18. SIvut 6–9 Turkulainen Kari Silvola puhuu sinkkujen ja vanhenevien miesten puolesta. Sivut 14–17 Raportti maailman luterilaisten kokoontumisesta Namibiassa. toukokuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 112. SIvu 10. vuosikerta | 0043595–17–21 20 PRESIDENtIt Ja kIRkko Kotimaa selvitti, miten Suomen tasavallan 12 presidentin kirkkosuhteet eroavat toisistaan
-Valittiin toimikunta, joka on saanut nimeksi ´´Kirkollinen valistustoimikunta´´. Moni lähestyy kuolemaansakin niin kuin on elänyt. Minusta tuli rukoileva äiti, eihän minulla enää ollut muuta. Silloin oli sivuttu monia aiheita, myös uskontoa. Ei. Yksi selittävä tekijä siihen on, että Koivisto korosti ajattelemisen eli turkulaisittain fundeerauksen merkitystä. Elämä jatkuu yllättävän samanlaisena kuin se on ollut. • ”Näin minä puhuin ja rukoilin ja tunnustin syntini.” Ja Jumala sanoi sydämelleni, että sinä olit tarpeeksi, rakkautesi oli tarpeeksi, mutta minulle sinä olet puhunut harvoin. Ei ihminen muutu sairastuttuaan kokonaan toiseksi. Näin tapahtui presidentti Mauno Koiviston menehdyttyä viime perjantaina. Liikanen kuvaili keskustelua Mauno Koiviston kanssa viime joulun alla. Ilmoitus. Sydän sadalla sykkyrällä katsoin lastani, aarrettani, äitinä saamaani lahjaa. Se on tärkeä perintö tälle ilkeyttä korostavalle ajalle, jossa monet mielipiteet ja kommentit julkaistaan ennen kuin niitä on yhtään ajateltu. Johan D. Osasin olla vain äiti, rakastaa sen minkä sielusta irti lähti ja pelätä, ettei sekään olisi tarpeeksi. Kiitos ajattelijalle Koivistokin tiesi, ettei kristityn pidä keskittyä maailmanloppuun, vaan elämään tässä maailmassa. Marja Kuparinen Syöpäläinen-blogissaan Kirkko ja kaupungissa 9.5. Nopeasti kehittyvät asiat sekä valtiollisella, yhteiskunnallisella että kirkollisella alalla. Kaikesta tutkimisesta huolimatta ihmisen ja Jumalan välinen suhde jää viime kädessä aina kyseisen ihmisen ja Jumalan väliseksi asiaksi, salaisuudeksi muille. Voitaisiinko kristillisellä taholla katsella asioiden kulkua rauhassa. Kerron sinulle, etten osannut olla tarpeeksi, en tarpeeksi osaava, en tarpeeksi tekevä, en tarpeeksi mitään. 5. Presidenttien kirkkosuhde ja uskonnollinen vakaumus ovat kiinnostavia aiheita. Eri medioissa julkaistut kansalaisten muistot presidentti Koivistosta ovat poikkeuksellisen arvostavia. Minä annan sinulle anteeksi. --. Nyt pyysin anteeksi. Kotimaa julkaisee tässä numerossa dosentti Ville Jalovaaran kirjoittaman laajan artikkelin Suomen presidenttien kirkkosuhteesta. Jos olin ennenkin rukoillut, niin olin pyytänyt menestystä itselleni ja läheisilleni. -Kaikille on jo tunnettua, miten kohtalokkaita päiviä elää m.m. Tämä on hieno kertomus erityisesti nyt Martti Lutherin merkkivuonna. • Sen jälkeen, kun hänet haudalle menetin, minun olemassaoloni äitinä muuttui. Markkasen räätälinliikkeessä on kaikkein edullisin tilata tai teettää puvut ja palttoot. A ika ajoin yhden ihmisen kuolema yhdistää koko kansakunnan. 2 KOTIMAA 1 8. seuraavana päivänä suruliputus kosketti suomalaisia eri puolilla maata. Siinä käy ilmi, että Mauno Koivisto oli ensimmäinen presidentti, joka piti tarpeettomana presidenttien piispannimitysoikeutta. Sinä olit tarpeeksi K uule nyt palvelijasi rukous. Kerroin Jumalalle sen, etten minä koskaan ole osannut olla äitinä tarpeeksi, en koko elämäni aikana, annatko sen minulle anteeksi. Elämään tulee kyllä uutta raskasta ”pohjapainoa”, mutta sairaus ei sumenna järkeä tai kavenna mielenkiinnon kohteita. Siitä luovuttiin kuitenkin vasta Tarja Halosen aikana. Koivisto oli kertonut, että hänen isänsä puhui usein maailman synnystä ja sen lopusta. kansankirkkomme, niin, miten kristillisyys yleensäkin on joutunut taistelun asiaksi entistä vakavammassa mielessä. Se sai tehtäväkseen laatia ohjelman, jonka mukaan kristillisyyttä ja kansankirkkoa koskevat kysymykset selvitettäisiin. Eikä se kai ollut. Vanhat käännetään uusiksi ja rikkinäiset laitetaan ehjiksi perin halvalla. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Pohdinta siitä, voiko syöpäsairaan kanssa puhua muusta kuin syövästä, on ehkä ymmärrettävää mutta turhaa ja jopa loukkaavaa. Menetyksen lisäksi suruliputuksessa oli kyse kunnioituksesta ja kiitollisuudesta Mauno Koiviston elämää kohtaan. Mauno Koiviston uskonnollisen isän vaikutus on myös noussut muistoissa esille, esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen sosiaalisessa mediassa julkaisemassa kirjoituksessa. Lähivuosien tutkimus perehtynee vielä syvemmin myös näihin teemoihin. Kristityn ei pidä keskittyä maailmanloppuun, vaan elämään maailmassa. 18.5.1917 voimaperäiseen työhön . Niin usein, että ajatukset maailmanlopusta tulivat myös pojan mieleen. Mauno Koiviston mukaan maailmanlopun pohtiminen päättyi kuitenkin silloin, kun hän tapasi tulevan puolisonsa Tellervon. Ihmiset ovat muistaneet minut varmimmin silloin, kun he hätääntyvät elämässään. ArMI rAuTAvuOrI Enon kirkkoherra
Tästä summasta jäsenkirkot maksoivat 366 miljoonaa ja YK ja eri valtiolliset tahot 340 miljoonaa. Kansalaiset voivat esittää surunvalittelunsa perjantaihin mennessä surukirjaan, tai netissä osoitteessa koivisto.presidentti.fi. Suhteellisesti eniten lisääntyivät LML:n humanitaarista avustustyötä tekevän maailmanpalvelun ja Jerusalemin Augusta Victoria -sairaalan saamat tulot. Hänen mukaansa kristillisen spiritualiteetin kysymykset ovat olleet hänelle tärkeitä ja rakkaita opiskeluajoista lähtien etenkin ekumeenisen liikkeen ja jumalanpalveluselämän kautta. Kirkkopäiväsivusto avattu Kotimaa24:ssä . Sivusto on osa Kotimaa24:ää. Suomen Lähetysseuran kummikoordinaattori Mandira Awale sai viisumin ja saapui suunnitellusti Suomeen. Pajunen haluaa antaa tilaa sekä aiemmalle toiminnalle että uusille toimintamuodoille. Kotimaassa 11.5. Ulkoministeriöstä kerrotaan Kotimaa24:lle, että kirjeeseen perehdytään huolella ja ministerit vastaavat siihen. LML:n taloudellinen menestys on poikkeuksellista, sanoo Kirkon ulkoasian osaston johtaja, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen. Sinne kerätään erilaisia juttuja ja uutisia, sekä kuvia Kirkkopäiviltä. Kaikkiaan järjestön tulot seitsemän vuoden aikana olivat 779 miljoonaa euroa. Oikaisu . Lisäksi on eri ekumeenisilta kumppaneilta saatu tuki ja erilaiset pienet paikalliset tulonlähteet. Kirjeen toinen allekirjoittaja on Eettisen kaupan puolesta ry, jonka intialaisten vieraiden viisumihakemus evättiin viime syksynä. uusia virsiä käsittelevässä jutussa ajatuksiaan kertoi Kirsti Antila, ei Kirsi Antila. 5. DAnIelle MIeTTInen Lähetysseuralta kirje ministereille viisumipolitiikasta luterilaisen maailmanliiton (LML) taloustilanne on parempi kuin edellisen yleiskokouksen aikaan. Luterilaisen maailmanliiton taloudessa roima kasvu Mika Pajunen hiljaisuuden ystävien toiminnanjohtajaksi . Pienempiä tulonlähteitä olivat kolmannen sektorin järjestöt, joiden rahoitusta LML sai jakson aikana 16 miljoonan euron verran. JussI ryTKönen Raportti LML:n yleiskokouksesta alkaa sivulta 6. Kirje liittyy nepalilaisen alakastisen Sangita BK:n tapaukseen. 2 01 7 vIIKOn KuvA KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO suomen Lähetysseura lähetti viime viikolla kehitysministeri Kai Mykkäselle ja ulkoministeri Timo Soinille kipakan kirjeen. Vuodesta 2010 vuoteen 2016 LML:n vuosittaiset tulot kasvoivat 76 miljoonasta eurosta 151 miljoonaan euroon. Hän ei saanut viisumia seurakuntavierailua varten, koska köyhän hakijan pelättiin jäävän Schengen-alueelle. Ministereitä pyydetään ottamaan kantaa siihen, syrjiikö Suomen viisumipolitiikka köyhiä. Hän on vieraillut muun muassa kouluissa, iltapäiväkerhoissa ja rippikoulussa. Vaalin ensimmäinen kierros käydään 16.8. ja mahdollinen toinen kierros 1.9. Perjantaista sunnuntaihin järjestettäviä Kirkkopäiviä käsitteleville uutisille on avattu kaikille avoin sivusto, jonka lukemiseen ei tarvita digitunnuksia. kello 16. Arkkipiispa Kari Mäkisen erityisavustajana työskentelevä Pajunen aloittaa uudessa tehtävässään syyskuussa. Tasavallan presidentin kanslia tiedotti maanantaina, että valtiolliset hautajaiset järjestetään helatorstaina. Perjantai-iltana kuolleen presidentti Mauno Koiviston kotitalon eteen tuotiin viikonlopun aikana kynttilöitä ja kukkia. Helsingin piispanvaali käydään alkusyksystä kolmen ehdokkaan kesken. Hiljaisuuden Ystävät ry on valinnut uudeksi toiminnanjohtajakseen teologian tohtori Mika Pajusen. KuvA: OLLi SePPäLä. Suomen Lähetysseuran ja Eetti ry:n mukaan viisumikäytäntö estää kehityspoliittisen toimenpideohjelman toteutumista ja asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan taloudellisen tilanteen perusteella. helsingin piispanvaalin ehdokasasettelu päättyi . Laaja raportti Kirkkopäivistä ilmestyy ensi viikon Kotimaassa. Kaikki kolme ehdokasta kertoivat aikomuksestaan lähteä mukaan piispanvaaliin jo ennen virallisen ehdokasasettelun alkamista 15.3. KOTIMAA 3 1 8. Mukana vaalissa ovat Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka ja Kallion seurakunnan kirkkoherra, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo. Sivusto löytyy osoitteesta www.kotimaa24.fi/kirkkopaivat-2017/. Pajunen sanoo, että Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtajana hän haluaa jatkaa edeltäjiensä hyvää työtä. Piispanvaalin ehdokasasettelu päättyi maanantaina 15.5
