vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –2 Hyvää tekevä hevonen Sotkamolainen Heidi Kotilainen toteuttaa nuoruuden haavettaan. 14 Intian korona katastrofi horjuttaa hindu nationalistien asemaa Inkerin kirkon teologinen instituutti vaikeuksissa. Hän työskentelee luontohyvinvointi keskuksessa, joka tarjoaa yhteisöllisyyttä ja yhteyttä luontoon. 6 4 N:o 19 | 12. toukokuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Pe ntt i Po tk on en 11 6
Jutun voit lukea tämän lehden sivuilta 10–13. Ja toki lukijaa kiinnostaa enemmän asiantuntijoiden näkemykset kuin toimittajan ”heittäytyminen”. Kun perhettä ja läheisiä asuu eri maassa, eikä matkustaminen ja tapaaminen ole ollut mahdollista tai turvallista, on se ollut kova paikka monelle. | viikon henkilö | Lontoon merimieskirkon tilat Rotherhithessa ovat olleet koronan myötä pitkiä aikoja kokonaan suljettuina. Näkökulman ja rakenteen vaihtaminen kesken kirjoituprosessin on haastavaa, mutta siitä todennäköisesti on iloa ja hyötyä lukijalle. Olin ajatellut kirjoittaa itsestäni haastateltavien lisäksi yhtenä keskustelijana. Joulubasaarin peruunnuttua avasimme verkkokaupan ja senkin palvelut ovat tavoittaneet uusia ihmisiä. Sanottava selkeytyy. Mutta pian tajusin, että jos kirjoitan itseni osapuoleksi, juttu alkaa paisua liikaa. – Kaikki toimintamme on ollut verkossa ja sosiaalisessa mediassa maaliskuusta 2020 alkaen. 2 KOTIMAA | 12.5.2021 aluksi. Zoomissa kokoontuvat niin palleromuskarit kuin seniorit päiväkahveille, odottavien äitien ryhmä ja seurakunta jumalanpalvelukseen. – Verkkoalustoilla tapahtuvissa kokoontumisissa on ollut mukana aivan uusiakin ihmisiä eri puolilta Britanniaa, ja tapahtumia on järjestetty myös yhdessä muualla Euroopassa toimivien merimieskirkkojen kanssa. En voi puhua hengellisestä elämästä ilman henkistä elämää. 1 Miten olette toimineet kuluneen vuoden aikana. Juttu muuttui toisellakin tapaa. Kovasti odotamme, että pääsemme taas tapaamaan kasvokkain, laulamaan yhdessä ja olemaan lähellä toisiamme! EMILIA KARHU ”Odotamme, että pääsemme taas olemaan lähellä toisiamme” Lontoon merimies kirkossa kehitellään jatkoa ajatellen toimintaa, johon voisi osallistua joko paikan päällä tai etänä, kertoo johtaja Marjaana Härkönen | Kuva: Kotialbumi MARJAANA HÄRKÖNEN Lontoon merimieskirkon johtaja Suunnitelmat uusiksi H yvin suunniteltu on puoliksi tehty. 3 Miten korona on näkynyt suomalaisten keskuudes sa Britanniassa. Uutuutena olemme käynnistäneet tänä keväänä arkipäivän taukojumppaa kotikonttoreissa istuville sekä vertaistukea tarjoavia ”valitusryhmiä” eri ikäisille. Ja mitä laajemmasta kokonaisuudesta on kysymys, sitä paremmin kannattaa suunnitella mitä on tekemässä. Näitä pohdin, kun lähdin kirjottamaan juttua hengellisestä elämästä. 2 Onko oudosta ajasta seurannut mitään hyvää. Huolimatta ennakkosuunnittelusta havahduin kirjoittaessani siihen, että minun on pakko muuttaa näkökulmaa. Johtaja Marjaa na Härkönen iloitsee, että ulkoterassilla saa taas myydä korvapuusteja ja karjalanpiirakoita. Ilman henkistä kun ei ole hengellistä. Toki olen sitä kirjoittajanakin, mutta nyt olisin ollut avoimesti näkyvillä. Saunan avautumista odotellaan vielä. Kehittelemme jatkoa ajatellen hybridimallisia toiminnan muotoja, joihin on mahdollista osallistua joko paikan päällä tai verkon kautta. Lehtijuttua kirjoittaessa on myös hyvä kysyä, mitä jutulla tavoitellaan ja kenelle se on ensisijaisesti suunnattu. – On ollut kuolemantapauksia, vakavaa sairastumista, pelkoa läheisten tai oman terveyden puolesta, taloudellista ahdinkoa, ahdistusta ja turhautumista, epävarmuutta ja yksinäisyyttä. Vapaaehtoiset ovat tehneet verkkoon esimerkiksi psykologin vinkkejä korona-ajasta selviytymiseen, leivontaja askarteluvideoita, taidepajoja ja musiikkia. Pitäytymällä vain hengelliseen olisin liikkeellä vanhoilla eväillä. OLLI SEPPÄLÄ Julkaisupäällikkö pohtii lehtijutun kirjoittamisen prosessia
Nykydiskursseissa se olisi aika katalaa, enhän antanut heidän sitten aikuisena itse valita. Kun lapseni olivat pieniä, veisasin heille nukkumaanmenon aikaan virsiä. MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Niissäkin viitataan taivaaseen, ihmisen määränpäähän. Mutta virkapappeus, kun on kysymyksessä seurakunnan johto, niin kirkko on kautta aikojen ollut sillä kannalla, että se kuuluu miehelle. Ei pilvenreuna eikä vieras planeetta. Tällaista tasokasta viihdettä ovat tarjonneet esimerkiksi Elämäni Biisi ja SuomiLOVE -televisio-ohjelmat. Uskomme mukaan kaikki eivät pääse taivaaseen. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. On olemassa kolmenlaista pappeutta: yleinen pappeus, karismaattinen pappeus ja virkapappeus. Hakulomakkeessa sinkuilta kysytään muun muassa: ”Kuinka viettelet itsellesi seuralaisen?” Ylen MOTohjelma raportoi viime viikolla epäkohdista, jotka liittyvät tositelevisio-ohjelmiin osallistuvien sopimuksiin. Tositelevision lisäksi televisioviihde sisältää toisen tason eettisisiä kysymyksiä. 3 KOTIMAA | 12.5.2021. ”Aamulla jos en nousisi, taivaaseen ota tykösi”, ”Johda, Jeesus rakkahin, meidät taivaan kotihin” tai ”On sulla hyvät enkelit ja pyhät taivaan temppelit”. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Vastuu epäeettisisistä tositelevisio-ohjelmista ei kuulu niihin osallistuville ihmisille. Osalle tositelevisio-ohjelmaan osallistuminen on aiheuttanut mielenterveysongelmia joko ohjelman aikana tai sen jälkeen. Ei meidän käsityskykymme mukainen paikka ollenkaan. Karismaattinen pappeus kuuluu myös jokaiselle, jolle on karismaattisia lahjoja annettu. Taivas, korkeus, on Jumalan luomus, uskonnollinen käsite. Syntisestä ihmisestä tämä voi tuntua pelottavalta. Televisiokanavat sisältävät myös paljon hyvää viihdettä, joka ei perustu kuvitteellisiin väkivaltarikoksiin saati oikeiden ihmisten nöyryyttämiseen. Muun muassa Temptation Island Suomi ja Big Brother Suomi -ohjelmiin osallistuvien sopimuksissa on oikeusoppineiden mukaan kohtuuttomia ja perusoikeuksia rikkovia kohtia. -Yleinen pappeus kuuluu kaikille, sekä miehille että naisille. -Mutta muutamissa piireissä ollaan jo sitä mieltä, että nykyaikana voidaan poiketa tästä traditsionista. Esimerkiksi TV1:ssä esitettävä Murha paratiisissa oli huhti-toukokuun vaihteessa katsotuin viihdeohjelma. Kun on kysymys naisten pappeudesta on orienterauksen tapahduttava Raamatun mukaan, ottaen huomioon myös historian painavuuden. Mutta kaikki valta taivaassa ja maan päällä on annettu Taivaaseen astuneelle Kristukselle. JUSSI RYTKÖNEN Pettämistä ja murhia paratiisissa O n vaikeaa ymmärtää, että televisiokanava katsoo asialliseksi toiminnaksi esittää vuodesta toiseen ohjelmaa, jonka tarkoituksena on saada ihminen pettämään kumppaniaan. Isän salainen toive oli, että taivasikävä koskettaisi lasten sielua. Sinne taivaaseen Kristus astui. Iso osa suosituista televisiosarjoista perustuu murhiin. Helatorstain Jesajan teksti viittaa ylhäiseen Herraan, joka asuu korkeudessa. 1921 Naisten pappeus esillä Helsingin Pappien Veljespiirin kokouksessa. Vastuu on ohjelmia tekevillä tuotantoyhtiöillä sekä niitä ostavilla televisiokanavilla. Missä synti on tullut suureksi, on armo tullut ylenpalttiseksi. Kyseinen paratiisimaisissa maisemissa kuvattu sarja on omassa lajissaan kepeä, mutta voiko murhaan perustuva viihde olla koskaan täysin harmitonta. Pari viikkoa sitten käynnistyi sinkkujen ja parisuhteessa elävien haku pettämissarjan kymmenennelle kaudelle. Katsojille taltioidut pettämiskohtaukset ovat osa ohjelmaa. Tässä Temptation Island Suomi -sarjassa 20–40 -vuotiaita parisuhteessa olevia ihmisiä viedään ”luksusoloihin etelän lämpöön”, jossa heidät altistetaan kumppaninsa pettämiselle. ?. Mutta ovathan virret usein unettavia. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03561135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Mikä on taivas. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 13.5
