Hiljainen vallankumous 500 vuotta sitten eläneen Avilan Teresan kirjoitukset rukouksesta innoittavat Heponiemen hiljaisuuden keskuksen johtajaa Ulla Lumijärveä. sivu 4 köyHät ja sairaat Toimittaja Kimmo Oksanen menetti kasvonsa, mutta säilytti palon puolustaa heikompia. sivu 10 11 19. Sivut 20–21 eHdolla vaaleissa Eduskuntavaalien ehdokkaina on neljä kirkkoherraa ja parikymmentä pappia. vuosikerta | 0043595–15–12 min Er v a s Epp äl ä. maaliskuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110
Ensitreffit alttarilla -ohjelma julkistettiin sattumalta samaan aikaan, kun eduskunta äänesti avioliittolain muuttamisesta. Monessa kirkollisessa vihkimisessä pappi tapaa ihmiset pintaraapaisulta, eikö se ole enemmän rekvisiittaa. Mukaan lähteneet parit ovat rohkeasti ja avoimesti avanneet elämäänsä. Kenties tämä äänestys nosti pintaan vahvoja ajatuksia avioliitosta. 6 Keskustelunavaus tulevalle hallitukselle. – Tunsin sekä iloa että myötätuntoa. köyhyyS s. 16 Kiitos kuuluu veteraaneille.. Mitä ajattelet, miksi Ensitreffit alttarilla kuohutti, mutta pettämisohjelma ei. Meidän tehtävänämme on kohdata, kulkea rinnalla arjessa, antaa aikaa ihmisille ja tässä ohjelmassa se on toteutunut. 9 Jari Jolkkosen mielestä tiede ja usko eivät käy sotaa. Kaksi paria oli onnellisia ja päättivät jatkaa, yksi päätyi eroon. 14 Nikolai II vieraili Suomessa 100 vuotta sitten. Onko se keneltäkään pois, jos TV-ohjelman kautta voi löytää elämänsä kumppanin – joko mukaan lähteneistä tai sieltä vierestä kotisohvalta. Pari viikkoa sitten televisiossa alkoi Temptation Island Suomi -ohjelma, jossa vakiintuneessa parisuhteessa eläviä houkutellaan pettämään. Miten itse näet oman roolisi. Mitkä ovat tunnelmasi nyt. 5 Isisiä vastaan tarvitaan voimakeinoja. TSAARi s. Ohjelmasta ei kuitenkaan ole noussut samanlaista kohua. Esimerkiksi eräs tuntematon mies, jolla oli 40 vuoden liitto takana, soitti minulle ilahtuneena ohjelman antamista ajatuksista. JUicE s. TAlviSOTA s. KUVA: MATTI KARPPINEN vATikAANi s. 13 Kalenteri ennakkoluuloja vastaan. Katson, että myös eroon päätynyt pari löysi paljon tärkeää itsestään ja toisesta. – Moni on tätä ihmetellyt. Olit mukana asiantuntijan roolissa Ava-kanavalla esitetyssä Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa, jossa asiantuntijoiden valitsemat parit menivät ensimmäisillä treffeillään naimisiin. Kirkko ei ole terapialaitos eikä pappi terapeutti. 5 Legenda sittenkin virsikirjassa. Olen ollut mukana muodostamassa pareja, käynyt lukuisia keskusteluja heidän kanssaan ja ollut heidän rinnallaan läpi ohjelman. Horjuttiko ohjelma mielestäsi avioliiton ja parisuhteen asemaa, kuten jotkut epäilivät, vai oltiinko siinä rakkauden asialla. Se ei ole vain tunnetta, vaan ennen kaikkea tahtomista. NOORA WikMAN Kari Kanala työskenteli televisio-ohjelman pariskuntien kanssa noin vuoden verran. Jaakko Heinimäki kirjoitti Kotimaan kolumnissaan (5.3.), että pappi on tässä ohjelmassa mukana rekvisiittana, tuomassa häämäistä tunnelmaa. Miltä sinusta tuntui keskustelujen aikana. Uskon, että ohjelma on antanut paljon pitkospuita onnellisen avioliiton tueksi. Ero ei välttämättä ole epäonnistumista: kukaan ei ota pois hyviä hetkiä ja jatkuvaa ystävyyttä. Ohjelmassa oli useampi asiantuntija pariskuntien tukena, ja sinulle he kertoivat päätöksistään avioliiton jatkon suhteen. – Mietin, mistä kritiikki kumpuaa, jos aidosti etsitään elämään rakkautta. On hyvä asia, että avioliitto nähdään pyhänä. Ohjelma päättyi tällä viikolla esitettyyn erikoisjaksoon. Ensitreffit alttarilla koetti auttaa kumppanin löytymisessä, eikä hänen kadottamisessaan. Hänen mielestään Ensitreffit alttarilla oli rakkauden asialla. Lähtökohtana oli parisuhteen tukeminen. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 19.3.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Sakari Sarkimaa, Olli Seppälä, Meri Toivanen, Noora Wikman Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 55?000 lukijaa (KMT 2014) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Ohjelma korosti rakkauden merkitystä parisuhteessa” viikON hENkilö On hyvä, että Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan haluttiin pappi, Kari Kanala sanoo. On hyvä, että sarjaan on haluttu pappi. Mitä sanoisit ohjelman tuomitsijoille. – Olen iloinen, että lähdin mukaan. – Näen tämän eri tavalla kuin Jaakko. On hyvä tietää, että asiantuntijat ovat olleet parien käytettävissä koko prosessin aikana ja ohjelman jälkeenkin. – Mielestäni ohjelma nosti nimenomaan rakkauden merkityksen parisuhteessa ja avioliitossa esiin. NUORET s. kOlUMNi s. Ohjelmaa on tehty ammattitaidolla ja hyvällä maulla. Koko tuotanto on ollut ihmisiä kunnioittavaa ja se näkyy myös lopputuloksessa
PIA PERKIö runoilija, kirjailija jukka f ordell S uomi on vielä sillä tavoin kehitysmaa, että juridisin perustein voidaan jättää osa ihmisistä vaille terveydenhuoltoa. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 19.3.2015 Ihminen on ihminen riippumatta papereistaan. Myös Oulussa on ollut vastaavaa toimintaa. Eduskunnasta pois jättäytyvä Kari Rajamäki katsoi toimineensa Suomen edun mukaisesti. Tällä vaalikaudella paperittomien ihmisten terveydenhuoltoa ei enää ehditä käsitellä. Helsingin Diakonissalaitos on usean vuoden ajan tarjonnut tilat Global Clinic -toiminnalle. Tämän perusasian pitäisi olla selvää jokaiselle poliittiselle päättäjälle. Kattavaa terveydenhuoltoa ei kuitenkaan pyöritetä vapaaehtoisvoimin. Tämän perusasian pitäisi olla selvää jokaiselle poliittiselle päättäjälle. Näillä klinikoilla vapaaehtoiset lääkärit ja muut terveydenhoidon ammattilaiset hoitavat maksutta paperittomia ihmisiä. (Ps.100:2). ¶ Mihin minä suuntaan katseeni. Suomen etu on se, että lainsäädäntö turvaa oikeuden terveydenhuoltoon silloinkin, kun ihmiseltä puuttuu asiapapereita. leskikeisarinna Maria Fedorovna on armollisesti ottanut suojelukseensa keisarillisen Suomen senaatin 800 haavoittunutta sotilasta varten järjestämän sairaalan. Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: Iloitkaa! (Fil. ILOsanoma Mistähän johtuu, että ilo on usein hukassa meiltä kristityiltä, meiltäkin uskovaisina pidetyiltä. Siitä kulki kristittykin/ mustissansa, ilmein mykin,/ paheksuvin mielialoin/ – seudun synnit sydämellään. Perusteena on se, että osalta heistä puuttuu laillinen dokumentti eli paperi oleskella Suomessa. Hallitus jätti seuraavalle vaalikaudelle perinnöksi isoja asioita, esimerkiksi sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen. Katse osuu useammin maahan kuin taivaaseen, puhumattakaan että osuisi kanssakulkijan silmiin. Aika loppui kesken. Pietarin sotilaspiirin ylipäällikkö on ilmoittanut, ettei hän, siihen nähden, että Suomessa edelleen näyttää vallitsevan suurta puutetta elintarpeista, vielä noin pariin viikkoon pane täytäntöön puheenaollutta määräystä jauhojen ja viljan viennin kieltämisestä Pietarista Suomeen. Jeesus Kristus, poika Herran/ kulki metsätietä kerran/ hymyhuulin, avojaloin/ – linnunpoika kämmenellään. Ihminen on ihminen niistä riippumatta. Tässä maassa on noin 3 000 niin sanottua paperitonta ihmistä. Lasten ja raskaana olevien naisten terveydenhuoltoa koskeva lakiesitys kaatui kuitenkin eduskunnassa viime viikolla poikkeuksellisella tavalla. Kansanedustajan Kari Rajamäen (Sdp) esityksestä lakiesitys jätettiin pöydälle. Turussa puolestaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän Diakoniakeskus tukee Global Clinic -toimintaa. Vaarallisesti haavoittuneita oli vain 59. Tässä rakentamisessa päätösten pitää olla myös eettisesti kestäviä. 4:4). Olen varmasti tehnyt Suomen kannalta oikean toimenpiteen.” Tällainen Suomen edun nimissä tehty toimenpide pilkkaa ihmisarvoa. Eduskuntavaaleissa valittavat kansanedustajat ja uusi hallitus rakentavat Suomen tulevaisuutta taloutta ja rakenteita koskevilla päätöksillä. Kohtasivat/ ohi astuissaan/ tuntematta toistaan kumpikaan. Palvelenko lainkaan. Ja mitä sanookaan, mitä toistaa, Raamattu: Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon (Lk 2:10). Tarjous hintailmoituksineen Hospiz, Helsinki, Vuorikatu 17. Onneksi Suomesta löytyy paikkoja, joissa myös paperiton ihminen saa tarvitsemaansa hoitoa. Pöydälle jätetty lakiesitys vaatii kolme eri käsittelykertaa, joissa on riittävän monta päivää välissä. On kunnioitettavaa, että Suomesta löytyy niitä tahoja ja niitä vapaaehtoisia, jotka näkevät ihmisen, eivätkä juutu paperien puutteeseen. Hallituspuolueen kansanedustaja ei ole vastaavalla tavalla estänyt vuosiin oman hallituksensa lakiesitystä. Varsinkin silloin, kun katson peiliin, mietin omaa kulkuani. Tätä ihmisarvon kannalta häpeällistä ja YK:n yleissopimuksen vastaista tilannetta hallitus yritti korjata tällä vaalikaudella niin, että paperittomista ihmisistä edes sairaat lapset ja raskaana olevat naiset saisivat terveydenhuoltoa ennen kuin heidän tilanteensa muuttuu hengenvaaralliseksi. Teurastajat huom! Suurempi määrä Saippuarasvoja ostetaan kerta viikossa. Missä on minun iloni. 34:6). H.M. Ylen haastattelussa hän saIhminen – vai paperiton ihminen noi: ”Minun on hyvä olla. Oiva Paloheimon runo Kristus ja kristitty puhuttelee minua, usein. Ne, jotka katsovat häneen, säteilevät iloa (Ps. Hyvässä Suomessa jokainen lapsi ja jokainen raskaana oleva nainen saa tarvitsemaansa terveydenhuoltoa.. Palvelkaa häntä iloiten, tulkaa hänen eteensä riemuiten. Paperittoman lapsen ei siis pidä sairastua, eikä paperittoman naisen pidä olla raskaana. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA 19.3.1915 Viime tiistaina tuotiin Helsinkiin taas haavoittuneita sotilaita, jotka sijoitettiin eri sairaaloihin. Paperien puuttumiseen voi olla useita syitä. Millä mielellä palvelen
noin 60 eduskuntavaaliehdokkaalla on kirkollinen tai kristillinen tausta. He kyseenalaistavat vankilapappien ulkoistamisen valtiolta kirkon haltuun, sillä harvoilla seurakunnilla on mahdollisuutta palkata vain vankilassa toimivia pappeja. Lisäksi teologian opiskelijoita ehdokkaista ovat Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.), Timo Laaninen (kesk.), Mika Tervakangas (kd.) ja Mikael Elmolhoda (kd.). useampien pappisura alkaa pätkätöillä Noin 90 prosenttia vihityistä papeista aloitti vuonna 2014 uransa pätkätyöllä. Huhtikuussa järjestettävissä eduskuntavaaleissa on jälleen mukana useita uskonnollisten yhdyskuntien työntekijöitä ja muita uskonnon ammattilaisia. Riikonen (kd.), Jari Koskela (kd.), Kai Sadinmaa (vas.), Ari Marjeta (sdp.) sekä Virossa vihkimyksen saanut Kari Tynkkynen (kd). Tämän myötä alle sata vuotta vanhat kirkonkirjat pantiin tutkijoille erikseen tilattaviksi ja maksullisiksi. Evankelistan ilmoittaa ehdokkaista ammatikseen Lilja Roth (kd.), Timo Räihä (kd.) ja Kyösti Kytöhonka (kd.). Pappeja on ehdolla parikymmentä. Kirkkoherroja on ehdolla neljä, kaikki naisia: Alavieskan kirkkoherra ja Pappisliiton puheenjohtaja Eija Nivala (kesk.), Piikkiön kirkkoherra Merja Hermonen (vihr.), Enon kirkkoherra Armi Rautavuori (sdp.) sekä Liljendalin kirkkoherra Stina Lindgård (rkp.). Koulutukseltaan teologeiksi ilmoittautuvat ainakin tutkija Ruut Sjöblom (kok.), tv-toimittaja Pekka Niiranen (kok.), dosentti Ville Jalovaara (sdp), kirvesmies Raino Hannula (kd.), erityisavustaja Sonja Falk (kd.), erityisavustaja Soili Haverinen (kd.), sosiaalipolitiikan professori Juhani Laurinkari (kd.), poliittinen sihteeri Esa Erävalo (kd.), KD-nuorten puheenjohtaja Remo Ronkainen (kd.), yrittäjä Tiia Lintula (vihr.) ja kansainvälisen työn sihteeri Hanna Mithiku (vas.). Eniten ehdokkaita puoluetta kohden on Vihreillä, Vasemmistoliitolla ja SDP:llä. OLLi sEppÄLÄ eduskuntavaaleissa on jälleen useita kirkollisia ehdokkaita. seurakuntien hitaus suututtaa sukututkijoita Salon Seudun Sanomien haastattelema Suomen sukututkimusseuran toiminnanjohtaja pasi Kuusiluoma on harmissaan seurakuntien hitaasta palvelusta. Heistä kirkkoherraehdokkaiden lisäksi on seurakunnan palveluksessa vain muutama. Nuorelle työntekijälle työelämän epävarmuus vie voimavaroja seuraavan viran löytämisessä, ja myös taloudelliset seikat askarruttavat pätkätyöläisiä. Eniten on ehdolla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappeja ja muita työntekijöitä, mutta myös esimerkiksi