Se toi mukanaan uskonnonvapauden, johon monet papit suhtautuivat pelokkaasti, 1900-luvun Suomen kirkkohistoriaan erikoistunut dosentti Tapani Innanen kertoo. Sodassa tärkeäksi tullut sairaalasielunhoito vahvistui ja avioliittoneuvonta alkoi. Päivien brändiä on rentoutettu kohti iloista kansanjuhlaa. Sodan jälkeisten Kirkkopäivien teemoissa näkyvät vahvasti uuskansankirkollisuuden teemat. Jäykäksi mielletyn kirkon pitäisi vastata ihmisen hätään, Innanen kertaa. 5. Joka juhlilla on noussut esille myös kysymys kirkon ja yhteiskunnan suhteista sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kysymykset. Myös ensi vuoden Kirkkopäivien satavuotisjuhlat ovat Huhdan mielestä huikea mahdollisuus, kun suomalaiset muistelevat sata vuotta sitten päättynyttä sisällissotaa. Kertooko tämä tyytymisestä entistä laveampaan noutokattaukseen. – Kun papit olivat monta vuotta ryömineet ja pelänneet tavallisten suomalaisten miesten kanssa juoksuhaudoissa, entiseen ei kerta kaikkiaan ollut paluuta. 4 KOTIMAA 1 8. Paikkakunta, jolla tapahtumaa on vietetty, on aina antanut ohjelmalle vahvan paikallisvärin. Välillä otettiin mainostoimistot mukaan tekemään monitulkintaisia sloganeita. Eikö kirkolla ole enää yhtä tai yhteistä vastausta aikamme ihmisen kysymyksiin. Vuoden 1943 Kirkkopäivien teema, Kansamme ja kirkkomme etsikkoaika, kuvasi jatkosotaa käyvän kansan tunnelmia. Diakonia lähti vahvaan nousuun. Innanen kysyy. Talvisodan alkuun asti Kirkkopäivät olivat kirkon sisäinen, hengellinen juhla. – Kirkossa ajateltiin nyt, että kas, kansa haluaakin olla täällä, mitä meidän siis pitäisi tehdä. Tätä keskustelua heijasteli vuoden 1920 Kirkkopäivien teema, Kirkon ja valtion suhteet. Valtion ja kirkon ylimmälle johdolle alkoi olla selvää, että Saksa ei voittaisi toista maailmansotaa. Innanen kuvailee. Rintamalla ensin sotilasjohtajana ja myöhemmin pappina toiminut arkkipiispa Mikko Juva totesi, että sota muutti kirkon. KuVa: Mari TEinilä KIrKKOPäIVäT 1960ja -70-luvuilla Kirkkopäiviä avattiin yhteiskunnan suuntaan. Vuonna 1979 Kirkkopäiviä vietettiin Turussa. Toisilla Kirkkopäivillä Turussa vuonna 1920 yritettiin rakentaa yhteyttä eri puolilla taistelleiden välille. Suomalaiset elivät sodan synnyttämän aineellisen ja henkisen hädän keskellä. Edistyspuolue oli ajanut sen tilalle tunnustuksetonta siveysoppia, mutta hävisi vaaleissa. Ilmassa oli epävarmuutta siitä, mikä tulee olemaan uskonnon asema nuoressa tasavallassa. – Enää ei haluta tarjota yleisteemaa, vaan runsaasti kaikenlaista postmodernissa hengessä. Kirkon virallisesta asemasta ja taloudesta sekä pappien roolista yhteiskunnassa keskusteltiin kiivaasti, Innanen sanoo. Edellisen kerran Turussa vietettiin Kirkko päiviä vuonna 2007. Onni täällä vaihtelee, oli Kirkkopäivien viimeinen teema. 1960 ja -70-lukujen Kirkkopäivät avattiin voimakkaasti yhteiskunnan suuntaan. Vuonna 1981 sana kirkko esiintyi viimeisen kerran Kirkkopäivien teemassa. Tämä korostaa Kirkkopäiviä koko kirkon juhlana.. KuVaT: KirKKopalVEluT Tänä vuonna järjestäjäpohja on ennennäkemättömän laaja. He tiesivät, että jotakin ratkaisevaa oli tapahtumassa. – Siitä lähtien yhteiskunnalliset teemat ja kirkon tehtävät yhteiskunnassa ovat olleet Kirkkopäivillä vahvasti esillä, Huhta toteaa. Sosiaalisen ja kansainvälisen oikeudenmukaisuuden tiedostaminen näkyy esimerkiksi vuoden 1969 teemassa, Ihmisen tehtävä Jumalan maailmassa. Sen alla kokoonnuttiin vuonna 2009 Jyväskylään. avaussan at piti arkkipiispa Mikko Juva. Kirkko etsi tasapainoa radikaalien uudistajien, Kirkkojen maailmanneuvoston teologisten virtausten ja herätysliikkeiden kritiikin välissä. Sellainen oli esimerkiksi Risti, riita ja sovinto vuonna 1997 Lappeenrannassa. Ja niin tapahtui. DAnIelle MIeTTInen Valistustapahtumasta kansanjuhlaksi hISTOrIA Ensi vuonna sata vuotta täyttävien Kirkkopäivien painotukset kertovat, miten kirkon ymmärrys itsestään on muuttunut. Vaarana voi olla liiallinen viihteellistyminen. Osa papistosta pelkäsi, että se saisi kansan hylkäämään kirkon. Mallia otettiin Saksan kirkkopäiviltä, jotka käsittelivät laajasti rauhaa ja oikeudenmukaisuutta. – Uskonnonvapaus oli iso askel. Viipurin Kirkkopäivillä vuonna 1922 otettiin vahvasti kantaa tunnustuksellisen uskonnonopetuksen puolesta. Nyt reformaation 500-vuotisjuhlavuonna teemoja ei enää käytetä. Nyt ryhdyttiin kysymään yleisinhimillisiä kysymyksiä. 2 01 7 K un Helsingin Kallion kirkossa vietettiin ensimmäisiä kirkkopäiviä vuonna 1918, muutaman sadan metrin päässä Työväentalolla haudottiin vallankumousta. Kuvassa silloinen Kirkkopalvelujen johtaja Simo Huhta. Nuoret teologit näkivät sisällissodan suurena onnettomuutena ja yrittivät olla menemättä kummankaan osapuolen puolelle, Simo Huhta toteaa. Kirkolle riitti perinteinen toimintamalli, jumalanpalvelukset, toimitukset ja kansan kasvattaminen. Kun kirkosta eroaminen lopulta oli mahdollista vuonna 1923, vain runsaat parikymmentä tuhatta ihmistä erosi. Silloin kokoonnutaan jälleen teeman ympärille. Vuonna 1919 Suomi sai ensimmäisen perustuslakinsa. – Tänä vuonna järjestäjäpohja on ennennäkemättömän laaja. Toiminta kirkon seinien sisällä ja kansanvalistus jäivät syrjemmälle. Ennen sisällissotaa ajatukset ehtivät vielä viipyä juuri vietetyssä reformaation 400-vuotisjuhlassa. Tämä korostaa Kirkkopäiviä koko kirkon juhlana, Huhta pohtii. – Uskonpuhdistuksen ja itsenäisyyden juhlavuodet on leivottu hienosti ohjelman sisään. Ensimmäisten Kirkkopäivien teemaksi valittiin Uskonpuhdistuksen perintö ja sen velvoitus. – Merkkivuosi huipentaa kysymyksen kirkon tehtävästä yhteiskunnassa. Se on Sovinto100. Monien Kirkkopäivien valmisteluissa mukana ollut Kirkkopalvelujen eläkkeellä oleva johtaja Simo Huhta kyselee varovasti, haluaako tapahtuma olla jo hiukan liikaakin kaiken kansan tykkäämä. Simo Huhta kehuu tällä viikolla pidettävien Kirkkopäivien ohjelmaa. – Myös ekumeenisuus on ollut monella tavalla läsnä, rovasti Simo Huhta sanoo
KOTIMAA 5 1 8. vuonna 1979 Kirkkopäiviä vietettiin Turussa. 5. 2 01 7 Edellisen kerran Turussa vietettiin Kirkko päiviä vuonna 2007. Kuvassa rauhankynttilöitä. Kuva: Mari TEinilä 1960ja -70-luvuilla Kirkkopäiviä avattiin yhteiskunnan suuntaan. KuvaT: KirKKopalvEluT Helsingin Kirkkopäivillä vuonna 1987 oltiin rauhan asialla. Kuvassa Jyväskylän Kirkkopäivät vuonna 1983.. avaussan at piti arkkipiispa Mikko Juva. Kuvassa silloinen Kirkkopalvelujen johtaja Simo Huhta. Seuraavat Kirkkopäivät vietetään Jyväskylässä vuonna 2019
5. 2 01 7 Luterilaiset koolla Etelän ristin alla wIndhOeK Nigerian luterilaisen kirkon arkkipiispan Musa Panti Filibuksen valinta LML:n puheenjohtajaksi kuvastaa Afrikan painoarvon nousua luterilaisten kirkkojen keskuudessa. Kuvan etualalla Luterilaisen Maailmanliiton pääsihteeri Martin Junge ja Namibian luterilaisen kirkon piispa ja hallituksen ministeri Zephania Kameeta. 6 KOTIMAA 1 8. Kuvat: JuSSi RytKöNEN LuTerILAInen MAAILMAnLIITTO. Katuturan kaupunginosan Sam Nujoman stadionilla järjestettiin sunnuntaina juhlajumalanpalvelus, johon osallistui noin 10 000 ihmistä
Yleiskokous pitää sisällään täysistuntoja, ryhmätöitä, keskusteluja, työpajoja ja näyttelyitä. yleiskokous vietettiin viime ja tämän viikon aikana Namibian Windhoekissa. Yhden kokouspaikan käytävillä esitetyn teorian mukaan syynä voisi olla myös se, että konservatiivinen Latvian kirkko ei ehkä välittäisi osallistua liian liberaaliksi koetun LML:n tapahtumiin. Päivittäin järjestettiin jumalanpalveluksia, hartaushetkiä sekä Raamatun tutkiskelua. Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous järjestetään noin joka seitsemäs vuosi.. Tämä herätti kokouksen käytäväkeskusteluissa jonkin verran spekulaatioita. Niistä keskeinen oli vapaus, vapautuminen. Kuvat: JuSSi RytKöNeN Suomen Lähetysseuran työntekijä Sakari Löytty oli mukana yleiskokouksen musiikin toteuttamisessa. Teema jakautui kolmeen alateemaan, jotka olivat: ”Pelastus – ei kaupan, Ihminen – ei kaupan ja Luomakunta – ei kaupan”. Tässä yhteydessä Younan muistutti yli 110 vuotta sitten Namibiassa, silloisessa Saksan Lounais-Afrikassa tapahtuKatuturan kaupunginosan Sam Nujoman stadionilla järjestettiin sunnuntaina juhlajumalanpalvelus, johon osallistui noin 10 000 ihmistä. Lounaisafrikkalaisen Namibian pääkaupunkiin kokoontui runsaat 300 delegaattia ja satoja muita eri rooleissa toimivia kokousosanottajia liki 145 luterilaisesta kirkosta eri puolilta maailmaa. Lisäksi eri puolilta maailmaa tulevat edustajat verkostoituvat, tapaavat vanhoja tuttuja ja solmivat uusia ystävyyssuhteita. KOTIMAA 7 1 8. Puheessaan Younan nosti esille lukuisia ajankohtaisia globaaleja ja myös luterilaisia kirkkoja koskevia teemoja. Kuvan etualalla Luterilaisen Maailmanliiton pääsihteeri Martin Junge ja Namibian luterilaisen kirkon piispa ja hallituksen ministeri Zephania Kameeta. arkkipiispa Kari Mäkinen osallistui myös sunnuntain juhlajumalanpalvelukseen. Luterilaisen maailmanliiton pääsihteeriltä Martin Jungelta tiedusteltiin asiaa kokouksen tiedotustilaisuudessa. – Sitä teidän on kysyttävä latvialaisilta. Younan viittasi puheessaan niin yleisinhimilliseen vapauden kaipuuseen kuin konkreettisemmin esimerkiksi Namibian kansan vapaustaisteluun. 2 01 7 L uterilaisen maailmanliiton (LML) 12. Latvian evankelis-luterilaisen kirkon delegaatteja ei Windhoekissa nähty. 5. Tähän etsittiin vastauksia viikon ajan. Taloudellisista syistä saapumattomuus ei voi johtua, sillä LML olisi maksanut delegaattien matkat, Junge totesi. Tämänkertaisen kokouksen yleisteemaksi oli valittu ”Jumalan armon vapauttamana”. Mutta ainakin yksi kirkko oli joukosta poissa. Niin kaste kuin ehtoollinen ovat paikkoja, joissa kolmiyhteinen Jumala kohtaa ihmisen. Mitä tuo kaikki tarkoittaa. Yleiskokouksen aluksi seitsenvuotiskauden LML:n puheenjohtajana palvellut Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon piispa Munib Younan pohjusti luterilaisten suurta yhteistapahtumaa avajaispuheellaan. Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous pidetään noin joka seitsemäs vuosi
