12 Ka nn en ku va : M in na H irs ik al lio / Va st av al o 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –1 6 17. huhtikuuta 2019 | hinta: 3,70 € 4 15-16 19 Kylmä talvi pois on mennyt! Virsi 105 ja pääsiäismuna julistavat ylösnousseen Kristuksen sanomaa Nurmijärven gospelpassio tutkii tunteita Kymmenosainen sarja kirkon tulevaisuudesta alkaa
2 Vaalin toisella kierroksella annettiin 43 tyhjää ääntä. 1 Voitit piispanvaalin toisella kierroksella Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen johtajan Sixten Ekstrandin äänin 309–265. Minun ääneni oli alusta asti selkeä tässä kysymyksessä. – Porvoon hiippakunta sijaitsee hajallaan eri puolilla maata. Miksi halusit piispaksi niin kovasti. EMiLia Karhu Toimittajan mielestä musiikilla on terapeuttista voimaa. Kannatan samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä. Nyt on oikea aika. Topi Linjama kirjoittaa tässä lehdessä (sivut 18–19) siitä, kuinka musiikkia voisi hyödyntää sairaalatyössä paljon nykyistä laajemmin. MEri TOiVanEn ”Piispana haluan olla raikas ääni nykypäivän seurakunnasta” Bo-Göran Åstrand vihitään piispaksi Porvoon tuomiokirkossa 29. Mitä ajattelet siitä. Koko joukkoon tuli eloa. Kivunlievityksen ja toipumisen edistämisen lisäksi musiikilla on Linjaman mukaan valtava terapeuttinen potentiaali, koska se herättää tunteita ja auttaa säätelemään niitä. Vielä hurjemmaksi meno muuttui, kun ryhdyimme esittämään humppaa Heili Karjalasta. He kokivat, että tämä on yksi tapa tuoda itseään näkyväksi. Kun aloimme laulaa ja soittaa vanhaa Georg Malmstenin jenkkaa Amalia Armas, yksi ja toinen aukoi silmiään. Mikä ratkaisi vaalin sinun eduksesi. 5 Olit mukana Porvoon piispanvaalissa myös vuosina 2006 ja 2009. aluksi | viikon henkilö | Musiikki teki ihmeitä palvelutalossa E lämäni ikimuistoisimmat keikat viulistina olen tehnyt vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Tällä kertaa päätös vaati miettimistä ja rukousta. Seurakuntapappina olen keskustellut asiasta paljon myös parien kanssa. – (Nauraa.) En ole hakeutunut piispaksi niin määrätietoisesti kuin voi vaikuttaa. Se on myös teologisesti ja hengellisesti erittäin monimuotoinen. Olen samaa mieltä! Musiikin voimasta tunteiden käsittelyssä todistaa myös Nurmijärven seurakunnan gospelpassio. Minulla ja vaimollani on inhimillisesti katsoen kymmenen vuotta eläkeikään, ja nuorin lapsemme muuttaa kotoa. Eräs muistisairas rouva, joka ei hoitajien mukaan ollut enää aikoihin kyennyt puhumaan, alkoi laulaa mukana. Haluan parantaa yhteishenkeä ja vaikuttaa siihen, että työntekijät, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset toimivat entistä enemmän yhdessä. – Se kertoo hiippakunnan tilanteesta: meillä on konservatiivien porukka, joka tuntee todellisuudessa olevansa hiippakunnan ulkopuolella. Sitten tapahtui ihme. | Kuva: Aarne Ormio BO-Göran ÅSTrand Porvoon hiippakunnan seuraava piispa KOTIMAA | 17.4.2019 2. Avioliittokannat varmaan vaikuttivat myös. syyskuuta. Sain siitä kiitosta vaalipaneelien jälkeen. Kerran eräässä lounaissaariston vanhainkodissa koko yleisö lepäili silmät kiinni pyörätuoleissa tai vuoteissaan. – Haluan olla tuore ja raikas ääni nykypäivän seurakuntien kentältä. 3 Mihin haluat alkaa heti vaikuttaa piispana. Selkärangasta löytyivät huulille sanat, ja musiikin ihmeitä tekevä voima oli käsin kosketeltavaa. Kasvoille alkoi nousta hymyjä ja muutamat kädet heiluttivat tahtia. Minua on pyydetty mukaan. Siitä kerrotaan tämän lehden sivuilla 12–15. 4 Mitä tuotavaa sinulla on piispojen joukkoon. – Luulen, että paljon vaikutusta oli näkökulmalla, jota toin esiin seurakuntatyön todellisuudesta. Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Bo-Göran Åstrand, 54, on valittu Porvoon hiippakunnan seuraavaksi piispaksi
Kirkon viestinnän medioille lähettämässä tiedotteessa Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo pohtii pääsiäisen merkitystä suomalaisille. Mutta kuten Laajasalo toteaa, pohjimmiltaan pääsiäinen ei suinkaan ole harmaan toivottomuuden tai uhkaavan kuoleman muistopäivä. Ruumiin tai mielen kipu, joka tappaa elämänhalun. Suuri pääsemisen juhla M oni on hämmästellyt tänä vuonna pääsiäisen myöhäistä ajankohtaa. Getsemane on hetki, josta kaikki toivo on paennut. Hän jäi yksin, jotta maailma näkisi, että vain kahden päivän päässä odotti kajastus. Tiedäthän, miltä se tuntuu: on turvallisempaa pelätä, kun tietää toisenkin valvovan. Pääsiäinen on uuden elämän ja ylösnousemuksen juhla. Ja vielä enemmänkin: se on pääsemistä sisään portista, jonka Golgatan tapahtumat ihmiskunnalle avasivat. Hän polvistui maahan ja pyysi, että Jumala ottaisi hänen tuskansa pois. Evankeliumit kertovat, että Jeesus rukoili siellä samana yönä, jona hänet kavallettiin. Hän pyysi, että opetuslapset valvoisivat hänen rukoillessaan. Arkadianmäen uudet päättäjät tarvitsevat kykyä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Valitut kansanedustajat ja tulevat ministerit tarvitsevat viisautta ja tuekseen esirukouksia – poliittiseen suuntaan katsomatta. Heidän tulee ottaa huomioon koko laaja maa sekä eri suuntiin kampeavat muuttujat. Mutta opetuslapset nukahtivat. Koko kuluneen syysja kevätlukukauden ovat lukuisat pienet, ahkerat kädet Kaupunkilähetyksen ompeluja veistokokouksissa 8-12-vuotiaille valmistelleet leikkikaluja, lankapalloja, nukkeja ym lastentöitä myytäväksi Kaupunkilähetyksen poikakodin hyväksi. Pääsiäisen ajankohta määräytyy Raamatun kuvaamien tapahtumien ja juutalaisen kalenterin mukaan. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen, Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa 15.4.1919. Joskus pääsiäinen voi olla vielä pari päivää myöhemminkin. meri toiVaNeN Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Sänky, jonka pohjalla valvotaan öisin rahahuolia. Se on Jerusalemissa sijaitseva puutarha. Eduskuntavaalien tasainen tulos kärjen osalta herätti varmasti monenlaisia ajatuksia riippuen siitä, miten itse kukin äänesti, mutta lopputuloksen kanssa on kaikkien elettävä. Riippumatta tarkasta päivämäärästä pääsiäinen on joka vuosi pohjoisella pallonpuoliskolla keväällä ja vastaavasti eteläisellä pallonpuoliskolla sikäläisittäin syksyllä. Tämä on kirkon julistuksen ydin ja sen kuuluttama viesti, jota kuulemaan kaikki raskautetut ja lepoa kaipaavat kutsutaan. Ihmisten katseet, kun maine on mennyt. Älköön siis kukaan unohtako käydä katsomassa, mitä pienet ovat tehneet pienten hyväksi. Se on sairaalan käytävä, jonka varrella odotetaan uutisia. Hän jäi yksin, jotta me tietäisimme, että emme ole yksin enää koskaan. Koko kansa on puhunut Kansa on puhunut, pulinat pois. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 15.4. Teologisesti pääsiäinen viittaa synnin ja kuoleman vallasta pääsemiseen. Siunattua pääsiäistä! oletko käynyt Getsemanessa. Luonto asettaa pääsiäisenvietolle siis erilaiset kulissit, mutta itse juhlan sanoma on kaikkialla sama: Kristus on noussut kuolleista. Hänen oli antauduttava tapahtumille, jotka veivät hänet mustaan kuiluun, kokemaan sen, mikä ei ollut hänen tahtonsa. Suomen kielen sana pääsiäinen on Mikael Agricolan 1500-luvulla keksimä uudissana. 