v u os i k e rta . Sivu 14 Gospeltausta Pekka Ruuskan tie musiikin tuottajaksi kulki gospelmusiikin ja ”Rafaelin enkelin” kautta. | . sy ys ku u ta 20 1 4 . | . Mutta miten se jaettaisiin niin, että siitä riittäisi kaikille. h i n ta: 3,70 € . 0 04 3 59 5 –14 –3 9 Ruokaa kaikille anne saarinen / vastavalo Maailmassa on tarpeeksi ruokaa. Sivut 10–13 ?38 Ehdokkaat julki Seurakuntavaalien ehdokas listoilla on paljon ensikertalaisia. 1 8. Sivu 18. 1 09. | . sivu 7 Rankka tarina Pauliina Kuokan esikoisromaani kertoo naispapista ja veljen itsemurhasta
2 TÄ N Ä Ä N TÄSSÄ NUMEROSSA paimenpula s. suuri ikävä s. – En tiedä, milloin jään eläkkeelle. Työtapojen ja -välineiden tulee olla toimivia, samoin fyysisten puitteiden ja henkilöstöjohtamisen. – Kirkon työmarkkinalaitoksella ei ole erityisnäkökulmaa käynnissä olevaan keskusteluun. Vanhuuseläkkeelle meillä jäädään keskimäärin 64,4 -vuotiaina. – Varsinaisesta pommista ei voi enää puhua. Oletko jo merkinnyt oman eläkkeelle jäämisesi päivämäärän almanakkaan. Ovatko ennenaikaiset eläköitymiset kirkolle ongelma. Meillä kirkossa lähtökohta on hyvä, koska työ täällä koetaan mielekkääksi. 20 Moni isovanhempi ei saa tavata lapsenlastaan. Meillä kaikilla on vastuu siitä, että eläkejärjestelmämme toimii ja pystymme hoitamaan vastuumme. 9 Voiko Raamattua lukea väärin, kysyy Helena Paalanne. Samoin tulee hyvissä ajoin saada selvyys siitä, millä euromäärällä pitäisi tulla toimeen eläkkeellä. Teologia s. Sen vastaajat ideoivat tekijöitä, joilla voitaisiin edistää työhyvinvointia. Minusta tärkeää on eläkejärjestelmämme toimivuus. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Annmari Salmela, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 69 000 lukijaa (KMT Lukija 2013) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Onko kirkolla oma näkökulmansa keskusteluun eläkeikien nostosta, kirkon työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala. Miten työssä jaksamista voidaan edistää. Mikä on tilanne nyt. – Ennenaikainen eläköityminen on huono asia kaikille työnantajille, myös kirkolle, mutta se ei ole meille mikään ongelma. 9. 4 Kirkkoherrat eivät halua pienille paikkakunnille. 19 Raamattu, tunnustus ja teologia parantavat kirkon maineen. Keskimääräinen eläköitymisikä on kirkossa 62,1 vuotta, kun koko järjestelmässä se on 60,9 vuotta. Kirkon eläkerahaston koko on noin 1,2 miljardia euroa, vastuusta on katettu noin 26 prosenttia. Epäilen, että se päivä siirtyy aina vain kauemmaksi. Tämä voi tarkoittaa myös muutosta yksittäisen henkilön eläkeikään. Onko kirkon työntekijöiden eläköitymisikä sama kuin Suomessa keskimäärin. Tilanne on suurin piirtein sama kuin muissakin eläkejärjestelmissä. – Ennenaikaista eläköitymistä esimerkiksi sairauden perusteella voidaan ehkäistä tekemällä työ mahdollisimman turvallisesti niin fyysisesti kuin henkisestikin. K o t i m a a 1 8 . Olli Seppälä. Minusta sillä ei ole suurta merkitystä, koska minulla ei ole aavistustakaan elinikäni pituudesta eikä siitä, pysynkö terveenä ja työkykyisenä varsinaiseen eläkeikään asti. – Kirkossa jäädään eläkkeelle keskimääräistä vanhempina. – Toisaalta olipa eläkkeelle jäämisiän tavoite mikä tahansa, pitää miettiä, mikä saa ihmiset motivoitumaan ja jatkamaan työelämässä. Takavuosina puhuttiin eläkepommista eli siitä, että kirkon eläkevarat eivät riitä tulevaisuudessa. Yksi riihessä esitetty ajatus kiteytti mielestäni asian hyvin: Itse kunkin työntekijän kannattaisi pohtia vastuuta itsestään työntekijänä sekä suhtautumistaan työtä ja yhteistyötä kohtaan sekä asennoitumistaan työyhteisöön. 26 Jooel Niittynen nauttii Hengen inspiroimista rukouksista. rukouS s. 2 0 1 4 Kirkkoneuvos Vuokko Piekkala on kirkon työmarkkinalaitoksen johtaja. Nyt kenenkään ei pitäisi ajatella itsekkäästi omaa eläkeikäänsä. 23 Vapaaehtoiset paistavat sanannälkäisille pizzaa. Avoin keskustelu rakentavassa hengessä ja positiivinen ilmapiiri lisää myös työhyvinvointia ja vaikuttaa terveyteen. Missio Juva s. 22 Uskonto, tanssi ja keho puheenaiheena Oulussa. Meillä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jää muutama kymmenen ihmistä vuodessa, samoin osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Pyhä tanssi s. kuva: Olli Seppälä Kolumni s. ”Kirkossa jäädään eläkkeelle keskimääräistä vanhempina” Viikon henkilö Kirkon eläkepommi on purettu, kirkon työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala sanoo. Merkittävimmät syyt ennenaikaiseen eläköitymiseen liittyvät tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin sekä mielenterveyteen. – Kirkon työmarkkinalaitos järjesti työelämän aivoriihen alkukeväästä 2014. Se auttaa ihmistä jatkamaan työssään
ehtool- lisviiniä, joka tuskin on ollut missään tekemisessä viinirypäleen kanssa, sieltä, mistä kulloinkin huokeimmalla saavat ja missä itse muutoin kauppaa käyvät. Jokainen ehdolle asettunut on joka tapauksessa kiitoksen ansainnut. Tämä asia monien muiden joukossa odottaa korjaamista uusilta paikallisseurakuntien luottamushenkilöiltä ja heidän valitsemiltaan kirkolliskokousedustajilta. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 1 8 . Näissä vaa- leissa ehdokkaat ovat vielä ”tunnettuja kristillisestä vakaumuksestaan”. Seurakunta ei saa olla yhteisö, jossa ihminen vaikka vain teoriassa joutuu alistamaan kristillisen vakaumuksensa tunnettuuden vaalilautakunnan arvioitavaksi. Näyttää siltä, ettei ehdokkaiden määrissä ole ainakaan valtakunnallisesti tapahtunut suuria muutoksia suuntaan tai toiseen. tään ei ole riittävän tunnettu kristillisestä vakaumuksestaan. Toivottavasti jokainen ehdokas saa kotiseurakunnaltaan myönteistä palautetta ja kiitoksen ehdokkaaksi asettumisesta. Satunnaisten ateistiehdokkaiden sijaan huomattavasti suurempi ongelma on se, että moni uskossaan arka ei uskalla asettua ehdolle, koska omasta mieles- jukka fordell Vanhentunut kelpoisuuden määrittely eurakuntavaalien ehdokaslistojen jättöaika päättyi maanantaina. Niinpä kertovat sanomat koleeraa ilmennen Berliinissä. Kristillisyyden arviointi kuuluu luottamushenkilöksi tahtovan ihmisen ja Jumalan välisiin asioihin. Käytännössä se on johtanut muun muassa sellaiseen merkillisyyteen, että seurakuntavaaleissa ehdolle voi asettua kirkon jäsen, joka korostaa ateistista maailmankuvaansa. Viisautta on lähteä liikkeelle luottamuksesta luottamushenkilöksi tahtovan motiiveja kohtaan. Minna Kettunen kirjailija ja Väärnin pappilan emäntä Lapinlahdelta KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 18.9.1914 Sotatantereella sekä lännessä että idässä palaa edelleen tu- li ja vuotaa veri.--- Sodan seuralaiset nälkä ja rutto alkavat myös jo nostaa päätänsä. Vuoden 1964 kirkkolaissa vaalikelpoisuuden yhteydessä puhuttiin vielä jumalaapelkäävistä ja kristillisistä harrastuksistaan tunnetuista ehdokkaista. Lisää aiheesta sivuilla 6–7. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Ystäväni sai haasteen. 3 Kiitoksen vesissä Kristillisyyden arviointi kuuluu luottamushenkilöksi tahtovan ihmisen ja Jumalan välisiin asioihin. Kun vaalit järjestetään neljän vuoden kuluttua, ehdokkaiden kelpoisuusehdot on perusteltua muuttaa nykypäivää vastaaviksi myös kirkkolaissa. 2 0 1 4 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA S Menneeseen päivään jäänyt luottamushenkilön vaalikelpoisuutta koskeva kirkkolain kohta on uudistettava. Kiitos syksyn sadosta. Kiitos sisukkaasta työstä isien ja äitien. Seurakuntavaalit käydään 9.11. Risuja sen sijaan ansaitsee seurakuntavaaliehdokkaiden kelpoisuuden määrittely. Koska kristillisen vakaumuksen tunnettuutta ei ole kirkkolaissa määritelty, eikä sitä ylipäätään voi mitata, nykymuotoilun käytännön toteutus jää epäselväksi. Ne kuljettavat sinne missä tarvitaan auttavia käsiä, kuuntelevia korvia, rohkaisevia sanoja, rahaa ja rakkautta. Kirkon luottamustoimeen pitää riittää se, että henkilö on seurakunnan konfirmoitu, täysi-ikäinen jäsen. Vai onko se asenne, jolle voi ryhtyä antamaan enemmän tilaa itsessään. Näin kävi neljä vuotta sitten Oulussa ja sama olisi tapahtunut tänä syksynä Savonlinnassa, ellei ehdokas itse olisi viime hetkellä perunut ehdokkuuttaan. Onko se Jumalan puro, joka puhkoo yhä uusia uomia, kasvaa solisevaksi joeksi ja kuohuvaksi virraksi – joka vie mennessään itseensä käpertymistä ja penseää mieltä. Vieläkin monin paikoin kirkonisännöitsijät ostavat n.k. Ehdokkaaksi ryhtyvän kelpoisuusehdoksi pitää riittää, että hän on konfirmoitu, 18-vuotias seurakunnan jäsen. Onko kiitollisuus taito, jota voi harjoittaa. Raja-aitojen sijaan myös tässä yhteydessä on osoitettava porttia, joka on jo auki. Mutta mitä tapahtui, kun hän ryhtyi tunnollisesti suorittamaan saamaansa haastetta. Kiitos joka aamu nousevasta auringosta, armosi parhaasta vertauskuvasta. Jälkeenjättämässään testamentissa on kustantaja Werner Söderström tehnyt lahjoituksia yhteensä 101,000 mk, josta 50,000 mk Porvoon kaupungille, 3,000 mk Porvoon raittiusseuralle, Hausjärven kunnalle 2,000 mk, vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi 3,000 mk, Söörnäisten kristilliselle kansanopistolle 3,000 mk, Suomen Lähetysseuralle 10,000 mk sisälähetystä ja 10,000 mk ulkolähetystä varten, Sortavalan sisälähetysseuralle 4,000 mk, Diakonissalaitoksen sisarkassalle 2,000 mk, työmiehille ja konttorihenkilökunnalle Werner Söderström Oy:ssä 6,000 mk, yksityisille henkilöille 5,000 mk.. Kirkkolaki sanoo tästä asiasta näin: ”Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen.” Tämän lehden seurakuntavaaleja käsittelevässä jutussa kirkko-oikeuteen perehtynyt tutkija Jyrki Knuutila kertoo, että vaaliehdokkaan kelpoisuutta käsittelevän pykälän juuret ovat peräisin 1800-luvulta kirkkoraadin jäsenen vaalikelpoisuudesta. Silloin ehtoina olivat yhteiskunnallinen ja kirkollinen nuhteettomuus. Pyhä Jumala, kiitos Suomen 70 rauhan vuodesta. ¶ Kiitollisuudenpurot vievät kohti muita. Hän alkoi huomata yhä uusia aiheita kiitollisuuteen. Joka päivä hänen piti kirjoittaa viisi asiaa, josta oli kiitollinen. Perusluonteeltaan ystäväni ei ole mikään ylistäjä, pikemminkin varautunut ja huolestunut. 9. Kiitollisuudenvirta vie kohti kaiken hyvän antajaa