Venezuelan pienen luterilaisen kirkon presidentti Gerardo Hands kertoo toisten luterilaisten kohtaamisen olleen rohkaisevaa. Kaste vahvistaa kaikkien ihmisten kutsumuksen Jumalan työtoveruuteen ja sitoo kastettavan kirkon diakoniseen palveluun. Maan melko hyvä elintaso on romahtanut. Hän on toiminut ulkopuolisena kriisinratkaisijana Kongon luterilaisten kiistoissa. On työttömyyttä ja köyhyyttä. LML:n luottamushenkilönä paikalla ollut Tampereen piispa Matti Repo piti hänkin Younanin puhetta hyvänä. Lisäksi hän tuntee ennestään LML:n toimintaa, mikä ei ole pieni asia uutta puheenjohtajaa valittaessa, Steffansson kommentoi. LML:n neuvosto on joitakin kertoja vuodessa tapaava elin, jossa tehdään suuri osa järjestön varsinaisesta hallinnollisesta työstä yleiskokouksien välillä. Väistyvän pääsihteerin puhe herätti konferenssissa huomiota. Yhtäältä sitä pidettiin kokousväen keskuudessa retorisesti hyvänä, mutta toisaalta jotkut paikalla olijat hieman ihmettelivät sen poliittisia ulottuvuuksia. Tärkeää on myös identiteetissä oleva keskinäisen riippuvuuden ymmärtäminen. Nyt öljyn hinta on laskenut. Younan kosketteli myös aikamme kriisejä. Kirkko toimii myös Nigerian alueilla, joilla ääri-islamilainen terroristijärjestö Boko Haram on hyökkäillyt kristittyjä vastaan. Lisäksi vaadittiin luterilaista kirkkoa tilille hererokansan menneisiin kärsimyksiin ja anteeksipyyntöihin liittyen, ja paheksuttiin ilman hereroja tapahtuneita anteeksipyyntöjä vuoden 1904 kansanmurhasta. Olemme vapaita kaikkeen, ja meidän vapautemme noudattaminen siirtyy uudeksi laiksi, ilman että se juurtuu kunnolla Kristukseen, Repo pohdiskeli. 57-vuotias hengenmies on teologian tohtori. Hänen johtamassaan kirkossa on vajaat kaksi miljoonaa jäsentä. Yksi valituista oli jo edellisellä kaudella neuvostossa ollut Minna Hietamäki. Eteläafrikkalaisen apartheidhallinnon aikaa muistaen hän sai raikuvat aplodit juhlakansalta muistuttaessaan Jumalan läsnäolosta vaikeuksien keskellä. Ylipäätään puheelta olisi monien mielestä odotettu kirkollisen maailmanjärjestön tilanteen kuvaajana laaja-alaisempaa ja teologisempaa otetta. Myös kehotus kirkoille olla profeetallisena äänenä tilanteessa, jossa uskontoja käytetään hyväksi. Windhoekin yleiskokoukseen osallistui luterilaisia kaikilta mantereilta. – Niin kaste kuin ehtoollinen ovat paikkoja, joissa kolmiyhteinen Jumala kohtaa ihmisen, Jukko lisää. 5. Näyttävässä massatilaisuudessa saarnasi Namibian tasavallan luterilaisen kirkon piispa ja hallituksen ministeri Zephania Kameeta. – Nordstokken mukaan kirkon diakoniseen tehtävään kuuluu ihmisarvon puolustaminen ja sen korostaminen. Kameeta piti voimakkaan saarnan, jossa hän julisti reformaation ja vapauden sanomaa. Olen iloinen siitä, että minut valittiin tänne tulevaan delegaatioon. Ehtoollinen on paikka, jossa yksittäinen ihminen toivotetaan tervetulleeksi ja varustetaan palveluksen työhön. Tämä tapahtuu muun muassa kirkon sakramenttien kautta. – Kristus vapauttaa synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta. Hänen mukaansa on huolehdittava siitä, että ääriainekset eivät kaappaa uskontoja tarkoituksiinsa. – Tällaisia ovat esimerkiksi suhteet katoliseen kirkkoon tai suhteet juutalaisiin ja muslimeihin. Asiasta käytyyn keskusteluun liittyivät erityisesti ihmisten taloudellinen eriarvoisuus sekä pakolaisuus. Nordstokken mukaan ehtoollisen inklusiivisuus puolestaan on yksi kirkon tunnusmerkeistä. Myös siksi, että Venezuelassa on tällä hetkellä hyvin vaikeaa. Tropiikin auringon alla istuva juhlakansa sai kuulla uudentyyppistä ja perinteistä kirkkomusiikkia, jota johtivat enimmäkseen namibialaiset kuorot ja muusikot. Windhoekissa valittiin myös uusi LML:n neuvosto. Tämä on katastrofi monille ihmisille, Hands sanoo. Inflaation riivaamassa maassa monen ihmisen kuukausipalkka on Handsin mukaan vain 50 euroa kuussa. Vain runsas kolmannes venezuelalaisista on hyvin ravittuja. Etiopialainen Moges Kidanewold edusti Mekane Yesus -kirkkoa.. Ääriajattelua voi esiintyä missä tahansa uskonnossa. Windhoekin yleiskokouksen suurtapahtumiin kuului sunnuntain juhlajumalanpalvelus Katuturan kaupunginosan Sam Nujoman stadionilla. Koko yleiskokouksen musiikin luomisessa mukana ollut Suomen Lähetysseuran paikallinen työntekijä, Sakari Löytty oli mukana myös stadionmessun musiikin toteuttamisessa. Yleiskokous keskusteli erikseen kustakin sille annetusta teemasta. Hän kehotti luterilaisten kirkkojen johtajia näyttämään moraalista johtajuutta, joka etsii arvoja ja johdatusta. Kirkon Lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko arvioi käytyä keskustelua norjalaiuudeksi puheenjohtajaksi valittiin yleiskokouksessa Nigerian luterilaisen kirkon arkkipiispa Musa Panti Filibus. Juhlamessun nimeksi oli annettu ”Reformaation 500-vuotisjuhlan globaali muistaminen”. – Filibus tuntee hyvin sekä Afrikan että länsimaiden kirkkoja. 8 KOTIMAA 1 8. Luterilaisen maailmanliiton Juhlajumalanpalveluksen aikana mielenosoittajat kiinnittivät stadionin ulkopuolella huomiota namibialaisen yhteiskunnan ristiriitoihin. Windhoekissa mukana ollut Suomen Lähetysseuran ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson tuntee uuden puheenjohtajan hyvin, ja heillä on yhteistä työhistoriaa Afrikassa. – Elämämme on hyvin vaikeaa. Mäkisen mielestä on hyvä pohtia sitä, mitä luterilaisesta identiteetistä kertoo suhtautuminen toiseen. neeseen Saksan keisarillisen siirtomaa-armeijan tekemään hereroja namakansojen kansanmurhaan. Pieni luterilainen kirkko onkin saanut apua Suomen Lähetysseuralta sekä Yhdysvaltojen luTämä yleiskokous on minulle oikeastaan ihme. Paikalle kerääntyi yli 10 000 namibialaista ja ulkomaalaista messuvierasta. Younanin mukaan särkynyt maailma kaipaa kirkkojen profeetallista ääntä. – Patriootteja karkotettiin maanpakoon, he eivät onnistuneet karkottamaan Jumalan armoa ja Jumalan vapautusta Namibiasta! Stadionin ulkopuolella olevat mielenosoittajat viestittivät myös jotakin namibialaisen yhteiskunnan ristiriidoista. Eri etnisiin ryhmiin kuuluvat mielenosoittajat jakoivat materiaalia ja kantoivat kylttejä, joissa vaadittiin selvyyttä Swapon toiminnan seurauksena vuosia sitten kadonneiden ihmisten kohtaloista. Jos emme puhu siitä vapaudesta, meille käy niin, että vapaus muuttuu abstraktiksi periaatteeksi, jota me rupeamme alleviivaamaan. Hän kertoo halunneensa tuoda yleiskokoukselle huolen oman kansansa ahdingosta. Messuun osallistui myös Namibian luterilainen presidentti Hage Geingob puolisoineen. Yksi niistä oli lähtökohtaisesti hyvin teologinen ”Ihminen – ei kaupan”. – Vaikka Venezuelassa on paljon luonnonvaroja, talouselämämme ei ole kehittynyt, koska öljyä on ollut liian helppo myydä. 2 01 7 sen emeritusprofessori Kjell Nordstokken esityksen pohjalta. Repo olisi kuitenkin kaivannut puheeseen myös luterilaisuuden varsinaiseen olemukseen kuuluvien hengellisten kysymyksien käsittelyä sekä Kristus-keskeisyyttä. Ylipäätään hän on taitava yhteyden rakentaja. Edesmenneen presidentti Chávezin hallinnon virheiden pitkä varjo lankeaa ihmisten ahdingon ylle. 80 prosenttia meistä syö vain kerran tai kahdesti päivässä, Hands sanoo. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon delegaatiota Windhoekissa johtanut arkkipiispa Kari Mäkinen kommentoi puhetta voimakkaaksi. Saksan yhdistynyt protestanttinen kirkko (EKD) on pyytänyt tapahtunutta anteeksi
Hän on myös Windhoekissa toimivan Emmanuel-seurakunnan neuvostossa ja osallistui kirkkonsa edustajana yleiskokoukseen. Luterilaisen maailmanliiton 12. Meidän pitäisi elää evankeliumin mukaisesti. Syynä on näiden kirkkojen liberaali suhtautuminen homoseksuaalisuuteen. – Emme me itse ole tätä kaikkea luoneet. Olen iloinen siitä, että minut valittiin tänne tulevaan delegaatioon, Kidanewold sanoo. Kirkolla on 8 400 seurakuntaa ja se kasvaa edelleen. Ne tiivistävät missiotamme. Meidän on kirkossa puolustettava ihmisen kokonaisvaltaista hyvää. Samoin pelastus. Namibian evankelis-luterilaisen kirkon piispa Shekutamba Nambala pitää Windhoekin yleiskokouksen tematiikkaa tärkeänä, vaikka kokous onkin hänestä vain yksi kokous muiden joukossa. yleiskokous päättyi Windhoekissa tiistaina. Samoin luomakunnan puolustaminen. Itse olisin esimerkiksi voinut saada LML:n stipendin lisäopiskelua varten, mutta nimeni pyyhittiin kirkkomme listoilta. Kirkollisen koulutuskeskuksen johtaja Moges Kidanewold edustaa maailman suurinta luterilaista kirkkoa, Etiopian pian yhdeksän miljoonan jäsenen Mekane Yesus -kirkkoa. Jumala ylläpitää elämämme ja pelastaa meidät. Kirkkonsa tärkeimmäksi kysymykseksi Kidanewold nimesi evankelioimisen lisäämisen. Kidanewold seisoo täysin kirkkonsa kannan takana. Kidanewold oli ensimmäistä kertaa LML:n yleiskokouksessa ja piti näkemästään. – Olen tästä kaikesta positiivisesti yllättynyt. Meillä Namibiassa on ollut monia vuosia, jolloin on satanut liian vähän. 2 01 7 Windhoekin yleiskokoukseen osallistui luterilaisia kaikilta mantereilta. Minä olen nainen ja minulla ei ole tärkeitä suhteita. Nämä aiheet ovat erittäin hyviä aiheita. KOTIMAA 9 1 8. Esimerkiksi luominen, kaiken olemassaolo, on Nambalan mukaan suurta armoa. Kidanewold paheksuu sitä, että hänen kirkkonsa sorsii naisia. – Yleiskokouksen raamattutyöskentely on ollut hieno kokemus. Puhe ihmisen arvosta ja ihmiskaupan torjumisesta oli tärkeää. – Pelastus tarkoittaa samaa kaikille ihmisille: me voimme siinä turvata vain Jumalaan. Myös puhe pelastuksesta kosketti Ngiseefaa. Yleiskokouksen teemoista Kidanewold pohdiskeli pelastusta. – Mutta olen ollut positiivisesti yllättynyt. Eri puolilta maailmaa tulevien luterilaisten tapaaminen on rohkaisevaa. Olemme onnistuneet tekemään yleiskokouksen eteen hyvää työtä ja olen nyt kiitollinen monesta asiasta. Mutta eivät kaikki niin tee. Kirkkomme johtajissakin on ihmisiä, joiden pitäisi tehdä siinä parannusta. Se on Jumalan sanan vastaista, Kidanewold linjaa. Tämä yleiskokous on minulle oikeastaan ihme. – Olemme täällä yksin Jumalan armosta ja pelastusta ei todellakaan saa myydä. Pelastus ei ole vain tuonpuoleinen asia. Valtion virkamiehenä työskentelevä namibialainen Kauna Nghiseefa toimii myös Namibian evankelis-luterilaisen kirkon neuvoston jäsenenä. Valitettavasti monet ihmiset luulevat, että osallistumalla kirkon elämään he samalla ansaitsevat pelastuksen, Nghiseefa pohtii. Silloin ei ole mahdollista viljellä. – Olen siitä hyvin surullinen. Järjestettävää on ollut paljon. 5. Jos emme ymmärrä pitää huolta ympäristöstä, se vahingoittaa meitä, Ngiseefa sanoo. Lopulta meidät kaikki pelastaa vain Jumalan armo, Shekutamba Nambala sanoo. – Me emme hyväksy homoseksuaalisuutta. Yleiskokouksen valmisteluun osallistunut Nghiseefa kertoo viettäneensä monia unettomia öitä ennen kokousta. Meidän on tiedettävä, miksi me olemme täällä ja mihin me olemme menossa. Jos ruokimme nälkäisen, me pelastamme hänet. Pelastus ei ole kaupan, mutta tässä mielessä minun pelastukseni on myyty! Mekane Yesus on katkaissut suhteensa Ruotsin kirkkoon ja Yhdysvaltojen ELCA:aan. terilaiselta kirkolta ELCA:lta. – Toki me painotamme täällä nimenomaan luterilaisuutta ja puhumme nimenomaan armosta. JussI RyTKöNeN
