10 6 N:o 18 | 7. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –1 9 Tässä lehdessä liitteenä: Jättimäinen kokemus Kirjailija Anna-Liisa Ahokumpu sanoittaa synnyttämisen todellisuutta kirjassaan Kolme rukousta äidille 14 Seurakunnat tukevat ruotsinsuomalaisia koronan varjossa Seitsemän kirkon kierros on Suomen vanhin matkailureitti. toukokuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Pa si Le in o 11 6
Suunnilleen näin voisi tiivistää ystävieni kanssa käymiäni keskusteluja synnytyksestä ja sen jälkeisestä ajasta. Sairaalassa ja neuvolassa vauvaa tarkkaillaan pissavaippojen lukumäärän ja juotujen maitomillilitrojen tarkkuudella, ja hyvä niin. Vaikka kaikki olisi mennyt hyvin, synnytyksen vaikutus kehoon ja mieleen on voimakas. OLLI SEPPÄLÄ 2 KOTIMAA | 7.5.2021 aluksi. – Perusteellisesta remontista. NOORA WIKMANHAAVISTO Toimitussihteeri toivoo äitienpäivän aamiaiselle pannukakkuja. Äitien tukeminen synnytyksestä toipumisessa olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää. 4 Multian itsenäinen seurakunta lakkautetaan ensi vuoden alussa ja siitä tulee osa Keuruun seurakuntaa. Jaksaako tai osaako odottava äiti hankkia tietoa ja onko hänellä mahdollisuutta osallistua vaikkapa raskausjoogaan tai synnytyslaulukursseille, tai vaatia keskusteluapua synnytyksen jälkeen. Tämän lehden sivuilla 14–15 kirjailija Anna-Liisa Ahokumpu kertoo, kuinka rankka esikoisen synnytys aiheutti synnytyspelon. Puinen ristikirkko on valmistunut 1796, tapuli vuonna 1810. – Kyllä olemme, sillä remontin arvioitu kustannus on noin 1,8 miljoona euroa. Traumaattinen synnytys voi pahimmillaan vaikuttaa äidin ja vauvan suhteeseen ja perheen lapsilukuun. Mutta valtaosa rahoituksesta tulee pankkilainana, sillä nyt korot ovat alhaalla. Kirkon ulkomaalaus on 1980-luvulta. Tapulin peltikatto on vuodelta 1902, joten on jo aika uusia se. Sitä ei aina tarjota, tai äidit eivät osaa sitä kaiken keskellä vaatia. Nyt synnyttämiseen valmistautuminen on liian paljon kiinni omista resursseista. Jos synnytys on ollut tavalla tai toisella rankka, äiti tarvitsisi aivan erityistä tukea. Oliko kirkon remontti esillä yhdistymisneuvotteluissa. Myös sähköjä uusitaan, samoin viemäröintiä. – Kyllä keuruulaiset ovat koko ajan olleet tietoisia yhdistymispäätöstä tehdessään Multian kirkon tulevasta remontista ja sen mukana siirtyvästä lainasta. Katto myös vuotaa. Äitienpäivää vietetään 9.5. Unenpuutteesta puhumattakaan. 2 Miten seurakunta rahoittaa kirkon remontin omaosuuden. Seurakunnan maksettavaksi jää hieman yli 500 000 euroa, mikä on sekin pienelle 1 300 jäsenen seurakunnalle suuri summa. 1 Ollaanko Multiassa tyytyväisiä saatuun rakennusavustukseen. | Kuva: Satu Laakkonen RAIJA KIVELÄ Multian ja Petäjäveden seurakuntien talouspäällikkö Tukea äideille K un vauva on ulkona, kiinnostus äitiä kohtaan lopahtaa. – Meillä on metsää yli 800 hehtaaria eli sitä hakkaamalla. | viikon henkilö | Kirkkohallitus myöntää seurakunnille rakennusavustuksia seitsemän miljoonaa euroa. teita vahvistetaan – itse asiassa tämä on jo ehditty tehdä, vaikka varsinainen remontti alkaa heinäkuussa, kun saadaan kaikki tarvittavat hallinnolliset päätökset tehtyä. Vastasyntynyt elämä on hauras. Lainatarjoukset on jo lähetty. Metsän myötä meillä myös riittää vakuuksia lainaan. Samassa yhteydessä mädäntyneet laudat kirkon seinissä vaihdetaan. Suurimman avustuksen eli 1,2 miljoonaa euroa sai keskisuomalainen Multian seurakunta kirkkonsa korjaukseen. Remonttihan olisi joka tapauksessa ollut pakko tehdä. Ahokumpu peräänkuuluttaa sitä että synnyttäjiä tuettaisiin mahdollisimman paljon jo etukäteen. Mutta hauras on myös vastasynnyttänyt äiti. 3 Minkälaisesta remontista kirkossa ja tapulissa on kyse. Tuulessa heiluneen tapulin raken”Tapulin katto on vuodelta 1902, kirkon ulkomaalaus 1980-luvulta” Talouspäällikkö Raija Kivelä Multian remonttia odottavan kirkon edessä
Ihminen on aina pyytänyt Jumalalta sen ymmärryksen perusteella, mikä hänellä on. Kyvyssä kuunnella ja sietää erilaisia näkökulmia ja käydä asiallista keskustelua on vielä kehittymisen varaa, myös kirkon työntekijöiden ja aktiivien parissa. Mooseksen kirjan salaperäinen kohta, jossa Israelin joukot voittavat amalekilaiset, kun kansanjohtaja Mooses jaksoi pitää ylhäällä käsiään. JUSSI RYTKÖNEN 3.5. ?. Ylen ja Erätauko-säätiön vetämä Hyvin sanottu on viisivuotinen suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia vahvistava hanke. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Hämmästyttävän lyhyessä ajassa eli kahdessa vuodessa Erätauko-säätiö on onnistunut tavoittamaan kymmeniätuhansia ihmisiä sekä saamaan yhä uusia yhteistyökumppaneita, esimerkiksi Yleisradion. Sen sai Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka. Länsimaisen kulttuurin monet peruspilarit ovat meidän aikanamme järkkymässä. Viime vuoden lopussa Laura Arikka palkittiin myös kirkon viestintäpalkinnolla. 3 KOTIMAA | 7.5.2021. Hän on osaltaan edistänyt kaikkien yhteistä hyvää. Emme ensinkään osaa aavistaakaan, millainen tuo näytelty saksalaisperäinen Luther-kappale sisällykseltään on, vaikkapa olisi aivan oikea ja hyväkin. Itse kunkin olisi syytä pohtia, mikä synnyttää tarpeen reagoida joko täysin torjuvasti, tai hyökkäävän tunnepitoisesti eri tavoin ajattelevaan ihmiseen. MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Mutta Jumala säätää. Arkkipiispa perusteli palkintoa sillä, että juuri nyt erityisen tärkeää on jakolinjat ylittävä ja kunnioittava keskustelu, jossa eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kohdata ja kuunnella toisiaan. Mooses on mainitussa raamatunkohdassa sitkeä patriarkka, joka rukousasennossa – tätä sanaa tosin ei mainita – huutaa Herran puoleen. Arikka palkittiin työstään paremman keskustelukulttuurin hyväksi. Mistä voima tulee. Erätauko-säätiö tuo yhteen erilaiset ihmiset keskustelemaan erityisesti yhteiskunnallisista kysymyksistä. Sillä näytelläänhän teattereissa milloin mitäkin ja milloin minkinlaisia ja minkinarvoisia kappaleita, jotka ovat hyvin kaukana vaatimuksista, mitä Martti Luther voisi hyväksyä. Mikä on meitä maalaisia hämmästyttänyt. Länsimainen kristitty epäilee itseään, oikeutustaan, saavutuksiaan, totuuttaan, taustaansa ja uskoaan. Laura Arikka on molemmat palkintonsa sekä aplodit ansainnut. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Suomalaiset tiesivät, mikä kohtalo puna-armeijan alle jääminen olisi tullut olemaan: Finis Finlandiae. Mutta kuka kannattelisi niitä. Yksi niistä on vuosituhansia ollut kristinusko. Ensi sunnuntain teksteihin kuuluu 2. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. | tuhat merkkiä taivaasta | | pääkirjoitus | Hyvin sanottu ja oikein palkittu A lkuviikosta Suomessa jaettiin ensimmäistä kertaa sananvapauspalkinto. Palkinnon myönsi lehdistönja sananvapauden edistämistä ajavan International Press Institute -järjestön (IPI) Suomen ryhmä. Mihin hän voi luottaa. Toukokuun alussa jaettu sananvapauden palkinto muistuttaa osaltaan sananvapauteen kuuluvasta vastuusta. Hän ei käy rukoustaistelua itsensä, vaan monien muiden puolesta. Osa seurakunnista on jo käyttänyt Erätauko-säätiön menetelmiä. On aika kohottaa kädet. Mikä kestää. 1921 Lähetettyjä kirjoituksia. Mutta sittenkin on meitä suuresti hämmästyttänyt se tosiasia, että Martti Luther on viety teatteriin, nykyaikaiseen teatteriin. Miksi on niin vaikeaa sietää todellisuutta, jossa asioista ajatellaan eri tavoin. Se on meitä suuresti hämmästyttänyt, että Helsingissä on Martti Luther viety teatteriin. Ei ole kuin hieman alle 80 vuotta siitä, kun Suomessakin oltiin polvillaan isänmaan ja sen aseidenkin puolesta. Tämä on nähtävissä erityisesti sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa. Tätä vapauden ja vastuun suhdetta punnitaan lähiaikoina Päivi Räsäsen tapauksessa
Nyt sekä Päivi Räsänen että Juhana Pohjola ovat julkisuudessa uumoilleet, että tapauksessa edetään ylimpään oikeusasteeseen saakka. Päivi Räsänen ja Juhana Pohjola kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Räsäsen ja Pohjolan tukijoukot ovat syytteen nostamisen jälkeen pitäneet ääntä verkossa – kuten ovat tehneet koko esitutkinta-ajan. Toinen syytekohta koskee Räsäsen sosiaalisessa mediassa vuonna 2019 julkaisemaa päivitystä, jossa hän kyseenalaisti kirkon roolin Helsinki Pride -tapahtuman tukijana. Moni Räsäsen kannattaja näkee uhkakuvissaan kristittyjen vainot. Asia käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Käsittelypäivää ei ole vielä kerrottu. S uomessa on luvassa poikkeuksellinen oikeusprosessi, kun kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) puheita homoseksuaalisuudesta käsitellään käräjäsalissa. Kansanlähetyspäivien kohussa puhuttiin lain ja Raamatun suhteesta abstraktilla tasolla pysytellen. Kyse on siitä, mikä on Raamattuun vetoavan tekstin suhde sananvapauteen, uskonnonvapauteen ja syrjimättömyyteen. Räsäsen puheesta tehtiin tuolloin eduskunnan oikeusasiamiehelle kymmeniä kanteluita. Nostetuissa syytteissä on mukana näistä asiakokonaisuuksista kolme. Kyseessä onkin pitkän jatkumon kärjistymä. Nyt mennään konkretiaan: oikeus ruotii, onko Päivi Räsäsen tapa puhua homoista raamattuviittauksin ristiriidassa lain kanssa. Kaikki tämä voi olla totta. | Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto ” Ex-poliitikko Timo Soini kutsui Päivi Räsästä blogissaan ihanaksi enkeliksi. Räsänen katsoo, että tuomio avaisi uhan modernille kirjaroviolle ja sanoo puolustavansa sananja uskonnonvapautta niin pitkälle kuin on tarve. Raamattua ei kuitenkaan olla kieltämässä, sen on valtakunnansyyttäjäkin moneen otteeseen sanonut. Ex-poliitikko Timo Soini kutsui Räsästä blogissaan ihanaksi enkeliksi, joka ei kiellä uskoaan vaan käy pienten ja arkojen lapsosten vierellä, jotka ovat samaa mieltä mutta eivät uskalla kertoa sitä. MERI TOIVANEN Räsäsläinen raamatunkäyttö ja laki painivat pian oikeudessa | uutisessee | Kansanedustaja Päivi Räsänen eduskunnan suullisella kyselytunnilla 15. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on sanonut, että Raamattu ei voi asettua lain yläpuolelle. Kolmannessa asiakokonaisuudessa on kyse vuonna 2019 lähetetystä Ylen radio-ohjelmasta, jonka aiheena oli ”Mitä Jeesus ajatteli homoista?”. Räsänen puolestaan nostatti valtaisan kohun vuonna 2013, jolloin hän sisäministerinä pohti esitelmässään Kansanlähetyspäivillä, onko Raamattu joskus asetettava lain edelle. Jumalan sanan siteeraaminen pitää aina sisällään kokonaisen kristillisen kielipelin. Käsillä on kuitenkin periaatteellinen kysymys. Tämä ilmoitti lopulta, ettei ota asiaan kantaa, sillä ministerin vierailu Kansanlähetyspäivillä oli henkilökohtainen. 4 KOTIMAA | 7.5.2021 uutiset. Poliisilla on ollut viimeksi kuluneiden puolentoista vuoden aikana käynnissä neljä Päivi Räsäsen puheita ja kirjoituksia koskevaa esitutkintaa. Tekstin julkaisi Luther-säätiö vuonna 2004. Ensimmäinen koskee Räsäsen kirjoittamaa 24-sivuista tekstiä Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi – Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Syyttäjälaitoksen tiedotteen mukaan Räsäsen edellä mainituissa yhteyksissä esittämät lausumat loukkaavat homoseksuaalien yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa ja ylittävät näin sananja uskonnanvapauden rajat. Tämän todistaa jo se, että syyttäjälaitos ja Räsänen ovat heti lähtökuopissa olleet eri mieltä siitä, mitä Räsänen oikeastaan on käsiteltävissä yhteyksissä tarkoittanut. Hävetäänpä sitäkin, mitä koko jupakka tekee kristittyjen maineelle. Vastapuolella moni on harmitellut, että Päivi Räsänen saa ylimääräistä huomiota kuntavaalien alla tai aiheuttaa takavuosien tapaan harmia kirkolle. Kirjoitus on yhä esillä Lähetyshiippakunnan sivuilla. huhtikuuta 2021. Valtakunnansyyttäjä nosti viime viikolla Räsästä vastaan syytteen kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Siksi syytteessä on pamfletin levittäjänä myös nykyisin Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan hiippakuntadekaanina ja pian piispana toimiva Juhana Pohjola
| Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki ” Monilla eläkeläisillä on vielä paljon annettavaa. Hän oli kaksi kautta kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa keskustan edustajana Liedossa. Tiettävästi ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa on ehdolla myös emerituspiispa. Sitoutumattomuus myös pehmentää valitsijan tilannetta, hän äänestää ensisijaisesti ihmistä. Pappeutta ja piispuutta en kuitenkaan unohda, enkä täysin vetäydy niistäkään rooleista. Edellisissä kuntavaaleissa 2017 ehdokkaina oli Kotimaan tekemän selvityksen mukaan hieman yli 200 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien työntekijää. Nyt kirkolliset velvoitteet ovat vähentyneet ja aikaa on. Vuonna 2018 eläkkeelle jäänyt Oulun piispa Samuel Salmi on Oulussa mukana kokoomuksen listalla sitoutumattomana ehdokkaana. – Asetin ehdoksi ehdokkuudelleni, että saan olla sitoutumaton. Lisäksi ehdolla on kirkollisen koulutuksen saaneita, muun muassa diakonissoja tai teologian maisterin tutkinnon suorittaneita ehdokkaita. Piispan osallistuminen politiikkaan on nykyisin harvinaista Suomessa, mutta historian aikana se ei ole ollut tavatonta. Kuntavaalit siirrettiin koronatilanteen vuoksi huhtikuulta kesäkuulle. Suomen arkkipiispiispoista peräti neljä on ollut kansanedustajana: Gustav Johansson (pappisedustaja säätyvaltiopäivillä), Lauri Ingman (kok.) Erkki Kaila (kok.) ja Mikko Juva (Liberaalinen Kansanpuolue) Turun piispasta Ilkka Kantolasta (sd.) tuli kansanedustaja erottuaan piispan tehtävästä. Tarkkaa tietoa kesäkuussa järjestettävien kuntavaalien kirkollisista ehdokkaista ei ole käytettävissä, mutta Kotimaan havaintojen mukaan kirkon töissä olevia ehdokkaita on runsaasti myös näiden vaalien ehdokaslistoilla. Nykyistä piispoista ainakin Turun piispa Mari Leppäsellä on taustaa kunnallispolitiikassa. OLLI SEPPÄLÄ Emerituspiispa Samuel Salmi ehdolla kuntavaaleissa politiikka | Eläkkeelle jääneen piispan asettuminen ehdolle vaaleissa lienee ainutlaatuista Suomessa. Itselleen tärkeäksi asiaksi politiikassa Salmi sanoo pyrkimyksen yhteyteen toisten kanssa ja halukkuuden kompromisseihin vaikeissa tilanteissa. Tietääkseni edellisen kerran kokoomus täällä pohjoisessa hyväksyi sitoutumattoman ehdokkaan listalleen 20 vuotta sitten. Samuel Salmi jäi eläkkeelle vuonna 2018. Monilla eläkeläisillä on vielä paljon annettavaa. Seurakuntien työntekijöistä 65 pääsi 2017 kunnantai kaupunginvaltuustoihin. P. Tärkeitä asioita hänelle ovat myös rauha, yhteisymmärrys, luonto sekä kielelliset ja kulttuuriset vähemmistöt, saamelaiset erityisesti. – Lisäksi meillä jää paljon tietoa ja henkistä panosta käyttämättä, kun ihmiset siirtyvät eläkkeelle. Heidän joukossaan on ainakin yksi yllätysnimi. Tosin yleensä ollaan oltu ensin politiikassa ja sitten tultu piispoiksi. Salmi kertoo, että sai ensin ikään kuin signaaleja ehdolle asettumisesta ja lopulta suoran pyynnön. A Mannermaa (Suomalainen puolue, sittemmin kok.), Väinö Malmivaara (kok.) ja L. Salmen edeltäjistä, Oulun piispoista eduskunnassa tai valtiopäivillä olivat ainakin J. | kuntavaalit 2021 | K untavaaleissa 2021 on ehdolla jälleen useita seurakuntien ja kirkon nykyisiä tai eläkkeellä olevia työntekijöitä. Osa kirkollisiksi luonnehdituista ehdokkaista työskentelee kristillisten järjestöjen tai vapaiden suuntien palveluksessa. 5 KOTIMAA | 7.5.2021. Salmi sanoo tehneensä vuosikymmeniä työtä kirkossa, ja että samat arvot ovat hänelle tärkeitä yhteiskunnallisessa toiminnassakin. – Jos tulen valituksi, en puhu teologiaa, sitä varten on kirkossa eri ihmiset. Pappeus ja piispuus veivät kuitenkin ajan niin täydellisesti, ettei luontevaa tilaa yhteiskunnan asioille jäänyt. Tapaninen (Isänmaallinen Kansanliike). Vaalipäivä on 13.6. – Olen jo koulupojasta lähtien ollut kiinnostunut yhteiskunnasta ja politiikasta, Salmi sanoo
– Olen vienyt vanhusten osastolle täytekakun. Puhelin on auki koko päivän. Diakonia-assistentti Merja Piispanen päätti järjestää kokoontumiset ulkoilmassa. Kuorossa ei ole saanut laulaa. Keski-Ruotsissa sijaitsevassa Karlskogassa suomalaistaustaisia on kymmenen prosenttia väestöstä. | Kuva: Kaj Aalto ” Ihmiset tarvitsevat toinen toistaan ja haluavat puhua jonkun kanssa suomea. Paikalla on myös aikaisemmin seurakunnan diakoniatyössä toiminut eläkeläinen Anneli Rideus. Karlskogan ja lähiseurakuntien suomenkielisten diakonia-assistenttina Merja Piispanen on yrittänyt ylläpitää yhteyttä ja soveltanut toimintaa korona-rajoitusten mukaan. Tämä on jo kevään kolmas kokoontuminen, ja lämpötilakin alkaa nousta kymmenen asteen pintaan. Hän on asunut kymmeniä vuosia Karlskogassa ja ansainnut eläkkeensä Boforsin tehtaalla työskennellen. 6 KOTIMAA | 7.5.2021 uutiset. Uutinen vetää vakavaksi. – On ollut vaikeaa, kun ihmiset ovat joutuneet olemaan paljon yksin. | lyhyesti | | koronan vaikutukset | K un Karlskogan suomalaisten Hyvän olon piiri ei ollut kokoontunut vuoteen, tuli mitta täyteen. Covid-19 vei iäkkään miehen, jonka vaimokin on sairastunut ja on huonossa kunnossa. – Ihmiset kaipaavat kipeästi yhteyttä ja seuraa. Ei ole ollut lähetyspiiriä. Karlskogassa suomalaisten piiri kokoontuu jo ulkona. Useimmat Hyvän olon piiriin tulleista ovat eläkeläisiä. Paljolti on ollut etätyötä. Piirin osanottajat puolestaan Ruotsinsuomalaiset sinnittelevät koronan kourissa kohtaamiset | Ruotsinsuomalaiset seurakuntapiirit ovat panostaneet digitaalisiin hartauksiin. Toukokuussa kokoonnutaan myös Suomi-seuran kalalammella Abborrträskissä. Ystävänpäiväkortteja on lähetetty ja olen auttanut vanhuksia ostosten teossa ja vienyt kasseja ovelle. Kevät tuo kuitenkin myös toivoa. Sitten keksittiin, että ulkona saisi kokoontua. Hän pitää ulkona kokoontumista hyvänä ajatuksena. Diakonia-assistentti Merja Piispanen (toinen vasemmalta) kokosi huhtikuussa Karlskogan suomalaisia Hyvän olon piiriin Sandviksbadetin alueelle nauttimaan keväästä, kahvista ja patongista. – Kirkko on nyt siellä missä ihmiset ovat, Marjatta Juvonen toteaa kahvikupillisen juotuaan. Molemmat kannustavat suomenkielisiä heidän omassa toiminnassaan. Päivän uutinen on, että Suomi-seuran entinen puheenjohtaja on eilen kuollut. Elämä rajallisuus on nyt kouriintuntuvaa. Piispanen tulee eväskasseineen Sandviksbadetin puistoon Karlskogan keskustan tuntumassa olevan Möckeln-järven rantaan. Piispanen kehuu seurakunnan kirkkoherraa sekä pappia Jonatan Edlundia, joka on opetellut puhumaan suomea. Osa heistä on saanut rokotuksen koronaa vastaan. Puheensorina lisääntyy yhä useamman liittyessä seuraan. Siellä on helppo pitää etäisyyttä, mutta silti olla fyysisesti läsnä. Kevätauringon lämmittäessä kymmenkunta suomalaista on noudattanut kutsua ja tulee maskit kasvoillaan Hyvän olon piiriin huhtikuisena torstaina