Vähiten ongelmia on toistaiseksi ollut Turun arkkihiippakunnassa. Lisäksi seurakunnassa on käyty keskusteluja kolmannesta papinvirasta luopumisesta. Porvoon hiippakunnassa on muutamia seurakuntia, joissa kirkkoherran virkaa ei ole saatu lainkaan täytettyä. 2 0 1 4 Parikkalan seurakunnalla on ollut vaikeuksia saada kirkkoherraa laajaan ja harvaan asuttuun seurakuntaan. Piispainkokous pitää tärkeänä, että avioliittoon vihkimistä ja muita toimituksia kehitetään huomioimaan perheiden erilaiset elämäntilanteet. Kotimaa kertoi talvella pappien työllisyysnäkymien heikentymisestä. Kahdella ensimmäisellä hakukierroksella tehtävään ei löytynyt yhtään hakijaa. Seurakuntaa hallinnoivan papin on osattava ruotsia sujuvasti. Alueellisesti laajassa kunnassa on asukkaita alle 5000. Vähän hakijoita on varsinkin pienissä ja kasvukeskuksista kaukana olevissa yhden tai kahden papin seurakunnissa. Notaari Clas Abrahamssonin mukaan joskus poikkeustapauksessa on jouduttu vihkimään pappi kirkkoherran sijaiseksi. Esimerkiksi Lappeenrannan seurakunnan kirkkoherran virkaa haki keskellä kesää neljä pappia. Useimmiten hakijoita on vähintään yksi. Syynä on se, että niissä edellytetään työhön haettavan työntekijän olevan konfirmoitu kirkon jäsen. Yksi syy rekrytointivaikeuksiin on kieli. 4 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 1 8 . Uuden kirkkoherran valintaan asti tehtävää hoitaa kappalainen. Hän saarnaa, vastaa hallinnosta ja kirkollisista toimituksista sekä toimii työntekijöiden esimiehenä. Kyseessä ovat esimerkiksi tiedottajan, emännän, isännöitsijän ja talouspäällikön ammattinimikkeet, Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikkö Milla Aaltonen kertoo. Kolmannella kierroksella hakijoita oli yksi. – Kyse on seurakunnan korkeimmasta johtavasta virasta, sanoo Helsingin hiippakunnan notaari Heikki Hämäläinen. Osa Kotimaan haastattelemista notaareista pitää näitäkin hakijamääriä pieninä. Kaupunkiseurakunnissa hakijoita on tois- taiseksi riittänyt. Tarkennus Kotimaan (11.9.) haastattelusta sai kuvan, että Espoossa tekstaritupua koordinoiva Hanne Malkki olisi töissä Espoon seurakuntayhtymässä. Seurakunnan kirkkovaltuusto toivoi kuitenkin uutta kierrosta, jotta saataisiin aikaan vaali, kertoo Mikkelin tuomiokapitulin notaari Leena Silvonen-Jokinen. Useimmissa hiippakunnissa on kymmenien vihkimystä odottavien teologian maistereiden työvoimareservi sekä useita työttömiä jo vihkimyksen saaneita pappeja. Parikkala on kirkkoherran viran täytön kannalta tyypillinen ongelmaseurakunta. – Ehkä työmäärä pelottaa hakijoita, pohtii 1980-luvun lopusta lähtien Parikkalan kirkkoherran virkaa hoitanut Erkki Lemetyinen. Kuntakeskuksia on kolme, samoin pappeja. Hän työskentelee nuorisodiakonina Espoonlahden seurakunnassa. Seurakunta rekisteröityi kesäkuussa 1989. Hän jäi pois töistä elokuun lopussa. Kuntaan liitettiin vuonna 2005 Uukuniemen ja Saaren kunnat. Silvonen-Jokisen mu- kaan hakuvaiheessa eteen tulevat usein paikkakunnan muuttoon liittyvät inhimilliset seikat. Suomalainen seurakunta juhlii Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa viettää 25. Notaari Leena Silvonen-Jokisen mukaan hakijoiden puute on Mikkelin hiippakunnassa poikkeuksellista. Kirkkoherran virkaan vaaditaan pastoraalitutkinto ja seurakuntatyön johtamisen tutkinto. Pätevyysvaatimukset täyttäviä pappeja olisi eri tuomiokapitulien mukaan riittävästi. Myös luottamushenkilöiden koulutustapahtuma on sisäänrakennettuna Kirkkopäivien ohjelmaan. Lähes kaikissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunnissa on ollut viime vuosina vaikeuksia rekrytoida kirkkoherroja pieniin seurakuntiin. Seurakunta järjestää säännöllisesti jumalanpalveluksia Tallinnassa. ”Pyydämme oikeusasiamiestä ottamaan kantaa, onko näissä kyse hengellisestä työstä, joissa on perusteltua vaatia konfirmaatiota ja kirkon jäsenyyttä.” Ei lapsia vihkikaavaan Piispainkokous on antanut lausunnon, jossa se pitää ongelmallisina vihittävien lapset huomioivia kysymyksiä. Yhteistyö korostaa Kirkkopäivien roolia kirkon ammattilaisten ja luottamushenkilöiden koulutus- ja verkostoitumispäivinä. Kotimaa selvitti kirkkoherrojen rekrytointitilannetta eri hiippakunnissa. Neljännesvuosisataa juhlittiin viime sunnuntaina juhlamessulla. – Pienessä seurakunnassa kirkkoherra tekee kaikkea. juhlavuottaan. Kotimaan hiippakuntiin tekemän soittokierroksen perusteella hankalin tilanne on ruotsinkielisessä Porvoon hiippakunnassa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa. Näitä on ehdotettu lisättäväksi vihkikaavaan. Pienet seurakunnat kärsivät kirkkoherrapulasta Työntekijät Kaikkiin maaseutuseurakuntien kirkkoherranvirkoihin ei saada riittävästi hakijoita. LYHYET Viestintäpäivät Kirkkopäiville Ensi vuonna Kouvolassa pidettävien Kirkkopäivien yhteydessä järjestetään ensi kertaa myös Kirkon Viestintäpäivät. Ongelmia voisivat aiheuttaa vihkitoimituksen juridinen luonne sekä uusperheen muodostamiseen liittyvät jännitteet. Sen toiminta-alueena on koko Viro. kuva: Olli Seppälä Kantelu työpaikkailmoituksista Ihmisoikeusliitto on kannellut seurakunnan työpaikkailmoituksista. Kuvassa Parikkalan kirkko, joka on seurakunnan pääkirkko. Työttömänä olevilla nuorilla papeilla tai vihkimystä odottavilla teologian maistereilla ei ole mahdollisuutta hakea avoimia virkoja. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli ju- listi elokuun alussa Parikkalan seurakunnan kirkkoherran viran haettavaksi neljännen kerran peräkkäin. Matka Parikkalan kuntakeskuksesta Uukuniemen kirkolle on viitisenkymmentä kilometriä. 9. Joona Raudaskoski Lue kooste hiippakuntien tilanteesta Kotimaa Prosta.. Haku virkaan päättyy syyskuun alussa
Joka kymmenennen kirkkovaltuutetun toivotaan olevan alle 30-vuotias. Piispojen mukaan kristittyjen tulee auttaa kaikkia ihmisiä. Myös naisten huono kohtelu suututtaa. 9. Joskus joku kilpailutukseen osallistunut valittaa markkinaoikeuteen. Mobiilisovellusta pi- TEOLOGIASSA TAPAHTUU Toimittajalta TOIMITTAJALTA Naurua ennakkoluuloille Ruotsin vaalituloksessa jäi Itä-Suomen yliopistossa on Hetki-sovellus sisältää monenlaisia hengellisiä sisältöjä, esimerkiksi mietiskelytekstejä ja rukouksia. digipostilla.kotimaapro.fi mana oli Mikä mamuissa ärsyttää. 5 Kotimaa on nyt enemmän. Ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena kirkkona Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin, eli sillä on sisäinen itsehallinto, mutta täysin itsenäinen eli autokefaalinen se ei ole. Se on toiminut jo käytännössä jopa kylmän sodan aikana”, Repo pohtii Radio 1:n Horisontti-ohjelmassa. Sovelluksen sisällöt tulevat alkuvaiheessa evankelis-luterilaisen Enonkosken luostariyhteisön, Helluntaiherätyksen Aikamedian, Ortodoksikirkon ja Raamatunlukijain liiton piiristä. Jouluradiolle on tulossa myös uusia verkkokanavia, kuten vironkielinen Jõuluraadio ja klassisen musiikin erikoiskanava. Arjen keskellä pysähtymisen ja mielen hiljentämisen opettelu kuuluu luostariyhteisön perusajatuksiin, jota Hetki-sovelluksen avulla edistetään. He ottivat myös vakavammin kantaa siihen, pitivätkö huomiot paikkansa ja myönsivät, että joissakin asioissa maahanmuuttajilla on tosiaan peiliin katsomista. Tulevaisuudessa sovellukseen saadaan lisää toimintoja. dettiin luontevana väylänä kiireisten nykyihmisten tavoittamiseen, luostariyhteisön tukiyhdistyksen puheenjohtaja Pellervo Kokkonen kertoo. Ensiesitys kuullaan perinteisesti Jouluradion avauksena ensimmäisen adventtisunnuntain ensisekunneilla. Piispat toteavat kannanotossaan, että kiihtynyt väkivalta Syyriassa, Irakissa, Palestiinassa ja Israelissa vaatii meitä etsimään keinoja kärsivien auttamiseksi. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 1 8 . 2 0 1 4 Puhelinsovellus syntyi ekumeenisella yhteistyöllä Uusi Hetki-sovellus tarjoaa älypuhelimien hiplaajille ekumeenisia hiljentymishetkiä. He toivoivat myös, että tarvittaessa valtaväestö antaisi rohkeammin asiallista palautetta. Partiolaiset ja kirkon nuorisojärjestöt haluavat lisää nuoria luottamushenkilöitä seurakuntiin. – Jospa hiljentymisestä tulisi enemmänkin kuin pelkkä harrastus, Kokkonen sanoo. Noora Wikman mietityttämään, miten maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien menestys alkaa näkyä maassa. Tänä vuonna kirkollisia juttuja on otettu käsittelyyn viisi. He kykenevät nauramaan sekä kantaväestölle että omilleen. Hetki-sovellus kuuluu Itä-Suomen yliopiston Seurakunnalliset mobiiliteknologiat -hankkeeseen, jossa tutkitaan mobiilisovellusten ja -palveluiden soveltuvuutta ja etsitään uusia ulottuvuuksia seurakuntien ja kirkon toimintaan. Piispat ovat muotoilleet kannanoton Lähi-idän tilanteeseen. Piispojen mukaan vääryyksien ja hädän edessä ei saa vaieta. Kannanotossa kutsutaan jokainen ihminen arvioimaan omaa vakaumustaan ja hyväksymään erilaisuutta ympärillään. Palautteen mukaan valtaväestöä kismittää, kun maahanmuuttajat kailottavat puhelimeen liikennevälineissä, lorvivat kauppakeskuksissa tai vetävät liian helposti esiin rasistikortin. Jaa oma suosikkisaarnasi kollegojesi iloksi ja avuksi. Viime vii- kon ohjelman tee- VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Jouluradion perinteisen Hoosianna-sovituksen tekevät tänä vuonna Jesse Kaikuranta ja Lenni-Kalle Taipale. Tuija Tiihonen tuija.tiihonen@ kotimaa.fi. Jahangiri, Hussein ja studioraati keskustelivat aiheista naurunremakan säestyksellä. Muut tapaukset koskevat Espoota, Lahtea, Vantaata sekä kirkkohallitusta. Kaksi muslimia, iranilaistaustainen stand up -koomikko Ali Jahangiri ja somalialaistaustainen keskustapoliitikko ja tulkki Abdirahim Hussein käsittelevät suomalaista yhteiskuntaa maahanmuuttajien näkökulmasta ja hurtilla huumorilla. Kotimaa on PRO. Tuorein markkinaoikeudessa vireillä olevan juttu on kesäkuun lopulta ja käsittelee Po- rin evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän ison siunauskappelin urkuja. Oikeastaan tämän on tunnustanut jo Moskova periaatteessa, siis autonomian de facto, mutta myös ikään kuin tämän meidän autokefalian. Enonkosken luostariyhteisö lähti mukaan sovelluksen kehittämiseen, koska se halusi palvella laajempaa ihmisryhmää ja välittää viestiä hengellisestä näystään uusille kohderyhmille. Sovellus on saatavissa Android-laitteisiin, myöhemmin on luvassa versiot Appleja Windows Phone -laitteille. Sisältöjä tuottavat vapaaehtoiset kirjoittajat ja hartauskokoelma täydentyy koko ajan. Mitro Repo kannattaa autokefaalista asemaa Suomen ortodoksiselle kirkolle. Versiosta on suunnitteilla viimevuotiseen tapaan myös musiikkivideo. Kirkkovaltuustoihin halutaan lisäksi alle 18-vuotiaita yhdyshenkilöitä. ”Isoisäni, joka perusti tämän ortodoksisen kirkon Suomeen, lähtökohta oli autokefaalinen Pohjolan kirkko. Osa ärsytyksen aiheista oli heistä silkkaa ennakkoluuloa. kehitetty ekumeeninen mobiilisovellus, jonka perussisältönä ovat säännöllisesti julkaistavat hengelliset kokonaisuudet. Hyvää vastalääkettä muukalaisvihaan Suomessa on Yle Puheen keskusteluohjelma Ali ja Husu. Kokkonen korostaa, että nyt ladattavissa oleva sovellus on vasta ensimmäinen kehitysvaihe. Ei pilkaten, vaan ennakkoluulojen vähentämiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa Raamatun teksti, mietiskelyteksti tai ajatus sekä rukous ja kuva. Järjestöt kampanjoivat nuorten ehdokkaiden löytämiseksi ja kannustavat nuoria äänestämään. Kirkko ja seurakunnat kilpailuttavat hankintoja, mutta aina asia ei ole sillä selvä. Aiemmin versiointeja ovat tehneet Lauluyhtye Rajaton (2012) ja Kerkko Koskinen Kollektiivi (2013)
kuvaT: seurakuntavaalit.fi. Myös edellisissä, vuoden 2010 seurakuntavaaleissa oli Oulun Tuiran seurakunnassa ehdolla henkilö, joka määritteli itsensä ateistiksi. S eurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyi tämän viikon maanantaina. Kirkkolaki edellyttää ehdokkaalta kristillistä vakaumusta. Kirkkolain 23 luvun toisen pykälän mukaan ”vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen”. Hän kertoo saavansa usein puheluita ehdokkaaksi haluavilta, jotka ihmettelevät, mitä tällainen ehto tarkoittaa. Seurakuntavaalit 2014 -juliste kertoo, miten seurakunnan luottamustehtäviin voi hakeutua. 2 0 1 4 Seurakuntavaaliehdokk vakaumusta ei mitata vaalit Ateistiksi ilmoittautunut perui ehdokkuutensa seurakuntavaaleissa. Ehdokkaan uskoa ei seurakunnissa mitata. Ehdokasasettelun viime metreillä heräsi keskustelua ehdokkaiden kelpoisuusvaatimuksista, kun Savonlinnassa seurakuntavaaleihin ehdokkaaksi lupautunut Kimmo Käärmelahti kertoi blogissaan pitävänsä Jumalaa taruolentona. Mielestäni tämä pykälä on ongelmallinen, sillä toisen uskoa ei voi mitenkään mitata, Mari Leppänen sanoo. 9. – Kahdenkeskisissä keskusteluissa ehdokas usein esittää arasti itselleen tämän kysymyksen, olenko kelvollinen ja riittävän hyvä tähän tehtävään. Sen historia on nuhteettomuuden vaatimuksessa. 6 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 1 8 . Lohjan seurakunnan vaalilautakunnan puheenjohtaja Aila Saarinen kertoo ehdokkaiden kipuilevan kelpoisuuden kanssa. – Olen rohkaissut monia asettumaan ehdolle ja neuvonut, että kaste ja konfirmaatio ovat merkki kristillisestä vakaumuksesta. Seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppäsen mukaan kriteeri vakaumuksen tunnettuudesta herättää paljon keskustelua. Hän kuitenkin perui ehdokkuutensa viime hetkellä
