IhmIsen puolesta Elisabeth Rehn tekee yhä työtä parantaakseen maailmaa. Jouluna isoisoäiti lepää ja keskittyy perheeseensä. vuosikerta | 0043595–14–52. sIvu 24 18. Sivut 10–13 jukka grans tr öm avIolIItto avioliiton teologiaa ei ole evankelis-luterilaisessa kirkossa sanoitettu selkeästi. sIvu 18 JesuIIttapaavI Paavi Franciscuksen toiminnassa näkyvät jesuiittojen perinteet, kirjoittaa Elina Vuola. Joulukuuta 2014 | hinta: 3,70€ | 109. sIvu 6 Joulusaarnat miten joulusaarnan valmistelu sujuu Paraisilla, Vähässäkyrössä ja sotkamossa
– Suomen kehitysyhteistyössä painotetaan hauraiden valtioiden tukemista. Tätä mallia Ulkomaanapu on ollut rakentamassa. kOpTiEN pERhE s. 4 Papit pelkäävät kirkon jakautuvan, kertoo tuore kysely. Kirkon Ulkomaanavun linja on, että avaudumme ulospäin, otamme ennakkoluulottomasti uusia tehtäviä, olemme rohkeita ja nopeita reagoimaan. Teemme työtä noin 20 maassa. Mikä Kirkon Ulkomaanavun toiminnassa on sinusta merkittävää. Molempia tarvitaan esimerkiksi katastrofien jälkeen. Luottamusta lisää, kun koko ajan kerromme, mitä kohteissamme tehdään, mitä olemme saaneet aikaan ja keille apu menee. Yritämme saada kehitystä liikkeelle entistä vaikeammissa oloissa. JOUlUN pARATiiSi s. Tätä haluan jatkaa. Tunnen kehitysyhteistyötehtäviä sekä kirkon ja kansalaisjärjestöjen kenttää. RiSTiN ViESTi s. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 18.12.2014 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Olli Seppälä, Meri Toivanen, Noora Wikman Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 69 000 lukijaa (KMT Lukija 2013) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Kehitystä pannaan liikkeelle entistä vaikeammissa oloissa” ViikON hENkilö On tärkeää, että kehitysavun perillemenosta voi olla varma, sanoo Tarja Kantola. – Valtion kehitysyhteistyörahaa saavia järjestöjä ei ole kovin monta. KUVA: MATTI KARPPINEN kiRkkO kAhTAAllA s. Onko tarpeen tarkistaa Kirkon Ulkomaanavun toimintalinjaa. – Tämä on suuri arvostuksen osoitus ja yksi hienoimpia kansalaisjärjestötehtäviä, mitä Suomessa voi olla. 22 Jouluna ihminen etsii paratiisia, pohtii Danielle Miettinen. Voiko yksittäinen lahjoittaja olla varma, että apu menee perille. Suomi on rakentanut mallia siihen, miten perinteiset ja uskonnolliset johtajat saadaan konflikteissa yhteen. Millä mielellä lähdit tehtävään. Tämä näkyy kaikessa Kirkon Ulkomaanavun toiminnassa konkreettisesti. – Koen, että elämässä on muutakin kuin maalliset asiat. kOlUMNi s. 14 Koptikristityt uskovat Pyhän perheen vaeltaneen Egyptissä. pARASTA SOiMAAN s. Uskon, että tehtävässä auttaa, kun tietää taustaorganisaation tavan toimia. – Kirkon Ulkomaanapu on tehnyt maailmalla paljon uusia avauksia. 35 Satu Kreivi-Palosaari pohtii jouluevankeliumin ihmettä.. Lähimmäisenrakkaus on yksi tärkeimpiä tekijöitä, joiden vuoksi haluan olla kirkon toiminnassa. Olemme itse läsnä kohdemaissa ja pystymme tarkistamaan, että apu menee perille. Valtio rahoittaa Kirkon Ulkomaanapua enemmän kuin kirkko. Jaan kirkon arvot. 28 Kotimaa kattoi parhaat palat pyhien levylautaselle. Minusta on hyvä, että tartumme maailmalla uusiin asioihin. 9 Anna-Reetta Korhonen kirjoittaa ihmisoikeuksista kirkossa. Jos puhuu ihmisarvon puolesta ja haluaa nähdä kaikki ihmiset lähimmäisinä, puheista voi tehdä totta kansainvälisen diakonian avulla. – Meillä on seurantajärjestelmät, joiden mukaan tuloksia arvioidaan. Lahjoituksista yli 80 prosenttia ohjataan avustustyöhön. Tässä Kirkon Ulkomaanapu on mukana, ja se tuo tuloksia. Toimimme yli 20 maassa. SAkARi SARkiMAA Ulkoministerin erityisavustaja Tarja Kantola toimii Kirkon Ulkomaanavun hallituksen puheenjohtajana nelivuotiskauden 2015–2018. – Kriisejä riittää, mutta maiden halu tehdä rauhanvälitystyöstä on kasvanut. – Vuonna 2014 Ulkomaanapu välitti apua yli 30 miljoonalla eurolla. VÄkEVÄ ihME s. Luterilaisen kirkon maltillinen linja on auttanut asiassa. Mitä Ulkomaanapu saa aikaan. Ulkomaanavun hienoja piirteitä on, että se yhdistää humanitäärisen pika-avun ja pitkäaikaisen, suunnitelmallisen kehitysavun. 30 Iistä löytyi satoja vuosia vanha ikoniristi. Arvostan sitä todella paljon. KUA on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Olen toiminut Ulkomaanavun hallituksessa pitkään. Kirkon Ulkomaanapu on niistä keskeinen taho. Vaikka Kirkon Ulkomaanapu on iso organisaatio, se on ketterä toiminnassaan. Kirkon avustustyö nauttii suurta arvostusta. Ulkoministerin erityisavustaja Tarja Kantola nimitettiin Kirkon Ulkomaanavun (KUA) hallituksen puheenjohtajaksi vuoden 2018 loppuun asti. Miltä maailman tila näyttää sinusta tällä hetkellä. Näin heidän kauttaan vaikutetaan rauhan syntymiseen
Sitä ennen pysähdymme kuitenkin seimelle. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 18.12.1914 Turhuus pois. Viimeisen kerran nostanen vasarani alasimellani tänä vuonna. Suomen lain mukaan isoäiti ei ole kuitenkaan osa aikuisen lapsensa perhettä. Kun on riittävän monta kertaa toivonut ja pettynyt, tulee mieleen, että helpompi olisi olla tuntematta. ¶ Koko kirkkoa yhdistävää lehteä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Lainsäädäntö pitää muuttaa niin, että se ottaa huomioon isovanhemmat perheiden yhdistämisissä. Helpommaksi rakastuminen ei ole tullut. ¶ Kotimaan toimitus toivottaa lukijoilleen valoisaa ja armorikasta Kristuksen syntymäjuhlaa!. Niinikään on miltei vallattomuuteen asti kehittynyt tapa lähettää jouluksi ja uudeksi vuodeksi onnentoivotuskortteja. Kannanoton taustalla on venäläinen äiti ja isoäiti Marina Senchishak. Tuhlataan varoja arvottomaan pikku rihkamaan, jolla joululahjain nimessä tahdotaan ystäviään lohduttaa. Kuulokkeissa soivat suomalaisen iskelmän kaihoisat sävelet. Aamun pimeys lepää päällä kuin raskas pilvi. ”Viime vuosina on nähty liian monta kuohuttavaa tapausta, joissa avusta täysin riippuvaista vanhusta ei ole päästetty maahan omaistensa luo, tai on jopa viety pois läheistensä luota maamme rajojen ulkopuolelle” Suomen Ekumeenisen neuvoston Adventtiviesti jatkaa. Tätä oppia voi hankkia isolta osalta maanpiirin kansoja, myös Venäjältä. Onneksi löytyy paljon myös sellaista suomalaista todellisuutta, jossa iäkäs isoäiti tai isoisä on osa perheyhteisöä riippumatIsoäiti vailla perhettä ta siitä, elääkö hän itsenäisesti tai hoitoa tarjoavassa laitoksessa. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 18.12.2014 Onneksi löytyy paljon myös sellaista suomalaista todellisuutta, jossa iäkäs ihminen on osa perheyhteisöä. Nimimerkiltä Seppä Rakasta! Junan ikkunoiden läpi näkyy läpitunkematon musta sekä vauhtia pakoon juoksevat vesipisarat. Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen totesi Kotimaa24:n haastattelussa, että Marina Senchishakin tapaus tuo ilmi säädösten perusteella annetun tulkinnan, kristillisen etiikan ja yleisen oikeustajun välisen ristiriidan. Elämä tuo arpikudosta jokaiselle yhteyttä etsivälle, ja ne osuvat harvoin yhteen. -Säästettäköön tänä jouluna kaikki turhat menot. Osaltaan se tukee asennetta, jonka mukaan yhteiskunnan tehtävä on ottaa koko vastuu iäkkäistä vanhemmista, eikä aikuisten lasten tarvitse pitää heihin edes mitään yhteyttä. Tytär on Suomen kansalainen. Elämä tuo varmuutta omista valinnoista. Kaikkina aikoina Hän muistuttaa ihmistä: Pidä kiinni kyvystä rakastaa, sillä se on ihmeellinen lahjani sinulle. Inhimillisellä tasolla karkotuspäätöksen tekee erityisen kovaksi se, että Marina Senchishak on halvaantunut aivoinfarktin seurauksena. Juhlavuonna jatkamme työtä entistä pontevammin kirkon ja sen jäsenten puolella. En ole voinut tehdä työtäni, antamatta silloin tällöin iskuja sekä vasemmalle että oikealle. ¶ Rakasta, älä pelkää olosuhteita, sanoi Jumala Joosefille jouluna kauan aikaa sitten. Marraskuun lopussa se antoi päätöksen, että Suomella oli oikeus käännyttää kyseinen isoäiti. Suurin kiitos teille lukijat, te olette tehneet mahdolliseksi Kotimaan ilmestymisen. Hän saapui Suomeen tyttärensä luo kuusi vuotta sitten. Rauhaa. Mitä on sattunut oikeaan, se totuuden suolana kirveltäköön ja saattakoon mielet nöyrtymään Hänen edessään, joka on totuuden Kuningas. Tämä tuomio ei ole kuitenkaan vielä lopullinen, sillä päätöstä voi vielä hakea uudelleen käsiteltäväksi. Yhden perheen ja kahdenkymmenen vuoden jälkeen rakastuminen tuntuu aivan samalta kuin teininä. Kotimaa-lehti täyttää ensi vuonna 110 vuotta. Isovanhemmat perheestä poissulkeva lainsäädäntö edustaa lainlaatijoiden ohutta ihmiskäsitystä. Joulujuhlan viettoon yhtyy hyvän ohella paljon sellaistakin, mikä täytyy leimata turhuudeksi. Omaiset valittivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Onnen kukkuloilta on yhden vastaamattoman viestin matka murheen alhoon. Mitä niistä on väärään mennyttä, se annettakoon minulle anteeksi. Pian saapumisensa jälkeen isoäiti anoi perheenyhdistämisen nojalla pysyvää oleskelulupaa. Siksi lupaa ei myönnetty ja viranomaiset päättivät käännyttää isoäidin takaisin Venäjälle. Tämä riippumatta siitä, ovatko he nyt Suomen kansalaisia vai eivät. Minua on pyydetty kehottamaan lukijoitani jättämään tuollaisten tyhjänpäiväisten rihkama-lahjain antaminen pois. Lisäksi suomalaisilla on vielä paljon opittavaa sivistyneestä tavasta kohdella iäkkäitä ihmisiä. Laulun sanoissa tihkuu rakkaus kuin irvaillen aamun tunnelmalle, joka ei tule pelkästään joulun läheisyydestä ja vesisateesta. KAISA KARIRANTA Helsingin piispan erityisavustaja jukka f O rdell S uomen Ekumeenisen neuvosto on ottanut poikkeuksellisen voimakkaasti kantaa ajankohtaiseen asiaan. Itsenäisyyttä ei kevyesti uhraa. ¶ On yksinäinen olo, vaikka vain päivä taaksepäin tuntui toiveikkaammalta kuin pitkään aikaan. Hän ei pysty kävelemään eikä asumaan itsenäisesti, vaan on täysin riippuvainen tyttärestään. Viime viikolla julkistamassa Adventtiviestissään Neuvosto toteaa kristillisen etiikan velvoittavan meitä ryhtymään toimiin säädösten ja niiden tulkinnan sellaiseen korjaamiseen, joka antaa tasaveroisen aseman kaikkien suomalaisten vanhemmille tai isovanhemmille
