteydessä. Sen hallitus on juuri hyväksynyt mallin, jonka mukaan toimitaan, kun turvallista tilaa rikotaan. Se lisää hyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa. Jos ja kun tietoon tulee, että turvallista tilaa on rikottu esimerkiksi rukouspalvelussa, asiaan puututaan. Se on osa ihmissuhteiden verkostoa, jossa yksilö on paitsi osa rakkauden virtaa myös osa toisissa tapahtuvaa kasvua ja kehitystä silloinkin, kun oma elämänhalu hiipuu. Tämä käy ilmi sielunhoidon johtavan asiantuntijan Virpi Sipolan tuoreesta terveystieteiden väitöskirjasta, jonka aiheena on sairaalapapin asiantuntijuus niin sairaalapapin, hoitotyöntekijän kuin potilaan näkökulmista. Ehkäpä sitten, kun tullaan hakemaan muuttokirjaa. EMILIA KARHU Tieto tukee vapautta uskoa S airaalapapin identiteetti ja tapa työskennellä on muuttunut. Luottamus voi synnyttää Gelsominan säteilevän hymyn. Tuomasmessuun kaikki ovat tervetulleita riippumatta katsomuksesta, etnisestä taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta, sosioekonomisesta asemasta, siviilisäädystä, iästä, toimintakyvyistä tai elämäntilanteesta. Mikään hengellinen yhteisö ei ole näistä riskeistä vapaa, tuomaspappi Kati Pirttimaa painottaa. Näitä kaikkia joudutaan taas pohtimaan, mikäli OAK:n hanke etenee. Mitä on keritty saamaan selkoa syistä eroon, niin on hyvin usein sellaisena ollut kirkollismaksut. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | | viikon henkilö | Tuomasyhteisö haluaa olla kaikille henkisesti ja hengellisesti turvallinen. Yhtäällä on ihmisen silmitön kärsimys ja ymmärrettävä halu päästä jo pois. Edelleen se rajaisi tapaukset sellaisiin, joiden kärsimys ei ole lievitettävissä tai lievityksessä käytettävät keinot eivät ole potilaan hyväksymiä. Jo nyt sairaalapapit palvelevat kaikkia vakaumuksesta riippumatta. Jos ihminen kokee, ettei häntä hyväksytä sellaisena kuin hän on, hän saattaa hakea hyväksyntää väärin keinoin myös hengellisessä yhteisössä. Katse kuuluu Giulietta Masinalle, joka näyttelee Gelsominaa, traagisen klovnin feminiiniä variaatiota Federico Fellinin elokuvassa Tie. Hengellisyys on valtava positiivinen voimavara, mutta sitä voidaan myös käyttää väärin. Sipola ehdottaa, että myös sairaalasielunhoidon koulutusta kehitettäisiin moniarvoisemmaksi. Yhä laajempi ymmärrys erilaisista uskonnoista ja vakaumuksista on tarpeen kaikkialla yhteiskunnassa. Lääkäriliitto on vastustanut eutanasiaa, samoin tekevät luterilaisen kirkon piispat. Kovallakin kinttupolulla saa luottaa siihen, että joku on rinnalla ja ohjaa. Hänen huilunsa sointi on valoisa ja hänen yhteytensä kanssakulkijoihin lapsenomaisen vilpitön. Gelsomina muistuttaa iskelmän tavoin – älä unohda hymyä! Profeetta Jesaja lupaa, että eksyvää ohjataan ja hänen korvaansa kantautuu ohje: ”Tässä on tie, kulkekaa sitä”. EMILIA KARHU emilia.karhu@kotimaa.fi Toimittaja ei näe moniarvoisuutta uhkana. Jokainen saa silti säilyttää oman uskonsa ja ilmaista sitä vapaasti. Hän ei menetä toivoaan, vaikka tie on harhaileva ja kova kulkea. Ja niin pitkälle kuin on inhimillisesti mahdollista, kannattaa aina olla elämän puolella. OAK rajaisi mahdollisuuden eutanasiaan vain niille täysi-ikäisille, joilla on kuolemaan johtava vakava ja sietämättömiä kärsimyksiä aiheuttava sairaus tai vamma. Aihe on hankala. Viimeksi 2018 eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta eutanasian laillistamisesta ja hylkäsi sen. Eipä niistä ole tahtonut tulla mitään juuri siksi, että eroavia on ollut siksi paljon, ettei ollut siihen tilaisuutta. Kristinuskon pohjalta toki selvää on, että elämä on pyhää ja elävä koira on parempi kuin kuollut leijona. Eipä ne juuri ketään kaada. 2 Keitä turvallisella tilalla pyritään erityisesti suojelemaan. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Toisaalla on pelko Pandoran lippaasta, joka avautuessaan kattaa lopulta masentuneet, liian vanhat ja tarpeettomaksi itsensä tuntevat. ”Turvallinen tila suojelee kaikkia” KATI PIRTTIMAA tuomaspappi ja Tuomasyhteisön toiminnanjohtaja Turvallisessa tilassa ihmisillä on mahdollisuus puhua elämänsä kipeistä kysymyksistä ja maailmassa olevasta pahuudesta. Kulttuurinen moninaisuus ja yhteiskunnallisen arvopohjan muutokset eivät ole vähentäneet potilaiden psykososiaalisen, henkisen ja hengellisen tuen tarvetta, Sipola sanoo sivuilla 6–7. NIILO RANTALA Soittaa kilautinpa eräälle tutulle kirkkoherralle, saadakseni kuulla, miltä tuntuu pastorin kansliassa nykyään, kun ihmisiä käy sanoutumassa irti isiensä kirkosta. – Turvallinen tila suojelee kaikkia. Saa olla aika suuret tulot, ennekuin siitä karttuu vähänkin huomattavampi summa. Mutta toisaalta moni kristitty hyväksyy abortin, joten miksi ei myös eutanasiaa. Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Eikä se huono asia ole
Kenttäpiispan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. – Ei hautajaisten voimakas kristillisyys siitä johtunut. tammikuuta. BBC:n mukaan Pell ei merkittävästä asemastaan huolimatta saa Australiassa valtiollisia hautajaisia. Säätiön hallituksen puheenjohtaja, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen luovutti 5?000 euron suuruisen palkinnon Leonovalle maanantaina 16.1. lähtien kenttärovasti Markus Korpela. – Vaikka jäsenmäärä laskee ja vaikka se laskisi vähemmistöksi, niin se ei tarkoita sitä, että kirkon ja uskon historiallinen vaikutus lakkaisi yhteiskunnassa. Virka täytetään viiden vuoden määräajaksi. Leonovan tuotannosta järjestetään näyttely Turun tuomiokirkossa keväällä 2023. Vieressä Ruokolahden seurakunnan vs. Vierailun aikana ministeri ja piispa halusivat keskustella kulttuurihistoriallisten kirkkojen ja rakennusten turvaamisesta sekä kulttuuriperintökohteiden luettelointityöstä. Kohukardinaali George Pell on kuollut Joitakin vuosia sitten väitettyjen seksuaalirikoksien vuoksi vankeuteen tuomittu ja sittemmin vapautettu Vatikaanin rahastonhoitaja, australialainen kardinaali George Pell on kuollut 10.1. – Historia toistuu tällä paikalla, sillä 150 vuotta sitten seurakunnan edellinen kirkko tuhoutui tulipalossa, piispa Seppo Häkkinen totesi hartauspuheessaan. Turun tuomiokirkossa. kirkkoherra Timo Kälviäinen, joka palon syttyessä oli saarnaamassa kirkossa. Vuonna 2018 Pell tuomittiin Australiassa kuudeksi vuodeksi vankeuteen lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jonka väitettiin tapahtuneen 1990-luvulla Melbournessa. – On vaikea kuvitella, minkälaista kulttuuria luo uskonnoista riisuttu kulttuuri. kirkkoherra --Timo Kälviäinen ja kansliapäällikkö Pekka Huokuna (oik.). Kristillisdemokraatit hän sanoo valinneensa, koska hänellä on suuri luottamus puoluetta kohtaan ja hän tuntee sieltä paljon ihmisiä. Pyhän Henrikin kulttuuripalkinto kuvataiteilija Maria Leonovalle Pyhän Henrikin säätiö on myöntänyt kymmenennen kulttuuripalkintonsa ukrainalaiselle kuvataiteilija Maria Leonovalle. Revon mukaan ihmisten kyky tunnistaa kristinuskon vaikutuksia huononee. Repo kertoi toivovansa, että yhMatti Repo: Kristinuskon vaikutus ei lakkaa, vaikka kirkon jäsenmäärä laskee | lyhyesti | Kenttäpiispaksi yhdeksän hakijaa Puolustusvoimien kenttäpiispan virkaa haki määräaikaan mennessä yhdeksän hakijaa. Hakijat ovat Oulun seurakuntayhtymän yhtymäjohtaja Pekka Asikainen, dosentti Niko Huttunen, Messukylän seurakunnan kirkkoherra Juha Itkonen, Rannikkoprikaatin sotilaspastori Henri Kivijärvi, Jan Kuokkanen, Lappeen seurakunnan kirkkoherra Mika Lehtola, Joutjärven seurakunnan kirkkoherra Hannes Wallin ja Jyväskylän seurakunnan yliopistopappi Matti Väätäinen. Hän kertoi kiinnittäneensä huomiota esimerkiksi siihen, että Iso-Britannian kuningatar Elisabeth II:sen hautajaisuutisoinnissa hautajaisten kristillisen luonteen selittäjänä nähtiin lähes yksinomaan kuningattaren oma vakaumus. Rautjärven kirkko paloi maan tasalle joulupäivänä. Nykyisen viranhaltijan kenttäpiispa Pekka Särkiön toimikausi päättyy 31.1. Kuvassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Mirja Henttonen (vas.), piispa Seppo Häkkinen, ministeri Petri Honkonen, vs. Arto Antturi KD:n eduskuntavaaliehdokkaaksi Lähetysjärjestö Sansan toiminnanjohtajan tehtävät tammikuun lopussa jättävä Arto Antturi kertoo pyrkivänsä eduskuntaan Suomen Kristillisdemokraattien (KD) sitoutumattomana ehdokkaana. | Kuva: Kalervo Pöykkö Ministeri ja piispa tapasivat Ruokolahden seurakunnan ja Rautjärven kunnan edustajia. – Olemme tänään Rautjärvellä ennen kaikkea osoittamassa myötätuntomme rautjärveläisille ja ottamassa osaa menetykseenne. FREIJA ÖZCAN Rautjärvi | Ministeri Petri Honkonen ja piispa Seppo Häkkinen vierailivat Rautjärvellä keskustelemassa kirkkojen turvaamisesta. Yksi hakija vetäytyi hausta hakuajan päättymisen jälkeen. – Näen, että nykyinen uskonnonopetusmalli on toimivin kaikista kuviteltavissa olevista. Pääesikunta valitsee hakemusten perusteella haastateltavat ja tekee valinnasta esityksen Puolustusministeriölle. Vierailu alkoi hartaudella Rautjärven kirkon raunioilla. | Kuva: Kalervo Pöykkö K irkon ja kristillisen uskon vaikutus ei ole häviämässä minnekään, piispa Matti Repo sanoi vuoden 2023 ensimmäisellä Piispan kyselytunnilla Radio Deissä 11.1. Häkkinen siteerasi Valitusvirsiä: ”Minä en voi unohtaa onnettomuuttani, en saa sitä mielestäni.” – Kirkon raunioilla on tärkeä kuulla raamatunkohdan jatko: ”Kuitenkin minä toivon ja odotan, sillä minä ajattelen tätä: Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan”, Häkkinen lohdutti rautjärveläisiä. Maria Leonova on syntynyt Kiovassa 1986. Hän tekee grafiikkaa, piirustuksia, maalauksia ja installaatioita. | Kuva: Ariel Neulaniemi / Radio Dei teiskunnassa säilyisi hyvä uskonnonlukutaito ja riittävä tietotaso uskonnosta. Iltalehden Elli Harju, Kotimaan Jussi Rytkönen ja Uusi tie -lehden Virpi Kurvinen haastattelivat Tampereen piispa Matti Repoa Radio Dein ja Kotimaan yhteisellä Piispan kyselytunnilla 11.1. KD-lehden haastattelussa Antturi sanoo, ettei vielä joulukuussa pitänyt ehdokkuutta mahdollisena. Hän ehti istua tuomiostaan runsaan vuoden, kun Australian korkein oikeus kumosi tuomion ja vapautti hänet vuonna 2020. He tapasivat myös Ruokolahden seurakunnan ja Rautjärven kunnan edustajia. | Kuva: Kalevo Pöykkö Piispa Seppo Häkkinen ja ministeri Petri Honkonen keskustelivat kulttuurisesti arvokkaiden kirkkorakennusten turvallisuudesta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän pakeni Puolan kautta Suomeen. | kirkkopalo | K irkollisasioista vastaava ministeri Petri Honkonen vieraili Rautjärven kirkon palopaikalla yhdessä Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkisen kanssa keskiviikkona 11. Hän oli kuollessaan 81-vuotias. Ministeri ja piispa kävivät palaneen kirkon raunioilla Piispa Seppo Häkkinen (vas.) piti hartauden palaneen kirkon raunioilla. Piispojen yhteinen intressi on toki myös se, että kouluissa tehtäisiin yhteistyötä kotien kanssa uskontojen ymmärtämisen kannalta. Revon mukaan on haastavaa kuvitellakaan, minkälaiset olisivat olleet uskonnottomat kuningattaren hautajaiset. NIILO RANTALA 4 5 KOTIMAA | 20.1.2023 KOTIMAA | 20.1.2023 uutiset. 1990-luvulla Antturi on ollut Keskustan kunnallisvaaliehdokkaana. Kenttäpiispan virkaa nyt hakenut Hannes Wallin on ilmoittanut vetäytyvänsä Mikkelin piispanvaalista, johon hän ilmoittautui ehdolle viime vuoden lopulla. Pell oli aina vakuuttanut syyttömyyttään. Kenttäpiispan tehtäviä hoitaa 1.2. Se tuntuu taustasäteilynä. Hänen mukaansa lähetysjärjestötyössä ja papin työssä missio on ensisijainen, eivätkä ne sovi yhteen poliittisen uran kanssa. Roomassa. Hänen valtakuntaansahan on myöhäisantiikista asti muovannut ja kehittänyt kristillinen usko