laan, on noin puolet jäsenistä. din” eli seurakunta- tai kirkkoJyväskylän seurakunnan neuvoston jäsenen vaalikelpoivaalilautakunnan puheenjohsuuden ehtona oli yhteiskuntaja Armas Laatinen sanoo, nallinen ja kirkollinen nuhettä kansankirkolla on aika välteettomuus. ”En minä ihmisiä loukata halua, en uskovaisia, agnostikkoja enkä ateisteja. Jyrki Knuutila muistuttaa, etHarjavallan seurakunnan tä ennen vanhaan kristillistä vaalilautakunnan puheenjohvakaumusta pidettiin itsestään taja Matti Kaipainen on yhtä selvänä. – Raamatussahan sanotaan, että jo sinapinsiemenen verran uskoa riittää. Olisiko parempi kriteeri vaikkapa kaste ja konfirmaatio. Hirvonen ei teilaa pykälää Tätä perustelua ei enää ole vuoihan kuolleeksikaan. siin tehtäviin sopivia henkilöi– Monenlaista mahtuu ja saa tä, joiden tilillä ei siis saanut olmielestäni olla. Julkkisehdokkaista mukana ovat muun muassa muusikot Kari Peitsamo ja Arja Koriseva. Raamatun tunnetuin elämänmuutoksen tekijä oli ryöväri ristinpuussa Jeesuksen vieressä. Jolkkonen sanoo ehdokkaan Siellä voi olla sellaisia, joille jovakaumukseen ja hyvään eläkin kirkon työmuoto on erityimään liittyvien tunnusmerksen tärkeätä. kaumusta lähdetä mittaamaan. Vuoden nan puheenjohtaja Sirpa Hei1869 Kirkkolaissa ”kirkkoraanonen sanoo. Tehtävät ovat yhtä vastuullisia. Vakaumuksen mittaaminen on kuitenkin ongelmallista. – Minä en vaalilautakunnan puheenjohtajana ryhtyisi arvioimaan kenenkään uskoa ja päättämään, että joku ei kelpaisi, hän toteaa. Kenen tuntema ehdokkaan vakaumus on, kuka sen arvioi, Seppo Laitanen pohtii. Asian todistaminen totiedä, mitä alkupe- verran uskoa sin olisi aika vairäinen sisältö tar- riittää. – Kyllähän seurakunnan jäsenellä voi olettaa olevan vakaumusta ainakin sen verran, että on jäsen. Vaaleissa on mukana pal- jon uusia henkilöitä: esimerkiksi Tampereella peräti 84 prosenttia on uusia, Vantaalla 80 ja Inarissa 74 prosenttia, jotka nyt eivät ole luottamushenkilöinä. – Ei kyse ole siitä, että haluaisin kokeilla, miten vaaleissa käy tai olla ilkeä kirkkoherralle, että nyt hän joutuu miettimään tällaista, Käärmelahti sanoo. Muita kiinnostavia nimiä ovat muun muassa Setan puheenjohtaja Juha-Pekka Hippi ja lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.. Huomaan, et- ehdokkaan vakaumukseen hytä asettumiseni seurakuntavaavänä, vaikka sitä ei pidäkään liehdokkaaksi loukkaa monien tulkita liian ahtaasti. toolliselle, Jolkkonen pohtii kristillisen vakaumuksen tunHän kertoo alun perin lupaunusmerkkejä. Siilinjärven seurakunnan vaalilautakunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Seppo Laitanen kertoo luottavansa siihen, etteivät valitsijayhdistykset ja listojen laatijat pyydä ehdokkaaksi ihan ketä tahansa. Sen sijaan seurakunsellä. osallistunut ehseurakunta -yhteislistalle julkiateismin vuoksi. Kuopion piispa Jari Jolkkonen kommentoi Kotimaalle piNoora Wikman Sakari Sarkimaa tävänsä kirkkolain viittausta Uusia ehdokkaita runsaasti Tiistaihin mennessä tullei- den tietojen mukaan seurakuntavaalien ehdokasmäärät ovat monin paikoin kasvaneet reilusti neljän vuoden takaisesta. tuneensa ehdokkaaksi, koska – Toisena tulee mieleen kiruskoo kirkolla olevan sanan jukon jäsenen velvollisuuksia kälistusta konkreettisempaa ansittelevä kohta, jonka mukaan nettavaa nuorten, perheiden ja jäsenen tulee osallistua jumavähempiosaisten elämään. – Tämä määritelmä antaa Kotimaan tavoittamat vaalilaumahdollisuuden torpata ehdoktakuntien puheenjohtajat kerkuus, jos henkilö itse kertoo, ettoivat, ettei vakaumuksen suutä hänellä ei ole kristillistä varuutta seurakunnissa juuri kykaumusta. sinulla ei ole asiaa ehdokkaaksi. Asetu ehdolle ja tee kirkosta näköisesi. Toisaalta vaalilautakuntien pu- heenjohtajissa herättää ihmetystä ajatus ateistista ehdolla seurakunnan vastuunkantajaksi. Turussa ja Vantaalla kiinnostus luottamustehtäviin on pysynyt lähes ennallaan, tosin ehdokasmäärät laskivat hitusen. kaaksi haluavan kristillistä va- 7 Vaalien mainoslause kehottaa vaikuttamaan kirkossa. sa poisjäämisesettä Ehdokkaan pitää tään. nalla ei ole välineitä vakaumuk– Kirkkohallituksen ohjeissen tutkintaan, Kaipiainen tosakin todetaan, ettei ehdokteaa. Itä-Savon uumiten vaaleissa Siinä hän on itse tisen mukaan liittynyt uskonKäärmelahtea ei käy tai olla ilkeä tunnustukseen ja hyväksytty Elävä kirkkoherralle. Hänen mukaankolakiin otettiin muotoilu ”jusa ehdokkaiden vakaumukmalaapelkääviä ja kristillisessen laadusta ei ole ollut tarvettä harrastuksesta tunnettuja”. Oikeuvakaumusta. jät kriteerit ehdokkaiden suh– Sillä on määritelty kirkolliteen. Sekin usko riitti taivasten valtakuntaan. haluaisin kokeilla, olla konfirmoitu. ta keskustella näissä vaaleissa Tällä haluttiin korostaa kirkkotai aiemmilla kierroksilla, joissa neuvoston roolia seurakunnan hän on ollut mukana. Hän sanoo den 1993 lainselityksissä käsitkäsittävänsä asian niin, että jos teelle ”kristillisestä vakaumukolisi syytä epäillä sesta tunnettu”. lanpalvelukseen, käyttää muu– Kirkon tutkimuskeskuksen tenkin armonvälineitä ja edismukaan meitä, jotka emme ustää seurakunnan tehtävän tokon kirkon opettamaan Jumateuttamista. Kimmo Käärmelahti päätti lopulta jättäytyä pois vaaleista ehdokkuudesta johtuneen runsaan hämmennyksen takia. la asettumatta ehdolle tulevissa – EnsimmäiseseurakuntavaaEi kyse nä tulee mieleen leissa”, hän kirjoitti Facebookisole siitä, apostolinen uskontunnustus. kuutta harkitsevien että äänestäjien arviointikykyyn. hengellisen elämän johtajana. 2 0 1 4 aan Vaalilautakunnassa tätä ei ole pohdittu, Saarinen sanoo. Pidän tätä pykälää tärkeänä kirkon perustehtävän kannalta, mutta meillä ei vakaumusSeurakuntavaaliehdokkaan ta kysellä eikä tutkita. Voihan jokainen aina tehdä myös muutoksen elämässään, Saarinen toteaa. asioista on jouduttu karsimaan – Täytyy luottaa sekä ehdokseurakunnassa. Poliittisia listoja on enemmän kuin aiemmin, erityisesti Perussuomalaisten Peruskristittyjen listoja on nyt runsaasti eri seurakunnissa. Miksi ateisti haluaa asettua ehdolle. Vuonna 1964 Kirk- kunnan puheenjohtaja Esa Hirvonen. Esimerkiksi Espoossa ehdokkaiden määrä kasvoi viidenneksen ja Lopella 30 prosenttia edellisvaaleista. 9. keata. Lakiteks– Mutta jos tosiaan henkilö ittiä muokanneille sen merkitys se sanoo olevansa ateisti, meillä on ollut selvä, mutta muille se on kyllä silloin varaa sanoa, että jää hämäräksi. Olen itse seurankien olevan tärkeitä, mutta vainut, kuinka minulle tärkeistä keasti mitattavia. Raaehdokkaan kristil– Tämä on hyvin tyypillinen kehimatus- lisen vakaumuktys, käsitteet siirsahan sen puutetta, siitä voisi ryhtyä hänen tyvät symboleina sanotaan, että jo kanssaan keskusuusille sukupolville, jotka eivät enää sinapinsiemenen telemaan. koittaa. mieltä Hirvosen kanssa. Kansahan sen sittyjä tekoja. Toisaalkelpoisuutta käsittelevä lakita seurakunnan hallintoelimispykälä on vanhaa perua ja liitsä ei oikeastaan käsitellä kirtyy kirkkokuriin, kertoo kirkkon perustehtävää, eli uskoa ja ko-oikeuteen perehtynyt käyjulistusta, Oulun tuomiokirktännöllisen teologian profeskoseurakunnan vaalilautakunsori Jyrki Knuutila. Lohjan Aila Saarinen taas on iloinen kaikista ehdokkaista, jotka haluavat tulla luottamuselimiin rakentamaan seurakuntaa. En lähtisi tässä la esimerkiksi aviorikoksia tai vaiheessa pudottamaan ketään muita laissa rikokseksi määrätpois listoilta. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 1 8 . ten ratkaisee. En halua ehdoin dellista estettä sille, että ateistahdoin olla mielenpahoittati asettuisi ehdolle, ei Jolkkosen ja, joten katson paremmaksi olmukaan ole. Pykälän aiemmin konkreetÄänestäjien ratkaisuun luottisempi sisältö on lakitekstiin taa myös Imatran vaalilautatehdyissä muokkauksissa pudonnut pois. – Jos pitäisi jokin kanta valita, kannattaisin ehdokkaalle samoja kriteereitä kuin kummille
Jo se kertoo, että asiaan vaikuttavien näkökantojen yhteensovittaminen on osoittautunut vaikeaksi. Haluamme painokkaasti todeta, että kirkkolainsäädännön muutoksessa ei ole missään tapauksessa kyse minkään ammattiryhmän alasajosta. Joku saattaa sanoa, ettei piispojen yhteisille teeseille ole tarvetta, koska elämme aikaa, jossa jokainen haluaa itse ohjata elämäänsä. Uhkakuva dramaattisesta muutoksesta ei ole toteutunut. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vastuu oman toiminnan ja hallinnon järjestämisestä siirtyy entistä enemmän seurakunnille ja seurakuntayhtymille. Nykyinen kirkkojärjestyksen säännös pakollisista viroista edellyttää vain yhtä diakonian virkaa seurakunnan koosta riippumatta, olipa kyseessä tuhannen tai sadantuhannen jäsenen seurakunta. Vireillä olevan lakimuutoksen lausuntokierroksella nousi vahvasti esiin, että kirkon tulevaisuus ratkeaa siinä, miten paikallisseurakuntien työtä kehitetään ja miten seurakunta kasvaa aidoksi kohtaamisen yhteisöksi. Perustevaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota myös seurakunnissa viime vuosina lähetysmäärärahojen jaosta käytyyn kes- kusteluun ja menettelytapoihin. Toisin kuin Heikki Hiilamo kirjoituksessaan arvioi, seurakuntarakenteiden kehittämisen tarkoituksena ei ole muuttaa seurakuntien tehtäviä tai ammattiryhmien asemaa kirkossa. Parivaljakko on Kirkonkellari-nettisivustolla (10.9. Diakonin viran kehittämisen valmistelu on vielä kesken. ja 12.9.) esittänyt, että piispa johtaa laumaansa harhaan, kun Jolkkonen on levittänyt oman hiippakuntansa seurakunnille tietoa kirkolliskokouksen viime keväänä tekemästä päätöksestä. Pyrimme luomaan 2020-luvun seurakuntatyölle vahvoja toimintaedellytyksiä. Niin ikävää kuin se Johanna Korhosesta ehkä onkin, kirkon yhteiset päätökset koskevat kuitenkin myös häntä ja hänen hengenheimolaisiaan. Näitä lakisääteisiä tehtäviä ovat edelleen muun muassa jumalanpalveluselämä, diakonia ja kristillinen kasvatus. Tavoite valmistelussa on kuitenkin sama kuin muussakin kirkon tulevaisuuteen tähtäävässä kirkkohallituksen toiminnassa. Nyt näkemys on muuttunut. hienon ja tärkeän ehdotuksen todetessaan, että ”nyt olisi tarve piispojen Raamattua käsittelevälle opetukselle, onhan edellinen yhteinen piispojen raamattukannanotto 12 teesiä Raamatusta ilmestynyt tasan 40 vuotta sitten”. Tätä tukeakseen kirkko uudistaa myös rakennettaan. Harvoin näkee kirkolliskokousedustajan osoittavan yhtä suurta ylenkatsetta kirkolliskokousta ja sen valiokuntaa kohtaan. Uusi seurakuntarakenne pe- rustuu nykyisestä poikkeavaan lainsäädäntötapaan, puitelakiin. Perustevaliokunta, jonka jäsen Korhonen itsekin on, hyväksyi mietinnön yksimielisesti, ja yhtä yksimielisesti se hyväksyttiin myös kirkolliskokouksen täysistunnossa. Tätä mahdollisuutta on myös käytetty. Silti kappeli- ja alueseurakunnissa diakoniatyötä tekevät edelleen koulutetut ja osaavat diakoniatyöntekijät. Pekka Niiranen kirkolliskokousedustaja, perustevaliokunnan jäsen Kuopio. Viime vuosikymmenten kehityksen valossa on ilmeistä, että ilman seurakuntarakenteiden uudistusta kirkossamme on tulevaisuudessa yhä suurempia seurakuntia. Pekka Huokuna kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja kirkkoneuvos Terhi Jormakka projektipäällikkö Kirkkohallitus Kirkon linjaukset koskevat kaikkia Johanna Korhonen ja Sa- ri Roman-Lagerspetz ovat jälleen ryhtyneet ristiretkelle, jonka kohteeksi on tällä kertaa valikoitunut Kuopion piispa Jari Jolkkonen. Nikolaisen 1970-luvun työn niin paljon, että teesit tuskin syntyvät vanhalle pohjalle. Uudistuksen toteutuessa kirkkolaki ja -järjestys sisältävät entistä vähemmän yksityiskohtaisia säännöksiä. Kalevi Virtanen Espoo Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Heikki Hiilamo kiinnittää kirjoituksessaan (Kotimaa 11.9.) huomiota seurakuntadiakoniaan ja sen tulevaisuuteen. Näin ollen kirkko osoittaa sel- keästi tahtonsa toteuttaa diakoniaa. 