1919 ???????. Ostamalla näitä lasten valmistamia töitä innostatte heitä jatkuvaan työhön orpojen ja osattomien hyväksi. Täysikuulla on tässä laskennassa tärkeä rooli, ja kuten tunnettua kuun kierto on eri kuin auringon kierto, johon meidän ajanlaskumme perustuu. Sillä tarkoitettiin sananmukaisesti paastosta pääsemistä. Puutarhassa yö oli tumma, ja Jeesus rukoili kuolemantuskan vallassa. KOTIMAA | 17.4.2019 3. Hän arvelee, että arjen haasteissa voi olla helpompi samaistua pääsiäistä edeltävään epävarmuuteen, epätoivoon, suruun ja murheeseen kuin itse juhlapyhän sanomaan. Päinvastoin: se on toivon, elämän ja kuoleman voittamisen suuri ilojuhla. Jeesus oli yksin, pimeässä, ja sinne oli jäätävä. Yksiniittisiä päätöksiä ei kaipaa kukaan. Ehkä olet käynyt Getsemanessa. Tutkittua tietoa ja faktoja tulee aina käyttää valtiollisen päätöksenteon pohjana. ?. Joskus päätösten vaikutukset tuntuvat tulevan yllätyksenä, mutta niin ei pitäisi käydä. Seuraava Kotimaa ilmestyy 2.5
Hän kertoo saaneensa konsertin järjestäjältä tarkentavaa tietoa Wimme Saaren joikujen sisällöstä. Onneksi seurakuntalaiset ymmärtävät ilman koordinoimistakin, että heitä tarvitaan. – Seurakunnan työntekijä tuntee yhden ihmisen, jonka kutsuu mukaan, ja hän puolestaan toisen. Varsinaista vapaaehtoistyön organisaatiota Toivakassa ei ole. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta. Työtä Euroopassa on tehty kolmessa maassa: Venäjällä, Virossa ja Ranskassa. Uudistuksen jälkeen seurakuntia olisi yksitoista. Toivakan seurakunnan kirkkoherra Panu Partanen uskoo jo nyt elävänsä työryhmän visioimaa tulevaisuutta. – Meidän raporttimme otsikko oli ”Tasavertaisina ja osallisina”. Seurakuntalaisille kirkko näyttäytyy usein hierarkkisena, ja vapaaehtoiset on turhan helposti sijoitettu hierarkian pohjalle. Särkiö ottaa esimerkiksi viestinnän. Olisiko seurakuntalaisia oikeampi kohde sittenkin kirkon työntekijöissä. KOTIMAA | 17.4.2019 4. – Kun työntekijät oppivat luottamaan heihin, voivat seurakuntalaiset viimeinkin kokea kirkon omakseen. Eivät he ole seurakunnan vapaaehtoisia vaan tämä on heidän seurakuntansa. Vapaaehtoistyön koordinaattori Leena Mgaya Joensuun seurakuntayhtymästä on sitä mieltä, että vapaaehtoistyön koordinointi sopii kaupungissa nimenomaan seurakuntayhtymän yhteiseksi tehtäväksi. He ovat jäseniä ja he tämän maksavat. Myös seurakuntalaiset voivat puhua kirkon nimissä ja tehdä seurakunnan viestintää sosiaalisessa mediassa. – Seurakuntalaiselle mielekäs tehtävä on paljon tärkeämpi kuin kysymys siitä, missä nimenomaisessa seurakunnassa työtä tehtäisiin. – Ihan samoista asioista kirkossa on puhuttu kymmenet vuodet. Toivakassa myös seurakunnan johtamista ja taloussuunnittelua tehdään vapaaehtoisvoimin. Pienessä seurakunnassa työskentelee yksi pappi, ja jumalanpalveluselämää koordinoi ja sanajumalanpalveluksia pitää diakoni. Partasen mukaan seurakunnan omakseen kokevat jäsenet kantavat vastuuta, kun sitä heille antaa. Seurakuntalaisille pitää antaa myös sellaisia tehtäviä, jotka on aiemmin haluttu tiukasti pitää työntekijöiden käsissä. Suomen ortodoksisella kirkolla on tällä hetkellä 21 seurakuntaa, joista suurimpaan kuuluu noin 20 000 jäsentä ja pienimpään alle 700. Kotimaa kertoi raportista tarkemmin viime viikolla. Seurakuntalaisiin voisi luottaa enemmänkin. Me tarkoitamme sitä. – Seurakuntalaiset omistavat seurakunnan. Talouspäällikkökin vastaa päätyönään suuremman Muuramen seurakunnan taloudesta. – Kieltävä päätös koettiin suhtautumisena saamelaiskulttuuriin yleensä, mutta siitä ei ollut kyse, Murto sanoo. Isommissa kaupungeissa ja suuremmissa seurakunnissa seurakunnan yhteisöllisyys näyttää usein kovin erilaiselta. Paluu seurakuntaan, jossa ero työntekijän ja vapaaehtoisen välillä liudentuu, vaikuttaa välttämättömältä. Työryhmän puheenjohtaja, Lahden Launeen seurakunnan kappalainen Riitta Särkiö sanoo, ettei työryhmä joutunut luomaan visiotaan tyhjästä. uutiset | lyhyesti | | muuttuva kirkko 1/10 | ”S eurakunnan tulisi olla jäsentensä yhteisö, jota organisaatio tukee”, sanotaan Kirkkohallituksen asettaman Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen työryhmän loppuraportissa. Wimme Saari sittenkin tervetullut Sippolan kirkkoon Saamelaismuusikko Wimme Saari on tervetullut konsertoimaan Sippolan kirkkoon kesäkuussa, sanoo Anjalankosken seurakunnan kirkkoherra Eija Murto. Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli seitsemän seurakuntaa. Tärkeää olisi, että tästä puhuttaisiin kaikille seurakuntien työntekijöille. vapaaehtoiset | Vapaaehtoistyötä tuntevat haastatellut ovat yksimielisiä: vapaaehtoistyön pitää kirkossa lisääntyä, ja seurakuntalaisiin voi luottaa. Ei mielekkäisiin tehtäviin ole silloin kovin vaikea saada ihmisiä. Vapaaehtoisten saaminen mukaan seurakunnan toimintaan edellyttää henkilökohtaista kontaktia myös kaupunkiseurakunnassa. Kanttorinsa kanssa keskusteltuaan hän päätyi tekemään uuden päätöksen. Samoin kotonakin annetaan avain kodin asukkaille ja jokaisen odotetaan kantavan vastuunsa siitä. – Ei täällä jouda paljon vapaaehtoistyötä suunnittelemaan ja koordinoimaan. Seurakunnan pitäisi merkitä yhdessä tekemistä. – Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen loppuraportti puhuu juuri oikeista asioista. Ortodoksisten seurakuntien määrä liki puolittuu Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus on päättänyt useista seurakuntien yhdistämisistä. Lähetysseuran ulkomaantyön johtajan Tero Norjasen mukaan työtä halutaan kohdentaa erityisesti kirkkoihin, joilla ei ole muita kumppaneita ja jotka elävät kaikkein vaikeimmissa oloissa. Seurakuntalaiset omistavat seurakunnan Suomen Lähetysseura lopettaa toiminnan Euroopassa Kirkon suurin lähetysjärjestö Suomen Lähetysseura luopuu Euroopassa tehtävästä työstä asteittain vuoden 2022 loppuun mennessä. Vapaaehtoistyöhön liittyvää viestintää Mgaya pitää tärkeänä, mutta pohtii, kenelle sitä oikeastaan pitäisi suunnata. Hän oli aiemmin kieltänyt Saaren ja hänen kanssaan esiintyvän muusikon Tapani Rinteen konsertin. – Paljon enemmän heillä on monesta asiasta osaamista kuin kirkkoherralla