Viime viikkoisten osavaltiovaalien perusteella Narendra Modin huima suosio näyttäisi kääntyvän laskuun koronakatastrofin myötä. Ensimmäisen selityksen BJP-hallituksen epäonnistumiselle tarjoaa sen hindulaista enemmistöä myötäilevä politiikka: symbolisesti tärkeä juhla haluttiin järjestää suurellakin riskillä, etenkin kun hindulaiset järjestöt sitä vaativat. Modi itse ei sano ääneen kärjekkäimpiä kommentteja mutta antaa vaikenemisellaan tilaa vihapuheelle ja väkivallalle. Hänen mukaansa Äiti Gangesin ”virtaus ja siunaus takaavat, että koronavirus ei leviä”. Koronaan kuolleita vainajia tuhkattavaksi kuljettavat työntekijät lepäsivät ambulanssin askelmalla huhtikuun lopussa. Nyt vuoden takaiset syytökset vähemmistöä kohtaan vaikuttavat perin absurdeilta, sillä koronakriisi näyttäisi saaneen erityistä vauhtia hindujen Kumbh Mela -pyhiinvaelluksesta. Patanjalin verkkokauppaan ilmestyi Coronil-tuotteita, joiden ensin väitettiin parantavan covid19-taudin ja saaneen Maailman terveysjärjestö WHO:n hyväksynnän. Voikin ounastella, että Intian sadoissa tuhansissa kylissä luotetaan hädän hetkellä ennemmin perinteisten kulkutaudin jumalattarien apuun kuin poliitikkoihin – niihin, jotka vannovat hindulaisuuden nimiin mutta osoittavat enemmän kiinnostusta äänien haalimiseen kuin epidemian taltuttamiseen. | Kuva: AP/Lehtikuva/Altaf Qadri 4 KOTIMAA | 12.5.2021 uutiset. Hindunationalistisen politiikan varjona kulkee vähemmistöille varattu syntipukin rooli. Tämä näkemys hävisi Jawaharlar Nehrun ja Mahatma Gandhin visiolle moniuskontoisesta Intiasta. Uttarakhandin osavaltiota johtava BJP-poliitikko Tirath Sing Rawat korosti vielä maaliskuussa uskonnollisten tunteiden merkitystä ja kehotti pyhiinvaeltajia saapumaan Haridwariin. Modin taitava mediapeli ja karismaattinen johtajuus luotsaavat maailman suurinta demokratiaa kohti ennalta asetettua päämäärää: Intian uudelleen luomista ”hindulaiseksi Intiaksi”. Koronaepidemian alussa muslimeita syytettiin viruksen leviämisestä, ja Modi asetteli itselleen vahvan johtajan viitan kovapintaisilla lockdown-toimilla. Näyttää ilmeiseltä, että poliittisesti virittynyt pseudotiede on perin vaarallinen liittolainen koronakriisin aikana. Kuolleiden suuri määrä ja rokotusten takkuaminen on vahingoittanut pääministeri Narendra Modin julkisuuskuvaa. Nyt verkkosivuilla viiden euron arvoinen pilleripurkki esitellään ”immuniteetin vahvistajana”. Intian koronakriisi horjuttaa hindunationalistien valtaa | uutisessee | ” Poliittisesti virittynyt pseudotiede on perin vaarallinen liittolainen koronakriisin aikana. I ntia on yhdessä modernin historiansa murroskohdista. Jo kolonialistisella ajalla syntyi ajatusmalli, että Intian oma historia sisältää kaiken sen, mitä länsimainen tiede yrittää tarjota. JYRI KOMULAINEN Kirjoittaja on hindulaisuutta tutkinut dosentti. Toinen selitys löytyy siitä, miten hindunationalismi suosii pseudotiedettä. Hindunationalismi on kuitenkin kerännyt voimiaan 1990-luvulta lähtien ja saanut valta-aseman, jota Intiaa pitkään hallinnut Kongressipuolue ei pysty enää haastamaan. Ramdev pyörittää Patanjali-nimistä miljoonabisnestä, joka on erikoistunut perinteiseen ayurveda-lääketieteeseen. Vai mitä tulisi ajatella siitä, kun hindujärjestö järjestää lehmän virtsan juontiin omistetun tilaisuuden koronan ehkäisemiseksi. Parrasvaloihin astui koronakriisin alettua myös sahraminväristä askeetin viittaa kantava joogaguru ja televisiotähti Baba Ram dev, jolla on likeiset suhteet Modiin ja jota on joskus veikkailtu tämän seuraajaksi. Intian itsenäistyessä 1947 jotkut hindupoliitikot halusivat eräänlaisen Pakistanin hinduversion – eli maan, joka määrittyisi enemmistöuskonnon mukaisesti. Toisen pääministerikautensa myötä hindunationalistisen BJP-puolueen puheenjohtaja Narendra Modi on nostanut itsensä asemaan, jossa kukaan ei ole ollut sitten vuonna 1984 murhatun In dira Gandhin. WHO tosin ilmoitti, ettei se ole hyväksynyt yhtään perinteistä lääkevalmistetta covid19-taudin hoitoon. Hindunationalistisen propagandan sävyttämistä koulukirjoista löytyy siksi esimerkiksi väite, että pyhissä Veda-kirjoissa tunnettaisiin ydinpommi. Intian uskonnonvapaustilanne on huonontunut nopeasti. Ja että Bollywood-tähti twiittaa kolmelle miljoonalle seuraajalleen videon, jossa kehotetaan koronan iskiessä parantamaan kehon happitasoa joogisilla hengitysharjoituksilla
Puijon ja Männistön seurakunnissa jäsenmäärät ovat laskeneet ja taloudellisten resurssien jatkuva pieneneminen on uhka perustoiminnalle. Alavan mielipide on äänestetty kumoon ja enemmistöpäätöksellä aloite on lähtenyt yhteisestä kirkkovaltuustosta Kuopion tuomiokapitulin käsittelyyn. | Kuopion hiippakunta | K uopion tuomiokapitulille jätetyssä aloitteessa Kuopion keskusta-alueella sijaitsevat Puijon, Männistön ja Alavan seurakunnat liitettäisiin Tuomiokirkkoseurakuntaan kun taas laajaa maaseutualuetta käsittävät Kallaveden ja Järvi-Kuopion seurakunnat säilyisivät entisellään. FREIJA ÖZCAN Kuopion Alavan seurakuntaa pakotetaan mukaan liitokseen seurakuntaliitos | Kuopion seurakuntayhtymään kuuluu tällä hetkellä kuusi seurakuntaa. – Kuopiossa kasvu keskittyy Alavan alueelle. Pöytäkirjojen mukaan Alavan seurakunta on antanut sekä Kuopion seurakuntien yhteiselle kirkkoneuvostolle että kirkkovaltuustolle lausunnon, jossa se ilmaisee halunsa pysyä itsenäisenä seurakuntana. | Kuva: Kuopion ev.lut. – Vähän on ankeat tunnelmat. Suoranaista säästöä seurakuntaliitoksesta ei Rannankarin mukaan voi suoraan laskea, mutta kauemmas katsoen isomman yksikön on helpompi reagoida ja sopeuttaa toimintaansa muutoksiin. Liitettävistä seurakunnista Männistö on toistaiseksi vailla vakinaista kirkkoherraa Aulikki Mäkisen siirryttyä Turun tuomiorovastiksi. Koskelainen ihmettelee, että tällä tavalla kävellään itsenäisen seurakunnan yli, kun syynä ei ole mikään muuttotappio eikä kriisi. Se joko toteaa aloitteen tarkoituksenmukaiseksi ja lähettää siitä lausunnon Kirkkohallitukselle. Tuomiokapitulilla on asiaa käsitellessään kaksi vaihtoehtoa. Kuopion keskustan alueella sijaitsevat seurakunnat halutaan liittää Tuomiokirkkoseurakuntaan. Kuopion tuomiokapitulille on nyt jätetty aloite kolmen seurakunnan mallista. Seuraavat istunnot ovat 20.5. Tai se toteaa aloitteen epätarkoituksenmukaiseksi ja palauttaa sen aloitteentekijöille. Kuopion tapauksessa kolme muuta seurakuntaa liitettäisiin Tuomiokirkkoseurakuntaan, jolloin tuomiorovasti olisi kirkkoherra ja liitettyjen seurakuntien kirkkoherroista tulisi kappalaisia. Kuvassa Alavan kirkko. – Seurakuntien yhdistäminen yhdeksi loisi edellytykset palvella tasapuolisesti koko keskustan alueen väestöä, Rannankari toteaa. Hän ei näe liitoksen tuovan yhtymälle säästöä, muuten kuin isossa yksikössä tapahtuvan eläköitymisen kautta. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Ilpo Rannankari kertoo, että rakenneuudistuksessa on pyritty miettimään koko seurakuntayhtymän tulevaisuuden kannalta järkevää rakennetta. Kirkkolain mukaan aloiteoikeus seurakuntajaon muuttamiseksi on seurakunnan kirkkovaltuustolla tai yhtymissä kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostolla. – Alueellinen työ säilyisi, mutta meillä on aika paljon haasteita, joihin olisi mielekästä vastata keskustan yhteisellä työntekijäresurssilla, Rannankari sanoo, ja mainitsee esimerkiksi kasvatuksen kentän, rippikoulutyön, vahtimestarija emäntäpalvelut. 5 KOTIMAA | 12.5.2021. Taloudellisetkaan syyt eivät puolla liittymistä, Koskelainen puolustaa seurakuntaansa. Kuopion seurakuntien rakenneuudistus on lähtenyt liikkeelle yhteisen kirkkovaltuuston alulle panemasta rakenneselvityksestä. Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesasessori Riikka Ryökäs toteaa, ettei voi antaa arviota, milloin tuomiokapituli ehtii istunnossaan seurakuntaliitosta käsittelemään. Tällaisissa asioissa pitäisi mennä seurakuntayhteisö edellä. Aloitteen ovat tehneet Tuomiokirkkoseurakunta, Puijo ja Männistö yhdessä vastoin Alavan seurakunnan tahtoa. Olemme iso seurakunta, tulevaisuudessa vähän isompi. – Kun liikutellaan resursseja ja tehtävänkuvat laajentuvat, jostain taas vähennetään tai jätetään jotain tekemättä. Tuomiokirkkoseurakunta ja Alava puolestaan voivat hyvin. seurakunnat ” Vähän on ankeat tunnelmat. Kuopion seurakuntayhtymän talouskin on 3,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Puijon seurakunnan kirkkoherra Jaana Marjanen puolestaan on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle ensi syksynä. ja 10.6. Meillä on 14 000 jäsentä. Kun ratkaisuja tehdään kuin insinöörin pöydällä, seurakuntayhteisöt jäävät lapsipuolen asemaan, Alavan kirkkoherra Hannu Koskelainen toteaa. Kolmen seurakunnan malliin päädyttiin Rannankarin mukaan, koska tuntuu toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevältä yhdistää suhteellisen tiiviillä kaupunkialueella toimivat seurakunnat yhdeksi
Venäjän koulutuksen ja tieteen valvontaja tarkastusviranomainen on kehottanut Inkerin kirkkoa hakemaan lisenssiä uudestaan. – Näitä mahdollisuuksia hyväksi käyttäen voimme valmistaa sananpalvelijoita kirkolle, järjestää täydennyskoulutusta, hengellistä kasvua tukevaa toimintaa, uskontokasvatusta ja niin edelleen. Lapuan piispa Simo Peura jää eläkkeelle helmikuussa 2022. Apu Suomestakin on Laptevin mukaan tervetullutta. Oikeus antoi päätöksensä 6.4. Kirkonseutua painetaan hiili neutraalisti Päijät-Hämeessä ilmestyvä seurakuntalehti Kirkonseutu painetaan tästä kuusta lähtien hiilineutraalisti. Venäjän lainsäädäntö muuttuu Laptevin mukaan koko ajan. Kotimaata julkaiseva Kotimaa Oy on Kirkonseudun yhteistyökumppani vastaamalla lehden ilmoitusmyynnistä. Päästöjä on vähennetty tuotannon eri vaiheissa, ja jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan sertifioidun ilmastoprojektin kautta. Päätös merkitsee, että instituutilla ei ole juridista oikeutta antaa esimerkiksi papiksi aikovien teologiseen tutkintoon tähtäävää opetusta tai tutkintotodistuksia. Syynä olivat valtion viranomaisten oppilaitoksen toiminnassa havaitsemat puutteet. He täyttävät tehtäväänsä valmistaen välttämättömiä asiantuntijoita, joita kirkko lähettää heille koulutukseen. Inkerin kirkko vei asian oikeuteen, jonka päätös nyt on saatu. Tähtijuttu on Kotimaan tilaajien luettavissa Kotimaa.fi -sivustolla. Lähiviikkoina pitää ratkaista, mikä on järkevää, Jämsén sanoo ja tunnustaa periaatteessa ajattelevansa, ettei kuulu kieltäytyä, kun piispanvaaliin kysytään. Mikkelin piispa Seppo Häk kinen pitää lisenssin perumista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta hyvin valitettavana. Yhdeksän kunnan alueella jaettavaa lehteä painetaan 86 000 kappaletta, ja yhden numeron