Kesä 2021 ILMESTYY 21.5.2021 KOTIMA A-LEHDEN menot, tapahtumat ... maailma saadaan rokotettua koronavirusta vastaan. Paanasen mukaan seurakunnissa pitäisi sitten osata kuunnella ja tukea. – Luulen, että asiat purkautuvat pikkuhiljaa. Niistä toivotaankin jatkossa lohtua ja apua omaisten surutyössä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa puolestaan oli huhtikuun puoliväliin mennessä rokotettu alle prosentti väestöstä. Allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa entinen Canterburyn arkkipiispa ja anglikaanien hengellinen johtaja Rowan Williams sekä Luterilaisen maailmanliiton pääsihteeri Martin Junge. Monet haluaisivat kutsua enemmän väkeä mukaan. Uskonnolliset johtajat: Rokotteiden tuottaminen koko maailmalle moraalinen velvollisuus Lähes 150 maailman uskonnollista johtajaa vaatii lääkeyhtiöiltä ja valtioilta toimia, jotta koko 7 KOTIMAA | 7.5.2021. Hän jaksaa järjestää kaikenlaista toimintaa, Ulla Jormalainen toteaa muiden nyökytellessä. Jos ei ole päästy hautaamaan perinteiseen tapaan, voidaan edes pitää muistojumalanpalvelus. marraskuuta 2021. Ensinnäkin 1960ja 1970-luvulla Ruotsiin työn perässä tulleet suomalaiset ovat nyt iäkkäitä ja keskimääräistä huonommassa kunnossa. kesäkuuta pidettävässä istunnossa ehdokasasettelun alkamispäivästä. – Hautajaisissa saa olla paikalla vain 20 ihmistä. Tukholmassa tehdään striimauksien lisäksi lauantaisin Ehtookellot-videohartaus, ja sitä voi tietysti katsoa kaikkialla. Uppsalan kirkkokansliassa, joka vastaa Suomen Kirkkohallitusta, toimii valtakunnallisella tasolla asiantuntijana Eeva-Liisa Kettunen. Psyyken ongelmat ilmenevät jälkikäteen. marraskuuta 2021. Ruotsinsuomalaisia on menehtynyt koronaan suhteellisesti enemmän kuin valtaväestöä, ja sille on monta selitystä. Lapuan piispa valitaan marraskuussa Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli päätti viime viikolla, että piispanvaali toimitetaan 2. Sillä oli 2 300 seuraajaa, ja nämä olivat mukana 24 päivää yhden yhteislaulutilaisuuden sijasta. Tukholmassa on vuoden alussa ollut hautajaisia ruuhkaksi asti, mutta sitten tahti on tasaantunut. Asiasta kertoo muun muassa brittiläinen The Guardian. – Seurakunta elää ja rukoilee vaikkakin suljettujen ovien takana. Ollaan sitten striimattu tai videoitu, että omaiset ja ystävät saisivat katsoa myöhemmin, Paananen kertoo. Striimauksien ja videoiden kanssa läsnäolo on mahdollista. – Tarvitsemme siirtymäriittejä. Se on masentavaa läheisille. helmikuuta 2022. – Ihmiset tarvitsevat toinen toistaan ja haluavat puhua jonkun kanssa suomea, Eeva-Liisa Kettunen sanoo. Ei olla samalla viivalla, Tukholman Suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Martti Paananen toteaa. Näitä on tarkoitus järjestää sitten kun kokoontumisrajoitukset sen sallivat, Eeva-Liisa Kettunen kertoo. Ruotsinsuomalaiset seurakuntapiirit ovat panostaneet digitaalisiin hartauksiin, ja niihin on myös osallistuttu kiitettävästi. Palvelevan puhelimen käyttö onkin lisääntynyt neljänneksellä edellisvuodesta. Eeva-Liisa Kettunen uskoo, että digiyhteyksistä ei luovuta, vaikka korona loppuu. Tällä hetkellä rokotteet ovat loppumassa viruksen pahoin runtelemasta Intiasta, vaikka maa on suuri rokotteiden valmistaja. Kun rokotukset etenevät, ihmiset rohkenevat ulos koloistaan. – Merja on meidän pelastajamme. Mielestäni olemme suhteellisen hyvin tässä tilanteessa pärjänneet. Uuden piispan on määrä aloittaa virassaan 1. Hän toteaa, että Suomessa ehkä ajatellaan ruotsinsuomalaisten elävän siellä kuoleman varjon laaksossa, kun koronaa ei ole saatu kuriin. Juttu Kotimaan tilaajien luettavissa Kotimaa.fi -sivustolla. Kettunen mainitsee netissä toteutetun joulukalenterin, jossa pyörivät Kauneimmat joululaulut. Hän on yksi kolmesta henkilöstä kirkkokansliassa, joiden toimenkuvaan kuuluu sielunhoidon kehittäminen muun muassa Päivystävän papin ja Palvelevan puhelimen auttamislinjojen muodossa. | lyhyesti | kehuvat Piispasta, joka vastaa kokoontumisten järjestelyistä. – Olemme kyllä aika pesunkestäviä suomalaisia, ja moni täällä helposti syyttää Ruotsin viranomaisia huonosta pandemian hoidosta. Monilla raskas ja yksipuolinen tehdastyö vei terveyden, ja he ovat ikääntyessään alttiimpia muille sairauksille. He lisäävät, että rokotteiden tuottaminen koko maailmalle on moraalinen velvollisuus. Martti Paananen sanoo työntekijöiden odottavan, että kirkkojen ovet voitaisiin pian avata. – Jokainen voi olla toiselle lähimmäinen. mennessä. Kotimaa.fi tähtijuttu Ukrainassa taistellaan geopolitiikasta, mutta kriisissä on kyse myös kansallisesta, kielellisestä ja kirkollisesta identiteetistä – sekä sotilaallisesta suorituskyvystä. Uskontojohtajat pyytävät, että maat lopettavat rokotenationalismin. Tuomiokapituli päättää 16. On myös arveltu, että pandemian alussa informaatio ei saavuttanut kaikkia, eikä ole osattu hakeutua ajoissa hoitoon. Hänen mukaansa ruotsinsuomalaisten jaksaminen on vaihtelevaa. Kun hautajaisia on jouduttu toteuttamaan pienimuotoisesti, Ruotsin kirkossa on nykyään mahdollisuus järjestää myös muistojumalanpalveluksia hautauksen jälkeen. Ruotsin kirkko on panostanut iltaisin avoinna olevaan puhelinpäivystykseen. Mahdollisesti sielunhoidon tarve lisääntyy. – Monin paikoin vanhainkodeissa on ollut paljon kuolemia. – En halua yleistää, koska elämän realiteetit ovat hyvin erilaisia. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaalikierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 23. Lapuan hiippakunnan nykyinen piispa Simo Peura jää eläkkeelle helmikuun alussa 2022. Puhuminen on hyvä tapa hoitaa ja purkaa paineita, saada järjestystä kaaokseen, Martti Paananen sanoo. KAJ AALTO Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pyydä tarjous ja varaa ilmoitustila 12.5
Jälkimmäisestä on kyse esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa, missä kristillisyys nähdään uhkana kansalliselle identiteetille ( Kirkko ja kaupunki 15.1.2020). Toisinaan niistä on tullut pienoisesitelmiä eettisistä aiheista tai papin julistusta omasta mieliteemastaan. Kyseessä on surullinen, jatkuvasti kasvava ilmiö, joka loukkaa ihmisoikeuksia ja uskonnonvapautta. Viranomaisten löytämät kristityt ja heidän perheensä viedään muiden vähemmistöjen tavoin poliittiseen rikokseen syyllistyneinä orjuuteen työleireille tai surmataan välittömästi. Esimerkiksi ortodoksisessa kirkossa piispojen liturginen muistaminen on suorastaan kanoninen ja kirkko-opillinen velvoite. Nykyisen pääministerin Narendra Modin aikana hinduradikaalien hyökkäykset kristittyjä ja muslimeja vastaan ovat lisääntyneet ja rankaisematta jättämisen taso on korkea. OD:n Miika Auvinen näkee kristittyjen vainon tilastollisen kasvun taustalla kaksi trendiä: ääri-islamin innoittaman terrorismin ja globaalisti vaikuttavan nationalismin. Monesti olen kuitenkin huomannut rukousten kaventuneen sisällöllisesti. Seuratessani striimattuja, radioituja tai televisioituja jumalanpalveluksia tavallista enemmän olen kiinnittänyt huomiota yhteiseen esirukoukseen. Siksi siihen ovat aina kuuluneet tietyt rukousaiheet, jotka estävät samalla rukouksen kaventumista ja subjektiivisuutta. Yhteinen esirukous on kirkon rukousta koko maailman puolesta. Toteutustavat ovat hyvin erilaisia, kuten esirukouksen luonteeseen kuuluukin. ” Tarvitaan lännen kristittyjen yhteistä ryhtiliikettä vainottujen tukemiseksi. Suoran väkivallan lisäksi kyse voi olla rajoituksista, jotka kohdistuvat vapauteen uskoa yksilönä, perheessä, yhteisössä tai yhteiskunnassa tai seurakunnan vapauteen kokoontua. Sen sijaan usein on rukouksesta jäänyt mainitsematta päättäjät ja kansamme johtajat, jotka epävarmuuden ja suurten paineiden keskellä tekevät päätöksiä. Tärkeää on antaa tilaa myös seurakuntalaisten esirukouspyynnöille sekä hiljaiselle rukoukselle. Rukousten lisäksi tarvitaan lisää julkista keskustelua. Kirkkokäsikirjan mukaan yhteisen esirukouksen tulee sisältää ainakin rukous kristillisen kirkon ja seurakunnan sekä evankeliumin leviämisen puolesta, rukous esivallan, julkisen vallankäytön ja rauhan puolesta, rukous erilaisissa vaikeuksissa olevien puolesta sekä rukous ajankohtaisten asioiden puolesta. Syynä on kommunistisen hallinnon sorto. Siinä seurakunta hoitaa papillista virkaansa yhteisten asioiden esilläpitäjänä ja kaikkien ihmisten puolestapuhujana. SEPPO HÄKKINEN Mikkelin hiippakunnan piispa Yhteisen esirukouksen koko rikkaus esille 8 mielipiteet KOTIMAA | 7.5.2021. Intian 1,4 miljardista asukkaasta noin 80 prosenttia on hinduja, muslimeja 14 ja kristittyjä yli 2 prosenttia ja lisäksi muita uskontoja. Se listaa vuosittain 50 maata, joissa kristityt kohtaavat eniten vainoa. Yhtä huono tilanne on 37 miljoonan asukkaan Afganistanissa. Moni heistä on sanonut suuresti arvostavansa sitä, että seurakunnissa rukoillaan heidän puolestaan. Heimoyhteiskunnassa islamista luopuminen nähdään perheen ja yhteisön pettämisenä, mielisairautena ja laittomuutena. Yhteisen esirukouksen tulee ilmentää seurakunnan elämäntilannetta ja nostaa esille todellisia huolen ja kiitoksen aiheita. VEIKKO PÖYHÖNEN Opetusneuvos Kristittyjen vainot haastavat lännen kirkot uskonnonvapaus | Lännen kristityt tietävät yllättävän vähän siitä, mitä muualla maailmassa kristityt joutuvat kokemaan uskontonsa vuoksi. Piispainkokouksen tulisi laatia erityinen ohjelma kirkkomme viestinnälle, hiippakunnille ja seurakunnille. Tämän soisi jatkuvan myös koronavirusepidemian jälkeen. Kristityksi paljastunut kohtaakin äärimmäistä vainoa ja väkivaltaa niin sukunsa, hallinnon kuin aseistettujen islamistien taholta. Silti me lännen kristityt tiedämme asiasta yllättävän vähän. Monissa osavaltioissa on tullut voimaan uskonnollisen kääntymisen kieltävä laki. Myös hengelliset johtajat tarvitsevat esirukousta. Käytännössä kastit ovat yhä voimassa ja kristittyjen enemmistö on kastittomia eli daliteja vailla yhteiskunnallista arvostusta. Pappien ammattitaitoon kuuluu klassisten esirukouksen aiheiden tuntemus ja käyttäminen yhteisessä esirukouksessa. Kirkot eivät saa väistää vastuutaan. Intia on ollut vuodesta 1976 lähtien sekulaari valtio. Heidän asemaansa vaikeuttaa entisestään hindunationalismin voimistuminen. korvaa P oliittisesti sitoutumaton, ekumeeninen avustusjärjestö Open Doors (OD) seuraa kristittyjen asemaa ympäri maailmaa. Tarvitaan lännen kristittyjen yhteistä ryhtiliikettä vainottujen tukemiseksi. OD:n listan kärjessä lähes 20 vuotta olleessa virallisesti ateistisessa Pohjois-Koreassa ei ole uskonnonvapautta. Vainon taustat ovat erilaiset. On arvokasta, että OD pitää asiaa esillä ja tukee vainottuja kristittyjä. Vanhastaan rukous oman seurakunnan ja hiippakunnan palvelijoiden puolesta kuuluu yhteiseen rukoukseen. Koronavirusepidemian aikaisissa esirukouksissa on kiitettävällä tavalla tuotu esille ajankohtaiset aiheet: sairastuneet ja heidän läheisensä, terveydenhuollon henkilökunta sekä toisinaan myös virusta tutkivat ja rokotteita kehittävät tutkijat. Maan vapauduttua Britannian siirtomaavallasta 1947 perustuslakiin kirjattiin uskonnonvapauden periaate ja kastilaitos kiellettiin. Jo reilun vuoden ajan on ollut mahdollisuus osallistua eri seurakuntien jumalanpalveluksiin suoratoiston välityksellä. Sen 25,7 miljoonasta asukkaasta arviolta 300 000 on kristittyjä. Erityisesti KMN:n ja LML:n tulisi lisätä aktiivisuuttaan. Jostakin syystä mediamme ei kerro, pikemminkin vaikenee. Vainon määritelmä yhdistyy uskonnonvapauden tulkintaan. Suomen ekumeeninen neuvosto voisi ehdottaa yhteistä rukousviikkoa vainottujen puolesta