Papeista 76 prosenttia pitää herätysliikkeitä kirkon vahvuutena. Aholan mielestä esimerkiksi herätysliikejohtajat niputettiin kyselyssä virheellisesti yhteen. Polvihousuisena pikkupoikana hän osallistui itsekin körttiseuroihin. Tutkijan näkemyksen mukaan se on kuitenkin asianmukaisesti toteutettu. kyllÄ ei vastaajien määrä: 373 59,25% 40,75% 4 TÄNÄÄN Kotimaa 18.12.2014 lyHyeT. sakari sarkimaa Myös Turun tuomiokirkossa valmistaudutaan joulunviettoon poikkeuksellisen ristiriitaisissa tunnelmissa. Hän sanoo, että tulokset on syytä ottaa vakavasti. kuva: anne Saarinen / vaSTavalo avioliittolain muutos toisessa käsittelyssä Eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain viime perjantain täysistunnossa äänin 101–90. Asiasta äänestettiin 28.11., jolloin tulos oli 105–92, mutta siitä jouduttiin äänestämään uudestaan, kun James Hirvisaari (m11) esitti avioliittolain muutoksen hylkäämistä ja Mika niikko (ps) kannatti hänen esitystään. Erohaluisiksi vastaajat mieltävät herätysliikkeiden perinteisesti ajattelevat papit ja jäsenet. Kysymysten ja vastausten tutkiminen sähköisessä mediassa vie suoraan Mäkisen Facebook -viestiin. lestadiolaispastori sai varoituksen Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on antanut kirjallisen varoituksen rovasti erkki Pirille sielunhoidollista keskustelua koskevan rippisalaisuuden rikkomisesta. Puolet tästä määrästä on lahjoittanut Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Vaikka kaikki papit eivät ole pitäneet kyselyä puolueettomana ja luotettavana, Kati Niemelän mukaan sen tulokset ovat täysin linjassa hänen Kirkon akateemisten AKI -liitoille tänä vuonna tekemänsä kyselyn kanssa. lännen Media on tänä vuonna perustettu 12 suomalaisen sanomalehden yhteenliittymä. Muut kysymykset koskivat herätysliikkeitä, kirkon vahvuuksia, palveluita, hautaamista, kirkkoja konserttipaikkoina, Eroa kirkosta -sivustoa sekä työviihtyvyyttä. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa, voiko homoseksuaali työskennellä pappina kirkossa. Miehistä näin uskoo 65 prosenttia ja naisista 49 prosenttia. Järjestö parantaa vaikeimmassa asemassa elävien ihmisten elinoloja kehitysmaissa. Hän kieltäytyi vastaamasta kyselyyn. Kysymyksiä voi aina kritisoida, mutta kokonaisuus oli kattava. Mäkinen totesi, että kirkko tarvitsee avioliittokäsityksensä uudelleen tarkastelua omista perusteistaan käsin. kuva: anne Saarinen / vaSTavalo kirkko voi jakautua uusiin liikkeisiin PaPPiskysely Avioliittokysymys jakaa pappeja, kertoo tuore, papiston kritisoima kysely. Keskustelun taustalla oli vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä Tornion rauhanyhdistyksellä pidetty kokous. Monet pitävät ongelmia kuitenkin pieninä ja uskovat kirkon kestävän yhtenäisenä. Myös Turun tuomiokirkossa valmistaudutaan joulunviettoon poikkeuksellisen ristiriitaisissa tunnelmissa. koossa 20 000 litraa lentokonebensaa MAF:n eli entisen Suomen Lähetyslentäjien keräyksessä on saatu kokoon jo yli 20 000 litraa lentokonepolttoainetta MAF:n avustuslentokoneita varten. Se teki laajan kyselyn papeille kirkon tilasta ja julkisti tuloksensa lehdissään viikonloppuna. kyselyyn vastasi 382 pappia. – Kyseessä oli harkinnanvarainen otos, joka oli suunnattu lehtien ilmestymisalueiden papistolle. Tämä kertoo sosiaalisen median harkitusta hyödyntämisestä journalistisessa kyselyssä. Lännen Mediaan kuuluvat Turun Sanomat, Aamulehti, Forssan Lehti, Hämeen Sanomat, Satakunnan Kansa, Ilkka, Kainuun Sanomat, Kaleva, Keskipohjanmaa, Lapin Kansa, Pohjalainen ja Pohjolan Sanomat. Kysely on riittävän edustava ja asiantunteva. MAF toteuttaa vuosittain noin 80 000 lentoa. Papisto uskoo, että kirkko voi tulevaisuudessa muodostua jopa useammasta erilaisesta kristillisestä liikkeestä, kertoo lännen Median tekemä kysely. Niihin liittyi kommenttiosuuksia sekä alakysymyksiä. Osa papeista kritisoi Facebookin ammatillisissa ryhmissä kyselyä jo ennakkoon ja moitti sen kysymyksiä johdatteleviksi, liian ehdottomiksi ja jopa harhaanjohtaviksi. kyselyssä selvitettiin muun muassa, onko kirkko vaarassa jakaantua kahdeksi tai useammaksi liikkeeksi. Vastanneista papeista lähes 60 prosenttia arvelee kirkon jakautuvan tulevaisuudessa kahteen tai useampaan kristilliseen liikkeeseen. Lisäksi vastausprosentti, melkein puolet, on niin hyvä, että harvoin sellaisiin päästään. Vastaajien määrä on vajaat 20 prosenttia seurakuntapapeista. Kyselyn aluksi tiedusteltiin mielipidettä arkkipiispa Kari Mäkisen Facebook -kommentista, jossa hän ilmaisi tukensa tasa-arvoiselle avioliittolakialoitteelle. Helsinkiläispapeista heitä vihkisi 60 prosenttia, mutta Oulun seudun papeista vain 35 prosenttia. Ollilan mukaan elämän voi määritellä maailmankatsomuksen mukaan sattumaksi, kohtaloksi tai Jumalan johdatukseksi. Hänen suvussaan oli körttiläisiä, jotka pukeutuivat mustiin vaatteisiin ja lauloivat Siionin virsiä. Jakautumisen syyksi nimetään kirkon liberalisoituminen. osa papeista pitää kyselyä tarkoitushakuisena. Samalla eduskunta hyväksyi kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) ehdotuksen, jonka mukaan hallitus ryhtyy valmistelemaan tasa-arvoisen avioliittolain edellyttämiä muutoksia muihin lakeihin ja antaa niistä esityksen ensi vuoden loppuun mennessä. Vastanneista 40 prosenttia olisi valmis vihkimään homopareja. Ollila kirjoittaa uskosta Nokian pitkäaikainen entinen toimitusjohtaja Jorma ollila kirjoittaa teoksessa Mahdoton menestys – Kasvun paikkana Nokia lapsuuskotinsa uskosta. Osaa hajaantuminen ei haittaisi. Pastori Miika Ahola Turun tuomiokirkkoseurakunnasta oli yksi kriitikoista. MAF Suomi tukee lentolähetystyötä erityisesti Mongoliassa ja Itä-Afrikassa. Kyselyssä oli parikymmentä pääkysymystä kirkon tämänhetkisestä roolista ja tulevaisuudesta. – Vertailutulokset vahvistavat nyt tehdyn kyselyn merkitystä. Osa jätti kokonaan vastaamatta joihinkin teemoihin, kuten homoparien vihkimistä koskevaan kysymykseen. Kapitulin mukaan Piri on kertonut luottamuksellisesta keskustelusta eteenpäin kolmannelle osapuolelle. Papistoa jakaa kysymys samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Kirkkososiologian tutkija Kati Niemelä Helsingin yliopistosta pitää kyselyä hyvin tehtynä ja luotettavana. lännen Median kysely osoitti, että papit ovat hyvin erimielisiä kirkon tulevaisuudesta, arkkipiispasta, homoliitoista ja herätysliikkeistä. Aholasta tuntui, että sen aihepiireillä haettiin sensaatiotuloksia
Hänen kauttaan puhutaan myös muista lapsuudessaan trauman kokeneista, jotka ovat täynnä raivoa. Dokumentti sai 12 000 euron tuotantotuen. Heidän elämässään tapahtui muita tärkeitä asioita, joissa kirkko oli mukana. Kirkon hirveä vuosi oli monille myös ihmeiden vuosi annus mirabilis. OLLi SEPPäLä olli.seppala@ kotimaa.fi Tuore väitöskirja kertoo, että jo 1900-luvun alkupuoliskolla on ollut olemassa merkittävää ekoteologista ajattelua ja toimintaa. Kirkosta erosi yli 70 000 jäsentä. Myös muut suurimpia tukisummia saaneet hankkeet käsittelevät lasten maailmaa, tai ne on suunnattu lapsille. Tuija PyhäranTa Lapset pääosassa mediasäätiön tukikierroksella Tekeillä oleva Onnelin ja Annelin talvi sai tukea mediasäätiöltä. Kirkkohistorian alaviitteistä löytyy myös merkintä, joka kertoo, että ensimmäisen kerran seurakunnan jäsenmäärä verrattuna alueen asukasmäärään putosi alle 50 prosentin. Espoon piispa Tapio Luoma sanoo Kotimaan haastattelussa, että vaikeinta keskustelussa avioliittolaista on ollut vaatimus puolen valitsemisesta. Osallistujamäärät ovat kasvaneet vuodesta toiseen. Tampereen huikeat kävijäluvut ovat linjassa valtakunnallisten lukujen kanssa. Eniten ihmisiä keräsivät keskustan kirkot: Tuomiokirkon ja Aleksanterin kirkon tilaisuudet vetivät yhteensä 2 750 henkeä. Heidän työnsä kautta tutustutaan myös lastensuojelun asiakasperheisiin. Tapio Luoma uskoo, että iso osa suomalaisista on aidosti hämillään sukupuolineutraalin avioliittolain vuoksi. Päivän aikana järjestettiin peräti 21 Kauneimmat Joululaulut -tilaisuutta ja niihin kokoontui yli 8 000 henkeä. Hirveä vuosi. Jos kirkko olisi saanut päättää, homojen parisuhteet olisivat yhä alempiarvoisia.” Tänään 5 Kotimaa 18.12.2014 ViiKOn POiMinnaT VErKOSTa TEOLOGiaSSa TaPahTuu TOiMiTTajaLTa TOiMiTTajaLTa. ”Jumalalle kiitos, että kirkolla ei nykyään ole tämän enempää valtaa”, Korhonen kirjoittaa ja jatkaa: ”Jos kirkko olisi saanut päättää, homot viruisivat yhä vankiloissa. Leena Häkkisen ohjaama ja Liisa Akimofin tuottama sarja seuraa neljää lastensuojelun parissa työskentelevää päähenkilöä. En pitänyt tilanteesta, jossa omalla mielipiteellä ei ollut muuta arvoa kuin se, kumpaan kastiin kuuluu, Luoma sanoo. KuvA: JOLLe OnnisMAA Annus horribilis Englannin kuningatar Elisabeth piti vuonna 1992 kuuluisan puheen, jossa hän kuvasi kulunutta vuotta latinankielisin sanoin annus horribilis. Kävijöitä riitti myös keskusta-alueen ulkopuolella, sillä esimerkiksi Messukylän kirkon kahdessa joululaulutilaisuudessa kävi yhteensä 1 200 laulajaa. Luoma sitoutuu itse kirkon avioliittokäsitykseen, mutta sen ilmaiseminen ei ole ollut hänelle tärkeintä. – Lastensuojelutilanne on päivittäin otsikoissa. Muita tuensaajia olivat muun muassa Talvivaarasta kertova tv-dokumentti Vihreä kaivos sekä Matti Ijäksen lyhytelokuva Hyvää joulua, joka on yksi versio joulukertomuksesta. Tavoitteena on hahmottaa pahoinvoinnin syitä sekä keinoja auttaa perheitä, joissa ei voida hyvin. Lastensuojelusossut eli dokumenttisarja lastensuojelun arjesta sai Kirkon mediasäätiöltä 18 000 euroa tuotantotukea. Heidän olemisensa ei kiteytynyt siihen, mitä he ajattelevat tasa-arvoisesta avioliittolaista. Teologian maisteri Panu Pihkalan väitöstutkimuksessa tarkastellaan ekoteologiaa amerikkalaisen luterilaisen ja ekumeenisen teologin Joseph Sittlerin ajattelun kautta. Siksi olemme halunneet tukea kotimaisia tuotantoja, Rajamäki kertoo. Olisi todennäköisesti tapahtunut ilman avioliittolain synnyttämää eroaaltoakin. – Toiset ovat vedonneet Raamattuun ja toiset tasa-arvoon. Hänestä tarvitaan tilaa olla mitä mieltä vain ja samalla tulla tunnustetuksi täysivaltaisena kristittynä. Nyt kirkko tarvitsee keskustelua. Näin tapahtui viime syksynä Helsingin Paavalissa. Arkkipiispa Kari Mäkisestä tuli hetkellisesti Päivi Räsäsen veroinen syntipukki kirkosta eroajille. Samalla tutkimus paljastaa, ettei kristillisen ja muun ympäristötoiminnan välillä ollut vahvoja ristiriitoja ennen 1960-luvun loppua. Kirkon mediasäätiön suurimmat tukisummat jaettiin tänä syksynä lasten maailmasta kertoville dokumenteille ja lastentuotannoille. Vuosi 2014 muistetaan kirkkohistoriassa ”hirveänä vuotena”, koska kuluneena vuonna kirkon sisällä kytenyt arvorepeämä tuli näkyväksi kaikelle kansalle. Tamperelaisten kirkkojen penkeissä oli viime sunnuntaina tungosta. Arto Halosen tv-dokumentti Valkoinen raivo kertoo koulukiusatusta Laurista. Kuvassa Lilja Lehto (Anneli) ja Aava Merikanto (Onneli). Lastenelokuva Onnelin ja Annelin talvi sekä animaatiosarja Kikattava Käkkiäinen saivat kumpikin tukea 15 000 euroa. Lastensuojelun kuvaaminen on osaltaan lasten ja perheiden tukemista, sanoo Kirkon mediasäätiön asiamies Juha Rajamäki. – Lastenohjelmissa ja -elokuvissa kilpailu ulkomaisten tuotteiden kanssa on kovaa. Jos kirkko olisi saanut päättää, homot olisivat yhä sairaita. Eroajien joukossa oli paljon itsensä uskovaiseksi määritteleviä. Jos suomalaisilta piispoilta kysyisi arviota kuluneesta vuodesta, he saattaisivat hyvinkin sanoa samaa. Summa oli suurin tämän syksyn hakukierroksella jaetuista tuista. Kaikkiaan tukea myönnettiin 15 hankkeelle yhteensä 124 000 euroa. Ekoteologia tarkoittaa ihmisen, muun luonnon ja Jumalan suhteen kristillistä käsittelyä. Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan Johanna Korhosen adventtitervehdys hippakunnan verkkosivulla poikkeaa rajusti perinteisestä kirkollisesta joulutervehdyksestä. Vuosittain Kauneimpia Joululauluja laulaa Suomen Gallupin keräämien tietojen mukaan noin miljoona suomalaista