8 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 1 8 . Ehdotettu laki määrittelee ainoastaan tehtävät, jotka seurakuntien tulee hoitaa. Suora sitaatti valiokunnan kannasta kuuluu näin: ”Vaikka seurakunnilla on oikeus päättää itsenäisesti omien avustusvarojensa kohdentamisesta, velvoittaa perussopimus kirkkoa seurakuntineen kohtelemaan lähetysjärjestöjä yhdenvertaisin perustein. Seurakuntayhtymän lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että jokaiseen seurakuntaan on sijoitettu riittävä määrä henkilöresursseja ja osaamista seurakuntadiakonian toteuttamiseen. Ehdotuksen tarkoituksena on ainoastaan mahdollistaa työvoiman joustava käyttö seurakuntayhtymän sisällä. Hän pitää huolestuttavana, että seurakuntarakenne-esityksessä ei enää edellytetä pakollista diakonian virkaa jokaiseen seurakuntaan. Ne eivät varmasti synny hetkessä. Diakonian viran avulla kirkko osoittaa tekevänsä sitä mistä se puhuu. Tosin jo nykyinen kirkkojärjestys tunnistaa tilannekohtaisen harkinnan tarpeen, kun se antaa tuomiokapitulille valtuudet myöntää lupa niin sanottujen pakollisten virkojen täyttämättä jät- tämiseen. Tutkimuksessa ja maailmassa on tapahtunut sitten Aimo T. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi Seurakunnilla on jatkossakin vastuu diakoniasta Diakonia Seurakuntarakenne-esitys ei kyseenalaista diakonian asemaa tulevaisuudessa, kirjoittavat Pekka Huokuna, Pirjo Pihlaja ja Terhi Jormakka. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Samalla hän kysyy, miksi kirkkohallitus valmistelee diakonin viran kehittämistä. Aikuiselle ihmiselle tämän pi- täisi olla selvää suomea, mutta Korhosen ja Roman-Lagerspetzin mielestä tämä perustevaliokunnan kanta ei sido seurakuntia. Parivaljakon mukaan kyse on vain valiokunnan kirjaamista näkemyksistä ja konservatiivien kepposesta. Ajattelen toisin. Perustevaliokunnan mukaan sopimus velvoittaa lähetysjärjestöt noudattamaan omassa toiminnassaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta ja päätöksiä sekä toteuttamaan kirkon lähetysstrategiaa ja sen toimintaperiaatteita. Ehkä kannattaisikin asettaa tavoite vuoteen 2017, jolloin vietämme uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa ja Martti Lutherin laatimat teesit nousevat joka tapauksessa esiin. Seurakuntadiakonian turvaaminen ja kehittäminen on tällöin keskeinen tavoite. Päinvastoin uudistuksella pyritään vahvistamaan kirkon paikallista perustyötä ja turvaamaan seurakuntien elinmahdollisuudet. Kuten Heikki Hiilamo kirjoittaa, prosessi on kestänyt vuosikymmeniä. Sen arviointi, noudattavatko lähetysjärjestöt kirkon tunnustusta ja päätöksiä, lähetysstrategiaa ja sen toimintaperiaatteita, kuuluu kirkon yhteisille toimielimille, viime kädessä kirkolliskokoukselle”. Nimenomaan kirkossa tarvitaan yhteistä ajattelua; on järkyttävää, että Raamatusta on tullut keskinäisten kiistojen välikappale. 9. Korhonen ja kumppanit ovat tähän saakka suuriäänisesti vaatineet lähetysjärjestöjä noudattamaan kirkossa yhteisesti hyväksyttyjä päätöksiä ja pelisääntöjä. Kyseessä on kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietintö, jossa arvioidaan kir- kon seitsemän lähetysjärjestön ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa kesäkuussa 2013 allekirjoitettua perussopimusta. 2 0 1 4 MIELIPITEET Seppo Häkkiseltä hieno aloite Mikkelin piispa Seppo Häkkinen teki piispainkokouksen avauspuheessa 9.9. Esityksen val- mistelijat eivät vähättele muutosta vaan luottavat paikallisten valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden harkintaan
Jokaisella on mahdollisuus ottaa RaamatEi kerrottu, että voi aiheuttaa ihmiselämään tu haltuunsa ja käyttää sitä omiin tarkoitukmullistumia ja väärinkäytettynä tuhoa ja tussiinsa. Islam ei hyväksy terrorismia. Omia pelkojaan, ti eksistenssikysymyksistä ja Jumalasta kiinomia haavojaan, omaa elämäänsä. Maailmanlaajuinen säännöllisesti kokoontuva Raamattuun keskittyvä kirjallisuuspiiri, jota seurakunnaksi kutsutaan, järjestää yhteisöllisiä raamatunlukutilaisuuksia muun muassa sunnuntaisin kymOlisi meneltä. Fundamentalistiset muslimit kieltäytyvät keskusteluista maltillisten muslimien kanssa. Niitä tarvitaan osaksi ratkaisuja. Saarna voidaan julkais- ta vaikkapa saarnablogissa. Se, mitä on täisi lukevansa luettu, pitäisi ottaa opiksi ja ojennukseksi omalle elä- Raamatusta mälle. Olisi kaunista, jos lukija ymmärtäisi lukaa. Marjukka Laiho hankekoordinaattori Sami Kallioinen hankepäällikkö Raamatun käyttöohje R aamatun kyljessä ei tullut käyttelemaan sitä, miten sen tulisi muuttaa sinun elämäsi. Kirkkojen tehtävä on lisätä luottamusta näissä asioissa toisia uskontoja kohtaan. Raamattua kauei ainoastaan lueta, vaan nista, sitä pitäisi myös tutkia ja jos lukija ymmärmietiskellä. tarvetta raamatunkäyttöohjeille. Eettisissä asioissa, kuten rauha ja ihmisoikeudet, yhteistyö ei ole vain mahdollista vaan välttämätöntä. Yksi niistä oli viime viikolla Antwerpenissa. Olemme kuulleet ja haluamme jatkossa kuulla käyttäjien, niin satunnaisesti kuin aktiivisesti kirkossa käyvien, ajatuksia ja mielipiteitä seurakuntien verkkosivustoista. Foorumissa todettiin, että pohjimmaltaan rauha on kaikkien uskontojen hengellistä ydintä. Käyttöohjeita on sittemmin kyllä keksitty. Jumalan nimissä toteutettu sota on jumalanpilkkaa. Näihin olisi tärkeää osallistua. Näin vakuuttivat Kairon vaikutusvaltainen suurmufti, libanonilainen sunni ja pakistanilainen suurimaami. Uskoaksenostuneille. Niin kuin mitä tahansa taideteosta, vastaanottaja tulkitsee Raamattuakin omasta kulttuuriperimästään, tunnonvaivoistaan ja historiastaan käsin. Kaikki tämä ilman minkäänlaista ni tämän ymmärryksen avauduttua ei ole enää koulutuspäivää tai yön yli -seminaaria. Lukkarin tapahtumatietoihin sisältyvät Pekka Pesosen toivomat tiedot jumalanpalveluksen paikasta ja työntekijöistä. Lisäksi tapahtumassa voidaan kertoa monenlaista lisätietoa, kuten ohjelma, kohderyhmä ja kustannukset. Lukkarin käyttöönotto uusissa seurakunnissa tai seurakuntayhtymissä on mahdollista vuoden 2015 aikana. Yli 300 uskonnollista johtajaa osallistui rauhanfoorumiin, jonka oli järjestänyt katolilaistaustainen mutta ekumeenisesti toimiva SantÉgidio-järjestö. Voitto Huotari Emerituspiispa, Mikkeli Paremmat tiedot jumalanpalveluksista Pekka Pesonen kirjoitti (Ko- timaa 4.9.) toiveestaan saada jumalanpalveluksista monipuolisempaa tietoa. Pitäisi rukouksen kanssa käydä lukuhommiin. Sitä pitäisi lukea pappi, joka opiskelee parhaillaan säännöllisesti, mielellään päivittäin ja ainakin perheterapeutiksi. Kukin uskonto haluaa pitää kiinni omasta totuuskäsityksestään. Joidenkin mukaan Raamattua tulee lukea oiHelena Paalanne kein. He totesivat, että ne, jotka käyttävät Koraania väkivallan perusteluina, eivät tunne sitä. Se on yksi harvoista kirjoista, jota ilmeiKirjoittaja on Jyväskylässä asuva oululainen sesti voi lukea myös väärin. Eri tahoilla on myös muslimien ja kristittyjen yhteisiä esiintymisiä ja dialogeja. Raja kulkee eri uskontojen sisällä rauhan puolustajien ja väkivaltaisten fundamentalistien välillä. Kristittyjen rinnalla oli muslimeita, buddhalaisia, hinduja, shintolaisia ja muitakin. 2 0 1 4 KOLUMNI Helena Paalanne Uskonnot toimivat rauhan puolesta nen yleiskatsaus sodista, joissa uskonto on osa kriisiä. Lutherin jälkeisessä maailmassa on hyväksyttävä se tosiasia, että Raamattua kulutetaan kaikenkarvaisissa käsissä. Seurakunnat voivat osoittaa kiinnostuksensa Lukkarin käyttöönottoon lähettämällä sähköpostia: verkkohanke@ evl.fi. Se, mitä Isis-järjestö nyt tekee Irakissa ja Syyriassa, on rikos islamia vastaan. Kirjailijan teos on vain jonkinlainen näkölaite, jonka hän ojentaa lukijalle, jotta tämä pystyisi erottamaan jotakin sellaista mitä ei ehkä olisi nähnyt itse”. Hankkeessa tehdään seurakunnille helppokäyttöinen verkkosivuston julkaisujärjestelmä, jota kutsutaan Lukkariksi. Lukkarin kehitystyössä työntekijä- ja organisaatiokeskeisyydestä on pyritty eroon. Raamatun arvovallalla voin yrittää töohjetta. itseään. Kriisipesäkkeissä rauhan saavuttaminen on mahdollista vain, kun uskonnot ilmaisevat yhteisen tahtonsa toimia väkivaltaa vastaan. Vaikka puhutaan siitä, että Raamattu on kirja, joka voi muuttaa minun elämäni, käytännössä sitä aika usein käytetään perus-. 9. Lukkaria kehitetään vuoden 2014 aikana. jaani föhr MIELIPITEET Kotimaassa 11.9. Ranskalainen kirjailija Marcel Proust löysi kadonnutta aikaa etsiessään eräänlaisen kirjallisen käyttöohjeen hänkin: ”Tosiasiassa jokainen lukija on lukiessaan oman itsensä lukija. Joku siihen loukkaantuu, joku tekee sille patologisia toimenpiteitä, joku näkee siinä jumalallisen valtansa avaimen ja jonkun se pysäyttää niille sijoilleen. Ei ollut päällä varoikääntää maailmaa itselleni mieluiseksi, muttustarraa, jolla ilmaistaisiin tuotta onko se sillä tavalla Jumalalle mieluinen, on teen sisältävän alle 18-vuotikokonaan toinen kysymys. On olemassa myös uskontojen yhteisiä rauhanpyrkimyksiä. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 1 8 . Lukkarissa on panostettu erityisesti tapahtumien – kuten jumalanpalvelusten – laadukkaaseen kuvaamiseen, koska tapahtumat ovat seurakuntien verkkosivustojen käytetyintä sisältöä. Seurakuntien verkkohanke vastaa toiveeseen erinomaisesti. aille sopimattomia kohtauksia. Palaute: toimitus@kotimaa.fi teologien olisi syytä lukea sitä alkukielellä. Kaiken perusta ovat verkkosivuston tulevat käyttäjät eli tavalliset seurakuntalaiset. Tuli vain tuhti kanonisoitu lukupaketkevansa Raamatusta itseään. Vaikka puhutaan, että Raamattu sisältää Jumalan hyvän tahdon ihmistä kohtaan, käytännössä se usein näyttäisi sisältävän ihmisten pahan tahdon toisiaan kohtaan. oli erinomai- 9 Raamatun sisälle luetaan paljon omia toiveita ja unelmia siitä, miten asioiden tulisi olla jos ne olisivat mallillaan
Maapallon suurimpia viljantuottajia ovat Yhdysvallat, Kiina, EU, Intia, Venäjä, Brasilia, Kanada ja Argentiina.. 9. 2 0 1 4 Sadon hedelmiä kaikille Viljankorjuu meneillään. 10 M AT K AL L A K o t i m a a 1 8