” Maamme pyhiinvaellusreitistön kautta liitymme Euroopan reitteihin, joilla on vaellettu jo tuhannen vuoden ajan. Saarnastakin sain selvää, mutta kun tuli ehtoollisen aika, en arvannut liikahtaakaan. Eettisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä matkailu ei kuormita luontoa, paikallisväestöä eikä itse matkaajaa. Lähimatkailun lisääntymisen myötä on lisääntynyt myös lähialueiden arvostus. Asuntoautojen vuokramarkkinoilla taitaa tulla toinen hyvä kesä. Kaikki Jeesuksen seuraajat kuuluvat samaan joukkoon. | kolumni | Eläkkeelle päästessäni päätin lähteä käymään tyttäreni perheen luona Uudessa-Seelannissa pidemmäksi aikaa. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Itse matka oli tärkeä, ja sille lähdettiin ehkä kerran elämässä. Matka SATU SAARINEN Kirjoittaja on Oulun hiippakunnan tuomiorovasti. Tuo sana ei anna aihetta erotteluun. Parasta on, että pienelle vaellukselle luontoon pääsee Suomessa lähes kotipihasta, asuipa Kalliossa tai Kutturassa. Minut otettiin mukaan ja pääsin ehtoolliselle, jota olin toivonut. Tänä kesänä verkostoon avautuu uutena Oulujoen pyhiinvaellus. Ehkä modernista matkailusta ja turismista olikin tässä reissatessa tullut liian kevyttä. Mieli oli arka ja hieman pelokaskin. Yksi haaveili Hossasta, toinen Lofooteista, kaukokaipuisin Pariisista. Vappubrunssilla pohdimme, mihin lähtisimme, jos maailma aukeaisi huomenna. Ajattelen, että tässä oli mukana johdatus. Suurkaupungin lähiön pienistä kirkoista valitsin anglikaanisen kirkon ja menin mukaan sunnuntaimessuun kello 11. Istuin yksin penkissäni ja lauloin mukana säveleltään tuttuja hengellisiä lauluja englanniksi, koska sanat heijastettiin projektorilla seinälle. Baleja ja paratiiseja ei varsinaisesti mainittu. Tiesitkö, että maamme pyhiinvaellusreitistön kautta liitymme Euroopan reitteihin, joilla on vaellettu jo tuhannen vuoden ajan. Ehtoollisen loppuvaiheessa tuo sama tummaihoinen naishenkilö tuli luokseni, kaappasi kainaloonsa ja sanoi: ”Come with me.” Minä lähdin hänen mukaansa ehtoolliselle. Ehkä maltamme nyt katsoa omaa kotiseutuamme ja naapurimaakuntaa uusin silmin. P odetko sielussasi ja ruumissasi matkakuumetta. Mutta nekin varmasti astuvat kuvaan mukaan, kun elämä normalisoituu ja matkailun volyymit nousevat tasolle, johon olemme tottuneet. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Travail! Koska ihminen on ihminen, jatkuvasti uutta ja erilaista janoava, matkailu elpyy, kuten muutkin taloudenalat. Hän oli kuunnellut surussaan uudelleen ja uudelleen Sibeliuksen sinfonioita, koska ne olivat olleet rakkaita hänen edesmenneelle puolisolleen. Sen, kuten monet muutkin reitit voi kulkea jalkaisin, pyörällä tai vaikka autolla. Kaikki halusivat tietää kaiken! Oli ilo jakaa omaa elämäänsä heidän kanssaan. Koronan myötä matkailusta on tullut harvinaista ja työlään tuntuista, suorastaan vaarallisen oloista hommaa. Jeesuksen toiveena oli, että he (me hänen seuraajansa) yhtä olisivat. Ilman tuon henkilön apua en olisi arvannut sinne mennä. Kokemus oli hyvin mieleenpainuva, ja itkin ilosta. Englannin kielen sana travel juontuu sanasta travail, joka tarkoittaa työtä. EEVA-LIISA KOVANEN Laukaa Minäkin tarvitsin ekumeniaa Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Tuo nainen ilahtui Suomen terveisistä, ja minä opin häneltä sen, että meidän tulee kohdella myös muukalaisia kuten kohtelemme omiamme. Ainakin siitä on tullut liian halpaa ja liian helppoa, joskus vastuutontakin. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. 9 KOTIMAA | 7.5.2021. Sen jälkeen sain tervetulotoivotuksen myös tummaihoiselta naishenkilöltä, joka näytti olevan vapaaehtoisena kirkon tehtävissä. Matka ei ole pitkä, eikä tuskallinen. Kaikki sujui hyvin. Kuinka minut otetaan vastaan. Loppuvaiheessa lomaa alkoi jo tuntua siltä, että johonkin kirkkoon olisi mukava päästä käymään. Uusina matkailun mausteina mukanamme lienevät koronakaranteenit, pistospassit ja tautitodistukset. Pyhiinvaelluksella luonto, historia ja hiljaisuus hellivät kulkijaa. Tutkijoiden mukaan tämä tapahtuu neljässä vuodessa. Joko tiedät, millaiselle reissulle lähdet, kun tilanne helpottaa. Matkailun yksi ensimmäisiä muotoja oli pyhiinvaellus. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Messun jälkeen oli seurakuntakodilla kahvitarjoilu. Sen kantasanana taas on keskiaikainen kidutusväline trepalium. Iloista on se, että kevyesti ja kevyellä kukkarolla pääsee matkalle mahtaviin maisemiin. Itseäni kosketti myös erityisesti tuon jo mainitsemani ystävällisen naisen kertomus siitä, mitä tapahtui hänen miehensä kuoleman jälkeen pari vuotta aiemmin. Koronan myötä myös kotimaanmatkailu on saanut uuden buustin. Samalla palaa se, mihin myös olimme jo tottuneet: jetlagit, jonotukset ja epämukavat yöt kapoisilla penkeillä. Näin sain itse kokea ja olen kokemastani onnellinen. Mökit myydään tai ainakin vuokrataan käsistä. Läsnäolijat kutsuivat minut pöytäänsä, ja keskustelu kävi vilkkaana. Mikä aikahyppy turismin alkuhistoriaan! Sellaista matkailu nimittäin alkujaan oli: epävarmaa, hidasta, vaarallista ja raskasta. Jo eteisaulassa pastori toivotti minut kuitenkin tervetulleeksi ja kerroin hänelle olevani Suomesta. Hän sai nyt kuulla minulta, että ne olivat kotoisin Suomesta, samasta paikasta kuin minäkin
Vanhat pyhäköt kirkkopihoineen kätkevät suojiinsa tarinoita niin kirkon rakentaneista jättiläisistä ja marttyyrikuoleman kohdanneesta piispasta kuin kansanihmisten koskettavista kohtaloistakin. Vaimo oli valehdellut Lallille, että piispa oli vienyt tavarat niitä Tarujen ja legendojen tiellä Suomen vanhin matkailureitti, seitsemän kirkon kierros kuljettaa kulttuuriaarteelta toiselle. TEKSTI & KUVAT???|???TARJARIITTA LEHTOLA 10 KOTIMAA | 7.5.2021 matkailu. Piispa Henrik oli mukana retkellä, jonka ajankohdaksi on arvioitu vuotta 1155. Piispa Henrikin surmavirren mukaan tämä oli vieraillut Lallin talossa ja ostanut hänen vaimoltaan erinäisiä tarvikkeita. S uomen ristiretkien jälkeisen kirkollisen elämän keskuksen, Nousiaisten kirkon syntyhistoria on yksi seitsemän kirkon kierroksen kiinnostavimmista legendoista. Suomen ensimmäisen piispan ja marttyyrin Henrikin kenotafi eli muistoarkku kirkon etuosassa muistuttaa ajasta, jolloin kristillistä uskoa alettiin juurruttaa Suomeen
Niinpä kirkko on saanut seistä sijoillaan jo 500 vuotta. Lallin poistuttua piispan lakki päässään keräsi poika Henrikin luut säkkiin, ja nosti säkin hakemansa härän rekeen. Legendan mukaan Raision kirkon rakensivat jättiläiset nimeltä Killi ja Nalli. 11 KOTIMAA | 7.5.2021. Sinne rakennettiin kappeli, piispa Henrikin määräyksen mukaan. Maskun harmaakivikirkko on noussut pystyyn vuosien 1490– 1510 välisenä aikana. Hornit olivat 1600-luvun valtasuku, jonka hallussa oli Porin kreivikunta. Kirkon erikoisuus on 1100-luvulta peräisin olevat graniitista veistetyt muistokivet, jollaisia ei ole tavattu missään muualla päin Suomea. Kirkossa on nähtävillä vuodelta 1488 oleva Missale Aboense, ” Jättiläiset riitaantuivat maksusta kirkon papin kanssa, ja Killi uhkasi hajottaa koko kirkon kallionlohkareella. Löydettyään meren rannasta sopivan lohkareen Killi ei enää löytänyt takaisin kirkolle ja paiskasi kalliolohkareen Ruissalon edustalle. pyhäkkö. Piispa Henrik aavisti Lallin aikeet ja antoi mukanaan matkustavalle pojalle neuvoja, miten tämän täytyisi tilanteen tullen toimia. Tähän pystytettiin suuri risti. Ensimmäisen kerran härkä pysähtyi pellolla Nousiaisten kylässä. Kun vanhaan emäpitäjään nousi piispakirkko, pystytettiin Lemuun myös oma Olaville pyhitetty Seitsemän kirkon reitti . Härkä veti rekeä ympäri korpia ja erämaita, kunnes alkoi kulkea kohti etelää, Turun kaupunkia. Seitsemän kirkon reitin aloitti Varsinais-Suomen Matkailuyhdistys vuonna 1938. Toijaisten mäelle nousi ensin pieni puinen kappelikirkko ilmeisesti jo 1200-luvulla, jolta ajalta kirkossa voi nähdä vanhan krusifiksin ja kastemaljan. 