vapaiden suuntien edustajia. Kuva: Minerva Seppälä vankien sielunhoito vaakalaudalla Kristillisdemokraattien kansanedustajat Jouko Jääskeläinen ja leena rauhala kysyvät kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus aikoo turvata vankien perusoikeuksiin kuuluvan oikeuden uskonnonharjoitukseen, jos säästötoimenpiteiden vuoksi vankilapastoreiden määrä vähenisi. Vapaiden seurakuntien pastoreita tai työntekijöitä ovat muiden muassa Björn Cederberg (kd.), Patrik Hellström (kd.), Onni Haapala (kd.), Petri Vallittu (kd.), Håkan Westergård (kd.), Vesa Kiertokari (kd.), Antero Laukkanen (kd.), Marika Hakola (kd.) ja Markku Vuorinen (kesk.). kristillistaustaisissa ehdokkaissa on myös paljon teologikoulutuksen saaneita, jotka eivät ole pappeja, eivätkä kirkon palveluksessa. Luterilaisen kirkon pappeja ovat myös Tapani Ruokanen (kok.), Matti Helin (kok.), Anssi Törmälä (kok.), Arto Luukkanen (ps.), Lauri Oinonen (kesk.), nykyinen kansanedustaja Simo Rundgren (kesk.), nykyinen kansaedustaja Ilkka Kantola (sdp.), Mikko Salmi (sdp.), Hilkka Olkinuora (rkp.), Mika Ebeling (kd.) Ville Auvinen (kd.), Salamat Masih (kd.), Eero Koskela (kd.) ja Teuvo V. Kirkonmiehiä ja -naisia pyrkii Arkadianmäelle kaikista eduskuntapuolueista. Toisaalta lyhyet työsuhteet mahdollistavat tutustumisen useampiin seurakuntiin sekä mahdollisuuden verkostoitumiseen ja työelämän karttumiseen.. Luterilaisen seurakunnan muita työntekijöitä ehdokkaista ovat ainakin johtava nuorisotyönohjaaja Katri Fältberg (kd.), nuorisonohjaaja Susanna Koivula (kd.) diakoni Urpo Andersson (kd.), erikoisnuorisotyönohjaaja Jorma Jussila (kd.), diakoni Raija Eeva (kesk.) ja kanttori Eila Toikka (kok.). Kirkkohallitus antoi neljä vuotta sitten suosituksen kirkonkirjojen luovuttamisesta tutkijoiden käyttöön. Kaikki ovat miehiä: Espoon tuomiokirkkoseurakunnan aluekappalainen Seppo Särkiniemi (kesk.), Järvi-Kuopion seurakunnan kappalainen, nykyinen kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.), Nurmijärven seurakuntapastori Johannes Haapalainen (kd.) Tampereen Harjun seurakunnan nuorisopastori Tarvo Laakso (kd.) ja Asikkalan seurakuntapastori Johannes Koskinen (kd.). Suomen sukututkimusseurasta kehotetaan jäseniä tekemään valituksen tuomiokapitulille, jos tietojen saaminen kestää liian kauan. Maahanmuuttajia kaikissa puolueissa Eduskuntavaaleissa on keskimäärin neljä maahanmuuttajataustaista ehdokasta kahdeksaa eduskuntapuoluetta kohden, käy ilmi Kotimaa24:n selvityksestä. Kuva: Minerva Seppälä Moni mielii kirkonmäeltä arkadianmäelle EduskuNTavaaLiT Neljä naiskirkkoherraa haluaa kansanedustajaksi. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 19.3.2015 LYHYET Kirkollisia ehdokkaita on vähemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa
Pesulassa on jatkuvasti läsnä kaksi pappia. Syntiselle se on virsikirjakin tehty. Libanonissa muslimit ja kristityt ovat eläneet pitkään rauhanomaisesti rinnakkain, yliopistonlehtori Mikko Ketola kommentoi. Havainnon teki blogistin mukaan alun perin rajatietokirjailija Jukka E. Yhteys syntyy, kun diakoniatyöntekijä arvioi asiakkaansa tilanteen sellaiseksi, että tämä voisi hyötyä talousneuvojan tapaamisesta. Nyt pastori Jaakko Heinimäki on koonnut Syntisen virsikirjan, jossa on Juicen Kaksoiselämää ja Viidestoista yö -kappaleiden lisäksi muitakin kevyen musiikin suosikkeja. Muuten vaikeroimme tulevaisuudessa, miksi sallimme tällaisen kauhean tragedian tapahtua, pyhän istuimen pysyvä tarkkailija, arkkipiispa Silvano Tomasi sanoo yhdysvaltalaisen katolisen verkkolehti Cruxin mukaan. Mistään erityisestä syntisyydestä ei suinkaan ole välttämättä kyse. Moskovan patriarkaatti alkaa valvoa ortodoksien oikeuksien toteutumista Euroopassa, kertoo venäläinen uutistoimisto Interfax. Ei aivan kaiken ”virallisen” tarvitse olla eliittiä. Helsingin keskustan Torikortteliin avattavassa pop up -liikkeessä tarjotaan kirkon vanhaan traditioon perustuvaa jalkojen pesua väsyneille kulkijoille. Tyrnävän Osuuspankin toimitusjohtaja, kauppatieteiden maisteri Antto Joutsiniemi toimii vapaa-ajallaan seurakuntansa vapaaehtoisena talousneuvojana. Paavi Franciscus on puheissaan puolustanut voimakkaasti Lähi-idän kristittyjä. DANIELLE MIETTINEN Lue lisää Kotimaa24:stä. Kyllä syntinenkin veisata saa. Vatikaanissa tiedostetaan, että muslimit voivat tulkita kannanoton läntisenä ristiretkenä. vatikaani käyttäisi voimaa Isisiä vastaan Aiemmin voimankäyttöä ehdottomasti vastustanut katolinen kirkko on tarkistanut kantaansa. – Meidän on pysäytettävä tällainen kansanmurha. Joutsiniemi on nähnyt monen päässeen muutaman tuhannen euron avustuksella toivon syrjään kiinni. Hieno veto. Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Teemu Sippo SCJ kannattaa Vatikaanin näkemystä. Hän lähtee liikkeelle, kun diakoniatyöntekijä soittaa. Vatikaani antoi viime perjantaina YK:n ihmisoikeusneuvostolle julkilausuman Lähi-idän kristittyjen ja muiden vähemmistöjen puolesta yhdessä Venäjän ja Libanonin kanssa. kuvA: JukkA GrAnström syntiselle se on virsikirjakin Juice Leskisen kappaleet eivät päässeet virsikirjan lisävihkoon, kuten olemme voineet mediasta lukea. voimankäyttöä aiemmin vastustanut vatikaani esittää sotilaallista puuttumista Isisin terroriin. Venäjä on mukana, koska se pitää itseään Lähi-idän ortodoksikristittyjen suojelijana. – Hän on selvästi saanut tarpeekseen siitä, että tilannetta ei ole yritetty korjata riittävällä vakavuudella, Ketola sanoo. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 19.3.2015 EIN DEUTSCHES REQUIEM pe 27.3.2015 klo 19 Lohjan kirkko la 28.3.2015 klo 19 Lauttasaaren kirkko to 2.4.2015 klo 19.30 Taidetehdas, Porvoo TUULI TAKALA, SOPRAANO | JUHA KOTILAINEN, BARITONI UUSIMAA-KUORO | ERIC-OLOF SÖDERSTRÖM, KUORON VALMENNUS LAURENTIUSKUORO JA KIRKKONUMMEN KAMARIKUORO, PIA HEMMINKI KUORON VALMENNUS ESA HEIKKILÄ, JOHTAA | LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI Liput: Lohja ja Lauttasaari: 25€ Netticket Porvoo: 27,50€ Lippupiste Yhteistyössä: Lohjan alueseurakunta, Lauttasaaren seurakunta, Porvoon kulttuurija vapaa-aikapalvelut, Taidetehdas, Porvoo www.lohjanorkesteri.fi VIIKON POIMINNAT VERKOSTA TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA Aiemmin voimankäyttöä ehdottomasti vastustanut katolinen kirkko on tarkistanut kantaansa. Tapaamisissa käydään usein läpi asiakkaan tilitapahtumia. Pappien pesula on auki maanantaista torstaihin seitsemän tuntia päivässä, pitkänäperjantaina Via Cruciksen aikaan kuudesta iltakymmenen ja lauantaina keskipäivällä. JOHANNES IJÄS johannes.ijas@ kotimaa.fi Twitter: @ijasjo Kirkon tiedotuskeskus avaa yhteistyössä Basso Radion kanssa hiljaisella viikolla Pappien Pesulan. Iskelmäsanoituksissa on pikemminkin läsnä tämän maanpäällisen elämämme arki kaikkine syväntummine väreineen. Jos kansanmurhan estäminen vaatii voimankäyttöä, siihen on myös Sipon mielestä oltava valmis. Nieminen. Ilta-Sanomien mukaan Heinimäki katsoo varsinaisten virsien loitonneen kansan syvien rivien veisuista eliittiuskovaisten alakulttuuriksi. Julkilausuman mukaan Isisin vastaisessa operaatiossa on oltava mukana muslimivaltioita ja se tulee toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston alaisuudessa. Edustuston sivuilla ilmaistaan huolta myös Ukrainan valtion sortotoimenpiteistä ortodokseja kohtaan. Blogisti tarkisti asian mittaamalla kirkkojen etäisyyksiä Metsähallituksen Retkikartta.fi-palvelun avulla ja huomasi lainalaisuuden pätevän useiden kirkkojen väliseen etäisyyteen. Syntisen virsikirja, totta kai, muistuttaa ulkoasultaan täysin virallista kirkon virsikirjaa, koska syntihän on usein petollisen lähellä hyvää ja oikeaa. Ensinnä on onniteltava kustantajaa tai huippupastoria, kuten iltapäivälehti Heinimäkeä tituleerasi, loistavasta ajan hermolla kiinni olemisesta ja reagoinnista. Kun näitä lauluja kutsutaan virsiksi, se on kuin kirkon kädenpuristus, lähelle tulemista ja sen sanomista, että meidät nähdään tällaisenaan. Kirkkoja ja niiden historiaa tunteva professori Markus Hiekkanen pitää mahdottomana, että kirkkoja olisi sijoiteltu ainakaan tarkoituksella 33,3 kilometrin välimatkoin toisistaan. – Pelkään, että islamistien vastapropagandassa hyödynnetään juuri tällaista salaliittoajattelua, Mikko Ketola ennustaa. Ne näyttävät, mihin rahat menevät ja onko välttämättömien menojen hoitaminen mahdollista. Pyhän istuimen mukaan voimankäyttö Isisiä vastaan on välttämätöntä, ellei kristittyjä ja muita vähemmistöjä voida muuten suojella Isisin järjestelmälliseltä väkivallalta. Talouden saaminen järjestykseen onnistuu joskus pelkästään hyvillä neuvoilla, mutta usein siihen tarvitaan muutakin. Lisäksi muutamassa tapauksessa kirkot ovat ympyrän kehällä, jonka säde on 33,3 kilometriä. Varmaankin tietoista provosointia. Verkkosivuston mukaan kaikkien kristittyjen uskonnonvapauteen liittyvien oikeuksien toteutuminen on uhattuna Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiossa. kuvA: JukkA GrAnström. Monen, etenkin eteläisessä Suomessa olevan kirkon välinen etäisyys on 33,3 kilometriä, kerrotaan Tottosaari -blogissa. Moskovan patriarkaatin Strasbourgin edustuston rahoittama orthodoxrights.org -sivusto kerää tietoja tapauksista, joissa ortodoksikristityt kokevat oikeuksiansa loukattavan. Tuskin juuri virsikirjasta on tarpeen tai mitään erityistä syytäkään tehdä sitä vedenjakajaa, joka jakaa kirkkokansan rahvaaseen ja eliittiin
Isolan mielestä on hienoa, että esityksessä nostetaan esiin taloudellisen eriarvoisuuden Köyhyysesitykselle hyvä arvosana Hurstin valinta -ruokajakelussa Helsingissä käy päivässä noin 3000 ihmistä, kertoo Rene Hursti. arkkipiispa Kari Mäkisen johtama köyhyysryhmä julkisti viime viikolla vetoomuksensa keväällä muodostettavalle uudelle hallitukselle. Köyhyysryhmän esitystä kiitetään keskustelunavauksesta ja yhteiskunnan vaikuttajien yhteen kokoamisesta, mutta siitä puuttuu monia kansalaisryhmiä. Köyhyystyöryhmän esitys sisältää sekä yleislinjauksia että konkreettisia toimenpide-esityksiä hyvinvointija terveyseroihin puuttumiseksi ja niiden vähentämiseksi. Lisäksi siinä kiinnitetään huomiota asumiskustannuksiin ja ehdotetaan vuokra-asuntotuotannon lisäämistä. Kuvauspäivänä kävijöitä oli ensimmäisen tunnin aikana hieman yli 1500. Köyhyystutkija Anna-Maria Isolan mielestä työryhmän esityksen suurin ansio on se, että arkkipiispa on koonnut yhteen yhteiskunnan vaikuttajia. Kotimaan haastattelemat köyhyysasiantuntijat antavat työryhmän hallitusohjelmaesitykselle hyvän arvosanan. – Koko yhteiskuntapolitiikkaa, olipa kyse talous-, sosiaali-, vero-, koulutustai asuntopolitiikasta, tehtäessä on otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien näkökulma, Mäkinen toteaa. Hän kiittää sitä, että esityksessä kuuluu tutkimustieto. – Tällaisen keskustelun avulla saadaan vaikuttajat sitoutumaan köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen, hän sanoo. Liisa aalto antaa hyvästä yrityksestä arvosanan 8. 8. Kouluasteikolla keskiarvoksi muodostuu 8. Siinä on ilahduttavasti myös konkretiaa: esityksessä ehdotetaan siirtymistä erikoispalveluista kohti vahvoja ja ehkäiseviä peruspalveluita sekä integroituja palveluita. Kuva: Matti KaRppinen Kotimaa pyysi haastateltavia arvioimaan köyhyysryhmän esitystä kouluasteikolla 4–10. Esitystä kiitetään köyhien asian esille nostamisesta sekä monipuolisesta otteesta. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 19.3.2015 vÄhÄosaisuus Asiantuntijat arvioivat arkkipiispan köyhyysryhmän hallitusohjelmaesitystä. Miinusta tulee innovatiivisuuden puutteesta. Kari Mäkisen mukaan työryhmän keskeisimpiä linjauksia on, ettei Suomessa tehtäisi erillistä köyhyyspolitiikkaa. Eila Jaakola antaa vanhusten ja omaishoitajien syrjään jäämisen takia arvosanaksi 7,5. anna-Maria isola antaa esitykselle kiitettävän arvosanan 9–. Keskiarvona esityksen arvosanaksi muodostuu 8. Esityksessä kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamiseen, työllistymismahdollisuuksiin, asumisen edellytyksiin, palveluiden järjestämiseen sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin. Puutteitakin kuitenkin löytyy
