vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –2 1 17. toukokuuta 2018 | hinta: 3,70 € 12 20 18 Onko rikkaus merkki siunauksesta. Aini Linjakumpu tutki lestadiolaisten talousverkostoja 20 Sateenkaaripapit yllättäen läsnä kirkolliskokouksessa Kirkon laajennus piristi Myllykosken elämää Poimi lomavinkit Kesämenotliitteestä!. 4 Ka nn en ku va : Ka is a Si ré n 11 3
Myllykoskelainen luokanopettaja Marja timonen-Pilli kertoo tässä lehdessä, miten Anjalankosken harrastajateatterista on tullut hänelle ja perheelleen kuin toinen koti. Sääkin suosisi muutosta. DanieLLe Miettinen ”Koska kesä on lyhyt, koulun kesäloman pitää olla pitkä” Luokanopettaja Hanna Putkonen keventää kevään viimeisiä viikkoja viemällä oppilaita retkelle luontoon. – Monissa maissa sellainen ei tulisi kuuloonkaan. KOTIMAA | 17.5.2018 2. Helpointahan on aina tehdä asiat niin kuin ennenkin, mutta ei se ole syy olla kokeilematta, toimiiko jokin toinen käytäntö paremmin. 1 Lukuvuosi on lopuillaan. – Kyllä. Ihmiselle on hyväksi kulua välillä eri kohdista. Teatteri on ollut alueen vakaasti sykkivä sydän läpi vaikeiden vuosien, kun paperitehtaiden lakkautukset aiheuttivat massatyöttömyyden ja paljon huolta ja surua. Ovatko oppilaat ja opettajat väsyneitä. – Puistoissa pelaavat ja metsissä leikkivät lapset ilahduttavat aina. Olen tyytyväinen nykyisiin loma-aikoihin mutta valmis kokeilemaan myös uusia. Valehtelisin jos väittäisin, etten itsekin kaipaa lomaa. Elokuu on vielä hyvää aikaa puuhata kaikenlaista ulkona. Kunnilla on vapautta päättää, miten koulupäivät sijoitetaan kalenteriin. Oman perheen lapsia seuratessani huomaan saman: lukiolainen tuskailee viimeisen koeviikon kanssa, yläkoululaiset eivät millään enää jaksaisi herätä ajoissa kouluun, ja alakoululaiset haaveilevat vapaista kesäpäivistä uimarannalla yhdessä kavereiden kanssa. Erään perheen extreme-juttu oli kuljettaa pyörät autolla Helsinkiin ja pyöräillä pitkin pääkaupungin kauniita rantoja. 3 Kodit ottavat paljon omia lomia. Oman vanhemman kanssa yhdessä tekemisen ei tarvitse olla mitään ihmeellistä. Teatteri on tuonut monille vaihtelua elämään ja uusia ystäviä, auttanut työstämään vaikeita asioita ja myös unohtamaan niitä hetkeksi. – Suomen kesä on lyhyt, joten pidän pitkästä kesälomasta. | Kuva: Danielle Miettinen Hanna PutKOnen Riihimäkeläinen luokanopettaja On tärkeää kulua eri kohdista H arva jaksaa tehdä yhtä ja samaa ilman taukoja ja vaihtelua, olipa kyse sitten lastenhoidosta, tutkimustyöstä, siivoamisesta, autojen kokoamisesta tai opettamisesta. Uusiin loma-aikoihin sopeutuisi siinä missä uuteen opetussuunnitelmaankin. Tällä sivulla luokanopettaja Hanna Putkonen Riihimäeltä kertoo, kuinka sekä oppilaat että opettajat ovat jo väsyneitä lukuvuoden viime metreillä. Lapset eivät kuitenkaan välttämättä virkisty joululomalla, jos viettävät sen sisällä kännyköiden ja pelien ääressä. 4 Mitkä ovat opettajan vinkit hyvään kesälomaan. 2 Mikä nykykäytännössä on hyvää. Joillakin paikkakunnilla koulu aloitetaan viikkoa aikaisemmin ja joululoma on viikon pitempi. Kevätlukukautta voi pidentää vain siinä tapauksessa, että kevättalvella olisi nykyistä pitempi loma esimerkiksi pääsiäisen ympärillä. Vanhemman kanssa voi etsiä omalta paikkakunnalta kivan uuden paikan ja käydä siellä. Minusta se on ok, jos vanhemmat huolehtivat, että lapsi oppii koulussa loman aikana opetettavat asiat. aluksi | viikon henkilö | Elinkeinoministeriön selvityksen mukaan koulujen kesälomien myöhentäminen edistäisi matkailuelinkeinoa. Lue juttu Myllykosken alueen ja seurakuntaelämän uudesta elpymisestä ja ihmisten sitkeydestä sivuilta 12–17. Riihimäen Patastenmäen koulun luokanopettaja Hanna Putkonen olisi valmis kokeilemaan uusia loma-aikoja, vaikka nykyinen käytäntö toimii hänen mielestään hyvin. Koulumaailmassa monet asiat muuttuvat joka tapauksessa koko ajan. Mitä ajattelet tästä. eMiLia KarHu Toimittaja kirjoittaa vaihtelun, vapaapäivien ja loman tärkeydestä
Ensinnäkin se voi tarkoittaa sitä, mitä Tiililäkin varmaan halusi sanoa: että kirkon on julistettava sanomaa ja oppia iankaikkisesta elämästä. Ne välittävät rakkauden, yhteyden, hellyyden ja lämmön. Otan valkoisen kiven kämmenelle, katselen veden hiomaa muotoa. Kuten aina, kärjistysten väliin jää paljon sävyjä ja tulkintoja, mutta vastakkainasettelu auttaa hahmottamaan tilannetta. Jälkimmäinen tulkinta kirkon tehtävästä nousi esille arkkipiispa Kari Mäkisen puheessa, jolla hän avasi kirkolliskokouksen Turussa viime maanantaina. Oppi tuppaa aina voittamaan ihmisen. Ainakin sielunhoidolliset syyt voivat oikeuttaa ohittamaan opilliset rajaukset. ”Kun sinä lähetät henkesi, se luo uutta elämää.” Meihinkin Jumala luo uutta elämää. RiSto KoRmiLaiNeN Kirjoittaja on Suomussalmen kirkkoherra. Luojan, Kaikkivaltiaan Isän kädenjälki näkyy keväisessä luonnossa väkevällä tavalla. Kirkko tarvitsee oppinsa, se on selvä, mutta se tarvitsee myös ihmisen: surevan, iloitsevan, lankeavan, ryhdistäytyvän ja vastaan väittävän. Y ksi nasevimmista kirkkoa koskevista lentävistä lauseista kuuluu: ”Kirkko on olemassa sen tähden, että täällä kuollaan”. Onneksi tilanne ei ole aivan näin lohduton. Verinen päivä Yhdysvaltain päätös avata Israelin suurlähetystönsä Jerusalemissa synnytti odotetusti rajuja mielenilmauksia. -Kiitos olkoon Jumalalle, joka pitkän väliajan perästä sallii taas virvoittaa henkeämme tämänkin lehden välityksellä. Kevään aikaan koen aina vahvalla tavalla luomiskertomuksen sanat: ”Ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.” Jumala luo jatkuvasti uutta meissä ja maailmassa. Neljättä kuukautta olikin se jo näkymättömissä ähtäriläisiltä. Maanantaina niissä sai palestiinalaislähteiden mukaan Gazan rajalla surmansa 55 palestiinalaista. -Kun Suomen sota syttyi kuului kyllä Ähtärin kirkollisissa piireissä ääniä, että kinkerit saisivat jäädä toistaiseksi siihen. Jos tulkintaa ei syystä tai toisesta voi johtaa, sen pahempi käytännölle. ?. Pysähdyn usein kävelyretkellä ihastelemaan veden voimaa. Presidentin Donald Trumpin uhmakas päätös lähetystön uudesta paikasta osoitti samalla piittaamattomuutta alueen vaikeasta tasapainosta. Käytännön tulkintoja johdetaan ylevistä periaatteista. Toisaalta lause voi tarkoittaa sitä, että kuolemaa seuraa suru ja kirkko antaa surulle muodon ja auttaa kestämään menetyksen. Kevättulvien aikaan mökkimme lähellä oleva puro virtaa vuolaana. Kirkko on olemassa sen tähden, että täällä eletään. Onko se oikeaa oppia vai elävää ihmistä varten. Kirkko on ihmistä varten. Kirkon perimmäinen tehtävä KOTIMAA | 17.5.2018 3. Ne kytevät koko ajan pinnan alla. Kinkerit Ähtärissä pidettiin tavallisessa järjestyksessä. Jumala käyttää tyhjiä käsiä. Vain ihmisiä, jotka kaikki pyytävät tulla nähdyiksi, tunnustetuiksi ja tunnistetuiksi ihmisinä omana aikanaan ja omalla paikallaan osana tätä kirkkoa.” Tällä hetkellä kirkon sisäiset jännitteet ja jakautuminen voidaan kiteyttää ymmärrykseen kirkon perimmäisestä tehtävästä. Palestiinalaisten protestien taustalla on myös Israelin valtion perustamisen 70-vuotisjuhlavuosi. 1918 ???????. Meitä ei ole jätetty yksin, vaan me saamme olla rakastavan Isän turvallisissa käsissä. Sen sanoi professori Osmo Tiililä 1960-luvulla. Näen siinä Jumalan suurenmoisen, villin voiman. Kirkko on aina pyrkinyt opilliseen harmoniaan tai ainakin opin sisäiseen logiikkaan. Kotimaa saapuu taas koteihimme tervetulleena vieraana. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 17.5. Israelin ja Palestiinan konflikti on edelleen ratkaisematon ja tarvitaan vain vähän syytä, jotta väkivaltaisuudet puhkeavat. Ratkaisuihin ei päästä yksipuolisilla siirroilla, vaan ainoastaan neuvottelupöydän kautta. Mutta rovastimme, luottaen Jumalaan apuun, tahtoi ne pidettäviksi, ja hyvin ne yleensä menivätkin. Lause voi tarkoitta kahta asiaa. Roudan jälkeen luonto herää uuteen elämään. Mäkinen sanoi: ”Mitä tarkemmin katson kirkkoni menneisyyteen ja nykyhetkeen, sitä enemmän alkaa erottua vain ihmisiä, Kristukseen kastettuja kirkon jäseniä, Kristukseen eri tavoin kiinnitettyjä. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Tuija Pyhäranta, Jussi Rytkönen (virkavap.), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 70 000 KMT Kirjekortti Ähtäristä. ”Pyydän vain tyhjiä käsiä, syvää kahmaloa, lämpimiä käsiä: kuin linnun pesää jossa voit levätä.” Runoilija Adriana Zarrin rukoilija ei tarvitse mitään, vain tyhjiä käsiä hän rukoilee
