Sivut 16–17 ota talteen! Kaikki uudet kirkolliskokousedustajat keskiaukeamalla pä iv i to lo n en papeilla oli keskeinen vaikutus viron itsenäistymisessä. vuosikerta | 0043595–16–08 7. LUOSTARIN ARKI Sisar Marja-Liisa elää birgittalaisluostarissa Roomassa. SIvU 15 virsikirjan lisävihkon uudet virret nousevat tästä ajasta. heLmIKUUTA 2016 | hinta: 3,70€ | 111. SIvUT 4–5 18
Kerronko, että aina ennen näin. Martti Lindqvistin kirja Auttajan varjo on nimensä mukaisesti viisas teos. Syynä on se, että valtaosaan päätöksiä vaaditaan suuri määräenemmistö. Uuden kirkolliskokouksen painotuksista Kotimaa raportoi tarkemmin sivuilla 10–11. Toinen tapa avata kirkollista päätöksentekoa kaikille kansankirkon jäsenille olisi välittää yleisistunnot verkossa. Esittelenkö, että katso miten minä. Y stävä etsii elämässään suuntaa. Valituista edustajista 46 prosenttia on uusia. Etsiminen herättää minussa levottomuutta. Neuvonko, että yleensä kunnon ihmiset. -Paikallisen poliisiviranomaisen toimeksi annan valvoa, etteivät naiset aiheettomasti lähentele sotilaiden kasarmeja, muussa tapauksessa pidättää sotilaspoliisi tällaiset lähentelijät. Istumajärjestystä huomattavasti merkittävämpi asia on kirkollisen päätöksenteon raskaus. Se on luottamista siihen, että vielä koittaa rauha ja sovinto. Valmiiden vastausten sijaan ihmistä tulisi auttaa täysipainoiseen elämään. 2 01 6 KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Leena Hietamies Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu Danielle Miettinen Jussi Rytkönen Olli Seppälä Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Pääkirjoitus SATA VuOTTA SITTen TuhAT MerKKIä TAIVAASTA MArI TeInILä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi LAInA Pelastan sinut. Kirkolliskokousedustajilta vaaditaan viisauden lisäksi kosolti kärsivällisyyttä. Se tarkoittaa avuttomuudesta ja riippuvuudesta vapautumista, omien tunteiden ilmaisemista, omien valintojen tekemistä ja vastuun kantamista. 2 . Tähän liittyvä pieni, mutta samalla näkyvä asia välittää kielteistä kuvaa kirkollisesta vallankäytöstä. Tekee mieli puhua päälle ja selittää pois, nopeasti. Kansankirkkoa ja yhteistyön kirkkoa korostavat ryhmät saivat eniten ääniä. Kuva kirkosta näyttäisi raikkaammalta, jos piispat istuisivat hiippakuntiensa muiden edustajien joukossa. Jerusalemin Shalhevetjahkeskuksen pastori Mari Parkkinen kotimaa24:n Missioblogissa K irkon ylin päätöksentekoelin, kirkolliskokous, valittiin viime viikolla. Yleisistuntoja seuraava katsoja saattaisi kiinnittää huomiota muun muassa ajallisesti huomattavan pitkiin puheenvuoroihin. Se on Jumalan hyvän sanoman kertomista kipujen ja tuskan keskelläkin. Edustajien painotuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen istuntokauteen verrattuna. Uusi polku ei ole vielä avautunut. ¶ Uskonnollinen auttaminen tulisi määritellä inhimilliseksi toiminnaksi, jossa auttaja jättää autettavalle tilaa oman jumalakuvansa ja -suhteensa muodostamiseen. Vaikka on perusteltua, ettei kirkko voi tehdä liian nopeita ja tempoilevia muutoksia, nykyinen käytäntö estää muutokset lähes kokonaan. Kirkollista vallankäyttöä Kirkolliskokousedustajilta vaaditaan viisauden lisäksi kosolti kärsivällisyyttä.. Pappien lisäksi kirkolliskokousvaalissa äänioikeutettuja ovat seurakuntien luottamushenkilöt. Istuntoja seuraamalla välittyy myös kuva kirkosta, jossa eletään erilaisissa todellisuuksissa. Sekä Ranskan että Belgian rintamilla saksalaiset ovat tehneet hyökkäyksiä. Hänen kipunsa vuoksi, tietenkin, mutta vielä enemmän itseni takia. 2 KOTIMAA 1 8. Miehiä on 61 ja naisia 34, heidän keski-ikänsä on 56 vuotta. Tämä käytäntö luo mielikuvaa vain sisäpiirejä arvostavasta kirkosta. Kirkolliskokousedustajat on valittu hiippakunnittain. PAulIInA RAuhAlA kirjailija Ju k k a Fo r d el l 18.2.1916 Europan suurilta sotanäyttämöiltä idästä ja lännestä kuuluu sanomia paikoin kiivaistakin pommituksista sekä paikallisista ryntäysyrityksistä. Uhkaanko, että jos et nyt niin sitten. Papiston laimean äänestämisen syyt pitäisi tutkia. Mitä sanon hänelle. Rauman kaupungin komendantti on julkaissut seuraavan kuulutuksen: Viime aikoina monet nuoret naiset kaupungissa ovat alkaneet viettää jumalallisen ja inhimillisen lain kieltämää epäsiveellistä elämää. Oulun hiippakunnan näkökulmasta monet asiat näyttävät erilaisilta kuin Helsingin todellisuudessa. Lähetystyö on radikaalia hommaa ja sitä tehdään arjen tasolla. Niinpä saksalaiset ovat Väinänlinnan seuduilla erityisesti koettaneet pommittaa Riikaan johtavaa rautatietä. Näiden väljien ryhmien sisälle mahtuu erilaista ajattelua ja näkemyksiä. Sisälläni asuva pelastaja ei kestä epävarmuutta. Kirkollisen vallankäytön yksi kielteinen puoli on se, etteivät seurakuntien jäsenet saa äänestää suorassa vaalissa edustajiaan kirkolliskokoukseen. Aiempi tie on osoittautunut mahdottomaksi. Kotimaa toivottaa paljon onnea valituille ja kiittää kaikkia ehdokkaita tahdosta rakentaa kirkkoa. Uusi kirkolliskokous kokoontuu Turun kristillisellä opistolla toukokuun ensimmäisellä viikolla. Nykyisen käytännön mukaan piispat sijoittuvat eturiviin. Nykyistä äänioikeutettujen piirin laajentamista puoltaisi sekin, että papistosta vain 66 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Se vetoaa Jumalaan, alkaa puhua Hänen nimissään. Meillä on Missio ja se missio on tekemistä sekä olemista. Minä ja Jumala tiedämme varmasti. Sitä tehdään joka ikinen päivä, joka ikisessä kohtaamisessa
Sijoitusten tuotto oli 6,2 prosenttia, mikä ylittää tavoitteen 0,2 prosentilla. “Merkittävin yksittäinen syy työttömyyden kasvuun on yleinen talouden taantuma. 2 . KRS on lähettänyt seurakuntiin ja rukousryhmille haasteen pitää esillä rukousta oman paikkakunnan puolesta. Hän pitää jo ajatusta kirkon kiinnittämisestä sopimattomana. Iisalmen ortodoksinen seurakunta saattaa joutua kiinnittämään ja panttaamaan seurakunnan kirkon. Vuoden 2015 syyskuussa teologien työttömyysaste oli 6 prosenttia. Kirkko on kuitenkin edelleen teologien merkittävin työllistäjä”, Sainio toteaa. Olen itsekin iloinen siitä, että he tapasivat, Ambrosius sanoo. Seurakunnalta perätään nyt hotellin veloista taattu 240 000 euroa. Velat lankeavat konkurssin myötä maksettaviksi. Tämä on näkynyt erityisesti papiksi vihittyjen lukumäärän laskuna parin viime vuoden aikana. Sainion tekemän kyselyn mukaan hieman yli 40 prosenttia vastaajista kertoi olleensa työttömänä heti valmistumisen jälkeen. Papiksi mielivien työtilanne saattaa tulevina vuosina parantua, mutta uskonnonopettajien lähitulevaisuuden työtilanne näyttää synkemmältä. Rahaston sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2015 päättyessä 1,3 miljardia euroa. Kirkon eläkerahasto tuotti hyvin . maaliskuuta vietettävän Uskon nimipäivän yhteiseksi rukouspäiväksi oman paikkakunnan puolesta. Kirkko pantattavaksi Iisalmessa . Suomen ortodoksisen kirkon Helsingin metropoliitta Ambrosius arvioi tapaamista vahvasti symboliseksi, mutta sen käytännön seuraamukset lienevät vähäiset. Joensuun piispa Arsenin mukaan ajatus seurakunnan kirkosta velkojen vakuutena on lähtöisin velkojalta, joka on Pohjois-Savon Osuuspankin Iisalmen konttori. Kirkon eläkerahaston kaikki varainhoitajat ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Suurimmaksi syyksi työttömyyteen haasteltavat arvioivat heikon työmarkkinatilanteen. Kirkon eläkerahaston tuotto oli erittäin hyvä verrattuna muihin eläketoimijoihin. Syynä ovat seurakunnan osittain omistaman, konkurssiin haetun Artos-hotellin velat. Saattaa olla, että patriarkan ja paavin tapaaminen edesauttaa myös yleisortodoksisen synodin hyvää toteutumista, Sippo toteaa. Idea Uskon päivän viettämiseen lähti joitakin vuosia sitten alun perin KRS:n nuorisotyön piiristä, missä nuoria innostettiin rukoilemaan ystäviensä puolesta. Kirkon eläkerahasto vastaa kirkon henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Kirkkotaiteen Engel-palkinto on myönnetty symbolitutkija Liisa Väisäselle. Helsingin katolinen piispa Teemu Sippo pitää Havannan-tapaamista hyvänä ensiaskeleena ekumeenisissa suhteissa Venäjän ortodoksien ja katolilaisten välillä – Annettua julkilausumaa ja kohtaamista leimaa hyvä veljellinen ja sydämellinen henki. JussI RyTKönEn Patriarkka Kirillin ja paavi Franciscuksen historiallinen tapaaminen järjestettiin Havannan lentokentällä. Hänen julkaisemansa teokset ja pitämänsä luennot valottavat laajalti kristillisen kuvataiteen maailmaa aikamme ihmisille. – Ortodoksisten kirkkojen sisällä on totta kai painoarvoa sillä, että ekumeenisen patriarkan ja eräiden muiden jälkeen myös Moskovan patriarkka tapaa paavin. Liisa Väisänen Kansan Raamattuseura haluaa nostaa 30. Teologien työttömyys kaksinkertaistunut Havannan lentoasema Kuubassa sai perjantaina todistaa paavi Franciscuksen ja Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkan Kirillin lyhyttä kohtaamista, johon liittyi myös yhteinen julistus. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen luovutti palkinnon viime sunnuntaina Tuomiokirkon vihkimispäivän 164-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä. Palkintoperusteissa todetaan, että Väisäsellä on suuret ansiot kirkkotaiteen ja kulttuurien symbolien avaamisessa. Nyt voidaan toivoa, että näitä kohtaamisia tulee lisää ja että ne kantavat hyvää hedelmää. KRS haastaa rukoilemaan Uskon päivänä Teologien työttömyys on muutaman vuoden aikana kaksinkertaistunut, kirjoittaa Juha Sainio Teologia. SeRgey PyaTaKoV / SPUTniK / LeHTiKUVa itä ja länsi kohtasivat Havannassa. – Uskon päivä on hyvä tilaisuus nostaa esille uskoa ja rukouksen merkitystä, Kansan Raamattuseuran seurakuntapalvelujen johtaja Kalle Virta sanoo. 2 01 6 uutisviikko koonnut: noora wikman-haavisto Kirkkotaiteen Engel-palkinto symbolitutkijalle . Kirkon eläkerahasto ylitti niukasti tuottotavoitteensa viime vuonna. fi -sivustolla. KOTIMAA 3 1 8
– Kolmas säkeistö oli niin hankala, että piti soittaa isoveljelle, Pekalle, Ravantti naurahtaa ja paljastaa samalla oman sanataituruutensa juuret. – Viime vuosina on ollut innostavaa kirjoittaa tekstejä ihan kohde mielessä! Siionin virsien lisävihkoon päätyneet tekstit olivat omaa kilvoittelua ja kristittynä elämisen kipuilua käsitteleviä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viimeisin käyttöönotettu virsikirja on vuodelta 1986. Tuomo Nikkola) on riemullinen ylistys talvelle. Se otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 1987. Kohdalle osuneet seurakuntaliitokset veivät voimia, ja Ikola vetäytyi vuorotteluvapaalle Toledon luostariin. Timo-Matti Haapiainen) on täynnä elävän luonnon vertauskuvia. Että ne puhuisivat kristinuskosta tuoretta näkökulmaa tarjoten ja antaisivat kristittynä elämiseen rohkaisua, lohtua tai potkua, Leena Ravantti sanoo. – Toivon, että virsitekstit edustavat samaa mitä papin työssäkin olen yrittänyt tehdä. 2 . Pääsiäisaiheinen Kuoleman paasi liikahtaa (säv. Sitä Löytty ei tiennyt, että reilut parikymmentä vuotta myöhemmin kirkolliskokous äänestäisi tuleeko kyseisestä laulusta virsi vai ei. Työryhmä on poiminut vihkoon päätyneet neljä virttä sinne itsenäisesti. Rovasti, virsirunoilija Herkko Kivekäs on heidän isänsä. Jouko Ikola on entinen Nurmon seurakunnan kirkkoherra. Sittemmin tekstejä syntyi myös Siionin virsien lisävihkoon. Talven valon saamme lumen myötä (säv. Uudet virret syntyivät kuvastamaan aikaamme vIrsIKIrJAn lIsävIhKO Suomalaiset virrentekijät ovat halunneet kertoa kristinuskosta aikamme kielellä. – Jaetaan omasta, se on kirkon päätehtävä. V irsikirja on aina ollut Iso kirja muusikko Jaakko Löytylle. Jaakko Löytty kiteyttää virren merkityksen siihen, että se on jumalanpalvelusta, palvelemassa yhteistä ja yksityistäkin hartautta. Jos ihminen laulaessaan kokee pyhää, pyhiä asioita, rukousta, se on virsi. Jeesus metsän heleydessä (säv. – Se syntyi kauniina keväisenä päivänä ollessani lenkillä ja katsoessani sitä Pohjanmaan kauneutta. Sheldon Ylioja) taas ekoteologinen kannanotto. Häneltä itseltään uusia teoksia ei lisävihkossa nähdä, vaikka niitä sinne tarjottiinkin. Espoon Herättäjäjuhlille 2007 syntynyt Espoolaisen virsi on nyt nimeltään Jeesus ristinpolkuasi. On käännettyjä virsiä, varta vasten tehtyjä, sekä vanhempaa tuotantoa. Mieli täyttyi ajatuksesta, että elämä on ollut minulle hyvä ja armollinen. Virsikirjan lisävihkotyöryhmä teki esityksen kirkolliskokoukselle 80 uudesta virrestä. – Siitä on liikkeellä kahta eri tekstiversiota. Virsikirja kertoo meidän kansallisesta ja kirkollisesta historiastamme. 