Keskustelu avioliitosta johtaa Yli-Oppaan mukaan uskon keskeisten asioiden pohdintaan. Käsitysten sekoittuminen on ymmärrettävää, sillä viime vuosikymmeninä avioliiton on Suomessa määritellyt valtio. Millainen kirkon avioliittokäsitys oikein on ja mihin se perustuu. Avioliiton on kirkoissa yleisesti ajateltu kuuluvan Jumalan luomistahtoon. Eräs avioliittoteologian keskeisistä juurista on Raamatun luomiskertomus. Juridiset, taloudelliset ja teologiset syyt kietoutuvat avioliiton historiassa toisiinsa erottamattomasti. Kuva: alex GRichenKo / ScanSTocKphoTo 6 tÄNÄÄN Kotimaa 18.12.2014. Avioliitto ei siis ole kirkon keksintö. Toisaalta reformaattori puhui siitä Jumalan palvelemisena ja osana hengellistä elämää. Miehen ja Kirkolta puuttuu selvä avioliiton teologia Avioliitto Tulkinnat kahden regimentin opista ovat osasyy luterilaisen avioliittoteologian epämääräisyyteen. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanta avioliittoon on kirkon uskoon ja oppiin perustuva linjaus, jonka mahdollisesta muuttamisesta päättää kirkolliskokous. kirkkoherrana toimiva Yli-Opas tutki väitöskirjassaan avioliiton teologiaa Englannin kirkossa ja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1963– 2006. – Avioliitto on kuin risteyskohta tai heijastuspinta, josta muut käsitykset näkyvät. Hänen mukaansa se kuitenkin sitoo yhteen tärkeitä teologisia lankoja: uskon, toivon, rakkauden, kutsumuksen, ihmiskäsityksen, miehen ja naisen välisen suhteen. Avioliitto on yhteiskunnallinen instituutio ja vanhempi kuin kristillinen kirkko. Ruotsinpyhtään seurakunnan vt. Kristillisen avioliiton puolustaminen on eri asia kuin pelkän instituution puolustaminen, sanoo teologian tohtori Antti Yli-Opas. Avioliiton teologisissa painotuksissa on suuria eroja myös kristillisten kirkkojen välillä. Yli-Opas painottaa, että avioliitto ei ole kristillisen opin ytimessä eikä luterilaisen teologian ydinkysymys. Kristityt ovat kuitenkin solmineet omia avioliittojaan alkukirkon ajoista asti. Raamatussa on monenlaisia perheitä. Osittain avioliittoteologia tarkoittaakin kirkon avioliittokäsityksen ja valtion määrittelemän avioliiton eron sanoittamista. Yli-Oppaan mukaan tuleva prosessi ei ole helppo, sillä avioliiton teologiaa ei ole sanoitettu selkeästi. Tärkeimmän niistä muodostavat Joosef, hänen kihlattunsa Maria ja Jeesus-lapsi. Lutherin mukaan avioliitto oli ulkoisena järjestyksenä yksinomaan yhteiskunnallinen asia. Luterilaisessa maailmassa avioliiton teologiaan on vaikuttanut käsitys kahdesta regimentistä. Kristillinen näkemys avioliitosta on painottanut luomisen jälkeistä alkutilaa, miehen ja naisen välistä suhdetta ja uskollisuutta. Katoliset ja anglikaanit painottavat liiton symboloivan Kristuksen ja kirkon välistä suhdetta. Piispa Irja Askola sanoi keväällä lausunnossaan eduskunnan lakivaliokunnalle, että ”luterilaisessa ajattelussa avioliitto on yhteiskunnallinen instituutio, mutta kirkko on antanut sille myös hengellisiä ja teologisia merkityksiä”. Se on YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mainittu sopimus, joka on eri aikoina ja eri kulttuureissa saanut erilaisia muotoja. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa avioliitto on sakramentti. Raamatun ajan avioliitot ovat heikosti verrattavissa nykyisiin. Yli-Opas tarkoittaa, että maallisen instituution yhdistyminen kristilliseen avioliittokäsitykseen tekee ajankohtaisesta keskustelusta ongelmallisen. Historiassa kirkon käsitys avioliitosta on kuitenkin poikennut yhteiskunnan näkemyksestä. Avioliittokäsityksemme tarvitsee perusteellista tarkastelua, arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi eduskunnan hyväksyttyä sukupuolineutraalin avioliittolain. Mäkinen lisäsi, että kirkon avioliittokäsitystä arvioidaan sen omista perusteista käsin. Kirkko on seurannut perässä
Elämän taitekohta haluttiin pyhittää. – Kirkolla on historiassa tärkeä rooli avioliittoon vihkijänä. Vanhassa testamentissa miesten moniavioisuutta ei pidetä ongelmana. 1900-luvulla aihepiirin keskeinen kysymys oli eronneiden uudelleen vihkiminen. Ehtoja avioliittoon aikoville alettiin asettaa jo varhain. Siviilivihkiminen tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 1917. Avioeron kieltäminen palautuu Jeesuksen opetukseen. – Kahden aikuisen miehen suhteessa toinen miehistä olisi väistämättä luopunut maskuliinisuudestaan, sillä maskuliinisuus tarkoitti hallitsevassa asemassa olemista. Augsburgin tunnustuksessa avioliitto mainitaan yhteiskunnan perusyksikkönä. Raamatun kannalta kyse on uudesta asiasta, ja eettisen pohdinnan tehtävä on miettiä, mitä avioliittoon liittyviä positiivisia arvoja voidaan soveltaa samaa sukupuolta olevien liittoon. TeKSTiT: MeRi Toivanen Kirjallisuus: Pentti Lempiäinen: Pyhät toimitukset. Väitöskirjaa tehdessään YliOpas kiinnitti huomiota siihen, että avioliiton vihkikaavat ovat Suomessa keskittyneet kahden ihmisen väliseen yhteyteen. Saksan luterilaiset eivät kuitenkaan täysin seuranneet Lutherin näkemystä, ja kirkollinen vihkiminen muuttui monin paikoin oikeudelliseksi toimeksi. Hän muistuttaa, että Paavali piti pohjimmaisena ihanteena naimattomuutta. Nykyisessä vihkikaavassa on lisäksi raamatunkohtia, joita ei ole alun perin tarkoitettu kuvaamaan avioliittoa vaan kristittyjen yhteiselämää. Kirkollisia vihkimisiä oli kaikista Suomessa toimitetuista vihkimisistä viime vuonna noin puolet. – Kirkollinen vihkiminen asetettiin kuitenkin laillisen avioliiton ehdoksi vasta vuonna 1734, sanoo Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopistosta. Avioliiton järjestysluonne on tarkoittanut seksuaalisuuden toteuttamista elinikäisessä avioliitossa. Määräyksillä ei kuitenkaan ollut oikeudellista merkitystä. Nykyinen suomalainen vihkikaava ei sanoita esimerkiksi liiton seksuaalista tarkoitusta, lasten syntymistä tai kasvatusta. Jo toisen vuosisadan alusta asti on merkkejä siitä, että avioliitosta piti ilmoittaa ennalta seurakunnan piispalle. Raamatun ajan avioliitot ovat heikosti verrattavissa nykyisiin, sanoo Petri Luomanen, joka työskentelee Uuden testamentin sekä varhaiskristillisen kulttuurin ja kirjallisuuden professorina Helsingin yliopistossa. Kirkkojen mukaan Jumala on siis asettanut avioliiton luomisessa. Yli-Oppaan mielestä samassa yhteydessä pitäisi pohtia sitä, millainen käsitys kirkolla on heteroseksuaalisesta avioliitosta. Kihlausta seurasi messussa tapahtunut siunaus. Piispa Askola ilmaisi asian eduskunnan lakivaliokunnalle seuraavasti: ”Kirkon intressi on pysyvien parisuhteiden tukeminen ja erilaisten perheiden rinnalla kulkeminen.” Lähteinä on käytetty Antti Yli-Oppaan väitöskirjaa Avioliiton teologia Englannin kirkossa ja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1963–2006 sekä sakasti.evl.fi -sivuja. Mikä kirkon avioliittokäsitys oikein on ja mihin se perustuu. Tämä poikkeaa esimerkiksi Englannin kirkosta. Avioliiton juridisesti ratkaiseva vaihe oli pitkään kihlaus, jota seurasi messussa tapahtunut siunaus. Luomanen huomauttaa, että Raamatussa puhutaan vain miehen ja naisen välisistä liitoista, sillä ne olivat tuon ajan maailmassa oletusarvo. Luomanen muistuttaa, että Raamatun maailmankuva on patriarkaalinen. Kun kristinusko levisi, se halusi vaikuttaa avioliiton solmimisen muotoihin. Kirkollinen vihkiminen tuli pakolliseksi 1700-luvulla Kristillinen avioliitto on kulkenut pitkän tien ajanlaskun alusta 2000-luvulle. Suomen kirkossa elinikäisyys on kuitenkin Yli-Oppaan mukaan menettänyt merkitystään avioliiton ominaisuutena. Juridisesti monet alkukristityt elivät kuitenkin avoliitossa. Kirkollinen vihkiminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys eikä sillä ole juridisesti ikiaikaista historiaa, Vainio-Korhonen toteaa. TÄnÄÄn 7 Kotimaa 18.12.2014. Avioliiton uskonnollista sisältöä syvensi 1200-luvulla vakiintunut opetus avioliitosta sakramenttina. ”Aatehistoriallisesti erityisen kiinnostava ja keskeinen piirre avioliittokäsitysten arvioinnissa on, painotetaanko puolisoiden fyysistä ja biologista yhteenkuuluvuutta vai heidän henkistä ja sosiaalista suhdettaan”, emerituspiispa Eero Huovinen pohti lausunnossaan eduskunnan lakivaliokunnalle. Tällä tarkoitetaan yhtäältä avioliittoa osana luomisjärjestystä, toisaalta osana yhteiskunnallista järjestystä. Yli-Oppaan mielestä kirkon pitäisi yhä enemmän korostaa avioliittoa tehtävänä, joka merkitsee rakastamista, asioiden selvittämistä, hoivaamista, toisen varassa olemista, uhrautumistakin. Roomalaisen avioliitto-oikeuden mukaan avioliiton ehto oli molemminpuolinen suostumus, eikä erillistä vihkimistä tarvittu. Antti Yli-Oppaan mukaan avioliitto ei ole kirkossa enää niinkään pysyvän luomisjärjestyksen osa kuin jatkuvasti muuttuva yhteiskunnallinen instituutio. Uudessa testamentissakin avioliitto tarkoittaa naisen siirtymistä isän hallintovallasta miehen hallintovaltaan. Luomanen toteaa, että Uuden testamentin ihanteet eivät ainakaan kaikilta osin vastaa nykyisiä avioliiton ihanteita. Luomasen mukaan varhaiskristillisissä yhteisöissä tiedettiin, ketkä muodostivat avioparin, ja kristillisiä häitäkin vietettiin. Suomen luterilaisen kirkon avioliittokäsityksen yhteydessä puhutaan avioliiton järjestysluonteesta. naisen välinen suhde on liitetty syntiinlankeemusta edeltäneeseen alkutilaan ja heidän luomistaan on pidetty yhtä lailla seksuaalisuuden kuin avioliitonkin alkuna. Yli-Oppaan väitöstutkimuksesta ilmenee, että Suomen kirkon vihkikaavoissa on käytetty runsaasti juuri luomiseen liittyviä raamatunkohtia. – Väittäisin, että myös kirkon viesti rakkaudesta on ollut kahdenkeskistä romanttista rakkautta ihannoiva. Yhteiskunnallisen kehityksen nopeutuminen on vauhdittanut avioliittoteologian muutoksia. Tasa-arvoisia samaa sukupuolta olevien liittoja Raamattu ei tunne. Luther torjui ajatuksen avioliitosta sakramenttina ja piti avioliittoa maallisen järjestyksen piiriin kuuluvana asiana. Tuleva keskustelu käydään kirkon suhtautumisesta avioliittolain muutokseen. Romanttinen rakkaus alettiin mieltää osaksi avioliiton ihannetta romantiikan aikakauden myötä 1800-luvulla. Ruotsi-Suomessa katolinen kirkko halusi jo keskiajalla roolin avioliiton solmimisessa, eikä uskonpuhdistus mullistanut vihkimiskäytäntöä. Käytäntöä perusteltiin traditiolla ja Paavalin vertauksella avioliitosta Kristuksen ja seurakunnan suhteena