– Sairaalapappien asiantuntijuus on aina tilannekohtaista ja kontekstiin sidottua. – Kulttuurinen moninaisuus ja yhteiskunnallisessa arvopohjassa tapahtuneet muutokset eivät ole vähentäneet potilaiden psykososiaalisen tai henkisen ja hengellisen tuen tarvetta. – Terveydenhuollossa on hyvin tarkkaan mietitty se, mikä on kunkin asiantuntijan tehtävä ja vaikutus potilaan kokonaishoidossa. Virpi Sipolan mukaan tarvetta erikoistuneelle ammattiryhmälle näyttäisi edelleen selvästi olevan. – Eduksi nähtiin muun muassa se, että sairaalapapin saa hätätilanteessa paikalle nopeasti. kriisitilanteissa ja hoitotyössä sekä potilaan saama tuki. Sairaalapapin toteuttamaa työnohjaustakin pidettiin tärkeänä. Toki sairaalapappi edelleen rukoilee ja laulaa virsiä näitä asioita kaipaavien kanssa. Myös sairaalapapin työnkuva ja osaaminen ovat paljolti muutakin kuin mihin menneinä vuosikymmeninä on totuttu. Mitä hyötyä sairaalapapista oikein on. – Sellaistakin ajatusta esiintyi, että sairaalapapin tapaaminen liittyy jotenkin vain kuolemiseen. Kirkko maksaa heidän palkkansa ja koulutuksensa. Sairaalapappiin luotetaan hoitotyöntekijöiden keskuudessa sitä enemmän, mitä kiinteämpi yhteistyösuhde heidän kanssaan on syntynyt. – Pappi on saattanut tulla osastolle aamukahville, ja siinä samalla on voitu jutella mistä vaan. Yhteiskunnan moniarvoistumisen myötä sairaalapapin rooli saattaa jatkossa lähentyä henkistä asiantuntijaa. Sipolan tutkimus kertoo siitä, että sairaalapapin identiteetti ja tapa työskennellä ammatillisessa vuorovaikutussuhteessa on muuttunut. Heiltä edellytetäänkin laajaa skaalaa erilaisia taitoja ja ominaisuuksia. Erityistä hyötyä sairaalapapista on hoitotyöntekijöiden mielestä erilaisissa kriisitilanteissa. | Kuva: Jukka Granström 6 7 KOTIMAA | 20.1.2023 KOTIMAA | 20.1.2023 uutiset. Kohtaaminen empaattisen ja inhimillisen oloisen sairaalapapin kanssa oli hänelle myönteisempi. potilas ja omaiset rauhoittuivat. Papin kohtaaminen on monille potilaille tilanteena erityinen. – Sairaalapapit ovat kirkon työntekijöitä. Virpi Sipola väitteli terveystieteistä joulukuussa Tampereen yliopistossa aiheenaan sairaalapapin asiantuntijuus sairaalasielunhoito työssä sairaalapapin, hoitotyöntekijän ja potilaan näkökulmista. Myös oma elämäntilanne vakavan sairauden keskellä hyväksytään paremmin. Väitöstutkimuksensa perusteella Virpi Sipola arvioi, että sairaalapapin ammatilliseen identiteettiin liittyy jonkin verran selkiytymättömyyttä. Sipola yllättyi. Hän uskoo, että sairaalapappeja nähdään sairaaloissa jatkossakin, mutta työnkuva saattaa lähentyä eräänlaista henkistä asiantuntijaa. – Tämä tapahtuisi vahvistamalla hoitotyöntekijöiden henkisen ja hengellisen tuen osaamista. – Heidän työstään on ajan myötä tullut paljon enemmän henkisten, hengellisten ja psykologisten kysymysten pohdintaa. Heidän työnsä ei toteudu minkään valmiin kaavan mukaan. Koetaan, että vierellä on nyt ihminen, joka kuuntelee aidosti ja kiireettömästi. Haastatelluissa hoitotyöntekijöissä oli luonnollisesti myös sellaisia, joille hengelliset asiat eivät olleet tärkeitä. Työskentely sairaalaorganisaatiossa näyttää muuttavan identiteettiä terapeuttisempaan suuntaan. Sairaalapappi nähdään ihmisenä, jonka kanssa voi puhua luottamuksellisesti itselle tärkeistä asioista. Sen koetaan vaikuttavan positiivisesti työhyvinvointiin ja auttavan työssä jaksamista. – Eräs potilas vertasi tapaamista sairaalapapin ja psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. On hyvä, että joku jää heidän luokseen, kun hoitajien pitää jo kiiruhtaa muualle. Perinteinen side kirkkoon on sairaalapapeilla kuitenkin yhä voimakas. Myös he mielsivät sairaalapapin helpottavan omaa työtään. Sipolan mielestä jatkossa olisi mahdollista kehittää edelleen henkistä ja hengellistä tukea osana potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Hoitotyöntekijöiden ja sairaalapappien yhteistyötäkin tulisi lisätä. – Nykyisin sairaalapappien työssä on nähtävissä paljonkin muun muassa psykoterapeuttisia elementtejä. – Sairaalapapilla nähdään taitoa soveltaa hengellisyyteen ja uskontoon liittyvää tietoa ja ymmärrystä potilaiden ja läheisten tukemisesta tavalla, joka sopii sairaalaympäristöön. | haastattelu | K un Kirkkohallituksen sielunhoidon johtava asiantuntija Virpi Sipola työskenteli aikoinaan sairaalapappina, niin eräs lääkäri esitti osastolla hänelle kiperän kysymyksen. – Sairaalapapin kanssa pystyy käymään läpi esimerkiksi vaikeita hoidollisia tilanteita. Sairaalapappien hoitotyöntekijöille tarjoamaa henkistä ja hengellistä tukea arvostetaan. Apuna toimi tässä Suomen Syöpäyhdistys. VESA KEINONEN ” Nykyisin työssä on paljon psykoterapeuttisia elementtejä. Tämä koskee myös sellaisia potilaita, joiden kirkkosuhde on ohut tai olematon. – Hoitajat sanoittivat asiaa niin, että sairaalapapin tullessa paikalle Virpi Sipola kaipaisi Suomeen selvästi lisää sairaalapappeja. Myöhemmin hän ajatteli, että kysymyksessä piili kuitenkin vissi logiikka. Virpi Sipola uskaltautuu ennustamaan tulevaisuutta. Työnsarkana tulisi olemaan yhä useammin erilaisista taustoista tulevien ja eri tavalla ajattelevien ihmisten kohtaaminen. Maailma muuttuu nopeaan tahtiin. – Moniarvoisen sairaalasielunhoidon koulutuksen kehittäminen Ruotsin ja Tanskan mallin mukaisesti voisi meilläkin tukea kaikkien potilaiden mahdollisuuksia saada henkistä ja hengellistä tukea. Toki potilaissa on sellaisiakin, jotka eivät halua ottaa sairaalapappia vastaan. Hoitotyöntekijöille sairaalapapin työssä merkittävää on tuki Sairaalapappi tukee terapeuttisella otteella terveydenhuolto | Sairaalapapin tehtävä on murroksessa. Joustavuus on sairaalapapeille tärkeä ominaisuus. Heitä on erityisesti iäkkäämmissä potilaissa. Sipolan mukaan on selvää, että sairaalapappien työ ei ole enää vain uskonnon harjoituksen tukemista, kuten joskus aikaisemmin on ollut. Kuitenkin heistä vain pienellä osalla on psykoterapeutin koulutus. Syöpää sairastavat potilaat hyötyvät Sipolan tutkimuksen mukaan sairaalapapin tarjoamasta psykososiaalisesta, henkisestä ja hengellisestä tuesta. – Kävin läpi muun muassa sitä, millainen merkitys sairaalapapin tekemällä työllä on hoitotyöntekijöille ja syöpää sairastaville potilaille. Jos tavoittelee vaikka psykiatrista sairaanhoitajaa, niin siinä voi mennä viikkokin. – Tutkimuksessa havaitsin, että sairaalapapin asiantuntijuus muodostuu ammatillisesta vuorovaikutusosaamisesta, psykososiaaliseen tukeen liittyvästä osaamisesta, kriisityön osaamisesta, henkisen ja hengellisen tuen osaamisesta ja toimintaympäristöja yhteisöosaamisesta, Sipola sanoo. Nyt heidän määränsä riittää pääasiassa sairaaloille, mutta tarvetta olisi muuallakin. Syyt tähän voivat olla hyvinkin monenlaisia erilaisista stereotypioista ja ennakkoluuloista lähtien. Sairaalapappien työ on hengellisen työn ja hoitotyön rajapinnassa. – Keskustelun jälkeen ahdistus lievittyy ja henkinen tasapaino on parempi. Aikaisempien tutkimusten mukaan sairaalapapin ammatillinen identiteetti on ollut pappiskeskeinen ja palvelemiseen sitoutunut. Haastateltaviksi valikoituivat juuri syöpäpotilaat, koska koronan takia potilaita ei päässyt tavoittamaan suoraan osastoilta
13.1.2022 1 kirkkojakaupunki.fi Ilkko saapuu tiensä päähän Sivu A 5 Pyhäkoulu liittää lapset sukupolvien ketjuun Sivut A 6–7 Kaikilla ihmisillä on jokin suhde uskomiseen Sivu A 12 K u v a: T T T / K ar i S u n n ar i K u v a: H an n u Ju ko la K u v a: T u u la V ar ti ai n e n siltalehti. 14 Vaikuttava taustaääni Television musiikki ohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. Venäjän kirkon johdon toiminta on herättänyt laajaa ekumeenista ihmetystä ja ärtymystä sekä läntisten että ortodoksisten kirkkojen keskuudessa. Siinä on yli 800?000 jäsentä. Juhlan kohokohdaksi muodostui seitsemän teini-ikäisen ja nuoren aikuisen kastaminen. Kyseistä Pohjois-Namibian aluetta kutsuttiin ennen Ambomaaksi. paus, jonka mukaan kuolema ”erikoisoperaatiossa” pesee uhrina pois kaatuneen venäläissotilaan synnit. Siksi ensimmäiset kasteet toimitettiin vasta 13 vuotta ensimmäisten lähetystyöntekijöiden saapumisen jälkeen. En siis tule Jerusalemiin aloittamaan tyhjältä pöydältä, Sally Azar kommentoi Kotimaalle käydessään Suomessa viime vuonna. kotimaa.fi . Paikalla oli myös yhdeksän kuoroa. FREIJA ÖZCAN Seitsemän teini-ikäistä ja nuorta aikuista sai juhlassa kasteen. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: HYÖDYNNÄ TURVALLINEN MEDIAYMPÄRISTÖ 829 000 Tavoita kerralla yli taloutta . Moni kokousosallistuja kenties mietti, olisiko Venäjän kirkon paikka nyt järjestön ulkopuolella. fi Tamperelainen seurakuntalehti K u v a: H an n u Ju k o la Marraskuu 2021 Apocalyptica: Kirkossa on tilaa ajatuksille Sivut A 8–10 1 Henki 2 | 2022 Arjen toivoa ja avaraa armoa ”Musiikki läpäisee kerroksia silloin, kun sanat loppuvat.” INTOHIMONA URUT KAUTTA HISTORIAN RAAMATTUUN ON TUTUSTUTTU KUUNTELEMALLA 2 2 2 2 Miina ja Tuomas Meurman: Ir to nu m er o 9 € Entisen Omulongan lähetysaseman paikalla Pohjois-Namibiassa juhlittiin ensimmäistä kastetta, joka toimitettiin 140 vuotta sitten 6.1.1883. Koko kriisin takana lymyävät valtaja geopolitiikka. | Kuva: American Photo Archive / Alamy / All Over Press 8 9 KOTIMAA | 20.1.2023 KOTIMAA | 20.1.2023 uutiset. Kirkolla ei ole tällä hetkellä virassa olevaa piispaa, sillä vuonna 2021 Itäisen hiippakunnan piispaksi valittu Martin Ngodji menehtyi koronaan ennen virkaan astumistaan. 18 HYVÄN TÄHDEN. Venäjän ortodoksinen kirkko liittyi KMN:oon Neuvostoliiton aikoina vuonna 1961. Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisella kirkolla on kuusi seurakuntaa ja kahdeksan pappia. tammikuuta kokoontui tuhatkunta namibialaista ja toistakymmentä suomalaista. Ilman Ukrainaa Moskovan patriarkaattikaan ei olisi niin suuri ja mahtava kuin se nyt on. Azar aloitti teologian opintonsa Beirutissa Libanonissa, jossa sijaitsee Lähi-idän ainoa protestanttinen teologinen oppilaitos. Hän jatkoi opintojaan Saksassa ja valmistui teologian maisteriksi Göttingenin ja Hermannsburgin yliopistoista. Jäseniä on noin 2500. Juhlaan osallistuivat kaikki seitsemän elossa olevaa emerituspiispaa: Kleopas Dumeni, Ensimmäisen kasteen 140-vuotisjuhlaa vietettiin Namibiassa Apollos Kaulinge, Tomas Shivute, Johannes Sindano, Josafat Shanghala, Veikko Munyika ja Shekutaamba Nambala. Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon papiksi. Länsimaista katsoen sodan suuriin likatahroihin on kuulunut Moskovan patriarkaatin eli Venäjän ortodoksisen kirkon ja varsinkin sen patriarkan Kirillin Putinin käynnistämälle hyökkäykselle antama varaukseton tuki. Tuloksiakin taisi tulla: seuraavina vuosikymmeninä KMN ei ainakaan julkisesti puuttunut sosialististen maiden vapauden puutteeseen, ihmisoikeuksien polkemiseen tai kirkkojen alistamiseen. OLLE ERIKSSON Sally Azar vihitään papiksi Jerusalemiin Palestiinalaistaustainen Sally Azar, 26, vihitään Jerusalemissa 22.1. On selvää, että Venäjän kirkossa on Putinin valloitusja hävitysretken kannattajien ohella myös sodan vastustajia, jotka häpeävät maansa tekoja ja kirkkonsa sanoja. Niitä tarvitaan, koska koulujen uskonnonopetus on poistettu ja lasten vanhemmat sekä kummit laiminlyövät velvollisuuksiaan. kirkkojakaupunki.fi . Ukrainan ja Venäjän ristiriita on jo vuosisatainen: sekä tsaarit että Neuvostoliiton johtajat pyrkivät kieltämään ukrainalaisen kansallisuuden ja ukrainan kielen. Mitä Moskovan patriarkaatin KMN-jäsenyyteen tulee, Revon mukaan ”siellä on kristittyjä veljiä ja sisaria, joiden on pysyttävä meidän yhteydessämme”. Jos se nyt kuitenkin edes aloittaisi Venäjän kirkon kanssa vakavat keskustelut sen jäsenyyden edellytyksistä, voisi sekin ehkä olla Kremlin marioneteiksi antautuneille hierarkeille painava ekumeeninen viesti: tehkää parannus! JUSSI RYTKÖNEN Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistui ortodoksiseen joulujumalanpalvelukseen Kremlin kirkossa. Azar toimii Luterilaisen Maailmanliiton (LML) neuvoston jäsenenä sekä kirkkotaustaisten avustusjärjestöjen katto-organisaatio ACT-allianssin hallituksen jäsenenä. – Luterilaisten palestiinalaiskristittyjen kannalta on suuri ilo, että he saavat papin, johon paikalliset voivat samaistua, ja joka kykenee puhuttelemaan heitä ymmärrettävällä tavalla. Tästäkään syystä se ei ole voinut hyväksyä Ukrainan kansallisen kirkon nousua eikä varsinkaan sitä, että Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka myönsi sille itsenäisyyden vuonna 2019. Kirill on polttanut siltojaan moniin suuntiin. Esimerkiksi Radio Deissä 11.1. Ensimmäiset Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijät saapuivat alueelle vuonna 1870. KMN ei ole tainnut olemassaolonsa aikana erottaa jäsenkirkkojaan. kirkonseutu.fi 1 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2021 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2021 POLKU Armoitettu mokailija Outi Olani s. Tämä lienee erikoisuudessaan patriarkan saamaa uutta ilmoitusta. Se tullaan hyvällä tavalla huomaamaan myös alueen ortodoksien ja katolisten keskuudessa, ehkä myös juutalaisissa ja islamilaisissa yhteisöissä, piispa Jolkkonen toteaa. Suomalainen luterilainen lähetystyö on korostanut opetuksen merkitystä ja edellyttänyt kasteelle pyrkiviltä kristinuskon perusasioiden tuntemista sekä lukutaitoa. Namibian nykyisestä kolmesta luterilaisesta kirkosta ELCIN on suurin. On myös muistettava, että hyökkäys Ukrainaan ei ole vain Putinin sota: sillä voi olla Venäjällä – ja sen kirkossa – huomattavasti suurempi kannatus, kuin lännessä haluttaisiin ajatella. Azarin isä on Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilainen kirkon piispa Ibrahim Azar. Tähän suuntaan asiaa on vienyt myös patriarkka Kirillin luVenäjän ortodoksinen kirkko maalasi itsensä ekumeeniseen nurkkaan | ilmiö & näkökulma | ” Venäjän kirkko ei ole nykyisinkään irti ”syvän valtion” lonkeroista. Moskovan patriarkaatti on maalannut itsensä ekumeeniseen nurkkaan. Tällaista on pitänyt mahdollisena esimerkiksi Englannin kirkon entinen priimas Rowan Williams. Sodan alusta lähtien on esimerkiksi ehdoteltu, että Moskovan patriarkaatti pitäisi panna jäähylle tai erottaa Kirkkojen maailmanneuvostosta (KMN). 