vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –1 9 Älä pelkää äitiyttä! Kun on äiti ja tekee työtä, niin sitten ne vaan yhdistää. toukokuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 11 9. N:o 18-19 | 3. 16 4 Arkkipiispa kertoo, miten hänen käsityksensä avioliitosta muuttui 8 Porvoon suomalainen seurakunta sai oman päiväkodin 20 Kirjailija Peter Halldorf uppoutui Jeremian sanomaan ymmärtääkseen Israelia. Ei se ole sen kummempaa, sanoo äidiksi tulostaan kirjan kirjoittanut Saara Turunen
Mutta ei tämä yksin riitä selitykseksi. Ei ole häpeä pyytää apua, eikä häpeä tarjota apua, kun näyttää siltä, että toinen sitä tarvitsee. ”Käyn sunnuntaisin ehtoollisella, ja sillä tavalla liityn 2 000 vuotta vanhaan traditioon. toukokuuta 2024 12 piispanvihkimys Viron luterilainen kirkko sai kerralla kolme uutta piispaa 24 teologia Nykytanssiteos Väreily on osana laajaa tutkimushanketta 27 Pukkila Eeva Sumiloff saa voimaa kirkosta 18 radio ja tv Jumalanpalvelukset ja radiohartaudet Kaupunkilaisia kuormittavat arkimaiseman työmaat ja maaseutuväestöä voimallinen metsän hoitaminen, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Nina Ahola kertoo. – Kaupunkiväestöä kuormittaa monesti jatkuva rakentaminen ja varsinkin keskeneräiset rakennusja tietyömaat. Kolumnisti Oskari Onninen (Iltalehti 25.4.) ennätti jo syyttämään Enbuskea laumasieluisuudesta ja epäili, että rääväsuisen mediapersoonan uskoontulo kumpuaa ”kulttuurisotien syvästä ytimestä, hurahduksesta syvänpäädyn woke-vastaisiin uutiskirjeisiin ja muuhun vaihtoehtoajatteluun”. Edellä mainitut erottuivat selvästi tyytyväisyyttä kasvattavina tekijöinä. | Kuva: Nina Aholan kuva-arkisto Vanhassa testamentissa on erikoinen kertomus israelilaisten ja amalekilaisten välisestä yhteenotosta. – Ympäristö voi vaikuttaa rauhoittavasti ja stressiä poistavasti, se ilmenee avovastauksien perusteella. Ei Onnisen ajatus ole kaukaa haettu mutta yksinkertaistava se on. Vaikka Enbuske maallisilta arvoiltaan on liberaali, kirkossa häntä miellyttävät konservatiiviset rakenteet, tavallinen messu ja siinä tavallinen pappi. – Kyselyissä kävi ilmi, että erittäin tyytyväisiä on selvästi eniten haja-asutusalueiden vastaajissa ja vähiten kerrostaloalueiden vastaajissa. Aiemmin kiihkeäksi ateistiksi tunnustautuneesta Enbuskesta on kehkeytynyt messussa käyvä kristitty. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja | Kuva: Jani Laukkanen Kirkon on syytä havahtua etsikkoaikaansa T oimittaja Tuomas Enbusken julkinen uskoon tuleminen on herättänyt huomiota. 2~ ~3 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024. Maisema tuottaa hyvinvointia. Voimakkainkin meistä uupuu jossain kohdin. Myös energian tuottamisen vaatimat maaalueet ja siitä aiheutuvat maisemanmuutokset herättivät huolta. Jostain syystä tämä sotaisa kohtaus on raamatunkertomusten joukkoon valikoitunut. Niin kauan kun ne pysyivät koholla, israelilaiset olivat voitolla. Valkoisen miehen taakkaa on raskas kantaa, kun maailman muutos ja ilmaisujen vaikeutuminen saa tuntemaan itsensä voimattomaksi ja halveksituksi – on syytä muistaa, että uskonnostahan naisetkin kautta aikain ovat hakeneet tukea voimattomuuteensa. Tyytyväisyys tuntuu nousevan, kun arkimaisemasta löytyy viheralueita. Oman elämänsä sankaritkin väsyvät. Jumalan mies Mooses seisoi taistelun ajan kukkulan laella kädet kohotettuina. Kyse on myös paluusta etsimään kantavia arvoja ja elämän tarkoitusta, kaiken selitystä ympärillä vellovan kaaoksen ja uhkakuvien kurimuksessa. – Ympäristöministeriön tehtäviin kuuluu maisema-asioiden hoitaminen Suomessa sekä Euroopan neuvoston maisemayleissopimuksen toimeenpano. Kertomuksen paino on kuitenkin siinä, ettei voittoa saatu pelkillä suuren Jumalan miehen voimilla, vaan yhteistyöllä. NIILO RANTALA NINA AHOLA – Suomen ympäristökeskuksen tutkija N:o 18-19 | 3. Se ei välttämättä ole pelkkä asuinympäristö sinällään, vaan arkimaisema koostuu muistakin ihmisen arkireiteistä, kuten vaikkapa työmatkasta. Ehkä sen tarkoitus ei niinkään ole kertoa loistokkaasta sotamenestyksestä. FREIJA ÖZCAN Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Tämä ei ole kuitenkaan otospohjainen tieto eikä sitä voida yleistää koko väestöön. – Arkimaisemalla viitataan siihen maisemaan, jonka keskellä ihminen viettää arkeaan. Kyse on myös siitä, että korona-aika havahdutti muistamaan ihmisen kuolevaisuuden. viikon henkilö ”Maisema tuottaa hyvinvointia” Suomen ympäristökeskus selvitti kahden kyselyn avulla ihmisten näkemyksiä maisemasta ja niiden kehittämisestä. 1 Mitä tarkoittaa arkimaisema ja miten se ihmiseen vaikuttaa. Tärkeänä pidettiin muun muassa vapaata pääsyä rannoille sekä kävelyteiden ja viihtyisien polkujen olemassaoloa. Siihen liittyen tarvittiin tietoa, mihin asioihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota maisemien suojelussa, hoidossa ja suunnittelussa valtakunnallisella tasolla. Kirkko ja kaupungin haastattelussa (22.3.) järki-ihmisenä ja loogisena ajattelijana itseään pitävä Enbuske kertoo kokeneensa Pyhän Hengen kosketuksen, joka muutti hänen maailmankuvaansa. Vastauksissa toistui myös puhtaus sekä monenlaiset luontoelementit. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Arkimaisema vaikuttaa ihmisten tyytyväisyyteen ja mielentilaan. 2 Mitä vastaukset kertoivat suomalaisten suhteesta arkimaisemaansa. Maaseutuväestöä häiritsivät puolestaan hakkuut ja voimallinen metsien hoitaminen. Ne häiritsevät arkea. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Ymmärrän, miksi sen täytyy olla tietynlainen. 46-vuotias Enbuske ei enää iältään lukeudu siihen alle kolmekymppisten miesten joukkoon, jonka piirissä nyt ilmenee länsimaissa uskonnollisuuden kasvua. Juuri siinä piilee elämän suola: yhdessä tekemisessä, josta voi syntyä kertomus. Siksi maisemaan ja erityisesti luonnon monimuotoisuuteen maisemassa tulisi kiinnittää kasvavaa huomiota. Mooseksen mukana tulleet kumppanit kyllä tarttuivat hänen käsiinsä ja tukivat niitä, ja näin voitto saatiin. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. 3 Eli arkimaiseman voi sanoa vaikuttavan ihmiseen. Vastustaisin, jos sitä alettaisiin muuttaa”, Enbuske sanoo. Jotain samantyyppistä ilmiötä hänen maailmankuvanmuutoksestaan kuitenkin löytyy. – Maisemassa ihminen kiintyy vastauksien perusteella yksittäisiin puihin ja kohteisiin. Jos maisema miellyttää, inspiroi tai motivoi, se edesauttaa arjen kiireistä palautumista. Kirkon on nyt syytä pikaisesti havahtua omista sisäistä kiistoistaan tähän etsintään, ettei se menetä omaa etsikkoaikaansa nuorten miesten suhteen. Kun kädet uupuivat ja vaipuivat, amalekilaiset pääsivät niskan päälle. Woke-kulttuuri näyttää tuottavan nuorissa miehissä uupumista, joka johtaa etsimään hyväksyntää ja selkeyttä uskonnosta. Silloin tarvitaan tukijoukkoja
Yksi laajennettu malli ei saa kaikkien kannatusta, ei edes piispakunnassa. Entäpä sitten ekumenia. Toisaalta Luoman mukaan on selvää, että ei tilanne jatkossakaan ongelmaton ole. Luoma muistuttaa rukouksesta. Niitä on historiassa aina ollut, ympärileikkaamisen välttämättömyydestä alkaen. T änä keväänä erityisen kiihkeää keskustelua on aiheuttanut piispainkokouksen maaliskuinen esitys siitä, että kirk kojärjestykseen kirjattaisiin kaksi eri avioliittokäsitystä. – Myönnän jonkinlainen muutoksen tapahtuneen, vaikka en koe muuttuneeni. – Se ei poista keskustelua, mutta perusratkaisuna se näyttäisi hyvältä tieltä eteenpäin. – Kirkon traditio on toki ollut pitkälti, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Mutta olisi kerrottava myös se toinen näkemys. – Toisen näkökanta on huomattava, ja kunnioittavan keskustelun merkitys korostuu. Voisiko kaksi eri näkemystä johtaa siihen, että tulevissa kirkolliskokouksissa toinen niistä yritettäisiin kuitenkin poistaa. Jää tietysti nähtäväksi, miten tämä vaikuttaisi vaikkapa katoliseen kirkkoon. Hän kokee nämä jaottelut kiusallisina. Oleellista arkkipiispan mielestä on myös oppia kirkossa elämään sen tietyn epämukavuuden kanssa, kun huomaa olevansa eri mieltä toisen kanssa. En näe tässä mitään pelkoa. Se on koko kirkollisen hallinnon tarkoitus. – Mutta tietysti jatkossa kuka tahansa kirkolliskokousedustaja voi esittää mitä mallia tahansa. Luoma lisää, että hyväksytyksi tullessaan esitys ei olisi esiaste mihinkään. – Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Ja jos tilanne Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa olisi normaali, sieltä varmaan tulisi jonkinlainen reaktio. Luoma lisää, että homoseksuaalisten ihmisten ihmisarvo on aina ollut hänelle selviö. Tämä on enintä, mitä saadaan. Se on pakottanut kysymään Jumalan tahtoa. Jumala on sallinut meidän kulkea tätä tietä tänne asti. Toinen olisi miehen ja naisen välinen, toinen kahden henkilön välinen. Luoman mukaan ne eivät edes ole vertailukelpoisia käsitteitä. Arkkipiispa Tapio Luoma: ”Meitä yhdistää Kristus, ei avioliittokäsitys” piispojen esitys | Arkkipiispa Tapio Luoma valmistautuu uuden kirkolliskokouksen järjestäytymiseen tilanteessa, jossa kirkon kenttä vaikuttaa avioliittokysymyksen vuoksi entistäkin polarisoituneemmalta. Avioliittokäsitystään jo laajentaneiden Pohjoismaiden kirkkojen ekumenia toimii. Miksi olisi vaikea hyväksyä sitä, että toinen Jeesukseen uskova näkee asian toisin, kuin minä. Tai niille, jotka miettivät jopa kirkosta eroamista avioliittokeskustelun vuoksi. – Aika monet asiat kiertyvät raamattukysymykseen, mikä on myös monien erimielisyyksien lähde. Luoman mukaan kirkon nykyisiä avioliittosäädöksiä voidaan joidenkin mielestä tulkita toisinkin. Ei nykyinen tilanne ole uusi. Monia on kiinnostanut se, onko arkkipiispan oma avioliittokannen, että olemme päässeet eteenpäin. – Kirkon ja meidän päättävässä asemassa olevien puolesta rukoillaan paljon. Luoma toivoo, että esitys menisi kirkolliskokouksessa läpi. Ja kuka on se, joka lopulta hajottaa kirkon. – Jos puhutaan nimenomaan kirkolliskokouksesta, niin etsimme siellä yhdessä kirkon yhteistä hyvää ja Jumalan tahtoa. – Ja eihän konservatiivinen välttämättä vapautta vieroksu, tai liberaali kammoksu traditiota. – Olen itsekin ollut Espoon piispana tuomiokapitulissa antamassa varoitusta papille, joka siunasi samaa sukupuolta olevan parin. Mutta kirkossa se on ongelmallista, koska identiteettimme ytimen pitäisi rakentua Kristuksesta. Olen iloi4~ ~5 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024. Ja siitä, mikä on Jeesuksen ja Raamatun suhde. Luoma toivoo, että kaiken keskellä kirkossa keskusteltaisiin enemmän Raamatusta ja sen asemasta. – Herätysliikkeissämme on myös erilaisia painotuksia kasteesta, uskon syntymisestä tai vanhurskauttamisesta. Ihmisen hyvä ja kirkon hyvä eivät voi olla eri asioita. Kysymys on myös kumppanuudesta, vastavuoroisesta tuesta ja avusta. Minulle ja muille piispoille tämä on ollut hengellinen prosessi. Lisäksi niihin liitetään keskusteluissa julki lausumattomia uusia merkityksiä. Vähän niin kuin sininen ja punainen muodostavat yhdessä uuden värin, violetin. | Kuva: Jukka Granström Kuka. Kykenemme jatkossakin löytämään ratkaisut. Luoma muistuttaa piispojen jo vuonna 2020 todenneen, että kirkossa on kaksi teologisesti perusteltua käsitystä avioliitosta. Tämä olisi hänen mielestään muistettava myös kirkollisessa hallinnossa. Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan piispainkokouksen maaliskuussa tekemä esitys kahdesta rinnakkaisesta avioliittokäsityksestä on runsaan keskustelun ja rukouksen tulos. Konservatiivinen viittaa säilyttämiseen ja liberaali vapauteen. – Noiden termien käyttö vie vaarallisille vesille, jos niistä tulee tai tehdään jollekulle identiteetti. Se olisi hänestä tärkeää seurakuntien jäsenien kannalta ja ylipäätään tärkeä askel kirkossa, sillä silloin kaikki halukkaat pääsisivät kirkossa vihille. – Kaikissa rippikoulussa pappi voisi opettaa, kuten itse ajattelee ja pappina toimii. Luoma toteaa, että arvomaailmat ovat moninaisia: kukaan ei ole vain jompaa kumpaa. Arkkipiispa Tapio Luoma korostaa kuumentuneessa tilanteessa, että eri tavalla ajattelevia kirkon jäseniä yhdistää ennen kaikkea Kristus, ei käsitys avioliitosta tai jokin muu yksittäinen asia. JUSSI RYTKÖNEN ajankohtaista ” Miksi olisi vaikea hyväksyä sitä, että toinen Jeesukseen uskova näkee asian toisin, kuin minä. Hän kertoo joutuneensa jatkuvasti peilaamaan homoseksuaalisten kirkon jäsenten todellisuutta, heidän Jumalaja läheisyyden kaipuutaan, sekä uutta tietoa homoseksuaalisuudesta. Luoma on optimisti. Kirkossa voisi vallita ykseys ja rauha. Mutta kaiken ytimessä on kristityillä Jumalan tahdon kysyminen. Tällä hetkellä niistä vain toinen on voimassa, mutta kirkon virallinen käsitys on hänen mukaansa haastettu. – Täytyisi vain luottaa siihen, että olemme kaikki samalla puolella ja etsimme kirkon yhteistä hyvää. – En usko, että seurauksia olisi. Arkkipiispa on pohdiskellut paljon kirkollisessa keskusteluissa käytettyjä sanoja ”konservatiivinen” ja ”liberaali”. Mikä olisi arkkipiispan viesti niille, jotka nyt pelkäävät tulevaa. Tapio Luoma arkkipiispa Työ: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Koulutus: Teologian tohtori ta muuttunut. Niillä on rakennettu raja-aitoja ja niillä leimataan. Luoma toteaa tehneensä eräänlaisen matkan asian äärellä. Arkkipiispan mukaan avioliittoasioista voidaan kuitenkin ajatella toisinkin. Se on osa Jumalan johdatusta. Samoin mies ja nainen muodostavat avioliiton. Kirkkoon mahtuu monenlaisia käsityksiä. Jotakin on vain ajatuksissani tapahtunut. – Miksi tämän pitäisi mennä riitaisammaksi. – Olen itse koettanut niiden käyttöä varoa, enkä miellä itseäni oikein kumpaankaan. Piispojen esitykseen on julkisuudessa liitetty myös pelkoja. Haluan uskoa, että Jumala kuulee kaikki rukoukset. Luoman mukaan ei pidä säikähtää kirkon erimielisyyksiä. – Se on paljon keskustelun ja runsaan rukouksen ansiota. – Vaikka toki kirkkokäsikirjassa puhutaan morsiamesta ja sulhasesta. Miten rippikoulussa opetettaisiin, jos avioliittokäsityksiä olisi kaksi. Tarpeeton polemisointi toista näkemystä vastaan ei käy, kuten ei myöskään toisesta vaikeneminen. – Nyt on nimenomaan haettu niiden kahden balanssia. Luoma korostaa, että piispojen maaliskuussa antamaa esitystä ei ole ”temmattu tuulesta”. Entä jos niin ei sittenkään kävisi. Tämä perinne on ollut meillä syvässä