Sen sijaan minä voin kirkon kautta tehdä muille, sillä kirkko on merkittävä kolmannen sektorin toimija. Kaikki eivät kuitenkaan pärjää. – Kyllä voidaan ja minusta pitäisi. Mitä ajattelit mainoksesta. Pappoja oli jonossa. Arvostelijoiden mielestä mainos esineellisti naista, vaikka sen tarkoitus oli päinvastainen. Reformaation merkkivuoden kunniaksi rakennettava pöytä hämmentää Ruotsin kirkossa. En kaipaa kirkolta mitään erityistä. Kehitysmaiden naisia tukeva suomalainen vapaaehtoisverkosto Naisten Pankki täyttää tässä kuussa kymmenen vuotta. Yksinasuvat osallistuvat kuitenkin yhteiskuntaan yhtä lailla kuin lapsiperheet. Haluaisin vetää seurakunnassa toimintaa syrjäytymisuhan alla oleville vanheneville miehille. Olen jo vastaavissa tehtävissä muualla. Miksi haluat puhua tästä aiheesta. Ajatellaan, että he kyllä pärjäävät. Suomessa Naisten Pankilla on vapaaehtoistoimintaa 40 paikkakunnalla. Voidaanko yksinasuvista puhua yhtenä ryhmänä. Joukkoon kuuluvat myös vanhukset, jotka suorastaan työnnetään koteihinsa asumaan yksin. 5. Mukaan ilmoittautuneita vapaaehtoisia on yli 3 000. Hän paheksui sekä hankkeen kustannuksia että muistomerkin yhdistämistä Lutherin pöytäpuheisiin. Jari Sinkkonen on osallistunut aktiivisesti lasten kasvatusta, lastensuojelua ja lasten kehitystä koskeviin keskusteluihin ja kirjoittanut lasten kasvatusta käsitteleviä kirjoja. Katukuvasta poistettiin mainos, jossa nimimerkki ”Jezuz” kommentoi alusvaatteisiin pukeutunutta naista sanomalla ”Sä oot hyvä just sellaisena kuin oot”. ”Yli miljoonaa suomalaista ei voida niputtaa itsekkäiksi hauskanpitäjiksi” T urun Kirkkopäivillä järjestetään viikonloppuna paneeli, jossa kysytään, miten kirkon arvot ja yksinasuvat kohtaavat. vuoden kristillisen kirjan 2017 valitsee Jari Sinkkonen . Rahoitus saataisiin säätiöiltä ja keräyksillä. 1,1 miljoonaa suomalaista ei voida niputtaa itsekkäiksi hauskanpitäjiksi. Miksi yksinasuvien ääni ei kuulu. Jätin verkostoni 50+-ikäisenä tyyppinä ja havahduin siihen, että sosiaalipoliittisessa keskustelussa vanhenevista miehistä puhutaan vähän. Kirkkopäivät järjestetään Turussa 19.–21.5. Kirkkopäivien viestintäpäällikkö on todennut, että julisteella tavoiteltiin nuoria turkulaisaikuisia. – Olen tyypillinen suomalainen: minut on kastettu, olen käynyt rippikoulun ja hoidan nyt sukulaisteni hautoja. Tunnustus jaetaan tänä vuonna 24. 10 KOTIMAA 1 8. – Ydinperhettä pidetään yhteiskunnan tukipilarina, ja yksinasuvilla on vuosikymmenten perintönä häpeä. Se, mistä puhutaan, muokkaa arvoja. Olin työskennellyt mediassa, aikakauslehtien päätoimittajana ja A-lehtien sisältöja kehitysjohtajana. – Palasin muutama vuosi sitten Helsingistä kotiseudulleni Turkuun jatkamaan kirjallisuustieteen opintojani. Kun mukaan lasketaan heidän perheensä, välillisiä hyödynsaajia on 200 000. Naisten Pankki tiedottaa, että vuosien aikana verkosto on kerännyt maailman köyhimpiä naisia tukeviin hankkeisiin yli 11,2 miljoonaa euroa. Viesti oli sympaattinen ja juuri sellainen, jonka haluaisin itsekin kirkoltani saada. Ihmiset asuvat yksin erilaisissa elämänvaiheissa. Uppsalan tuomiokirkon eteen suunnitellaan pöydän muotoista taideteosta, joka juontuu Martti Lutherin Pöytäpuheita-kirjasta. Uppsalalainen pappi Bertil Murray kirjoitti Kyrkans Tidningissä, että pöytä vaarantaa kirkon uskottavuuden. Naisten Pankin tiedotteen mukaan sen työstä on hyötynyt suoraan yhteensä 41 800 ihmistä. Kivisen taideteoksen hinta-arvio on neljä miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 400 000 euroa. Muistomerkki on määrä esitellä syksyllä reformaation merkkivuoden juhlallisuuksien yhteydessä. Kaikki eivät ole suunnitelmaan tyytyväisiä. 2 01 7 vIIKOn henKIlö naisten Pankki täyttää kymmenen vuotta . Siihen sisältyy 2 000 euron rahapalkinto. 1,1 miljoonaa yksinasujaa sen sijaan eivät avaa suutaan. Olen alkanut pitää ääntä siitä, että julkisessa keskustelussa on aukko. – Mainos on monitulkintainen ja ymmärrän, että kuvaa voi pitää seksistisenä ja naista esineellistävänä. MeRI TOIvAnen Kari Silvola on turkulainen toimittaja, joka osallistuu Kirkkopäivillä yksinasuvia ja kirkkoa käsittelevään paneelikeskusteluun. kerran. Otin yhteyttä myös SPR:n ystävätoimintaan ja kysyin, onko talutettavia pappoja. Ruuhkavuosista puhuvat kolme-nelikymppiset perheelliset, mutta moni sinkku elää niitä koko ajan tehdessään kaiken yksin, maksaessaan kaikesta enemmän ja saadessaan vähemmän tulonsiirtoja. Yksi keskustelijoista on toimittaja Kari Silvola. Kuulun Turun tuomiokirkkoseurakuntaan, jonka jäsenistä suuri osa asuu yksin. Miten toivot, että kirkko huomioisi yksinasuvat. Ruotsissa häly luther -muistomerkistä . Urheiluseurassa valmennan keski-ikäisten miesten joukkuevoimisteluryhmää. Kuva: PaSi Leino. Vuoden kristillisen kirjan valitsee tänä vuonna lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Jari Sinkkonen. Ruotsin kirkon kirkkohallitus päätti huhtikuussa, että kirkko maksaa summan, ellei sitä saada muuten kokoon. Ajatukseni otettiin diakoniatyössä hyvin vastaan. Olet työskennellyt myös mallina. Mielestäni juliste ajoi asiaansa mallikkaasti. Kirkkopäiviä edelsi mainoskohu. On kuitenkin ymmärrettävä, että kyse on mainoskampanjasta. Lapsiperheidentiteetti on Suomessa vahva
Sunnit, eli sunnalaisuus muodostaa islamin valtavirran. Liekö kukaan tutkinut suomalaisten tietämystä islamin kahdesta suuntauksesta, sunneista ja shiioista. Se on ollut eri medioissa esillä useita kertoja erityisesti rahoituksensa epäselvyyksien vuoksi. Ajatus Persianlahden maista tulevalla rahoituksella rakennetusta moskeijasta Suomessa epäilyttää monia. Tätä kukaan ei halua Suomeen, mitä on toistettu puhuttaessa Helsingin suurmoskeijasta, josta olisi käytännössä tulossa sunnien paikka. Muistuu mielen Jyrki Vesikansan tokaisu Suomen Kuvalehdessä vuonna 2005: ”Al-Qaidan nimissä hyökkäävien pitäisi saada maistaa kunnollista journalismia.” Liekö kukaan tutkinut suomalaisten tietämystä islamin kahdesta suuntauksesta, sunneista ja shiioista. Uskontojournalismilla on iso haaste ja tehtävä kertoa islamista oikein ja vääriä yleistyksiä välttäen. olleet julkisuudessa terroriuutisten myötä. 5. Vai onko ajatus mennyt niin, että tieto juhlan sisällöstä ei ole olennaista. Sunnalaiseen ääritulkintaan nojaavat niin Taliban, Al-Qaida, Isis kuin Boko Haram. Tämä ei tarkoita, etteikö saisi olla kriittinen islamia ja muslimeja kohtaan, ihan samalla tavalla kuin muitakin uskontoja ja niiden kannattajia kohtaan. Monet lehdet ja mediat, aivan erityisesti Yle ovat usean jutun voimin yrittäneet selittää lukijoilleen, mistä sunnien ja shiiojen erossa on kyse. ”Tässä itsemurhapommittaja tappoi viime heinäkuussa 37 Maidan Wardakin poliisiakatemian oppilasta, jotka olivat matkalla Eid-lomalle.” Keskitytään vain viimeiseen yhdyssanaan, jota ei jutussa tarkemmin selitetä. KOTIMAA 11 1 8. Nämä puolestaan paljastavat suomalaisille sen, että islam ei ole yksi kokonaisuus, kuten ei kristinuskokaan, vaan sen sisällä on erilaisia perinteitä ja opillisia suuntauksia. Onko suomalainen uskonnon lukutaito jo niin hyvällä tolalla, että me automaattisesti tiedämme mikä on eid. Abu Bakrin kannattajista tuli sunneja ( sunna tarkoitta perinnettä), Alin kannattajista shiioja ( šiia tarkoittaa seuraajaa). Tosin tavallisemmin käytetään ilmaisua id. Enemmistö suhtautui myönteisesti, kunhan siihen ei käytetä kaupungin rahaa. Yleisesti ottaen shiiat ovat ”papillisempia” kuin sunnit. Kuntavaaleissa Helsingin ehdokkailta kysyttiin suhtautumista suurmoskeijahankkeeseen. toukokuuta ja päättyy 24. Juhla mikä juhla. He asettuivat Muhammedin vävyn Ali Ibn Abu Talibin taakse. Ihan yksinkertaista se ei ole. Id al-fitr (eid al-fitr) on paastokuukausi ramadanin päättävä kolmen päivän mittainen juhla, jolloin ihmiset kokoontuvat yhteen paitsi rukoilemaan myös syömään. KuvA: Olli SEPPälä OllI seppälä Kirjoittaja on Kotimaan julkaisupäällikkö. Media on vuosia raportoinut sen alkamisesta myös Suomessa. Suomessa on jo niin paljon muslimeita, että yleissivistykseen kuuluu tietää mikä on eid. Id-juhlaa on kutsuttu muslimien jouluksi. Onko toimituksessa mahdollisesti ajateltu, että kaikkihan tietävät mikä on eid. Ramadan kuuluu jo yleissivistykseen. kesäkuuta. Neljättä seuraajaa valittaessa päädyttiin Muhammedin työtoveriin Abu Bakriin, mutta kaikkia tämä ei miellyttänyt. Olisi hienoa ajatella, että ensimmäinen vaihtoehto pitää paikkansa. Kuvan moskeija sijaitsee Egyptin Hurghadassa. He ovat ikään kuin katolilaisia, sunnit puolestaan protestantteja, paikallisesti itsenäisiä. Lapset saavat lahjoja. Ääritulkinnat pitää laittaa asiayhteyksiin. Sunnien ja shiiojen ero juontuu profeetta Muhammedin seuraajan valinnasta. V iime aikoina islamtietoisuutta on kasvattanut erityisesti Helsingin suurmoskeijahanke. S unnalaisuuden konservatiiviset suunnat wahhabismi ja salafismi ovat Tieto islamista alkaa levitä, vai alkaako sittenkään. Tänä vuonna ramadan alkaa 27. 2 01 7 usKOnTOjOurnAlIsMI M aaliskuun lopussa Suomen Kuvalehdessä (24.3.) oli Maija Liuhdon ansiokas juttu yhdestä maailman vaarallisimmaksi sanotusta ammatista, poliisintyöstä Afganistanissa. Jutussa oli myös lause, joka ansaitsee lähemmän uskontojournalistisen tarkastelun. Uskonnon pyhiä asioita tulee kunnioittaa, mutta niihin vetoamalla ei voi tukkia median suuta silloin, kun se havaitsee epäkohtia tai herättää keskustelua vallitsevista käytännöistä tai niiden synnyttämistä ristiriidoista. Siihen pelätään kytkeytyvän ideologisia velvoitteita. Muslimeja on arviolta 1,7 miljardia, heistä vajaat 90 prosenttia on sunneja, shiioja runsaat kymmenen prosenttia. Onko oletettavissa, että lukija tietää, miksi ja minne poliisioppilaat olivat matkalla. Sunnien ja shiiojen välillä voi olla kitkeriäkin jännitteitä. Asiantuntijat suhtautuvat epäillen moskeijahankkeen Persianlahden alueelta tulevaan rahoitukseen