Työntekijä kulkee ihmisen rinnalla, on läsnä, lohduttaa ja luo toivoa. Usein kuulee vierustoverin sanovan, että laulaisihan tuota, mutta ääni ei kestä korkeata veisua. Ne, jotka ymmärtävät Raamatun sisäisen ydinsanoman ja tietävät sen ohjeet aikaansa sidotuiksi, pystyvät sietämään erilaisuutta ja mielipiteiden vaihtelevuutta. Onneksi pystyn tarvittaessa soittamaan virret matalammalta. Diakoniatyöntekijä pyrkii auttamaan silloin, kun ihminen kokee, ettei ole tullut kuulluksi missään muualla. Virsikirja on täynnä kauniita ja koskettavia virsiä. Esimerkiksi Hollolan seurakunnan diakoniatyössä perheiden kohtaamisia oli viime vuonna yli 600. Vaikuttaa siltä, että tämän esityksen mukaan piispainkokous ei näe välttämättömänä diakonian viran säilymistä kirkkojärjestyksessä. Nautin virsien laulamisesta urkujen säestyksellä. Yksinhuoltajien osuus autetuista on suuri ja kasvaa edelleen. Sen seurauksena äänialani on noussut, enkä enää pysty kunnolla johtamaan kovin matalalla soivaa laulua. Esityksessään piispainkokous katsoo, ettei diakonian virkaa ole välttämätöntä säätää enää pakolliseksi kirkkojärjestyksessä. Keskustelunaihe on tärkeä ja toivon, että me ammattilaiset saamme tästä hyviä vinkkejä käytännön työhön! kaISa-LIISa PIrkkaNEN Rautalampi Ikääntyneen ääniala ei veny virsilauluun osmo Jämsä kirjoitti toissa viikolla ilmestyneessä Kotimaassa aivan oikeasta asiasta. He haluavat vaikuttaa oman kirkkonsa sisällä kaikkien kristittyjen parhaaksi. Harmillisinta kuitenkin on se, että esitystason laskeminen vaikuttaa laulujen ja virsien sointiin niin, että ne eivät ole yhtä kauniita kuin alkuperäiseltä korkeudelta laulettuina. Kirkon työntekijät ovat usein myös lisäkouluttautuneita. Esitys on monella tapaa myös johtamiskysymys sekä haastaa työntekijöiden jaksamista ja hyvinvointia äärirajoille. He ymmärtävät, että Raamatun kirjoittamisen aikoina monet nykyiset käsitykset ihmisestä ja yhteiskunnasta eivät kerta kaikkiaan olisi olleet mahdollisia. Silti diakoniaa tarvitaan enemmän kuin koskaan, kirjoittaa Virve Valkeevuori. Kuinka kaukaa ihmisen pitää hakea tulevaisuudessa diakonian ammattilaista. oSMo HÄrköNEN Seinäjoki Ennen laulettiin korkeammalta Jos selailemme laulukirjoja menneiltä vuosikymmeniltä tai kuuntelemme vanhoja äänitteitä, on selvästi nähtävissä ja kuultavissa, että ennen ihmiset lauloivat laulunsa ja virtensä paljon korkeammalta kuin nykyisin. Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispainkokous käsitteli seurakuntien rakenneuudistusta istunnossaan Helsingissä 4.12.2014. Mitä se on tämän esityksen läpimenon jälkeen. SEIJa rauTIo Diakoniatyöntekijä pyrkii auttamaan silloin, kun ihminen kokee, ettei ole tullut kuulluksi missään muualla.. Ihmisellä ei useinkaan ole ketään muita kuin diakoniatyöntekijä, jonka puoleen kääntyä. Kotimaa-lehden (11.12.) päätoimittaja Mari Teinilä viittaa kirjoituksessaan piispainkokouksen lausuntoon, jossa painotetaan ”riittävää henkilöstömäärää”. Diakoniatyössä tullaan väliin silloin, kun muu apu ei ole riittävää. Osaltaan siihen vaikutti myös arkkipiispa Kari Mäkisen ilo lain hyväksymisestä. Onneksi ihmiset ja ajatukset eivät ole muuttumattomia. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 18.12.2014 MIELIPITEET Mikä on diakonian tulevaisuus. kirkon diakoniatyötä tehdään lähimmäisenrakkauden puolesta. Uskon, että me kaikki diakoniatyöntekijät haluamme tehdä tätä työtä ihmisen puolesta ja heidän parhaakseen – riittävillä resursseilla ja lisäksi hyvällä mielellä. Tämä työ on olemassa, jotta ihminen edes jossakin otetaan todesta. Olen kanttori ja laulan työkseni. DIakoNIa Diakoniavirka ei ole enää seurakunnissa pakollinen. Suomessa on useita kristillisiä uskonsuuntia, joissa halutaan elää Raamatun mukaisesti. Erojen perusteena oli luopuminen Raamatun sanasta. Diakoniatyöntekijä on ihmisten kokonaisvaltaisena kohtaajana, henkisenä tukena ja sielunhoitajana silloin, kun ihmiset ja erityisesti perheet kokevat monenlaisia ongelmia kuten lomautuksia, työttömyyttä, avioeroja, päihdeja mielenterveysongelmia, vaikeita sairauksia, kuoleman läheisyyttä ja surua. Diakoniatyö on kirkossa tarjolla olevaa ammatillista ja maksutonta auttamistyötä ja keskusteluapua elämän haastavissa, usein jo kriisiytyneissä tilanteissa. Kun toivo tulee vielä todeksi ihmisen omassa elämässä, voi kokemus onnellisuudesta olla totta. Kun Raamatun sanoja pidetään kirjaimellisesti Jumalan antamina elämänohjeina, ovat ihmisten reaktiot ymmärrettäviä. Henkilöstömäärän riittävyys on jo tänä päivänä riskirajoilla monissa seurakunnissa. Olen vuosia puhunut kotona ja joskus lehtienkin palstoilla siitä, että virret soitetaan jumalanpalveluksissa liian korkealta. Toivottavasti diakoniatyö voi jatkua edelleen kirkon arvostettuna perustehtävänä. Olisiko mahdollista, että ammattilaiset tarttuisivat härkää sarvista ja transponoisivat virret matalammiksi virsilaulajien iloksi. Niiden, jotka eivät tunne kirkkoa omakseen, olisikin oman mielenrauhansa vuoksi parempi erota ja valita muista vaihtoehdoista. Niissä ei hyväksytä naispappeutta, avioeroja, eronneiden uudelleen vihkimistä, homoutta, ehkäisyä, aborttia, eutanasiaa, lapsikastetta eikä monia muitakaan asioita. Me kirkkovieraat olemme jo sen ikäisiä, että ääni on madaltunut eikä kovin helposti avaudu. VIrVE VaLkEaVuorI johtava diakoniatyöntekijä Hollolan seurakunta Näkökohta kirkosta eroamiseen Päätös tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisestä lisäsi kirkosta eroamista. Diakoniatyö kuuluu kirkon perustehtäviin ja se on kirkon arvokasta, luovuttamatonta pääomaa. Voisiko syynä olla myös ihmisten pituuskasvu – jos olemme pidempiä kuin aikaisemmat sukupolvet, niin kai äänihuuletkin ovat vähän erimittaiset. Diakoniatyöntekijöiden Liitto pitää 5.12. Kuorolauluissa madaltaminen on vaikeampaa, ellei sitten kuorosta löydy ihmebassoja, jotka voivat laulaa stemmansa vaikka kellarista käsin. Olen epäillyt syyksi sitä, että nykyään käytämme ääntä laulamiseen paljon vähemmän kuin ennen. jakamassaan vastineessa tätä erittäin valitettavana ammatillisen diakonian tulevaisuuden kannalta. Työtä tekevät vähintään opistotasoisen tai ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneet diakonissa-sairaanhoitajat tai diakoni-sosionomit. Piispainkokouksen esitys herätti kovasti kysymyksiä ja pettymystä niin meidän ammattilaisten kuin maallikoidenkin keskuudessa sosiaalista mediaa myöten. Hyvän kehityksen pyörää ei voi enää pysäyttää
Me Suomen ev.lut. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 18.12.2014 MIELIPITEET KOLUMNI Anna-Reetta Korhonen Koko aikuisikäni ajan on ollut epämuodikasta kuulua kirkkoon. Viime vuosina on kuitenkin tuntunut turhalta kertoa tästä puolesta ihmisille, jotka ovat pettyneitä kirkon suureen linjaan. 3. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Sukupolveni ihmisoikeuskysymys Yhteiskunnassa ihmiset kaipaavat voimia, jotka asettuvat väkevästi heikoimpien puolelle. 2. Ajattelevissa yhteiskunnallisissa piireissä on ollut noloa kuulua instituutioon, joka ei ole osannut panna kampoihin päiviräsäsille. Omassa sosiaalisessa kuplassani jotain on kuitenkin muuttunut nopeasti. Kun itsellä on asiat hyvin, on vaikea asettua hädänalaisen asemaan. sekä Taina Lammisen mielipidekirjoituksesta. Martikainen, Pentti Marttila, Marko Mitronen, Juha Muukkonen, Hannu Natri, Markku Niemelä, Jukka Norvanto, Daniel Nummela, Jan Nygård, Pasi Palmu, Lauri Parvio, Henrik Perret, Vesa Pöyhtäri, Timo Rämä, Niilo Räsänen, Juha Saari, Jarmo Seilo, Peter Silfverberg, Esko Siljanen, Mikko Tiira, Tuisku Winter.. Uskomme kohde ei ole avioliitto vaan Kristus, tiivisti Kari Mäkinen A-studiossa. Arkkipiispaa kiiteltiin, kirkkoa kehuttiin. Mitähän Jeesus sanoisi rakenneuudistuksesta, jossa taloudellisiin syihin vedoten ollaan valmiit murentamaan kirkon perustehtävää kirkkojärjestyksen voimalla. Vaatimus seksuaalivähemmistöjen tasavertaisesta kohtelusta lain edessä on omalle sukupolvelleni vastaava akuutti ihmisoikeuskysymys. Sitä on nyt tehty. Eräs tuttu kertoi menneensä rippikouluun 20 vuotta kirkosta eroamisen jälkeen, jotkut kertovat sosiaalisessa mediassa harkitsevansa kirkkoon liittymistä. Nykyisilläkin työntekijäresursseilla moni diakoniatyöntekijä tekee työtä jaksamisen äärirajoilla. Tämän tosiasian osoittavat järki ja Raamattu. ANNA-REETTA KORhONEN Kirjoittaja työskentelee Suomen Pakolaisavun tiedottajana, löytää iloa salsatunneilta ja lohtua Siionin virsistä. Allekirjoittaneet: Vesa Ollilainen, Ville Auvinen, Mika Ebeling, Kjell Granström, Janne Heikkilä, Esko Helenius, Johan Helkkula, Pauli Huhtinen, Pekka Huhtinen, Teuvo Huhtinen, Pasi Hujanen, Arni Hukari, Albert Häggblom, Timo Hämäläinen, Tapani Kaitainen, Timo Keskitalo, Vesa Kiertokari, Raimo Kittilä, Tapio Kiviranta, Tenho Korhonen, Tarvo Laakso, Timo Laato, Max-Olav Lassila, Aki Lautamo, Esa Luomaranta, Lasse Marjokorpi, Jouko N. Kirkossa on toivottu, huudettu ja rukoiltu jäsenten osallistumista toimintaan. Sosiaalisessa mediassa kannanottaminen on tällä hetkellä luonteva ja arkeen mahtuva tapa osallistua yhteisöön ja sen kehittämiseen. Nyt on tapahtunut muutos. johtava diakoniatyöntekijä Kirkon avioliitto-opetuksesta Eduskunta on äänestänyt avioliittolain muuttamisesta. ULLA MÄENPÄÄ Herttoniemen seurakunnan vs. Yhteiskunnassa ihmiset kaipaavat voimia, jotka asettuvat