lokakuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 112. vuosikerta | 0043595–17–43 42 koti kiirastulessa Kristilliset ylioppilaskodit houkuttelevat yhä opiskelijoita. . Maikki Aakko asuu teologeille suunnatun Ison Konviktin Kiirastuleksi nimetyssä huoneistossa. . sivut 4–5 Nilsiäläinen isäntä Tapio Tolppanen ei muista uransa varrelta vastaavaa katovuotta. sivu 6. Sivut 12–15 es k o jä m s ä Nobelin rauhanpalkinnon saaneen ICAN-verkoston suomen vetäjä kati juva on jo kaksinkertainen nobelisti. 19
Muurahaispesä, joka ei nuku koskaan. Pitääkö palkka aina ansaita. s. Tätä tukea hän on käyttänyt eräänlaisena kirjailija-apurahana, miehen esikoisteos ilmestyi syyskuussa. Johtokunnan jäsenet, joita löytyy jokaisesta seurakunnan kylästä, käyvät niissä kodeissa, joissa puute on uhkaavin ja ottavat selkoa -voitaisiinko seurakunnan puolesta mitään hädän auttamiseksi tehdä. Puutarhan portit ovat kiinni. Pahimmillaan tämä 39-vuotiaan miehen röyhkeä toiminta leimaa väärällä tavalla työmarkkinatukea saavia ihmisiä. Perustuloa perustellaan lähes vastakkaisin perustein, kuten professori Heikki Hiilamo kirjoittaa maanantaina julkaistussa Ylen kolumnissa. 1 0. useassa kohden ulkomailla on sodan aikana tullut tavaksi viettää n. Traditio on tärkeä, muttei pääasia. Rautatieaseman nurkilla on toki likaista, mutta katso, kuinka valo loistaa tuon talon korkeista ikkunoista! • Paratiisin puutarhaan ei ole paluuta. hiilamon mukaan perustuloa voidaan kehittää tavalla, joka pitää huolen siitä, että kaikki pidetään mukana yhteiskunnassa. 39-vuotiaan miehen ideologisen ratkaisun olla tekemättä palkkatyötä voisi hyväksyä, jos hän ei nostaisi työmarkkinatukea. Ei ihme, että kaipaamme takaisin vihreän keskelle, nuuhkimaan ruusuntuoksua ja leikkimään ruohonkorsilla. Kyseinen mies kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hän on ideologisesti työtön, eli ei halua mennä töihin, eikä halua tehdä typeriä töitä. Kysymys nousi esille viime viikolla, kun 39-vuotias mies ilmoitti menettelevänsä näin. Hiilamo kannattaa perustuloa ratkaisuna perusturvan varassa olevien ihmisten byrokratialoukkuihin. 80 uutta tilausta saimme äskettäin eräältä maaseutuasiamieheltämme. Osa poliitikoista ja tutkijoista ajaa Suomeen perustuloa eli kansalaispalkkaa. Sellainen, joka ei tarvitse valokseen aurinkoa eikä kuuta. Yöllä kuuntelen keittiössä, kuinka naapurissa soitetaan levyltä iskelmää. merimiesten päiviä. Nyt tiemme johtaa kohti Uutta Jerusalemia. On kirkoissa ja muualla puhuttu heidän vaaroistaan ja vaikeuksistaan. Tämä tuki on tarkoitettu ihmisille, jotka etsivät työtä. Mennään traditio edellä. 39-vuotiaan tapa toimia on helppo kyseenalaistaa. Sieltä jostain, jossa valo siivilöityy puiden oksiston läpi runsaalle nurmelle. Mutta jossain tulevaisuudessa, ylhäällä vuorella, odottaa uusi kaupunki. Puutarhasta. Yhteiskunnan kaikkia kerroksia on koetettu koota kannattamaan rakkauden työtä heidän keskuudessaan. O nko kohtuullista nostaa työmarkkinatukea ja samalla tietoisesti käyttäytyä työpaikkahaastatteluissa niin, ettei tule valituksi tehtävään. • Mutta toisaalta: Ihmisiä, elämää, ihanaa kiirettä ja korkeita taloja. Samalla hän pitää oikeutenaan nostaa 518 euron työmarkkinatukea. Tämäkään malli ei ratkaise kokonaan sitä kysymystä, onko oikein jättäytyä perustulon varaan, jos terveys sallii työnteon. Silloin kaikille kansalaisille maksettaisiin säännöllisesti määrätty rahasumma, joka korvaa sosiaaliturvan kokonaan tai osittain. Tehtävämme ei ole ylläpitää järjestelmää vaan kertoa Jeesuksesta tämän ajan ihmisille heidän kielellään. Halailemaan puita. Röyhkeys-niminen kirja kuvaa työmarkkinatuella elämistä. Sitä, miksi työn tekemättömyys on joillekin ihmisille ideologinen valinta etenkin silloin, jos tarjotun työn tekemisestä seuraa ympäristön kannalta kestämättömiä seurauksia. Sieltä, missä talitiainen vielä laulaa titityy eikä mistään kuulu rengasmelua tai liikennevalojen nakutusta. 39-vuotiaan miehen ideologisen ratkaisun olla tekemättä palkkatyötä voisi hyväksyä, jos hän ei nostaisi työmarkkinatukea.. Tosin usein tarjolla on ympäristöä vähemmän kuluttavia töitä, vaikkakin pienipalkkaisia. Bussipysäkillä elämän hempeimmät hetket jaetaan puolen tusinan tuntemattoman kanssa. Ennen hänen tuomitsemistaan kannattaa kuitenkin pysähtyä kuuntelemaan. Kohti kaupunkia S illoin joskus, melkein alussa, meidät kaikki karkotettiin puutarhasta. 2 KOTIMAA 1 9. sAArA-MArIA PulKKInen Nykyluterilaisuudessa tuntuu olevan toisinpäin: Sisällön osalta ollaan liberaaleja ja muodossa konservatiiveja. Muusikko Pekka Simojoki Askelessa 10/17. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen (virkavapaalla) Toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Saara-Maria Pulkkinen Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 lukijamäärä 70 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 19.10.1917 Tuusulan seurakuntayhtymän johtokunta päätti tarkoin pitää silmällä hädän kehittymistä seurakunnassa tänä talvena. Suuren kuninkaan kaupunki, kaivattu kaupunki, kaupunki, jota ei hylätä. Poikkeustapauksista huolimatta valtaosa työmarkkinatukea saavista käyttää tukea oikein ja etsii tosissaan töitä
Repo painotti, että jumalanpalvelusyhteisön messu ei voi olla protesti seurakuntaa vastaan. Piispainkokouksen mukaan vihkioikeus tukee kirkon identiteettiä evankeliumia julistavana, jäseniään palvelevana ja kulttuuriperinnettä ylläpitävänä kirkkona. Aiemmin kapituliin on toimitettu teologian tohtori, rovasti Heli Inkisen valitsijayhdistyksen paperit. Kirkolliskokouksen tulevaisuuslinjausten mukaan kirkkotilojen tulisi olla monikäyttöisiä yhteisön keskuksia. Fransiskaanien kouluttamat ja kastamat varhaisteini-ikäiset lapset kuolivat uskonsa tähden vuonna 1529. Samaa mieltä oli 90 prosenttia kyselyyn vastanneesta kirkon väestä. 2 01 7 uuTIsvIIKKO KOOnnuT: MerI TOIvAnen Yhteensä 65 kirkkoherraa ja seurakuntien talousjohtajaa on allekirjoittanut kannanoton, jossa vaaditaan Kirkkohallitusta ryhtymään pikaisiin toimiin Kirkon palvelukeskuksen (Kipa) järjestelmien ja palveluiden kehittämiseksi. Kotimaassa (12.10.) oli nimivirhe. AnTTI Berg 65 johtavaa viranhaltijaa teilaa kannanotossa Kipan Kirkon on nykyisessä tilanteessa syytä säilyttää vihkioikeutensa, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous esittää kirkolliskokoukselle. Nyt toimitettu kanonisointi eli pyhimykseksi julistaminen on poikkeuksellinen, sillä Cristóbalin, Antonion ja Juanin ei tiedetä tehneen todistettuja ihmeitä, mikä yleensä vaaditaan kanonisointiin. Vatikaanissa pyhimyksiksi kolme Meksikon alkuperäiskansaan kuuluvaa lasta: Cristóbalin, Antonion ja Juanin. KuVA: FRANCISCo GuASCo / EFE / LEHTIKuVA Piispainkokouksen mukaan vihkioikeus tukee kirkon identiteettiä.. Paavi Franciscus julisti sunnuntaina 15.10. Kipassa työskentelee noin 130 ihmistä. Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström on asetettu virallisesti ehdolle arkkipiispan vaaliin. Björn vikström virallisesti ehdolle arkkipiispaksi . Oikaisu . Piispainkokous suositti syyskuussa, että jumalanpalvelusyhteisöt jäsennettäisiin nykyistä selvemmin osaksi paikallisseurakuntien toimintaa. Kannanoton allekirjoittajat toteavat, että Kipan toiminnalle asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu eivätkä ne toteudu nykyisillä toimintatavoilla. Kaikki seurakuntataloudet ovat olleet Kipan asiakkaita vuoden 2017 alusta lähtien. Näin väittää kysely, jonka Kirkkohallitus suuntasi seurakunnille, seurakuntayhtymille ja tuomiokapituleille kesä-syyskuussa 2017. Suosituksessa huomautettiin, että ketään ei tulisi syrjiä sen paremmin sukupuolen kuin virkakäsityksenkään takia. MerI TOIvAnen Piispat: Kirkon on syytä säilyttää vihkioikeutensa Työntekijöiden asenteet este seurakuntalaisille . Kirkolliskokous kokoontuu Turussa 6.–9.11. Jos niin ei käy, kannanoton allekirjoittaneiden mukaan on selvitettävä, voiko Kipaan kuulumisesta tehdä seurakunnille vapaaehtoista. Piispa repo: Messu ei saa olla protesti seurakuntaa vastaan . He toivovat puutteiden korjautuvan merkittävästi vuoden kuluessa. Ehdokasasettelu päättyy 27.11. Hämeenlinnan Luther! -musiikkidraamassa kuoroja johti kanttori Ismo Savimäki. Näin sanoi Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo vieraillessaan viime viikon keskiviikkona Radio Dein ja Kotimaan Piispan kyselytunnilla. Repo sanoi Piispan kyselytunnilla, että suositus koskee sekä herätysliikkeiden toimintaa että seurakuntien omia messuja, joita järjestetään muina ajankohtina kuin sunnuntaiaamuisin. Seurakuntien edustajat vaativat Kirkkohallitusta vastaamaan marraskuun loppuun mennessä, mihin toimiin se ryhtyy puutteiden ja haittojen korjaamiseksi. Kannanotossa kiinnitetään huomiota kustannuksiin ja todetaan, että Kirkon palvelukeskuksen toiminta on tehotonta ja ohjelmistot vanhanaikaisia ja epäergonomisia. Vuonna 2012 perustettu Kipa tuottaa valtakunnallisesti kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja. Kuva Meksikosta Santa Maria Atlihuetzian kaupungista. Suurimmat esteet seurakuntalaisten oma-aloitteiselle toiminnalle ja vapaaehtoistyölle seurakunnissa johtuvat työntekijöiden asenteista ja seurakuntien varovaisesta toimintakulttuurista. Kolmikon kanonisointiprosessi alkoi 1982, ja paavi Johannes Paavali II julisti heidät autuaiksi 1990. Piispainkokous toivoo, että selvityksen johtopäätöksiä arvioidaan kirkolliskokouksen käsitellessä kirkon avioliittokäsityksen laajentamista koskevaa edustaja-aloitetta. Vikströmin valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjat toimitettiin viime viikolla Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituliin. Heidät on tunnettu nimellä Tlaxcalan marttyyrit. KOTIMAA 3 1 9. 1 0. Viime viikon keskiviikkona Helsingissä kokoontunut piispainkokous lähetti kirkolliskokoukselle professori emerita Eila Helanderin tekemän selvityksen kirkon vihkioikeudesta luopumisesta ja avioliittoon vihkimisen merkityksestä. Jumalanpalvelusyhteisöjen messuja koskevia neuvotteluja pitäisi pystyä käymään paikallisesti ja neuvotteluissa pitäisi olla pitkämielisyyttä. Piispojen mukaan asiaa koskevassa päätöksenteossa tulee pitää ”johtavana periaatteena”, etteivät samaa sukupuolta olevien avioliittoon liittyvät näkemyserot muodostu kirkkoa jakavaksi asiaksi
– Mahtava mutta vähän sekopäinen olo siitä päivästä jäi. ICAN-verkoston Suomen-koordinaattori Kati Juva on kaksinkertainen rauhannobelisti. Rohkaisevia uutisiakin on saatu. Lokakuun 6. ICAN-verkostossa palkintoa osattiin odottaa. Presidentti sysäsi vastuun asiasta kongressille, jonka pitää nyt päättää, asetetaanko Iranille lisää pakotteita. Kaikki ihmiset olivat lähimmäisiä.. 1 0. Rauhanpalkinto osui ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Viime kesänä 122 YK-maata hyväksyi sopimuksen, jonka mukaan maat eivät kehitä, tuota, testaa, valmista tai säilytä ydinaseita missään tilanteessa. Tällä hetkellä allekirjoittajia on 53, ja Guyana, Vatikaani ja Thaimaa ovat ratifioineet sopimuksen. päivänä verkosto palkittiin kymmenvuotisesta työstään ydinaseiden vähentämiseksi Nobelin rauhanpalkinnolla. Pohjois-Korealle uhittelun lisäksi Trump ilmoitti viime viikolla, ettei hän vahvista Iranin ydinohjelmasopimusta. Suomi ei osallistunut edes sopimusneuvotteluihin. Sopimuksessa ovat mukana Suomea Tuleville sukupolville ei pidä jättää ydinaseita nObelIn RAuhAnpAlKInTO Ydinaseita vastustavan ICAN-verkoston Suomen-koordinaattori Kati Juva on osallistunut kansainväliseen rauhantyöhön kolme vuosikymmentä. KuvA: JuKKA GrANSTröm hAAsTATTelu Kodin ilmapiirissä vierasta kärsimystä ei ollut. – Tosiasiassa rajalinja ei mene EU:ssa vaan Natossa. Se oli yksi palkintoperusteista. Sopimuksen mukaan Iranin vastaisia talouspakotteita purettiin vastineeksi siitä, että maa suostui rajoittamaan ydinohjelmaansa määräajaksi. 2 01 7 T ulta ja raivoa, jota maailma ei ole ennen nähnyt. Mielenvikainen amerikkalainen huru-ukko. Olemme puhuneet siitä toistakymmentä vuotta ja lobanneet sitä pari kolme vuotta, Juva kertoo. – Ydinaseita on perusteltu kauhun tasapainolla. Nykytilanne kuitenkin osoittaa, että ydinaseita ei pitäisi olla kenenkään käsissä. Juva on toiminut myös IPPNW-järjestössä, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1985. Koskaan ei voi tietää, milloin ydinasevallan johtoon pääsee tavallista vastuuttomampi johtaja, sanoo ydinaseita vastustavan ICAN-verkoston Suomen-koordinaattori, lääkäri Kati Juva. – Emme olisi ikinä uskoneet, että sopimus saadaan aikaan alle vuodessa. Loppupäivä meni toimittajien riepoteltavana. Sopimus tulee voimaan, kun sen on allekirjoittanut ja ratifioinut 50 maata. Niinpä jakopäivänä kaupungilla ollut Kati Juva poikkesi kirjaston tietokoneelle seuraamaan uutisia. Kati Juvan mukaan Suomi on vedonnut muun muassa siihen, ettei kovin moni EU-maa ole mukana. 4 KOTIMAA 1 9. Alkusyksystä uutisiin nousivat Pohjois-Korean ohjuskokeet sekä nokittelu maan johtajan Kim Jongunin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin välillä. Yksikään ydinasevaltio tai niiden liittolainen ei ole mukana sopimuksessa. ICAN oli tukemassa neuvotteluja. Kielenkäyttö oli poikkeuksellisen voimakasta
Kati Juvan käsityksen mukaan uusi kieltosopimus ei ole ristiriidassa ydinsulkusopimuksen kanssa vaan täydentää sitä. Virallisesti ICAN perustettiin Wienissä vuonna 2007. Presidentti Sauli Niinistö sanoi YK:n yleiskokouksessa syyskuussa, että ydinsulkusopimus on edelleen ydinaseriisunnan lähtökohta ja kulmakivi, joka estää ydinaseiden leviämisen maailmanlaajuisesti. Lisäksi sopimus antaa lisää painoarvoa ydinasemaissa toimivien ydinaseiden vastaisten kansalaisjärjestöjen toiminnalle. Työhön rauhan puolesta innostaa myös vastuu tulevista sukupolvista. Laajempi rintama pantiin alulle Australiassa vuonna 2007. Kansainvälisen humanitaarisen ja ilmastokatastrofin aiheuttamiseen riittäisi jo alueellinen konflikti, Juva kertoo. Hän oli nuorena lääketieteen opiskelijana perustamassa Lääkärit sosiaalisen vastuun puolesta -järjestöä (LSV) vuonna 1982. ICAN-aktiivit toivat julkisuuteen ja päättäjien tietoon inhimillisen näkökulman. ICANiin kuuluu virallisesti viisi suomalaista järjestöä: Sadankomitea, Suomen Rauhanpuolustajat, Rauhanliitto, Lääkärit sosiaalisen vastuun puolesta sekä Tekniikka elämää palvelemaan. Ajatus siitä, että perinnöksi jätetään ilmastonmuutosta ja ydinaseita, ei tunnu Kati Juvasta hyvältä. . Hän uskoo, että Suomi haluaa sopimuksesta jättäytymällä viestittää olevansa sotilaallisesti osa länttä. Aiemmin keskustelu oli Kati Juvan mukaan pyörinyt kantomatkojen, megatonnien ja hälytysjärjestelmien ympärillä. Kesällä YK:ssa hyväksytty sopimus ei ole Juvan mielestä merkityksetön, vaikka ydinasevaltiot puuttuvat siitä. – Kodin ilmapiirissä vierasta kärsimystä ei ollut. Ruotsi osallistui sopimusneuvotteluihin ja äänesti sopimuksen puolesta YK:ssa. NOOrA WIKMAN-HAAvIsTO . Jos esimerkiksi Intia ja Pakistan ajautuisivat käyttämään ydinasearsenaaliaan, noin 20 miljoonaa ihmistä kuolisi pommituksissa heti. Ideaa kehiteltiin Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestössä vuonna 2006. Tulimyrskyjen aiheuttama nokipilvi nousisi ilmakehän ylimpiin kerroksiin, joissa se levittäytyisi koko maapallolle ja laskisi maapallon lämpötilaa asteella. Erityisesti skenaario vaikuttaisi kehitysmaihin ja köyhiin alueisiin, mutta myös viileän vyöhykkeen maihin. Ainakin Pekka Haavisto (vihr.), Merja Kyllönen (vas.) ja Tuula Haatainen (sd.) ovat ilmoittaneet kannattavansa ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoittamista, Juva sanoo. Suomen viranomaiset ovat perustelleet osallistumattomuuttaan sillä, että uusi sopimus voisi vaarantaa 1960-luvulla saavutetun ydinsulkusopimuksen. Haluan itse olla näkemässä tuloksia. – Laskelmien mukaan kaksi miljardia ihmistä kuolisi nälkään, eikä muillakaan kivaa olisi, Juva sanoo. Se, että Suomi ei ole sopimuksessa mukana, ei tarkoita, että Suomi kannattaisi ydinaseita. IPPNW:n Suomessa vuonna 2006 järjestetyssä kongressissa päätettiin ICAN-verkoston perustamisesta. Isä, arkkipiispa Mikko Juva muun muassa toimi Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtajana ja ymmärsi myös kehitysyhteistyötä. Uudet maat olivat hankkineet ydinaseita ja ydinaseriisunta oli jäissä. KOTIMAA 5 1 9. Se tarkoittaisi kasvukauden lyhenemistä ja ruuantuotannon vaarantumista. Lähiaikojen tavoitteisiin kuuluu allekirjoittajamaiden haaliminen YK:n sopimukselle ja sen ratifiointi. Se on myös Venäjän, Intian, Kiinan ja Pakistanin ydinasepolitiikan vastainen. Järjestö vaikutti vahvasti ICAN-verkoston syntyyn kymmenen vuotta sitten, kun kansainvälisessä rauhanliikkeessä alettiin huomata, että neuvottelut ydinsulkusopimuksesta junnasivat paikoillaan. 