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. Kuitenkin esimerkiksi ruotsalaisen tutkijan Elisabeth Brawn mukaan Kirillin retoriikka on mennyt paljon, paljon ”vaadittavaa” minimiä pidemmälle. Kasteen 140-vuotisjuhlaan 7.– 8. | Kuva: Olle Eriksson V enäjän hyökkäys Ukrainaan vajaat 11 kuukautta sitten on opettanut maailmalle sekä uutta että vanhaa. Moskovan patriarkaatin edustajien hävyttömät, Ukrainaa ja yltiövarovaisen KMN:n työtä pilkanneet puheenvuorot viime vuoden Karlsruhen yleiskokouksessa olivat kylmääviä. Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilainen kirkko teki päätöksen naisten vihkimisestä papiksi jo vuonna 2009. Ei presidentti Putinkaan pidä ukrainalaisia minään kansana, mikä kertoo imperialistisen venäläisen ajattelun jatkumosta. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tuolloin järjestön jäseneksi tuli myös kirkon soluttanut Neuvostoliiton turvallisuuspalvelu KGB. Kasteen 140-vuotisjuhlassa useat puhujat korostivat ensimmäisten kasteiden olevan Namibian evankelisluterilaisen kirkon (ELCIN) varsinainen syntymäpäivä. Naisia myös lähti opiskelemaan teologiaa, mutta heistä yksikään ei päätynyt papiksi ennen kuin nyt. On toki mahdollista, että patriarkka on ollut myönnytyksiin pakotettu. Vanhinta lukuun ottamatta kaikki emerituspiispat toimivat juhlasaarnaajina, puhujina ja esitelmöitsijöinä. Suomen Lähetysseuran ja sen johtajan Rolf Steffanssonin tervehdyksen esitti Sakari Löytty. Oikeasti itsenäinen länteen kallistunut Ukraina – tai Valko-Venäjä – on siinä katsannossa mahdottomuus. Ukrainan sodassa on siten myös jonkinlainen uskonsodan juonne. Kuopion piispa Jari Jolkkonen avustaa vihkimisessä. – Mahdollisuus avustaa Lähi-idän kirkkojen ensimmäisen pappisnaisen vihkimyksessä tuntuu hienolta ja ainutlaatuiselta. Mutta he eivät toistaiseksi ole seurauksien pelossa uskaltaneet nousta vaatimaan muutosta. Jumalanpalveluksessa saarnanneen emerituspiispa Apollos Kaulingen mukaan kirkon tulee etsiä uusia kristillisen kasvatuksen muotoja. Lienee realistista ajatella, ettei Venäjän kirkko ole nykyisinkään irti ”syvän valtion” lonkeroista. – Naiset ovat tehneet paljon asian eteen. Toistaiseksi kirkon ja Läntisen hiippakunnan johtajana toimii Gideon Niitenge ja Itäisen hiippakunnan johtajana Hilja Nghaangulwa. Pyhän Venäjän tai Kolmannen Rooman ideologiaan kuuluu vain yksi suuri itäslaavilainen ortodoksinen imperiumi. haastatellun piispa Matti Revon mukaan patriarkka ”tuhoaa oman uskottavuutensa ja ekumeenisen luottamuksen Venäjän ortodoksiseen kirkkoon”
JARMO KIILUNEN Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Vantaa Luukkaasta vielä ja luetun ymmärtämisestä Onko sinulla mielipide. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Kotimaa kutsuu sinua mukaan lukemaan ja keskustelemaan kirkon kiinnostavista ja välillä kuohuttavistakin asioista. 11:25). Salmenniemi, H. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Lapsuudenkotiani ja puolisoani lukuun ottamatta minun on usein ollut vaikeaa löytää omista lähiyhteisöistäni puheseuraa, joka syttyisi samoista aiheista. 2) Luuk. Tulee mieleeni, että kirkon piirissä utooppista ajattelua voitaisiin harjoittaa vapaasti, koska kirkko ei ole samalla tavalla sidottu yhteiskunnan tehdasasetuksiin kuin politiikka. Tilaajalahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. Onko moniarvoisuus ja -äänisyys erilaisille yhteisöille uhka vai mahdollisuus. Jeesus kuoli väkivallan uhrina, ei sovituksen välineenä (esim. Nykyisen metsätieteen tukeman hoidon avulla puuvaramme ovat nyt 2,5 miljardia kuutiometriä ja kasvu noin 103 miljoonaa kuutiometriä. + 6,9 snt/min. Kaikkein polttavin päivänpolitiikka jätetään harvojen lestadiolaispoliitikkojen vastuulle. Etiopialaisen hoviherran tapaus (8:26–38) on erityisen kiinnostava siksi, että mies on lukemassa nimenomaan Jesajan kirjan jakeiden 53:7,8 kuvausta osaansa ääneti alistuvasta marttyyrista: ”Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi, niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.” Mutta kas, luettua kohtaa edeltävä jae kuuluu: ”Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen.” Miksi tämä jae ei Luukkaalle kelpaa. 3) Evankeliumin lopussa Jeesus vakuuttaa: ”Juuri niinhän Messiaan piti kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa” (24:26) ja ”Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista” (24:46). 12 kk vain LEHTI + DIGI 95 € (ovh 162 €) tilaus on määräaikainen Tilaa vuosikerta nyt kampanjahintaan, edullista luettavaa koko vuodeksi. Ennen aukkoja tekivät metsäpalot, nyt metsänhoito. Ne ovat myös biotyyppi tuhansille valoa vaativille pioneerilajeille, jotka vaativat aurinkoa, korkeampia lämpötiloja ja muita pioneerilajeja seurakseen. Kiistakapulana olevat päätehakkuualat – jotka metsittyvät muutamassa vuodessa – ovat itse asiassa erittäin tärkeitä metsän uudistumiselle. Samalla hiilensidonta eli ilmastonsuojelu tehostuisi. Kirkon yhteisölle taivaita kohti kurotteleva ajattelu ei myöskään ole vierasta. K aiken järjellisen keskustelun perusedellytys on, että toisella osapuolella on kyky ja halu ymmärtää ja selostaa toisen teksti oikein ja vääristelemättä (vertaa saamani kritiikki Kotimaa 13.1.). Oli miten oli, veren vuodattamisen tarkoituksena ei sanota olevan syntien anteeksiantaminen (toisin Matteus). Jatkuvassa kasvatuksessa tuotantokustannukset, metsätuhot ja haitallinen kuusettuminen lisääntyvät. Valtapuiden korjuun jälkeen kasvu ja hiilensidonta taantuu, maat soistuvat, jolloin teollisuuslaitoksia joudutaan sulkemaan, työpaikat ja kansantalous kutistuvat ja seurakunnan metsätulot tietysti romahtavat jo keskipitkällä aikavälillä. Ongelma kuitenkin on se, että 19b.20 puuttuu osasta käsikirjoituksia. Miten kirkossa esiintyvä polarisaatio liittyy tähän kaikkeen. Kirjoittajien viesti on, että vaikka elämme polttavien kriisien keskellä, tarvittavaa muutosta on nykyjärjestelmässä vaikeaa kuvitella: poliittiset kiistat typistyvät usein työllisyyden ja talouskasvun kysymyksiksi ja ratkaisuehdotukset ovat vain järjestelmän ”tehdasasetusten hienosäätöä”. Suorastaan ihastuin kirjoitukseen poliittisesta mielikuvituksesta (S. 5) KR92:n sovitusteologisesta intressistä johtunee, että kreikan ”hänen kauttaan” -tyyppiset ilmaukset saavat muodon ”voimasta/ansiosta” (10:43, 13:38). 1. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Lestadiolaisissa kokoontumisissa yhteiskunnallinen keskustelu on yleensä miesten areenaa, johon on vaikea naisena soluttautua mukaan, vaikka kuinka yrittäisi painaa sukupuolensa taka-alalle. Se on samalla pieni syytös, koska se tarkoittaa, että ruokapöydässämme ei aina puhuta jääkiekosta, Harry Potterista ja muista lapsia kiinnostavista aiheista. Tekstiltään epäselvän jakeen 20:28 ’hankkia, ansaita’ -verbikin kääntyy spesifisesti ”lunastamiseksi”. 4) Panttaaminen jatkuu Apostolien teoissa. Uuden testamentin teksteillä puolestaan on oikeus edellyttää, että niitä kutakin kuullaan ja kunnioitetaan omana yksilöllisenä äänenään. Mitä kärsimisellä saavutetaan. Mitäpä jos olisimme vahvemmin luukaslaisia kristittyjä. Arvojen ja ideologioiden esiin tuominen näyttäytyy näissä keskusteluissa epäilyttävänä ja utooppinen ajattelu haihatteluna. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Se tarjoaa myös näkökulmaa suomalaiseen yhteiskuntaan kirkon arvoista katsottuna. Viime vuosina kasvu on tosin kääntynyt laskuun ylitiheyden, yli-ikäisyyden, märkyyden ja nuorien metsien hoidon laiminlyönnin tuloksena. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Jokainen kasvatettu kuutiometri sisältää 900 kilogrammaa hiilidioksidia, josta 70 prosenttia menee maan alle. ” Arvojen ja ideologioiden esiin tuominen näyttäytyy näissä keskusteluissa epäilyttävänä. Mikä vika syntivelan kantamisessa on. Nyt kampanjoidaan ahkerasti suoraan seurakunnille metsänhoidon laajaperäistämistä painostamalla, syyllistämällä ja jakamalla väärää tietoa. Se saattaisikin olla myöhempi täydennys (vrt. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Häkellyin, kun löysin Arttu Saarisen tuoreen kirjan Vastakkainasettelujen aika – Poliittinen polarisaatio ja Suomi. Laskun voi jakaa 1-4 erään KT12MA/23 M onella seurakunnalla metsäomaisuus on huomattava omaisuusosa, tulon muodostaja sekä työpaikkojen luoja paikkakunnalla. korvaa | kolumni | Mitä ne siellä kirkossa oikein touhuavat. Tukin muodostus eli arvokasvu on kuitenkin kymmeniä prosentteja suurempaa kuin normaalin tiheänä kasvatetussa metsässä. Paperilaskulisä 3 € + alv 24 %. Jos seurakunta kasvattaa metsänsä jonkin verran tavallista harvempana taimikosta lähtien, puiden kokonaiskasvu ei laske, tuhokestävyys on parempi eikä oikeina aikoina toteutettujen harvennusten jälkeen tule paljon puhuttua kasvun taantumaa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Suomella on huonot kokemukset jatkuvasta kasvatuksesta, jolla metsämme ajettiin surkeaan tilaan, eli noin 1,5 miljardin kuution puuvarantoon ja noin 50 miljoonan kuution kasvuun 1800-luvulta 1950-luvulle mentäessä. Jos syntien anteeksiantamus, miksei Luukas sano sitä. 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 20.1.2023 KOTIMAA | 20.1.2023. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Potentiaalisesti seurakunnat voisivat saada paljon enemmänkin metsätalouden nettotuloja, jos hoitaisivat metsiään tavanomaista tehokkaammin normaaleilla metsähoitomenetelmillä. Toimittajaksi opiskelu ja alalla työskentely on onneksi pitkälti ratkaissut tämän ongelman. Valitettavasti suositellaan puiden hyvinvoinnille tärkeiden ojien huollon lopettamista ja niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä. Vastaamatta vain jää polttava kysymys: Mikä on kärsimisen tarkoitus. Onko se kokemus totta, että keskustelun ilmapiiri on koventunut. Ylöstalo ja P. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Suojelu ja muu hoitamattomuus merkitsee nopeasti ylitiheiksi kasvavien metsien harvennusten ja vanhojen sairaiden metsien uudistamiselle välttämättömien päätehakkuiden laiminlyömistä. Uskon, (taivas)toivon ja rakkauden yhdistäminen maallisiin ongelmiimme olisi varmasti hyvää polttoainetta utooppiselle mielikuvitukselle. Ongelmaa valitellessani jotkut ovatkin ehdottaneet puoluepolitiikkaan lähtemistä. Se ei ole tuntunut omalta ratkaisulta, mielenkiintoni yhteiskuntaan suuntautuu jotenkin toisin. Kysymyksiä ja kommentteja: 1) Eikö tuhlaajapojan isä voisi armahtaa yksinkertaisesti vain siksi, että on katuvan pojan isä. 22:20 on koko evankeliumin ainoa sovitusajatuksen sisältävä kohta. 3:15; 10:39,40). Kuitenkin, moniääninen ja utooppinen ajattelu toisi esiin erilaisten tulevaisuuksien kirjoa, joiden eettisyyttä voitaisiin sitten yhdessä pohtia. Kor. Seuraa tukala kysymys: miksi kukaan kopioija poistaisi tällaisen ydinkohdan. ” Ä iti puhuu aina jostakin journalismista ja päivän politiikasta” on tuttu tokaisu lasteni suusta. Kirjan keskeinen käsite tuntuu sitovan yhteen kaikki kysymykset, joilla olen lähipiiriäni pommittanut: Osataanko Suomessa keskustella erimielisyyttä aiheuttavista asioista. Sen jälkeen on kuultavissa, millainen harmonia tai dissonanssi niiden yhteislaulusta syntyy. Porkola). Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. VELI-JUSSI JALKANEN puun tuottaja, agronomi Metsät voisivat tuottaa nykyistä paremmin talous | Metsänhoidon laajaperäisyys on huonoa ilmaston ja seurakuntien talouden hoitoa, kirjoittaa Veli-Jussi Jalkanen. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Ylösnoussut Kristus on kanava, jota pitkin Jumalan – lepytysuhria tarvitsemattoman – anteeksianto välittyy ihmiselle. Polttoainetta uusille avauksille MATLEENA YLIKOSKI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on väitöskirjatutkija ja freelance-toimittaja