valmistamisesta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä 6,6 tonnia. Tätä taustaa vasten Inkerin kirkko menetti Teologisen instituutin opetuslisenssin koulutus | Piispa Ivan Laptevin mukaan kirkko työskentelee tällä hetkellä aktiivisesti uuden opetuslisenssin saamiseksi. – Otamme ilolla vastaan tukea Suomen kirkolta tai lähetysjärjestöiltä tulevien sananpalvelijoiden valmistamiseksi. – Tämän asian kanssa työskentelemme aktiivisesti. | lyhyesti | 6 KOTIMAA | 12.5.2021 uutiset. – Pohdinta on kesken. Suhteellisesti eniten ovat kasvaneet islam sekä kategoriaan ”muut uskonnot” kuuluvat yhteisöt. Piispa Laptev ei kommentoi Kotimaan kysymyksiä Teologisen instituutin lisenssin menettämisen konkreettisista syistä tai instituutin rahoituksesta. Hän muistuttaa, että Venäjällä kirkko on erotettu valtiosta ja lisenssin ohella on olemassa muitakin mahdollisuuksia järjestää korkeakouluopetusta. Siksi opetusministeriön koulutuksen ja tieteen valvontaviranomainen on ehdottanut instituutille uusia vaatimuksia vastaavan uuden lisenssin formuloimista. Inkerin kirkon piispa ja Teologisen instituutin rehtori Ivan Lap tev kertoo, että oppilaitosta ei olla sulkemassa eikä sen toimintoja karsimassa. Tieto opetuslisenssin väliaikaisesta menettämisestä tuli viranomaisilta jo viime vuoden lopulla. Laptev korostaa, että lisenssin saaminen on vain yksi keino olla vuorovaikutuksessa valtion koulutusviranomaisten kanssa. Vaali järjestetään marraskuussa. Sen sijaan kirkon henkilöstön täydennyskoulutus lienee mahdollista. Uusia tutkinto-opiskelijoita ei myöskään voida ottaa. Olemme myös iloisia mahdollisuudesta kutsua suomalaisia opettajia pitämään luentoja ja kiitollisia kaikista rukouksista ja talousavusta. Jyväskylässä asuva Jämsén on ollut yli 20 vuotta Lapuan hiippakunnan työyhteydessä ensin Suomen Lähetysseuran palkkalistoilla ja sitten tuomiokapitulin asiantuntijana. Instituutti jatkaa sitä sääntöjen mukaista toimintaa, joka ei vaadi erityistä lisenssiä. Kirkon tiedotteessa toivotaan, että syksyyn mennessä onnistuttaisiin aloittamaan kokonaisvaltainen opetustoiminta uuden lisenssin turvin. Jukka Jämsen harkitsee ehdokkuutta piispanvaalissa Lapuan tuomiokapitulin lähetysja kansainvälisen työn asiantuntija, rovasti Jukka Jämsén pohtii piispaehdokkuutta. – Inkerin kirkon koulutuksen tukeminen on ollut kirkollemme tärkeää. Kokonaisuutta valvoo puolueeton osapuoli. – Instituutti, sen työntekijät ja opettajat jatkavat työtään täysimääräisesti. Kirkko voi näin varustaa työntekijänsä heille tarpeellisilla tiedoilla ja taidoilla. Kotimaa.fi tähtijuttu Kotimaa kävi Tilastokeskuksen tilastojen pohjalta läpi Suomessa vaikuttavien uskonnollisten yhteisöjen jäsenkehitystä viimeisen 30 vuoden ajalta. | Venäjä | V enäläinen oikeusistuin on vienyt Inkerin kirkon Teologiselta instituutilta luvan uskonnollisten järjestöjen työntekijöitä ja uskonnollista henkilökuntaa valmistavaan koulutukseen. Teologista instituuttia ovat rahoittaneet, järjestäneet opettajia ja muuten tukeneet monet järjestöt, seurakunnat ja kokonaiskirkko. Kirkonseudun painotuotteelle on laadittu oma päästölaskelma. Jämsén vahvistaa, että häntä on pyydetty ehdokkaaksi Lapuan piispanvaaliin, mutta ei kerro, mitkä tahot häntä ovat pyytäneet. Päästökompensaatio kohdistetaan metsiensuojeluun Etelä-Amerikassa. Laptev painottaa voimakkaasti, että kysymys ei ole instituutin toiminnan supistamisesta tai lopettamisesta
Käytännössä opettajia ei voi Suomesta nyt Kelttoon lähettää. JUSSI RYTKÖNEN Inkerin kirkon piispa Ivan Laptev toimii myös Teologisen instituutin rehtorina. Joitakin vuosia sitten valmisteltiin yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa. – Kuulimme myös Teologisen instituutin tilanteesta ja keskustelimme asiasta. Teologian alalla instituutissa on voinut suorittaa teologian kandidaatin opinnot. Teologisen instituutin on Häkkisen arvion mukaan joka tapauksessa haettava jonkinlaista rekisteröintiä, siis viranomaislupaa, joita on koulutuksen ja oppilaitoksen tasosta riippuen erilaisia. Kyse on ennen kaikkea Inkerin kirkon ja valvontaviranomaisen välisestä asiasta. Niitä meidän on syytä kunnioittaa. Valitettavasti muun muassa kieliongelmat ovat olleet esteenä. lisenssin peruuttaminen on ikävä uutinen, vaikkei se aivan yllättäen tullutkaan. – Inkerin kirkon toiminnan ja tulevaisuuden kannalta on tärkeää, millaisia ja miten koulutettuja pappeja ja muita työntekijöitä sillä on. Häkkinen kertoo, että Suomen ja Inkerin kirkkojen neuvottelukunnan kokous pidettiin etäyhteyksin 16. Parhaimmillaan se voisi antaa luterilaiselle teologialle Venäjällä ”uutta potkua”. Tilanne on kirkolle vaikea. Kaikilla kursseilla on ollut vuosittain yhteensä joitakin kymmeniä opiskelijoita. Sen monivaiheista rakentamista ja toimintaa on Inkerin kirkon omien resurssien lisäksi rahoitettu voimakkaasti Suomesta (Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, muita järjestöjä, seurakuntia ja yksityisiä ihmisiä), LML:ltä, Saksan Martin Luther Bundilta sekä Yhdysvaltojen ELCA:lta ja Missouri-synodilta saaduilla varoilla. Häkkinen korostaa sitä, että kirkot tekevät itse ratkaisunsa. Koulutuskeskus aloitti toimintansa jo vuonna 1995. – Mutta ulkopuolelta asiaa katsovana näen yhteistyön tiivistämisessä paljon mahdollisuuksia. Monet suomalaiset ovat toimineet siellä opettajina. 7 KOTIMAA | 12.5.2021. Luterilaisia on Venäjällä hyvin vähän. Seppo Häkkinen pohtii, että myös inkeriläisten eritasoisia opiskelumahdollisuuksia Suomessa voitaisiin kartoittaa. Sen vuoksi koulutusratkaisut vaikuttavat koko kirkon tulevaisuuteen. Inkerin kirkko on itsenäinen kirkko ja tekee omat ratkaisunsa. Hän ei halua toimia ”besserwisserinä”. – Inkerin kirkosta on aiemmin ollut jonkin verran opiskelijoita esimerkiksi järjestöjen oppilaitoksissa. | Kuva: Jukka Granström Inkerin kirkon koulutuskeskus Inkerin kirkon Teologinen instituutti sijaitsee Kelton kylässä Pietarin itäpuolella. Teologinen instituutti on rekisteröity Venäjän oikeusministeriössä vuonna 2000. huhtikuuta. ” Instituutti, sen työntekijät ja opettajat jatkavat työtään täysimääräisesti. Meidän kirkkomme ei voi tähän vaikuttaa. Sen tehtävä on kouluttaa kirkon ja seurakuntien kaikkiin tehtäviin tarvittavia työntekijöitä sekä vapaaehtoisia toimijoita: pappeja ja diakoneja sekä lapsija nuorisotyöntekijöitä. Koulutettujen työntekijöiden merkitys on Häkkisen mukaan kirkolle hyvin tärkeä. – Inkerin kirkko joutuu pohtimaan, millä tavalla työntekijöiden koulutus järjestetään, mikä on Teologisen instituutin tulevaisuus ja millaisin edellytyksin oppilaitokselta vaadittava lisenssi on mahdollista saada takaisin. Opetusta ja tiedettä valvova osasto myönsi opetustoimintaan oikeuttavan luvan Instituutille vuonna 2010. Siksi Häkkisen mielestä olisi hyvä pohtia, voisivatko Inkerin kirkko ja maan suurempi, alun perin saksalaistaustainen luterilainen kirkko tehdä entistä enemmän koulutusyhteistyötä tai jopa yhdistää koulutuslaitoksensa. Lisäksi siellä on pidetty erilaisia lyhytkursseja
Helsingin seurakuntayhtymä ylläpitää Agricolan kirkon kiinteistöä samoin kuin muita Helsingin kirkkoja, lisäksi Helsingin tuomiokirkkoseurakunta on satsannut kirkkoon erityisesti Agricolamessun, konserttien ja tapahtumien tarpeisiin. Kyynelten läpi me katselimme toisiamme ja sitä mitä ei enää ollut. Vaiheittainen korjaaminen maksaisi arviolta kaksi miljoonaa euroa. Viisi vuotta sitten pääsiäisenä he menettivät kotikirkkonsa tuhopolton seurauksena. Tuomasmessujen musiikki toteutetaan lahjoitusvaroin, ja siihen kuluu vuosibudjetista noin 12 prosenttia. Tuomasyhteisö haluaa omalta osaltaan kehittää yhteisöjen kirkkoa, jossa jokainen voi löytää oman paikkansa ja tehtävänsä. Lähes tismalleen samankokoisessa Ylivieskan seurakunnassa on nyt yhteensä seitsemän kirkkoa. Tuhoutuneen kirkon tilalle haluttiin rakentaa uusi, 700-paikkainen kirkko, jossa on itse asiassa vain 100 paikkaa vähemmän kuin Valkeakosken kirkossa. Trinitas, kolmiyhteys, uskon, toivon ja järkähtämättömän päättäväisyyden symboli, kyynelten ja tuhkan keskeltä noussut ilon katedraali, kuten kirkkoherra saarnassaan uutta kirkkoa kuvaili. Helsingin seurakuntayhtymä tukee Tuomasmessua vuosittain avustuksella, joka kattaa kuluistamme hiukan alle kolmanneksen. Samalla tavoin tunnelma omassa seurakunnassamme muuttui hetkessä synkäksi kuultuamme Valkeakosken kirkon purkupäätöksestä. Ylivieskan Pyhän Kolminaisuuden kirkon jälleenrakentaminen maksoi 13,4 miljoonaa euroa, jota Kirkkohallitus rahoitti yhdellä miljoonalla. Tuomasmessun elinvoimaisuutta selittää musiikin, liturgian ja saarnojen lisäksi kaksi yhteisömme erityispiirrettä: vahva vapaaehtoisvastuu ja esirukous. Vakuutuksesta saadun noin 6 miljoonan euron korvausosan ja liki 700 000 euron keräysvarojen jälkeen seurakunnalle jäi maksettavaa reilut 6 miljoonaa euroa. Moni on löytänyt Tuomasyhteisöstä paikan, jossa elää ja kasvaa kristittynä. Esirukous ja sielunhoito on ollut kautta vuosien Tuomasmessun vahvuus. ”Voi sanoa, että sydän itki. Vauraassa Sääksmäen seurakunnassa Valkeakosken kirkko halutaan purkaa. Kotimaassa on käyty viime viikkoina keskustelua Tuomasmessusta. Ylivieskalaiset ovat kokeneet kovia. Jos Muistokirkko lasketaan mukaan, on niitä yhteensä kahdeksan. Tästä tuesta olemme hyvin kiitollisia. Me ja Tuomasmessun aktivistit