1 0. Rauhantyöhön Juvaa kannusti myös kodin kansainvälinen ilmapiiri. Kati Juva on ollut mukana ydinaseiden vastaisessa rauhantyössä 1980-luvulta asti. IPPNW sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1985. ICANiin kuuluu humanitaarisia järjestöjä, ympäristö-, ihmisoikeusja kehitysjärjestöjä sekä rauhan järjestöjä yli sadasta maasta. Ydinaseet kieltävä sopimus tai edes Nobelin rauhanpalkinto ei poista maailmasta yhtäkään ydinasetta. Maailmalla oli tuolloin perustettu International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) -järjestö, johon LSV liittyi. Kuten Suomeen. International Campaign to Abolish Nuclear Weapons, ICAN, on ydinaseita vastaan kampanjoivien järjestöjen verkosto. Maassa käydään nyt keskustelua sopimuksen allekirjoittamisesta. Nato on Juvan mukaan väläytellyt allekirjoittamisen heikentävän Ruotsin Nato-yhteistyötä. Työ ydinaseista vapaan maailman eteen jatkuu. ICAN Finland -verkosto on keskustellut myös presidenttiehdokkaiden kanssa. . Kati Juva pitää erittäin surullisena sitä, että Suomi ei ole sopimuksessa mukana. Vuosikymmenten aikana kansainvälisestä rauhanyhteisöstä on muodostunut Juvalle perheenomainen yhteisö. ICAN-verkoston aktivistit osoittivat syyskuussa mieltään Yhdysvaltain suurlähetystön edessä Berliinissä Donald Trumpja Kim Jon-ung -naamareissa. ICAN-verkosto on kymmenessä vuodessa onnistunut muuttamaan ydinaseista käytävää keskustelua. . Suomen ICAN-verkostossa ovat mukana myös Aseistakieltäytyjäliitto, Naiset Rauhan Puolesta, PAND – taiteilijat rauhan puolesta sekä Suomen Kristillinen Rauhanliike. KuvA: BrITTA PeDerseN / DPA / LehTIKuvA FAKTA. Se tuo kuitenkin pienellä budjetilla toimivalle verkostolle taloudellista turvaa ja painoarvoa sekä näkyvyyttä sen aktivisteille. – Nyt on tullut esiin, että Nato on sotilasliitto, jonka doktriiniin ydinaseet kuuluvat olennaisesti. Se luo kansainvälistä ilmapiiriä, jossa ydinaseilla uhkaaminen ja jopa niiden omistaminen muuttuvat yleisesti tuomittaviksi. Vertailukohtaa voi hakea sään ääri-ilmiöistä, joita kahden asteen lämpötilan nousu sadan viime vuoden aikana on aiheuttanut. – Mielestäni on meidän sukupolvemme tehtävä yrittää korjata sitä. Kaikki ihmiset olivat lähimmäisiä. . Tämä oli yksi rauhanpalkinnon perusteista. 2 01 7 lukuun ottamatta kaikki EUmaat, jotka eivät ole Natossa. – Mutta eihän ydinaseet kieltävä sopimus ole vain ”lännen” vastainen. Ydinsota laskisi lämpötilaa kertarysäyksellä
Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto on valinnut Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherran Juha rintamäen Suomen suurimman seurakuntayhtymän johtajaksi. Yleisortodoksisen käytännön mukaan kirkon johtajan istuin on maan pääkaupungissa. Perusteluna on, että ortodoksisen kirkon toiminnan painopiste on siirtynyt Etelä-Suomeen. Leinola valmistui lastenhoitajaksi Ruotsissa 1992. – Suurin ongelma on se, että tuotantokustannukset ovat EU:n keskitason yläpuolella mutta tuotantohinnat kaikissa tuotantosuunnissa keskitasoa alhaisemmat. Valinta koskee ajanjaksoa 1.11.2017–31.12.2018. eMIlIA KArhu Pystyyn itänyt vilja on käyttökelvotonta. Kaikki taloudellinen ja henkinen tuki on silti tarpeen. Uusi muoto kuuluisi siis ”Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa”. 2 01 7 vIIKOn henKIlö ”Joku maatalouden kriisirahasto pitäisi tällaisia vuosia varten olla” S uomalaisille maanviljelijöille koituneet satovahingot ovat olleet kuluvana vuonna pahimmat vuosikymmeniin. Monella on korkea kynnys hakea apua mutta silti tarve puhua ja purkaa ajatuksiaan. Millaiset terveiset lähettäisit säiden haltijalle. Sittemmin hän kouluttautui Turun kristillisessä opistossa lastenohjaajaksi. Siinä kerkiää kurki kuolla ennen kuin suo sulaa. Vapaa kilpailu ja markkinatalous ovat niin vahvasti suojeltuja EU:ssa. Miltä tilanne näyttää. Isäni on heränneiden maallikkosaarnaaja Toivo Tolppanen. – Tilallamme tehtiin sukupolvenvaihdos 30 vuotta sitten, enkä muista näin huonoa satovuotta koko uraltani. Keitä katovuosi satuttaa pahiten. 6 KOTIMAA 1 9. – Olisi hyvä, jos seurakunnan diakoniatyöntekijät kävisivät varta vasten kyselemässä viljelijöiden tuntoja. Joillakuilla viljaa jää peltoon kymmeniä hehtaareja. Nurmisato on ollut normaali, joten lypsykarjatilat selviävät paremmin. Olen panostanut jo 17 vuotta kunnallispolitiikkaan keskustan riveissä ja puheenvuoroihin niissä ympyröissä. Viime vuonna valtion satovahinkojärjestelmä päättyi, ja nyt kaiken tappion kantaa viljelijä. Isäntä Tapio Tolppanen pitää tilaa Nilsiän Siikajärvellä. – Muutaman viikon poutajakso pelastaisi vielä jotakin. Jokainen lopettava tila vie työpaikkoja myös kuljetuksista ja jatkojalostuksesta. Joku kriisirahasto pitäisi tällaisia poikkeustilanteita varten olla. Millainen on suhteesi kirkkoon. Palkittu lastenohjaaja Päivi leinola kehittää lapsityötä Turussa . Monien ahdinko on pahentunut pikku hiljaa, ja joillain tiloilla on ajauduttu ihan loppuunpalamisiin. Maatalousministeri on asettanut työryhmän pohtimaan reilun kaupan periaatteita Suomessa, mutta tilanteeseen ei ole yksinkertaista ratkaisua. Hän on kehittänyt aktiivisesti Turun ruotsinkielisen seurakunnan lapsija perhetyötä. Tämä johtuu pitkälti kahden suuren kauppaketjun monopolista määritellä sisäänostohinnat. Asia on esillä ortodoksisessa kirkolliskokouksessa marraskuun lopussa.. Yhtymänjohtajaksi esitettiin Rintamäen lisäksi Haagan seurakunnan kirkkoherraa marja Heltelää. Valitsijoiden mukaan Leinola kohtaa lapset ja perheet jokaista arvostaen ja käsittelee aiheita lapsen tasolla sekä on aidosti läsnä tehden kirkkoa helposti lähestyttäväksi. EU:lta on turha toivoa nopeaa apua. Pitkä kuiva loppusyksy takaisi, että kynnöt saataisiin tehtyä ennen talvea eikä keväästä tulisi työmäärältään mahdoton. Sateinen syksy tietää ensi vuodeksi hyvää puun kasvua. Tapio Tolppanen joutuu kyntämään sitä tänä syksynä peltoon kolme hehtaaria. Kuva: PeTri Summanen / Syvärin Kuva Kirkkoherra Juha rintamäki helsingin yhtymänjohtajaksi . Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan perustamisasiakirja edellyttää, että arkkipiispan tittelinä käytetään kyseisen kaupungin nimeä lisäyksellä ”ja koko Suomen”. Miten seurakunnat voisivat auttaa maanviljelijöitä. – Minulla on verenperintönä vahva kristillinen tausta. Suuria investointeja tehneet nuoret viljelijät ovat kovimmilla. – Surkeimmassa jamassa ovat sikatilat ja viljatilat. 1 0. Mikä muu kuin sää kuormittaa suomalaista viljelijää. Kirkon lastenohjaajat ry:n myöntämä Vuoden lastenohjaaja -tunnustus annettiin tänä vuonna Päivi Leinolalle. Olen tottunut kotiseuroihin, ja suhteeni seurakuntaan on luonteva. Metsätaloutta sateet eivät onneksi juuri haittaa. Itse en kuitenkaan puhu seuroissa. Ortodoksinen piispainkokous valmis siirtämään arkkipiispanistuimen . Korjaamisessa ei ole järkeä, kynnän ne vain peltoon. Maanviljelijöissä elää syvässä toivo siitä, että ensi vuosi olisi parempi. Vakuutusyhtiöiden satovakuutukset ovat tuntuneet viljelijöistä huijaukselta, koska ne korvaavat vain yksittäisen äkillisen rajuilman tuhot. Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous puoltaa yksimielisesti arkkipiispanistuimen siirtoa Kuopiosta Helsinkiin. Kyseessä on kausi, joka kirkkoherra Teemu Laajasalolta jää kesken, kun hän siirtyy Helsingin hiippakunnan piispaksi. Hehtaari ruista ja kaksi hehtaaria ohraa ehti itämään, joten viljan rehuarvo on nolla. Tiloja menee konkurssiin
Esimerkiksi: onko terrori-isku suuntautunut kristittyjä vastaan. Kuva: veSa Moilanen / lehTiKuva Kansainvälisiin terrori-iskuihin reagoimisen tarve on erilainen kaupunkiseurakunnissa ja maalla, toteaa kirkkoherraraati. Suurilla paikkakunnilla sekä henkilöettä tilaresursseja on käytettävissä aivan eri tavalla. nykyään rukouksen valo leviää myös netissä, yksi kirkkoherroista sanoo. Suruhartaudet ovat tekoja, jotka osoittavat, että meille ovat totta nämä sanat: ”Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki muutkin jäsenet”. Tällä kertaa lehteen poimittiin seuraavien viiden kirkkoherran vastaukset.. 1 0. Silloin tulee Suomen kirkon vastata joka niemessä ja notkossa ihmisten kollektiiviseen suruun ja avata ovensa. Turun tuomiokirkkoon kutsuttiin ihmisiä elokuussa, kun kaksi oli kuollut ja useita haavoittunut puukotuksissa Turun keskustassa. Heikki Holma, Tervolan seurakunta, Oulun hiippakunta Terrori-iskut ulkomailla ja varsinkin kotimaassa järkyttävät ihmisiä riippumatta siitä, kuinka paljon kuolleita ja haavoittuneita on. Tulevaisuudesta emme tiedä. Timo Suutari, Kuhmon seurakunta, Kuopion hiippakunta Jokainen jumalanpalvelus ja seurakunnan hartaushetki on samalla rukoushetki ajankohtaisten asioiden puolesta. Toisaalta niiden järjestämisen tarvekin on pieni johtuen siitä, että ihmiset ovat tottuneet jakamaan iloja ja suruja keskenään. KOTIMAA 7 1 9. Sitä pidän hyvänä, että seurakunnat voivat vapaasti päättää, järjestetäänkö erillisiä rukoushetkiä kaukana tapahtuneiden onnettomuuksien, terrori-iskujen ja katastrofien vuoksi. Kun rukoushetken järjestämistä harkitaan, vallitseva ympäristö vaikuttaa päätökseen. Niitäkin, jotka eivät tule paikalle, lohduttaa ja kannustaa tieto, että kirkossa rukoillaan. Näitä tilaisuuksia on seurakunnassa viikoittain paljon. Vapaus jatkukoon, ellei kyseessä ole suursodan syttyminen. Toivottavasti näin käy myös koulujen aamunavauksissa. Raadissa on yksi kirkkoherra jokaisesta hiippakunnasta. Myös silloin olemme kutsuneet ihmisiä kirkkoon, kun järkyttävä tapahtuma on koskettanut maatamme tai maanosaamme jossain kauempana. Jos Suomessa sattuisi suuronnettomuus, olisi hyvä saada yhteinen toimintaohje. Silloin väkeä tulee vähemmän. Vaikeuksien tulisi kutsua ihmisiä osallistumaan yhteiseen jumalanpalvelukseen. Tästä päästään kirkossamme jo käytännössä vallitsevaan periaatteeseen ”kenen katastrofi, sen suru”. Useimmiten siihen ei ole tarvettakaan. Silloin kirkko on täyttynyt hiljentymistä, Jumalan Sanaa ja rukousta kaipaavasta seurakunnasta. Kirkkoherraraadin mukaan omaa paikkakuntaa kohdanneen tragedian jälkeen kirkossa pitää järjestää rukoushetki mahdollisimman pian. Jossain vaiheessa maailmalla voi tapahtua sen luokan katastrofi, että kaikki muu menettää sillä hetkellä merkityksensä. Jussi Mäkelä, Helsingin Vuosaaren seurakunta, Helsingin hiippakunta Maailmalla tapahtuvat katastrofit järkyttävät myös meitä Suomessa, mutta moni tärkeä tehtävä jäisi tekemättä, jos joka kerta järjestäisimme suruhartauden. Tämän huomaa siitä, miten sosiaalisessa mediassa jaetaan kutsua saapua kirkkoon. EMIlIA KArHu KYSYMYS: Pitääkö kirkoissa järjestää rukoushetkiä kansainvälisten katastrofien vuoksi. Kun jossain tapahtuu onnettomuus, alueen kirkossa järjestetään suruhetki. Reaktiivisen käytännön rinnalle tarvittaisiin kirkon omaan olemukseen perustuvia kriteerejä. KIrKKOHErrArAATI · Kotimaa Pron kirkkoherraraati kommentoi ajankohtaisia kysymyksiä. Jos uskomme, että olemme Kristuksessa yksi ruumis, solidaarisuus muita kristittyjä kohtaan edellyttää meidän reagoivan. Se päättää, onko reagointikynnys ylittynyt. Suurilla paikkakunnilla on myös paljon yksinäisiä ihmisiä, joille kirkon järjestämät hiljentymishetket tarjoavat mahdollisuuden jakaa kokemusta muiden kanssa. 2 01 7 Kaisa Huhtala, Porin Teljän seurakunta, Turun arkkihiippakunta Olemme järjestäneet kirkossamme rukoushetken, kun oman seurakuntamme alueella on tapahtunut tragedia. Pienillä paikkakunnilla henkilöresurssit tilaisuuksien järjestämiseksi ovat vähäiset. Arto Marttinen, Imatran seurakunta, Mikkelin hiippakunta Suruhartauksiin sisältyvä äänetön viesti laimenee, jos kynnys reagoimiseen on matala. Ohjeistajan roolia tarjoan Kirkon tiedotuskeskukselle. Jos onnettomuus tai katastrofi tapahtuu seurakunnan alueella, on luonnollista järjestää erillinen suruhartaus nopeasti. Jos aiemmin valot kirkosta loistivat kyläyhteisöön, nyt kutsu kirkkoon ja rukouksen valo leviää ihmisten jakamana netissä. Näin uskonpuhdistuksen merkkivuonna on hyvä muistaa ”kenen maa, sen uskonto” -periaate. Tarvitaan harkintaa ja tilannetajua, kykyä lukea sosiaalisen median ja muun ympäristön signaaleja
– Oikean tulkinnan omistamisen tarve on vienyt hioutuneeseen teologiseen argumentointiin, jossa toinen on haluttu peitota niin kuin Jeesus voitti väittelyssä vastustajansa. 1 0. kuvat: Jukka GRanstRöm Puolimatkassa yhteyteen MerKKIpäIvä Suomen Ekumeeninen Neuvosto juhli satavuotista taivaltaan Helsingissä. Arkkipiispa totesi saarnassaan evankeliumitekstiin viitaten, että kirkkojen historiassa on toistunut saddukeusten ja Jeesuksen välisen väittelyn asetelma. Refsal listasi puheessaan huolestuttavia asioita, joihin kuuluu muun muassa oikeistopopulismin nousu Euroopassa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Norjan Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Knut Refsal toivotti juhlapuheessaan vieraita tervetulleeksi Norjan Ekumeenisen Neuvoston satavuotisjuhliin, joita vietetään tosin vasta vuonna 2092. Kirkkokahvilla pitämässään puheessa vuosikymmeniä ekumenian hyväksi toiminut piispa Irja Askola kertoi, että nuoruudessa hänelle sanottiin, että ekumenia voi olla vaarallista. Jan Edström säesti. – Se, mikä meitä syvimmin yhdistää, ei ole yhteinen uskonymmärrys, ei yhteinen rakkauden työ. – Niin se on ollutkin, sillä se on auttanut tuulettamaan niitä nurkkia, jotka sietävätkin saada tuuletusta. Katolisen kirkon piispa Teemu Sippo SCJ, totesi puheenvuorossaan, että työ ekumenian hyväksi jatkuu. eKuMenIA tove ja Jukka Leppilampi lauloivat ja laulattivat amazing Crace -virttä kirkkokahveilla tuomiokirkon kryptassa. 2 01 7 S uomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) satavuotisjuhlaa vietettiin viime sunnuntaina Helsingissä. Vuoden ekumeenisena tekona SEN palkitsi Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ja luterilaisen Turun Martinseurakunnan 42 vuotta kestäneen ystävyyssuhteen. Ekumenia on auttanut tuulettamaan niitä nurkkia, jotka sietävätkin saada tuuletusta.. – Olemme vasta puolivälissä määränpäätä, Sippo sanoi. Irja Askola totesi, että Suomessa ekumenian suurin este saattaa olla se, ettei ole vain tullut mieleen pyytää alueella vaikuttavia muita kristillisiä kirkkoja tai yhteisöjä suunnittelemaan yhdessä vaikkapa tapahtumia. Siksi tulemme yhdessä Jumalan eteen, Mäkinen päätti saarnansa. Siksi hänen mukaansa ekumeniaa tarvitaan entistä enemmän. Tuomiokirkosta radioitiin juhlajumalanpalvelus, jossa saarnasi SEN:n puheenjohtaja, arkkipiispa Kari Mäkinen. Suomalaisen ekumenian vahvuuksiin kuuluu pitkä ikä. teologian tohtori mari-anna auvinen on toiminut sEn:n pääsihteerinä vuodesta 2015. Syvimmin meitä yhdistää suostuminen rakkauden tarvitsijoiksi ja vastaanottajiksi. Se on näkynyt myös vähättelynä ja toisten ohittamisena; kuulluksi, ymmärretyksi ja todesta otetuksi tulemisen puute on kirkkojen kesken ja kirkkojen sisällä yhä todellista, Mäkinen sanoi. 8 KOTIMAA 1 9. Hän puhui yhteisen kiitoksen ajasta – siitä, että vaikka vielä ei ole yhteisen ehtoollisen juhlapöytää, on yhteinen jumalanpalvelus, yhteinen rukous ja yhteinen kiitos. MArI TeInIlä Reuillyn protestanttisen sisaryhteisön jäsen Helvi Pulla ja teologian tohtori, arkkipiispaehdokas Heli Inkinen veisasivat juhlajumalanpalveluksessa