Monipuolisesta otteesta huolimatta esityksestä löytyy myös puutteita. Siihen tarvitaan henkilökohtaista ohjausta. Aalto on tyytyväinen, että köyhyysryhmä esittää perintäja asumiskulujen kohtuullistamista. Itähelsinkiläisenä Jaakola iloitsee myös siitä, että esityksessä huomioitiin maahanmuuttajatyön uudistamisen tarpeellisuus. Myös ennaltaehkäisemistä ja asiayhteyksien tarkastelua pitkällä tähtäimellä olisi voitu korostaa enemmän. Jaakolan mielestä tekstistä puuttuvat kaikkein hiljaisimmat, eli vanhukset ja omaishoitajat. Ruokapankki Manna-apua 15 vuotta johtanut Liisa Aalto Espoosta pelkää hyvänkin esityksen jäävän korupaperiksi pöytälaatikkoon, koska ei ole rahaa eikä yksituumaisuutta päättää asioista. Kuurojen Lähetys ry 60 vuo a Juhlakeräys: ”AFRIKAN KUUROILLE OIKEUKSIA” Tule mukaan edistämään kuurojen tasa-arvoista elämää kehitysmaissa, tue Kuurojen Lähetyksen tekemää työtä. pohdinta siitä, miten yhteiskunnan jäsenet saataisiin pohtimaan yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä. SaKaRi SaRKiMaa Tuija PyHÄRaNTa NooRa WiKMaN. Aallon mukaan palvelujen byrokratiaa pitää purkaa. Kulujen rajaaminen on pieni askel yhteiskunnalle mutta iso varattomalle. – Esityksessä ei puhuta pelkästään talouden kielellä, vaan nostetaan esille myös henkiset ja sosiaaliset tekijät, hän sanoo. Isolan mielestä teksti ei vastaa siihen, mistä uutta työtä ja tekemistä löytyisi. itä-Helsingin seurakuntien diakoniatiedottaja Eila Jaakola kiittää köyhyystyöryhmän esitystä monipuolisuudesta. Isola laskee puutteeksi myös sen, että esitys keskittyy vain kaikkein huono-osaisimpiin. – En tiedä tuleeko se poliittisilla päätöksillä, mutta ehkä niilläkin voidaan vaikuttaa. Hänen mielestään on hyvä, että esityksessä nostettiin erityisesti esille lapsiperheet, lasten ja nuorten syrjäytyminen sekä osallisuuden vahvistaminen. Se liippaa aika montaa asiaa, mitä tässä tekstissä käsitellään. Ykkösasia hänestä on työmahdollisuuksien parantaminen, toiseksi asumiskulujen pienentäminen ja kolmantena perintäkulujen rajoittaminen. Iskuista raivostunut väkijoukko surmasi poliisin mukaan kaksi teoista epäiltyä sekä tuhosi kauppoja ja ajoneuvoja. Väestön ikääntyessä köyhyysryhmän ajatukset keskinäisestä auttamisesta ja sosiaalisista innovaatioista tuntuvat Jaakolan mukaan entistä tärkeämmiltä. Iskuissa kuoli ainakin 15 ihmistä ja noin 80 haavoittui. Työelämän muuttumiseen liittyy myös pienyrittäjien ja pätkätyöläisten aseman turvaaminen, jota Eila Jaakola peräänkuuluttaa esitykseen. Köyhyysryhmän esitys haluaa uudistaa palvelupolkuja ja lisätä uuden teknologian käyttöä hyvinvoinnin edistämiseksi. Kiinteistöalan keinottelu puolestaan nostaa asumiskuluja. Työllisyyden parantaminen on yksi esityksen teemoista, mutta sen osalta uudet ideat puuttuvat. – Luottamusta tulevaisuuteen ja sitä kautta myös yhteiskuntaan lisää esimerkiksi se, että ihminen pystyy ennakoimaan elämäänsä. Hän toivoo, että esityksen ehdotuksia toteutetaan pala kerrallaan. – Siitä puuttui kokonaan se yhä kasvava joukko, joka on tipahtanut työelämän ulkopuolelle, mutta joka ei tarvitse palveluita vaan palkkatyötä. – Samoin kuin sitä, että palveluja tarkastellaan ja sovitetaan yhteen ihmisen ehdoilla. Vaikka Anna-Maria Isola arvioi köyhyysryhmän esityksen kokonaisuudessaan kiitettäväksi, löytää hän siitä myös puutteita. – Pakistanissa on kymmeniä tuhansia koraanikouluja, joissa kasvatetaan uutta sukupolvea väkivaltaiseen taisteluun vääräuskoisia vastaan. DaNielle MieTTiNeN Taleban iski kirkkoihin Pakistanissa Tekstistä puuttuvat kaikkein hiljaisimmat, eli vanhukset ja omaishoitajat. – Täällä puhuttiin kyllä työelämän uudistumistarpeista. Apusi on arvokasta, toimi nyt ja lahjoita! Keräystili: Turun Seudun OP; OKOYFIHH, FI15 5716 9020 0021 48 Keräyslupa POL-2014-8813, lupa voimassa 2015-2016, myönnetty 2.8.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta. Hallituksen pitäisi sulkea äärimadrassat, Candelin sanoo. Kiireellisin poliittinen päätös vähäosaisten aseman parantamiseksi olisi Jaakolan mielestä työelämän sopeuttaminen niin, että kaikki pysyvät kyydissä sekä syrjäytymisen ehkäisy. Liikkeen tiedottaja Ehsanullah Ehsan on ilmoittanut, että lisää hyökkäyksiä on luvassa. – Jos lasku on jäänyt rästiin, summat nousevat perinnässä suhteettomasti. Iskut kristittyjä vastaan liittyvät profiilin nostamiseen. Omaishoitajuuden lisääntyessä työelämään tarvitaankin lisää joustoa, Jaakola sanoo. – Terroriteot vaikuttavat siihen, miten myös suomalaiset suhtautuvat muslimeihin, Candelin huomauttaa. Hänen mukaansa väkivaltaisen islamistisen ideologian kitkeminen olisi myös länsimaissa asuvien muslimien etu, sillä pakistanilainen ääri-ideologia tuottaa terroria myös Eurooppaan. Lisäksi esityksestä puuttuu Taleban-liike teki viime sunnuntaina kaksi pommi-iskua kirkkoihin Pakistanin Lahoressa. Iskut tapahtuivat pian sen jälkeen, kun Pakistanissa toimiva islamistinen liike Lashkar-i-islam ja kaksi Pakistanin Taleban-ryhmittymää ilmoittivat yhdistymisestään. Toisaalta hän huomauttaa, että luottamusta voidaan lisätä myös muilla keinoin kuin taloudellista eriarvoisuutta vähentämällä. Parempi säätely voi tuoda edullisempia asuntoja ja asukkaille säästöjä. Tätä voitaisiin Isolan mielestä edistää jo perusopetuksessa. Hänestä viime aikoina esillä ollut työttömyysetuuksien leikkaaminen ei lisää töitä vaan heikentää työttömän toimeentuloa. Hänestä esimerkiksi köyhän puhelin voitaisiin koodata niin, että siitä olisi maksutonta soittaa asiakaspalvelunumeroihin. Puhelinlaskun rästiin jäämisen ei pitäisi katkaista mahdollisuutta vastata tulevaan puheluun. Marttyyrikirkon ystävät järjestön puheenjohtaja Johan Candelin pitää Pakistanin hallituksen toimia riittämättöminä. Sitä voidaan edistää sillä, että vähimmäisturvaan liittyvää epävarmuutta vähennetään. – Kun tulonjakoa toteutetaan, kaikkein köyhimmiltä otetaan ensimmäisenä suhteessa enemmän kuin muilta. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 19.3.2015 www.kuurojenlahetys.. Sitä tukea, millä köyhä tulee toimeen, kutistetaan entisestään, Aalto epäilee. Räjähdykset tapahtuivat lähes samanaikaisesti, toinen katolisessa ja toinen protestanttisessa kirkossa. Pakistanin hallitus on taistellut islamisteja vastaan erityisesti Pohjois-Waziristanissa ja Khybersolan alueilla. Kerätyt varat käytetään vuosien 2015–2017 aikana Kuurojen Lähetyksen tukemien Eritrean ja Tansanian kuurojenkoulujen hyväksi. Raportissa puhutaan työllistämisen edellytyksistä ja tukiloukkojen poistamisesta. Käytännön toimeenpanija: Kuurojen Lähetys ry Soita 040 1244 282 ja kysy lisää! Maahantuonti, Myynti ja vuokraus: Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi LUOTETTAVAA LAATUA OVH: 450,00 • yMPÄrivuotisEEn sisÄja uLkokÄyttÖÖn • kEvyt (8,2 kG) ja tukEva • kokoon taitEttavissa • iLMakuMiPyÖrÄt • takuu 2 v, aL-runko 5 v LAAJAN VALIKOIMANSÄHKÖISIÄ APUVÄLINEITÄ LÖYDÄT OSOITTEESTA www.apuajoneuvo.fi TAiMA XC ROLLARI vaikutus yhteiskunnan jäsenten väliseen luottamukseen
Avainhenkilöihini mahtuu onneksi myös opettajia, kollegoita ja oppilaita, joiden kanssa työ on ollut sekä hauskaa että menestyksellistä. Sanaakaan tuomiosta ei tiedotteesta löydä, kysymyksessä on esimiehen puuttuminen Suomen ortodoksisen kirkon liturgisen järjestyksen rikkomiseen. Arkkipiispa Leo ei ole edes paheksunut metropoliitta Ambrosiuksen piispa Irja Askolalle osoittamaa kutsua vierailla ortodoksisessa kirkossa. Luterilainen kirkko on ottanut seurakuntalaiset mukaan messujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kolmas nolasi, nosti rimaa aina korkeammalle ja ahdisti omalta mukavuusalueelta tuntemattomille vesille. Meillähän on onneksi säännölliset kristilliset hartausohjelmamme ja jumalanpalveluksemme radio-ohjelmistossa, ja niissä luetaan Raamattua. Olen huomannut, että ihmiset pelkäävät Suomessa uskonnollista puhuttelua. Ortodoksisessa liturgiassa seurakunta pysyy statistin osassa, vaikka ortodoksikirkossa ei tarvitse/voi istua penkeissä, vaan siellä sopii liikkua vaikka kaiken aikaa. Raivostuttavin antoi uralleni ratkaisevimmat alkusysäykset. Ortodoksisen kirkon suvaitsevaisuus Suomessa on yhtenevä ekumeenisen patriarkaatin linjaukselle. Ei kirkko poikkea tässä suhteessa yliopistosta tai yrityksestä. En täysin ymmärrä, miksi jotkut aktiivikristityt protestoivat Koraanin lukemista radiossa. Sielun avainta ja salasanaa ei pidä antaa kenellekään ihmiselle – siitä sinun on pidettävä itse huolta. Ortodoksinen kirkko on ja voi olla avoin ja ekumeeninen yhteisö niissä rajoissa, jotka Suomen ekumeeninen neuvosto on määritellyt. Pelko saattaa olla itse jumalallisen pelkäämistä, mutta se taitaa olla enemmän ylivarmojen uskonnollisten ihmisten pelkäämistä, jotka haluavat käyttää liian paljon valtaa sinuun. Suomessa tulisi muistaa, että olemme vain pieni osa kokonaisuutta, emmekä suinkaan ortodoksisen kirkkolaivan lipunkantaja. Toivoisin, että voisimme elää rinnakkain ilman väkivaltaisia konflikteja. Maaria Perälä Mitä löytyy. Jotkut Vanhan testamentin joukkoraiskaustekstit eivät nimittäin olisi mieltä ylentävää kuultavaa. Ja niitten ylittäminen on yksinkertaisesti kunnioituksen puutetta. Meidän, jotka emme ole toimittamassa palvelusta, on vain ymmärrettävä pysyä kirkkosalissa, joka on varattu kansalle. Metropoliitta Ambrosiuksen jauhama jargon vähättelee suurinta osaa kirkon jäsenistöstä, eli meitä, jotka haluamme noudattaa ortodoksisen kirkon oppia ja järjestystä. Siinä missä ortodoksit kilvoituksessaan pyhittyvät pyhittymistään, luterilaiset junnaavat paikallaan: Olemme samalla kertaa sekä syntisiä että vanhurskaita. Poimintoja heidän blogeistaan: Ortodoksinen ja luterilainen näkemys pyhyydestä ja pyhittymisestä on erilainen. He pelkäävät, että heidät jyrätään, että he menettävät juuri sen kosketuksen aitoon ja hyvään. Ortodoksinen kirkko kieltää kaiken tuomitsemisen ja jättää tuomiovallan Jumalalle. Metropoliitta Ambrosiuksen toiminta paljastaa sen tunnetun tosiasian, ettei hänellä ole ortodoksista teologista koulutusta. KM Pr o MIELIPITEET Tämän vuoden Kotimaan pro blogi -palkinnon saajaksi ovat ehdolla seurakuntapastori Hannu Kiuru Helsingistä, kappalainen Tuomo Lindgren Harjavallasta ja kappalainen Maaria Perälä Vaasasta. Olen heistä jokaiselle ikuisessa kiitollisuudenvelassa. Sen mukaan nainen voi mennä alttariin, kun on sopivan ikäinen, hänellä on siellä palvelutehtävä ja siihen saamansa piispallinen siunaus. Sen sijaan tiedotteessa tuotiin esiin, että Askolan paikka olisi ollut kirkon liturgisen järjestyksen mukaan kirkkosalissa eikä alttarissa. Tässä on varmasti myös tervettä itsesuojeluvaistoa. Ei Jumalakaan halua sinua tahdottomaksi broileriksi, joka pommi kainalossa kuljet minne johtaja käskee. Seuraavaksi hankalimman pedanttisuus suututti jokaisen, aiheutti jopa myötähäpeää ja patisti meitä hankkeisiin, joilla luotiin silloin ihan uutta. 040 804 8153 Kts. Ensimmäinen asia on, että arkkipiispa Leo ei tuominnut tiedotteessaan ketään eikä mitään. Tuomo Lindgrenin saarna Puujalka-blogissa 16.3. Hankala työtoveri pilaa ilmapiiriä, meidän mukavien kesken työ olisi kivaa. Arkkipiispa on Suomen korkeimpana ortodoksisen kirkon johtajana pyytänyt metropoliitta Ambrosiukselta selvitystä kirkon alttariperinteen rikkomisesta. av. saakka. Palkintoehdokkaiden blogeista poimittua Kaikella rakkaudella metropoliitta Ambrosiusta, piispa Irja Askolaa ja Suomen lehdistöä kohtaan haluamme tavallisena ortodoksisena perheenä korjata mieltämme pahoittaneet kirkostamme Kotimaa24:ssä kirjoitetut suoranaiset virheet. Ongelma nähdään kuitenkin selkeämmin ulkopuolelta leirin ja eteenpäin loikataan usein hankalalle tyypille hammasta purren. Arkkipiispa Leon suoraselkäisyys kutsuu ihmisiä ortodoksiseen kirkkoon, joka ei mukaudu maailman menoon ja kirkkomme sisällä olevan pienen, mutta äänekkään liberaalijoukon toivomiin uudistuksiin, vaan on säilyttänyt kaksituhatta vuotta vanhan apostolisen perinteen. Tosin ennakkoasenteeni mukaan siellä saattaa olla jopa yhtä väkivaltaisia tekstejä kuin Raamatussa. Paras palaute tuli kuitenkin niistä töistä, joita ilman heitä ei olisi koskaan tehty ja tuloksista, joiden tekemisessä en ilman heitä olisi koskaan ollut mukana. Tällä kertaa ei ollut kysymys mistään näistä vaan yltiöliberalismista. Hannu Kiuru Ruttopuiston rovasti -blogissa 8.3. On myös ikävä huomata, että hän haluaa vetää omaa, paikalliskirkoille vierasta linjaa. -blogissa 6.3. Tällaisia esimiehen puuttumisia ovat osoittaneet niin eduskunnan puhemies kansanedustajille kuin pääministeri hallituksen jäsenille. Luterilaisittain ajattelemme, että Jumalalla on vain yhden päivän ikäisiä lapsia, sillä joka aamu on armo uus’. Luterilaisten piispojen, pappien ja tavallisten seurakuntalaisten vierailuja kirkossamme tapahtuu usein. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 19.3.2015 Pelastava rakkaus Annukka Laineen maalausten näyttely Tampereen Kalevan kirkolla, Liisanpuisto 1, 6.4. Mielestäni Suomessa asuvien muslimien on hyvä tutustua kristinuskoon ja meidän eurooppalaisten on hyvä tutustua myös islaminuskoon voidaksemme ymmärtää paremmin muslimeja. ti-to klo 15-19, su 12-15 Ryhmävaraukset p. MATTI JANTuNEN tutkimusprofessori emeritus, Kuopion yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hannu Kiuru Tuomo Lindgren Maaria Perälä. Sama koskee myös miehiä. Minusta olisi mielenkiintoista myös tutustua hieman Koraaniin. Sen alkupuolelta erottuu kourallinen avainhenkilöitä, joista kolme oli vähintäänkin hankalia, yksi sietämätön. SArI TIKKANEN JuSSI SAvOLAINEN Arkkipiispa Leo ei ole tuominnut ketään eikä mitään Hankala ja joskus tosi hankala Psykologi Satu Kasken haastattelu ( Kotimaa 5.3.) hankalista työtovereista oli täyttä asiaa, mutta herätti mielessäni myös kerettiläisiä ajatuksia. Näin eläkkeellä olen katsellut työuraani taaksepäin