Hänen mukaansa tarkoituksena oli kertoa, että vihkimiskysymys koskee seurakuntalaisia eikä pappeja ja sateenkaaripareja vihkiviä pappeja on enemmän kuin kourallinen. ” Sateenkaaripapit odottavat seurakuntavaaleilta keskustelua siitä, millaisen kirkon seurakuntalaiset haluavat. Mäkinen kävi kirkon vaiheita kaikkien isovanhempiensa kautta. Aloitteesta riippumatta Suomen Lähetyslentäjät on lähettänyt piispainkokoukselle hakemuksen lähetystyön perussopimuksen solmimiseksi. Sateenkaaripapit kertoivat odottavansa seurakuntavaaleilta keskustelua siitä, millaisen kirkon seurakuntalaiset haluavat. Moni kertoi saaneensa aiempaa enemmän pyyntöjä kastamaan, vihkimään tai hautamaan sen jälkeen, kun oli tullut julkisuuteen näkemystensä kanssa. Lähetyslentäjiä koskeva aloite torpattiin, vaalitapauudistus eteni yleisvaliokuntaan. Mietinnöstä oli määrä keskustella mahdollisuuksien mukaan tällä viikolla tai seuraavassa kirkolliskokouksessa. – Mitä tarkemmin katson kirkkoni menneisyyteen ja nykyisyyteen, sitä enemmän alkaa erottua vain ihmisiä, Kristukseen kastettuja kirkon jäseniä, Kristukseen eri tavoin kiinnitettyjä, hän sanoi. Kirkolliskokousviikkoa edelsi kohisuttava uutinen: perustevaliokunta oli saanut valmiiksi mietintönsä kirkon avioliittokäsityksen laajentamista koskevasta aloitteesta. uutiset | kirkolliskokous | K eväinen kirkolliskokous Turussa alkoi maanantaina Helsingin hiippakunnan piispan Teemu Laajasalon saarnalla. Vastaanotto kirkolliskokouksessa oli myönteinen, kertoo tempaukseen osallistunut Tampereen hiippakunnan pappi Jarkko Vikman. Antti Berg Lue Meri Toivasen kolumni perustevaliokunnan avioliittomietinnöstä sivulta 21. Pappien mukaan kyseessä eivät ole pelkästään vihkimiset vaan lupaus turvallisesta tilasta. – Niin kauan kuin kyse on siitä, että tuo on vihkinyt, niin siinä on ajojahdin vaikutelma. Viime keväänä tehty aloite ehdottaa, että kirkko laajentaisi avioliittokäsitystään siten, että samaa sukupuolta olevat parit voisivat saada kirkollisen vihkimisen. KOTIMAA | 17.5.2018 4. Meidän viestimme on suunnattu niille, joita asia koskettaa, että hei, palvelu pelaa. Sanon näin hyvin varovasti, kun puhun tältä paikalta. Sateenkaaripapit tulivat tapaamaan edustajia istuntoviikko | Kirkolliskokouksen päättäjien viikko alkoi edustaja-aloitteiden käsittelyllä. – Moni otti kontaktia ja tuli sanomaan, että onpa hyvä kun olette täällä. Osa papeista oli saanut tuomiokapitulilta kirjallisen varoituksen vihkimisestä tai siunaamisesta, osa oli vihkinyt ilman tähänastisia seuraamuksia ja osa oli valmis toimittamaan vihkimisen, jos sellaista heiltä pyydettäisiin. Mietinnössään perustevaliokunta esitti, että avioliittoaloitteen annetaan raueta ja piispainkokousta pyydetään edistämään avioliittoa koskevaa kunnioittavaa keskustelua. – Minun kirkkoni. Kirkolliskokoukseen oli saapunut joukko pappeja, jotka olivat paikalla puhumassa siitä, kuinka he ovat valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Aloite kirkon uudesta vaalitavasta eteni yleisvaliokuntaan. Kirkko ei ole mitenkään erityisesti minun, ei siis Mäkisen kirkko, eikä kohta Luoman kirkko, hän sanoi puhujanpöntöstä Turun kristillisellä opistolla. Kirkolliskokousviikolla oli määrä käsitellä myös edustaja-aloitteita piispanviran kelpoisuusehdoista ja kirkon raamattukäsityksestä sekä kirkkolain ja -järjestyksen muutosta. Maanantai-iltaan mennessä käsitellyiksi tulivat aloitteet Suomen Lähetyslentäjien ottamisesta kirkon lähetysjärjestöksi ja kirkon uudesta vaalitavasta. Kirkolliskokous torppasi äänin 55–47 Lähetyslentäjiä koskevan aloitteen etenemisen perustevaliokuntaan. Niiden etupuolella oli kuvagalleria sateenkaaripapeista. Selässä oli lyhyesti iskulauseina vihkimisen syyt. Onko sillä edes väliä, onko vihkinyt samaa sukupuolta olevan parin vai ei, kysyi helsinkiläispappi Liinamaria Roos. Yhteydestä puhui myös Kari Mäkinen, joka avasi kirkolliskokouksen viimeistä kertaa arkkipiispana. Vain ihmisinä. Asian käsittelyyn kokonaan tai osittain osallistuneista 17 edustajasta viisi jätti eriävän mielipiteen. Papit olivat pukeutuneet samanlaisiin t-paitoihin. Ihmisinä Jumalan edessä niin kuin me. Hän totesi, että kirkko oli kullekin omanlaisensa mutta kuitenkin kaikille yhteinen. Laajasalo puhui Turun Maarian kirkossa kirkolliskokouksen avajaismessussa siitä, että kristittyjen yhteys ei ole ensisijaisesti sosiaalinen vaan teologinen yhteys. Hän liitti aiheen ensi syksyn seurakuntavaaleihin, joiden tunnus on Minun kirkkoni. – Vain ihmisiä, jotka kaikki pyytävät tulla nähdyksi, tunnustetuiksi ja tunnistetuiksi ihmisinä omana aikanaan ja omalla paikallaan osana tätä kirkkoa. Siihen sisältyi hänen usein viljelemänsä ajatus: – Ei riitä, että kirkko pyrkii pysymään Sanassa ja pysymään ajassa – kirkon tulee pyrkiä pysymään myös kasassa
Viran kelpoisuusehtoja on muutettava niin, ettei näin voi käydä. On kestämätöntä, että piispaksi voi tulla joku, joka ei huomioi tätä kirkon päätöstä. Lopulta vuonna 2016 Latviassa päätettiin, että vastaisuudessa vain miehiä voidaan vihkiä papeiksi. Jos niistä puhutaan, pitäisi toimia niin kuin kirkko. Kaikin tavoin pitää yrittää, että saadaan evankeliumia eteenpäin. Ei pidä tehdä, miten aina on tehty. Jarkko Vikman, Liinamaria Roos ja Ari Kotisaari olivat kirkolliskokouksessa maanantaina kertomassa siitä, miksi he ovat valmiita vihkimään sateenkaaripareja. Kirkon täytyy seistä päätöstensä takana. Sen huomioarvo on sellainen, että sillä saatetaan saada uusia ihmisiä kiinnostuneiksi lähetystyöstä. Naisten pappeuden kieltäminen altistaa psyykkiselle kuormitukselle ja stressille. Monet puhuvat tämän kirkon ykseydestä ja yhteydestä. 1970-luvulla Latviassa naisia alettiin vihkiä papeiksi. | Kuvat: Pasi Leino KOTIMAA | 17.5.2018 5. Näissä aloitteissa on aina taustalla jokin raamattunäkemys. On myös huomioitava, että kirkko on työnantaja, jonka tehtävänä on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lähetyslentäjissä työ on nykyaikaista vaikka kallistakin. Eikä naisten pappeus aina ole vahvalla pohjalla. Piispanviran kelpoisuusehtojen muuttaminen Tuija Kruus Suomen kirkko on 30 vuotta sitten tehnyt paimenviran mahdolliseksi sekä naisille että miehille. Aloite kirkon raamattukäsityksen puolesta Matti Perälä Karkeasti sanottuna Mooses, Jeesus tai Paavali ei sanonut sanaakaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimitusten kirjasta tai Lähetyslentäjien hyväksymisestä kirkon lähetysjärjestöksi. Suomen Lähetyslentäjät kirkon lähetysjärjestöksi Pekka Niiranen Miksei meillä voisi olla uutta lähetysjärjestöä. Muissa yhteisöissä puhuttaisiin työpaikkakiusaamisesta. Miten perustelet allekirjoittamaasi aloitetta. Kirkolliskokous ei voi tehdä yhtään päätöstä perustuen pelkästään Raamatun sitaatteihin tai ajan henkeen. Minusta kirkon pitäisi huolellisesti kertoa ja selvittää, mikä on sen oma raamattunäkemys. 1990-luvulla siellä valittiin arkkipiispa, joka ei vihkinyt naispappeja. Ei niiden määrää ole kiveen hakattu. Naisten pappeuden kyseenalaistaminen on välillä hyvin hienovaraista, toisinaan räikeää. Pitää miettiä, millä menetelmillä lähetystyötä tehdään
Hyökkäys kolmeen kirkkoon Indonesiassa Viime sunnuntaina Indonesian toiseksi suurimmassa kaupungissa Surabayassa tehtiin terrori-isku kolmeen kirkkoon. maailmalta Pyhiinvaeltaja kantoi Fatiman Neitsyt Marian patsasta saapuessaan Fatimaan kuuluisan ilmestyksen vuosipäivänä 13.5. KOTIMAA | 17.5.2018 6. Portugalilaisen Fatiman kaupungin lähistöllä tapahtui 1917 ilmestys, kun kolme paimenessa ollut lasta kertoi nähneensä Neitsyt Marian ja saaneensa tältä viestin, kolme salaisuutta. Oikeus julisti Jehovan todistajien hallintokeskuksen ja kaikki 395 venäläistä paikallisyhdistystä kielletyiksi. Toimet liittyvät Venäjän federaation korkeimman oikeuden vuosi sitten tekemään päätökseen. Iskussa kuoli ainakin 11 ihmistä ja haavoittui 40. Prinssi Harryn ja Meghan Marklen ensi lauantaina järjestettävän vihkipalveluksen johtaa Windsorin dekaani David Conner ja vihkimisen toimittaa arkkipiispa Justin Welby. Fatiman kylän lähelle rakennettiin kirkko vuonna 1928. Suomeen uusi paavin lähettiläs Pohjoismaiden apostolinen nuntius arkkipiispa James Patrick Green on jättänyt valtuuskirjeen tasavallan presidentille Sauli Niinistölle. Katolinen kirkko suhtautui aluksi asiaan pidättyvästi mutta tulkitsi sen sittemmin Maria-ilmestykseksi. Apostolinen nuntius on Pyhän istuimen suurlähettilästason diplomaattiedustaja. Teon takana epäillään olleen Isis-järjestöstä vaikutteita saaneita saman perheen jäseniä. Kielto liittyi samaa sukupuolta olevien parien avioliittojen hyväksymiseen. Jehovan todistajat: Venäjällä