Joukossa on runsaasti myös muita kuin kristittyjä. Uskonnonja katsomuksenvapauteen liittyvät asiat nousevat esiin yhä useammin. Aiemmin tänä vuonna de Jong huomautti, että ihmisoikeuksien ei pidä joka kerta väistyä taloudellisten intressien tieltä. O’Beara työskentelee Euroopan parlamentissa neuvonantajana ja koordinoi parlamentin yhteistyötä uskonnollisten ja katsomuksellisten organisaatioiden kanssa. E ntä voisivatko kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt olla aloitteellisempia EU:n suuntaan. 1 0. Osallistuin syyskuussa Brysselissä seminaariin, jossa käsiteltiin uskonnon roolia EU:n päätöksenteossa. EU on totuttu näkemään teknis-byrokraattisena projektina, vaikka jo useat sen perustajaisät olivat vakaumuksellisia kristittyjä. O’Bearan mukaan nämä seminaarit auttavat parlamentin jäseniä hahmottamaan paremmin työnsä uskonnollisia ulottuvuuksia. Uskonnonvapaustyöryhmä on kutsunut omiin tilaisuuksiinsa suurlähettiläitä maista, joissa on havaittu ongelmia. Irlantilainen Fearghas O’Beara oli Takkulan kanssa samoilla linjoilla. Mukana oli Euroopan parlamentin uskonnonvapaustyöryhmän jäseniä. Unioni ei puutu uskontoja koskeviin asioihin eikä tee niihin liittyviä päätöksiä. Kuvassa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy (vas.), Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso ja Euroopan parlamentin varapuhemies László Surián uskonnollisten johtajien kokouksessa Brysselissä heinäkuussa 2012. Polarisaation ja halvan populismin lisääntyessä myös dialogiin valmiiden kristillisten yhteisöjen painoarvo kasvaa. Euroopan parlamentin uskonnonvapaustyöryhmä tekee työtä yleisinhimillisten perusarvojen puolesta. Voi kysyä hyvällä syyllä, onko yhteisön 28 jäsenmaalla enää juurikaan yhteisiä nimittäjiä. U skonnonvapaus kiinnostaa erilaisia europarlamentaarikkoja. Työryhmän linjauksia kannattaa seurata Suomessakin tarkasti, sillä se toimii eurooppalaisten arvojen ytimessä.. E tenkin viime vuosina Euroopan unioni on ajautunut kriisistä toiseen. Uskonnolliset yhteisöt voisivat tuoda näkemyksiään esiin entistä aktiivisemmin. O’Beara nosti esille myös uskontolukutaidon merkityksen. Yksi sen sihteereistä on brittiläinen Claire Gilder. Työryhmä on perustettu vuonna 2015. Yksi sellainen on kristillinen arvopohja. Talous ja ihmisoikeudet eivät sulje toisiaan pois. Europarlamentaarikko Hannu Takkula kehotti Brysselin-seminaarissa, että ne toisivat esiin näkemyksiään nykyistä aktiivisemmin ja oma-aloitteisemmin. Yhteisön juuret on vuosikymmeniä sitten rakennettu hiilen, teräksen ja kauppasopimusten varaan. Vaikka Euroopan unioni on maallinen organisaatio, se on monella tasolla sitoutunut dialogiin uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Linnoittautuminen oman aseman puolustamiseen ei enää riitä. Siksi olisi tärkeää saada heidän äänensä kuuluviin. Euroopan unionin komission puheenjohtajana 1980ja 90-luvuilla toiminut Jacques Delors puhui Euroopan sielusta. Sen viestejä kuunnellaan tarkasti joka puolella maailmaa. Tämä ei kuitenkaan merkitse, ettei uskonnollisia kysymyksiä löytyisi unionin asialistalta. EU on taloudellinen suurvalta. Esimerkiksi ihmiselämän kunnioittaminen on merkittävä perusarvo, joka vaikuttaa yhä kaiken EU-politiikan taustalla. Euroopan parlamentin varapuhemies MaiMaallinen Euroopan unioni toimii myös uskontojen saralla Uskonnolliset kysymykset nousevat EU:n asialistalle erilaisissa yhteyksissä. 2 01 7 uuTIsessee E uroopan unioni on korostetun maallinen organisaatio. U skonnolliset kysymykset ja uskontoihin liittyvät haasteet ovat Euroopan unionissa läsnä monin tavoin. Linnoittautuminen oman aseman puolustamiseen ei riitä. KUVa: GEORGES GOBET / aFP / LEHTiKUVa VesA KeInOnen Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka vieraili Brysselissä syyskuussa 2017. Eräs keskeisistä vaikuttajista on sosialistipuoletta edustava hollantilaismeppi Dennis de Jong. Hän huomautti, että Euroopan kirkot edustavat yli 500 miljoonan ihmisen yhteisössä suurta joukkoa kansalaisia, jotka toimivat omissa kirkoissaan aktiivisesti esimerkiksi sosiaalija ympäristöasioissa. Työryhmä seuraakin tilannetta tiiviisti tietyillä alueilla, kuten Venäjällä ja Myanmarissa. Näin viesti menee suoraan valtiojohdolle. Uskonnonvapauden loukkauksia voi nostaa esille eri yhteyksissä. Myös Euroopan unionin eri valtioiden kanssa käymissä kauppaneuvotteluissa on nostettu esille uskonnollisten vähemmistöjen oikeudet. KOTIMAA 9 1 9. read McGuinness järjestää säännöllisesti seminaareja, jotka tuovat yhteen poliittisia ja hengellisiä johtajia. Gilder luonnehti seminaarissa uskonnonvapautta äärimmäiseksi testiksi kansalaisoikeuksien toteutumiselle
Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Toisekseen huomaan ajattelevani, että erilaisten sukupuolisten identiteettien julkitulo on hyvä asia, joka helpottaa monen itsensä tällaiseksi tunnistavan taakkaa. Jos tuomiokirkko vaihdetaan ”piispan kirkoksi”, niin nimi pitää kirjoittaa yhteen, kuten Helsingin piispankirkko tai Helsingin hiippakuntakirkko. Leuenbergin konkordian jälkeen monia sen teologian solmukohtia on selvennetty erillisillä dokumenteilla, esimerkiksi erinomaisella kirkko-opillisella selvityksellä ”Jeesuksen Kristuksen kirkko”. Kinnusen kolumni hämmensi Kotimaan kolumnien lukeminen on viime aikoina ollut mieltä virkistävää puuhaa. Pelkkä keskusteluyhteys ei kuitenkaan riitä. Leuenbergin yhteisö perustuu nerokkaalle oivallukselle ”sovitetusta erilaisuudesta”. Se, että Suomen kirkko sinnikkäästi pysyttelee sitoutumattoman keskustelijan roolissa, on itse asiassa jo kiusallista. erKKI KOMulAInen prof. On äärimmäisen tärkeätä, että ihminen saa olla minä, juuri se joka hän kokee olevansa. Piispainkokouksen tarjoama ”ehtoollisvieraanvaraisuus” on saanut kylmän vastaanoton eri kirkkojen taholta. Tältä pohjalta en näe mitään syytä, miksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei voisi liittyä kirkkoyhteisöön, jota myös ekumenian ykkösmies katolisella taholla, kardinaali Kurt Koch vieraillessaan Helsingissä luonnehti ilmaisulla ”beautiful initiative”. Niiden odottaisi ohjaavan myös seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien toimintaa. 10 KOTIMAA 1 9. Saara Kinnusen viimeisin (Kasvatuksen hämmennys 12.10.) herätti minussa melkoisen pohdinnan. Ne argumentit, joilla konkordia torjuttiin, eivät itse asiassa myöskään enää päde tänä päivänä. Alkuperäisen Leuenbergin konkordian torjuminen 1970-luvulla tapahtui aivan toisenlaisessa tilanteessa, kuin missä kirkot elävät tämän päivän Euroopassa. Toisekseen arvelen, että tänä päivänä jokaisesta suvusta löytyy yksi tai useampi ns. Meillä, meidän suvussa, kyse ei ole ilmiöstä, joka on jossakin kaukana ja ulkopuolella, vaan rakkaista ihmisistä, jotka ovat osa meitä ja meidän historiaamme. Ruokarukous loruilulla ja joulujuhla tonttuilulla. Lapsemme tietävät, että lapsen maailmaan saattamiseen tarvitaan isä ja äiti. Toivomme, että lastamme ei hämmennetä monen sukupuolen ideologialla.” En itse haluaisi sanoa mitään tuollaista, koska ensinnä katsomalla oman sukuni historiaan näen, että meillä, meidän suvussa on jo 1900-luvun puolivälistä lähtien eletty näiden näkemysten keskellä. Kiitokset Kalle Elonheimolle tärkeän asian esiin nostamisesta (”Merkkivuoden merkkiteko”, Kotimaa 12.10.). Liittyminen Euroopan protestanttisten kirkkojen yhteisöön voi tänä päivänä tapahtua erillisasiakirjan allekirjoituksella. Sitä ei tarvitse lapselle kertoa, koska se on jo osa hänen normaalia elämäänsä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Viimeisten asuinrakennusten valmistuessa ylittyy 10 000 asukkaan raja. Siinä hän äitinä esitti vanhempien toiveen näin: ”Emme halua lapselle kerrottavan normaalina asiana, että lapsella voi olla kaksi äitiä tai isää tai että miehet voivat saada lapsia. Kun asiasta puhuu Suomen kirkon piispojen kanssa, saa vastaukseksi aina, että Suomi on mukana Leuenbergin yhteisön teologisessa työskentelyssä. AnnelI AejMelAeus professori (emerita), rovasti Aika ekumeeniselle merkkiteolle eKuMenIA Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulisi liittyä Leuenbergin yhteisöön, kirjoittaa emeritaprofessori Anneli Aejmelaeus. Esimerkiksi naisten pappisvihkimys koettiin vahvasti kirkkoja jakavana asiana, kun taas nykypäivänä monet muut ulkoapäin tulevat haasteet pakottavat kirkkoja tiiviimpään yhteistyöhön. KAlevI vIrTAnen Helsinki Ne argumentit, joilla Leuenbergin konkordia torjuttiin, eivät itse asiassa myöskään enää päde tänä päivänä. Tässä on kysymys paljon syvemmästä yhteydestä kuin pelkässä yksipuolisessa ”ehtoollisvieraanvaraisuudessa”, josta on viime aikoina ollut puhetta. 1 0. sukupuoliseen vähemmistöön kuuluva. Helsingin seurakuntayhtymä ja yhdenvertaisuus Kiitos Pirjo Toivola-Kauppisen edellisessä numerossa olleesta asiallisesta kirjoituksesta. Suomen evankelis-luterilainen kirkko, joka on muuten aktiivinen toimija ekumenian alalla, ei kummallista kyllä ole vieläkään kyennyt solmimaan yhteyttä ns. Kolumnissa Saara osallistui mielessään kuvitteelliseen kasvatuskeskusteluun päiväkodissa. Tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus ovat perustuslakimme keskeisiä periaatteita. Samaa mieltä Saaran kanssa olen siitä, että on kummallista, kun esimerkiksi varhaiskasvatuksessa uskonnollinen sisältö niin helposti korvautuu kaiken maailman hömpällä. Leuenbergin yhteisöön (Euroopan protestanttisten kirkkojen yhteisö eli EP?KY, saksaksi Gemeinschaft der Evangelischen Kirchen in Europa eli GEKE). Herttoniemen seurakunta aikoo poistua uuden asutuksen kaupunginosasta, minne suurella vaivalla on saatu toiminnalle asialliset tilat vuonna 2001, jolloin alueen asukasmäärä oli noin 6 500. TIMO KAllAluOTO Aluearkkitehti / nimistöasiat. Tarvitaan sitoutumista kirkkoyhteisöön, Kristuksen kirkon tunnistamista toinen toisessa, alttarin ja saarnatuolin yhteyttä ja pappisviran molemminpuolista tunnustamista. Reformaation juhlavuosi olisi mitä sopivin ajankohta kääntää uusi lehti suhteessa reformaation sisarkirkkoihin. Niin kuin Kalle Elonheimo kirjoittaa, liittyminen Leuenbergin yhteisöön on ollut esillä useamman kerran, mutta aina ilman tulosta. Kappelin kynnys on ollut matala sekä esteettömyyden että toiminnan osalta. Sen sijaan Leuenbergin yhteisössä on mukana monia reformaation sisarkirkkoja, jotka ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon solmimien ekumeenisten sopimusten ulkopuolella, mutta ovat jo pitkään odottaneet yhteyden avautumista meihin päin. (eläkk.), FT Piispankirkon oikeinkirjoitus Kotimaan artikkeli (28.9.) käsitteli sitä, että tuomio-alkuisia sanoja tahdottaisiin vaihtoon. Koska evankelisilla kirkoilla on yhteinen perusta reformaation tunnustuskirjoissa, ne voivat ulkonaisista eroistaan huolimatta tunnustaa toinen toisensa Kristuksen kirkon ilmentymiksi ja solmia alttarin ja saarnastuolin yhteyden sekä tunnustaa toinen toisensa pappisviran. 2 01 7 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Seurakunnallisen tilan mahdollisesti poistuessa Herttoniemenrannasta, käsitykseni on, että toiminta ei koskaan näille tienoille palaa
1 0. Kriisissä jonkun on otettava tilanne haltuunsa ja ryhdyttävä tarpeen vaatimiin toimenpiteisiin. Tämä edellyttäisi, että samaa sukupuolta olevien parien siunaamiseen löydetään sellainen kaava, joka sopeutuu Raamatusta ilmenevään perinteiseen avioliittokäsitykseen. Olin viikko sitten siunaamassa sodan ajan komppanian päällikön, josta tuli sittemmin Rajavartiolaitoksen päällikkö. Tämä voi viedä pois perustehtävistä kokeiluiksi jääviin yrityksiin, tai sitten tehtäviin, jotka joku muu, esimerkiksi talouden tai tiedotuksen ammattilainen tekisi paremmin. ATTe TeNKANeN Kanttori Vallaton vihkimiskäytäntö Näyttää siltä, että evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat pahasti epäonnistuneet kaitsennassaan, kun jo kymmenet papit ovat vihkineet tai ilmoittaneet vihkivänsä kirkon opetuksen vastaisesti samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. 2 01 7 KOLUMNI Pekka Särkiö Vapaamatkustelua vai rakenteellisia ongelmia. Viime vuosina rajoja ovat ylittäneet ihmiset turvan ja paremman elämän toivossa. Koulutuspaikkojen vähyys ja valmistuvien määrä pitävät pätevien työntekijöiden määrän tulevaisuudessakin alhaalla. Jos työtä seurakuntavirassa olevalle ei ole tarjolla riittävästi, sitä kehitetään lisää. Rajat tuovat rauhaa ja rajattomuus lisää epävarmuutta. Monet tilat lopettavat. Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi viime tammikuun piispainkokouksessa, ettei kirkon tulevaisuutta voida rakentaa sanktioiden, kurinpidon, kontrollin ja oikeusprosessien avulla. 2000-luvun huonoin viljasato koettelee viljelijöitä. Samalla epävakaus on Euroopassa lisääntynyt ja populistiset puolueet lisänneet kannatustaan. Ihmisoikeudet ymmärretään väärin, jos terveet ja työkykyiset jättäytyvät muiden ihmisten varaan. KOTIMAA 11 1 9. Pelkäänkin, että kirkko on pian kriisitilanteessa. Pidimme iltahartauden rajakomppanian varusmiehille ja henkilökunnalle. RIsTO TUORI asianajaja, kirkolliskokousedustaja, Sastamala K ohtisatava lumi näkyy valkeina viiruina ajovalojen loisteessa. Sanojen lisäksi viljelijät tarvitsevat riittävän korvauksen jokapäiväisen leivän tuottamisesta. Jokaisella on jotakin osaamista ja annettavaa. Professori Eila Helander on selvityksensä perusteella ehdottanut ”kaksilla raiteilla ajamista”, jolloin kirkko toisaalta pitäytyisi nykyisessä avioliittokäsityksessään, mutta sallisi myös toisenkinlaisen vihkimiskäytännön. Helsingin tuomiokapituli katsoi 13.9.2017 antamassaan päätöksessä pastori Sadinmaan toimineen kirkkolain 5 luvun 3 §:n tarkoittamalla tavalla vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta, mutta päätyi antamaan ainoastaan kirkkolakiin perustumattoman vakavan moitteen kehottaen Sadinmaata pysymään pappislupauksessaan. Samalla heille kuuluu toimeentulotuki. Ei ole turvallista jättäytyä tuontiruoan varaan. Monet heistä rukoilevat matkallaan Psalmin sanoin: ”Herra, varjele minun askeleeni, minun lähtöni ja tuloni nyt ja aina.” Myös Suomessa monet ovat eri syistä rajalla toivon rippeiden kääntyessä epätoivoksi. Valvontakameran kuvassa emokarhu nostaa raja-aidan lankaa, että pennut pääsevät aidasta läpi. Äärimmäisellä rajalla ovat he, joille pankki ei anna lisää luottoa. Elleivät piispat pysty suitsimaan vallattomia pappejaan, niin tosiasiallisesti tilanne saattaa muotoutua Helanderin esittämäksi.Kirkolliskokous on keväällä 2017 antanut Kirkkohallitukselle tehtäväksi selvittää kirkon virkasuhteista luopumista. Ajoin viime maanantaina Ivalon Rajakomppaniaan yhdessä luterilaisen ja ortodoksipapin kanssa. Tähän yhteyteen sopisi hyvin vähentää myös pappien viranomaistehtäviä, kuten avioliittojen rekisteröintiä, ja keskittyä avioliittojen siunaamiseen. Aiempi hyvä voi romahtaa yhdessä sukupolvessa, kuten Thomas Mannin romaanissa Buddenbrookien kauppahuone. Teksti oli Psalmien kirjasta: ”Herra varjelee kaikki sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi nyt aina.” Rajamiehet ovat ensimmäisinä liikkeellä, kun rajalla tapahtuu jotain epätavallista. Kesällä Musta kaatui ja kertoja itse haavoittui seuraavana päivänä. PeKKA säRKIö Kirjoittaja on kenttäpiispa. Rajalla Ollaan tuntemattoman rajalla, jos halu tehdä parhaansa ja täyttää velvollisuutensa kääntyy luovuttamiseksi. Se on myös itsetunnon ja onnellisuuden tärkeä lähtökohta. Siksi sanon: Jaksa uskoa parempaan – Herra varjelkoon kaikki sinun askeleesi. Loska lotisee auton pohjaan kun nousemme uran raiteista. Toisaalla jotkut nuoret ihmiset sanovat, että heidän ihmisoikeuksiinsa kuuluu olla tekemättä työtä. Aika näyttää, oliko tämä suurta viisautta vai hyväntahtoista hölmöyttä. Toisinaan kuulee kirkon töissä puhuttavan suojatyöstä ja vapaamatkustelijoista. Kanttorin näkökulmasta tämä suuntaus on tuonut mukanaan paljon sellaista, joka vie pois mahdollisuuden keskittyä paremmin musiikkiin. ju k k a g r a n s tr ö m. Silloin ollaan jonkin tuntemattoman rajalla, jos halu tehdä parhaansa ja täyttää velvollisuutensa kääntyy luovuttamiseksi. Toisaalla haetaan kanttoria uudestaan avoinna olevaan virkaan, toisaalla seurakuntapastorin paikkaa hakee yli 70 teologia. Tasapaino tarjonnan ja kysynnän välillä olisi hyvä löytää kaikissa koulutuksissa. Pysähdyimme kysymään avuntarvetta tieltä suistuneilta – auton vuokranneet turistit eivät ole useinkaan tottuneet lumikeleihin. Hän kertoi tarinaa uskollisesta hevosestaan Mustasta, joka toi hänet varovasti hiipien joen yli heikkoja jäitä pitkin. Helanderin selvityksessä todetaan, että jatkuvat riidat kirkon sisällä syövät sen voimavaroja keskittyä perustehtäväänsä. Kun piispallinen kaitsenta ei saa järjestystä aikaan, on kirkolliskokouksen otettava vastuu kirkon ykseyden säilyttämisestä. Silti on oltava mahdollisuus auttaa heitä, jotka ovat suurimmassa hädässä. En pidä kirkon kannalta hyvänä, että työnsä osaavien muusikkojen määrä väistämättä laskee, mutta en myöskään sitä, että teologeja koulutetaan työttömiksi. Viljelijät ovat odottaneet poutapäiviä, mutta sateet ovat jatkuneet ja vilja on alkanut pilaantua. Suomi tarvitsee kuitenkin viljelijöitä. Varjelus oli mukana kaikilla teillä. Ainakaan suurissa seurakunnissa ei ole liikaa kanttoreita. Maata on aina rakennettu työllä, joka koituu yhteiseksi parhaaksi. Väitän, että tilanteessa, jossa työtä riittää, ei ehdi vapaamatkustella