4 KOTIMAA 1 8. Erkki Tuppurainen) syntyi tuolloin. Olen muuten säveltänyt sen siinä urheilusalissa, missä kirkolliskokous aikoinaan kokoontui. Kaksi virsistä on käännöksiä, joista Jeesus Kristus suuri ihme -virteen Ravantti on tehnyt pyynnöstä paastonajan eri sunnuntaille omat säkeistönsä. Käyttöön hyväksyttiin 79 virttä marraskuun kirkolliskokouksessa 2015. Lisävihkotyöryhmässä työskennellyt Haapiainen vinkkasi tekstiosaajalle uusien kolminaisuusja talvi-tekstien tarpeesta. Virsikirjan lisävihko otetaan virallisesti käyttöön kaikissa seurakunnissa ensimmäisenä adventtina 2016. – Lapsesta asti on tullut kirkon penkissä niitä nimilistoja selailtua ja ihailtua. Yhteisesti laulettavan virren tekstille on tarkat vaatimukset. Eläkeläispappi, runoilija Leena Ravantin nimi näkyy uusien virsien yhteydessä peräti seitsemän kertaa. – Kun uudistimme Länsi-Suomen rukoilevaisten Armon lapset veisatkaa -rukoilevaisvirsien kokoelmaa, näin miten herkästä ja pyhästä asiasta on kyse. Seurakuntaliitosten jälkeen hän jäi eläkkeelle johtavan kappalaisen virasta. Virsikirjan lisävihkon tekstit ovat itselleni harvinaista melko avointa ja suoraa kiitosta ja ylistystä, Ikola toteaa. Uusia virsiä -teossarjan kautta (Kirjapaja) Ravantin tekstit löysivät tiensä Timo-Matti Haapiaisen käsiin. Virsikirjan lisävihkon materiaali on hyvin monipuolista, joten “urkukoraalikirjaa” ei ole valmisteilla. Pispa arvelee sen koskettavan monenlaisia yleisöjä. Säestyskirjatyöryhmän teos valmistuu myöhemmin. Kolminaisuusvirsi Jumalamme suuruuttasi on innoittanut sekä Sirkku Rintamäen että Pekka Nymanin säveltämään saman tekstin, joten oikeampi luku on kuusi. Lisävihkoon päätyivät pariskunnan yhteistuotannosta Arkinen halleluja, sekä Kahden maan kansalainen. KIrKKOMusIIKKI Kansa ratkaisee veisataanko näitä.. Löytty iloitsee erityisesti Lahjalaulusta, johon tiivistyy tärkeitä asioita. Virsien tekijäluetteloista löytyy jatkossa virsirunoilija Kaija Pispan nimi. – Aika riski otetaan siinä, että uusia teoksia ei ole vielä käytössä testattu, kirkolliskokouksen käsikirjavaliokunnassa prosessia läheltä seurannut Löytty pohtii. Mitan täytyy pitää täsmälleen, eikä ajatuskaan saa horjua. Siionin virsiin uudistamani, nyt lisävihkoonkin tuleva teksti on se, mitä toivoisin käytettävän. Adventtina virallisesti käyttöönotettava Virsikirjan lisävihko sisältää 79 uutta virttä. Voi kuvitella miten esi-isämme ovat veisanneet niitä samoja virsiä. Löytyn vaimo, tekstiammattilainen Kaija Pispa iloitsee siitä, että virsi on laajentunut ulos perinteisestä virren raamista. Hän itse ei kuitenkaan pidä niinkään tärkeänä sitä seikkaa. – Minut on marinoitu virsissä lapsesta asti lappeenrantalaisessa pappilassa. 2 01 6 79 uuTTA vIrTTä . FAKTA Virsikirjan lisävihko tarjoaa laajan kattauksen täysin erilaisia virsiä, jotka otetaan käyttöön ensimmäisenä adventtina. Sanoittaminen on aina ollut Ikolalle läheistä, mutta 1990-luvun alkupuolella sanoituksista saatiin nauttia ensin lähinnä kotiseurakunnassa kanttori Martti Hemminkin sävellysten myötä. Virsirunon poljento on niin olemisen ydintä, että kun Ravantilta pyydettiin hänen Jyväskylän pappisaikoinaan aamun rukoushetkeen virttä, tekstejä syntyikin samoin tein kolme. Flyygelin ääressä istuessani tiesin, että se paikka on erityinen. Piispa Jonas Jonsonin tekstin Maailman kaikki rukoukset poimit kääntäjänimenä on Ravantin ohella myös Pekka Kivekäs. Parhaillaan tekstejä, nuotteja ja soinnutuksia kirjoitetaan puhtaaksi. Useista eri laulukokoelmista löytyvä hitti on löytänyt tiensä yli kaikkien rajojen. Kohotkoon ilohuuto (säv. Materiaali lähetetään kustantajien käyttöön yhtä aikaa viimeistään maaliskuun alussa. Markku Kilpiön säveltämän virren sanoissa mainitaan yllätykseksi “kauppakeskus”. – Se syntyi mökkilaiturilla luonnon kauneutta ihmetellessä ja kysymyksestä miten ihminen voi tuhota tällaista, Ravantti kertoo. – Hienointa on, että tekstit ovat sillä tavoin käytettävissä, että ihmiset voivat saada niistä jotain. Vaikka tunnetun lauluntekijän teoksia on monissa eri lauluja veisukokoelmissa, silti oma nimi virsikirjan säveltäjien ja sanoittajien nimilistoissa tuntuu erityisen arvokkaalta
Maa järkkyy, murtuu ( Kjell Wiklundin tekstin kääntänyt Pekka Kivekäs) on Ruotsin kirkon virsikirjan lisävihkossa. KuVa: oLLi SEPPäLä Leena ravantti. Sibelius-Akatemian Kuopion osaston kirkkomusiikin professorin työstä eläkkeelle jäänyt Erkki Tuppurainen oli lisävihkotyöryhmän jäsen. Markus Bäckmanin En tiedä miksi kirkonpenkkiin näin on yksi lisävihkon avauksista uuteen. 2 01 6 Talkoolaisen virsi (säv. Freelance muusikko, Jakaranda-kuoron vetäjä Pekka Nyman kutsuttiin lisävihkotyöryhmän työskentelyyn mukaan alusta asti. – Talkoo-tekstejä minulla on useampikin. – Mukavaltahan se tuntuu, kun sävelmäni olivat muidenkin mielestä lisävihkoon sopivia, Erkki Tuppurainen iloitsee. Aihe kasvaa luonnostaan pohjalaisesta maaperästä, sen käden kristillisyydestä, Ikola kertoo. Työryhmällä oli käytettävissään runsaasti uusia, sävelmiä etsiviä tekstejä. – Kansa ratkaisee veisataanko näitä, Ikola toteaa. Ikolan tekstejä muokattiin hyvässä yhteisymmärryksessä, sillä säveltäjä huomaa usein kohdan, jossa tavun mitta ei toimi toivotulla tavalla. Virsikirjan lisävihkon tavoitteeksi annettiin rikastaa olemassa olevaa perinnettä. – Teksti kertoo hieman harvemmin kirkkoon eksyvästä ihmisestä. Kun lisävihko tulee ulos ja näkee nimensä siinä, niin varmaan tulee se hieno tunne siitä, että laulut ovat päässeet eteenpäin julkaistuina. Kokonaan omaa edustaa aikoinaan Namibiaan musiikkityöpajaan viety kansanlauluhenkinen vuorolaulu Sanasi on meille leipää. – On vaikea selittää, mikä seikka tekstissä herättää jonkin rytmin tai melodian, mutta esimerkiksi Leena Ravantin Jumalamme, suuruuttasi oli heti jotenkin uudenlainen virsiteksti, Nyman kertoo. KuVa: SirPa PäiVinEn Erkki Tuppurainen. Virsikirjan lisävihko otetaan virallisesti käyttöön kaikissa seurakunnissa ensimmäisenä adventtina 2016. Uutta kieltä tarjosi myös Pekka Kivekäs tekstillään Laulan, koska herätit mut kuolemasta. 2 . – Olen ollut prosessissa mukana niin vahvasti, että näitä omia juttuja ei osaa erityisesti ajatella. Lisävihkoon päätyneet tarjolla olleet kolme tekstiä tarttuivat Tuppuraisen silmään heti. KuVa: uLLa-MaiJa Von HErTzEn Jaakko Löytty. Pekka Nyman toteaa. KuVa: SEinäJoEn SEuraKunTa. KuVa: raMi MarJaMäKi Kaija Pispa. Ajattelin, että tavallisesta ihmisestä kertovan laulun melodiankin pitää olla tunnelmaa tukeva, jopa iskelmälliseen tyyliin kasvava, Nyman kertoo. Laulamassa Ella Tepponen ja Stella Löflund. – Jouko Ikolan teksti Kuoleman paasi liikahtaa oli heti inspiroiva, samoin Pirjo Vahtolan myönteinen ehtoollisteksti Saapua yhteiseen pöytään. KuVa: MaTTi KarPPinEn Pekka nyman. Suomalaiset saavat valita suosikkinsa peräti kolmesta vaihtoehdosta, ruotsalaisen hempeän kansansävelmän, Jyrki Linjaman hyvinkin modernin version tai Tuppuraisen melodian. Tuppurainen on säveltänyt kauniisti kaartuvia melodioita aiemminkin, mutta nyt niitä kuullaan ensi kertaa virsinä. KOTIMAA 5 1 8. KuVa: KoTiaLBuMi Jouko ikola. Hänkin sai nähdä tarjottuja tekstejä, joista jotkut alkoivat heti soimaan päässä tietyllä tavalla. Joonatan Rautio) on vuodelta 2013. AnnMArI SAlMelA Virsikirjan lisävihkoon tulevat Silmäni aukaise sekä Cat Stevensin Morning has Broken testattiin jo Kymin kirkossa järjestetyssä Jazz-messussa. Hän on iloinen siitä, että tekstiin ja sen hiomiseen on suhtauduttu kunnianhimoisesti kaikissa vaiheissa ja että omat tekstit ovat nyt virsinä
Katolisuuden pääpaino on siirtynyt viimeisen sadan vuoden aikana Euroopasta Latinalaiseen Amerikkaan, jossa elää 39 prosenttia kaikista katolilaisista. San Marinossa asuu myös juutalaisia, katolisen kirkon harhaoppisiksi julistamia valdolaisia, protestantteja, muslimeja ja joihinkin uususkontoihin kuuluvia. Eipä ihme, sillä kyseisessä valtiossa sijaitsevat katolisen kirkon keskushallinnon tärkeimmät osat. Noin 8 prosenttia kuuluu protestanttisiin seurakuntiin, pääasiassa helluntailaisiin ja evankelikaalisiin. Se on levittäytynyt käytännössä jokaiseen maailman kolkkaan. Samoin kuin Vatikaanivaltio, San Marino on kokonaan Italian ympäröimä. Maan perustuslakiin sisältyy uskonnonvapaus. 3 Malta Kolmanneksi katolisin valtio maailmassa on Malta, jonka noin 414 000 asukkaasta katoliseen kirkkoon kuuluu 95,8 prosenttia kirkon Kuurian vuoden 2013 tilaston mukaan. 4 San Marino Itsenäisistä valtioista neljänneksi katolisin on Italian pohjoisosassa sijaitseva kääpiövaltio San Marino. Kristinusko saapui Maltalle noin vuonna 60 jKr, kun Apostoli Paavalia kuljettanut laiva haaksirikkoutui Maltan pääsaaren rantaan. Legendan mukaan San Marinon perusti vuonna 301 jKr. 2 . Sen noin 32 500 asukkaasta katoliseen kirkkoon kuuluu 90,5 prosenttia tutkimuslaitos PEW:n vuoden 2010 tilaston mukaan. Paaveista Maltalla on vieraillut viimeksi Benedictus XVI vuonna 2010, Paavalin haaksirikon 1950-vuotisjuhlassa. 5 Paraguay Viidenneksi katolisin maa maailmassa on Etelä-Amerikassa sijaitseva Paraguay, jonka 6,7 miljoonasta asukkaasta kuuluu katoliseen kirkkoon 89,6 prosenttia PEW:n vuoden 2010 tilaston mukaan. Uskonnottomia on vain 1,4 prosenttia. 6 KOTIMAA 1 8. Rooman kaupungin ympäröimä Vatikaanivaltio on 0,44 neliökilometrin pinta-alallaan maailman pienin valtio, mutta paavin johtamalla Pyhällä istuimella on Vatikaanin oikeusjärjestystä noudattavia alueita muuallakin, esimerkiksi kolme Italian puolella Roomassa sijaitsevaa kirkkoa. Vatikaanivaltion hallitusmuoto on absoluuttinen vaalimonarkia ja teokratia. Paavi Johannes Paavali II vieraili Itä-Timorissa vuonna 1989. Itä-Timorin ainoa naapurimaa on muslimienemmistöinen Indonesia, joka miehitti Itä-Timoria vuodesta 1975 vuoteen 2002. Miehityksen aikana sai surmansa 10–25 prosenttia maan väestöstä. 2 01 6 Viisi katolisinta valtiota maailmassa 1 Vatikaani Asukaslukuun suhteutettuna maailman katolisin maa on Vatikaanivaltio, jonka 836 asukkaasta (2010) kuuluu katoliseen kirkkoon eri arvioiden mukaan 99–100 prosenttia. Katolisella kirkolla on maassa kolme hiippakuntaa, jotka kuuluvat suoraan paavin alaisuuteen. 2 Itä-Timor Maailman toiseksi katolisin maa on Kaakkois-Aasiassa Malaijien saaristossa sijaitseva Itä-Timor eli Timor-Leste, jonka 1,15 miljoonasta asukkaasta kuuluu katoliseen kirkkoon vuoden 2010 tilaston mukaan 96,9 prosenttia. MATTI PIrhOnen uSKOnTO Katolisuutta voidaan pitää maailman merkittävimpänä uskonnollisena suuntauksena, sillä 1,1 miljardia ihmistä kuuluu katoliseen kirkkoon. Väimeren saaren asukkaista katoliseen kirkkoon kuuluu 95,8 prosenttia. Pyhä Marinus, joka pakeni keisari Diocletianuksen aloittamia kristittyjen vainoja tälle alueelle. kuVa: urs Flueeler / scanstockPhoto Katolisuuden pääpaino on siirtynyt viimeisen sadan vuoden aikana Euroopasta Latinalaiseen Amerikkaan, jossa elää 39 prosenttia kaikista katolilaisista.. Valtionpäämiehenä on paavi. Niillä oli yhteinen armeija, joka taisteli orjakauppiaita vastaan. Kooltaan se on Euroopan kolmanneksi pienin valtio, 61 neliökilometriä. Muslimeja on noin 0,3 prosenttia väestöstä ja loput pääasiassa helluntailaisia protestantteja. Uskonnonvapautta ei Vatikaanissa ole. Katolisten lisäksi Maltalla on kreikkalaiskatolisia, islamilaisia, juutalaisia ja pääasiassa brittiläisiä protestantteja. Katolinen kirkko on vaikuttanut Itä-Timorissa vuodesta 1556, jolloin siellä avattiin dominikaanien lähetysasema. Pyhän Filippuksen kulkue Zebbugin kaupungissa Maltalla. Katolisuus on Maltan valtionuskonto, mutta maassa on silti uskonnonvapaus. Niissä opetettiin maataloutta, kotitaloutta ja kaupankäyntiä sekä harrastettiin kulttuuria. Maassa on uskonnonvapaus. Jesuiitat aloittivat Paraguayssa lähetystyön vuonna 1588 ja perustivat intiaanien kanssa siirtokuntia 1600-luvulla