olemme mielellämme apuna ja peilinä, jos paikallisseurakunta tai yhteisö haluaa uudistaa omaa toimintaansa ja kehittää työtänsä. KATI PIRTTIMAA Toiminnanjohtaja, Tuomasyhteisö ry. Ei vain itselle, vaan myös tuleville sukupolville. KAROLIINA NIVARI Hallituksen puheenjohtaja, Tuomasyhteisö ry. ” Jaksan ylivieskalaisten tavoin edelleen uskoa hyvyyden voimaan. Äänentoistoja striimausvälineitä ei ole hankittu pelkästään Tuomasmessulle. Valo on voittanut pimeyden.” Jaksan ylivieskalaisten tavoin edelleen uskoa hyvyyden voimaan, ja siihen, että ”valo” meidänkin seurakunnassamme vielä jonain päivänä voittaa ”pimeyden”. Silloinen kirkkoherra Timo Määttä kuvaili seurakuntalaisten tunnelmia surullisiksi ja sekaviksi toteamalla, että kirkon menetys on kova paikka. Ylivieskan seurakunnassa oli kirkkoherra Eija Nivalan mukaan tiukasta taloudellisesta tilanteesta ja tulevien vuosien kovasta velkataakastakin huolimatta alusta asti selvää, että uusi kirkko rakennetaan. RIIKKA-LEENA EEROLA-NIEMINEN Sääksmäen seurakunnan kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäsen Valkeakosken kirkon purkupäätös vetää synkäksi kirkkorakennukset | Ylivieskassa oli selvää, että uusi kirkko rakennetaan velkataakasta huolimatta. Vapaaehtoisvastuu ja esirukous ovat Tuomasmessun keskiössä 8 mielipiteet KOTIMAA | 12.5.2021. Messun rukouspalvelu sekä lukuisien rukousryhmien kautta kulkevat tuhannet rukouspyynnöt kertovat rukoilevasta seurakunnasta, joka välittää apua tarvitsevista, heikoista ja hätää kärsivistä. Kirkkoa arvostettiin myös tärkeänä maamerkkinä, joka sävytti jokirantaa. ”Ei ole rakennettu vain kirkkoa, vaan myös seurakuntaa. On lisäksi todettava, että Markus Malmgrenin kirjoituksessa (Kotimaa 30.4.) esitetty luku on monin kerroin ylimitoitettu. Tuomasmessussa saa ideoida, toteuttaa, kehittää ja käyttää taitojaan. Oli kovaa katsoa kirkon kaatumista. Paikkakuntalaiset kuvailevat kokemuksiaan kotikirkon menetyksestä rajuna. Tuomasyhteisö ei toimisi ilman aktiivisia vastuunkantajia, aktivisteja. Järkytyksen keskellä ei ollut sanoja, mutta yhdessä rukoiltiin ja uskottiin hyvyyden voimaan.” On helppo samaistua ylivieskalaisten tilanteeseen, sillä tiedämme Sääksmäen seurakunnassa varsin hyvin, miltä jo pelkkä ajatus oman kirkon menettämisestä tuntuu. On opittu paitsi rakentamisesta, niin ennen kaikkea yhdessä tekemisestä. Ammattimuusikot tekevät työtään varsin pienellä palkkiolla, moni myös vapaaehtoisena, rakkaudesta lajiin, koska kokevat yhteisön omakseen. Meidän hyvin vauraassa ja talkoohenkeä uhkuvassa seurakunnassamme rakenteiltaan ehjä kirkko halutaan hajottaa. Kun seurakunnan keskeisin toimintatila häviää, ei sitä tule koskaan unohtamaan.” Kirkon mukana hävisi myös pala historiaa. Hienoa, että 33-vuotias jumalanpalvelusyhteisö kiinnostaa! Tuomasmessu toimii tiiviissä yhteistyössä Agricolaliikkeen kanssa, Agricolan kirkkoa nimitetäänkin messuyhteisöjen kirkoksi siellä toimivan useamman omaleimaisen jumalanpalvelusyhteisön takia. korvaa S eurasin pääsiäispäivänä Ylivieskan Pyhän Kolminaisuuden kirkon vihkimismessua. Nykyistä Ylivieskan kirkkoherra Eija Ni valaa siteeratakseni: ”Tunnelma seurakunnassa muuttui synkäksi yhdessä yössä. Näin Tuomasmessu sekä kokoaa ihmisiä yhteen että katsoo laajalle ympärilleen
Laki on säädetty, jotta mitään ihmisryhmää ei saisi ”uhata, panetella tai solvata” muun muassa ihonvärin, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Kyse on naispuolisten pappien työhyvinvoinnista ja työrauhasta, mutta erityisesti kyse on siitä, miten uskottavia kirkkona olemme evankeliumin edistäjinä. Piispat ovat jo aikaa sitten päättäneet, ettei työvuoroja saa järjestellä papin sukupuolen perusteella. Kyse ei ole uskonnon harjoittamisesta vaan työntekijöiden tasa-arvoisesta kohtelusta. Pappeina toimivilla naisilla on kutsumus. Jokaisen kirkon työntekijän tulee kyetä työskentelemään kaikkien pappien kanssa riippumatta omasta uskontulkinnastaan. Näin on mielestäni nyt tapahtumassa. Uskonnonvapaus kuuluu kuitenkin luovuttamattomiin ihmisoikeuksiin. Samoin oikeus muodostaa elämänarvoja Raamatun ohjeiden perustalta, elää niiden mukaan ja ohjata muitakin samaan. Heidät on kutsuttu palvelemaan kirkkoa. Uskonnonvapaus tuomiolla. Tämän yhteyden rikkominen sillä verukkeella, että papin sukupuolella olisi vaikutusta ehtoollisen pyhyyteen, ei edusta luterilaista käsitystä ehtoollisesta. Ja toisin ajattelevia on kunnioitettava ihmisinä, Jumalan luomina. Uskonnolliset ja eettiset näkemykset nauttivat Euroopassa vahvaa lain suojaa. Minusta on typerä väite, että länsimainen valkoinen heteromies on kaiken sorron ja pahuuden lähde universumissa. Loukkaannun aina, kun näen jossakin sanan Raamattu kirjoitettuna pienellä alkukirjaimella. Soili Haverinen väitti ( Kotimaa 30.4.), ettei kaikilla kirkon jäsenillä olisi mahdollisuutta päästä viikoittain ehtoolliselle kohtuullisen välimatkan päähän. Martti Lutherin mukaan ehtoollisen arvoa ei vie, vaikka ”paholainen itse sen toimittaisi”. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. 9 KOTIMAA | 12.5.2021. ” Viidennellä liikkeellä on laaja kokemus Raamattujen salakuljettamisesta niin rautakuin bambuesiripunkin yli. Moni loukkaantuu Päivi Räsäsen kantoihin ja ilmaisuihin. Meillä on siis vapaus ymmärtää maailma ja ihminen Raamatun kertomuksen pohjalta. Kirkkomme on päätöksensä tehnyt ja syrjinnän on loputtava. Jos nykyinen aika pystyttää sateenkaariesiripun, tulemme selviytymään siitäkin. Se vahvistaa yhteyttämme eläviin ja kuolleisiin pyhiin sekä Jeesukseen Kristukseen. Subjektiivinen loukkaantumisen tunne ei kuitenkaan voi olla peruste rikossyytteelle. Evankelis-luterilaisen kirkon ehtoolliskäsityksen mukaan ehtoollinen on yhteyden ateria. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on syystä kiellettyä. Työlainsäädäntö koskee myös kirkkoa. Onkin huolestuttavaa, jos kirkkomme ylimmässä päättävässä elimessä, kirkolliskokouksessa esiintyy tämänkaltaista ajattelua. | kolumni | V iime viikkojen puhuttaneimpia uutisia on valtakunnansyyttäjän päätös nostaa kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Jos Raamatun käyttö muuttuu Suomessa rikolliseksi, tulen kannustamaan ja rohkaisemaan tähän rikokseen ja lupaan edistää tätä rikollista toimintaa parhaani mukaan. Kirkossa on vain yksi virka eikä se ole sukupuoleen sidottu. Tämän kutsumuksen ja kutsun jatkuva kyseenalaistaminen tulee lopettaa. Jos joku jäsen ei hyväksy kirkkomme ehtoollisoppia, niin se ei poista ehtoollisen mahdollisuutta. ”Että he kaikki yhtä olisivat, jotta maailma uskoisi.” (Joh. hallituksen puolesta, LAURA MÄNTYLÄ Varapuheenjohtaja Tulkaa, sillä kaikki on valmista Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Raamatun lainaaminen tai kommentoiminen ei sekään voi olla rikollista – ainakaan silloin, kun se tapahtuu tekstin kaksituhatvuotisen perustulkinnan mukaisesti. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Naisteologit ry:n / Kvinnliga teologer rf. Valtakunnansyyttäjä pyrkii osoittamaan kansanedustaja Räsäsen uskonnolliset ja eettiset käsitykset rikollisiksi. Jokaisessa evankelis-luterilaisen kirkon messussa on kaikilla jäsenillä mahdollisuus päästä ehtoolliselle virkanäkemyksestään riippumatta. Pidän tätä erittäin vaarallisena kehityksenä, jollaista olemme tottuneet seuraamaan lähinnä diktatuureissa. Jos kaikki oman viiteryhmän tai puolueen vastainen kriminalisoidaan, päädytään väistämättä totalitarismiin. 17: 21) Toivomme kirkon johdon ottavan selkeästi kantaa täyden syrjimättömyyden puolesta, niin sanoin kuin teoin. Kaikilla on oltava oikeus tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoa. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. On hyvin ongelmallista, jos jotkin yksittäiset oikeudet (esimerkiksi seksuaalisen identiteetin suoja) nostetaan muiden perustavien oikeuksien (esimerkiksi sananja uskonnonvapaus) yläpuolelle. Viidennellä liikkeellä on laaja kokemus Raamattujen salakuljettamisesta niin rautakuin bambuesiripunkin yli. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Laki naisten ja miesten tasa-arvon edistämisestä edellyttää, että työnantaja edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luo heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. Työnantajan tulee kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille, ja toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä. Mutta myös typerinä ja loukkaavina pitämieni käsitysten kanssa on kyettävä elämään. Perustavien ihmisoikeuksien rajoittamista muista kuin kaikkein pakottavimmista syistä ei voi hyväksyä. Näkemyksensä voi pitää, mutta yhteistyöhön tulee pystyä. LAURI VARTIAINEN Kirjoittaja on Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja. Siitä toivottavasti pidetään Suomessa kiinni
Hengellinen vai henkinen. TEKSTI JA KUVAT | OLLI SEPPÄLÄ Henkisen polun löytyminen voi johtaa hengelli selle tielle. 10 KOTIMAA | 12.5.2021 hengellisyys. Mitä luterilaisuudella on annettavaa hengellisen elämän kaipuuseen. Uskonnollinen vai kristillinen. Mitä on hengellinen elämä