Ero maallisen ja kirkollisen vapaaehtoistoiminnan kanssa on siinäkin enemmän organisatorinen kuin sisällöllinen. Työnohjausta vapaaehtoisille antavat sairaalapapit, jotka usein kokevat sairaalavapaaehtoisten jatkavan ja täydentävän heidän työtään. EJY ry:n asiantuntija Anu Toija koordinoi vapaaehtoistoimintaa sairaaloissa ja valmistelee väitöskirjaa rintasyöpäpotilaiden vertaistuesta. Vapaaehtoistyötä kehitetään jatkuvasti muuallakin kuin kirkossa. – Aloitamme kysymällä, millainen vapaaehtoistehtävä kiinnostaisi. Sinikka Kontula työskenteli Salaamissa viime marraskuussa. Samuli Suonpää Juttu on ensimmäinen osa kirkon tulevaisuuden muutoksia käsittelevää 10-osaista sarjaa. Ero työntekijän ja vapaaehtoistyön välillä näyttää kirkossa entistä keinotekoisemmalta. Toijan mukaan keskeistä on, että toimintaan pääsee mukaan nopeasti ja tarjolla on paljon erilaisia tehtäviä. Virossa luterilaisiksi itsensä mieltää kymmenen prosenttia kansasta, mutta maksavia jäseniä Viron kirkolla on alle 30 000. Vaikka vapaaehtoiset pitävät sairaalassa toimimista antoisana, se on usein myös raskasta. Vapaaehtoiseksi kutsuminen ei ole Viron kirkossa erillistoiminto. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 17.4.2019 5. Jos seurakuntalaiset haluavat, että seurakunnassa on lapsityötä, jonkun pitää tehdä se. – Seurakunnan vuosibudjetti on usein kymmeniä, ei satoja tuhansia euroja. Ihminen antaa aikaansa siihen tehtävään, mitä pitää itse mielekkäänä. – Vapaaehtoisten toiminta alkaa yhden illan mittaisella valmennuksella, jossa käydään läpi sairaalatyön pelisääntöjä, hygieniaa, vaitiolovelvollisuutta ja muuta sellaista. Ihminen antaa aikaansa siihen tehtävään, mitä pitää mielekkäänä. – Sairaalassa kohtaa joskus aika järkyttäviäkin elämänkohtaloita ja etenkin vertaistuen antajat ovat samalla tekemisissä myös omien mahdollisten traumojensa kanssa. Ruotsin kielessä tarjolla olisi parempikin sana: medarbetare eli kanssatyöntekijät. Seurakuntalaiset eivät jatkossa suostu työntekijöiden apureiksi. Jos virolainen kokee kirkon työn tärkeäksi, hän haluaa sitä tukea. Siksi vapaaehtoistenkin pitää saada kunnollista tukea, sanoo Toija. Virossa pastori ja Tarton yliopiston käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Kaido Soom on seurannut suomalaista keskustelua vapaaehtoistyön kehittämisestä osin huvittuneena. – Ei täällä mietitä sitä, onko vapaaehtoistyö mahdollisuus. Ravintolan tarkoitus on kotouttaa maahanmuuttajia ja lisätä seurakunnan yhteisöllisyyttä. Ei pienissä seurakunnissa palkkaa voi maksaa muille kuin kirkkoherralle ja kanttorille. – Evankeliumin levittäminen on kutsumista mukaan kirkon työhön, ja se riittää. Muuta mahdollisuutta ei ole. Jos tarjolla on vain vapaaehtoistyöntekijän rooli, työtä tehdään mieluummin muualla. ” Aloitamme kysymällä, millainen vapaaehtoistehtävä kiinnostaisi. Kaido Soomin mukaan se ei ole tarpeenkaan, sillä seurakuntalaiset haluavat olla mukana toiminnassa, jos he ylipäänsä haluavat olla mukana kirkossa. – Meillä on esimerkiksi aulavapaaehtoisia toivottamassa potilaita tervetulleeksi ja opastamassa heitä oikeaan paikkaan, juttukavereita osastolla ja leikkikavereita viihdyttämässä lapsia. oulunkylän seurakunnan Salaam-ravintolaa Helsingissä ovat jo muutaman vuoden pyörittäneet seurakunnan vapaaehtoiset
Ihmiset eivät myöskään saa seurakunnan kautta uusia ystäviä, Pöyhönen sanoo. New Yorkissa hän näki erittäin kiireisten yrittäjien hoitavan samalla vastuullisia seurakuntatehtäviä. Pöyhönen arvioi, että jumalanpalvelusyhteisöjen rakentamiseen on 10–15 vuotta aikaa, jos halutaan turvata kirkon tulevaisuus. Tulokset ovatkin olleet hyviä. Resurssejakin on vielä riittävästi. – Törmään jatkuvasti ihmisiin, jotka ovat pettyneitä seurakunnan perustoimintaan. – Jos yhdessä kehitämme kirkkoamme aidosti yhteisölliseksi, niin ihmiset sitoutuvat siihen. Siinä huomasi erityisesti sen, miten paljon riviseurakuntalaisen sitoutuminen kasvaa, kun häntä osallistetaan aidosti mukaan toimintaan. Timo oli Manhattanilla mukana aivan uuden seurakunnan käynnistysvaiheessa. Mikäli ytimessä on vain seurakunnan työntekijöitä ja ulkokehällä lähinnä järjestetään ihmisille massatapahtumia, seurakunta jää Pöyhösen mukaan sisäisesti ontoksi. Hänen roolinsakin poikkesi nyt aikaisemmasta. Hengen uudistus ry:n toiminnanjohtaja Timo Pöyhönen ei usko ajanpuutteen estävän osallistumista seurakuntayhteisöön. – En ollut enää yhteisön johtaja vaan yksi vapaaehtoisista. Pari vuotta sitten Pöyhösen perhe muutti New Yorkiin. Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtajana työskentelevän Pöyhösen mukaan nyt eletään suuren muutoksen aikaa. Toiminta Nuori Katariina -yhteisössä oli hyvin aitoa. Toimivasta yhteisöstä tulisi löytyä kaikki nämä kehät. – Se olikin yksi elämäni parhaita seurakuntakokemuksia. Ne vastaavat parhaiten seurakuntalaisten hengelliseen ja sosiaaliseen kaipuuseen, sanoo Timo Pöyhönen. Kukaan ei osannut oikein mitään, minä etenkään. Samalla seurakuntalaisten kaikki lahjat vapautuvat käyttöön. | Kuva: Rami Marjamäki Ihmisille vapautta touhuta ja kokeilla uutiset KOTIMAA | 17.4.2019 6. Ajattelutapa, jossa klassinen kansankirkko pyrkii löyhemmällä tavalla kohtaamaan mahdollisimman suuria massoja, alkaa jäädä historiaan. Timo Pöyhösellä on takanaan aktiivinen ura yhteisöjen kehittäjänä. Kirkon tulevaisuus voi ennustetun tuhon sijasta ollakin hyvä. Silti saimme aikaan melko ison yhteisön, Pöyhönen kertoo. – Silloin meillä on vain toimintamuoto ja irrallisia tapahtumia. Se ei kasvata heitä hengellisesti. Pöyhönen vihittiin papiksi vuonna 1998, ja hän sai nuorisopapin viran Turun Katariinanseurakunnasta. – Parhaimmillaan meillä toimi yhtä aikaa kuusi jumalanpalvelusyhteisöä. Kirjassaan Pöyhönen hahmottaa seurakunnan koostuvan sisäkkäisistä kehistä. Vuonna 2005 oli aika siirtyä eteenpäin Tampereen seurakuntien palvelukseen. Lippulaivamme Varikkomessun ohella toteutimme paljon muutakin toimintaa. – Siellä on eri tasoilla sitoutuneita ihmisiä vähän sitoutuneista aina siihen pieneen ydinryhmään. Yhteisöjen kirkko -kirjan syntyprosessin aikana hän ymmärsi kirjoittavansa teosta parin vuosikymmenen takaiselle itselleen. Yhtenä tehtävänä oli perustaa nuorille oma yhteisö. Puuttuu yhteisö, joka kokoontuu säännöllisesti Sanan ja sakramenttien ääreen. Pöyhösen mielestä määrätieyhteisöliike | Kirkon tulevaisuus on toimivien jumalanpalvelusyhteisöjen varassa. Kokemus avasi silmiäni. | jumalanpalvelukset | T imo Pöyhösen vastikään ilmestynyt kirja Yhteisöjen kirkko (Karas-Sana 2019) on tiivistelmä siitä, mitä kirjoittaja on oppinut yhteisöjen rakentamisesta kahden vuosikymmenen aikana. Pöyhönen oli avainhenkilönä pystyttämässä nuorten aikuisten Uusi Verso -yhteisöä
