6 14 19 Ka nn en ku va : Ei no Ri ss an en 11 5. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –1 6 Tässä lehdessä liitteenä: Väärnin pappilassa on aina selvitty Minna Kettusen yritys Lapinlahdella elää nyt hiljaista aikaa 10 Kirkon pyhät toimitukset sopeutuivat korona-aikaan Pentti Linkolasta kiisteltiin mutta aina häntä kuunneltiin Puutarhuri-pappi: Kevätkylvössä maltti on valttia
Edellisenä päivänä aloin tuntea itseni sairaaksi, ja illalla kuume lähenteli neljääkymmentä astetta. Meri toiVaNeN Toimittaja tietää, miltä tuntuu jäädä pois tärkeästä perhejuhlasta. KOTIMAA | 17.4.2020 2. Useissa toimituksissa osa läheisistä on mukana etäyhteyden päässä. Ja koska siellä seurakunnan työntekijät ottivat asian omakseen. Jos hanke saa rahoitusta, voisin kiertää Suomessa laajemminkin, tehdä materiaalia ja kouluttaa seurakuntien työntekijöitä. Perniö, koska olin työskennellyt koulussa. En voinut olla siunaamassa minulle läheistä vauvaa, mutta lopulta tulin siunanneeksi sillä, etten kuljettanut paikalle virusta. Sain ristiäisistä kuvia, videon ja monen ihmisen kertomukset. Mustion kirkossa järjestettyyn kirkkopolkuun liittyvän näyttelyn voi katsoa 20.4. | Kuva: Saara Siltanen aNNa KaiSa SiltaNeN erityisluokanopettaja, Kirkkopolku-taidekasvatushankkeen ohjaaja esimakua E lin alkuvuodesta pienen, kummallisen kenraaliharjoituksen tähän kevääseen. – Toistaiseksi se on sovittu toteutettavaksi lopuissa Salon alueen kirkoissa. Kirkollisista toimituksista poikkeusaikana kerrotaan sivulla 6. 2 Miksi koululaisten on hyvä tutustua omaan kotikirkkoonsa. 4 Voiko Kirkkopolkua toteuttaa muuallakin Suomessa. En osaa valita! Sytyn jokaista Kirkkopolkua tehdessäni aivan liekkeihin. Nyt covid-19 vaikuttaa kaiken muun ohella kirkollisiin toimituksiin Suomessa. – Se on kehittelemäni taidekasvatusmenetelmä, jossa koululaiset kutsutaan taidetunnille kirkkoon. Lisäksi tunsin suurta kiitollisuutta siitä, että kuume nousi ennen juhlaa ja tiesin olevani sairas. Myös paikalliset kirkot saattavat olla helpommin lähestyttäviä, jos kotikirkkokaan ei ole täysin vieras. lähtien raaseporin seurakunnan nettisivuilta. Tuolloin, runsaat kolme kuukautta sitten, kukaan ei aavistanut, millaisen kevään maailma kohtaisi. Olosuhteet muovaavat käytäntöjä. – Särkisalo oli rakas, koska omista lapsistani suurin osa on kasvanut siellä. – Kuvataidetunnilla tehdyt työt kootaan näyttelyksi kirkkoon, ja seurakunta kutsuu alueen lapsiryhmiä opastetulle kierrokselle. Työskentely jatkuu kouluissa kuvataidetunnilla ja opettajien niin halutessa uskonnon tai äidinkielen tunneilla. Loppiaisena vietettiin sisarenpoikani ristiäisiä. – Mielestäni on tärkeää luoda kokemuksellinen, henkilökohtainen suhde kirkkoon. Siunaustilaisuudet on alettu monin paikoin pitää vanhan tavan mukaisesti haudalla. Uudenlainen koronavirus oli alkanut levitä Kiinan Wuhanissa, mutta sillä ei ollut vielä edes nimeä. Pari päivää myöhemmin sain tietää, että olin sairastunut rokotteesta huolimatta kausi-influenssaan. Kirkossa tutustutaan siellä olevaan taiteeseen. Toivoisin, että tästä muodostuisi pysyvä koulun ja seurakunnan yhteistyömenetelmä, joka toteutettaisiin muutaman vuoden välein. – Kun nuoremme lähtevät maailmalle, he helposti liittyvät paikallisiin kuntoklubeihin koska sellainen toiminta on tuttua jo kotoa. Minua lohdutti sairasvuoteellani tammikuussa muutama asia. Jäin raskain mielin pois hartaasti odottamastani perhejuhlasta. Kirkkotaide on myös kansainvälinen kieli. Noora WiKMaN-HaaViSto ”Sytyn jokaista Kirkkopolkua tehdessäni aivan liekkeihin” anna Kaisa Siltanen kiertää Salon seudun kirkoissa vetämässä Kirkkopolku-taidetunteja koululaisille. 3 Mikä jo toteutuneista kirkkopoluista on ollut itsellesi mielenkiintoisin. Hautauksia ei voi siirtää, mutta niiden lisäksi seurakunnissa järjestetään poikkeusaikanakin jonkin verran pienimuotoisia kasteita ja vihkimisiä. Kulttuurinen viitekehys, jossa lapsemme kasvavat, perustuu vielä suurelta osin luterilaiseen perinteeseen. aluksi | viikon henkilö | Salon seurakunnan Kirkkopolku-taidekasvatushankkeelle myönnettiin maaliskuun lopussa Turun arkkihiippakunnan Arkkipooki-palkinto. Halikko, koska mukana oli myös yläkoululaisia ja erityisen tuen ryhmiä. 1 Mikä Kirkkopolku-hanke on
Muuttoliike on tavattoman voimakasta ja sen vauhti on kiihtyvä. Siellä ne ovat, evankeliumissa: Rauha teille. Tilan antaminen pelolle tai huolille on osa myötäelämistä. Miten Kristus voisi liittyä seuraani. Tämä tarve kestää niin pitkään kuin kuluttava korona-aika jatkuu. Toisenlainen on tämä aika! Opetuslapset menivät yhdessä lukittujen ovien taakse, mutta minä en saa koota sinne omaa laumaani. Monilla ihmisillä on taito rohkaista peloissaan tai huolissaan olevia ystäviä. Muutamia viikkoja jatkunut poikkeusaika on kuluttanut jaksamista. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 17.4. Ruumiin ylösnousemustakin juhlin virtuaalisesti. Epätietoisuus siitä, miten pitkään tätä jatkuu sekä huoli omasta ja läheisten terveydestä ja toimeentulosta. Kotimaa 17.4.1970. Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeiset ajat ovat evankeliumeissa ruumiillisia. Heitä, jotka riskeeraavat oman terveytensä ja pitävät yhteiskunnan pyöriä pyörimässä. Viimeistään nyt on aika aloittaa kanssaihmisten ja tuntemattomien tavallista runsaampi kannustaminen. Tarjoaa kylkeään Tuomaksen koskettavaksi, jotta tämä uskoisi. Ne ovat näkemistä, kuulemista ja koskettamista. Jeesuksen aloitussanat ainakin ovat samat kuin opetuslapsille. Kannustaminen näkyy useilla tavoilla sosiaalisessa mediassa. Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Martti Paananen kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa ajatelleensa erityisesti sellaisia ammattiryhmiä kuin terveydenhuollon henkilökuntaa, kaupan kassoja ja bussikuskeja, joilla ei ole mahdollisuutta etätöihin. Tulee aika, jolloin koronaa ei enää ole. Verotettavia tuloja oli täällä viime vuonna 2 486 markkaa asukasta kohden, kun vastaava luku Uudellamaalla oli 4 127 markkaa. He tapasivat elossa opettajansa, jonka tiesivät kuolleeksi. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Mistä minä tiedän, mitä eteeni tulee tänä outona aikana, jona en saa kohdata ketään. Uskallan nähdä etäyhteydellä, kuulla puhelimessa. KeskiPohjanmaalla asuu nyt 160 000 ihmistä, mutta kuinka paljon heitä on kymmenen vuoden kuluttua. Sitä kysyivät opetuslapsetkin. Monet ovat jo antaneet hyvää esimerkkiä. Jos joku yrittäisi puhua minulle ulkona, kavahtaisin. Myös itseään kohtaan on tärkeää tuntea kannustavaa myötätuntoa. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Jeesus ilmestyy seuraajilleen, tulee vastaan, liittyy seuraan. Viime vuoden aikana muutti Keski-Pohjanmaalta virallisten tietojen mukaan 2 200 henkilöä Ruotsiin. Myöntää, että tämä aika on kuluttavaa. En saa halata ystävää, ottaa kummilasta syliin, silittää äidin kättä. Eri ammattiryhmien tilanteen huomioiminen julkisuudessa on tärkeä osa kannustamista yleisemmällä tasolla. KoTiMaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Tuija Pyhäranta, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSn 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 KMT Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Väistän kadulla vastaantulijoita. Meri Toivanen Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Mari TeiniLä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Aika on kannustaa S aarnaajan kirjassa sanotaan, että kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Kummallistahan sekin oli. Kuolleeksi luultu mies seisoo opetuslasten keskellä, pyytää katsomaan käsiään ja jalkojaan. 1970 ???????. Samalla voi muistaa Saarnaajan kirjan lupauksen, että kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. KOTIMAA | 17.4.2020 3. Tulotasoltaan Keski-Pohjanmaa on maamme heikoin alue. Osa uusista toimintamuodoista jää toivottavasti elämään myös koronan jälkeen. Seurakuntien työntekijät ovat kehittäneet yhteistyössä seurakuntalaisten kanssa toisiaan kannustaen soittorinkejä iäkkäille ihmisille, järjestäneet ruoka-apua ja striimanneet jumalanpalveluksia. ?. Imatran seurakunnan kirkkomuusikko Heini Vesterinen kertoi Kotimaa24:n haastattelussa, että koronan aikana työyhteisössä on entistä enemmän kannustettu työtovereiden ideoita ja yrittämistä. Imatran lisäksi eri puolilla Suomea on luotu uusia toimintatapoja. Se koskee myös koronaa
Pell oli aiemmin Vatikaanin talouspäällikkö ja kuului paavin läheisiin neuvonantajiin. Hän on siis edustanut aiemmissa neuvotteluissa kirkkotyönantajaa. Soittajat kertovat kaupungin palveluista, kuten asiointiavusta kauppaan ja apteekkiin, ja muistuttavat, että yli 70-vuotiaiden tulisi pysytellä kotona tartuntariskin pienentämiseksi. | Kuva: Olli Seppälä Koronakriisi kuormittaa alle 30-vuotiaita Huoli omasta tai läheisen terveydestä kuormittaa paljon tai erittäin paljon yli puolta suomalaisista. – Luotan siihen, että Piekkala osaa katsoa asiaa nykyisestä tehtävästään käsin ja tekee neutraalin sovintoesityksen, Kirkon alat ry:n toiminnanjohtaja Paula Aaltonen sanoi etukäteen Kotimaa24:ssä. Valtakunnansovittelijan käyttäminen kirkon työmarkkinaneuvotteluissa on erittäin harvinaista. Tiedot käyvät ilmi kyselystä, jonka toteutti Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta Kantar Oy. Vähiten huolissaan ovat yli 70-vuotiaat. Työajattomia on ollut noin 30 prosenttia kirkon työntekijöistä. Vastaavia puhelinpalveluita on perustettu myös monilla pienemmillä paikkakunnilla. Esimerkiksi huoli yksinäisyydestä ja omasta tai läheisen kuolemasta kuormittavat alle 30-vuotiaita enemmän kuin yli 70-vuotiaita. Australian korkein oikeus vapautti kardinaali Pellin Australian korkein vapautti seksuaalisesta hyväksikäytöstä syytetyn kardinaali George Pellin ja kumosi samalla alemman oikeusasteen antaman tuomion. Myös Kirkon työmarkkinalaitoksen johtaja Anna Kaarina Piepponen sanoi etukäteen, että valtakunnansovittelijan edellisen työpaikan ei pitäisi vaikuttaa sovitteluun, sillä hän on itsenäinen toimija virkavastuulla. Alle 30-vuotiaat suomalaiset kokevat koronakriisiin liittyvät huolenaiheet kuormittavampana kuin muut ikäryhmät. Katolisen kirkon kardinaali Pell sai viime vuonna kuuden vuoden vankeustuomion kahden alaikäisen pojan seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1990-luvulla. uutiset | lyhyesti | N euvottelut kirkon virkaja työehtosopimuksesta ovat edenneet nihkeästi, joten työmarkkinaosapuolet sopivat, että neuvotteluihin pyydetään ulkopuolista apua valtakunnansovittelijalta. Yksi neuvotteluissa hiertävä kysymys on uuden työaikalain soveltamisesta hengellistä työtä tekevien ryhmään. Oman mausteensa ulkopuoliseen apuun turvautumiseen toi, että nykyinen valtakunnansovittelija Piekkala on entinen Kirkon työmarkkinalaitoksen johtaja. Edellisen kerran ulkopuolista sovittelijaa tarvittiin 1980-luvun lopussa, jolloin oli kahdesti kyse työtaistelutilanteesta. KOTIMAA | 17.4.2020 4. Riskiryhmiä tavoitellaan puhelimitse Oulussa kaupunki ja seurakunnat pyrkivät tavoittamaan puhelimitse kaikki yli 70-vuotiaat kotona asuvat oululaiset. Ensimmäinen sovittelu on käyty jo ennen pääsiäistä valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla. Ulkopuoliseen apuun turvautuminen kirkon työmarkkinaneuKirkon työmarkkinaneuvotteluissa tarvitaan valtakunnansovittelijan apua neuvottelut | Kirkon työmarkkinaosapuolia hiertävät työja virkaehtosopimuksen pituus ja kysymys uuden työaikalain tulkinnasta. Helsingissä kaupungin ja seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset soittavat kaikille yli 80-vuotiaille helsinkiläisille. Lisäksi apua tarvitseville yli 70-vuotiaille on avattu palvelunumero