todistajiin kohdistuva pelottelukampanja Jehovan todistajien verkkosivuston mukaan useissa Venäjän kaupungeissa on pidätetty liikkeen jäseniä ja tehty kotietsintöjä. Kaupungissa käy vuosittain noin viisi miljoona pyhiinvaeltajaa. | Kuva: Lehtikuva / AFP / Miguel Riopa Englannin kuninkaallisiin häihin episkopaalinen saarnaaja Englannin prinssi Harry ja hänen kihlattunsa Meghan Markle ovat kutsuneet häihinsä saarnaamaan Yhdysvaltain episkopaalisen kirkon johtajan, piispa Michael Curryn. Kensingtonin palatsin ilmoituksesta uutisoi muun muassa CNN. Muihin Pohjoismaihin hänet on nimetty tehtäväänsä jo viime vuoden puolella. Kotietsintöjen yhteydessä poliisin edustajat ovat Jehovan todistajien verkkosivuston mukaan käyttäytyneet pelkoa herättävästi. Helsingin katolisen hiippakunnan sivuilla julkaistussa haastattelussa Green kertoo, että hän edustaa sekä Pyhää istuinta Pohjoismaissa että Pohjoismaita ja niiden katolista yhteisöä Vatikaanissa. Curryn kutsuminen häiden saarnaajaksi on merkittävää myös siksi, että pari vuotta sitten anglikaaninen kirkkoyhteisö langetti Yhdysvaltain episkopaaliselle kirkolle kolmen vuoden edustuskiellon. Kutsu poikkeaa kuninkaallisesta protokollasta, sillä kuninkaallisten häiden saarnaajat kuuluvat tavallisesti Englannin kirkon vanhempaan papistoon
Jatkuvasti tai välillä jaksamisongelmista kärsii 31 prosenttia kanttoreista. Kirkon Akateemisten toiminnanjohtaja Jussi Junni pitää kanttorien tyytymättömyyttä palkkaukseensa merkittävänä asiana. Kanttorit suhtautuvat myös pappeja nuivemmin naispuolisiin kirkkoherroihin tai naisiin muissa kirkon johtotehtävissä. Emilia Karhu KOTIMAA | 17.5.2018 7. Hän kirjoittaa kyselystä myöhemmin tänä vuonna julkaistavaa tutkimusraporttia. kyselytutkimus | Kirkon Akateemisten jäsenkysely osoittaa, että naisjohtajuutta kirkossa tukevat lähinnä naiset. Ei ole ihme, että naiset kokevat jäävänsä yksin murtamaan lasikattoja. Kanttoreilla vastaavat luvut ovat 32 prosenttia ja 12 prosenttia. Miehet suhtautuvat asiaan joko välinpitämättömästi tai kielteisesti. Sekä kanttoreista että papeista vain naiset tukevat korostetusti naisjohtajuutta kirkossa. Neljä vuotta sitten työnsä koki ensisijassa Jumalan antamaksi kutsumustehtäväksi 31 prosenttia kanttoreista ja nyt 20 prosenttia. Nyt sitä toivoo heistä jo 57 prosenttia. Kysely tehtiin alkuvuodesta 2018 Kirkon Akateemisten työelämässä oleville jäsenille. nosa ei ole kanttorien kohdalla ratkaissut ongelmaa. Nyt näin vastasi 25 prosenttia kanttoreista. – Erityisesti muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävän kanttorinviran palkkaus on usein kovin vaatimaton. | Kuva: Olli Seppälä ” Virkojen vähentämisen seurakunnista pitäisi johtaa työmäärän vähentämiseen, mutta näin ei useinkaan ole. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen pohjautuva palkaKanttorit voivat työssään huonosti Samaa sukupuolta olevien kirkollisen vihkimisen kannatus kasvaa . Kanttorit kokevat työuupumusta jopa kaksi kertaa useammin kuin papit, sanoo Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä. – Virkojen vähentämisen seurakunnista pitäisi johtaa työmäärän vähentämiseen, mutta näin ei useinkaan ole. Esimerkiksi naisten piispuutta kannattaa varauksetta 73 prosenttia vastanneista naispapeista ja -teologeista mutta vain 32 prosenttia miespapeista. Sekä Kati Tervo-Niemelä että Jussi Junni kertovat yllättyneensä siitä, kuinka yksin naiset joutuvat ajamaan naisten johtajuutta kirkossa. Kanttoreista näin toivoi 26 prosenttia. | kirkossa töissä | K anttoreiden työhyvinvointi on heikentynyt merkittävästi, selviää Kirkon Akateemisten jäsenkyselystä. . Kyselyssä kartoitettiin muun muassa kanttoreiden ja pappien työssä jaksamista ja kokemusta työn merkityksestä. Kyselyn mukaan papeista ja teologeista 63 prosenttia toivoisi naisia enemmän kirkkoherroiksi. Tasa-arvon pitäisi olla kaikkien yhteinen asia, Junni sanoo. Tervo-Niemelä suosittelee, että seurakunnissa panostettaisiin nyt kanttoreiden hyvinvointiin. Kutsumustietoisuus on vahvinta yli 55-vuotiailla kanttoreilla. Alimman tason kanttorinviran noin 2 300 euron peruspalkka ei vastaa koulutusta ja työn vaativuutta, Junni sanoo. Tutkimuksesta selvisi myös, että kanttoreiden kielteinen suhtautuminen naisten piispuuteen on lisääntynyt kahdeksan viime vuoden aikana. Kanttoreista samaa sukupuolta olevien vihkimistä kannatti neljä vuotta sitten 23 prosenttia ja nyt 37 prosenttia vastaajista. Mahdollisuutta samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vihkimiseen toivoi kyselyssä neljä vuotta sitten 35 prosenttia papeista ja teologeista. – Sukupuolten väliset erot suhtautumisessa ovat hämmentävän suuret. Joukossa oli erityisesti paljon alle 35-vuotiailta. – Tyytymättömyys palkkaan on vahvaa. Vastaajia oli 858, joista 685 Suomen kirkon pappisliiton jäseniä, 173 Suomen Kanttori-urkuriliiton jäseniä ja 10 Suomen teologiliiton jäseniä. Eniten Junnia kuitenkin huolestuttavat työkuormansa alla uupuvat työntekijät. Kanttorien kutsumustietoisuus on vähentynyt neljän viime vuoden aikana. Selvimmin kutsumuksensa ilmaisivat yli 55-vuotiaat kanttorit. Kirkon muissa johtotehtävissä näkisi mieluusti naisia lisää 69 prosenttia papeista ja teologeista sekä 37 prosenttia kanttoreista. Neljä vuotta sitten vain kahdeksan prosenttia kanttoreista kertoi tekevänsä työtä ennen muuta toimeentulon takia
” Ilman yhtymiä edessä on tilanne, jossa seurakunnat ottavat vastuuta toinen toisistaan. – Ehkä ne toivovat, että taloudessa tapahtuisi joku ihme. Kiertueen tuottavat Kansan Raamattuseura ja Ohjelmatoimisto Kristalli. Tukia on jaettu kymmeniä vuosia. KOTIMAA | 17.5.2018 8. Kirkkoon kuulumisprosentti on lähes 90, vaikka kirkollisvero on selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Tuomo Törmänen pohtii vaihtoehtoja talouden eriarvoisuuden vähentämiseksi. Oulun hiippakunnassa viisi seurakuntaa kohtasi yllättävän taloudellisen takaiskun tammikuussa. Gospel Gentlemen -konserteissa laulaja-lauluntekijät esittävät yksin ja yhdessä omia ja toistensa lauluja. Aiemmin säästöt vähensivät seuraavan vuoden avustuksen määrää. Kirkossa on ennestään yksi naispuolinen tuomiorovasti, Satu Saarinen Oulussa. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran virkaan kuuluvat tuomiorovastin tehtävät, kuten tuomiokapitulin jäsenyys ja hiippakunnan piispan sijaistaminen. Eteläisen Suomen isoissa asutuskeskuksissa kirkollisveroprosentti on yksi ja sen korottamista varotaan, ettei kirkosta eroaminen lisääntyisi. Virkaa haki yhdeksän ihmistä. Asian nosti esille Taivalkosken kirkkoherra Tuomo Törmänen mielipidekirjoituksellaan vajaa kuukausi sitten. Kirkkohallituksen niille vuosikausia myöntämää verotulojen tasausavustusta leikattiin reippaalla kädellä. Siinä yhteydessä ilmeni, että muutamat pohjoisen seurakunnat olivat olleet väärässä tasoitusryhmässä. – Näin rajua vähennystä ei voi tehdä niin, ettei se heikentäisi seurakunnan toimintaedellytyksiä. – Yksi keino olisi tehdä rakenteellisia uudistuksia joko hiippakuntatai yhtymämallin pohjalta. Helsingin Malmin seurakunta palkkaa 12 työntekijää Suomen toiseksi suurimmassa seurakunnassa Helsingin Malmilla on avoinna poikkeuksellisen paljon työpaikkoja. Jaakko Löytty, Pekka Simojoki ja Petri Laaksonen yhdessä kiertueelle Gospelin suuret nimet Jaakko Löytty, Pekka Simojoki ja Petri Laaksonen lähtevät yhteiselle kirkkokiertueelle loka-marraskuussa 2018. Budjetit menivät uusiksi Taivalkoskella, Pudasjärvellä, Utajärvellä, Posiolla ja Ranualla. – Varsin monet saivat lisää rahaa, eikä menettäjiä ollut kovin monta. – Kyse oli Kirkkohallituksessa tehdystä jakoperusteiden päivittämisestä. Kirkkohallitus myöntää vähävaraisille seurakunnille erilaisia tukia ja avustuksia, joiden avulla ne selviytyvät muun muassa yllättävistä remonteista. Taivalkoskella leikkaus tietää henkilöstön vähentämistä ja kiinteistöjen karsimista. kirkkoherrana. Jotain pitää tehdä, muuten seurakuntaelämä uhkaa lakata kokonaan joistain osista maata. Nyt tilanne normalisoitiin ja samalla päätettiin, että tästä eteenpäin kaikki seurakunnat saavat pitää säästyneet tukensa. Kirkkoherra Tuomo Törmäsen mukaan nykyisistä 11 työntekijästä on vuoden päästä syksyllä jäljellä vain kahdeksan. Seurakunnille annetaan kuitenkin harkinnanvaraista avustusta korvaamaan yllättäviä muutoksia. Heltelä on toiminut aiemmin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa johtavana kappalaisena ja vs. Kirkkoneuvos Leena Rantanen pahoittelee muutoksen nopeutta ja sitä, että seurakunnat saivat tiedon liian