lut. Näin mainostoimisto raiskasi Isä meidän -rukouksen keskeisen kohdan, jossa Jeesus opettaa pyytämään Sinun eli Jumalan tahdon toteutumista. Viikunapuu, oliivipuu, akaasia ja tammi ovat puita. 12 KOTIMAA 1 8. Jos kirkko haluaa ajaa itsensä yhteiskunnassamme merkityksettömälle sivuraiteelle ja ghettoon, niin silloin se askartelee avioliittovihkimisestä luopumiseksi. Kirkon pitäisi enemmän kenties tiedottaa vihkimiseen liittyvistä asioista. Melko vaikeaa on kuvitella häntä houkuttelemassa seuraajia lupaamalla, ettei maksa mitään. Nykyinen käytäntö on toimiva ja hyvä ja on ollut sitä kautta sukupolvien. Kohun aiheutti katumainos, nuori nainen alusvaatteisillaan. Kalliin mainosrummutuksen viesti oli: ”Tapahtukoon sinun tahtosi.” Siis sinun, seurakuntalaisen. Toisinaan se on köynnöstävänä, useimmin matalana maassa kasvavana. On olemassa kirkkolaki, on voimassa oleva Kirkkokäsikirja ja työnantajalleen pappisvalassa sitoutuneet papit. Turun seurakuntayhtymän Vatikaaniksi kutsutun virastotalon päätyä on koristanut suurikokoinen mainos ja teksti: ”Turvaa loppuelämäksi. Edelleen ja vastakin voidaan vihkiä ihan entiseen tapaan mies ja nainen kirkollisesti avioliittoon. Mielestäni erinomainen ajatus. Ja ilmaiseksi – ei maksa mitään. Menestyksen teologia kosiskelee ihmisiä luvaten viisi hyvää ja kymmenen kaunista. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Kaupungin torille oli kipattu tonnikaupalla suolaa, josta kirkkopäivävieraat saivat pienen pussin mukaansa. Kirkoissakin voidaan vihkiä ihan kahden todistajan läsnäollessa, jos niin halutaan. Sen teksti kuului: ”Sä oot hyvä just sellaisena kuin oot.” Viesti ei mennyt perille, mutta se muistutti taannoista kirkon nuorille suunnattua slogania: ”Jumalan silmissä kaunis.” Toisin sanoen, ettei nuoren tarvitse olla tietyn näköinen tai merkkivaatteisiin pukeutunut. Aikamme hämmennyksen, levottomuuden ja ahdistuksen keskellä turvaa koko loppuelämäksi. Näin selvä ja yksinkertainen on tilanne. Sitä paheksuttiin ja järjestäjät vetivät mainoksen pois. Kirkon ei pidä luopua vihkioikeudesta Ihmettelen suuresti kirkossa käytävää keskustelua avioliitosta. Asiathan ovat aivan selvät. Olen siitä samaa mieltä, kuin Mari Teinilä Kotimaan pääkirjoituksessa 4.5. Ja sittenkin – mielikuva, jonka mainos kristittynä elämisestä antaa, on minusta halpamyyntiä ja mielistelyä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Matteuksen mukaan Jeesus kielsi vannomisen ja sanoi: ”Kun myönnätte, sanokaa vain: ‘Kyllä’, kun kiellätte, sanokaa: ‘Ei’. Viestin hinta on 0,90 euroa. Aikaisempiin verrattuna melko pieni kohu edelsi nyt vietettäviä Turun Kirkkopäiviä. Miksi Jeesus ei ottanut vertaukseensa jotain näistä. Papit ja maallikkopuhujat puhuvat usein viinipuuvertauksesta, mutta kukaan ei koskaan ihmettele tuota. Tiedän itseni aika tosikoksi. AnTTI SIPPALA Raahe Kehen mainos-Jezuz sitten viittaakin, evankeliumien Jeesus ei tätä lupaa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Jezuz.” Näinkö mainiota erikoistarjousta kirkko lupaa. Ennen oli kirkkoherranvirastoissa ja muuallakin vihkikappeleita, jos haluttiin toimia pienimuotoisesti. Sigfrid Sirenius pyrki sovinnon rakentamiseen, kun taas arkkipiispa Gustaf Johansson luonnehti Kirkkopäiviä marttakerhon touhuiluksi. Vuoden 1999 Stuttgartin kirkkopäivien teema oli Jeesuksen, ei Jezuzen sana ”Te olette maan suola”. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Raamatun käsikirjassa on viiniköynnös. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. LAurI OInOnEn rovasti, maakuntavaltuutettu (kesk), Keuruu/Haapamäki. Tarjotaanko Turussa nyt suolaa vai siirappia. Melko vaikeaa on kuvitella häntä houkuttelemassa seuraajia lupaamalla, ettei maksa mitään. Ota kantaa Lähetä tekstiviesti! Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. HEIKKI PALMu kirjailija, pastori, Turku Armon hinta ja kirkon markkinointi KIrKKOPäIväT Harri Raitis kysyy, tarjotaanko Turun Kirkkopäivillä kansalle suolaa vai siirappia. Eikä muuten maksa mitään. Luvataan Jumalan siunausta, hyvinvointia, vaurautta ja menestystä. Hyvä toki olisi, että lähipiiriä ja ystäviä olisi mukana, koska suku ja ystävät ovat elämässä merkittäviä asioita. Evankeliumien Jeesus ei manipuloi kuulijoitaan. Mikä on Kirkkopäivien viesti turkulaisille ja muulle kirkkokansalle. Ordinaatiokeskusteluissani aikanaan Lapualla sovittiin selväksi, että jos ei ole halua toimia pappisvalan mukaan työnantajansa palveluksessa, voi vapaasti tulla keskustelemaan piispan kanssa. On aivan outoa, että nyt pohditaan sitä, pitäisikö kirkon luopua avioliittoon vihkimisestä. kirkon pappina. Kun puheita vertaa evankeliumien tekstiin, nähdään yksi iso ero. Mikä on Suomen evankelisluterilaisen kirkon viesti kansalle. 5. Enempi on pahasta.” Kirkkopäivämainokset toivat mieleen jo vuosien takaisen seurakuntavaalikampanjan Turussa. Monet uskonnolliset yhteisöt ovat puolestaan tavoitelleet ja saaneet virallisen vihkimisoikeuden. Ei ole pakko olla television esittämiä suurtapahtumia. Monenlaista puhutaan Jumalan nimissä ja Jeesuksen nimissä. Ja samalla: Jumalan armo on toden totta hänen tekonsa, ilman meidän maksujamme tai tekojamme. Ne avioliittoon haluavat, joille tämä ei jostakin syystä käy, voivat toimia niiden lakien mukaan, joita eduskunta on säätänyt. Keskustelin tästä hengellisen ohjaajani Seppo Häyrysen kanssa ja huomasin, ettei tämäkään asia ole mustavalkoinen. Kirkon ei ole aihetta tuhlata aikaa ja varoja keskusteluun oikeudesta luopumisesta. Hän ei houkuttele eikä suostuttele vaan puhuu suoraan. Ketään ei pakoteta olemaan ev. 2 01 7 Mielipiteet Kerro mielipiteesi napakasti omalla nimelläsi. Enemmän minua on mietityttänyt Kirkkopäivien toinen ennakkomainos. Kirkkomme yhteiskunnallinen foorumi eli Kirkkopäivät ovat herättäneet kohua alusta asti. Ensimmäiset pidettiin tammikuussa 1918, vähän ennen sisällissodan alkua. Vaikka valtion lainsäädännössä on tullut muutoksia, ei kirkossa ole muuttunut mikään. Ei Jeesuskaan aivan erehtymätön ollut, mutta synnitön oli. Jeesus erehtyi yhdessä asiassa Kuinka hän, joka tunsi kotiseutunsa puut ja pensaat, sanoi: ”Minä olen viinipuu, te olette oksat.” Miksi Jeesus puhui viinipuusta, eihän sellaista puuta ole olemassakaan. Kehen mainos-Jezuz sitten viittaakin, evankeliumien Jeesus ei tätä lupaa
Sai myös pysyä aallonharjalla trendituotteiden ja parhaiden testitulosten kanssa eri vermeiden kanssa. Tomi Karttunen 15.5. Myös monen maan talouden horjuminen ja Euroopan syvimpien arvojen – vapauden ja kansanvallan – haastaminen on säikäyttänyt. EU on vastaus siihen viisauteen, jonka presidentti Koivisto kiteytti, kun juoksuhaudan reunalla taistelun tauottua puhdisti asettaan: ”Täytyy olla toinenkin, rauhanomaisempi tapa tulla naapurin kanssa toimeen.” Siksi on tärkeää, että olemme hartiavoimin kehittämässä EU:ta ja pysymme sen ytimessä päättämässä sen tulevaisuudesta ja samalla omastamme. Näin toimivat myös kaikki Suomen seurakunnat. KOTIMAA 13 1 8. Joillekin tämä on liikaa, koska kaikki voimat menevät siihen, mikä on lähellä. 5. Erityisesti moni EU-kansalainen pohti tulevaa – kuten moni britti muualla Euroopassa. Jos viime vuonna olikin tavalliset laskettelusukset IN, tänä vuonna ne voitiin roudata kaadikselle ja ostaa tilalle tiimalasisukset. MIKAeL PeNTIKäINeN Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja. Vierailin viime viikolla Lontoossa aistimassa Brexit-tuntoja. Kollega oli vastassa Brysselin kentällä. Hurjassa nuoruudessani vuonna 1986 olin hyväksymässä naispappeuspäätöstä, johon lykättiin lähes samansisältöinen ponsi kuin tuo avioliittokäsityksen ”perinteisellä tavalla avioliittoon suhtautuville turvataan mahdollisuus olla ja toimia kirkossa tasavertaisesti.” Naispappeuden osalta kun ponnesta tuli hirmuinen riidan lähde. 2 01 7 KOLUMNI Mikael Pentikäinen N uorena HS:n toimittajana maaliskuussa 1992 sain tehdä juttua siitä, kun Suomen EU-jäsenhakemus lähti Helsingistä Brysseliin. Vaikkapa perehtyä lähetystyöhön ja tukea niitä tarvitsevia lähimmäisiä, jotka ovat kaukana. Sai rakentaa suuria omakotitaloja ja täyttää ne miljoonilla tavaroilla. Ehkä rauhanprojekti ei olekaan kuolemassa vaan elää. Ratkaisu on politiikka, joka tuo työtä ja toimeentuloa suomalaisille ja jossa pidetään kaikista huolta. ”Jos Herra ei huonetta rakenna, sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät.” Yleisesti ottaen kuitenkin monella lienee tullut vaikutelma, että monissa yleiskokouksen puheenvuoroissa pelastus ymmärretään aika nopeasti ja muitta mutkitta tämänpuoleisesti, sosiaalieettisesti ja yhteiskunnallisesti. Suomi oli liittymässä eurooppalaiseen arvoyhteisöön. Päällimmäinen oli hämmennys. Ihmettelen kovasti, että monet Hintikan tai Hallamaan kannattajat silti kutsuvat meritoitunutta ehdokastaan päteväksi naisehdokkaaksi. Päivä oli historiallinen, toivon tuulahdus. Macron on kuitenkin monelle rohkeuden ja toivon symboli pelkoa ja populismia vastaan. Hakemuksen vei valtiosihteeri Veli Sundbäck, jonka matkaa kentälle seurasin. Läsnä oleva pelastus näyttää huipentuvan ”leipään” ja ”solidaarisuuteen” eikä ole vain tien valmistamista pelastukselle, joka avaa horisontin tähän elämään ja tulevaan. Tilanne on uusi mutta sellaisena hieno. Päätös oli Koiviston merkittävän presidenttikauden tärkein. Osa luki sen, että vastustajien usko ja oppi on ylivertainen. Toivon tuulahduksia Maailma ei parane yhteistyötä purkamalla vaan vahvistamalla. Samalla pitää huolehtia oman kansan eheydestä, jotta pelosta kumpuava populismi ei saa sijaa. Sittemmin unioni on muuttunut. Yksi mies ei käännä kansakuntaa saati maanosaa. Luoja siitä varjelkoon. Heille siinä on enemmän kuin kylliksi. Tämän epätoivon keskellä Ranskan presidentinvaali, jossa voitti Eurooppa-myönteinen Emmanuel Macron, 39, oli toivon tuulahdus. – – Emerituspiispa Kameetan saarnassa oli poliittisesta ulottuvuudesta huolimatta selkeän hengellinen ja teologinen perusta ja tähtäyspiste. Kristitylle se ei riitä. Kun aikaisemmin ehdokkaiden enemmistö on aina ollut miehiä, on naispuoliset ehdokkaat määritelty pitkälti sukupuolensa kautta niin hyvässä kuin pahassa. EU on meille vakautta ja turvaa luova yhteisö, joka jakaa arvomme. Marja-Sisko Aalto 8.5.. ju k k a g r a n s tr ö m Kotimaa24:n blogeissa kirjoitettua Luterilaisen maailmanliiton reformaation 500-vuotismerkkivuoden yleiskokousta on pidetty Namibian Windhoekissa teemalla ”Jumalan armon vapauttama”. Suomelle on tärkeää, että Euroopan rauhanprojekti elää. Toivottavasti ei tässä asiassa. Vuokko Ilola 12.5. Ehkä yhteiset arvot ovat vahvempia kuin pelkoon perustuva populismi. Uskovaisen huoli oli vl-yhteisössä oloni aikoihin aina etupäässä se, pysyykö itse kukin uskomassa vai ei, muusta ei ollut niin väliä. Noh, tietty ympäristöasioista sai välittää tietyissä rajoissa, mutta jos aloit puhua hiilijalanjäljestä, saattoi joutua hoitokokoukseen, kuten yhdelle tuttavalleni kävi. Yhteistyö on syventynyt mutta myös nähnyt kriisejä, muun muassa pakolaistulvan ja Brexitin, jossa Britannian kansan enemmistö päätti erota unionista. Hakemukseen päättyi yksi vaihe prosessia, jonka edesmennyt presidentti Mauno Koivisto käynnisti. Matti Hernesaho 10.5. Miten meidän käy. Ensimmäistä kertaa on aidosti edessä tilanne, jossa piispanvaalissa