KOTIMAA | 17.4.2020 5. Olli Seppälä Kotimaa lähti painoon 14.4. Työntekijöiden edustajat tulkitsevat, että työaikaa sovellettaisiin jatkossa suurimpaan osaan papeista ja kanttoreista sekä kaikkiin diakonian viranhaltijoihin, nuorisotyönohjaajiin ja varhaiskasvatuksen ohjaajiin. Ja nyt olemme siinä tilanteessa. Kirkon työmarkkinaneuvottelujen pääsopijaosapuolet ovat Kirkon työmarkkinalaitos työnantajan edustajana sekä työntekijöitä edustavat Kirkon alat ry, Kirkon alan unioni ry ja JUKO eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö, johon myös AKI ry kuuluu. Myös AKI:n edustaja oli mukana sopimassa yhteisistä ohjeista, mutta nyt AKI on tehnyt omaan irtiottonsa, Piepponen sanoo. Asian sinne vei työmarkkinakeskusjärjestö Akava, johon Kirkon akateemiset kuuluu. Kotimaa on joka perjantai ilmestyvä lehti niille, joille usko ja toivo on sydäntä lähellä. Kirkon työmarkkinalaitoksella sekä varsinkin pappeja ja kanttoreita edustavalla Kirkon akateemiset AKI ry:llä on eri käsitykset siitä, miten 1. Edellä mainittujen työaikalain soveltamisen ja sopimukseen pituuden lisäksi pöydällä ovat muun muassa palkankorotukset ja kiky-tunnit. Kirkon työmarkkinanottelujen sovittelu jatkui valtakunnansovittelijan johdolla 15.4. Kaikkien kirkkoammattilaisten ja -harrastajien lehti! Kevät etenee, mutta älä anna kotikaranteenin masentaa itseäsi tai läheisiäsi! Hyvä sisältö herättää ajatuksia ja auttaa jaksamaan juuri silloin, kun on pakko pysytellä sisätiloissa. Työneuvosto on toiminnassaan riippumaton erityisviranomainen, joka toimii työja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Ongelmallisen neuvottelutilanteen taustalla on myös kysymys uuden työaikalain soveltamisesta hengellistä työtä tekevien eli työajattomien ryhmään. Kirkon työmarkkinalaitoksen johtaja Anna Kaarina Piepponen puolestaan sanoi, että koronavirusepidemian synnyttämässä poikkeustilanteessa on vastuutonta hakea pitkiä sopimuksia. Kotimaa on maan johtava media, joka käsittelee kirkon ja uskon asioita monipuolisesti ja kiihkottomasti. tammikuuta voimaan tullutta uutta työaikalakia tulee noudattaa, kun kirkon virkaja työehtosopimuksen voimassaolo päättyi maaliskuun lopussa. Asiasta on neuvoteltu viime keväästä lähtien. – Lausunto lienee kuitenkin yleisluonteinen, jolloin työpaikoilla voidaan joutua tarkastelemaan yksilökohtaisesti, onko työajattomuus kussakin tehtävässä mahdollinen vai ei. Osa seurakunnista päättänee jatkaa toistaiseksi kuten ennenkin, Junni sanoo. Työajan ulkopuolella olisivat vain sellaiset uskonnollisia toimituksia tekevät työntekijät, joilla on todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa työaikansa pituuteen ja sijoitteluun. Sitä ennen kirkon työmarkkinaneuvottelut jatkuvat. Olemme jo pitempään esittäneet, että tulisi rakentaa siltaa yli vaikean ajan ja palata sitten myöhemmin neuvottelupöytään. Kirkon työmarkkinalaitos vastasi AKI:n ohjeisiin, että niitä ei seurakunnissa pidä noudattaa. AKI ry antoi maaliskuun lopussa lakiin omat soveltamisohjeensa. Käytännössä lyhyt sopimus olisi tarkoittanut, että lokakuun loppuun olisi menty suurelta osin nykyisillä työehdoilla. Tähän saakka seurakunnissa hengellistä työtä tekevät on rajattu työaikalain ulkopuolelle. työaikalakia tulee soveltaa hengellisessä työssä. AKI:n Jussi Junni sanoo, että työneuvoston lausuntoa on syytä noudattaa, oli se sitten työntekijöiden tai työnantajien tulkintaa myötäilevä. Se olisi tärkeä saada, sillä sen pohjalta on realistista saada ratkaisu, joka on selkeä seurakuntien toiminnan kannalta, sanoo Anna Kaarina Piepponen. Kirkon alat ry:n toiminnanjohtaja Paula Aaltonen sanoi Kotimaa24:ssä, että työntekijäjärjestöt eivät nähneet mitään syytä keskustella lyhyestä sopimuksesta. Huhtikuun alusta lähtien voimassa olevan työaikalain vastaisia käytäntöjä ei enää saisi olla. Työaikaan siirtyminen merkitsisi myös työaikakorvausten ulottamista hengelliseen työhön. – Pääsopijaosapuolten kesken sovittiin helmikuussa, kuinka menetellään tilanteessa, jossa uutta sopimusta ei ole saatu neuvoteltua ja vanhan sopimuksen olemassaolo lakkaa. Kirkon akateemiset AKI ry:n toiminnanjohtaja Jussi Junni sanoo, että maaliskuussa työmarkkinaosapuolten kesken sovitussa yhteisessä ohjeessa oli yksimielisyys niin sanotusta työaika-autonomiasta, mutta ei uuden lain sisältämistä soveltamisalapoikkeuksista. Ratkaisua työaikalain tulkintaan ja sen myötä mahdollisesti koko kirkon työja virkaehtosopimusneuvotteluihin odotetaan työneuvostolta. – Suhtaudumme työnantajapuolella työneuvoston ratkaisuun vakavasti. Nyt työntekijäjärjestöt tulkitsevat, että uuden työaikalain mukaan valtaosa hengellisen työn tekijöistä kuuluisikin työajan piiriin. – Seurakunnissa varmasti vallitsee epätietoisuutta siitä, miten ” Työaikaan siirtyminen merkitsisi myös työaikakorvausten ulottamista hengelliseen työhön. Piepponen pitäisi nykyisessä poikkeuksellisessa tilanteessa järkevänä, että kaikki osapuolet olisivat mukana rakentamassa siltaa ensi syksyyn saakka, jolloin poikkeustilanne yhteiskunnassa on ohitse. Työneuvoston ratkaisua odotetaan toukokuussa. Tiedän, että on ainakin yksi seurakunta, jossa aletaan soveltaa työaikaa hengellisen työn viranhaltijoihin. – Ensi syksynä pystyisimme käymään aidot neuvottelut ja meillä olisi paljon enemmän tietoa erityisesti talouden näkymistä seurakuntien kannalta. – Sehän olisi tarkoittanut, että neuvottelut täytyy aloittaa kohta taas uudestaan. Kotimaan sisällöt vahvistavat ja antavat toivoa, kun ajat ovat levottomat. Kahden vuoden sopimus sen sijaan antaisi työrauhan ja loisi työntekijöille turvallisuuden tunnetta työn tekemiseen varsinkin näissä poikkeusolosuhteissa. Kirkon työmarkkinalaitoksen johtaja Anna Kaarina Piepponen piti maalis-huhtikuun vaihteessa syntynyttä tilannetta työaikalain soveltamisesta perin ikävänä. Tutustu ja tilaa Kotimaa itsellesi tai läheisellesi 2 kk vain 15 € soittamalla numeroon 020 754 2333 votteluissa johtuu ensisijaisesti siitä, että työnantaja olisi halunnut seitsemän kuukauden mittaisen sopimuksen vedoten yleiseen taloudelliseen epävarmuuteen ja seurakuntien työntekijöihin kohdistuvaan lomautuspaineeseen. Työajattomia on ollut noin 30 prosenttia kirkon työntekijöistä
| Kuva: Matti Karppinen koronatartuntoja. Hautajaisia Sipoossa on ollut nyt paljon, mutta se ei johdu koronaviruksesta. Ristiäiset seurakunta suosittelee pidettäväksi Joensuun kirkossa, jossa väki voi olla väljemmin kuin asunnoissa. Näin kertoo kirkkoherra Petri Rask. Olemme kuitenkin hyvin tarkkoja parin metrin turvavälistä kappelissa. KOTIMAA | 17.4.2020 6. Ylipäätään nokialaiset ovat Salmisen mukaan suhtautuneet ymmärtäväisesti kymmenen hengen rajoitukseen. Ylipäätään seurakunnassa on Salmisen mukaan menty maallisen esivallan ja piispojen ohjeistuksen mukaisesti. Joensuun kirkko on kaupungin suosituin vihkikirkko. Sipoon ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherran Camilla Ekholmin mukaan epidemiatilanne on näkynyt selvästi esimerkiksi ristiäisten kohdalla. Suosituksemme omaisille on myös, että siunaaminen toimitettaisiin ulkona haudalla, mikä muutenkin on vanha suomalainen tapa, Rask kertoo. Myös häitä on siirretty jonkin verran kesäkuukausilta syksymmälle. Kasteita on seurakunnissa joko siirretty eteenpäin tai pidetty pienemmällä joukolla, jolloin muut vieraat voivat seurata tilaisuutta älypuhelimen välityksellä. – Tarveharkinnan mukaan siunaamisessa voi olla joskus hieman yli kymmenenkin henkilöä. Jussi RytKönen ” Hautajaisissa se rajoitus on tietenkin vaikea asia, suru on henkilökohtainen kaikille omaisille. – Nuoret parit ovat ilmoittaneet, että haluamme vihille tilanteesta huolimatta ja pidetään isot juhlat sitten myöhemmin, Tuomas Tölli kertoo. Joensuun seurakunnassa koronatilanne näkyy siten, että hautajaisissa saattoväen määrä on pienentynyt. Kokoontumisrajoitukset ovat kuitenkin rajoittaneet sitä, kuinka suurella joukolla ristiäisiin, avioliittoon vihkimiseen tai hautajaisiin voidaan tulla. Tällöin arkku on Joensuussa laskettu valmiiksi hautaan, mikä vähentää saattojoukosta kuusi henkeä. – Esimerkiksi hautajaismusiikki on monille hyvin tärkeä asia, Camilla Ekholm toteaa. – Häitä suunnittelevat varmaan ajattelevat, että vihkimisen yhteydessä pidettäisiin sitten myös hääjuhla. Näinä viikkoina muut ristiäiset on seurakuntalaisten toivomuksesta siirretty tuonnemmaksi. Nokian seurakunnan kirkkoherra Lauri Salminen arvioi, että kirkollisissa toimituksissa ei epidemian aikana ole ollut suuria muutoksia. Myös Nokialla seurakunta toivoo, että kasteita toimitettaisiin kotien asemesta kirkossa. – Katselin varauskirjasta, että ainakin toukokuulta vihkivaraukset ovat siirtyneet tulevaisuuteen, Petri Rask sanoo. Pääkaupunkiseudun