myöhään. Neljä kaksivuotista projektipapin tehtävää ja kaksi projektiviestijän tehtävää ovat kuitenkin uusia työtehtäviä. Se ei kuitenkaan ole helppoa. Vahvemmat voisivat tukea vähävaraisia Marja Heltelä tuomiorovastiksi Helsinkiin Helsingin Haagan seurakunnan kirkkoherra Marja Heltelä on valittu yksimielisesti Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan uudeksi kirkkoherraksi ja tuomiorovastiksi. Miten pienet ja köyhät seurakunnat takaavat seurakuntatoiminnan jatkumisen, kun työntekijät ja muut resurssit vähenevät. Suntioita ja kanttori rekrytoidaan eläkkeelle jäävien tilalle. Pitäisikö olla yksi kirkollisveroprosentti koko maassa vai voisiko tasausta tehdä kirkon hallintorakenteita korjaamalla. Asiasta päätti tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto viime viikolla. Hän ihmettelee myös sitä, kuinka jotkut seurakunnat sulkevat silmänsä edessä olevalta kehitykseltä. Jos tilannetta korjattaisiin yhteisellä veroprosentilla, se asettuisi 1,3 prosenttiyksikön tuntumaan. Ne olivat saaneet liikaa rahaa ikään kuin vanhasta muistista. Vaihtoehtoja taloudellisen eriarvoisuuden korjaamiselle on eriarvoisuus | Seurakuntien taloudellinen eriarvoisuus kasvaa. Noin sadan ihmisen työyhteisöön palkataan 12 uutta työntekijää. Ikävästi ne osuivat Oulun hiippakuntaan. Lue lisää Kotimaa24:stä. Myös kahden Kuopion hiippakunnan seurakunnan avustusta leikattiin. Kuopion hiippakunnassa avustukset poistettiin Suomussalmelta ja Kuhmolta. Nykyinen Helsingin tuomiorovasti Matti Poutiainen jää eläkkeelle 1.9. Hän kysyy, miten kaikkien seurakuntien toimintamahdollisuudet voitaisiin taata. uutiset | lyhyesti | | seurakuntien talous | S eurakuntien taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt parikymmentä viime vuotta. Kirkollisveroprosentti on valmiiksi korkea siellä, missä väkeä on vähemmän ja maksukyky vaatimaton
miettinyt myös kirkolliskokouksen talousvaliokunta, jonka käsissä on paljon päätäntävaltaa. Risto Kormilainen hautasi viimeisenä työnään Kainuun seurakuntayhtymän. Se olisi tasannut taloudellisia rasitteita seurakuntien välillä. Valiokunnan puheenjohtajan Tapio Tähtisen mukaan viime vuonna vakavissa vaikeuksissa olevia seurakuntatalouksia ei ollut kuin vajaat kolmekymmentä. Siihen vaikuttaa, että verotulot vaihtelevat vuodesta toiseen. Edellisenä vuonna niitä oli lähes kaksinkertainen määrä. Seurakunta saisi toimia omana yksikkönään eikä siitä tehtäisi kappelitai alueseurakuntaa. – Kirkolliskokouksessa malli jäi neljän äänen päähän. – Yhtymämalli kaatui myös kirkolliskokouksessa kolme vuotta sitten. – Taloudellinen eriarvoisuus kasvaa koko ajan. Siihen olisi kuulunut yhdeksän seurakuntaa: Kajaani, Suomussalmi, Kuhmo, Puolanka, Vaala, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Sotkamo ja Paltamo. Se olisi merkinnyt kirkon hallintorakenteiden uudistamista niin, että kaikki seurakunnat olisivat kuuluneet johonkin yhtymään. Taloudellisesti vahvemmat seurakunnat voisivat tukea vaikeuksissa olevia. Jos sellainen ihme tapahtuisi, että isot seurakunnat suostuisivat miettimään yhteistä veroprosenttia koko maahan, se asettuisi jonnekin 1,3 prosenttiyksikön tienoille. Kormilainen jäi hämmästelemään sitä, että taloudellisesti heikommat seurakunnat vastustivat yhtymää loppuun asti. – Sillä olisi voitu kustantaa 1–1,5 virkaa, joiden lopettaminen olisi ollut edessä muutaman vuoden sisällä, sanoo juuri eläkkeelle siirtyvä kirkkoherra Risto Kormilainen. Suomussalmen seurakunta on niin iso, ettei leikkaus vaikuta pahasti sen taloudelliseen tilanteeseen. Yhtymät säästäisivät merkittävästi jäsenseurakuntiensa hallintokuluja, jolloin resursseja voitaisiin käyttää seurakunnan muuhun toimintaan. Sitä vähennettiin portaittain, ja virat siirtyivät seurakunnan kustannettaviksi. kustannuksista huolimatta vaihtoehtoa ei ollut, sillä vanha aita ei pitänyt loitolla suuriakaan eläimiä, kirkkoherra tuomo törmänen sanoo. Sekin vaihtoehto vaatisi lisäksi avustustai tasausjärjestelmän kehittämistä. – Siitä näkyy, että väki muuttaa yhä enemmän asutuskeskuksiin. Täällä Kainuussa seurakunnat haluavat ehdottomasti säilyttää kaiken itsenäisyytensä, vaikka se maksaakin. Lähteenä olivat muun muassa Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön tekemät ennusteet. Avustusten taustalla oli rajaseutupappien virkojen lopettaminen 1990-luvun lopulla, jolloin seurakunnille annettiin virkoja vastaava korvaus. Kirkkohallitus teetti vuoteen 2040 ulottuvan arvion seurakuntien talouskehityksestä. Risto Kormilainen pohtii talousvaikeuksissa olevien seurakuntien tulevaisuutta. Yhdistymistä oli valmisteltu pitkään, mutta ehdotus tyrmättiin lähes kaikissa seurakunnissa. – Pienemmissä seurakunnissa nyt tehdyt avustusten leikkaukset tuntuvat paljon pahemmin. | Kuva: Taivalkosken seurakunta KOTIMAA | 17.5.2018 9. Kuopion hiippakunnassa Kuhmo ja Suomussalmi menettivät verotulojen tasausavustuksensa. Tosin kokemukset esimerkiksi yhteisistä viroista eivät ole kovin rohkaisevia. Sirkku NyStröm taivalkosken seurakunnan romahtanut hautausmaan aita uusittiin viime kesänä. – Ilman yhtymiä edessä on tilanne, jossa seurakunnat ottavat vastuuta toinen toisistaan
36 € Onneksi on PIPLIA! Raamattutapahtuma • Jyväskylä 19.– 20.5.2018 TA-VA-TAAN kylässä Pipliakauppa paikalla! piplia.fi . 41 € Herran sIunaus Klassikkoriipus, jossa on sanomaa. Sellaiselle on todellisuuksiltaan eriytyneessä yhteiskunnassa vahva tarve! Uskontodialogin edistäminen nousee kirkon itseymmärryksestä, sillä kristinusko on syntynyt toisen uskonnon sisällä ja elänyt historiansa aikana jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden maailmankatsomusten kanssa. Siksi paikallisseurakunnan rooli uskontojen välisessä keskustelussa on merkittävä. mielipiteet Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi Hopeariipukset IkuInen Ystävä Moderni versio enkeliriipuksesta. 12 € / kpl . naHkakantInen vIrsIkIrja -15 % Lisävihkon virret viidellä kansivärivaihtoehdolla. Heikki NeNoNeN Yhteyspäällikkö, pappi, Kirkon Ulkomaanapu StiveN NaatuS Asiantuntija, oppilaitosyhteistyö, Kirkkohallitus KOTIMAA | 17.5.2018 10. Nimipainatuksen toimitusaika on 2-3 viikkoa. Siksi se kantaa yhä eräänlaista kollektiivista uskonnollista vastuuta, erityisesti mediassa, halusi se sitä tai ei. Luterilainen seurakunta on luonteva avainpelaaja tarjoamaan sekä fyysisen että henkisen tilan erilaisten uskontojen ja maailmankatsomusten rakentavalle dialogille. Seurakunnissa on töissä uskonnollisten kysymysten ja toisaalta sosiaalisten ongelmien parissa toimivia asiantuntijoita. Keskustelua käydään usein julkisesti, mutta ihmiset elävät ja kohtaavat toisiaan paikallisesti. Aktiivinen rooli uskontodialogissa vahvistaisi seurakunnan roolia uskottavana ja tarpeellisena toimijana juuri alueella asuvien aikuisten keskuudessa. saakka J ulkinen keskustelu uskonnoista ja maailmankatsomuksista on monikulttuuristuvassa Suomessa lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Muuallakin on tehty hyviä avauksia. Hyviä kokemuksia alueellisesta uskontodialogista on esimerkiksi Vantaan Korson ja Rekolan seurakunnissa, joissa on järjestetty uskontodialogeja Seurakuntien pitää ryhtyä aktiivisemmiksi uskontodialogissa seurakunnan rooli | Uskontojen välisen keskustelun edistäminen nousee kirkon itseymmärryksestä, sillä kristinusko syntyi toisen uskonnon sisällä. Haastamme luterilaisia seurakuntia ottamaan nykyistä aktiivisemman roolin oman alueensa uskontojenvälisessä keskustelussa. Hinnat alkaen 55 € raamattu, 92 –käännös -15 % Selkeytämme nahkakantisten Raamattujen valikoimaa. Poistuvissa malleissa on alennetut hinnat. Suomalainen uskonnollinen kenttä on 2000-luvun aikana monipuolistunut, mutta luterilaisella kirkolla on edelleen merkittävä rooli ja uskonnollinen valta-asema. Kirkko on alusta asti suhtautunut vakavasti maailmaan ja toimintaympäristöön, jossa kulloinkin eletään. 31.5. Se on pyrkinyt toimimaan avoimena muille ja uskollisena omalle perustehtävälleen. Nämä asiantuntijat voisivat uskontodialogin avulla palvella koko paikallisyhteisöä. ja uskontojen yhteisiä rauhankävelyitä. Kirkossa käytetään paljon energiaa siihen, kuinka tavoittaa (nuoria) aikuisia ja olla relevantti toimija heidän elämässään. Hinnat alkaen 45 € raamattu, 33/38 –käännös -30% Raamatut 30 % alennuksella. Vielä jos uskontokeskustelu toteutettaisiin yhteistyössä kunnallisten toimijoiden, oppilaitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa, kaikki hyötyisivät. Toisaalta suomalaista keskusteluilmapiiriä ovat leimanneet mielipiteiden kärjistyminen, koventuneet asenteet, nettitrollaaminen ja vihapuhe. Katso valikoima verkkokaupasta. Samalla se tarjoaisi mahdollisuuden tutustua muihin ajattelutapoihin ja ymmärtää omaa uskontoaan. Tämä voi olla kirkolle paitsi taakka, myös hyvä mahdollisuus. nImIpaInatus Oma tai lahjansaajan kultainen nimipainatus. Tilaathan ajoissa! Lahja, joka kestää! Koodilla ALE18 alennus nahkakantisista tuotteista, kun teet tilauksen netissä pipliakauppa.fi . Paikallistasolla asioita voidaan myös ratkoa ja ihmisiä oppia ymmärtämään. Ymmärtämisen kuilut ovat kasvaneet ja ihmisten todellisuudet eriytyneet