Esitävän suuri pula, sen hinnalla ei ole mitään merkiksi peruna on eurooppalaisille ja ameylärajaa. – On kysyttävä, missä määrin on sosioekoaapallon 7,2 miljardista ihminomisesti järkevää, että suuri osa maailman sestä miltei miljardi näkee maissintuotannosta menee eläinten rehuksi. Silti ruokaa on maailmassa tarpeeksi. Näin ei tarja sosioekonominen ongelma. politiikka. Suuria osia ovat myös hyvinvointivaltioissa – Suuria osia maailman peltomaailman esiintyvä sosiaalinen ongelma, eialasta on vuosittain viljelemättä. Maatalous on lista, jos metsiä ei hakata tai viimeisiä soita siellä jäänyt neuvostoaikaan. si perusruokaturvan. Sen suurimmat tuottajat ovat Yhdysvallat, Kiina, Brasilia ja EU. Siihen liittyy paljon väärää sa. Globaalisti merkittävää olisi saa– Nälkä ja aliravitsemus ovat da vajaakäytössä olevat viljelyluonteeltaan yhteiskunnallinen maat viljelykäyttöön. Viljasta saadaan ihmiskeholle välttämättömiä hiilihydraatteja. Ruokapulaa aiheuttavat sodat ja kittävä vaikutus ruokaturvaan, levottomuudet, mutta toisaalta Tehottomuus ei Helenius painottaa. ajoittain nälkää tai kärsii aliraToinen ongelma varsinkin Yhdysvalloissa on vitsemuksesta. 11 nen eli ruokahävikki on ruokapulan kääntöpuoli. Aasiassa perunaa syödään seudun tuotantokyvyn pitäisi aina olla järkemelko vähän ja afrikkalaisille se on outo ruovässä suhteessa, jotta oma maatalous tuottaika-aine. Joutomaat viljaa kasvamaan Viljat pitävät ihmiskunnan tiellä. Varsinkin vehnä, riisi ja maissi ovat miltei globaaleja viljalajeja, jotka ovat miljardien ihmisten perusravintoaine. Maatalousmaan tai laitu– Suurta osaa entisen Neuvostoliiton alueen mien lisääminen ei käytännössä ole mahdolpelloista ei käytetä kunnolla. huomioida myös sen ravitsevuus sekä valmis– On yksisilmäistä sanoa, että jos kasvit jatukseen, käsittelyyn ja varastointiin liittyvä lostetaan jonkinlaiseksi, sitten tulee ruokaelintarviketurvallisuus. Tehottomuus ei ole hyväksyttävää. 1800-luvulla koko maanosan vilMaailman väestö jatkaa edelleen kasvuaan ja-aittana. Suomalaisen viljankäytön erikoisuus ja vahvuus on, että vehnän lisäksi käytetään paikallisempia viljoja, ruista ja kauraa. Helenius muistuttaa, että tehottomia peltoVaikka ruokaa on periaatteessa riittävästi nyt, ja on EU:ssakin. 10 000 vuotta sitten kesytetty lehmä on ihmiselle maidon, lihan ja nahan lähde. peltoalasta on vätkä aina liity ruoantuotantoon. oiden ostovoimaan, ollaan Heleniuksen mielestä vaarallisilla teillä. Kokonaisvaikuruokaa maailmanmarkkinoilta siltus on myös Suomen ruoantuotanloin, kun oma ruoantuotanto syysnolle huolestuttava. ka uhkaa romuttaa monia ekosysEsimerkiksi Venäjästä puhuttiin teemejä. Ilmastonmuutoksesta saattaa seurata laajojen alueiden kuivuminen. Oma ruoantuotanto on Kasvinjalostus parantaa viljan, kasvisten ja huoltovarmuuskysymys myös vauraissa maisjuuresten satoja. monien kalalajien kannat ovat romahtaneet. Ne vitsisi koskea metsiin. Maissi on maailman tärkeimpiä rehu-, ruoka- ja biopolttoaineviljoja. rikkalaisille tärkeä ravintokasvi, mutta uni– Alueen väestömäärän ja ympäröivän maaversaali se ei ole. Asiaan vaikuttaa myös tukinäin ei välttämättä ole tulevaisuudessa. Jos ruokaturva perustuu kuluttajien ja valti– Minusta peltoa pitäisi käyttää tuotantoon, kun se on kerran raivattu. ja kaupungistuu. myös luonnonolot kuten kuivuus ole hyväksyttätai liialliset sateet. 2 0 1 4 Suuri osa ihmiskunnasta näkee nälkää. 9. teksti: Jussi Rytkönen Viljoja voidaan käyttää myös muuhun kuin kuvat: scanstockphoto ihmisravinnoksi. ma on hiipivä ilmastonmuutos, jojelyala on tehottomassa käytössä. Miten peruselintarvikkeet kuten vilja, juurekset, kasvikset, kala ja liha saataisiin jaettua tasaisesti ihmiskunnan lautasille. Mikään ihmelääke kasvinjalostus Ruuan riittävyydestä puhuttaessa täytyy ei automaattisesti ole. Kun ruoasta tulee riitMaa antaa paljon muutakin kuin viljoja. Ihmisille on oltava riittävästi ruokaa, jotta YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 25. vat, mutta maamme kuivat keväät Kaikki maat eivät voi hankkia pienentävät satoa. työrauhan. Toisaalta jalostustyö on tärkeää ym- M. M AT KAL L A K o t i m a a 1 8 . Suomessa kasHelsingin yliopiston agroekologian professori vukauden kokonaislämpösummat suureneJuha Helenius toteaa. vuosittain Tilanteen korjaamisella olisi merviljelemättä. Uusin ongelJoskus kokonaisten valtioiden vilvää. Pelkästään Vekuivateta. Maissi tässä maailmassa ruokaa, mutta ravintoa sia ei enää riitä vientiin entiseen malliin, Juha ei tuoteta siellä tai saada kuljetetuksi sinne, Helenius sanoo. artiklan tietoa, mistä syystä Helenius soisi jalostajille periaatteet toteutuisivat. Ruuan poisheittämiturvaa. missä sitä kipeimmin tarvitaan. tä tai toisesta järkkyy. Maailman meret on ylikalastettu ja näjällä olisi pelloissaan valtava luonnonvara. Paikallisesti ilmastonmuutos voi olla viljan– Köyhyys on nälänhätien ensisijainen syy, viljelyssä myös mahdollisuus. Heillekin olibiopolttoaineiden tuotanto maissista
Lihan kulutus kasvaa edelleen ratkaisevasti varsinkin Kiinassa ja Intiassa, jossa lihansyöntiä ovat tähän asti rajoittaneet erityisesti uskonnolliset syyt. – Kotieläintaloudella on iso merkitys yksinkertaisesti sen takia, että väestön elintason nousun ja kotieläintuotteiden kulutuksen välistä yhteyttä ei ole saatu katkaistua missään muualla kuin Japanissa, professori Sirpa Kurppa sanoo. – Kulutuksen vähentäminen olisi realismia silloin, jos se ylittää ravitsemussuositukset. Naudankasvatus kuluttaa enemmän energiaa, mutta siat syövät paljon viljaa ja kasvisvalkuaista, joita voitaisiin käyttää suoraan ihmisravinnoksi. Lehmät sen sijaan yleensä syövät ihmisravinnoksi kelpaamatonta heinää ja karkearehua.. Sian ja nautakarjan kasvatuksessa on eroja. Torjunta-aineen myynti oli muuntelusta vas- Omena on tärkeä vitamiinien ja hivenaineiden lähde. Eläinproteiinin käyttöä on kritisoitu, koska kotieläinten kasvatus kuluttaa paljon energiaa, vettä ja ruoka-aineita. 9. Hän on myös EU:n biotalouspaneelin jäsen. Kurppa on Maatalouden tutkimuskeskuksen agro- ja elintarvike-ekologian asiantuntija. Se on tärkeä valkuaisen eli proteiinin lähde. Elintason nousun myötä lihatuotteiden kulutus lisääntyy koko ajan myös niissä maissa, joissa niitä on syöty vähän. Jos lopputuotteet ovat aidosti entistä parempia ja kestävämpiä, se on minusta ok, yksi jalostuksen menetelmä muiden joukossa. Lihan korvaaminen olisi suositeltavaa myös teknologiselta ja tuotannolliselta kannalta sekä tuotannon ympäristövaikutusten vuoksi. Toivoisin myös geenimuunteluun liittyvän hypetyksen lopettamista. Geenimuuntelu tuntuu olevan arvokysymys. Helenius toteaa, että geenimuuntelun huono maine tulee alkuvaiheen hankkeista, joissa kasveista tehtiin torjunta-aineen kestäviä. Tässä riisin istutusta Thaimaassa. Riittääkö pihviä tai broileria tulevaisuudessa kaikille halukkaille. Tämä voisi olla perusteltua ekologisista ja ruokaturvasyistä. Silti suuri osa maa- On yksisilmäistä sanoa, että jos kasvit jalostetaan jonkinlaiseksi, ruoantuotanto on turvattu. Maailma tahtoo lihaa Kasvien ohella liha on jo kauan kuulunut ih- miskunnan ruokavalioon. ilman ihmisistä tahtoo syödä lihaa. Sen suurimmat tuottajat ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia, Turkki ja Puola. 2 0 1 4 Riisi elättää Aasian. Kurpan mielestä liha voitaisiin ainakin osittaisesti korvata esimerkiksi kalan, soijan tai papujen valkuaisella. 12 M AT K AL L A K o t i m a a 1 8 . – Se oli agribisnestä pahimmillaan, Helenius sanoo. päristöjen ja ihmisten tarpeiden muuttuessa. Kurppa tutkii työkseen elintarviketuotannon ja -kulutuksen ympäristövaikutuksia sekä ruoka- ja ympäristöpolitiikkaa. taavan yhtiön hallussa, samoin siemenet ja niiden patentit
Vaikka merien kantokyky on tullut vastaan, kalan käyttö lisääntyy. Afrikassa toimii nykyisin suuria kiinalaisia ja länsimaisia agribisnesfirmoja, jotka viljelevät jättitiloilla vientiin meneviä ruokakasveja. Kalastusteho ja -määrät ovat liian suuria. – Suurin osa kalakannoista on ylikalastettuja. Tämä koskee alueellisesti eniten pohjoisia merialueita, Atlanttia ja Tyyntämerta. 2 0 1 4 Maailmassa syödään myös paljon kanan-, ankan- ja kalkkunan lihaa sekä munia. – Aasiassa viljellyt kalat ovat yleensä makean veden karppilajeja, jotka syövät esimerkiksi vesikasveja. Lindqvistin mukaan mantereen ruoka on usein yksipuolista. Meristä ja makeista vesistä saatava proteiini on sadoille miljoonille ihmisille tärkein ravinnonlähde. 13 Melkein puolet maailmassa kulutetusta kalasta on jo viljeltyä. Viime vuosikymmeninä kasvu on saatu kalanviljelystä. Jo yli 40 prosenttia maailmassa käytetystä kalasta on nykyisin viljeltyä. Kalanviljely ehkä mahdollistaisi punaisen lihan osittaisen korvaamisen kalalla ja muulla veden viljalla. Epävakaat olot johtavat siihen, että elämä on jatkuvaa siirtolaisuutta ja pakolaisuutta. – On merkkejä siitä, että EU:n kalastuslaivastot ovat tyhjentäneet meret esimerkiksi Atlantilla Saharan edustalla, ja paikalliset ovat jääneet nuolemaan näppejään. Viimeiset runsaat kolme vuotta hän on toiminut Kirkon Ulkomaanavussa. Monissa Afrikan maissa pelto- alat ovat pieniä ja kannattamattomia. Kehitysmaissa kalastus on yleensä tehottomampaa, eikä se uhkaa samalla tavalla kalakantoja. Merien tyhjentämiseen ovat syyllistyneet teollisuusmaiden kalastuslaivastot. Esimerkiksi monien tonnikalalajien kohtalo on katastrofaalinen. Myös nykyinen paha Ebola-tilanne olisi saatava hallintaa. – Siipikarjatuotannon suuri ongelma on geneettisesti hyvin kapea eläinaines. Mistä ruokaa Afrikkaan. Diplomi-insinööri Leena Lindqvist on työskennellyt Afrikassa kymmenen vuotta kehitysyhteistyötehtävissä. Esimerkiksi Koillis-Atlantin kalakannat kenties saadaan elpymään. Työ pitäisi myös osata hinnoitella. – Melkein kaikki kananmunat Kananmunia syödään kaikkialla. Yli puolet maailman kanoista munii Aasiassa. EU:ssa on paneuduttu asiaan. Veden vilja hupenee Raamatun luomiskertomuksessa Jumala loi elävät olennot ensin meriin, vasta sitten maalle. Joskus pienviljelijät joutuvat hankaukseen uusien naapureiden kanssa. Olisi tärkeää, että heikko tieverkosto ja kuljetuskalusto paranisivat. Varsinkin Välimerenmaissa viljeltävä oliivi on merkittävä ruokaöljyn lähde. Kala ja muut vedenelävät ovat kuuluneet ihmisen ruokalistalle jo kauan. Suuri osa tällä tavalla saadusta kalasta tuotetaan Aasiassa. Sen sijaan Norjan kassilohissa on se ongelma, että niille syötetään kalajauhoa ja -öljyä. Viljelykaloissakin on eroja. Nämä tehdään pienikokoisista vapaan veden kalalajeista, joita voisi käyttää suoraan ihmisravinnoksi, Lehtonen kertoo. Tälle on vahvat perustelut, koska alueella on edelleen eniten nälänhätää ja aliravitsemusta. – Jonkinlainen ongelma on se, että ihminen kuitenkin arvostaa ravintoketjun huipulla olevia kaloja, kuten lohta. Myös maanomistusolot ovat sekavia levottomissa oloissa heikon keskusvallan seurauksena. Tämä säästäisi myös luonnonvaroja. Afrikkaa käytetään usein esimerkkinä, kun puhutaan ruokapulasta ja nälästä. Lisäksi viljelymenetelmät ovat usein alkeellisia. ovat tuontitavaraa. Siitä lähtien ne ovat hieman pienentyneet. – Tilakokojen pitäisi kasvaa ja omien tuotteiden myyntiin tarvitaan yritysajattelua. Lehtosen mukaan sitä harjoitetaan eniten Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa. Maailman kalansaaliit lisääntyivät 1990-luvulle saakka. Tukiriippuvuudesta olisi päästävä eroon. Myös kalastettavat lajit poikkeavat teollisuusmaiden saaliskaloista. 9. Myös hummereita, langusteja, ostereita ja merilevää kasvatetaan yhä enemmän. Ruokaturvan vuoksi pitäisi saada paikallista omaa tuotantoa. Ne voivat parhaassa tapauksessa tuoda maaseudulle myös koulutusta, terveydenhoitoa ja uutta työtä.. Lisäksi pitäisi lisätä Afrikan maiden välistä ruokatuotteiden kauppaa. Porkkana on Euroopassa yksi tärkeimmistä juureksista. Tästä syystä Ulkomaanapu opettaakin alueella maanviljelystä ja kanalan pitämistä, Lindqvist sanoo. Epidemiat vaikuttavat ruokaturvaan ja toimeentuloon. Myös Somalian merirosvousta ja pakolaisuutta Eurooppaan lisää se, että kalastuselinkeino on vaikeutunut, Lehtonen sanoo. – Siellä ollaan perinteisiä ja syödään paljon esimerkiksi kassavaa ja ravintoarvoltaan heikkoa valkoista riisiä. Kalatalouden professori Hannu Lehtonen tuntee tilanteen. M AT KAL L A K o t i m a a 1 8 . Afrikan maissa tarvittaisiin Lindqvistin mielestä paljon maatalouskoulutusta. Maailman suurimpia kalastusvaltioita ovat nykyisin Kiina, Indonesia, USA, Peru, Japani, Venäjä, Intia ja Chile. Ne ovat usein huonolaatuisia ja kalliita. Lisäksi kaikki ruoka keitetään tavallisesti ylikypsäksi. Sellaisen kanssa voi tulla eteen yllättäviä ongelmia, Kurppa pohtii. Lindqvist arvioi, että Afrikka tarvitsee monipuolista paikallista pientuotantoa ja suuryrityksiä. Ihmiset miettivät pääosin sitä, mistä seuraava ateria saataisiin. Afrikassa nuoret muuttavat enenevästi kaupunkeihin. – Konfliktien estäminen olisi ratkaisevan tärkeää. Esimerkiksi Liberiassa ja Sierra Leonessa valtaosa ruuasta tulee ulkomailta