Näkökulmaa pitää muuttaa aika totaalisestikin. Kun viime vuonna palasimme takaisin Suomeen, niin huomasimme, että täällähän niitä ei juurikaan ole. 1. Avainasemassa tässä on johtajien kasvattaminen. Isojen kaupunkien ulkopuolella resursseja ei ole niin paljoa, joten uutta messua ei ehkä kannata perustaa. – Suunnitellun kasvuprosessin kautta yhteisö voi synnyttää uusia yhteisöjä, jotka edelleen perustavat niitä lisää. – Jumalanpalvelusyhteisön kaitseminen on vähän kuin olisi vastuussa startup-yrityksestä. Näytöksen jälkeen kokoontuminen ja kuljetus hotellille. Kierroksen jälkeen ajo Erfurtiin, majoittuminen ja yhteinen tervetuloillallinen. Kevyt lounas. Virheitäkään ei saa pelätä. Tutustuminen Coburgiin ja linnoitukseen, jossa Luther oleskeli Augsburgin valtiopäivien aikana. Vesa Keinonen P. Yksi oivallus toistuu Yhteisöjen kirkko -kirjassa pitkin matkaa. Marien tuomiokirkossa, missä Luther vihittiin papiksi. Jumalanpalvelusyhteisöt avaisivat myös seurakuntalaisten vapaaehtoisuudelle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. päivä, Oberammergaun kärsimysnäytelmä Aamiaisen jälkeen ajamme Oberammergauhun ja majoitumme lähiympäristöön. päivä, Augsburg Aamiaisen jälkeen kaupunkikävelyllä kuulemme Augsburgin historiasta ja reformaatioajasta, vierailemme St. Matkanjohtajana on Kotimaa-lehden artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen, asiantuntijaopas Sirkka-Liisa Aalto. Pitää uskaltaa luottaa. Ajamme Lutherstadt Wittenbergin tunnelmalliseen kaupunkiin, missä Luther vaikutti suurimman osan elämästään ja naulasi linnakirkon oveen kuuluisat 95 teesiään anekauppaa vastaan. Hinta: 2 598 € Hintaan sisältyy • reittilennot turistiluokassa • majoitus kahden hengen huoneessa • ohjelman mukaiset ateriat, kuljetukset ja retket • sisäänpääsy Passionsspiele-kärsimysnäytelmään, kat. – Se muodostaa melkeinpä vain tekosyyn olla seurakunnan tiloissa. päivä, Wittenberg Finnairin aamulento Berliiniin, missä opas on ryhmää vastassa. Iltapäivällä kuljetus Passionsspiele-teatteriin Oberammergauhun. – Kirkkomme voi valita, ottaako se yhteisöt vastaan vai annetaanko niiden valua esimerkiksi herätysliikkeisiin tai vapaisiin suuntiin. – Ensinnäkin ne lisäisivät ratkaisevasti jumalanpalvelusten suosiota. Nyt ollaan edetty vaiheeseen, jossa työntekijät keräävät ympärilleen vapaaehtoisia. osa alkaa klo 20.00, näytös loppuu klo 22.30. Tuomiokirkon mäellä opastettu kierros St. päivä, München Aamiaisen jälkeen ajamme Müncheniin, missä kävelemme Marienplatz-aukiolle. – Niissä dynamiikka toimii hieman eri tavalla, mutta samat yhteisön rakentamisen periaatteet pätevät. Vierailu Lutherin yliopiston asuntolassa ja yhteinen lounas. Omaa aikaa ostoksille ja lounaalle, Finnairin iltalento Helsinkiin. Hengellisyyden ja ihmisyyden pitäisi toteutua siinä yhtä aikaa. päivä, Erfurt Aamiaisen jälkeen tutustumme Erfurtiin. Yhteisössä saat ystäviä ja siellä voidaan kasvaa hengellisesti yhdessä. Et voi koko ajan olla selän takana kertomassa, mitä seuraavaksi tulisi tehdä. – Yhteisön perustaminen voi tietysti epäonnistuakin. 4. 6. Nykyisin lähes puolet 5000 asukkaan kyläläisistä osallistuu tähän harvinaiseen tapahtumaan ja esiintyminen näytelmässä on suuri kunnia. Maailmalla kovassa nosteessa oleva yhteisöliike tulee joka tapauksessa Suomeenkin. Timo Pöyhösen mukaan omaan kohderyhmäänsä huolella panostavat yhteisöt vetävät puoleensa myös seurakuntaa etsiviä nuoria aikuisia ja perheitä. Hengellinen kipinä ja halu kasvaa uskossa puuttuvat. Ne eivät ole maailmanloppu. Pöyhösen perhe sai USA:ssa aiheesta pysäyttävän kokemuksen. – On olemassa vaara, että yhteisöistä kehittyy jotenkin umpihengellisiä. Tuloksena voi syntyä elämälle vierasta ja tiukkapipoista kristillisyyttä. vuosi esitettävän näytelmän perinne johtaa vuoteen 1633 ja kyläläisten pyhään lupaukseen näytelmän toteutuksesta, mikäli he säästyisivät kulkutaudilta. Jos kirkolla on rohkeutta panostaa jumalanpalvelusyhteisöihin, niin uskon sen jatkossa olevan nykyistä vahvempi ja vaikuttavampi vaikka jäsenmäärä väheneekin. Hän näkee jumalanpalvelusyhteisöjen sopivan oikein hyvin myös pienemmille paikkakunnille. Mutta perusjumalanpalveluksenkin ympärille pystyy aivan hyvin toteuttamaan toimivan yhteisön. Annan kirkossa sekä Lutherstege-museossa. Vierailemme myös Moritzkirkossa, jossa Luther usein saarnasi. +17,17 snt/min. Näemme Raatihuoneen komean Kultaisen Salin ja tutustumme keskiaikaiseen hyväntekeväisyystoimintaan sekä Fuggerein köyhäintalokorttelistoon. 2 lippu • näytelmän ohjelmalehti saksaksi/englanniksi • asiantuntijaoppaan ja matkanjohtajan palvelut ja opastukset Tiedot sitoumuksetta, pidätämme oikeuden muutoksiin. Kotimaan matkaklubin lukijamatka kulkee Lutherin vaikutuspaikkojen ja kulttuurihistoriallisten kaupunkien kautta matkan kohokohtaan, Oberammergaun kärsimysnäytelmään. Jatkamme kävellen reformaatiota käsittelevään Lutherhaus-museoon. Lounaan jälkeen ilta vapaa. 010 289 8100 (Tampere), 010 289 8102 (Helsinki) 24 h verkkokaupasta ilman palvelumaksua lomalinja.fi Puhelut 8,35 snt/puh. Timo Pöyhösen mukaan kehitystä ei voi pysäyttää. Parhaan tuloksen tuottaa jumalanpalvelusyhteisöjen moninkertaistaminen. 3. – Perinteisessä mallissa palkattu työntekijä järjestää itse tilaisuuksia, joihin seurakuntalaiset osallistuvat. päivä, Coburg Aamiaisen jälkeen jatkamme kohti Baijeria. Pöyhönen tunnistaa terveessä jumalanpalvelusyhteisössä kaksi keskeistä ominaisuutta. Kirkkoherroilta ja muilta seurakuntien päättäjiltä vaaditaan Pöyhösen mielestä yhteisöjen kukoistamiseksi erityisesti yhtä ominaisuutta. Kirkon toimintamallin pieni viilaus ei Pöyhösen mielestä enää riitä. Näytelmä alkaa klo 14.30, illallinen klo 17.30, 2. Varsinainen askel eteenpäin otetaan kuitenkin vasta silloin, kun kirkon työntekijät alkavat antaa vapaaehtoisille myös johtamisvastuuta. – Ei ihmisiä innosta palvella jotakin instituutiota. Ihmisten tulee antaa vapaasti touhuta ja kokeilla. Yhteisöt pystyvät toteuttamaan niitä myös nykyistä luovemmalla tavalla. Saatiin kuitenkin oppimiskokemus ja myöhemmin on mahdollista yrittää uudelleen. Lounaan jälkeen ajo Augsburgiin ja majoittuminen keskustahotelliin. 5. Kävelykierroksella tutustumme vanhaankaupunkiin, iltapäivällä omaa aikaa. Yhteisöguru luettelee kolme päätapaa tehdä asioita seurakunnissa. Yhtä suuri sudenkuoppa piilee siinä, että hengellisyys kutistuu yhteisössä vain ohueksi säikeeksi. Jostakin pitää aina lähteä liikkeelle. toinen yhteisöihin panostaminen ratkaisisi monia kirkon ongelmia. Käynti Wittenbergin torilla ja raatihuoneella sekä kaupunginkirkossa, jossa sijaitsee Lucas Cranachin kuuluisa reformaatiota kuvaava alttaritaulu. 2. – Siellä totuimme siihen, että seurakunnilla oli loistavasti toimivat pyhäkoulut. – Uusien johtajien kautta yhteisön kasvu moninkertaistuu. Tutustuminen Augustinolaisluostariin ja sen erikoisnäyttelyyn ”Raamattu – Luostari – Luther”. Lutherin kaupungit ja Oberammergaun kärsimysnäytelmä 25.-30.5.2020 Joka 10. KOTIMAA | 17.4.2019 7. Palvelumaksu 26 €/varaus. Timo Pöyhönen on työskennellyt pääasiassa suuremmissa kaupungeissa