Ohjelmassa vieraillut alan ammattilainen toivoi pornon ilosanoman leviävän myös Afrikkaan ja muihin köyhiin maihin tuoden onnea ja vapautta sinnekin. Sydäntä kylmäsi. Jäin uteliaisuuttani kuuntelemaan, mitä naiset tällaisesta teemasta puhuvat. Kumpi on liberaali ja kumpi taas konservatiivi. On pakko tunnustaa, että mieleen hiipi myös huolestunut kysymys siitä, mikä on huomenna kirkon uusi normaali. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Ymmärrän toki, että täällä Suomessa, kateellisten ihmisten luvatussa maassa, moni tahtoisi olla nimenomaan salamiljonääri. Olin saanut varsinaisen oppitunnin siitä, millaisten aikojen ja arvojen keskellä me elämme. Mustakin on valkoista, kun sen vain tulkitsee haluamallaan tavalla. Johannes Alaranta 11.5. Uusi normaali Pekka SimOjOki Kirjoittaja on muusikko, sanoittaja, sovittaja ja säveltäjä. Jumala on antanut meille ihmisille lahjaksi niin valtavan paljon, ettei sitä edes täysin kykene käsittämään. Vielä oli kuulemma työtä tehtävä, jotta niin ahtaista asenteista päästään eroon. Abiturientit ovat uurastaneet kolme vuotta ja saavat pian valkolakin. Niinpä, eihän lapsilta muutenkaan paljon kysytä, kun aikuiset leikkivät leikkejään. Suurin yllätys minulle oli, että kaikille keskustelijoille porno tuntui olevan aivan ok. Auts! Hannu Kiuru 9.5. Tällä tavalla rakennamme yhteistä isänmaatamme. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Voin vastata kysymykseen jo ennen jatkokeskusteluja: siten, että heidät vihitään kumppaninsa kanssa kirkollisesti yhtä lailla kuin muutkin kirkon jäsenet. Kun työnä on musiikki, on välillä pakko kuunnella jotain muuta. Olin saanut varsinaisen oppitunnin siitä, millaisten aikojen ja arvojen keskellä me elämme. Kasvava ongelma pornoriippuvuudestakin kuitattiin vain lyhyesti toteamalla, että jos katsoo liikaa, ei se pornon syytä ole. Minulle uskoon liittyy voimakkaasti ilo ja kiitollisuus. KOTIMAA | 17.5.2018 11. Moni näistä antaa työtä Suomessa. ” Suljin radion. Niin, valhekin on totta, kun sen uskoo tarpeeksi moni. Tämä oli yksi Jeesuksen tehtävä maan päällä: oppia ihmisten puolesta kuuliaisuus, josta kieltäytymällä ihminen oli aikoinaan menettänyt yhteyden Jumalaan. Jos ihminen ei opi puhumaan, sitä on vaikeaa, joskaan ei mahdotonta, opetella myöhemmin. Yhdessä ihasteltiin, miten se on vapauttanut tätä yhteiskuntaa. Ilon ja kiitoksen aihe voi olla höyryävä kupillinen kuumaa, rakkaan ihmisen ääni tai päivä ilman kipuja. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Kokoomuslainen voi kannatta talousliberaaleja aatteita, väljää suhdetta työntekoon sekä vapaata seksuaalimoraalia ja moninaisia perhemalleja. Ainoa asia, mikä häntä tuntui surettavan, oli se, että sellaiset ikävät termit kuin ”häpeä” ja ”synti” yhä liitetään pornoon. Kun lottovoitto osuu kohdalle, niin elämä jatkuu ulospäin sellaisena kuin ennenkin. Pia Pyhtilä 14.5. Kenellekään ei tullut mieleen sekään, että porno voisi hajottaa perheitä, se kun vain piristää parisuhdetta. Anita Ojala 10.5. Ohjelmassa unelmoitiin siitä päivästä, kun porno on ”uusi normaali”, luonnollinen osa ihmisten arkea siinä missä muutkin elokuvat. Jo ihan pelkästään oman mielenrauhan vuoksi (...) Unelma lottovoitosta elää varmasti vahvana työttömyyden ja pätkätöiden piinaamassa Suomessa. Pekka Särkiö 14.5. Häntä ei palkittu valkolakilla vaan kaikkein arvokkaimmalla kruunulla. Mukana ohjelmassa oli ”asiantuntijana” myös yksi alan ammattilainen. On oikeasti olemassa myös rehellisiä lestadiolaisia yrittäjiä. Eikä ilonaiheiden edes tarvitse olla isoja – arjen pienet kauniit hetket riittävät. Sen Jeesus ihmisenä oppi viimeiseen veripisaraan asti. Kanavalla oli menossa suosittu naisten juontama talk show, jonka aiheena sattui sillä kertaa olemaan porno. Jeesuskin uurasti kolme vuotta ja suoritti vaativimman mahdollisen tutkinnon, sanotaanhan Raamatussa: ”Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus”. Nyt jokainen voi vapaasti rakastaa ja toteuttaa itseään! Edes ajatus naisten esineellistämisestä ei tuntunut näitä naisia liiemmin vaivaavan. Vesa Hirvonen 13.5. Suurempaa syytä huoleen ei nähty siinäkään, miten porno vaikuttaa lapsiin tai nuoriin. Sydäntä kylmäsi. Päinvastoin: sen todettiin olevan mitä mainioin valistuksen lähde. Sitä vain harmiteltiin, että kaikki porno ei ole tarpeeksi ”laadukasta”. Sosiaalidemokraatilla taas saattaa olla perinteinen käsitys perheestä ja sukupuolirooleista sekä työn asemasta elämää määrittävänä asiana. Miten vähemmistöön kuuluvat kirkon jäsenet sitten voisivat täysipainoisesti tuntea kuuluvansa samaan kirkkoon. Silti meillä on mahdollisuus iloita ja kiittää siitä kaikesta Kotimaa24:n blogeissa sanottua hyvästä, mitä olemme elämäämme saaneet. Moni maksaa veronsa oikein ja reilusti. Nyt pitää huomata, ettei lestadiolaisuus ole Mafia, jossa uskottomia yrittäjien maailmassa aina sorsitaan ja kiusataan. Yhä kaukaisemmaksi unelmaksi karkaa vanha opetusihanne, jonka mukaan jokaisen tulisi saada kohtuullinen toimeentulo omalla rehellisellä työllään. Kaikki muu on torjuntaa ja syrjintää. Emilia Turpeinen 11.5. Toteutuuko myös Suomessa sama keskiluokan jakautuminen liberaaleihin ja konservatiiveihin. Suljin radion. Se, mikä eilen oli täysin moraalitonta ja väärin, voi siis olla tänään ihan jees ja huomenna jo uusi normaali. Siinä ei nähty mitään ongelmallista! Kaikki olivat iloisia siitä, että porno on nykyään netissä helposti jokaisen ulottuvilla vaikka omassa kännykässä. Niinpä etsin nytkin radiostani esiin Yle Puheen. Esimerkiksi taloja ei Suomessa juuri tehtäisi ilman lestadiolaisia yrittäjiä. K eikka oli taas ohi, ja meikäläinen suuntasi yötä myöten kotia kohti. Kun oppii nauramaan, huutamaan, puhumaan ja selvittämään asioitaan, elämästä selviää hengissä helpommin
Elämä jatkuu, toivo kannattaa! » KOTIMAA | 17.5.2018 12. Olemme siihen sitoutuneet, nytkin kun taas näkyy valoa. Uuskirkko on herättänyt kiinnostusta kautta Kouvolan ja laajemmaltikin – enimmäkseenhän seurakuntarakennuksia myydään tai puretaan. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne.” Hyviä uutisia on tipahdellut tasaisesti jo muutaman vuoden. Viesti on tullut selväksi. Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja Rudolf Walden nosti Myllykosken paperiteollisuuden keskuspaikaksi. Raskaimmistakin tilanteista selviää, ja lopulta niistä voi koitua hyvää. Tammikuussa 2016 julistettu kirkkolaajennuksen suunnittelukilpailu on yksi parhaista. – Kirkon laajennus oli valtava Mylsäl henkee ja veree Myllykoskella on tapahtumassa elpymisen ihme, joka parhaimmillaan kannattelee koko Kouvolaa. Yhtenä merkkinä siitä on keskellä Mylsän tehdaskylää entistä komeampana nouseva kirkko. Voikkaalta työttömäksi jäi vuonna 2006 lähes tuhat, Myllykoskelta miltei neljäsataa. Pitkäkirkon 45-metrisen tornin huipulle Walden tahtoi neonristin, jonka rahoittajana myös sai. Asukkaitakin oli paljon nykyistä noin viittätuhatta enemmän. Valmista tavoitellaan vuodeksi 2020, seuraavien kahdensadan vuoden varalle. – Myllykoski oli silloin vilkas taajama, ja paperitehdas vielä voimissaan. Jeremian kirjan jakeesta 29:7 Eija Murto löysi sopivat sanat Myllykoskelle, joka elää nyt vahvassa taitekohdassa: ”Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Neljäsataapaikkainen kirkkosali jää ennalleen, mutta ympärille nousee monitoimitilaa. 1910-luvulla Myllykoskella käynnistynyt paperinvalmistusteollisuus työllisti parhaina 80-luvun vuosina lähes 1?500 ihmistä. Loppukesällä 2011 Kouvolaan putosi pommi, jota oli ounasteltu jo Voikkaan paperitehtaan lopettamisesta lähtien: UPM sulkee myös Myllykosken tehtaan. – Shokkitilaa kesti kolmisen vuotta, sitten alkoi näkyä seurauksia muun muassa väen vähenemisenä, muistelee Murto. Kymenlaaksossa tehdas on ollut iät ajat vahva vaikuttaja. Patruuna myös julisti kirkon yhteiskunnan kulmakiveksi, ja vuonna 1936 Myllykosken tehdaskyläkin sai oman kirkon. Vuonna 2007 remontoidun kirkon nykyisten, noin viidensadan neliömetrin rinnalle rakennetaan saman verran lisätilaa. Seurakunta tarjosi tukeaan, ja työttömäksi jääneiden ja koko alueen puolesta rukoiltiin. Ei kannata vaipua epätoivoon, vaan säilyttää rohkeutensa ja luottamuksensa. – Sitä rukousta jatkamme yhä. reportaasi ahtelaissyntyinen Eija Murto valittiin vuonna 2004 Anjalankosken seurakuntaan kuuluvan Myllykosken kappalaiseksi ja aluepapiksi. TeksTi | Hannele niemi – kuvaT | JoHannes WieHn ” Kirkon laajennus oli valtava signaali