– Merkittävimpiä tuloksia ovat vuonna 1999 allekirjoitettu Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista sekä vuonna 2013 ilmestynyt Vastakkainasettelusta yhteyteen -raportti. Muistovuoden innoittamina myös reformoitu yhteisö ja anglikaaniyhteisö käyvät keskustelua siitä, mikä on heidän suhteensa yhteiseen julistukseen vanhurskauttamisesta. En tulkitsisi sitä yleisempänä linjanvetona. Nyt halutaan kuulla oppikeskusteluissa vakavasti sitä ruohonjuuritason kaipausta, jota on esimerkiksi perheissä, joissa kaikki perheenjäsenet eivät voi osallistua samaan ehtoollispöytään. Uudenlainen ilmapiiri tuntuu myös luterilaisten ja katolilaisten välisissä suhteissa. 2 . Mitä keskusteluissa on saavutettu. Jälkimmäinen asiakirja on merkittävä siksi, että se on ensimmäinen kerta, kun katolilaiset ja luterilaiset yhdessä käsittelevät reformaation historiaa ja sitä, miten se on vaikuttanut kirkkojen keskinäisiin suhteisiin. Valmisteluja ei tehdä ainoastaan katolilaisten kanssa. – Tällä hetkellä eletään ekumeenisesti mielenkiintoisia aikoja. Mitä ajatuksia sinulle heräsi tästä. 2 01 6 ”Elämme ekumeenisesti mielenkiintoisia aikoja” L uterilaisten ja katolilaisten välinen ykseys on vahvistunut sekä globaalilla että ruohonjuuritasolla, sanoo Luterilaisen maailmanliiton (LML) ekumeenisten asioiden apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka. Kahdenvälisen ykseyden kasvu on ihan totta, myös ruohonjuuritasolla. Piispa Samuel Salmi vieraili vuoden alussa Vatikaanissa ja hänen seurueelleen tarjottiin yllättäen katolinen ehtoollinen. Onko LML:n historiassa järjestetty koskaan mitään vastaavaa. – Se, että kokoonnumme yleiskokoukseen Namibiaan, kertoo yhdestä tärkeästä reformaation muistovuoden periaatteesta: reformaatio on tänä päivänä maailmankansalainen. Minkälainen tilaisuus tulee olemaan. – Se on yhden päivän mittainen tapahtuma, jonka pääelementti on Lundin katedraalissa järjestettävä rukouspalvelus. Kutsumme mukaan myös ekumeenisia kumppaneitamme todistamaan yhteistä sitoutumistamme palvelutehtävään maailmassa. Sen ajatukset ja perinne ovat levinneet ympäri maailmaa. Paavi Franciscus sekä LML:n puheenjohtaja Munib Younan ja pääsihteeri Martin Junge isännöivät syksyllä Lundissa järjestettävää ekumeenista reformaation muistojuhlaa. Kuva: MariE rEnaux vIIKON HeNKIlö Lundissa järjestettävä ekumeeninen muistojuhla on historiallisesti merkittävä, sillä ensimmäistä kertaa katolilaiset ja luterilaiset valmistelevat vastaavaa tilaisuutta yhdessä.. NOOrA WIKMAN-HAAvIsTO Kaisamari Hintikka on Luterilaisen maailmanliiton teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja ja ekumeenisten asioiden apulaispääsihteeri. Ensi vuonna järjestetään LML:n yleiskokous Namibian Windhoekissa. – Tuntematta tapausta tarkemmin uskoisin, että kyse on ollut yksittäisen papin harkinnanvaraisesta päätöksestä. Siinä todetaan, että meitä yhdistävät tekijät ovat merkittävämpiä kuin erottavat, ja se kutsuu meitä etsimään aina ensisijaisesti toisiamme yhdistäviä asioita, sitoutumaan Kristuksen kirkon näkyvän ykseyden tavoitteluun ja yhteiseen palvelutehtävään. – Toinen tärkeä periaate on, että luterilaiset eivät valmistaudu muistovuoteen yksin, vaan yhdessä ekumeenisten kumppaniensa kanssa. Tilaisuudella juhlistetaan myös katolilaisten ja luterilaisten välisten yhtäjaksoisten oppikeskustelujen 50-vuotista historiaa. Myös yhteinen palvelutehtävä on teema, joka on Lundin muistojuhlassa vahvasti esillä. Miten kokous yhdistyy reformaation muistovuoteen. KOTIMAA 7 1 8. – Se on historiallisesti ainutlaatuinen, sillä ensimmäistä kertaa katolilaiset ja luterilaiset isännöivät vastaavaa tilaisuutta yhdessä. – Globaalin ekumenian haasteena on, että ruohonjuuritaso ja virallinen ekumenia eivät aina kulje samaa tahtia. Tavat elää luterilaista perinnettä ovat erilaisia kontekstista riippuen. Tapahtuman sanomassa korostuvat kiitollisuus, katumus ja sitoutuminen yhteiseen todistukseen
Lähetystyön teemoja sivutaan myös muussa opetuksessa. Suuri joukko esikoislestadiolaisia ihmettelee, miten tähän nykyiseen tilanteeseen on voitu päätyä. 8 KOTIMAA 1 8. Teinilä yleistää myös, että presidentin turvapaikkapuhe olisi voimakkaampi peloltaan kuin myötätunnoltaan. Tarjolla on myös Kulttuurija uskontolukutaito -opintojakso. 09 2340 5730. Maailma tarvitsee esikuvia, Suomi myös arvojohtajia. Monet seurakuntalaiset minun lisäkseni haluavat kuulla yksinkertaisen ja selkeän vastauksen kysymykseen: Onko sakramenttien jakamisesta omilla rukoushuoneilla tehty päätös. Ja selvän vastauksen kaipaisi myös seuraava kysymys: 3. yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalle Seppo Karhulle sekä varmuuden vuoksi usealle muulle johtavalle lähetysmiehelle. 5:37 ). Näin vastaamalla luodaan luottamuksen ilmapiiriä, kun taas kiertely ja kaartelu asian ympärillä luo vain epäluuloja ja epäluottamusta. Matti Helin, johtaja, Kirkko ja Yhteiskunta -osaamisalue, Minna Valtonen, yliopettaja, Pekka Launonen, yliopettaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu tiede kysyy yhä kuka ON kuvassa. Raamattu kehottaa vastaamaan vain kyllä tai ei, mitään lisäämättä (Matt. Koska näyttää ilmeiseltä, että asia on jossain ja jotenkin päätetty, on syytä esittää toinen kysymys: 2. 2 . Jaakko Rusaman haastattelu ”Kirkon työntekijöiden lähetyskoulutus riutuu”. Ilmeisesti on, koska näin ainakin toimitaan. Millä instanssilla on yhdistyksen omien sääntöjen mukaan päätösvalta tällaisessa kysymyksessä. Esimerkiksi viime syksynä Helsingissä järjestettiin Lähetysseuran ja Kirkkohallituksen kanssa yhteistyössä Tasaus-seminaari. Diakin kaikki opetussuunnitelmat ja opintojaksojen toteutussuunnitelmat ovat kaikkien saatavilla nettisivuillamme. Päätoimittaja Mari Teinilä ( KM 11.2.) ilmeisesti leimaa presidentin puheen rasistiseksi syventymättä tarkemmin kuuntelemaan: muuttovirta Eurooppaan on paljolti kansainvaellusta, siis muuta kuin välitöntä hätää pakenevia. Sietorajan ylittyminen romahduttaa arvojärjestelmäämme.” On kritisoitu, että Niinistön puhe satoi maahanmuuttovastaisten tahojen laariin.Vielä pahemmin laariin sataa, jos tilannetta ei saada rakentavasti ratkaistua. Tieto on virheellinen, sillä kaikkiin Diakin kirkollisen kelpoisuuden tuoviin koulutuksiin (diakonissa, diakoni, kirkon nuorisotyönohjaaja ja kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja) sisältyy pakollisena viiden opintopisteen laajuinen opintojakso Kirkon monikulttuurisuustyö ja kansainvälinen vastuu. EsIKOIslEsTAdIOlAIsET Monet liikkeen jäsenet haluavat tietää, onko sakramenttien jakamisesta omilla rukoushuoneilla tehty päätös. Hän peräänkuulutti myös uskallusta selvittää, millaisia toimia eri sopimukset mahdollistavat. Siihen osallistui myös muita kuin kirkollista tutkintoa suorittavia opiskelijoita. kirkon lähetysjärjestöjen kautta niiden lähetyskentillä. Niinistö puhui nimenomaan hallitsemattomasta maahanmuutosta ja loi uhkakuvaa siitä, että Euroopan yhteiset arvot ovat uhattuina. torinon käärinliina teemanäyttely 5.–28.3 Roihuvuoren kirkolla Tulisuontie 2, 00820 Helsinki helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori Ryhmävaraukset, p. 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Kuka tai ketkä tai mikä instanssi on päätöksen tehnyt. AnTErO IhAlAInEn Lahti Miksi johto ei vastaa. Lisäksi jaksossa opiskellaan uuden ajan kirkkohistoriaa ja kontekstuaalista teologiaa. Toivottavasti eurooppalaiset päättäjät tarttuvat toimeen, sillä nykyisellään apu ei kohdistu sitä eniten tarvitseville. Muut tavoitteet ovat: opiskelija osaa jäsentää ekumeenista keskustelua sekä tuntee uskontoteologian perusmalleja ja osaa soveltaa uskontodialogin periaatteita. Pakollisen opintojakson ensimmäisenä tavoitteena on, että opiskelija tietää kansainvälisen diakonian, lähetyksen sekä kirkon monikulttuurisuustyön lähtökohdat ja osaa soveltaa niitä seurakuntatyössä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. 1. Koska mikään taho ei ole halunnut minulle – ja muille esikoislestadiolaisille – vastata, olen pakotettu esittämään nämä kysymykset julkisesti uudelleen. Lisäksi hallitsematon kansainvaellus ruokkii nationalistisia ääriliikkeitä, ja niitä valtiollisia tahoja, joiden tavoitteena on horjuttaa yhtenäistä Eurooppaa ja sen arvopohjaa. Jussi Rytkösen kirjoittamassa artikkelissa ilmaistiin huoli siitä, että Diakin kouluttamissa kirkon alan koulutuksissa ei olisi lainkaan sisältöjä lähetystyöstä. Kuinka raavaat nuoret miehet voisivat olla enemmän hädissään kuin muuttoon kykenemättömät vähävaraiset vanhukset, naiset ja lapset. Onko herätysliikkeessä tehty päätös sakramenttien jakamisesta omilla rukoushuoneilla. Sanat jäivät tältä osin kyllä tulkinnanvaraisiksi, koska presidentti ei täsmentänyt, mitä Euroopan yhteiset arvot ovat. Ei tiedetä, miten sopimusviidakossa pitäisi luovia. Liikkeen omassa viimeisimmässä ilmestyneessä Rauhan Side -lehdessä kuitenkin todetaan sen jälkeen, kun kokous Lahdessa 10.10.2015 asian tiimoilta oli ollut: ”Päätöstä sakramenttien omiin käsiin ottamisesta ei tehty yhteisissä saarnaajien kokouksissa, koska asiassa vallitsee erilaisia näkemyksiä.” Kysymykseen päätöksen tekemisestä ei siis ole haluttu vastata. Pakollisten opintojen lisäksi Diakissa on mahdollista suorittaa myös täydentävinä opintoina Lähetys ja kansainvälinen diakonia -opintojakso, joka antaa kelpoisuuden lähetyssihteerin virkaan. Presidentiltä selkeä turvapaikkapuhe Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti varsin selkeän turvapaikkapuheen valtiopäivien avajaisissa. Esikoislestadiolaisten sakramenttikysymykseen liittyen olen yrittänyt saada vastauksia kahteen kysymykseen lähettämällä asiasta sähköpostiviestin 4.1. Sieltä opetuksen sisältöihin ja tavoitteisiin liittyvä tieto on siis varsin helposti tarkistettavissa myös jatkossa. Presidentti puhui myös eurooppalaisten arvojen romahtamisesta: “Eurooppa ei pitkään enää kestä hallitsematonta kansainvaellusta. Lisäksi vuosittain osa Diakin opiskelijoista tekee kansainvälisen harjoittelun Suomen ev.lut. IlKKA hyTTInEn Jämijärvi Diakin opiskelijoilla on opintoja lähetystyöstä Kotimaassa julkaistiin 11.2. Hänen mukaansa maahanmuutossa Eurooppaan on kyllä kyse hätää pakenevista, mutta myös paljolti kansainvaelluksesta. Jaamme toki myös huolen siitä, että pakolliset missiologian opetussisällöt ovat opintopistemäärältään näin pienet, mutta tätä täytyy tarkastella myös suhteessa teologian opintojen kokonaisuuteen. Tätä ennen kysyin asiaa Lahden seuratilaisuudessa 1.1
Se ei kerro miten vaan kysyy miksi. Huoli kirkon ykseydestä on todella ajankohtainen. Tuhkaristit on pesty jo otsista pois, mutta netissä elävät #somepaasto ja #ekopaasto, mikseipä #vegaanihaastekin. Paaston personal trainer on Kristus, joten olet luhistuessasikin voittaja. Hengen lihasten on kestettävä ristin paino, ei sinun painoasi. Nämä ovat useimmiten heteroja mutta osa heistä on myös saman sukupuolen edustajia. Tämä saattaisi hyvällä tavalla vahvistaa kirkon myönteistä imagoa ja luoda edellytyksiä yhä lujemmalle kirkon ykseydelle tulevaisuudessa. Miksi olen näin pitkään antanut käyttää itseäni hyväksi, vaikka hyvääkin tarkoittaen, ja antanut vetää voimiani pinnan alle. Ja lopuksi, paaston päätteeksi, minän on suostuttava huomaamaan, ettei sittenkään jaksanut perille asti omin voimin. Ja kohtahan on palmusunnuntai ja pääsiäinen, palmut ja lampaat, ja paastoprojekti tomuttuu kätevästi ilon alle. Keskustelussa nousi esille yksi asia, joka on ylitse muiden: talous. Kuka taas on vaivalloisuudessaankin se kivi, joka hioo minua oikeammaksi lähimmäiseksi. Jos Suomi on hätätilassa – niin kuin on perusteltua ajatella – olisiko syytä ottaa käyttöön myös kriisiajan keinot kuten rukous. Tunnettu on Lutherin lause “Se, mihin sydämelläsi liityt ja mihin turvaat, on todellisuudessa sinun jumalasi.” MArTTI TUUrE kirjantekijä, pastori, Tampere. Aluksi sitä kyllä polkee päivittäin, hengen hapenottokyky kohoaa ja pyhän lihakset vahvistuvat. Rukous ei ole temppu, jolla huonot asiat käännetään automaattisesti, mutta yksilön ja kansakunnan kääntyminen Jumalan puoleen saa aikaan parannusta, tervehtymistä ja arvojen muuttumista. Siunausta tulee voida jakaa kaikille. 