väkevästi heikoimpien puolelle. Avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen liitto. Tänäkin vuonna on diakoniatyön kautta kohdattu paljon ihmisten hätää. Tekemällä ihmisen rikkinäisyydestä hyveen he rikkovat Jumalan edessä antamansa lupauksen. Itse olen aina tuntenut kirkosta humaanin puolen, koska tuntemani suomalaiset papit ovat liberaaleja, analyyttisia, kriittisiä ja älykkäitä – ja tässä ajassa kiinni. Kuka auttaa ahdingossa olevia perheitä, yksin asuvia, eri-ikäisiä, eri kansallisuutta, sosiaalista statusta, uskontoa tai sukupuolta edustavia, jotka ovat joutuneet elämäntilanteessaan umpikujaan ja ovat tulleet hakemaan apua diakoniavastaanotolta. Sosiaalinen media on avannut näkymän toisenlaiseen kristikuntaan ja osoittanut, että konservatiivikristittyjen kapea tulkinta kristinuskosta on vain yksi näkemys. Kuten kaikessa yhteiskunnallisessa muutoksessa, murtuma lähtee alhaaltapäin. Kannustamme rakentamaan yhteisöjä ja ryhmiä, joissa juurrutaan Jumalan sanaan. Tämä on todellisuutta varsinkin asukasluvultaan suurissa seurakunnissa. Edellisen sukupolven suuri oikeudenmukaisuuskysymys oli apartheidin vastainen taistelu. Epämuodikkuudesta yksi osoitus on se, että julkaistessani Facebookissa seurakuntavaaleihin liittyviä päivityksiä, ne ovat saaneet keskimäärin vaivaiset kolme tykkäystä muiden päivitysten saadessa parhaimmillaan kymmeniä. Tähän asti Suomessa konservatiiviset kristityt ovat onnistuneet omimaan kiristinuskon tulkinnan itselleen ja esiintyneet mediassa kirkon kantana. Rohkaisemme muita toimimaan samoin. Facebook-ryhmät ”Papit tasa-arvoisen avioliittolain puolesta” ja ”Lestadiolaiset tasa-arvoisen avioliittolain puolesta” saivat hetkessä tuhansia tykkäyksiä. Kauniita puheita riittää loputtomiin, mutta päätökset puhuvat puolestaan. Mitä tapahtuu resurssien vähentyessä tulevaisuudessa, kun avuntarve ei vähene. Muutama viikko sitten papit tekivät videon tasa-arvoisen avioliittolain puolesta ja muistuttivat, että 44 prosenttia papeista kannattaa lakia. Avuntarvitsijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. kirkon papit toteamme: 1. Sosiaalisessa mediassa on kuitenkin sellainen piirre, että sitä ei voi ylhäältäpäin hallita. Opetamme rohkeasti ja avoimesti kirkon opin ja tunnustuksen mukaisesti. Meksikossa tunnen edistyksellistä työtä alkuperäiskansojen kylissä tekeviä fransiskaaneja. Arkkipiispan viesti sekä pappien video on luonut kuvan kirkosta pelottomana yhteiskunnallisena toimijana, mikä on linjassa myös esimerkiksi kirkko turvapaikkana -ajattelun kanssa, kommentoi eräs Facebook-ystäväni. Sen jälkeen kun arkkipiispa Kari Mäkinen otti kantaa tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, alkoi tapahtua kummia. Se yhdisti ihmisiä yli kansallisuuksien ja puoluekantojen. Pelkään, että kirkosta ollaan tekemässä hyväosaisten ja maksavien jäsenten suljettua yhteisöä, johon on vaikea kokea kuuluvansa tai tulla hakemaan apua. Onko Suomen luterilainen kirkko valmis luopumaan kirkon keskeisestä tehtävästä kyseisen kannanoton myötä. Näin toimimalla he kieltävät mahdollisuuden syntien anteeksisaamiseen ja armosta elämiseen. ma tti karppinen Hyväosaisten kirkkoa rakentamassa Lämmin kiitos Mari Teinilälle Kotimaa-lehden kantaa ottavasta pääkirjoituksesta 11.12. On ollut turhauttavaa, että tämä puoli on pysynyt niin monilta piilossa. Piispainkokouksen päätös olla pitämättä diakoniavirkaa välttämättömänä kirkkojärjestyksessä kertoo ajan hengestä. Ne piispat ja papit, jotka tukevat sukupuolisuuden sivuuttavaa avioliittolakia, särkevät kirkon yhteyden hylkäämällä uskollisuuden kirkon Herralle
Minusta elämä koostuu pienistä myönteisistä sattumista, sanoo mittavan kotimaisen ja kansainvälisen uran tehnyt Elisabeth Rehn. Kotimaa 18.12.2014 10 MATKALLA Minusta elämä koostuu pienistä myönteisistä sattumista, sanoo mittavan kotimaisen ja kansainvälisen uran tehnyt Elisabeth Rehn. Minusta elämä koostuu pienistä myönteisistä sattumista, sanoo mittavan kotimaisen ja kansainvälisen uran tehnyt Elisabeth Rehn.
– Tulee huono omatunto, kun saan kiitoksen, vaikka en voi tarjota muuta kuin läsnäolon ja välittämisen. Minuun nähtävästi saa helposti kontaktin ja minulle uskoudutaan. Rehn tekee työtä kansainvälisen rikostuomioistuimen uhrirahaston johtokunnassa seksuaalisen väkivallan uhrien ja entisten lapsisotilaiden hyväksi. Rauhan jälkeen tytöillä ei ollut palaamista kotikylään, jos he olivat synnyttäneet viholliselle lapsen. Rehn vieraili urheiluhalleissa, joissa miehet, naiset ja lapset nukkuivat vierivieressä, kaikki omaisuus muovikassissa. Mutta luulen, että sekin on tärkeää. – Kaikki kysyvät, että mitä ihmettä sä teet siellä metsän keskellä. Maailmaa kiertäessään Rehn on kuullut järkyttäviä tarinoita naisten julmasta kohtelusta ja suunnitelmallisesta raa’asta väkivallasta raiskauksineen. Hän on nähnyt maailmalla monia pahoja paikkoja, mutta Palestiinassa hän kertoo tunteneensa olonsa kaikkein surkeimmaksi. Kun syötän aamulla lintuja, myös metsäkauriit ja valkohäntäpeurat tulevat syömään. Elisabeth Rehn lähti kiertämään maailmaa 2000-luvun alussa Liberian nykyisen presidentin Ellen Johnson-Sirleafin kanssa. Äiti sanoi: Tällä lailla kasvatetaan seuraava terroristien sukupolvi. Vaikka en voi tuoda mitään ratkaisuja, voin vain pitää kädestä, halata ja kuunnella, olen jo monta kertaa saanut kuulla: Kiitos, kun tulit. Kirjassa on päähenkilön vaatimuksesta annettu puheenvuoro myös hänen monille poliittisille vastustajilleen vuosien varrelta. Tänä syksynä ilmestynyt Johanna Vesikallion kirja Lillan – Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä kertoo monipuolisesta elämäntyöstä, joka jatkuu yhä. Rehn ja Johnson-Sirleaf laativat laajasti kiitetyn Women, War and Peace -raportin vuonna 2002. Myös talon emäntä luo ympärilleen helposti lähestyttävän ilmapiirin kantaessaan kahvimukeja pöytään ja kertoessaan hilpeästi luonnonnäytelmästä, jota hän saa päivittäin seurata pihallaan. YK:n tehtävät ovat vieneet Rehnin tänä syksynä New Yorkiin kahdesti, viimeksi joulukuun alkupuolella. – Vaikka sydämestäni tunnen myötätuntoa Israelia kohtaan, olen vakuuttunut, että heillä on väärä politiikka palestiinalaisten suhteen. Ugandassa sotilasjoukot ryöstivät tyttöjä metsävaimoikseen. Lisäksi hänellä on uusi merkittävä tehtävä YK:ssa. Närhi ja orava käyvät vuorotellen verottamassa lintulaudan antimia. Nyt me tiedämme, ettemme ole yksin. Rehn löysi kutsumuksensa ihmisten kohtaajana toimiessaan Balkanilla YK:n erikoislähettiläänä ja ihmisoikeusraportoijana Srebrenican joukkomurhan jälkeen. Työ tähtää naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen konfliktien keskellä. Nykyään minulta vie pari viikkoa, että elimistöni toipuu pitkistä matkoista. Ruotsalaisen kansanpuolueen pitkäaikainen kansanedustaja ja presidenttiehdokas, ministeri Rehn ei ole jättäytynyt vain kotipihan eläinten tarkkailijaksi, vaikka hän viettää ensi keväänä 80-vuotispäiväänsä. Se olisi ollut kiinnostavaa, mutta on minulla sentään vähän järkeä ja kieltäydyin. Rehniä arvioivat suorasukaisesti myös aikuiset lapset, joille äidin kansainvälinen työ on paitsi ylpeydenmyös huolenaihe. Hymyilevän isoäidin olemuksen ei pidä antaa hämätä. Hän on sytyttänyt terasseille lyhtyjä, jotka levittävät kodikasta valoa hämärään kaamospäivään. Rehn pitää tärkeinä myös projekteja, joissa leimatut ja poissuljetut naiset pyritään saamaan mukaan yhteisöön. Vastaan, että eläimiä seuratessa aika ei tule pitkäksi. YK:n raportointimatka vei Rehnin myös Israeliin ja Palestiinaan. Haastatteluviikon ohjelmaan kuului turvallisuuspoliittinen seminaari Hanasaaressa ja kriisinhallintakurssi Tukholmassa. Kohtaamiset rohkaisevat Rehniä jatkamaan työtään naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi. Hänet valittiin lokakuussa ainoana pohjoismaalaisena korkean tason neuvoa-antavaan ryhmään, joka avustaa ”Naiset, rauha ja turvallisuus” -päätöslauselman päivittämisessä. Ihailen Ellenia, joka on vieraillut sairastuvissa osoittaakseen, että ebola ei tartu, jos on oikea suojaus. – Onneksi matka oli ennen ebolaepidemian puhkeamista. He ovat selvinneet sotien keskellä hirveistä väkivallan teoista ja haluavat lapsilleen paremman elämän. teksti: tuija tiihonen & kuvat: jukka granström elisabeth Rehn asuu sinisessä metsän ympäröimässä talossa meren rannalla Kirkkonummella. Rehn muistelee nuorta äitiä ja lasta. Elisabeth Rehnin humanitaarinen työkenttä alkoi laajentua 1990-luvulla ensin Balkanin maihin ja myöhemmin maailmanlaajuiseksi. Naiset ystävystyivät ja tapasivat viimeksi viime tammikuussa, kun Rehn oli mukana Naisten Pankin matkalla Liberiaan ja Sierra Leoneen. Karmeimpana kokemuksenaan Elisabeth Rehn pitää vierailua palestiinalaisten suljeNaisten vahva viesti on: ”Kouluttakaa meidän tyttäremme! Kun tytöt saavat koulutusta, heitä ei voi manipuloida ja komennella niin kuin meitä.”. Eristäminen kehittää sen vihan ja uhman, jonka tulokset näemme väkivaltaisina iskuina. – Balkanilla opin, että minusta ei ole mahonkipöytien neuvottelijaksi vaan teen rauhantyötä ruohonjuuritasolla. Kotimaa 18.12.2014 MATKALLA 11 IhmIsten kohtaaja Naiset eri puolilla maailmaa ovat lähestyneet Elisabeth Rehniä ja kertoneet hänelle tarinansa. Kauheudet eivät ole lamaannuttaneet häntä vaan tehneet hänet vihaiseksi. Kylän lapset eivät saaneet leikkiä hänen kanssaan. Pesti kestää ensi vuoden loppuun. Viha on saanut hänet toimimaan määrätietoisesti naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi. Gaza on valtavalle määrälle ihmisiä vankila. Jossakin kaukana tiedetään meistä ja meitä kuullaan. YK:n naisten kehitysrahasto oli lähettänyt heidät kartoittamaan naisiin kohdistuvia vääryyksiä sota-alueilla. – En ole koskaan nähnyt lapsella niin surullisia silmiä. – Minut kutsuttiin äskettäin Argentiinaan ydinaseiden vastaiseen kokoukseen