Teologianopiskelijoille tarkoitettu Konvikti on toiminut vuodesta 1920 lähtien aluksi Vaasankadulla, sitten Kaisaniemessä ja nykyään Meritullinkadulla ja Pienellä Roobertinkadulla. Hän sai lokakuun alussa huoneen toisen kerroksen Jukola-huoneistosta. Se ei ollut teologinen vaan taloudellinen linjaus, ylioppilaskodin isäntä ja pappi Juha Leinonen naurahtaa. Helsingissä toimii myös kaksi muuta kristillistä ylioppilaskotia. Jo silloin tuli sellainen olo, että tämä on oikea koti, jossa voi kokea keskinäistä hyväksyntää ja rakkautta, hän kertoo. – Toisin kuin tavallisessa soluasunnossa, täällä teologien keskellä voi olla varma siitä, että kämppisten kanssa on jotain yhteistä. Ylioppilaskoti perustettiin professori ja piispa Herman Råberghin aloitteesta. 2 01 7 T aivaaseen kiivetessä alkaa hengästyttää. Ylioppilaskodin nimi juontuu latinan sanasta convictus, seurallinen yhdyselämä. Yhteensä huoneita on kolmisenkymmenLähes aina saa jonkun seuraksi kahville tai liikuntaharrastuksiin.. Pienen Roobertinkadun Pikku-Konviktissa asutaan kahdessa huoneistossa. Taivaan salia koristavat yhä iloisenväriset viirinauhat viime maaliskuussa vietettyjen ylioppilaskodin satavuotisjuhlien jäljiltä. Sinne johtaa 93 porrasta, hissiä ei ole. Ylöjärveltä kotoisin oleva Heinisuo on asunut aiemmin sekä yksin että solussa. – Konviktissa asuminen on ollut monelle arvokas vaihe, joka on avannut silmiä ja puhkonut kulttuurisia ja teologisia kuplia, hän sanoo. Meritullinkadun Iso Konvikti muodostuu nykyään neljästä huoneistosta: Taivaasta, Kiirastulesta, Mirkkulasta ja Jukolasta. Ylioppilaskodista on ponnistanut monia kirkollisia ja teologisia vaikuttajia. teksti: Anu Heikkinen & kuvAt: esko jämsä sa sekä yrittää ymmärtää toisiaan ja nähdä jännitteiden läpi siihen, mikä yhdistää. Tärkeintä oli kokemus siitä, että on mahdollista elää yhdessä eri tavalla ajattelevien kansTeologeja Taivaan keittiössä Satavuotiaassa Ylioppilaskoti Konviktissa kukkivat yhteisöllisyys ja teologihuumori. – Ison Konviktin alimmassa kerroksessa sijainneesta Manalasta luovuttiin pari vuotta sitten. Yhteisruokailut loppuivat vasta 1990-luvulla. Taustalla vaikuttava kannatusyhdistys perustettiin jo vuonna 1917. Konviktin kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja, emerituspiispa Juha Pihkala arvioi, että ylioppilaskodin tärkein merkitys on ollut vuorovaikutuksen luominen erilaisista hengellisistä taustoista tulevien opiskelijoiden välille. 1 0. Tuolloin jokaisessa huoneessa oli kaksi tai kolme asukasta, ja opiskelijoille tarjottiin täysihoito. Ikkunaverhon takana lymyilee kädetön kipsinen Jeesus. 12 KOTIMAA 1 9. Pihkala asui ylioppilaskodissa viisi vuotta 1960-luvulla, yhteiskunnallisen ja kirkollisen murroksen aikana. – Konvikti oli tärkeä paikka kehitykselleni. Naisia on ollut asukkaina vuodesta 1972 lähtien. Hän uskoo, että myös yhteisöelämästä tulee antoisaa. Kirkkoa vaivasivat pappispula, sisäinen hajanaisuus sekä ulkoinen muuttuvan maailman paine. Ensimmäisen vuoden teologianopiskelija Paula Heinisuo keskittyy asukkaiden yhteisen oleskelutilan sohvalla virkkuutyöhön. Pianon päällä asukkaita tarkkailee rapistunut herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen rintakuva. Tunnettuja takavuosien asukkaita ovat muun muassa Kuopion piispa Jari Jolkkonen, Helsingin metropoliitta Ambrosius sekä Terho Pursiainen. Neljän aikaan torstai-iltapäivänä Ylioppilaskoti Konviktin ylimmän kerroksen Taivaaksi nimetyssä huoneistossa Helsingin Kruununhaassa on hiljaista, sillä moni asukkaista on vielä luennoilla. Maaseudun köyhiä mutta lahjakkaita nuoria miehiä haluttiin tukea teologian opinnoissa. – Konvikti oli minulle ennestään tuttu täällä asuvan ystäväni kautta. Takavuosien emäntien äidilliset katseet seuraavat elämänmenoa edelleen Taivaan salin seinältä
Yhteisiin tiloihin kuuluvat kaksi isoa ja yksi pieni keittiö, sali sekä sauna. 2 01 7 Parhaat teologiset keskustelut käydään Taivaan keittiössä. KOTIMAA 13 1 9. 1 0. Etusijalla ovat vähävaraiset, lahjakkaat, maakunnista tulevat opiskelijat, joilla ei ole verkostoja Helsingissä. Kiirastulessa asuva Maikki Aakko on sitä mieltä, että parhaat keskustelut käydään Taivaan keittiössä, Viimeistä ehtoollista esittävän painokuvan alla. tä. – Konvikti on tarjonnut minulle erinomaisen paikan tavata erilaisia ihmisiä ja keskustella syvällisesti ja kunnioittavasti erilaisista näkemyksistä, Aakko sanoo. – Valvontaa ei ole, sillä aikuiset ihmiset vastaavat itse omasta elämästään. Useimmissa huoneissa on yksi asukas, suurimmissa toisinaan kaksikin. Keittiöt ovat Konviktin sosiaalisen elämän keskuksia. Välillä jutustelu venähtää aamuyöhön saakka. Yhteistä tekemistä kehkeytyy usein, leffailloista synttärijuhliin ja kisastudioista opintojen puurtamiseen. Vuokra vaihtelee huoneen koosta riippuen 252–450 euron välillä. – Lähes aina saa jonkun seuraksi kahville tai liikuntaharrastuksiin. – Asukashaku pidetään aina kesäisin. Kuvassa vasemmalta Lassi Pappinen, Paula Heinisuo, Juha Leinonen ja Antti Hakanpää. Vuokratulojen lisäksi kannatusyhdistys saa tukea Kirkkohallitukselta sekä pieniä tuloja jäsenmaksuista ja kolehdeista. Jokaisessa huoneistossa asuu sekä miehiä että naisia. Aakko sai huoneen Konviktista palatessaan vapaaehtoistöistä Madagaskarilta helmikuussa 2016. Aina löytyy myös joku vanhempi opiskelija, jolta voi kysyä neuvoa opintoihin liittyvissä asioissa.. Arkisesta jugurtista saatetaan päästä hetkessä Platonin ideaoppiin. Tiiviiseen yhteisöön muuttaminen jännitti, mutta oma paikka löytyi pian. Yhteisten tilojen siivouksesta ja muista käytännöistä asukkaat sopivat keskenään, Leinonen sanoo
Noin puolet asukkaista on teologeja, toinen puoli muiden alojen opiskelijoita. Uskoon liittyvä huumori kukkii, mutta toisinaan syntyy vääntöäkin. Taivaan katonrajassa riippuu erään entisen asukkaan vakioasu, huppari, joka on asukkaiden keskuudessa suoranainen legenda. Maikki Aakko vastaa Konviktin hengellisestä toiminnasta. – Yhteinen iltapala on edelleen Körttikodin asukkaiden kokoava hetki. Heränneiden ylioppilaskoti on toiminut vuodesta 1928 lähtien, jolloin Aarne Roering alkoi majoittaa maaseudulta tulevia miesopiskelijoita kodissaan. Turussa kasvanut opiskelija kuuli ylioppilaskodista kaveriltaan ja ajatteli heti, että tuonne on pakko päästä. Aluksi asutaan kahden hengen huoneissa. Alussa ylioppilaskoti oli täyden palvelun talo, jossa tarjottiin ruoka, pestiin pyykit, siivottiin ja sijattiin vuoteet. Muiden ylioppilaskotien asukkaita kutsutaan Lestiksen itsenäisyyspäiväjuhliin ja Konviktin joulujuhlaan. Helsingin lisäksi Körttiksellä on pienemmät tilat Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa. – Kuulemma eräs takavuosikymmenien asukas työnsi teologisen kiistan päätteeksi avatun sardiinipurkin Paavo Ruotsalaisen rintakuvan sisään. Konviktin jokasyksyisissä fuksiaisissa uudet asukkaat kohtaavat humoristisessa hengessä koettelemuksia, joista selviydyttyään pääsee noviisiksi. Teologiporukassa kristinuskoon suhtautuminen on mutkatonta, ja kirkkoon saa monesti kaverin mukaan. Körttis on yhteisöllinen ja mukavan boheemi paikka, isäntä Antti Rintala kertoo. Täällä arvostetaan toisia ja voidaan puhua avoimesti Raamatusta ja uskonasioista. Helsingissä toimii Konviktin lisäksi kaksi muuta kristillistä ylioppilaskotia, Heränneiden ylioppilaskoti eli Körttis ja Lestadiolaisten ylioppilaskoti eli Lestis. Myös Rauli ”Badding” Somerjoen kerrotaan majailleen Körttiksellä ystävänsä luona. Kun tapasin kämppikseni ja muut asukkaat, tajusin että tämähän on aivan loistava paikka. Osallistuminen niihin on vapaaehtoista. 2 01 7 Juha Leinonen esittelee Konviktin Kruunuhaan tiloja. Hakanpään mukaan ylioppilaskodissa saa pehmeän laskun itsenäiseen elämään. – Välillä on vähän haastavaa, kun tullaan erilaisista taustoista ja tottumuksista. Opiskelijan asumisoikeus on viisi vuotta ja vuokra 250–350 euroa. Voin elää pelkällä pakastepizzalla.” Keittiön mukeja koristavat kuuluisat kasvot, kuten paavi, Putin, Luther sekä Victoria ja Daniel. Toista vuotta Konviktissa asuva Antti Hakanpää on solahtanut yhteisöelämään kuin olisi asunut siellä aina. 14 KOTIMAA 1 9. – Uskoani on vahvistanut se, että saan elää muiden kristittyjen kanssa yhteisten arvojen mukaisesti. – Abina haaveilin yksiössä asumisesta. Keväällä koittavassa Vihan päivässä on mahdollista päästä osalliseksi Pyhään Wihtoriaaniseen säätyyn, jonka jäseniä nimitetään Wihtoreiksi ja Wihtorinnoiksi. Opiskelijatyö on tärkeää, sillä opiskelijat ovat väliinputoajaporukkaa seurakunnissa, Rintala sanoo. Naiset saivat asumisoikeuden vuonna 1974. Naimisiin mentyään hän muutti muualle, mutta palasi Pikku-Konviktiin viimeiseksi opiskeluvuodeksi. Aakko toimii ylioppilaskodin hengellisen toiminnan vastaavana. Monesti käy niin, että opintojen päättyminen ja pois muuttaminen herättävät Wihtoreissa ja Wihtorinnoissa haikeutta. Syksyisin pelataan jalkapalloa ja keväisin mitellään pesäpalloturnauksessa. Keväisin pidetään kesään siunaaminen, pieni messu jossakin Tuomiokirkkoseurakunnan kirkossa. Silloin tällöin kokoonnutaan Körttiksen tai Lestiksen seuroihin. Kristillisyys näkyy ylioppilaskodin seuroissa, joita pidetään pari kertaa kuussa. – Tulin tänne opintojen alussa ison kassin kanssa. – Mielelläni suosittelen Konviktia joskus vanhana setämiespappina, kun kuulen, että joku kirkasotsainen nuori on lähdössä opiskelemaan teologiaa Helsinkiin. Vuokratulojen lisäksi toimintaa pyöritetään lahjoitusvaroin. – Täällä on syntynyt todella merkityksellisiä ihmissuhteita. Olihan se aika jännittävää jakaa huone tuntemattoman kaverin kanssa, hän kertoo. 1 0. Konvikti oli minulle viimeinen oljenkorsi, kun en löytänyt muualta asuntoa. – Körttikoti on yksi Herättäjä-Yhdisyksen suurimmista helmistä. Myöhemmin hankittiin huoneistoja Ratakadulta ja Pieneltä Roobertinkadulta. Yhteys herännäisyyteen on toivottavaa, mutta on myös monia asukkaita, joille herännäisyys on aivan uusi asia, Antti Rintala kertoo. Sieltä levisi kauhea haju, jonka alkuperää kukaan ei tiennyt, Aakko kertoo. Lassi Pappisen tavoitteena on valmistua ensi keväänä. Pappinen muutti Isoon Konviktiin kuusi vuotta sitten suoraan vanhempiensa luota Kokkolasta. Ylioppilaskotien välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Jukolan keittiössä puhutaan usein myös maallisemmista aiheista, kuten seurusteluhuolista. Hän myöntää, että Konviktia tulee ikävä. Lassi Pappinen ei ehkä jätä jälkeensä asusteita, mutta uusia asukkaita hän aikoo hankkia. On turvallista muuttaa omilleen, kun joku antaa vinkkejä opintojen alkuun ja kertoo, millä ratikalla pääsee minnekin. – Asukasvalinnoissa tärkeintä on, että pystyy elämään tiiviissä yhteisössä. Tällä hetkellä Körttiksellä on 21 asukaspaikkaa. Vanhempien opiskelijoiden kautta pääsee myös kurkistamaan tulevaan, kuten graduvaiheeseen. Joskus sopuisaan yhteiseloon tulee pieniä säröjäkin, mutta useimmiten asiat saadaan sovittua keskustelemalla ja huumorilla. Niissä veisataan Siionin virsiä ja ne ovat kaikil. Kepeää tunnelmaa luovat ympäriinsä sirotellut kuvat meemeineen: ”Äiti ei enää asu saman katon alla. Körttikodin kasvatteja ovat muun muassa piispat Jukka Malmivaara ja Mikko Heikka, professori Jaakko Elenius sekä oopperalaulaja Esa Ruuttunen. Parhaiten tutustuu niihin ihmisiin, joiden kanssa asuu ja elää, hän sanoo. Kiistoja tulee lähinnä siisteydestä ja arjen pyörittämisestä. Hartauksia, rukoushetkiä ja pieniä keskustelutilaisuuksia järjestetään silloin tällöin
Lisäksi kannatusyhdistys omistaa yksiöitä ja kaksioita. Kristillisyys näkyy esimerkiksi siinä, että monet asukkaat osallistuvat seurakunnan toimintaan. Nykyisin noin puolet Lestiksen asukkaista on teologeja. Asukas työnsi teologisen kiistan päätteeksi avatun sardiinipurkin Paavo Ruotsalaisen rintakuvan sisään. 1960-luvun alussa Lestiksen johtokunnassa istui pääministeri Martti Miettunen, joka kutsuttiin kesken kokouksen hoitamaan noottikriisiä. Monet asukkaista laulavat Herännäisnuorten kuorossa. Lestiksellä ovat asuneet myös Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila, Espoon piispa Tapio Luoma sekä helsinkiläinen Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo. Körttikodin kirkkopyhiä pidetään kerran vuodessa. Lestis on koti, joka yhdistää asukkaita, vaikka vapaa-ajalla käytäisiin hyvin erilaisissa riennoissa, Antti Luoma sanoo. Perustajajäsenten joukossa oli muun muassa kirjailija Anna-Maija Raittila. – Virrenveisuu on körttiläistä perinnettä, joka soi näiden seinien sisällä, Rintala toteaa. 2 01 7 Teologiporukassa syntyy helposti keskustelua, myös maallisemmista aiheista. Kuvassa Antti Hakanpää. Huoneen vuokra on pinta-alasta riippuen 160–300 euroa. – Ihmiset jotka tänne hakeutuvat, haluavat yhteisön ympärilleen. Kolmesta huoneistosta muodostuvassa ylioppilaskodissa on 13 paikkaa naisille ja 9 paikkaa miehille. Ylioppilaskodin omistaa itsenäinen kannatusyhdistys. Paavo Ruotsalaisen hajonnut rintakuva tarkkailee asukkaita Taivaan salissa. Iltapalalla ja perjantain tenttikahveilla veisataan ruokavirsi. Jeesus-patsaalta puuttuvat kädet. le avoimia. Myös Lestiksellä etusijalla ovat muualta Suomesta muuttavat ja opintojaan aloittelevat hakijat. Alun alkaen Lestis toimi vanhoillislestadiolaisen liikkeen piirissä, mutta siirtyi 1960-luvulla tapahtuneen lestadiolaisuuden hajaannuksen seurauksena pois liikkeen pääuomasta niin kutsutun elämänsanalaisuuden mukana. Siellä asui alusta lähtien myös naisia. Kruununhaassa sijaitseva Lestadiolaisten ylioppilaskoti perustettiin vuonna 1949 vastauksena sotienjälkeiseen asuntopulaan. 1960-luvun alussa Lestiksen johtokunnassa istui pääministeri Martti Miettunen, joka kutsuttiin kesken kokouksen hoitamaan noottikriisiä.. – Valtaosa asukkaista tulee muualta kuin lestadiolaisuuden piiristä. KOTIMAA 15 1 9. Ylioppilaskodin tausta näkyy lähinnä muutaman kerran vuodessa pidettävissä seuroissa, joiden esikuvana on lestadiolainen perinne, Lestiksen johtokunnan sihteeri Antti Luoma kertoo. 1 0. Konviktin suurimmissa huoneissa on kaksi asukasta. Vuokratulojen lisäksi varoja saadaan sijoitustoiminnasta, johon aikoinaan saatuja lahjoituksia on laitettu