2 . Miksi ojennan käteni kohti älypuhelinta, en kohti toisen ihmisen ryppyistä kättä.. VEIKKO PöyHöNEN opetusneuvos, Helsinki Ilman Jumalan apua kansakunta ei nouse Suomessa on moni asia vielä hyvin. Olennaista ei ole uskon parhaus eikä tähtäyksen tarkkuus, vaan se että tekee niin silti, kaikesta huolimatta. Keskustelu asiasta on johtanut monet eroamaan kirkosta. Toinen vaihtoehto olisi, että kirkko luopuu vihkimisoikeudestaan ja siirtyy siunaamaan kaikki liitot joihin vihityt parit kirkon siunausta haluavat. Paastonaika on retriittien sesonkia. KOTIMAA 9 1 8. Downshiftaaminen ja mindfulness ujuttavat paastoa urbaaniin arvokuplaan. Vanha kielteinen suhtautuminen on muuttumassa neutraaliksi. Se kun ei tuntunut siltä mitä piti. Se ei haluakaan olla lullukka olemisen muoto. Piispat viestivät viisaita paastoamisen henkiytimestä. Samalla on syytä muistaa, että luterilaisessa kirkossa avioliittoon vihkiminen ei ole sakramentti. Se kun ei tuottanut toivottua tulosta. Sitten sielun harjoitukset satunnaistuvat, ja lopuksi koko kapinetta ei hevin katsoisikaan. Paasto pahus kun repäisee olemiseen ristin. Luopuminen vihkimisoikeudesta olisi myös kirkolta oma-aloitteinen pieni askel kolmannen sektorin suuntaan. HILKKA OLKINUOrA Kirjoittaja on pastori ja paastoaja Hei, me paastotaan Itse paasto väistelee kokijaansa. Paasto on tarkoitettu riskiksi, ristiksi ja ristin kantamiseksi. Tässä kirkolle avautuisi uusi palvelutehtävä. Se on kuin kotiin tuotu kuntopyörä. Eduskunnan valtiopäivien avauskeskustelussa (9.2.) useampi kansanedustaja totesi kuitenkin, että maassamme on hätätila, sotien jälkeen pahin. Totta kai talous ja toimeentulo on tärkeää, mutta presidentti Sauli Niinistön valtiopäivien avajaispuheen sanoja lainaten: Talous on elintärkeä, muttei elämän tärkeä asia. Tänä päivänä pitkälle edennyt sekularisaatio ja moniarvoisuus pakottavat kysymään, onko vihkimisoikeus nähtävä yhtenäiskulttuurin jäänteenä, josta kirkon olisi viisasta luopua juuri nyt. Ratkaisut edellyttävät uudelta kirkolliskokoukselta hyvää harkintaa. Poissaolevakin Jumala on aina olemassaoleva Jumala, vaikka todistustaakka siitä tuntuu perin usein jäävän minulle eikä Hänelle. Anteeksiantamisen paasto katsoo sivuille, toisiin, kanssaelämään. Papit alkoivat aikaa sitten säätynsä pitemmän paaston. Olennaista ei ole se, kuka paastosi näkee, vaan kuka sen kokee. Kysymys tasa-arvoisesta avioliitosta on tähän mennessä jakanut mielipiteitä voimakkaasti. Se on kuin kotiin tuotu kuntopyörä. Juuri nyt on ehkä hyvä kohdata elämäsi vaikeat ihmiset. Presidentin puoliso Gerda Ryti kehotti kansalaisia jatkosodan ratkaisuvaiheessa rukoilemaan. Miksi väsäilen sunnuntaisin aamulattea ja croissantia enkä vääntäydy viinille ja öylätille. Monet suomalaiset parit elävät myös avoliitossa. Se kun oli hyvä ikään kuin ideana. 2 01 6 KOLUMNI Hilkka Olkinuora P aasto on tehnyt paluun. Luopumisen paasto katsoo alas, juurille, perusteihin. Pelkistämisen kenttäohjesäännöistä ja manuaaleista ei siis ole pulaa. Hengen paasto kohottaa katseensa ylös, toivoon, ikuisuuteen. m a t ti k a r p p in en Avioliiton siunaaminen voisi vahvistaa ykseyttä Ensi vuonna voimaan tuleva uusi tasa-arvoa korostava avioliittolaki vaatii kirkolta kannanottoa, vihkiikö kirkko myös saman sukupuolen edustajia avioliittoon. Siksi on täysi syy etsiä ratkaisua myös kirkon ykseyttä ajatellen. Sukellan yhä uudestaan ylös kohti valoa etsien armon pelkistymistä edes tämän räpiköivän paastoni ajaksi. Teologisia näkökohtia enemmän ratkaisun valinnassa korostuvat kirkon tehtävä uudessa yhteiskunnallisessa tilanteessa ja siinä keskittyminen olennaiseen. Miten minusta tuli juuri tällainen syntinen eikä sellainen pyhä. Se, että vallitsee pahoinvointi, eripura ja näköalattomuus, voi johtua myös siitä, että ollaan, tieten tai tietämättä, ohitettu Jumala. Mutta se ei ole tappio. Olennaista ei ole se, mistä luovun, vaan miksi – ja miksi juuri siitä. Kenen on aika lähteä, kenen jäädä. Mieleen tulivat Jeesuksen sanat Vuorisaarnasta: Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’. Rahvaskin osaa olla puhumatta ruuasta ja etsii ylevämpiä luopumisen kohteita ilman laihtumisen sivuvaikutuksia. Kirkon vihkimisoikeus oli luonnollinen viranomaistehtävä yhtenäiskulttuurissa. Asennemuutos tehnee mahdolliseksi, että kirkko voisi harkita myös avoliittojen siunaamista. Maamme itsenäisyys säilyi. Silti itse paasto väistelee kokijaansa
Ehkä voi arvioida, että konservatiivisiksi luokiteltavat ehdokkaat ovat entistä profiloituneempia ja osaavat argumentoida paremmin, arvioi kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen. Kuvassa Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen. Salmisen kanssa samoilla linjoilla on kirkolliskokousvaalin tulosta Kotimaa24:n blogissaan kommentoiva kenttäpiispa Pekka Särkiö. Vastakkainasettelua Nummela arvelee syntyvän esimerkiksi avioliittoa koskevissa kysymyksissä. 10 KOTIMAA 1 8. “Kysymykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta tai naispappeudesta eivät ole näiden maltillisesti konservatiivien valitsijayhdistysten ykkösasioita. Toisaalta polarisoituminen saattaa Hirvosen mukaan edelleen lisääntyä. Suuria muutoksia kirkollisessa keskustelussa ja päätöksenteossa tuskin on odotettavissa. Selkeästi konservatiivisten ja liberaalien edustajien lisäksi Salminen näkee, että kirkolliskokouksessa on kolmantena ja suurimpana niin sanottu kansankirkollinen ryhmä, joita voisi luonnehtia maltillisesti konservatiiviseksi Neljäntenä ryhmänä ovat Salmisen jaottelussa yhteistyökirkolliset, jotka suhtautuvat asioihin useammin käytännöllisesti kuin periaatteellisesti. Konservatiivien ja liberaalien voimasuhteisiin ei tullut vaaleissa juurikaan muutoksia. Myöskään konservatiivista ryhmittymää edustava, kirkolliskokoukseen valituksi tullut Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela ei näe suuria muutoksia kirkolliskokouksen tasapainossa. Kansankirkkoajatuksella on edelleen painoarvoa”, Särkiö kirjoittaa. – Valittujen arviointi liberaali-konservatiivi-akselilla on mielestäni menneiden aikojen ajattelua, sanoo LapuMaltillisesti konservatiivinen Kirkolliskokous jatkaa paljolti siitä mihin edellinen jäi. Hänen mielestään uutisoinnissa on jäänyt pimentoon kirkon keskikenttää edustava, kansankirkollisuutta ja yhteistä hengellistä ydintä korostava suunta, jonka listoja oli eri hiippakunnissa. – Isoja muutoksia tässä jaottelussa ei näyttäisi olevan. Maallikot äänestivät Jyväskylässä Palokan kirkolla. 2 01 6 uusi KiRKollisKoKous. 2 . Liberaalia siipeä edustavan Tulkaa kaikki -liikkeen koordinaattori Vesa Hirvonen puolestaan arvioi että uusi kirkolliskokous ei ehkä ole aivan niin konservatiivinen kuin edellinen kirkolliskokous. Uskon sisältöjen suhteen konservatiivisesti ja liberaalisti ajattelevia näyttäisi olevan yhtä paljon. U Uuden kirkolliskokouksen 2016–2020 kokoonpano on konservatiivi-liberaali-akselilla arvioiden asenteiltaan piirun verran maltillisempi kuin edeltäjänsä, mutta silti konservatiivinen. Kuva: HaRRi WicKstRand Kysymykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta tai naispappeudesta eivät ole näiden maltillisesti konservatiivien valitsijayhdistysten ykkösasioita. Silti ne voivat olla kirkon rakenneuudistusten kärjessä
Valituista nuorin on 24-vuotias ja iäkkäin 72-vuotias. Yksittäisellä kirkolliskokousedustajalla on suurempi vaikutusvalta kuin yksittäisellä kansanedustajalla. – Maallikkojen äänestysprosentti nousi hieman. Kirkolliskokouksen avoimuuden lisäämiseksi on ehdotettu, että istunnot voitaisiin striimata eli lähettää suorana verkossa. 2 01 6. Vihkioikeudesta luopumista kannattaa vain harva, yhteensä 17 prosenttia vastanneista. Tuore kirkolliskokousedustaja, Kallion seurakunnan pappi Marjaana Toiviainen haluaa vaikuttaa erityisesti siihen, että seurakunnat eivät ole asiakaspalvelulaitoksia, vaan sotkuisia ja avoimia seurakuntalaisten yhteisöjä, joissa panostetaan hyvään vuorovaikutukseen. – Suurin aikaansaannokseni viime kaudella oli se, että olin estämässä pohjoisen erityisalueille sopimattoman pakkoyhtymämallin läpimenon. Kirkolliskokouksen toiminnan vaikeuttajana on pidetty tiukkaa 3/4-määräenemmistön sääntöä. 2 . On lähes ihmisten halveksimista leimata heidät yleisesti liberaaleiksi tai konservatiiveiksi. Siihen on saattanut vaikuttaa ennakkoäänestyksen mahdollisuus, arvelee Espoon hiippakunnan notaari Pilvi Keravuori. Helsingin hiippakunnan papit äänestivät erityisen laiskasti, heidän äänestysprosenttinsa oli 57. Kun erilaisista vastausvaihtoehdoista laskee yhteen ne vastaukset, joissa hyväksytään samaa sukupuolta olevien parien siunaaminen, niin siihen olisi valmis 55 prosenttia vastaajista. – On lähes ihmisten halveksimista leimata heidät yleisesti liberaaleiksi tai konservatiiveiksi. Toisin sanoen nykyiseen tilanteeseen ei kaivata muutoksia. Jos jotakin kylvetään nyt, se voi alkaa itää sitten, kun me kaikki jo kasvamme koiranputkea. Valittujen edustajien keski-ikä on 56 vuotta, missä on lisäystä edellisen istuntokauden keski-ikään kolme vuotta. Kaikkien parien vihkimiseen ja siunaamiseen olisi suostuvainen 31 prosenttia vastaajista. Kotimaa kysyi hiippakuntien 96 valitulta edustajalta heidän näkemyksiään siitä, mitä kirkon pitäisi tehdä keväällä 2017 kun sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan. Hengelliset harjoitukset ovat paras tapa pitää loitolla turhautumista. Esimerkiksi Espoon hiippakunnassa sai äänestää 467 pappia, kun heitä edellisissä vaaleissa oli 352. Kirkolliskokousedustajia eivät sido minkäänlaiset ryhmäpäätökset, joten ahkeralla lobbaamisella ja retorisesti taitavilla puheilla istuntosalissa voi todellakin vaikuttaa äänestyspäätöksiin. Kirkolliskokousvaalit Tuusulassa, Vasemmalla istumassa sihteeri Kalervo Pöykkö ja puheenjohtaja Vesa Koivisto. Myös Veli-Matti Salminen muistuttaa, että on monia ihmisiä, jotka karsastavat joutumista liberaali-konservatiivi akselille. Kaikki heistä eivät halua tulla leimatuiksi, sillä vaikka olisi jossain opillisessa asiassa muutosta vastaan, voi jossain toisessa asiassa olla hyvinkin liberaalin uudistuksen tai rakennemuutoksen kannalla. – Aion rukoilla ja meditoida paljon. Ihmisten mielipiteet vaihtelevat ja yksittäiset kysymykset ratkaisevat. Heistä 31 eli 41 prosenttia oli sitä mieltä, että kirkon tulisi vihkiä ja siunata vain eri sukupuolta olevia pareja. Uusi kirkolliskokous saa kuitenkin esityslistalleen ja päätettäväkseen asioita, joista se tulee olemaan vahvasti eri mieltä. – Varsinkaan etiikan kysymyksissä erimielisyyttä ei pidä pelästyä, mutta uskon asioissa on syytä vaalia yksimielisyyttä. KuVa: Olli SePPälä ”Pystyin vaikuttamaan” . Olli SEppälä tUija pyhäranta Katso Kotimaa24:stä video äänestyksestä Tuusulan kirkossa. Häntä ärsyttää suuresti tiettyjen edustajien jatkuva valitus vaikutusmahdollisuuksien vähäisyydestä sekä järjestelmän hitaudesta ja vanhanaikaisuudesta. – Aion käyttää paljon puheenvuoroja ja etsiytyä oikeisiin valiokuntiin. Eroja kuvataan sanoilla liberaali ja konservatiivi, uudistusta ajava ja sitä vastustava. Uuden kirkolliskokouksen kokoonpanossa miehiä on kaikkiaan 61 ja naisia 35. Emilia KarhU jaa. Kyselyyn vastasi 75 edustaPapit äänestivät kirkolliskokousvaaleissa Tuusulan kirkossa viime viikolla. Nykyistä rajoitetummin 3/4-määräenemmistöä haluaisi soveltaa 31 prosenttia ja 32 prosenttia puolestaan pitäisi 2/3 määräenemmistöä hyvänä ratkaisuna. Kärsivällisyydessä pitää kilvoitella. Siitä olisi Kotimaan kyselyn mukaan valmis luopumaan kokonaan vain 5 prosenttia edustajista, ja 29 prosenttia ei näe nykyisessä määräenemmistösäännössä mitään muuttamisen tarvetta. – Kirkolliskokouksessa istuu varsin koulutettua väkeä ja johtavassa asemassa työskenteleviä. Kirkolliskokousedustajista uusia edustajia on 46 prosenttia, miehiä on yksi enemmän, paitsi pappisedustajissa, jossa miehiä on kaksi enemmän kuin edellisellä istuntokaudella. an hiippakuntadekaani Juha Muilu. KOtimaa 11 1 8. Tätä kannatti 48 prosenttia vastaajista ja vastusti 32 prosenttia. Poliittisilta listoilta tuli valituksi 17 edustajaa, heistä yhdeksän Keskustan ja sitoutumattomien, kuusi Kokoomuksen ja kaksi sosiaalidemokraattien listalta. Toiviainen arvioi pystyvänsä tarjoamaan konkreettisia vaihtoehtoja kirkolliskokouksen jäykkyydelle, koska on toiminut niin paljon kolmannen sektorin verkostoissa. Heidän vastuksensa ovat kautta linjan liberaalimpia kuin valituksi tulleiden. – Se on tyhjän uikutusta. Jatkopaikan kirkolliskokouksessa saanut eduskunta-avustaja, OTM Janne Kaisanlahti, 31, Rovaniemeltä on nyt ainoa Lapin edustaja saamelaisedustajan lisäksi. Nyt miespapeilla on 22 edustajaa, naispapeilla 10. Äänestysprosentti oli maallikoilla noin 85 ja papeilla selvästi alhaisempi, noin 66. Oikealla Sini Honkanen ja Miika Masih tarkistavat annettuja ennakkoääniä. Lisäksi valiokunnissa voi Kaisanlahden mukaan vaikuttaa paljon. Emilia KarhU ”aion meditoida paljon” . Vuonna 2012 miehiä oli 62 ja naisia 34. Valituista edustajista vain yksi on alle 30-vuotias. Pappien äänestysprosenttiin saattoi vaikuttaa se, että nyt kaikilla hiippakunnan papeilla oli lupa äänestää, niin eläkeläisillä kuin muissa kuin kirkon tehtävissä toimivilla. Toisaalta hän on valmistautunut myös hitaisiin prosesseihin. Kotimaa teki saman kyselyn myös kaikille kirkolliskokousvaaleissa olleille ehdokkaille. Uudessa kirkolliskokouksessa on ainakin neljä entistä kansanedustajaa, Jouko Jääskeläinen, Johannes Leppänen, Maria Kaisa Aula ja Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Olen hyvä kysymään, miksi jotenkin toimitaan. Muilu arvelee, että uudessa kirkolliskokouksessa kuten kirkon kentällä laajemminkin erilaisten mielipiteitten kirjo tulee entisestään vain lisääntymään