naissukupuolinen ehdokas voi olla selkeästi ehdokas, ei naisehdokas. Ari Muttonen, Missioblogi, 15.5. ensimmäistä kertaa piispanvaalissa – – on ehdolla enemmän naispuolisia kuin miessukupuolta edustavia pappeja. Jokaiselle kuuluu toivon tuulahdus. Jäsenyys teki kaikille selväksi paikkamme lännessä. Hän voi myös kyetä edistämään Ranskassa ja EU:ssa välttämättömiä uudistuksia. Toisin päin taas lopulta riidat ratkaistiin sillä, että vastustajia ei enää vihitty papiksi. Ilman ponnisteluja ajattelemme omaa perhettämme, omaa seurakuntaamme, omaa maatamme ja kansaamme. Brexit oli populismin voitto. Työttömyys, kodittomuus, sairaus, omat tai läheisten kriisit. Luulo on väärä; maailma ei parane yhteistyötä purkamalla vaan vahvistamalla. Meidät on lähetetty kaikkeen maailmaan tuomaan toivoa, rakastamaan lähimmäistämme ylittäen rajoja, niin kuin Jumala on rakastanut. Moni on jo päätynyt arvioimaan, että rauhanprojektina syntynyt Euroopan unioni on tuhon tiellä, mikä voisi raivata tilaa suursodalle Euroopassa. Samalla on todettava, että Macroniin ladataan kohtuuttomia odotuksia. Ponnistaen myös etäisyyden rajan yli. Joka tapauksessa hyvää tarkoittava omantunnonklausuuli ja tasa-arvon korostus johti karmeisiin tulkintoihin ja pitkiin riitoihin. Mutta monella meistä on varaa (aikaa, rahaa, tilaa) ponnistella yli lähellä olevan. Muihin asioihin sai suhtautua pyhällä huolettomuudella. Moni uskoi, että ero palauttaisi sen vanhan, turvalliseksi luullun maailman, joka on teknisen murroksen ja globalisaation myötä vienyt työtä ja tuonut epävarmuutta
Kuvaava on, että Ståhlberg piti vuonna 1923 Porvoon uudelle piispalle Max von Bonsdorffille täysin lainopillisen onnittelupuheen. Presidentti osallistuu niin itsenäisyyspäivinä kuin valtiopäivien avajaisissa valtiollisiin jumalanpalveluksiin. Jos valtionpäämieheksi voi päätyä miltei vahingossa, näin tapahtui helmikuussa 1925 Lauri Kristian Relanderille. Uskonnonvapauslain säätämisessä mukana ollut juristipresidentti varoi tarkasti uskonnollisen retoriikan käyttöä virkatehtävissään käyttämissään puheenvuoroissa. Presidenttiaikansa puheissa Svinhufvud varoi uskonnollista retoriikkaa. Itsenäisyyden alkuvaiheen moni-ilmeiset presidentit K. Ståhlberg loi Suomen ensimmäisenä presidenttinä perustan valtion johtamiselle perustuen vuoden 1919 hallitusmuotoon, jonka valmistelussa hänellä oli keskeinen rooli. Ennen vuosituhannen vaihdetta ja yhä edelleen presidentillä on ollut ja on merkittävä rooli kirkon ja valtion suhteissa. Tsaarinvallan viimeisinä vuosikymmeninä Svinhufvudista kasvoi tinkimätön oikeustaistelija, joka uhosi syksyllä 1914 paalaavansa Siperiasta Jumalan ja Saksan ylipäällikkö Hindenburgin avulla. teksti: Ville JaloVaara salmella 1865 kirkkoherranapulaisen Johan Gabriel Ståhlbergin ja Amanda Gustava Castrénin kolmantena lapsena. Aikalaiset näkivät Pietilän jopa eräänlaisena Suomen Rasputinina, jolla oli paljon vaikutusvaltaa presidenttiin ennen miesten välirikkoa. Maamme toista presidenttiä pidettiin jälkiarvioissa heikkona johtajana. Svinhufvud teki myös eräänlaista kirkkohistoriaa käymällä entisenä presidenttinä pian talvisodan päättymisen jälkeen paavi Pius XII:n vastaanotolla Roomassa etsiessään tukea Suomelle. SA-KuvA Itsenäistä Suomea on sadan vuoden aikana johtanut kaksitoista tasavallan presidenttiä. Kirkon ja valtion suhteisiin perehtynyt dosentti ville Jalovaara valottaa artikkelissaan valtionpäämiestemme suhdetta luterilaiseen kirkkoon ja laajemmin uskontoon. 2 01 7 M aamme itsenäistymisen myötä 1917 Ruotsin kuninkaan ja sittemmin Venäjän tsaarin asema luterilaisen kirkon päänä ja piispojen nimittäjänä siirtyi tasavallan presidentille. Hänen piispannimityksistään kirkkohistorian erikoisuudeksi jäi vuonna 1934 eniten ääniä arkkipiispanvaalissa saaneen tuomiorovasti Einar Candolinin sivuuttaminen Erkki Kailan hyväksi. 5. Kaikki itsenäisyydenajan presidenttimme ovat hoitaneet tunnollisesti virallisen roolinsa suhteessa kirkkoon, mutta heidän henkilökohtainen suhteensa uskontoon on vaihdellut merkittävästi henkilöstä riippuen. Taustastaan huolimatta hän piti koko elämänsä uskontoon liittyvät näkemyksensä pitkälti omana tietonaan. 14 KOTIMAA 1 8. Päiväkirjansa sivuilla Relander näyttäytyy maltillisesti uskonnollisena henkilönä, joka kääntyy vaikeina hetkinä Korkeimman puoleen, mutta ei lähde kieltämään tanssimista itsenäisyyspäivänä tai palauttamaan arkkipiispa Johanssonin vaatimuksesta Suomeen kuolemanrangaistusta. J. Aina vuoden 2000 lakimuutokseen asti presidentti nimitti 54 evankelisluterilaisen kirkon piispaa. Relanderilla oli erikoinen uskonnollisesti sävyttynyt ystävyyssuhde dogmatiikan ja siveysopin professori Antti Jaakko Pietilään. Kaarlo Juho Ståhlberg oli syntynyt SuomusPresidenttien suhde uskontoon on vaihdellut Tasavallan presidentti Kyösti Kallio ja sotamarsalkka Gustav Mannerheim poistuvat talvisodan sankarivainajien muistojumalanpalveluksesta Suurkirkosta toukokuussa 1940. Näistä nimityksistä kuusi tapahtui vaaliehdotuksen järjestyksestä poiketen. Keväällä 1931 presidentin virkaan astuneen Pehr Evind Svinhufvudin elämä alkoi tragedialla, kun hän menetti kaksivuotiaana merikapteeni-isänsä laivan haaksirikossa. Maamme virassa oleva presidentti vieraili Vatikaanissa ensimmäisen kerran helmikuusAllekirjoittaessaan talvisodan rauhan Kallio lausui vanhatestamentillisesti, että kuivukoon käsi, joka tämän teki.
Ennustus toteutui, kun Kallio menehtyi joulukuussa 1940 Helsingin asemalle erottuaan juuri presidentin tehtävistä. 5. 2 01 7 sa 1971 Urho Kekkosen aikana. Risto Rytin eron jälkeen presidentin tehtävät hoitoonsa ottaneen Carl Gustaf Emil Mannerheimin yksityinen ihminen suurmiesmyytin takana on yhä monilta osin arvoitus. Kallio on todennäköisesti ollut uskonnollisin presidenttimme. Sota-ajan puheissaan Ryti käytti ajoittain uskonnollista terminologiaa. Kallion puheissa uskonnollinen retoriikka oli vahvasti läsnä. KOTIMAA 15 1 8. Sodan ajan presidentit Svinhufvudin seuraajaksi vuonna 1937 valitulla Kyösti Kalliolla oli merkittävä rooli sisällissodan jakaman maan eheyttäjänä. Uskontoon liittyen Mannerheimin osalta on viiEntisen tsaarin upseerin myönteinen asenne ortodoksiseen kirkkoon näkyi muun muassa pyrkimyksessä suojella Valamon ja Lintulan luostareita sodalta.. Esimerkiksi vuoden 1941 uudenvuodenpuheessaan hän totesi: ”Kun olemme laulaneet ‘Jumala ompi linnamme’, se on tapahtunut avoimin sydämin ja oman mitättömyytemme tuntien.” Vapauduttuaan vankilasta presidentti Paasikiven armahdettua hänet toukokuussa 1949 Ryti oli sairas mies. Vierailua isännöi paavi Paavali XI. Kallion vakaumus näkyi hänen itsenäisyyspäivänä 1939 horjuvalla äänellä pitämässään radiopuheessa, jossa hän yritti vahvistaa kuulijoiden uskoa siihen, että talvisodassa Jumala oli Suomen puolella. Älyihmisenä tunnettu Ryti jakoi ainakin jossain määrin puolisonsa Gerda Rytin teosofisen maailmankuvan, johon kuului spiritismin harjoittaminen. Allekirjoittaessaan talvisodan rauhan Kallio lausui vanhatestamentillisesti, että kuivukoon käsi, joka tämän teki. Talonpoikaispresidentti oli omaksunut kotoa vahvan uskonnollisen vakaumuksen, josta hän piti kiinni presidenttinä. Ryti osallistui monien aikakautensa yhteiskunnallisten vaikuttajien tavoin vapaamuurarijärjestön toimintaan. Normiluterilaisuudesta poikkeavasta uskonnonharjoituksesta huolimatta Rytillä oli asiallisen etäiset välit aikakautensa piispoihin. Risto Ryti on jäänyt historiaan talvisodan pääministerinä ja jatkosodan presidenttinä, joka kansan enemmistön mielestä sai sodan jälkeen epäoikeudenmukaisen sotasyyllisyystuomion. Hänen kerrotaan tutkineen ennen kuolemaansa vuonna 1956 aktiivisesti Raamattua
Tammikuussa 1961 Kekkos-vastaista rintamaa puuhanneet poliitikot etsivät piispoista sopivaa vastaehdokasta istuvalle presidentille. 1940-luvun lopun vaaran vuosina kirkon johto näki Paasikiven eräänlaisena kirkon yhteiskunnallisen aseman takuumiehenä suhteessa voimansa tunnossa olevaan äärivasemmistoon. Vasemmalla keräyksen johtaja Kauko Vänttinen, lehtori Sanni Karjalainen ja maaherra Erkki Huurtamo. Paasikivi kirkon turvana vaaran vuosina Suomen sodanjälkeisen uuden ulkopoliittisen linjan luojana tunnettu Mannerheimin seuraaja J. Eräissä Mannerheimiä käsittelevissä kirjoissa on korostettu entisen tsaarin upseerin myönteistä asennetta ortodoksiseen kirkkoon. Paasikivi myös viljeli puheissaan runsaasti uskonnollista terminologiaa ja toivotti puheidensa päätteeksi synnyinmaalle Jumalan siunausta. Kirkon johto kuitenkin näki, että UKK oli puutteistaan huolimatta paras vaihtoehto varmistamaan länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän jatkumisen suhteessa Neuvostoliittoon. Sylvi Kekkosen kuoleman jälkeiseltä ajalta olevat päiväkirjamerkinnät viittaavat siihen, että hän olisi ollut Mannerheimin tavoin 1970-luvun alusPiispat eivät lähteneet avoimesti haastamaan Kekkosta, mutta toivoivat moraalittoman naistenmiehen maineessa olevan presidentin vaihtamista.. Piispat eivät lähteneet avoimesti haastamaan Kekkosta, mutta toivoivat moraalittoman naistenmiehen maineessa olevan presidentin vaihtamista. Kirkon ja presidentin yhteydenpito väheni 1960-luvun lopulla ja oli kymmenen vuotta myöhemmin enää hyvin muodollista. Kiitoksena kirkon tuesta Kekkonen kävi ylistämässä Suomen kirkkoa kansainvälisen kuulijakunnan edessä Luterilaisen maailmanliiton Helsingissä kesällä 1963 järjestämässä yleiskokouksessa. 5. Paasikivi piti yhteyttä aikakautensa piispoihin. Näissä merkeissä SDP:n puheenjohtajan Väinö Tannerin johtamana delegaatio kävi Helsingin tuomiokapitulissa pyytämässä piispa Martti Simojokea presidenttiehdokkaaksi. Paasikivi muistetaan rationaalisen päätöksenteon merkitystä korostaneena presidenttinä. Tampereen piispa Eelis Gulinin kanssa Kekkonen kävi myös tiivistä kirjeenvaihtoa ja otti mielellään vastaan Gulinin tarjoaman tuen Neuvostoliittoon läheisiä suhteita rakentaneelle ulkopolitiikalleen. 2 01 7 Piispa Aimo T. Paasikiven merkittävin kirkkopoliittinen teko oli vuonna 1948 kieltäytyminen hyväksymästä kirkolliskokouksen esitystä, joka olisi kieltänyt eronneilta kirkollisen uudelleen vihkimisen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Paasikivi oli kirkkoon myönteisesti suhtautunut presidentti. 