Hän on nähnyt paperitehtaan lopettamisen jälkeiset vaikeat ajat ja nyt kirkon rakentamisen myötä Myllykosken elpymisvaiheen. Monitaitoinen kahvilanpitäjä Ninni Partanen on sommitellut mylsäläisille oman moton. Kustantamo sanoi piupaut kirja-alan lamalle ja perusti kivijalkakaupan Myllykoskelle. Kirkkoherra Eija Murto on asunut Myllykoskella vuodesta 2000 lähtien. KOTIMAA | 17.5.2018 13. Tarja Tornaeus palasi muutama vuosi sitten juurilleen, ja mukana seurasi Reuna
Kirkkoherran kahvit juotiin 3.9.2017 Myllykosken seuratalolla, joka rakennettiin samana vuonna kuin kirkko keskelle tehdaskylää. Työtään paljolti hallinnolliseksi, välillä jopa yksinäiseksi luonnehtiva kirkkoherra on kiitollinen saadessaan olla vaikuttamassa laajempaan kokonaisuuteen. reportaasi ” Näen Myllykosken tulevaisuuden valoisana, ja siinä kirkolla on mielestäni suuri merkitys. Toiveemme on yhteisöllinen tila, jossa seurakuntalaiset ovat vahvasti läsnä ja jonne kaikkien on helppo tulla. – Näen Myllykosken tulevaisuuden valoisana, ja siinä kirkolla on mielestäni suuri merkitys, Timonen-Pilli toteaa. Tästä kunnia kuuluu etenkin Antero Raanojalle ja perustajajäsenelle Jaana Kuritulle, Timonen-Pilli muistuttaa. Monelle mylsäläiselle se on tarjonnut kasvualustan, suunnan eteenpäin ja uusia ystäviä. Vaikka tulee täystyrmäys päin lättyä, siitäkin noustaan. Eeva Joenpellon näytelmällä Vetää kaikista ovista nelikymppisiään syksyllä juhliva Anjalankosken teatteri tarttuu kipeisiinkin aiheisiin tuoreeltaan. Viimmiin sammuttaa valot! käsitteli tehtaan loppua raastavasti huumorilla. – Lisävaloa toi myös tämä tuorein uutinen. – Meillä sanotaan, että ”Myllykoski on aina Myllykoski”. – Näinä vaikeina vuosina teatteri on ollut sydän, joka yhä sykkii. Elämä jatkuu, toivo kannattaa! Onhan tämä historiallinen satsaus tulevaisuuteen. Teatterikerholaiset Marianna Liikkanen (vas.), Noora Juhola ja Saara Pilli harrastavat innolla Rautakorventien talolla. Tehdas on viimein saatu kaupaksi, ja sinne kaavaillaan yritystoimintaa. Teatterin kannatusyhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Marja Timonen-Pillin juna toi Myllykoskelle Tampereelta vuonna 1986. Vuodesta toiseen mukana pyörii viitisenkymmentä eri-ikäistä aktiivia. Toivomme mukaan etenkin nuoria perheitä, viime kesänä Anjalankosken kirkkoherraksi valittu Murto toteaa. Myllykoskella asuva Murto sanoo kokeneensa kirkkoherraksi valinnan vahvasti johdatuksena. Paikkakuntalaisille tärkeinä ne pitää säilyttää. Hän näkee itsensä – ei pelkästään myllykoskelaisena, vaan laajemmin – kymenlaaksolaisena. Mylsäläin henkee ja veree! Näin sen ilmaisee Ninni Partanen, Myllykosken ”autokoulun sihvoloita”. signaali. Teatterilla toimii lasten ja nuorten ryhmiä. Vuoden 2011 pikkujoulunäytelmänsä harrastajateatteri pani oitis uusiksi. Vuosien mittaan teatterista on tullut toinen koti Saviniemen ala-asteen luokanopettajalle ja koko Pillin perheelle. Matti-pappa aloitti vuosikymmeniä sitten Anjalankosken teatteri panostaa tulevaisuuteen. Vuonna 1926 työväentaloksi tehty rakennus Rautakorventiellä on ollut kulttuurikehtona bänditiloista lauluiltoihin. – Seuratalokin on pelastettu, sitä remontoidaan ja siellä järjestetään monenlaista toimintaa, kirkkoherra iloitsee. – Meidän jo täältä muuttaneiden poikiemmekin teatterikipinä jatkuu yhä harrastuksena. – Työni helmiä ovat hetket ja toimet, joissa saan olla mukana seurakuntalaisten elämässä. KOTIMAA | 17.5.2018 14. Nyt keväällä Reko Lundánin Aina joku eksyy ravisteli katsojiaan itkun ja naurun kautta puhdistumisen tunteeseen. – Ehdin toimia pappina ympäri Anjalankoskea ja tutustua seurakuntien erilaisiin perinteisiin
Kadun ja koko kylän entistä loistoa on palauttamassa myös Reuna Kustantamo, joka toi taajamaan kaivatun kirjakaupan. Mutkien kautta matka toi Myllykoskentielle, joka aikoinaan oli kylän pääväylä. – Aamulla kuulemme kotiimme sekä luterilaisettä ortodoksikellot, Tarja Tornaeus hymyilee. Ilmeikästä kissaa voi ihailla postikorttisarjassa. Kohta tästä kulkee kevyenliikenteenväyläkin, joka yhdistää meidät market-alueelle, Tarja Tornaeus listaa. Kymmenisen vuotta sitten Ninni Partanen sairastui fibromyalgiaan ja kouluttautui koulunkäyntiavustajaksi. – Neljä kuukautta vietin iskän vierellä. Se ei ole kaukana keskustasta, jossa on jo nähty » KOTIMAA | 17.5.2018 15. Teatteri on kakkoskoti myös Partasen miehelle, Marko Partaselle, joka vastaa esitysten äänistä. Pihan halliin suunnitellaan kesäkinoa. Sitten löytyi teatteri ja nyt kahvila. Kylämattoa kudotaan kirjakauppa-kahvilan tiloissa, on galleriaa ja luentosalia, joogatunteja ja lukupiiriä, kahvikonsertteja ja kirjailijavierailuja. Äitini muutti lähempää Jaalasta. Oma kahvila pyöri mielessä pitkään, ja nimikin oli jo valmiina: Café Mummola Myllykoski. Onneksi minulla silloin työttömänä oli aikaa tärkeimpään. – Tuo sotienjälkeinen postitalo vastapäätä olisi kuin tehty hostelliksi. Talossa toimivat myös valokuvaamo ja galleria. Teatteriin minut pyydettiin. Myllykoskentie on Kouvolan kaavoituksessa kohennustoimien listalla. Eikä tämä vielä mitään! Äskettäin Tarja Tornaeus kertoi paikallislehdessä käynnistävänsä Myllykoskella kirjamessut ensi vuonna. Jumalan synnyttäjän tsasouna Myllykoskella on yksi Haminan ortodoksisen seurakunnan neljästä pyhäköstä. – Vanhassa Kouvolassa oli aikanaan viisi kirjakauppaa, enää keskustassa ei ole ainuttakaan! Vuonna 2009 kuuden kunnan yhteenliittymä, uusi Kouvola imaisi sisuksiinsa myös Myllykosken, joka aikanaan oli erikoiskauppojen keskittymä, etenkin Myllykoskentiellä, joka johti rautatieasemalta tehtaalle. Wanha Rautakauppa on nyt kulttuurija kylätalona kokoamassa ympärilleen tiiviin tukijoukon ja jatkuvan tapahtumatulvan. Tornaeukset asuvat Rautakaupan yläkerrassa. Tornaeuksen lapsuudessa Myllykoskentiellä oli esimerkiksi hyvä urheilukauppa, kirjakauppa ja leipomo. Isä kuoli 71-vuotiaana. Myllykoskella 1958 syntynyt Tarja Tornaeus on omaa sukuaan Kilpeläinen. Kun se ei viranomaisille kelvannut, muutin Mummilaksi. Ninni Partasen Kahvila Mummila vietti alkuvuodesta avajaisiaan yhdessä Kustantamo ja Kirjakauppa Reunan kanssa Myllykoskentien Wanhassa Rautakaupassa. Koivusaaressa kokoonnuttiin suurin joukoin, seuratalolla esiintyi kuuluisuuksia, tivoli kävi säännöllisesti ja lentokoneesta tiputettiin lentolehtisiä. Vuonna 1954 valmistuneen rukoushuoneen esikuva on Karjalan Ägläjärven tsasouna. Ninni ja Marko Partanen ovat ortodokseja, kuten Reunan kustantajapariskunta Tarja ja Göran Tornaeuskin. Kirjamessujen kylkeen on kasvamassa eri taiteita yhdistävä kirjoituskilpailu, jonka teemana on joki. Tänne on tultu kautta aikain muualta, isänikin Sotkamosta vuonna 1956 kipsille töihin. Kukahan ryhtyisi pitämään sitä, kustannusjohtaja kaavailee. – Vaatimattomuus ei kaunista! Tornaeus puuskahtaa. Niistä on tulossa oikea supersesonki koko Kouvolalle. – Eikä Myllykoski ole sisäänlämpiävä paikka. – Meiltä on sata metriä juna-asemalle ja 300 tsasounalle. autokoulun matkustajakodilla. Sitä jatkoi Ninnin isä Jukka Sihvola, jonka saattohoitajana perheen ainokainen toimi pari vuotta sitten. Se toimii kuin laturi: puoli tuntia teatterilla, ja taas on virtaa. Kouvolan keskustaan Mylsältä pääsee junalla yhdessä hujauksessa ja puolessa tunnissa Kotkaankin, minne VR juuri lisäsi parikymmentä vuoroa. Kirjamessut on syytä saattaa nimeään myöten samaan mittakaavaan kuin muutama vuosi sitten järjestetty Myllykosken maailmannäyttely. Kymijoki on keskeinen osa Myllykoskea. Korialla järjestetään asuntomessut, ja naapurissa Iitissä saanee siunauksensa Pohjois-Euroopan johtavaksi moottoriradaksi tähyävä Kymi Ring. Ninni Partasen Lumi kuuluu Kahvila Mummilan henkilökuntaan. Kaikkea mahdollista työkseen tehnyt mylsäläinen naurahtaa nauttineensa ehkä eniten bingoemännän työstä, jossa sai puhua mikrofoniin. Vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen karkeakarvaisen mäyräkoiran ja westien sekoitus on itse ystävällisyys. Kulttuuritalo Wanhan Rautakaupan helmikuisissa avajaisissa vieraili satojen muiden joukossa myös isä Mitro Repo, Tornaeuksen suvun perhepappi. Hän kävi täällä koulunsa, lähti opiskelemaan Turkuun ja jäi vuosiksi sille tielle, kunnes muutama vuosi sitten palasi juurilleen. Aluksi ajoin valoja, nyt jo näyttelen. Siellä majailee myös kahdeksanvuotias Nappi, joka vasta nimitettiin kaupan ilmapiirijohtajaksi. – Kasvoin yrittäjyyteen. – Tykkään olla ihmisten kanssa ja puhua