Sekä ajatus että sävy säilyvät rakentavina alkuperäisessä tekstissä. Paavalin maineen puhdistamisellekin aika alkaa varmaan olla jo kypsä. Vanhuspalvelulakiin on kirjattu tavoite vähentää laitoshoitoa ja lisätä kotihoitoa. Mutta kyllä kirkko osallistui tieteen vallankumoukseen sekä taloudellisesti että oman aatteensa pohjalta. Kerro miten kotona asuminen on sujunut. 14: 32–33a, 39–40). Kolmaskin vaihtoehto on olemassa. Monet heistä tuntuivat kannattavan näkemystä, jonka mukaan uskonnon ja tieteen välillä vallitsee vastakkainasettelu, konflikti. Syiksi voidaan tarjota huonoa muistia tai ailahtelevaa mielenlaatua. SAKArI KIISKINEN yliopistopastori, Lappeenranta Vierailin agnostikkoja ja ateisteja edustavan Skepsis ry:n Joensuun paikallisosaston illassa. Kuinka sama apostoli saattoi edellä mainittujen kirjeitten välillä mitä jyrkimmin kieltää naisia puhumasta seurakunnan kokouksissa. Tästä syystä Paavalin alkuperäisen tekstin katkaisukohta näkyy selkeästi. Sen kannattajia löytyy jonkin verran myös amerikkalaisten fundamentalisti-uskovien joukosta. Yksittäiset paikalliset konfliktit eivät kumoa sitä, että länsimainen yliopistolaitos on käytännössä roomalaiskatolisen kirkon perustama. Kristinusko perustuu epävarmoille ilmestyksille ja tiede varmoille tosiasioille, minkä johdosta ne vastustavat toisiaan. 3: 28) ja sittemmin teologisessa testamentissaan, kirjeessään roomalaisille, kehotti kirjeen vastaanottajia tervehtimään nimeltä joukkoa naisia ja miehiä, joita hän kutsuu yhtäläisesti työtovereikseen Jeesuksen Kristuksen palveluksessa (Room. Ote on populaari ja uusimpaan tutkimukseen perustuva. Kor. Sodankäyntimyytti on historiallisesti virheellinen. Heidän mielestään varmaan Jumalan ilmoitukseen perustuva usko on luotettavampaa kuin ihmisviisauteen perustuva tiede. Kyseisessä kiellossa viitataan kaikkien pyhien seurakuntien käytäntöön, vedotaan Herran käskyyn ja lopuksi uhataan Jumalan hylkäämisellä (1. Kor. Jumalan hylkäyksellä uhkaaminen on mitä rajuinta hengellistä väkivaltaa. Protestanttisissa kirkoissa käyttöön otettu naispappeus kertoo siitä, kuinka kirkot ja Pyhä Henki ovat korjanneet naisten kirkollista palvelustyötä rajoittaneen väärennöksen, lähes kahden tuhannen vuoden viiveellä kylläkin. Jotkut tiedemiehet jopa väittävät, että ajatus tiettyjen lainalaisuuksien mukaan toimivasta luonnosta on peräisin kristillisestä teologiasta.” Vaikka Albert Einsteinin oma maailmankatsomus jää vähän hämäräksi, hänen teesinsä tieteen ja uskonnon kumppanuudesta miellyttää minua: ”Tiede ilman uskontoa on rampa. Siinä 25 tieteen historian kansainvälistä huippuasiantuntijaa purkaa sitkeästi eläviä käsityksiä tieteen ja uskon sodankäynnistä. Tunnen oloni kotoisaksi sellaisten ihmisten joukossa, jotka vilpittömästi etsivät totuutta. Vierailu oli järjestetty heidän kokoustilaansa, paikalliseen ravintolaan. Viimemainitun käsityksen mukaan Paavali ei ollut huonomuistinen eikä ailahteleva tuuliviiri, vaan väärentämisen uhri. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Sodankäyntimyytti Myytti kristinuskon ja tieteen sodankäynnistä on länsimaissa paljon yleisempi kuin luullaan. Keskustelu piispan ja pakanalauman välillä elämän perimmäisistä kysymyksistä oli rehellistä ja reilua. Sen jälkeen alkuperäiset kirjekopiot on järjestelmällisesti hävitetty. Kaiken on vain tapahduttava arvokkaasti ja hyvässä järjestyksessä” (I. 16: 1–16). Sen sijaan lisäyksen sävy on aggressiivinen ja perustelut tekaistuja. Entä onko lähipiirissäsi iäkäs, omassa kodissaan asuva omainen. Lisäämisen jälki näkyy kyseisessä kirjeessä, sillä väärentäjät eivät rohjenneet muuttaa kirjettä muilta osin, vaan lisäsivät kiellon kohtaan, johon se jollakin tavalla näytti sopivan. Tämän sisältöistä Herran käskyä ei löydy mistään muualta. k uv a M aij a Miten elää hyvää elämää omassa kodissa Kotimaa etsii haastateltavia ja kokemuksia siitä, mitä asioita kuuluu iäkkäiden ihmisten hyvään ja turvalliseen kotona asumiseen. Se kuuluu niihin itsestään selviin totuuksiin, jotka tarkemmassa läpivalaisussa osoittautuvat totuuden vastaisiksi. Jo kohteliaisuus vaati, että isäntien kutsua noudatetaan. Juutalaistaustainen tieteen historioitsija Noah Efron puhuu artikkelissaan kristinuskon liikkeelle panevasta voimasta. ”Profeetat pystyvät hallitsemaan henkilahjojaan, sillä Jumala ei ole epäjärjestyksen vaan rauhan Jumala.” [tässä välissä on myöhempi lisäys] ”Veljet, tavoitelkaa siis profetoimisen lahjaa älkääkä estäkö kielillä puhumista. Lähetä meille kokemuksiasi ja toiveitasi kirjeellä tai sähköpostitse: Kotimaan toimitus, PL 279, 00181 Helsinki tai toimitus@ kotimaa.fi. Onko mahdollisesta väärentämisestä mitään todisteita. Tavoitteena on, että yhä useampi ikääntynyt voisi asua omassa kodissaan. Oletko ikääntyvä omassa kodissasi asuva ihminen. Uskonto ilman tiedettä on sokea.” JArI JOLKKONEN Kirjoittaja on Kuopion hiippakunnan piispa. Korinttolaiskirjeen jaeryhmä ei ole Paavalin kirjoittama, vaan hänen kuolemansa jälkeen sinne lisätty. Kirkkopolitiikkaa tällä väärennyksellä on tehty sen jälkeen suorasukaisesti tähän päivään asti. Myytti kristinuskon ja tieteen sodankäynnistä on länsimaissa paljon yleisempi kuin luullaan. Professori Michael Shankin mukaan keskiajalla roomalaiskatolinen kirkko tuki astronomista tutkimusta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti enemmän kuin yksikään toinen instituutio ”ja luultavasti enemmän kuin kaikki muut yhteensä.” Ansio luonnontieteiden edistyksestä ei kuulu yksin kristinuskolle. Numberisin toimittamassa kirjassa Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta, joka julkaistiin kaksi viikkoa sitten biologi Kirsi Nisulan taitavasti suomentamana. Tämä käy ilmi professori Ronald L. ”Lähes kaikki nykypäivän historioitsijat myöntävät, että kristinusko (katolisuus ja protestantismi yhtä lailla) kannusti monia esimodernin ajan ajattelijoita systemaattisen luonnontutkimuksen pariin. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 19.3.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Jari Jolkkonen Paavali ei ollut tuuliviiri Apostoli Paavali vakuutti alkujaan kaikkien kristittyjen olevan kansallisuudestaan, yhteiskunnallisesta asemastaan ja sukupuolestaan riippumatta yhtä Kristuksessa Jeesuksessa (Gal. Paavalin perustamissa lukuisissa seurakunnissa naisia ei kielletty puhumasta. 14: 33b–38)
Pelastunut enkelien valheilla ’’Mies, joka rakasti kasvojaan ja menetti ne, luuli, että hän oli menettänyt kaiken. Mutta se olikin kaiken alku.’’ Kimmo Oksanen kirjoittaa kirjassan Kasvonsa menettänyt mies. Kotimaa 19.3.2015 10 MATKALLA ’’Mies, joka rakasti kasvojaan ja menetti ne, luuli, että hän oli menettänyt kaiken. Pelastunut enkelien valheilla. Mutta se olikin kaiken alku’’, Kimmo Oksanen kirjoittaa kirjassaan Kasvonsa menettänyt mies
teksti: Johannes iJäs & kuvat: matti karppinen Helvetti, kiirastuli, paratiisi. Sysmän sysimetsän kasvatti on kotonaan niin Stadissa kerjäläisten ympäröimillä kaduilla kuin lapsuutensa Päijät-Hämeen mummolassa, jonka henkinen perintö on kristillisyyden sävyttämä humanismi. Kolumnin oli huomannut myös WSOY:n kustantaja Leena Majander-Reenpää, joka otti yhteyttä Oksaseen. Kasvot käytännössä tuhoutuivat ihoreaktioon. Ovella käyneet kerjäläiset saivat aina jotain, vaikka perunoita pellosta. Tarinaa tehostaa elävä ja tiivis kielenkäyttö. Kirjassaan hän kiittää sen ja Töölön sairaalan henkilökuntaa henkensä pelastamisesta. Joskus töihin palaamisensa jälkeen Oksanen kirjoitti Helsingin Sanomiin kolumnin onnistuneesta projektista, jossa hän saavutti tavoitteensa uida Gotlannin reissulla niin saaren itä-, länsi-, eteläkuin pohjoisrannallakin. – Siksi varmaan olen lehtimies, joka tekee jutun kerrallaan. The end. On helppo huomata, että Oksasessa virtaavat isovanhempiensa laaja-alaisen humanismin Enkelit puhuivat minulle valkoisia valheitaan paranemisesta. Se oli täysi katastrofi tulollisesti, inhimillisesti ja sydämellisesti. Kimmo Oksasen mummolassa kaikki oli niin kuin ennenkin. Toinen puoli kolikkoa on se, että hän tietää olevansa laaja-alaisesti lahjakas ja pärjänneensä myös esimerkiksi urheilussa tai taiteessa. Hävettää, miten hienoa duunia isovanhemmat ovat tehneet. Oksanen sanoo olevansa negatiivisuuteen taipuvainen, eikä osaa asettaa unelmaa tai tavoitteita ja kulkea niitä kohti. – Ei pakottavassa tai käännyttävässä mielessä, vaan lempeydessä ja hyväntekeväisyydessä. Isoisän monet kirjaklassikot Thor Heyerdahlista Yrjö Kokkoon odottivat kirjahyllyssä. Kirja ei ollut vain matka sairauteen vaan koko Oksasen elämään ja taustoihin. Vanhemmat sisarukset hajaantuivat eri paikkakunnille. Ihme. – Olin vielä hyvännäköinenkin. Kiitos plastiikkakirurgialle! Meilahden sairaalan infektio-osastoa hän kutsuu spitaalisten laaksoksi. Oksanen kertoo kirjassaan peittelemättä, kuinka korvasta imuroidaan kuollutta ihoa ja miten hän öisissä painajaisissaan repii ison palan otsan ihoa irti. Aatteet ovat kvartaali kerrallaan. Mummi ja vaari olivat sosialidemokraatteja, vaari kunnanvaltuutettukin. Kun yksi reuna vuotaa, sillä voi olla seurauksensa. Enkelit tai lääkkeet, varmaan molemmat. – Olen sanonut mielestäni kauniisti kirjassa, että lensin perhosen siivin liekkien läpi elävänä, Oksanen toteaa. Vittu mikä pääoma, mutta kun se on palasina ja sitä ei osaa käyttää. Tuohon aikaan se ei ollut tapana. Enkelit puhuivat minulle valkoisia valheitaan paranemisesta. – Oli pakottava tarve järjestää sekasotku. – Oli lääketiedettä ja ihmettä, että säilyin hengissä, hän kertoo suosimassaan helsinkiläisravintolassa, katsoo silmiin ja vuoroin pöytään. Syntymäpäivänään 1.9.2014 Oksanen istui Sysmän bussissa matkalla mummolaansa, joka oli isovanhempien kuoleman jälkeen palvellut perheen kesänviettopaikkana. Oksasta on leikelty ja kasvoja korjattu jo monia kertoja. – Hän ei tullut rakastajaksi. Kimmo Oksanen asui elämänsä ensimmäiset seitsemän vuotta päijäthämäläisessä Sysmässä. Tuohon aikaan konkurssi oli häpeä. Oli myös pitkiä aikoja, jolloin se ei oireillut lainkaan. Hän lähti aamulla ja tuli seuraavaksi illaksi kotiin syömään äidin tekemän illallisen. Ei takuulla vahingossa. Vaikka Stadi on rakas, hänen henkinen kotinsa on yhä Sysmä. Jo lapsuudessa Oksasen nahka oli ollut heikko. Nythän isot puolueet kituvat persoonattomuudessaan. Olin lapsenomaisessa huumeisessa tilassa enkä ymmärtänyt alkaa pelätä. Velat jäivät lähes loppuelämäksi, Kimmo Oksanen sanoo. Tiedettä ja tiededokumentteja rakastavassa miehessä on kuitenkin toinenkin puoli. – Vanhempani sulkeutuivat sisäänsä. Kuulostaa siltä, kuin ihmeessäkin tuntuisi olevan hänelle ripaus luonnollista. Seitsemän seuraavan vuoden aikana Oksanen muistaa