Teemoina olivat luonto ja hiljainen rukous sekä uusiutuva energia. Hän kannusti lähtemään luontoon ja nauttimaan kaikista vuodenajoista. Kainulainen. uutiset | ilmastonmuutos | K ouvolan seurakuntayhtymässä 6.4. pidetyn ympäristöpäivän aluksi kuultiin lääninrovasti Kirsi Hämäläisen välittämänä evankelis-luterilaisen kirkon piispojen kutsu paastoon ilmaston puolesta, että meillä kaikilla olisi toivo: ”Paasto on parannuksentekoa, sen ymmärtämistä, että oma käyttäytyminen vaatii muutosta.” Muutokseen sitoutuu myös kirkko, jonka tuoreen energiaja ilmastostrategian tavoite on hiilineutraali kirkko vuonna 2030. Luonnosta löytyy Kainulaisen mukaan tyyneys ja sen kautta mahdollisuus irtautua ylikuluttavasta elämäntavasta – kun päästää irti turvallisuuden, arvostuksen, kontrollin ja vertailun tarpeesta sekä mukavuudenhalusta. Luonnon tasapainon palauttaminen edellyttää ihmisiltä syvää mielenmuutosta. Vexi Salmen sanoittamassa ja Kassu Halosen säveltämässä laulussa todetaan: ”Se on maailman tuska ja hätä ja vastuumme yhteinen, se ei milloinkaan rauhaan jätä, jos kerran on tuntenut sen…” | Kuvat: Johannes Wiehn Huhtikuun ensimmäisenä lauantaina Kouvolan seurakuntakeskuksessa järjestetyn ympäristöpäivän puhujiksi oli kutsuttu ekoteologi Pauliina Kainulainen ja kouvolalaisen energiayrityksen, KSS Energian toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläinen. – Näin kevään korvilla täällä Maria-salin nurkissakin pörrää pikkuötököitä. – Meillä suomalais-ugrilaisilla on vielä ekologista viisautta ja luonnon pyhyydentajua. Hän muistutti, miten lähellämme on Luojan ihmeellistä luontoa. Siihen voimaa antaa kristillinen mietiskelevä rukous. Kouvolan seurakuntayhtymän ympäristötyöryhmän puheenjohtaja, kappalainen Kaija-Liisa Lindberg huomautti, että elottomissa rakennuksissakaan ihminen ei ole ylivoimaisena Luojan luomana yksin. – Australialaiset alkuperäiskansat kertovat, minkä luonnonmuodostelman läheltä ovat kotoisin ja kuinka ovat vastuussa siitä, Kainulainen kertoi. Ilmastoahdistuksen vastapainoksi Kouvolan seurakuntayhtymässä järjestettiin ensimmäinen ympäristöpäivä, joka panosti toivon ilmapiiriin. – Läntiseen maailmankuvaan sellainen ei kuulu, mutta meissä suomalaisissa vielä elää jotain vahvasta suhteesta luontoon ja eläimiin. Kainulainen itse on kotoisin KOTIMAA | 17.4.2019 8. Toivoa linjasi lohdullisesti ekoteologi ja Enonkosken luostariyhteisön retriittipappi Pauliina Luonnosta löytyy tyyneys toivo | Koko Suomi tuntuu tänä vuonna havahtuneen ilmastoherätykseen, joka monilla näyttää jo kääntyvän ahdistuksen puolelle. Juuri nyt heräilevä kevät suorastaan kutsuu kokemaan yhteyttä Jumalaan luonnossa. Ilmastonmuutoksen kokoisen kriisin uskoisi, toivoisi yhdistävän erilaisia yhteisöjä, kirkkoja ja uskontoja. Kainulainen korosti, että kyse ei ole nationalismista, vaan vanhasta viisaudesta: – Kun on omavarainen, voi olla myös vieraanvarainen. Kouvolalaismuusikko Jaana Luomajoen esittämä Ikuinen unelma johdatti suoraan asian äärelle. Voisi olla käänteentekevää, jos palaisimme siihen. Se auttaa useimpia suomalaisia hiljentymään ja näkemään olennaisen. Monien seurakuntien tavoin Kouvolalla on ympäristödiplomin ja lukuisten hyvien tavoitteiden ohella yli 900 hehtaaria metsää, jolla on hiilinieluna merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ihminen ymmärsi sen kierron ja otti osansa viisaasti kohtuudella. Vanha suomalainen ajattelu piti luontoa, etenkin metsää, pyhänä
Tauoksi sovitulla porinatuokiolla kuultiin aamulenkistä rukousmatkana Kymijoen maisemissa ja luonnon henkeäsalpaavista väreistä, jotka eivät koskaan riitele keskenään. Vastuu on meillä aikuisilla, jotka nautimme teollisen vallankumouksen hedelmistä, mutta olemme liian mukavuudenhaluisia muuttumaan. Ihminenhän muuttuu vasta, kun on pakko. Jääskeläisen mukaan esimerkiksi ladattava hybridiauto tai biokaasua käyttävä auto on hyvä vaihtoehto kuntien ja seurakuntien pohtiessa hankintojaan. Kutsun tätä kaikkea luontohengellisyydeksi. Varsinkin sadonkorjuuaikaan Kainulainen löytää sisältään pienen keräilijän. Tulevaisuudessa energiaa tuotetaan niin puuperäisin polttoainein kuin tuulija aurinkovoimaloin. SAVITAIPALE Kirkko 10.05. SAVONLINNA Tuomiokirkko 09.05. KOTKA Kotkan kirkko 08.05. Kouvolalainen opettaja-kirjailija Venla Sainio iloitsi siitä, että ilmastosta puhutaan jo paljon koulussa. PIRKKALA Pirkkalan kirkko 07.05. NURMIJÄRVI Nurmijärven kirkko 25.04. Painavien puheenvuorojen ja kaiken tietotykityksen jälkeen loppuhartaus tarjosi kaivatun hengähdyshetken, tilaisuuden kuulostella, mihin itse kutakin kutsutaan. Kainulaisen mielestä on tervettä myös ahdistua ilmastonmuutoksesta, kaikesta tiedosta ja uhkakuvista, mutta yksin ei kannata jäädä tunteineen, vaan purkaa niitä sanoiksi yhdessä toisten kanssa. Tunteita heräsi Kouvolan kuulijoissakin. FI N ET TI C K ET .F I 16.–19.5.2019 Kirkon ympäristödiplomit Näillä seurakunnilla, seurakuntayhtymillä ja tuomiokapituleilla on tällä hetkellä voimassa oleva Kirkon ympäristödiplomi: Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, Haapajärvi, Haapavesi, Helsingin seurakuntayhtymä, Hyvinkää, Joensuun seurakuntayhtymä, Jyväskylä, Kalajoki, Kempele, Kirkkohallituksen virasto, Kouvolan seurakuntayhtymä, Kittilä, Lieto, Mariehamn, Masku, Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli, Mikkelin seurakuntayhtymä, Naantalin seurakuntayhtymä, Nivala, Nurmijärvi, Nurmes, Oulainen, Pieksämäki, Pirkkala, Raisio, Seinäjoki, Sievi, Siikainen, Suonenjoki, Tampereen seurakuntayhtymä, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli, Tyrnävä, Ulvila, Vantaan seurakuntayhtymä, Ylivieska ja Ylä-Savon seurakuntayhtymä. – Tosin itsekkäistä, terveydellisistä syistä. Sähköä ja kaukolämpöä tuottavan KSS Energian toimitusjohtaja Kyösti Jääskeläinen muistutti, että päätösten aika on juuri nyt. Pian jo verkot repeilivätkin saaliinpaljoudesta. I R E N E X L Koot: 37-43 Värit: punainen, valkokulta, musta 149€ M I K KO Koot: 39-48 Värit: ruskea, sininen, musta 145€ Suomen suurin mallisto Sievi-kenkiä www.sievishop.fi Simonkatu 12, Helsinki | Kauppakeskus Itis, Helsinki Kauppakeskus Jumbo, Vantaa | Yliopistonkatu 24, Turku Ideapark, Lempäälä | Koskikeskus, Tampere | Kantolantie 8, Sievi Pakkahuoneenkatu 9, Oulu | Merihelmi, Kuivaniemi | Rinteenkulma, Rovaniemi N E E A Koot: 35-43 Värit: oranssikulta, valkokulta, punahopea 139€ VA A SA C H O IR FE ST IV A L. – Moni kysyy, miksi Suomen pitäisi toimia, eihän näin pieni maa maailmaa pelasta. LIPUT ENNAKKOON 22 €, OVELTA 25 € Jaakko Löytty Pekka Simojoki Petri Laaksonen GOSPEL GENTLEMEN KIERTUE 2019 24.04. – On halpahintaista syyllistää nuoria ja lapsia tulevaisuudesta. – Itäinen järvimaisema pitää minut koossa. – Syvyydessä voi olla valtava voima ja myös ilon lähde. Hän kokee ekologisen vastuunkannon tehtäväkseen. Juuri nyt tarvitsemme hengellistä syvyyttä. Kontiolahden Höytiäisen rannalta ja vastuussa siitä. HaNNElE NiEmi KOTIMAA | 17.4.2019 9. Vastaan, että juuri Suomen kannattaa olla innovaatiokykyisenä edelläkävijänä muutoksessa mukana ja luoda uusiutuvasta energiasta liiketoimintaa maailmalle. – Kun luonto elpyy, voi ihminenkin taas elpyä luonnossa ja pahoinvointi kääntyä hyvinvoinniksi. Jeesus opetti elämäntavallaan, lähti luontoon ollakseen kahden Isänsä kanssa. HELSINKI Temppeliaukion kirkko Konsertit alkavat klo 19.00, kesto noin 2 h 30 min pienen väliajan kanssa. – Ja oli myös järvi-ihminen, Kainulainen muistutti. – Hinnan ohella kannattaa muistaa myös se, mitä tulevaisuudessa tavoitellaan. – Marjanpoiminta voi olla yksi mietiskelyn ja rukouksen muoto. Uusteknologia näkyy sekä energiantuotannossa että liikenteessä. Että ensi vuoden ympäristöpäivä olisi vielä tätäkin toiveikkaampi. Kun saalista ei tullut, Jeesus kehotti kalastajia viemään veneensä syvään veteen. Sainio ryhtyi kasvissyöjäksi yli 40 vuotta sitten. Ja pyytää Jumalalta siunausta maalle jalkojemme alla