kupeessa sijaitsevassa Sipoossa on suhteessa väkilukuun paljon Koronavirus ei pysäytä kirkon pyhiä toimituksia seurakunnat | Soittokierros kirkkoherroille kertoo sopeutumisesta kokoontumisrajoituksiin ja myös uusista verkkoinnovaatioista. Kevään tai kesän vihkimisiin koronavirus ei ole Kemissä aiheuttanut isoa muutosta. – On pidetty joukon koko ja etäisyydet oikeina ja huolehdittu käsihygieniasta, Lauri Salminen sanoo. Myös Joensuussa osa ristiäisten osanottajista on yhä useammin mukana etänä älylaitteiden avulla. – Hautajaisissa se rajoitus on tietenkin vaikea asia, suru on henkilökohtainen kaikille omaisille. Mutta emme ole kohdanneet mitään mahdotonta tämän asian edessä. Olemme sopineet, että pidämme yhteyttä eikä näitä kasteita toki unohdeta, Ekholm kertoo. Näin kertoo kirkkoherra Tuomas Tölli. Salminen kertoo muutaman kevään ja alkukesän vihkimisen tulleen perutuksi. – Jos vainajalla on iso lähipiiri, niin miten siihen kymmeneen päästään. Kemin seurakunnassa kriisitietoisuus on mennyt alun hämmingin jälkeen hyvin läpi. Ekholm kertoo seurakunnan pitävän esillä myös ulkona haudalla siunaamista, mutta yleensä ihmiset toivovat kappelia. Ristiäisissä on Töllin mukaan ollut korona-aikana entistä useammin käytössä striimaus: paikalla ollaan pienellä joukolla ja älypuhelin välittää kuvaa ja ääntä muualla tilaisuutta seuraavalle laajemmalle joukolle. – Maaliskuussa oli vain yksi kaste. Hautajaisiin osallistujien kohdalla tämä voi Töllin mukaan johtaa ”julmaan valintaan”. – Jonkin verran kasteita on siirtynyt tuonnemmaksi, mutta pääosin ne on toimitettu, Salminen sanoo. Periaatteessa yli kymmenen hengen kokoontumisia ei nyt pitäisi olla. Rask kertoo myös tuhkaamisten lisääntyneen pandemian aikana. uutiset | vaikutukset | P andemia ei ole pysäyttänyt kirkollisia toimituksia. Vihkimisiä ei Nokialla tähän aikaan vuodesta ole paljon. Olemme yrittäneet pitää esillä myös sitä mahdollisuutta, että hautaan siunaaminen olisi nyt ja muistojuhlat tai seurat myöhemmin jonakin sellaisena päivänä, joka on vainajalle merkityksellinen, Tölli sanoo. – Olemme sallineet jopa 15 henkeä mukaan, jos läheisiä on niin paljon
pääsiäisaamun jumalanpalvelusta. Pehmoeläimet seurakuntana. Oulun tuomiokirkossa sen sijaan ehtoollista ei vietetty. Helsinkiläinen Oulunkylän seurakunta puolestaan päätyi turvautumaan striimauksissa ammattilaisiin ja nauhoitti pääsiäispyhiksi verkkohartauksia kirkoistaan. Toisenlaisiakin ratkaisuja seurakunnat tekivät. Vaunu on varustettu puhkeamattomilla renkailla, joissa on hyvät maasto ominaisuudet sekä luotetta valla jarrulla. Koska Kuopiossa pääsiäispyhien jumalanpalvelukset striimattiin vain Kuopion tuomiokirkosta, Puijon seurakunta ilmoitti viettävänsä pääsiäispyhinä jumalanpalveluksia kirkossa papin, kanttorin ja suntion voimin sekä julkaisevansa esirukouksen seurakunnan nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Joissakin seurakunnissa, kuten esimerkiksi Sodankylässä ehtoollisaineet olivat jumalanpalveluksen ajan esillä, mutta ehtoollista ei asetettu eikä nautittu. Kuvakaappaus Oulunkylän seurakunnan YouTube-sivulta pääsiäissunnuntain verkkohartaudesta. Puh. Kolme eri pituutta. Venymättömät ja vesipestävät kantoliinat kestävät kulutusta. Tyhjistä kirkoista striimattiin kiirastorstain iltakirkkoa, pitkäperjantain jumalanpalvelusta, pääsiäisyön jumalanpalvelusta ja 1. Laatikon mitat 37 x 37 cm, korkeus 23,5 cm. Runko mustaa teräsputkea, syvä laatikko teräs levyä. Ateljé Solemnis Stola Ylösnousemus Hautajaiskäyttöön suunniteltu stola, joka kuvastaa matkaa kuoleman varjoista ylösnousemuksen iloon. 020 754 2350 Hautaan siunaaminen Valkoinen: 6 m 55,00 8 m 62,00 10 m 75,00 Harmaa: 6 m 69,00 8 m 79,00 10 m 96,00 Sacrum Siunaushiekka laatikko ja lapio Kotimainen neliönmallinen siunaus hiekkalaatikko ja siunaus hiekkalapio. Kiirastorstain perinteeseen kuuluva ehtoollisen vietto ratkaistiin seurakunnissa eri tavoin. ja 2. Osa jumalanpalveluksista löytyi verkosta jo etukäteen ja ne ovat katsottavissa tallenteina osoitteessa virtuaalikirkko.fi sekä seurakuntien omilla nettisivuilla ja Facebook-sivuilla. Arkkutaso voidaan pääl lystää kumiuurrematolla, ruohomatolla, tai säänkestävällä kokolattiamatolla. Pakattu lahjarasiaan, jossa kynttilän lisäksi lohdutuksen sanoja. Seurakuntalaisen ei siis tarvinnut rajoittua lähikirkon tilaisuuksiin vaan oli mahdollista käydä seuraamassa kaukanakin olevan kirkon jumalanpalvelusta. Lapion pituus 68 cm. Laatikko 235,00 Lapio 85,00 Sacrum Saattovaunut Kotimaiset joka sään saattovaunut mustaksi maalattua metallia. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: ma–pe 9–17, la suljettu poikkeustilan ajan. Paloaika 20 h. KOTIMAA | 17.4.2020 7. Pikkupyöriin saatavissa jousitus lisämaksusta. 165,00 Juhava Muistokynttilä Omalla jalallaan seisova muistokynttilä ristikuviolla. 3 090,00 Kantoliinat Tukevat kotimaiset kantoliinat har maana ja valkoisena. Saatavissa kolmella isolla pyörällä tai kahdella isolla ja kahdella pienellä pyörällä. – Puhutelkoon tämä vajavuutemme meitä tänä iltana ja kutsukoon meitä kaipuussamme yhä vahvemmin rukoukseen pyhän salaisuuden äärelle, Oulun tuomiorovasti Satu Saarinen sanoi jumalanpalveluksen johdantosanoissa. Virtuaalikirkosta näkee, että esimerkiksi Kuopion ja Turun tuomiokirkoissa ehtoollista vietettiin muutaman hengen voimin. 8,90 Jo muutaman sunnuntain virtuaalilähetyksiä harjoiteltuaan seurakunnat viettivät verkossa kukin omannäköistään pääsiäistä. Stolan kuviot ovat käsinkirjottuja. Alk. Stola on valmistettu valkoisesta ja mustasta Solemniskankaasta, joka on paksu, eläväpintainen, perinteinen villakangas. Koko 295 x 30 mm. Alttarin riisuminen ja verhoaminen mustaan vaatteeseen oli kiirastorstain striimausten yhteinen kohokohta. Freija Özcan Virtuaalinen pääsiäinen vaikutukset | Poikkeusolot pakottivat seurakunnat tänä pääsiäisenä luoviin ratkaisuihin
”Säädynmukaista” avioliittoa ei naimakaaressa vaadittu, ja monesta papin tyttärestä tuli talonpoikaistalon emäntä. RiStO A. Pappiloista naitiin rustholleihin Tarkennan Minna Kettusen sympaattista puheenvuoroa avioliiton historiasta ( Kotimaa 3.4.). Nämä viestit tulevat hyvään aikaan. JyRki VeSikAnSA Fil. Saattoi rakkauttakin löytyä – ainakin vähitellen. Eräs katkerimmista kauan kestäneistä kiistoista käytiin evankelioimista korostaneiden herätyskristittyjen ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista palvelua korostaneiden välillä. Nelson Mandela ja Desmond Tutu osoittivat, ettei ihmisten ja kansojen välistä koston kierrettä voiteta asein, vaan katumuksen, sovituksen ja sovinnon kautta. Uskontodistuksen mallina pidettiin Jeesuksen kuvausta (Luuk. Myös Etelä-Afrikan sovintoprosessi vaikutti syvästi koko maailmaan. Tämä ei johtunut kuitenkaan lakipykälistä. ” Siellä missä Kristuksen evankeliumi syystä tai toisesta kaventuu, kirkko menettää voimansa. Toki aviopuolisot olivat rust hollareita, yksi valtiopäivämieskin, mutta yhtä kaikki rahvasta. Pappiloissa oli usein monta tytärtä ja avioliiton vaihtoehtona vanhanpiian vähemmän kadehdittava asema. Rene Padillan ja Samuel Escobarin johdolla korostettiin, etteivät kristityt voi vaieta siitä, miten miljoonilta on viety ihmisarvo. Evankelikaalisen liikkeen uudet herätteet tulivat erityisesti Latinalaisesta Amerikasta, missä kolonialismin seurauksena yhteiskunnan rakenteisiin on pesiytynyt käsittämätöntä ihmisiä orjuuttavaa pahuutta alistaen ihmiset pysyvästi sorron kohteiksi. On kyse myös yhteiskuntarauhan säilymisestä ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisesta ja kaikkien uskontojen edustajien hyvän tahdon kanssa.” Kysymykseni kuuluu, voisiko kokonaisvaltainen evankeliumi teemana tarjota meille apua uuden yhteisen kirkon rakentamiseen. Uusi aika toi uudet liikkeet, virtaukset ja ongelmat etualalle. Evankeliumi ei ollut vain verbaalista julistusta, vaan myös ihmisen tuskan ja kärsimyksen kohtaamista ja ihmisen vapauttamista elämää orjuuttavien voimien alaisuudesta. 4: 16–20) omasta tehtävästään, jossa köyhät, vangitut, sokeat ja sorretut saivat Jeesuksen toiminnassa erityishuomion. lis. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Kirkoissa on hyvin tiedostettu se, että siellä missä Kristuksen evankeliumi syystä tai toisesta kaventuu, kirkko menettää voimansa ja siitä tulee harmiton yleisluonteisten neuvojen jakelija. Rustholliin haettiin siis nuorikko usein kaukaakin eikä torpparin, saati itsellisen tyttärellä ollut juuri mahdollisuuksia avioitua talollisen kanssa. KOTIMAA | 17.4.2020 8. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Kiistely kääntymisestä osoittautui tarpeettomaksi, kun Kiinan ja Afrikan herätyksissä miljoonat näyttivät kääntyvän kuin itsestään. Teemana se avaisi eteemme kristillisen uskon koko rikkauden, mutta antaisi samalla merkittävästi tukea sille, mihin kirkon on keskityttävä. Euroopan kirkkoja kuormittavat lisäksi monet historialliset rasitteet, kirkosta eroaminen sekä teologiset kiistat. E ri puolilta maata tulee nyt viestejä yhteishengen vahvistumisesta sekä lähimmäisenrakkauden ilmenemisestä. Kirkkomme on muun yhteiskunnan tavoin joutumassa toimintaedellytysten heiketessä vaikeaan kriisiin. Pyrkimys ”säädynmukaiseen” avioliittoon koski myös talonpoikia itseään. Tomi Karttunen on juuri ilmestyneessä kirjassaan Mitä on luterilaisuus (Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 62) viitannut siihen, miten kokonaisvaltainen evankeliumi yhdistää uskon keskeiset teologiset kysymykset: ”Kyse on lopulta kristinuskon missiosta ja tulevaisuudesta etenkin Euroopassa, mutta myös muualla maailmassa. Helluntailaisuus ja karismaattinen liike toivat lähetyskäsitykseen vahvan pneumatologisen painotuksen ja olivat yhdessä ortodoksien kanssa vahvistamassa ekumeenisen lähetysnäkemyksen trinitaarista pohjaa. Ekumeeninen keskustelu on usein ajautunut umpikujaan, josta ei ole näyttänyt olevan ulospääsyä. Ahonen. Ongelmat ovat niin syvällä, ettei niitä pystytä ratkomaan pelkän toiminnan keskittämisen, menojen karsimisen, paremman hallinnon tai johtamiskulttuurin kautta. Nyt tarvittaisiin yhteistä pysähtymistä sen äärelle, mistä kirkko ammentaa voimansa. kirkon tehtävä | Voisiko yhteistä kirkkoa rakentaa kokonaisvaltaisen evankeliumin avulla, kysyy teologian tohtori Risto A. Menepä heille puhumaan pelagiolaisuudesta! Keskustelu uskon ja kulttuurin vuorovaikutuksesta (kontekstuaalisuudesta) auttoi ratkaisevasti hahmottamaan uutta teologista konsensusta, sen keskustelun kärjessä olivat roomalaiskatoliset ja evankelikaaliset tutkijat. Aika ajoi niiden ohi. Pelastus koskee koko ihmiselämää ja sillä on henkilökohtaiset, sosiaaliset ja globaalit ulottuvuutensa. AhOnen teol.tri Tampere Millaista kirkkoa tarvitsemme epidemian jälkeen. Vastakkaisuutta painottaneet argumentit vanhenivat ajan mittaan suurelta osin itsestään. Kriisin ratkeaminen tapahtui oikeastaan yllättävästi. Uusi teologinen teema, kokonaisvaltainen evankeliumi, tuli vanhojen poleemisten väitteiden tilalle painottaen Kristuksessa olevaa uskon täyteyttä ja ihmisen rajallisuutta. Omassa sukupuussani on 1630-luvulta alkaen kolme tällaista esiäitiä pelkästään isälinjalla