Basiksen minimitietoja ovat muun muassa rakennuksen valmistumisaika, pinta-ala, osoite, pääasialliset rakennusmateriaalit, mahdolliset tiedot rakennuksen suojelusta sekä rakennustunnus, jonka saa tarvittaessa kunnan rakennusvalvonnasta. Espoolainen Sirelius siirtyi tehtäväänsä julkisen oikeusavustajan työstä. Kirkolliskokous on saanut myös uuden pääsihteerin. Niitä voi kyllä jättää vielä istuntoviikon alussa. TAMPERE TERVETULOA NAUTTIMAAN TOIVORIKKAASTA OHJELMASTA. Tänäkin vuonna moni avustusta hakenut seurakunta jäi kuitenkin tyhjin käsin. Mikäli kirkolliskokous päätyy kannattamaan esitystä, molemmista avioliittokäsityksistä tulisi virallisia ja papit saisivat oikeuden toimia kummankin käsityksen mukaisesti. uutiset Uusi kirkolliskokous kokoontuu ensimmäistä kertaa päätöksenteko | Kirkolliskokoustyöskentely käynnistyy jälleen Turun Linnasmäen opistolla 13.–17.5. Tietojen etsiminen vaatii pienen puristuksen seurakunnalta, mutta ei tämä ole tekemätön paikka. Myös valiokuntasihteerien palkkioiden linjaaminen samaiselle kaudelle kuuluu ensimmäisiin päätettäviin asioihin. Apu on seurakunnille ilmaista. Kirkkohallituksen täysistunnon avustuspäätöksissä huomion kiinnitti uusi, toistuva perustelu kielteiselle päätökselle: seurakunnan Basiksessa rakennusten minimitiedoissa on puutteita. K irkolliskokous kokoontuu ensimmäistä kertaa uudella edustajajoukolla. Virkamiehellä on hieno rooli sikäli, että jokaisesta asiasta ei tarvitse olla mielipidettä. Näitä lukuja tarvitaan, kun kirkko pyrkii kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Muutoksissa tulisi ottaa huomioon paremmin ihmisten erilaiset elämäntilanteet sekä toimitusten moni puolisuus. Ensimmäinen runsaasti keskustelua herättänyt esitys koskee kahta rinnakkaista avioliittokäsitystä. Pysyvien tietojen lisäksi seurakuntien tulisi merkitä Basikseen tieto tehdyistä peruskorjauksista sekä vuosittain tiedot veden-, lämmönja sähkönkulutuksesta. Kirkon asiat ovat kiinnostaneet minua aina eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun olen Kirkkohallituksen töitä hakenut. – Täytyy tietää mitä omistaa, jotta siitä voi pitää huolta. tään toisaalta miehen ja naisen välisenä ja toisaalta kahden henkilön välisenä. Tätä on pyydetty seurakunnilta jo vuosia, Mäkelä sanoo. – Koulutukseltani olen oikeustieteen ja teologian maisteri sekä tradenomi. Myöskään valiokuntien mietintöjä ei ole, koska valiokuntia ei vielä ole muodostettu. Mika Sirelius aloitti tehtävässään 22.4. Basis on kirkon esineja kiinteistörekisteri. Edustajat tekevät päätökset. – Seurakunnilta ei vaadita muuta kuin, että ottaa meihin yhteyttä, Mäkelä sanoo. Kirkkohallituksesta on kuitenkin saatavilla apua tietojen selvittämiseen. Piispainkokouksen esityksen mukaan kirkkojärjestykseen lisättävässä säännöksessä todettaisiin, että kirkossa avioliitto ymmärre” Meillä on nyt monen uuden edustajan lisäksi uusi pääsihteeri ja lisäksi molemmat varapuheenjohtajat vaihtuvat. Kirkkohallitus jakoi jälleen huhtikuussa suuria summia seurakuntien omistamien rakennusten korjaushankkeisiin, kaikkiaan 10 miljoonaa euroa. mennessä KIRKON JUHLAT 2024 17.–19.5. Lisäksi Kirkkohallituksen esityksiin kuuluu vuoden 2024 Kirkon keskusrahaston talousarvion ensimmäinen muutos. | Kuva: Jukka Granström 6~ ~7 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaassa KESÄ 2024 MENOVINKIT Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Lehti ilmestyy 17.5. Taustalla ovat uudet Kirkkohallituksen täysistunnon viime syksynä hyväksymät avustusperusteet, jotka otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Syyt uudistukselle liittyvät piispainkokouksen mukaan sekä teologisiin että käytännöllisiin kysymyksiin. Borg-Karlsson kertoo yleisen järjestäytymisen vievän noin pari päivää. Minun tehtäväni on pitää huolta siitä, että päätösvallan omaavat pääsevät päätösvaltaansa käyttämään. Hän muistuttaa, että Basiksen minimitietojen selvittäminen auttaa seurakuntia itseään. Toinen aiemmista varapuheenjohtajista ei ollut ehdolla eikä toinen tullut valituksi. Minimitiedot tulee olla täytettynä ennen avustuksen hakemista. | Kuva: Pasi Leino Basiksesta puuttuu yhä iso osa rakennusten tiedoista kiinteistöt | Puutteet esineja kiinteistörekisterissä voivat estää korjausavustuksen saamisen. Uuden kirkolliskokouksen esityslistalta löytyy myös kaksi piispainkokouksen esitystä. Tarvittaessa Basis-asiantuntija Riikka Wikström tulee paikan päälle. Liput ja viikonlopun ohjelman löydät osoitteesta kirkonjuhlat.fi Kirkon juhlat järjestää Kirkkohallitus, Kirkkopalvelut, Suomen Lähetysseura, Suomen Kanttori-Urkuriliitto, Suomen Kirkkomusiikkiliitto ja Tampereen seurakunnat.. Pöydälle nousevista asioista tiedetään kuitenkin jonkin verran. Toinen piispainkokouksen esitys koskee Kirkkokäsikirjan uudistusta. Ensimmäinen ja toinen päivä menevät pitkälti valiokuntien järjestäytymiseen sekä esimerkiksi varapuheenjohtajien valitsemiseen, kertoo kirkolliskokouksen hallintosihteeri Maria Borg-Karlsson. Toukokuussa vireillä olevien asioiden listalla on kirkolliskokouksen lainoppineiden asiantuntijoiden valitseminen vuosiksi 2024–2028 eli seuraavan istuntokauden ajaksi. Piispainkokouksen esityksen mukaan käsikirjaa tulisi uudistaa vaiheittain alkaen Kirkollisten toimitusten kirjasta. Ehtona on muun muassa se, että rakennusten minimitiedot on viety kiinteistörekisteri Basikseen. – Koska kyseessä on tämän kirkolliskokouksen ensimmäinen kokous, ei edustaja-aloitteita luonnollisesti ole vielä ainuttakaan tällä hetkellä. Se otettiin käyttöön jo vuonna 2016, mutta rakennusten osalta minimitiedoista puuttuu yhä runsas viidennes, Kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelä kertoo. Hienoa saada aloittaa tässä tehtävässä. Viime vuonna Rautjärven kirkkopalon jälkeen minimitietoihin lisättiin myös turvallisuutta, kuten sprinklereitä ja palovaroittimia, koskevia tietokenttiä. TUIJA PYHÄRANTA Seurakunnat voivat hakea rakennustensa korjaamiseen avustusta Kirkkohallitukselta. Osa seurakunnista olisi jäänyt ilman avustusta myös muista syistä. Ilmoitusvaraukset 8.5. – Meillä on nyt monen uuden edustajan lisäksi uusi pääsihteeri ja lisäksi molemmat varapuheenjohtajat vaihtuvat. Edla Mäkelä kertoo ymmärtävänsä, että tietojen täyttäminen voi tuntua työläältä, jos seurakunnassa ei ole kiinteistöalan osaamista. – On äärimmäisen harmillista, että tietoja ei täytetä. Uutena asiana perusteisiin lisättiin vaatimus siitä, että seurakunnan omistamien rakennusten minimitiedot on viety Basikseen. Hiippakuntavaltuustoesityksiin lukeutuvat muun muassa hiippakuntavaltuustojen ehdotukset kirkkohallituksen jäseniksi sekä Helsingin hiippakuntaneuvostolta tullut esitys siitä, että seurakuntavaaleissa siirryttäisiin sähköiseen äänioikeu tettujen luetteloon ja sähköiseen äänestämiseen. Kirkkohallituksen ja piispainkokouksen esitysten lisäksi vireillä oleviin asioihin lukeutuu erinäisiä ilmoituksia, kirjeitä sekä hiippakuntavaltuustoesityksiä. NIILO RANTALA Uusi kirkolliskokous valittiin helmikuussa käydyissä vaaleissa. – Pääsihteerin roolissa on tärkeintä pitää huolta siitä, että kokousjärjestelyt toimivat ja kokoustaminen on sujuvaa. ja kertoo Kotimaalle odottavansa ensimmäistä kirkolliskokousjaksoa innolla. Muutaman seurakunnan kohdalla puutteet Basiksen minimitiedoissa olivat kuitenkin ainoa syy avustuksen epäämiseen
Piispan vierailu ei ole päiväkodeissa aivan tavanomaista, mutta Porvoon vanhan pappilan sivurakennuksessa toimivan päiväkoti Lillatin ohjelmaan se sopii hyvin. Vähitellen päiväkodin pitää kuitenkin tulla toimeen omillaan ilman seurakunnan taloudellista tukea. Taustalla vaikuttaa päiväkotien suosion kasvu. | Kuva: Antti Rintala 8~ ~9 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024. Vuonna 2022 kuntien omaan tai ostopalveluna hankittuun varhaiskasvatukseen osallistui 2-vuotiaista 74 prosenttia ja 5-vuotiasta jo yli 90 prosenttia. Toistaiseksi projektit eivät kuitenkaan ole edenneet. Iltapäivä on jo pitkällä, ja ensimmäisten lasten on aika lähteä kotiin. Alkuvaiheessa kustannuksia voi syntyä myös tilojen remontoinnista. Perustamisvaiheessa tukena on ollut lisäksi ulkopuolisia varhaiskasvatuksen asiantuntijoita Vertikal Oy:sta. Yhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva alakoulun apulaisrehtori Anna Talvitie kertoo halunneensa mukaan projektiin, sillä hän on omien lastensa kautta nähnyt, kuinka merkityksellistä kasvatustyötä seurakunnissa tehdään. Pontus Salmi arvioi käyttäneensä siihen noin 300 tuntia työaikaa. Lillatin arjessa päiväkodin luterilainen tausta näkyy muun muassa päivittäisinä hiljentymishetkinä pienen alttarin edustalla. – Tässä ajassa Lillat on timantti. – Yhteistyö varmasti tiivistyy syksyllä, kun päiväkodin toiminta on saatu kunnolla käyntiin, päiväkodin johtaja Heikki Näränen sanoo. Piispa Teemu Laajasalo toivoo, että muut seurakunnat hyödyntäisivät Porvoossa luotua mallia. Kristillinen kasvatus on seurakunnan tehtävä, ja pieniin lapsiin luontevat yhteydet on viime vuosikymmeninä vähentyneet. Seurakunnan päiväkoti Lillat Porvoo Ry:n hallituksen puheenjohtaja on kirkkoherra Pontus Salmi. – Sauva. Koko sydämestäni toivon, että mietittäisiin sitä, mitä kaikkea tätä kautta voidaan saavuttaa. Lillatissa saa puhua Jeesuksesta kristillinen kasvatus | Porvoon suomalaisen seurakunnan perustama päiväkoti aloitti toimintansa tänä keväänä. Alustavaa kiinnostusta muista seurakunnista on Salmen mukaan jo ollut. Idean päiväkodista Pontus Salmelle esitti aikanaan piispa Teemu Laajasalo. Tavallisiin 7,5 tunnin työpäiviin jaettuna se vastaisi lähes kahden kuukauden työtä. Porvoon suomalainen seurakunta lahjoitti päiväkodille 50?000 euron alkupääoman. Monilla päiväkotimatkat ovat pitkiä ja perillä saattaa odottaa ”monisatapäinen kasvatuslaitos”. Sillä katetaan perustamiskulujen lisäksi niitä tappioita, joita toiminta ensimmäisinä kuukausina tuottaa. Oikeastaan Lillatin perustaminen oli alun perin Teemu Laajasalon idea. Helmikuun alussa toimintansa aloittaneen Lillatin taustalla on Porvoon suomalainen seurakunta. Porvoossa pappilan sivurakennus oli remontoitu vain 10 vuotta aiemmin päiväkerhokäyttöön. Hän kuitenkin uskoo, että seuraavat pääsevät helpommalla. Lapsille elämän suurista kysymyksistä keskusteleminen on Talvitien mukaan luontevaa, mutta varhaiskasvatuksessa tai kouluissa keskusteluille ei välttämättä anneta tilaa. Täällä lapset saavat aikaa. Silloin syntyy myös aito yhteys koko perheeseen. Tarve oman päiväkodin perustamiseen syntyi Porvoossa siitä havainnosta, ettei yhteistyö päiväkotien kanssa toiminut enää entiseen malliin. Pauliina Paukkunen kertoo arvostavansa Porvoon seurakunnan laadukasta toimintaa ja kristillistä kasvatusta. | Kuva: Antti Rintala Teemu Laajasalo sai Lillatin lapsilta lahjaksi teoksen, jonka hän aikoo ripustaa työhuoneensa seinälle. Porvoossa tehty työ keventää merkittävästi seuraavien toimijoiden kustannuksia, toimitusjohtaja Simo Pokki sanoo. Rahoitus tulee huoltajien hoitomaksuista ja kaupungin palveluseteleistä. Silloin lapsia voitaisiin ottaa noin 23–28. Sääntöihin on kirjattu, että jatkossakin enemmistö hallituksesta tulee pyrkiä valitsemaan seurakunnan ehdottamista henkilöistä. Aivan helppoa päiväkodin perustaminen ei ole ollut. Seurakuntien päiväkoteja puoltaa Laajasalon mielestä sekin, että ne vastaisivat perheiden tarpeisiin. Kyllä vain, ja aika painava onkin, huomaa Rianna, 5, pidellessään piispansauvaa pystyssä kaksin käsin. – Haluamme säilyttää seurakunnan ja yhdistyksen välisen siteen mahdollisimman kiinteänä, ettei se lähde elämään omaa elämäänsä, Salmi sanoo. He ovat juuri esittäneet piispalle pienen näytelmän, ja nyt on päiväkotia siunaamaan saapuneen piispan vuoro esitellä itsensä. Samalla seurakuntien omaan varhaiskasvatukseen, erityisesti päiväkerhoihin osallistuvien lasten määrä on vähentynyt merkittävästi. Miia oli helmikuussa ensimmäinen päiväkoti Lillatissa aloittanut lapsi. J eesuksen risti! Niila, 4, arvaa heti oikein, kun piispa Teemu Laajasalo tiedustelee päiväkoti Lillatin lapsilta, mitä hänen kaulaketjunsa päässä violetin paidan rintataskussa mahtaa olla. Syksyksi tarkoitus on rekrytoida kaksi lastenhoitajaa. – Jos seurakunnan päiväkoti tarjoaa ykköstason laatua ja ykköstason toimintaympäristön, niin se vastaa aitoon tarpeeseen. Lattialla istuu kahdeksan eläinpäähineisiin sonnustautunutta lasta. – Julkisella puolella yritetään olla hajuttomia ja mauttomia, ikään kuin oltaisiin arvotyhjiössä, hän sanoo. – Ajatus on ollut tehdä pohjatyö niin huolellisesti, että malli