2 0 1 4. 14 MAT K AL L A Pauliina Kuokka työskentelee tänä syksynä Tampereen yliopiston sosiaalityön laitoksella tutkimusavustajana. 9. K o t i m a a 1 8 . Hän uskoo, että papin työkokemus on hyödyksi myös tulevassa sosiaalityöntekijän ammatissa
Kuokka sai vihkimyksensä Mikkelin hiippakunnassa vuonna 2006. Kirjapaja oli hyvin kiinnostunut julkaisemaan teoksen, vieläpä nopealla aikataululla. Niinpä hän alkoi kirjoittaa lisää. Tätä ennen hän on ehtinyt toimia kuusi vuotta pappina. Kun ihminen joutuu todelliseen hätään, voivat sanat huolenpidosta ja johdatuksesta tuntua vieraannuttavilta ja jopa loukkaavilta. Koin, että veljeni kuolema oli rangaistus pahoista ajatuksistani, vaikka teoissani en ollutkaan niitä toteuttanut. Seurakunnan työyhteisöissä näytti olevan paljon maton alle lakaistuja ristiriitoja, hoitamatonta kiusaamista ja pahaa oloa. Kun hän tuli äidiksi vuonna 2009, joutui perhe noin vuoden verran elämään köyhyysrajalla. Seuraavasta pätkätyöjaksosta ei ollut tietoa, eikä puolisollakaan ollut muuta kuin velkaa. Ne olivat alun perin itselle kirjoitettuja, mutta hän alkoi miettiä, voisiko joku muukin pitää niitä merkityksellisinä. Kuokka sanoo itsekin tunteneensa, että köyhän voi olla vaikea uskoa Jumalaan, vaikka Raamattu puhuu useammin rikkaiden uskon vähyydestä. Teksti lähti kustantamoihin, ja Kuokka sai pian vastauksen. – Tuota aikaa luonnehtii voimakas näköalattomuus. Tämän jälkeen hän muutti Espoon Tapiolaan seurakuntapapiksi ja myöhemmin Espoon oppilaitospapiksi. Köyhyys muutti käsitystä itsestäni, ympäröivästä yhteiskunnasta ja kirkosta. – Alan aina miettiä, mitä kaikella materialla oikeastaan on väliä. Jouluun mennessä oli syntynyt omaelämäkerrallinen romaanikäsikirjoitus Kevätjää, jossa Kuokka kirjoittaa veljensä vuonna 1999 tapahtuneesta itsemurhasta, päättyneistä avio- ja avoliitoista, papiksi ja naiseksi kasvamisen kipeydestä. Köyhyyden kokemisen jälkeen hän ei ole ha- lunnut kuluttaa ylettömästi tai mennä viettämään aikaa kauppakeskuksiin kovin usein. Koen, että perheeni köyhyys vaikuttaa minuun jollakin tavoin edelleen. Ammatinvaihdos papista ”sossun tädiksi” ei pelota Kuokkaa, vaikka hän tietää, ettei ole lähdössä helppoon työhön. Kuokka näytti paperiarkkeja ystävälleen, joka on ammattikirjoittaja. Hän istuu Tampereen yliopiston kampuskappelissa, ja kertaa rauhallisen selkeäsanaisesti kirjansa tapahtumia. Äitiysloman jälkeen hän työskenteli Tikkurilan ja Hyvinkään seurakunnissa. Hän toimi vuoden verran Anjalankoskella nuoriso- ja rippikoulupapin tehtävissä. Hän tekee tällä hetkellä tutkimusavustajan työtä Tampereen yliopiston sosiaalityön laitoksella. Viime syksynä Kuokka löysi pöytälaatikostaan muutamia tekstikappaleita, joista hän piti kovasti. Jumalaan hän ei ole lakannut uskomasta, vaikka sekin on käynyt lähellä. Köyhässä lapsiperheessä ei voinut edes haaveilla vaatteiden ostamisesta, kun lapsen vaippalaatikon hankinta saattoi lohkaista kuukausibudjettiin ammottavan loven. Rahaa ei ollut liikaa, mutta sitä riitti kaikkeen välttämättömään ja vähän ylimääräiseenkin. Kuokka oli tottunut nauttimaan siitä, että saattoi ostaa itselleen vaatteita ja muuta mukavaa. Kritiikki kirkon tyhjiä sanoja ja vähiä tekoja kohtaan alkoi kasvaa Kuokan sisimmässä vähitellen. Se on asia, jota en voi unohtaa. Vetäviä kirkkokonsertteja ja houkuttelevaa kerhotoimintaa pohdittiin usein innokkaammin kuin kärsivien lähimmäisten auttamista. Jääksi, jolle erehtynyt kulkija saattoi äkkiä upota hyiseen veteen, tai odotustensa vastaisesti sittenkin pysyä pinnalla. Laskujen jälkeen perheen käyttöön jäi alle 300 euroa. Sen sijaan hän ei ole enää vuosiin löytänyt omaa paikkaansa kirkkoinstituution työntekijöiden joukosta. – Jumalan unohtaminen on minusta hirveä paradoksi, koska ihmiset haluaisivat kirkon puhuvan nimenomaan hänestä. Kuokka alkoi uupua, kyynistyä ja turhautua työhönsä. Kuokka ei viihtynyt hengelliseksi itseään mainostavissa työyhteisöissä, joissa keskityttiin Jumalan sijasta strategiapalavereissa istumiseen sekä kirkosta vieraantuneiden tapaluterilaisten miellyttämiseen. – Siihen asti työelämäni oli ollut oman nurkan varmistamista ja seuraavan pätkätyöjakson petaamista. Vielä pahempaa oli kuitenkin se, että kirkon Jumala oli Kuokan sanoin ”taikurikanijumala”, joka tarpeen tullen vetäistiin hatusta esiin. Vaikeita uskonkysymyksiä paettiin hallinnollisten asioiden pyörittelyyn. Loppujen lopuksi ratkaisee vain se, että ihminen on sinut oman elämänsä kanssa. Perhe tai ystävät. Kuokka on kotoisin Hyvinkäältä keskiluokkaisesta perheestä, jossa asiat olivat ulkonaisesti hyvin. – Pappina minun lahjani oli puhua ja kuunnella. S teksti: Anna-Kaisa Pitkänen & kuvat: marjaana malkamäki e oli vahinko, toteaa pastori Pauliina Kuokka tuoreesta kirjatulokkaasta, jota kirjailija ei ole vielä itsekään ehtinyt nähdä painettuna. Palaute oli rohkaisevaa. Kiivastahtinen kirjoitusprosessi ei näy Pau- liina Kuokan olemuksessa. Ensi keväänä Kuokka valmistuu sosiaalityöntekijäksi, kunhan saa gradunsa valmiiksi ja sosiaalityön ammatillisen harjoittelujakson tehtyä. Kuokka huomasi, että köyhyyden, veljen itsemurhan ja kolmen epäonnistuneen parisuhteen jälkeen hänen Jumalansa oli muuttunut kirkon markkinoimasta Jumalasta kevätjääksi. Kuokka kokosi ympärilleen pienen raadin, joka antoi kirjoittajalle rakentavia kommentteja. Hän oli myös huomannut, että ulkonäköön panostamalla saattoi tehdä itsestään pidetymmän ja hyväksytymmän. Olihan hän eronnut ja eli avoliitossa lapsensa isän kanssa. 2 0 1 4 15 Kun Jumala muuttui jääksi Pastori ja sosiaalityön opiskelija Pauliina Kuokka kirjoittaa esikoisromaanissaan Jumalasta, joka muuttui hauraaksi kevätjääksi veljen itsemurhan, avioeron, syömishäiriön ja läheisriippuvuuden kokemusten jälkeen. Kuokka on jokin aika sitten jäänyt opintovapaalle ja irtisanoutunut Hyvinkään seurakuntapastorin virasta. Miellytin ja käyttäydyin mahdollisimman hyvin. Jumalaa Kuokka oli lähtenyt etsimään lop- pukesällä 1999, kun hänen 17-vuotias veljensä Panu ampui itsensä. M AT KAL L A K o t i m a a 1 8 . 9. Kuokka ei voinut kertoa kenellekään tilanteestaan. Se muuttui sanoiksi vasta silloin, kun Kuokka oli lopulta saanut vakituisen viran Hyvinkäältä ja perheen talous kohentui. Rahattomuuteen liittyi häpeää ja hän pelkäsi papintyön menettämistä. Virassa minulla oli ensimmäistä kertaa varaa tarkastella kriittisesti työnantajaani. Aloin kuitenkin entistä useammin ajatella, että puhe ei auta niitä, joiden ongelma on tyhjä jääkaappi tai asunnottomuus
– En osannut olla itseni kanssa ja pelkäsin yksin olemista. Koska tapahtunutta ei voinut korjata, Kuok- ka suuntasi tarmonsa siihen, miten hän voisi jatkossa olla parempi ihminen ja hyvittää tekonsa. – Seurakunnissa puhutaan valitettavan usein selän takana, eikä tulla puhumaan suoraan ja kysymään, miten asiat oikeasti ovat. – Tunsin syyllisyyttä siitä, että oma sisäinen maailmani oli niin paha. KUKA. Itseään ruoskivien tyttöjen ja naisten takana on äitejä ja isoäitejä, joita ei ole hyväksytty ja arvostettu. – Rukous oli lapsuudessani kaupankäyntiä Jumalan kanssa: Jos olen kiltti, niin ethän anna mitään pahaa tapahtua. Pienestä kipinästä kasvaa joskus liekki, jonka loimussa voi monta kuukautta lämmitellä käsiään joku, jota rakastat tai joku, jonka tunnet vain ohimennen.” Faith Baldwin – Alussa ajatukseni liittyivät siihen, miten ja miksi Panu kuoli, mutta viime vuosina mieleeni on tullut enemmän muistoja asioista, joita hän elämänsä aikana teki. Uskon, että vaikeista asioista vaikenemalla ei saavuteta koskaan mitään hyvää.. Vaikka papin ero ei ole enää suuren ihmettelyn aihe, jää avoin keskustelu usein puuttumaan. 9. Tapakristittynä hän oli osallistunut rippileirille. Harvan suomalaisen elämä on siloista. Kuokka tunsi huonommuutta vääristä uskonnollisista ajatuksista. Pauliina Kuokka jäi miettimään useiden itsemurhan tehneiden läheisten tavoin, mitä hänen olisi pitänyt huomata, tehdä tai sanoa, jotta veli ei olisi päätynyt ratkaisuunsa. Asiaa ei auttanut se, että karjalaisen evakkotien kulkenut mummo ilmaisi lapsenlapsilleen rakkautta runsailla herkuilla. Kuokka on luonnostaan pitkä ja tunsi itsensä liian kookkaaksi ja kömpelöksi muiden tyttöjen joukossa. Samankaltaisia ajattelutapoja ilmeni veljeni kuoleman jälkeen. Lapsuudessaan Kuokka muistaa kuitenkin rukoilleensa paljon. Vähättelyyn ja mollaamiseen hukkuu käsitys omasta arvokkuudesta. Hän häpesi sitä, että oli ollut hengellisessä elämässään hieman kallellaan new age -suuntauksiin. – Itsearvostuksen puute näkyy vaikkapa siinä, miten naiset puhuvat itsestään. Vähitellen nämä pohdinnat ovat vaimentuneet, mutta edelleen hän ajattelee veljeään joka päivä. Jos hyväksytyksi tulemisen kokemusta ei ole, sitä voi olla vaikea välittää, vaikka tahto olisi hyvä. • Pauliina Kuokka, 35 • Kotipaikka: Tampere • Ammatti: Sosiaalityön opiskelija, pappi • Perhe: Puoliso, 5-vuotias tytär ja koira • Harrastukset: Musiikki ja kirjoittaminen • Motto: ”Älä koskaan pelkää ilmaista sitä, mitä on sydämelläsi. Nyt hän luki ensimmäistä kertaa elämässään Raamatun kannesta kanteen, ja vietti kirjastoissa aikaa lainaten teologista kirjallisuutta. Kuokka uskoo, että nykyään hyvin tavallisten syömishäiriöiden taustalla ovat usein riittämättömyyden ja arvottomuuden tunteet. En olisi varmaankaan solminut esimerkiksi ensimmäistä avioliittoani 21-vuotiaana. Tätä vaikenemisen kulttuuria Kuokka on halunnut murtaa kirkossa ja koko yhteiskunnassa. Minulla ei ollut tietoa, kuka hän voisi olla, mutta kaipasin toisaalle. Koin, että veljeni kuolema oli rangaistus pahoista ajatuksistani, vaikka teoissani en ollutkaan niitä toteuttanut. Ennen veljen kuolemaa uskonasiat olivat olleet Kuokalle melko etäisiä. – Ilman hyvittämisen ajatusta elämäni olisi luultavasti ollut hyvin toisenlaista. – Töitä hakiessani ja tehdessäni olen huomannut, että suhtautumisessa eroon, avoliittoon ja erilaisiin perhemalleihin on paljon vaihtelua kirkon piirissä. Silti tiedän, että joissakin seurakunnissa asia voi muodostua papin työn esteeksi. Sen sijaan asia muotoillaan niin, että olet arvokas, jos olet sitä tai tätä. Hyväksynnän ja arvostuksen hakeminen oli jo ennen veljen kuolemaa johtanut syömishäiriöihin. Kuokka tunsi myös olevansa riippuvainen aviomiehensä läsnäolosta, kuuntelusta ja hyväksynnästä. Esimerkiksi Tikkurilassa, Espoossa ja Hyvinkäällä asiaan ei kiinnitetty mitään huomiota. Olihan hän pappisvihkimyksessä luvannut olla esikuva. – Mittasin itseäni kiloilla ja senteillä. Hän meni naimisiin, koska pelkäsi sitä, miten seurakunta suhtautuisi kerran eronneeseen ja avoliitossa elävään pappiin. Useimmat kantavat omia ja läheistensä vaikeuksia häpeän ja vaikenemisen ilmapiirissä. Kuokka tunsi, että veljen äkkikuolema oli jollakin tapaa seurausta sisaren pahoista tunteista ja ajatuksista. 16 M AT K AL L A K o t i m a a 1 8 . Painon ja ruumiin mittojen tarkkailu tuntui helpottavalta, koska numerot ovat yksiselitteisiä ja helposti ymmärrettäviä. – Halusin puhdistua vääränlaiseksi kokemastani uskonnollisuudesta ja tehdä itsestäni kristinuskon muottiin täydellisesti sopivan ihmisen. Kun maailma ympärilläni oli kaaoksessa, oli oma keho ainoa asia, jota saatoin edes jollakin tavoin hallita. Uskon, että ihminen ei voi olla tasapainoisesti toisen ihmisen kanssa, jos hän ei kykene hyväksymään sitä, että voisi olla myös yksin. Kirjan kirjoittaminen mietitytti ja pelottikin. Arvottomuus ja hyvittämishalu saivat Kuo- eivät osanneet millään tavoin aavistaa hänen kohtaloaan. – Emme osaa sanoa lapselle, että hän on aidosti arvokas omana itsenään. Ajattelin, että minun velvollisuuteni oli rakentaa hyvää parisuhdetta ja liittoa, vaikka tiesin, etten ollut valmis enkä voinut suhteessa hyvin. Hän tahtoo ottaa henkilökohtaisen riskin, koska tietää, ettei ole yksin. Niin ristiriitaista kuin se kristillisen armon näkökulmasta onkin. Kuokka päätti tehdä laihduttamisesta elämänsä tärkeimmän asian. Tämäkin avioliitto päättyi aikanaan eroon. kan uskomaan pitkään, että hänessä on ihmisenä ja kristittynä vamma tai vika, jota tulee jatkuvasti oikoa. Sain myös piispoilta ymmärtämystä ratkaisuilleni. 2 0 1 4 Köyhyyden sanotaan kasvattavan ihmistä, mutta Kuokka on huomannut, että useammin se kapeuttaa ajattelua ja vähentää kiinnostusta ympäröivään todellisuuteen. – Tietysti läheisten reaktiot jännittävät. Hänestä ei tullut anorektikko, vaan jojolaihduttaja, joka rankaisi itseään herkuttelusta syömättömyydellä ja rajulla liikunnalla. Kuokka toteaa, että muussa kuin perinteisessä avioliittoinstituutiossa elävän asema on kirkossa ristiriitainen. Kuokka uskoo, että arvottomuuden kokemus kulkee sukupolvien ketjussa. Vasta myöhemmin opin, että se on aivan eri asia kuin yksinäisyys. Hiljaa mielessään hän kuitenkin ymmärsi, ettei voinut hyvin. Erottuaan ensimmäisestä liitostaan Kuokka löysi pian uuden elämänkumppanin. – Odotin esimerkiksi parisuhteessani koko ajan oman elämäni messiasta, joka pelastaisi minut. Päätin kuitenkin, että minun on tehtävä se