Ruotsin suoraan uuniin -käytäntö on mielestäni silmien ummistamista elämän rajallisuudelta. IlarI rantala Kerava Ihmistä pitää kunnioittaa hänen loppuunsa saakka Puhutaan suomea TT kari latvus jatkoi Kotimaan mielipidesivulla 4.4. Se on vainajan tietoista unohtamista ja häivyttämistä omasta elämästä. Hautaustoimistot toimivat usein tiedon välittäjänä ja tulkkina seurakunnan ja omaisten välillä. Vainajan toiveet ja vakaumus ovat ensisijaisia, kun hautauksen järjestelyitä suunnitellaan. Pidetään siitä kiinni. Kirjoituksen loppupuolella on lause ”Diakonian narratiivi on eräänlainen metakertomus, joka voi heuristisella tavalla auttaa suuntaamaan työtä tarvittavaan suuntaan”. Sen sijaan en voi allekirjoittaa piispa Laajasalon näkemystä siitä, että hautaustoimistot määrittelisivät ja suunnittelisivat koko prosessin, kuten kirjoituksessa mainitaan. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Siinä tilanteessa tunsin kuoleman lopullisuuden ja kovuuden. P iispa Teemu Laajasalo kirjoitti otsikolla ”Kuoleminen on kirkon keskiössä” ( Kotimaa 4.4). Seurakuntienkin näkökulmasta hautaustoimistoja kannattaa pitää ennemmin resurssina kuin kilpailijana. Hautaustoimistot tuntevat toimialueensa käytännöt ja toimintatavat hyvin ja omaisen toiveet kartoitettuaan osaavat neuvoa heitä siinä, miten he voisivat järjestää läheisensä näköiset hautajaiset. Kirjoitan tätä Mikael agricolan ja suomenkielen päivänä. Nemini parcetur.” (Suom. Usein omaiset toivovat siunaustilaisuutta, vaikka vainaja ei olisikaan kirkon jäsen. Sillä ei ole merkitystä, kolkuttaako omainen ensin hautaustoimiston tai seurakunnan ovea. mielipiteet ” Sillä ei ole merkitystä, kolkuttaako omainen ensin hautaustoimiston tai seurakunnan ovea. Se on ihmisen kunnioittamista hänen loppuunsa saakka. Tällöin on aina varmistettava, että se ei riko vainajan vakaumusta. Eräs siunaus pidettiin poikkeuksellisesti Honkanummen pienessä kappelissa, jota kautta arkut tuodaan myös isoon kappeliin. Pääasia on, että kolkuttavalle avataan, eli että omainen saa tarvitsemansa avun silloin, kun hän sitä tarvitsee. Ilkka OllOnen puheenjohtaja, Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry Hautaustoimisto ei ole seurakunnan kilpailija kuoleman kohdatessa | Hautaustoimistot toimivat usein tulkkina seurakunnan ja omaisten välillä, kirjoittaa Ilkka Ollonen. Päätösvalta on aina omaisilla, ja niin pitää ollakin. Samoin omaiset arvostavat sitä, että hautaustoimistot ovat tavoitettavissa vuorokauden ajasta riippumatta. Tuon arvostuksen soisi olevan molemminpuolista. Piispa Teemu Laajasalo puhuu asiaa kirjoituksessaan ”Kuoleminen on kirkon keskiössä” ( Kotimaa 4.4.). Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Voin kyllä kaikilta osin yhtyä hänen näkemyksiinsä. Haluan kiinnittää huomiota siihen, että kirjoittajat muistaisivat käyttää kieltä, jonka sisällön voi ymmärtää myös hän, joka ei ole omaksunut tiedeyhteisön tai puheena olevan osaamisalan erikoissanastoa. Tällöin kirkko voi tukea omaisia surutilanteessa ja olla esimerkillään kantamassa lähimmäisen taakkaa. jo aiemmissa lehdissä käytyä keskustelua kirkon diakoniatyön olemuksesta ja sen merkityksestä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Olen oppinut arvostamaan pappejamme, jotka ovat valmistautuneet noiden vainajien siunaamiseen yhtä huolellisesti kuin muihinkin siunauksiin. Piispa Laajasalon näkemys siitä, että hautaustoimilain mukaan jokaista ihmistä, olkoon sitten seurakunnan jäsen tai ei, tulee kohdella samalla tavalla, on mielestäni oikea. Se ei tarkoita, että hautaustoimisto päättää, millaiset hautajaiset järjestetään. Se oli arvokas kokemus. Olen muutaman vuoden ajan osallistunut Odd Fellow -veljeskunnan jäsenten kanssa Honkanummella lähes viikoittain järjestettäviin sosiaalisiin siunauksiin, joissa vainajalle ei ole muita saattajia. Usein omaiset kääntyvät paikkakunnallaan toimivan hautaustoimiston puoleen, kun suru on kohdannut ja he haluavat tietoja ja neuvoja siitä, miten heidän tulee toimia. SannI JunnIla KOTIMAA | 17.4.2019 10. Niin kuin vanhassa ylioppilaslaulussa lauletaan: ”Venit mors velociter, rapit nos atrociter. Haluan kommentoida kirjoitusta muutamalla sanalla. Ketään ei säästetä.) Kaikki oli silloin ohi. Hautaustoimistot arvostavat seurakuntien tekemää työtä. Katselin siunauksen jälkeen, kun yksinäisen vainajan yksinäinen arkku laskeutui kohti viimeistä matkaansa polttouuniin. Hautaustoimistot hoitavat käytännön toimeksiantoja omaisten toiveiden mukaan, ja seurakunta voi silloin keskittyä yhteen tärkeimmistä tehtävistään, sielunhoitoon. Se on pakoa todellisuudesta. Kuolema tulee nopeasti, riistää meidät julmasti. Honkanummen siunauksissa kiteytyy mielestäni yksi tärkeä osa meidän kristillisyyttämme. Tilaisuudet ovat muodostuneet minulle, samoin kuin muillekin niihin osallistuville, tärkeiksi hetkiksi. Jos omaiset pyytävät siunaustilaisuutta siitä huolimatta, että vainaja ei syystä tai toisesta ole kirkon jäsen, on kirkon perustehtävän hoitamista se, että omaisten pyyntöä kunnioitetaan. Ja sitten sama suomeksi
Kanavan paneelikeskustelussa käytiin ajatusleikkiä, millainen messu olisi, jos se olisi viidentoista minuutin pituinen. Levätä, katsella, kiittää. Näissäkään pituus ei ole ensisijainen huomion kohde vaan se hengellinen ravinto, jota messu antaa ihmiselle. Keskustelussa nostettiin esiin se, että monta kertaa messua vietetään melko lyhyenä ja yksinkertaisena. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Jotenkin vain olin tullut liittäneeksi sen jouluun, mielessäni olin juhlinut Jeesuksen ylösnousemuksen samalla kertaa synttäreiden kanssa. Autot eivät ajelleet, nähtävästi pimpsarallikuskitkin viettivät pääsiäistä. Yhden asian haluan korjata. Mämmiä jälkkäriksi vaniljakastikkeen kanssa, penskoille suklaamunia ja syönnin päälle hyvät ruokalevot täyden mahan vieressä. Lopputulos jäi avoimeksi, mutta paneelikeskustelun vetäjänä arvioin, että päällimmäiseksi jäi ajatus, että messun pituus ei ole tärkeintä vaan keskittyminen sisältöön. Tällainen ajatusleikki paljastaa sen, minkä ajattelemme messussa olevan keskeistä ja tärkeää. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Kellot soivat. Hetken ajan kuvittelin kapinan alkaneen, sitten oivalsin äänen kantautuvan Nilsiän ortodoksikirkolta ja sen tajuttuani hiffasin, että siellä on tietysti joku pääsiäisyön meininki meneillään. Ajatusleikkiin lähtivät sekä panelistit että keskusteluun osallistunut yleisö. Mutta viime vuonna asia muuttui ja ihan sattumalta. Se on sitä eväiden jakamista. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –1 6 17. Kotimaan numeron 13 hyväksi jutuksi äänestettiin eläkkeellä olevan yliopistonlehtorin Pauli Annalan haastattelu Luterilaisten pappien kasvattajasta tuli katolilainen. Kanavien tarkoitus oli tehdä näkyväksi monimuotoisuutta ja tekemisen iloa, mikä jo nyt vallitsee seurakunnissa. Samoin nyt hiljaisella viikolla hoivakodeissa ja sairaalaosastoilla vietettävät ehtoolliset eli viikkomessut eivät ole sunnuntain päämessun pituisia vaan merkittävästi lyhyempiä. huhtikuuta 2019 | hinta: 3,70 € 4 15-16 19 Kylmä talvi pois on mennyt! Virsi 105 ja pääsiäismuna julistavat ylösnousseen Kristuksen sanomaa Nurmijärven gospelpassio tutkii tunteita Kymmenosainen sarja kirkon tulevaisuudesta alkaa Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUttU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Messun pituutta käsiteltiin kanavassa, jonka otsikon perässä oli kysymysmerkki. P ääsiäinen oli minulle viime vuoteen asti semmoinen läpihuutojuttu. Olin hakannut näppäimistöä tuntikaupalla ja sitten menin ulos, istahdin terassijakkaralle ja kuuntelin mykkyyttä. Olin kyllä oivaltanut pääsiäisen kristillisen sanoman jo aiemmin, en minä sitä vähätellyt. Jumalanpalveluspäivillä ei kehotettu lyhentämään messua viiteentoista minuuttiin. Vähän odottelin kuulevani joutsenten huutoa, mutta niiden sijaan aloin kuulla vilkasta, hämmentävää ja kiihkeää kirkonkellojen soittoa. Mietiskelin, että ortodoksit ne ovat kovia nimenomaan tätä pääsiäistä juhlimaan, eivätkös ne ensin paastoa ja sitten messua ja sen jälkeen syövät renttelinsä täyteen. Kirjapalkinnon voitti tapio Pastila Mynämäeltä. Puolen tunnin mittaisia viikkomessuja vietetään monissa kirkoissa aamulla, lounasaikaan tai illalla. 12 Ka nn en ku va : M in na H irs ik al lio / Va st av al o 11 4. terHi PAAnAnen jumalanpalveluksen asiantuntija, Kirkkohallitus Vartin messu oli ajatusleikki KOTIMAA | 17.4.2019 11. Rauhoituin, huilasin, pyhät alkoivat tuntua pyhiltä. Muuten vallitsi täysi hiljaisuus. Kirjoitin yöllä, koska yöt ovat hyvää aikaa kirjoittaa ja pitkien pyhäpäivien väliset yöt vielä parempia, sillä niitä seuraavina aamuina saa nukkua vähän pidempään. Sain tavoitettua pyhiin erilaisen tunteen, annoin kirjoittamisen olla ja keskityin olemiseen. Ihan viettävät pääsiäistä kuin toista joulua. Minä kirjoitin silloin romaania – niin kuin muuten teen nytkin. Viime vuonna se oivallus muutti pääsiäisenviettoni. jaetutevaat.fi. Hyvät pyhät siinä, lammasta uuniin, paistin vetäytyessä valkosipulipotut kypsiksi ja niiden kypsyttyä pöytään punkut, minttuhyytelöt ynnä muut lisukkeet. Siinäpä se sitten kirkastui. Yksi näkökulma oli pyhä tanssi. ” Olen luterilainen ja kyllähän tästä voi joku mielensä pahoittaa, mutta minä arvelin pääsiäisenalusviikolla paastota. Päänsisäinen Arvoisa Jyrki Vesikansa, kirjoituksesi ”Myllerretty messu” ( Kotimaa 11.4.) kirvoitti minut vastaamaan. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Ensin haluan kiittää huomiostasi, jonka odotin jonkun tekevän jo Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivien kanavan paneelikeskustelussa: 15 minuutin messu voisi olla hartaushetki. Niin tehden se lammaskin maistuu paremmalta. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Arvelen, että tämä ajatus ei tullut esiin paneelikeskustelussa, koska huomio kiinnittyi niin vahvasti siihen, että keskustelimme messusta eli ehtoollisjumalanpalveluksesta, jota pidetään seurakunnan elämän keskuksena. Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivien työskentelyissä ja kanavissa osallistuja saattoi tutustua monista eri näkökulmista messun viettämiseen. Ja kun pääsiäisen pyhät sitten koittavat, aion vain olla. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. En alleviivaten enkä toisille samaa tuputtaen, mutta omassa mielessäni. Antti Heikkinen Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä Nilsiästä. Hyvää pääsiäistä, siunattua suorastaan. Olen luterilainen ja kyllähän tästä voi joku mielensä pahoittaa, mutta minä arvelin pääsiäisenalusviikolla paastota ja elellä hiljaisen viikon hiljaisena viikkona. Taitaahan noilla olla syytäkin juhlia. Sen lisäksi päivien kanavissa keskusteltiin muun muassa monikulttuurisesta messusta, jumalanpalvelusryhmistä, Tuomasmessusta, messun musiikista ynnä muusta. Se tunne ja siihen liittyneet ajatukset jäivät muistiini siksi hyvin, että tänä vuonna oikein odotan pääsiäistä. Kanavien moninaisuuteen voi tutustua jumalanpalveluspäivien sivuilla: www. Istuin ja kuuntelin
Pietarin roolia näyttelevä Erkki Mäkäräinen toivoo, että katsojille jäisi esityksestä mieleen sanoma elävästä Jumalasta, joka on kuollut ristillä syntiemme vuoksi. Gospelpassio ottaa sydämestä En ole ikinä sietänyt yhtään näyteltyä Jeesusta, ne tuntuvat minusta aina vääränlaisilta, sanoo pappi Anni Pesonen. reportaasi KOTIMAA | 17.4.2019 12. Eksegeettinä hän käsikirjoitti Raamatun kertomuksille uskollisen gospelpassion, jonka pääroolissa on Magdalan Maria
Sen kautta sain näytelmään mukaan tunteita ja Jeesuksen äänen. Kauppinen on harrastanut näyttelemistä toistakymmentä vuotta. – En siis halunnut tietoisesti muuttaa passiokertomusta tai lisätä siihen mitään, vaan tuoda vain esille, mitä siinä on. – Minulle passiokertomus on ollut teini-iästä asti ihan juuria myöten raastava. Pesonen päätti seurata eri kohtauksissa aina sitä evankelistaa, jonka kertomus puhuttelee häntä syvimmin. Näytelmän käsikirjoittaja, seurakuntapastori ja teologian tohtori Anni Pesonen halusi luoda Raamatun kertomuksille uskollisen passionäytelmän Jeesuksen viimeisistä vaiheista ja lisätä siihen bändisoittimin säestettyjä tuttuja gospelkappaleita ja virsiä. TeksTi | emilia karhu – kuvaT | olli sepplälä » KOTIMAA | 17.4.2019 13. Tyhjän arkin kammo meinasi ottaa vallan. – Raamattu kertoo pääsiäisen tapahtumat kronologisesti. – Jeesuksen ympärille pitää ehdottomasti jättää tilaa. Magdalan Maria nousi näytelmän päähahmoksi, koska Pesonen ei halunnut kenenkään esittävän Jeesusta. – Palauteprosessissa hioutui esimerkiksi puhekuoron käyttö näytelmässä. Kun hän pääsi vauhtiin, ystävien tuki ja kritiikki auttoivat eteenpäin. Nurmijärven seurakunnan gospelpassio on eräänlainen eksegeetin vastaisku moderneille pääsiäisnäytelmille, joiden yhteys pääsiäiseen on väljä ja tulkinnanvarainen. Itse en ole ikinä sietänyt yhtään näyteltyä Jeesusta, ne tuntuvat minusta aina vääränlaisilta. – Näin isoa pääroolia en ole kuitenkaan koskaan ennen tehnyt. Tässä gospelpassiossa tulee upeasti esiin, kuinka kertomuksen jokainen hahmo on tunteva, kokeva, pelkäävä ja itkevä ihminen. Hän näyttelee Magdalan Marian ison pääroolin Nurmijärven seurakunnan gospelpassiossa Ristin alla laulamalla. Omassa kotiseurakunnassaan Riihimäellä hän on osallistunut Teatteri Viitan pääsiäisajan musiikkinäytelmiin ja naapurikaupungissa Hyvinkäällä legendaarisen, nyt jo eläkkeellä olevan seurakunnan teatteriohjaajan Jouni Laineen kesänäytelmiin. Tämä on minulle merkittävä juttu ja oloni on kiitollinen. Siinä on elämästä, ihmisyydestä ja Jumalasta jotakin niin syvää, ettei syvemmälle enää pääse. M edialähetys Sanansaattajien mediatuottajalla Merja Kauppisella on edessään jännittävä pääsiäinen. Ensimmäisen kohtauksen kirjoittaminen oli Pesoselle tuskallista. Tunnen, kuinka minussa tulee joka päivä enemmän tilaa Magdalan Marialle. Joidenkin evankelistojen näkemykset elävät näytelmässä myös rinnakkain