on siirrettävissä muille seurakunnille. Myös muut perheen lapset ovat aikanaan käyneet seurakunnan kerhoissa. Salmi ei halua vähätellä päiväkodin perustamiseen liittyvää työmäärää. ” Seurakunnan päiväkoti vastaa aitoon tarpeeseen. Se ei silti kelvannut sellaisenaan päiväkodiksi, vaan tiloihin piti muun muassa rakentaa lisää vesipisteitä käsien pesua varten. – Olen varma, että se kannattaisi. – Meille tämä oli hyvä tilaisuus, johon tartuimme, Pauliina Paukkunen sanoo. – Me voimme puhua enkeleistä, Jeesuksesta ja Jumalasta ilman, että täytyy miettiä, onko se jollekin liikaa. ehdottaa Niila. Joidenkin kysymysten selvittämiseen on tarvittu lakimiesten apua. Kaverit olivat myös vanhemmille tärkeä päiväkodin aloitusta puoltava tekijä. Työtä ovat tuottaneet muun muassa erilaiset lupahakemukset. Arvoituksellisesta, paikoin jo kuluneesta mustasta salkusta Laajasalo kaivaa putkia, joita lapset auttavat kiinnittämään yhteen pala kerrallaan. Arkisen ja luontevan kristillisyyden lisäksi Lillatissa hienoa on Järvisen mielestä sen pieni koko. TUIJA PYHÄRANTA ” Muiden ei tarvitse niin paljon lyödä päätä seinään. Päiväkodista on tehty retkiä Porvoon tuomiokirkkoon, ja seurakunnan papit ovat vierailleet päiväkodissa. Viimeksi teemana oli Nooan arkki, jota käsiteltiin muun muassa laskemalla Porvoonjokeen lasten tekemät kaarnaveneet. Myös muut hallituksen jäsenet ovat seurakunnan luottamushenkilöitä. – Kiinteistöt ja lupaprosessit täytyy jokaisen katsoa omalla kohdallaan, mutta ehkä muiden ei tarvitse niin paljon lyödä päätään seinään, Salmi sanoo. Ovella Pauliina Paukkunen kyselee Miiaa. Hän toivoo, että Porvoon esimerkki kannustaisi myös muita seurakuntia. Näräsellä on kymmenen vuoden kokemus opettajan työstä eri päiväkodeissa. Ennen sitä hän kävi samassa rakennuksessa seurakunnan päiväkerhossa. Rianna, Niila ja Kosmo seuraavat, kuinka piispansauva rakentuu. Tällä hetkellä Lillatissa on 11 lasta ja kaksi kokoaikaista työntekijää. Joka kuukausi tutustutaan uuteen raamatunkertomukseen. Lain mukaan seurakunta ei kuitenkaan voi vastata päiväkodin toiminnasta, joten näin meillä sitä varten on perustettu itsenäinen yhdistys. ”Joulukirkkoluterilaiseksi” itseään luonnehtivan Näräsen mukaan kunnallisissa päiväkodeissa on aina mietittävä tarkkaan sitä, millä tavalla kristillisistä teemoista voi lapsille puhua. Perheen 5-vuotias kuopus juoksee paikalle ja heittää äidilleen punaisen pehmopallon. Mutta mikä siitä tulee. Järvinen kertoo Lillatin muistuttavan häntä siitä, minkälaisia päiväkodit olivat hänen työuransa alkupuolella. Uusia kavereitakin hän on jo saanut. Hallituksen jäsen Marja Järvinen on hänkin tehnyt elämäntyönsä kasvatusalalla, päiväkodin johtajana. Miian mielestä Lillatissa parasta ovat samat jutut kuin muutenkin: ulkoilu ja askartelu. Kuvassa lapsista vasemmalta lähtien Miia, Kosmo, Oula, Niila ja Rianna, sekä työntekijät Tanja Hyyrynen ja Heikki Näränen
| Kuvat: Jani Laukkanen, Kimmo Falck ja Numi Nummelin 10~ ~11 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024 Saajan tilinumero Nordea FI54 1596 3000 1028 99 Saaja Maksaja Allekirjoitus Tililtä nro Kirkkopalvelut ry / Kotimaanapu € Maksu välitetään saajalle maksuvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Osa tilaisuuksista on maksuttomia ja osa maksullisia. Kokeilla voi vaikkapa meditatiivista valokuvausta ja hiljaista rukousta Via Silentii -luostariyhteisön tapaan ja hiljaisuuden joogaa tai tutustua siihen, mitä alkuperäiskansojen ajattelu voi tuoda hengelliseen ajatteluun. Tampere on pyhiinvaelluskaupunki, joten juhlien yhteydessä on mahdollisuus järjestettyyn pyhiinvaellukseen Pyynikin kirkkopuistossa. Piispa Mari Leppänen, kansanedustaja Jarno Limnéll ja toimittaja Tuomas Enbuske esiintyvät Kirkon juhlilla Kotimaa-lavalla. uutiset Aivan kohta on Kirkon juhlat K irkon juhlat kutsuvat väkeä tällä kertaa 17.–19.5. Mutta pidetäänpä lavalla myös Siioninvirsiseurat ja illat päättyvät musiikin merkeissä kanttorikuoron konserttiin, gospelien helmiin ja keskiaikaisiin säveliin. Tampereelle. Kirkon juhlien ohjelmassa on ajankohtaisia keskusteluja ja kulttuurielämyksiä mutta nyt myös runsaasti mahdollisuuksia oman hengellisyytensä vahvistamiseen. Lavalla keskustellaan niin kriisinkestävyydestä, huono-osaisuudesta ja radikaalista rakkaudesta kuin seurakuntien vapaaehtoistoiminnan kohottamisesta seuraavalle tasolle ja yksinäisyyden ehkäisemisestä. FREIJA ÖZCAN Julkkikset ja piispat kohtaavat Kotimaa-lavalla Kirkon juhlien yksi tapahtumapaikoista on Tampereen tuomiokirkko, jonne perustetaan juhlien ajaksi Kotimaa-lava. Juhlien teemana on tulevaisuuden toivon vahvistaminen. Tarjolla on myös Tässä olen -työpajoja, joissa pohditaan, miten jumalasuhdetta havainnoiva raamattumietiskely voi rikastuttaa sekä henkilökohtaista että seurakunnan elämää. Vieraina ovat muun muassa kansanedustajat Annika Saarikko ja Jarno Limnéll sekä Tuomas Enbuske, jonka kanssa Kuopion piispa aikoo ”räjäyttää rakenteelliset pinttymät”. – Tavoittelemme noin 12 000 kävijää, sanoo tapahtumakoordinaattori Jari Kupiainen Kirkkopalveluista ja huomauttaa, että samaan aikaan on Tampereella muitakin tapahtumia. Lavaa emännöi Kotimaa medioiden päätoimittaja Freija Özcan. PANKKI TI LI S IIR TO Eräpäivä 135 € 67 € 36 € muu summa ...............................€ Viitenumero 33145 BIC NDEAFIHH. Tilaisuudet sijoittuvat Tampereen kirkkoihin, keskustorille ja muihin tiloihin lähelle ydinkeskustaa. Pipliaseuran tuottamaan psalmien uuden suomennoksen myötä juhlilla pääsee tutustumaan sekä raamattukurssin avulla että myös Tommi Kaleniuksen ja Jari Kekäleen sanoin ja sävelin uusiin psalmisuomennoksiin. Kirkon juhlat järjestävät Tampereen seurakunnat yhdessä Kirkkopalveluiden, Kirkkohallituksen, Suomen Lähetysseuran, Suomen Kanttori-Urkuriliiton ja Suomen Kirkkomusiikkiliiton kanssa. Luvassa on hengellisiä harjoituksia, musiikkija kulttuurikokemuksia, piispoja tunnettuine vieraineen ja ajatusten vaihtoa kirkolliseen tapaan paneelikeskusteluissa. Kotimaa-lavalla tapaavat vieraitaan niin arkkipiispa Tapio Luoma kuin piispat Mari Leppänen, Jari Jolkkonen ja Teemu Laajasalo
Vihkimystä seuranneella vastaanotolla Matti Repo puhui piispaan kohdistuvista monista, usein ristiriitaisistakin odotuksista. Arkkipiispan mukaan toinen suuri haaste on pappien palkkaus. Kolmen piispanviran perustaminen ja hiippakuntajako ovat olleet vireillä ensimmäisen kerran jo 1930-luvulla. Neuvostoaikojen perua myös vanhempien uskontotietämys on heikkoa. Viron kirkolliskokous käsitteli 30. Hän valitsi tervehdykseensä apostoli Paavalin rohkaisun Timoteukselle: ”Herra kyllä antaa sinulle ymmärrystä kaikkeen.” MARI TEINILÄ Vastavihityt piispat Marko Tiitus (vas.), Anti Toplaan ja Ove Sander siirtyivät vihkimyksen jälkeen arkkipiispa Urmas Viilman johdolla onniteltaviksi. Yöllä satanut lumi oli muuttanut maiseman talviseksi, mutta valo oli kirkasta. Iloitsen kuitenkin siitä, että kaikki idästä, lännestä, etelästä ja pohjoisesta vihkimysjuhlaan kutsutut osallistuvat juhlaan. Kolmen piispan yhtäaikainen historiallinen vihkimys sekä hiippakuntien perustaminen ovat herättäneet kirkossa keskustelua. Arkkipiispa Urmas Viilma perusteli Kotimaalle piispojen tarvetta sillä, ettei Viron kirkossa koskaan aiemmin ole ollut näin paljon pappeja ja seurakuntia. Ohitse kulkevat turistit ottivat kännykkäkuvia pitkästä prelaattien kulkueesta. Voimme olla yhdessä sisarina ja veljinä Kristuksessa, arkkipiispa Urmas Viilma sanoi vihkimyksen harjoituksissa. Viron 240 papista kokoaikaisia on noin kolmasosa, osa-aikaisia kolmasosa ja kolmasosa tekee työtä vapaaehtoisina. Hän vastaa myös ulkomailla asuvien virolaisten parissa tehtävästä työstä. – Yksi haaste on miten jatkossa palvelemme Venäjällä asuvia virolaisia. Viron historiasta kertoo se, että yhden arkkipiispan hautapaikkaa ei tiedetä sillä, hänet surmattiin toisen maailmansodan aikana. Kellot kaikuivat Toom” Piispojen ensisijainen tehtävä on työskennellä pappien rinnalla ja tukea heitä hengellisesti. | Kuva: Mari Teinilä 12~ ~13 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024. V iron luterilaiseen kirkkoon vihittiin kerralla kolme uutta piispaa viime viikon tiistaina Tallinnan tuomiokirkossa. – Piispojen ensisijainen tehtävä on työskennellä pappien rinnalla ja tukea heitä hengellisesti. Ove Sander toimii jatkossakin nykyisessä tehtävässään Teologisen instituutin rehtorina. – Piispa tarvitsee malttia, kykyä kuunnella ja sovittaa erilaisia yhteen. | Kuva: Mari Teinilä Suomesta vihkimysmessuun osallistui Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. – Ajat ovat jälleen kovia ja toivomme rauhaa. Etäisyydet noin Tampereen hiippakunnan kokoisessa Virossa ovat suhteellisen lyhyitä. Ensimmäisen kerran katedraalin kelloja on soitettu jo 1200-luvulla. Hetkeä ennen vihkimysmessun alkua kymmenistä piispoista ja papeista muodostettu prosessio eli juhlakulkue odotti kirkon ulkopuolella. Osa kirkon papeista on sitä mieltä, ettei Viron kirkko kokoonsa suhteutettuna tarvitse arkkipiispan lisäksi kolmea piispaa. Toinen erityinen ja samalla kristittyjen yhteydestä kertova asia oli se, että paikalla oli edustajia Venäjän ja Ukrainan luterilaisista kirkoista. Haasteeksi arkkipiispa Viilma sanoi nuorten ihmisten vähäisen määrän kirkossa. Hiippakuntien piispat eivät vihi alueensa pappeja, vaan arkkipiispa toimittaa jatkossakin kaikki pappisvihkimykset. Pappispulan seurauksena Toplaan ja Tiitus jatkavat myös seurakuntapapin tehtävissä. Anti Toplaan asuu Kuresaaressa Saarenmaalla ja Marko Tiitus Viljandissa lähellä Tartoa. Suomesta vihkimykseen osallistui Tampereen piispa Matti Repo sekä virolaisten ystävyysseurakuntien nykyisiä tai emerituskirkkoherroja. Viron luterilaisen kirkon emerituspiispat avustivat arkkipiispa Urmas Viilmaa. Käytännössä arkkipiispalla on ollut jo viime vuosina kolme apulaispiispaa, mutta he kaikki siirtyivät eläkkeelle tämän vuoden alusta. Paikalla olivat ainakin Ari Paavilainen, Vesa Aurén, Ilpo Rannankari ja Matti Järveläinen. Hänen takanaan Unkarin luterilaisen kirkon johtava piispa Tamás Fabiny ja Inkerin luterilaisen kirkon arkkipiispa Ivan Laptev. Viilman mukaan heidän tavoittamisensa on vaikeaa, koska kouluissa ei anneta uskonnonopetusta, ei edes maailman uskontojen opetusta. huhtikuuta, tämän lehden painoon menon jälkeen, hiippakuntien perustamista. Tässä asiassa Inkerin kirkko on jo ollut suureksi avuksi, Ove Sander sanoi piispanvihkimystä edeltävänä iltana. Kaikki uudet piispat ovat nykyistä arkkipiispa Urmas Viilmaa vanhempia. Yksi erityinen piirre vihkimyksessä oli, ettei ulkomaisilla piispoilla ollut siinä varsinaisia tehtäviä. Piispanvihkimyksen myötä heistä tuli arkkipiispan apulaispiispoja. Tallinnassa vihittiin kerralla kolme piispaa Viro | Historialliseen vihkimykseen osallistui edustajia sekä Venäjän että Ukrainan luterilaisista kirkoista. Luterilaisessa kirkossa on toistasataatuhatta jäsentä. Inkerin luterilaista kirkkoa edusti arkkipiispa Ivan Laptev. Mikäli kirkolliskokous hyväksyi hiippakuntien perustamisen, Anti Toplaanista tuli Läntisen hiippakunnan piispa, Marko Tiituksesta Eteläisen hiippakunnan ja Ove Sanderista Pohjoisen hiippakunnan piispa. Raamatunjakeita lukivat eri virolaisten kirkkokuntien edustajat. Piispan virkana on hengellisenä kaitsijana palvella kirkon ykseyttä ja jatkuvuutta, Repo sanoi. Vihkimystä edeltävänä päivänä kolme piispa electusta, Ove Sander, Anti Toplaan ja Marko Tiitus, kiersivät seitsemän edesmenneen virolaisen arkkipiispan haudoilla sytyttämässä kynttilät ja hiljentymällä muistohetkeen. Papeilta edellytetään korkeakoulutason tutkintoa, mutta seurakunnilla on vaikeuksia maksaa heidän koulutustaan vastaavaa palkkaa. uutiset pean mäellä