Jan Husin vapauden hengen koskettama maa on itäisiin naapureihinsa verrattuna poikkeuksellisen liberaali. – Väestön enemmistö määrittelee itsensä ei-uskoviksi tai kirkkoihin sitoutumattomiksi. Tšekin Böömiläisten veljien evankelisen kirkon maallikkopuheenjohtajan Ji?í Schneiderin mukaan Tšekki tosiaan on maallistunut, jos asia määritellään kirkkoihin kuulumisen perusteella. Ja sen jälkeen Tšekin kirkossa 1800-luvulla esiintyneet modernistiset virtaukset, joita johtivat katoliset papit ja maallikot, Tonzarová valottaa kirkkokuntansa taustoja. – Työmme siunauksiin kuuluu aktiivinen lapsija nuorisotyö, samoin kuin missiomme uusilla alueilla. Ei-kristittyjen uskontojen kannattajajoukot ovat myös hyvin pieniä. Kuvanveistäjä on tiivistänyt muistomerkkiin paljon sitä teologista, henkistä ja kansallista perintöä, joka vielä tänäänkin monin tavoin säteilee Jan Husin arvostetusta elämästä ja työstä Tšekin yhteiskunnallisen elämän taustalla. Tšekin omaperäisten kirkkojen ohella maassa elää myös luterilaisuus. Sen tärkeitä ”kilometripylväitä” menneisyydessä ovat ensinnäkin olleet vuonna 863 kristinuskon maahamme tuoneet Kyrillos ja Methodios, jotka käänsivät Raamatun muinaisslaaviksi. Olisi kuitenkin täsmällisempää puhua laajalle levinneestä epäluottamuksesta uskonnollisiin instituutioihin kuin hengellisen ulottuvuuden täydellisestä poissaolosta tai laiminlyömisestä. Hussilaisilla on siis 1400-luvulle yltävät juuret, mutta kirkon historiallinen tarina on ollut polveileva. Sen 21 seurakuntaa ovat keskittyneet Määriin, Ostravan teollisuuskaupungin itäpuolella Puolan rajalla sijaitsevan historiallisen Määrin Sleesian alueelle. – He yksinkertaisesti eivät usko traditionaalisessa organisoidussa uskonnollisessa viiJan Husin henkinen perintömaa Monet tunnetut ja omaperäiset kirkot tekevät työtään Euroopan maallistuneimmassa maassa Tšekissä. Kaikkien Tsekin kirkkojen talous perustuu yhä enemmän vapaaehtoiseen antamiseen. Kaikkialla uhkuu vauraus ja siisteys. Hussiittikirkko on varsin omaperäinen. Böömiläisveljien kirkko on hussilaisten ohella Jan Husin muinoin aloittaman hengellisen liikkeen nykyinen perillinen, ja tämä on Schneiderin mukaan kirkon itseymmärrykselle merkityksellistä. Näin kertoo Tšekkoslovakian hussiittikirkon ulkoja ekumeenisten asiain toimiston johtaja, pastori Hana Tonzarová. Maa on vakaa demokraattinen oikeusvaltio. Papistossa on sekä miehiä että naisia. Pastori Martin Pi?tak kertoo, että luterilaiset seurakunnat Määrissä käyttävät työssään sekä tšekin että puolan kieltä – lauluissa joskus myös tšekin kielelle läheistä slovakkia. Sillä on ollut historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävä rooli suurimpana uskontokuntana, mistä muistuttavat vanhojen kaupunkien loistavat katedraalit, maineikkaat luostarit ja näyttävät piispalliset residenssit. Lisäksi Tšekissä on kreikkalaiskatolisia, ortodokseja ja erilaisia uusprotestanttisia ryhmiä. Kaikkien muiden kirkkojen tavoin siinä on sekä mahdollisuuksia että uhkia. Se erosi katolisesta kirkosta Vatikaanin ensimmäisen konsiilin (1869–1870) jälkeen. Siinä hussilaissotien taistelijoiden ja marttyyrien keskellä seisova Husin pronssinen hahmo tuijottaa jylhästi ja uhmakkaasti aukion yli kohti katolista Mariankirkkoa, joka oli 1400-luvulla hussilaisten käytössä. Esimerkiksi menneisyydessä merkittävänä vähemmistönä olleita juutalaisia on tänään vain pari tuhatta. Hänen mukaansa nykyinen, organisatorisesti vasta 1919 perustettu hussilainen tai hussiittikirkko pitää itseään teologisesti koko kristikunnan perillisenä. Eräiden muiden Euroopan maiden tavoin Tšekissä vaikuttaa pienenä kirkkokuntana myös vanhakatolinen kirkko. » 12 13 KOTIMAA | 20.1.2023 KOTIMAA | 20.1.2023 reportaasi. Maassa on monipuolinen teollinen perinne ja paljon valmistavaa teollisuutta. Tšekki on todennäköisesti kehittynein entisen itäblokin maa. 1900-luku oli sen nousun aikaa – enimmillään jäseniä oli satoja tuhansia. Nykyisin hussiittikirkolla on vain 25 000 jäsentä. Maata pidetään yleisesti Viron ohella Euroopan maallistuneimpana yhteiskuntana. Tšekissä vanhakatolilaisia on vain pari tuhatta. Valtion tuki kirkoille vähenee jatkuvasti, kirkkojen kanssa sovitusti. – Kirkkomme on siis syntynyt ensimmäisenä helluntaina. – Seurakuntamme eivät ole jakaantuneet tasaisesti ympäri maata. Kirkko kuuluu moniin ekumeenisiin järjestöihin. P rahan kuuluisan Vanhankaupungin (Staré M?sto) keskusaukiolla seisoo kookas Tšekin reformaattorin Jan Husin muistopatsas. TEKSTI | JUSSI RYTKÖNEN tekehyksessä, vaan tapaavat etsiä individualistista hengellistä polkua. Pienen vähemmistökirkon työ on seurakunnan perustyötä. Kirkollisveroa ei ole. Mitään ”itää” Tšekki ei kuitenkaan kulttuurisesti tai taloudellisesti ole, vaan todellisuudessa Böömin ja Määrin alueiden vanhaa Keski-Eurooppaa. Se on maassa hyvin vähäistä. Enimmillään kirkossa oli 325 000 jäsentä, nykyisin vain runsaat 35 000. Myös katolinen kirkko on kutistunut: vielä 1980-luvulla noin nelimiljoonainen kirkko on edelleenkin suurin yksittäinen kirkko maassa, mutta uusimpien väestönlaskentojen mukaan (2021) vain noin miljoona tšekkiä eli vajaa kymmenesosa väestöstä tunnustautuu katolilaisiksi. Hyvää on myös, että paikallisesti meidät tunnetaan. Esimerkiksi Itä-Määrissä niitä on paljon, mutta vaikkapa Lounais-Böömissä hyvin vähän. Tšekin suurin kirkkokunta on katolinen kirkko. Schneider tähdentää, että tšekit julistautuvat vain harvoin ateisteiksi. | Kuva: Jussi Rytkönen Hussilaissotien taistelijoiden ja marttyyrien keskellä seisova Husin pronssinen hahmo tuijottaa jylhästi ja uhmakkaasti Prahan Vanhankaupungin keskusaukion yli kohti katolista Mariankirkkoa. Kirkkokunnan pääkirkko on Prahan Pyhän Laurentiuksen katedraali. Nykyisessä muodossaan Böömiläisveljien kirkko on enimmäkseen reformoitujen ja luterilaisten vuonna 1918 muodostama kirkkokunta. Kirkkojen jäsenmäärät ovat 2000-luvulla painuneet pienemmiksi kuin koskaan aikaisemmin. Konstanzin kirkolliskokouksessa kirjoituksiensa ja väitettyjen sanomistensa vuoksi harhaoppisena roviolla poltettu Jan Hus (1365– 1415) oli pappi, joka halusi uudistaa katolista kirkkoa paavien vallan vääristymistä ja muista epäkohdista. Itäeurooppalaisiin naapurimaihin verrattuna Tšekki on liberaali yhteiskunta. Voimme vierailla valtion Tšekin Böömiläisten veljien evankelisen kirkon maallikkopuheenjohtaja Ji?í Schneiderin mukaan maassa vallitsee laajalle levinnyt epäluottamus uskonnollisia instituutioita kohtaan. Seuraavaksi tulee mestari Jan Hus ja Tšekin reformaatio. Kirkko oli pitkiä aikoja kielletty. Kirkko kärsii pappispulasta, jonka taustalla ovat Tonzarován mukaan kommunistiajan opiskelurajoitukset. Sen oppiin kuuluu katoliseen tapaan seitsemän sakramenttia. Slovakiassa luterilainen kirkko onkin huomattavasti suurempi, kuin Tšekissä. Sleesian evankelinen Augsburgin tunnustuksen kirkko on Tšekissä vain noin 14 000 hengen kirkkokunta. Menneisyydessä katolisella kirkolla oli usein läheiset suhteet Tšekinmaan alueen hallitsijoihin – ovatpa he sitten olleet Böömin kuninkaita tai Itävallan Habsburg-keisareita. Hän vaikutti sata vuotta ennen Martti Lutheria, joten Tšekissä puhutaan erikseen Tšekin reformaatiosta ja Euroopan reformaatiosta. | Kuva: Jussi Rytkönen ” Kommunistiajan kirkollisista salaisuuksista ja väärinkäytöksistä on jäänyt kirkkoihin katkeruutta ja epäselvyyksiä
Vaelluksemme orjuudesta vapauteen muistuttaa Raamatun exodusta. Luterilainen piispamme on tällä hetkellä Tšekin ekumeenisen neuvoston puheenjohtaja. Ekumenia tai ekumeenisuus kuvannee muutenkin hyvin Tšekin kirkkojen elämää. ” Joissakin seurakunnissa kirkkojen penkit ovat täyttymässä täysin uudesta sukupolvesta. Hän kertoo, että kirkossa vietetään diakonisia sunnuntaita ja papit osallistuvat vapaaehtoisina diakoniatyöhön. Mutta kaikesta huolimatta kirkoilla on myös yhteisiä palvelunintressejä vaikkapa sairaaloissa, vankiloissa ja armeijassa. kouluissa pitämässä uskonnontunteja ja sairaaloissa antamassa sielunhoitoa, Pi?tak kertoo. – Suurin huolenaiheemme on raha. | Jussi Rytkönen on jäänyt kirkkoihin katkeruutta ja epäselvyyksiä. Slezská diakonie (Sleesian diakonia) -järjestö toimii enimmäkseen siellä, missä luterilaiset seurakunnatkin. – Tšekit ovat usein agnostikkoja, joilla on jonkin verran taipumusta hengellisyyteen ja henkisyyteen. Paikallistason yhteydet toimivat, vaikka niihin vaikuttavat myös henkilökohtaiset suhteet. Pi?takin mukaan luterilaisten yhteistyö katolisen kirkon kanssa on historiasta johtuen nykyisinkin joskus hieman herkkää ja varovaista. Mutta tänään ne asiat eivät enää ole juurikaan puheenaiheita. – Slezská diakonie on luterilaisen kirkon perustama. – Kollektiivisessa muistissamme tunnemme edelleen kommunismin ajan aiheuttamat arvet. ” Väestön enemmistö määrittelee itsensä ei-uskoviksi tai kirkkoihin sitoutumattomiksi. – Sekulaari ”ajan henki” ei saisi johtaa harhaan tai masentaa sitä. Me voimme tehdä työtä Jeesuksen nimessä. Merkittävin rahoittajamme on valtio. 14 15 KOTIMAA | 20.1.2023 KOTIMAA | 20.1.2023 reportaasi. Meidän on palveltava aktiivisesti niitä ihmisiä ja sitä kulttuuria, johon meidät on kutsuttu palvelemaan. Kun kirkot ovat pieniä, resurssit niukkoja ja työtä paljon, ovat toisten kirkkojen tunteminen ja yhteistyön tekeminen viisauden alku. Kirkko kärsii pappispulasta, jonka taustalla ovat Hana Tonzarován mukaan kommunistiajan opiskelurajoitukset. Hiljattain Prahan keskustan Pyhän Nikolauksen katedraalissa pitämääni adventtijumalanpalvelukseen tuli kirkon täydeltä kansaa. Järjestö on merkittävä sosiaalisten palvelujen tarjoaja. Tšekki on vanhaa kristittyä, nyt kovin maallistunutta Eurooppaa. Martin Pi?tak arvioi, että luterilainen kirkko voi säilyä vain, jos se on uskollinen Kristuksen evankeliumille. Vaikka vaikeuksia on, Hana Tonzarová on optimisti: kasvava määrä uusia ihmisiä tulee hänen mukaansa kirkkoihin täysin profaanista taustasta. – Kirkkojen sisäisistä agenteista keskusteltiin kiivaasti 90-luvulla, mutta vieläkään sitä aihetta ei ole perusteellisesti ja laajasti selvitetty. Järjestö on ekumeeninen: Filipkován mukaan heidät tunnetaan melko hyvin ja osa työntekijöistä ja vapaaehtoisista tuleekin muista kirkoista. Pastori Pi?takin mukaan maan protestanttisten kirkkojen kesken on paljon ruohonjuuritason kohtaamista ja yhteistyötä. Muita rahoittajia ovat Filipkován mukaan paikallishallinnot, kaupungit ja kunnat. Kirkko maksaa kolmen diakoniatyöntekijän palkan. Hana Tonzarová kertoo hussiittikirkon jäsenten ja pappien kärsineen kommunistien vainoista, koska kirkko oli ollut yhteiskunnallisesti hyvin näkyvä ja sikäli uusille vallanpitäjille uhka. Ajan negatiivisiin vaikutuksiin pitää Martin Pi?takin mukaan lukea edellä mainittujen lisäksi myös ”epäterve” taloudellinen riippuvaisuus valtiosta. – Lisäksi kirkot ja uskovat eristettiin korkeammasta koulutuksesta, varsinkin pedagogisesta. Toisaalta kommunistiaika sai Pi?takin mukaan aikaan myös herätystä ja maallikkoaktiivisuutta, kun valtion kontrolloima kirkkojen johto oli hyvin passiivista ja jopa herätyksen vastaista. Hyvänä hän pitää myös ekumeenista yhteistyötä Puolan ja Slovakian luterilaisten kanssa. – Ylätason ekumeniaan vaikuttavat myös erilaiset opilliset käsitykset. Myös luterilainen kirkko elää hyvin maallistuneen kansakunnan keskellä. Ji?í Schneiderin mukaan kommunistiajan kirkollisista salaisuuksista ja väärinkäytöksistä Martin Pi?tak iloitsee siitä, että luterilaiset saavat vierailla valtion kouluissa pitämässä uskonnontunteja ja sairaaloissa antamassa sielunhoitoa. Tšekkoslovakia oli 1948–1990 virallisesti sosialistinen tasavalta, jonka kommunistiseen ideologiaan kuului ateismi. Myöhemmin minulle kerrottiin, että he kirjoittivat pappisisäni saarnoja muistiin. Kirkkoja, pappeja ja uskovia valvottiin, syrjittiin, leimattiin ja vainottiin. – Yhteistä pohjaa luterilaisten ja katolilaisten välillä on kuitenkin esimerkiksi sotilas-, vankilaja sairaalapappien työssä. On myös asiakasmaksuja ja seurakuntien antamaa tukea. – Autamme iäkkäitä, perheitä, nuoria, lapsia ja kehitysvammaisia. Filipkován mukaan Slezská diakoniella on yli 8 500 asiakasta, 70 palvelukeskusta, yli tuhat työntekijää ja yli sata sosiaalisen avun ohjelmaa. | Kuva: Kai Lappalainen Slezská diakonien johtaja Zuzanna Filipková (vas.) sekä luterilainen pastori Miriam Szo?keová. Luterilaisten kirkkojen yksi tavaramerkki on jo pitkään ollut hyvin hoidettu diakoniatyö. Filipková iloitsee työssään myös monista vapaaehtoisista, jotka tekevät työtä antaumuksella. Meillä on koteja vanhuksille ja vammaisille, suojakoteja ja kouluja vammaisille lapsille. Järjestön johtaja Zuzana Filipková valottaa järjestön ja kirkon suhdetta. Joissakin seurakunnissa kirkkojen penkit ovat täyttymässä täysin uudesta sukupolvesta. | Jussi Rytkönen Hussiittikirkon Pyhän Nikolauksen katedraali Prahan keskustassa. Kirkkojen, varsinkaan niistä suurimman eli katolisen kirkon, maine Tšekissä ei hänen mukaansa ole ollut paras mahdollinen. – Syyt ovat osittain historiassa, jossa meillä on ollut [protestanttien] pakotettua uudelleenkatolilaistamista ja katolisuutta on pidetty ulkomaisten Habsburg-hallitsijoiden uskontona. Tämä riippuvaisuus on vuosittain hieman stressaavaa. Nyttemmin myös tiedetään, miten totalitaristinen valtio solutti kirkkoihin agenttejaan. | Kuva: Jussi Rytkönen Hussiittikirkolla on vain 25 000 jäsentä. Maallikkopuheenjohtaja Schneiderin mukaan ekumeniassa on kaksi tasoa. Miltä voisi näyttää sen kirkkojen tulevaisuus. – Myös kirkkojen johtajat tapaavat usein. Tuemme toisiamme, Filipková sanoo. – Muistan lapsena nähneeni kirkoissa istumassa popliinitakkisia miehiä. Traditionaalisesti esimerkiksi luterilaiset papit on länsislaavilaisten kielten keskinäisen läheisyyden vuoksi koulutettu Varsovassa ja Bratislavassa – Ongelmiin taas kuuluu taloudellinen siirtyminen valtion tuesta täyteen itsenäisyyteen. On myös sanottava, että ihmisillä on yhä vähemmän tietoa kristinuskon perusteista, Martin Pi?tak sanoo. – He ovat kiinnostuneita, haluavat kasteen ja kirkollisen vihkimisen. Rukoilemme uuden herätyksen armoa maallemme. Varsinaisina uhkina tai haasteina kirkossamme pidän liiallista perinteisyyttä, hengellistä apatiaa ja sisäpiirimentaliteettia