asuneensa kahdeksassa eri osoitteessa. Jostakin syystä huuliherpes ja sinänsä ihan tavallinen staphylococcus aureus -bakteeri käynnistivät vuonna 2008 Oksasen iholla repivän, neljännen asteen palovammaa muistuttavan reaktion. Mummolassa oli pieni perunapelto. Se oli kiertolaisen elämää. Oksanen otti vuorotteluvapaata kirjaansa varten. Juuri kun kaiken piti olla alussa. Nämä ovat Helsingin Sanomien toimittajan Kimmo Oksasen kirjan Kasvonsa menettänyt mies kolme osaa Danten Jumalaista näytelmää mukaillen. – Kaikki naapurustossa ovat käyneet myös pyhäkoulussa, jota mummi piti. Vaari, äidin isä oli sivistynyt ja lukenut, vaikka oli kirvesmies ja rakennusurakoitsija. Teksti sopii Oksastenkin elämäntarinaan. Isä ajoi bussilla linjaa Heinola-Helsinki-Heinola. ”Istuin käytävällä odottamassa vuoroani plastiikkakirurgille”, Oksanen aloittaa kirjansa Paratiisi-luvun. Näin hän kokee, ainakin toisinaan, siitä huolimatta, että on tehnyt muutaman kirjankin. Kimmo Oksasen kotiovelta Helsingistä on Sysmään 166 kilometriä. Väliin on hengitettävä syvään, pidettävä taukoa. Enkelit tai lääkkeet, varmaan molemmat.. Kotimaa 19.3.2015 MATKALLA 11 Toimittaja Kimmo Oksanen menetti kasvonsa mutta säilytti inhimillisyytensä ja palon mennä aina väliin, kun joku on saamassa turpaansa. En halua sanoa, etteikö rakkautta ollut. Mummi oli myös syvästi uskonnollinen, kristitty. Kirjaprojektinsa aikana Oksanen löysi talon vintiltä Kirkon ulkomaanavun keräyslippaan. Mutta yksi puuttui kolmiosta, äidin ja isän välinen rakkaus. – Olin niin viattomassa tilassa, etteivät bakteerit tappaneet. Oli valtavasti isällä minua kohtaan, äidillä minua kohtaan ja minulla vanhempia kohtaan. ”Sysmä on nykyaikainen palvelukunta, jonka toiminta perustuu menneiden sukupolvien aineelliselle ja henkiselle kulttuuriperinnölle”, tällä hetkellä noin 4 000 asukkaan kunnan nettisivuilla lukee. Hän juoksi kilometrin pituisen matkan Sanomatalolta WSOY:n toimistolle Korkeavuorenkadulle muutamassa minuutissa. Miehen uskottiin kuolevan lääkärien käsiin. Nyttemmin jo edesmenneet äiti ja isä eivät kuitenkaan eronneet. Samassa kolumnissa hän vihjaili aikeestaan kirjoittaa kirja. Palan helvettiä kokee lukijakin kirjan ensiosaa kahlatessaan. Se ei ole jotakin, josta Oksanen puhuu isoon ääneen tai nostaen juuri itseään sen kohteeksi. On päivänselvää, että kertoja on kirjailija eikä vain henkilö, joka on saanut kustantajalta kehotuksen kirjoittaa koskettava tarina. – Silloin sosialidemokraattinen aate oli työn arvostamista, tasa-arvoa ja sivistystä. Kolumnin viesti oli: kaikki onnistuu, kunhan on projekti. Kun hän hankki kylän ensimmäisen radion, kylänväki tuli kuuntelemaan uutisia ja jumalanpalvelusta. Riitti rahaa kyläläisille ja vielä helvetin kuuseen Afrikkaan. – Tell your story! (Kerro tarinasi!) Niin hän sanoi, englanniksi, Oksanen kertoo. Lukija kokee sanat kauniina ylistyksenä ja kiitoksena länsimaiselle lääketieteelle. Hän rakensi seitsemän koulua. Kun viisilapsisen perheen autoilualalla toimiva yrittäjäisä ajautui kuopus-Kimmon lapsuudessa konkurssiin, muutti perhe Heinolaan. Siellä Majander-Reenpää lausui kirjahankkeen lopullisesti käynnistäneet sanat. – Mummilla oli tietoisuus, että Afrikassa ei ole ruokaa eikä kouluja
Kerjäläiset olivat aivan samanlaisissa tuulipuvuissa kuin paikallinen suomalainen väki täällä leipäjonoissa. Hän muistuttaa myös, ettei kirkko ole mikään viaton laitos. Silloisessa miesten yömajassa haisi hiki ja vaatteiden pesussa käytetty kloori. He ovat seuranneet vuodesta 2007 nyt 24-vuotiasta, Transilvanian Blaj’sta kotoisin olevaa kerjäläisromania. – Jos on yhtään kiinnostunut kulttuureista, ovathan nuo kulttuurit sairaan mielenkiintoisia! – On loukkaavaa, että romanikerjäläisiä alennetaan. Oksanen kertoo kirjassaan, että hänellä on ensimmäisestä avioliitostaan tytär ja toinen tytär avoliitosta. – Ville Valo kuulemma otti kädestäni kiinni ja sanoi, että Kimmo, lopeta tuo sekoilu. Hengellisyys on läsnä Oksasen kirjassa siellä täällä. Omin laji on taidetai asiaproosa, johon sekoittuu kaunokirjallisia elementtejä. Itä-Euroopassa on 15 miljoonaa romania ja peräti 32 eri romanikulttuuria. Tekeillä on kirja, jossa seurataan transilvanialaisen nuoren naisen vaiheita. Minulla on paheeni ja hyveeni. Eivät kaikki valkoisetkaan ole autokauppiaita. Ison Kirjan pitkä perintö toi jonkinlaista turvaa.” Oksanen kuuluu luterilaiseen kirkkoon. • 2 tytärtä. Helsinki-mitalilla ja sananvapausjärjestö PENin sananvapauspalkinnolla palkittu toimittaja tuntee kaupunkinsa liepeet ja laidat. – Ensinnäkin minua vituttaa, kun vapaa-ajattelijat antavat ajatella vapaasti vain, kun ajattelet samalla tavalla vapaasti kuin he. Toinen on tekeillä valokuvaaja Heidi Piiroisen kanssa. Hänet oli Blaj’ssa laitettu jo kaksivuotiaana kerjäämään kadulle. Rahoitan sitä mielelläni. Hän kertoo muun muassa nukkuneensa masennuksessaan Sysmän mummolassa vanha perheraamattu kuin nalle kainalossaan. • Kimmo Oksanen, 54. • Helsingin Sanomien kaupunkitoimittaja. Tekeillä on kirja, jossa seurataan transilvanialaisen nuoren naisen vaiheita. • Aikoo kirjoittaa tulevaisuudessa myös fiktiota. Heidi hyppäsi mukaan ambulanssiin, Oksanen raottaa kuvin ja sanoin kerrottavan tarinan yhtä käännettä. Kirkko tekee älyttömästi tärkeää diakoniaa, köyhäinapua ja ulkomaan työtä. – En kuvittele olevani pulmunen. Tällaisiin tilanteisiin Oksanen joutuu, sillä hän taitaa mennä aina väliin, jos jotakin loukataan. – En ole tuuliajolla enkä kai alkoholisoitunutkaan, koska kirjan julkistamisen jälkeen lahjaksi saadut pullot ovat yhä kotini kaapissa. – Minulla ei ole mitään tarvetta erota. Minua loukkaa ja vituttaa heidän kokemansa epäoikeudenmukaisuus, Oksanen kiroaa. Kun ihminen dokaa, siitä tulee itsekeskeinen, rasittava, ilkeä, omahyväinen. Ystävä oli kiusannut Kimmoa lapsena jalkapallokentällä. Yliopisto-opiskelijana meni vahtimestariksi Helsingin Sanomiin vuonna 1989. Alkoholikin on maistunut. Kerran hänet potkittiin Helsingin keskustassa, kun hän oli nähnyt joidenkin hyökkäävän kahden japanilaisen liikemiehen kimppuun. – Niin menenkin väliin joka paikkaan. Helsingin Sanomissa Kimmo Oksanen on kirjoittanut erityisesti vähäosaisista, muun muassa romanikerjäläisistä. – Eivät romanikerjäläiset ole mitään outoja alieneja, vaan tavallisia köyhiä keskellä Eurooppaa. – Olimme paikalla, kun häneltä 17-vuotissyntymäpäivänä meni lapsivedet Helsingin rautatieasemalla. KUKA. – Siellä on ihan käsittämätön määrä massia, jonka he ovat törsänneet. Romanikerjäläisistä Oksanen on kirjoittanut kirjan. Silti kirjassa on kohta, jossa Oksanen kertoo paikalla olleiden muistikuviin perustuen kohottaneensa juottolassa nyrkkinsä ja olleensa lyömässä vanhaa lapsuudenystävää. Oksanen on käynyt Transilvaniassa ja tavannut muun muassa kirjansa päähenkilön sukulaisia. Mutta en olisi ikinä lyönyt, hän sanoo. geenit. Kirjassaan hän kertoo tapauksesta, jossa vartija heittää uskovaisen romaninaisen katuun ja haukkuu romania puolustavaa, kasvonsa menettänyttä Oksasta mongoloidiksi. Pian hänet palkattiin itsensä Sanomien henkilöstölehden toimittajaksi, jota kautta eteni Hesariin vuonna 1993. Entistä avopuolisoaankin hän kiittää siitä, että on hengissä. Joillakin on niin kova tarve tuhota muita, hän aloittaa ryöppyävästi mutta lisää pian rauhallisesti, ettei tämä ole syy kirkkoon kuulumiselle. Hänellä oli tapana jo ennen opiskeluaikojaan käydä Stadissa isänsä kaverina bussinajossa. ”Se lohdutti. Minulla on työ, ystävät ja läheiset. Minun kaltaiselleni on tärkeää tietää, että on huomenna Hesarin toimituksen palaveri. Jokainen on itsensä ja erilainen. Kun nyt ensin ymmärtäisin tämän Jeesuksenkin sanoman.. Hyppäisin perään jäihinkin. Isä ja poika nukkuivat hetekalla Käpylässä Keijon majassa, josta tuli myöhemmin alkoholistien maja. On loukkaavaa ja moukkamaista, ettei tiedetä, ettei köyhyys tai kulttuuri määritä ihmisarvoa. Ne minut pitävät käynnissä. En ajattele, että pitää mennä, vaan jostain se tulee, etten pysty katsomaan vierestä. Helsingin Sanomissa hän on puolustanut henkeen ja vereen kujilla ja aitojenvierillä kulkevia, köyhiä, sairaita ja kerjäläisiä. Tuo kaikki oli syvyyttä Hesarin kaupunkitoimittajan työtä varten tulevaisuudessa. Väkivaltaiseksi en ole koskaan tullut. Kotimaa 19.3.2015 12 MATKALLA Helsingin Sanomissa Kimmo Oksanen on kirjoittanut erityisesti vähäosaisista, muun muassa romanikerjäläisistä. Eron tultua Oksanen oli myös itse taivasalla tai nukkui kaverinsa kellarissa. On loukkaavaa ja moukkamaista, ettei tiedetä, ettei köyhyys tai kulttuuri määritä ihmisarvoa. On heissä rikollisiakin, mutta sitten on puhuttava romanirikollisista, eikä pidä sotkea heitä romanikerjäläisiin. Mutta en ole ajatellut kääntyä buddhistiksi. Kirkko ei ole synnitön, mutta eihän mikään ihmisen luoma ole. Se on merkki, että omatunto on vielä olemassa. Oksanen meni puolustamaan ja joutui karatepotkujen kohteeksi. On viisaita ja tyhmiä, kivoja ja vähemmän kivoja. Joskus hävettää
4 Minkälaisia kokemuksia olet saanut seurakunnasta. Ainakin omasta mielestäni tuntuu tekopyhältä rukoilla toisten puolesta tai siunata toisia avioliittoon (tai ylipäätään mihinkään) jos ei edes usko mitä puhuu. Kuvissa näkyykin esimerkiksi monenlaisten harrastusten kirjo. Ajattelin itse lapsena, että kirkossa on vain tylsiä puheita ja siellä rukoillaan Jumalaa. Tällä hetkellä olen mukana tosi-isojen toiminnassa, joka on lähinnä matkaprojektin suunnittelemista ja toteuttamista, sekä seurakunnan nuorten bänditoiminnassa. noorA WiKMAn. Laura Pitkänen, 18. Kalenterin kuvien kautta nuoret haluavat tuoda esille, että seurakuntanuoria on niin monenlaisia, kun on nuoriakin. Olen ollut seurakunnan toiminnassa mukana omasta rippikoulustani asti, eli noin neljä vuotta. Myös kavereiden vastaavanlainen kiinnostus kannusti lähtemään mukaan. 1 Minkälaisiin ennakkoluuloihin isosista tai seurakuntanuorista olet törmännyt ja millaisissa tilanteissa. Kun itse menen esimerkiksi ehtoollisjumalanpalvelukseen tiedän, että olo on kuin maan matosella. Osa pitää seurAKunTA Liminkalaisnuoret tuulettavat kuvaa kirkosta. En osaa valita vain yhtä hyvää muistoa, koska niin paljon kaikkea hauskaa on tapahtunut. Se, millaisia arvoja sinulla on, määrittää kuitenkin aika suurestikin elämääsi ja valintojasi. Nämä sanoitukset toimivat toisinaan myös terapeuttisesti, kuten musiikki monesti toimii. Minulle tärkeä kokemus oli, kun sain isosena ensimmäistä kertaa oman ryhmän ohjattavaksi. Jonna Härmä, 18. Parasta on ollut leirillä oleminen. Jere Kovalainen, 18. Silloin kirkko olisi helposti lähestyttävä ja hauska kokemus lapsille. Nämä luulot tulevat pääasiallisesti ikäisiltäni opiskelukavereilta. Poikkeuksetta joka aamu koulumatkalla kuuntelen kristilliseksi tunnustautuneita artisteja nimenomaan heidän sanoitustensa takia. Jos kävisi selväksi että seurakunnassa olisi niin sanottu leipäpappi, hänet tulisi minun mielestäni erottaa virasta. 2 Miten usko näkyy omassa elämässäsi. Pienimmillään usko näkyy pieninä äänettöminä huokauksina, kiitoksina ja pyyntöinä. Okko Tuuri harrastaa taekwondoa ja on myös aktiivisesti mukana Limingan seurakunnan nuorten toiminnassa. Oma leirini oli niin mukava, että halusin kokea sen tulevaisuudessa uudestaan. Se on iskostunut osaksi elämääni niin, ettei sitä aina edes ajattele. Näin yleensäkin kirkko on usein melko tylsä ja ankea. Lapsille pitäisi järjestää lyhyitä jumalanpalveluksia, joissa olisi kenties jonkinlaisia leikkejä. Omassa tuttavapiirissäni minua on luultu kunnon himouskovaiseksi, joka elää suoraan Raamatun kautta. Jos jumalanpalvelus olisi iloisempi ja virret menevämpiä, olisi ”meno” paljon viihtyisämpi. Lähdin mukaan seurakunnan toimintaan oman rippileirini jälkeen, syksyllä vuonna 2011. 5Miten haluaisit muuttaa kirkkoa. Joni Kangas, 18. Ilmapiiri seurakunnassa on hyvä ja kannustava. Myös se, että olen mukana seurakunnan toiminnassa, on tarkoituksellista. Virretkin ovat usein niin ahdistavia, että tuntee olonsa koko ajan yhä syyllisemmäksi sekä ahdistuneeksi. Jos usko on osa minua, niin silloinhan usko näkyy lähes kaikessa elämässäni, sillä minähän sitä elän. meri Pietilä (oik.) ulkoilee aino kankaan kanssa. Toinen minkä muuttaisin seurakunnassa, olisi pakollinen usko papeille. kuvaT: Limingan seurakunTa Tosi-iso Laura Pitkänen on mukana myös musiikkitoiminnassa. Kalenterin lisäksi rahaa kerättiin monilla muillakin tavoilla, ja pääsiäiseksi liminkalaisnuoret suuntaavat Irlantiin. Jennika Pellikka, 18. Syntyi idea kalenterista, jolla voisi samalla tuulettaa seurakuntanuoria ja isosia koskevia ennakkoluuloja. Kotimaa 19.3.2015 MATKALLA 13 kirkon nuoret kasvot kalenterissa Limingan seurakunnan nuoret miettivät reilu vuosi sitten, kuinka kerätä rahaa suunnitteilla olevaa yhteismatkaa varten. Tietenkin tämän toteuttaminen olisi hyvin haastavaa. Ryhmäni oli positiivinen ja innokas tekemään kaikkea. Ainakin sen, että kirkko ja seurannan toiminta tuotaisi aikaisemmin lapsille. Ennakkoluuloja syntyy erityisesti niiden mielessä, jotka eivät itse ole seurakunnan toiminnassa mukana. Lähdin mukaan isostoimintaan, koska ripari oli niin hyvä kokemus, että halusin kokea sen uudelleen. Meillä ei tuomita tai syrjitä ketään. Usko myös ohjaa minua muiden arvojen valikoitumisessa. minua hirveän tekopyhänä ihmisenä, joka etsii vain anteeksiantoa Jumalalta, uskomatta lainkaan. Usko näkyy elämässäni monella tavalla. 3 Miten, miksi ja milloin lähdit itse mukaan seurakunnan toimintaan