Salaperäinen uhrikirkko uusIKAupunKI Ikivanhan meritien varrella sijaitseva Pyhämaa on seutua, johon kristinusko rantautui ensimmäiseksi. Olin hankkinut itsestään tummuvat silmälasit. 16 KOTIMAA 1 9. – Eikö teillä ole täällä valoja. Pyhämaan uhrikirkon seinämaalaukset ovat 1600-luvun kirkkomaalari Christian Hendhersson Wilbrandtin käsialaa. Tuoksui samalle kuin kotiseutumuseoissa. Kuljeskelin ympäri kirkkoa tummat aurinkolasit päässäni ja valitin, ettei kirkkoon saada valoa. Sieltä löytyy myös vanha kirkko, jolla on erikoinen maine. En yhtään myhähdellyt sillekään tosiasialle, että Pyhämaan ihmeitätekevä uhrikirkko on kuuluisa rukousvastauksistaan. Kannattaa katsoa tarkemmin myös omia näkökantojaan, omia silmiään. kuva: Raimo Jaatinen KrIsTITyn vAellus. Kului seuraavat kymmenen minuuttia, ennen kuin tajusin, miten idioottimainen olen. 2 01 7 T äällä on ihan pimeää, vaikea nähdä mitään, totesin, kun astuin Uudenkaupungin Pyhämaan uhrikirkon puuovesta sisään. Silmät tottuivat hämärään, arvelin. 1 0. Niinpä jatkoin kirkon tutkimista huomattavasti nöyremmässä mielentilassa. kysyin oppaalta, jonka huomasin seisovan oven vasemmalla puolella. Uhrikirkon pimeys oli korvieni välissä, tai itse asiassa silmieni edessä. Kun astuin kirkkaasta päivänvalosta sisätiloihin, lasit olivat lähes pikimustat. Olin etsimässä oven pielestä valokatkaisijaa. Kansa joka pimeydessä vaeltaa, muistui mieleen. Vai niin. Kului kymmenisen minuuttia, ennen kun aloin nähdä tarkemmin. Nolotti, mutta opin taas jotain. Miten ihmeellinen paikka! Kaikki seinät ja katto on maalattu täyteen pyhiä kuvia Raamatusta. Hän totesi ystävällisesti, että vanhassa puukirkossa ei edelleenkään ole sähköjä
Gabriel I -mallissa on leveät hihansuut, joissa on kultakirjottu risti. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Hyvää matkaa!”. 020 754 2350 KOTIMAISET ALBAT Papinalba Temppeli Ryhdikkäästi istuva albamalli jossa on istutetut hihat, pienet sisäänotot vyötäröllä ja piilo napitus edessä keskellä sekä kapeat hihansuut. 2 01 7 Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Ajattelen, että karikoissa meren pohjassa lepää hylkyjä satojen vuosien ajalta. Jumalan olkoon kiitos ja kunnia.” Tämä lahjoitus on tehty 60 vuotta tapahtuman jälkeen. ”Lahjoitan rakentamani kolmemastoisen kaljaasi Aamuruskon pienoismallin kirkkolaivaksi. Muistoksi ja kiitokseksi siitä, että Kaikkivaltias Jumala Uhrikirkon välityksellä pelasti kuolemasta edellä mainitun laivan miehistön Pohjanmerellä 27. Kivikirkon valmistuttua vanha uhrikirkko jäi varastoksi ja ruumishuoneeksi, kunnes se 1930-luvulla palautettiin alkuperäiseen käyttöönsä. Pyhämaalaiset arvostavat kotiseutuaan, ovat aina arvostaneet. Kuinka usein nykyään kukaan vie Jumalalle kiitosuhria varjeluksesta. Hiekkatietä reunustavat tuulen tuivertamat puut ja pensaat, sammaloituneet aidat. Veneitä näkyy edelleen, enimmäkseen moottoreilla varustettuja, ja kahvilan eteen on pystytetty kyltti: ”Tull uurestas. Kotimaista käsityötä. Pyhämaan uhrikirkolle tulee edelleen jonkin verran esirukouspyyntöjä ja kiitoksia. VIA 259,00 GABARDIINI 329,00 FESTIVA 339,00 TEMPPELI Papinalba Gabriel Korkealaatuinen, kotimainen papinalba raglan hihoilla ja piilonapituksella. Tästä on kulkenut kauppalaivoja, kalastajien aluksia ja perheiden soutuveneitä. Mukana vyö ja kaksi irtosisäkaulusta. Kokonaisuus on mykistävän kaunis. Pelkoja, huolia ja onnenhetkiä. He ovat myös tuoneet kiitosuhreja, kun on selvitty myrskyistä, tulipaloista ja sairauksista. Itse asiassa toiminta paikkakunnalla on vireää. Paikkakunnalla kerrotaan merirosvoista, jotka sytyttelivät tulia luodolle ja ohjasivat alukset karille ryöstettäviksi. Hänen maalauksiaan on ollut useissa Suomen länsirannikon kirkoissa, mutta lähes kaikki muut paitsi Pyhämaan maalaukset ovat tuhoutuneet, yleensä tulipaloissa. Pienessä satamassa on laituri ja rivi puuaittoja. Merenkulku ja kalastus ovat olleet elinkeinoja 1000-luvulta lähtien, jolloin aluetta on perimätiedon mukaan alettu asuttaa. Tutkijat ovat todenneet Wilbrandtin käyttäneen mallinaan 1500-luvun saksalaisen rukouskirjan kuvitusta, jonka tekijä oli renessanssiajan kuuluisa taiteilija ja kaivertaja Hans Brosamer. Saaristolaiset ja merenkulkijat ovat 1600-luvun puolivälistä lähtien rukoilleet uhrikirkossaan kaitselmusta ja suojelua. Ruotsalaistai saksalaissyntyinen Christian Hendhersson Wilbrandt oli kuuluisa kirkkomaalari 1600-luvun puolivälissä. Leena Hietamies 1600-luvulla rakennettu kirkko palveli välillä varastona ja ruumishuoneena, kunnes se otettiin 1930-luvulla takaisin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Agricola mainitsee teksteissään Pyhämaan asukkaiden olleen Suomen ensimmäisiä kristittyjä. Kertyneet varat jaetaan lähetystyön ja kirkkorakennuksen kunnossapidon kesken. Kirkonmäeltä erottaa meren välkkeen. kuva: raimo Jaatinen Saaristolaiset ja merenkulkijat ovat 1600-luvun puolivälistä lähtien rukoilleet uhrikirkossaan kaitselmusta ja suojelua.. pnä heinäkuuta 1920. Gabriel II -mallissa on laskosketut hihansuut, joissa on kaksinkertainen taittuva ranneke. 1 0. VIA 236,00 GABARDIINI 299,00 SOLEMNIS 369,00 FESTIVA 319,00 GABRIEL I GABRIEL II RIPPIALBAT ALKAEN 117,00 Hautausmaan ympäröimä, 1600-luvulla rakennettu suuren ladon näköinen puukirkko sijaitsee parisataa vuotta uudemman kivikirkon vieressä. Kirkon seinustalla on kaunis votiivilaiva ja sen vieressä Pyhämaalla syntyneen lahjoittajan, merikapteeni Siivo Peltosen laatima teksti. Katto on täynnä enkeleitä ja kasviaiheita. Arvellaan, että uhrikirkkoa edeltäneen kirkon rakensivat uskonpuhdistuksen aikoihin Raumalta paenneet fransiskaanimunkit. Seiniltä löytyy myös syntiinlankeemus, Pyhä Yrjänä ratsuineen ja lohikäärmeineen sekä yksisarvinen, joka ilmeisesti kuvaa Kristusta. Kuvittelen fransiskaanimunkkeja pakomatkalla ja elantonsa merestä saaneita kalastajaperheitä. Perimätieto kertoo, että piispa Henrik haaksirikkoutui näille rannikoille vuonna 1154. Uhrikirkon maalaukset esittävät Jeesuksen elämän tärkeitä tapahtumia. Pyhämaa vaikuttaa menneen maailman uneliaalta idylliltä sievine taloineen ja puutarhoineen. Mukana vyö ja kaksi irtosisäkaulusta. Väreinä maalari on käyttänyt ainoastaan mustaa kimröökiä, punamultaa ja valkoista kalkkimaalia. kuva: Jukka Granström uhrikirkon maalaukset esittävät Jeesuksen elämän tärkeitä tapahtumia. 1 9. Kävelemme rantaan ennen kotimatkalle lähtöä
Uusien kulttuurien kohtaaminen on meille ajankohtaisempaa kuin koskaan, Anna-Maari Tölle sanoo. Toinen suomalaisten vapaaehtoisten voimin syntyvä musikaali Suomi 100 on valmistumassa joulukuuksi Münchenissä. Mukana on klassikkoja, jotka ovat monille rippikoulusta tuttuja. . . Hengellisen toiminnan lisäksi Saksan suomalaiset seurakunnat järjestävät erilaisia kulttuuritapahtumia, joiden tarkoituksena on saada ihmiset kokoontumaan yhteen. 2000-luvun alussa hän esiintyi kirkollisissa musikaaleissa ympäri Suomea. . Sari Karjalaisen esittämä Riikka matkustaa lähetystyöhön, vaikka lähteminen ei ole helppoa ja läheisten reaktio pelottaa. Ennen kuin produktio pääsi vauhtiin, värvättiin mukaan musiikin ja teatterin ohjaajat ja järjestettiin koe-esiintymisiä, joihin musikaalista kiinnostuneet saivat tulla näyttämään taitonsa. Liekit-musikaalin on ohjannut teatteri-ilmaisun ohjaaja ja tanssija Nella Turkki. Anna-Maari Tölle ehdotti Pekka Simojoen säveltämää ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa musikaalia seurakunnan juhlavuoden projektiksi ja sai frankfurtilaisen kollegansa Hanna Savukosken innostetuksi mukaan. Projektin aikana hän on huomannut, että ulkomailla asuvat suomalaiset osaavat heittäytyä ja olla rennosti uusissa tilanteissa. Laulajat ovat oppineet aktiivisuutta ja täsmällisyyttä, minkä ansioista sähäkät laulut saavat napakan toteutuksen. Toiset ovat asuneet Saksassa yli 30 vuotta, toiset ovat vain vuoden verran opiskelijavaihdossa tai työkomennuksella. Yllättäen näinkin vanha, 1980-luvulla ensiesityksensä saanut musikaali löytää tarttumapintaa tästä päivästä. Kutsumus on sittenkin pelkoa vahvempi. Nuoranne on laulaja-laulunopettaja ja käy ajoittain Suomessa pitämässä laulupedagogiikan luentoja Sibelius-Akatemiassa. Moni myös kokee Riikan lähtijän tarinassa samastumisen kohteen. Kohtaus on Liekit-musikaalista, jonka valmistelu alkoi Saksan lännen alueen suomalaispastorin ideasta. 18 KOTIMAA 1 9. 1 0. Monelle esiintyjälle tämä on ollut ensimmäinen kosketus seurakuntaan, Hanna Savukoski kertoo. Musikaali antaa ihmisille mahdollisuuden vahvistaa omia taitoja ja oppia esiintymistä ammattilaisten ohjauksessa. . Uusi ympäristö kehittää ihmisen luovuutta. Liekkien esiintyjäjoukko on värikäs kokoonpano eri-ikäisiä ihmisiä erilaisista taustoista. . . Kuva: PetRa vuoLanen MusIKAALI suomalaiset saksassa saksassa asuu noin 15 000 Suomen kansalaista, joista hieman yli puolet on jäsenenä jossakin Saksan 17 suomalaisesta seurakunnasta. . Koelauluja oli eri kaupungeissa ja lopulta isoimpiin harjoituksiin on saavuttu jopa satojen kilometrien päästä. 2 01 7 Y stävä nostaa punaisen takin Riikan harteille ja vanhemmat halaavat hyvästiksi. Riikka lähtee, vaikka lähtö pelottaa. Miehensä työn takia hän päätyi kolme vuotta sitten asumaan Düsseldorfiin. Eniten suomalaisia on rekisteröityneenä Baijerin osavaltioon, jonka pääkaupunki on München. Halusin neutralisoida tekstissä kulttuurien eroja ja etsiä erojen sijaan samankaltaisuuksia ja yhteisiä arvoja, käsikirjoitusta modernisoinut Turkki sanoo. Lisäksi musikaaliin koottiin kahdeksan hengen yhtye, joka koostuu osittain ammattimuusikoista. Olen aika varma, että tämän porukan saamasta kipinästä syntyy myöhemmin jotain uutta, Turkki uskoo. Tärkeintä tässä projektissa minulle on yhdessä tekeminen. Hento nuori nainen lähtee matkalaukkunsa kanssa kohti Fuegoniaa, ”tulimaata”, jossa odottaa haasteellinen lähetystehtävä. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan ohjelmaan Saksassa kuuluu muun muassa konsertteja, näyttelyitä ja kaksi musikaalia. Rauhallisissa kappaleissa löytyy yhtenäinen sointi, Nuoranne kuvailee. Frankfurtissa Dornbuschin evankelisessa kirkossa. Hän toivoo, että esitys herättää yleisön miettimään yhteisöllisyyden merkitystä ja roolia tämän päivän yhteiskunnassa. Haimme eri-ikäisiä, sopivia tyyppejä, joilla on soiva ääni ja puhdas laulutapa, esityksen musiikin ohjauksesta vastaava Kaija Nuoranne kertoo. Liekit-musikaali esitetään lokakuussa Kölnissä ja Frankfurtissa. Modernin maailman keskittyessä yksilöiden menestykseen on tärkeää tutkia lisäksi sitä, miten me voimme olla vahvempia yhdessä ja tukea toisiamme. PETrA VuOLAnEn Liekit-musikaali 21.10. Liekit sytyttää kipinän Liekit-musikaalissa esiintyy liki sata Saksassa asuvaa suomalaista. Maailman keskittyessä yksilöiden menestykseen on tärkeää tutkia lisäksi sitä, miten me voimme olla vahvempia yhdessä ja tukea toisiamme.. Projekti on esimerkki seurakunnan uudenlaisesta toiminnasta, mikä lisää ajatusten vaihtoa. Harjoituksissa ja kahdessa Liekit-musikaalin esityksessä he tulevat omiensa, leppoisten suomalaisten pariin. Alkuperäinen teksti nostaa esiin uskontojen eroavaisuuksia, kuten fuegonialaisten antamat uhrilahjat tulen jumalalle
Niin paljon on kaikkea, mitä ei ole koskaan kerrottu. Kirjan kahdeksan kertomusta ovat raskaina tunteista, sanomattomista sanoista, haaveista ja pettymyksistä. ”Kun minä asun siellä, kaikki luulevat, että olen kotoisin Amerikan St. Tulee kerjäläisiä, tulee pakolaisia, tulee huhuja kaikesta hullutuksesta, mitä ihmiset keksivät tehdä ja tahtoa. Jos ihminen ei viihtynyt elämässään, hänestä tuli levoton ja hän halusi levottomuuttaan edes hetkeksi elämästään pois. Samalla ihminen halusi pois itsestään, vaikka tuskin ihminen sitä ymmärsi. Hän tietää, etteivät ihmiset omista elämäänsä. Mutta sitten mies sairastuu ja kaikki muuttuu paljon vaikeammaksi. Mutta Amandalla on joku, josta huolehtia, jota ajatella. Ahavan kieli on tiivistä, kaunista ja kantaa vahvoja tunteita. Suomentanut Jaana Nikula. KOTIMAA 19 1 9. Ihmiset kohtaavat eri puolilla maailmaa, ovat toisilleen läsnä, joskus vain hetken verran. Tämä on tarina surusta, luopumisesta – ja rakkaudesta. Mutta kunhan pääsen perille, minusta tulee amerikkalainen.. Elämähän on paljon pelottavampaa. • Zinaida Lindén: Rakkaus kolmeen appelsiiniin. Pian poika asuu Amandan mökissä ja se taas ei miellytä kaikkia. • Asko Sahlberg: Amandan maailmat. Toinen hehkuu uutta löytämisen vapautta: ”Onhan niitä vanhojakin naisia.” Toinen pohtii, mikä yhteisissä vuosissa oli ylipäätänsä totta ja katoavatko ne nyt kokonaan niin kuin vaatteet, jotka mies heittää muuttaessaan tarpeettomina roskiin. Gummerus 2017. Suomenruotsalaisen ja venäläisen kirjailijan Zinaida Lindénin novellikokoelma Rakkaus kolmeen appelsiiniin on rikas kurkistus inhimillisen elämän mutkikkaaseen kulkuun ja kulttuurierojen siihen tuomiin lisämausteisiin. Into 2017. Voiko vanhasta maailmasta piirrettyihin karttoihin enää mitenkään luottaa. Pilaan juhlat, huudan kuolemaa, olen kutsumaton haltiakummi, joka langettaa kirouksiaan”, nainen toteaa. Enkä mutiainen. Hän tunnistaa ihmisen yksinäisyyden ja osattomuuden. Minä olen suomalainen. Zinaida Lindénin napakkaa tekstiä on ilo lukea. Mutta siitäkin selvitään. Miestä josta oli maalattu kuusi muotokuvaa, mutta yksikään niistä ei ollut totta. Naisen reaktiot voi ymmärtää, varsinkin kun mies sanoo, ettei tämä tiedä hänestä kaikkea. Sahlberg on taitava tiivistämään. Petersburgista. Ei lujaa maata jalkojen alla, ei varmaa tietoa siitä, missä ollaan ja minne vielä päädytään. MARjA KupARInen • Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa. Uudessa maassa kaikki tulisi olemaan toisin nimeä myöten. Kunhan malttaa pysähtyä tarinoiden välillä, ja antaa luetun kaikkien jälkimakujen kehkeytyä rauhassa auki. Samalla ihminen halusi pois itsestään, vaikka tuskin ihminen sitä ymmärsi.” Amanda on toista maata. Rouva haaveilee vapaudesta, jonka hän saa, kun mies jää eläkkeelle. Amandan tarinassa on kyse ihmisestä, jolle ei ole tarjottu elämää ja siinä selviämisen resursseja valmiina. Nainen on pian kuin uuteen maailmaan matkaava Kolumbus. Mutta kunhan pääsen perille, minusta tulee amerikkalainen,” poika selvittää lentokoneen stuertille. Minä en ole mikään venäläinen. ”Hän syntyy ja kuoriutuu, koikkelehtii haurailla jaloillaan. Selja Ahavan kaunis kirja Ennen kuin mieheni katoaa on kuvaus surusta ja muukalaisuudesta, jonka puolison alkava sukupuolen korjausprosessi sysää liikkeelle. Ruotsissa asuvan Asko Sahlbergin pienessä kirjassa Amandan maailmat 85-vuotiaan vanhan naisen tuttuun maailmaan tunkeutuu suuren maailman hätä. Minä olen suomalainen. Mutta jotain hänellä on, tarkka silmä, sitkeä tahto ja suuri sydän. Niin ei saa koulussa sanoa. ”Olen oikeastaan aina halunnut olla nainen”, sanoo mies naiselleen äkkiarvaamatta. Hän tuntee, ettei kotikaupunki tarjoa hänelle turvaa. Miestä joka oli vain reunoja. 231 sivua. Amandan maailmat sekoittuvat, kun hän tapaa nuoren pakolaispojan. Mahdottoman kanssa kasvokkain KIRjAllISuuS Minä rakastin miestä, jonka sisällä oli valkoinen laakso. 137 sivua. Muutosprosessiin lomittuva Kolumbuksen matka luultuun Intiaan kertautuu naisen kokemuksiin. Itse asiassa Amanda tuntuu olevan välillä yhtä muukalainen nykymaailmassa kuin kaupungin laidalla metsän parakkikylässä asuvat sotaa pakenevat ihmiset. Jos ihminen ei viihtynyt elämässään, hänestä tuli levoton ja hän halusi levottomuuttaan edes hetkeksi elämästään pois. Minun roolini on kadota vanhan, valheellisen elämän mukana. Lentäjän poika esimerkiksi on pakahduttava kuvaus isän luokse yksin matkaavasta pienestä pojasta. Enkä mutiainen. Aika halkeaa, muuttuu peruuttamattomasti ja kaikki entinen liikahtaa sijoiltaan. Se ei ole vähän. Sellaisista tarinoista lukija saa ymmärrystä ja voimaa. Sitten tiet vievät eri suuntiin ja lukijakin pudotetaan pian kyydistä. Silloin mies olisi kaikki päivät kotona ja kävisi vaimonsa hermoille. Ahavan puolison muutosprosessi jää kirjassa taustalle. Like 2017. 210 sivua. Hän viljelee perunoita ja sipuleita, ruokkii kuluneessa talossaan hiiriä, tarkkailee elämää ja väliin ilahduttaa naapurissaan asuvaa yksinäistä Janssonia. Avioero ja muutto Japanista Suomeen olisivat ikään kuin kostotoimenpiteitä hukkaan menneistä vuosista, ja elämä alkaisi vihdoin rouva Hayasakallekin. He löysivät tavan takaa itsensä väärien ovien takaa, ja niin heidän oli vaikea viihtyä elämässään. Hän pitää laitakaupungin ihmisistä ja elää itsekin yhteiskunnan laidalla. Amanda itse tuntee nykymenoa kohtaan suurta vierautta. Niin ei saa koulussa sanoa. 1 0. Suorastaan herkullinen on miestään inhoavan rouva Hayasakan avioliiton kuvaus. Miten entistä elämää voi ymmärtää. Tämä ei ymmärrä lainkaan, miksi ihmiset pelkäävät kuolemaa. Niissä tiivistyy välillä niin paljon, että tuntuu mahdottomalta jatkaa heti seuraavaan tarinaan. ”Useimpien ihmisten elämä tuntui epäilemättä heistä vankilalta. 2 01 7 H yvässä tarinassa erilaiset maailmat kohtaavat, tunteiden mannerlaatat liikkuvat ja selvitäkseen ihmisen on joskus sopeuduttava mahdottomaan. Minä en ole mikään venäläinen