Liulian lailla Mäki on kuvannut Jeesuksen feminiisenä olentona. Myös itsensä joulupukin kanssa kuvanneella Teemu Mäellä on otsallaan piikkikruunu. Vankimman jalansijansa alueella on saanut myös Savossa syntynyt körttiläisyys. Lento HelsinkiMünchen klo 08.00–09.35, bussikuljetus Nürnbergiin, kiertokävely ja lounas. 09 2510 2080 myynti@matka-agentit.fi matka-agentit.fi/matkakalenteri KOTIMAAN MATKAKLUBI Saksan evankeliset kirkkopäivät 7.–11.6.2023 Schnitkeen ja Kimmo Hakolaan. N elimarkka-museoon Alajärvelle pystytetty näyttely Maailman kautta kuljemme – pohjalaistaiteilijoiden näkemyksiä uskonnosta osoittaa, että Pohjanmaa on oikea Raamattu-Suomi. Helsingin seurakuntayhtymän johtajana ja pappina Saksassa. (kesu), alk. Majoittuminen, Hotel NH Collection Nürnberg City ****. Marita Liulia puolestaan ravistelee kuvissaan uskontoon liittyviä tabuja. Lauantaina läksiäisillallinen. Matkalla noudatetaan Yleisiä matkapakettiehtoja sekä matkanjärjestäjän erikoisehtoja. Matkaohjelma: Ke 7.6. Lento MünchenHelsinki klo 18.50–22.15. Alusta alkaen körttiläisyys oli kulttuurimyönteistä, kun taas lestadiolaisuuden keskellä kasvanut Tyko Sallinen joutui kamppailemaan liikkeen visuaalisia taiteita koskevan kulttuurikielteisyyden kanssa. Körttiseuroja kuvaavan nykytaiteilijan Heikki Mäki-Tuurin maalauksessa tunnelma sen sijaan on jo hivenen railakkaampi. Näyttelyvierailla on mahdollisuus katsoa Teemu Mäen dokumenttielokuva Jouluevankeliumi tai kuunnella Christian Lindbladin puusta rakentamasta Surun jukebox -teoksesta Kati Raitisen sellolla soittamaa musiikkia Richard Wagnerista Alfred ” Uskonto on ylläpitänyt kulttuuria kaikkina aikoina. Hän vapautui kiristävästä ahdistuksesta vasta maalattuaan Jyskyt ja Hihhulit. 2023 saakka. Lisämaksu yhden hengen huoneesta: 390, (yksinmatkustavan on varattava yhden hengen huone). 1.695, / hlö (minimi 20). Varaukset: Matka-Agentit puh. ja la 10.6. Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana on rovasti Pentti Miettinen, joka on toiminut mm. Matka ei sovellu liikuntarajoitteisille. Näyttelystä ilmenee konkreettisesti, että uskonto on ylläpitänyt kulttuuria kaikkina aikoina. Silti katsoja saattaa kokea teoksissa jotain pyhää tai vähintäänkin harrasta kuten Marita Liulian valokuvissa ja Riku Riipan nimettömissä vaivaisukkoveistoksissa, joiden muotokieli lähtee taiteilijan lapsuudessa ihailemista kotiseudun kirkkojen arkaaisista vaivaisukoista. Omalla tavalla riehakas tunnelma on myös Arvi Mäenpään seura-aiheisissa miniatyyrimaalauksissa. Kirkkojen enkeliveistoksista alkaen vanhassa ja vanhemmassa taiteessa on korostettu uskonnon ulkoisia merkkejä. Kultaiseen pukeutuneen Marian viitan sisältä löytyvät toiset kasvot. Kirkkopäivien ohjelmaa. | näyttely | Nelimarkka-museon näyttely esittelee pohjalaistaiteilijoiden uskontoa käsitteleviä teoksia. Anne-Maj Salinin kuratoima näyttely tutkii, miten uskonto näkyy pohjalaisten taiteilijoiden teoksissa, ja näkyyhän se, jopa monien näyttelyyn osallistuvien uskonnottomien taiteilijoiden teoksissa. Varsin monet teoksillaan näyttelyyn osallistuvat taiteilijat, kuten Marita Liulia, Teemu Mäki ja Riku Riippa ilmoittavat olevansa uskonnottomia. Riku Riippa kuten Pekka Jylhäkin kertovat uusilla paikkakunnilla kiertäessään mielellään tutustuvansa vanhoihin kirkkorakennuksiimme ja hautausmaihin. Siellä ovat syntyneet monet kirkonsisäiset herätysliikkeemme lestadiolaisuudesta evankelisuuteen. Körttiseuroissa huivipäiset mummot kuuntelevat sanan julistusta niin Veikko Vionojan kuin Lapualla vierailleen Venny Soldan-Brofeldtin maalauksissa. Sellaiset hänen mukaansa pohjalaisilla naisilla usein on hurskaan kuorensa alla. Pääpuhujina kuullaan merkittäviä päättäjiä ja vaikuttajia, ja ohjelma on runsas ja monipuolinen: konsertteja, kulttuuriohjelmaa, raamattutunteja, workshopeja, katutaidetta … Kotimaan matkaklubin matkalla on myös muuta ohjelmaa: tutustutaan histo riallisen Nürnbergin nähtävyyksiin, vieraillaan lähikaupungissa Erlangenissa ja Nürnbergin linnassa, sekä nähdään Baijerin pääkaupunki München. Vanhan uskonnollisen taiteen traditioista ovat ammentaneet myös tekstiiliteoksissaan Mia Damberg ja Pauliina Turakka Purhonen, jonka Ilmestys-teoksessa enkeli ilmestyy lohikäärmettä sylissään pitelevälle Joosefille. Jylhä tekee teoksissaan uskontoon tai pikemminkin uskoon liittyvät symbolit konkreettisesti näkyviksi: syntimme heitetään syntipukin ylle, moottorilla käyvä rukousmylly jauhaa ikuisesti ja täytetty pupujussi kantaa valoa. pitkään innoituksensa hakenut ja uskonnollisessa kodissa kasvanut Antti Ojala, Pekka Jylhä tai pappisperheen lapsi Pauliina Turakka Purhonen eivät tunnustaudu uskovaisiksi, mutta eivät toisaalta uskonnottomiksikaan. Pe 9.6. Mukana on satojen vuosien ikäisiä kirkkoveistoksia ja tänä vuonna valmistuneita nykytaideteoksia. Yhdessä kuvassa Liulia on kuvannut itsensä orjantappurakruunu päässään. Retki Erlangeniin ja Nürnbergin linnaan. Lounas. Lokakuussa avatussa näyttelyssä kuraattori halusi laajentaa edellisvuona Kauhavan herättäjäjuhlien aikaan Lapuan Kaari-galleriassa esillä ollutta pienoisnäyttelyä ajallisesti ja taidehistoriallisesti kattavaksi. Kotimaa.fi aina mukanasi 16 17 KOTIMAA | 20.1.2023 KOTIMAA | 20.1.2023 kulttuuri. Su 11.6. Vaikka Nelimarkka-museon näyttely ei ole tyhjentävä katsaus pohjalaiseen uskonnolliseen taiteeseen, riittää 29 taiteilijan noin sadassa teoksessa pureksittavaa pitkäksi aikaa. Müncheniin, kiertoajelu ja lounas. Harras tunnelma on myös vakaasti uskovaisen Eero Nelimarkan Alahärmässä pidettyjä beckiläisten seuroja kuvaavassa maalauksessa. Kirkkojemme vaivaisukoista Eero Nelimarkka: Kuulijoita | Kuva: Tapio Hirvonen Pauliina Turakka-Purhonen: Paratiisin vartija | Kuva: Jussi Tiainen Teemu Mäki: Jeesuksen toinen tuleminen | Kuva: Nelimarkka-museo Saksan evankeliset kirkkopäivät Nürnbergissa on Euroopan suurin protestanttinen tapahtuma. Aivan erityisen asemansa körttiläisyys sai 1900-luvun vaihteessa, jolloin se kansallisromantiikan aikakaudella Enkeleitä, pikkupiruja ja uudenlaisia Jeesus-kuvia nähtiin yhtenä kansakuntaa rakentavana voimana. Matka-ajankohta ja hinta: 7.–11.6. To 8.6. Hintaan sisältyy: • Finnairin reittilennot turistiluokassa veroineen • bussikuljetukset ohjelman mukaisesti • majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa • hotelliaamiaiset, 3 lounasta, 1 illallinen • mainittu retkiohjelma • suomenkielisen oppaan palvelut kuljetuksilla ja retkillä • Kirkkopäivien tapahtumalippu, 2 pv (perjantai ja lauantai) • Kotimaan matkaklubin matkanjohtajan palvelut. MARJATTA HIETANIEMI Näyttely avoinna Nelimarkka-museossa Alajärvellä 5.3. Värigrafiikastaan tunnetun Juha Tammenpään oudoissa olioissa on nähtävissä vaikutteita Pohjanmaallakin vaikuttaneen Hugo Simbergin maalauksista pikkupiruineen
Jumalan puhe laittaa kyseenalaistamaan omaa olemista. Luin viimeksi Katja Kallion Yön kantajaa. – Jos me seuraamme Jumalaa pohtien, onko hän vihainen, ja uskomme keskittyy kysymään, mitä mieltä hän on muodista, politiikasta tai ruoasta, niin kuljemme harhaan. Tällainen Jumala ei ole minulle totta. Vuosikymmeniä myöhemmin Kujanpää muistaa tilanteen yhä elävästi. Uskonnollinen moralismi nostaa kitkerää päätään kevättalvisilla lakeuksilla. Viimeisin elokuva Suomen hauskin mies ilmestyi 2018. Kujanpään puoliksi vitsillä heittämät perustelut saivat rehtorin huolestumaan. – Minua on monta vuotta jo pohdituttanut eräs Petri Järveläisen kirjoitus. Teatteri on katoava taiteenlaji, jota tehdään työryhmän kanssa yhdessä. Meriluoto itse sanoi ensi-illan jälkeen, että ”tämä taisi olla parasta terapiaa aikoihin”. Mihin tällainen Jumala sitten kutsuu. – Olen huomannut, että ihmisen Jumala vastaa usein sitä, millainen hän itse on. Pohjalaista körttiyhteisöä ja armon vaikeutta luodannut teos keräsi arvostusta ja palkintoja ulkomaita myöten. Se myös kauhistuttaa. Valmistelut aloittanut ohjaaja painotti tulkinnassaan kristinuskon kritiikkiä. – Kahta ensimmäistä elokuvaani yhdistää vahva henkilökohtainen kiinnostukseni aiheisiin. Moralismin ja uskonnon liittoa Kujanpää karsastaa. 18 19 KOTIMAA | 20.1.2023 KOTIMAA | 20.1.2023 haastattelu. Körttiyhteisön moralismi ja runoilijaparin raskas rakkaus eivät ole suurta yleisöä kosiskelevia aihevalintoja. Teatterin puoleltakin muistan ensikäyntini, kun kävimme luokan kanssa katsomassa Eeva-Liisa Mannerin Poltetun oranssin. Tällä hetkellä työn alla on sekä elokuva Nukkumatista että Kekkosesta. Kujanpää vaikenee ja jää pohtimaan. – Nukkumattia kirjoitan Kati Kaartisen kanssa. Teatterissa ja elokuvassa on Kujanpään mielestä omat vahvuutensa taiteenlajeina. Kujanpään mielestä elokuvan viehätys on siinä, että ihmisyys tulee lähemmäs kuin teatterissa. Minulle kerrotun rakkaustarinan lopusta jää jäljelle kipeä, kaihertava tunne, kaiken voittava. Kujanpään ensimmäinen pitkä elokuva ohjaajana oli pastori-käsikirjoittaja Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittama Pieni pyhiinvaellus (1999). Mainitsin myös, että koulun käytävien hakaristikuvioinnit häiritsevät. Kokonaisia kirjastoja on kirjoitettu siitä, mitä Jumala ei suvaitse. – Elokuva mahdollistaa yksityisten tuntojen tarkemman tarkastelun. Esko Nikkarin roolityö kuolemaansa valmistautuvana pastorina on kotimaisen elokuvan vavahduttavimpia pappiskuvauksia. Uskonto on asia, johon suhtaudun pomminpurkajan asenteella. Iisalmen lukion opiskelija Heikki Kujanpää pyöräilee kotia kohti aamuyöllä. – Tauoksi kuvattu Jumala kutsuu ihmisen ihmettelemään olemassaolon mysteeriä. Tällainen Jumala tuskin paheksuu seksuaalisia suuntauksia tai siunaa erikoisoperaatiota Ukrainassa. Tältä vuodelta toivon mahdollisuuksien toteutumista. Pestiin päätyi joku muu. apulaisohjaaja Joona Mielonen. Heistä kertova elokuva olikin sitten seuraavaksi työpöydällä. Lopulta Putoavia enkeleitä ilmestyi myös elokuvana 2008. – Kävimme Hännisen kanssa samaa kirjoituskurssia, ja päädyin lukemaan käsikirjoituksen ensimmäisen version. Yhtäkkiä Kujanpää havahtuu voimakkaaseen tunteeseen, että elämä vie väärään suuntaan. Kuka. Vasemmalla kuvaaja Heikki Färm, oikealla 3. Aviottoman lapsen syntymä ja siihen liittyvä häpeä, tuomitseva yhteisö, anteeksianto ja kuolema muodostavat tarinan kehykset. Sen jälkeen Kujanpäällä on riittänyt töitä. Suvaitsevaisuuden sanomaa vahvistava elokuva tarkastelee pikkumaisia lakeja ja yhteisön tulkintaa oikeasta ja väärästä. – Hyvä niin. Seuraavat siirrot ovat nopeita. Se kantoi nimeä Putoavia enkeleitä. Kujanpään mielestä elokuvan tehtävä ei ole julistaa. Yhteistyö kuvaaja Kari Sohlbergin kanssa toimi tässä hyvin. Se sisältää vaarallisia tapoja karsinoida ihmisiä ja neuvoa ihmisiä ylhäältä päin. Oivalsin sen nuorena päädyttyäni lopulta Kuopion musiikkilukioon. Ensimmäiset löytämäni runoilijat olivat puolestaan Aila Meriluoto ja Lauri Viita. – Kekkosen käsikirjoituksesta vastaa Hanna-Maija Matila. Ne tekivät minuun syvän vaikutuksen. | Kuva: Veera Aaltonen ” Uskontoa ei voi elokuvassa käsitellä uskottavasti ilman epäuskon varjoa. Halusin keskittyä tarinan koskettavuuteen, päähenkilön tuntoihin ja ympäröivän yhteisön kritiikkiin. Vuonna 2023 Heikki Kujanpää on Suomen arvostetuimpia teatterinja elokuvantekijöitä. Kuva on Kujanpään viimeisimmän elokuvan Suomen hauskin mies kuvauksista. Äiti ja isä eivät ehdi pyörtää pojan päätä. Minun Jumalani ei diktaattorimaisesti laadi vihaisia lakeja ja käske ihmisiä käräyttämään toisiaan niiden rikkomisesta. Vaikuttavin uskontoa käsittelevä elokuva on edelleen Ingmar Bergmanin Talven valoa. – Minulle kerrottiin, että hän sai burn-outin, ja minua pyydettiin ohjaamaan elokuva. Moni näkee sen vain vallanpitäjän ja nuoren naisen hyväksikäyttösuhteena, mutta sellaisena se ei tyhjene, vaikka osa minusta halusi aluksi ajatella niin. Siinä korostuu hetken hurma jo ideointivaiheessa. – Usko on elämän syvintä runoutta, joskin hyvin hankalasti riimitettävää. Kujanpää marssii rehtorin kansliaan ja ilmoittaa eroavansa lukiosta. NIILO RANTALA Usko on elämän syvintä runoutta Elokuvan ja teatterin parissa pitkään työskennellyt Heikki Kujanpää näkee, että taiteilijan kutsumus on suostumista vaeltamaan yhä jyrkkenevää ylämäkeä. Koitti etsimisen aika, joka jatkuu yhä. – Elokuvan valmiiksi saattaminen on pitkä tie, jonka varrella saa kehitellä ja kirjoittaa, pettyä, jatkaa yrittämistä ja taas pettyä. Pienen pyhiinvaelluksen jälkeen koitti seuraavan projektin aika. Siksi tämän kutsumuksen seuraaminen on kuin suostumista yhä jyrkkenevään ylämäkeen. – Elokuva ja teatteri ovat molemmat leipäpuitani ja intohimojani. Muuten Kujanpää pitää uskontoa henkilökohtaisena asiana. Toisaalta Kujanpään monet valinnat viestivät aihe edellä kulkemisesta, populismia väistäen. – Sanoin rehtorille lukion olevan vahingollinen minulle, sillä se korostaa liikaa luonnontieteitä. Valitettavasti en uskaltautunut tarjoutumaan ohjaajaksi. Hän kirjoittaa, että Jumalan paikka musiikissa on tauko. Siitä tulee menetystä ja selviämistä käsittelevä koko perheen elokuva, jonka pääosassa on kaksi lasta. – Ensimmäinen vahva elokuvamuistoni on neuvostoliittolainen Kurjet lentävät (1957). Heikki Kujanpään mielestä elokuvan tehtävä ei ole julistaa. Tauon tehtävä on pysäyttää. Pieni pyhiinvaellus tuli todella lähelle, sillä isäni on Ylihärmästä ja meidänkin sukuun mahtuu samankaltaisia tarinoita. Se keskittyy Kekkosen viimeisiin vuosiin, erityisesti Kekkosen ja Maarit Tyrkön rakkaussuhteeseen. Erityisen voimakas on kohtaus, jossa suntio pohtii, miten vähäistä Jeesuksen fyysinen kärsimys oli sen hirveän epäilyksen rinnalla, että kaikki olisi vain harhaa. – Uskontoa ei voi elokuvassa käsitellä uskottavasti ilman epäuskon varjoa. Ankarille hän on ankara, kiivailijoille kiivas ja myötätuntoisille myötätuntoinen. Ensimmäiset voimakkaat taidekokemuksensa Kujanpää muistaa edelleen. Mikä on Herättäjäjuhlilla puhuneen ja kahtena kesänä Jaakko Haaviota Sain kauniin elämän -näytelmässä tulkinneen taiteilijan suhde uskontoon. – Työprosesseina ne ovat täysin erilaisia. E letään 1970-lukua. Ennen elokuvaa teosta esitettiin näytelmäversiona Q-Teatterissa ja siitä tuli todella suosittu. Olen aina halunnut tehdä elokuvan Kullervosta. Elokuvanteko on kuitenkin Suomessa hidasta, ja pian valkeni, että elokuvaa ei heti päästä tekemään. Parhaimmillaan teatterintekeminen on jaettu kokemus, joka välitetään yhtä vahvana yleisölle. Heikki Kujanpää, 61 Ohjaaja, näyttelijä, käsikirjoittaja Juuri nyt työn alla on elokuvat Nukkumatista ja Kekkosesta. Siellä toteutui kaikki mistä haaveilin, hän sanoo. Teksti kosketti