Sitä on helpompaa pyytää niin sanotusti samalta tasolta, esimerkiksi omalta perheeltä, kuin joltain kasvottomalta taholta. Hanna MitHiku Kirjoittaja on Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja projektipäällikkö. Kuitenkin kyselen, eikö seurakunnissa saisi käyttää Jumalan antamaa järkeä suojautumiseen. Korona on opettanut meille, että kuka hyvänsä voi myös joutua pyytämään apua. Vai nouseeko auttaminen kenties siitä ymmärryksestä, että elämämme ovat punoutuneet yhteen lukuisin tavoin. osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi Laita viestin otsikoksi: Digivinkki ” Pitäisikö Jumalan varjeluksen näkyä Enqvistin mielestä siten, että hän antaa uskoville automaattisen immuniteetin viruksia ja sairauksia vastaan. Kun elämää punnitaan isolla kymmenysvaa’alla, suurempi apu on Jumalan toivossa ja siinä, että panee kädet ristiin ja veisaa Jumala ompi linnamme. Ihmisyhteisö on tulvillaan rauhanja konfliktintutkimusta. Animaatiossa kuvataan sitä, miten iso osa länsimaisesta hyvinvoinnista on rakennettu köyhempien maiden riistolla. Valitettavan usein kirkkomme puhuu hyvin etuoikeutetulla äänellä ja ylhäältäpäin. Rauha ei ole kuitenkaan puhjennut. Olen kiinnostunut maallikon tasolla myös kosmologiasta. E tsitään hädänalaisimmat. Useimmat kyllä tietävät – myös tiedemiesten informaation perusteella – mitä pitäisi tehdä ilmaston lämpenemisen torjumiseksi. Suomen Lähetysseura julkaisi maaliskuussa animaatiovideon, jossa kuvataan kolmessa minuutissa, miksi toiset ovat rikkaita ja toiset köyhiä. Mitä Paasikiveen ja virren veisuuseen tulee, en muista tieteen suojelleen tai voittaneen talvisodassa ja jatkosodassa. Koronakriisi häivyttää yleisiä auttajan ja autettavan rajoja. Ratkaisevaa oli kuitenkin sotimisen taito, puolustustahto ja peräänantamattomuus. Vain pieni osa saavutuksistani on omaa ansiotani. Voimme analysoida maailmaa ilmiö ilmiöltä ja katso: nykytieteellä on loistavat tulokset. Sanoilla voi helposti sulkea ulos tai sisään. Enää ei veisata Jumala ompi linnamme, niin kuin tehtiin Paasikiven lähtiessä Moskovaan neuvottelemaan. Jos sinä kärsit, minäkin kärsin. Entä nyt. Maailmakin tuntuu Enqvistin mielestä aavistavan, että jumalat ovat vaienneet, jos ovat koskaan eläneetkään. Mennään sinne, mihin muut eivät mene. Näkeekö auttaja itsensä sankarina, joka saapuu auttamaan poloista avun tarvitsijaa. Pitäisikö Jumalan varjeluksen näkyä Enqvistin mielestä siten, että hän antaa uskoville automaattisen immuniteetin viruksia ja sairauksia vastaan. Tämä oli yksi tavoitteistamme Helsingin seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutosprosessissa. apua! Emeritusprofessori Kari Enqvist puhui 8.4. Minulle videon viesti oli kuitenkin jotain muuta: Näin monin tavoin meidän elämämme liittyvät yhteen. ilmianna digiloikka Koronaviruskriisin aikana myös seurakunnat ovat vieneet toimintojaan vauhdilla verkkoon. Kerro meille, mikä toteutus on mielestäsi onnistunut erityisen hyvin. Vihollinen on edelleen kiivas, kiukkuinen ja julma hirmuinen. Vaikean tilanteen keskellä meidän on helppo nähdä, että vain toimimalla yhdessä itsemme ja toistemme parhaaksi voimme voittaa meitä vastassa olevat haasteet. Mutta kuolla meidän pitää. KOTIMAA | 17.4.2020 9. Tiedettä edustivat kyllä suomalaisen tykistön tulivoiman keskittäminen, saksalaisten tehokkaat Stukat Tali-Ihantalassa ja Suomi-konepistooli. ”Kirkon pitää mennä sinne, mihin muut eivät mene” viestittää minulle aivan eri asiaa kuin se, että sanoisi esimerkiksi ”kirkko on siellä, missä ihminen kärsii”. Itsekin olen elossa lääketieteen innovaatioiden ansiosta. Tiedeuskovaisuudella on mielestäni köyhät eväät maailman tuulissa. Sosiaalisessa mediassa videosta käydyn keskustelun perusteella moni tuntui jumittuvan väittelyyn siitä, kuka on syyllinen ja kuka syytön. Alkuperäisin sanoin. Vallanhalun, eettisen ja poliittisen pelaamisen sekä taloudellisen eduntavoittelun palvelijaksi. Mutta sitten: ”Vain tiede hänet voittaa.” Tähän tapaan Enqvist. Näppärää sanailua, vilpitöntä tieteisuskoa. Se paljastaa, miten monin tavoin olemme sidottuja toisiimme. JorMa LauLaJa Auttaako tiede, Kari Enqvist. ” Korona on opettanut meille, että kuka hyvänsä voi myös joutua pyytämään apua. Auttamisesta puhuminen on haastavaa. Mutta miksi tiede ei ole rientänyt avuksi siinä vaiheessa, kun ilmastokokoukset on torpedoitu yksi toisensa jälkeen. Pidän tavoitetta hyvänä, mutta jokin sen muotoilussa tuntui väärältä. Kotimaa-lehti esittelee 20.5. Toivon, että myös koronatilanteen jälkeen kirkon viesti kaikuu kirkkaana: Me kuulumme samaan perheeseen. Tarina on tietenkin yksinkertaistus valtavan monimutkaisista rakenteista, mutta jotain olennaista se tavoittaa. Sitten hän jatkoi, että kirkot ovat tyhjiä ja paavi on hiljaa. Koronakriisi on saanut ihmisissä aikaan valtavan halun auttaa. Jos seurakunta tässä tilanteessa onnistuu toimimaan siten, että ihminen tuntee sen omakseen, on avun pyytäminen, tarjoaminen ja vastaanottaminen helpompaa. ilmestyvässä Pro-liitteessään seurakuntien erilaisia striimauksia ja muita av-toteutuksia. Helsingissä kaupunki ja seurakunnat ovat yhdistäneet voimansa kaupunkilaisten auttamisessa. Tiedettä enemmän olivat rintaman ja kotirintaman yhteistyö ja se, että jokainen kaatunut tuotiin kotiseurakuntansa hautausmaahan. radion ykkösaamun kolumnissaan, että koronavirus voitetaan tieteen keinoin. Hädänalainen ei ole osa kirkkoa, hänen luokseen pitää erikseen mennä. Tiede auttaa omalla reviirillään. Puhuja paljastaa sanavalinnoillaan helposti sen, mitä hän ajattelee itsestään suhteessa avun kohteena olevaan. Missä mahtoi tiede olla silloin, kun Euroopassa oltiin varmoja Suomen lopusta, ja kun rukoukset ja Jumala ompi linnamme kantoivat suomalaisia. Lähetä vinkkisi viimeistään 28.4. Siksi, että järki on valjastettu usein sydämen tahdon rengiksi. Mutta luonnontieteiden paradigman itseriittoisuus ja sen reduktiivinen materialismi ovat outoa kuultavaa. Joku toinen kärsii minun hyvinvointini takia
Julkaisuja on jo 24, niistä viimeisimpänä paikan historiasta kertova Puustelli ja pytinki. – Viime aikoina olen miettinyt, millä tavalla Väärni voisi tarjota turvaa korona-aikana. Ps. Perhe muutti asumaan pappilan yläkertaan, ja toiminta käynnistyi. Aina sairauksia ei ole osattu nimetä. Minna Kettusen lääkärituttava oli aloittanut työnsä 1960-luvulla Kainuussa. Silloin ryhmät tulevat retkille ja järjestetään kokouksia sekä perhejuhlia kuten syntymäpäiviä, häitä ja kasteita. Osaltaan Veikon valHiljainen kevät Väärnin pappilan nimi juontaa suojaa merkitsevästä ruotsinkielisestä sanasta värn. Tekstinä on vanhasta ruotsinkielisestä Raamatusta valitsemani jae: ”Herren är mitt lifs värn, för hvem skulle jag rädas. Monet evakot saivat pappilasta väliaikaisen suojan, kun he olivat menettäneet kotinsa Karjalassa. Paikkaa pidetään arvokkaana, mutta kodikkaana juhlatilana, Minna Kettunen kertoo. – Erään 1800-luvulla eläneen papin kuolinsyyksi oli merkitty kivuttaja. Siellä on käynyt vuosittain keskimäärin 2 800 ihmistä. Väärnin pappila on saanut nimensä ruotsinkielisestä sanasta värn, joka merkitsee suojaa ja turvaa. Pappilassa yrittäjänä toimiva Minna Kettunen tietää, että ennenkin on selvitty vaikeista ajoista. Kettusen mukaan jatkossakin on tarkoitus etsiä hyviä nimikkeitä, joilla on selkeä kohderyhmä. – Minusta se on ymmärrettävää, koska bakteerit tai virukset eivät näy ihmissilmälle. Pappila on toiminut nykyisen kaltaisena kokoontumispaikkana 11 vuotta. Minna Kettunen ja Jarkka Rissanen ottivat pankista yrityksen nimiin suuren lainan, jolla Museoviraston rakennussuojelukohteena oleva pappila remontoitiin perusteellisesti. Nyt pappilassa eletään toisenlaista kevättä, hiljaista huhtikuuta. Täällä on autettu nälkäisiä suurten nälkävuosien aikaan ja tänne on tultu talvisotaa pakoon. – Ensimmäiset peruutukset ryhmien vierailuista tulivat 12. maaliskuuta. – Ensi viikolla ilmestyy kustantamamme 25. Osa vierailijoista tulee siksi, että se on kirjailija Juhani Ahon syntymäpaikka. Niinkin myöhään vallitsi kansanomainen käsitys siitä, että jokin olento aiheutti sairaudet. Ostotarjouksessa he sanoivat perustavansa yrityksen, joka kunnostaisi pappilan toimimaan nähtävyytenä, juhlatilana sekä kulttuurija seurakunnallisten tilaisuuksien pitopaikkana. Toivon, että se voisi osaltaan toteutua esimerkiksi Askel-lehteen kirjoittamani Pappilan salista -palstan kautta. Perheen lukiolainen käy koulua etänä kotoa käsin. Koronaan liittyvän kriisin todellisuus alkoi silloin kirkastua minulle, pappilan yrittäjä Minna Kettunen kertoo puhelimessa. K evät ja alkukesä ovat Pohjois-Savossa Lapinlahdella sijaitsevan Väärnin pappilan vilkkainta aikaa. Viime vuodesta lähtien pappilan eteisessä on ollut huoneentaulu, joka kertoo värn-sanan juuren. Se on kauppaneuvos Veikko Hakkaraisen elämäkerta. Minna Kettunen ja hänen puolisonsa muusikko Jarkka Rissanen ostivat erittäin huonokuntoisen Väärnin pappilan 1 000 eurolla vuonna 2006. Silloin potilaat mainitsivat sairauksiensa aiheuttajiksi esimerkiksi huimaajan, oksettajan tai mielenkääntäjän. Vuodesta 1999 lähtien kirjailijana toiminut Minna Kettunen on keskittynyt kirjoitustöihin. Kulkutaudit ovat osa pappilan pitkää historiaa. haastattelu ” Jumalan luomassa maailmassa valkoiset linnut ovat suurempia kuin mustat linnut. Väärnin Pappila Oy:n harjoittama julkaisutoiminta on ollut keskeinen tekijä korjaustöihin otetun suuren lainan lyhentämisessä. – Taulu on taidokasta käsityötä, ja sain sen ystävältämme 50-vuotislahjaksi. TeksTi | mari Teinilä – kuvaT | eino rissanen KOTIMAA | 17.4.2020 10. teos, Vuokko Nissisen kirjoittama kirja Veikon valtakunta. Pappilassa on ollut jo monta viikkoa hiljaista. – Niitä onneksi riittää. Väärnin Pappila Oy:ssä on tällä hetkellä vajaat 200 osakasta. – Vaikka olemme maallikoita, tämä toimii edelleen pappilana sitä kautta, että salissa on vietetty muutamia häitä ja kastejuhlia sekä muita seurakunnallisia tilaisuuksia. Kirja on kertomus hyvinvointi-Suomen rakentamisesta ja Iisalmen Sanomien sekä kotiseudun kehittämisestä. 27:1” Vuonna 1992 käyttöönotetun suomennoksen mukaan kyseinen psalmin jae kuuluu näin: ”Herra on minun elämäni turva, ketä siis säikkyisin?” – Väärnin pappila on vanha turvapaikka