– Minua loukkasi syvästi se, että monet papitkin lähtivät arvioimaan uskoani tämän perusteella. Kirkko on osoittanut virallisen arvostuksensa Elisabeth Rehnin työlle kahdesti. Seitsemän lapsenlapsenlasta. Rehn on tavannut paljon naisia, jotka eivät ole lannistuneet hirveistä kokemuksistaan. Vahvatkin naiset tarvitsevat kehitysmaissa miesten tuen. Rehn kirjoitti tuolloin Kotimaan mielipidepalstalla uskostaan muun muassa näin: ”Uskon henkilökohtaisesti Jeesukseen ja tunnustan uskoni uskontunnustuksen mukaisesti. Nainen sai avustuksena ompelukoneen mutta myi sen, koska tiesi, ettei kenelläkään ole rahaa ostaa hänen ompelemiaan vaatteita. Väkivallan uhrien kuuleminen on tärkeää, mutta Elisabeth Rehnin mielestä on jo aika siirtää painopistettä. Vuonna 1979 Rehnien yritys meni konkurssiin, he menettivät kotinsa ja asuivat talven tuttavien pihamökissä. – Siihen aikaan lehdissä kirjoitettiin tanskalaisesta teoriasta, joka kielsi Jeesuksen historiallisuuden. • Elisabeth Rehn, 79 • Perhe: Kaksi tytärtä, kaksi poikaa ja heidän perheensä. Muutoksen puolestapuhujiksi tarvitaan merkittäviä miehiä, joilla on auktoriteettia. – En pääse lähelle ihmisiä, jos tulen turvakaartin kanssa. – Itkin siinä kirkonpenkissä ja mietin, saisimmeko omaa kotia enää koskaan. Hän kertoi vaiheesta, jolloin itse koki kodittomuuden kipua. Niistä pitää raportoida. – Fokus täytyy saada suorittavaan naiseen, jolla on taitoa olla mukana neuvottelupöydissä selvittämässä asioita rauhanprosessissa. Kun iltapäivälehti sitten kysyi kantaani, vastasin, että kuinka voisin väittää Jeesuksen olevan historiallinen henkilö, kun tiedemiehetkin väittelevät siitä. Rehnin tapaamat naiset kehitysmaissa haluavat, että heidät nähdään selviytyjinä ja yhteiskunnan rakentajina. – Mies oli heittänyt tämän naisen ja perheen kymmenen lasta pois kotoa sen jälkeen, kun sotilaat olivat raiskanneet naisen ja tartuttaneet häneen aidsin. – Olen itsekin sodan lapsi. Hänen hyvä ystävänsä, kongolainen lääkäri Dennis Mukwege sai vastikään Saharov-ihmisoikeuspalkinnon työstään joukkoraiskausten uhrien puolesta. KUKA. Piironki on käynyt ahtaaksi kuville. Nainen kertoi Rehnille säästäneensä jo 850 dollaria. Olen valmis ottamaan riskin. – Heidän vahva viestinsä on: ”Kouluttakaa meidän tyttäremme! Kun tytöt saavat koulutusta, heitä ei voi manipuloida ja komennella niin kuin meitä.” Rehn kertoo yhden häneen eniten vaikuttaneista selviytymistarinoista, jonka hän kuuli eräältä Kongossa asuvalta naiselta. Kotimaa 18.12.2014 12 MATKALLA Piironki on käynyt ahtaaksi kuville. Keväällä 2013 lähes koko Rehnin perhekunta oli Kirkkohallituksessa todistamassa, kun arkkipiispa Kari Mäkinen luovutti Elisabeth Rehnille Pyhän Henrikin ristin. – Pienten talojen seinillä oli valtavia valokuvia marttyyreista. – On tärkeää, että miehet ovat mukana naisten aseman parantamisessa. Hän osti rahoilla kalanpyydyksiä, kuivasi kalaa ja myi ne torilla. Lapsuudenkotiin juontaa myös auttamisen eetos. Nablusiin Rehn meni ilman turvamiehiä. He olivat tuttuja kylän keinulta, jonne olin päässyt apulaistemme kanssa. Näin voidaan vaikuttaa siihen, että oikeus toteutuu. Tuntui kuin olisin ollut kauhuelokuvassa. – Se oli karvasta. Lillan-kirjassa Rehn kertoi avoimesti siitä, miten pahalta hänestä tuntui, kun hänen uskonsa kyseenalaistettiin vuosien 1993–94 presidentinvaalikampanjan aikana. Jatkosodassa olin 8–9-vuotias ja lottatyttönä kunniapartiossa, kun kylän pojat tulivat arkussa kotiin. – Pääsimme isän mukana sairaskäynneille. Minä sain usein toimia kirjurina, kun isä antoi rokotuksia kouluilla. Vaikka sain tämän mitalin humanitaarisesta työstäni, tunsin samalla, että minun uskoni hyväksyttiin. Kuvankauniita nuoria naisia, jotka ovat räjäyttäneet itsensä. Tunnustus myönnettiin merkittävästä ulkomaille suuntautuneesta humanitaarisesta toiminnasta. • Tunnustuksia: Ministerin arvonimi 2005, Tekoja ihmisarvon puolesta -palkinto 2009 , Vuoden Lotta 2011, Pyhän Henrikin risti 2013 • Kirja, jota luen: Pajtim Statovic: Kissani Jugoslavia • Motto pikkulotta-ajoilta: Kaikki on mahdollista eikä mikään ole mahdotonta.. Uusi talo nousi aikanaan naapuritontille kansanedustajan ja euroedustajan palkkojen turvin. Pyydettiinhän niissä Jumalalta kotia. Nämä helluntailaiset eläkkeellä olevat kirurgi ja kätilö käyvät leikkaamassa potilaita Ruandassa ja Itä-Kongossa. Kunniapaikalla kymmenen vuotta sitten edesmennyt Ove-puoliso, lapset kolmessa polvessa – sekä koiralemmikit. Sivukylillä näin, ettei kaikilla ollut yhtä hyvä elämä. – Näitä selviytymistarinoita on vaikka kuinka paljon. – Paljon olen mitaleita saanut, mutta tämä tuntui tärkeältä. Tapani Ruokanen käytti tätä minua vastaan Ahtisaaren hyväksi. Ajattelen, että jos minulle tapahtuu jotain, Luojamme on päättänyt, että olen tehnyt töitä tarpeeksi. Kunniapaikalla kymmenen vuotta sitten edesmennyt Ove-puoliso, lapset kolmessa polvessa – sekä koiralemmikit. – Olen ihaillut valtavasti myös kangasniemeläisiä Veikko ja Mirja Reinikaista. Itsepäisesti kuitenkin päätin, että tästäkin selvitään jollain lailla. Pitää päästä eroon ajattelusta, jonka mukaan naiset ovat sodissa vain uhreja. Syksyllä Elisabeth Rehn puhui Kirkkonummen kirkossa Asunnottomien yön tilaisuudessa. Muistan pelon kun pommikoneet lensivät Mäntsälän yli pommittamaan Helsinkiä ja näin oranssin taivaan. Sodan raakuuksien keskellä Rehn on tavannut myös paljon myötätuntoa ja uhrautuvaisuutta. tulla pakolaisleirillä, joka sijaitsee Länsirannalla Nablusissa. Rehn kertoi, miten hän konkurssin jälkeisenä jouluaattona istui perheensä kanssa aattohartaudessa. Kristinuskon edustamat arvot, kuten rakkaus, anteeksianto, oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus ovat minulle keskeisiä ja tärkeitä.” Raskaat kokemukset pitkän elämän varrelta ovat auttaneet Elisabeth Rehniä kohtaamaan niitä, jotka ovat menettäneet sodassa kaiken. Rehnien entinen huvila on nykyisin jääkiekkoilija Teemu Selänteen Suomen-koti. Kun En etsi valtaa loistoa alkoi soida, koskettivat Topeliuksen ruotsinkieliset sanat häntä syvemmin kuin koskaan. Hän pääsi sinne erään marttyyrin sisaren mukana. Rehnin isä Andreas Carlberg toimi Mäntsälän kunnanlääkärinä. Vuonna 2009 Kirkon Ulkomaanapu myönsi hänelle Tekoja ihmisarvon puolesta -palkinnon. Tämä huolimaton lausuntoni käännettiin muotoon: Elisabeth Rehn ei usko Jeesukseen
Minulla oli kyyneleet silmissä, kun aloitin puheeni: Sain juuri ihanan viestin, että minusta tulee isoisoäiti. Tapaamiset täyttävät usein päivät, mutta iltaisin Elisabeth Rehn tuntee haikeutta puolison poissaolosta. Varoja ohjataan myös avustuksina vähävaraisille syöpäpotilaille sekä lapsen syöpäsairauden vuoksi vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen joutuneille perheille. UN Womenin neuvoa-antavan ryhmän jäsen.. Edes urheilun katsominen televisiosta ei tunnu yhtä hauskalta yksin. – Ove moitti, kun olin puhunut tyhmyyksiä. Puoliso antoi myös rakentavaa palautetta. – On ikävää, kun ei voi kommentoida toiselle mäkihyppyä tai jalkapallo-ottelua. Luvassa on leikkejä ja tietokilpailuja. Yksinäisyys ei paina kuitenkaan Elisabeth Rehniä. Ove Rehn kuoli ensimmäisen adventin alla 2004. Lahjoita: FI20 2344 1800 0032 29, viite 4006 www.syopasaatio.fi Elisabeth Rehnin mielestä on korkea aika nostaa esiin sota-alueiden naisten selviytymistarinat. Ihmiset tulivat syleilemään minua ja sanoivat, että se on hienointa, mitä ihminen voi olla. Elisabeth Rehn sanookin, että aviomies oli hänelle hyvä ”spin doctor”, joka auttoi häntä mielipiteiden kirkastamisessa. Anna lahjaksi toivoa. Jouluna Elisabeth Rehn lepää maailmanparantamisesta ja keskittyy suureen perheeseensä. Hän antaa jokaiselle lapsenlapselleen Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisen lahjan, joilla autetaan kehitysmaiden lapsia. Rehn kertoo esimerkin Keniasta, jossa hän oli seminaaripuhujana kohta kahdeksan vuotta sitten. Innokkaana historian harrastajana hän ymmärsi päivänkohtaisten tapahtumien taustoja. Syöpäsäätiö tukee kotimaista syöpätutkimusta sekä ylläpitää neuvontapalveluita syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen. Myös kaksi isosiskoa ovat Lillanin elämässä tiiviisti mukana. Avustuksille on jatkuvasti kasvava tarve. Sitä ei tee kukaan, joka ei välitä sinusta. Tukea antaa läheinen perhepiiri, johon kuuluu nykyisin noin neljäkymmentä henkeä kaikkine lapsineen, lapsenja lapsenlapsenlapsineen. Kansainvälisen rikostuomioistuimen uhrirahaston (ICC Trust Fund for Victims) johtokunnan jäsen. – Pojantyttäreni soitti minulle kännykkään ja kertoi, että saan ensimmäisen lapsenlapsenlapsen. YK:n ihmisoikeusraportoija ja YK:n pääsihteerin erityisedustaja entisen Jugoslavian alueella. Potilaita ja perheitä autetaan jatkamaan mahdollisimman normaalia elämää sairaudesta huolimatta. Kaikki alkoivat hurrata ja taputtaa. Ove Rehn oli vaimolleen myös tärkeä tuki tämän poliittisen uran aikana. Kotimaa 18.12.2014 MATKALLA 13 S yöpäsäätiön k er äy slupa 2020 /2012/ 4587 , k er äy saik a 28.2.2013–31.12.2014 ANNA LAHJAKSI TOIVOA. Jokaiseen aamuun kuuluvat sisarten puhelut toisilleen. • Elisabeth Rehn on toiminut muun muassa näissä tehtävissä: kansanedustaja, puolustusministeri ja tasa-arvoministeri sekä europarlamentaarikko. Elisabeth Rehnin mielestä on korkea aika nostaa esiin sota-alueiden naisten selviytymistarinat. Isoäiti huolehtii myös siitä, että jälkipolvi oppii ajattelemaan kaukaisten lähimmäisten tarpeita. Hän ja lapset perheineen kokoontuvat joulunviettoon Rehnin vanhemman tyttären luo. Lahjoittamalla voit keventää sairastuneen taakkaa. Maailman kriisialueita kiertäessään Elisabeth Rehn on huomannut, että iästä on etua. Elisabeth Rehn on palannut matkoiltaan tyhjään kotiin jo kymmenen vuoden ajan. – Suomessa me vanhat saamme tuntea olevamme rasite, mutta Afrikan maissa vanha nainen on auktoriteetti, jota kunnioitetaan
Kotimaa 18.12.2014 14 MATKALLA Pyhä perhe matkasi Egyptissa myös Niiliä ja sen rantoja pitkin. Egyptin kristityt ovat rukoilleet siunausta elämälleen kahdentuhannen vuoden ajan niillä paikoilla, joilla Pyhä perhe perimätiedon mukaan pysähtyi pakomatkallaan Egyptiin. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: ’Egyptistä minä kutsuin poikani.’” (Matteus 2: 13–15) Raamattu ei kerro matkareittiä eikä edes perheen Egyptissä viettämää aikaa. – Tieto Pyhän perheen matkareitistä on kirjattu ylös paavi Theophiluksen keräämän aineiston ja hänen saamansa ilmestyksen perusteella, kertoo Egyptin koptikirkon piispa Thomas. Matteuksen mukaan enkeli ilmestyi unessa Joosefille Egyptissä ja kehotti perhettä lähtemään takaisin Israeliin, koska ”ne, jotka halusivat surmata lapsen, ovat kuolleet”. Egyptin kristittyjen perimätieto matkareitistä on kirjattu ylös jo noin 1600 vuotta sitten. Pyhän Perheen matkareitillä egyptissä teksti ja kuvat: Päivi arvonen Pyhä perhe matkasi Egyptissa myös Niiliä ja sen rantoja pitkin. Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. ”Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: ’Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Egyptin koptikirkko pitää tietoja luotettavina, sillä perheen pysähdyspaikoille muodostui vahva pyhiinvaelluskulttuuri jo ensimmäisinä vuosisatoina. Matteuksen evankeliumi kertoo Joosefin, Marian ja Jeesuksen paenneen Egyptiin, koska kuningas Herodes halusi surmata Jeesus-lapsen. Raamatun evankelistoista ainoastaan Matteus kertoo matkasta. Pyhän Perheen matkareitillä egyptissä. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet.’ Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä. Egyptin koptikristityt uskovat, että Neitsyt Maria ja Jeesus tekevät edelleen ihmeitä paikoissa, joissa pakolaisperhe vaelsi. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Kirjallisia lähteitä Pyhän perheen pakomatkasta Egyptiin on hyvin vähän. Jeesusta voidaan pitää Egyptin ensimmäisenä turistina