Viimein tsaari kiirehtii asemarakennuksesta ulos. Henkilöksi, jolla on hurskas maine, Nikolai II:n hallinto on kuin ulkoa hehkeä hedelmä, mutta sisukseltaan läpimätä. Hän kysyy apulaispoliisimestari A. Kaikki tämä on aivan liikaa yhdelle valtakaudelle. Nikolai on Suomen asioissakin vedonnut uskoonsa Jumalaan. Turvatoimet Helsingissä on kiristetty äärimmilleen, sillä Nikolai on yritetty murhata monta kertaa. Lindelöfillä on täysi työ pysyä perässä, eikä hän ennätäkään kuvata tsaarin astelua sisään Uspenskin katedraaliin. Tsaari tietää sen Suomeen tullessaan itsekin oikein hyvin. Snellmanin yllyttämänä myöntänyt jalo suuriruhtinas. Kruunajaisten kunniaksi taiteen merkkihenkilöistä Albert Edelfelt on muun muassa maalannut akvarelleja ja Paavo Cajander kirjoittanut Jean Sibeliuksen säveltämän kantaatin. Hänen äitinsä, tanskalaissyntyinen leskikeisarinna Dagmar on usein, kenties juuri pohjoismaisen syntyperänsä vuoksi, puolustanut Suomea poikansa alistamispyrkimyksiltä. Vaikka tsaarin asema edellytti Nikolailta muutoinkin erittäin läheistä suhdetta ortodoksikirkkoon, esiintyi hän yksityiskirjeissäänkin hurskaana, Jumalan johdatukseen vakaasti luottavana hallitsijana. Uupunut tsaari saapui Helsinkiin viimeisen kerran tasan sata vuotta sitten ja hiljentyi ensimmäiseksi kirkoissa. Nikolain valtaannoususta on nyt kulunut 21 vuotta, eikä Sibeliuksen Nikolai-kantaattia ole Suomessa soitettu enää vähään aikaan. Sittemmin koko valtakunta on ajettu vielä maailmansotaankin (1914–1918). Uspenskin katedraalin alaportailla joukko lapsia nostelee kantapäitään ylös nähdäkseen edes vilauksen tsaarista. Hänet on puettu Venäjän kaartin jalkaväkirykmentin virkapukuun. Miten usein minun onkaan täytynyt soveltaa itseeni Jobin uhkaavia sanoja: minun ei tarvitse kuin vaistota jokin vaara, ja se toteutuu välittömästi, ja kaikki onnettomuudet, joita pelkään, lankeavat ylleni. Kehitys on pysähtynyt Nikolain isän, Aleksanteri III:n aikana, mutta suomalaiset uskovat vakaasti polven paranevan pojassa. maaliskuuta 1915. Tuomiokirkolla, jonka nimitys tuolloin vielä osuvasti on keisari Nikolai I:n ja Pyhän Ni. Autonkuljettaja odottaa kärsimättömästi kunnianarvoisaa, Pietarin läheltä Tsarskoje Selosta tulossa olevaa matkustajaa. Syy jääkylmään vastaanottoon Helsingissä johtuu siitä, että joukko alusmaita, Suomi mukaan lukien, on suututettu räikeillä venäläistämistoimenpiteillä, kuuluisimpana Suomen omaa valtiopäivävaltaa rajoittaneella helmikuun manifestilla (1899). Minulla ei yksinkertaisesti ole onnea. Sisällä hänet vastaanottaa arkkipiispa Sergius. Dagmar jopa neuvoi Nikolaita olemaan nimittämättä itsevaltaista Bobrikovia Suomen kenraalikuvernööriksi. Adjutanteilleen hän sanoo muutaman sanan ja seuraavaksi auto ajaa parin korttelin päähän tuomiokirkolle. Asemarakennuksen edustalla odottanutta väkimäärää suurempi joukko kaupunkilaisia kuitenkin katselee, kun Nikolai kiipeää loistoautosta ja suuntaa askeleensa Uspenskin katedraaliin. Tunnetuin näistä on tietenkin hovin pikkusormensa ympärille kietonut mystikko Rasputin, jonka väitetään tsaarittaren kautta sotkeutuneen politiikkaankin. Kello näyttää puoli yhdeksän aamulla, 10. Kirjeessään pääministeri Pjotr Stolypinille hän on verrannut itseään Raamatun Jobiin: En onnistu yhdessäkään hankkeessani. Tsaari itse on enemmän kuin koskaan elämässään kirkossakäynnin tarpeessa. Tunnelma on pysähtynyt. Nikolai ei taipunut vaan kirjoitti äidilleen: Kannan hirvittävän raskasta vastuuta Jumalan edessä ja olen valmis tekemään Hänelle tiliä milloin tahansa, mutta niin kauan kuin elän, tulen toimimaan omantuntoni käskyjen mukaan. Muuten joukko koostuu etupäässä uteliaista venäläisistä, upseereista, virkamiehistä ja helsinkiläisnaisista. Malmgrenilta jotain, kenties tarkkaa aikaa. Ovien edessä on joukko poliiseja, joista osa tupakoi. Kotimaa 19.3.2015 14 MATKALLA Piinattu tsaari Helsingissä Nikolai II piti Suomesta, mutta sai suuriruhtinaskunnan vihat niskoilleen venäläistämistoimillaan. Yhdessä he hiljentyvät lyhyeen, mutta intensiiviseen rukoukseen. Sillä välin kun Nikolai kättelee sisällä vastaanottokomiteaa, kameran takana kadulla häärii suomalainen elokuvaaja Oscar Lindelöf. Rautatieasemalla ei tungeksi hänen kunniakseen hurraavaa väkijoukkoa valkosinipunaisine lippuineen, ei näy lapsia kukkakimppuineen, ei ole edes koiranpentua silitettäväksi. Suomessakin on levotonta ja hänen suojattinsa, kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov on ammuttu Helsingissä kymmenisen vuotta aiemmin. Henkilökohtaisen hurskauden kaipuun ja vaatimattoman yksityiselämän vastapainona hänen valtakaudellaan on jo ehtinyt tapahtua suuri joukko valtiollisia hirveyksiä: oppositiojohtaja, pappi Georgy Gabonin johtamia mielenosoittajia on ammuttu kylmästi verisunnuntaina (1905), juutalaisia tapettu tai karkotettu viranomaisten estämättä pogromeissa (1903–1906) ja kaiken lisäksi Venäjä on aloittanut ja hävinnyt häpeällisesti sodan Japania vastaan (1904–1905). En ole turhaan syntynyt Jobin päivänä. Vastassa ovat vain kenraalikuvernööri Franz Albert Seynin, Suomen senaatin ja muiden virkaatekevien totiset ilmeet. kUVa: romaNoV famIly albUm / WIkIpedIa Nikolain perheen hengellinen elämä on keitos kristillistä oppia ja hartautta, mutta myös etenkin vaimo Alixin myötävaikutuksella uskoa erilaisten velhojen ja henkiparantajien apuun. Kamppailu bolsevikkien sekä muiden vallankumouksellisten muodostaman uhan kurimuksessa jatkuu. Ainoa joka rautatieaseman ovien edessä näyttää ensialkuun liikehtivän, on hermostunut Helsingin keskuspoliisin komisario Nikiforoff. Tsaari on fatalisti, kohtalonuskoinen, mutta kieltämättä hänen sanoissaan on perää. Hänellä ei ole sensuurin lupaa kuvata tsaaria. Ovista on pian astuva pieni viluinen mies vihollismaassa, kuten Venäjän tsaari Nikolai II:ta Suomessa myöhemmin kuvailtiin. Ranskalainen loistoauto Delaunay-Belleville seisoo moottori käyden vielä rakenteilla olevan Helsingin rautatieaseman edessä. Nikolain isoisä Aleksanteri II on ollut suomalaisille vapauttaja-tsaari, erivapauksia J.V. Venäjän tsaari Nikolai II noin vuonna 1913. Sisällä rakennuksessa harvalukuinen vastaanottokomitea koettaa olla hermostumatta. Tsaari laskeutuu portaat ja tervehtii väkijoukkoa pidättyvästi vetämällä kättään ujosti lippaan. Tsaari nousee autoon, joka lähtee nopeasti liikkeelle. Kevättalvisen Helsingin vastaanotto on jossain kohteliaan, etäisen ja vallitsevan sään mukaisesti hyytävän rajamailla. Hänen noustessaan valtaan 1894 suuriruhtinaanmaassa on oltu lähes hurmoksessa. Nikolain suhde Suomeen on ollut hyvin kaksijakoinen. Yksikään hurraa-huuto tai riehakas tervehdys kirkon portailla ei kiiri ilmoille
Venäläiset pelkäävät saksalaisten tai muiden ulkovaltojen suorittavan maihinnousun ja hyökkäävän Suomen kautta Pietariin, kuten niin monesti historian aikana. Se heläyttää tsaarille valtiolliskirkollisen ekumenian hengessä Ambrosiuksen kiitosvirren, tsaarin ortodoksisuuden kohteliaasti huomioon ottaen. heinäkuuta 1918. Vaikka kaikki sujuu protokollan ja hyvän käytöksen mukaan, pieni suomalainen ele alttarilta kertoo paljon. Huolina ovat muun muassa ainoa poika, kruununperijä Aleksei, joka sairastaa perinnöllistä verenvuototautia hemofiliaa; sota, jossa Saksa saa yliotteen rintamilla, sekä vallankumous, joka etenee ja syöksee tsaarin lopulta kokonaan valtaistuimelta. YLE kUvaNaUHa Helsingin-vierailullaan 1915 tsaari Nikolai II (istuu takapenkillä) vieraili ensin Uspenskin katedraalissa ja sen jälkeen Nikolainkirkossa, nykyisessä Helsingin tuomiokirkossa. JAnne Könönen •Katso filmi Nikolai II viimeisestä vierailusta Suomeen: yle.fi/aihe/artikkeli/ 2010/ 02/ 24/vihattu-tsaari-nikolai-iivieraili-helsingissa-1915 • Tärkeimmät lähteet: Tuomi-Nikula, Jorma ja Päivi: Nikolai II – Suomen suuriruhtinas (Atena 2010), Jussila, Osmo: Suomen suuriruhtinaskunta 1809–1917 (WSOY 2004), Robert K. Tsaarin mahtavaa koneistoa härnännyt elokuvaaja joutui piileskelemään filmauksen jälkeen neljä vuorokautta maan alla, sillä tsaarin miehet etsivät filmiä sensuroitavaksi Pietariin. Sieltä Porvoon piispa Herman Råbergh lukee Nikolain vierailun kunniaksi rukouksen, mutta vain suomeksi ja ruotsiksi. YLE kUvaNaUHa kolauksen mukaisesti Nikolainkirkko, tsaaria on vastassa Suomen luterilaisen kirkon arkkipiispa Gustaf Johansson. Kenties Råbergh tuntee rukousta lukiessaan vahingoniloa, ettei tsaari ole onnistunut ylettämään manifestiaan Jumalan sanaan. Nikolain tapa aloittaa yhden päivän matkansa maan kahden virallisen uskontokunnan pyhätöissä kuvaa hyvin myös tsaarin tuonaikaista sisäistä ahdistusta ja halua paeta reaalitodellisuutta. Nikolain Helsingin-vierailun ikuistumisesta harvinaislaatuiselle filmille on kiittäminen uhkarohkeaa Oscar Lindelöfiä. Porvoon piispa Herman Råbergh lukee Nikolain vierailun kunniaksi rukouksen, mutta vain suomeksi ja ruotsiksi.. Tämän jälkeen kaikki sujuu Nikolailta entistäkin hullummin eikä häntä nähdä enää koskaan suuriruhtinaanmaassaan. Niinpä Nikolai tarkistaa Helsingissä kirkkokäyntien jälkeen sotalaivojen ja Suomenlinnan kunnon sekä piipahtaa sotasairaaloissa, kunnes palaa rautatieasemalle ja suuntaa iltakymmeneltä takaisin kotiin Pietariin. Ylen vanhimpiin ja arvokkaimpiin kuuluvissa otoksissa voi yhä nähdä, miten pieni, viluinen mies ottaa mietteliäät ja huolien täyttämät askeleensa Uspenskin katedraalin ja Helsingin tuomiokirkon portailla. Maan maineikkain kuoronjohtaja ja kirkkoarkkitehtuurin historian uranuurtaja Heikki Klemetti on tuonut kirkkoon Suomen Laulu -kuoronsa. Massie: Romanovit keisariperheen viimeinen luku (Otava 1996). Nykyään Nikolai II:n viimeisen Suomen-matkan lyhytelokuva on kaikkien nähtävissä Ylen Elävän Arkiston nettisivuilla, leikattuna ja selostettuna sekä mykkänä ja kokonaisena versiona, jälkimmäisenä juuri sellaisena kuin Lindelöf sen kuvasi. Nikolai ja koko hänen perheensä murhataan julmasti Jekaterinburgissa Ipatjevin talossa 17. Koska Lindelöf teki työnsä salaa, kiristynyt sensuuri kiinnostui hänestä ja hänen elokuvastaan. Tsaari on yrittänyt venäläistää maata ja antanut Bobrikovin julistaa sittemmin kumotun kielimanifestin, jonka mukaan venäjästä olisi tullut suomen ja ruotsin sijaan virallinen kieli hallinnossa ja oikeuslaitoksessa. Tsaari on vain viisikymmenvuotias ja Suomi siinä vaiheessa jo itsenäinen. Kotimaa 19.3.2015 MATKALLA 15 Helsingin-vierailullaan 1915 tsaari Nikolai II (istuu takapenkillä) vieraili ensin Uspenskin katedraalissa ja sen jälkeen Nikolainkirkossa, nykyisessä Helsingin tuomiokirkossa