– Koronan hiljentämän toiminnan aikana on korostunut, miten hyvä asia se on, etteivät Väärnin Pappilan kaikki tulot ole kiinni kävijöistä ja myydyistä kahvikupeista. Lapinlahden seurakunta esimerkiksi otti välittömästi haltuun uusia yhteydenpidon muotoja, kuten oman YouTube-kanavan, jossa jumalanpalvelusten lisäksi julkaistaan lohdullista musiikkia. Seurakunnan diakoniatyö jakaa avustuksia ja ruoka-apua. Minna Kettunen kertoo saaneensa viime viikkoina voimaa siitä mistä aina ennenkin, kuten ihanista virsistä ja mukavasta perheestä. Minna Kettunen kertoo, että Lapinlahden seurakunta ja kunta, paikallislehti ja järjestöt tekevät hienoa työtä korona-aikana auttamalla ja virkistämällä ihmisiä uusin tavoin. – Monilla yrityksillä on meitä paljon raskaampi tilanne. Opimme tulemaan toimeen vähemmällä kuluttamisella, lento» Kevät on ollut Väärnissä kiireisintä aikaa, mutta nyt pappila on hiljentynyt. Raskas korona-aika päättyy aikanaan. Hiljaisen kevään aiheuttamaa tulonmenetystä helpottaa sekin, että pankki on myöntänyt lyhennysvapaata rakennustöistä aiheutuneeseen lainaan. Minna Kettusen mukaan kriisin vuoksi ehkä muistamme paremmin kertoa läheisille ihmisille, miten rakkaita ja tärkeitä he ovat. takunta kertoo myös ajasta, jolloin hyvät veljet sopivat keskenään asioista saunan lauteilla. 4H-yhdistys organisoi asiointiapua iäkkäille ihmisille, helluntaiseurakunta jakaa EU-ruoka-apua ja paikallislehti on julkaissut voimisteluvinkkejä ja hauskoja valokuva-arvoituksia lehden arkistoista. – Kaupalla käynti on nyt savolaiselle ihmiselle ankeaa, kun ei voi antautua juttusille ja kuulumisten vaihtoon. Väärnin pappilassa ei ole palkattua henkilökuntaa, jota nyt pitäisi lomauttaa tai irtisanoa. Koronan tuoma uusi asia ovat Herättäjä-Yhdistyksen torstai-iltaisin järjestämät nettiseurat. KOTIMAA | 17.4.2020 11. Moni asia saattaa tämän kevään myötä muuttua parempaan suuntaan. Huoli heikoimmilla olevien ja hoitohenkilökunnan jaksamisesta on kova. Sen aiheuttamaa kuolleiden määrää tai taloudellisen tuhon laajuutta ei kuitenkaan vielä tiedetä. – Nettiseuroissa on tuntunut siltä, että ollaan yhdessä koolla isolla porukalla. Minna Kettunen on käyttänyt aikaa kirjoitustöihin keskittyen. – Kotimaisen ruoan arvo ymmärretään ja kotitarveviljely yleistyy
Martikainen kävi aikanaan pappilassa tapaamassa luokkatoveriaan Kari Rauniota. Kangaskannet vetoketjulla, vaalea ja tumma. Kirja on pappilan rikkaan historian lisäksi huikea kuvaus siitä, miten kaksi ”tyhjätaskua”, Minna Kettunen ja Jarkka Rissanen , lähtivät toteuttamaan mahdotonta ja rohkeudellaan antoivat pappilalle uuden elämän. Luokkatoverin kaiutin, levysoitin ja itse tehty vahvistin tekivät vaikutuksen Martikaiseen, ja niiden innoittamana hän valmisti oman vahvistimen ja kaiuttimen. – Voi olla, että koronan jälkeen yhteisöllisyyttä haetaan entistä enemmän esimerkiksi meillä järjestettyjen sukujuhlien kautta. Rauhaa Raama tusta 20 % 92Farkkuraamattu Pienoisraamattu. Myös hän syntyi Väärnissä. KOTIMAA | 17.4.2020 12. Sota-aikana tehtiin päätös, että Ortodoksisen kirkon kirkollishallitus siirtyisi sinne Sortavalasta sodan loppuvaiheissa. Minna Kettunen uskoo, että kirkon sanomaa aletaan kaivata ja arvostaa kirkon työtä. 29 € 92Raamattu Keskikokoinen. matkustaminen vähenee pysyvästi ja luonto kiittää,Kettunen jatkaa listaa. 28,30 € Rohkeuskassi Tyylikäs kangaskassi Raamatun voimasanoilla. Pappilan toimintakin voi hyötyä tilanteesta. Kun kirkkoihin voidaan taas kokoontua, sinne mennään sankoin joukoin kiitosjumalanpalveluksiin. – Hömppäviihteen tyhjyys huomataan, ja alamme kaivata sisältörikkaita ja sivistäviä kirjoja, musiikkia ja elokuvia. Hänen isänsä toimi seurakunnassa apupappina. Väärnin pappilan vaiheet liittyvät myös ortodoksiseen kirkkoon. Jos on tullut eronneeksi kirkosta, voi tulla halua liittyä siihen takaisin. Minna Kettunen uskoo, että epidemia-ajan jälkeen yhteisöllisyyttä kaivataan entistä enemmän. Rouhekantinen, kaksiväriteksti. Nahkajäljitelmäkannet, värit Turkoosi ja Hiekka. 20 € -20% koodilla PIPLIAKEVÄT20 Tilaukset pipliakauppa.fi ole rohkea ja luja Joos. Minna Kettunen, Tatu Ollikainen ja Hannu Puurunen (toim.): Puustelli ja pytinki. Esimerkiksi lapinlahtelaisen Ilpo Martikaisen perustaman äänentoistolaitteisiin keskittyneen Genelec-yhtiön alku liittyy Väärnin pappilaan. – Kiitollisuus elämästä ja elämän lahjoista kasvaa. 1:9 Pappilan historia ja uusi elämä Väärnin pappilaa koskeva historiateos Puustelli ja pytinki kertoo pappilan asukkaista, historiasta, rakennuksista ja nykyvaiheista. Kirjassa on lukuisia kiinnostavia yksityiskohtia. 12 € pipl i akauppa.fi . Juhanin pikkuveli Pekka Brofeldt oli Kotimaa-lehden ensimmäinen päätoimittaja. – Huomataan yleisemminkin se, minkä kristityt ovat aina tienneet, että elämä ei ole pohjimmiltaan meidän hallinnassamme. Väärnin Pappila Oy 2019. 180 s. On hienoa, että nimeltä on mainittu kaikki siellä työtä tehneet, ei pelkästään pappissäädyn edustajia. – Kun mustarastaat ja joutsenet tulivat, ajattelin, että tässä Jumalan luomassa maailmassa valkoiset linnut ovat suurempia kuin mustat linnut. Silti on lupa nähdä toivon merkkejä. Nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1843. Minna Kettunen kertoo, että kevätpäiväntasauksen jälkeen aamuauringon säteet alkoivat jälleen kurkistaa pohjoisen puolella olevan keittiön ikkunasta. Ennestään tunnettua on se, että Juhani Aho, syntyjään Johannes Brofeldt syntyi Väärnin pappilan rantasaunassa. 33/38 Raamattu Grafiitti Keskikokoinen. Ne ovat vaikuttavia listoja. Kirja antaa seikkaperäisen kuvauksen rakennushistoriasta sekä Museoviraston suojelukohteeksi nostaman rakennuksen mittavasta peruskorjauksesta. Se ei koskaan ehtinyt toteutua, vaan kirkollishallitus perustettiin lopulta Kuopioon. Vielä selkeää käännettä parempaan ei ole tapahtunut. Moni rupeaa rukoilemaan ja rohkenee sanoa jopa julkisesti uskovansa Jumalaan. Väärnin pappilan asukasja rakennushistoriaa. – Se tuo iloa ja toivoa, se on ”Aamurusko mun sydämelleni”. Kirja sisältää kattavat luettelot asukkaista sekä pappilan kaikista työntekijöistä. Väärniin rakennettiin ensimmäinen talo papille 1760-luvulla. haastattelu Laajin raamattuvalikoima, myös erikieliset
Myös kellarissa sijainneeseen käymälään ja halkovarastoon on näköyhteys. Tuttujen maalausten syntyhistoriaan voi perehtyä syvällisemmin katsomalla Ateneumin sivuilta videoita, joissa kerrotaan teosten lisäksi kuuluisien maalauksien syntyaikakaudesta. Todellinen aarreaitta aukeaa British Museumin sivuilta. Perinteisempää verkkonäyttelyä edustaa Eemil Halosen (1875– Taidetta ja tarinoita 1950) hautaveistoksia esittelevä sivusto Autuaitten asunnoilla. | Kuva: Työväenasuntomuseo James Cookin 1700-luvulla hankkima suruasu on taidokasta käsityötä. | Kuva: Tate gallery la itselleen vaikkapa matkustus-, urheiluja sotapelejä aina 1800-luvulta alkaen. Esimerkiksi Oceanian kokoelmat pitävät sisällään aineistoa, jota ei juuri muualla nähdä. Videoilla kerrotaan tarkemmin esimerkiksi tahitilaisesta suruasusta, jonka tutkimusmatkailija James Cook (s.1728) hieman oveluutta käyttäen sai vaihdettua tahitilaisilta. Hellahuoneissa asuttiin aina 1970-luvulle asti, jolloin lähes kaikki alueen puutalot purettiin. | Kuva: British Museum Suomen vapaussota -pelin voi tulostaa Kansalliskirjaston nettisivuilta. Niissä muun muassa opastetaan tekemään poptaidetta Andy Warholin tyyliin ja tekemään printterillä selfieistä pop-muotokuvia. Tulostettavista pelilaudoista voi askarrelTyöväenasuntomuseon asunto E 10 on vuodelta 1934. Verkkonäyttelyssä esitellään 14 suomalaista maailmanmatkaajaa eri aikakausilta. | Kuva: Kansallisgalleria Taten nettisivuilla voi katsoa John Singer Sargentin maalausta Carnation, Lily, Lily, Rose. Esimerkiksi Helsingin Alppilassa sijaitsevan Työväenasuntomuseon sivuilla voi tutustua elinoloihin 1900-luvun alkupuolen työläiskodeissa. Se esittelee yleisön rakastamia, maamme taiteen kultakauden teoksia. Koronaeristyksessä elävien näkökulmasta työväen tilat ovat ahdistavan pienet, sillä hellahuoneissa saattoi asua isokin perhe – tosin ihmisillä oli liikuttavan vähän tavaraa. kulttuuri | virtuaalimuseo | Museoiden nettikokoelmien kautta pääsee tutustumaan kohteisiin eri puolilla maailmaa. Monille tuttuihin teoksiin kuuluu muotokuvia, haudoille toteutettuja muistomerkkejä ja kuolinnaamioita. Aloitussivulta pääsee Tate Kids -valikon kautta hauskoihin tehtäviin. M useoiden ja gallerioiden s u l j e t t u a ovensa poikkeustilan ajaksi ovat monet niistä lisänneet tarjontaa omilla nettisivuillaan. ARJA-LEEnA PAAvoLA tyovaenasuntomuseo.fi ateneum.fi autuaitten.eemil.fi finna.fi britishmuseum.org tate.org.uk http://www.kaukaahaettua.fi/ index.html KOTIMAA | 17.4.2020 13. Hellahuoneessa asui useampi ihminen, ja vuoteet laitettiin päivän ajaksi kasaan. Videomateriaalin lisäksi osa museoista ja kulttuurilaitoksista on kuvannut 360°-kameralla omia tilojaan. Kansalliskirjaston vanhan ajan lautapeleihin voi tutustua Finna.fi-palvelussa. Vedettävät vuoteet kasattiin päivän ajaksi, ja näin saatiin enemmän lattiatilaa. Rikkaan museon valtaviin kokoelmiin voi tutustua tekstin ja huippulaatuisten kuvien kautta. Mielenkiintoiseksi peliksi vanhoille ja nuorille on mainostettu aikanaan Suomen Vapaussota -peliä vuodelta 1918, tosin sen säännöt vaativat melkoista paneutumista, ennen kuin perheen pelihetki voi alkaa. Mukana on seikkailijoita, taiteilijoita ja lähetyssaarnaajia. Brittiläisen imperiumin tutkimusmatkailijat ovat satojen vuosien ajan haalineet maailmalta erikoista esineistöä. Halonen oli suomalaisen kuvanveistotaiteen uranuurtaja, ja hautakuvanveisto ja muut tilaustyöt muodostavat merkittävän osan hänen tuotannostaan. Esimerkiksi Ateneumin kokoelmanäyttely Suomen taiteen tarina on ollut hyvin suosittu. Museossa tehtävää tutkimustyötä esitellään myös podcasteissa. Neljästä eri galleriasta koostuva, Isossa-Britanniassa sijaitseva Tate on koonnut lapsille oman taideosuuden. Kaukaisista maista kiinnostuneille löytyy myös Suomesta Kulttuurien museon sivuilta kiinnostavia tarinoita. Jokaista museon yhdeksää asuntoa pääsee katsomaan verkon kautta