On aiheellista kysyä, millaisen taakan tämän kevään keskustelu jättää sukupolvien kannettavaksi. ARJA MAJURI Rovasti, Ekumeeninen Yhteys-liike ry:n puheenjohtaja ” Miten voi kuulla vihapuheeseen sullottua rakkauden sanomaa. Yhteensä se tarkoittaisi 10 prosentin leikkausta alalta, joka on jo ennestään ahtaalla aiempien leikkausten ja koronan jäljiltä sekä kuntien heikentyneiden talousnäkymien edessä. 33:8–9). Käytäntöjen, traditioiden ja lakien korjaaminen syrjimättömämmiksi toteutuu niiden kriittisen eettisen arvioinnin kautta. Joku heistä toki pääsee mukaan maallikoiden osuudesta, mutta se osuus ei laisinkaan vastaa heidän merkittävää rooliaan seurakuntatyössä. Mikä on enää pyhää, puhdasta ja luovuttamatonta. Kulttuuria tuotetaan entistä harvemmille ja entistä kalliimmalla. Suomi sahaa omaa oksaansa AARNE PELKONEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on helsinkiläinen oopperalaulaja. Kirkot kumisevat tyhjyyttään. Seksuaalisen identiteetin etsikkoaikaa voi arvostaa yhtä lailla kuin hengellisen tien löytämistä. Onko koittanut uuden uskonpuhdistuksen aika. Toki yksilöt voivat olla hyväksymättä jompaakumpaa, mutta oleellista olisi kirkon antama yhtäläinen hyväksyntä molemmille. Se on astunut arvoliberalismin ansaan ja näyttää leijuvan kaiken kattavassa arvotyhjiössä. Nyt esillä oleva asia on jokaisen oman nutun sisällä. Eettisiä kysymyksiä ja pelastusoppia on tarkasteltava erillisinä. Päätöstä tärkeämpää on tulevan kirkolliskokouksen lähetekeskustelun sävy. Suomi ei ole nyt sodassa, mutta ehkä jonkinlaisista poikkeusoloista voidaan puhua. ”Kulttuurilla on suuri merkitys kansalaisten resilienssille, kokonaisturvallisuudelle sekä kansalliselle yhteenkuuluvuuden tunteelle”, hallitus kiteyttää, mutta ei elä kuten opettaa. ”Syrjintä” on siis Tuorin mukaan pelkästään oikeudellinen käsite. Keskustelua ja kamppailua tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta on mielestäni mahdollista jatkaa, vaikka ei hyväksyttäisikään piispojen esitystä. Ihmettelyä kirkollis kokouksen vaalitavasta Uusien kirkolliskokousedustajien tultua valituksi herää jälleen kysymys: Mikä on seurakunnan niin sanottu laillinen versus oikeudenmukainen edustajuus kirkolliskokouksessa. Vaatii rohkeutta arvioida omia ja hengellisestä taustasta nousevia lukkiutuneita asenteita uuden tiedon valossa. On tärkeää, että sekä kristityt että myös muiden uskontojen syrjityt vähemmistöt (naiset, etniset vähemmistöt, seksuaalija sukupuolivähemmistöt, vammaiset jne.) kamppailevat syrjintää vastaan, vaikka heidän syrjinnälleen löytyisikin oikeudellisesti hyväksytty peruste. ” Kamppailua on mahdollista jatkaa. Kirkon tärkein tehtävä ja olemassaolon oikeutus on johdattaa jäsenensä vastaanottamaan Jeesus ainoana tienä iankaikkiseen elämään. Raamatun kauniit kuvaukset parisuhteesta esimerkkinä Kristuksen ja seurakunnan suhteesta sekä Jumalan luomistyön toteutumana ja rakkauden ilmentymänä istuvat jokaiseen liittoon, joka on solmittu vapaasta tahdosta ja toisen kunnioituksesta. Voiko varoittamalla siis pestä omat kätensä homofobiasta. Mitäkö vikaa siinä on. Kirkon asema ja oppi on haastettu melkeinpä jokaisella elämänalueella. Rintamilla kiersi Suomen niemekkäimpiä taiteilijoita Tauno Palosta Ansa Ikoseen ja Tapio Rautavaaraan. Jos laki ei nimenomaisesti kiellä jotakin kohtelua, se ei voi olla syrjintää. Kysellään, onko edessä kirkon hajaantuminen. Miksi ei heidän ääntään varmisteta kirkolliskokoukseen. Siihenkin oli aikanaan oikeudellisesti hyväksytty peruste. Eikö kaikki resurssit ja huomio olisi kannattanut suunnata sodankäyntiin ja hengissä pysymiseen – varsinkin kun taiteilijoiden tuominen lähelle etulinjaa oli vaarallista. Ilman kulttuuria ei ole mitä puolustaa. Homoseksuaaliselta ihmiseltä kielletään siis mahdollisuus tämän synnin anteeksisaamiseen. TAPANI LEPPÄNEN Tampere | kolumni | K un Suomi oli sodassa, Puolustusvoimien alaisuudessa toimineet viihdytysjoukot tuottivat taisteluiden keskelle monenlaisia kulttuurielämyksiä: musiikkia, runonlausuntaa, tanssijoita ja taikureita. Pitäisikö tarttua tähän historian painolastiin ja pyrkiä muuttumaan, ja muuttamaan perinnettä. Tätä kaikkea hallitus on kuitenkin leikkaamassa. Björklundin mukaan piispojen yritys päivittää kirkon avioliittokäsitystä edustaa mahdollisuutta jatkaa keskustelua. Raamattu ja sen edustama arvomaailma halutaan syrjäyttää. ” Hallitus ei elä kuten opettaa. Kun pohdimme sitä, miksi väki kaikkoaa kirkosta, voisi piispainkokous ja kirkolliskokous pohtia, miten moniäänisyyttä voitaisiin kirkossa edistää. Kun raha loppuu, ymmärrys lisääntyy. Seurakunnan hallinnossa ei vallitse demokratia, vaan autokratia, jota määrää kirkkoherra. Paljon on niitä, jotka ovat ahdistuneita, surullisia ja hämmentyneitä nykyisestä tilanteesta. Kirjoitusten pituus enimmillään 2000 merkkiä. Maallistumiskehitys on jatkunut voimakkaana jo pitkään läntisessä Euroopassa ja myös meillä Suomessa. Lännen kirkot ovat joutuneet sopeutumaan voimakkaasti tilaa ottaneen individualismin, materialismin sekä islamin ja uususkontojen puristuksessa. Arvioiden mukaan leikkaukset tulevat tarkoittamaan teattereiden, orkestereiden ja museoiden sulkemisia sekä työntekijöiden irtisanomisia. Miten voi kuulla vihapuheeseen sullottua rakkauden sanomaa. Kirkolliskokouksen koostumus nojaa pappisrälssiin, jolla oli, on ollut ja yhäkin on oikeuksia ylitse kaikkien kuolevaisten. Puhutaan arvosodan aikakaudesta. mielipiteet Piispojen esitys normalisoi homokielteisyyttä Liisa Björklund ja Risto Tuori kommentoivat piispojen ehdotusta rinnakkaisista avioliittokäsityksistä ( Kotimaa 19.4). He ovat asiakasrajapinnassa hengittämässä seurakuntalaisen elämän tuntoja. Kulttuurikeskeinen lukutapa nostaa tuon ajan tavat ja perinteet sanatarkasti ilmoituksen tasolle. Seksuaalisuutta tai suuntautumista ei voi harjoittaa kuten liiketaloutta. Valtuusto leimaa päätökset. Tarkemmin ajateltuna juuri hengissä pysymisestä olikin kysymys. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Ilman kulttuuria ei ole yhteiskuntaa eikä elävää ihmistä. Kirkko menettää vielä jäljellä olevan identiteettinsäkin yrittäessään miellyttää kaikkia. Hän on se mitä hän on. Ylen laskelmien mukaan hallitus olisi tällä vaalikaudella leikkaamassa kulttuurista jopa kymmeniä miljoonia euroja. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Piispojen esityksen läpimeno kirkolliskokouksessa tarkoittaisi kuitenkin, että kirkon kanta olisi, että homoseksuaaliset suhteet tuomitseva ja hyväksyvä käsitys ovat molemmat yhtä perusteltuja ja hyväksyttäviä. Sen taustalla oli jo pitkään jatkunut paaviuden alennustila ja laajalle levinnyt turmeltuneisuus kirkon piirissä. Seurakunta on yhteisö, jossa kanttorit, suntiot, diakonit ja nuorisotyöntekijät sekä lähetyssihteerit tekevät arvokasta työtä, yhtä arvokasta kuin papit. Ihmisen syvä, ikiaikainen kaipaus ja tarve kiinnittyä johonkin suurempaan, itsensä ulkopuolella olevaan ja pysyvään, ei ole kadonnut. ”Syrjintä” on kuitenkin myös eettisessä arvioinnissa käytettävä käsite. Kirkossa kiusataan keskustelu | Kun kirkolliskokouksessa päätetään avioliitosta, päätöstä tärkeämpää on lähetekeskustelun sävy. Se on ihmisen olemuksessa, tunteissa, kehon toiminnoissa, taiteessa, uskonnollisissa kokemuksissa ja kaikissa suhteissa, jopa jumalasuhteessa. Elämän perimmäisen tarkoituksen etsintä ja onnen tavoittelu ovat ihmisyyden ytimessä. ”Yleensä leikataan menoista, ei tuloista”, totesi kirjailija ja käsikirjoittaja Mike Pohjola Kivi voittaa sakset -mielenilmauksessa huhtikuussa. Kyse ei ole vain menetetyistä euroista vaan pienen maan henkisestä vahvuudesta ja omasta äänestä, viime kädessä koko olemassaolosta. Kasvavan tuoton lisäksi taide vähentää valtion menoja, sillä sen merkityksestä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Erilaisten mielipiteiden sietäminen ei tarkoita niiden hyväksymistä. Opillinen keskustelu on sitä vastoin nostanut odotukset kauaksi horisonttiin. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Lakia ja sen soveltamista eri tilanteissa, kuten käytäntöjä ja asenteitakin, voidaan arvioida myös eettisin perustein. Työ on ymmärrettävää, mutta mittavat kulttuurileikkaukset ovat lyhytnäköisiä ja köyhdyttävät monella tasolla. Julkisuudessa on sanottu, että on julmaa ja rakkaudetonta, kun homoseksuaalisuuden harjoittamista ei sanota synniksi. Niiden verotulot ovat noin 3 miljardia euroa ja osuus bruttokansantuotteesta reilut 3 prosenttia, suurempi kuin monella perinteisellä teollisuudenalalla. Hän toivoo, että syrjintäväitteitä ei enää viljeltäisi. Tuorin mukaan väite siitä, että kirkko syrjii samaa sukupuolta olevia pareja on perusteeton, koska kirkolla on erilaiseen kohteluun oikeudellisesti hyväksytty peruste. Ihminen ei voi perua tai korjata olemassaoloaan. Tämä vaikuttaisi asenteisiin, normalisoisi homokielteisyyttä ja rapauttaisi kirkon uskottavuutta eettisenä keskustelijana. Ihmisen keho on Pyhän Hengen temppeli. K irkon toiminnallinen tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma laittaa jalat maahan myös avioliittokeskustelussa. Neuvosto tuo valtuustolle kirkkoherran valmistelemat, esittelemät ja päättämät asiat. Vastaus on Jeesus. Kun ihminen joutuu puolustautumaan, hän yltää julmiin tekoihin. Leikata ei kannata identiteetistään eikä oksasta jolla istuu. Tällainen opetus on kirkkokiusaamista. Yhä useammat seurakunnat avaavat tiloja samaa sukupuolta olevien parien vihkimisille ja yhä useammat kirkon työntekijät ja jäsenet hyväksyvät näiden parien vihkimisen. Hallitusohjelmassa todetaan osuvasti: ”Kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä”. Suomen hallitus yrittää muuttaa vauhdilla velkaantuvan ja vanhenevan maamme kurssia sopeuttamalla. Meillä on virtahepo maakuuhuoneessa vai onko se tullut mylvimään istuntosaliin. Mutta kirkon tehtävä on myös sanoa synti synniksi. MARJATTA HUHTA TkT, Kirkkovaltuutettu, kirkkoneuvoston jäsen Äänekosken seurakunta 14~ ~15 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024. Avioliittokeskustelun ääripäät erottuvat toisistaan Raamatun lukutavassa. Avioliittoon ei ole tulossa mitään uutta. Näin siitä huolimatta, että länsivaltioiden arvot ja sivistys pohjautuvat kristinuskoon. Pappisjäseniä on 50 prosenttia, samoin maallikoita. Luovien alojen työllistävyys onkin ollut jo pitkään kasvussa. SARI ROMAN-LAGERSPETZ VTT, TM, dosentti Uuden uskon puhdistuksen aika Muutamia vuosia sitten vietettiin reformaation eli uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlia. Kirkolliskokoukseen kokoonnutaan päättämään asioista. Ei seksuaalisuutta pidä hallita, vaan ottaa lahjana elämän käyttöön. Samalla kun Euroopassa soditaan, taloudessa eletään erityisen ankeita aikoja. Se loukkaa satoja sateenkaarityöntekijöitä kirkossa sekä kirkon jäseniä, joista kaikkein eniten nuoria itseään etsiviä. Kulttuuritoiminnan on todettu olevan yhteydessä elämänlaatuun, mielenterveyteen, sairauksista toipumiseen sekä työhyvinvointiin. Ikuinen rakkaus elää intohimon tuolla puolen. Olemassaolonsa häpeäminen tai anteeksi pyytäminen on Jumalan luomistyön halventamista. Onko kirkosta erottava vielä 30 prosenttia lisää ennen kuin päättäjät ottavat kuuleviin korviinsa tämänkaltaiset heikot signaalit. Tuntuu, että kaikki se, millä vain voidaan houkutella seurakuntalaisia, on mahdollista. Edelleen opetetaan, jos et varoita kanssaihmistä hänen synnistään, viimeisellä tuomiolla hänen henkensä vaaditaan sinun kädestäsi (Hes. Kristittynä on helppo yhtyä ajatukseen, että ihmisoikeuksista tärkein on kuulla evankeliumi. Raamatun mukaan eronneen naiminen on iljetys Jumalan silmissä (5.Moos.24:1-5). Kirkkoherra on asioiden valitsija, valmistelija, esittelijä ja päättäjä neuvostossa. Vaikeina aikoina kulttuurista leikkaaminen osoittaa ymmärtämättömyyttä. Tällöin ilmeisesti se, että naisia ei aiemmin voitu vihkiä papeiksi ei sekään ollut syrjintää. Kristinuskon kirkas valo on himmentynyt. Jumalan uutta luovan rakkauden ja huolenpidon käsikirjana Raamattu on sitä vastoin johdonmukainen. Annetaan kanttoreille, suntioille, diakoneille ja nuorisotyöntekijöille kunnianpalautus ja ääni kirkolliskokouksessa. Oman hengellisen reviirin uhatuksi kokeminen pelottaa. Vallan käytön välineenä tai tukahdutettuna sen julmat jäljet näemme kirkollisessa elämässä eri puolilla maailmaa. Onhan meillä jo kaksi käsitystä parisuhteesta, kun eronneitakin vihitään
– Tähän malliin olen halunnut ottaa etäisyyttä. Kaikille lisääntyminen ei välttämättä ole kriisi. – Se ei tarkoita, ettei yhteiskunnan tasolla voisi miettiä, miten se onnistuisi vielä paremmin. – Julkiset tilat on rakennettu miehistä olemista varten, jossa ei ole mukana kärryjä eikä tarvitse imettää kesken kaiken. Ja mitä vaikeammalta lapsen saaminen tuntui, sitä suuremmaksi halu kasvoi. Pitkään naiset hallinnoivat yksityisen elämän piiriä, kotia ja lapsia, ja miehet julkista tilaa: kulttuuria, politiikkaa, urheilua ja uskontoa. Vähitellen hän herää pohtimaan, mikä äitiydessä on niin vastenmielistä, että siitä tekee mieli sanoutua irti. ”Koko aikuisikäni olen suhtautunut lapsen saamiseen ja kaikkeen siihen liittyvään ylimielisesti, olen ajatellut, etteivät nuo asiat koske minua, ne ovat sellaisia seikkoja, joiden parissa vain naiset puuhastelevat, mutta nyt ajattelen, että olen halveksinut ainoastaan itseäni.” Turunen kertoo halunneensa kuvata päähenkilön havahtumista omaan äiteihin kohdistuvaan vihamieliseen katseeseensa. Saara Turunen, 42 Kirjailija, teatteriohjaaja Juuri nyt kirjoitan uutta näytelmää, jonka ohjaan ensi vuonna. Suorastaan himoitsin niitä. Turunen sanoo, ettei olisi oikeastaan halunnut kirjoittaa koronasta, mutta se tuntui välttämättömältä. Se kertoo lapsettomuudesta ja ristiriitaisista ajatuksista, joita äidiksi tuloon voi liit tyä silloinkin, kun lapsi on toivottu. Sitten 40-vuotissyntymäpäivän lähestyessä rajat menevätkin yllättäen kiinni ja puolisot jäävät jumiin Euroopan vastakkaisille laidoille. – Otan lähes kaiken materiaalin omasta elämästäni, mutta se muuttuu fiktioksi matkan varrella. – Oman kokemukseni mukaan hedelmöityshoidoissa on jotain sellaista, että kun niihin kerran ryhtyy, niitä on vaikea jättää kesken. Äitiyden halveksunta syntyy Turusen mukaan kulttuurissa toistojen kautta. Osin kyse oli ehkä sosiaalisesta paineesta, osin biologiasta. Vaikka toisin väitetään, emme pidä hoivaa kummoisessakaan arvossa. – Vaateliaisuus itseä ja toisia kohtaan on syvää kulttuurista perimää, joka imetään äidinmaidossa. Hyeenan päivissä uskonnollisuus näyttäytyy kuitenkin usein ankeana, elämälle kielteisenä voimana. Asioita, joiden parissa naiset puuhastelevat Äidiksi tulostaan kirjan kirjoittaneen Saara Turusen mukaan äitien halveksinta ja hoiva-alojen matalat palkat heijastavat samoja arvoja. – Se tuntuu tutulta ja resonoi. – Kukaan ei välttämättä sano mitään vihamielistä, vaan se on sellaista tuhahtelua ja silmien pyörittelyä, ehkä myös omaa sisäistettyä ääntä siitä, ettei muita saisi häiritä, Turunen sanoo. Saara Turusen lapsuudenkoti oli vahvasti luterilainen. Varmaan siksi pidin pitkään lasten saamiseen liittyviä