Tarvitseeko Hararin käsitystä maailmankaikkeuden merkityksellisyydestä oikoa kolmen ja puolensadan sivun verran. 20 21 KOTIMAA | 20.1.2023 KOTIMAA | 20.1.2023 teologia. Länsimainen juutalais-kristillisen kulttuurin perillinen mittaa aikaa lineaarisesti. Paaviuden historia Sabinianuksesta Nikolaus Suureen. Kuva esittää paavi Nikolaus Suurta ritari Artaud de Montorin 1842 julkaistussa paavien historiikissa. Suomalaisesta näkökulmasta on todettava, että tuona nousevan länsieurooppalaisen kristillisen kulttuuripiirin inkubaatioaikana Pohjois-Eurooppa ja erityisesti suomensukuisten kansojen asuttamat erämaat eivät vielä näytelleet tarinassa juuri mitään osaa – vaikka 800-luvulle tultaessa pakanallisessa pohjolassakin kauppaja muiden siteiden myötä epäilemättä jo tiedettiin jotakin eteläisempien maiden kirkosta. Monista Pietarin istuinta kuluttaneista miehistä voidaan erityisesti mainita joitakuita objektiivisesti merkittävinä tai muuten mielenkiintoisina pidettäviä. Tarkkaa kritiikkiä kohdistuu Hararin käsityksiin kristinuskon leviämisestä, tietoisuudesta ja tahdon vapaudesta. Länttä alkoi kuitenkin yhdistää paavin johtama kirkko. Kirjan kuvitus on näyttävää, kuvatekstit informatiivisia sekä monet kartat ja taulukot lukijalle hyödyllisiä. Luomiskertomuksen seitsemän päivän ja toisaalta kosmologian ja evoluution vuosimiljardien suhteesta on silloin tällöin kannettu huolta otsa rypyssä. Aika on suhteellista ja eri paikoissa se kuluu eri nopeudella, mutta entä jos tuo kellotaulun ja auringon liikkeiden symboloima asia olisikin pelkkää illuusiota. Yuval Noah Hararin teosten analyysiä ja kritiikkiä. JUSSI RYTKÖNEN Jaro Karkinen: Kaitse minun lampaitani. Mitä tiedämmekään, kun tämä vuosi on lopussa. Vai olemmeko enää täällä sitä tietämässä. Kuten monen hyvän kirjan kohdalla, on tälläkin kertaa kirjoittaminen syntynyt kiukusta, mutta jalostunut teräväksi analyysiksi. Varsinkin Eurooppa odottaa rauhan koittavan Ukrainassa. Kreikkalaisessa alkutekstissä on tosin useita eri aikaan viittaavia termejä, jotka tarkoittavat hieman eri asioita: khrónos, hoora, kairós ja aión. Idän filosofioissa ja uskonnoissa aikakäsitys taas on usein syklinen. NIILO RANTALA ” Miljoonia teoksia myynyt Harari lukeutuu 2000-luvun vaikutusvaltaisimpiin ajattelijoihin. Eikö aika olisikaan jotakin todellista. Tätä merkityksettömyyden materialistista manifestia vastaan käy Juntunen saarnaamaan. Kun tämän vertauskuvan oikein ymmärtää, avautuu näkymiä myös omaan aikaamme. Voin kuvitella erilaiset kiihkeät äänet, joiden mielestä tällaisia ei saisi pohdiskella. Jatkuva kairos-hetki JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Miljoonia historianfilosofisia populaariteoksia myynyt Harari lukeutuu 2000-luvun vaikutusvaltaisimpiin ajattelijoihin. Juntusen mielestä tarvitsee. Jaro Karkisen paaviuden historian kirjasarjan toinen osa Kaitse minun lampaitani lähtee liikkeelle vuonna 604 tehtäväänsä valitusta Sabinianuksesta. Näiden Rooman piispojen väliin jää Karkisen esittelyssä varhaiskeskiajan 39 paavia ja heidän kauttaan. Asia ei olekaan ihan yksinkertainen, mutta ehkäpä angsti on turhaa. Aika on vakava. | paaviuden historia | Modernin kansanraamatun kaivattu kritiikki Sammeli Juntunen: Universumi vailla merkitystä. Juntunen erittelee hararilaisen katsomuksen sisäisiä ristiriitaisuuksia ja oikoo sen uskontoon kohdistuvia virheolettamia. Tämän monumentaalisen kirjasarjan kakkososa täyttää tärkeää aukkoa suomenkielisessä kirkkohistoriallisessa kirjallisuudessa. Onhan 2. Paradoksaalista kyllä moderni merkityksenantaja tarjoilee merkitykseksi merkityksettömyyttä. Maailma odottaa monia asioita. Jo alussa hän korostaa, kuinka Hararin merkityksettömyyttä korostavat teokset tarjoavat sekularisoituneelle nyky-ihmiselle ”suuren kertomuksen”. Tarkastelujakson viimeinen paavi taas oli yksi varhaiskeskiajan suurista kirkonjohtajista: Nikolaus Suuren (paavina 858–867) pontifikaatti muistetaan parhaiten merkittävistä kiistoista, joissa tämä paavi puolusti paavinistuimen riippumattomuutta maallisista vallanpitäjistä. Pietarin kirjeen mukaan niin, että ”Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä”. Numbersin toimittama Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta (Kirjapaja 2015) sekä David Bentley Hartin Ateismin harhat (Perussanoma 2010) oikoivat useita aiheettomia syytöksiä ja historiallisesti virheellisiä pinttymiä. Studium Catholicum 2022, 602 s. Sellaisia paaveja olivat esimerkiksi monoteletistisessa kiistassa profiloitunut ja Britannian mission jatkumisen kannalta kauaskantoisen arkkipiispan nimittämispäätöksen tehnyt Vitalianus (657–672), pitkään paavina palvellut, monia taisteluja – esimerkiksi muslimiarmeijoiden Espanjan valloitusta – todistanut ja ”saksalaisten apostolin” Bonifaciuksen germaanien pariin lähettänyt Gregorius II (715–731), Kaarle Suuren joulupäivänä vuonna 800 roomalaisten keisariksi kruunannut Leo III (795–816) tai pohjolan vaikeaksi osoittautuvan käännyttämisen toimillaan aloittanut Gregorius IV (827–844). Jälleen kerran on kalenterivuosi vaihtunut. Juntusen siteeraamassa Sapiens-kirjan katkelmassa Harari toteaa, miten ”ihmiset ovat tulos sokeasta evoluutiosta, jolla ei ole päämäärää eikä tarkoitusta”. On sotaa, kulkutauteja ja luonnonmullistuksia. Vähän myöhemmin Harari summaa, että ”kaikki merkitykset, joita ihmiset elämäänsä liittävät, ovat pelkkää harhaluuloa”. Kirjoittajalla on ollut työnsä perustana runsaasti alkuperäisja tutkimuskirjallisuutta, niistä yksi keskeinen on keskiaikainen paavien kronikka Liber Pontificalis. Kysymys on moniulotteinen ja itse ongelma tulkintoineen lopulta myös syvästi teologinen. Lähes jokaisen paavin kohdalla kirja analysoi myös ajan ja kirkon laajempaa kuvaa sekä kyseisten vuosien valtaja kirkkopoliittisia kähinöitä. Raamatun aika-sanoista erityisesti kairos, siis ratkaiseva, Jumalan määräämä hetki, on nyt se sana, jota meidän tulisi ajatella. Ainoa kriittinen kysymys kuuluukin: Olisiko tästä selvitty esseellä. L änsi-Rooman katoamisen jälkeen alkoi sen raunioille 600-luvulla hitaasti hahmottua kansainvaellusten luomien pienten germaanivaltakuntien pohjalle uusi kristillinen Eurooppa. Vain vuoteen 606 saakka paavina ollut mies oli taustaltaan paavillinen diplomaatti ja diakoni. Vuosi 2023 on vielä hämärän peitossa. Suomessa populaareinta apologetiikkaa ovat edustaneet maltilla peistä taittavat debattikirjat, mutta kipakampiakin puheenvuoroja on luettu. V iime vuosina siellä täällä on esiin pilkahtanut tiedeuutinen, joka koskee ajan olemusta. ” Mitä tiedämmekään, kun tämä vuosi on lopussa. | Kuva: Creative Commons ” Keskiajan maallisten ruhtinaiden tavoin myös useat paavit osasivat tarvittaessa kaikki poliittisen vaikuttamisen keinot. Aika on Raamatussa varsin usein toistuva tärkeä sana ja käsite. Ajan ajatellaan kerran alkaneen ja kerran se päättyy. Paavius on yli kaksi tuhatta vuotta vallinnut instituutio, joka jatkaa vaikutustaan kolmannella kristillisellä vuosituhannella. Karkinen ei kaunistele kertomaansa, sillä keskiajan maallisten ruhtinaiden tavoin myös useat paavit osasivat tarvittaessa kaikki poliittisen vaikuttamisen keinot. Koska alussa Jumala luo tyhjästä, Hän on ajankin Herra. 368 sivua. Suomessa hän tuli lukevan yleisön tietoisuuteen kirjallaan Sapiens: Ihmisen lyhyt historia (Bazar 2016). Esimerkiksi Ronald L. Enkä minäkään Ilmestyskirjan ratsastajia odota. Ajan olemuksesta on eri tieteissä ja populaaristi keskusteltu varsin kauan. Tämän kirjan käsittelemä varhaiskeskiajan paaviuden jakso on erityisen mielenkiintoinen siksi, että noina vuosisatoina luotiin sitä katolisen kirkollisen hallinnon ja kulttuurin pohjaa, jolla myöhempi ja paljon tunnetumpi sydänja myöhäiskeskiajan paavius sittemmin lepäsi. Aiemmin kirjoissaan kirkollista teologiaa ruotinut ekumeniikan dosentti ja kirkkoherra Sammeli Juntunen liittyy nyt kansainväliseen puolustusketjuun teoksellaan Universumi vailla merkitystä. Apologetiikka voi hyvin. Osa paaveista oli virassaan vain lyhyen ajan, osa useita vuosia. Ajattelemme ajan kuluvan. Hengellisyyttä Harari vielä ymmärtää, mutta järjestäytynyt uskonnollisuus edustaa Hararille kollektiivista harhaisuutta. Sillä on ollut erilaisia vaiheita, jotka nivoutuvat merkittävästi osaksi kunkin ajan poliittista ja kulttuurihistoriaa. Mutta mistä me muka tiedämme, ettei Jumala tutkimattomassa viisaudessaan puhuisi ihmiskunnalle vieläkin ihan haluamallaan tavalla – ja sori vaan – jopa miekalla, nälällä ja rutolla. Vai olemmeko enää täällä sitä tietämässä. Talvipäivänseisauksen jälkeen jo kuukauden ajan on Maan pohjoinen pallonpuolisko alkanut kallistua kohti Aurinkoa: kuljemme Pohjolassakin kohti kesää ja päivän pidentymisen huomaa. Monet kristinuskon oppia sekä historiaa puolustavat teokset ovat olleet tervetulleita puheenvuoroja myös suomenkielisinä. Juntusen kirja on perusteellinen vastine aikamme hittihistorioitsijalle. Idässä Rooman imperiumi jatkoi elämäänsä Konstantinopolissa hallitsevien kristittyjen keisareiden johdolla. On aika istuttaa omenapuita. Aikakin on luotu. Jotkut heistä muistetaan kohtalaisen hyvin, mutta monen osa on ollut vaipua kirkkohistorialliseen hämärään – varhaiskeskiaika ei muutenkaan ole Paavius nousi osaansa varhaiskeskiajan Euroopassa kovin hyvin tunnettua. Hararin kirjoihin tutustuneelle ei varmasti ole jäänyt epäselväksi hänen ylenkatseinen kantansa uskontoihin. Yuval Noah Hararin teosten analyysiä ja kritiikkiä (Basam Books 2022). Basam Books 2022. Kuin jatkuvaa kairos-hetkeä. | kirja | | kolumni | Uuden suomalaisen paaviuden historian toinen osa esittelee vuosien 604–867 aikana vaikuttaneet Rooman piispat