Niin, että joku katsoisi silmiin, huomaisi, näkisi ja välittäisi. – Olen saanut valtavasti kehuja, ja ihanan vakioasiakasjoukonkin. Ennen avaamista Polat istui pitkät ajat kahvilatilassa yksin miettien, miten itse tahtoisi tulla kohdatuksi. ihme: S-marketin jonossa ihmisiä iloisesti juttelemassa keskenään. Hän olisi jatkanut sillä ihmisten tähden muttei herkkyydessään kestänyt rankkoja asioita, joihin ei itse voinut vaikuttaa. Bon Bonissa syntyy jonoja, kun viisitoistapaikkaiseen kahvilaan ei kerta kaikkiaan mahdu Satu Polat on taas noussut ani varhain leipomaan. raaksi, kysyin. Ja me pidimme hyvät synttärit Bon Bonin pöydässä. Kassalla vanharouva kertoi hiukan arasti, että tänään on hänen syntymäpäivänsä. Hän arvelee syyn piilevän siinä, että on niin tavallinen ihminen, jota on helppo lähestyä. – Hatunnosto heille, jotka siellä jaksavat! Hoitoalalta sain jo paljon ihmistuntemusta ja tuntosarvia kohdata kunnioittavasti toinen ihminen. – Olen panostanut näkymättömiin asioihin ja tunteeseen, sillä olen sataprosenttisesti tunneihminen. – Kahvilaankin on helppo tulla. Pöydät ovat sen verran lähekkäin, että juttua syntyy luontevasti vieraidenkin kesken. Tänne on tultu kaukaa ja luvattu tulla ehdottomasti uudestaan, iloitsee tammikuussa kahvilan Kenraalintiellä avannut yrittäjä. Eihän syntymäpäivää saa viettää yksin! Saisinko tulla viePalokunnan varapäällikkö Jorma Laisi (vas.) ja vanhempi sammutusmies Antti Pakarinen näkevät Myllykosken tulevaisuuden valoisana. – Tässä taannoin minulle toi kukkia rouva, joka kertoi asuneensa neljäkymmentä vuotta Myllykoskella ja vasta nyt nähneensä kunnon ruuhkan, tässä kahvilamme edessä, naurahtaa Satu Polat, jonka Bon Bon Cafe Bakerystä on tullut ilmiö. Uuden elpymisen merkkejä on kaikkialla. Komea paloasema valmistui vuonna 2016. Tunne hänet vei pois hoitoalaltakin. – Isoisä tuli lapsenlapsensa kanssa, joka oli kuullut päiväkodissa ihanasta kahvilasta. reportaasi KOTIMAA | 17.5.2018 16. Polat on yhä hämmentynyt suosiosta, joka ulottuu kahvilasta myös sen pitäjään. Entä miltä valojen pitäisi vaikuttaa, miltä kupin tuntua kädessä. Makeat herkut ovat Bon Bonin erityisvahvuus
Vuonna 2013 avioituneen parin perheeseen kuuluu kaikkiaan kuusi lasta, joista kaksi on yhteisiä. – En aio. Professori Heikki Lyytinen kertoo Ekapelistä. Onko ketään kotona. – Ja nyt vielä tämä tehdaskauppa! Laisi hehkuttaa. – Entä koska aiot laajentaa, udellaan. Vaikka valtaosa palautteesta on yltiöpositiivista, mahtuu sekaan toppuuttelijoita. Satu Polat sanoo olevansa allerginen vihapuheelle, rasismille, kaikelle tässä ajassa vellovalle pahalle. – Kuntalaisena olen ymmärtänyt, että sinne suunnitellaan yrityspuistoa. Ohjelmassa myös Nyt ylös! Tulus kuoro vetelee virsiä sekä Siina & Taika radion konsertti koko perheelle Valoksi maailmaan juhlamessu ja useita messuja alueseurakunnissa KOTIMAA | 17.5.2018 17. . – Ehkä nyt pienetkin toivonpilkahdukset saavat ihmiset ilahtumaan ja tulemaan kauempaakin porukalla kannattamaan yhteistä asiaa, Myllykosken nousua. Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma. Olen elämässäni oppinut, että vihalla ja katkeruudella ei voita mitään. – Vuonna 2005 Suomen mestari, kymmenen vuotta myöhemmin pudotus sarjaan Ö ja koko seura konkurssiin. Raamattutapahtuma Jyväskylä 19.– 20.5.2018 Yhteistyössä Suomen Pipliaseura, Jyväskylän seurakunnat ja Keski-Suomen Pipliaseura P voimasanoja IPLiA. Uusperheen kotona Kouvolan keskustassa asuvat 8-, 5ja 3-vuotiaat lapset. Nautin nyt tästä ihanasta turvallisuuden tunteesta, jonka saan tutun tavallisesta mokkapalasta. . . Kaikki linkittyy tehtaaseen, josta aavistuksia saatiin jo 1730-luvulla, kun Kymijoen länsirannan vanhalle myllypaikalle perustettiin saha. enempää asiakkaita. Näinä aamuina vetovuoron kotona ottaa puoliso Nevzat Polat, joka aloittaa myöhemmin työpäivänsä kahvilan viereisessä pitseriayrityksessään. Mika Aspisen raamattuluento. – Suurin alamäki on Myllykoskella nyt saavutettu ja lähdetty taas nousuun. -VA TAAN kylässä piplia.fi . Päivätyö on tehtaan jälkihoito. Sadun pojat aiemmasta liitosta asuvat jo omillaan. Sen ympärille syntyi Myllykosken tehdaskylä, jonka keskelle kohta kasvaa entistä komeampi kirkko. Tässä ajassa saattaa Bon Bonin aiheuttama reaktio tuntua yllättävältä, toisaalta hyvin luontevalta. Talossa sattumalta ollut vanhempi sammutusmies Antti Pakarinen hälyttää paikalle Myllykosken palokunnan varapäällikön Jorma Laisin. Olen huomannut joidenkin häkeltyvän siitä, miten lämpimästi puhun miehestäni ja perheestäni, rakkauden ja läheisyyden puolesta, mutta aion jatkaa sitä puhetta. Yhdessä he päättävät edustaa myllykoskelaismiehiä, jotka uhkaavat lehtijutussa jäädä unohduksiin. – Mylsällähän kuolee kaikki – mitä teet, kun kahvila ei enää kannata. TA VA TAAN kylässä ekumeeninen raamattutapahtuma Valo saapuu kaupunkiin TA VA TAAN kylässä raamattutapahtuma Jyväskylä Lukutaito tuo valoa Teemaviikonloppuna kuullaan tuoreita kuulumisia kansainvälisestä lukutaitotyöstä Tule ja haasta myös oma raamatunlukutaitosi tavataan Järjestäjinä Suomen Pipliaseura Jyväskylän seurakunnat ja Keski Suomen Pipliaseura . Hän hymyilee ja vastaa: – Panen oven kiinni. Kahdeksantoista vuotta Myllykosken palokuntaan kuulunut Antti Pakarinen näkee jalkapallojoukkue Myllykosken Pallon taipaleessa symboliikkaa, joka selittää koko seutua. Moni vain näyttää rakastuneen kurjuuteen niin, ettei suostuisi siitä luopumaan, kuten ei ”Kel’ onni on, se onnen kätkeköön” -asenteestakaan. TA -VA TAAN kylässä piplia.fi . – Iso valo näkyy taas tunnelin päässä, toteaa neljäkymmentäkolme vuotta palokunnassa palvellut, paljasjalkaiseksi myllykoskelaiseksi esittäytyvä Laisi, jolle palokunta on harrastus. Lue Sanaa – ja lue Elämää. – Toivon kahvilani saavan ihmiset iloisiksi. Terveisiä lukutaitoryhmistä, malawilainen vieras. – Tehtaan menetys oli koko seudun yhteinen suuri suru, puntaroi Kouvolassa ikänsä asunut Satu Polat. Seuratalo ostettiin ja MyPa saatiin kakkoseen. Myllykosken nousu ei totisesti ole yksin naisten asia. on Satu Polatilta kysytty. Leivonnaisetkin saattavat joskus loppua kesken, vaikka Satu Polat aloittaa niiden tekemisen aamuviideltä. Lukutaitoa voi oppia pelaamalla. Olen itsekin hankkinut sekä seuratalon että MyPa-talon osakkeita. Raamattutapahtuma Jyväskylä 19.– 20.5.2018 www.piplia.. Iltapäiväneljältä Myllykosken nykyisellä keskuskadulla Kenraalintiellä alkaa näkyä enemmän autoja, mutta uudenkarhean paloaseman pihalla niitä on vain kaksi. Mitä on kaksisataa, kolmesataa vuotta maailmankaikkeudessa! Yhteistyössä Suomen Pipliaseura, Jyväskylän seurakunnat ja Keski-Suomen Pipliaseura P voimasanoja IPLiA
TeksTi | kalevi virTanen – kuviTus | Päivi karjalainen essee KOTIMAA | 17.5.2018 18. Ensinnä siitä, että Borg kertoi omaa tarinaansa oman elämänhistoriansa kautta: mitä hän lapsena uskovaisen perheen jäsenenä uskoi ja ajatteli, miten tämä usko nuorena ohentui lähes olemattomaksi ja miten aikuisena löytyi uusi usko. Kirja sopii totuuden etsijöille ja pukee sanoiksi kristinuskon perustotuuksia nykykielellä.” Törmäsin itse nyt jo edesmenneen Borgin nimeen parisen vuosikymmentä sitten. T oiset kokivat kirjan voimakkaasti harhaoppiseksi. Borgin mukaan elämme perinteisen paradigman ja nousevan paradigman jännitteessä. Muutos, jonka keskellä elämme, ei koske vain yksityiskohtia, vaan paradigman muuttuessa kaikki muuttuu. Amerikkalaisen Jeesus-tutkijan Marcus J. Perinteinen paradigma lähtee siitä, että Raamattu on jumalallinen tuote, se on Pyhän Hengen inspiroima pyhä teksti eikä vertaudu mihinkään muuhun kirjaan. Borg tarjoilee kirjassaan syvästi uskonnollisen tiedemiehen lämmöllä ajattelun apuvälineitä ihmisille, joita askarruttaa, miten kristinuskon perustotuudet sopivat yhteen nykyaikaisen tieteellisen maailmankuvan kanssa. Paradigmojen eroa voi selventää kysymällä kolme raamattunäkemyksen peruskysymystä: miten Raamattu on syntynyt, millainen auktoriteetti Raamatulla on ja mikä Raamatussa on totta. Hänen jumalakäsityksensä on panteistinen ja uskonto merkitsee hänelle ihmisen reaktiota pyhän kokemukseen.” Toiset taas kokivat kirjan kiinnostavaksi