2670 Vuonna 1940 Neuvostoliitto saneli Suomelle katkerat ehdot, mutta maamme säilytti tärkeimmän, itsenäisyytensä. 400 kpl 7,70 Uudet kovakantiset rippiraamatut uudistetulla värikkäällä liiteosalla. laitos tarjoaa monipuolisen kokoelman uusia ja vanhoja veisuja teemoista elämä, usko ja rukous. Lähden joka tapauksessa! poika uhosi. Vihollisen pelko painosti ja rakas isänmaa innosti poikaa. Seuraavana päivänä tuli kuluneeksi 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Herkässä iässä ollut nuorimies päätti ilmoittautua puolustamaan isänmaataan, mutta vanhemmat kielsivät. 200 kpl 8,50 väh. Vuonna 2015, hyvin erilaisena aikana, sama virsi 170 soi komeasti yhteislauluna. – Olimme reput pakattuina menossa rintamalle, kun tuSydämen pohjasta kiitos LappEEnranta Lappeen Marian kirkko Lappeenrannan keskustassa täyttyi ääriään myöten muistokonsertin kuulijoista. Seuraavaksi kajahtava Sillanpään marssilaulu voisi kertoa 14-vuotiaasta Taunosta: Tapa tuttu jo taattojen, nyt on hoidossa poikasten: kun on vaaralle alttiina syntymämaa, kotiaskareet jäädä saa. Lappeenrantalainen sotaveteraani Tauno Haapiainen, yksi konsertin kunniavieraista, kuuntelee vaimonsa Margit Järvinen-Haapiaisen kanssa, kuinka juontaja, musiikkineuvos Seppo Hovi johdattelee kuulijat vuosikymmenten taa: – Talvisota nähtiin Daavidin ja Goljatin taisteluna. 020 754 2350 www.sacrum.fi RippiR a a mat tu uudistui 2340 13,77 (15,30) Väh. Vuonna 1926 syntynyt Tauno Haapiainen pääsi porapoikana rakentamaan rajanpintaan linjaa pohjoiseen. Jokaisen laulun avaa Jaakko Heinimäen johdatus siihen, miksi juuri kyseisellä laululla voi tavoittaa pyhän kokemuksen. Kotimaa 19.3.2015 16 YHDESSÄ MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 1080 Nuoren seurakunnan veisukirja 2015 Nuoren seurakunnan veisukirja uudistui! Kirjan 10. Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdtin ja oopperalaulaja Jaakko Ryhäsen kohtaaminen oli lämmin. Muutama vuosi myöhemmin tositoimet olivat jo hyvin lähellä, kun Tauno jatkosodan aikana saavutti 18 vuoden iän. Mukana on siis jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua, mutta kaikki ehtaa punaista. Jumala ompi linnamme saatteli lokakuussa 1939 suomalaisvaltuuskuntaa matkalle Moskovaan neuvottelemaan konkreettisista poliittisista kysymyksistä. 1–19 12,26 20–99 12,00 100–499 11,80 500– 10,80 VuORISAARNA YDINKOHDAT Jarmo Kokkonen, Panu Pihkala Vihreät riparit Kirja kokoaa yhteen Kirkkohallituksen, Nuorten Keskuksen ja WWF:n yhteisen Vihreät riparit -hankkeen tähänastisia kokemuksia ja antaa avaimia seurakuntien ympäristökasvatukseen erityisesti rippikouluympäristössä. WSOY 29,70 (33,00) YLI 20 KPL 26,40 Alk. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina, ja talvisota syttyi 30.11.1939. Sitä seuraa taustalla konsertin juontanut Seppo Hovi. Tauno ei tuolloin ollut ainoa lähes lapsonen lähdössä sotaan. 23,40 (26,00) Alk. Niinä 105 päivänä koko maailman katseet kääntyivät Suomeen. Kun kanssamme on Jumala, ken meiltä voiton estää. 20 kpl 9,50 Väh. 770 Alk . KuVaT: JoHaNNeS WieHN olisi inhimillistä, että veteraanin lähellä olisi joku, joka välittää.. Jaakko Heinimäki Syntisen virsikirja Yhteislaulukirja elämän taitekohtiin ja juhlahetkiin nostaa tuttujen virsien rinnalle runsaasti perinteiselle virsikirjalle vieraita lauluja, jotka saattavat tavoittaa virttä paremmin sen tunteen, minkä suuri suru tai valtava onni meissä kirvoittaa. Kiitos veteraanit! Se sana seisoo vahvana, ne ei voi sitä kestää
Rintamamies Taunon tavoin osa yleisöstä muistaa elävästi sodan päättymisen ja ne ristiriitaiset tunteet, jotka Seppo Hovi osuvasti tiivistää: ”Tunne suuresta epäoikeudenmukaisuudesta! Sinne jäi virkeä ja kaunis Karjalanmaa. – Kuin laskisi linnun lentoon, huokaa Kaukaan Laulumiehissä itsekin konsertissa esiintynyt. Vaan täällä ollaan ja tunnelma on hieno! Mitä muutakaan voisi, kun etupenkissä istuu Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt. Mutta Suomi nousee, valtavien uhrauksien ansiosta.” Näyttelijä Ahti Jokisen lukema Marsalkka Mannerheimin viimeinen päiväkäsky Päämajassa 14.3.1940 on sydäntä pakahduttava kiitos sotatovereille: ”Olen taistellut monilla tantereilla, mutta vielä en ole nähnyt vastaavaa.” Nuijamaaja Lappeenranta Kanava Lions-klubien järjestämä muistokonsertti päättyy Maamme-lauluun. – Vuosi sitten Seppo Hovi kysyi, pystynkö laulamaan konsertissa. 89-vuotias laulumies kuuntelee muistokonserttia hyvillä mielin. Olihan se helpotus. kukka kädessään) sekä Ratsuväen Perinnesoittokunta kapellimestari Antti Hirvikallion johdolla (toinen vas.). Konserttitoimikunnan puheenjohtaja, Lions Club Nuijamaan puuhamies Markku Pulli on onnellinen ja haikea vuoden työn vaatineen projektin päätyttyä. Silloinkin piti esiintyjäjoukon olla sama, mutta Jaakko Ryhänen joutui suureen sydänleikkaukseen. Ykköstenori ei kuulijanakaan malta olla hyräilemättä, ainakin vaimon korvaan. Poikiensa ruumiita tunnistaneen Koskelan Elinan tuska ei jätä vieläkään rauhaan. Silloin hänen taustallaan lauloi 600 sotaveteraania. HannElE niEmi Tauno Haapiainen muistaa elävästi talvisodan päättymisen.. Ryhänen kokee saaneensa kahden vuoden jatkoajan, ja on siitä kiitollinen. Ja että kaikki maailmassa saisivat isänmaan. Se soi sydämessä vielä pitkään konsertin päätyttyäkin. Tänään basso on taas vahvassa vedossa. 600-vuotisiaan viettävä Lappeen seurakunta sai juhlan kunniaksi kirkkoonsa huikeaan draaman kaareen rakennetun konsertin. Pystyn! vakuutin, vaikkei minulla ollut harmainta aavistustakaan, kuinka kävisi. Kirkon ovella, jo kotiin lähtiessä mieleen palaavat rovasti Jorma Taipaleen tervehdyssanat: – Olisi inhimillistä, että veteraanin lähellä olisi joku, joka välittää. – En hevin unohda, miltä kuulosti satojen kunniamerkkien helähdys kuorolaisten noustessa seisomaan. Todellinen huipennus on kuitenkin Ratsuväen Perinnesoittokunnan ja 70-vuotisjuhlaansa viettävän Kaukaan Laulumiehet -kuoron yhdessä oopperalaulaja Ryhäsen ja säestäjä Hovin kanssa esittämä Veteraanin iltahuuto. Kotimaa 19.3.2015 YHDESSÄ 17 KOKO MAAN KATTAVA HUOLTO JA TOIMITUS Maahantuonti, Myynti ja vuokraus: PARAS HINTA/ LAATUSUHDE Kuusiluoto oy | KehittäjänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apuajoneuvo.fi TUNNETTUA, LUOTETTAVAA LAATUA apuajoneuvo.fi tutustu lAAJAAN MAllistooN: tilAA EsitE: S H O P R I D E R ® 778NR 2200,888WA 2300,040 1244 282 889Xl 3300,Korkean tason esiintyjäjoukkoon kuuluivat (oik.) oopperalaulaja Jaakko Ryhänen, näyttelijä Ahti Jokinen, juontajana ja säestäjänä Seppo Hovi, Kaukaan Laulumiehet-kuoro johtajanaan Seppo Äikäs (vas. Kaksi vuotta sitten Lappeenrantasalissa samat kaksi Lions-klubia järjestivät Sota luo laulunsa -konsertin. Siellä katkesi yli 20 000 suomalaisen tie. Ei sitten jouduttukaan, totesimme. – Joskus menee lujempaa, joskus hengästyn. Ahti Jokisen eläytyen tulkitsemat otteet Yrjö Jylhän ja Väinö Linnan teksteistä johdattelivat tuon ajan suomalaistuntoihin. Laulan, kun en muuta osaa. Hymyillen hän muistelee vastaavanlaista konserttia Espoossa 15 vuoden takaa. Hevin tuskin unohtavat tätä torstai-iltaa kaikki ne 840 kuulijaakaan, jotka pääsivät loppuunmyydyille penkeille. Oma Lappeenrannan Veteraanikuoro jouduttiin juuri lopettamaan, kun ikä alkoi painaa laulajia. li tieto sodan päättymisestä. – Kun kaikki on ohi, ei käteen jää mitään konkreettista. – Jaakko Ryhänen lauloi todella hyvin, kiittää Tauno, ja käy onnittelemassa esiintyjiä konsertin jälkeen
Lohdullista on, kuten Pyhtilä toteaa tanskalaista pastoria Olfert Ricardia lainaten: Jos kristinuskoa olisi pitänyt voimassa vain kristityt, se olisi jo aikoja sitten kuollut. 128 s. Piispan mukaan samaan tapaan he kutsuvat lähetystyöntekijöitä apuun vetämään verkkoja. Suomen Lähetysseura 2014. Kirjan luettuaan kunnioitus ikoneja kohtaan on muuttunut, niihin suhtautuu nöyremmin kuin ennen. Hän kuvailee pitkiä matkoja huonoilla teillä ja yöpymisiä vaatimattomissa olosuhteissa. Ikoni puhuu, tietoa ikonien kielestä ja tehtävästä on helposti lähestyttävä ja kaunis kuva-tietoteos. iKonin HiLjainEn KuTSu Teologian tohtori ja pappismunkki Serafim Seppälän teos Ikonin filosofia avaa silmät ja sydämen ymmärtämään, tai ainakin aavistamaan jotain siitä, mistä ikonitaiteessa on kyse. vokuva, jossa ikuisuus on läsnä kuvan rauhallisessa liikkumattomuudessa, pyhässä tilassa. Miksi jotkut ikonit ovat ihmeitätekeviä, miksi joku on arvokkaampi kuin toinen. Osatakseen arvostaa ikonitaidetta on syytä tietää miten ikoneja tulkitaan ja mitä ne todella merkitsevät. Ikonin tausta kuvastaa aina valoa, vaikka väri voikin vaihdella. Henkilön pään takana oleva sädekehä kuvaa pyhyyttä. Kirjapaja. Vaikka ikoneilla on taidehistoriallinen arvonsa, kysymys on syvemmästä hengellisestä ”tapahtumasta”. Vuosituhantinen traditio avautuu hiljaa, ilman sanoja ja ylenpalttista informaatiotulvaa. Suomen Lähetysseuran yli viiden miljoonan jäsenen luterilaisen yhteistyökirkon todellisuus Tansaniassa on monin tavoin toinen kuin Suomessa. ”Ikonin sielu ei ole kuvassa eikä katsojassa, vaan niiden välillä”, Seppälä kirjoittaa. digipostilla.kotimaapro.fi. Ikonit ovat kaksiulotteisia ja ikonin henkilö kuvataan edestäpäin, häntä katsotaan kasvoista kasvoihin. LEEna HiETaMiES Serafim Seppälä: Ikonin filosofia. Niissä ei voi nuukailla käärmeenmentävistä koloista lattianraoissa eikä siitä, että majapaikan kimppavessan lattialla onkin joku nukkumassa. Usein kyseessä on kasMonikaan ei tiedä ikoneissa esiintyvien symbolien, värien ja merkkien merkitystä. Kirja Lähetystyöntekijä Mikko Pyhtilä kirjoittaa kiinnostavasti kasvavista seurakunnista, pitkistä matkoista ja pienistä kolehdeista. Joku saattaa tuoda kolehtiin aarteensa, yhden käyttämättömän tulitikun. Joku saattaa tuoda kolehtiin aarteensa, yhden käyttämättömän tulitikun. Maahenki. Kirjan lopussa Serafim Seppälä kirjoittaa koskettavasti omista mieleenpainuvista kohtaamisistaan joidenkin ikonien kanssa. Ikoneja ei sijoiteta kotonakaan mihin tahansa, sillä tarkoitus on pysähtyä rukoilemaan sen edessä, vähintään tehdä ristinmerkki. Ikonin henkilöä, esimerkiksi silmiä, ei kuvata liian realistisesti. Esimerkiksi siinä suhteessa, että monien seurakuntien jäsenmäärä kasvaa yhä nopeasti, mutta rahaa on niukasti. Hän aistii, miten vanhan ikonin edessä hengellinen ilma tuntuu pehmeältä ja sakealta. Miksi toiset ikonit on peitetty hopeakuoren taakse ja koristeltu jalokivillä. Perspektiivi on käänteinen, taustan linjat eivät pienene horisonttia kohti, vaan ne suuntaavat kohti katsojaa. 192 s. Seurakuntalaiset keräävät yleensä keskuudestaan rahoituksen kirkkorakennusta varten, mutta riittävän summan kokoaminen saattaa edetä hitaasti. Suuren kalansaalin saatuaan opetuslapset eivät jaksaneet vetää verkkoja maihin. Kotimaa on nyt enemmän. Ikonin perimmäinen tehtävä on luoda yhteys näkyvän ja näkymättömän välille rukouksen ja mietiskelyn kautta. Yksikään kirkko ei ole kuitenkaan pysynyt pystyssä vain ihmisten voimin. Paikallinen piispa on verrannut nopeasti kasvavien seurakuntien tilannetta kalastamassa olleisiin Jeesuksen opetuslapsiin. Kotimaa 19.3.2015 18 YHDESSÄ Viisaita ajatuksia Tansaniasta Lähetystyöntekijä Mikko Pyhtilän kirja kertoo välähdyksiä tansanialaisesta todellisuudesta. Mari TEiniLÄ Mikko Pyhtilä: Sadetta odotellessa. Pyhtilä kertoo kiinnostavasti matkoistaan Tansanian maaseudulle syntyneisiin uusiin seurakuntiin. Ikonimaalari ei koskaan signeeraa teosta. Ikonit puhuvat ja kutsuvat hiljentymään erityisesti kirkoissa, missä koko pyhä tila on rukousten täyttämää. Pyhtilä kertoo työstään ja tapaamistaan ihmisistä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista kaikkein köyhimpien elämään. Pyhtilän mukaan oikea ja pysyvä ratkaisu ei ole kuitenkaan se, että ulkomailta tuodaan kerralla kirkonrakennusrahat tai rahoitus johonkin uuteen projektiin. Kirjan julkaisija on Suomen ortodoksisen kirkkomuseon ystävät ry. iKKuna iKuiSuuTEEn Tietokirjailija, ikonimaalari ja yliopistonlehtori Marianna Flinckenberg-Gluschkoff on koonnut kattavan tietopaketin ikonitaiteen taustoista. Kiehtova ajatus on se, että ihminen ei katso ikonia, vaan pysähtyy ikonin eteen, jolloin ikoni katsoo ihmistä, puhuu hänelle. Pyhtilä muistuttaa, että kirkko näyttää ulkopuolisille siltä, millaisia sen sisällä olevat ihmiset ovat. Jaa oma suosikkisaarnasi kollegojesi iloksi ja avuksi. Kirjasta löytyy 75 kuvaa, joista valtaosa vanhaa venäläistä ikonitaidetta. Pyhtilä kirjoittaa koskettavasti myös myötäelämisen taidosta. Mukana on myös uusia suomalaisia ikoneita. Kirjoittaja kertoo, että ikonit eivät ole kuvitusta, vaan rukousta, siksi niiden maalaamisessa ja kopioimisessa on tietyt säännöt ja kurinalaisuus. 152 s. Kotimaa on PRO. LEEna HiETaMiES Marianna Flinckenberg Gluschkoff: Ikoni puhuu, tietoa ikonien kielestä ja tehtävästä. Siksi he huusivat rannalla olevia ihmisiä auttamaan. Kuva kertoo iankaikkisesta, ja samalla tässä ajassa läsnä olevasta pyhyydestä