lehtori, Turku Henrikinsrk TurKu Lainoppinut asiantuntija Lainoppinut asiantuntija TAMPere rinne riku kouluja nuorisotyön johtaja, Nokia Pelkonen Heikki kirkkoherra, Laune P u Ojansuu-Kaunisto Kirsi, teol.yo, KM H:linna-Vanaja u Nummela Leif päätoimittaja, Janakkala Lipponen Varpu terveystieteen tri, Tre Tuomiokirkkosrk u TAMPere ruusukallio ulla sairaalasielunhoitaja, pappi, Nokia P u räsänen Niilo rehtori, teologian tohtori, Riihimäki P Silfverhuth Olli-Pekka, kirkkoherra, Pirkkala P Simojoki Pekka muusikko, Kangasala Keskitalo Jukka kirkkoneuvos, kansliapäällikkö Kääriäinen Kimmo kirkkoneuvos, ulkoasiain osasto Pihlaja Pirjo kirkkoneuvos, hallinto-osasto rantanen Leena kirkkoneuvos, talousosasto Huokuna Pekka kirkkoneuvos, toiminnallinen osasto Piekkala Vuokko kirkkoneuvos, työmarkkinalaitos OuLu Harvala Jukka opettaja, yrittäjä, Alavieska MIKKeLI Teräslahti Liisa kanttori, yrittäjä, Imatra Tanska Juha kirkkoherra, Hamina P u rasimus risto seurakuntaneuvos, Kouvola u Pöyhönen Ilkka professori emeritus, Joutseno Perälä Matti teologian tohtori, Tohmajärvi P u Loikkanen Olli maanviljelijä, Savonlinna u KuOPIO Huttunen Markku yrittäjä, Kuopio Kallavesi LAPuA Sariola Heikki lääninrovasti, Kurikka P u Ylinen Jouko Seurakuntaneuvos, Seinäjoki u Ylä-Autio Ilmari varatuomari, Seinäjoki aluesrk POrVOO Hagman Patrik dos., teologi, LänsiTurunmaa ruots. u Steffansson rolf apulaistoiminnanjohtaja, Porvoo P u Stenlund Göran toiminnanjohtaja, Vaasa Westerlund Åsa A. Kirkolliskokous 2016–2020 Puheenjohtaja ja tekniset avustajat Luoma Tapio piispa, Espoo Kalliala Kaarlo piispa, Turku Askola Irja piispa, Helsinki Särkiö Pekka kenttäpiispa Jolkkonen Jari piispa, Kuopio Valtioneuvoston edustaja TurKu Auvinen Ville pastori, TT, Turku Tuomiokirkkosrk P u Heikkilä Pekka toimittaja, Mynämäki Jalava Aarto talouspäällikkö, eläkeläinen, Rauma Korhonen Mari varhaiskasv. lääkäri, Karjaa-Pohja Åstrand Bo-Göran kirkkoherra, Pietarsaari P MIKKeLI HeLSINKI Jääskeläinen Jouko valtiotieteiden maist., Vantaankoski u Hiilamo Kirsi-Marja johtava perheneuvoja, Helsinki Paavali P Halonen reino yrittäjä, Askola Hallamaa Jaana professori, Helsinki Malmi P Antturi Arto kirkkoherra, Pitäjänmäki P u HeLSINKI Korhonen Johanna toimittaja, Vantaa Tikkurila Korolainen Katri kärkihankekoordinaattori, Kallio Leppiniemi Jarmo professori, Töölö u Lehmuskallio Paula sairaanhoitaja, kirkkovalt., Tikkurila u Ojala Sami johtaja, Herttoniemi Toiviainen Marjaana pastori, VTM, Kallio P u Weuro Jaakko neuvotteleva virkamies, Oulunkylä u eSPOO Jalava Markku viestintäpäällikkö, Nurmijärvi AHVeNANMAA Gammals Bror toiminnanjohtaja, Maarianhamina Kirkolliskokouksen istumajärjestys: Viralliset edustajat Läsnäolo-oikeutetut Turun arkkihiippakunnan edustajat Tampereen hiippakunnan edustajat Oulun hiippakunnan edustajat Saamelaisten edustaja Mikkelin hiippakunnan edustajat Porvoon hiippakunnan edustajat Kuopion hiippakunnan edustajat Lapuan hiippakunnan edustajat Helsingin hiippakunnan edustajat Espoon hiippakunnan edustajat Pappisedustaja Uusi edustaja P u
Kuuskoski Katri varatuomari, kirkolliskok. tri, historianopettaja, Oulu Karjasilta u Niemelä Pauli teol. eläk., Oulu u Kaisanlahti Janne OTM, Rovaniemi Himanka Mikko A. tri, toimittaja, Kuopio Kallavesi Pulkkinen Marjatta toimittaja, Kiuruvesi Reinikainen Tiina yht. tri, kirkkoherra, Kiiminki P Myllylä Sirkka-Liisa palvelukeskuksen joht. seurakuntatyön johtaja, Joensuu P Väistö Eevi seurakuntaneuvos, KM, Vaara-Karjala KuOPiO LAPuA Aula Maria Kaisa VTL, kirkkovaltuuston pj, Viitasaari Hautala Marjatta KM, lehtori, Kauhajoki u Leppänen Johannes kunnallisneuvos, Saarijärvi Mäntymaa Mirjami LT, ylilääkäri, Lapua Tuomiokirkkosrk u Orsila Markku perheneuvoja, pappi, Seinäjoki P Puhalainen Erkki kotimaantyönjoht., eläk., Jyväskylä, Salomäki Matti tuomiorovasti, Lapua Tuomiokirkkosrk P u ESPOO Karppinen Hannele terveyskeskuslääkäri, Hyvinkää Kaskinen Anna-Mari kirjailija, päätoimittaja, Lohja Linnoinen Päivi kirkkoherra, Espoo Tapiola P Lumijärvi Johanna TM, yliopisto-opettaja, Kirkkonummi Salli Päivi YTM, Espoo Olari u Salo Kalervo lääninrovasti, dos., Espoo Leppävaara P Sorvari Heikki dipl.ins, Espoo tuomiokirkkosrk Turtiainen Jouni kirkkoherra, Espoonlahti P u Tähtinen Tapio toimitusjohtaja, Kerava. tekniikan lehtori, Ylivieska Hautala Jukka teologian lisensiaatti, rehtori, Ylivieska P u OuLu Taskila Matti rehtori, Kannus u Savela Antti laamanni, Ii Parpala Marianna terveydenhoitaja, Veteli u Palmu Pasi TM, Kälviä P SAAMELAiSET Edustaja valitaan 23.2. pääsihteeri Vikström Björn piispa Porvoo Häkkinen Seppo piispa, Mikkeli Repo Matti piispa, Tampere Peura Simo piispa, Lapua Salmi Samuel piispa, Oulu Mäkinen Kari arkkipiispa, Turku TuRKu Koskenniemi Erkki pastori, TT, Sastamala P Kruus Tuija kappalainen, Keski-Porin srk P u Määttänen Annika perheterapeutti, psyk.sh, Salo Palmunen Lauri VTM, Turku Tuomiokirkkosrk u Rajala Pertti maakuntajohtaja, Keski-Porin srk TuRKu TuRKu Tuori Risto asianajaja, oik.lis, Sastamala u Rantala Tapani rehtori, rovasti, Turku Maaria P u Saine Harri KT, erityisopettaja, Pori Teljä u TAMPERE Koskelo Aimo myyntipäällikkö, Hollola Korpela Marja-Leena restonomi, Forssa Kemppainen Jari kirkkoherra, rovasti, Pälkäne P Karttunen Elina erityisopettaja, Tampere Messukylä u Ansaharju Aulis diplomi-insinööri, Hämeenlinna-Vanaja Aakula Kari toimitusjohtaja, Orivesi u OuLu Paalanne Helena pastori, psykoterapeutti, Tuira P u Okkonen Tuula fil. MiKKELi Kuikka Seija LT, lääkäri, Mikkeli Juntunen Sammeli kirkkoherra, dosentti, Savonlinna P Hahtola Eeva-Riitta rehtori eläk., Mikkeli u KuOPiO Kemppainen Aila kappalainen, psykoterap., Kajaani P u Ketonen Matti lääkintöneuvos, dos., Pielisensuu Kosonen Pekka lehtori, sosionomi, Pieksämäki u Malinen Oiva lääninrovasti, Keitele P Mäkinen Aulikki kirkkoherra, Kuopio Männistö P Niiranen Pekka teol
perheneuvoja, Vasa svenska U, Heikel-Nyberg Monica, kappalainen, Johannes U, Wilén Fred, vt. Pappisedustajat : Antturi Arto, kirkkoherra, Helsinki Pitäjänmäki, Hiilamo Kirsi, vs. 2 . ins, Kerava U, Sorvari Heikki, DI, Espoo tuomiokirkko, Tunkelo Lauri, DI, Espoo tuomiokirkko. johtava perheneuvoja, Helsinki Paavali, Huovinen Leena, johtava oppilaitospappi, kisapappi, Helsinki Meilahti U, Kosonen Ulla, kirkkoherra, Helsinki Kallio U, Leskinen Tapio, rovasti, TT, Helsinki Hakunila U, Pakarinen Jukka, kirkkoherra, Helsinki Vartiokylä U, Toiviainen Marjaana, pastori, VTM, Helsinki Kallio U. Pappisedustajat: Bäck Mia, vt. Mikkelin hiippakunta Maallikkoedustajat: Behm Sari, kätilö, laulaja-evankelista, Savonlinna, Eerola Seppo, eläkeläinen, Kymi, Järvinen Hilda, opiskelija, fil. Lapuan hiippakunta Maallikkoedustajat: Kalliovalkama Elina, osastonhoitaja, Seinäjoki U, Kouhi Tuulikki, rehtori, kirkkovaltuuston pj., Vaasan suom. 14 KOTIMAA 1 8. U, Nieminen Jari, hallintotiet. tri., erityisopettaja, Pori Teljä U, Sulo Lasse, maanviljelijä, Rauma U, Viitaniemi Annika, lukion lehtori, Salo U. maist, Savonlinna U, Peura Eija, teol. metsät. Porvoon hiippakunta Maallikkoedustajat: Björkman Susanne, agrologi, Åbo svenska U, Björkman-Nystén Nina, valtiot. Pappisedustajat: Haapakangas Marjut, aluekappalainen, FM, Jyväskylä/Korpilahti U, Hautala Petri, kirkkoherra, Vähäkyrö U, Keinänen Tiina, srk-pastori, Laihia U, Lehtineva Arto, aluekappalainen, Vaasan suom., Siekkinen Maria, kappalainen, Kurikka, Tourunen Elina, kirkkoherra, teol.lis., Äänekoski U, Veikkola Marketta, kappalainen, Seinäjoki/Ylistaro U. tri., toimittaja, Kuopio Kallavesi, Pulkkinen Marjatta, toimittaja, Kiuruvesi, Sutinen Anton, restonomiopiskelija, merkonomi, Pielisensuu U, Väistö Eevi, seurakuntaneuvos, KM, Vaara-Karjala, Välimäki Tarja, terveystiet. toht., yliopettaja, Tampere Tuomiokirkkosrk, Lähde Joni, operaattori, Loppi U, Niemenmaa Marjo, hallintotiet. Helsingin hiippakunta Maallikkoedustajat: Halonen Reino, yrittäjä, Askola, Kantola Tarja, kv-asiantuntija, kirjanpitäjä, Helsinki Paavali U, Korhonen Johanna, toimittaja, kirkkolaulaja, Tikkurila, Korolainen Katri, kärkihankekoordinaattori, FM, Helsinki Kallio U, Laiho Maritta, sairaanhoitaja-diakonissa, Helsinki Kannelmäki U, Lehmuskallio Paula, sairaanhoitaja, kirkkovalt., Tikkurila U, Mikkola Jaakko, DI, kansainväl. U. Oulu Karjasilta, Kulpakko Aino, diakonissa, Pelkosenniemi U, Kähkönen Jarmo, linja-autonkuljettaja, Tervola U, Lahti Liisa, erikoislääkäri, Oulu Karjasilta, Lampela Ritva, diakonissa, EU-parlamenttiavustaja, Keminmaa U, Pouke Eeva, toiminnanjohtaja, Oulu Karjasilta U, Salo Heikki, erikoislääkäri, Rovaniemi U, Savela Antti, laamanni, Ii, Taskila Matti, rehtori, Kannus U, Vuollet Marja-Leena, merkonomi, eläk., Kalajoki U. U, Kuntsi Marianne, yrittäjä, ekonomi, Lapuan Tuomiokirkkosrk, Lehtimäki Suvi, lapsityöntekijä, Seinäjoki U, Niemelä Kai, piirijohtaja, KM, Vaasan suom. ins. yo, Helsinki Roihuvuori. yo., kasvatustiet. Pappisedustajat: Aurén Vesa, maavoimien kenttärovasti; Hamina U, Hasanen Juha, pastori, aluejohtaja, Mikkeli U, Lehtinen Mirva, kappalainen, Iitti, U, Pehkonen Kaisa-Liisa, lapsityönohjaaja, pastori, Lappeenranta, Perälä Matti, TT, Tohmajärvi U, Ukkonen Hilveliisa, aluekappalainen, Mikkeli U, Wirtanen Mikko, pastori, Kouvola U. Pappisedustajat: Oikarinen Esa, kirkkoherra, VT, Paltamo U, Parkkinen Nuusa, srk-pastori, oppilaitospappi, Kajaani U, Pursiainen Raili, kappalainen, Kuopio Männistö U, Romo Salla, kappalainen, Joensuu U, Suutari Timo, kirkkoherra, Kuhmo, Törmälä Anssi, seurakuntapastori, sotilaspastori, Kontiolahti U. tri, Vihti, Graeffe Hanna, FM, kieltenopettaja, Järvenpää, Kiuttu Pekka, insinööri, Hyvinkää U, Lumijärvi Johanna, TM, yliopisto-opettaja, Kirkkonummen suom. johtava oppilaitospastori, Kauniainen U, Salo Kalervo, lääninrovasti, dos., Espoo Leppävaara U, Vähäsarja Juha, rehtori, toimitusjohtaja, Espoo Tuomiokirkko U. U. sairaalapastori, opettaja, Liperi, Hurskainen Timo, pankinjohtaja, eläk., Kajaani, Huttunen Markku, rakennusmestari, yrittäjä, Kuopio Kallavesi, Ketonen Matti, lääkintöneuvos, dosentti, Pielisensuu U, Kokkonen Leena, KM, luokanopettaja, Lieksa, Kosonen Pekka, lehtori, sosionomi (AMK), Pieksämäki U, Kovanen Mirja, ekonomi, kauppias, Pieksämäki U, Mikkola Jaakko, psykologi, Kuhmo U, Niiranen Pekka, teol. Pappisedustajat: Aikasalo Päivi, FT, srk-pastori, Hämeenlinna-Vanaja U, Kemppainen Jari, kirkkoherra, Pälkäne, Lassila Mirja, srk-pastori, Janakkala U, Lehdeskoski Elina yhteiskunnallisen työn pastori, Lahti Salpausselkä U, Pelkonen Heikki, kirkkoherra, Lahti Laune, Ruusukallio Ulla, sairaalasielunhoitaja, pastori, Nokia U, Räty Lasse, pastori, Nokia U. Espoon hiippakunta Maallikkoedustajat: Ahonen Lea, rehtori, Tuusula U, Aspila Pentti, johtaja, maat. yo, Kuusamo, Kivioja Arto, dipl. kappalainen, Åbo svenska, Englund Catharina, sairaalapastori, Jakobstads svenska U, Fernström Stig-Olof, rovasti, Petrus, Häggblom Albert, aluepastori, Esse U, Jern Siv, kappalainen, vt. kirkkoherra, Säkylä U, Vesti Aino, pastori, Turku Maaria U. Tampereen hiippakunta Maallikkoedustajat: Alajoki Asko, kehitysyhteistyöjohtaja, Tampere Eteläinen, Immonen Anna-Kaisa, yrittäjä, opettaja, Hämeenkyrö, Koivula Timo, YTS, Tampere Eteläinen, Laaksonen Pertti, kapteeni evp., Orimattila U, Lipponen Varpu, terveystiet. U, Nissinen Eino, kunnanjohtaja, YTM, Kyyjärvi U, Palola Heikki, pankinjohtaja, eläk., Petäjävesi U, Puhalainen Erkki, kotimaantyönjohtaja, eläk., Jyväskylä U, Ranto Ahti, maanviljelijä, Ilmajoki, Sariola Pirjo, johtava diakoniatyöntekijä, Kurikka, Sippola Eija, KM, opettaja, Teuva, Tenkula Tarja, ylihoitaja, Seinäjoki U, Tuunanen Inkeri, sairaanhoitaja, Jyväskylä U. kand., elektroniikka-asentaja, Tampere Eteläinen, Nieminen Tapio, yrittäjä, Lahti Laune, Ojansuu-Kaunisto Kirsi, teol. asioiden johtaja, Porvoon suom., Munsterhjelm Anna, partiojohtaja, pääsihteeri, Helsinki Töölö U, Ojala Sami, johtaja, Helsinki Herttoniemi U, Reinikainen Pekka, lääkäri, Helsinki Tuomiokirkko, Salomaa Pekka, ylikonstaapeli, emeritus, Helsinki Malmi U, Tuomela Tiina, erikoislääkäri, Vantaa Rekola U, Weuro Jaakko, neuvotteleva virkamies, partiojohtaja, Helsinki Oulunkylä, Vuori Wiking, oikeustiet. yo., Hartola U, Kekkonen Helena, fysioterapeutti, lähetystyöntekijä, Heinola U, Kurttila Outi, terveydenhoitaja, Savonlinna U, Mynttinen Rauni, talouspäällikkö, eläk., Imatra, Nousiainen Marja Sisko, terveystiet. 