1300-luvulla rakennettiin kivestä pieni kappeli, joka toimii nykyisin sakastina. Jättiläiset riitaantuivat maksusta kirkon papin kanssa, ja Killi uhkasi hajottaa koko kirkon kallionlohkareella. Se oli 1651–1679 käytössä ollut hallinnollinen alue, joka käsitti Porin kaupungin, talonpoikaistiloja, kartanoita ja lohenkalastamoja. Aikoinaan Lemu oli osa Nousiaisten suurta muinaispitäjää, mutta se irrottautui omaksi hallintoja kirkkopitäjäksi jo keskiajalla. . i maksamatta. Tänäkin päivänä tällä paikalla on 1400-luvulla rakennettu Nousiaisten kirkko. Väsynyt härkä jatkoi vaivalloisesti matkaansa paikalle, johon rakennettiin kirkko, joka on myöhemmin tuhoutunut. Piispa Henrik on löytänyt tiensä niin Nousiaisten vaakunaan kuin koulujen nimiinkin. Yksi tunnetuimmista lienee Lutherin jouluvirsi Enkeli taivaan. Sen varrelle jäävät Nousiaisten, Lemun, Maskun, Raision, Naantalin, Merimaskun ja Askaisten kirkot. Kiveä kutsutaan Kukkarokiveksi, koska jättiläinen oli kantanut sitä suuressa kukkarossa selässään. Aikalaismerkintöjen puuttuessa muutamat tutkijat ovat kyseenalaistaneet, oliko piispa Henrikiä edes olemassa, mutta Nousiaisissa kirkollinen historia ja hänen muistonsa elävät vahvana. Mannerheimin suvun hautakappeli on Carl Ludvig Engelin suunnittelema, ja sen rakennutti kreivi Carl Erik Mannerheim. Kirkon länsipäädyssä sijainneen ulkoalttarin äärellä ohikulkijoilla oli mahdollisuus rukoilla varjelusta matkalleen. Härkä veti reen korkealle mäelle. Jos Mikael Agricola -seuran hanke toteutuu, pääsee Suomen vanhimmalle matkailureitille pian myös netin välityksellä. Hän kirjoitti 1600-luvun alussa julkaistuun virsikirjaan 26 virttä ja teki käännökset 135 virteen, joista moni on yhä käytössä. Lemun Pyhälle Olaville pyhitetty harmaakivikirkko kohosi 1400-luvun jälkipuoliskolla aatelisten varojen ja rahvaan raadannan tuloksena. Kirkkopuistosta löytyy Kankaisten kartanon hautakappeli, jonka on 1600-luvulla rakennuttanut Kustaa Evertinpoika Horn. Maskun pitäjän tunnetuin merkkihenkilö lienee 1550-luvulla syntynyt kirkkoherra Hemminki Maskulainen, jonka kirjallinen tuotanto on meille tutumpi kuin arvaammekaan. Seitsemän kirkon reitti vie syvälle paikallishistoriaan. Kirkon ja sen läheisyydessä sijainneen kestikievarin kautta kulki 1600-luvulla perustettu Suuri Postitie. . Hemminki Maskulainen antoi kirjallisella työllään myös merkittävän panoksen Suomen kirjakielen kehittymiseen. Raisiossa löytyy merkkejä kristillisyydestä lähes tuhannen vuoden takaa
Aliravitut ihmiset olivat keväällä heikoimmillaan, ja kylään iskenyt kulkutauti saattoi kaataa kokonaisia perheitä. Luostarin rappeutumiseen oli useita syitä. Naantalin kirkko oli alun perin keskiajan hengellisessä elämässä tärkeää osaa näytelleen birgittalaisjärjestön luostarin kirkko, ja on nykyään ainoa luostarista jäljellä oleva rakennus. Kun aiemmin valta ja rahakirstu olivat olleet kirkolla ja paavilla, kuningas Kustaa Vaasan otettua ne haltuunsa 1520-luvulla, ei kirkkoja rakennettu enää entiseen tahtiin. Kukoistuksensa aikana luostarissa oli 60 nunnaa ja 25 pappismunkkia. joka oli ensimmäinen Suomea varten painettu kirja, sekä ensimmäinen suomenkielinen Raamattu vuodelta 1642. Vasta sen jälkeen rahvas asettui penkkeihinsä. Puhutteleva hautaristi on 38-vuotiaan Albertina Efraimintyttären, Kukolaisten Alistalon emännän sekä kolmen hänen lapsensa muistomerkki, jotka kaikki menehtyivät vuoden 1866 aikana. Paavin luvalla myytiin anekirjeitä, joissa annettiin synnit anteeksi päivän, kuukauden tai vuoden ajalta, aivan miten pyytäjällä oli varaa ja tahtoa maksaa. Kelloja soitettiin niin kauan, että kartanon väki oli kirkossa. Rikkaat lahjoittivat luostarille varoja, mutta suurimmat tulonsa luostari sai myymällä anteeksiantamusta. Aneita saattoi ostaa etukäteenkin tuleville mahdollisille pahanteoille. Merimaskun kirkko sijaitsee saaressa vesireitin ja kulkureitin varrella. Koska hän ei ollut antanut asiasta virallista määräystä, hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle sotiemme sankarivainajien viereen. Naantalin kirkon hautausmaalla saa kulkea rukousten tiellä. Käyttöön kartanolinnan kappelikirkko otettiin 1653. Kun kartanonväki asettautui kärryihinsä, mutkassa seissyt mies näytti merkin puolentoista kilometrin päässä olevalle kellonsoittajalle. Suuri Venäjänsota vuonna 1495, luostarissakin riehunut rutto ja kansan luterilaistaminen, jonka myötä luostarit lakkautettiin. Kirkkoa ympäröivää kirkkotarhaa rajaa hirsiaita. Askaisten kirkon naapurissa on ritaripuisto, josta löytyvät muistomerkit kaikille Mannerheim-ristin ritareille. Louhisaaren kartano siirtyi Mannerheimin suvulle 1700-luvulla, ja se oli Marsalkka Mannerheimin syntymäkoti. Luostarin kirkkoon liittyi tarinoita maanalaisista käytävistä, jotka alttarin luota johtivat Turkuun tai Raisioon sekä vanhoista nunnista, jotka oli haudattu myssyt päässä kirkon alle. Talvi oli ollut pitkä ja ankara. Se on Turun tuomiokirkon jälkeen suurin keskiaikainen kirkko maassamme. Naantalin luostari vaurastui, keskiajan lopulla se omisti yli 200 maatilaa, mukaan lukien Kultarannan. Merimaskun kirkon saarnastuoli on barokkityyliä. Alkoivat nälkävuodet, joiden aikana kuoli kymmenesosa Suomen väestöstä. Askaisten seurakuntakin oli yrittänyt tulla toimeen ränsistyneen puukirkkonsa suojissa, kunnes Louhisaaren kartanon isäntä Herman Fleming päätti rakennuttaa uuden kirkon. Fleming-suvun hautaholvi sijaitsee kirkon lattian alla. Etelä-Suomessa oli paksu lumipeite vielä toukokuun alussa, ja kesä tuli kuukauden myöhässä. Askaisten kirkon historia on vahvasti myös Louhisaaren kartanolinnan aatelisten omistajasukujen historiaa. Viimeinen nunna Elina Knuutintytär sai viimeiset 14 vuotta asua yksin autiossa luostarissa, jossa hän kuoli vuonna 1595. Merimaskun kirkon tilusten koskettavin kohta löytyy kirkon kupeesta, ajan patinoimasta muistorististä. Aliravitsemus ja kulkutaudit sekä lapsivuode ovat olleet menneinä vuosisatoina monen perheen kohtalona. Se valmistui vuonna 1726 ja on ainoa puinen Herran huone seitsemän kirkon reitillä. Kirkon kuorin molemmin puolin on aateliselle herrasväelle tarkoitetut koristellut penkit, jotka 1700-luvun lopussa nostettiin lehtereiksi pilarien varaan, näin herrasväki oli sananmukaisesti rahvaan yläpuolella. Kirkko on Naantalin maamerkki. Vehmaan kirkkotarhansa ansiosta kirkon ympäristö on kesäaikaan todellinen rauhan tyyssija. ” Viimeinen nunna Elina Knuutintytär sai viimeiset 14 vuotta asua yksin autiossa luostarissa. Hän arveli tuolloin tulevansa seuraavan kerran paikkakunnalle tykin lavetin päällä. Rahvas kyllä tiesi, kun kartanonväki lähti kirkkoon. 12 KOTIMAA | 7.5.2021 matkailu. Armon tie, Hiljaisuuden tie, Muistojen tie, Rukouksen tie, näillä poluilla voi käyskennellä Naantalin kirkon hautausmaalla. Isonvihan päättymisen jälkeen alkaneen jälleenrakennuksen aikakauden myötä Merimaskuun rakennettiin entistä suurempi eli nykyinen kirkko. Mannerheim kävi Askaisissa viimeisen kerran vuonna 1945. Kilometrin päässä kartanosta, 90 astetta taittavassa tienmutkassa seisoi mies passissa
Äiti-tytär-suhteen lisäksi Gornick kirjoittaa kolmesta tärkeästä miessuhteestaan, muun muassa nuoruuden avioliitosta kuvataitelijan kanssa. Vivian Gornick: Toisissamme kiinni. Kumpikin on elementissään kaupungissa. Sisältää digilisenssikoodin jolla riparilainen saa vuoden ajan koko Raamattu.fi sovelluksen sisällöt käyttöönsä. 38,50 (42,90) Riparikirja Ohjaajan riparikirja Ihme – rippikoululaisen kirja Ihme – ohjaajan opas Journalisti, esseisti Vivian Gornickin muistelmateos Toisissamme kiinni on niin hyvä, että voi vain ihmetellä, miksi se on suomennettu vasta nyt. | kirja-arvio | Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Punaisena lankana kulkee nuorten osallisuuden ja toimijuuden tukeminen. 35,00 (38,90) Herätä hoksottimesi – Sanahaku. Keskeisiä asioita Raamatusta Laita aivosolusi toimimaan! Sanahakujen avulla virität aivosi ja samalla muistutat mieleesi tai opit Raamattua. 228 sivua. 7,90 (9,90) väh. 100 kpl 12,80 väh. merkityksellistä mediaa 13 KOTIMAA | 7.5.2021. Yhdysvaltalaislehti The New York Times valitsi sen pari vuotta sitten parhaaksi muistelmateokseksi 50 vuoden ajalta. Alkuteos ilmestyi jo 1987. Seikkailut ovat valmiita sellaisenaan, mutta niistä voi poimia vinkkejä myös omien mysteerien luomiseen. Kävelyjen aikana käydään keskusteluja. Suomennos Arto Schroderus. Gummerus 2021. Puhetapa ja itseironia ovat juutalaisen itseymmärryksen mukaista: Äiti pyytää että hänen hautakiveensä kirjoitettaisiin: ”Alusta asti kaikki oli jo ollutta ja mennyttä.” OLLI SEPPÄLÄ jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 440 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta. Turhat jutustelut ja höpötykset on karsittu pois. 020 754 2350 M I TÄ I H M E T TÄ ! Rippiraamattu Kelttiristi Kovakantinen Rippiraamattu ja Katekismus jossa on värikäs liiteja karttaosa ja kaksi lukunauhaa. Se kuvaa myös elämäntapaa, jota ei enää ole. Gornick on radikaalifeministi, mikä tarkoittaa yhteiskunnan tarkastelua patriarkaalisena, miehisen vallan kenttänä. Keskiössä on Vivian ja hänen äitinsä: ”Suhteeni äitiini ei ole hyvä, ja se tuntuu usein huonontuvan mitä enemmän elämää olemme nähneet. Sanailu on terävää ja piikit osuvat kohteeseen. 20 kpl 6,90 väh. Asuinalueet ovat muuttuneet ja uudet etniset ryhmät asettuneet sinne. 17,50 (19,60) väh. Toisissamme kiinni on kirjoitettu tiukalla otteella ja viiltävällä lauseella. 100 kpl 5,90 AURINKO KUSTANNUS Mitä ihmettä! – Arvoituksellista ryhmätoimintaa Runsas paketti erilaista ryhmätoimintaa – pakohuonehenkisiä mysteerejä, QR-koodiseikkailuja ja uusia versioita lautapeleistä. Kirjan artikkeleissa lähestytään seurakuntien nuorisotyötä sekä teoreettisesti että käytännönläheisesti. Hän ei kuitenkaan luennoi aiheesta. Et tarvitse kuin kynänpätkän ja mukavia hetkiä on luvassa. 200 kpl 12,20 Helena Kauppila (toim.) Kasvu vapauteen Nuorten rinnalla seurakunnassa. Gornick kirjoittaa, että hänen äitinsä on karkea kaupunkilainen ja hän äitinsä tytär. Muistelma. Olemme lukkiutuneet kapeakanavaiseen yhteyteen, kiihkeään ja sitovaan.” Huolimatta vaikeasta suhteesta äitiin Gornick kuvaa kävelyitään tämän kanssa Manhattanilla ja muualla. Juutalaisuus on taustalla Gornickin muistelmateoksessa, mutta se ei ole uskonnollista luonteeltaan. Kirjan luettuaan muistelmien rima on nostettu todella korkealle. Kirja kertoo äidin ja tyttären läheisestä mutta myös osin tulehtuneesta suhteesta sekä juutalaisen työväenluokan elämästä New Yorkissa aina 1930-luvulta 1980-luvulle. 20 kpl 13,90 väh