Pirttimaa työskenteli aiemmin Espoon hiippakunnan kapitulissa erityisalueenaan hengellisen elämän kysymykset. hollisen rukouksen kautta. i T arina kertoo kirkkoherrasta, joka lähti seurakunnan syrjäseuduilla asuvia perheitä tapaamaan. – Kunnioitan myös kirkon elävää traditiota, joka voi avautua mystiikan, hiljaisuuden ja ke” Ihmiset kaipaavat kokemuksellista suhdetta itselleen merkityksellisiin asioihin, kuten uskoon. Vanhemmat erosivat kirkosta. Nimestään huolimatta Kaur Khalsa on täysin suomalainen (alkujaan Mervi Rannik ko), Somerolta lähtöisin. Emäntä oli entistä hämillisemmän näköinen, mutta sanoi sitten: – Kävi täällä pari viikkoa sitten apupappi, joka käski meidän tehdä parannusta synneistämme. Perheen tyttö kuitenkin vaati päästä seurakunnan tyttökerhoon ja sittemmin rippikouluun. Rippikoulu osoittautui Kaur Khalsalle pettymykseksi, ja hän sanoo kokeneensa uskonnon ympärillä tekopyhyyttä. Ihminen on luonnostaan hengellinen tai henkinen, meissä on kaipuu ymmärrykseen, pysähtymiseen ja pyhän kohtaamiseen. – Hengellinen elämä alkaa syntymässä. Ja hyvä niin. – On kyse merkityssuhteista: elämän mieli ja arvot, yhteys johonkin suurempaan, pyhään ja kaipaus eheyteen. Hengellinen elämä on siis jotain, joka vaikuttaa kaikkeen olemiseen ja tekemiseen. Ne ovat nykyaikana olennaisia asioista, ja niiden välinen suhde pitää olla selvillä, jos kirkko haluaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Lopulta pysyvämpiä vastauksia löytyi taukopaikalta nimeltä sikhismi, jota pidetään nuorimpana maailmanuskontona. Kirkkoherra teki parhaansa ja niin teki köyhän talon emäntäkin. Mutta mistä hengellinen elämä alkaa. Mitä tilalle. Hän kertoo, että hänen lapsuudenkodissaan ei puhuttu Jumalasta vaan Leninistä. Edellä olevassa tarinassa kirkko yritti kohdata ihmisen, seurakunta jäsenensä. Henkinen ja hengellinen. Pyhä Henki synnyttää tuon uskon, jossa Kristus on läsnä ja josta rakkaus vuotaa. Pyhä ei ole määrittelyn kohde vaan suhde, jota voidaan lähestyä kehollisesti. Holopainen uskoo, että maailmankatsomuksesta ja uskomusjärjestelmästä riippumatta me kaikki jaamme tämän ihmisyyden syvätunteen. Se kertoo omakohtaisesta hengellisestä ja henkisestä etsinnästä. Henkiset asiat kiinnostivat häntä kuin luonnostaan. – Kristillisen uskon näkökulmasta hengellinen elämä on suhteessa elämistä, vastaanottavassa uskossa Kolmiyhteiseen Jumalaan ja vastavuoroisessa rakkaudessa lähimmäiseen ja muuhun luomakuntaan. Holopainen myös uskoo, että on tapahtumassa kokemuksellinen murros. Mutta näin yksiselitteinen ei asianlaita enää ole, josko lie koskaan ollutkaan. Jussi Holopainenkin ajattelee ihmisen olevan pohjimmiltaan merkitystä etsivä, hengellinen ihminen. Hän kuitenkin jatkoi kysymällä: – No, onko teillä täällä myös hengellistä elämää. Sulkeva ja määrittelevä opillinen kieli ei enää kelpaa. Niiden voi ajatella eroavan siinä, että hengellisyydessä on mukana Jumala, henkisyys on enemmänkin kohteetonta tilan tavoittelua ja mietiskelyä, sanoo Tuomasyhteisön toiminnanjohtaja, tuomaspappi Kati Pirttimaa. Holopainen sanoo, että hänen ratkaisunsa on kunnioittaa sekä ihmisten henkistä että hengellistä etsintää. Englanniksi sama ilmaistaan yhdellä sanalla spirituality, sanoo Tampereen seurakuntien hengellisen ohjauksen pastori Jussi Ho lopainen. Kirkkoherra sai vaivoin pidettyä vakavan ilmeen. Tarinassa on ihmisten lisäksi kaksi muutakin päähenkilöä, nimittäin käsitettä. Pieni lapsikin aistii pyhän, uskoo Kati Pirttimaa. Kristillisessä perinteessä olemme tietenkin yhteydessä Kolmiyhteiseen Jumalaan. Akateemisesti muotoillen hengellinen elämä on elämää, jossa ollaan yhteydessä transsendentin [tuonpuoleisuuden] kanssa. Uusi henkisyys ja uskonnollisuus haastaa vanhan tavan ajatella hengellistä elämää. Onkin varsin tavallinen käsitys, että henkisyys ajatellaan uskonnosta irralliseksi ja hengellisyys nähdään joko Jumalaan liittyväksi tai institutionaaliseen uskonnollisuuteen kuuluvaksi. – On mielenkiintoista, miten suomen kielessä on ollut tarve erottaa hengellisyys ja henkisyys. Olisiko mahdollista tehdä enemmän tilaa erilaiselle keholliselle mystiikalle ja ihmisten omalle sanoitukselle pyhän kokemuksesta. Rippikouluiässä hän vaati saada liittyä kirkkoon. – ”Olen hengellinen, mutta en uskonnollinen.” Tämä on nouseva puhunta ja kirkolle hämmentävä ilmiö. Erillisen hengellisen elämän arvo ja merkitys tunnustetaan » 11 KOTIMAA | 12.5.2021. Edellä kuvattua jakoa käsittelee käytännössä Inderjit Kaur Khalsan kirja Aikamatka – sielun reissukirja (2021). Hengellinen elämä on erityinen tapa katsoa maailmaa. Hengellinen tie kuitenkin jatkui, ja sillä seurasi tutustuminen teosofiaan ja buddhalaisuuteen sekä elämäntaidonopettaja-filosofi Krishnamurtin ajatuksiin. Vanha kirkollinen näkemys pitää henkisyyttä pahana ja hengellisyyttä hyvänä. Hengellinen elämä on sekä vaikutettuna olemista että aktiivista toimintaa, sekä sisään että ulos hengittämistä, Holopainen sanoo. Eräässä hyvin köyhässä talossa hän kysyi emännältä: – Onko teillä täällä henkisiä harrastuksia. Pirttimaa korostaa, että hengellinen elämä voi ilmetä eri tavoilla, esimerkiksi rukoilemisena, laulamisena, pyhiinvaelluksina, musiikin kuuntelemisena, hiljentymisenä, messuun osallistumisena, lukemisena. Kirkollisen taustan omaavaa lukijaa kirjan uushenkiset ajatukset ja vaihtuvat ”totuusyhteisöt” saattavat hämmentää. Emäntä meni ensin hämilleen, mutta sanoi sitten: – Onhan meillä lauantaisin sauna. – Hengellisyys ja henkisyys ovat samaa maastoa
Siinä mielessä tapa katsoa maailmaa muuttuu, kaikkeen katsomiseen tulee ikään kuin lisälinssi. Lutherin teologia oli hyvin kokonaisvaltaista, sekä elämän traagisuutta että sen kauneutta ymmärtävää, sanoo Jussi Holopainen. – Ristinteologinen hengellisyys löytää Jumalan voiman heikkoudessa, kirkkauden pimeydessä ja läsnäolon poissaolossa. Sen uudelleen löytäminen on kuitenkin osa nykyistä kiinnostusta uuteen hengellisyyteen. Sen puheenjohtaja on piispa Teemu Laajasalo. – Siis se että viettää vuoden mittaan kirkkopyhiä ja elämän käännekohtia kristillisen perinteen mukaan. On sanottu, että tässä kohtaa reformaattori tuli heittäneeksi lapsen pesuveden mukana pois. Siihen kuuluu tietoisuus siitä, että on ”jotakin enemmän” kuin vain se, mitä ympärillä nähdään. Jussi Holopaisen mielestä aktiivinen hengellisyyden harjoitus voi kuplaantua ja kääntyä yhtä lailla sisäänpäin kuin tapakristillisyys. Mutta onko hengellinen elämä jokin erityinen kristillisyyden harjoittamisen muoto tai erillistodellisuus. kirkossakin, jolla on erityinen Evankelioinnin ja hengellisen elämän kysymysten neuvottelukunta. Lutherin teologia ja kirjallinen tuotanto syntyivät Holopaisen mukaan koettelemusten keskellä Sanan mietiskelyssä ja rukouksessa. Kati Pirttimaa korostaa, että luterilaisen perinteen erityisiä lahjoja hengellisyydelle ovat virret ja veisaaminen. Olisiko kirkon aika luopua Valistajan ja Opettajan roolista ja altistua enemmän ihmisten kokemuspuheelle pyhästä. Meissä kaikissa asuu pieni pyhiinvaeltaja, toisissa suurempi tai ainakin tiedostavampi. Onneksi nyt alkaa tulla tilaa keholliselle kielelle ja pyhän kokemukselle. Mitä hyvää evankelis-luterilaisella kirkolla on annettavana tämän päivän hengellisen elämän kyselijälle. Suomessa vesper-traditiota ylläpitivät kirkkomuusikot silloinkin, kun niitä ei muuten juuri arvostettu. Toisaalta elämme kulttuurissa, jossa ihmiset kaipaavat kokemuksellista suhdetta itselleen merkityksellisiin asioihin, kuten uskoon. Pirttimaan mukaan luostarilaitosten lahjoja ovat olleet erityisesti päivittäiset rukoushetket, joita nykyisin meilläkin toteutetaan retriiteissä ja verkossa. Myös koko kirkkomusiikin perinne on upeaa. Ja totta kai Raamatun olemassaolo omalla kielellä, yksi luterilaisuuden peruslähtökohtia, on tärkeä hengellisen elämän kannalta. – Virsien sanat kuvastavat monen kristityn ajattelua ja niihin voi liittyä. Nykyisessä kiinnostuksessa mystiikkaan juuri kontemplaatiolla nähdään olevan keskeinen merkitys. Se on syvissä ahdingoissa koeteltua hengellisyyttä, joka syvenevien konfliktien maailmassa saattaa nousta uudelleen arvoonsa. 12 KOTIMAA | 12.5.2021 hengellisyys. – Paljon hyvää, erityisesti arkisen ja maanläheisen kristillisyyden arvostus. Myös Pirttimaa harmittelee luterilaisuuden myötä kadonnutta spiritualiteettia, luostareiden hengellistä perinnettä. – Pyörimme oman hyvän ympärillä. Suomen valtakirkko on luterilaisen perinteen kantaja nimeään myöten. – Osittain valistuksen ajan luterilaisessa hengellisyydessä on tähän asti korostunut tiedollinen ymmärrys ja sanojen paljous sekä syyllisyyskulttuurissa syntynyt hengellinen kieli. Kati Pirttimaa sanoo, että hengellinen elämä on elämää ja elämän ihmettelyä, ei jokin erillinen saareke. kysyy Jussi Holopainen. Holopainen sanoo, ettei halua nähdä kirkon jäseniä joko tapakristittyinä tai hengellisyyden aktiiviharrastajina, vaan matkalla olevina ja tietä etsivinä pyhiinvaeltajina. Pirttimaa kuitenkin muistuttaa, että myös tapakirkollisuus on hengellistä elämää. – Ihminen elää Jumalan yhteydessä kaiken aikaa. – Luterilainen kirkko vetää perässään toisaalta vanhaa valtionkirkkoaseman myötä tul” Ihminen on luonnostaan hengellinen tai henkinen, meissä on kaipuu ymmärrykseen, pysähtymiseen ja pyhän kohtaamiseen. Yhteinen laulaminen on fyysinen ja psyykkinen yhteisöllisyyden kokemus, jota on vaikea selittää. Kuitenkin Luther kritisoi aikansa katolisia mystikkoja sisäisestä rukouksesta, kontemplaatiosta, eikä ymmärtänyt sitä täysin oikein