Pentti Linkolan kuoltua huhtikuussa 2020 uskallan väittää, että Linkolan kaltaista toisinajattelijaa tuskin syntyy Suomeen sen useammin. Päivityksissä risteävät monet muistot; nöyrä ja kohtelias älykkö, uhmakas ja kiukkuinen änkyrä. Hän oli tinkimättömyydestään tunnettu kirjallinen omatunto, jonka ajatuksia allekirjoitettiin ja vastustettiin, ihailtiin ja inhottiin, mutta loppuun asti häntä kuunneltiin. Tapasin rohkean miehen P entti Linkola (1932–2020) oli keskustelukentän kiistanalaisimpia hahmoja. Kari Suomalaisen kerrotaan sanoneen, että hänen kaltaisensa pilapiirtäjä syntyy Suomeen kerran viidessäsadassa vuodessa. Muisteluita provokatiivisesta kynäilijästä ja luomakuntaa rakastavasta puunhalaajasta. Vuonna 2017 luonnostelin yhä työn alla olevaa esseekokoelmaa kutsumuksesta. Linkolan kuolemaa seurannut keskustelu kertoo, miten monisärmäinen ajattelija hän oli. Syvenessee Pentti Linkola 1932 – 2020 | Kuva: Emilia Karhu KOTIMAA | 17.4.2020 14. Kun kuvia ristivalottaa, yksi yhdistää – tinkimättömyys. Kulttuurisukuun syntynyt Linkola teki elämäntyönsä kalastajana ja luonnonsuojelun radikaalina
Vietin päivän Sääksmäen Ritvalassa, jossa kuuntelin, kyselin, vaikutuin. Kyllä se herättäisi varmasti kovaa vastustusta se synnin korostus. Puhelun aikana Linkola vaikutti kohteliaalta, mutta epäkiinnostuneelta haastattelun antamiseen tai kutsumuksesta keskustelemiseen. – Pentti Linkola ” Ollakseen uskottava ajattelija on oltava myös uskottava toimija. Lauseissa esiintyvät nimet olivat otteita suomalaisen kulttuurihistorian henkilögalleriasta; Pentti Saarikoski, Pekka Tarkka, Juhani Syrjä. Minä kuitenkin näen, että yksinkertaisesti sanottuna tämä kirkko on liian laimea. Nyt kalastaja on nostanut verkkonsa. Kuten Matti J. Kohdalleni ei ole sattunut kuin kirjeissä näitä mahdottomia ahdasmielisiä, joiden kanssa en pystyisi edes keskustelemaan. Vakava ulkokuori ja kielen briljanttius peitti paljon ilkikurisuutta ja leikkimielisyyttä alleen. . Muistan hyvin sen vastaanoton, jossa keskustelin eroamisesta Johanneksen seurakunnan kirkkoherran kanssa. Kuronen osuvasti kirjoittaa: ”Gennesaretin kalastuskunta saa tarvitsemansa ajattelijan.” Niilo RaNtala Katkelma Niilo Rantalan pidemmästä Linkola-esseestä sekä syksyllä 2017 Kyyhkysessä julkaistusta haastattelusta. Sanat olivat valmiita, ajatukset kirkkaita. Kirkko vastustaa maailman mielipuolisinta kehitystä ja on aina jäljessä robottien maailmassa! Minuun on vaikuttanut se, että olen elämäni aikana ystävystynyt useampien pappien kanssa ja he ovat olleet ihmisinä paljon keskimääräistä suurenmoisempia. Kun myöhemmin kohtasimme kirjamessuilla ja tervehdin häntä kysyen: ”Muistatko?” Hän totesi persoonallisella äänellään ykskantaan: ”Enhän minä hyvänen aika niin vanha ole.” ”Kirkko menee vikaan siinä, ettei se jyrise tarpeeksi vanhan ajan otteella. ”Pidän luontoa pyhänä. Kuultuaan, että opiskelen teologiaa, hän yhtäkkiä lämpeni ja kutsui kylään. Minulla oli valtavasti kysyttävää liittyen luontoon, kutsumukseen, etiikkaan ja hänen henkilöhistoriaansa. Korostin, ettei se ole syyni, vaan että minulla ei ole tarpeeksi uskoa. Ollakseen uskottava ajattelija on oltava myös uskottava toimija. Nasaretilainen oli loistava filosofi ja eetikko. Uskontoa on harjoitettu aina. Minullakin on välttämätön, ylimaallinen tunne. Ja siksi Linkola oli ennen kaikkea kalastaja. Armoa korostetaan minusta nykyään aivan liikaa. Eetikkonakin hän asettui kaiken totutun ulkopuolelle; arvioi asetelmat uudestaan ja ravisti. Ajattelin Linkolan provokatiivisuuden ja huumorintajun yhteyttä enkä voinut olla näkemättä hänen radikaaleimpien ajatustensa itsetarkoituksellista tahtoa ravistella järkyttäen ja kujeillen. Ne, jotka rakastavat ja kunnioittavat elämää, lyövät laivakirveellä partaisiin takertuneet liiat kädet poikki”. Tullut tunnetuksi myös ornitologina, jonka kirjalliseen tuotantoon kuuluu muun muuassa Suuri lintukirja vuodelta 1955. . Ehkä armo menee ihmisille helpommin perille.” Hetkessä ymmärsin, että ahdistuksen ja tinkimättömyyden lisäksi Linkolassa oli kosolti omanlaistaan huumoria. Tämä ei tarkoita, että Linkola kävisi lyömässä ihmisten käsiä katki, kuten tahallaan väärin ymmärtävät tahtovat kuvitella. Minähän olen jo nuorena ylioppilaana eronnut kirkosta. Se on minulle paljon muutakin kuin aineenvaihduntaa ja ravintoketjuja. Muistan, kuinka hän tiedusteli minulta syytä ja arvelin, että useimmat taitavat mainita kirkollisveron. Ne, jotka näkevät Linkolan ihmisvihaajana, eivät ole lukeneet hänen kirjojaan. Porstuaan astuttuani paljastui asumisen askeettisuus, kun näin kuumaja kylmävesiastiat. Se on havahduttamista vesisangolla ja kirkonkellojen käyttämistä herätyskellona. Rajut kielikuvat eivät kumise tyhjyyttään. Luonnossa näen niin sanotun normaalin elämän yläpuolelle.” Elämänsä aikana Linkola nousi monen asian yläpuolelle. . Käytän siitä mielelläni termiä pyhä. Hänen tuotantonsa lukeneena ja Riitta Kylänpään kirjoittamaan elämäkertaan ihastuneena tuntui hänelle soittaminen valtavan jännittävältä. Usko näkymättömään on ollut mahdottomuus. Suuri ornitologi vailla akateemista uraa, ilmiömäinen esseisti ja kirjailija kalastajan asussa. Syntyi 1932, kuoli huhtikuussa 2020 . Toisin kuin nämä ihmiset yleensä, Linkola täytti sen merkillisellä rauhalla ja varmuudella. Oli hienoa, kun kirkkoherroilla oli sellainen arvovalta, että nähdessään sunnuntaina ihmisiä töissä pelloilla, kirkkoherra komensi heidät kotiin pyhittämään lepopäivää. Suomalainen syväekologisen suuntauksen tunnetuin edustaja ja toisinajattelija. Liittymiseeni vaikutti myös se, että olen oppositiossa. Se kuuluu ihmisyyteen, että uskoo johonkin korkeampaan. Joidenkin ihmisten preesens on sellainen, että he ulkomuodostaan, äänestään ja aiheistaan riippumatta täyttävät koko tilan. Julkaissut esseekokoelmia sekä artikkeleita säännöllisesti vuodesta 1960 lähtien. Tehnyt elämäntyönsä kalastajana. Synnin käsitettä saisi korostaa enemmän. Se pilkisti esiin älykkäässä hymyssä, sivulauseina ja kysymyksenasetteluina. Aarniometsässä ja rannattomilla soilla koen, että olen korkeamman keskellä tai oikeastaan alla.” Päivä oli sateinen ja puut olivat luovuttaneet lehtensä. On ymmärrettävää, että fariseukset ja muut pitivät häntä vaarallisena. Hän uskoi siihen mitä sanoi. Opinkappale siitä, että kaksituhatta vuotta sitten elänyt Jeesus Nasaretilainen vapauttaa kaksituhatta vuotta myöhemmin syntyneet synneistään, on kuitenkin minusta loistava keksintö, joka herättää kunnioituksen tätä uskontoa kohtaan. KOTIMAA | 17.4.2020 15. tyessäni aiheeseen ajattelin ensimmäisenä Linkolaa. ”Ikäväkseni olen kuitenkin aina ollut skeptikko. Kirjeitä näytti kertyneen pöydälle kiireeksi asti ja makuukamarin seinä täyttyi kirjoista. oli kirkosta eroamisen aalto Päivi Räsäsen puhuttua homoseksualismia vastaan. Linkola näki tilanteen olevan niin äärimmäinen, että tarvitsemme myös äärimmäisiä toimia ja sanoja. Palmusunnuntaina 2020 palasin jutun äärelle. . Lukuvinkki: Jos lähdet lukemaan Pentti Linkolan tuotantoa, aloita esseekokoelmasta Johdatus 1990-luvun ajatteluun. Hänen opetuksistaan syntyi todellinen rakkauden oppi, joka on Vanhaan testamenttiin verrattuna rajattoman loistavaa ja uutta etiikkaa. Istuimme tuvassa Linkolan meripihkan värisessä mökissä. Mökkiä ympäröivä metsä huojui uneliaasti matalapaineisessa syyssäässä. ”Uskonto on minulle henkilökohtainen asia ja kokemus. Koin, että minun on väärin kuulua kirkkoon. Ja siksi Linkola oli ennen kaikkea kalastaja. Taannoin ” Aarniometsässä ja rannattomilla soilla koen, että olen korkeamman keskellä tai oikeastaan alla. Enemmän synnistä, vähemmän armosta. Ihmettelin sitä, koska ei hän edustanut kirkkoa. Pentti Linkola . Luonto ja kieli hengittivät sanoissa konstailemattomina, sellaisina kuin ne ovat. Kirjassaan Johdatus 1990-luvun ajatteluun hän muotoilee, kuinka pelastusveneen ollessa täynnä ”yrittävät ne, jotka vihaavat elämää, kiskoa siihen lisää haaksirikkoutuneita ja upottaa kaikki. Minä ajattelin, että jos kerran näin moni eroaa, niin minä sitten liityn.” Aika oli pysähtynyt. Myöhemmin olen tuosta tinkinyt ja muutama vuosi sitten liityin kirkkoon, koska muihin instituutioihin verrattuna se välittää onnettomista ihmisistä. Se on minulle murheen aihe