Harrastan vaatteiden ompelua, jotta saisin lisättyä lähituotantoa elämääni – ja siksi, että vaatteita on hauska suunnitella. – Sain sisäisen verenvuodon, enkä ymmärtänyt yhtään, mitä minulle tapahtui. Pian Ahokumpu huomasi, että tekstissä oli romaanin ainekset. Kukaan ei kertonut, miten synnyttämiseen voisi valmistautua, tai edes että miten tärkeää valmistautuminen on. Tällainen yksityinen puhe ei kuitenkaan tavoita niitä naisia, jotka ovat vasta menossa synnyttämään. ”Miksi vain telkkarissa synnytettiin, miksi äiti ei ollut voinut kertoa, millaista hänellä oikeasti oli ollut, miksi neuvolassakin näytettiin video, jossa nainen synnytti toista lastaan, makasi selällään polvet koukussa kuten elokuvissa tavallisesti, pusersi ja pusersi, ja vauva syntyi?” Anna-Liisa Ahokumpu muistelee itse neuvolassa näkemäänsä opetusvideota, jossa synnytystä katsottiin ulkopuolelta, kameran takaa. – Piti miettiä, miltä supistus tuntuu ja miten sitä voi kuvata monipuolisesti ja havainnollisesti. Kukaan ei selittänyt. Jos olisin saanut kuulla, että vika olikin hoitovirheessä, en olisi pelännyt toista synnytystä niin paljon. Eveliinan synnytys menee pahasti pieleen. Anna-Liisa Ahokumpu, 36 Juuri nyt harjoittelen hidastamista, lepäämistä ja palautumista. ” Lapsen syntyminen on jättimäinen kokemus. Tunne siitä, ettei kukaan ollut kertonut, millaista synnyttäminen on, oli niin voimakas, että tekstiä vain ryöppysi ulos. Tästäkin Ahokummulla on omakohtaista kokemusta ensimmäisestä synnytyksestään. Ensimmäinen versio tekstistä syntyi helposti. Vasta pelkopolilla hän sai kuulla, että sisäinen verenvuoto oli aiheutunut hoitovirheestä. Supistus vyöryy hiljalleen päälle, vertautuu tunturin laelle kiipeämiseen. Ahokummun kirjassa synnyttämistä kuvaillaan tarkasti, uskottavasti ja kauniisti. Keskusteluissa muiden äitien kanssa Ahokummulle on vahvistunut tunne siitä, että äidit jätetään synnytyksen jälkeen yksin. suuri, eikä se aina nouse pinnalle heti synnytyksen jälkeen. Valmiita sanoja ei ollut, ne piti keksiä. Hän pääsi myös sairaalan psykologille puhumaan kokemuksestaan. Kaksi vuotta myöhemmin Ahokumpu odotti toista lastaan uudella paikkakunnalla ja valmistautui synnyttämiseen pelkopotilaana. Kehon toipumisesta tai tunteiden myllerryksestä ei saa tietoa. Pelkäsin, että minussa on joku rakenteellinen vika. Sitä ei kuitenkaan ole ollut tarpeeksi synnyttäjille tarjolla. Kokemuksia synnytysväkivallasta on jaettu #minämyössynnyttäjänä-kampanjan voimin vuodesta 2019 lähtien. Kolme rukousta äidille on hänen toinen teoksensa. Niin vähän tiesin. Synnyttävä nainen ei videolla päässyt ääneen, vaikka synnyttäminen on mitä suurimmassa määrin kokemuksellista. Leikkaava lääkäri soittikin hänelle kotiin muutamien päivien kuluttua. Synnytyksen jälkeen Ahokumpu pyysi, että lääkäri tulisi keskustelemaan hänen kanssaan. – En itse edes ymmärtänyt, että en tiedä tarpeeksi. Kuka. Kolme rukousta äidille ilmestyi maaliskuussa. Hänen tuoreessa kirjassaan kulkee rinnakkain tarina esikoistaan synnyttävästä Eveliinasta ja Äiti Teresasta. Synnyttämisestä kirjoittaminen oli Ahokummun mukaan helppoa ja vaikeaa. TEKSTI | NOORA WIKMAN-HAAVISTO – KUVA | PASI LEINO Anna-Liisa Ahokumpu asuu perheensä kanssa Naantalissa. – Miksei kukaan ollut kertonut sitä minulle. – En ollut ikinä kuullut synnyttämisestä sellaista kuvausta kuin miten itse sen koin. Kirjassa esikoistaan synnyttävä Eveliina valvoo yksin supistusten kanssa, yrittää kestää kipua ja sitä, ettei tiedä mitä hänen kehossaan tapahtuu. Viimeisen vuoden aikana mediassa on puhuttu paljon synnytyskulttuurista ja synnytysväkivallasta. Vaikeaa oli kuitenkin fyysisen kokemuksen kuvaaminen sanoilla. Juuri synnyttämisen kokemuksellisuus, se millaista synnyttäminen on ja miltä se tuntuu, olisi Ahokummun mielestä odottavalle äidille ensiarvoisen tärkeää tietoa. T ämä on pakko sanoittaa, ajatteli Anna-Liisa Ahokumpu ensimmäisen synnytyksensä jälkeen vuonna 2016. Naiset ovat kautta aikain jakaneet synnytyskokemuksia, ja oman esikoisensa jälkeen Ahokumpukin puhui muiden hiljattain synnyttäneiden naisten kanssa. Tarve keskustella synnytyksestä on usein Synnyttämisestä on puhuttava Siitä, mitä synnyttävä äiti käy läpi, pitäisi puhua enemmän, sanoo kirjailija Anna-Liisa Ahokumpu. Elämässäni olen ylpeä siitä, että olen uskaltanut irrottautua yhä uudelleen tarjolla olevista elämisen malleista. Hän kuvailee synnyttäjän yksinäisyyden ja unettomuuden, veren, ulosteet ja puolison tuen. Kampanjan mukaan 14 KOTIMAA | 7.5.2021 haastattelu
– Olen itse ollut se lapsi, joka istui kahvipöydässä aikuisten kanssa ja kuunteli heidän juttujaan. Eveliinan tarinan rinnalla kulkee kertomus Äiti Teresan lapsuudesta. Ristiriita tuntui kiinnostavalta. Kuulin termin vasta tämän vuoden puolella. Sukupolvien välisen yhteyden, äitien ja tytärten välisen ketjun katkeaminen onkin romaanissa kantavana teemana. Ennen vanhaan elämä ja sosiaaliset verkostot olivat eri tavalla läsnä kodeissa, missä synnytettiin, tehtiin työtä ja kuoltiin. Synnyttämisen ei olekaan pakko olla suuri kärsimysnäytelmä. Ahokumpu oli kiinnostunut Äiti Teresasta jo kymmenen vuotta sitten luettuaan, että tämä kamppaili jumalasuhteensa kanssa. – Aloin kirjoittaa tätä aikana, jolloin kokemukseni mukaan kukaan ei puhunut synnyttämisestä. Sitä, miksi keskustelu synnytyskulttuurista on noussut pinnalle juuri nyt, on Ahokummun mukaan vaikea aikalaisena arvioida. Huono tai traumaattinen synnytyskokemus voi pahimmillaan vaikuttaa äidin ja vauvan suhteeseen, millä on kauaskantoisia seurauksia. Viimeisen vuoden aikana koronapandemia on sitonut ihmiset koteihin ja lähiympäristöön. – Lapsen syntyminen on joka tapauksessa jättimäinen kokemus. Kun mietin omia lapsiani, niin minähän käyn kahvilassa tapaamassa kavereita. Ajattelu ulottuu myös synnytyskulttuuriin. Ettei aina ole pakko suorittaa ja kärsiä. Hän arvelee sen olevan osa #metoo-liikettä. – On laajemmin huomattu, että huonot kokemukset eivät olekaan yksityisiä, vaan että monilla on samoja huonoja kokemuksia. Työpaikoille, päiväkoteihin ja vanhainkoteihin. Ryykeli, kuten Eveliinan äiti kirjassa sanoo. – Katkeaminen on tapahtunut tosi laajasti viimeisten vuosikymmenten, tai sadan vuoden sisällä. Kirjan valmistuttua ja keskustelua seurattuaan Ahokumpu on kuitenkin nähnyt kirjansa uudesta näkökulmasta ja pohtinut, mikä siinä voisi olla synnytysväkivaltaan liittyvää. Esimerkiksi vaikeus kommunikoida kivun astetta ja sen kautta lääkkeellisen kivunlievityksen saatavuus voi olla synnytysväkivallan kirjoa. 15 KOTIMAA | 7.5.2021. – Onhan mahdollista, että koronan jälkeen ihmiset tapaisivat taas toisiaan enemmän kodeissa. Ahokumpu näkee myös, että ajan henki on muuttumassa luonnollisuuden ja hidastamisen kulttuurin suuntaan. Nyt mietitään, miten se kokemus voisi olla mahdollisimman hyvä niin, että se tukisi ihmistä, perhettä ja vauvan kasvumahdollisuuksia. Elämä on kadonnut kodeista ja siirtynyt ulkopuolisiin laitoksiin. – Romaaniin Äiti Teresa tuli mukaan niin isosti siksi, että hänen tarinassaan oli niin paljon yhteyden katkeamisen teemaa. synnytysväkivaltaa on henkilöön kajoaminen ilman suostumusta, esimerkiksi sisätutkimuksen tekeminen tai välilihan leikkaaminen siitä kertomatta, tai synnyttäjän kivun sivuuttaminen. Anna-Liisa Ahokumpu ei tietoisesti tehnyt kirjaa synnytysväkivallasta
– Terapoitava tai sielunhoidettava määrittelee keskustelun suunnan ja mielellään aloittaakin keskustelun. Se on ihan toimiva systeemi. Kilpeläistä on tutkimuksen mukaan pidetty myös ratkaisukeskeisten terapiamenetelmien sekä sielunhoidon, työnohjauksen ja terapian alueelle syntyneen dialogisen keskustelumenetelmän aikaansa edellä olleena pioneerina. Aiemmin kirkon nuorisotyön ja rippikoululeirien kehittäjiin kuuluneen Kilpeläisen sairaalasielunhoidon uudistustyö Suomessa alkoi hänen opiskeltuaan Yhdysvalloissa 1960–1961. Sleyn nuorten lehdessä Kevätkylvössä pastori Eero Huovinen arvioi kirjaa muuten hyvin myönteisesti, mutta arvosteli voimakkaasti sen teologista keveyttä. Tätä näkemystä edusti esimerkiksi sielunhoidon johtaviin nimiin kuulunut Niilo Syvänne. S airaalasielunhoitaja Irja Kilpeläisestä (1911– 1999) tuli 1960-luvun kuluessa Suomen luterilaisen kirkon sairaalasielunhoidon uudistaja. – Kilpeläinen toi tuliaisina Suomeen Yhdysvaltojen tunnetuimman psykoterapeutin Carl Rogersin asiakaskeskeisen terapian sovelluksen. Kilpeläinen oli hyvin tarkka siitä, että kättelyn lisäksi ei muuta koskettamista ole. Kilpeläisen kehittämässä asiakaskeskeisessä sairaalasielunhoidossa olennaista oli alusta alkaen se, että sielunhoitaja keskittyy siihen, mitä ihminen kohtaamiseen itse tuo. – Nyt me jopa halailemme asiakkaita. JUSSI RYTKÖNEN Irja Kilpeläinen opiskeli Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Esimerkiksi Kotimaa, Kirkko ja kaupunki, Sana, Lääkärilehti, Aamulehti, Satakunnan kansa ja Vartija arvioivat teoksen. Ohjaajan tai sielunhoitajan ei pidä tuoda omia näkemyksiään tai ajatuksiaan tilanteeseen mukaan, Karvonen toteaa. Ennen 1960-lukua Suomessa oli ollut vallalla julistuskeskeinen tai keerygmaattinen lähestymistapa sielunhoitoon. Tuliaiseksi hän toi asiakaskeskeisen terapian sovelluksen. Näin osoittaa sairaalateologi Keijo Karvosen väitöskirja Julistajasta kuuntelijaksi – Irja Kilpeläinen suomalaisen sairaalasielunhoidon uudistajana 1960– 1969, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa 23. – Samalla psykoterapeuttisesti orientoituneesta potilaskeskeisestä sielunhoidosta tuli sairaalasielunhoidon piirissä muutamassa vuodessa vallitsevaa. Tutkimuksessaan Karvonen myös analysoi tämän teoksen vastaanottoa kirkon piirissä ja lehdistössä. – Jopa se spiraalikeskustelu, autettavan sanojen toistaminen, on säilynyt. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto/Erkki Talvila ” Kilpelän omaksumassa ja Suomessa levittämässä ajattelutavassa sielunhoito ei ole julistusta, vaan ihmisen hätään vastaamista. – Siinä evankeliumin julistaminen on pääasia. Tunnetuin Kilpeläisen monista kirjoista lienee Osaammeko kuunnella ja auttaa: Lähimmäiskeskeisen sielunhoitomenetelmän opas (1969). Koskettamisella on sielunhoitotilanteessa suuri merkitys, Keijo Karvonen kertoo. Yksityinen sielunhoitokin on julistusta. Tutkimuksessa Karvonen pohdiskelee myös taustalla ehkä vaikuttanutta Kilpeläisen uskonnäkemyksen mahdollista kehitystä, mutta jättää sen muutoksien arvioimisen avoimeksi. Hänen lähestymistapansa on edelleenkin ajanmukainen, ja sen sovelluksia käytetään edelleen sielunhoidossa. Toki evankeliumin ydinsanoma oli asiakaskeskeisyydessäkin taustalla. | kirkkohistoria | Uuden väitöskirjan mukaan 1960-luvulla muotoutuneet asiakaskeskeisen sielunhoidollisen kohtaamisen menetelmät ovat kestäneet aikaa hyvin. 16 KOTIMAA | 7.5.2021 teologia. Nykyisin sielunhoitotilanne on Karvosen mukaan kuitenkin ainakin dialogisessa menetelmässä sellainen, että terapeutti saa kertoa itsestäänkin. Toinen asia on inhimillinen läheisyys. – Näin siksi, että hän tulisi ihmisenä lähemmäksi autettavaansa. Mutta Kilpeläisen omaksumassa ja Suomessa levittäIrja Kilpeläinen uudisti sairaalasielunhoidon mässä ajattelutavassa sielunhoito ei ole julistusta, vaan ihmisen hätään vastaamista. huhtikuuta. Kirja on vaikuttanut paljon teologien ja diakonien koulutukseen, sekä seurakuntatyössä tapahtuvaan sielunhoitoon. Karvosen mukaan Kilpeläisen perintö on ollut sairaalasielunhoidossa kestävää. Yleisesti ottaen siihen suhtauduttiin positiivisesti, ainoastaan uuspietistien edustajat – esimerkiksi Raimo Mäkelä – esittivät vahvaa negatiivista kritiikkiä. Sillä hän haastoi perinteisen julistuskeskeisen näkemyksen. Kilpeläisestä tuli Karvosen mukaan Syvänteen jälkeen selkeästi johtava sairaalasielunhoidon mielipidevaikuttaja ja uudistaja. Siihen liittyi Kilpeläisellä myös amerikkalainen pastoral counseling -sielunhoitomenetelmä, Karvonen kertoo. Karvosen mukaan Kilpeläiselle potilaskeskeinen sielunhoito oli diakonian alaan kuuluvaa, lähimmäisenrakkauteen perustuvaa palvelua. Tuolloin harvinaisen Amerikan-matkan toteutumiseen vaikutti muun muassa Helsingin piispa Martti Simojoki
Mutta ei. Kuultuaan poikansa Ahasjan kuolemasta hän päättää surmauttaa koko Juudan kuningassuvun, itse hän oli kilpailevaa Israelin kuningassukua. Raamatun ensimmäinen äiti Eeva tunnetusti langetti koko ihmiskunnan syntiin. Usein niiden löytäminen ei kuitenkaan ole suoraviivaista, vaan vaatii etsiskelyä ja lukemista rivien välistä. Murheen murtama äiti voi olla myös kostonhimoinen kuten Juudan kuninkaan äiti Atalja. Intohimosta näiden äitien kohdalla ei ole puutetta, hellyydestä sen sijaan ei juurikaan puhuta – tai sitten se on ollut kirjoittajille itsestäänselvyys. Varsin kauhea ajatus. Jeesuksen äitiin Mariaan olemme tottuneet liittämään ajatuksen hellyydestä, vaikka varsinaisesti siitäkään ei puhuta. Kansa itkee nälkää, ja Herra hermostuu sen ainaisesta väninästä. Nainen ei siihen aikaan oikein ollut mitään ilman lapsia. Raamatussa ja kristillisessä teologiassa on ihmisen antropologiaa luonnehdittu kaksitai kolmijakoiseksi: ihminen ruumis ja sielu, johon joskus on lisätty vielä henki. 17 KOTIMAA | 7.5.2021. JUSSI RYTKÖNEN Egeria: Matka Pyhälle maalle. Egeria kuvaa myös tarkasti varsinkin Jerusalemin jumalanpalveluselämää, jopa kasteopetusta. Meidän päiviimme ei kuitenkaan ole säilynyt kovin monta tuon ajan matkakertomusta ja siksi Hispaniasta tai Galliasta kotoisin olleen Egerian Matka Pyhälle maalle on ainutlaatuinen dokumentti varhaisen kirkon ajalta. 180 sivua. Siksi Kristus on teologisesti toinen ihminen, jossa näkyy Jumalan tarkoittama alkuperäinen ihmisyys. R aamatusta löytyy vinkkejä elämän eri tilanteisiin. Mitä tarkoittaa. Egeria haluaa nähdä raamatunhistoriallisia pyhiä paikkoja, joissa viivytään, luetaan Raamattua ja rukoillaan. Selityksissä valotetaan myös niitä laajempia yhteyksiä, joihin eräät Egerian matkan kohtaamiset tai havainnot kytkeytyvät. Tämä on varmaankin se perusohje, jolla nykyäänkin uupuneen äidin ongelma ratkaistaan: tehtävät jakoon ja joku muu laittaa kunnon ruokaa pöytään. Studia Patristica Fennica 12, Suomen Patristinen Seura 2021. Tai sitten Raamatun äiti on vallanhimoinen nainen kuten Batseba, joka päättäväisesti ajaa poikansa Salomon kuninkaaksi. Voisi olettaa, että miehet pyhiä tekstejä kirjoittaessaan olisivat antaneet historiallisten miesten äideistä jotenkin viisaamman kuvan. Mooseksen kirjasta, missä epätoivoinen Mooses kokee joutuneensa kohtuuttomaan tehtävään. Suomentanut Anni Maria Laato. Näiden sisällöstä ja keskinäisistä suhteista on kirkossa kauan tehty paljon teologiaa, jonka taustalla on ollut runsaasti myös kreikkalaisen filosofian, varsinkin Platonin ja Aristoteleen sekä heidän seuraajiensa vaikutusta. ” Tehtävät jakoon ja joku muu laittaa kunnon ruokaa pöytään. Egerian varsinainen tavoite pyhiinvaelluksellaan ei olekaan sakraaliturismi, vaan hiljentyminen ja rukoileminen. Matkakertomusosuuden lisäksi kirjassa on laaja ja monin tavoin hyödyllinen selitysosa, jonka avulla Egerian maailma avautuu nykylukijalle paremmin. Syntiinlankeemuksessa ensimmäinen ihminen Aadam turmeltui ja perisynti turmeli koko hänen jälkeensä tulleen ihmiskunnan. Egeria on kirjan kääntäjän ja selityksien tekijän Anni Maria Laaton mukaan ollut vauras ja oppia saanut nainen, joka todennäköisesti vuosina 381–384 teki Egyptiin, Pyhälle maalle, Kaksoisvirranmaahan ja Konstantinopoliin ulottuneen pyhiinvaellusmatkan. Profeetta Samuelin äiti Hanna taas kaipaa pitkään lasta, ja pojan saatuaan lähettää hänet kauas luotaan profeetanoppiin ihan pienenä. Egerian tapaama Jerusalemin piispa oli mahdollisesti Kyrillos Jerusalemilainen. Kirjan lopussa on melko tarkka karttaliite, jonka avulla kriittinen lukija pysyy kuvassa mukana myös topografisesti. Raamatun kuvaukset äideistä ovat kovin raadollisia. ”Minäkö muka olen tämän kansan äiti, minäkö olen sen synnyttänyt, kun käsket minua nostamaan sen syliini kuin hoitaja sylilapsen! Pitäisikö minun käsilläni kantaa tämä kansa siihen maahan, josta valalla vannoen annoit lupauksen jo meidän esi-isillemme”, Mooses tivaa Herralta kuten ainakin uupunut perheen äiti ja toteaa, ettei jaksa enempää. Osan siitä on kirjoittanut professori Antti Laato. Aika lailla haasteellista on etsiä Raamatusta vertaistukea äitiyteen. | kirja | | kolumni | Monet kristillisen myöhäisantiikin ajan pyhiinvaeltajista olivat naisia. Ehkä mainioin äidin roolia kuvaava raamatunkohta löytyy yllättäen 4. Ihminen Raamatun mukaan Jumala loi ihmisen kuvakseen ja kaltaisekseen. Hyvää äitienpäivää! Kun äiti Mooses romahti FREIJA ÖZCAN Kirjoittaja leikittelee ajankohtaisilla teologisilla aiheilla. Etsivä kuitenkin löytää. ”Jos aiot kohdella minua näin, anna minun mieluummin kuolla heti.” Ja kuten kunnon perheenisän kuuluu, Herra ratkaisee tilanteen delegoimalla Mooseksen tehtäviä ja Hengen voimaa 70 apulaiselle ja lähettämällä lihaa syötäväksi. Tällaiset historialliset silminnäkijän seurakuntaelämän dokumentit ajalta, jolloin esimerkiksi suuret kirkkorakennukset olivat vielä suhteellisen nuoria, ovat erittäin arvokkaita. Seuraavat Israelin heimojen äitikuvaukset ovatkin sitten raivopäistä lapsenhankkimista keinolla millä hyvänsä, jopa vastoin sopivaisuussääntöjä. Ihminen luotiin maan tomusta ja Jumala puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Rivien välistä se ehkä kuitenkin huokuu niissä evankeliumien kuvaamissa tilanteissa, joissa äiti ja poika ovat yhtä aikaa läsnä. Matkakertomuksessaan Egeria kertoo matkansa kohteista – kaupungeista, kirkoista, luostareista ja muista merkittävyyksistä, unohtamatta kohtaamiaan hurskaita piispoja, pappeja, munkkeja ja nunnia. Kirkko instituutiona oli jo melko vakiintunut ja opinkehityksessä Nikean ja Konstantinopolin kirkolliskokoukset pidetty, mutta kristinusko ei vielä ollut valtionuskonto eikä kristianisaatiokaan ollut täydellinen: esimerkiksi Harranissa eli Egerian mukaan lähinnä pakanoita. Tekstissään hän siteeraa usein Raamattua, joka hänelle itselleen on ollut jokin Vetus latina -käännös, Vulgataahan ei vielä ollut
1. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa.fi julkaisevat kuvia arkistostaan. Kuinka suuren summan Kirkkohallitus on jakanut rahoitusavustuksia. ”Oulun keskustan seurakuntakodin vihkiäisissä äärimmäisenä oikealla on silloinen nuorisopappimme Urpo Kuusiniemi, ei Mikko Ihamäki, joka oli aiemmin syksyllä siirtynyt Herättäjä-yhdistyksen lähetyspapiksi.” 18. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Siunattavina alarivissä vasemmalta oikealle ovat: Yrjö ja Pirjo Laine, välissään poikansa Mikael sekä Satu Havu. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Viime viikon mysteerikuva oli Lähetysyhdistys Kylväjän kesäpäiviltä 1980-luvun lopulta tai 1990-luvun alusta (arvaus 1988). Missä ja milloin kuva on otettu. – Totta, sanoi haudankaivaja. Kuka hän on. Mitkä olivat Raision kirkon rakentaneiden jättiläisten nimet. 3 . julkaistuun kuvaan tuli entiseltä seurakuntanuorelta, Tuula Ruoppa-Salolta. 2 . – Eikö olisi kristillisempää kaivaa hauta käsin. Useiden tunnistusten yhteistietona kuvassa ovat vasemmalta: Kylväjän lähetyssihteeri Liisa Kingma, koulutussihteeri Juhani Lindgren, Länsi-Japanin evankelis-luterilaisen kirkon edustaja Yoshiaki Hirono, Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Jokiranta ja lähetyssihteeri Urpo Kyyhkynen. Mistä tilanteesta kuvassa on kyse. | kasku | | paras juttu | | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / T. Kun hauta oli valmis, kappalainen puhutteli kaivajaa. Tämän viikon kuvassa on koolla iso joukko tyttöjä. 198 7 Kotimaan nro 16 paras juttu -äänestyksessä ylivoimaisesti eniten ääniä sai ruotsalaisen emerituspiispa Martin Lönnebon haastattelu ”Edelläkävijä”. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Sei tse män milj oon aa eur oa 2. kirkkokahvit | vastaus | 18 KOTIMAA | 7.5.2021 Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Tarkennus 16.4. – Ja sata miestä, jos kaivaisimme teelusikoilla. – Jos haudat kaivettaisiin käsin, seurakunta vois työllistää kymmenen miestä. Voit perustella valintasi lyhyesti. Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. ”Puhutteleva ja kaunis haastattelu vaatimattomasta mutta merkittävästä ihmisestä. Antikainen K appalainen käveli vapaapäivänään hautausmaalla ja alkoi seurata haudankaivuuta, joka tapahtui pienellä näppärällä kaivinkoneella. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. 1 . Kirjapalkinnon voitti Leena Hirvelä Hirvikylästä. Ehkä on vihdoin aika hankkia rukoushelmet, minunkin”, eräs lukija kommentoi. Kill i ja Nal li 3. Minä vuonna Vivian Gornickin muistelmateos Toisissamme kiinni ilmestyi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. – Kuinka niin, kaivaja ihmetteli. Heidän joukossaan seisoo mies, jonka tunnistaa piispaksi