Sen parissa työstressi nollaantuu. Niin Jenni, hänen lajin parissa tapaamansa miehensä kuin yksi lapsista ovat aktiivisia lajin harrastajia. Se näytti aikaa ja ilmoitti tunnin välein äänekkäillä lyönneillään ajan kulumisen. Pohjonen on Suomen Taekwondoliiton varapuheenjohtaja, ja hän toimii valmennustehtävissä harjoitellen itsekin samalla. – Pätevyys antaa mahdollisuuden tuomaroida kansainvälisissä kilpailuissa. Useampi vastaaja, muun muassa Simo Huhta, Jari Oksanen ja Sinikka Kinnunen tunnistivat paikaksi Seurakuntaopiston kappelin. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. Tulevaisuuden haave on päästä tuomaritehtäviin lajin arvokisoihin. Missä Nelimarkka-museo sijaitsee. Laji on myös antanut työhön itsevarmuutta ja rauhallisuutta. Minulle, pienelle pojalle oli papan tuvassa kaksi ihmeellistä asiaa. 3. – Puhumme nykyään lajista vähemmän kuin joskus aiemmin. Jo kolmen kuukauden kuluttua Pohjonen sai keltaisen vyön ja osallistui ensimmäisiin kilpailuihin. | radiomuistelo | Kidekoneesta digiin Isäni vanhemmilla oli talo Sippolassa. Kir kol lis mak su oli 0,6 pro sen tti a. Kidekoneesta on joitakin osia jäljellä autotallissa, eikä niistäkään mitään kuulu. Mikä oli kirkollismaksun (nykyinen kirkollisvero) suuruus Suomessa 100 vuotta sitten. Vasemmalta oikealle he ovat: Pirkko Lehtiö, Miikka Ruokanen, Heikki Räisänen ja Raija Sollamo. – Diakonian työtehtävällä ollessani innostui isokokoinen mies tulemaan turhan lähelle. Pohjonen osallistui silloin Venäjällä pidetylle IR-liikesarjatuomarikurssille. – Minä taas olen nykyään lajin tuomari, ja se synnyttää omanlaisensa asetelman. – Taekwondo on kurinalaista ja fyysistä treeniä. Mikä on Liber Pontificalis. – Koska olen hyvin kilpailuhenkinen, oli se kuin minulle tehty. Tämän viikon kuvassa kuusi pappia tai piispaa seisoo alttarilla. Sen jälkeen Pohjonen suuntaisi suoraan tuomaripuolelle. Nykyään hän toimii Suomen Taekwondoliiton varapuheenjohtajana. Muutimme heidän luokseen sotien jälkeen. 2. 2. – Kaverini ei innostunut lajiin kuuluvasta kumartelusta ja huudahteluista. Olenkin ollut niissä tehtävissä useissa maissa. Otin lajitaidot käyttöön ja saattelin miehen ulos ovesta, Pohjonen hymyilee. 1. Kaikki menikin hyvin, ja Pohjosesta tuli ensimmäinen kyseiset tuomarioikeudet saavuttanut suomalaisnainen. Työelämään on mahtunut myös hetki jolloin taekwondotaidoista oli hyötyä. Kello raksuttaa seinälläni perintönä. Nykyään palkintokaapissa on SM-kullan lisäksi myös monia himmeämpiä mitaleita. Pohjosen mukaan laji tukee muuta elämää. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: toimitus@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Tekniikka on nyt digiä. | harrastaja | P uhutaanko Jenni Pohjosen perheessä muusta kuin taekwondosta. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. – Äitini kuorotuttava ohjasi taekwondoharjoituksia, ja sain ajatuksen mennä kaverini kanssa kokeilemaan sitä. Missä ja milloin kuva on otettu. Kilpaura päättyi vuonna 2009 useiden loukkaantumisten vuoksi. Taneli-pappa ja Maria-mummo kuuntelivat kidekoneella aamuhartauksia ja sunnuntaisin jumalanpalveluksia. Samalla selvää on, että kotona tuomarin sana on aina laki, Pohjonen nauraa. kirkkokahvit | vastaus | 22 KOTIMAA | 20.1.2023 | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai mihin se liittyy. Ensimmäinen oli minua pidempi seinäkello. Sitä piti raapia koneen terävällä neulalla tietystä paikasta, jotta kuuluvuus parani. Jo pääsy kurssille edellytti neljän danin mustaa vyötä. RISTO NIHTILÄ Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään radiomuisteloita! Kerro meille mieleenpainuvin muistosi televi siosta ja radiosta. Ala jär vel lä 3. Mistä tilanteesta on kyse. Kysymys naurattaa Rauman seurakunnan johtavaa diakoniatyöntekijää. | Kuva: Virpi Leino ” Otin lajitaidot käyttöön ja saattelin miehen ulos ovesta. Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Radiomuistelo”. Toinen oli kidekone, eli radiolaite, josta kuului kuulokkeiden kautta puhetta ja musiikkia. Samalla aukesi uusi maailma, sillä tuomari lähestyy lajia aivan eri silmin kuin urheilija. Kipinän taekwondoon Pohjonen sai kolmekymppisenä 2000-luvun alkupuolella. Tilaisuuden arveltiin sijoittuvan 1970-luvun loppuun tai 1980-luvun alkuun ja käsittelevän eksegetiikan ja kirkon opin välistä jännitettä. Kes kia ika ine n paa vie n kro nik ka Edellisen viikon (Kotimaa 1–2/23) mysteerikuvan henkilöt tunnistettiin hyvin. 22 23 KOTIMAA | 20.1.2023. Tämä johtuu siitä, että mieheni on alkanut jälleen kilpailla tosimielessä tähtäimenään paluu maajoukkueeseen. Kaikenlaista urJenni Pohjonen taekwondo heilua läpi elämänsä harrastanutta Pohjosta kiehtoi taekwondossa mahdollisuus edetä kilpailullisesti vyökoejärjestelmän kautta. Kuvan oikeassa laidassa huomion kiinnittää huivipäinen nainen, joka näyttää siltä kuin pyyhkisi kyyneliä. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. TOMI OLLI Johtava diakoniatyöntekijä Jenni Pohjonen löysi puolisonsa taekwondon parista. 1. Eri tehtävät vievät useita tunteja viikossa. Vuonna 2019 koitti merkittävä hetki. Tunnistako kuvan ihmisiä. Sen jälkeen kilpailut kovenivat nopeasti. – Kouluttauduin lajituomariksi. Osa vastaajista arveli tilaisuuden liittyneen Konferenssikeskuksen Avoimeen Akatemiaan. Minä sen sijaan jäin heti koukkuun ja aloin käydä harjoituksissa. Lyöntejä ei voi kuunnella, etteivät rivitalonaapurit häiriinny
24 %. Timo Holma tuli ylioppilaaksi Oulun Lyseosta 1951. Myös kummilasten lapset olivat hänelle ilon lähde. Kantasen perhe muutti Marjan lapsuudessa Tuusulan Mäyräkorpeen, josta he hankkivat pienen maatilan. Kirkkoherra Holma oli yhdistelmä ylevän tyylin kirkonmiestä ja matalan profiilin kansanmiestä. Piispa Matti Repo on myöntänyt rovastin arvonimen seuraaville erityisesti ansioituneille Tampereen hiippakunnan papeille: Tampereen ev.lut. Luennoitsijoina oli muun muassa työn, etiikan ja talouden tutkijoita sekä työelämän ja ammattijärjestöjen edustajia. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Marja oli syntynyt 30.12.1949 Järvenpäässä, johon hänen isovanhempansa ja vanhempansa olivat tulleet evakkoina Viipurin lähellä olleesta Kaipolan kylästä. Piispa Mari Leppänen on myöntänyt rovastin nimen ja arvon Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Juho Kopperoiselle, Keski-Porin seurakunnan kappalainen Tuija Kruusille ja Ruskon seurakunnan kirkkoherra Pasi Salmiselle. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Monia luottamustehtäviä kertyi esimerkiksi Laestadius-seurassa, Kirkon virkakomiteassa, Suomen Ekumeenisessa neuvostossa, KMN:n Faith and Order -komissiossa ja Paavalin synodissa, jonka puheenjohtaja hän oli 1984–2001. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-palvelun kautta OULUN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Karjasillan seurakunnan kappalaisen viran (hakuaika 31.1.23 saakka). Julistetaan haettavaksi MIKKELIN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Anjalankosken seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy10.2.2023 klo 15.00 . Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. 24 %. Tuomiokapituli on myöntänyt director cantus -arvonimen Vehmaan seurakunnan kanttori Hanna Pishrolle. Arkkipiispa Tapio Luoma on myöntänyt rovastin nimen ja arvon Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän johtavalle sairaalapastorille Hilkka Kakko-Helteelle. Holman perheen pappilassa kasvoi lahjakkaita muusikkoja ja pappeja. Koulutus koostui neljästä työviikon pituisesta kurssista ja kuuden viikon harjoitteluosuudesta jossakin muussa kuin kirkon tehtävässä. Hän matkusteli paljon ja harrasti monipuolisesti taidetta. Vuonna 1977 hänet valittiin Kirkon yhteiskuntaeettisten kysymysten sihteeriksi, josta tuli hänen elämäntyönsä. Marja opiskeli sosiaalipolitiikkaa Helsingin yliopistossa, mutta suoritti myös teologisessa tiedekunnassa yleisen teologian arvosanan. lähetystyöntekijä Olavi Heino TSSF. Timo Holma edusti kirkkoherrana perinteistä pappilakulttuuria tukenaan vaimonsa Mirjami. Rippikoululaisetkin hän tunnisti ensi näkemältä heidän vanhempiensa näön perusteella. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Kirkkoherran vaativinta aikaa oli toiminta viran ohella tuomiokapitulin asessorina, Iin lääninrovastina ja kirkolliskokouksen perustevaliokunnan jäsenenä. Kokonaiset hakuilmoitukset ovat KirkkoRekryja Oikotie.fi -palveluissa. Matkalla Andalusiassa. Haukipudas kutsui oman poikansa kirkkoherraksi 1974. Porvoon tuomiokapituli myönsi Maarianhaminan seurakunnan kanttorille Guy Karlssonille arvon director cantus. Director cantus -arvonimi myönnettiin Riihimäen seurakunnan johtavalle kanttorille Erkki Hannoselle. Täydennyskoulutuksen siirtyessä Koulutuskeskukselta hiippakunnille Holma loi koulutuksen linjaa hyvässä yhteistyössä hiippakuntadekaanin ja hänen johtamansa sihteeristön kanssa. Hän oli Haukiputaan kirkkoherra, Iin rovastikunnan lääninrovasti ja Oulun hiippakunnan pappisasessori. Marja toimi useita vuosia Ihmissuhdetyö ry:n puheenjohtajana. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Hänellä oli hyvin tarkka kasvomuisti. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: maanantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Marja Kantanen VTM Marja Kantanen kuoli 16.11.2022 matkalla Lissabonissa. Marjaa jäivät kaipaamaan lisäksi sukulaiset ja ystävät sekä iso joukko työtovereita. Vankiladiakonin määräaikaisen viran (hakuaika 26.1.2023 saakka). Hänelle oli tärkeää hyvinvointivaltion kehittäminen hyväntekeväisyyden sijasta sekä naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien tukeminen oikeuksiinsa yhteiskunnassa. Hän oli syntynyt Ylitorniolla 19.6.1932. seurakuntayhtymän sairaalasielunhoidon johtaja Mika Kallunki, Tampereen ev.lut. Marja Kantasen eri tilaisuuksiin valmistamat puheenvuorot olivat harkittuja ja sisällöltään rikkaita. Oikeudenmukainen maailma oli Marjalle tärkeä tavoite. Kaikkien seurakuntalaisten palvelija oli tuttu näky kylän raitilla juttelemassa ihmisten kanssa. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Niissä ajankohtainen yhdistyi teologiaan ja spiritualiteettiin. Timo Holman teologinen lähtökohta oli Raamattu ja kirkon tunnustus. seurakuntayhtymän johtava oppilaitospastori Risto Korhonen, Oriveden seurakunnan kirkkoherra Mika Tapiolinna ja Hämeenlinnan vankilan pastori Hanna Vettenniemi. Hän erikoistui käyttämään koulutuksissa ja seminaareissa toiminnallisia metodeja ja kouluttautui sosiodraaman sekä bibliodraaman ohjaajaksi. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Hän perehtyi virkakysymykseen jo synodaalikirjassaan ”Uskovien hengellinen pappeus” (1967). Marja oli kiinnostunut erilaisista nykyisistä ja jo kadonneista kulttuureista. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Erityisen merkittävää Marjalle oli Kirkko ja yhteiskunta -seminaarien vetäminen. | valmistuneet | Diakonia-ammattikorkeakoulusta kesäkuussa ja syksyn 2022 aikana valmistuneet kirkollisen kelpoisuuden saaneet opiskelijat, jotka ovat antaneet luvan nimen julkaisuun valmistumisen jälkeen Helsinki Sosionomi (AMK), diakoniatyö: Kalermo Janika, Karsikas Elsa, Kiiskinen Anu, Korhonen Tarja, Rusanen Anni, Sokka Katja, Sopanen Iida, Sundvik Susanna, Toikko Sami, Tuohino Henrik, Villman Carmen, Väisänen Tanja Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö: Airola Hannele, Ala-Panula Emilia, Hellsten Eeli, Henninen Anna, Karejoki Annina, Kauppila Marko, Kazimirova Elina, Kääriä Nanna, Laitila Elisa, Leino Alisa, Leppänen Salla, Lindqvist Otto, Poutanen Elina, Puoliväli Ida, Rautamies Elias, Tapio Senja Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus: Hytti Laura, Jokinen Johanna, Joronen Kiia, Kataja-Junttonen Viivi, Norri Satu, Simonen Mirka, Toivonen Leena, Torikka Sini Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö: Halonen Päivi, Jääskeläinen Niina, Kuuru-Popov Anna-Maria, Laiho Annika, Liikala Nina, Pajunen Kati, Virtanen Cindy Oulu Sosionomi (AMK), diakoniatyö: Elgbacka Tuula, Hautaniemi Kirsi Tuulia, Huttu-Hiltunen Sarianna, Häivälä Tapani, Jokitalo Miina, Klasila Riikka, Kotila Oona-Emilia, Nabizadeh Mervi, Pekkarinen | arvonimet | Piispa Seppo Häkkinen on myöntänyt rovastin arvonimen seuraaville ansioituneille papeille: Valkealan seurakunnan kirkkoherra Arto Helle, Joutsenon seurakunnan kappalainen Sirpa Kiviniemi-Rosqvist, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Osmo Luukkonen, Lappeenrannan seurakuntayhtymän varhaiskasvatuksen johtaja Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta, Anjalankosken seurakunnan kappalainen Johanna Pesonen ja Lahden seurakuntayhtymän diakonian ja sairaalasielunhoidon johtaja Riku Suokas. Viiteen kummilapseensa Marjalla oli läheinen suhde. | kuolleet | | perheuutiset | 70 vuotta täyttää 21.1. Timo Holman hautausmessua vietettiin Haukiputaan kirkossa tapaninpäivänä 26.12.2022. jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Hän kohtasi kysymyksen naisten pappeudesta ja työskenteli lehtorin viran kehittämiseksi. | kuolleet | Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Paikkoja avoinna 012 32 4544ÿ 72 55 89899ÿ 8ÿ 2 9 8 89899ÿ 8ÿ 2 Kankaanpään seurakunnassa avoin kanttorin virka Lisätiedot www.kankaanpaanseurakunta.fi hakuaika päättyy 17.2.2023. Minttu, Pietiläinen Johanna, Utriainen Janita Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö: Forte Tarja, Kaisto Siina, Koskela Jarmo, Luokkanen Iida, Pakanen Paula, Pihlajaniemi Fanni, Rintasaari Ulla, Saari Jari, Tero Tiina, Ämmänpää Tuulia Pieksämäki Sosionomi (AMK), diakoniatyö: Havukainen Minna-Marja, Hukkanen Tuija, Kallio Miia, Kauppinen Virpi Johanna, Lemmetyinen Jonna, Leskinen Viivi, Matilainen Anni, Mazzei Sami, Nyppynen Taru, Paananen Aino, Suni Matleena, Tarkiainen Elisa, Tarvainen Anne Maarit, Turunen Minna Pori Sosionomi (AMK), diakoni: Granat Kaisa, Halme Krista, Kivinen Katariina, Korpioksa Janina, Murtoo Sanna-Riikka, Ottosson Katariina, Parkkamäki Johanna, Prinkkala Heini, Saulamaa Alma Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö: Helenius Elli, Kumpula Henrik, Latomaa Milla, Szemerédy Zsuzsanna, Valkama Titta 24 25 KOTIMAA | 20.1.2023 KOTIMAA | 20.1.2023 tiedoksi. Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Timo Holma Rovasti Timo Holma nukkui pois Järvenpäässä 8.12.2022. Holma omaksui kirkon perinteisen käsityksen kolmisäikeisestä virasta (piispuus-pappeus-diakonaatti). Nuoret kantoivat itse vastuun toiminnasta, ja heillä oli tilaa vaikuttaa. Hän oli myös kehittämässä kirkon Vastuuviikkoa ja kirkkojen yhteiskunnallisen työn eurooppalaisia verkostoja. Kokenut asessori oli merkittävä tuki piispa Rimpiläiselle hänen aloittaessa virassaan 1980. Valmistuttuaan hän oli pari vuotta Kuopion korkeakoulussa sosiaalipolitiikan lehtorin sijaisena. Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand on myöntänyt 15.12.22 rovastin arvonimen Närpiön seurakunnan kappalaiselle Ann-Mari Audas-Willmanille sekä Kirkkohallituksen ulkosuomalaistyön asiantuntijalle Bror Träskbackalle. Hän palveli putaalaisia eläkkeelle siirtymiseen asti 1996. Sitä hän muisteli myöhemmin hyvänä ja innostavana aikana. JUHANI VEIKKOLA ILKKA SIPILÄINEN TUIJA PYHÄRANTA Kirjoittajat ovat Marja Kantasen pitkäaikaisia työtovereita ja kummilapsi. Hän kävi oppikoulunsa Keravalla ja oli aktiivinen paikallisen seurakunnan nuorten toiminnassa. Työssään Marja oli toteuttamassa monia selvityksiä ja projekteja, jotka koskivat muun muassa köyhyyttä, hyvinvointivaltion arvopohjaa, työelämän kehittämistä, työttömien ihmisoikeuksia, ihmiskauppaa ja rauhankasvatusta. KEIJO NISSILÄ Kirjoittaja oli Oulun hiippakuntadekaani 1978–2006. Hän toimi lähes 40 vuoden ajan evankelisluterilaisen kirkon yhteiskunnallisen työn vaikuttajana ja kouluttajana ja jäi eläkkeelle yksikön apulaisjohtajan tehtävästä vuonna 2015. Mahdolliset muistamiset Nyakaton raamattuopiston työhön Tansaniassa Suomen Lähetysseuran kautta. Tilinumero FI16?8000?1400?1826?72, viestiksi Olavi Heino 70 v. Pappisvihkimyksensä 1958 jälkeen hän aloitti nuorisopastorina Iissä, jatkoi kappalaisena Haukiputaalla ja kirkkoherrana Toholammilla 1966–74. Eläkevuotensa hän vietti Kokkolassa