Niissä on ikään kuin kaikuja menneiltä vuosikymmeniltä, tiettyä raskautta ja suomalaisuutta. Elävä väripinta yhdistää monia töitä vuosikymmenten varrelta. Pohjolainen on useissa haastatteluissa kertonut, että hänen suhteensa uskontoon oli lapsuudessa kaksijakoinen. Video liittyy Helsingissä Didrichsenin museossa pidettävään näyttelyyn Mandoliinimiehen Matka. Kulkua johti muun muassa Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen, ja kävelyn tarkoituksena oli edistää rauhaa ja turvallisuutta. Värien lisäksi töistä löytyy muun maussa lehtikuparia. asti Didrichsenin museossa Helsingin Kuusisaaressa. Itseään taiteilijana Pohjolainen kuvaa viestinviejäksi kahden maailman rajalla. Huolimatta uskonnollisten taustojen eroista, olemme kaikki ihmisiä ja sen myötä samanarvoisia. Pohjolainen on saanut kirkon taidepalkinnon 1990, Ars fennica -palkinnon 1997 ja Pro Finlandia mitalin 2005. Lisäksi on ainakin yksi seurakunta, jossa parhaillaan kutsutaan ihmisiä mukaan keväällä järjestettäviin retkiin teemalla Kotona ja vieraissa – uskonnot tutuiksi. Hän tekee kolmiulotteisia maalauksia, jotka voi nähdä myös veistoksina tai installaatioina. Ja toivottavasti tämä olisi vasta isomman muutoksen alkua. Maaliskuussa uutisoitiin ystävyyskävelystä, jossa oli mukana samojen edellä mainittujen monoteististen uskontojen edustajia. Pauno Pohjolaisen töitä on seuraavissa kirkoissa: Rantasalmen kirkko, Kuopion Neulamäen kappeli, Puijon siunauskappeli, Kuopion Päivärannan kirkko, Kuopion Pyörön seurakuntatalo ja Helsingin Laajasalon kirkko. Monilla Pohjolaisen näyttelyssä esillä olevilla töillä on kristilliseen perinteeseen viittaava nimi, kuten Risti ja Ristinkuolema. Kotimaa 19.3.2015 YHDESSÄ 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU K ristittyjen, juutalaisten ja muslimien välillä on viime vuosien aikana käyty pyhiin teksteihin pohjautuvia vuoropuheluja. nÄYTTELY Pauno Pohjolaisen näyttelyssä on veistoksellisia maalauksia. 1949) työkalukaapin oveen, ja se esiintyy myös Pohjolaisesta kertovan esittelyvideon mottona. Maaliskuussa alkunsa on saanut myös Yle Radio 1:llä kuunneltavissa oleva 60-osainen luentasarja, jossa luetaan läpi Koraani ja sen teksteistä keskustellaan. Sen voi tulkita kristilliseksi symboliksi, mutta sillä on myös laajempi kulttuurinen ja taidehistoriallinen lähtökohtansa. Oltiin samalla kertaa kiinnostuneita tuonpuoleisuudesta ja pidettiin sitä tarpeettomana. Ajatus löytyy kirjoitettuna taitelija Pauno Pohjolaisen (s. Toivottavasti niin isot uutiskynnyksen ylittävät kuin pienet ruohonjuuritason tapahtumatkin toisivat muutosta ajatteluun luomalla sitä ymmärrystä, turvaa ja rauhan aatetta, mihin tapahtumilla pyritäänkin. Mukana keskustelussa on muun muassa professori Jaakko Hämeen-Anttila. Erittäin kiinnostava kirkollinen työ oli myös Turun tuomiokirkon Viimeinen ehtoollinen -näyttelyyn (2011) tehty installaatio, jonka keskiössä oli valtavan kokoinen hartsista tehty Kristus-kasvo. Siihen kuuluu körttiläisyyttä ja työväenhenkistä ateismia. EvELIInA OjALA Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto Vuoropuhelujen aika Rajan yli ja takaisin ”Taiteessa voimme kohdata symbolisen ulottuvuuden, jossa tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen raja murtuu”, kiteytti aikoinaan saksalainen teologi Paul Tillich. Didrichsenin näyttelyn yhteydessä julkaistussa Pauno Pohjolaisesta kertovassa kirjassa on taidekriitikko Pessi Raution oivaltava artikkeli Pohjolaisen tuotannosta ja taitelijanlaadusta. Erityisesti tämä viimeinen esimerkki kertoo siitä, että uskontojen välistä vuoropuhelua toteutetaan myös ruohonjuuritasolla, ei vain erilaisissa julkilausumissa ja uskontojen keskeisten edustajien välillä. OLLI SEPPÄLÄ Mandoliinimiehen matka näyttely esillä 9.8. Esimerkiksi näyttelyn nimityö, Mandoliinimiehen matka (2012) on tällainen ”hybridi”. Tilaisuuteen, johon jokainen toi mukanaan katkelman omasta pyhästä tekstistään, osallistuivat piispa Kaarlo Kalliala, rabbi Simon Livson ja imaami Anas Hajjar. Materiaalina maalauksissaan ja veistoksissaan Pohjolainen käyttää usein puuta ja hartsia. Käsi kädessä kuljettiin reitti, jonka varrelle jäivät moskeija, synagoga ja kirkko. Pohjolaiselle tärkeä innoittaja on venäläinen avantgardisti Kazimir Malevitš, joka käsitteli myös risti-muodon problematiikkaa tuotannossaan. Tutustumiskohteina tässä ovat juutalaisen seurakunnan synagoga, Uspenskin katedraali ja roomalaiskatolinen Pyhän Henrikin katedraali. Pohjolainen on koettu kirkon taidepiireissä kiinnostavaksi tekijäksi, sillä hänellä on taiteessaan mukana enemmän kuin ripaus transsendenssin tajua, ajatusta taiteesta näkyvän ja näkymättömän rajalla operoimisena. Risti on yksi Pohjolaisen keskeisiä muotoja. Viides Scriptural Reasoning -menetelmää hyödyntävä keskustelu toteutettiin tammikuussa. Pohjolaista pidetään usein kuvanveistäjänä, mutta hän on lähtökohdiltaan taidemaalari. Minkään näiden edellä mainittujen tapahtumien tarkoituksena ei ole käännyttää ketään omaan uskontoon tai yhdistää uskontoja, vaan ennen kaikkea ymmärtää toisten uskontojen edustajia, saattaa vieras asia tutuksi ja turvalliseksi. Työt ovat samalla kertaa leikkisiä ja vakavia. Mandoliinimiehen matka kuva: Mikko MäntynieMi orangerie kuva: Jussi tiainen Risti kuva: Jussi Pakkala Pohjolainen on useissa haastatteluissa kertonut, että hänen suhteensa uskontoon oli lapsuudessa kaksijakoinen.
Ainakin minä luen tarkkaan ehdokkaiden haastattelut ja katson heistä tehdyt vaalivideot. Kolmentoista ulkomailla asutun vuoden jälkeen Lumijärven oli vaikea sopeutua suomalaiseen elämänmenoon. Teresa de Cepeda y Ahumada syntyi Espanjan Avilassa vuonna 1515 perheeseen, jossa oli 12 lasta. Päiväraha oli yhdeksän euroa, josta piti maksaa bussimatkat ja lounas. Vanhukset pelkäävät sairastua, kun heillä ei ole varaa ostaa kalliita hoitoja, hoitopaikoissa he pelkäävät joutuvansa makaamaan avuttomana lääketokkurassa, kun kukaan ei ehdi hoitaa. Hän on aktiivisesti hakenut töitä yli kuuden vuoden ajan, turhaan. Hänet työllistettiin aivan muuhun työhön muutamaksi viikoksi. Lumijärvi oli nuorena ollut innokas partiolainen ja vaeltaja. – Olennaista ei ole, missä kohtaa tietä olet matkalla, vaan se, että olet tiellä ja matkalla. Levottomuus sai heidät kaivamaan esille kännykät ja sähköpostit. Pitkä islamilainen kausi – 800 vuotta – oli takana ja suuri kulttuurin murros edessä. Nuoret haluaisivat hankkia oman asunnon, mutta eivät saa lainaa, kun tulot eivät ole tarpeeksi suuret. Espanja eli loistonsa aikaa halliten laajaa aluetta aina Alankomaihin saakka. Teresan kutsu kasvaa hengellisessä elämässä oli juuri sitä, mitä Lumijärvi kaipasi. Äänestämällä voimme vaikuttaa siihen kenet haluamme asioitamme ajamaan. Hän oli asunut pitkään Lontoossa ja lyhyempiä aikoja Saksassa, Irlannissa ja Sveitsissä. Yli viisikymppiset tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut eivät saa uutta työpaikkaa. Lumijärvelle on olennaista, että kasvaminen ei tarkoita portaiden kiipeämistä, vaan avartumista. Kirjassa käydään läpi Teresan hengellisten opetusten lisäksi myös 1500-luvun Espanjan henkistä ilmapiiriä. Miten saisimme muutettua kehityksen parempaan suuntaan. – Hän oli isänsä lemmikki. Teresa tunnetaan parhaiten rukousta käsittelevistä opetuksistaan, Kristus-näyistään ja morsiusmystiikastaan. Ihmiset ovat huolissaan. Kun vientikauppaan erikoistunut yo-merkonomi Ulla Lumijärvi täytti 35 vuotta, hän oli saanut bisnesmaailmasta tarpeekseen. Asuntojonoissa on valtavasti ihmisiä. Kristuksen rakkautta hiljaisuudessa mietiskellessään ihminen uskaltaa nähdä itsensä kokonaisempana, varjoineen. Kotimaa 19.3.2015 20 YHDESSÄ NOJATUOLI Avilan Teresan syntymästä tulee ensi viikolla kuluneeksi 500 vuotta. Kun hän 13-vuotiaana menetti äitinsä, isä toimitti Teresan luostariin augustinolaisnunnien hoitoon. Teresan mukaan rukous perustuu ystävyyteen Jeesuksen Kristuksen kanssa. – Hän puhuu Jumalalle kuin isälleen, veljelleen tai aviomiehelleen. Käsi kädessä Teresa puhuu Jumalalle kuin isälleen, veljelleen tai aviomiehelleen. Tulevan eläkkeen määrä pienenee päivä päivältä. – Luottamus elämään ja Jumalaan tulee lahjana rukouksessa. Metsien keskellä nuotion loimussa hän teki suuren löydön. Uranainen alkoi kaivata hitautta ja hiljaisuutta. Hän kouluttautui pienellä päivärahalla unelma-ammattiinsa puusepäksi – mutta alalla ei ole töitä. Alussa Ulla Lumijärvi ahmi Avilan Teresan kirjoituksia niin, että hän meni päästään pyörälle. Heponiemen hiljaisuuden keskuksen johtaja Ulla Lumijärvi lähtee Espanjaan juhlimaan suurta esikuvaansa. Sitten he eivät saa työpaikkaa, hakijoita on liikaa. Hiljaisuuden mysteeri kiehtoi Lumijärveä niin paljon, että hän ilmoittautui retriittiin Heponiemen hiljaisuuden keskukseen. Sisäinen tarve täydelliseen elämänmuutokseen sai hänet hakemaan eräopaskouluun Kuusamoon. Päivittäin kuulen jonkun tutun puhuvan masentuneella tai katkeralla äänensävyllä elämäntilanteestaan. Hän uudisti karmeliittasääntökuntaa perustamalla ankaramman, tasa-arvoon perustuvan paljasjalkakarmeliittojen luostariyhteisön. Siinä paljastuu, että Kristus on Jumala ja ainut tie Jumalan luokse, Lumijärvi valottaa. Tulot eivät riitä edes vuokranmaksuun. Majoitusrakennuksen kirjahyllyä silmäillessä Lumijärven katse osui viisisataa vuotta sitten eläneen katolilaisen nunnan teokseen Sisäinen linna. Ystäväni irtisanottiin yli 30 vuoden palveluksen jälkeen yhtiön supistusten takia. Teresalainen rukous johtaa Kristuksen seuraamiseen. Nuoret eivät saa opiskelupaikkaa, hakijoita on liikaa. – Kristityn hengellinen elämä on Kristuksen askelissa kulkemista. Kun rahaa ei ole, ihmiset voivat auttaa toisiaan olemalla läsnä. LEENA HIETAmIES leena.hietamies@kotimaa.fi. Yksi kevään puheenaiheista on politiikka ja lähestyvät vaalit. Tavallinen arjen apu on tärkeää. – En ollut kirkon piirissä ennen kuullut sellaisesta. Vitsailemme, että tässä ei auta kuin lottovoitto. – Teresa haluaa kaikkein eniMystikon lumoissa rUKOUS Vielä kymmenen yhteisen vuoden jälkeen Ulla Lumijärvi löytää Avilan Teresan opetuksista uutta. – Ajattelin, että wau, tämä nainen puhuu juuri niistä asioista joihin etsin vastausta! Teoksen oli kirjoittanut Avilan Teresa, katolisen kirkon kenties kuuluisin naismystikko. Lumijärvi vei sen mukanaan huoneeseensa. Se oli hiljaisuus. Lumijärvi on kirjoittanut Avilan Teresan hengellisistä opetuksista teoksen Uskon hiljainen vallankumous yhdessä Avilan mystiikan yliopiston professorin Antonio Mas Arrondon kanssa. – Itsensä tunteminen johtaa syvenevään Jumalan tuntemiseen ja Jumalan tunteminen syvenevään itsensä tuntemiseen. Teresan opetukset ovat kiehtoneet Lumijärveä niin paljon, että hän on kulkenut tämän jäljissä ensikohtaamisesta asti, nyt jo kymmenen vuotta. Avilan Teresa oli suurin piirtein Martti Lutherin aikalainen, molemmat toimivat omalla tavallaan katolisen kirkon epäkohtia vastaan. Yksinhuoltajat yrittävät saada liian ison ja kalliin asuntonsa vaihdettua pienempään, mutta pienempiä ei ole tarjolla. Yksi tärkeimmistä asioista, jotka hän on Teresalta oppinut, on Jumalan tuntemisen ja itsensä tuntemisen yhteys. On turhauttavaa, kun itse ei voi tehdä mitään, tai ei tiedä mitä voisi tehdä. Kun luetut viisaudet sisäistyivät, laatu alkoi korvata määrää ja kiihkeä analysointi muuttui hiljaiseksi ymmärtämiseksi. On tärkeää kulkea ”käsi kädessä” tänä aikana, jolloin moni pelkää toimeentuloaan, sotia, lastensa ja lastenlastensa tulevaisuutta. Asiakkaita metsässä opastaessaan hän hämmästyi sitä, miten vaikeaa monen oli iltaisin rauhoittua katsomaan tulta. – Mietin, mikä on elämän tarkoitus ja mikä on se korkeampi voima, jonka tiesin olevan olemassa. El Greco maalasi, Kolumbus löysi Amerikan, Erasmus Rotterdamilainen teki teologiaa ja Galileo Galilei tähtitiedettä. Kun hän hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, myös toisten hyväksyminen ja rakastaminen on helpompaa