Kaija Simonen seuraa. Työn alla on jo kolmas tonttu. Yhdessä tekeminen antaa voimaa. Nypläys on ollut Huttusen mieluisa harrastus jo parikymmentä vuotta. – Monta kerkeät tehdä ennen joulua, joku tuumaa. Valmistumassa on liina. Kesän aikana hän on itse toteuttanut monta raamatunaiheisiin perustuvaa nypläystyötä. Nyt osaan arvostaa omaa aikaa. Tuula Raatikainen aloitti nypläyksen joulun jälkeen. Niitä valmistui myös muille. Marita Hämäläinen kertoo perineensä nypläysvälineet äidiltään. – Vaikka ei puhuttaisi paljoa, yhteinen tekeminen antaa voimaa, Helinä Asp jatkaa. Jos paljon keskustellaan, tulee virheitä, Huttunen sanoo. Kaipasin uusia haasteita ja jäin tähän koukkuun. ANU HYTÖNEN ” Jos paljon keskustellaan, tulee virheitä. – Joskus ryhmä on ollut niin yhtenäinen, että elämäntoverin kuoltua toinen on tullut toista hakemaan mukaan, Simonen kertoo. – Ei muista edes kelloa katsoa. Kokenut nyplääjä kertoi myyneensä omat nypläystarvikkeensa jo pois, mutta tuttuja on mukava tulla ryhmään tapaamaan. Hän ei tuntenut ketään kurssilta entuudestaan. Marjatta Moisio on saapunut naapurikunnan nypläyspiiriin Viitasaarelta. Koko talvena ryhmä ei ole pitänyt edes yhteistä kahvihetkeä. | Kuva: Anu Hytönen Etualalla Taimi Mertaniemi nyplää, opettaja Vesannon Eläkeliiton nypläyskurssi . Ryhmässä on mukana niin kokeneita nyplääjiä kuin aloittelijoitakin. Taimi Mertaniemi aloitti nyplääminen vuonna 1989, kun teki kansallispukua ja piti tehdä pitsit omaan tykkimyssyyn. Anita Toikkanen seuraa toisten nypläystä. Nypläysvälineet hän osti kirpputorilta Turusta 150 markan hintaan. | Vesanto | Pitsinnypläys on soveltunut erinomaisesti korona-ajan käsityöksi. | Kuva: Anu Hytönen Helinä Asp on kiitollinen kurssin opettajan Kaija Simosen kärsivällisyydestä. Nypläyskurssi on pystynyt kokoontumaan koko talvikauden ajan tiukasti koronaohjeistuksia noudattaen. Marjatta Linnulla työn alla on kukan lehti. – Tämä nypläyspiiri on hiljainen piiri. – Vierestä katsoen äidin nyplääminen näytti helpolta, mutta nypläyksen haastavuus yllätti. Kehystettyinä ovat Hyvä paimen, Suojelusenkeli ja Siunaus. | Kuva: Anu Hytönen 19 KOTIMAA | 7.5.2021. – Olin vuosia omaishoitajana. Piiriläiset ovat pitäneet myös Nypläystöitä taidolla ja tunteella yllä vanhaa nypläysperinnettä. Kevätkauden viimeisessä kokoontumisessa tuoksuu kahvi. Nyt on aina mielenkiintoista tekemistä. Nyplääjien taidonnäytteitä oli esillä kevätnäyttelyssä. On juhlakahvin aika. N ypläys oli pelastus ja henkireikä Vesannon Eläkeliiton nypläyskurssin osallistujalle Helka Huttuselle. Monelle pitsinnypläys on tuonut sisältöä elämään juuri silloin, kun oma elämäntilanne on ollut muutoksessa. Taustalla ovat Marita Hämäläinen, Tuula Raatikainen ja Anita Toikkanen. Kurssin opettaja Kaija Simonen kokee nypläyksen rentouttavana ja rauhoittavana käsityönä. Nyt moni on saanut koronarokotteen
050 5489454. PETRI KARTTUNEN Yhteistyössä Ulla Pesosen ja lasten kanssa. Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat TAMPEREEN EV.LUT. Syksyllä 1950 hän aloitti teologian opinnot Helsingissä. Lähellä oli sukua ja paljon ystäviä vuosikymmenten varrelta. Papiksi hänet vihittiin Kuopion tuomiokirkossa vuonna 1954. Lisätiedot: keskuksen johtaja Markku Orsila, markku.orsila@evl.fi, p. Sitäkin tärkeämmäksi tuli appivanhempien Kontiolahdelta 1930-luvulla ostama kesämökki Höytiäisen rannalla. Uskollisena partiolaisena Jouko Pesonen oli työvuosinaan perustamassa lippukuntia ja tuki niiden toimintaa. Viimeisinä vuosina sairaus vei muistin ja voimat ja johti lopulta hoitokotiin Kontioniemeen. Kirjoittaja on Joensuun seurakunnan eläkkeellä oleva kirkkoherra. Vuonna 1929 Kontiolahdella syntyneen Jouko Pesosen lapsuuden maisema oli Onttolassa. Rovasti Jouko Pesonen, tuttavallisesti Joves, muistetaan helposti lähestyttävänä ja seurallisena kansanmiehenä. Työhönsä ja luottamustoimiinsa sitoutuneella ja seurakuntansa rakastamalla papilla ei vapaa-aikaa juuri ollut. Kuopion hiippakunnan papisto valitsi hänet useiksi kausiksi edustajakseen hiippakuntakokoukseen ja kirkolliskokoukseen. Tätä virkaa hän hoiti uskollisesti eläkkeelle siirtymiseensä saakka vuonna 1992. Nuorena pappina hän toimi Liperin Viinijärvellä, Polvijärvellä sekä Enossa. Se tuli todeksi hänen myötätunnossaan heikossa asemassa eläviä kohtaan sekä hänen haluttomuudessaan vetää ihmisten välille rajoja aatteiden tai uskonnäkemysten perusteella. Virat täytetään 1.8. Perheen, muiden lähiomaisten ja pienen ystäväjoukon kesken rovasti Jouko Pesonen siunattiin Hyvän paimenen sunnuntain aattona Joensuun kirkon tutun alttarin ääressä haudan lepoon, odottamaan ylösnousemuksen aamua. Toukokuussa 1940 tapahtunut äidin varhainen kuolema oli raskas menetys Joukolle ja hänen vuotta nuoremmalle sisarelleen. Ylioppilasvuonnaan 1948 Kontioniemen sairaalaan suunnitellun seurakunnan nuorten retken ainoina osallistujina paikalle ilmaantuneet Jouko Pesonen ja Ulla Pärnänen toimittivat yhdessä hartauden, jossa Ulla palveli kanttorina. PIETARSAARENSEUDUN SEURAKUNTAYHTYMÄ Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa on avoinna SEURAKUNTAPASTORIN VIRKA Ilmoittautumiset seurakuntapastorin virkaan 28.5.2021 klo 15.00 mennessä. Pappilan tyttärenä Ulla Pesonen tiesi, mikä häntä pappilan emäntänä odotti. | kuolleet | www.evl.fi/tyopaikat Tarkemmat tiedot tehtävästä ovat luettavissa osoitteessa evl.fi/tyopaikat. Tästä ensitapaamisesta alkoi tiivis kirjeenvaihto. Paikkoja avoinna Sirkka-Maria Manner, pastori, eläkkeellä, 80 vuotta, Keikyä. Teologian tohtorin tutkinto Hartoneva Anne, Peltomäki Isto Teologian lisensiaatin tutkinto Nissinen Sirkka-Liisa 20 KOTIMAA | 7.5.2021 tiedoksi. Hänen julistuksensa ytimessä oli Jumalan suuri armo ja rakkaus. Koko pitkän pappisuransa Jouko Pesonen palveli seurakuntia Joensuun ympäristössä. Eläkevuosikseen Pesoset muuttivat Joensuun kirkon naapurustoon. Tämän jälkeen isä ja lapset muuttivat Joensuuhun. Jouko palveli edelleen Pohjois-Karjalan sotainvalidien pappina ja pyydettäessä monissa papin tehtävissä. Kirkkohallitus hakee kirkolliskokouksen yleisvaliokunnalle 30.4.2024 päättyvälle toimikaudelle VALIOKUNTASIHTEERIÄ Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymässä on haettavana KIINTEISTÖPÄÄLLIKÖN VIRKA Ilmoitus kokonaisuudessaan nettisivuillamme www.psrky.fi Lisätietoja virasta antaa hallintojohtaja Diana Söderbacka, 040 310 0401. alkaen. Sähköinen hakuilmoitus ja -lomake: bit.ly/tyopaikat-seinajoensrk Haemme kahta perheneuvojaa Jouko Pesonen Rovasti Jouko Pesonen on saanut kutsun taivaan kotiin 24.3.2021. Monen muun Joensuun lyseon pojan tavoin Jouko liittyi partioon. Sähköinen haku 21.5.2021 klo 14 mennessä KirkkoHR-palvelun kautta. kappalaiseksi, Mutalan uuden kirkon papiksi. Nyt oli aikaa paitsi lapsille, ukilla myös kahdeksalle lastenlapselle. Vuonna 1966 Jouko Pesosta kutsuttiin Enon seurakunnan kirkkoherraksi. Aikaa oli myös sukututkimukseen ja muistelmien kirjoittamiseen. Vuonna 1965 Jouko Pesonen valittiin Joensuun seurakunnan 2. | merkkipäivä | | valmistuneet | Teologian maisterin tutkinto Heinisuo Paula, Jantunen Helmi, Jokiranta Tiia, Kesäniemi Lauri, Paulanto Virpi, Ritala Joel, Roimaa Juho, Saarinen Vilma, Savurinne Nina, Seppänen Kaarlo, Vainikka Anssi Teologian kandidaatin tutkinto Heinonen Erika, Kiiskilä Roosa, Kultanen Niina, Meriläinen Heidi, Niininen Jenni, Posio Joonas, Tenttula Arto Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa myönnetyt tutkinnot 1.2.–31.3.2021. ja 1.10. Siellä oli tilaisuus irrottautua työn kiireistä ja omistautua perheelle. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi keväällä 1948 Jouko Pesonen suoritti varusmiespalveluksen ja tienasi opintorahojaan sijaisopettajana. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan: naantalinseurakunta.fi Etelä-Pohjanmaan Perheasiain neuvottelukeskuksessa Seinäjoella on avoinna kaksi perheneuvojan virkaa. Jouko Pesonen palveli vuodet 1974–91 myös Joensuun rovastikunnan lääninrovastina. 9.5.2021 matkoilla. Heidät vihittiin avioliittoon vuonna 1953. Tehtävästä kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan sähköisen rekrytointipalvelun kautta osoitteessa evl.fi/tyopaikat viimeistään 14.5.2021 klo 15.00. Jouko Pesosen erityinen lahja oli nähdä arjen komiikka ja tuoda se esiin oivaltavina havaintoina ja mukaansa tempaavana kerrontana. Ulla sai yhdessä Martti-poikansa kanssa veisata Joukon viimeiselle matkalleen samassa rakennuksessa, jossa Jouko ja Ulla olivat kohdanneet 73 vuotta aikaisemmin. SEURAKUNTAYHTYMÄ Naantalin seurakunnassa on avoinna DIAKONIAN VIRKA 14.5.2021 klo 15 päättyvällä hakuajalla. Perheeseen syntyi vuosina 1954–62 kaksi tyttöä ja kaksi poikaa