2 01 6 Hiippakuntavaltuustot Turun arkkihiippakunta Maallikkoedustajat: Anttoora Marjo, varatuomari, teologi, Sastamala U, Heikkilä Martti, yrittäjä, Lieto U, Knuutila Seppo, agrologi, Salo, Korhonen Mari, varhaiskasvatuksen lehtori, Turku Henrikinsrk, Korpela Simo, matematiikan maisteri, Länsi-Porin srk, Laato Anni Maria, dosentti, Turku Katariinansrk U, Myllykoski Sonja, erityisopettaja, KM, Keski-Porin srk, Nurmio Merja, psykiatrinen sairaanhoitaja, Turku Maaria U, Rantala Anniina, VTK, opiskelija, Kaarina U, Raunio Eevi, maalarimestari, Turku Maaria U, Rinne Jorma, toimitusjohtaja, eläkeläinen, Loimaa U, Saine Harri, kasvatustiet. uudet Hiippakuntavaltuustot. toht, diakonissa, Kuopio Männistö U, Yrjänä Sakari, luokanopettaja, Pielavesi. Pappisedustajat: Ahola Miika, seurakuntapastori, Turku Mikaelinsrk U, Auvinen Ville, pastori, TT, Turku Tuomiokirkkosrk, Jaakkola Pasi, TT, kappalainen, Turku Maaria, Järnfors Sari, sairaalasielunhoitaja, Rauma U, Kajala Laura, oppilaitospastori, Turku Tuomiokirkkosrk U, Kaukinen Irina, vt. maist. kappalainen, Borgå svenska domkyrkoförs. yo, sijaiskanttori, Vaasan suom. Kuopion hiippakunta Maallikkoedustajat: Alanne Heikki, seurakuntaneuvos, eläk., Varkaus U, Hakulinen Riikka, vs. kand, Pernå, Björkstrand Daniel, kirjailija, Malax U, Helander Gunnel M, arkkitehti, Hangö svenska, Ismark Anita, kunnanjohtaja, eläk., Korsnäs U, Juslin-Sandin Heidi, ohjelmapäällikkö, Esbo svenska U, Lagerroos Janette, suntio, teologian opiskelija, Väståbolands svenska U, Långbacka Hedvig, FM, radiotoimittaja U, Lärka AnnaKarin, KM, seurakuntasihteeri, Korsholms svenska U, Näse Gun-Maj, lehtori, TM, Pedersöre, Sjöbacka Kristian, rehtori, Närpes, Snellman Hans, ylikomisario, Karleby svenska, Wikström Anders, varainhankintapäällikkö, Matteus U. Pappisedustajat: Huomo Vilppu, srk-pastori, Helsinki Munkkiniemi U, Järvinen Ilkka, lääninrovasti, Hyvinkää U, Linnoinen Päivi, kirkkoherra, Espoo Tapiola U, Nenonen Heikki, srk-pastori, Kerava U, Peltovirta Margit, vs. Pappisedustajat: Järvi Erja, kappalainen, Oulu Karjasilta U, Lautamo Aki, pastori, Kemijärvi U, Lindström Mirja-Liisa, pastori, aluekappalainen, Rovaniemi U, Nissinen Heikki, kirkkoherra, Utajärvi, Sirviö Jouni, kirkkoherra, Kokkola suom, Tiirola Kaija, srk-pastori, työnohjaaja, Haapajärvi, Törmänen Tuomo, kirkkoherra, Taivalkoski U. Oulun hiippakunta Maallikkoedustajat: Hekkala Markku, kanttori, musiikkipedagogi (AMK), Kokkola suom. U, Kantola Marja, lähetyssihteeri, Haapajärvi, Kemppainen Elina, yhteiskuntat. U, Luuk Pekka, taksiyrittäjä, herastuomari, Järvenpää U, Mykkänen Jouni, kulttuurineuvos, Espoo Tapiola U, Pohjonen Kauko, ylioppilas, Lohja U, Rantala Sirpa, luokanopettaja, KM, Nurmijärvi U, Saarnio Rauno, talouspäällikkö, Mäntsälä, Salli Päivi, YTM, Espoo Olari U, Sipilä Jorma, dipl. Hämeenlinna U, Pura Veli-Matti, agrologi (AMK), Tammela U, Roto Colette, ravitsemusja siivoustyöntekijä, Somero U, Saksala Antero, kunnallisneuvos, Pirkkala U, Setälä Unto, teknikko, eläk., Nokia U, Vanhanen Sakari, tiedottaja, Kangasala U. maist, lukion opettaja, Mikkeli U, Pietarila Vuokko, dipl.ins., Mikkeli U, Pöyhönen Ilkka, professori emeritus U, Joutseno, Rasimus Risto, seurakuntaneuvos, Kouvola, Siikavirta Pekka, kirkkomuusikko, Mikkeli U, Suutari Simo, projektiostaja, Hamina U, Valkeapää Pirjo, työterveyslääkäri, Parikkala U
Siitä alkoi opintojen tie, joka monen yliopiston kautta johti katolisen kirkon papiksi 1957. Virallisesti oli lupa puhua vain kirkon ja uskon asioista, mutta Vatikaanin uutisbulletiini sisälsi paljon poliittisia aiheita. Saksalaiset vaativat riisumaan Suomen armeijan asepuvut ja antoivat tilalle omansa. kuVa: Mari Teinilä Vello Salum oli Pilistveren luterilaisen seurakunnan kirkkoherra. Esitelmä painettiin ja jaettiin osanottajille. Opiskeluaikana hän luki Tarton yliopiston maineikkaan teologin Uku Masingin kirjoituksia. 50 vuoden aikana painokoneista tuli ulos noin 70 nimikettä. Salum toimi kotimaassa, Salo ulkomailta. Salo sai sieltä työn yliopistossa ja jäi melkein 30 vuodeksi. Elokuussa 1988 hän perusti aatetoveriensa kanssa Viron Kansallisen Riippumattomuuden Puolueen (Eesti Rahvusliku Sõltumatuse Partei), joka oli ensimmäinen kommunistisen puolueen haastaja. Siellä hän tekee edelleen kirjallisia töitä ja kääntää muun muassa Raamattua. Työ loppui 1959 siihen, että hän kokosi Põltsamaan punaliput ja viskasi ne jokeen. Salum oli sittemmin tasavallan palauttamista varten vaaleilla valitun Viron kongressin ja sitä valmistelleen pääkomitean jäsen sekä kongressin käytännön toimia varten valitseman Viron komitean jäsen. Salo ilmoittautui ja sai heti aloittaa. Hän hoiti vironkielisiä lähetyksiä yksin. Vuonna 1961 Salum hakeutui Tallinnassa luterilaisen kirkon Teologiseen Instituuttiin. Salum opiskeli maatalousyliopistossa 1952–57 ja sai paikan Türin traktoriasemalla. Torontossa Kanadassa asui yli 10 000 virolaista. Vello Salo joutui lopulta saksalaisten vankina Tšekinmaahan. Elokuussa 1944 Endel Vaher palasi muiden Suomen-poikien mukana Viroon, jossa oli tarkoitus Saksan armeijan rinnalla torjua puna-armeijan hyökkäys itärajalla. 2 . suomen-poika vaikutti roomassa ja Torontossa vello Salo, alun perin Endel Vaher (1925–), lähti Suomeen 18-vuotispäivänään vuonna 1943 astuakseen Suomen armeijaan taistelemaan maamme vapauden ja Viron kunnian puolesta. Tätä ennen oli tehty vuosien valmistelutyötä. Kommunistisen puolueen haastaja viime marraskuussa kuollut Vello Salum (5.7.1933– 30.11.2015) oli Pilistveren seurakunnan kirkkoherra. – Neljäkymmentä vuotta siihen vain meni, Salo sanoi pitäessään kädessään ensimmäistä kappaletta. Hän toimitti kotimaahansa kirjallisuutta, jota luonnehtii kielletyksi. Hän iloitsee siitä, ettei joutunut tappamaan ketään. Yksi kopio kulkeutui Ruotsiin Viron pakolaiskirkon piispalle, joka käännätti tekstin saksan-, englanninja ruotsinkielelle. HArrI rAITIs Kaksi Viron vapaustaistelijaa Vello Salo työskenteli sodan jälkeen Vatikaanin radiossa ja Toronton yliopistossa. Suuri humoristi kertoo 2015 ilmestyneissä muistelmissaan ampuneensa sodan aikana vain yhden laukauksen; hän tähtäsi varista, mutta ei osunut. vuonna 1961 Salo perusti kustantamo Maarjamaan, joka on Viron keskiaikainen nimi. Kirjat kiersivät kädestä käteen. Papiksi hänet vihittiin 1970 ja lähetettiin Järvamaalle. Hän joutui rintamaosille, joilla ei käyty taisteluja. Se luettiin kuulijoille Amerikan ääni-, Vapaa Eurooppaja Vatikaanin radio -asemien kautta, ja se levisi laajalti läntiseen mediaan. kuVa: eeSTi kirik Sanoma oli, että jokaisella kansalla on oikeus itsenäiseen maahan, ja että kirkko on kansan edessä vastuussa oikeusvaltion rakentamisesta.. Sen toiminnassa oli mukana myös Toomas Hendrik Ilves, josta tuli vapaan Viron presidentti. Pakomatka vei nuorukaisen Roomaan, jossa hän Suomen lähetystön avulla pääsi birgittalaissisarten turviin. KOTIMAA 15 1 8. Viime vuonna ilmestyi hänen toimittamansa perusteellinen Suomen-poikien lyhytelämäkertateos. Vello oli pikkuveljen nimi, ja Salon hän valitsi Suomen kartasta. Se lähetti ohjelmaa monella kielellä, joihin viro ei kuitenkaan kuulunut. 2 01 6 vIrOn ITsenäIsyys Viron tasavallan palauttamisen eteen työskenteli tahoillaan kaksi pappia, luterilainen Vello Salum ja katolinen Vello Salo. Työ Viron hyväksi jatkui koko ajan. Opintojen alkuvaiheessa Roomassa 1948 alkoi palkaton työ Vatikaanin radiossa. Hän asuu nykyisin Piritan luostarissa Tallinnassa. Sanoma oli, että jokaisella kansalla on oikeus itsenäiseen maahan, ja että kirkko on kansan edessä vastuussa oikeusvaltion rakentamisesta. Poliittiset tapahtumat tiivistyivät Baltian suvereenisuusjulistuksiin, joita seurasivat monien muiden neuvostotasavaltojen vastaavat. Virossa siinä olivat tärkeässä osassa luterilainen pappi Vello Salum ja katolinen pappi Vello Salo. Edellisenä vuonna hän oli perustamassa Viron muinaismuistojen suojelun seuraa. Hän vaihtoi nimeä suojellakseen kotimaahan jääneitä sukulaisia. Siitä puolestaan voidaan laskea alkaneen järjestäytyneen liikkeen kohti Viron tasavallan palauttamista. Näistä maista alkoi 1980-luvun lopulla Neuvostoliiton hajoaminen, joka toteutui vuonna 1991. Muitakin virolaisia pappeja oli mukana, mutta tässä artikkelissa keskitytään Salumiin ja Saloon. Salo käänsi uutisen ja luki sen. Vuonna 1993 Vello Salo palasi Viroon asettuen ensin Tarttoon ja sitten Piritan luostariin Tallinnassa. Esimerkkinä tieto, että Neuvostoliitto suunnitteli 1949 suuria kyydityksiä Baltian maista. vuonna 1982 Salum piti rovastikunnan pappeinkokouksessa esitelmän aiheesta kirkko ja kansa. Torontossa on myös Viron kielen ja kulttuurin ylläpitäjäksi perustettu Kotkajärven Metsäyliopisto. T oisen maailmansodan pyörteissä Viro, Latvia ja Liettua liitettiin Neuvostoliittoon. Sieltä hän onnistui toukokuussa 1945 pakenemaan
Siksi ajattelin lähteä vapaaehtoiseksi hänen luostariinsa Intiaan. – Koen tämän vastaanotossa työskentelyn yhtä tärkeäksi kuin kirkossa istumisen. Palataan vuoteen 1990. Taustalla on Autuaan Elisabethin patsas. Hän päätti pyytää Turun katolisesta seurakunnasta apua äiti Teresalle kirjoittamiseen. – Seisoin puhelinkopissa ja pläräsin puhelinluettelosta katolisen kirkon numeron. – Halusin lähteä ulkomaille kokeilemaan siipiäni ja oppimaan englantia. Marja-Liisa on työvuorossa, kuten aina iltapäivisin. 16 KOTIMAA 1 8. Ranskan tarkoin vartioitu suurlähetystö sijaitsee viereisessä Palazzo Farnesessa. Olemmehan kaiken lisäksi yhdellä Rooman arvokkaimmista paikoista, Piazza Farnesella. Luostarissa hänet vastaanotti italialainen sisar, nimeltään äiti Teresa, joka ehdotti vapaaehtoistyötä Lontoon lähellä sijaitsevassa Iver Heathin birgittalaisluostarissa. Uskon, että palvelustehtävästäni muotoutuu rukous. 2 01 6 kristityn vaellus S isar Marja-Liisa Mäkiranta, 44, avaa oven Via di Monseraton -kadun puolelta ja johdattaa minut Casa di Santa Brigidan vieraskodin näyttävään vastaanottoon. Sisar Marja-Liisa roomalaisen birgittalaisluostarin, Monastero di Santa Brigidan, puutarhassa. Olin tehnyt lukiossa esitelmän Kalkutan äiti Teresan elämänkerrasta. 2 . Yllätyksekseni sen alapuolella luki Birgittalaissisaret. Alun perin luterilainen Elisabeth Hesselblad (1870–1957) perusti Rooman ensimmäisen birgittalaisluostarin. Kun Marja-Liisa Mäkiranta oli kirjoittanut ylioppilaaksi Alahärmän lukiosta, hän päätti viettää välivuoden. Kuva kammiossaan yksin istuvasta nunnasta karisee saman tien. kuvA: Päivi ToLonEn. Tie vei nunnaksi Roomaan Birgittalaisluostarista tuli Marja-Liisa Mäkirannan koti 20 vuotta sitten. Sisaret pyysivät minua saman tien käymään. Samalla muistan kaikkia heitä, jotka ovat pyytäneet esirukouksia