Tämä siunaus auttoi perustamaan luostarit keskelle Paavi Tawadros II puhui Pyha perhe -matkatapahtuman avajaisissa Kairossa lokakuussa. Niin kristityt kuin muslimit käyvät Durungan luostarin luolassa muistelemassa pyhän perheen matkaa. Wadi Natrounin laakso tunnetaan nykyään neljästä merkittävästä luostarista. Niin kristityt kuin muslimit käyvät Durungan luostarin luolassa muistelemassa pyhän perheen matkaa. Pyhiinvaeltajia Durungan luostarissa Assiutin lähistöllä. Tämä on mielestäni yhtä pyhä paikka kuin Jerusalem.. Perhe matkasi muun muassa nykyisen Al Arishin kaupungin kautta Niilin laaksoon nykyisen Kairon alueelle. Pyhän perheen matkareitin kohteet ovat olleet tärkeitä pyhiinvaelluspaikkoja Egyptin kristityille jo kahden vuosituhannen ajan. Eteläisin pyhän perheen matkareitin kohde on nykyisessä Assiutin kaupungissa, joka sijaitsee noin 400 kilometriä Kairosta etelään. – Jeesusta voidaan pitää Egyptin ensimmäisenä turistina. Pyhän perheen uskotaan viipyneen siellä ennen Egyptistä lähtöään. Matka jatkui läntiselle aavikolle Wadi Natrounin laaksoon, josta perhe palasi koptilaisena Kairona tunnetulle alueelle. Abu Sergah -kirkkoa vanhassa Kairossa pidetään yhtenä kaupungin vanhimmista. Perimätiedon mukaan perhe vietti Egyptissä noin neljä vuotta. Pyhän perheen uskotaan viipyneen alueella ennen Egyptistä lähtöään. – Pyhä perhe saapui laaksoon suolaa keräämään tulleiden beduiinien matkassa. Arabiaksi kirjoitetusta matkareitin kuvauksesta on säilynyt kolme käsikirjoitusta, joista yhtä säilytetään Vatikaanissa, yhtä Pariisin kansallismuseossa ja yhtä Egyptissä Assiutin El Muharraq -luostarin kirjastossa. Pyhän perheen uskotaan viipyneen alueella ennen Egyptistä lähtöään. Lähes jokaisessa perheen pysähdyspaikassa sijaitsee nykyään luostari tai kirkko. Reitin kirjoittivat muistiin Theophiluksen seuraajat. Perimätiedon mukaan Neitsyt Maria ja Jeesus-lapsi tekivät ihmetekoja lähes jokaisessa pysähdyspaikassa. Paavi Theophilus oli Aleksandrian 23. Nyt toivotamme tervetulleiksi matkailijat kaikkialta maailmasta kulkemaan Jeesuksen jalanjäljissä Egyptissä, turistiministeri Hisham Zaazou sanoi Pyhä perhe -matkatuotteen avajaisjuhlallisuuksissa Kairossa lokakuussa. Sieltä he lähtivät yksipurjeisella felukka-veneellä Niiliä pitkin etelään. Pyhän perheen uskotaan saapuneen Egyptiin Pohjois-Siinain kautta. Egyptin turistiministeriö on aloittanut Pyhän perheen matkareitin kansainvälisen markkinoinnin etenkin Euroopassa ja Aasiassa. Neitsyt Maria löysi suolavesijärvien keskeltä makean veden lähteen, jonka hän siunasi. Egyptin kristityt uskovat, että pyhän perheen pysähdyspaikoissa on edelleen erityistä siunausta, josta pyhiinvaeltajat pääsevät osallisiksi. Kotimaa 18.12.2014 MATKALLA 15 Abu Sergah -kirkkoa vanhassa Kairossa pidetään yhtenä kaupungin vanhimmista. Theophilus sai unessa näyn Neitsyt Marialta, joka paljasti Pyhän perheen matkareitin. patriarkka, ja hän eli vuosina 384–412 jKr. Perhe on matkustanut purjeveneen lisäksi jalkaisin, aasikyydillä ja beduiinien kamelikaravaanissa. Suolakiteistään tunnettu laakso oli tärkeä paikka jo faaraoiden ajan Egyptissä, sillä sieltä saatua suolaa käytettiin balsamoinnissa. Abu Sergah -kirkkoa vanhassa Kairossa pidetään yhtenä kaupungin vanhimmista
Luvun jakeessa 25 mainitaan Egypti: ”Siunattu olkoon kansani Egypti.” Raamatun vieressä on esillä kopio pyhiinvaeltajan ottamasta valokuvasta, jossa salaman heijastuksena on syntynyt kuva Neitsyt Mariasta aasin selässä. Luola ja sen ympärillä sijaitseva Pyhän Neitsyt Marian luostari on yksi Egyptin suosituimmista pyhiinvaelluskohteista. Lähdöt: 01.05. Sen arvo pyhiinvaellusKartta pyhän perheen reitistä Egyptissä. Egyptiläiskristityt ovat rukoilleet ja rukoilevat yhä edelleen Pyhän perheen pysähdyspaikoissa etenkin Neitsyt Marialta siunausta esimerkiksi lapsettomuuteen tai lapsiin liittyviin ongelmiin. – Tulemme tänne monta kertaa vuodessa ja tuomme kehitysvammaisia lapsia mukanamme. Perimätiedon mukaan Al Muharraqin luostari sijaitsee paikassa, jossa Joosef sai enkeliltä ilmoituksen, että kotiinpaluu oli turvallista. WADI NATROUN AL-ARISH KAIRO ASSIUT VÄLIMERI EGYPTI. ISBN 978-952-5823-78-3 WWW.VAYLAKIRJ AT.FI PYHÄ MAAILMA JA PAHA VEIKKO LINDBERG VEIKK O LINDBER G PYHÄ MAAILMA J A P AHA Egyptiläiskristitty rukoilee pyhäinjäännöksen edessä Wadi Natrunin luostarikirkossa. Egyptiläiskristityt ovat rukoilleet ja rukoilevat yhä edelleen Pyhän perheen pysähdyspaikoissa etenkin Neitsyt Marialta siunausta esimerkiksi lapsettomuuteen tai lapsiin liittyviin ongelmiin. autiomaata vaativiin oloihin, kertoo Wadi Natrounin Bishoy-luostarin munkki Yoakim. 24.06. Girgis istuu lapsilauman kanssa lattialla alttariseinän edessä Bishoyn luostarikirkossa. Etelä-Egyptissä nykyisen Assiutin kaupungin alueella perheen uskotaan viipyneen pitkään, yli puoli vuotta. Tämä on mielestäni yhtä pyhä paikka kuin Jerusalem, sanoo Vanhan Kairon piispa Yolious. Arviot päättää Oi Jerusalem -kirja nyky-Israelin syntyvaiheista ja valtion olemassaolon vakiinnuttaneista sodista. Croninin historiallisten romaanien ja ?ktiivisten elämänkertojen pohdintoihin, jotka sivuavat keskeisesti uskon ja elämän kysymyksiä. Kotimaa 18.12.2014 16 MATKALLA MONTENEGR O Adrianmeren tuntematon helmi.. Ihmeitä tapahtuu edelleen, mutta suurimmasta osasta emme tiedä, koska ne tapahtuvat ihmisille vasta kun he palaavat kotiinsa pyhiinvaellukselta, Philoxenos sanoo. 390€ Pääsiäinen Pietarissa 03. Al Muharraqin luostari on kuuluisa ihmeistään. Pyhä perhe lähti Kairon alueelta etelään purjeveneellä Niiliä pitkin. luvun kohdalta. Neljä esseetä pureutuu klassikkokirjoihin maailmasta, sen historiasta ja tuhon enteistäkin: Platon, Adam Smith, Oswald Spengler ja John Rawls. Paikassa, jossa perheen uskotaan aloittaneensa purjehduksensa, sijaitsee tällä hetkellä Maadin Pyhän Neitsyt Marian kirkko. Egyptiläiskristitty rukoilee pyhäinjäännöksen edessä Wadi Natrounin luostarikirkossa. Se on luola, josta Pyhä perhe haki turvaa. Perhe hakeutui alueelle siksi, että siellä asui juutalaisia. 480€ SORTAVALA-VALAMO 26. Tuolloin toteutui Vanhan testamentin profeetta Jesajan ennustus ”Herran alttarista keskellä Egyptin maata”. 480€/vko, 710€/2vkoa TILAUSMATKAT OY Venäjän, Karjalan ja Montenegron matkojen erikoismatkatoimisto TALLINNA Viimsi Spa 01.02.-07.02., 08.-14.03. paikkana on sama kuin Jerusalemissa käynnin, kertoo munkki Philoxenos. – Meillä käy vuodessa puolitoistamiljoonaa pyhiinvaeltajaa, joista viidennes on muslimeja. Hän vie lapset koskettamaan kirkon pyhäinjäännöksiä ja sytyttää kynttilän Neitsyt Mariaa ja Jeesus -lasta kuvaavan ikonin äärellä. 465€ MONTENEGROON 13. Kirkon ympärillä oleva Al Muharraq -luostari on Ylä-Egyptin suurin luostari, jossa asuu 140 munkkia. 017 26 333 23, (08) 713 370, toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info K Y LP Y L ÄM ATK AT JOOGAM ATK AT TILAUSMATKAT OY K AR JAL AN M AT K AT TAIDEM ATK AT UUTTA! MONTENEGROON 10.-17.06. Kallioluola sijaitsee Abu Sergah -kirkon alttarin alla. Yoakimin mukaan luostareissa asuvat munkit sekä luostarissa vierailevat pyhiinvaeltajat kokevat Neitsyt Marian erityisen siunauksen yhä edelleen, mutta tavalla, jota on vaikea selittää. – Luolassa ja kirkossa saamme kokea erityistä siunausta, koska Jeesus on viettänyt siellä aikaa. – Etiopian kirkossa on vanha käsikirjoitus, jossa on lueteltu yli tuhat tässä luostarissa tapahtunutta ihmetekoa. Pyhän perheen uskotaan olleen liikkeellä lähes jatkuvasti ja pysähtyneen lepäämään vain muutamiksi päiviksi. 1095€ VedicArt -taidekurssi -myös aloittelijoille! KARJALANKIERROS 22. 26.06. 285€ PIE TARIN M ATK AT Rovasti Veikko Lindbergin viides kirja sukeltaa yhdeksän esseen pohdinnoin syvälle suureen kirjallisuuteen: ?loso?an, historian, talouden, kulttuurin ja uskon ikuisiin kysymyksiin antiikista nykyaikaan. Kairosta on noin 400 kilometriä etelään Assiutiin, josta matka lähti takaisin pohjoiseen. joka viikko Hinnat alk. Nykyisessä Kairossa koptilaiseksi Kairoksi kutsutulla alueella sijaitsee yksi tunnetuimmista Pyhän perheen pysähdyskohteista. Tämä on loistava esimerkki siitä, miten kristityt ja muslimit elävät rauhallisesti yhdessä Egyptissä, kertoo Durungan luostarin munkki Luka. Nykyinen kirkko rakennettiin luolan päälle 300-luvun lopussa paikalle, jossa oli jo 200 vuotta aikaisemmin rakennetun pienen kirkon perustukset. Emme rukoile heidän parantumistaan, mutta rukoilemme heille helpompaa arkea, kertoo kristitty vapaaehtoistyöntekijä Mariam Girgis. Seuraavat esseet paneutuvat Arvi Järventauksen , Ulla-Lena Lundbergin ja A.J. Yhdelle näistä paikoista rakennettiin jo 100-luvulla kirkko, jonka alttaria pidetään vanhimpana kristillisenä alttarina. 820€ sopii myös aloittelijoille! puh. – Alttari on paikalla, jolle Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen. 06.04. 20.05. Kirkossa on esillä Raamattu, joka löydettiin vuonna 1976 jumalanpalveluksen jälkeen kellumasta Niilistä kirkon ulkopuolella. 26.07. Ennen paluumatkaansa perhe vietti aikaa myös luolassa Durunka-vuorella. Lindberg peilaa kaikessa arvioitaan Raamatun opetukseen. – Lapset ovat selkeästi rauhallisempia aina luostarimatkan jälkeen. – Koptikirkon edellinen johtaja, paavi Shenouda III julisti tämän paikan virallisesti ”toiseksi Jerusalemiksi”. 28.06., 24. Vedestä pelastettu Raamattu oli avoinna Jesajan kirjan 19. Uskon, että he vaistoavat tämän paikan erityisluonteen, Girgis sanoo. alk