16 KOTIMAA 1 8. Tämä ei kuitenkaan suostunut. Kekkosen oma henkilökohtainen suhde kirkkoon oli hyvin pragmaattinen. Kekkonen tuli kirkonjohtajista erityisen hyvin toimeen hänen presidenttikautensa alkuvaiheessa arkkipiispana toimineen Ilmari Salomiehen kanssa. KUVA: Yrjö VAiNo / KoTimAAN KUVA-ArKiSTo tattu häntä lähellä olleen jalkaväenkenraali Erik Heinrichsin arvioon, jonka mukaan marsalkka olisi elämänsä loppuvaiheessa pohtinut agnostikon tavoin, miten elämä kuoleman jälkeinen saattoi jatkua. Kristillisisänmaallinen idylli särkyi 1960-luvun puolivälissä, kun Kekkonen lähti nuorisoradikalismin myötäilijäksi. Nikolainen luovutti Yhteisvastuukeräyksen tuoton, 7,9 miljoonaa markkaa presidentti Urho Kekkoselle lokakuussa 1980. K. Se näkyi muun muassa Mannerheimin pyrkimyksessä suojella Valamon ja Lintulan luostareita sodalta ja osallistumisena kirkon jumalanpalveluksiin. Kirkko osana Urho Kekkosen poliittista projektia Paasikiven seuraajan Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen ja kirkon välit ehtivät lämmetä ja loppua kohden viiletä Kekkosen neljännesvuosisadan kestäneen presidenttikauden aikana. Paasikivi pelkäsi esityksen kääntyvän 1940-luvun lopun kireässä yhteiskunnallisessa tilanteessa kirkkoa vastaan ja johtavan kirkosta eroamisiin. Lyhyen keväällä 1946 päättyneen presidenttikautensa aikana Mannerheimin yhteydet luterilaiseen kirkkoon jäivät kahta piispannimitystä lukuun ottamatta vähäisiksi. Neuvostoliiton Suomelle lokakuun lopussa 1961 lähettämä nootti kuitenkin säikäytti kirkon perin pohjin ja sai piispatkin vakuuttumaan Kekkosen korvaamattomuudesta
Kuva: ErKKi Talvila / KoTiMaan Kuva-arKisTo sa agnostikko. Sauli Niinistö otti taas siunauksen käyttöön Vuoden 2012 presidentinvaalissa uskonto palasi jälleen keskustelunaiheeksi. Syyskuussa 1998, kun Turun tuomiorovasti Jukka Paarma voitti 21 äänellä arkkipiispanvaalissa Kuopion piispa Wille Riekkisen, Ahtisaari ilmoitti kunnioittavansa vaalitulosta. Äänestäjien enemmistölle Halonen ja hänen edustamansa arvot sopivat. Vaalien toisella kierroksella oli vastakkain kirkosta eronnut vihreiden Pekka Haavisto, joka sanoi Radio Dein haastattelussa uskovansa Jumalaan, mutta ei ollut ”varma, onko se aina kirkossa saarnattava Jumala”. Suomen ensimmäinen naispresidentti Vuosituhannen vaihteessa Suomeen valittiin uusi presidentti kavennetuilla valtaoikeuksilla. Vaalitaistelun aikana hänestä yritettiin maalata kirkon yhteiskunnallista asemaa uhkaavaa sosialistia. Taustalla oli kuitenkin Koiviston arvostava asenne itse kristinuskoa kohtaan. Ahtisaaren asenne kirkkoa kohtaan oli edeltäjäänsä myönteisempi. Kirkko kuitenkin harasi vastaan ja näin olleen Ruotsin vallan ajalle ulottuva traditio katkesi vasta Ahtisaarta seuranneen Tarja Halosen kaudella. Koettiin, että nyt oli ensimmäisen naispresidentin aika. Vaalien julkisuuskuvassa Aho oli perinteisiä arvoja edustava Kannuksessa asuva perheenisä, jolla oli vaimo, monta lasta ja joka oli kirkon jäsen. Rehnin lausunnosta nousi kohu, jonka on arveltu vaikuttaneen jopa vaalin lopputulokseen. Kekkonen näki myös myönteisenä sen, että luterilainen kirkko pyrki Venäjän ortodoksiseen kirkkoon luomiensa yhteyksien kautta vahvistamaan hänen YYA-henkistä ulkopolitiikkaansa. Kekkonen oli ensisijaisesti elämänpituisen uran tehnyt ammattipoliitikko, joka lähestyi niin ystävyyssuhteita kuin kirkkoakin työnsä näkökulmasta. Ahtisaari tyytyi vastaamaan samaan kysymykseen uskovansa, kuten kirkko opettaa. Ahtisaaren lapsuuden kodissa isä oli ollut vahvasti uskonnollinen ja tällä oli jossain määrin vaikutusta hänen käsityksiinsä uskonnosta. Toisin kuin Koivisto Ahtisaari otti myös tavaksi toivottaa tärkeiden puheidensa jälkeen Paasikiven tavoin Jumalan siunausta. Ennen presidenttikauttaan Ahtisaari istui Kirkon ulkomaanasiainneuvostossa ja Kirkon Ulkomaanavun johtokunnassa. 2 01 7 Kotimaan päätoimittaja Erkki Kario haastatteli ensimmäisen kautensa aloittanutta presidentti Mauno Koivistoa keväällä 1982. Artikkeli perustuu teosta varten kerättyyn aineistoon. Keväällä 1982 Koivisto valittiin kansansuosikkina Urho Kekkosen seuraajaksi. Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara valmistelee kirjaa presidenttiemme ja kirkon suhteesta. Kirkko ja Koivisto napit vastakkain Urho Kekkosen seuraajan Mauno Koiviston isä Juho Koivisto oli saanut uskonnollisen herätyksen työskennellessään merimiehenä. Sähkötolpat pelastivat Niinistön ja hänen poikansa hengen. Kekkonen näki kirkon merkittävänä yhteiskunnallisena instituutiona ja halusi olla perillä siitä, mitä sen piirissä tapahtuu, jotta saattoi tarpeen vaatiessa ohjata sitä esimerkiksi piispannimitysten kautta. KOTIMAA 17 1 8. Usko ja rukous tulevat herkemmin mieleen silloin, kun on hankalaa, mutta ihminen on epäkiitollinen.” Sauli Niinistölle elämän ja kuoleman kysymykset ovat myös henkilökohtaisesta elämästä tuttuja. Kirkkomyönteinen Ahtisaari Vuonna 1994 Suomen presidentti valittiin ensimmäisen kerran suoralla kansanvaalilla ja ehdokkaiden suhde kirkkoon nousi vaaliteemaksi. Hän oli myös eronnut kirkosta 1970-luvulla naispappeuspäätöksen viipyessä. Hän oli paikalla valtiopäiväjumalanpalveluksissa ja osallistui usein myös piispanvihkimyksiin, vaikka ei enää piispoja nimittänytkään. Esimerkiksi Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen lukeutui Ahtisaareen lähipiiriin. Halonen kertoi keväällä 2013 Helsingin Sanomien haastattelussa hoitaneensa presidentin tehtävistä luopumisen jälkeen kaksi asiaa: hän liittyi takaisin SDP:hen ja luterilaiseen kirkkoon. Kirkkoon kuuluva kokoomuksen Sauli Niinistö totesi samassa yhteydessä, että ”Jeesus on Jumalan Poika. Halonen kertoi, että omasta puolestaan hän olisi voinut palata kirkkoon takaisin jo aiemmin, mutta presidentti-instituution edustajana ei katsonut sopivaksi tätä virassa ollessaan tehdä. Vaalin toisella kierroksella RKP:n Elisabeth Rehn pohti ääneen, että oliko Jeesus Nasaretilainen historiallinen hahmo. Presidentiksi valintansa jälkeen Niinistö on kulkenut suhteessa luterilaiseen kirkkoon pitkälti Paasikiven ja Ahtisaaren viitoittamaa tietä, jossa presidentin yleisasenne kirkkoa kohtaan on myönteinen ja hän päättää uudenvuoden puheet Jumalan siunauksen toivotukseen. Lapset saivat ankaran uskonnollisen kasvatuksen, jossa oli vaikutteita adventisteilta, metodisteilta, baptisteilta ja Jehovan todistajilta. Presidenttinä Halonen hoiti suhteita luterilaiseen kirkkoon monessa mielessä edeltäjänsä tavoin. Hänen ensimmäinen vaimonsa Marja-Leena Niinistö kuoli auto-onnettomuudessa keväällä 1995. Mauno Koiviston presidenttikauteen osui myös katolisen kirkon päämiehen ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen Suomeen tekemä vierailu, kun paavi Johannes Paavali II kävi kesällä 1989 Suomessa. Kovin paljon suhteestaan kirkkoon ja uskontoon Niinistö ei ole julkisuudessa puhunut. Koiviston tavoin Ahtisaari oli halukas luopumaan piispojen nimitysoikeudesta. Kirkko kuitenkin harasi vastaan ja traditio katkesi vasta Tarja Halosen kaudella.. Tarja Halonen asui Helsingin Kalliossa, hänen miehensä oli naapurissa asuva Pentti Arajärvi ja hänellä oli lapsi aiemmasta avoliitosta. Sauli Niinistö itse oli vakavassa hengenvaarassa Thaimaan tsunamissa jouluna 2004. Suuria muutoksia kirkon ja valtion suhteisiin ei Koiviston kaudella tullut, vaikka erityisesti toisella kaudellaan hän korosti usein haastatteluissa valmiuttaan luopua tarpeettomana pitämästään piispannimitysoikeudesta. Koivisto saattoi julkisesti väitellä kirkon johdon kanssa pakolaispolitiikasta ja piikitellä piispoja kaksinaismoraalista. Koiviston tavoin Ahtisaari oli halukas luopumaan piispojen nimitysoikeudesta. Kevään 2000 presidentinvaalin toisella kierroksella vastakkain olivat entinen pääministeri Esko Aho ja ulkoministeri Tarja Halonen. Vuonna 2006 Halonen valittiin toiselle kuusivuotiskaudelle, joka päättyi vuoden 2012 lopussa. Vaikka Kekkonen ajoittain arvosteli kirkkoa, hän ei ollut halukas luopumaan mistään kirkkoa koskevista valta-oikeuksistaan. Sodan jälkeen Koivisto lähti mukaan politiikkaan ja eteni jo keväällä 1968 pääministeriksi asti. 5. Viime vuosina Tarja Halonen on nähty usein puhujana kirkon järjestämissä tilaisuuksissa. Mauno Koivisto koki kodin uskonnollisuuden ahdistavana, mutta sodan ajan kaukopartiomiehenä hän sai turvaa uskonnosta
– Thaimaan vahvasti kerroksellinen luokkayhteiskunta ruokkii ylenkatsetta. – Niiden ihmisten elämässä, joita onnettomuus kosketti, ei mikään ole koskaan samalla tavalla kuin ennen. Muutoin vanhoja katastrofeja ei Thaimaassa muistella. Arjen kristillisyys on suuri todistus tässä buddhalaisessa ympäristössä. Haasteellisimmaksi Markkanen kokee tavata suomalaisia, joiden elämä on suistunut raiteiltaan esimerkiksi alkoholismin tai psyyken ongelmien vuoksi. Viime vuonna Markkanen vihki 20 avioparia ja kastoi kaksi lasta. Hän kertoo kielitaitonsa riittävän arjen keskusteluihin ja mainosten vitsien ymmärtämiseen, mutta hän kokee olevansa edelleen keskellä oppimisprosessia. Vuonna 2011 hän joutui sinetöimään kotinsa oven silikonilla ja evakuoitumaan tulvan alta pois Bangkokista. Markkasen työhön turistipappina kuuluu myös vierailuja vankiloissa tai sairaalassa olevien suomalaisten luona. – Kielikoulutus oli myös kulttuurikoulutusta keskiluokkaisen thaimaalaisen ajatusja arvomaailmaan. – En halua, että ihminen tulee kirkkoon tietyn pastorin takia vaan päästäkseen lähelle Jumalaa. – Koen suurta onnistumista nähdessäni kristityn vastuun toteutuvan arjessa. Papin roolissa olevalla henkilöllä ei saisi olla tässä prosessissa merkitystä. Mutta on vaikea ymmärtää yllättävän suuri kiinnostus niiden ihmisten taholta, joita tapahtuma ei millään tavalla omakohtaisesti koskettanut, Markkanen sanoo. Tasa-arvoisesta suomalaisesta yhteiskunnasta tulevalle on normaalia kohdata ihmiset samanarvoisina luokittelematta ihmisten arvoa taustan tai varallisuuden mukaan. – Elämän varjopuolet näkyvät myös siinä, että osa ulkomaille lähtevistä ajattelee voivansa jättää Suomen ongelmat taakseen ulkomaille muuton myötä. Kalliita hankkeita ei tarvita, kun ihmiset jakavat omaa aikaansa ja osaamistaan toisten hyväksi. Markkanen vierastaa mediassa esillä oloa, eikä hän ole läsnä myöskään sosiaalisessa mediassa vaikka päivittääkin välillä Suomen kirkko Thaimaassa -facebook-sivuja. 