kysymyksiä jollain tapaa mitättöminä asioina, jotka eivät kuulu minulle. Hoiva kytkeytyy myös empatiaan, siihen miten kohtaamme toisen ihmisen silloin, kun hän on heikoimmillaan. Saara Turuselle se oli. Pidän paljon hänen omaelämä kerrallisesta tyylistään. – Keräsin kaiken mitä oli saatavilla, kirjallisuuden, blogit ja podcastit. ” Äitiyttä ei pidetä yhteiskunnallisena tai kiinnostavana vaan yksityisenä ”naisten vouhotuksena”. – Suomessa on paljon pärjäämisen eetosta. Ei se ole sen kummempaa, hän sanoo. Hyeenan päivissä päähenkilö kuvaa omaksuneensa jo varhain ajatuksen, jonka mukaan työstä saa kiitosta, rahaa ja kunniaa mutta lastenteosta vain muodottoman keskivartalon ja ruman tuulipuvun. – Arvoja ei mitata puheissa vaan siinä, miten ihminen toimii. Hyeenan päivissä kuvattu pelko oman identiteetin menettämisestä ei ole toteutunut. Hyeenan päivien päähenkilölle tilanteen karmeus paljastuu vähitellen. Taustalla oli myös uteliaisuutta vanhemmuutta kohtaan. Kertoja pelkää menettävänsä äitiyden myötä taiteellisen uransa, ystävänsä ja jopa kykynsä ajatella. – Että siellä se kotonaan kirjoittelee vauvafoorumille ja vähän päässä viiraa. Nyt Turunen on kuitenkin äiti – ja edelleen myös taiteilija. K un kirjailija Saara Turunen aloitti hedelmöityshoidot, hän huomasi olevansa valtavan kiin nostunut lisääntymiseen liittyvistä tarinoista. Se liittyy myös siihen, miten suhtaudumme lapsiin julkisissa tiloissa kuten ravintoloissa ja kirjastoissa. Me emme arvosta hoivaa. Turunen kertoo kokevansa yhä vetoa uskonnolliseen musiikkiin ja taiteeseen. Ei kukaan halua olla friikki, mieluummin sitä on legitiimi kansalainen. Syvää kulttuurista perimää on myös uskonnollisuus, joka romaanissa pulpahtelee esiin lyhyinä viittauksina. Aikaa työhön on tosin käytettävissä vähemmän kuin ennen. Pohjois-Karjalassa kasvaneen Turusen oma lapsuudenkoti oli vahvasti luterilainen. En keksi mitään, mutta jätän paljon kertomatta ja rakennan sanottavani romaanin muotoon. Kaipaan vapaita iltoja, joissa olisi aikaa ajelehtia teatteriin ja istumaan ystävien kanssa. EsimerkikKuka. Vertaistukimateriaalia Turunen löysikin, mutta lasten saamista käsittelevää kaunokirjallisuutta ei niinkään. Kuten Turusen aiemmatkin romaanit, myös Hyeenan päivät on omaelämäkerrallinen. Lopputulos ei kuitenkaan ole päiväkirja vaan romaani. Se perustuu muistiinpanoihin, joita Turunen alkoi tehdä hedelmöityshoitojen aikana. – Onko sitä pelottelua vähän liikaakin, että miten työn ja perheen voi yhdistää. Pohjimmiltaan kyse on Turusen mukaan jäänteistä perinteisestä järjestyksestä, jossa naisen paikka on ollut kotona. Hyeenan päivien päähenkilö tapaa romaanissa lukuisia sairaanhoitajia, joiden työotetta parhaiten kuvaava sana on ankaruus. Luen Annie Ernaux’n Vuodet-kirjaa. Hän on toivonut lasta yhdessä espanjalaisen puolisonsa kanssa jo vuosia ja harkinnut hedelmöityshoitojakin, mutta lykännyt niitä tuonnemmas. si siinä, miten äideistä puhutaan ”mammoina, jotka levittelevät soseitaan”. Tätä puhetta riittää, mutta sitten kun katsotaan näiden alojen palkkoja, niin missä on arvostus. Ilman koronakehystä olisi vaikea ymmärtää, mistä kaikki ahdistus nousee. – Voi voi, kun sairaanhoitajat ja päiväkodit ovat niin tärkeitä. – Alussa kuvataan kriisi. Tarina alkaa tukholmalaisesta hotellista, jossa eräänä pahaenteisenä päivänä henkilökunnan kasvoille ilmestyvät maskit. Äideillekin sanotaan herkästi, että ylös vaan ja äläpä nyt valita, Turunen sanoo. – Uskonnollisuus edustaa minulle tiettyä vanhanaikaista maailmanjärjestystä, jossa naisen osa on olla lapsen hoivaaja, ei yhteiskunnallinen toimija, Turunen sanoo. Uskonnollinen musiikki ja taide resonoivat hänessä yhä, vaikka uskonnollisuus edustaakin hänelle vanhanaikaista maailmanjärjestystä. Turusen mukaan äitiyttä ei myöskään pidetä yhteiskunnallisena tai kiinnostavana vaan pikemmin yksityisenä ”naisten vouhotuksena”. Vyöryvästä halusta huolimatta Turunen koki vierautta äitiyteen. Se oli yksi ponnin kirjoittaa teemasta itse. Kun naisetkin ovat alkaneet toimia julkisen elämän piirissä, ei äitiyttä kuitenkaan ole osattu sovittaa sen kanssa yhteen. Hän kuvaa niiden tenhoa vertaamalla kokemusta siihen, kun pitkän ulkomaanmatkan jälkeen palaa Suomeen ja astuu sisään funktionalistisesti suunniteltuun taloon. TEKSTI | TUIJA PYHÄRANTA – KUVA | JANI LAUKKANEN äitienpäivä 16~ ~17 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024. Halua saada oma lapsi hän kuvailee vyöryväksi. Kun on äiti ja tekee työtä, niin sitten ne vaan yhdistää. Ehkä se on syy, miksi otan uskonnollisia viittauksia kirjoihini mukaan. Vanhempiensa kanssa Turunen kävi kirkossa ja pyhäkoulussa, ja kotiin tilattiin Kotimaata. Turusen neljäs romaani Hyeenan päivät on Turusen sanoin ”raportti yhden ihmisen lisääntymisestä”. Äiteihin kohdistettu halveksuva katse on toisaalta Turusen mukaan myös heijastuma siitä, miten yhteiskuntana suhtaudumme hoivaan. Ei sitä ole
To 16.5. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1768 Kotimaa.fi merkityksellistä ja luotettavaa sisältöä kirkosta ja yhteiskunnasta päivittäin. Pastori, kirjailija Leena Lehtinen, Lohja. Sarja on paikoin hidastempoinen ja mietteliäs, ja pakottaa katsojan keskittymään. ”Moni on menettänyt paljon kun on menettänyt tilaisuuden olla sanomatta mitään”, kuten kesäisä sanoo. Pastori Hilkka Ovaska, Metodistikirkko, Lappeenranta. OLLI SEPPÄLÄ 3 Body Problem katsottavissa Netflixissä. Keeganin niukka ilmaisu on rikasta. Se ilmestyi englanniksi vuonna 2010. klo 15 Äidin ja tyttären suhteesta on puhumassa kirjailija Sirpa Kähkönen. Vähitellen käy ilmi, että hoivaperhettä on aiemmin kohdannut tragedia. Ma 13.5. Nuorisotyöntekijä Miika Helminen, Adventtikirkko, Turku. Nämä pienet asiat ilmestyi viime vuonna ja Kasvatti tänä vuonna. Hän saa myös arvokkaita elämäntaitoon liittyviä näkemyksiä. Irlantilaiselta Claire Keeganilta on ilmestynyt lyhyessä ajassa kaksi suomennosta Tammen Keltaisessa kirjastossa. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 5.5. Diakoni Pasi Rautiainen, Helsinki. To 9.5. Ti 14.5. Furlongin kotiseudulla toimii katolisen kirkon luostarin ylläpitämä ”hairahtuneiden” tyttöjen koulukoti ja Magdalena-pesula. Pe 10.5. He ovat pienelle joukolle pelastajia ja aihe uskonnollisella kultille. Kirja kuvaa irlantilaisen köyhän perheen tyttöä, joka lähetetään kesäksi etäisten sukulaisten luo. Vierailijat on naiivisti kutsuttu maapallolle. Diakonissa Johanna Summanen, Jyväskylä. Helatorstai TV1 klo 10 Jumalanpalvelus. kulttuuri Hyviä ihmisiä Irlannissa kirjallisuus | Claire Keeganilla on taito tuoda esiin ihmisten hyviä puolia. Suomentanut Kristiina Rikman. Tammi 2024. Mirjam Odé. Seurakuntapastori Raivo Savik, Helsinki. Nämä pienet asiat kuvaa perheenisää ja jouluaikaa 1980-luvulla. Sunnuntai 12.5. Synkässä maailmassa, jota myös kirjallisuus kuvaa usein ihmisten pahojen tekojen kautta, Keeganin kirjat valaisevat lukijansa päivää. Pe 10.5. Helatorstain kirkkovieras on toimittaja Anna-Stina Nykänen. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Marko Patronen. Sarjan alussa tieteen totuudet lakkaavat pitämästä paikkansa ja monet tieteentekijät päätyvät tekemään itsemurhan. MARI TEINILÄ Claire Keegan: Nämä pienet asiat. Toimittaessaan hiiliä luostariin hän kohtaa nuoren tytön, jonka kohtalo jää vaivaamaan häntä. Ke 8.5. Ti 14.5. Seurakuntapastori Heikki Repo, Kangasala. Kyseisten laitosten, joita kirkko ylläpiti yhdessä Irlannin valtion kanssa, toiminta lakkautettiin vasta 1990-luvulla. Iltahartaus: ma-to klo 18:50, pe klo 18:35, la 18:00 La 4.5. 116 sivua. Se puoli paljastuu kohti maata matkaavasta tosikosta joukosta. Tammi 2023. Radio 1 klo 10 Salpausselän seurakunnan jumalanpalvelus Jalkarannan seurakuntakodista Lahdesta. Jumalanpalvelusta on toteuttamassa Helsingin Seniorifoorumi yhdessä kirkkoherra Marja Heltelän kanssa. 81 sivua. Ti 7.5. Mutta hyvä jumala on myös tuhoaja. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Mäntsälän kirkosta. Vieraina gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen ja globaalin ikääntymisen kysymyksiin erikoistunut kehityspolitiikan ” Keeganin kirjat valaisevat lukijansa päivää. Ke 8.5. Ke 15.5. Ma 13.5. Uusinta. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia. Ke 15.5. Erikoistarjous uusille asiakkaille!. Hänellä on taito tuoda esiin ihmisissä olevia hyviä puolia. | Kuva: Philippe Matsas Toiseuden uhka | tvvinkki | Netflixin suursatsaus 3 Body Problem perustuu kiinalaisen Liu Cixinin romaaniin vuodelta 2007. Kirja kuvaa koruttomasti ja samalla lämpimästi hoivaa, jota tyttö saa pariskunnalta osakseen. Ei hartautta. Suomen Pipliaseuran verkkoviestintäpäällikkö Hanna Paavilainen, Helsinki. Evankeliumitekstin lukee Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju. TV1 klo 10 Nuotiokirkko toteutettu yhdessä Kirkkopäivien, Jyväskylän Seurakunnan, Järvi-Suomen Partiolaiset ry:n ja järvisuomalaisten partiolaisten kanssa. Ti 7.5. Liturgina ja saarnaajana seurakuntapastori Kirsi Simpanen, tekstinlukijoina Sirkku Pelkonen ja Jaakko Mattila, kanttorina Marjaana Turunen, Lahden Gospelkuoro, joht. ko mahdollista jatkaa elämistä vuosikymmenestä toiseen loppuun asti olematta kertaakaan niin rohkea, että uskaltaisi nousta yleistä mielipidettä vastaan ja kutsua silti itseään kristityksi ja katsoa itseään peilistä?” Tänä vuonna suomeksi ilmestynyt, lähes novellimainen Kasvatti on kirjailijan varhaisempaa tuotantoa. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Timo Tynkkynen. Pastori, kirjailija Leena Lehtinen, Lohja. Toimiala-assistentti Kreetta Heiskari, Metodistikirkko, Kirkkonummi. Suomentanut Kristiina Rikman. Ei hartautta. To 16.5. Seurakuntapastori Raivo Savik, Helsinki. Seurakuntapastori Visa Viljamaa, Helsinki. To 9.5. La 11.5. Seurakuntapastori Heikki Repo, Kangasala. Muun muassa siitä, ettei aina tarvitse sanoa yhtään mitään. Uutiset, artikkelit, mielenkiintoisia henkilöitä, hengellistä sisältöä, kulttuuria, näkökulmia, keskustelua, näköislehti, podcasteja ja blogeja. Hänen perheeseensä kuuluu puolison lisäksi viisi tytärtä. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia. Ma 6.5. Ja jatkaa: ”Olisi| radio ja tv | Yle Radio 1 Aamuhartaus ma-pe klo 6:50, la 8:25 La 4.5. Tieteissarja 3 Body Problems sijoittuu 400 vuoden päähän tulevaisuuteen. Hän kysyy itseltään, että onko elämässä mitään mieltä, jollei auta kanssaihmisiään. La 11.5. Pappi, väitöskirjatutkija Anne Heikkinen, Helsinki. Toiminnanjohtaja Riina Nguyen, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Johtava pappi Jarmo Karjalainen, Espanja. Horisontti su 12.5. Liturgina Niko-Pekka Ovaskainen, saarnaajana Riikka Pajunen, tekstinlukijana Pirkko Matalamäki, kanttorina Mirjam Odé, urkurina Johanna Linna, Mäntsälän seurakunnan Oratoriokuoron laulajia, joht. Sotilaspastori Henri Kivijärvi saarnaa. Sarjassa sivutaan epäsuorasti myös uskontoa ja Jumalaa. Marjaana Turunen. 3 Body Problem pohtii tieteen ja fysiikan teorioiden paikkansapitävyyttä. Kyseessä on tieteistarina maapalloa ja ihmiskuntaa uhkaavasta ylivertaisen sivilisaation vierailusta – joka tosin tapahtuu vasta 400 vuoden kuluttua. Pe 17.5. Pe 17.5. Radio 1 klo 20 Akatistos Lappeenrannan Jumalanäidin suojeluksen kirkosta. Heitä puhutellaan Kaikkivaltiaaksi. Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta, Helsinki. Uusinta. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus Upinniemen Merikappelissa. Kasvatti. | Kuva: Netflix 18~ ~19 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024 Kirkon valtakunnalliset uutiset aina tuoreena mukanasi! Merkityksellistä sisältöä Kotimaan digitilaus ensimmäinen kuukausi vain 1 € Tarjous on voimassa rajoitetun ajan – Tilaa nyt! Tämän jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9,90 € / kk. Isättömänä kasvanut Bill Furlong työskentelee hiilija puutavarakauppiaana. Uusinta. Radio 1 klo 20 Akatistos Oulun Pyhän Kolminaisuuden katedraalista. Liturgina pastori Jouni Pirttijärvi, tekstinlukijana ja esirukousavustajana Katja Salminen, kanttoreina Jussi Hirvonen ja Teija Tuukkanen. Ma 6.5. Kesätyttö osallistuu talon töihin, mutta samalla hänestä pidetään hyvää huolta. Puoliso on sitä mieltä, etteivät luostarin tyttöjen elämä koske heitä, mutta Furlong on toista mieltä ja päätyy käytännössä toimimaan vastoin yleistä mielipidettä. Näyttelijä Krista Kosonen lukee psalmeja (VT2024). Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua. Näyttelijä Krista Kosonen lukee psalmeja (VT2024). klo 15 Vanhuus ei ole entisensä. He eivät voi sietää valehtelua, eivät edes satujen, vertauskuvien tai uskonnollisen kielen muodossa. Radio 1 klo 10 Äitienpäivän musiikkimessu Pakilan Hyvän paimenen kirkosta Helsingistä. asiantuntija Eppu Mikkonen. Horisontti su 5.5. Mikä on Jumalan ja luomisen merkitys jos on olemassa toisenlainen olemisen tapa ja se uhkaa tätä meidän tapaamme. Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta, Helsinki. Irlantilainen Claire Keeganin novellit ja pienoisromaanit ovat voittaneet lukuisia palkintoja, ja Nämä pienet asiat oli vuoden 2022 Booker-ehdokkaana