Osallistuessaan rukoushetkiin ja katoliseen pyhään messuun hän koki käänteentekevän elämyksen. Raamatun kehotus ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” tuntuu pitävän myötätuntoista suhtautumista omaan itseen olemisen terveenä lähtökohtana. Yrittäisin auttaa häntä näkemään uusia näkökulmia ja tietä eteenpäin. – Sain tuolloin tärkeää työkokemusta nykyistä tehtävääni ajatellen. Tämän aihepiirin kirjoja on ilmestynyt viime aikoina buumiksi asti. Sisarilla on yksi vapaapäivä kuukaudessa. Marja-Liisa on toki elänyt epäilyksen hetkiäkin. Se ei tarkoita itsekeskeisyyttä tai toisten tarpeiden ohittamista. Kello 6.05 on ensimmäinen rukoushetki laudes, jota seuraa mietiskely ja pyhä messu. Aamiaisen jälkeen hän aloittaa työt vastaanotossa. – Ajattelin, että jos Jumala todella tahtoo minusta birgittalaissisaren, hän kyllä antaa kaiken armon ja tuen käydä sen tien loppuun asti. En sanoisi, ettei noin saa tuntea. Sitten muistan, miksi valitsin tämän tien. Yrittäisin kaikin tavoin osoittaa hänelle, että olen hänen puolellaan, lohduttaisin ja rohkaisisin. KOTIMAA 17 1 8. Päivä päättyy illallisen jälkeen kello 21 pidettävään kompletoriumiin. Voin ottaa niihin etäisyyttä ja miettiä, pitävätkö ne paikkansa. Joinakin päivinä ehdimme kokoontua yhteen ja silloin juttelemme, teemme käsitöitä tai katsomme televisiota. Marja-Liisa ei olisi voinut kuvitellakaan, että hänestä tulisi joskus nunna. En julistaisi: Ei tuosta mitään tule, sinusta ei ole mihinkään, et ikinä opi, luovuta jo. – Lounaan jälkeen on päivän toinen rukoushetki, sexta. – Silloin olen pohtinut teinkö oikean ratkaisun. Koska haluan vaalia ja jakaa rakkautta, jota olen saanut niin paljon Jumalalta. – Pidin heitä niin pyhinä, lämpiminä ja saavuttamattomina. Luostarista lähtö on vain hieman monimutkaisempaa, koska se käsitellään Vatikaanissa. Marja-Liisan päivä alkaa herätyksellä klo 5.45. Roomassa Marja-Liisa tutustui muun muassa abbedissa äiti Teklaan, joka antoi ylisisar Guadaloupelle tehtäväksi kysyä, haluaisiko Suomen tyttö tulla kandidaatiksi Rooman birgittalaisluostariin. Minulle tuli kuitenkin tunne, että isän on nyt hyvä olla. Jos toimisin niin kuin tosiystävä, en moittisi enkä muistuttaisi entisistä mokista. – Tykkään katsella Pietà-veistosta mieluummin yksin kuin niin, että joku räpsii kuvia vieressä, hän naurahtaa. Minun ei tarvitse hyväksyä mieleeni tulvivia lannistavia ajatuksia totuuksina. – Kun aloitin sairaanhoitajaopinnot Turussa 1991, pääsin asumaan birgittalaisluostarin opiskelijakotiin. Mietittyään viikon asiaa hän kuitenkin suostui. Kuten kuka tahansa meistä joskus aamuyön tunteina, kun mietimme, kuljemmeko elämässämme oikeaa polkua. Rukouksissani he ovat kuitenkin aina läsnä. – Isälle oli jäänyt hyvä muisto siitä, kuinka ortodoksimunkit auttoivat evakkoja. Palattuani Roomaan aloin palvella vastaanotossa. Se oli lahja työstä, jota olin tehnyt Turun luostarissa. – En ehtinyt nähdä isää ennen hänen kuolemaansa, ja surin sitä täällä kaukana. Itseäni. Minulla on paljon ystäviä ja tuttavia, joihin en ehdi aina pitää yhteyttä. Sortavalan läheltä neljävuotiaana evakkoon lähtenyt isä ymmärsi tyttärensä luostariin menon. Silloin en taida olla yhtä hyvä ystävä itselleni. 2 01 6 Y stävänpäivä muistutti ystävyyden ja hyväntahtoisuuden voimasta. Noviisivuosi kului tutustuessa yhteisöelämään ja opiskellen italian kieltä sekä luostarilupauksia, joita ovat kuuliaisuus, köyhyys ja siveys. – Luostarista tuli minulle vahva hengellinen koti. Halaisin tai ainakin taputtaisin olalle. Lopulta käännyin katoliseksi 1993. – Silloin juhlistettiin Pyhän Birgitan kanonisoinnin 600-vuotisjuhlaa. Olin koulussa päivät, yöllä pänttäsin kokeisiin ja illat autoin sisaria heidän toimissaan. Voin kehittyä armollisuudessa ja myötätuntoisuudessa itseäni kohtaan. Pelästyn tunteiden valtaa tai lannistun armottoman itsekriittisten ajatusteni edessä. Vuonna 1996 hän antoi ensimmäiset väliaikaiset lupaukset ja vuonna 2000 ikuiset luostarilupaukset. KOLuMnI TuIjA TIIhOnEn Ystäväksi itselle. Jos päätökseni olisi vain omaa uteliaisuuttani ja seikkailunhaluani, hän näyttäisi minulle tien myös ulos luostarista. Tuolloin yleensä lepäämme tai menemme kävelemään. Grandellin mukaan itsemyötätuntoinen henkilö pystyy ymmärtämään paremmin myös muita ihmisiä ja voi suhtautua heihin lämminhenkisesti ja auttavaisesti. 2 . – Tajusin, että siellä oli läsnä sama Jumala, jota olin oppinut rukoilemaan ja johon olin oppinut luottamaan Alahärmän kirkossa. Toki myös luostarielämän kurinalaisuus pelotti. Rooman birgittalaisluostarissa Marja-Liisa oli vieraillut ensimmäisen kerran vuonna 1991. Jos toimisin niin kuin tosiystävä, en moittisi enkä muistuttaisi entisistä mokista. Tuolloin Marja-Liisa rientää usein jo aamuvarhain Pietarinkirkkoon, jolloin se on lähes tyhjillään. Äidille ratkaisuni oli vaikeampi asia, hän pohtii. Marja-Liisa teki Iver Heathin luostarissa kevään puutarhatöitä ja auttoi vieraskodin puolella kaikissa mahdollisissa tehtävissä vuoteiden sijaamisesta tiskaamiseen. Päivä nosti mieleen myös ajatuksen: Mitä tapahtuisi, jos alkaisin kohdella ystävällisesti myös sitä ihmistä, jolta usein vaadin eniten ja jota arvostelen ankarimmin. Iltapäivällä on noin tunti puolitoista vapaata. Mutta näin ei tarvitse olla. Minusta tuntui, kuin minulta olisi pyydetty kättä. Olen löytänyt hyviä vinkkejä mielen hallintaan Ronnie Grandellin kirjasta Itsemyötätunto (Tammi 2015) ja Arto Pietikäisen kirjasta Joustava mieli (Duodecim 2009). Sitten muistan, miksi valitsin tämän tien. PäIVI TOLOnEn Olen pohtinut teinkö oikean ratkaisun. Yrittäisin kuunnella ystävääni enemmän kuin puhua. Äiti Teresa pyysi minut mukaan Roomaan. Entä kun itse olen allapäin ja siipeeni saanut. – Koen, että tämä on minun tapani vastata Jumalan rakkauteen. Vuosina 2003–2007 Marja-Liisa työskenteli Suomessa Katolisessa tiedotuskeskuksessa Helsingissä ja Katolisen kirkon toimintakeskuksessa Stella Mariksessa Lohjalla. – Vaikka se kuulostaa lopulliselta, eivät portit silti ole suljettu maailmalta. Hän sai itse voimaa rukouksesta isänsä menehtyessä viime keväänä. Mietinpä hetken, miten suhtaudun ystävään, joka uskoutuu minulle, kun vaikea tunne on sumentanut häneltä ajattelukyvyn, kovat sanat ovat loukanneet ja huoli ahdistaa
Avioliitto todetaan vain miehen ja naisen liitoksi, jonka tasalle ei tule asettaa muita yhteiselämän muotoja. Kaiken kaikkiaan näissä on hirveän vähän uutta, nykyaikaan päivitettyä, Ambrosius summaa. Paavi Franciscus ja patriarkka Kirill tapasivat Kuuban pääkaupungin lentoasemalla perjantaina. Esimerkiksi kirkon tapa elää kirkkona tämän päivän maailmassa ja ortodoksisten kirkkojen diasporan asiat olisivat minusta voineet olla paljon rohkeammin esillä, Ambrosius sanoo. – Mutta eihän tässä oppia olla päivittämässä. 2 . Myös abortti tuomitaan, samalla kun eutanasiaa ja keinohedelmöitystä tarkastellaan kriittisesti. Synodin aihepiireiksi ovat valikoituneet karsinnan jälkeen ortodoksinen todistus maailmassa, ortodoksinen diaspora, autonomian myöntämisen perusteet, avioliiton sakramentti ja sen esteet, paasto sekä ortodoksien suhteet muuhun kristilliseen maailmaan. – Yleisortodoksisesti keskeisten asioiden ohessa mukana ovat myös Venäjän kirkon erityisesti esillä pitämät asiat kristillisestä perheestä ja avioliitosta. – Ei ole ollenkaan varmaa, että se toteutuu. Visio on se, että niistä vähitellen muodostuisi autonomisia kirkkoja. Tämän hetken maailman kuumat kysymykset esimerkiksi pakolaisuudesta, rauhasta, ilmastonmuutoksesta, oikeudenmukaisuudesta, globalisaatiosta ja köyhyydestä tulevat Ambrosiuksen mukaan käsiteltäviksi eri kokousteemojen yhteydessä. jos kirkolliskokous Kreetalla siis toteutuu. Muita vaikeita asioita olisivat olleet asialistalta jo poistetut kalenterikysymys ja kysymys ortodoksisten kirkkojen hierarkkisesta järjestyksestä. jussI ryTKönen Lue lisää metropoliitta Ambrosiuksen haastattelusta Kotimaa24:ssä. 2 01 6 synOdI KOluMnI jussI ryTKönen Euroopan sielun ydin T arvitaan kaksi maailman mahtavinta kirkonmiestä, Havannan lentoaseman VIP-tilat sekä ehkä vielä hyvät kuubalaiset sikarit, jotta paperille saadaan tiiviisti tämän hetken kansainvälisten kirkollisten huolenaiheitten asialista. Paavi ja patriarkka etsivät tietysti eukaristista ykseyttä. Meille aiheuttaa huolta nykyinen kristittyjen oikeuksien rajoittaminen, ellei jopa syrjintä, kun jotkut poliittiset voimat, joita usein ohjaa melko aggressiivinen sekularismi, pyrkivät työntämään heidät syrjään julkisessa elämässä.” Onko tällainen suora puhe nyt sitten jotenkin syrjivää. Mutta he ottavat myös kantaa. Joidenkin maiden muuttuminen sekularisoituneiksi yhteiskunniksi, joille jokainen viittaus Jumalaan ja hänen totuuteensa on vierasta, on vakava uhka uskonnonvapaudelle.. Yksi keskeisimmistä on se, mikä olisi historialliseen länteen, siis Länsi-Eurooppaan ja Amerikkoihin syntyneiden ortodoksisten kirkkojen kanoninen asema. Pyhään ja suureen synodiin ovat kutsuttuina maailman kaikki ortodoksiset kirkot. Kreetan synodi käsittelee myös tärkeitä organisaatiokysymyksiä. Kuva: NIKolaos MaNgINas/ THe ecuMeNIcal PaTrIarcHaTe Jotkut maailman ortodoksit ovat sitä mieltä, että kahdeksatta ekumeenista synodia ei tarvita: oppihan lyötiin lukkoon jo 1200 vuotta sitten. Yleisortodoksinen synodi voi peruuntua Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I on yleisortodoksisen kirkolliskokouksen puheenjohtaja. Kirkolliskokousta on valmisteltu vuodesta 1961 lähtien. Se on painava, jopa jyrkkä teologinen ja ekumeeninen viesti. Jotkut maailman ortodoksit ovat Ambrosiuksen mukaan jopa sitä mieltä, että kahdeksatta ekumeenista synodia ei tarvita: oppihan lyötiin lukkoon jo 1200 vuotta sitten. Ekumeenista työtä painotetaan, samoin klassista teologista antropologiaa. K auan odotettu pyhä ja suuri synodi, tai yleisortodoksinen kirkolliskokous pidetään kesäkuun lopussa Kreetan saarella Kreikassa. 18 KOTIMAA 1 8. Ambrosius ei odota kirkolliskokoukselta suuria konkreettisia kehitysaskeleita, mutta toteaa sillä joka tapauksessa olevan valtavan henkisen merkityksen ortodoksisten kirkkojen yhteiselle elämälle ja vuorovaikutukselle. Silti usein matalaa profiilia suosivat protestantitkin voisivat muistella, miten kirkko tarvittaessa joskus ilmoittaa vuosituhansiensa voimalla: Näin sanoo Herra. Yksi ortodoksisia kirkkoja hiertävä kysymys on myös Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin primaatti eli johtoasema. Harvinaisen kohtaamisen hedelmänä tuli ulos yhteinen julistus. julistuksessa muistetaan rohkeasti myös Lähi-idän vainottuja kristittyjä ja heidän kulttuuriensa tuhoamista, koko Syyria-Irakin alueen kärsimystä unohtamatta. He vaativat maltillisuutta, rauhaa ja oikeudenmukaisuutta. Siitä ei Kreetalla keskustella, eikä myöskään autokefaalisten eli täysin itsenäisten kirkkojen määrästä. Edellinen ekumeeninen synodi pidettiin nykyisen Turkin alueella Nikeassa vuonna 787. Muutamalla itäeurooppalaisella kirkolla on vielä vahvoja varauksia joitakin asialistan kohtia, kuten ekumeniaa koskien. Malli olisi samantyyppinen, kuin Suomen ja Viron kirkoilla jo on, metropoliitta Ambrosius sanoo. On myös huomattava, että sen toisena allekirjoittajana on monien “liberopaavina” kultatuolissa keinuttama Franciscus. Eräs tekstin kohta pysäyttää: “Pysyen avoimena muiden sivilisaatioiden panokselle olemme vakuuttuneita siitä, että Euroopan on pysyttävä uskollisena kristillisille juurilleen.” Kristittyjen yhteistä todistusta tarvitaan, “että Eurooppa säilyttäisi sielunsa, jota kaksituhatvuotinen kristillinen traditio on muovannut.” Edelleen: “Joidenkin maiden muuttuminen sekularisoituneiksi yhteiskunniksi, joille jokainen viittaus Jumalaan ja hänen totuuteensa on vierasta, on vakava uhka uskonnonvapaudelle. Kirkonmiehet eivät unohda tekstissään maailman köyhiä ja kärsiviä. – Tämä koskee esimerkiksi Ruotsiin, Ranskaan ja Yhdysvaltoihin muodostuneita eri ortodoksisten kirkkojen – esimerkiksi Romanian, Kreikan tai Serbian kirkon hiippakuntia. Näiden kirkonjohtajien kanssa ei ole pakko olla samaa mieltä. Hänen asemansa on yksi ortodoksien sisäisen ekumenian ongelmakohtia. Helsingin metropoliitta Ambrosius arvioi synodin alla valmistuneita, käsiteltäviin aiheisiin johdattelevia dokumentteja maltillisiksi, perinteisiksi ja yllätyksettömiksi