Kemppisen blogi valittiin vuoden 2013 parhaaksi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen kilpailussa. Y HD E SSÄ K o t i m a a 1 8 . Armo jää on silti suuri sisällöltään. Jussi Rytkönen • Antti Kujala: Neukkujen taskussa. Blogeja ei ole tarkoitettu kirjaksi. 104 s.. Lukijaystävällistä olisi ollut laittaa esipuheen ja loppusanojen kirjoittajien nimet tekstin alkuun. 9. Sivistävä blogi Vanhan hokeman mukaan on pakko uskoa, jos jotain on oikein kirjaan painettu. Kustannus Oy Uusi Tie 2014. Armon murusia Kalevi Lehtisen teksteistä koottu Armo jää on kooltaan pieni lahjakirja. Kekkonen taiteili nuoralla, mutta oli itsekin vain pelinappula Kremlin suuressa pelissä. Nytkin se on hauska matka sävyltään elitistiseen kulttuurinäkemykseen ja toisaalta poikkeuksellisen sivistyneeseen verkkokeskusteluun. Runsaan kuuden vuosikymmenen takaisessa Suomessa elettiin potentiaalisesti maan vapaudelle vaarallista aikaa. Lehtinen ottaa kantaa maailmapolitiikkaan, yhteiskuntaan, ihmisen vointiin ja hengellisyyteen. Esipuheessa hän pohdiskelee kirjan idean olevan miele- Hieman pitemmällä pers- pektiivillä tarkastelee aihepiiriään Neuvostoliiton Suomeen kohdistuvia tavoitteita 1917–1970 analysoiva Jukka Seppinen. Väitteessä on enemmän peliittista kaikkivaltiutta maträä, kuin suomalaiset itse hakalla ollut presidentti Urho luaisivat uskoaKekkonen. Isänmaan historia on tärkeää ja sitä pitää tuntea. Kalevi Lehtisen sanoja vuosien varrelta. Yrittäminen ei saa märkää palamaan. Tuolta puolen on professori Jukka Kemppisen bloginsa pohjalta koostama teos. Usein ne yhdistyvät klassiseen musiikkiin ja kirjallisuuteen. Kekkonen, suomalaiset puolueet ja Neuvostoliitto 1956– 1971. Koko tuon ajan itänaapurilla oli pahat mielessä Suomea kohtaan. Takävisi kaupaksi, jos se olisi pahtumien keskellä operoi asunto: sillä on huono naapumenestyksekkäästi kohti pori. me hyvin tehtyä kirjaa auttavat jokaista kiinnostunutta aiheessa syvemmälle. Minerva (2013). Sellaisen aika vielä tulee. Päällimmäisenä on julistus armosta, rakkaudesta ja yhteyden etsimisestä. Vanhuudesta-osiossa silmiin pistää erityisesti uskontoon liittyvien kysymysten suuri rooli. kussa, Mikko Uolan Unelma Uolan Unelma kommunistiseskommunistisesta Suomesta ja ta Suomesta käsittelee suomaJukka Seppisen Kivi bolševilaisten kommunistien sisäpokin kengässä. Poukkoilevia tekstejä ei voi lukea oppikirjamaisesti, vaan haastaen ja kyseenalaistaen. YYA-kausi oli YYATämä tosiasia Kujalan mukaan kausi oli paistaa myös pokielteinen maan kielteiliittisen histopoliittisen kultrian tutkimuksis- nen Suomen potuurin ja henkisa. Sakari Sarkimaa Päivi Häkkinen (toim.): Armo jää. Suomen tunnetuimman evankelistan kuolemasta on nyt kulunut kolme vuotta. Näkökulma ei ole teologinen, vaan lähtee kirjoittajan elämäkokemuksesta ja laajasta sivistyksestä. Pitempien • Jukka Seppinen: Kivi bolševikin kengässä. Nyt alkusanat menevät helposti kirjan toimittajan eikä ne kirjoittaneen Olli Valtosen piikkiin, ja se sekoittaa lukemista. Kemppinen jakaa eri vuosilta kootut tekstit kolmeen teemaan: velvollisuuksista, ystävyydestä ja vanhuudesta. Suomessa ei haluttu aihepiiriä käsittelevää kirjaa. Neuvostoliiton tavoitteet Suomessa 1917–1970. On vaativaa puristaa Lehtisen 40 vuoden ajattelu kämmenen kokoiseen kirjaan. Art House 2014. Kemppinen ei pelkää tuoda esiin muiden kritiikkiä ajatuksiaan kohtaan. Tammi (2013). Nykyään moni tuskin yleistäisi samaa koskemaan internetin tekstejä. Mutta miten pitäisi suhtautua tekstikokoelmaan, jonka kirjoittajalle blogitekstien kirjoittaminen on harrastus. Kommenteissa tyrmätään, tuetaan ja kehitellään Kemppisen ajatuksia. Kommenttien huolellisempi valikointi olisi tehnyt kirjan paremmin perustelluksi. 452 s. Tämän kirjan soilyyttisesti ja erittäin mielensi kuluvan erityisesti nuorten kiintoisesti suomalaisten puo- käsissä: Moni nykysuomalailueiden valtataistelua ja Neunen ei todennäköisesti tiedä, vostoliiton sekaantumista siiminkälaisena Neuvostoliiton agenttina vallankumoukseen pyrkinyt Suomen Kommunistinen Puolue tutkimuskautena palveli. Kirjoitusten on tarkoitus herättää ajatuksia ja keskustelua. Ne ovat viisauden sanoja, jotka ruokkivat monia: Oman vanhurskauden tulitikut ovat märkiä. tön. Ei edes siinä tapauksessa, että se olisi kerran äänestetty Suomen parhaaksi. Viimeksi kuliittisen kulttuurin sen ilmapiirin luneen vuoden kannalta: se jätja ilmapiirin kanajalta voidaan ti kestävän traunalta. Suomi kesti uljaasti sodissa, mutta suomettumiskehitys mädätti myöhemmin politiikkaa ja yhteiskunnan moraalia vaarallisen syvältä. kaan. Nämä kol- Joona Raudaskoski Jukka Kemppinen: Tuolta puolen. 2 0 1 4 17 Suomi ja UKK kommunismin naapurina Lähihistoria Kolme poliittisen historian tutkimusta tarkastelee Suomen vaarallista lähimenneisyyttä Neuvostoliiton kylkiäisenä. Minerva. 464 s. tekstinpätkien seassa on lyhyitä nostoja. Kirjoitusten perässä on sattumanvaraisia kommentteja. Ikävä kauneusvirhe on Suomen kirjoittaminen kahdesti pienellä kirjaimella loppusanoissa. 270 s. Se ei ole Lehtisen elämäkerta. Päivi Häkkisen koostamat poiminnat perustuvat Lehtisen lähettäjäpiirilleen lähettämiin kirjeisiin. Tarvitaan roihu, joka sulattaa, kuivattaa, kuumentaa ja sytyttää. • Mikko Uola: Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953. Ajatukset ovat ajattomia ja sopivat hyvin tämän hetken sekavaan maailmanmenoon. liittisia pyrkimyksiä vuosina Kujalan kirja käsittelee ana1944–1953. myöntää, että suomettuminen Antti Kujalan Neukkujen tasoli murheellinen tosiasia. 392 s. Sanonnan mukaan Suomi ei hen vuosina 1956–1971. mainita kolme man kansan sieerilaista, mutta samaa laajaa luun. Sivistykseen kuuluu myös oman näkemyksen rajallisuuden tunnustaminen. Se on Jeesus
Silloin se oli – Koska biiseistäni katosi jo aika kovatasoinen. Ensi vuonna hän juhlii vaimonsa kanssa 40-vuotista yhteistä taivalta. Hyppy kannatti. Näin miten mielivaltaista ylikansallisen yhtiön henkilöstöpolitiikka oli, ja minua alkoi vanhenevana miehenä hirvittää. Pelkäsin, etten voisi kauaa elättää perhettäni freelance-muusikkona. Vuonna 1983 lählintoja. neensa nahkaiseen nojatuoliin. Ehkä on tarpeen päivittää kuulumiset. Ruuskan mielessä alkoi pyöriä kysymys: voisinko menestyä yrittäjänä. Hän on lievästi huvittunut tapaamisemme teemasta. Hyvä laulu on tärkein. Tuotantopäällikön työssäkin Ruuska pelkäsi epäonnistuvansa ja saavansa potkut, joten hän perusti oman äänitysstudion, varmuuden vuoksi. Huonomkohtaa tämän ainoan elämänpia soittajia pistettiin aina väsä ja tekee siinä ratkaisevia valillä pihalle. Toisaalta hän törmää yhä rasittavan usein määritelmiin, joissa hän on gospeltaustainen muusikko tai ’se Rafaelin Enkeli -Ruuska’. hengellisyyden Malmin seuravaatimuksesta ja kiinnostuin kunnan silloinen nuorisopasihmisten elämäntarinoista iltori Raine Haikarainen tuki, tarjosi tiloja ja järjesti keikkoja. Lisäksi ärsytti, että minua arvostettiin hippinä taiteilijana ja sisällöntuottajana muttei kaupallisena toimijana. Hyvän laulun merkitys on pysyvä, mutta muuten käsityksiään joutuu päivittämään koko ajan. kristillinen kulma, aloin kokea Laulunteko on ollut viime vuosina jäissä, mutta esiintyminen innostaa Pekka Ruuskaa yhä. Haave muusikon urasta tuli todeksi 32-vuotiaana. 18 MAT K AL L A K o t i m a a 1 8 . 9. Kirkon on säilytettävä ikiaikaiset totuudet ja kokemus pyhästä, mutta elettävä samalla ajassa ja hyväksyttävä moniulotteinen todellisuus. Ruuskan tallissa on huippumuusikoita kuten Juha Tapio, Samuli Putro ja Johanna Kurkela. Eikä ainoastaan itsensä työllistäen vaan tarjoamalla työtä myös muille eri-ikäisille osaajille. Tulevaisuudessa siintää myös haave isovanhemmuudesta. Vuohet tekivät out law -gospelia, joka keskittyi armoon. Miksi Ruuska sitten päätyi vain neljän vuoden keikkaelämän jälkeen levy-yhtiö Warner Musicin kotimaisen tuotannon päälliköksi. man johdatuksen viitekehys– Aluksi se oli täyttä räpellys- tä. Vaikka artistikin on tärkeä, Ruuska uskoo ennen kaikkea hyvän laulun voimaan. Rippileirillä hän innostui kitaransoitosta ja laulunteosta. Kaiku on ny- kyisin levymerkki, musiikkikustantamo, ohjelmatoimisto ja kirjakustantamo. Kirkon nuorisopäivillä Oulussa 1990 kerroin, että ne loppuvat nyt. On pelattava sillä pakalla, minkä aika antaa. Tuo kappale muutti Ruuskan elämän. Lapsena Pekka Ruuska soit- sikot jakaantuivat vahvasti vuohiin ja lampaisiin. – Kiersimme esiintymässä jäähallia myöten ja teimme levyn, jonka tuotin. gospelkeikat falskeina. Niinpä lupauduin ehdolle tuo- hon tehtävään ja tulin valituksi. Emilia Karhu. Potkuja ei koskaan tullut ja Warnerilla vierähti 13 vuotta. Hän jätti leipätyönsä peruskoulun opettajana ja ryhtyi kokopäivätoimiseksi poppariksi. – Minua on ajanut uralla eteenpäin pelko. Pekka Ruuska ja kumppanit perustivat 1970-luvun puolivälissä legendaarisen Livingstone-yhtyeen. 2 0 1 4 raine haikarainen Biisinteosta bisnekseen Jälleennäkeminen Pelko pärjäämisestä on ajanut Pekka Ruuskaa elämässä eteenpäin. Mies on tiukasti kiinni tässä ajassa sekä työssään omassa musiikkiyhtiössään Kaiku Enterteinmentissä. Monenlaiset seurakuntalaiset tarvitsevat monenlaisia paimenia. jollain tavalla evankeliumin Ruuska ja Monen- asiaa. Lauluni alkoivat kertoa yhä tä, mutta meillä oli kunnianenemmän siitä, miten ihminen himoiset tavoitteet. – Jos puoli piti valita, olimme vuohia ääripäästä. Tällä alalla ei voi hirttäytyä dogmeihin ja se on kiehtovaa. Samana vuonna alkoi radiossa soida Rafaelin enkeli. Noista ajoista tähän päivään on säilynyt lämmin yhteys esimerkiksi Jukka Leppilammen kanssa. ti klarinettia ja kävi läpi klassisen musiikkiopistomyllyn. Biisinteossa pystyin yhdistämään kirjoittamisen, musiikin ja vilpittömän innostukVähitellen Ruuska kuitenkin sen hengellisiin kysymyksiin. Kuva vuodelta 1978. Lampaat alleviivasivat evankelioivissa kappaleissaan henkilökohtaisen uskonratkaisun tärkeyttä. u Pekka Ruuska istuu työhuo- 1980-luvun alun gospelmuu- em i l i a k a rh Laulaja, lauluntekijä ja tuottaja Pekka Ruuska on tehnyt tietoisen päätöksen: hän ei valita, että ennen oli paremmin. Hän halusi todistaa itselleen ja muille, että pystyy toimimaan myös liike-elämässä. – Kirkossa on valtavia näkemyseroja, joita on mahdoton yhdistää. – Polkuni populaarimusiikin pariin oli hyvin kirkollinen ja muistelen sitä lämmöllä. Ihmiset suhtautuivat aika kannustavasti muutokseen. Ruuska ei ole vetäytynyt julkisuudesta muutoin kuin gospelartistina. Yhteishenki oli hirveän hyvä. – Tein gospelkumppanit pelaiset kappaleet vilpitrustivat 1970-luseuratömästi ja tosisvun puolivälissä legendaarisen kuntalaiset tarvit- sani, mutten ole Livingstone-yhsevat monenlaisia tyyppinä hengellinen. Helsingin paimenia. ajautui pois gospelkentältä. – Päätin, etten liity musiikkiteknologian murroksessa siihen kuoroon, joka valittaa, että ennen kaikki oli paremmin. Etäännyin tyeen. Ruuska maksaa iloisesti kirkollisveronsa, koska haluaa tukea moniäänistä kirkkoa. Tästä Ruuska löytää vertauspintaa myös kirkkoon. – Vuonna -96 minulla alkoivat korvat soida pelkästä stressistä. din bändistä itse. Klarinettia olin soittanut velGospel oli hänelle liian funkvollisuudentunnosta, mutta tionaalista taidetta: vapaan laulujen kautta pääsin ilmailuovan työn piti aina edistää semaan itseäni. Rakkaus ja työ ovat Ruuskan elämän tukipilarit. Toisaalta Ruuska muistelee hyvällä Suomen Lähetysseuran ja Jaakko Löytyn ideaa koota vuonna 1984 vuohet ja lampaat samaan projektiin nimeltä Laulu yhteisestä leivästä
Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi. kin lehdessä tuntuvat hänestä vastenmielisiltä. Helene S.– Rakkauroolissa. Esitys sijoittuu vuoden 1929 Tammisaareen. Naistaiteilijan tie teatteri Näytelmä Helene Schjerfbeckistä avaa taiteilijan sielunelämää. Siksi kirkkoa vaivaa turhan usein paniikki ja hovikelpoisuuden tavoittelu: Armoa, enkö näytä kuitenkin hyvältä. Niiden kautta lukija voi seurata, miten agraari-Suomi vuosina 1961– 1985 modernisoitui. 2 0 1 4 Helenin (Annukka Blomberg) ja Matti Kiianlinnan (Karri Lämpsä) ystävyys näyttää, että todellisessa ystävyydessä ikäerolla ei ole merkitystä. Y HD E SSÄ K o t i m a a 1 8 . Virpi kirves-torvinen ten väriä. Toisella taivään tunnelmaan. Helenen ja näyttelijä Matti Kiianlinnan (Karri Lämpsä) ystävyys on hienovireistä ja kaipauksen herättävää. Kyllähän julkisuuskuva media-aikana tärkeä on. Toimeen tarttuminen vie eteenpäin surun kohdatessa ja sydämen särtää loihtia esiin taiteilijan innostusta omaan työkyessä. Tutkimus on jaettu kronologisesti neljään pääosaan. Kirkon aseman romuttajia lymyää yhteiskunnan hämärissä, ja opillisen kivijalan nakertajia sillä riittää omastakin takaa. Sirpa Kähkösen kirjoittama fiktiivinen kamarinäytelmä kuvaa yli 70 vuotta maalanneen Helene Schjerfbeckin (1862–1946) elämää vuoden ajalta. Lasse Lindemanin ohjaus Maria-näyttämöllä pitää katsojan hitaasti jännitettä vapauttavassa otteessaan. maalaa kukkasia” kertoo aikansa puhuva lavastus ja Taina Naennakkoluuloista naistaiteilijaa kohtaan. Helenen fyysinen vamma luo oman leimansa Ihminen etsii totuutta läpi elämänsä. Vanhempana ihminen tiedostaa, ettaa elämää taiteilijan rinnalla, millaista on yrittei ole kuolematon. Kriitikot syyttävät kirkkoa vanhoilliseksi ja syrjiväksi, teki se mitä tahansa. sä joka sunnuntai kirkkoon. Toisella taitajien kysymyksiin. ajattelevat, että heillä on loputtomasti elämää Kodinhoitaja Alman (Sari Harju) rooli kuvasedessään. pianomuTaiteilijan on nähtävä maalasiikki istuu takseen elämän värit –ilman niitä hänen kykynsä luovuuteen hyvin näytelmän Helene ei ole helppo ihminen. Toisaalta viime aikoina on kuultu myös painavia kirkon joh- don puheenvuoroja, joissa kirkko luo kuvaansa uskottavasti, omista lähtökohdistaan perustellen. verkkaiseen ja kihel- sammuu. Kuopion kaupunginteatterin remontin jälkei- Näytelmässä tulee esiin Pariisissa olon merkitys ja vaikutteet Helenen luomiskykyyn. -rakkaudella kantaesitys pureutuu naistaiteilijan elämän ytimeen. Tutkimuksen päälähteenä ovat relevantti lehdistö sekä kirjat, radio ja tv. Samalla Vl-liikkeen hankaus ympäristön ja modernin kanssa lisääntyi. Myös luterilainen kirkko on törmännyt moderniin, mutta ameebamainen jälkimoderni se vasta pähkinä on: Kirkosta eroaminen on hälyttävän laajaa. SRK:n johto oli myös erittäin kiinnostunut julkisuuskuvasta. Todellisuudessa hän lähtee tapamaan miestään vankilaan. Kun kirkkoa riittävästi pistellään, se toivottavasti muistaa kestävimmät maineenhallintakeinonsa: Raamatun, tunnustuksen ja teologian. Tutkimuksessa tarkastellaan liikkeeseen liitettyjä julkisuus- kuvan kannalta ongelmallisia asioita: TV-kysymystä, perhesuunnittelun torjumista, alkoholikielteisyyttä, hoitokokouksia, kulttuurivihamielisyyttä, naisten asemaa, opillisia erikoisuuksia ja suhdetta kirkkoon. Liike itse piti julkisuuskuvaansa negatiivisena, mitä se tietysti usein olikin. Lehtiarviteenlajilla voi ruokkia toista. tusen puvustus ovat luonnollisena osana esiHän on pienellä paikkakunnalla suurennuslatystä. Alatalon tuloksien mukaan vl-liikkeen julkisuuskuvassa oli stereotyyppisiä piirteitä. 9. Pelko ja epävarmuus kuvastuvat Alman Kuopion kaupunginteatteri. kuva: Sami Tirkkonen 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Näytänkö itseltäni. Näytelmä kuvaa yhteiskunnallisesti mieliiankin ilmeiseltä, mutta yllättää katsojan täylenkiintoista aikaa, jolloin on vielä olennainen merkitys sillä, tunnustaako punaisten vai valkois- sin. Joukkoon mahtuu myös ikkunallisen pesukoneen kaltaisia hullunkurisia ja sitkeitä uutisankkoja. O ulun yliopistossa viime kuussa tarkastettu historian alaan kuuluva Jani Alatalon väitöskirja Pohjoinen herätysliike ja modernisaation kipukohdat analysoi vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuvaa vuosina 1961– 1985. Alkuun näytelmän lopetus näyttää hönsä. Varsinkin vanhanajan silitysrauta, pitsisin alla, eikä Helenen mukaan edes usko ole ykverhot ja gramofoni korostavat oman aikansa sityisasia. Annukka Blomberg sopii jo olemukseltaan Helenen rooliin. teenlajilla voi ossa ollut huomio ”Rampa neiti Pentti Valkeasuon tummanruokkia toista. Ystävyyden merkitys näkyy katsojalle varsinkin siinä vaiChopinin heessa, kun Helene saa tiedon Matin surullisesta kohtalosta. SRK:n huolista pohdintaa voisi laventaa koko kirkkoon. Hän antaa Helenen uskoa menevändella. Viimeinen esitys 23.5.2015. Omien taulujen myynti-ilmoituksettunnelmaa. nen avaus Helene S. Nuoret myös taiteilijan kokemukseen itsestään. Esimerkiksi Chopinin Hän on kuusikymppisenä jo väpianomusiikki istuu hyvin näymöivään tunnelsynyt taiteilijan velvoitteisiin telmän verkkaiseen ja kihelmöikestitä vieraita ja vastata toimit- maan
Myös isovanhemmalla voi olla peiliin katsomisen paikka. Lapvaunut, hänestä tuntuu haikesenlapsen puolesta voi aina alta. lä missä höyryveturi pihisee, Erimielisyydet esimerkiksi siellä pitäisi olla. myös rukoilla, Tiina Heiskanen – Ihmisenalkuja katselleslohduttaa. asiaan ei pysty vaikuttamaan. – Minusta tuli junahullu. 22,50 (25,00) PERuSSANoMA MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Ma–pe 9–17 puh. taa perheen samaa sukupuolta Martin isä oli veturinkuljetolevan ihmisen kanssa, isovantaja. Vaalea tukka tä. va on Martin, 66, ainoa kuva ai– Jos lapsi ei ole kuollut, vaan noasta lapsenlapsestaan. Härinsa tapaavat jatkuvasti ihminellä oli sellainen villinnäköisiä, jotka eivät voi pitää yhteytnen virnistys. tä lapsenlapsiinsa vaikka haMartin kodin seinällä ja kirluaisivat. – Poikani oli hyvä isä, keksi – Se on kipeää, koska silloin kaikenlaisia tarinoita tytölle. 25,20 (28,00) ATENA 2900 Mikko Heikka Vapaina ja tasavertaisina Ihmisoikeuksia loukataan jatkuvasti joka puolella maailmaa – myös uskonnollisin perustein. hänet on menetetty muuten, Martti tapasi jo aikuiseksi surulla ei ole sosiaalista paikkasvaneen pojantyttärensä viikaa. Jos lapsi esimerkiksi perusko tulisi esiin pilvien takaa. nusta. LapuusperhekuvioiMartti kuulee senta, sairautta, päihpojantyttärensä lapsen teitä, mielentervekuulumisia silloin tällöin ensimmäi- puolesta voi aina ysongelmia, huostaanottoja, pitkiä seltä vaimoltaan, rukoilla. Pidän Voi tietysti olla niinkin, että isolapsista. Hän otti poikansa joskus hempi voi kokea siitä niin suurmukaan töihin höyryveturin ta häpeää, että hän hylkää koko hyttiin. Ennen isovanhemmat ja lap- senlapset elivät yleensä lähellä toisiaan. sen. perheen. – Hiljaiseloa elävä mummo tai vaari ei ehkä pysty kilpailemaan harrastusten ja monien järjestöjen kanssa, jotka taistelevat ihmisten ajasta. Hän ei tiedä, kanssa. Ne esittävät On rikkoutuneinaapurien ja sukuta ihmissuhteita, laisten jälkikasvua. Niinpä Vanhan testamentin sivuilta voi löytää Jeesukseen ja evankeliumiin viittaavia tapahtumia, henkilöitä ja ennustuksia. 020 754 2350 www.sacrum.fi kennettiin elokuussa muistokivi ”Lapselle jota emme saaneet”. VähinJoskus isovanhempi voi myös tään yhtä kipeää on se, ettei häolla täysin ymmällään siitä, nen poikansa saa tavata omaa miksi hänet on suljettu pois lastaan. Kun naapurintyttö revanhempi ei itse halua olla läsväyttää sateisella pihamaalla nä lapsensa perheen elämäsison hymyn, tuntuu kuin aurinsä. Entä kun se ei ole mahdollista. Teos kuvaa elävästi pappien risti riitaista tilannetta jatkosodassa: miten kristityn pitää toimia, kun esivalta käskee tappamaan. Nykyisin kiireiset perheet tekevät sitä mikä tuntuu hyvältä. 29,00 (32,90) 2250 Genesis Evankeliumi Mooseksen mukaan Jumala valmisti maailmaa tuhansien vuosien ajan Jeesuksen tulolle. välimatkoja ja köyjoka on saanut pihyyttä, joka estää matkustamitää tähän yhteyttä. 9. Iso ikävä lapsenla isovanhemmuus Monet mummit ja vaarit eivät voi osallistua lastenlastensa elämä Sukupolvien välinen kanssakäyminen tekee hyvää kaiken ikäisille. Tässä teoksessa niitä etsitään erityisesti Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. 2 0 1 4 Kaikkea maan ja taivaan väliltä. vat harvemmin täydellisiä välirikkoja. Tällaiseen ihmiseen halutaan helposti ottaa etäisyyttä. Esimerkiksi lapselta saatu kortti tai kirje on konkreettinen pala yhteyttä. – Jos isovanhempi haluaa kauheasti auttaa ja touhuta, se koetaan usein änkeämisenä ja vallankäyttönä. joituspöydällä on paljon ku– Kaikki tarinat ovat erilaisia. Kirjassa pureudutaan kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden käsityksiin ihmisoikeuksista ja haastetaan lukijaa pohtimaan ihmisoikeuksien toteutumisen edellytyksiä monikulttuurisessa maailmassa. Kun Martti näkee naapurusKuitenkin kaikesta mistä voi toon ilmestyneet uudet lastenpuhua, voi myös selviytyä. kuvitus: lotte, 9v. Höyryjunan kyytiin olisin halunnut pojanuskonnosta tai kasvattamisesta tyttönikin viedä. Siel– Eniten siitä kärsivät lapset. Tällaista äänioikeudetonta on hauskasti pörröllään. – Tyttö ylettyi juuri ja juuri Heiskanen ja hänen työtoveottamaan pöydältä keksiä. Silloin oli selvää, että he pitivät toisistaan huolta. Pian surua on keskellämme paljon, 20 vuotta sitten otettu valokuHeiskanen muistuttaa. 2520 Jouni Tilli Suomen pyhä sota Papit jatkosodassa Suomen pyhä sota tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman jatkosotaan. keuden lastensuojelun kautta, toinen on opetellut käyttämään Martin yhteys lapseen katkeSkypeä voidakseen jutella kausi, kun hänen pojalleen ja lapkana asuvan lapsenlapsensa sen äidille tuli ero. K o t i m a a 1 8 . sa tulee mieleen, että minullakin olisi tuollainen ollut. Diakoni Tiina Heiskanen toivoo, että muistelupaikka auttaisi tunnistamaan ja sureTaapero istuu lattialla kukallimaan myös sellaista surua, jolsessa haalarissa vaaleanpunaile meillä ei ole suremisperinteinen tutti suussa. miksi välirikko syntyi. Sukupolvien välisten suhteiden vaaliminen on kuitenkin. voivat etäännyttää sukulaisia, mutta Heiskasen kokemuksen Riihimäen hautausmaalle ramukaan näkemyserot aiheutta- Jos isovanhemmat eivät saa tavata lastenlapsiaan, kaikki muistot muodostuvat todella merkittäviksi. Tällainen suru voi pitkään meksi tämän kaksivuotissyntyjatkuessaan aiheuttaa masenmäpäivillä. lapsensa perheen elämästä. – Tyttö on oikein musikaaliJoku on saanut tapaamisoinen. via muista lapsista