Hengellisen elämän voi nähdä erityisenä henkisyyden harjoittamisen muotona tai ihmisen sisäisen kehittymisen jatkumona. Kaikille on yhteistä jonkinlainen sisäinen tila ja punainen lanka, jossa nähdään Jumalan vaikutus. Ei siitä muuten puhuttaisi. Yksilön toiminnassa hengellinen elämä on aktiivista paneutumista kristinuskon keskeisiin sisältöihin niiltä osin kuin ne kokemuksellisesti rakentavat itseä. Silloinkin ohjaajan tehtävä on tukea näissä pohdinnoissa. – Kun henkiset etsijät kokevat kirkkokielen vieraana ja vieraannuttavana, voi avuksi tulla myös luonnossa koettu Jumalan puhuttelu ja orgaaninen rukouksen kieli: Olen kuin haapa, jonka lehtiä Sinä hengelläsi hiljaa liikutat, Jussi Holopainen sanoo. Siirtymistä tapahtuu sekä luterilaisen kirkon sisällä että luterilaisesta kirkosta muualle, ja muualta luterilaiseen kirkkoon. Kiinnostus laaja-alaisesti ymmärrettyyn hengelliseen elämään on kirkon vastaus yleiseen henkisen ja hengellisen elämän kaipuuseen. Hengellisen etsinnän tiellä toisille vastaus löytyy perinteisestä uskoontulosta, toisille vastus hahmottuu luonnon ja hiljaisuuden kautta. Sen tavoitteena on tarjota keskustelukumppani hengelliselle tielle. Hengellisen elämän ilmenemismuotoja on monia. Kirjat kotiovelle toimitettuna á 14 €. – Ohjaajan tehtävä on mahdollistaa ohjattavan ja Jumalan kohtaaminen ja sen kohtaamisen syventyminen, sanoo Tuomasyhteisön pappi Kati Pirttimaa. Varmaan näistä molemmista laahuksista johtuu, että kirkko koetaan monesti tuomitsevana ja kylmänä instituutiona. – Ohjaaja ei varsinaisesti saattele, vaan tukee ohjattavan omaa prosessia ja matkaa, kulkee siinä mukana. Silloin vastuu kuuntelemisesta, tutkimisesta ja valinnoista pysyy ohjattavalla. Kati Pirttimaa muistuttaa, että toisinaan ohjattava löytää kaipuuseensa vastauksen toisesta tunnustuskunnasta. perussanoma.fi | 09 5123 9120 (klo 9–14) tilauspalvelu@perussanoma.fi | Tomas Sjödin SE TAPAHTUU KUN LEPÄÄT Tomas Sjödin JOKAINEN TARVITSEE (OMAN) PAIKKANSA Jukka Norvanto POST´ILLA Sari Savelan 160-sivuiset MUISTIKIRJAT 3 erilaista 16,90?€ KPL 35?€ 25?€ 25?€ KE SÄLU KEM I ST A PER USSANO MAST A 13 KOTIMAA | 12.5.2021. aina myös avaamaan silmät ympäröivälle todellisuudelle, hädälle ja apua tarvitseville, Kati Pirttimaa sanoo. Se tuo hengellisyyteen ja hengelliseen elämään paljon turhaa syyllisyyttä ja vähättelemisen tarvetta. – Hengellinen ohjaus tai matkakumppanuus on sitä, että toinen auttaa toista pysähtymään oman elämän keskelle, kuuntelemaan siinä Jumalan puhuttelua ja vastaamaan siihen, määrittelee Jussi Holopainen, Tampereen seurakuntien hengellisen ohjauksen pastori. lutta moraalinvartijan laahusta, toisaalta pietismin mukanaan tuomaa jakoa uskovaisiin ja ei-uskovaisiin. ” Ihminen elää Jumalan yhteydessä kaiken aikaa. – Koska varsinainen ohjaaja on läsnä oleva Kristus ja Pyhä Henki, ohjaajana minun tehtäväni on auttaa toista tulemaan tietoiseksi siitä liikkeestä, jonka Jumala hänessä saa aikaan. Holopainen korostaa, että ohjaajalla ei saa ole omaa agendaa tai käsitystä toisen puolesta, mihin suuntaan tämän pitäisi kulkea. – Ei hengellisen elämän ole tarkoitus olla irti tästä maailmasta, vaikka siihen toisinaan kuuluukin ajatus vetäytymisestä vaikkapa retriittiin tai luostarin hiljaisuuteen. Toimituskulut alkaen 6 €. Jumala kutsuu Hengellinen ohjaus tarkoittaa mukana kulkemista Kiinnostus avarampaan käsitykseen hengellisestä elämästä on tuonut luterilaisiin seurakuntiin myös hengellisen ohjauksen käsitteen ja työmuodon
Sotkamolainen Heidi Kotilainen elää unelmaansa Luontohyvinvointikeskus Tyynelässä, jossa eläimet ja maaseudun rauha tarjoavat mahdollisuuden rentoutumiseen ja läsnäoloon. – On niitä, jotka eivät ole koskaan taluttaneet hevosta. – Vastasin siihen, että minä taas haluaisin tehdä nuorisotyötä hevosten avulla. Näin vastuuntunto lisääntyy ja löydetään omia vahvuuksia. Nyt Heidi Kotilainen on 38-vuotias ja hänen toiveensa on pitkälti totta. Tyynelän taustaorganisaationa on helmikuussa 2010 alkunsa saanut Ristinkantajat ry. ” Ison eläimen lämmintä kylkeä vasten olo tuntuu turvalliselta. Minun ja Maijan myötä yhdistys otti toimintaansa mukaan myös luontoja eläinavusteisen toiminnan. Asun Sotkamossa sellaisella paikalla, jossa kaikki tärkeä on lähellä, mukaan lukien luonto. Heidi Kotilainen, 39 Juuri nyt nautin aktiivisesta arjestani. – Väkeä tulee meille eri kanavien kautta. Heidi Kotilainen liittyi mukaan ystävänsä Maija Lipposen kanssa seuraavana vuonna. Nuoret juttelivat tulevaisuudestaan. Ystävä kertoi haaveensa olevan sellainen, että veistelisi veneitä mielenterveyskuntoutujien kanssa. Joskus hevonen tarvitsee erityistä hoitoa tai sen kanssa on hyvä lähteä kävelylle. – Miesten alkuperäisenä ajatuksena oli ollut kokoontua laulamaan virsiä ja tehdä ihmisille kaikenlaista hyvää. Tallitoiminta antaa monelle lisää itseluottamusta ja ahdistuskin saattaa vähentyä. Yhdistyksen perusti kolmen sotkamolaismiehen porukka: puuseppä, kirkon nuorisotyönohjaaja ja elokuvaohjaaja. Heidi Kotilainen kertoo, että käytännössä siivotaan yhdessä tallia ja laitumia sekä ruokitaan ja rapsutellaan hevosia. – Meillä innostetaan ja kannustetaan tekemään yhdessä asioita. Aluksi se voi jännittääkin. TEKSTI | VESA KEINONEN – KUVAT | PENTTI POTKONEN Heidi Kotilainen kertoo, että toiminta hevosen kanssa voi viedä ihmistä kohti unelmiaan. Heidi Kotilainen kertoo, että kaikessa luontohyvinvointikeskuksen toiminnassa on tärkeää arvostava ja kaunis puhetapa niin eläimiä, toisia ihmisiä kuin ympäristöäkin kohtaan. Kuka. – On hyvin motivoivaa saada eläimet voimaan kokonaisvaltaisesti hyvin. Jotkut lähettää lastensuojelu, ja joillekin taas vanhemmat ostavat talliaikaa. Toimintamalli sopii niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Mutta sitten iso eläin seuraakin kiltisti perässä talliin saakka. Hän on aktiivinen toimija Luontohyvinvointikeskus Tyynelässä, joka tarjoaa maaseutuympäristössä luontoja eläinavusteisia palveluja. Elämässäni olen ylpeä siitä, että olen uskaltanut toteuttaa haaveitani. Paikka nimettiin Tyyneläksi entisen omistajan etunimen mukaan. Samalla opitaan tunnistamaan omia rajoja. S otkamolainen Heidi Kotilainen istuskeli lukioaikana hyppytunnilla ystävänsä Juho Lipposen kanssa. Keskeinen ajatus on se, että maatilan ja tallin töiden tekeminen yhteisöllisesti tuo monille ihmisille hyötyjä. Jaakko Löytyn laulusta nimensä saaneen yhdistyksen toimipaikaksi muodostui maatila, ja siellä sijaitseva vanhasta kanalasta kunnostettu hevostalli. Olin kuullut, että sellaista oli olemassa. Ison eläiHevonen ja läsnäolon taito Eläimet ja luonto tekevät ihmiselle monella tavalla hyvää. 14 KOTIMAA | 12.5.2021 haastattelu
– Eläimetkin ovat meillä koulutettuja ja soveltuvia kokonaisuuteen. Heidi Kotilainen tunnistaa hyvin kirkon ja luonnon syvän yhteyden. – Saamme tukea Sininauhaliitolta, jonka jäsenyhteisö olemme. Luontohyvinvointikeskus Tyynelän taustalla vaikuttaa Green Care -ajattelu. Sillä tarkoitetaan luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää ammatillista ja tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. – Eläimen kanssa opitaan myös aidon läsnäolon taitoa. Moni yksin asuva ei ole välttämättä saanut koskettaa toista ihmistä tai eläintä kuukausiin. Green Care antaa toiminnalle raamit ja varmistaa kaikilta osin laadukkuuden. Koronan aikana yksinäisyys on edelleen korostunut. – Samoja asioita tapahtuu aikuisillekin. Pollelle voi vaikka jutella omia asioitaan. Verenpaine voi laskea ja keskittymiskykykin paranee. – Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät luonnon elvyttävyyden, osallisuuden ja kokemuksellisuuden avulla. Käytössä on paljon tutkimustietoa luonnon ja eläinten vaikutuksesta ihmiseen. Kotieläinten tapaan hevonenkaan ei arvostele sen lähelle tulevaa ihmistä. Tunnetusti eläin on kumppanina yliveto. Tallilla touhuillaan luonnon keskellä ja arkinen kiire jää taakse. Hän toimii Sotka» 15 KOTIMAA | 12.5.2021. Monelle eläimen silittäminen on merkittävä kokemus, koska kotona ei välttämättä ole lemmikkiäkään. Sininauhaliitto ja sen jäsenyhteisöt muodostavat kristillisen diakoniatyön verkoston, Kotilainen sanoo. Luontohyvinvointikeskus Tyynelä ei varsinaisesti ole kristillinen paikka. Keho ja mieli rentoutuvat. Sille saa vapaasti näyttää myös kaiken kiintymyksen. – Tallillakin huomaa hyvin, että läheisyyden tarve on nyt suunnaton. men lämmintä kylkeä vasten olo tuntuu turvalliselta. Jos hevosta taluttaa, eikä keskity kunnolla, niin se voi lähteä aivan eri suuntaan kuin mihin alun perin halusit