Ohjaus Kirsi-Kaisa Sinisalo, suomennos Arto af Hällström. Minun on uskallettava sukeltaa oman elämäni kultalampeen niiltä rannoilta, joilla elän tänään. Teinipoika herättää vanhuuteensa valahtaneen Normanin eloon ja vetää Ethelin ja Normanin tähän kesään. Mitään näistä ei ole luvassa. Nyt hän kuitenkin perkaa teemaa uudella, henkilökohtaisella otteella kyseenalaistaen myös omaa terapeutin ja kouluttajan tietään. 2 01 6 KIRJAT TeATTeRI K odikkaasti virttyneen rantamökin ikkuna avautuu järvelle. Miehen piikikäs huumori ja luutuneet periaatteet ovat etäännyttäneet ihmiset hänen läheltään. Henkilökohtaisen tien kuvaus on kuitenkin vasta kiinnostava esinäytös aiheisiin, joihin hän haluaa lukijan keskittyvän: egon valtaan ihmisessä, läsnäoloon ja sen vaikeuteen, Jumalaan, Jeesukseen, vapauteen, uskoon, rakkauteen ja kirkkoon. Norman lukee huolella työpaikkailmoituksia peittäen kuolemanpelkonsa niistä puhumiseen. Hellsten ei pelkästään analysoi näitä kokemuksia, vaan rohkenee etsiä myös henkilökohtaisen toivon ja uudenlaisten elämän merkitysten siemeniä. KOTIMAA 19 1 8. Hellstenin kerronta tuo monissa kohdin mieleen tarinat 1990-luvun laman aikana konkurssiin ajautuneiden tai ajettujen pienyrittäjien kohtaloista. Kun kirjan merkityksellisyys on niin painokkaasti tuotu esiin, ei lukija voi olla odottamatta jotakin ainutlaatuista: paljastuksia, kristalloitunutta viisautta, uusia teoreettisia rakennelmia. Tähän olen tullut on aikaansa sopiva teos. Sen sijaan lukija kutsutaan kulkemaan tuskallista taivalta, jonka Hellsten on tallannut lähimenneisyydessään. Hän unohtelee asioita, mutta pelkää ottaa puheeksi muistin pätkimisen. Epävarmuus ja luottamuksen katoaminen ovat suomalaisten yhteisiä, kasvavia tuntoja. Kirjapaja. Niissä hetkissä kohtaamisella on väliä. Pääosissa Johanna Reilin ja Ilmari Saarelainen. Näytelmää on esitetty menestyksellä eri puolilla maailmaa. Ilmari Saarelaisen Norman tekee pienin elein näkyväksi sen, mitä ei saa sanotuksi. Ihminen tavattavissa -yrityskonseptin ajauduttua taloudellisiin vaikeuksiin koko kansan terapeutti on käynyt läpi oman kiirastulensa ja itsetutkiskelun vaiheen. Jutut pyörivät enimmäkseen kuoleman ympärillä. Kultalampi vakuuttaa, että onnen salaisuus on nykyhetkessä eläminen, arkeen vuosien mittaan piintyneistä tavoista luopuminen. Vaikka aika on eri, taustalta on helppo lukea tutut pelko, syyllisyys, häpeä ja elämänhallinnan menetys. Hämeenlinnan ja Riihimäen teatterit. Hellsten ei kuitenkaan tarkoita tärkeydellä sijaa, jonka kirja saa hänen arvioijiensa tai lukijakunnan silmissä. Kirja on merkittävin hänelle itselleen. Terapeuttina Hellstenillä on syvällinen kyky kuvata niitä – ja samalla kenties rakentaa entistä suurempaa ihmisymmärrystä. Siitä on tehty myös palkittu elokuva. Vielä ei luovuteta Kultalampi kertoo ikääntyneestä pariskunnasta ja muistisairaudesta. Kuva: aKI LoPonen aikaansa sopiva kirja T ommy Hellstenin Tähän olen tullut – Kirja merkityksen löytämisestä alkaa tunnustuksella: Kyseessä on kirjoittajan mukaan hänen tärkein teoksensa. Tunnustus on yllättävä, jättäähän kirjailija usein lukijoidensa arvioitavaksi kirjansa merkityksen. AnnA-KAIsA PITKänen Tommy Hellsten: Tähän olen tullut – Kirja merkityksen löytämisestä. Katson tässä itseäni, omaa vanhenemistani. 2 . MAIJA PAAvIlAInen Kultalampi. Vanhanakin on elettävä meneillään olevaa kesää, ei viipyiltävä menneisyyden haamujen seurassa. Johanna Reilin Ethelinä tietää, että luopuminen on jo alkanut, mutta vielä ei luovuteta. Minun on uskallettava sukeltaa oman elämäni kultalampeen niiltä rannoilta, joilla elän tänään.. Kultalampi kertoo lämpimästi yhdessä vanhenemisesta, sukupolvien välisestä ystävyydestä, arjen karheasta kauneudesta. Hämeenlinnan Teatterin ja Riihimäen Teatterin yhteistuotanto on osoittanut voimansa jo siinä, että kevään näytännöt on myyty loppuun, mutta syksyllä jatketaan. Enää ei huvita mikään, ei edes kalastus. Tukahduttava egoon samaistuminen ja sen suojaaminen ovat olleet jo pitkään Hellstenin aihepiirejä. Vahva vaimo tekee kaikkensa, että ei anneta periksi muistisairaudelle eikä katkeroitumiselle. Vaimo osaa vastata kysymykseen, jota mies ei vielä ole ehtinyt kysyäkään. Tytär saapuu yllättäen juhlimaan isän 80-vuotissyntymäpäivää miesystävänsä ja tämän 13-vuotiaan pojan kanssa. Kultalampi vakuuttaa, että pitkään jatkuneen avioliiton siunaus on siinä, että molemmat puolisot ovat koti toisilleen. Norman on alkanut antaa periksi vanhuudelle. Säännöllisesti saapuva postimies tuo sanomalehden ja pysähtyy reitillään kahvikupilliselle, syö suklaapiparin ja kertoo kuulumiset. Hän toteaa olevansa läsnäolon harjoittelija: Kun on koko elämänsä elänyt pelossa ja pyrkinyt kontrolloimaan elämää, on kenties parasta, mitä voi tapahtua, että elämänhallinta järkkyy. Kirkon työntekijöiden kannattaisi lukea hänen ajatuksensa huolella, sillä juuri kirkon piiristä ahdinkoon ajetut ihmiset Hellstenin tavoin etsivät turvaa ja toivoa. Kun yrityksen suuret talousvaikeudet astuivat Hellstenin terapeutin tielle, oli hänen vähitellen luovutettava elämän kontrolloimisen ajatuksista lähes kokonaan. Kertomukset ovat monella tapaa tuttuja jo Hellstenin aiemmasta tuotannosta. Ernest Thompson kirjoitti Kultalampi-näytelmänsä 28-vuotiaana. Molemmat tuntevat toisensa, ymmärtävät toisiaan. Vaimo on miehensä talo, tietävät juutalaiset. Luovuttamisen takaa ei kuitenkaan löytynyt kaaosta, vaan uskonnollinen näky: hauraasti rakentuva luottamus Jumalaan. Mökin haalistunut olohuone luo kehykset pitkään jatkuneelle avioliitolle, jossa ihmiset ovat kasvaneet yhteen, tottuneet toisiinsa, tehneet tilaa toinen toiselleen. Hellsten kuvaa kokemusta Jumalasta toistuvasti läsnäolon käsitteellä. Järvi säilyy ikuisesti samana mutta sukupolvet vaihtuvat, kuikan ja ihmisen. 176 s. Sen kulkeminen on kirjailijan mukaan toisinaan ollut egon oikullisuuteen alistumista, auttanut kontrolloimaan ja suojannut pelolta. Vuodesta toiseen Norman ja Ethel ovat viettäneet kesiään luonnon sylissä kuikkaparin elämää seuraten
044 7229000. Viiden uskonnon joukkoon ovat päässeet katolinen synkretismi sekä ateismi/naturalismi/materialismi. He ovat myös yksinkertaiseen elämään, iloon, nöyryyteen ja solidaarisuuteen sitoutuneita Kolmannen sääntökunnan fransiskaaneja. Lehtiö kirjoittaa lohduttavasti miten Kristus nostaa ylös myös väsyneen, omaan elämäänsä kompastuneen, yksinäisen ihmisen, kulkee vierellä. , p. Hakemukset Lauri Vartiaiselle 29.2. Tarvittaessa tartut myös käytännön tehtäviin. Paikkakunta tarjoaa hyvät edellytykset asua ja elää. Kalajoen kirkkoneuvosto HELSINGIN SEURATUPAYHDISTYS r.y:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Helsingin Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D 2.krs, sunnuntaina 6.3.2016 seurojen jälkeen noin klo 17. Se myös tuulettaa sopivasti. Suomen vuosia hän kutsuu laihoiksi vuosiksi, Malawin työjakso oli sarja epäonnistumisia, mikään ei tuntunut toimivan. Heino kirjoittaa myös arkisen elämän käytännön hankaluuksista ja ihmisistä päiväkirjamaisesti. LeeNA HIeTAMIes Pirkko Lehtiö: On Herra vielä vierellä. Ihminen kokee muuttuvansa näkymättömäksi ja hyödyttömäksi. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) mukaan onnistuneen kotoutumisen takana on lähes aina kristillinen seurakunta. Risto Saarinen: Kalevi Toiviainen – tutkija ja teologi Piispa (emer.) Voitto Huotari: Piispa, esimies, työtoveri Tuomiorov. Lähetystyön arjesta Riitta Heino on lähetystyöntekijä, opettaja, pappi ja rovasti, samoin hänen puolisonsa Olavi Heino. PL 15, 02701 Kauniainen, p. Tervetuloa! Kalevi Toiviainen 1929–2015 Muistoseminaari 2.3.2016 klo 13–16 Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntasalissa Bulevardi 16, Helsinki Kalajoen seurakunnan Himangan kappeliseurakunnassa on haettavana Kanttorin virka Seurakunnan toiminta on monipuolista ja vilkasta, herätysliikkeet aktiivisia ja kirkkomusiikkityötä arvostetaan. Kuulut johtoryhmään ja toimit viestintätiimin esimiehenä. Seurakuntien kanssa yhteistyössä järjestettyihin tapahtumiin osallistuu vuosittain 86 000 ihmistä. DANIeLLe MIeTTINeN Outi Mannila ja Jorma Kuitunen (toim.): Kuin kotonaan Suomessa. HT Jorma Kuitunen puolestaan muistuttaa, että tarvitsemme erilaisten kulttuurien kohtaamista oman kristillisen identiteettimme uudistumiseksi. Edellytämme korkeakoulututkintoa, näyttöä tuloksellisesta markkinointityöstä, kristillistä vakaumusta, innostavaa ja yhteistyökykyistä työotetta, paineensietokykyä sekä kristillisen järjestökentän tuntemusta. Yksi pääviesteistä on se, että maahanmuuttajat kaipaavat vuorovaikutusta, eivät vastausautomaatteja. Tiedustelut viestintäjohtaja Jaana Ollilainen, jaana.ollilainen@sro. pykälässä mainitut asiat. Aikamedia 2015. Keskus paikassa Kauniaisissa toimii kristillinen kansanopisto, Vuokatissa ja Oulussa kurssikeskukset. mennessä. , p. Tytäryhtiömme Perussanoma Oy julkaisee vuosittain 30 kirjaa sekä Elämäja Perusta-lehtiä. Näinhän ei tietenkään ole. Seurakunnalla on annettavaa sekä tulijoille että meille, jotka asenteillamme joko edistämme tai hidastamme kotoutumista. 20 KOTIMAA 1 8. Lähetystyö on ajoittain hyvin raskasta, mutta pienetkin onnistumiset suuria ilon ja kiitoksen aiheita. , sro. Pätevyysvaatimuksena väh. Kirja on kiinnostava lukukokemus, hyvin kirjoitettu, lämmin ja rehellinen. ja merenrantakaupunki. Kirjoittaja peräänkuuluttaa kuuntelemista ja ystävyyden merkitystä. P A h k i n A n s A r k i j A t . Tilaisuus on avoin kaikille Kalevi Toiviaisen elämäntyöstä kiinnostuneille. Ongelmien sijaan liikkeelle tulisi lähteä voimavaroista ja vahvuuksista. Suomen Raamattuopiston Säätiö on Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen sitoutunut kristillinen järjestö. Lähdeviitteet auttavat uteliasta eteenpäin tiedonhankinnassa. Tärkeä on myös sosionomi Heini Kuitusen huomio yhteiskunnallisten tukitoimien suuntaamisesta. Hidastuminen auttaa näkemään enemmän, vanheneminen tarkoittaa myös viisastumista joidenkin asioiden suhteen. muu piispainkokouksen hyväksymä tutkinto, myös lähiaikoina valmistuvat huomioidaan. Kalajoki on kaunis ja elinvoimainen, matkailu. Pehmeäkantisessa kirjasessa on jokaisen luvun jälkeen tilaa muistiinpanoille. Se avaa ikkunan afrikkalaiseen maailman lähetin näkökulmasta. Kaikenikäisten ihmisten ystävyyttä ja jakamista. Salo: Näkökulmia piispa Kalevi Toiviaiseen Tilaisuuden juontaa TT Juhani Forsberg. 09 5123 9189. 64 s. 151 s. Kahvitarjoilu. Mutta nykyisessä työssään Tansaniassa hän kokee olevansa kotona, ystävien parissa. PAIKKOJA AVOINNA KOKOuKsIA TILAIsuuKsIA TILAIsuuKsIA Asiantuntevasti maahanmuuttajatyöstä Kuin kotonaan Suomessa on 16 kirjoittajan artikkeleista koottu opas, joka käsittelee maahanmuuttajien parissa tehtävän työn perusteita, palvelujärjestelmiä, rinnalla kulkemisen taitoa sekä kulttuurierojen huomioimista. on Riitta Heinon kirjoittama muistelukirja lähetystyön arjesta. Kun askel hidastuu eläkkeellä oleva teologian tohtori Pirkko Lehtiö pohtii kirjassaan On Herra vielä vierellä vanhenemista. Kristus saattaa antaa hitaasti kulkevalle tehtävän, ja kysyä: Mitä sinä tahdot minun tekevän. Hän päästää lukijan sisälle elämäänsä, vierelle kulkemaan. Lisätietoja khra Kari Lauri p. Puuttuiko teiltä siellä mitään. 243 s. Suomen Lähetysseura. 09 5123 9156 ja toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen, lauri.vartiainen@sro. Suomen Raamattuopiston Säätiö hakee VIESTINTÄJOHTAJAA Vastuullasi on varainhankinnan, markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen ja johtaminen. On aikaa myös pysähtyä kohtaamaan Jumala. Virka otettava vastaan 1.9.2016 tai sop. (el.) Simo S. Avaimia maahanmuuttajatyöhön. Valitun esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus ja rikosrekisterote. Kyseessä on 1,5 vuoden sijaisuus. muk, 4 kk:n koeaika, palkkaus 601. Kirjan loppuun on koottu maailmanuskonnoista liite, jonka näkökulmana on evankeliumin välittäminen. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 6. Vanhoilla on paljon annettavaa, ja usein myös aikaa siihen. Suomen Lähetysseura. 2 . LeeNA HIeTAMIes Riitta Heino: Puuttuiko teiltä siellä mitään. f i SIUNTIOSSA 4.–5.3.2016 YLLÄKSELLÄ 18.–20.3.2016 21.–26.3.2016 Prof. Hakemukset 23.3.2016 mennessä Kalajoen kirkkoneuvostolle, Plassintie 2, 85100 Kalajoki. Kirjoittajat uskovat lujasti seurakuntien ja kristillisten järjestöjen mahdollisuuteen parantaa kotoutumista, joka on kaksisuuntainen prosessi. Erikoista, mutta kenties hyvinkin perusteltua. KIRJAT. Kun omat askeleet hidastuvat, alkaa tuntua siltä, kuin nuoremmat kävelisivät ohitse. Aina ei ole ollut helppoa. 2 01 6 w w w . 09 5123 910, info@sro