Siihen liittyy aina suuria tunteita ja ajankohtaisia kysymyksiä. ”Satojen kynttilöiden loiste on huikea kokemus vuodesta toiseen.” KUVA: PASi leino. Tärkeintä on kuitenkin sanoma Vapahtajan syntymästä. Juho Kopperoinen nauttii Paraisten kirkon vanhan ajan joulun tunnelmasta myös joulusaarnaa pitäessään. Kotimaa 18.12.2014 18 MATKALLA Joulusaarna on vuoden kohokohta Vuosikymmenien papintyö ei himmennä joulusaarnan tekemisen juhlavuutta. Kotimaa haastatteli kolmea kokenutta joulusaarnan tekijää
Ihmiset tulevat kirkkoon hartain odotuksin. Se on monelle tärkeä osa joulunviettoa. Jokainen kuuntelee itselleen. Hän myöntää, että joskus uusiutuminen on tuntunut vaikealta. Joskus odotukset toteutuvat ja joskus eivät. Toiset miettivät ajan nopeaa etenemistä ahdistuneina, jos mielessä on tekemättömiä töitä. Vaikka tekstit ovat esimerkiksi jouluaattona ja joulupäivänä lähes samat, haluan rakentaa jokaiselle saarnalle omaa sisältöä. Tänä vuonna Juho Kopperoinen on pohdiskellut odottamista ja sitä, miten lupaukset täyttyvät. – Toivon, että sama kirkkovieras voi osallistua jouluajan tilaisuuksiin useampaan otteeseen. Myös tavallista suurempi kuulijoiden määrä tuntuu velvoittavalta. Kirkon penkissä vierekkäin istuvista yhdellä voi olla elämä täynnä huolia ja toisella iloa. Toisena teemana hän näkee taloudellisen epävarmuuden. Joulusaarna ei kuitenkaan ole pakkopullaa. Tästä ajasta lähes puolet hän työskenteli yksipappisessa seurakunnassa Keski-Suomessa. Joulutekstien ilo on tarttuvaa, ja tästä riemusta hän haluaa saarnata. Kopperoinen kertoo selviävänsä useista saarnavuoroista miettimällä saarnoille yhteisen teeman, jota voi kuljettaa osissa eteenpäin. Kuulija ei pääse junan mukaan, jos hän ei löydä ajattomasta sanomasta kosketuskohtaa omaan tilanteeseensa. – Liikkeellä on joukko erilaisia ihmisiä, jotka tuntevat, että tänä päivänä he haluavat tulla jouluevankeliumin äärelle. – Joulun sanoma on ajaton, mutta kuulija on aina tässä hetkessä. Hautala ei ole ollut vapaalla ainuttakaan joulua pappisvuosinaan. Pettymys on suuri, jos ei koe löytävänsä kaipaamaansa osaa joulun suuresta sanomasta. Keskeisinä kirkollisina juhlapyhinä papin kuuluu olla töissä. Tänä syksynä pinnalla on ollut ainakin kirkon sisällä käyty voimakas keskustelu avioliitosta. Ne ovat pitäjän yhteinen iso tapahtuma. Inhimillisen elämänvaiheiden sikermään sisältyy myös ilmoitus anteeksiantamuksesta. Yhteiskunnassa on paljon työttömyyden uhkaa, ammattiin valmistuvat nuoret miettivät, mistä saavat työtä ja pienyrittäjien toimeentulo on tiukalla. – Minusta joulun teksteissä on paljon sellaista, johon ihminen löytää liittymäkohtia. Petri Hautala on viettänyt valmistuttuaan kaikki joulunsa tiiviisti töissä. Jouluevankeliumissa Maria, Joosef, paimenet, tietäjät ja enkelit lähtevät liikkeelle odottajina. Kopperoinen kertoo usein hyräilevänsä Niilo Rauhalan joululaulua: ”Taivas kaartuu anteeksantavana. Lapset odottavat joulua malttamattomasti. Ihmiset miettivät kirkon muutoksen ja pysyvyyden merkitystä. Joulun tekstit puhuvat Jumalan ajan tulemisesta. Odottaminen, kaipaus Jumalan puoleen ja luottamus lupauksen täyttymiseen näkyvät vahvasti myös Vanhan testamentin teksteissä. NoorA WiKMAN Jouluaamun jumalanpalveluksessa Paraisten keskiaikaisessa kirkossa palaa runsaat 350 kynttilää. Vähänkyrön seurakunnan kirkkoherra Petri Hautala on tehnyt papin töitä reilut 19 vuotta. Joulun suurin lahja on syntien taakasta vapautumisen armo. Kopperoinen on ajatellut Jesajan kirjan odottajien kaipuuta, jossa yhdistyi vallitsevan elämäntilanteen aiheuttama huoli ja samalla vahva luottamus Jumalan laupeuteen. KuVa: JOHanneS TerVO. Ruotsinkielisellä puolella vaalitaan joulukirkkojen lisäksi Lucia-perinnettä. Joulupyhinä hän saarnaa aaton hartaudessa sekä jouluaamuna. Jotkut toivovat, että ajan kulku pysähtyisi, ettei huolta aiheuttava asia koskaan tulisi lähelle, Kopperoinen sanoo. – Odottajia on erilaisia. Papin tulisi Kopperoisen mielestä saarnata niin, että jokainen kuulija löytää jotain itselleen. Hän saarnaa jouluaattona Vähänkyrön kirkossa. Hautala on siis joutunut pitämään kaikkiaan satoja joulupuheita, jouluhartauksia ja joulusaarnoja. Kotimaa 18.12.2014 MATKALLA 19 ”Saarnaa kuunnellaan monenlaisissa elämäntilanteissa” Juho Kopperoinen tietää, että jouluevankeliumia kuunnellaan niin iloisin kuin surullisinkin mielin. Kaksipappisen seurakunnan kirkkoherra ei pidä mielessään joulunajan saarnojen ja puheiden tarkkaa lukumäärää, mutta niitä on paljon. On kaipuuta johonkin, asetetaan tavoitteita. – Jouluaamun jumalanpalveluksessa Paraisten keskiaikaisessa kirkossa palaa runsaat 350 kynttilää. Hautala on ratkaissut ongelman niin, että joulumyyjäiset Vanhalla Malmilla. Joulukuun toisena lauantaina järjestetään suuret ”Onko joulukirkko näytelmä vai totta?” Petri Hautala keksi näkökulman tämän joulun saarnaan aamuyön unihorteessa. – Kyllähän se tuska on aika iso, että miten löytäisi aina uutta näkökulmaa. Tänä vuonna joulupyhien sijoittuminen keskelle viikkoa lisää saarnatarpeita entisestään. Tehtäviä riittää, mutta ne ovat mukavia, kuvailee joulun töitään Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Juho Kopperoinen Paraisilta. Juho Kopperoinen poimii saarnaansa ajassa olevia kokemuksia ja ajatuksia ajankohtaisista asioista. Joulunajan saarnoja on kertynyt satoja kappaleita. Niitä sytytetään ikkunasyvennyksiin, kattokruunuihin ja kaiteille. Paikkakunnalla on suomenja ruotsinkielisten seurakuntien yhtymä. Hän puhuu myös yhdistysten joulujuhlissa, työpaikkojen tai hoitolaitosten hartauksissa, joissa on samaa kuulijakuntaa kuin joulukirkoissa. Suomenkielisellä puolella elää vahvana joulukirkossa ja hautausmaalla käymisen perinne. Jouluun valmistaudutaan Paraisilla koko pitäjän voimin. Rauhan, valon lapsiksi, Jeesus meidät vapahti.” Tämä joulu on Juho Kopperoiselle kahdeskymmenesviides joulu pappina. – Minulla on vähän sellainen periaate, että jouluna puhutaan. – Haluan saarnata tämän ajan keskellä lähellä olevaa Jumalan valtakunnan sanomaa. Kopperoinen pohtii, että jouluun liittyy osin pakonomaistakin odotusta päästä juhlatunnelmaan. Lomailla ehtii muulloinkin. Siellä on ilo saarnata, tunnelmallista yhtyä virsiin ja asettua iloitsemaan kirkon penkkiin. Se on joka vuosi huikea kokemus
Joulukirkossa käy paljon myös heitä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Jouluaaton hartaudessa hän ei lukenut jouluevankeliumia vaan Vanhan testamentin Messias-ennustuksia, koska Jeesus ei ollut vielä aattona syntynyt. Hautalan perhe, vaimo ja kolme lasta, ovat tottuneet ja sopeutuneet siihen, että työ vie isän juhlapyhinä. Sanoma syntisen luokse laskeutuvasta Jumalasta on niin ihmeellinen, ettei hän voi sitä käsittää. Hän ei kuitenkaan poissulje sitä, että mainitsisi tänä jouluna jotakin kirkosta eroamisesta. – Arki on minulle juhlaa. Antti Lankinen haluaa valaa uskoa ja luottamusta siihen, että 2000 vuotta sitten Juudeassa ei syntynyt ihan tavallinen poikavauva. Itseään ei kannata ampua nilkkaan. Hänellä on saarnatekstinään yksi Raamatun tutuimmista kohdista, jouluevankeliumi Luukkaan mukaan. Lankinen on ollut yli 30 vuotta pappina, mutta joulusta ei ole tullut rutiinia. Hautala on havainnut, että joulun aika venyy vuosi vuodelta pidemmäksi. Ampaisin pystyyn ja kirjoitin ajatuksen ylös, jotta voin työstää sitä eteenpäin. EMiLiA KArHu Joulupäivänä aika pysähtyy hetkeksi. – Tarkastelen joulukertomuksen tapahtumia joka joulu eri henkilön näkökulmasta tai tartun yksittäisiin sanoihin. Tästä kapeasta näkövinkkelistä pyrin ottamaan irti kaiken mahdollisen. Pienenä Hautalan oma tytär valitteli, että isi on liikaa pappi. Kun lähtee iltapäivän hämärissä hiihtelemään, ei ole ketään missään. Tänäkin vuonna hän osallistui kahteen joulujuhlaan jo marraskuussa. Vaimo on papin tytär monessa polvessa, joten tiesi, mihin ryhtyi. – Nykyisin jouluaatto on paljon suositumpi kirkossakäyntipäivä kuin joulupäivän aamu. hän välttää maailmaa syleilevää ja laajaa lähestymistapaa aiheeseen. Itselleni tämä näkökulma on uusi. Jouluaaton yömessu Sotkamon hämärässä kirkossa on vuoden hienoimpia hetkiä Sotkamon kappalaiselle Antti Lankiselle. Itse en ikinä ajattele niin. Toisaalta joulupäiväkin on aika hieno. Papin hautajaisja vihkipuheita kommentoidaan pohjanmaallakin, mutta joulusaarnasta – tai muistakaan saarnoista – tulee papille vain harvoin palautetta. Nuorena saarnamiehenä Petri Hautala oli tarkka siitä, ettei mennyt joulupuheissa asioiden edelle. – Heräsin yhtäkkiä kysymykseen, onko joulukirkko meille vain näytelmä, jonka me katsomme, vai olemmeko me oikeasti osallisina ja mukana joulun näytelmässä. Eräs työtoveri kommentoi sen jälkeen, että puhe kolahti häneen. Kun lähtee iltapäivän hämärissä hiihtelemään, missään ei ole ketään. Kahden viikon joulunaika olisi Hautalan mielestä riittävä. Tuo kannustava palaute on syöpynyt mieleeni, Hautala kertoo. Joulusaarna on hieno mahdollisuus puhua uskon keskeisistä asioista kirkosta vieraantuneillekin. Kun jouluaattoon päästään, on pappi syönyt jo parisenkymmentä jouluateriaa, elänyt puheissa läpi joulua puolitoista kuukautta ja saanut aiheesta jokseenkin kyllikseen. Syyllistäminen ja rajut sanat tuskin kannustavat ketään palaamaan kirkon jäseneksi. Tänä jouluna toinen tytär on viuluineen mukana toimittamassa joulujumalanpalvelusta. – Jumalalle kunnia siitä, että sanoma koskettaa papin sydäntä. Toki joulusaarnaan on pakko sisällyttää hiukan myös jotakin yleistä ja aina toistuvaa, koska ihmiset haluavat niin, Hautala kertoo. Hautala pohtii, että tätä aihetta sivutessaan papin on aseteltava sanansa taiten. He ovat usein joulukirkossa rentoutuneissa lomatunnelmissa ja vastaanottavaisina, Hautala sanoo. Joulusaarnoissa Hautala on viitannut ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tai kirkollisiin asioihin vähemmän kuin saarnoissaan yleensä. – Kerran Keski-Suomessa työskennellessäni saarnasin jouluna paimenen näkökulmasta. Hän pitää jouluyönä saarnan Sotkamon kirkossa. Aika pysähtyy hetkeksi ja koko maailma on seisahtunut. Koska moni käy kirkossa vain aattona, minulle on selvää, että jouluevankeliumi luetaan myös siellä, Hautala naurahtaa. Tämän joulun saarnaan Petri Hautala keksi näkökulman jokin aika sitten aamuyöstä unihorteessa. KuvA: peKKA AgArtH. – Tiedän joidenkin saarnanneen jouluna siihen tyyliin, että miksi te tänne nyt tulette, kun ette muutenkaan kirkossa käy. Kotimaa 18.12.2014 20 MATKALLA ”Jumala laskeutuu sydämiimme” Jouluyönä Antti Lankinen kiipeää Sotkamon kirkon saarnastuoliin onnellisena