18 KOTIMAA 1 8. Tsunami joulukuun 2004 lopussa on aihe, josta Markkanen on väsynyt puhumaan. Jumalanpalvelus alkaa kuoron ja maallikkosaarnaajien osuudella. Monille taas tulee yllätyksenä se, ettei esimerkiksi sairaalaan pääse ilman vakuutusta tai rahaa. Kirkkoväkeä on normaalia vähemmän, koska pääsiäisviikonloppuun osuu myös Thaimaan uudenvuoden juhla, jolloin monet lähtevät maaseudulle tapaamaan sukulaisiaan. Jumalanpalvelus on kokonaan thaikielinen. Ei ole kyse siitä, että tapahtumat pyyhittäisiin pois mielestä tai mitätöitäisiin, mutta kaikki ne, joita tsunami kosketti, haluavat päästä elämässä eteenpäin. Vuosia tsunamin jälkeen Markkanen otti onnettomuuden esille suomalaisten matkaoppaiden toiveesta seuramatkojen tervetulotilaisuuksissa. 2 01 7 Jyrki Markkanen on työskennellyt pappina Thaimaassa kaksi vuosikymmentä. Tuovi on käynyt päiväkodissa vierailulla kolme kertaa ja lapset tunnistivat hänet jo. – Oli hienoa nähdä Bangkokin kansainvälisillä kirjamessuilla suomalainen opettaja Tuovi Pahkasalo lähiölasten päiväkotiryhmän kanssa. – Auringon varjo voi olla aika iso. Tiiviiseen yhteistyöhön velvoittaa myös Suomen kirkon ulkosuomalaistyön strategia, jonka mukaan on pyrittävä integroitumaan mahdollisimman paljon paikallisen luterilaisen kirkon toimintaan. Valtaosa kirkollisista toimituksista on vihkimisiä. Markkanen pitää Thaimaassa suomenkielisiä jumalanpalveluksia kerran kuussa niin Bangkokissa kuin Pattayalla ja Hua Hinissä. Tällainen jatkuvuus on mahtavaa, Markkanen kertoo. – Olen ehtinyt toimia pappina viidessä Bangkokin kahdeksasta luterilaisesta seurakunnasta. – Onnettomuus oli raskas kokemus myös matkaoppaille ja he toivoivat, ettei asiaan tarvitsisi jatkuvasti palata. S amrongin seurakunnan kirkkosaliin Bangkokissa on kokoontunut pääsiäissunnuntain jumalanpalvelukseen parisenkymmentä ihmistä. Markkanen on huomannut, että moni Thaimaassa asuva suomalainen alkaa kolmen tai neljän vuoden jälkeen kaivata elämäänsä muutakin sisältöä kuin ostoksia ja viihdettä. 5. Turistipappina Thaimaassa asuvien ja maassa vierailevien palveluksessa Markkanen on ollut vuodesta 2011 lähtien. Hän on suomalaisille luottohenkilö hengellisten asioiden lisäksi myös arjen käänteissä. Vuosittain 40–50 suomalaista kuolee Thaimaassa, mutta useimmiten vainajien omaiset haluavat järjestää hautajaiset Suomessa. On hienoa nähdä suomalaisia, jotka ovat vapaita tästä kerroksellisuudesta. Edelleen olen tarvittaessa myös Thaimaan luterilaisen kirkon käytettävissä. Se, että osaa toimia maassa maan tavalla ja ymmärtää paikallista arkea, tuo tietynlaisen suojan ulkomaalaiselle, Markkanen sanoo. Suomalaisten tilanteesTuristipappi on läsnä suomalaisten ilossa ja murheessa Arjen kristillisyys on suuri todistus tässä buddhalaisessa ympäristössä.. Thaimaa on kova maa silloin, kun alamäki alkaa, koska täällä ei ole minkäänlaista sosiaaliturvaa. Thaimaan vuosinaan Markkanen on kokenut monia poikkeustiloja kuten sars-, ja sikainfluenssaepidemian, vallankumouksia ja poliittista mellakointia. – Tuntuu, että monen ongelmat lähtisivät ratkeamaan Suomeen palaamisella, kun pääsisi Kelan sosiaaliturvan piiriin. Pappia tarvitaan kuolemantapauksissa kuitenkin keskusteluavuksi esimerkiksi seurueelle, josta yksi on loman aikana menehtynyt. Markkanen on kohdannut ihmisiä, jotka haluavat itsepintaisesti pysyä Thaimaassa, vaikka rahat on loppu, matkavakuutusta ei ole, viisumi on ylitetty eikä rahaa ole enää edes ruokaan. Sanajumalanpalvelus voidaan toimittaa maallikkovoimin, mutta jos paikalla on pappi, häntä pyydetään usein lukemaan Herran siunaus ja synninpäästö. Vuoteen 2011 asti hän työskenteli Lähetysseuran lähettämänä Thaimaan luterilaisen kirkon tehtävissä. Thai sujuu Markkaselta hyvin, sillä hänen pestinsä Thaimaassa vuonna 1997 Suomen Lähetysseuran työntekijänä alkoi kielen opiskelulla. Markkasen työnantaja on ollut vuodesta 1997 lähtien Suomen Lähetysseura. – Pappina pääsen osalliseksi elämän taitekohtiin; juhlapäiviin ja kuolemaan. Pastori Jyrki Markkanen, 51, istuu valkoisessa messupaidassaan alttarin vierellä. Thaimaassa järjestettiin vuonna 2014 tsunamin uhrien kuoleman kymmenvuotismuistotilaisuus. Vaikuttaminen ja ennen kaikkea omalla esimerkillä arjen pienissä teoissa vaikuttaminen on Markkaselle tärkeä aihe. Thaimaan luterilaisen kirkon jumalanpalveluksessa pappia tarvitaan vain ehtoollisen toimittamiseen. Pattayalla kokoonnutaan Norjan merimieskirkon tiloissa, Hua Hinissä Thaimaan katolisen kirkon tiloissa ja Bangkokissa Thaimaan luterilaisen kirkon tiloissa
• Lapset: antti ja Sara • Lempikirja: Jake needhamin dekkarit, joista ”The Big Mango” on yksi parhaimmista. 5. kuva: Päivi arvonEn sa suurimpana muutoksena Markkanen näkee Thaimaassa asuvien, oleskelevien ja lomailevien suomalaisten määrän lisääntymisen. Toki on monia toimivia ja onnellisia kahden kulttuurin liittojakin. – Pappiin voi ottaa yhteyttä, kun on tarve puhua mistä tahansa asiasta, josta haluaa keskustella ulkopuolisen vaitiolovelvollisen ihmisen kanssa. Markkanen toivoo ihmisten muistavan, että papille voi puhua muistakin kuin hengellisistä asioista. – Thaimaalaiselle naiselle saattaa Suomessa olla suuri yllätys, ettei arki olekaan niin vaurasta, kuin millaisena se on lomalla olevan miehen käyttäytymisessä näyttäytynyt. PäIvI ArvOnen Auringon varjo voi olla aika iso. – Syvin kutsumukseni papin työhön on palvella Jumalaa ja ihmisiä, ja Thaimaassa kutsumusta on hyvä toteuttaa. Suomessa perhe käy vuosittain lomalla. Thaimaassa avioliitto on kahden suvun välinen asia. Hänen isänsä oli pappi ja isän työ vei perhettä Kuopiosta Partaharjulle, Konnevedelle ja Pielavedelle, jonka lukiosta Markkanen kirjoitti ylioppilaaksi. Markkanen vaihtoi luokanopettajan opinnot teologian maisterin opintoihin, mutta oli enemmän kiinnostunut teologiasta tieteenä kuin papin työstä. KUKA. – Rakkautta ei voi järjellä selittää, mutta toivoisin, että järjen ääntä kuunneltaisiin enemmän. – Toki ongelmiakin on nyt enemmän kuin 20 vuotta sitten, mutta se johtuu siitä, että suomalaisia on enemmän kuin ennen. Väärinkäsityksiä syntyy usein jo siksi, että lomalla suomalainen käyttää eri tavalla rahaa kuin kotona arjessa. Markkanen haluaa muistuttaa suomalaisia suurista kulttuurieroista. Täällä on paljon yksinäisiä naisia ja miehiä ja myös puolisoa etsiviä miehiä. • Motto: Sharing is more (Jakaminen on enemmän).. Ehkä hän sitä kautta kiinnostuu ja löytää kristinuskon, Jyrki Markkanen sanoo. • Jyrki Markkanen, 51 • Työ: siirtolaisja turistipastori • asuinpaikka: Bangkok, Thaimaa • Puoliso: anja, erikoissairaanhoitaja, Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöntekijä, Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon diakoniatyössä. Jyrki ja Anja Markkasen perheeseen kuuluu 22ja 18-vuotiaat lapset. – Talven ylittäjien joukko on kasvanut. Marraskuussa räntäsadetta lähtevät pakoon reppureissaajien ja seuramatkalaisten lisäksi myös golffarit, liikunnan harrastajat ja osa-aikaeläkeläiset. Papiksi ryhtyminen ei kuulunut Markkasen suunnitelmiin nuoruudessa. Opintojen loppurutistus sai vauhtia Markkasen saadessa tietää, että Lähetysseuralla olisi Thaimaassa töitä papille ja sairaanhoitajalle. Myös Thaimaassa asuvien suomalaisen kirjo on laajentunut. Thaimaa on kova maa silloin, kun alamäki alkaa. 2 01 7 – Epäitsekäs toiminta toisten hyväksi saa thaimaalaiset pohtimaan, miksi tuo ihminen toimii niin kuin toimii. Ulkomaalaisen aviomiehen odotetaan osallistuvan suvun elättämiseen. KOTIMAA 19 1 8. Valmistuminen jäi gradua ja kreikan kurssia vaille kesken nuorisotyön ja tiedotustöiden viedessä mennessään
5. KrISTITyn vAelluS Säveltäjä Sirkku Rintamäki päästi irti sielussaan piileskelleet gregoriaaniset sävelet ja sanoittaja Kaisa Raittila vapautti enkelin. 20 KOTIMAA 1 8. 2 01 7 H elsingin tuomiokirkko ja Senaatintori ympäristöineen ovat vahvasti läsnä toimittaja, kirjailija Kaisa Raittilan kasvuvuosien kuvastossa. – Kokemukseeni liittyi velvollisuudentuntoista tapakristillisyyttä. Sanoja kirjoittaessaan Raittila pohti myös auttamisen vaikeutta. Kuitenkin tietyn perusajatuksen äärelle tyyntyminen helpotti tämänkertaista tehtävää. Sana soi Stadissa -musiikkijuhlilla 19.–21 .5. Vaikka Helsingin ydin oli täynnä elämää, Tuomiokirkon penkissä, kiinni laitetun oviportin takana nuoren Raittilan olo tuntui usein suljetulta. kuullaan Raittilan sanoittama ja Jussi Chydeniuksen säveltämä kappale Laulu kaupunkilaisenkelistä. Sitä, kuinka ihokkaan antaPyhän vapauttajat KIrKOn MuSIIKKIjuhlAT Sana soi Stadissa -musiikkijuhlien tilaustöiden tekijöitä Kaisa Raittilaa ja Sirkku Rintamäkeä yhdistää ajatus: pyhää ei voi vangita. Ehkä ajattelin kaltaisiani urautuneita ja ympäristön tapahtumille sokeutuneita. Minunkin pitäisi tuon laulun enkelin tavoin lähteä liikkeelle, katsomaan ja näkemään. Joskus sanoihin kyllästymisen äärellä vain tarinat tuntuvat merkityksellisiltä. – Palasin ajatukseen lohdutuksesta, joka kulkee näillä kaduilla. Pitkinä penkissä istumisen tunteina ehdin muodostaa suhteen alttarille polvistuneisiin enkeleihin. Raittila ajatteli kirkkaan kuulasta iltaa Helsingin yllä. – Halusin pohtia, mikä on kristillistä elämää. Kuva: JuKKa GRanStRöm Minunkin pitäisi tuon laulun enkelin tavoin lähteä liikkeelle, katsomaan ja näkemään.. Ja itselleen ominaista lohduttomuuden tunnetta. Mutta sen kulkeminen vaatii sitä, että asetun itse lohdutukseksi muille ja lähden liikkeelle, Raittila sanoo. Kristillisyyden ei pitäisi olla vain lihasmuistin tottelemista vaan yhä uuteen asentoon suostumista. – Uskonnolliset fraasit eivät välttämättä kuvaa kovin hyvin mutkikasta todellisuutta. Sanoitusten tekeminen on Raittilasta usein hirveän vaikeaa. Siellä hän on kokenut ensimmäiset suudelmansa ja sydänsurunsa. Se löytää minutkin, vaikka luulen olevani sen ulkopuolella. Siksi hän halusi tietoisesti etsiä erilaista lähestymistapaa. Hiljaiset rannat, torit ja lähiöbaarin portaatkaan eivät jää taivaalliselta kulkijalta näkemättä. Kun kirjailijalta pyydettiin Kirkon musiikkijuhlien 2017 teemalaulun sanoitusta, hän päätti herättää pian 150 vuotta rukousasennoissaan viipyneet enkelit henkiin. Juhlien teemalaulut ovat Raittilan havainnon mukaan usein yksinkertaisia ja helposti opittavia tarttuvine kertosäkeistöineen. Kappaleessa tuomiokirkon enkeli lähtee Helsingin kaduille ja näkee eri tavoin varjoissa olevia ihmisiä