16 KOTIMAA | 12.5.2021 haastattelu. Esimerkiksi viime vuonna otettiin käyttöön Luontoseteli-toimintamalli. Luoja on lähettänyt kyseisen eläimen minullekin työkaveriksi, mutta myös elämäni tueksi. Kotilainen on vakuuttunut siitä, että kaikkien ihmisten olisi hyvä olla yhä enemmän luontoyhteydessä. Siinä paikassa olisi luonnollisesti sitten myös eläimiä. mossa kirkkovaltuutettuna ja on opiskellut 2000-luvun alussa DIAK Järvenpäässä sosionomin ja kirkon nuorisotyönohjaajan tutkinnon. – Joskus kohtaa nuoria, jotka vakuuttavat, että luonto ja eläimet ei ainakaan heihin vaikuta mitenkään. Erityisen tärkeää olisi rakentaa ja vaalia lasten luontosuhdetta. – Ajattelen erityisesti hevosta, joka antaa meidän olla lähellä sitä. – Yhdistyksemme puheenjohtaja Juho Lipponen on puhunut paljon siitä, että mielenterveyspalveluita tukemaan olisi hyvä perustaa maaseudulla toimiva yhteisö. Kotilainen näkee luontoja eläinavusteisella toiminnalla paljonkin mahdollisuuksia erilaisessa seurakuntatyössä. Kiinnostavaa on myös se, että asiaan ei tarvitse itse edes uskoa. Hän on myös työskennellyt useassa seurakunnassa nuorisotyönohjaajana. Luonnon ja eläinten positiivinen vaikutus mieleen on todistettu moneen kertaan. Vaan yhden haaveen Heidi Kotilainen uskaltaa vielä nostaa esille. – Tuo suhde muodostuu jo hyvin pienenä. Onkin tärkeää jo siinä vaiheessa mennä metsään, seikkailla ja kiipeillä puissa. Ne päättyivät hartaushetkeen kirkossa. Hevosia lapsuudesta saakka rakastanut Heidi Kotilainen elää nyt todeksi yhtä unelmaansa. Kyseessä on työväline Sotkamon kunnan ja Sotkamon seurakunnan työntekijöille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa. – Esimerkiksi Sotkamon seurakunnan diakoniatyö on jo toteuttanut hartauskävelyitä luontoon. Luontosetelillä työntekijä voi saada sosiaalialan ammattilaisen ja luonto-ohjaajan tuekseen nuoren kanssa työskentelyyn. Kotilainen miettii, että seurakuntien olisi vielä nykyistä paremminkin hyvä hoksata, miten kokonaisvaltainen vaikutus luonnolla on. Ristinkantajat ry:n jäsenten nuoruudenunelmista moni on jo toteutunut. – Kannattaa kokeilla, mitä luonto ja eläimet voisivat antaa omalle työalalle, ja sanoittaa nämä vaikutukset omalle kohderyhmälle. Heidi Kotilainen on rakastanut hevosia lapsesta saakka ja haaveili jo lukiossa työskentelystä niiden kanssa. Luontohyvinvointikeskus Tyynelässä myös innovoidaan uutta. ” Tallillakin huomaa hyvin, että läheisyyden tarve on nyt suunnaton. Mutta kyllä sitä vaikutusta kuitenkin on. – Tavoitteena on ehkäistä nuorten mielenterveysongelmia monialaisella yhteistyöllä. Hän kertoo ihmettelevänsä joka päivä sitä, miten kaunis luonto voikaan olla
Sillä taistelua oikeuksiensa puolesta näyttää vammautuneen ihmisen elämä tässä maassa olevan. Kirjan päättävässä novellissa Epektasit elämäänsä uutta suuntaa etsivä viisikymppinen nainen matkustaa itärajalle kirjailijaresidenssiin – ja on sen ainoa asukas sillä hetkellä. Se kertoo miehestä nimeltä Tuomo, joka on vuosien myötä tullut kertojalle tutuksi, mutta joka jää lopulta vieraaksi. Tuomosta saadaan kuitenkin tietää muutamia yksityiskohtia hänen elämänvaiheistaan. 167 sivua. Samalla se on realistinen omaishoitajan puheenvuoro hyvinvointi-Suomessa. 124 sivua. OLLI SEPPÄLÄ Heli Hulmi: Kirkas hetki. Kirjokansi 2020. Hän pohtii avioliittoaan, itseään ja käy ortodoksikirkossa. Koko alaruumiin äkillinen halvaantuminen muutti elämän. Lisäksi he kokevat, että ikääntyneen hoidossa esiintyy ikärasismia, eikä hoitobyrokratiaa ja -kulttuuria ole rakennettu sairaiden näkökulmasta. Vaikka hoitotyön tekevät lääkärit ja hoitajat ovatkin Seppojen kokemuksen mukaan yleensä osaavia, asiallisia ja tunnollisia, on sairaaloissa ja toimijoissa eroja. 17 KOTIMAA | 12.5.2021. Niinpä Sivualttaripalvelijassa ei kokonaan keskitytä Tuomoon, vaan kertoja haluaa myös tulla kirkkosuhteineen nähdyksi. Hulmin tapa kirjoittaa on syväluotaava. Suuri osa Seppojen kirjan sisällöstä on kokemukseen perustuvaa, hämmentävää kerrontaa siitä, miten virkavaltaista ja nihkeää, jopa tylyä terveydenhoidon ja sosiaalialan kunnallisten päätöksentekijöiden suhtautuminen vammautuneen tarpeisiin ja oikeuksiin voi olla. | kirja | | kirja | Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pyydä tarjous ja varaa ilmoitustila Kesä 2021 ILMESTYY 21.5.2021 KOTIMA A-LEHDEN menot, tapahtumat ... Omakustanne 2021. Heli Hulmin novellikokoelman Kirkas hetki aloittaa Sivualttaripalvelija. Novelleissa on runsaasti lainauksia toisilta kirjailijoilta, missä näkynee, että Hulmi on myös kirjallisuusterapeutti. Julkinen terveydenhoito on Sepoille pettymys: joskus hoitoa sai vain huutamalla. Taakkaa lisää vielä aggressiivinen eturauhassyöpä, jota Juha Seppo sai vuonna 2016 kuulla sairastavansa. Takalasiin ehkä. Omakustanne Halvatun helppo elämä perustuu Juha Sepon muistiinpanoihin ja Pirkko Sepon kokemuksiin vammautuneen puolison omaishoitajana ja taistelutoverina. JUSSI RYTKÖNEN Juha Seppo ja Pirkko Seppo: Halvatun helppo elämä. Hulmin novelleissa äänessä on usein kertoja, jonka selittelyt ja pohdinnat – lukijasta riippuen – hämärtävät perustarinaa tai tuovat siihen jotain lisää. Viisi novellia. Kirkkohistorian emerituspro fessori Juha Seppo (1939–2018) sairastui vakavasti 71-vuotiaana vuonna 2011. Yleensä kerronta on henkiseen ja hengelliseen päin virittynyttä ja abstraktiksi taipuvaa. Halvatun helppo elämä on koruton sairaskertomus ja kuvaus elämän muuttumisesta . Pakko sanoa yksityiskohdasta: kun autolla ajaa pölyävää hiekkatietä, hiekansirut eivät lentele tuulilasiin. Hulmi kirjoittaa tarkasti kuulautta tavoitellen sekä mielen liikkeitä mukaillen ja varovasti niitä avaten
T ois kirje armaan valoansa varmaan, vankilapastori Timo Simppula luki Turun vankilan, eli Kakolan seinältä vuonna 2016. Seinäkirjoituksista hahmottuivat pian toistuvat teemat: menetetyn vapauden ja perheen sekä parisuhteen kaipuu, päihteiden käyttö, epärealistisetkin unelmat ja uskonnolliset kysymykset. Moni pohtii, kuka ohjaa elämää. Ihmisten rikkinäisyys tulee Simppulan työssä näkyviin selvästi. Seinäkirjoituksissa uskonnollisuus näyttäytyy julistavana ja kristillisinä symboleina. Kirjaa varten Simppula perehtyi graffitien ja katutaiteen maailmaan. Niinpä hän päätti taltioida ne. Jos perhe on säilynyt kasassa, taustalla on usein päihdeja mielenterveysongelmia. Joskus uskonnollista kirjoitusta on seurannut arvosteleva teksti, ”Jeesus lähtee kotiin” on arvoituksellinen. Kakolan seinäkirjoitusten kertomaa. Monien elämä on särkynyt jo lapsuudessa, ja heillä voi olla huostaanotto-, sijaishuoltotai lastenkotitausta. Tunnelma oli karu. KOTIMAA | 12.5.2021 18 kulttuuri. Töhryjen seasta löytyi myös taiteellisia ja älykkäitä juttuja. | Kuvat: Minna Hakala ” Vankilassa uskonto kärjistyy mustavalkoiseksi. Lopputuloksena syntyi maaliskuussa julkaistu kirja Kiveen kirjoitettu. Docendo 2021. Muukalaisja maahanmuuttovastaisuutta Simppula arvioi olevan nykyisin vankien keskuudessa enemmän kuin Kakolan loppuaikoina, kuten muuallakin yhteiskunnassa. Kun täällä työskentelee pidempään, tähän kaikkeen tottuu. Simppulan vaimo Minna Ha kala kuvasi kirjoitukset. Minulle on tullut tärkeäksi hapuilevan ja epävarman uskon arvostaminen ja tunnustaminen. Simppulan mielestä olisi suuri menetys, jos tekstit katoaisivat arvoasunnoiksi saneeraamisen mukana. Sellien kunto oli sama kuin vankien lähtiessä. Kirjan seinäkirjoitukset on raapustettu vuoden 1990-luvun lopun ja vuoden 2007 välisenä aikana. Esimerkiksi Jokelan vankilassa valtaosa vangeista on jo maahanmuuttajataustaisia, joten seinäkirjoituksissakin voi näkyä muslimien tai buddhalaisten suuntausten symboleja ja termistöä. | Kuva: Petri Mast Vankilan seinäkirjoituksissa toistuvat muun muassa vapauden kaipuu ja uskonnolliset teemat. Simppula karsi vihamieliset tekstit, joissa ihmisiä oli mainittu nimeltä. Simppula avaa seinäkirjoituksia kriminologisen tutkimuksen, filosofian, psykologian, taidehistorian ja teologian avulla. – Vangeilla on ihan samoja kysymyksiä ja tuntoja kuin ihmisillä muutenkin. | kirja | Vankilapastori Timo Simppula taltioi Kakolan vankien seinäkirjoitukset kirjaksi. Monet asiat kärjistyvät ja korostuvat pienissä tiloissa. Hän käyttää kirjassa esimerkiksi sanaa vitutus, koska korrekti kieli ei kertoisi vankien arjesta. Myös ”linnausko” näkyy Simppulan työn arjessa. Osa kertoo, etteivät ole erityisen uskonnollisia, mutta he haluavat silti jutella. Seinäkirjoituksista välittyi turhautuminen ja vahva syrjäytymisen kokemus. – Minulle avautui kiehtova galleria, työni kautta tuttu maailma. Simppulan mukaan jotkut vangit ottavat hengellisiä asioita puheeksi, toiset eivät. – Vankilassa uskonto kärjistyy mustavalkoiseksi. Monet vankien kokemuksista jäävät täysin varjoon. Kirjoitusta oli jatkettu: Ruikutusta, isot miehet. – Vankilan sielunhoidollisissa keskusteluissa tulee samat asiat vastaan kuin seinäkirjoituksissa, ihmisen elämä kauneudessaan ja kauheudessaan. – Haluan välittää sitä todellisuutta, mitä vankilassa on. Myös syyllisyys ja katumus nousevat esiin. ADHD ja autismin kirjo ovat vankien keskuudessa yleisiä, usein elämänhallinta on haasteellista. Jotkut vangit tuovat asioita rohkeasti esille, hiljainen enemmistö ei tule koskaan kuulluksi. Timo Simppula työskentelee van kilapastorina Jokelan vankilassa Tuusulassa. Sama uskon muoto ei vapaudessa sitten toimikaan. Simppulalla on vankilapastorin Vankilan seinäkirjoituksissa näkyy julistava uskonnollisuus työstä 22 vuoden kokemus. Nämä kaksi seinäkirjoitusta koskettivat Simppulaa erityisesti. VIRPI KIRVES-TORVINEN Timo Simppula: Kiveen kirjoitettu. – Ne kuvastavat miehisyyden vaatimusta ja kulttuuria vankilassa, jossa tunteet kielletään ja torjutaan, Tuusulan Jokelan vankilassa työskentelevä Simppula kertoo. Sekin on uskoa. 152 sivua. Uskoa voidaan mitata esimerkiksi päihteettömyyden onnistumisella. Vankila oli suljettu jo vuonna 2007, jolloin asukkaat siirtyivät Turun Saramäen vankilaan. – Jotkut ottavat vankilaan joutuessaan uskonnollisuuden mukaan elämäänsä, ja se toimii täällä sisällä turvallisessa ympäristössä. Kakolan seinäkirjoitusten kertomaa