– Olen ollut koko ikäni viehtynyt diakoniatyöstä ja kristillis-yhteiskunnallisista kysymyksistä. Pappi joka rakasti punaisia VäITöS Sigfrid Sirenius uskoi sisällissodan jälkeenkin, että työväenliikkeen avulla Jumalan valtakunta voisi tulla maan päälle. KuvA: JuKKA GrAnStröM KIrKKO jA TyöVäenlIIKe. 20 KOTIMAA 1 9. Hänen ajattelunsa elämästä ja Jumalasta oli hyvin kokonaisvaltaista. Sireniuksen mukaan Kristus kuoli turhaan, jos yksikin ihminen joutuu kadotukseen. Hän kasvoi työväenliikkeeseen ja setlementtiliikkeeseen sitoutuneessa kodissa. Väitöksen aihepiirit ovat Ajolle tuttuja jo lapsuudesta. Sireniusta tutkiessani olen tutkinut myös omaa menneisyyttäni, väitöstutkija Martti Ajo sanoo. Sireniusta tutkiessani olen tutkinut myös omaa menneisyyttäni, Ajo sanoo. Hän halusi pelastaa työväenliikkeen Jumalalle ja Jumalan valtakunnan asialle aikana, jolloin kuilu työväenliikkeen ja kirkon välillä oli syvä ja sosiaalidemokraatitkin kannattivat laajasti materialistista historianäkemystä. Sigfrid Sirenius kritisoi reformaation perinnössä sitä, kuinka yksilön usko nousi kaiken keskiöön ja Jumalan valtakunnasta tuli vain tuonpuoleinen. Hänen isänsä, pappi ja metsänhoitaja Aimo Ajo, teki työuransa Rovalan toiminnanjohtajana ja SDP:n kansanedustajana. 1 0. Myös äiti oli töissä Rovalassa. Hän kasvoi Rovaniemellä Rovalan setlementissä ja työväenliikkeeseen sitoutuneessa kodissa. 2 01 7 S etlementtiliikkeen Suomeen tuonut sillanrakentaja ja punapappi, teologian tohtori Sigfrid Sirenius (1877–1961) liittyi ajattelussaan varhaisten evankelisten opetukseen koko maailman autuudesta ja uskoi, että lopulta kaikki ihmiset pelastuvat. Johtava perheneuvoja, pappi ja psykoterapeutti Martti Ajo väitteli syyskuun lopussa Sireniuksen teologisesta ja aatteellisesta ajattelusta liittyen Jumalan valtakuntaan sekä hänen kristillis-sosiaalisesta toiminnastaan vuoteen 1924 saakka. Aatehistoriallisen väitöksen nimi on Punainen eskatologia
Hän vei aktiivisesti evankeliumia teollisuusseuduille, verkostoitui laajasti sekä yhteiskunnallisten että kirkollisten vaikuttajien kanssa ja rakensi yllättäviäkin siltoja. Hän oli kuin liaanikasvi, joka menee sisälle ahtaastakin muurin raosta, Ajo kuvailee. Maallistuminen ja ihmisten vieraantuminen kirkosta huolettivat. Yksilöllinen ja sosiaalinen kristillisyys integroituivat yhdeksi todellisuudeksi. Esimerkiksi Ristin Johannes (1542–1591) kirjoittaa Raamatun lukemisestaan: ”Jos erehtyisin jossakin, jonka sanon Raamatun pohjalta tai muuten, tarkoitukseni ei ole poiketa sen tosi merkityksestä eikä kirkon opista. Vaikka Sireniuksella oli radikaaleja ajatuksia, hänellä oli vaikutusvaltaisia tukijoita. Punavankien ja heidän omaistensa sielunhoitajana Sirenius teki sisällissodan jälkeen korvaamattoman tärkeää työtä erityisesti Kuusankoskella. Hänen maailmassaan ilman toista ei voinut olla toista. Asiaan puuttui toissa viikolla Helsingin Sanomien mielipidesivuilla myös Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen muistuttamalla pappien lupauksesta ”noudattaa kirkon lakia ja järjestystä” ja yhteisiin pelisääntöihin sitoutumisesta – vaikka muutoksia saakin toivoa ja esittää. Muiden asioiden ohessa heidän teksteissään ja toimissaan kuultaa kuuliaisuus kirkolle. Nyt kun kapitulit uskalletaan ohittaa, ja ihmisten elämäthän eivät odota. Ajo yllättyi tutkimusta tehdessään esimerkiksi siitä, kuinka punapappina tunnettu Sirenius sai Peräpohjolassa vankan tuen toiminnalleen Maalaisliiton vanhoillislestadiolaisilta kansanedustajilta. Huovinen kirjoitti myös, että ”kun piispa asetetaan virkaan, hän lupaa ”noudattaa kaikessa kirkon lakia ja järjestystä ja vakavasti kehottaa ja velvoittaa hiippakunnan pappeja samoin tekemään. Pistäydyin äskettäin Espanjassa. Hän oli taitava lobbaamaan ajatuksiaan ja tuli toimeen sekä liberaalien että konservatiivien kanssa. Hän kertoi oppineensa tuolloin rakastamaan punakaartilaisia, joiden joukkoihin hän tuli vasten tahtoaan vedetyksi sodan aikana. 1 0. Mitä omavaltaisuutta seuraa jatkossa. Huovisella näyttäisi olleen kätkössä piikki arkkipiispa Kari Mäkistä kohtaan, joka on pitänyt saman sukupuolen parien vihkijöiksi ilmoittautumista ”selkänä ja reiluna”.. Raamatun sanan alle Lutherkin tahtoi alistua. – Sirenius oli vahvatahtoinen mutta empaattinen, diplomaattinen ja ekumeeninen Jumalan juoksupoika. – Sirenius varmasti taputtaisi käsiään jos kuulisi, että Kotimaa kirjoittaa tästä väitöstutkimuksesta. Lupaukset sitovat kaikkia pappeja ja piispoja, myös vaikeina aikoina – silloinkin, kun tekisi mieli toimia toisin.” Tässä Huovisella näyttäisi myös olleen kätkössä piikki arkkipiispa Kari Mäkistä kohtaan, joka on pitänyt samaa sukupuolta olevien parien vihkijöiksi ilmoittautumista ”selkänä ja reiluna”. sigfrid sirenius oli monessa mukana ja kaikesta kiinnostunut. – Sireniuksen maailmassa asiat riitelivät, mutta miehet eivät. 2 01 7 KOluMnI jussI ryTKönen Hän ei voinut hyväksyä sitä, että hengellinen ja maallinen on erotettu toisistaan. Sirenius kuitenkin siunasi sekä hiekkakuopista ylös kaivettuja punaisia vainajia että valkoisia sodan uhreja. Sirenius uskoi, että olisi mahdollista rakentaa työväenliikkeen avustuksella maanpäällinen, oikeudenmukainen, sosialistiseen talousjärjestelmään perustuva Jumalan valtakunta. Jos niin tapahtuisi, alistun täydellisesti paitsi kirkon ohjattavaksi myös kenen hyvänsä, joka arvioi asioita paremmin kuin minä.” (Käännös Teinonen). Sirenius uskoi, että vaikka maailma, jumaluusoppi tai kirkon traditiot järkkyisivät, niin Jumalan valtakunta kulkee joka tapauksessa vääjäämättä lopullista toteutumistaan kohti, paitsi tuonpuoleisuudessa myös tässä ajassa. Hän tahtoi palata kirkossa alkuperäiseen, ei repiä sitä omavaltaisesti rikki. Opin kuitenkin tutkimusta tehdessäni tunnistamaan Sireniuksen kirjoitustyylin ja pystyin päättelemään, mitkä nimettömät tekstit olivat hänen kynästään, Ajo kertoo. Hän peräänkuulutti kansan yhtenäisyyttä, vastusti kostopolitiikkaa, vaati punavankien vapauttamista sekä kannatti sosiaalidemokraattien yhteiskunnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Sireniuksen tunnussana oli huoliin ja tragedioihin hautautuneen ihmiselämän henkiin herättäminen. Tällaista henkilöä meidänkin aikamme kipeästi tarvitsisi, Ajo toteaa. Olisi kaunista, jos tällainen nöyryys ja itsekriittisyys säilyisi myös suomalaisen papiston keskuudessa. Sirenius halusi vapauttaa kristityt ahtaasta, pietistisestä uskonnäkemyksestä, vaikka hän samalla itsekin ammensi pietistisestä perinteestä. – Sirenius oli eräänlainen iskunvaimennin sisällissodan jälkeisessä yhteiskunnan murrosvaiheessa. Lisäksi myös vanhat Kotimaa-lehdet olivat Martti Ajolle tärkeä osa tutkimusmateriaalia. 1980-luvun jälkeen on nimittäin asetettu virkaan vain yksi piispa: Kari Mäkinen vuonna 2010. Sisällissota oli valtava koettelemus ja takaisku, muttei sammuttanut missiota. Kaikki muut ovat olleet ensimmäiseen piispanvirkaansa vihittyjä, eivätkä ole tulleet toiseen piispanvirkaan asetetuiksi. KOTIMAA 21 1 9. – Silloin oli tyypillistä, että vaikeat asiat kirjoitettiin toimituksen nimissä. Kotimaan Kuva-arKiSto Sirenius oli vahvatahtoinen mutta empaattinen, diplomaattinen ja ekumeeninen Jumalan juoksupoika. Sireniuksestakin tuli Kotimaan avustaja ja pakinoitsija. Vapautuneet papit ja nöyryyden hyve R eformaation merkkivuosi 2017 jää kirkkomme historiaan myös vuotena, jolloin joukko pappeja julkisesti ilmoitti toimivansa samaa sukupuolta olevien parien vihkimisissä kirkon päätösten ja linjausten vastaisesti. eMIlIA KArhu Sigfrid Sirenius. Nuorkirkolliset pohtivat 1900-luvun alun Kotimaa-lehdissä hyvin samanlaisia kysymyksiä, jotka ovat pinnalla nyt. Epäilevä voi kysyä, jääkö ”vapautuminen” siihen. Ehkä papitkaan eivät sitten enää odota, jos ja kun mahdolliset aivan uudet työnäyt tulevaisuudessa kutsuvat. Se todistaa, että ei kirkossa olla ennekään nössöjä oltu, aina on myös toimittu, Ajo sanoo. Hänen ajatteluaan leimasi ajalle tyypillinen optimismi ja kehitysusko. Sirenius oli hyvin uskonnollinen. Palattuaan Englannista Suomeen vuoden 1912 lopussa Sirenius tuli mukaan nuorkirkolliseen liikkeeseen, joka vaikutti vahvasti Kotimaa-lehden taustalla. Heihin lukeutuivat esimerkiksi presidentit Kyösti Kallio ja Lauri Kristian Relander, professori ja piispa Jaakko Gummerus sekä Väinö Tanner, Hella Wuolijoki ja Santeri Alkio. Hän kirjoitti ja suomensi valtavat määrät kirjoja, ja hänen kirjeenvaihtoaan on tallessa kymmeniä mapillisia. Matkaan liittyen kertasin, mitä maan maineikkaat mystikot ja muut kirkolliset hahmot olivat kirjoitelleet. Yhteiskunnallisesti uhkaavaa oli, että työväestön palkkatulot ovat keskimäärin alempia kuin välttämättömät menot. sigfrid sireniuksen missio oli tehdä Suomen työväenliikkeestä samalla tavoin uskontomyönteinen kuin Englannin työväenliike oli. Sisällissodan jälkeen kirkon johdon taktiikka oli pitkälti vaikeneminen ja poliittinen passiivisuus. Hänet voi nähdä ensimmäisenä vapautuksen teologina, joka ajatteli Jumalan valtakunnan murtautuvan maanpäälle juuri heikoimmassa asemassa olevien työläisten kautta ja heidän oikeuksiaan puolustamalla. Hän oli kuin liaanikasvi, joka menee sisälle ahtaastakin muurin raosta. – Toivon että väitöskirjani herättäisi keskustelua ja synnyttäisi sillanrakennusideoita. Hän oli radikaali toisinajattelija ja esitti taitavasti kritiikkiä, muttei koskaan polttanut siltoja eikä hyökännyt kirkkoa tai papistoa vastaan. Samoin hän olisi onnellinen, että Johannes Ijäs referoi väitöstä laajasti entisessä Työmies-lehdessä eli nykyisessä Demokraatissa, Ajo hymyilee. Hän ei jäänyt minkään barrikadin taakse
Pihlavalle itselleen ei ole tärkeää ajatella, että varhaiset kristityt olisivat olleet tasa-arvon kannattajia. Nymfan tarinaan liittyy kiinnostava piirre: hän on esimerkki siitä, että naisten asemaa auktoriteetteina ei nielty purematta. Pihlava on viettänyt varhaiskristillisten naisten seurassa kahdeksan vuotta. Heillä oli fyysisiä, taloudellisia ja sosiaalisia hyödykkeitä, joiden hallinnasta he saivat vaikutusvaltaa. Ensimmäisten vuosisatojen kristillisyys keskittyi koteihin. – Osalle kristityistä olisi hirveän tärkeää löytää itselleen esikuvat Raamatusta. Sitä paitsi kokoontumiskäytäntöjä ei ole pidetty kiinnostavina, Pihlava sanoo. Pihlava on viettänyt varhaiskristillisten naisten seurassa enemmän tai vähemmän tiiviisti kahdeksan vuotta. Pihlava kiinnittää tutkimuksessaan katseensa naisiin, joiden kodeissa kristityt kokoontuivat ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla. Naiset myös tukivat taloudellisesti erilaisia yhteisöjä, niin yhdistyksiä kuin uskonnollisia ryhmiäkin. Kolossalaiskirjeessä Paavali lähettää terveisiä Nymfalle ja hänen kodissaan kokoontuvalle seurakunnalle. Naisiin, joiden kodeissa seurakunta kokoontui, ei kuitenkaan ole kiinnitetty akateemisessa tutkimuksessa huomiota. Suomen eksegeettinen seura julkaisi viime viikolla Pihlavan kirjan Forgotten Women Leaders. He jäivät syrjään oman aikansa kirjoituksissa ja heidät sivuutettiin myös tulevien vuosisatojen kristillisyydessä. – Naisten tuoma taloudellinen hyöty oli yhteisölle olennaisempi asia kuin heidän sukupuoleensa tuohon aikaan liittyneet rajoitukset, Pihlava sanoo. Kuva: JuKKa GransTröM VArhAIsKrIsTITyT Hyväksyessään tiettyjä opettajia kodeissaan kokoontuviin seurakuntiin naiset vaikuttivat käytännössä siihen, millaista varhaisesta kristillisyydestä tuli. Apostolien teoissa puhutaan Mariasta, jonka talossa oli paljon väkeä rukoilemassa, ja vieraita kotiinsa kutsuvasta Lyydiasta. Häneltä on kysytty usein, oliko varhaisten kristittyjen joukossa feministejä.. 1 0. Kokoontumisia oli myös naisten kodeissa, niissä, joita naiset hallinnoivat perheenpäinä. Naisista tuli sellaisia tavallisesti silloin, kun heidän isänsä kuoli tai avioliittonsa päättyi. Hän väittää, että naiset vaikuttivat olennaisesti varhaiskristillisten yhteisöjen muotoutumiseen. Häneltä on kysytty usein, oliko varhaisten kristittyjen joukossa feministejä. Kirjoituksissa on keskitytty puitteiden sijaan opin sisältöön. Esimerkiksi Egyptissä nainen oli perheenpää noin 17 prosentissa perhekunnista. Pihlava kertoo, kuinka Nymfasta oli yritetty tehdä mies kääntämällä hänen nimensä maskuliinimuotoon Nymfakseksi. Toisen aallon feminismi näkyi kristinuskon tutkimuksessa niin, että Raamatusta etsittiin esiäitejä, jotka osoittivat sukupuolten olleen tasa-arvoisia. – Tarjotessaan yhteisöille kokoontumistiloja ja hyväksyessään tiettyjä opettajia kodeissaan kokoontuviin seurakuntiin naiset vaikuttivat käytännössä siihen, millaista varhaisesta kristillisyydestä tuli, Pihlava sanoo. MerI TOIVAnen Nainen päätti, kuka sai opettaa hänen kodissaan Teologian tohtori Kaisa-Maria Pihlava kirjoitti kirjan siitä, miten naiset vaikuttivat varhaiskristillisten yhteisöjen muotoutumiseen tarjoamalla seurakunnalle tiloja. Uudesta testamentista Pihlava nostaa esiin erityisesti kolme naista. Varhaiskristillisiä naisia on tutkittu verrattain paljon. Vaikka maininnat naisista olivat pieniä, nekin olivat monille aikalaisille liikaa. Varhaiskristilliset yhteisöt olivat opin kehittymisen ja muokkautumisen keskuksia. Pihlava epäilee, että naiset ovat jääneet huomiotta, koska maininnat heistä ovat melko vähäisiä ja lyhyitä sekä Raamatun teksteissä että muissa antiikin lähteissä. Niinpä koteihin keskittyi myös varhaiskristillisten seurakuntien elämä. Moni on hänen mukaansa halunnut nähdä varhaisen kristinuskon liikkeenä, joka suhtautui naisiin edistyksellisesti ja tasa-arvoisesti. – Feminismille ei tarvitse hakea oikeutusta kahdentuhannen vuoden takaa. Pihlavan mukaan kokoontuminen ei kuitenkaan ole yhdentekevää eikä erillään hengellisestä vaikuttamisesta. Pihlavan tutkimuksessaan käyttämät lähdetekstit ovat eri maantieteellisiltä alueilta ja toisistaan riippumattomilta kirjoittajilta. Ne tarjosivat kiertäville opettajille paikan opettamiseen tai vaihtoehtoisesti kielsivät heitä opettamasta. Pihlava toteaa, että ajanlaskun alun Rooman valtakunnassa naiset omistivat noin 30 prosenttia kaikesta omaisuudesta. Pihlavan eksegetiikan alaan kuuluva väitöskirja samasta aiheesta valmistui Helsingin yliopistossa vuosi sitten. 2 01 7 T ilojen tarjoaminen on valtaa, osoittaa teologian tohtori Kaisa-Maria Pihlavan tutkimus, joka käsittelee varhaiskristillisen ajan unohdettuja naisauktoriteetteja. Näin naisista tuli auktoriteetteja. Antiikin aikana monenlaisilla yhteisöillä oli tapana kokoontua kodeissa. 22 KOTIMAA 1 9. Kun nainen oli perheenpää, hän päätti, kuka hänen kodissaan sai opettaa. Yhteisöille kokoontumistiloja tarjonneet naiset unohdettiin jo varhain