Halldorfin mukaan itäisen tradition edustajien kysymykset ovat erilaisia. Luen päivittäin Iisak Syyrialaisen tekstejä, joista saan suurimmat haasteet ja lohdutuksen. – Halutaan yksinkertaisia vastauksia Jumalan kaikkivaltiudesta, kärsimyksestä, ihmisen tahdonvapaudesta ja niin edelleen. Se on harvinaista helluntaipastorille. Erityisasemalle ei anneta mitään muuta selitystä kuin että se on Jumalan valinta. – Valitseminen ei johdu siitä, että juutalaiset olisivat olleet muita kansoja erinomaisempia. Ajattelemme, että kun saamme selkeitä vastauksia, uskomme syvenee, mutta päinvastoin, usko pinnallistuu. Peter Halldorfin mielestä nykyinen yksinkertaistettuja vastauksia suosiva ilmapiiri niin politiikassa kuin kulttuurissakin lisää vastakkainasettelua. Mitä sitten tapahtuu, kun valittu kansa alkaa pitää muita kansoja karkotettuna. Liiton muodollisia osia tärkeämpää on, etteivät he ylpeile valitun kanssa osastaan, Halldorf toteaa. Mitä sanottavaa profeetoilla olisi tämän päivän juutalaisille ja kristityille, kun väkivalta repii Lähi-itää. Kirjailija ja pastori Peter Halldorf viettää aikaa teologisen kirjallisuuden parissa Johannes-Akedemin tiloissa Linköpingissä. on äärimmäisen ajankohtainen. Peter Halldorf ei ole tunnettu maailmanloppua koskevista pohdinnoistaan eikä hän ole heiluttanut sanan säilää Israelin puolesta tai vastaan. dialogi on niin vaikeaa. Peter Halldorf ei ota luennoitsijan tai saarnaajan asennetta, vaan lähestyy aihetta päiväkirjamerkintöjen kautta. Taustalla on lukuisia kohtaamisia Israelissa, jonne matkustin useita kertoja työstäessäni kirjaa profeetta Jeremiasta, Peter Halldorf kertoo. Hän kertoo vierailleensa maatilalla, jota hoitaa kristitty perhe vapaaehtoistyöntekijöineen Hebronissa. Nämä kysymykset ovat vuosia askarruttaneet ruotsalaista kirjailijaa Peter Halldorfia. Halldorfin pohdinta Israelin asemasta Jumalan kansana ja Lähi-idän kiperistä kysymyksistä on yllättänyt ruotsalaiset lukijat. Peter Halldorf, 65 kirjailija ja teologi Rukoilen juuri nyt: Herra armahda! Se koskee sotatantereita niin Gazassa kuin Ukrainassakin. Lännessä asetamme usein kyllä tai ei -kysymyksiä, joihin halutaan joko-tai -vastauksia. Uskonasioihin ei löydy vastauksia rationaalisista kysymyksistä, vaan pikemminkin valosta, jonka voi nähdä uskovien kasvoilla. Hän viittaa 2017 ilmestyneeseen teokseensa Alla himlens fåglar har flytt: Profeten Jeremia i sin egen tid och i vår. Sen sijaan vuosikymmeniä jatkunut syvällinen opetus kristittynä olemisen ulottuvuuksista on tuottanut paljon hengellistä kirjallisuutta ja teologian kunniatohtorin arvon Lundin yliopistossa 2022. Herra mielistyi kansaan eli suhde on affektiivinen. Israel Jumalan valittuna kansana on Halldorfin mukaan hämmästyttävä teologinen ilmiö ja mysteeri. Halldorfin mukaan näiden syrjittyjen ihmisten esimerkki on vahva kristillinen todistus. Kansa vajoaa itsetyytyväisyyteen ja itsensä korostamiseen. Tekstejä lähestytään ilman ennakkoasenteita eikä vastakkaisista tulkinnoista tehdä ensisijaisesti ongelmia, vaan erilaiset käsitykset kohtaavat ja täydentävät toisiaan. M ikä on Raamatun Israelin ja nykyisen Israelin valtion suhde. Avainsana on midraš, joka tarkoittaa Raamatun tekstien tulkintaa ja selitystä. Peter Halldorf toivottaa tervetulleeksi kirjastoon lämpimällä kädenpuristuksella. Halldorf oli yhteisön johdossa vuoteen 2017 asti, ja on edelleen mukana toiminnassa. Hän ihmettelee Vanhan testamentin profeettojen tavoin, miten Lähi-idässä pienen kansan olemassaolo on riippuvainen Jumalan päätöksestä ja aloitteesta. Linköpingin keskustassa entisen baptistikirkon sivuoven avaa hymyilevä harmaapartainen mies. Halldorfin mukaan jotain sellaista, josta profeetat puhuvat. Dialogi edellyttää tahtoa kuunnella ja oppia ihmisiltä, joilla on toisenlainen lähtökohta kuin minulla. Miten puhumme Israelista tavalla, joka on evankeliumia kaikille pyhässä maassa asuville. TEKSTI JA KUVAT | KAJ AALTO haastattelu Kuka. Halldorfin mukaan ortodoksiteologit sanovat, että lähimpänä arvoituksen ratkaisua on se, joka ei tiedä vastausta. Kun äärimmäiset asenteet ovat yhä kauempana toisistaan on kysyttävä, miten me kristittyinä puhumme Israelista tavalla, joka olisi evankeliumia kaikille, jotka asuvat pyhässä maassa. Maatilalle tullessaan hän näki kiveen kirjoitetut sanat: ”Kieltäydymme olemasta vihollisia.” – Nämä asukkaat kohtaavat vastustusta ja ahdistelua, koska siirtokuntien asukkaat ja viranomaiset tekevät kaikkensa saadakseen heidät muualle. Siksi ” Ajattelemme, että kun saamme selkeitä vastauksia, uskomme syvenee, mutta päinvastoin, usko pinnallistuu. – En ole näihin kysymyksiin aikaisemmin paneutunut. Tiloissa toimii ekumeeninen Johannesakatemia, jonka kursseista vastaa Bjärka-Säbyn ekumeeninen yhteisö. Hän sanoo arvostavansa juutalaisten rabbien keskustelevaa otetta. Nyky-Israelissa kaikkein voimakkaimman vaikutuksen Peter Halldorfiin tekivät väkivaltaa vastaan ilman väkivaltaa taistelevat Israelin ja palestiinalaisalueiden asukkaat. Profeetan ääni ennen ja nyt Ruotsalainen kirjailija ja teologi Peter Halldorf uppoutui Jeremian sanomaan ymmärtääkseen Israelia. Että se koskee niin juutalaisia kuin palestiinalaisia, kristittyjä ja muslimeja. Silti he säilyttävät kärsivällisen asenteensa ja ennen kaikkea mielensä vapaana vihasta. » 20~ ~21 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024. – Näin on käymässä tänä päivänä. Helmikuussa ilmestynyt, noin 600 vuotta ennen Kristusta eläneen Juudan profeetan innoittama kirja Guds Israel
Teinosen suomennos johdantoineen. siteerataan, arvostelevat Israelia, koska he ovat huolissaan ja välittävät kansastaan. valtaapitäviin ja rakenteisiin, joita oli muodostettu antiikin ajan Israelissa. – Jos uskomme että ihminen on Jumalan kuva, silloin on käytävä tätä tietä. Mikä voisi olla tie rauhaan Lähi-idässä. 22,50 (25,00) Ristin Johannes Elävä rakkauden liekki Pyhä Ristin Johanneksen (1542–1591) viimeinen kirja kuvaa kristityn elämän maanpäällistä täydellisyyttä, jossa enää vain ohut verho erottaa hänet taivaallisesta täyttymyksestä eli autuaaksi tekevästä Jumalan näkemisestä. – On tekoja, jotka rakentavat rauhaa. Trappistimunkki Thomas Keating kertoo käytännöllisessä opaskirjassa, mitä on sydänrukous. Muukalaisia tulee kohdella kuin omaa kansaa. Kilometrien aikana kirjoittaja löysi jälleen yhteyden itseensä ja tunteisiinsa. Se on kansa, joka vastaa ”hineni”, tässä olen, kuulen ja olen valmis palvelukseen. Sacrumin myymälä muuttaa Helsingin keskustassa. Kristinuskon tarina – 180 henkilöä Neitsyt Mariasta nykyaikaan Teos johdattaa lukijan läpi kristillisen kirkon historian yksittäisten henkilöiden kautta. Kahvitarjoilu! Olet lämpimästi tervetullut! Timo Junkkaala ja Erkki Kuusanmäki kertovat uutuuskirjastaan Kristinuskon tarina – 180 henkilöä Neitsyt Mariasta nykyaikaan Thomas Keating Avoin mieli ja sydän Modernin kristillisen mystiikan klassikko. Henkilökuvat avaavat monipuolisesti kristillisen uskon rikasta ja moni ulotteista maailmaa. Ensimmäisenä helluntaina Pyhä Henki vuoti. On pidettävä huolta myös niistä, joilta on riistetty heimon tai kansan tuoma turvallisuus, eli pakolaisista. tarkoituksena on tasapainoisen ja kiihkottoman keskustelun aikaansaaminen vaikeasta aiheesta. 30,00 Waltteri Haapala Pyhä vaeltaja – Askelia Camino de Santiagolla Valokuvakuvitettu matkakertomus pyhiinvaelluksesta Espanjassa. Tämä koskee kaikkia konflikteja. Hän sanoo, että Israelissa on profeettojen ääniä, jotka muistuttavat paljon Vanhan testamentin profeettoja. Hinnat alkaen 0,50 €. ~23 Kotimaa | 3.5.2024 22~ Kotimaa | 3.5.2024 Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Toisen käsityksen mukaan Israel ja juutalaiset ovat kokonaan tehneet tehtävänsä Jumalan pelastussuunnitelmassa ja juutalaisuus on lähinnä uskonnollinen muinaisjäänne, Halldorf selittää. Tämä on edellytys sille, että Kristus tulee takaisin ja siksi juutalaisen kansan pitää palata Israeliin ja vallata alueet, jotka sillä oli kuningas Salomon aikana noin 3 000 vuotta sitten. Hamasin lokakuun 7. 22,00 U U T U U D ET. Tekoja jotka johtavat muutokseen siten, että löydetään uusia tapoja suhtautua toinen toisiimme. Usean vuoden aikana työstämänsä kirjan tarkoituksena Peter Halldorf näkee tasapainoisen ja kiihkottoman keskustelun aikaansaaminen vaikeasta aiheesta. On nähtävä toisen ihmisen ihmisyys. 040 735 2096 Tervetuloa Sacrumiin! Muuttoale 6.–30.5.2024! Myymälässä laaja valikoima ainutlaatuisia löytöjä. ” On löydettävä teitä, joiden varrella yhteistä on ainoastaan meidän nimetön tuskamme. Näin profeetat ilmaisevat Halldorfin mukaan kärkevän arvostelunsa, joka osuu asenteisiin, Peter Halldorfin helmikuussa ilmestyneen kirjan Guds Israel. Jeremian ja muiden profeettojen sanoma perustuu ”liiton teologiaan”. Arvostelu kumpuaa käsityksestä, että juutalaisten alkuperäinen kutsumus on olla jonkinlaisena maailman omatuntona. – Hamas on päättänyt tuhota Israelin ja Israelissa on yhä enemmän ääniä, jotka eivät halua minkäänlaista sovintoa palestiinalaisten kanssa. On löydettävä teitä, joiden varrella yhteistä on ainoastaan meidän nimetön tuskamme. Yhtäällä ovat ne, jotka näkevät nykyisen Israelin valtion vanhatestamentillisena täyttymyksenä. – Liiton kansa julistaa yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja erityistä huolenpitoa heikoimmista, joka on erityinen profeettojen viljelemä teema. Seppo A. Sen jälkeen Apostolien teoissa kerrotaan: ” – – ja kaikki oli heille yhteistä.” Haastattelun lopuksi kysyn vielä Halldorfilta, onko hän itse profeetta. Uusi osoitteemme on 6.6.2024 alkaen Kalevankatu 20. Kun näitä ihmisiä kohtaa, toivo vahvistuu. Yritän välittää niitä asioita, jotka ovat koskettaneet minua ja tulleet minulle eläviksi. – Sijoitimmepa itsemme mihin tahansa ideo logisella asteikolla suhteessa Israeliin, emme voi sivuuttaa kysymystä: miten olosuhteet, jotka mahdollistavat juutalaisille elää kutsumuksensa mukaan kotimaassaan, voisi yhdistää palestiinalaisten toiveeseen tulla tunnustetuiksi ja saada koti. 25,20 (28,00) Kirjailijatapaaminen Sacrumin myymälä, maanantaina 6.5. Hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä hän sai matkata niin uskon syvyyksiin kuin elämän perusasioihinkin. Näkemykset Israelista jakautuvat kahteen pääuomaan. Siihen tarvitaan esimerkkejä, ihmisiä, jotka ovat olleet edelläkävijöitä. Yksi näköala on šavot Hengen helluntai. Israelin kansan tehtävänä on olla merkkinä maailmassa. – En ole profeetta, vaan välittäjä. – Tämän apokalyptisen teologian kannattajia on paljon ja monet heistä väittävät, että Jerusalemin temppelin uudelleenrakentaminen on lopunajan merkki. Eri kulttuurien ja kirkkokuntien ihmisiä, miehiä ja naisia, jotka ovat vaikuttaneet kristikuntaan sen historian eri vaiheissa. päivänä tekemän hyökkäyksen jälkeisten tapahtumien vyöry on johtanut syvästi huolestuttavaan kehitykseen. Halldorf muistuttaa, että historia opettaa kuitenkin, etteivät viholliset häviä olemattomiin vain siksi, että meidän mielestämme heillä ei ole olemassaolon oikeutta. Perillepääsyn jälkeen alkoi kenties kaikkein tärkein matka: pyhiinvaellus kotiin. Halldorfin mukaan rabbit ja muut juutalaiset, joita hänen kirjassaan Guds Israel. klo 16.30. Vastakkain on voimia, joilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin se, että he haluavat vastapuolen tuhoa. – Jos vetää suoran linjan raamatullisesta Israelista tämän päivän Israeliin, mutta jättää syrjään profeettojen erittäin vaativan perinteen, se voi johtaa Raamatun tekstien kovenemiseen ideologiaksi, joka ei ota liittoa sen ansaitsemalla tavalla todesta. Yhtä kaikki juutalainen kansa on Halldorfin mukaan yhä kertomuksen ytimessä. Haaste ei ole helppo, mutta Halldorf ei näe muuta tietä
Sittemmin sain itseni kiinni samasta tunteesta myös muissa yhteyksissä. TUIJA PYHÄRANTA Väreily-teos Johanneksenkirkossa Helsingissä perjantaina 10.5. Tällaisessa maailmassa menestyksen teologia on mahdotonta. Ensin hän jakaa leipää saksalaisten vankeina riutuville venäläisille, myöhemmin Saksan sotaonnen käännyttyä piikkilangan toiselle puolen siirtyneille saksalaisvangeille. Säikähdin. Kristitty seisoo aina häviäjien puolella. Myötäelin vahvasti maailmansodan loppuvaiheita, ja olin luonnollisesti liittoutuneiden puolella pahoja natseja vastaan. Häviäjän puolella NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankohtaisia teologisia aiheita. Enhän minä noita Berliinin bunkkereissa kyyhöttäviä kansanmurhaajia voi sääliä. T eologi Rudolf Otto määritteli pyhän kutsuvaksi ja toisaalta kauhistuttavaksi. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1849 Kirja toimitetaan, kun tilaus on maksettu. Erityisen ristiriitaisia tunteet voivat olla silloin, jos ihminen kuuluu vähemmistön vähemmistöön, huomauttaa kaupunkiteologian professori Henrietta Grönlund. Uskonnolliset yhteisöt ovat erityisen kiinnostavia turvallisuudentunteen tutkimiseen, sillä niissä voidaan kokea äärimmäistä turvaa ja toisaalta turvattomuutta, joskus jopa samaan aikaan. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Laskun voi jakaa kahteen erään. Hyvää äitienpäivää toivottaa Merkityksellistä sisältöä Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tilaus on määräaikainen. Yhtäkkiä huomasin sympatioideni käännähtävän ympäri. Mitä varmemmaksi liittoutuneitten voitto kävi, sen syvemmäksi kävi saksalaisten kärsimys. Teologien apuna on teknillisen psykologian tutkijoita Aalto-yliopistosta. Tanssia, kamarimusiikkia ja valotaidetta yhdistävä Tiina Lindforsin Väreily-teos on tehty nimenomaan kirkkotilaan. – Jos ajattelee Raamatun tekstejä, niin sieltä löytyvät suurimmat lohdutuksen ja rakkauden sanat ja hirveimmät kauhun ja pelon teemat, Pessi sanoo. Halki aikojen ojentaa Kristuksen käsi leipää niille, jotka sosiaalisten tai todellisten piikkilanka-aitojen takana kärsivät. Erityisesti siksi, että tällä logiikalla Jeesus ei seiso ainoastaan uhrien tai romantisoitujen sorrettujen rinnalla, vaan yhtä lailla niiden rinnalla, joita enemmistön ylenkatse satuttaa ihmisen näkökulmasta ihan oikeutetustikin. Hei! Olen tilannut sinulle Kotimaa-lehden (6 kk) sekä Happea elämän keskellä -kirjan. – Ihmisille on luontaista, että haluamme olla osa jotain itseämme suurempaa sekä sosiaalisesti että ylöspäin. Klassinen määritelmä tulee Helsingin yliopiston kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessin mieleen, kun puhe on siitä, miten uskonto vaikuttaa turvallisuudentunteeseen. 