Poikkeustila herkistää useimmat ihmiset perimmäisten kysymysten äärelle. Pandemia lisää puhetta rukouksesta myös muistutuksen elämän katoavaisuudesta.” Myös Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela kiinnittää pääkirjoituksessaan huomiota rukoukseen otsikolla Korona kutsuu myös rukoukseen. Jos ihmiset vähänkin enemmän etsiytyvät rukoilemaan ja tarttumaan Raamattuun tai hengellisiin kirjoihin, jotain hyvää on jo tapahtunut. Räikeitä esimerkkejä koronaviruksen hengellistämisestä on Suomessa vain vähän. Verkosta on saanut lukea muun muassa, että korona koettelee erityisesti Eurooppaa, koska se on luopunut kristillisestä perinnöstään. Koronakriisi ja sen aikaansaama poikkeustila ovat myös herättäneet runsaasti myötätuntoa ja auttamishalua. – Sellaisia Jumalan aivoitusten tulkitsijoita vierastan ja kammoksun, jotka väittävät, että kärsimykset ovat Jumalan rangaistuksia joillekin erityisen syntisiksi väitetyille ihmisille tai ihmisryhmille. O nko tämä maailmanlaajuinen uhka ehkä myös karmea herätys ihmiskunnalle, kyselee valmentaja Alpo Suhonen kolumnissaan Forssan lehdessä. Jos koronavirus ei olekaan saanut aikaan yleistä hengellistä heräämistä, niin ainakin kirkon puheessa on menossa eräänlainen rukousherätys. Samanlaisia kyselyitä on runsaasti niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa. Tämä voi olla julmuutta hurskauden varjolla, Huovinen sanoo. En tiedä, mutta uskon, että hänellä on meille asiaa. Useimmat kirkolliset kolumnistit, bloggaajat ja sosiaalisen median kommentoijat eivät lähde yksityiskohtaisiin tulkintoihin. ’Rukous on silta luokse Jumalan. Emerituspiispa Eero Huovinen sanoo Kotimaa24:n haastattelussa, että kun kysytään, mitä Jumala kriisien kautta puhuu, vastauksissa on oltava varovainen. Esimerkiksi Kotimaa24:ssä on keskusteltu koronaviruksen hengellistämisestä. Onko Jumalalla jokin tarkoitus, kun hän antaa koronaviruksen kurittaa ihmiskuntaa. Rukous on polku luokse auttajan.’ Kutsunkin jokaista rukoukseen toinen toistemme, kansamme ja koko maailman puolesta”, Häkkinen kirjoittaa. Tajuamme konkreettisesti, kuinka voimaton ihminen on – – Siksi enemmänkin kuin viesti maailmalle, koronaepidemia onkin mielestäni Jumalan viimeisiä varoituksia maailmanlaajuiselle kristikunnalle”, Hannu Vuorinen kirjoittaa Kotimaa24:n blogissaan. Saman sanotaan koskevan Suomen kirkkoa, koska sen papisto luopuu Raamatusta. Onko nyt aika arvioida uusiksi yhteiskuntamme vallitsevat arvot, kysellään. Arkkipiispa Tapio Luoma evästi Facebook-sivullaan julkaisemansa videon saatesanoin: ”Yksi tämän kevään poikkeuksellisia asioita on se, että keskuuteemme on noussut näkymättömiä rajoja. ”Meitä kaikkia kutsutaan kääntämään pelkomme ja ahdistuksemme myös rukoukseksi. Rukous ylittää kaikki näkyvät ja näkymättömät rajat.” Mikkelin piispa Seppo Häkkinen kirjoitti omalla Facebook-sivullaan ”Jumalan puhelinnumerosta 5015” eli psalmista 50 ja sen jakeesta 15, jossa kehotetaan huutamaan Jumalaa avuksi hädän päivään. Huovisen mielestä on parempi kysyä ja miettiä kuin vastata ja väittää. Olli Seppälä |K uv a: O lli Se pp äl ä KOTIMAA | 17.4.2020 16. Ainakin seuraavia asioita kannattaa rukoilla: että tämä tilanne johtaisi kristittyjen ja kaikkien ihmisten heräämiseen ja Kristuksen puoleen kääntymiseen...”, Nummela kirjoittaa. ”Uskon, että Jumalalla on syynsä, miksi hän on tämän maailmanlaajuisen koronavirusepidemian kohdalla nostanut pois suojelevan kätensä maailman yltä, ja antanut oikeuden Saatanalle levittää kuolemaa ja saattaa koko maailma pelon valtaan. Olemmeko viimein tulossa tilanteeseen, jossa tajuamme, ettei ole enää muuta keinoa kuin toimia yhdessä. ”Kun rajoja suljetaan ja ihmisiä eristetään, rukous ei tunne rajoja. Huovisen tarkoittamia tulkitsijoita on liikkeellä. Yhteydenpitoa Jumalaan ei ole kielletty. Painetta siihen esiintyy, sillä tarjolla olisi helppo selitys: Jumala puhuu ihmiskunnalle viruksen kautta. Yhdessä, riippumatta uskonnollisista, poliittisista ja taloudellisista eduista”, Suhonen kirjoittaa. Esimerkiksi Eero Junkkaala kirjoittaa Seurakuntalaisen blogissaan: ”Mitä Jumala tällä [koronaviruksen aikaansaamalla] puhuttelulla haluaa sanoa. Osa maallikoiden ja teologien kyselyistä liittyy suoraan Jumalan tahtoon tai rangaistukseen. ”Tarvitsemme yhteistyötä elämää uhkaavan taudin kukistamiseksi. teologia | kärsimys | Houkutus hengellistää koronavirus on suuri, mutta ylilyönneiltä on Suomessa vältytty. Sen merkitystä korostetaan, kun entisenlaista seurakunnallista sosiaalista yhteydenpitoa ei enää ole. Saamme ” Jos koronavirus on Jumalan puhetta, niin mitä hän halua sanoa. Mutta jos virus on Jumalan puhetta, niin mitä hän halua sanoa
Pääsiäisaika kertoo tulevasta. Nyt on aika auttaa, hoitaa, suojella ja lohduttaa. Kirkon pitäisi kuitenkin olla tässä tilanteessa ajan tasalla, onhan sille annettu iankaikkisen elämän sanat. Näissä kirjeissä on sekä henkilökohtaisia kirjeitä sukulaisille ja ystäville, että erilaisia virallisempia ja virkakirjeitä. Tällöin hän joutui käymään oikeutta myös kristittyjä vastaan. KOTIMAA | 17.4.2020 17. 61–113) Kirjeitä keisariajan Roomasta. Syyllisiäkin on vaikea osoittaa. Kristillinen teologia on perimmältään oppia siitä, että kuolema on vaarallinen. Kun bileet keskeytyvät, voiko elämän tärkeysjärjestys muuttua. Siinä Kuolema on vierelläsi, nytkin. Suomennoksen toimittanut Marja Itkonen-Kaila. Ihminen pelkää kuolemaa ja pyrkii siitä yleensä kaikin keinoin pois. Filosofi Martin Heideggeria väljästi mukaillen: kuolema alkaa jo syntymässä. Tämä menee ohi. Kuolema ei ole viikatemies, joka odottaa ihmislasta hänen vaelluksensa mutkittelevan polun loppupäässä. Matkamiesten teologia on pohjimmiltaan toivon teologiaa. Kyllä järjetön eläinkin tekee protestin katoavaisuutta vastaan, kun sen henkeä oikeasti uhataan. Silti Covid-19 on myös eräänlainen kuokkavieras faustisen ja hedonistisen pintakulttuurin pidoissa ja kuolemattomuuden palvontamenoissa. Koronaviruksesta ei voi valittaa minnekään. Tunnettuja rukouksia kristikunnassa ovat Herran rukous ja Terve Maria. Kristinusko on perinyt rukouksen juutalaisuudesta. Plinius kysyy keisarilta neuvoja siitä, mitä kristittyjä vastaan oikeutta käytäessä oikeastaan pitäisi tutkia ja minkälaisia rangaistuksia heille jaetaan. Jos antiikin kirjallisuus ajanlaskumme alun molemmin puolin kiinnostaa, on kristinuskon syntymisja muotoutumisajalta suomeksikin olemassa yhä enemmän kreikkalais-roomalaista kirjallisuutta. Heitä kohtaan hän oli kuitenkin varsin humaani. 158 s. Eihän tämä ole päässyt kirkossa kaiken muun touhuamisen ohessa unohtumaan. Myös Pliniuksen luonteenpiirteistä voidaan tehdä joitakin havaintoja. Kristillinen rukous voi olla esimerkiksi kiitos, ylistys, pyyntö tai tunnustus. Se on kärsivällinen matkatoveri rinnallamme koko elämämme ajan. Mitä tarkoittaa Rukous ” Moderni ihminen on ahdistunut. Mutta sitä vastaan on olemassa sekä rokote että lääke. Kirjeisiin sisältyy myös yksi harvoista Uuden testamentin ulkopuolisista maininnoista varhaisista kristityistä. Kirjekokoelmaan sisältyy myös ainoa säilynyt silminnäkijäkuvaus Vesuviuksen purkauksesta, joka tuhosi ja peitti alleen Pompejin kaupungin elokuussa vuonna 79. Kirje paljastaa ajan kovat lait: kristinuskosta luopumattomia Plinius käski teloittaa. Vaikka minkälaisesta elämästä, kunhan ei vain tarvitsisi vielä siitä lähteä. Professori Osmo Tiililän vanhaa tokaisua siteeraten: kirkko on olemassa siksi, että täällä kuollaan. Osalla niistä on jälkimaailman kannalta valtaisaa todistusarvoa antiikin elämästä ja tapahtumista. Kenenkään hätää ei saa vähätellä tai kärsimykselle hymähdellä. Teologisesti katsoen meihin on luomisessa istutettu kaipuu elämästä kiinni pitämiseen. kuolema on kirkon ydinasiaa JuSSi RyTköNeN Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Torjuntakeinot ovat vähissä. Kuka tahansa meistä voi olla uhri. Niiden voimalla tästä elämästä vuorollaan pois lähtevät uskaltavat käydä kohti viimeistä puomia silloin, kun kutsu kuuluu. Pliniuksen kirjeistä välittyy hienosti keisariajan elämän ajankuvaa. Tämä ei ole ihme, sillä tärkeydestään huolimatta ne eivät sittenkään ole kirkon ydinasiaa tai -osaamista. Kristinusko on Pliniuksen mukaan levinnyt provinsseissa ”kulkutaudin tavoin myös kyliin ja maaseudulle”. JuSSi RyTköNeN | kirja | | kolumni | Plinius nuorempi: Kirjeitä keisariajan Roomasta. Tämä menee ohi. Luterilaisia ”rukousklassikkoja” ovat Martti Lutherin aamuja iltasekä ruokarukoukset Katekismuksessa. Tämä moraalinen ja itsekuriltaan tiukka roomalainen auttoi ystäviään rahallisesti. Tietysti asia voidaan selittää myös ei-uskonnollisilla perusteluilla. Hän oli tietysti aikansa lapsi ja piti esimerkiksi orjia. Useimmissa maailmanuskonnoissa on jokin rukouksen kaltainen ilmiö, jonka avulla halutaan lähestyä Jumalaa tai jumaluuksia. Toimittajan mukaan valikoimasta on kuitenkin pyritty tekemään monipuolinen. Kaikista kirjeistä välittyy mielenkiintoisella tavalla varakkaan roomalaisen oppineen ja virkamiehen ajattelu ja suhtautuminen toisiin ihmisiin. Ollessaan Bithynian ja Pontoksen provinssien maaherrana Plinius oli kirjeenvaihdossa keisari Trajanuksen (98–117) kanssa. Nyt kun koronavirus on palauttanut meidät kirkon kannalta peruskysymyksien äärelle, esimerkiksi ympäristöasioista tai ilmastonmuutoksesta ei ole kukaan viikkokausiin puhunut mitään. Gaudeamus 2019. Mutta kuolema on. K oronaviruksen ympärilleen levittämä pelko johtuu perimmältään siitä, että virus voi olla hyvin vaarallinen: sen aiheuttamiin komplikaatioihin myös kuollaan. Pliniuksen laajasta säilyneestä tuotannosta kirjaan on otettu vain pieni osa. Rukous on puhetta Jumalalle, mutta se on ensisijaisesti vastausta Jumalan puhutteluun. Rukous on kuitenkin monimuotoinen ilmiö ja olisi erheellistä tehdä siitä kristinuskon normittamia yleistyksiä. ”Kahta orjatarta, joita kutsuttiin diakonissoiksi” hän oli antanut kiduttaa kuulusteluissa. Syyllisiäkin on vaikea osoittaa. Koronaviruksesta ei voi valittaa minnekään. Moderni ihminen on ahdistunut. Yksi sellainen uutuus on roomalaisen virkamiehen, maaherran ja kirjailijan Gaius Plinius Caecilius Secunduksen eli Plinius Nuoremman (n