W W W . | viikon kirja | | viikon kirja | Neuvostoliiton elintarvikete ollisuuden kansankomissaari, armenialainen Anastas Mikojan teki vaimonsa ja pienen seurueen kera kesällä vuonna 1936 monta kuukautta kestäneen opintoja goodwill-matkan Yhdysvaltoihin. Into Kustannus 2020. Mikojanin tarkoitus on tutustua Yhdysvalloissa aikansa tehokkaimman ja tuottavimman talouskoneiston elintarviketuotantoon. Ohjelma nähtävissä myös Areenassa. VIIKOT 26-30, KESÄ 2021 POITSILA, HAMINA ILM. 24.5. 427 sivua. Uusinta keskiviikkona klo 13 ja lauantaina klo 13.35. Tiivis vuosituhannesta toiseen siirtyvä dokumentti kertoo niukasti alueen uskonnollisista vähemmistöistä zarahustralaisia lukuun ottamatta. F I / L E P O K O T I TERVETULOA LEPÄÄMÄÄN. Ohjelma kuunneltavissa myös Radio Dein nettisivuilla. MARI TEINILÄ Ihmeellinen Iran katsottavissa Yle Areenassa. Dokumentissa painottuu historian näkyminen kulttuurissa, esimerkiksi patsaissa ja rakennuksissa. JUSSI RYTKÖNEN Ville-Juhani Sutinen: Liha. Dokumentti kuvaa myös sitä, miten islamin šiialaisuudesta tuli alueen valtauskonto. klo 9.09 Piispan kyselytunnilla Teemu Laajasalo. Dokumentti ei myöskään pureudu Iranin islamilaiseen tasavaltaan. Tuliaisina kotimaahan vietiin todellisuudessakin alan teknologiaa sekä neuvostokansaa ravitsemaan uutuuksina hampurilaiset, kotletit, jäätelö, popparit, majoneesi, tomaattimehu, greippi ja paljon muuta. klo 12.40 Pisara. Vaikka arabit valloittivat alueen 600-luvulla, persialaiset säilyttivät oman persian kielensä eli farsin. TV1 la 15.5. Luonnossa liikkuminen tuottaa syviä olemassaolon kokemuksia. Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen kertoo liikkeestä, leskeydestä ja luonnosta. L E P O K O T I AIKAA ITSELLE, LEVOLLE JA JOUTILAISUUDELLE. Ahmed on päässyt kuvausryhmänsä mukana paikkoihin, joissa vain harva länsimaalainen on käynyt. Ohjelmasarja kertoo ensimmäisen vuosituhannen vaihteessa kirjoitetun kansalliseepoksen Š ahnamen eli Kuninkaiden kirjan merkityksestä eri hallitsijoille sekä kansalaisille. Takaumina vilahtelevat myös kuvat Mikojanin lapsuudesta armenialaisessa kylässä, jossa vanhemmat olivat lähellä ja moderni maailma kaukana. Olisi ollut kiinnostavaa tietää juutalaisten sekä kristittyjen vaiheista kyseisellä alueella. Brittiläinen toimittaja Samira Ahmed vie katsojan paikkoihin, joihin länsimaa laiset eivät yleensä pääse. 71:14–18. Ps. H I L J A I S U U D E N Y S T A V A T . Hän vierailee valtavassa tavaratalossa New Yorkissa, Chicagon yhtä lailla valtaisissa teurastamoissa ja lihavalmistetehtaissa, preerian karjafarmilla ja monessa muussa paikassa. | Kuva: Yle Radio Dei ke 12.5. Neuvostovieraat ihastuvat Amerikan hyvään infrastruktuuriin, palvelukulttuuriin, suuriin mittakaavoihin ja kaiken toimivuuteen. | dokumentti | Iranin rikas historia Ihmeellinen Iran on BBC:n kolmiosainen dokumenttisarja Persian, nykyisen Iranin vaiheista. Romaani on siis todellisuudessa kertomus kätensä viattomaan vereen sotkeneen, pahuuden ytimessä työskennelleen vanhuksen elämän lopputuleman käsittelystä. Sitä luetaan ja esitetään nykyäänkin. LUPA LUODA, TOIPUA, HILJENTYÄ. Suorassa lähetyksessä Helsingin hiippakunnan piispalle kysymyksiä esittävät Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksen esimies Lari Malmberg, Voima-lehden perustaja, kustantaja ja toimittaja Tuomas Rantanen, Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä ja Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen. Mutta sen varsinainen ensimmäinen kertomus tapahtuu 1970-luvulla kuolemansairaana loppua odottavan Anastas-vanhuksen syyllisyyden täyttämissä muisteloissa: Amerikan-matkan aikana alkoivat Stalinin puhdistukset, joiden toteuttamiseen myös Mikojan itse sittemmin osallistui. Toki alueen pitkää historiaa vasten viime vuosikymmenet on lyhyt aika. Kertomuksen psykologia on välillä melko räiskyvää, mutta Sutinen tuntee aiheensa ja kertoo tarinan historiaa kunnioittaen ja romaanitaiteen sääntöjen mukaisesti. Vanhus kyselee itseltään, miksi hän säästyi, miksi monet toverit kuolivat, miksi kaikki tapahtui. Kertomuksen nemesis on myös Mikojanin sieluun tunkeutuneen Josif Stalinin – romaanissa käytetään diktaattorin kutsumanimeä Soso – rautainen ote. Romaani kuvaa lamakaudesta selvinneen Amerikan iloista ja hyörinnän täyttämää arkea. Dokumentin juontaja, palkittu brittitoimittaja Samira Ahmed valottaa innostuneesti alueen pitkää sivilisaatiota ja rikasta kulttuuria. Tästä todellisesta matkasta on nyt kirjoittanut puolidokumentaarisen Liha-romaanin VilleJu hani Sutinen. MENNESSÄ: 0400 318456 -------------------| viikon vinkit | 19 KOTIMAA | 12.5.2021
Reformoitu Heidelbergin katekismus nimenomaan kiistää ehtoollisaineiden olevan Kristuksen ruumis ja veri. Yleisimmässä muodossaan Luther saattoi ilmaista ubikviteetin sanomalla esimerkiksi että ”Jumala on pienimmässäkin puunlehdessä”. ubiquitas) korostavaa luterilaista erikoisuutta on kutsuttu ubikviteettiopiksi. Varsinkin protestanttisessa kristikunnassa kysymys Kristuksen läsnäolosta ehtoollisessa on 1500-luvulta lähtien ollut teologisesti jakava. Mutta jos Kristus on otettu taivaaseen, millä tavalla hän on läsnä ehtoollisaineissa. Ubikviteettioppia selitetään erityisesti ehtoollisen kannalta luterilaisiin tunnustuskirjoihin kuuluvassa Yksimielisyyden ohjeessa. Sitä on syytetty myös panteistiseksi (luonto on jumala) tai panenteistiseksi (jumala on kaikessa), mutta sellaisesta Lutherilla ei lainkaan ollut kysymys. Tämä kiteytyy latinankieliseen filosofiseen lausahdukseen finiMillä tavalla Kristus on läsnä ehtoollisessa. Luterilaisen kirkon ehtoollisopetuksessa on aina painotettu Kristuksen inhimillisen luonnon reaalista läsnäoloa ehtoollisaineissa. Syvemmin Luther saattoi ilmaista asian kolminaisuusoppiin liittyen: ”Jos voit sanoa, että Jumala on tässä läsnä, sinun täytyy myös sanoa, että niin siinä on myös ihminen Kristus läsnä.” Myös pienessä siunatussa öylätissä ja tilkassa siunattua viiniä. Luther kärjisti ehtoollisopetustaan korostaen Kristuksen inhimillisellä luonnolla olevan kyvyn olla kaikkialla samanaikaisesti. Martti Luther oli toista mieltä. Vaikka ajatus reaalipreesensistä yhdistää luterilaisia ja katolilaisia, suhteessa klassiseen katoliseen dogmatiikkaan ubikviteettioppi on kuitenkin ekumeenisesti haastava toisenlaisessa kristologisessa merkityksessä: katolisenkin käsityksen mukaan Kristuksen ihmisyys näet pysyy taivaassa ja Hän tulee vain jumalallisen luontonsa puolesta läsnäolevaksi ehtoollisaineissa. Siksi Kristus otettiin taivaaseen. Reformoitua spiritualistista ehtoolliskäsitystä, jonka mukaan Kristus taivaaseen noustuaan ei ole maan päällä, taas voisi suuresti yksinkertaistaen hahmottaa toisen laulun sanoilla: ”Käymään vain tänne tullaan, eikä olemaan.” Katolista ehtoollisaineiden olemuksellista muuttumista tarkoittavan transsubstantiaatio-opin Luther reformoitujen tavoin hylkäsi. Tätä voidaan kysyä erityisesti helatorstaina, jota vietetään Kristuksen taivaaseenastumisen vuoksi. tum non est capax infiniti ”ääretön ei voi sisältyä äärelliseen”. E htoollisvirressä 221 veisataan: ”Kristus syödään, Kristus juodaan, näin hän meitä lähestyy.” Näissä virren vuonna 1263 kirjoittaneen keskiajan filosofin Tuomas Akvinolaisen ja sen vuonna 1605 suomentaneen Hemminki Maskulaisen sanoissa on syvällistä teologiaa: ehtoollisaineet ovat Kristuksen ruumis ja veri. Jumalan luomistyön ja kaikkivaltiuden vuoksi voitiin sanoa, että äärellinen voi sisältää äärettömän. Reformoitu teologia kunnioittaa Jumalan pyhyyttä niin paljon, että fyysisen leivän ei ajatella voivan olla Kristuksen läsnäolon paikka tai väline. Ongelma on kuitenkin enimmäkseen teologisessa kielessä eikä ole ekumeenisesti ylittämätön. Erityisesti sanassa ja sakramenteissa luterilaisuuden tunnuslause voisi olla: ”Hän on täällä tänään.” Lutherin mukaan Kristuksen ruumiin ubikviteetti, olemisen tapa, on Marian kohdussa, uskovan sydämessä, ehtoollisessa tai Isän oikealla puolella erilainen, mutta olemuksellisesti yhtä todellinen ja jakamaton. | ubikviteettioppi | Helatorstaina Jeesus otettiin maan päältä taivaaseen. Ylipäätään sillä, mitä Kristuksen läsnäolosta ehtoollisessa ajatellaan, on merkitystä koko jumalanpalveluksen teologialle. Kristuksen ruumis ja veri ovat todella reaalisesti ehtoollisaineissa, niiden kanssa ja niiden alla. JUSSI RYTKÖNEN Jos Kristus on otettu taivaaseen, millä tavalla hän on läsnä ehtoollisaineissa. Kuinka monessa paikassa Kristus voi samanaikaisesti olla. Reformoidun tai kalvinistisen käsityksen mukaan Kristus ei voinut olla samanaikaisesti ruumiillisesti taivaassa ja maan päällä. Tätä Kristuksen kaikkialla läsnäoloa (lat. Pikemminkin ne reformoidussa teologiassa ovat merkkejä, jotka viittaavat taivaassa olevaan Kristukseen, johon ehtoollisen vastaanottaja on hengellisessä yhteydessä. Kysymys jakaa kirkkokuntia. Ubikviteettioppi filosofisine taustoineen ei ole yksinkertainen. Jumala on läsnä kaikkialla, salatusti ja käsittämättömästi, mutta Jumala on aina myös luotua ”vastapäätä”, ei osa sitä. | Kuva: Laura Meriläinen-Amaumo/Kirkon kuvapankki ” Erityisesti sanassa ja sakramenteissa luterilaisuuden tunnuslause voisi olla: ”Hän on täällä tänään.” 20 KOTIMAA | 12.5.2021 teologia. Luther edustaa äärimmäistä kristologista realismia