63 80 (Norm. + 6,9 snt/min. Jokaiselle jokin on pyhää, Pessi sanoo. Yksi hankkeen tapaustutkimuksista on rakennettu toukokuussa Helsingin Johanneksenkirkossa esitettävän tanssiteoksen ympärille. – Sehän olisi vielä kiinnostavampaa, jos vaikka mittauksissa tapahtuisi jotain outoa, joka yllättäisi meidät, Grönlund sanoo. Tähän asti tunteita ovat teologeista tutkineet lähinnä systemaatikot. Yksi CoCo-hankkeen osatutkimuksista onkin Teemu Pauhan tutkimus turvallisuuden kokemuksista queer-muslimien internet-yhteisöissä. Empiirisen teologian piirissä tunteiden tutkimus on uutta. Että kerropa, millainen turvallisuudentunne täällä uskonnollisessa tilassa tai yhteisössä sinulla on ja mistä se syntyy, Grönlund sanoo. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Sitä on syytä pohtia tänä koventuneiden puheenvuorojen ja raakojen vastakkainasettelujen aikana. – En keksi toista ilmiötä, joka vaikuttaisi tunteisiin samaan aikaan niin vahvasti positiivisesti ja negatiivisesti. Minkälaisia tunteita tutkijat sitten etukäteen ajattelevat teoksen herättävän yleisössä. Käytännössä Jeesus on aina sen rinnalla, johon kivet kohdistuvat, ei niiden puolella, jotka kiviä heittävät. Armosta pääsevät osallisiksi kaikki aikansa halveksitut ja yhteisön paheksumat väärintekijät aina ryöväristä ”huonoon naiseen”. Aina ei kuitenkaan ole muistettu tehdä eroa objektiivisen turvallisuuden ja toisaalta subjektiivisen turvallisuudentunteen välille. Turvallisuudesta on viime vuosina puhuttu paljon. Teknillisen psykologian tutkijat tarkkailevat muutaman vapaaehtoisen osallistujan kehollisia kokemuksia biometristen mittausten avulla. Väärältä tuntuva myötätuntoni sai minut pohtimaan asiaa evankeliumien kautta. Ehkä yleisössä koetaan yhteyttä paitsi muihin teoksen kokijoihin myös johonkin pyhään. ” Jeesus on aina sen rinnalla, johon kivet kohdistuvat. Jeesus kutsuu luokseen yhtä lailla köyhän kuin ahnehtijankin: hänen seurastaan saavat nauttia sekä kerjäläiset että tullimaksuja perivät publikaanitkin. Hän on CoCo-hankkeen varajohtaja. teologia kirkkososiologia | Uskonnot voivat tuottaa äärimmäistä turvaa mutta myös turvattomuutta. – Tarkastelemme muun muassa, miltä teoksen katsominen ja kokeminen tässä tilassa tuntemattomien ihmisten kanssa tuntui, miten uskonto ja turvallisuus liittyvät toisiinsa ja mikä taiteen merkitys on siinä, Pessi kertoo. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Kannustaako Jeesus siis taistelemaan ennen kaikkea yleistä moralismia vastaan. | kolumni | L uin lapsena usein Tytti Issakaisen Sanan siivillä -hartauskirjaa. Hypoteesina on, että teos voisi tuottaa kokemuksen yhteydestä ja siten lisätä kirkkotilassa koettua turvallisuudentunnetta. Yksi kirjan kertomus kertoo mummosta, joka jakaa toisen maailmansodan aikana leipää vangeille. Vähän aikaa sitten luin sotahistorioitsija Antony Beevorin kirjaa Berliini 1945. Turvallisuudentunteeseen tutkijat haluavat hankkeessa päästä käsiksi myös empirian eli esimerkiksi havaintojen ja haastattelujen kautta. Vastaavasti en osannut olla säälimättä Nicolae Ceau?escua tai Muammar Gaddafia, kun törmäsin videoihin kummankin todellisuudesta vieraantuneen diktaattorin viimeisistä hetkistä. – Seksuaalitai sukupuolivähemmistöön kuuluva ihminen voi kokea uskonnollisessa yhteisössä, ettei tule hyväksytyksi, mutta samaan aikaan saada voimaa jumalasuhteestaan, Grönlund sanoo. Vapaa pääsy. Toisaalta Grönlund ja Pessi toivovat, että tutkijoiden ennakko-oletukset tulevat haastetuiksi. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Pessi johtaa nelivuotista CoCo-tutkimushanketta (2023– 2027), jossa selvitetään, miten turvallisuudentunne rakentuu ja toisaalta rapautuu uskonnollisissa tiloissa. Sen pohdituttavat tarinat ravitsivat nuorta sieluani antaen suuntaviittoja oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Odotin, koska kilpajuoksu Berliiniin saavuttaa kliimaksinsa ja kansallissosialistinen diktatuuri kohtaa odotetun loppunsa. kello 19. Asetelma on tavattoman haastava. yht. Sykevöiden ja sormenpäihin asennettavien antureiden kautta saadaan tietoa sykkeestä ja kehon lämpötilasta. Tilauksesi alkaa seuraavasta numerosta. Teologit selvittävät yleisön kokemuksia kyselylomakkeen sekä esityksen jälkeen järjestettävän keskustelutilaisuuden avulla. Aineisto Väreily-teoksen esityksessä kerätään monenlaisin menetelmin. Tunne ei kuitenkaan totellut järkeä. Printtilehtitilaus sisältää näköislehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Videolta tutkijat analysoivat myöhemmin yleisön mikroilmeitä. – Ihminen voi kokea turvaa hirvittävissä olosuhteissa ja päinvastoin, Pessi sanoo. Lisäksi esitys taltioidaan. Helsingin yliopiston professorit Anne Birgitta Pessi ja Henrietta Grönlund tutkivat turvallisuudentunnetta kirkkotilassa tanssitaiteen avulla. Jokin lukemassani jätti minuun syvän jäljen. | Kuva: Jani Laukkanen 24~ ~25 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024 Lahja sisältää 6 kk Kotimaan tilauksen, sekä Hannu Pöntisen Happea elämän keskellä -kirjan. – Niitä ei ole kovin helppo sanoittaa. 93,80 €). Eräässä sarjamurhaajadokumentissa minua alkoi yhtäkkiä säälittää säälimätön murhaaja, kun näin miten miespoloa vihattiin. Jeesus on aina ahdinkoon joutuneen puolella. Uudessa tutkimushankkeessa aihetta lähestytään tanssitaiteen avulla. Anna äidille lahjaksi lehti ja kirja! L ahjakortti 6 kk lehti ja digi + kirja yht. Osana hanketta kehitetäänkin uusia tutkimusmenetelmiä, joista osa on varsin ennakkoluulottomia. Yhteyttä pyhän äärellä – Luovuus vaatii ennakkoluulottomuutta ja villiäkin ajattelua, Pessi sanoo
sunnuntai pääsiäisestä on aiheeltaan ”Pyhän Hengen odotus”. Alttarilla on neljä kynttilää. Liturginen väri on valkoinen. Ihastuin Pukkilan punamultaiseen kirkkoon, sen hillittyyn kauneuteen ja tunnelmaan. Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät.” ensi pyhänä 5. Jumala ei vastaa rukouksiimme aina silloin tai siten, kun me tarpeissamme ehkä haluaisimme. Ovi on jo lukossa, ja minä olen nukkumassa lasten kanssa. | kirkko & minä | Kirkosta olen saanut lisävoimaa Eeva Sumiloff L iityin partioon pikkutyttönä. Eräs ystäväni poikkesi matkallaan luokseni, eikä minulla ole tarjota hänelle mitään.’ Toinen vastaa sisältä: ’Älä häiritse minua. Moos. Etsikää, niin te löydätte. VIRPI KIRVES-TORVINEN Neljäkymmentä vuotta Pukkilassa asunut valokuvaaja Eeva Sumiloff, 61, kiinnittyi Pukkilan kirkon toimintaan kirkkokuoron myötä. 27:1–3, 7–9, Joh. 17:8–13, Jaak. | Kuvat: Eeva Sumiloff Pukkilan kirkko . Kolehti on seurakunnan valittavissa. 6. Varsinkin hautajaisissa mietin hyvin tarkkaan, missä kohdin liikun kirkkosalissa ja laukaisen kameran. 33:5–6, Ap. Evankeliumiteksti rohkaisee rukoukseen. Luukkaan evankeliumi 11:5–13 Jeesus sanoo: ”Kuvitelkaa, että joku teistä menee keskellä yötä ystävänsä luo ja sanoo: ’Veli hyvä, lainaa minulle kolme leipää. Kyllä hänen seuraajansa rukoilla osasivat, mutta Jeesus tähdensi heille ja tähdentää meille, että rukous ei ole turhaa: Jumala kuulee ihmisen huudon eikä sulje ovia sellaisilta, jotka sen takana kolkuttavat. 1:1–11, Room. On hyvä, että seurakunta on sitoutunut sen säilyttämiseen. sunnuntai pääsiäisestä on aiheeltaan ”Sydämen puhetta Jumalan kanssa”. Alttarilla on neljä kynttilää. Istuessani Pukkilan kirkossa olen ajatellut, että tässä nyt olen isoäiti. Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa. . Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Siellä on parvella tussin jälkiä lattiassa banderolleista, jotka tehtiin Saksojen yhdistyessä. Tekstit: Jes. 1:11, Ps. Evankeliumissa Jeesus opettaa rukouksesta. Ehtoollista kuvaava naivististyylinen taulu, saarnatuoli ja kappeliin siirretty puinen, hieno krusifiksi ovat minulle seurakunnan tärkeimmät esineet. 40:2–6, Joh. 48:20, Ps. Tarvitsen vanhaa ympärilleni voidakseni kokea olevani yksi sukupolvien ketjussa. Lisäksi Jumala kyllä tietää, mitä me tarvitsemme, ennen kuin olemme suutamme avanneet. |K uv itu s: G un D am én Tämän kun elämän monenlaisen ahdistuksen ja murheen keskellä jaksaisi muistaa. 11:5–13. En tiedä miksi, mutta se toimii. 14:7–9, Ef. 26~ ~27 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024. Barokkityylinen saarnatuoli on vuodelta 1689. Se riisuu ihmisen täysin. 5:13–16, Luuk. | 5. Olin porukan kuopus. Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa. Suunnittelimme kiinteistötyöryhmässä nurmialueiden muuttamista niityiksi 2021. ” Tarvitsen vanhaa ympärilleni voidakseni kokea olevani yksi sukupolvien ketjussa. 8:31–39, Luuk. Helatorstai on aiheeltaan ”Korotettu Herra”. sunnuntai pääsiäisestä | Kuule minun ääneni, Jumala JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja ja pappi. Samalla kun elämän eri vaiheissa ja tilanteissa, ilon ja murheen, rohkeuden ja pelon, nuoruuden ja vanhuuden, terveyden ja sairauden hetkillä puhumme sisimmästämme Jumalalle, saamme samalla itse olla Kolmiyhteisen Jumalan puhuteltavina. . Kirkkokuoro oli lähin paikka, missä pääsin laulamaan. Jumala pelastaa yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Jeesuksen vertauksen kuvat häirityksi itsensä kokevista, mutta lopulta heltyvistä oven avaajista ja leivän antajista saattavat tuntua hieman erikoisilta. Siinä on hyvä olla. Miksi meidän pitää Häntä rukoileman. Niitä katsoessani mietin, millaiset ihmiset ne ovat veistäneet ja millaiseen maailmaan, kuinka moni meitä edeltävä sukupolvi on ne nähnyt. Liturginen väri on valkoinen. 16:13, Sak. Isoisäni oli pappi, ja isoäitini kertoi minulle rukoilevansa puolestani. Ystävyys, välittömyys ja yhteenkuuluvuus kiinnittivät seurakuntaan. Olen laulanut koululaisesta asti kuorossa. Tekstit: Ps. Tuntiessani avuttomuutta heidän asioissaan, kirkko on ollut ainoa osoite, josta olen saanut lisävoimaa. Kolehti kerätään mediatyöhön Intiassa Medialähetys Sanansaattajien kautta. pyhä A inakin 60 vuotta täyttäneelle, ehkä nuoremmallekin saarnaajalle tulee tämän sunnuntain evankeliumista mieleen yhä kaukaisempien nuoruusvuosien leirinuotioita, joilla hämärtyvässä illassa kitarasäestyksellä laulettiin veisun kertosäettä: ”Kolkuta, niin ovi aukee, se sullekin avataan!” Kertosäe on hyvä, sillä se tiivistää jotakin hyvin olennaista kristityn vaelluksesta. 17:18–23. Lähiomaiseni ovat kuolleet reilun kymmenen vuoden sisällä. Tekstit: Ap. Kolehti kerätään retriittiohjaajien kouluttamiseen sekä monimuotoisen hengellisen elämän ohjaajakoulutusten toteuttamiseen Hiljaisuuden Ystävät ry:n kautta. t. 47:6–9, Ef. t. Toivon, etteivät toiminnat muutenkaan hiivu vähitellen. En minä voi nousta antamaan mitään.’ Mutta minä sanon teille: vaikka hän ei nousisikaan antamaan toiselle leipää pelkkää ystävyyttään, hän kuitenkin tekee sen, kun tämä hellittämättä pyytää, ja hän antaa niin paljon kuin toinen tarvitsee. Ne ovat kuvia ihmisestä. Mutta kun me hädässämme sairastamme Herralle, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Se on herkkä ja haavoittuva alue. Dun-sur-Auronin kaupungin yli tuhatvuotias kirkko Cherin maakunnassa Keski-Ranskassa on huikea. Minulla on ollut toinen koti Ranskassa yli 20 vuotta, Saksassa olen asunut seitsemän vuotta. Sytyttäessäni kynttilän maapallon muotoiseen lähetyskynttelikköön koen sen olevan yhteydessä muihin rukouskynttilöihin ympäri maailman. Kirkko on puettu mustiin, urut ovat vaienneet. Hän on ollut mukana myös jumalanpalvelusja kiinteistötyöryhmissä. Siksi hän voi kestää tuomiolla vain Kristuksen sovitusuhrin, siis Jumalan suuren anteeksiantamuksen, laupeuden ja rakkauden vuoksi. Laaja peruskorjaus tehtiin 1914 Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan. Pukkilan kirkonmäen perinnebiotooppi edustaa minulle tilaa, aikaa ja koskemattomuutta. Vuonna 1814 valmistuneen kirkon on suunnitellut kirkonrakentaja Matti Åkergren. Kaipaan myös entisen Itä-Saksan puolella sijaitsevaan Berliinin evankeliseen Zionskircheen. Yksityisin, herkin ja vaikuttavin hetki minulle on pitkäperjantai. 24:46–53 Liturginen väri on valkoinen. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Olen hoitanut mieheni kanssa sukuni vanhuksia. 1:16–23, Joh. 4:10, Jes. Alttaritaulun Jeesus saarnaa venheestä on maalannut taidemaalari, professori Wilho Sjöström. Kuinka paljon enemmän syntisiä ihmisiä rakastava Jumala antaakin! Luterilaisen uskonkäsityksen mukaan ihminen on luonnoltaan lankeemuksessa perin juurin turmeltunut. . 27:7, Ps. Me rukoilemme siksi, että se on – Katekismuksenkin sanoin – ihmisen tapa olla ja elää Jumalan edessä. Siellä on kosteat, kuluneet kivilattiat ja seinät. . 16:33, 2. Valokuvaajana perhejuhlat kirkossa ovat minulle yhtä aikaa arkinen ja samalla muiden ihmisten pyhä tilaisuus. Urkuparvi ja laulaminen kirkollisissa juhlissa olivat minulle kaikkein merkityksellisintä. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Kunpa myös tällaisiin asioihin vapautuisi voimavaroja Pukkilan ja Askolan seurakuntien yhdistyessä 2025. Alttarilla on kuusi kynttilää. Pukkilan kirkonmäki on paikallisesti arvokasta perinnebiotooppia
Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Oma poika, veljen ja sisarenpojat laskivat Raunin haudan lepoon. Kirjapaja 1983. Monet kansallispuvut valmistuivat aikuisten naisten piirissä. Rauni Salminen Rauni Reeta Helena Salminen o.s. Valinta tehtiin äänin 8-2. huhtikuuta. Hänen lähes lapsenomainen luottamuksensa Vapahtajaan ja oma synnintuntonsa koskettavat lukijaa. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Hän toimi useamman vuosikymmenen kansalaisopiston käsityönopettajana Alavieskassa, Sievissä ja Ylivieskassa. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Raunin äiti oli hyvä laulamaan, hän veisasi virsiäkin lehmiä lypsäessään. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikkailmoitukset Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kiuruveden seurakunnassa on haettavana ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä kanttorin virka. Myös perheen taloushuolet näkyvät hänen rukouksissaan. Hän oli pidetty, oppilaita kannustava opettaja. Hyvän oluen ja ruuan sekä musiikin ystävänä tunnettu uskonpuhdistaja jätti perinnöksi esimerkin luottavaiseen ja kiinteään rukouselämään, jota ilman hän itse ei olisi jaksanut. Rauni varttui maanviljelijäperheessä. Kun Luther avioitui entisen nunnan Katharina von Boran kanssa ja hänestä tuli kuuden lapsen isä, elämään tulivat myös perheen huolet. Ystävät, suku ja kotiseutu olivat lähellä sydäntä. Käsityönharrastajat kutoivat kankaan ja ompelivat kansallispuvun Raunin opeilla. 24 %. Tilauksesi alkaa seuraavasta numerosta. Rauni siunattiin Suvannon kappelissa Ylivieskassa. Seuraava Kotimaa ilmestyy 17.5. Tulevaisuuden suunnitelmia piti muuttaa ja alkaa hankkimaan ammattiin valmistavaa koulutusta. Parissa rukouksessa hän tunnustaa helposti tärvelevänsä kaikki yrityksensä, vain armollisen Jumalan avulla hän selviää. Wittenbergin yliopiston teologian professorina ja katolisen kirkon uskon puhdistajanakin hän oli ehdoton ja rehellinen Jumalansa edessä. Monen rukouksen kohdalla huomaa yhtyvänsä Lutherin vetoomukseen: Auta sinä Jumala, minä en pysty enkä löydä keinoja. Rauni on poissa, mutta hän elää meidän sydämissämme. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Askel-lehden tilaajana voit tehdä lahjatilauksen edulliseen asiakasetuhintaan. He joutuivat majoittamaan myös sukulaisiaan ja opiskelijoita. Koulutukseltaan Pruuki on teologian tohtori ja psykoterapeutti. Hakuaika päättyy pe 17.5.2024. Sinä olet luvannut auttaa. yht. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Lisätiedot ja sähköinen hakemuslomake osoitteessa www.kirkkorekry.fi, työavain 2248. Tämä Eislebenissä vuonna 1483 syntynyt ja 22-vuotiaana luostariin hakeutunut munkki taisteli omatuntonsa kanssa koko elämänsä ajan. Lahja sisältää 6 kk Askel-lehden tilauksen sekä Runopostilla -kirjan, joka sisältää runollisia saarnoja kirkkovuoden eri pyhäpäiville. Sota loppui, ja uusi koti rakennettiin. Ennen kaikkea muuta pyydän, ota pois minun syntini; se estää minua pääsemästä luoksesi. Useita oppilaita lähti jatko-opintoihin. 94 sivua. Anna-Maija Raittilan suomennos saksankielisestä kirjasta Gebete Martin Luthers sisältää kokoelman Martti Lutherin kirjoittamia rukouksia. 71 €) Anna lahjaksi äidille lehti ja kirja! Lahjakortti Äiti, olen tilannut sinulle Askel-lehden 6 kk ja Runopostilla -kirjan. TARJA KUNTONEN Kirjoittaja on Rauni Salmisen veljentytär. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Tuomaranta oli syntynyt Lapissa Karungissa 6.4.1941. Lisätiedot ja sähköinen hakemuslomake osoitteessa www.kirkkorekry.fi, työavain 2264. 61 40 (Norm. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Perheen Lempi-äiti menehtyi aivoverenvuotoon. Sieltä he näkivät, kuinka saksalaiset polttivat kotitalon. Laskun voi jakaa kahteen erään. Anna se minulle anteeksi.” LEENA HIETAMIES Martti Luther: Rukouksia. Tilaus on määräaikainen. Antoisia lukuhetkiä toivottaa Runopostilla – Kirkkovuosi runon siivin tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024. Mutta yhtäkkiä suru saapui taas Tuomarannan perheeseen. Varalle valittiin teologian maisteri Stiven Naatus, joka sai äänestyksessä kaksi ääntä. Yhteisen kasvatuksen johtaja suunnittelee ja kehittää yhdessä Tampereen seurakuntien kanssa seurakuntien yhteistä kasvatusta ja johtaa oman yksikkönsä toimintaa. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti asiasta kokouksessaan 18. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Vähitellen elämä normalisoitui. Rauni opetti myös posliinimaalauksen salat oppilailleen. Hän oli huolehtiva ja rakastava puoliso ja äiti. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. Tarkemmat tiedot: https://kirkkorekry.fi VAASAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA¤ Vaasan suomalainen seurakunta hakee JOHTAVAA VARHAISKASVATUSOHJAAJAA 16.5.2024 klo 12:een mennessä. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan: www.evl.fi/rekrytointi, www.tyopaikat.oikotie.fi tai www.riihimaenseurakunta.fi/info EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Se näkyy näissä rukouksissa, joista monet ovat vain parin lauseen mittaisia. Heli Pruuki on työskennellyt muun muassa kehitysjohtajana Lasten ja nuorten keskuksessa ja johtavana perheneuvojana Nurmijärven seurakunnassa. ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. 24 %. Rauni lähti sisarensa kanssa opiskelemaan käsityönopettajiksi Wetterhoffiin Hämeenlinnaan. Niinpä tulen, ja minulla on sinulle paljon asiaa. esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1847 Lehti + kirja yht. Auta meidät tämän kärsimyksen ja pahuuden läpi. Rauni joutui aikuistumaan nopeasti. VAASAN SUOMALAINEN SEURAKUNTA¤ Vaasan suomalainen seurakunnan ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä KANTTORIN VIRKA on haettavana 8.5.2024 klo 15:een mennessä. Raunilla oli myönteinen elämänasenne. Rauni oli rakas täti veljensä ja sisarensa lapsille. Kirkonkiroukseen joutuneena lainsuojattomana Luther kääntyi Jumalan puoleen. | klassikko | | nimitys | Teologian tohtori Heli Pruuki on valittu Tampereen seurakuntien yhteisen kasvatuksen johtajaksi. Se vaivaa ja ahdistaa minua. Saksankielisen laitoksen toimitti Hans-Joachim Kandler DDR-Berliinissä 1981. Hän ehti käydä keskikoulun, ja tarkoitus oli jatkaa oppikoulussa. Kokoelman teemoina ovat kodin rukoukset, yksin Jumalan edessä ja rukous jumalanpalveluksessa. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. Evakkomatka Tornionjoen toisella puolen kesti kaksi viikkoa. Lapin sodan aikana perhe joutui lähtemään Ruotsin puolelle evakkoon. Hän syntyi kolmilapsisen perheen nuorimmaisena välirauhan aikana. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Niin ehdoton, että kiivasluonteisena hän puolusti jokaisen oikeutta lukea Raamattua ja haukkui vastustajiaan karkealla kielellä. Vanhemmat opettivat lapsilleen käytännön töitä. Rauni lähti oppikouluun Tornioon sisarensa kanssa. | kuolleet | Paikkoja avoinna Riihimäen seurakunnassa avoimena oleva VIESTINTÄASIANTUNTIJAN virka on haettavana to 16.5.2024 klo 14 mennessä. ”Herra, sinä tahdot, että rukoilen ja tulen sinun luoksesi. Rauni teki pitkän uran käsityönopettajana Kemijärvellä, Rovaniemellä, Kauhavalla ja Sievissä
Harrastuksena kamarikuoro Jaro Julkunen seurakuntapastori, Puijon seurakunta P uijon kamarikuoro esitti helmikuussa Alavan kirkkokuoron ja Tahdistin-orkesterin kanssa Mozartin Requiemin täydessä Kuopion tuomiokirkossa. Tampereella oli perustettu seurakuntien lähimmäispalvelun toiminta-, organisointija vapaaehtoisten rekrytointikeskus ’Mummon Kammari’. Kuorolaisia on kolmekymmentä. Liu Cix ini n 2. Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen analyysissaan presidenttiparin Ruotsin-vierailusta. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Lähimmäispalvelussa oli parhaimmillaan reilusti yli tuhat vapaaehtoista. Ruotsin matkalla julkisuus muutti kuitenkin presidentin puolison lähinnä vaatepuuksi, jonka vaalea mekko ja hohtava iltapuku saivat vaatteista ymmärtävät haltioihinsa. Malli levisi seurakuntiin eri puolille Suomea. Se oli hämmästyttävän upea kokemus. Nuorisokuorolaisista muodostui lopulta kamarikuoro. Tällaiset ovat juhlahetkiä, joita pääsee kokemaan vain kuorossa. 201 |K uv a: G un D am én | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on, tai missä ja milloin se on otettu. Kuoro tarjoaa omannäköisen ympäristön, jossa kokea yhteisöllisyyttä. | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. – Saimme siellä valtavan hienot esiintymispaikat ja arvovaltaiset yleisöt. 1. Se oli Jaro Julkuselle neljäs Mozartin Requiem-esitys. Seikkaperäisimmän vastauksen antoi rovasti ja sosiaalineuvos Antti Lemmetyinen: ”Kuva on vuodelta 1991 hänen vastaanotettuaan Pro Nursing ry:n myöntämän Vuoden hoitoteko -palkinnon. Paljon muun hyvän ohella tuo se tullessaan kristilliset kesäjuhlat. – – Tähän muottiinko haluamme pitkälle koulutetun ammatti-ihmisen seuraavaksi kuudeksi vuodeksi tunkea. – – Rohkenen nyt esittää noiden juhlien suunnittelijoille ja valmistajille harkittavaksi, eikö niitä voitaisi yhdistellä. Kuoro elää laulajien mukana. | Kuva: Virpi Kirves-Torvinen 30~ ~31 Kotimaa | 3.5.2024 Kotimaa | 3.5.2024. 2. Kuoron ikähaitari on 19–70. Jaro Julkusen mielestä kuorolaulu on parhaimmillaan ilman säestystä, kuten usein kamarikuorossa. Mielisäveltäjiä ovat esimerkiksi Heinrich Schütz, Johann Hermann Schein ja Monteverdi. Jos on sairastumisia, niin toiminta ei siitä niin kärsi. Tällä kertaa arkistonhoitaja etsii tietoa siitä, mitä kuvan henkilöt ovat allekirjoittamassa, ja milloin kuva on otettu. Minä vuonna Claire Keeganin Kasvatti on julkaistu. Ettei vain arkistoasioissakin olisi ollut joskus loivalähtöisyyttä. Ainakin maalla asuvien on useasti vaikea ratkaista, mihin juhliin ottaisi osaa. juhlavuosi näkyy. 1924 Pohjolan valoisa kesä lähestyy jälleen. Kuoron viimeisin äänite on Jukka Kankaisen Luukas-passio vuodelta 2019. – Se on kamarikuoroksi aika iso. Julkunen sai olla mukana kanttori Jorma Hannikaisen suuren vision rakentamisessa. Silloin ei oltu loivalähtöisiä!”, Lemmetyinen kirjoittaa. Kenen kirjoittamaan romaaniin tv-sarja 3 Body Problem perustuu. Myös luterilaisen virren 500. Nel jä 3. Puijon kamarikuoro ry:n puheenjohtajuus 2015–2023 antoi Julkuselle näköalaa niin rahoituksen hankkimiseen kuin strategiseen visiointiin. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan, josta henkilöt lienevät ainakin useimmille helposti tunnistettavissa. – Oli valtavan hienoa olla kuorolaisena, sain laulaa viiden metrin päässä upeista solisteista, kuten sopraano Marjukka Tepposesta. Kahdeksantoista vuotta Puijon kamarikuorossa laulanut konkari odottaa kesän kuoromatkaa Turun seudun keskiaikaisiin kirkkoihin. Monet tunnistivat kuvasta terveydenhoitaja, sosiaalineuvos Maarit Tammiston. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Julkunen on äänialaltaan baritoni ja laulaa yleensä kakkostenoria. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. Yksi kuoron kohokohdista oli Rooman matka piispa Jari Jolkkosen seurueen mukana vuonna 2019. Julkunen työskentelee seurakuntapastorina Puijon seurakunnassa ja koordinoi vapaaehtoistyötä. 3. Julkunen liittyi Puijon seurakunnan nuorisokuoroon musiikkirippikoulun jälkeen 1985. – Kuorossa vapaaehtoisuus muodostuu hyvin erinäköisesti kuin seurakunnan perusvapaaehtoistoiminnassa. VIRPI KIRVES-TORVINEN ” Kuoro elää laulajien mukana. Tänä vuonna Puijon kamarikuoron perustamisesta tulee 35 vuotta. Nykyisen kuoronjohtajan, Puijon seurakunnan kanttori Outi Keskisipilän johdolla kuoro keskittyy Bachin kantaattimessuihin. Toisaalta on hyvä, kun on tämän verran porukkaa. Mielellään olisi mukana useammissakin, mutta matkat toisille paikkakunnille maksavat ja maanviljelijöille on kesäinen aika kiirettä. Kuinka monta romaania Saara Turunen on julkaissut. Tammisto kehitti ja johti toimintaa alusta alkaen. Muistelen lämmöllä vuosia, jolloin olin Tampereen seurakuntien diakoniajohtaja. 1. kirkkokahvit 2.5. Arkistonhoitaja jäi miettimään hauskaa sanaa loivalähtöinen. – Se on kantanut tänne saakka
Rinnekodit, palveluneuvonta 09 7750 5980, arkisin kello 9–15. Rinnekotien yhteiskunnallisesti vaikuttava työ alkoi yli 155 vuotta sitten Diakonissalaitoksella ja olemme osa Diakonissalaitoksen yhteiskunnallista säätiökonsernia.. Meille voit tulla asumaan hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen. Tarjoamme pääkaupunkiseudun hoivakodeissamme ympärivuorokautista palveluasumista, hoitoa ja huolenpitoa ikääntyneille asukkaillemme. 32~ Kotimaa | 3.5.2024 Rinnekotien ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle turvallinen koti ja vieraanvarainen yhteisö, jossa osallisuus ja toimijuus ovat osa arkea. Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä. Rinnekodit tarjoaa vaikuttavia sote-palveluja ikääntyneille, kehitysvammaisille, eri tavoin vammautuneille, riippuvuushäiriöisille ja asunnottomille henkilöille, lapsille ja nuorille sekä muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Rinnekodit on myös merkityksellinen työpaikka noin 2 600:lle sote-alan ammattilaiselle, jotka tekevät työtä ammattitaidolla ja sydän mukana