Samarialainen nainen on nyt omiensa joukossa, ja edellisviikon evankeliumissa ollut ihastuttavan suora Sykarin kaivokohtaus jatkuu samalla lahjomattomalla tyylillä. 97:6, Ps. Uusinta ma-to ja la klo 23. Kirkossa ei ole rajaa esiintyjien ja yleisön välillä, vaan kaikki ovat yhtä. sairaalapastori Raimo Lähteenmaa, Seinäjoki. Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.” O n ihastuttavaa makustella sanaparia ”monet uskoivat”. Kansan Raamattuseuran varatoiminnanjohtaja Kalle Virta, Lohja. La 21.1. MAIJA P. 102:16–23, Ps. 97:9, Jes. sunnuntai loppiaisesta | Iloiset todistajat SATU KREIVI-PALOSAARI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Haagan seurakunnan pappi ja toimittaja. 30:18–21, 2. klo 15. Lapissa kotikylässämme puhuttiin arkisesti ja paljon uskoon tulemisesta. Tämä tapahtui aika pian hengellisen uushavahtumiseni jälkeen. Avustaa Elina Koivisto. Sekin on hienoa, että vierailijat voivat tulla seuraamaan konsertin harjoituksia. Että syntyyköhän näiden minun porinoiden seurauksena kuulijoissa yhtään uskoa. Ti 24.1. Värinä-kuoro, joht. Pe 27.1. Elämässähän tuli koettelemuksia. Enemmän aloin käydä kirkossa siinä vaiheessa, kun rupesin ohjaamaan siellä televisio-ohjelmia ja juontamaan tilaisuuksia. Kirkossa on hyvä olla, sieltä tulee aina vähän valaistuneena pois. Temppeliaukion kirkko on minulle rakas myös siksi, että isäni Erik Cronvallin siunaustilaisuus pidettiin siellä vuonna 1979. Monesti ajattelin, että heidän uskonsa Jumalaan oli niissä hetkissä suurempaa kuin minun. – Etkö ole ymmärtänyt, että tuon olisi pitänyt jäädä. ekumeniikan ja missiologian dosentti, pastori Mari-Anna Auvinen, Helsinki. Noora Hirn. Aiheena turvapaikanhaku uskonnon perusteella. Suomen suosituin sisänähtävyyskohde. Ei haitannut, vaikka tämä tapahtui saman ihmisen kerralla monta kertaa. Kirkkoa ei ole koristeltu liikaa. En ole kovin aktiivinen kirkossakävijä, mutta minulla on kyllä vahva usko. Ne kerrat taas, kun koki syvällä tavalla, että minua uskotaan, ovat painuneet tärkeinä hetkinä mieleen. To 26.1. Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. Liturgina Kimmo Saares. Hiltunen, Helsinki Horisontti su 22.1. Henki kulkee missä tahtoo, mutta että joskus jopa pappirievun kautta. SAILA AARNIO |K uv a: Le en a M äk ijä rv i Klassiseen musiikkiin erikoistunut toimittaja Aarno Cronvall on juontanut Temppeliaukion kirkossa lukuisia tilaisuuksia ja konsertteja. kirkkoherra Pauli Niemelä, Kiiminki. lisimman hyvin ja jättää tilaa Jeesukselle puhua. 4:39–42. Radio 1 klo 11 Ekumeenisen rukousviikon jumalanpalvelus Jyväskylän Helluntaikirkosta. Saarnastuoli, orkesterin ja kuoron korokkeet ovat etuvasemmalla, ja myös urut ovat kirkon etuosassa. Jos jollakin oli jokin erityinen kokemus, niin sepä hienoa, mutta ei se vaatimus ollut, eikä kokijan odotettu tai toivottu varsinaisesti kailottavan asiaansa. Ehkä on paras mennä kahden taktiikan mallilla; puhua itse mahdol| 3. uskontodialogin asiantuntija Pekka Y. TV1 klo 10 Nojatuolikirkossa ihmeitä pohtimassa vaikuttaja Karoliina Pentikäinen, runoilija Pia Perkiö ja muusikko Jaakko Löytty. Sillekin porukalle näyttää olevan tilaa. Ja samaan aikaan me kaikki tietysti olimme kristittyjä. Suuri lahja mitätöidään hetkessä ihmisenkokoiseksi pienisieluisuudeksi. Isäni toimi Radion sinfoniaorkesterin kapellimestarina 1944–1970, ja hänet saattoi viimeiselle matkalleen orkesterista koottu kokoonpano, jota johti Leif Segerstam. Olen saanut juontaa tässä kirkossa muun muassa itsenäisyyspäivän juhlakonserttia ja talvisodan päättymispäivän muistokonserttia jo parikymmentä vuotta. ”Hän kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt.” Reipasta ja rouheaa. Tiukkailmeinen nainen marssi luokseni ja osoitti sätkää tuikeasti. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Paavalinkirkosta Helsingistä. Uskokoot, mistä syystä hyvänsä, pääasia, että vihdoin uskovat. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. Kritisoitiin aikanaan voimakkaasti korkeiden rakennuskustannusten vuoksi. 26 27 KOTIMAA | 20.1.2023 KOTIMAA | 20.1.2023 pyhä. Katutasossa sijaitsevaan kirkkosaliin on helppo tulla, siellä on mukavat penkit ja hyvä jalkatila. Nainen marssi tiehensä yrmeänä. . Heidän täytyy itse kuulla Jeesuksen ääni. | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Johanneksen evankeliumi 4:39–42 Monet tuon Samarian kaupungin asukkaista uskoivat Jeesukseen kuultuaan naisen todistavan: ”Hän kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt.” Kun samarialaiset tulivat Jeesuksen luo, he pyysivät häntä jäämään kaupunkiin, ja hän jäikin sinne kahdeksi päiväksi. Lisäksi kirkko tarjoaa hienoja mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen esimerkiksi erilaisten kuorojen muodossa. Musiikki Jaakko Löytty & Selloduo Varonen ja Make Perttilä Church House Band. säveltäjä Janne Salmenkangas, Tampere. Ti 24.1. Yhä useammat uskoivat Jeesukseen kuultuaan hänen itsensä puhuvan, ja he sanoivat naiselle: ”Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. MAIJA P. pastori Riikka Wikström, Hankasalmi. Kirkkoon menee mielikseen, vaikka ei olisi mitään asiaakaan. Iloiset todistajat ovat aina ärsyttäneet toisia. Pappina vajoan joskus itsesääliin. Evankeliumissa on se toinen joukko, johon liittyvät kaikki myöhemmät naulanjälkien pyytäjät. 11:1–10, Joh. Minua pyydettiin kerran erääseen tilaisuuteen todistamaan. Aina silloin tällöin joku oli ”vissiin tullu uskoon”. To 26.1. Hän on kohdannut Jeesuksen! Joka ikinen muistaa, kuinka ärsyttävää oli, etenkin lapsena, että toiset eivät uskoneet, jos oli nähnyt tai kokenut jotakin tosi ihmeellistä. Siellä voi istahtaa, kuunnella, katsella ja hiljentyä. 5:1–15, Hepr. pastori Petri Viinikkala, Helluntaiherätys, Helsinki. – Jeesus ei aloita suupielestä, olin jo oppinut selostamaan iloisesti, – nimittäin meikäläisen tapauksessa. Oliko pakko alleviivata samarialaiselle naiselle, että ”emme usko vain sinun puheesi perusteella”. sunnuntai loppiaisesta on aiheeltaan ”Jeesus herättää uskon”. Pääpaino on musiikilla, tilalla ja ilmapiirillä, jota konsertti kirkkoon luo. Liturginen väri on vihreä. Valmistui 1969, suunnittelijat Timo ja Tuomo Suomalainen. Siksi hiljaisuus on niin tärkeää. | Kuva: Wikimedia Commons ” Isäni saattoi viimeiselle matkalleen Radion sinfoniaorkesterista koottu kokoonpano. | kirkko & minä | Laulu kantaa ja kauneus puhuttelee Aarno Cronvall Temppeliaukion kirkko . Juontaessani kerron ensisijaisesti teoksista ja taiteilijoista, mutta pyrin pitämään myös huumoria mukana. poliisipastori Jaani Vilkkilä, Helsinki. Jykevät kiviseinät, kuparikatto ja puiset penkit muodostavat upean kokonaisuuden. Käyn kirkossa aika paljon musiikin kautta. Kolehti kerätään kristittyjen yhteyden edistämiseen Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. Minulle on tärkeää myös se, että konserteissa puhutaan molempia kotimaisia kieliä. Ke 25.1. Ke 25.1. Helsingin Töölössä sijaitsevassa kallioon louhitussa kirkossa on hyvä akustiikka. Takana on liuta epäonnistuneita ihmissuhteita ja niistä paljastuminen, mutta tämä reipas ihminen ei ole moksiskaan. Se oli hieno tilaisuus, joka jätti jälkensä. Tämän kirkon erityispiirre on inhimillisyys. rovasti, rokkipappi Tarvo Laakso, Tampere. 3. Ma 23.1. Kun. Kun itse havahduin uudenlaiseen hengellisyyteen kolmekymppisenä ja siitä takellellen kerroin siskolle ja vanhemmille, he uskoivat, että elämässäni oli tapahtunut jotakin, vaikka kaikki oli silti ennallaan. Alttarilla on kaksi kynttilää. . näyttelijä Laura Malmivaara lukee Siirakin kirjaa. Tekstit: Ps. La 21.1. Pe 27.1. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 22.1. Näissä on aina ollut juhlallinen ja sykähdyttävä tunnelma. Kallioon louhitussa kirkossa on hyvä akustiikka: laulu kantaa, jouset soivat kauniisti. Kanttorina Sanna-Maarit Hakkarainen. K ävin Temppeliaukion kirkossa ensimmäisen kerran joskus 1970-luvulla tutustumassa rakennukseen ihan uteliaisuudesta. Tämä pietistinen ja ”tavallinen” uskovaisuus elivät tyytyväisenä rinnakkain, eikä Luojan töihin haluttu kajota. Ma 23.1. Liturgia ja saarna Kari Kanala. Myös urkumusiikki sopii sinne erinomaisesti. Se oli minulle tärkeää. Hän ei aio jäädä tuleen makaamaan, nyt on tapahtunut jotakin vielä suurempaa. Arvostan kirkon monipuolista musiikkiperinnettä, kuten oratorioita ja passioita. Hänet siunasi isäni ystävä, rovasti Viljo Lindbohm. pastori Tuomas Kallonen, Ortodoksinen kirkko, Taipale. Temppeliaukio on kaunis ja harmoninen tila. Puhuin iloisesti Jeesuksesta ja tilaisuuden jälkeen nautin makoisat hermosavut pihalla. Kattoikkuna tuo valoa eri tavalla eri vuorokauden aikoina ja vuodenaikoina
Suomessa laji on varsin vähälukuinen. Maakotkan ja merikotkan lisäksi Suomessa pesii harvinaisena pikkukiljukotka. sän kotkalajia. Taivaalla lensi kotka. Osa kotkista muuttaa etelään muun muassa Valko-Venäjälle ja Ukrainaan, osa talvehtii Suomessa. Puhuja oli pieni hiiri. Olen nähnyt niistä kuusi. Tauti kuitenkin jatkoi leviämistään. Raatimies kuuli korkealta päänsä päältä ääneen, joka huusi: – Täällä minä olen. Toivottavasti löydät minut ja saan uuden elämän. | Kuva: Jani Hannuksela Rukous Jumalani, sinä liidät kuin kotka luomakuntasi yllä. Tautia alettiin kutua epäilijänkuumeeksi. Hän katseli kaunista maisemaa, joka ennen oli kertonut hänelle Jumalan suuruudesta, mutta nyt se oli vain maisema. 28 KOTIMAA | 20.1.2023 luomakunta. Vähitellen myös usko Jumalan alkoi palata. Maakotka on levinnyt laajalle alueelle aina Pohjois-Amerikasta Euraasiaan. M aakotka eli kotka ( Aquila chrysaetos), tunnetaan myös nimellä kokko, on yksi Suomen suurimmista linnusta. Maassamme, pääosin Lapissa, on arviolta noin 400 paria. Kuume nousi hetkellisesti korkeaksi, ja kun se laski, raatimies huomasi menettäneensä uskonsa Jumalaan. – Jo haluat lepattaa tuulessa yksinäsi, valitse kotkan elämä, perusteli hiiri. Raatimies jäi epätietoisena seisomaan paikoilleen. Siitä lähtien hän palasi joka päivä vuoren rinteelle miettimään paikkaansa tässä maailmassa. Tarina kertoo hurskaasta raatimiehestä, joka sairastui outoon tautiin. – Jumala, varjele meitä tuolta kauhealta vitsaukselta, rukoili koko hiippakunnan papisto aamuin illoin. Samassa raatimies kuuli äänen jalkojensa juuresta: – Miksi katselet pilviin, kun minä olen täällä maan pinnalla. Kaikkiaan maassamme on tavattu yhdekKahden maailman välissä Maakotka on uljaimpia pesimälintujamme. Raatimies tunsi olevansa kahden maailman välissä. – Jos haluat olla kuin hiiri ja elellä koloissa peläten saalistajia, valitse maan pinta, huusi kotka. Uskonsa menettänyt raatimies nousi vuoren rinteelle. Kotka oli pitkään vainon kohteena erityisesti poronhoitoalueella. Seutukunnalta kantautui kirkollisten viranomaisten tietoon useita vastaavanlaisia tapauksia. Lopulta raatimies päätyi ratkaisuun: hän piti päänsä pilvissä kotkan lailla liitäen, mutta jalkansa maan pinnalla hiiren lailla ahkerasti asioita toimittaen. Petolinnusta vain merikotka on maakotkaa suurempi. Aamen. Tulisiko hänen kohdistaa katseensa taivaalle vai maahan. Minun sieluni on saaliseläin, jota sinun armosi väijyy. OLLI SEPPÄLÄ Maakotkia pesii Suomessa arviolta vain 400 paria. Nykyisin kotkien pesäpuutkin on rauhoitettu