haasteeksi, kuten pastori Minna Mannert blogissaan Kotimaa24:ssä: ”Marcus J. Koska Jumala ei valeh” Usko on henkilökohtainen suhde ja lukiessani uskontunnusta selvitän omaa suhdettani näihin asioihin. Näin esimerkiksi dosentti Timo Eskola blogissaan Dosentin kammiosta: ”Yksinkertaisen teologisen analyysin perusteella Borgin teos edustaa postmoderniin mystiikkaan suuntautunutta synkretististä uususkonnollisuutta. Borgin kirja Kristinuskon sydän – uudelleen löydetty usko käynnisti keskustelua kristinuskon olemuksesta keväällä 2016. Auktoriteetista perinteinen paradigma ajattelee, että jumalallisena tuotteena Raamattu on tosi. Totuus perustuu Raamatun alkuperään jumalallisena tuotteena. Nouseva paradigma taas ajattelee, että Raamattu on inhimillinen tuote. Vanha testamentti kertoo Israelin uskonyhteisön kokemuksista, Uusi testamentti syntyvän kristillisen Jeesus-liikkeen elämästä. Oikea oppi vai myötätunto. Toinen seikka, joka minua viehätti, oli Borgin luoma malli kahdesta paradigmasta, joiden avulla omaa uskoaan voi tarkastella. Paradigma on perusteisiin asti ulottuva tulkinnallinen kehys, joka muovaa sitä, miten kaikki nähdään. Mielenkiintoni herättivät kirjojen nimet: Meeting Jesus Again for the First Time (Kuinka kohdata Jeesus uudestaan kuin ensimmäistä kertaa), Reading the Bible Again for the First Time (Kuinka lukea Raamattua uudestaan kuin ensimmäistä kertaa). Borgin kirjoissa viehätyin kahdesta seikasta. Hänen edustamansa uskonnollisuus ei ole kristinuskoa edes määritelmällisessä mielessä, koska Borg tarkoituksellisesti kiistää Apostolisen uskontunnustuksen kohdat
Miksi jatkuvasti tapaan ihmisiä, jotka luettuaan kirjan Kristinuskon sydän kiinnostuvat uudestaan uskosta, kirkosta ja hengellisestä elämästä. Jos luotat johonkuhun, sinulla täytyy olla jotain tietoa hänestä, johon luotat eli myös oppi on olemassa. Hyvin mielellään perinteisesti uskova puolustaa Raamattua ja sen arvovaltaa. Se ei ole tiukasti nyöritetty paketti, joka on nielaistava sellaisenaan. Jotenkin siinä katoaa näkyvistä se, että uskossa on kyse jostakin syvemmästä ja enemmästä. Historiantutkijat sanovat siitä, että vielä silloin, kun Turussa jo 1500-luvulla vietettiin jumalanpalvelusta luterilaisittain, kaukana Savossa kaikki jatkui katolisin menoin aina 1700-luvulle asti. Viime kädessä huomaan kysyväni, mistä kristinuskossa kaikkein perimmältään on kysymys. tele, kaikki Raamatussa on totta ja ohjeellista. ” Toiseksi huomaan, että oikeaopillinen kiistely tuntuu pahalta. Haen uskonnosta vastauksia neljään kysymykseen: mistä tulen, kuka olen, mihin kuulun ja mikä on elämäni tarkoitus. Ensimmäisenä muuttuu näkemykseni uskosta. On todella niin, että suhteessa perinteiseen, uskontunnustuksissa kuvattuun uskoon, Borg opettaa väärin. Muistan vieläkin monet keskustelut, joissa opillisesti oikeaa, puhdasta uskoa etsittiin. Huomaan usein ajattelevani uskonpuhdistuksen tuloa Suomeen. Tältä pohjalta minun on helppo ymmärtää Timo Eskolan näkemystä. Huomaan myös kysyväni, kuinka paljon oikeaopillisuudessa – ehkä – on kysymys siitä, että kaikki itsessä oleva epävarmuus ja paha siirretään toisten kannettavaksi. Kukaan ei ole ehjä eikä täydellinen. KOTIMAA | 17.5.2018 19. Näiden hahmottamiseen Borgin kirjat antavat paljon ainesta. He uskovat, että Jeesus ymmärsi oman tehtävänsä siten kuin evankeliumit kertovat ja että kristillinen kirkko on ymmärtänyt Jeesuksen merkityksen aivan oikein, mistä seuraa, että uskontunnustuksen on oltava totta. Nouseva löytää Raamatusta huomattavan määrän kertomuksia, joiden esille nostamaa tapahtumaa ei ole Raamatun kuvaamalla tavalla todellisuudessa tapahtunut. Toiseksi huomaan, että oikeaopillinen kiistely tuntuu pahalta. Monet nousevan paradigman kannattajat lähtevät siitä, että Raamattua tulee lähestyä tukeutumatta yliluonnolliseen tekijään ja että tulkinnoissa on oltava uskollinen historiallisille tosiasioille. Silti en hetkeäkään väitä, että kristinuskosta voitaisiin puhua pelkkänä luottamuksena Jumalaan. Tällöin minun tulee nähdä toiset ihmiset, ei kilpailijoina, vaan saman tien kulkijoina. Useimmat perinteisen paradigman uskovat näkevät, että Raamattuun ei liity tulkinnan ongelmia, vaan Jumalan sana on yksinkertainen ja selkeä niissä asioissa, joista se puhuu. Mitä tapahtuu, jos en kysykään, missä kohdin Borg on väärässä, vaan koetan myötätunnolla lähestyä häntä ja hänen tekstejään sekä kaikkia niitä, joita nämä koskettavat. Heidän mielestään todellisuus on kohdattava sellaisena, kuin se meille näyttäytyy. Olen itse kasvanut keskellä evankelisuutta, joka tunnetusti on myös opillinen liike. Eikä se ole kauniiseen lahjapaperiin kääritty paketti, jota ei saa avata. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva opetusneuvos. Erityisesti minua vaivaa se, että Borg antaa ymmärtää uskovansa, että jumalallinen valo loistaa yhtä kirkkaana kaikissa uskonnoissa. Kolmanneksi näen itsessäni ja kaikissa ihmisissä ympärilläni – ja näin myös heidän uskossaan – katkelmallisuutta. Mutta edelleen jään kysymään, miksi Borgin ajattelu on viehättänyt minua. Ne eivät ole minulle itsestään selvästi totta, mutta eivät myöskään merkityksettömiä. Ei, vaan usko on henkilökohtainen suhde ja lukiessani uskontunnusta selvitän omaa suhdettani näihin asioihin. Nouseva paradigma puolestaan ajattelee, että Raamattu on kristikunnan auktoriteetti, koska näin on aikanaan päätetty ja sovittu. Perinteinen ajattelee, että kaikki, mitä Raamattu kertoo tapahtuneen, on myös todellisuudessa tapahtunut. Jos empatia, myötätunto, on Jumalan perimmäinen olemus, eikö silloin häneen uskovan yhteisön perusidentiteetin tulisi olla sama. Kristityillä ja kirkolla ei ole oikeutta rakentaa omaa totuusjärjestelmää
Huhuja ja ennakkoluuloja aiheen ympärillä kyllä riitti. Varallisuus saa näkyä ulospäin, ja yrittäminen nähdään yhteiskuntavastuun kantamisena. teologia KOTIMAA | 17.5.2018 20. Hänen mielestään etenkin jääviyskysymyksiä ja päätöksenteon avoimuutta pitäisi selvittää. Vanhoillislestadiolaisuuden taloudellisia verkostoja ei ole ennen tutkittu, vaikka jotkut puhuvat pohjoisessa jopa lestadiolaismafiasta. Sen sijaan liikkeen jäsenten ja heidän perustamiensa yritysten välillä on monenlaisia verkostomaisia suhteita, joilla on yhtymäkohtansa myös talouteen ja poliittiseen päätöksentekoon. Hengelliset perusteet yritysmyönteisyydelle rakentuvat Linjakummun mukaan tietyistä menestysteologian piirteistä ja luterilaisesta työn etiikasta. Yrittäjyys on yksi harvoista vanhoillislestadiolaisille sallituista kilpailun muodoista. Aiemmin hän on tutkinut liikkeen hoitokokouksia. Koillismaalla kasvaneena hän on aina tuntenut liikkeen jäseniä, vaikkei itse kuulu yhteisöön. | talousverkostot | R yhtyessään tutkimaan vanhoillislestadiolaisten taloudellisia verkostoja Aini Linjakumpu sukelsi ennestään tutkimattomaan maastoon. | Kuva: Kaisa Sirén ” Yhteisöön kuuluvilta työntekijöiltä saatetaan odottaa hengen talkoita eli palkattomien ylitöiden tekemistä. Vanhoillislestadiolaisuudessa yrittäjyyttä tukevat sekä teologiset tulkinnat että käytännön esimerkki erityisesti tietyissä suvuissa ja tietyillä alueilla, Linjakumpu sanoo. Linjakummun mukaan olisi syytä tehdä lisää tutkimusta siitä, menevätkö kaikki asiat verkostoissa juridisesti tai hallinnollisesti oikein. Rikastuminen nähdään siunauksena. Lestadiolaisuudessa yrittäjillä on eri säännöt Tutkija Aini Linjakummun mukaan yrittäminen antaa vapautta ja elintilaa vanhoillislestadiolaisen yhteisön jäsenille. Vanhoillislestadiolaisuus ei ole Lapin yliopiston politiikan tutkijalle Aini Linjakummulle uusi aihe. Katkeruus ja kateus voidaan sen sijaan nähdä erityisen pahoina synteinä. Nyt Linjakumpu on julkaissut aiheesta kirjan. Tutkimusta tehdessään Linjakumpu yllättyi siitä, miten paljon liikkeen virallinen organisaatio eli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) julkaisut, Päivämies-lehti tai liikkeen kansanopistojen kurssitarjonta puhuvat yrittäjyydestä ja kannustavat siihen. Linjakumpu havaitsi, että taloudellinen toiminta on hyvin omalakinen alue lestadiolaisessa kulttuurissa. – Tutkimukseni valossa on päivänselvää, että mitään yhtenäistä lestadiolaismafiaa ei Suomessa ole. – Tämä on melko poikkeuksellista uskonnollisissa yhteisöissä. Ahkeruus ja kova työnteko ovat kunniassa. Ahneudesta yksilöitä ei puhutella henkilökohtaisesti, vaikka siitä yleisellä tasolla seurapuheissa varoitetaan. Toisaalta taloudellinen yhteistyö ylittää myös lestadiolaisuuden suuntausten rajat, jotka ovat hengellisesti ylittämättömiä