Katolilaiset ovat puolestaan pitäneet häntä harhaoppisena kirkonhajottajana. Virret eivät ole julistusta muille vaan sielunhoidollista sielupuhetta, joka ei tule ylhäältäpäin. Näihin ja moniin muihin P uheenjohtajan tehtävät Herättäjä-Yhdistyksessä juuri jättäneeltä Jukka Hautalalta ilmestyi keväällä mielenkiintoinen teos Siionin virsien kolmannesta kokonaisuudistuksesta. Niihin on kohdistunut eniten luuloja, pelkoja ja intohimoja myös julkisessa keskustelussa. Vaihtojakoisista sävelmistä on jätetty tahtiviivat pois. 2 01 7 Lutherista Jolkkosen tapaan Lokakuun viimeisenä päivänä 31.10.2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther julkaisi 95 aneteesiään ja luterilainen reformaatio Wittenbergin Linnankirkon ovelta alkoi. Kirjasta saa myös hyvän käsityksen, millä aikataululla, joukolla ja tekniikoilla tuoreinta uudistustyötä on tehty. KOTIMAA 23 1 9. Ohjelman kertojana ja oppaana toimii Kuopion piispa Jari Jolkkonen. Hän tapaa johtavia Luther-tutkijoita ja etsii tutkimuksen valossa Lutherin ajattelun ja toiminnan avaimia. Sävelmistössä korostuivat entisestään kansantoisinnot, joista valtaosa on eteläpohjalaisia. Ohjelmassa liikutaan Saksassa autenttisissa Martti Lutherin maisemissa. Osastoja on 11, ja ne ovat nimeltään Ikävä, Havahtuminen, Ahdistus, Armo, Ilo, Yhteys, Oikeus, Juhla, Aamu, Ilta ja Elämä. Mutta tiedämmekö, kuka oli Martti Luther ja mikä oli hänen sanomansa. Itseäni kiinnostivat kirjassa eniten virsien uudistamisen teologiset perusteet. Tarkoista taukomerkinnöistä on luovuttu ja siirrytty hengityspilkkuihin. EMILIA KArhu · Jukka Hautala: Veisuun vuoksi. Virret kertovat ilosta, surusta, pelosta, syyllisyydestä ja menetyksistä. Uudistettu laitos on paras mahdollinen yritys vastata perinnön pohjalta ympäröivän ajan haasteisiin, muttei suinkaan täydellinen tai lopullinen. Miten ujosta oikeustieteen opiskelijasta kasvoi katolisen kirkon uhmakas kriitikko ja uuden Euroopan arkkitehti. Uudistuneessa kokoelmassa on haluttu painottaa nykyiselle körttiläiselle itseymmärrykselle tyypillisiä asioita, kuten kokonaisvaltaista uskontulkintaa, kansankirkollisuutta ja luomisen teologiaa. Kirjan alussa on ytimekäs kuvaus siitä, millaisten vaiheiden läpi vuonna 1790 suomennetut Siionin virret ovat Suomessa kulkeneet. Hautala painottaa, että perinnöstä eläminen vaatii jokaiselta sukupolvelta myös rohkeutta uudistaa. Jumalan ja ihmisen välillä on jännite: vaikka ikävän kohde on varma, ihminen kahlaa omat epäilyksensä loppuun saakka. Mutta naulasiko Luther koskaan näitä teesejä. Dokumentissa Jolkkonen kertoo reformaation historiallisilla paikoilla osittain tuntemattomaksi jäänyttä Lutherin tarinaa. 1 0. JussI ryTKönEn Martti Luther – reformaattorin tarina esitetään Yle TV1:ssä sunnuntaina 22. Uudistettu laitos otettiin käyttöön tänä kesänä Nilsiän herättäjäjuhlilla. Perusteita avataan kirjassa seikkaperäisesti ja lukuisin esimerkein. Jako ei kuitenkaan noudattele perinteistä kirkkovirsikirjan osastojakoa, vaan perustuu veisaajan tunnetilojen ja Jumalan armolupausten vuorovaikutukseen. Käsikirjoituksen on tehnyt Jari Jolkkonen, kuvaus ja äänitys Kalevi Pitkäkangas, tv-ohjaus Satu Väätäinen, tuotanto Luterilaisen Kulttuurin Säätiö. Luterilaiset ovat pitäneet Lutheria uskonpuhdistajana, joka sytytti evankeliumin kirkkaan valon keskiajan kirkon pimeyteen. Edellisen laitoksen pelkistetystä mallista palattiin moniulotteisempaan. Uudistuksessa on tehty hienovaraista siirtymää yksilökeskeisestä ja tuonpuoleisuuteen nojaavasta pietismistä yhteisöllisen huolenpidon suuntaan. Myös Siionin virsien osastojako uudistui. Paavi Leo X:n Lutherille langettama harhaoppituomio on yhä voimassa. Piispa Jari Jolkkonen kuva: kaLevi Pitkäkangas TELEvIsIO Martti Lutheria ja reformaatiota koskeviin kysymyksiin etsitään vastauksia uudessa TV-dokumentissa Martti Luther – reformaattorin tarina. Väitteet siitä, että heränneet olisivat tuoreimmassa uudistuksessa hylänneet perintönsä, vaikuttavat kirjan valossa perusteettomilta. lokakuuta kello 10.. Virret ovat rukouspuhetta Kristukselle niin, että veisaaja on samalla viivalla toisten veisaajien kanssa. 160 sivua. Sävelmiin on lisätty pikkunuotein vaihtoehtoisia niekkuja. Jari Jolkkonen on tehnyt väitöskirjansa Martti Lutherin ajattelusta ja julkaissut useita artikkeleita reformaatiosta. kuva: Joona Raudaskoski KIrJA Siionin virret ovat yhä armon ja ikävän virsiä. Herättäjä-Yhdistys/ Kirjapaja 2017. Veisuun vuoksi on uskallettava uudistaa Herättäjäjuhlilla 2014 Lapualla päiväseurat alkoivat perinteiseen tapaan virrellä Jumala ompi linnamme. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta saa kiittää reformaatiota olemassaolostaan, mutta täällä usein harmaaksi ja ankeaksi raatamiseksi koettu luterilaisuus ei tainnutkaan olla Lutherin pyrkimyksenä. Siionin virret ovat yhä armon ja ikävän virsiä. Uudistuvat Siionin virret. Sävelmien osalta uudistuksessa ei pyritty täysin yhtenäiseen ja mekaaniseen veisuun tapaan, vaan rohkaistiin paikallisiin veisuukäytäntöihin esimerkiksi niekuttelussa ja myös rytmin käsittelyssä. Prosessissa on tutkittu tarkasti myös Siionin virsien aiempia laitoksia ja pyritty osin palauttamaan tekstejä lähemmäs alkuperäistä ideaa, toki ymmärrettävyys ja nykykieli huomioiden
553 sivua. Teologian maisteri: Glumoff Iida, Henricks James, Kangaskortet Helena, Lehtonen Tiia, Leivo Minni, Pihajoki Jenni, Puhto Juho, Pöppönen Rosa, Rantalainen Anne, Rissanen Olavi, Zaeske Minna. Troijan sodassa Castrén on ratkaisussaan laajentanut Iliaan tekstiä muiden lähteiden pohjalta siten, että mukana ovat myös Troijan sotaan johtaneet syyt. Ortodoksisessa teologiassa ei elokuussa suoritettu tutkintoja. Runomuodossa ne suomensi Otto Manninen jo 1919 ja 1924. Pekka Välitalo kouluttautui sairaalasielunhoitajaksi ja työnohjaajaksi. Hän osallistui sairaalasielunhoidon kehittämiseen sekä Suomessa että Virossa. Koko väylänvarsi syrjäkylineen ja Ylä-Lapin eristyneimmätkin kiveliöt tulivat hänelle rakkaiksi. Troijan sota alkoi, kun Spartan kuningas Menelaos lähti sotajoukolla hakemaan takaisin kaunista Helena-vaimoaan, jonka troijalainen Paris oli siepannut Troijaan. Syvintä jälkeä hän jätti Oulun seurakuntien sairaalasielunhoitajana Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Teologian kandidaatti: Pyrhönen IIro, Joensuu. Tästä liikkeestä hän ammensi voimaa, mutta se ei rajoittanut hänen yhteyksiään yli rajojen. Seurakuntayön hän ehkä koki liian hallintokeskeiseksi. Hän oli välitön, avarakatseinen ja ystävyydessään uskollinen. Jo opiskeluaikanaan hän kierteli polkupyörällä hankkimassa tukea lestadiolaisten ylioppilaskodille. Hänelle avautuivat ihmisen elämän salatuimmatkin ovet. Pekka Välitalon ensimmäinen työpaikka oli läntisen rajaseudun rajaseutupappina 1956–1963. AARO LeIPäLä Kirjoittaja on rovasti, Pekka Välitalon ystävä. Nuori kirkko ry:n digiviestintäsuunnittelijaksi on valittu audiovisuaaliseen mediaan erikoistuHelsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa myönnetyt tutkinnot 1.8.–30.9. Oli aika, jolloin Troijan sankarit ja Odysseuksen harharetkien jännittävät vaiheet kuuluivat myös Suomessa monien ihmisten yleissivistykseen. Oma kulttuurisesti jykevä maailmansa ovat Homeroksen molemmissa eepoksissaan kuvaamat keskenään kiistelevät, juonittelevat ja ihmisten maailmaan innokkaasti puuttuvat olympolaiset jumalat. Kaupungin piiritys ja sota kestivät kymmenen vuotta. Hän oli perustamassa Viron ensimmäistä syöpäyhdistystä Tarttoon ja järjesti myös aineellista apua Tarton sairaaloihin rekkakuormittain. Hän oli valmis lähtemään yöllä ja päivällä, kun kutsu kuului. Oli etsittävä yksinäisinkin Lapin kota evankeliumia ja toimeentulotukea vieden. Pekka Välitalo ei tavoitellut suuria otsikoita. Nyt hänen seurakunnakseen muodostui koko pohjoinen Suomi. Hän ei pitänyt sitä työnä. Lestadiolainen herätysliike tuli hänelle tutuksi nuoruusvuosina Haapavedellä. 3.10. Kun perhe alkoi kasvaa, piti löytää pienempi seurakunta. Hän rakasti työtään ja uudisti nuorisotyötä, rippikoulua ja lähetystyötä. Hän oli väsymätön puurtaja, tarvittaessa itsepäinen ja pikkutarkka. Pekka Välitalo toimi Haapaveden virallisena apulaisena vuosina 1963–1967 ja synnyinpitäjänsä Pattijoen kirkkoherrana 1967–1978. Lastenkirkko, Fisucraft, Jiipeenetti) kehittäminen. tehtävässä aloittanut Joru vastaa erityisesti Nuoren kirkon visuaalisesta viestinnästä ja sosiaalisen median kehittämisestä. Sota päättyy puuhevosjuonella ja Helena palaa lopulta Spartaan. Hän omaksui elämäntavakseen Saarnaajan kirjan lauseen ”Niin tulee jokaisen ihmisen tehdä”. L änsimaisen kulttuurin tiedetään nojaavan muutamiin kivijalkoihin. Jos Homeroksen kuvaus jumalista on vastannut muinaisten helleenien todellisia uskonnollisia käsityksiä, voi sanoa ihmisen todella luoneen jumalat kaltaisikseen. Mutta lisäksi nämä kaksi kertomusta poikkeavat suomennoksina myös toisistaan. Odysseuksen harharetkissä yksi sodan sankareista seikkailee toinen toistaan ihmeellisemmissä paikoissa kymmenen vuoden ajan. Vapaa-aikojaan, jos sellaisia oli, hän vietti Lapin tuntureilla tai Haapavedelle rakentamassaan metsämökissä perunaa ja marjoja kasvattaen ja metsäpalstaa kunnostaen. Sielunhoito ja lähimmäisen auttaminen vetivät hänet sairaalasielunhoidon pariin. Tätä tehtävää hän hoiti eläkeikään saakka. JuSSI RYTKöNeN Paavo Castrén: Homeros. Hän oli pienen ihmisen ystävä. Hän solmi silloin suuren määrän kontakteja pohjoisen ihmisiin. tehtävässä aloittaneen Laukkosen vastuualueeseen kuuluu verkkoviestinnän ja digitaalisten palveluiden (mm. Hänen sielunsa kaipasi läheisempään kosketukseen ihmisen kanssa. Molempia eepoksia lukiessa huomaa yhä uudelleen, miten aikaa kestävää ja mukanaan vievää epiikkaa Homeroksen kerronta on. 28.8. Odysseuksen harharetket sen sijaan on suorasanainen käännös Homeroksen Odysseiasta. Eipä haittaisi, vaikka myös nykyisten koululaisten pitäisi lukea läpi Homeroksen molemmat mestariteokset. Hänen matkansa päättyi Oulussa 26.9.2017. Hän näki arvoa ja toivoa sielläkin, missä muut eivät sitä nähneet. Merkittävin on juutalais-kristillinen uskonnollinen perinne, mutta sen ohella taustanamme ovat myös Rooman imperiumin perintö ja roomalainen oikeus, sekä antiikin Kreikka kulttuureineen ja mytologioineen. Alun perin runomuodossa kirjoitetut kertomukset on nyt julkaistu suorasanaisina teksteinä. Paluu kotiin Ithakaan ja uskollista puolisoa Penelopea piirittäneiden kosijoiden surmaaminen ovat tämän jännityskertomuksen klassinen kliimaksi. Antiikin asiantuntija Paavo Castrén on tehnyt niiden julkaisemisessa uudenlaisen suurtyön. Pekka Välitaloa jäivät kaipaamaan Maija-vaimo ja neljä lasta perheineen sekä lukematon määrä ystäviä ja kanssaihmisiä. Välitalo oli vihitty papiksi Oulussa 9.5.1955 ja hän palveli koko virkauransa ajan Oulun hiippakunnassa. Lukemattomat ovat ne ihmiset, jotka sairasvuoteellaan kokivat löytäneensä Pekassa ymmärtävän lähimmäisen, joka avasi heille tietä armollisen Jumalan luo. KuOLLeeT NIMITYKSeT nut taiteen maisteri Vlada Laukkonen. Hän edisti Oulun hiippakunnan rovastikuntien yhteistyötä. 1 0. Viimeksi mainitusta on kysymys, kun suomalaisille lukijoille on annettu uudenlainen suomennos Homeroksen monumentaalisista klassikkoteksteistä Ilias ja Odysseia. Otava 2016. 2 01 7 Pekka Välitalo Rovasti Pekka Välitalo syntyi Pattijoella 29.6.1930. KIRJA Homeroksen paluu. TuTKINNOT Teologian kandidaatti: Björkma Katariina, Dobšíková Heli, Engström Vesa, Kajo Minna, Kallio Miika, Kallioniemi Emilia, Klemola Päivi, Koskinen Tero, Mustonen Elias, Pinomäki Petja, Puranen Unni, Raunio Anni, Sarén Hanna, Tapaninen Joni, Viljanmaa Hanna. Itä-Suomen yliopistossa 1.8.– 31.8. Seurakunta oli laaja, Torniosta Kilpisjärvelle on matkaa liki 500 kilometriä. Pekka Välitalo oli laajasti tunnettu koko Pohjois-Suomessa. Lukijalle tulevat tutuiksi molempien puolien kymmenet eri hahmot, Agamemnon, Akhilleus, Nestor ja Odysseus, Deifobos, Hektor, Laokoon ja Paris. ”Vaivoin kuljettuamme saavuimme erääseen paikkaan, jonka nimi on Kauniit Satamat” (Apt. Nuori kirkko ry:n viestintäsuunnittelijaksi on valittu medianomi, media-assistentti Tuukka Joru. Työ oli hänelle elämää. 24 KOTIMAA 1 9. 27:8). Niinpä suomentaja on kirjoittanut tapahtumista alkukielestä klassisesta kreikasta kääntäen tarkan selostuksen, kertomuksen, joka ei kuitenkaan ole Iliaan suorasanainen kokonaiskäännös. Ilias ei myöskään käsittele Troijan sodan loppuvaiheita. Hän tuli toimeen erilaisten ihmisten ja työyhteisöjen kanssa. Hän piti kiinni vanhasta ja periaatteistaan, mutta oli samalla avoin uudelle. suoritetut tutkinnot Filosofinen tiedekunta /läntinen teologia Teologian tohtori: Lahti Niilo, Joensuu. Troijan sota ja Odysseuksen harharetket. Matkat taittuivat linja-autolla ja reppu pykälässä kinttupoluilla. Tarkkaan ottaen uutuuden nimi on Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket
1.2. C-kanttorin virka). Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. 28.11. Seurakunnassamme on tällä hetkellä 100 % kanttorin virka. Virkaan valitun tulee olla Suomen ev.lut. 24 14.6. 20 pe 18.5. 13.6. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. 25.7. 41 11.10. 40 4.10. 35 30.8. 39 27.9. 47 22.11. 32 9.8. 15.8. 14-15 5.4. 45 8.11. 31 2.8. 12.9. 25.1. Kouvolan seurakuntayhtymässä on haettavana 10.11.2017 klo 13.00 mennessä Kiinteistökehityssuunnittelijan toimi Haemme rakennusalan ammattilaista kiinteistöpalvelujen vastuu alueelle vakinaiseen työsuhteeseen. 020 741 6051 www.c2smartlight.com Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. 7.3. 28.3. 11.1. Adventti 49 pe 7.12. Toissijaisesti hakemukset voi lähettää tuomiokapitulille osoitettuna osoitteella Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli, Hämeenkatu 13, PL 60, 20501 Turku. Hakuaika päättyy perjantaina 10.11.2017 klo 15.00. kirkon konfirmoitu jäsen ja hänen on ennen viran vastaanottamista toimitettava hyväksyttävä lääkärinlausunto terveydentilastaan sekä rikosrekisteriote. 46 15.11. 8 23.2. Yhtymän ympärivuotisen henkilöstön määrä on noin 250. 19.9. 3.10. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. 8.8. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. 15.2. 24.10. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi Uusi lehtipisteissä.. 42 18.10. 29.2. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. 1 0. 28.12.11 2 12.1. 14.3. 2 01 7 PAIKKOJA AVOINNA Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/ tyopaikat-ja-virat SEURAKUNNAT Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi JULISTETAAN HAETTAVAKSI Kouvolan seurakuntayhtymä muodostuu viidestä seurakunnasta, yhteisistä työmuodoista ja hallinnosta. Kesän tuplanumero 30 26.7. 50 13.12. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. kirkkoherra Raimo Kytölä puh. Voit tilata Askelen myös kotiisi. 25-26 21.6. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. 10 8.3. 33 16.8. klo 18.30 Naisryhmä: Jepuan seurakuntakodissa. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. 4.7. 1.8. Hakuilmoitukset kokonaisuudessaan luettavissa arkkihiippakunnan kotisivuilla www.arkkihiippakunta.fi/ rekrytointi. Viran palkkaus määräytyy KirVESTES, 501 vaativuusryhmän mukaisesti. 36 6.9. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Kaarinan seurakunnan kappalaisen viran. 29.8. Koko hakuilmoitus löytyy osoitteesta: www.kouvolanseurakunnat.fi/rekrytointi tai www.evl.fi/rekrytointi Perhon seurakunnassa on haettavana KANTTORIN VIRANSIJAISUUS ajalle 1.12.2017–31.1.2018. 9 1.3. 08 4639 200 Raamattuaiheisia kursseja Helsingin Raamattukoulu www.helsinginraamattukoulu.fi Teologiset kirjat myy ja ostaa teologinenkirjakauppa.fi Puh. 3000 kpl 28-29 12.7. KOTIMAA 25 1 9. ti 15.5. ti 4.12. 12.12. Hakemukset viimeistään 10.11.2017 kello 15.00 ensisijaisesti sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa arkkihiippakunta.fi/rekrytointi. www.sacrum.fi Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Kesämenot & kurssit 21 24.5. 18.4. Kiinteistökehityssuunnittelijan toimi tarjoaa laajan ja monipuolisen työkentän kirkollisen rakennus perinnön vaalimisen sekä seurakunnan toimitilojen ylläpito ja kehittämistehtävissä. 48 29.11. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. 21.3. www.raisionseurakunta.fi UUDENKAARLEPYYN SEURAKUNTA Ti 24.10. 27.6. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa arkkihiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: www.arkkihiippakunta.fi/rekrytointi. 51-52 20.12. 6.6. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 127,00 € Kotimaa-lehti ja digipaketti 12 kk 147,00 € Digipaketti 12 kk 106,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilatta vien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 18 3.5. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. 4.1. 13 29.3. 3 19.1. Matkailu 4 26.1. 2700 asukkaan seurakunta Keski-Pohjanmaalla Kokkolan ja Jyväskylän välissä hyvien kulkuyhteyksien varrella. 25.4. Seurakuntien väkiluku on runsaat 64 000. Perho on n. Raision seurakunnassa on avoinna KIRKKOHERRAN VIRKA Lisätietoja: kirkkoherra Pertti Ruotsalo puh. 8.2. 34 23.8. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. 23.5. Virka tulee vakinaisesti auki myöhemmin ilmoitettavalla haulla. 26.9. 37 13.9. 10.10. 3000 kpl 22 31.5. 17.10. 040 752 0868 www.lyrs.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. 22.2. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. 17 26.4. 040 676 5164 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Minna Zilliacus 040 774 7777 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. 43 25.10. 31.10. Herättäjäjuhlat, lisäp. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 PALVELUHAKEMISTO Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. Tietoja seurakunnastamme kotisivuillamme: www.perhonseurakunta.fi. 18.1. 040 751 8282, raimo.kytola@evl.fi. www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. 23 7.6. Vapaaehtoisia on paljon. 12 22.3. Viran pätevyysvaatimuksena on muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävät kanttorin virkaan vaadittavat opinnot (ent. 9.5. Seurakunnassamme on aktiivinen jumalanpalvelus-, musiikkija kuorotoiminta. www.kotimaa-yhtiot.fi www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. 11.4. 5.9. Uusia jäseniä mahtuu mukaan! TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Raision seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy 10.11.2017 kello 15.00. Hakemukset lähetetään osoitteella Perhon seurakunta, Kirkkoneuvosto, Sahintie 3, 69950 Perho 31.10.2017 klo 16.00 mennessä. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. Yhteisvastuu 6 9.2. 7.11. 22.8. 14.11. 040 5020 077. 2.5. Pyydä tarjous p. 30.5. 7 16.2. 21.11. 18.7. Tiedusteluihin vastaa vt. 19 10.5
”Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä, siivillänsä meitä peitä, älä meitä koskaan heitä”. Useimmiten rukouksiin on vastattu. Lempirukoukseni on Isä meidän. Yle teema & Fem Maanantai 23.10. Pastori Johan Savola, Turku. On ollut vaikea hyväksyä, että vastaus voi olla ei. Hervannan Gospelkuoro, joht. Pastori Karoliina Haapakoski, Raisio. 1 0. Näyttelijä Laura Malmivaara lukee Sirakin kirjaa. Alkuillan rukous on juttuhetki, kuulumisten kertominen Jumalalle. Toiminnanjohtaja Teuvo V. Pastori Kyösti Frestadius, Helluntaiseurakunta, Espoo. Ruokavirsi 475. tiistai 24.10. keskiviikko 25.10. Käymme kirkossa lähestulkoon joka sunnuntai. Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen, Helsinki. klo 15.05 Pisara. Yle teema & Fem Sunnuntai 22.10. Saarnaa piispa Matti Repo. Se mitä syömme ja juomme, ja milloin, on aina kiinnostanut kirkkoa. 11.00 Ekumeeninen jumalanpalvelus tampereen Hervannan kirkosta. Kirkkoherra Risto Leppänen, Lieto. Olen hoitovapaalla ja hoidan lapsia. Urkurina Mikko Helenius. Aamulla kiitän siitä, että olen saanut herätä uuteen päivään ja että kaikki on lopulta aika hyvin. Lauantai 21.10. Rovasti Jouko Ikola, Kuopio. Saarnaa kirkkoherra Ulla Kosonen. iltahartaus klo 18.50, lauantaina klo 18.00 Perjantai 20.10. Kirkkoherra Juha Rauhala, Haaparanta. Hänen terveytensä puolesta olen rukoillut ja hänestä kiittänyt joka päivä. Olen tykännyt työskennellä kehitysvammaisten kanssa. Virret: 195, 901:1–4, 903, 293:1–4, 815, 225, 336:1,2. Virsikirja on täynnä rukouksia. klo 10.00 Martti ja minä, reformaattorin tarina. Usein rukoilen illalla, kun olen saanut Ellenin nukkumaan ja on hiljainen hetki. keskiviikko 25.10. rIITTA MAKKOnen ”Lapsen syntymä triplasi rukousten määrän” Pieksämäkeläinen puhevammaisten AAC-ohjaaja ja tulkki Heidi Laurila, 28, on kiitollinen tyttärestään Ellenistä. Kirkkoneuvos Pekka Huokuna, Helsinki. Pastori Hanna Byah, Helluntaiseurakunta, Vaasa. Ehtookelloina Jurvan kirkon kellot. Musiikin on säveltänyt Markus Fagerudd. Silloin saatan rukoilla pyykkejä viikatessa tai astianpesukonetta tyhjentäessä. Oppilaitospastori Tiina Keinänen, Vaasa. Olen rukoillut läheisteni terveyden puolesta paljon. Sunnuntai 22.10. Kanttori ja urkuri Suvi-Tuulia Raittinen. kuvA: RiittA MAkkoNEN Hartaudet Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 20.10. Nyt rukous on iso voimavara, joka on kantanut. Heidi Laurila MInun ruKOuKsenI rAdI0 & Tv O pin rukouksen seurakunnan päiväkerhossa. Suurelta osin tuntemattomaksi jäänyttä Martti Lutherin tarinaa kertoo piispa Jari Jolkkonen. Siihen turvaudun erityisesti silloin, kun en muuten jaksa rukoilla. Rippikouluun saakka rukoukseni olivat hyvin lapsenuskonomaisia. Kerran kohdalleni sattui ihminen, joka ei pystynyt puhumaan, mutta hän lauloi virsiä. Olen asiakkaiden kanssa kuvittanut rukouksia ja opettanut viittomaan rukouksia. jumalanpalvelukset Yle Radio 1 Sunnuntai 22.10. Kirkossa konttaamme penkkien välissä, tuomme jumalanpalveluksiin elämää.. Liturgina kirkkoherra Jussi Mäkinen. 2 01 7 MAIjA p. Kahdeksan solistia, 200 kuorolaulajaa ja kamariorkesteri esittävät Mustasaaren kirkossa Lars Huldénin kirjoittaman kirkkonäytelmän Jeriko. Siellä konttaamme Ellenin kanssa penkkien välissä, tuomme jumalanpalveluksiin elämää. Lapsen syntymä on triplannut rukousten määrän. Riikonen, Savonlinna. 26 KOTIMAA 1 9. Kirkossa myös rukoilemme. 10.00 Jumalanpalvelus oulunkylän kirkosta Helsingistä. Muuttuiko reformaation myötä mikään. Maanantai 23.10. torstai 26.10. taivaallista menoa: Hiljainen retriitti. torstai 26.10. 12.00 Jumalanpalvelus: kirkkonäytelmä Jeriko. teatteriohjaaja Mikko Bredenberg. Olen aina tykännyt virsistä. Lauantai 21.10. Rukoilin iltarukouksen mummini kanssa. Suosikkini on virsi 517, Herra kädelläsi. Muut ohjelmat Yle Radio 1 Sunnuntai 22.10. Nukkumaan käydessä ristin vielä käteni päivän viimeisiin kiitoksiin ja pyyntöihin. Työskentelen Vaalijalassa puhevammaisten AAC-ohjaajana ja tulkkina. Haastateltavana kansatieteilijä ja ruokatalouden tutkija Marja Hartola, jolta pyydetään myös vinkkejä Lutherin aikaisiin pitoihin. Lapsi ei ole itsestäänselvyys. tv1 Lauantai 21.10. Maanantai 23.10. Niihin on moni asia laitettu tosi kauniisti. tiistai 24.10. Viime aikoina terveyteen liittyvät asiat ovat olleet rukousten aiheena. Päivät menevät lasten ehdoilla. Virret: 125, 932, 501, 342. Chorus Sine Nomine -kuoro, joht. He ovat todella aitoja ja avoimia. Saara Aittakumpu ja Käpylän kirkkokuoro esiintyvät. klo 14.00 Yhdeksän virttä muutoksesta: Ateria. Kanttorina Katja Mäkiö. Joskus he pyytävät minua rukoilemaan. Liturgina kappalainen Kaisa Heininen. Katja Mäkiö, Kaari-ensemble, joht. klo 18.30. Suvi-Tuulia Raittinen sekä Elina Pasanen, laulu ja Jaakko Pasanen, kitara. Nuoren äidin rukoushetket ovat omaa aikaa. Tyttäremme Ellen kärsii allergioista ja refluksitaudista. Saatan rukoilla pyykkejä viikatessa tai astianpesukonetta tyhjentäessä
Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen.” He kyselivät: ”Mitä hän sinulle teki. S ivistyneen ihmisen mielestä nämä ovat aina olleet hivenen kiusallisia. Herra, niin helposti katsomme vain itseemme ja puutteisiimme. 1:18–22, Joh. Ei väliä, tapahtuivatko ne vai eivät, tärkeintä oli jalo sanoma. KOTIMAA 27 1 9. Niinpä. 1 0. Jos vuoristosta tullut puuseppä olisi tuntenut Gennesaretin vedenalaiset kivet ja järven ilmaston paremmin kuin siellä ikänsä veneilleet veljekset, se vasta ihme olisi ollut! g u n d a m én. D.L. ”Sano, jotta voisin uskoa.” Jeesus sanoi: ”Sinä olet nähnyt hänet. 8:27). 2 01 7 ensI pyhänä OsuMIA ruKOus 20. Kehno yritys sekin, sillä mikä sellainen paholainen olisi. Kolehti kootaan kristittyjen yhteiseen työhön oikeudenmukaisen maailman puolesta Vastuuviikolla Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. Margareta ja Aleksi Lehtonen, Otava älä ole levoton. Martti Luther Ole turvallisin mielin, toim. Häntähän tottelevat tuulet ja aallotkin” (Matt. Oikeastiko näihin pitäisi uskoa. Syvällinen keino ottaa etäisyyttä Jeesuksen ihmeisiin oli hengellistäminen. Kaikkihan me tiedämme, että Jumala ei kuuntele syntisiä, mutta sellaista hän kuulee, joka kunnioittaa häntä ja elää hänen tahtonsa mukaisesti. Hän on tässä ja puhuu kanssasi.” ”Minä uskon, Herra”, mies sanoi ja lankesi 20. Jeesus opetti syvää ihmisyyttä ja antoi henkensä toisten edestä. Sitten tulee kertomuksen pointti. A.J. Tove Jansson Aurinkokaupunki, WSOY Jos olet valmis valitsemaan järjen valon sijaan sen, mikä näyttää uskon pimeydeltä, ihmeellinen valo loistaa yllesi Jumalan Sanasta. Hänen vanhempansa todistivat kuitenkin toisin. 8:11–15, 2. Tai Juicen sanoin: ”Viisi leipää – ja kahdesta turskasta hän siunasi särvintä hurskasta.” Miten mahtoivat sairaan parantamisetkaan mennä lääketieteen tulokulmasta. Auta meitä uskomaan, vaikka emme näe, auta kulkemaan sanasi mukaan, vaikka emme tiedä, mihin se johtaa. Syvennä meissä luottamus siihen, että sinä viet meidät läpi pimeyden ja vaikeuksien. Yleensä asiat menevät kohdalleen kunhan malttaa odottaa. Vauhti on vielä päällä, kun hän tapaa Jeesuksen uudelleen: ”Kuka tässä muka on Ihmisen Poika?”, mies leukailee. Sinulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. 11:5). Jos vuoristosta tullut puuseppä olisi tuntenut Gennesaretin vedenalaiset kivet ja järven ilmaston paremmin kuin siellä ikänsä veneilleet veljekset, se vasta ihme olisi ollut! Moni huokasi helpotuksesta, kun Jeesuksen ihmeet keksittiin kreikkalaisilta ihmemiehiltä kopioiduksi myöhemmäksi markkinatempuksi. Tekstit: Ps. Kor. Samalla päättelyllä tärkeää ei ole paloiko talo, vaan että liekit valaisivat komeasti yötaivasta. Kunnioittaminen on paljon korkeampi asia kuin rakastaminen, sillä kunnioittaminen ei sisällä ainoastaan rakkautta, vaan myöskin kuria, nöyryyttä ja kunnioitusta ikään kuin salattua Majesteettia kohtaan. Moody, Päivä suuri Vapahtajamme. He voivat vain ajaa pojan tiehensä. Mutta miksi ihmeessä hän kävi hiihtämässä jäättömällä järvellä. Fariseukset sanoivat hänelle: ”Anna kunnia Jumalalle! Me tiedämme, että se mies on syntinen.” Mies vastasi: ”Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Takavuosina Jeesuksen ihmeille keksittiin ”luonnollisia” selityksiä, mutta ne kaatuivat omaan koomisuuteensa. LAurI Thurén Itä-Suomen yliopiston eksegetiikan professori giansa tiukoille, tuo kouluja käymätön kaveri saa heidät sotkeutumaan sanoissaan eikä huulenheitolle tule loppua. Fariseuksille jäävät jauhot suuhun. Gordon Hiljaisiin hetkiin, toim. päivän evankeliumin edellä fariseukset yrittävät ensin väittää näkönsä saanutta poikaa stuntmieheksi. Huumori katkeaa kuin seinään, ja hän sopertaa yksinkertaisen tunnustuksen: ”Minä uskon, Herra.” Jeesuksen ihmeteoissa oli ja on kyse yhdestä asiasta, hänen identiteetistään. Mutta eikö sanoma rakkaudesta olekin hienompaa kuin leipä ja sirkushuvi. Jeesus sai kuulla, että mies oli ajettu ulos, ja tavatessaan tämän hän kysyi: ”Uskotko Ihmisen Poikaan?” ”Herra, kuka hän on?” mies kysyi. Äkkiä hän tajuaa kenen kanssa puhuu. Kun lainoppineet pistävät hänen teoloHuuliveikko hiljenee Johanneksen evankeliumi 9: 24–38 Mies, joka oli ollut sokea, kutsuttiin kuultavaksi. Opeta meitä katsomaan yksin sinuun. Valitettavasti tarkempi tutkimus osoitti, että merkittävämpiä kreikkalaisia ihmeidentekijöitä alkoi ilmestyä vasta, kun evankeliumikirjat olivat olleet jo pitkään myynnissä. 78:1–8; Jes. Yllättäen Johanneksen kertomuksen keskiöön nousee parantunut itse. Muutti puoli tonnia vettä viiniksi. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Usko ja epäusko”. Me tiedämme, että Jumala puhui Moosekselle, mutta mistä tuo mies on peräisin, sitä emme tiedä.” ”Merkillistä”, mies vastasi, ”että te ette tiedä, mistä hän on ja kuitenkin hän on antanut minulle näköni. Ikipäivänä ei ole kuultu, että joku olisi avannut sokeana syntyneen silmät. 9:24–38. Alttarilla on kaksi kynttilää. Tekeekö teidänkin mieli hänen opetuslapsikseen?” He vastasivat hänelle pilkallisesti: ”Sinä hänen opetuslapsensa olet, me olemme Mooseksen opetuslapsia. Öisessä myrskyssä hänen oppilaansa haukkoivat henkeään: ”Mikä tämä mies on. 12:24). Miksi te taas tahdotte sen kuulla. Siksi ei ole Vapahtajaa ilman ihmeitä. Millä tavoin hän avasi silmäsi?” Mies vastasi: ”Johan minä sen teille sanoin, te vain ette kuunnelleet. Jos hän ei olisi Jumalan mies, hän ei olisi pystynyt sellaiseen.” Silloin fariseukset sanoivat: ”Sinä olet syntymästäsi syntinen, syntiä täynnä koko mies ja sinä rupeat opettamaan meitä!” He ajoivat miehen ulos. Johanneksen oppilaita Jeesus neuvoo tarkkailemaan, miten profeettojen lupaamat messiaan tuntomerkit täyttyvät: ”Sokeat saavat näkönsä, sairaat paranevat…” (Matt. Sitten vedetään ässä hihasta: parantaja on itse syntinen! Vastaavasti joskus Jeesuksen arveltiin parantavan Belsebulin voimalla (Matt. Tätä rukoilemme sinun nimessäsi. Liturginen väri on vihreä. sunnunTAI heLLunTAIsTA Mitä Jeesuksen ihmeistä pitäisi ajatella. Ehkäpä Jeesuksen puhe vain avasi monien eväspussin, niin että toisillekin riitti maisteltavaa. Kreikkalaiset arvostivat viisautta ja korkeintaan nauroivat ihmeille. Jos synnistä seuraa pelkkää hyvää, onko se enää syntiä
Käsitteenä kuolemansynti on nerokkaan pirullinen moraalikoukku, jolla kirkko pidetään osana ihmisen alitajuntaa. 28 KOTIMAA 1 9. 20 17 sa ak ka ja ko sk ee va in uu si a op is ke lij at ila uk si a Su om es sa . Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys *P uh el un hi nt a: la nk ap uh el im es ta : 8, 21 sn t/ pu h. 2 01 7 Kotimaa julkaisee vuoden ajan (27.10.2016 – 2.11.2017) jokaisessa numerossaan joka viikko yhden teesin reformaation merkkivuoden ja Lutherin vuonna 1517 naulaamien teesien kunniaksi. > Soita 020 754 2333* > Tilaa verkosta: www.kotimaa.fi/tarjous Kotimaa maksaa postimaksun. Kotimaa tarjoaa yleissivistävää tietoa ja kirkollista sisältöä, josta on hyötyä opinnoissa. 20 13 al ka en vä hi nt ää n ku uk au de n aj ak si til at ta vi en sa no m aja ai ka ka us le ht ie n ve ro ka nt a on 10 % ja di gi le ht ie n 24 % . Mutta sortuakseen kuolemansyntiin ihminen tarvitsee omaa tahtoa ja vakaata harkintaa. Tilaa hyödyllinen lahja lapselle, lapsenlapselle, kummilapselle – opiskelijalle, joka haluaa ottaa tuntumaa tulevaan työkenttään. Al le 18 -v uo tia ilt a tu le e ol la hu ol ta ja n lu pa til aa m is ee n. Vahingossa ei kuolemansyntiin voi langeta, vaan siihen hakeudutaan. Kuolemansynti kääntää ihmisen pois Jumalasta, ja ihmisen elämän päämääräksi tulee jokin muu kuin suurin kristillinen hyvä eli iankaikkinen elämä Jumalan rakkauden lämmössä. 45 €) 29€ TILAUSKORTTI. Yh te ys tie to ja vo id aa n kä yt tä ä ja lu ov ut ta a su or am ar kk in oi nt iin he nk ilö tie to la in m uk ai se st i. Olli Seppälä TILAAJA/MAKSAJA Nimi ______________________________________________________________________ Osoite ____________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ____________________________________________________ Puhelin ____________________________________________________________________ Sähköposti _________________________________________________________________ SAAJA, JOS ERI KUIN MAKSAJA Nimi ______________________________________________________________________ Osoite ____________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ____________________________________________________ Kyllä kiitos! Haluan opiskelijatilauksen itselleni lahjaksi. Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 4 kk 29,(norm. Perusjako menee kuolemansynnin ja arkisynnin välillä, vakavan ja lievän synnin, tekosynnin ja ajatussynnin, perisynnin ja synnittömyyden välillä. Teesit on osoitettu niin kirkolle kuin jokaiselle kristitylle. Tilaa Kotimaa opiskelijalle! TEE TILAUS HALUAMALLASI TAVALLA > Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. + 6, 9 sn t/ m in , m at ka pu he lim es ta : 8, 21 sn t/ pu h. Ta rjo us on vo im as sa 31 .1 2. 45,-). Tunne kirkkosi. Kotimaa-lehti 4 kk vain (norm. 1. Vastaväitteet ja kommentit teesiin: toimitus@kotimaa.fi Viikon teesi 46 Re formaatio • 500 vuo tta • uolemansynti vaanii Syntien luokittelu on vanha kristillinen seuraleikki. Kuolemansynti on valinnanvapauden hedelmä. Luterilaiselle kuolemansynti ei ole mikään juttu, mutta katolilaiselle on, sillä heidän Katekismuksessaan asiasta sanotaan seuraavaa: ”Kuolemansynti on raskas rikkomus Jumalan lakia vastaan ja sellaisenaan se tuhoaa jumalallisen rakkauden ihmisen sydämessä.” Niinpä. 1 0. Riippuu näkökulmasta, mitä haluaa korostaa. + 14 ,9 sn t/ m in . 1. Ti la us pä ät ty y au to m aa tt is es ti til au sj ak so n lo pu tt ua