Urpo Rastimo sen sijaan tunnisti useimmat kuvan henkilöistä: ”Eturivissä arkkipiispa ilmari Salomies ja tuomiorovasti Osmo Alaja. kirkkokahvit Mysteerikuva | vastaus | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Missä ja milloin kuva on otettu. 1. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Kuva otettu vuosien 1954–1958 välisenä aikana. Kerran hän oli menossa käytännöllisiin harjoituksiin ja aamulla suihkussa harjoitteli laulamalla: – Herra olkoon teidän kanssanne. 3 . Minkä värinen oli Pentti Linkolan Sääksmäellä sijaitseva mökki. ”Artikkeli myös osoittaa kirkon merkityksen erilaisina aikoina.” Reportaasin kirjoitti ja kuvat otti liisa Kuittinen. Taustalla näkyy kirkontorni. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa24 julkaisevat kuvia arkistostaan. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Kolmas rivi: mahdollisesti Aune Alaja. perusteluiden mukaan jutussa on positiivisuutta ja toivoa, jota tarvitaan nyt. 2 . Katri Haavion luulisi olevan kuvassa, mutta en tunnista. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Tämänviikkoisessa kuvassa on viisi hiihtäjää jäällä. Toinen rivi: leo lauri leppä, rovasti ja Turun seurakuntien taloudenhoitaja, Jaakko Haavio, Aino leppä, Leo Lepän puoliso ja Niilo lampi Turun Martinseurakunnan kappalainen. Tekstejä saatetaan käyttää osana seuraavia mysteerikuvajuttuja. |K uv a: Ko tim aa n ku va -a rk is to Numeron 12 parhaaksi jutuksi äänestettiin reportaasi ”Jumala ei meitä hylännyt”. Tra jan uks en edellisestä mysteerikuvasta moni tunnisti arkkipiispan ja tuomiorovastin. 1 . Mikä psalmi löytyy huoneentaulusta Väärnin pappilan eteisestä. Se kertoo 200-vuotiaasta Muonion kirkosta, jonka selviämistä lapin sodasta pidetään ihmeenä. Kuvan takana lukee: ”Arkipäivästä huolimatta pistäydyttiin maaseurakunnan kirkkoon tutustumassa ja nyt ollaan palaamassa rakkaaseen kotiin.” Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaa24:n Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Voit perustella valintasi lyhyesti. Kuvauspaikka ilmeisesti silloinen Tuomiokirkkoseurakunnan sali Eerikinkatu 22 – sali oli pieni ja siitä ilmeinen ahtaus.” 18 KOTIMAA | 17.4.2020. Minkä nimisen Rooman keisarin kanssa Plinius Nuorempi oli kirjeenvaihdossa. Olli Seppälä Oulunsalon kirkkoherran virasta eläkkeelle jäänyt Tapio Kortesluoma asui opiskeluaikana asuntolassa, jossa oli tunnetusti huono äänieristys. Silloin seinän takaa toisesta kylpyhuoneesta kuului vastaus: – Niin myös sinun henkesi kanssa. | 3 kysymystä | K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Kirjapalkinnon voitti Ulla-Maija Saari laukaasta. ps. Mer ipi hka n vär ine n 3. 27: 1 2. Tunnistatko kuvan henkilöitä
– Olen aina tykännyt kaikesta kauniista, ja kukathan tietysti ovat kauniita. Sisällä monet kasvit kasvattavat vain pitkät varret. Kastelin sen kerran ja laitoin korkin kiinni. Sitä, miten innostus puutarhanhoitoon alun perin syntyi, Huhtala ei osaa sanoa. Kotipuutarha oli minulle rentoutumiskeino myös silloin kun työskentelin ammattipuutarhurina. – Puutarhanhoito on meditatiivista. Verkosto pitää majaa Helsingin Munkkivuoren kirkolla, jossa Huhtalan työhuoneen ikkunalla on komea rivi perinnekasveja. Teini-ikäisenä Huhtala perusti pihamaalle kasvihuoneen Säästöpankista saamallaan apurahalla. Puutarhaharrastus ei kuitenkaan jäänyt. Marko Huhtala puutarha Marko Huhtalan harrastus näkyy niin kotona kuin työpaikalla. Kuva on otettu Munkkivuoren kirkolla keväällä 2019. Nyt se toimii kuin pienoismaailma. – Laitoin sinne multaa ja ostin pieniä viherkasvin taimia, jotka sain rutistettua pullonsuusta sisään. Sittemmin Huhtalasta tuli ihan oikea hortonomi ja kauppapuutarhuri. Tänä keväänä Huhtala on innostunut kasvihuoneen lisäksi pullopuutarhasta, jonka hän perusti vanhaan lasipulloon. Tuija PyhäranTa Marko huhtalalla on sylissään historiallinen huonekasvi kalanruotokaktus sekä maatiaisdaalian mukuloita, jotka istutetaan myöhemmin keväällä. | Kuva: Jukka Granström ” Olen aina tykännyt kaikesta kauniista. Riihimäellä sijaitsevaa kotia ympäröi puutarha, jossa kasvaa muun muassa kymmeniä erilaisia pensasruusuja ja omenapuita. Nykyään hän työskentelee seurakuntayhteisö Verkoston toiminnanjohtajana. Kasvihuoneeseen Huhtala aikoo laittaa kasvamaan sekä vihanneksia että kukkia. Niiden juurakkoja odottaa istutusta kahdessa jääkaapissa, ja lisää on tulossa. Puutarhanhoito on ollut minulle sisäsyntyistä. – Liian aikaisin ei kannata kylvää mitään. Samalla paikalla oli kasvihuone ennenkin, mutta vuoden 2013 Eino-myrsky vei sen. | harrastaja | K un Marko Huhtala oli vasta kolmevuotias, häntä kutsuttiin jo leikillisesti hortonomiksi. – Siitä asti olen miettinyt, että pitäisi tehdä uusi. Daaliat ovat hänelle erityinen intohimon kohde. Kevääksi Marko Huhtalalla on kotipuutarhureille yksi vinkki ylitse muiden, varsinkin jos on luonteeltaan helposti innostuvaa sorttia kuten Huhtala: maltti on valttia. KOTIMAA | 17.4.2020 19. Koronaepidemian myötä Huhtala innostui tänä keväänä rakentamaan myös pitkään suunnitteilla olleen kasvihuoneen. Kymmenen vuotta sitten Huhtala vaihtoi alaa, kun hänet vihittiin papiksi
Hänen ratkaisuehdotuksensa perustuivat huolelliseen työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kuuntelemiseen. Hänen vahvuutensa oli sikäläiseen kulttuuriin mukautuminen. Paavo Väntsi syntyi Johanneksessa, Karjalan kannaksella 21.9.1937 pienviljelijäperheeseen. En armoasi kysynyt, kun tulit turvaajaksi. Käsillä tekeminen oli luonteenomaista Paavolle, olipa kyseessä aution tilan pelastaminen, veneen rakentaminen, hirsimökin veisto tai rintamamiestalon kunnostaminen. Paavo Väntsi avioitui sairaanhoitajaopiskelija Eeva-Liisa Kivistön kanssa vuonna 1965. Hän koki, että papin työssä sai olla ihmisiä lähellä. Juha Kauppisen tehtäväksi tuli uuden Hosainan hiippakunnan seurakuntaverkoston rakentaminen ja pappiskoulutuksen kehittäminen väkirikkaalla mutta kehittymättömällä alueella. Halutessasi voit tukea seminaaria tilille Tampereen ev.lut. VoiTTo HuoTari Kirjoittaja on emerituspiispa ja Juha Kauppisen ystävä. Hän johti myös yhteistyöneuvotteluja, joiden tuloksena Akavan kirkolliset ammattiliitot yhdistyivät AKI:ksi vuonna 2005 ja oli sen ensimmäinen puheenjohtaja. 14.3.2020 Tampere En ollut vielä syntynyt, kun synnyit auttajaksi. Vuosikymmen lähetystyössä perheen kanssa Etiopian Mekane | kuolleet | Paavo Väntsi Kaarinan seurakunnan entinen kirkkoherra, rovasti Paavo Väntsi kuoli pitkälle edenneen sairauden murtamana 17.1.2020. Hän myös palasi vielä puolisonsa Pirkon kanssa Etiopiaan pappien kouluttajaksi ja toteutti opiskelijoiden tukemista sen jälkeenkin etäohjauksena. Hän kykeni asettamaan etusijalle seurakuntien hengellisen tehtävän toteuttamisen niin, että hallintorakenteilla on selkeästi vain sitä palveleva rooli. 25:2 Juhan, lasten ja lastenlasten kastevirrestä) Rakkaudella kaivaten ja kiittäen Pirkko Teemu, Kiikki, Tatu ja Maria perheineen sukulaiset ja ystävät KOTIMAA | 17.4.2020 20. Pisimmät työuransa hän teki kirkkoherrana Sauvo-Karunan seurakunnassa 1973–1990 sekä Kaarinan seurakunnassa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2000. Puhe saaristosta, veneilystä ja kesäpitäjä Kustavista saivat hänen silmänsä tuikkimaan vielä sairasvuoteellakin. Juhan sydämen asiana oli tukea Etiopiassa Hosainan teologisen seminaarin opiskelijoita ja itsekannattavuuteen tähtääviä hankkeita. Hän tuli Suomen Luterilaisen Evankeliumisyhdistyksen papiksi Turkuun 1969. 15.9.1944 Karkku k. Kiitämme kaikkia tuesta ja muistamisesta. Juha Kauppisen ahkeruus seurakuntien konsultoijana jatkui eläkkeelläkin. Historiasta olisi myös voinut tulla Paavo Väntsin ammatti. Suomessa Juha Kauppisen tutkimustoiminta kohdistui uusimpiin herätysliikkeisiin sekä kirkon toimintaan ja rakenneuudistuksiin. Pirkko-puolison rinnalla neljä lasta perheineen sekä lastenlapset olivat hänelle ehtymätön ilo. Lokakuussa alkaneen luusyövän keskelläkin Paavo koki kiitollisuutta rikkaasta ja täydestä elämästään. seurakuntayhtymä IBAN FI 86 2459 3800 0020 61, viestikenttään (ei viitenumero) 367000 1032600014 2030.103.117.00 Rakas puolisoni, isämme, vaarimme ja appemme kirkkoherra, dosentti Juha Kullervo KAUPPINEN s. Pappisuransa hän aloitti Länsi-Porin seurakunnassa 1964. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että muistotilaisuus on Aitolahden kirkossa sunnuntaina 2.8.2020 klo 15, jos tilanne ja Jumala suo. Papin ammatti kirkastui nuorelle Paavolle varhain. Juha Kauppinen oli rauhallinen ja harkitseva mutta kannanotoissaan myös suora ja määrätietoinen. Perhe lähti sotavuosina kaksi kertaa evakkoon ja asettui lopulta Kaarinaan. maaliskuuta 2020 Tampereella. Lahden 1960-luvun nuorisoherätysten keskellä hän oli turvallinen ja kokoava voima, joka rohkaisi nuoret omaehtoisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaansa. Hän tutki kotiseutujensa menneisyyttä, olipa kyseessä Sauvo, Kaarina tai synnyinpitäjä Johannes. Myöhemmin hän piti sitä itselleenkin yhtenä tärkeimmistä elämänvaiheista. Messukylän kirkkoherrana hänelle tärkeää oli olla suuntaa viitoittava ja rohkaiseva tuki muille työntekijöille. Hän oli syntynyt kanttorin poikana Karkussa 1944. En ollut vielä päällä maan, kun riensit tänne maailmaan, aukaisit meille taivaan. Perheeseen syntyi neljä lasta, ja Paavolle rakkaita lapsenlapsiakin ehti kertyä yhdeksän. Karjalainen sukutausta innoitti Paavoa sittemmin toimimaan siirtokarjalaisten asioiden puolesta muun muassa Johannes-seuran puheenjohtajana vuosina 2003–2008. Tälle loi edellytykset monipuolinen tutkimusten ja eri tahoilla tehtyjen hankkeiden tuntemus sekä oma kirkkoherrakokemus. tiedoksi Juha Kauppinen Kirkkoherra, dosentti Juha Kauppinen menehtyi odottamatta 14. (Vk. Hän oli kahteen otteeseen Pappisliiton hallituksessa ja vuodet 1999–2000 sen puheenjohtaja. Olosuhteiden vuoksi siunaus toimitettu vain perheen läsnä ollessa 4.4.2020. Hänestä kehittyi vuosikymmeniksi keskeinen seurakuntien yhdistymishankkeissa käyttämä konsultti. Kotimaahan palattuaan hän työskenteli Kirkon tutkimuskeskuksessa 1984–93 ja sen jälkeen Messukylän kirkkoherrana vuoteen 2007, jolloin jäi eläkkeelle. Sau vossa hän oli käynnistämässä kunnan historian kirjoitusta ja Kaarinassa hän kokosi yhdessä ystävänsä kanssa kirjan lapsuuden kotikylästään vielä keväällä 2019. Viisi vuotta sitten puhjenneen syöpäsairauden jälkeen Juhalla alkoi puolisonsa kanssa elämänvaihe, jossa myös tunneherkällä karismaattissävyisellä hengellisyydellä oli yhteistä elämää uudistava vaikutus. Vuosikymmenten harrastus teki hänestä myös kansainvälisesti tunnetun Etiopian postimerkkien tuntijan. Paavon elämänasenteesta kertoo hyvin se, että kun häntä merkkipäivänään onnitteli, hän usein tokaisi: ”Ei huoli ennää toivottaa onnee, miul on sitä jo nii paljo.” Timo VänTsi Kirjoittaja on Paavo Väntsin poika Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Yesus -kirkossa vaikutti myös ratkaisevalla tavalla otteeseen elämään ja työhön. Työssään hän piti tärkeänä, että pappi ei piiloudu sakaristoon, vaan on mukana seurakuntalaisten arjessa ja juhlassa. Hänet kutsuttiin mukaan koko kirkon johtotehtäviin. Juha Kauppinen toimi nuorisopappina Lahdessa 1966–70, kirkkoherrana Pertunmaalla 1970–72 ja lähetystyöntekijänä Etiopiassa 1973–82