– Eino Arnkil tään iloisempiin tunnelmiin kappaleiden Hän ei ole enää täällä ja Oh Happy Day rytmissä. – Aiemmin pidin häntä syyllisenä, mutta ehkä hän olikin olosuhteiden uhri. – Tämä kertomus ottaa minua sydämestä. Kirkon etuosassa on erikorkuisia mustia lavoja ja kaikki näyttelijät ovat pukeutuneet mustiin. – Vaimoni on eksegetiikan tohtori kuten Pesosen Annikin. Kappaleiden valintaan osallistuivat Klaukkalan kirkon kanttorit ja papit. Hirvasniemi-Haverinen tunnustaa olevansa enemmän jouluihminen kuin pääsiäisihminen. Näytelmän musiikista vastaa pitkän linjan muusikko, säveltäjä, sovittaja ja tuottaja Make Perttilä. Puhaltimia soittaa Heikki Pohto, lyömäsoittimia Pekka Nyman, bassoa Teemu Keränen ja selloa Riikka Lampinen. Häntä on sykähdyttänyt käsikirjoitusta lukiessa erityisesti se, että Paavali ymmärsi, miksi Jeesuksen oli oltava kuuliainen hamaan ristinkuolemaan asti. Aluksi suunnitelmissa oli koota bändi nurmijärveläisistä nuorista. – Meillä on todella pieni budjetti, ja päätimme satsata ammattimaiseen bändiin, kuviin, ääneen ja valoihin. – Toki oikea uhri on aina uhri, mutta usein mietin myös, mitä pahantekijöille on tehty, että he ajautuvat tekemään väärin. Hän laulaa samassa kirkkokuorossa Anni Pesosen kanssa, ja Pesonen värväsi esiintyjiä näytelmään myös sieltä. Oli hienoa kaivaa tämä pitkään unohduksissa ollut kappale uudelleen esille. Ne antavat mahdollisuuden eläytyä ja osallistuakin, sillä osa niistä on yhteislauluja, Anni Pesonen kertoo. Mutta Kristus vaan voi. Gospelpassion ohjaa luokanopettaja ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Lea Hirvasniemi-Haverinen, joka on tehnyt ohjaustöitä Nurmijärven seurakunnalle aiemminkin. Näytelmässä Magdalan Maria muistelee tapahtumia ja muut pääsiäiskertomuksen hahmot nousevat esiin hänen muistoistaan. Lavasteet ja puvustus ovat äärimmäisen pelkistetyt. Kuinka kukaan voi kulkea sellaisen kärsimystien. Muistelun näkökulma nostaa esiin sen, miten aika kypsyttää ihmistä. Arnkil esittää esimerkiksi Paavalia ja Pilatusta ja on mukana puhekuorossa. – Tämä on unelmajengi. Mukana on monia gospelklassikoita, jotka ovat kulkeutuneet levyiltä Nuoren seurakunnan veisukirjaan tai Messulauluihin ja niistä edelleen Virsikirjaan tai Viisikieliseen. Halkaise puu ja minä olen siellä.” – Ei ole sellaista paikkaa, missä Jeesus ei olisi. – Jaakko on ollut koko ikänsä äärimmäisen suoraselkäinen ja rohkea kannanotoissaan ja lauluissaan. Hän on myös karismaattinen esiintyjä. – Olen sellainen persoona, että löydän lohdun erityisesti tummista sävyistä. – Olemme kaikki oppineet valtavasti, kun Anni on kertonut projektin varrella meille Uuden testamentin syntyajoista, tapakulttuurista ja evankelistojen erilaisista luonteista. Lopulta hän toki kantaa vastuun koko projektista. Hän huolehtii työkseen myös esimerkiksi Ylen Nojatuolikirkon musiikeista. – Jokainen kuulija saa käyttää mielikuvitustaan, Arnkil toteaa. Erityisesti huilulla ja sellolla on sovituksissa iso rooli. Yhteisiä harjoitustunteja näyttelijöille kertyy noin 30. Retonkeihin ei ollut rahaa pennin hyrrää, Anni Pesonen täydentää. – Yleensä pääsiäisnäytelmissä eletään tapahtumia reaaliajassa. Ohjaajana Hirvasniemi-Haverinen ei halua olla despootti. Aikataulusta tuli kuitenkin liian tiukka. Näytelmän koskettavin kohta Kauppiselle on Magdalan Marian viimeinen repliikki: ”Nosta kivi ja minä olen siellä. Gospelpassion aikana kuullaan esimerkiksi kappaleet Pidä minusta kiinni, Taisteluni, Viaton veri, Käy yrttitarhasta polku, Toisen päivän iltana ja Kuka olet, Jeesus. Teemme menneisiin kokemuksiin liittyviä löytöjä vielä vuosien jälkeenkin. Nälkä on kasvanut syödessä. Gospelpassio esitetään Klaukkalan kirkossa. Niinpä Make Perttilä kokosi bändin luottomuusikoistaan. Hän tykkää elävöittää historian henkilöitä ja tapahtumia draaman keinoin niin koulussa oppilaiden kanssa kuin teatteriproduktioissakin. Gospelpassiossa merkittävässä roolissa on tietenkin myös musiikki. Kiireistä miestä ei tarvinnut kahta kertaa houkutella mukaan gospelpassioon. Perttilä kertoo nauttivansa pitkäperjantain tunnelmista ja tummien sovitusten tekemisestä. Armottomana Jaakko Löytty -fanina hän päätyy lopulta nimeämään yhden Löytyn kappaleen: Viaton veri. Ensi-ilta ei jännitä, koska ohjaaja luottaa tekijöihin ja perusteelliseen harjoitteluun. Kauppiselle pääsiäiskertomus on kasvutarina, jossa Jeesuksen opetuslapset ja muut läheiset kasvavat ujoista ja aroista ihmisistä rohkeiksi julistajiksi. Lopussa pääs” Kristuksen uhrautuminen kaikkien ihmisten puolesta on sanoinkuvaamaton aarre, jota on vaikea tajuta. Mariaa näyttelevää Merja Kauppista tämä ratkaisu kiehtoo. Näyttelijät nyökyttävät vieressä. Hirvasniemi-Haveriselle on avautunut gospelpassion myötä uusia ajatuksia erityisesti Pilatuksesta. Magdalan Maria on rikkinäinen ihminen, mutta hän saa kokea armon, kelpaa Jumalalle ja jaksaa sen varassa. Hirvasniemi-Haverinen kehuu vuolaasti Anni Pesosen laajaa tietämystä Raamatun ajan elämästä ja ihmisistä. Hän arvostaa yhdessä tekemistä ja neuvottelevaa työotetta. Ei se varmaan ollut helppo paikka tehdä päätöksiä, kun kansa reagoi niin vahvasti. Perttilän on vaikea valita biisien joukosta suosikkiaan. Olen lähtenyt ihan tyhjältä pöydältä sovittamaan klassikkobiisejä. Marialla on sentään taivaansininen huivi päässään. Tämä on huikea toivon näkökulma kaikille! Nurmijärven seurakunnan aktiivinen luottamushenkilö ja kirkkoväärti, eläkepäiviään viettävä Eino Arnkil päätyi mukaan gospelpassioon uteliaisuudesta. Tiesin, että Anni on superhyvä, ykkösluokan asiantuntija tekemään tällaista näytelmää. Kitaroissa kuullaan Ville Nurmea ja Perttilää itseään. Kristuksen uhrautuminen kaikkien ihmisten puolesta on sanoinkuvaamaton aarre, jota on vaikea tajuta. Eino Arnkil, pääroolia näyttelevä Merja Kauppinen ja Erkki Mäkäräinen luottavat hyvään käsikirjoitukseen ja harjoittelun voimaan. – Laulujen ideana on kuvailla kertojahenkilöiden tunteita ja kommentoida kerrottuja tapahtumia. reportaasi KOTIMAA | 17.4.2019 14. Haasteena on, että kaikki eivät pääse mukaan kaikkiin harjoituksiin
Joulusta tuttu kaupallinen hysteria on karsittu pois, eikä kukaan vaadi olemaan kiltti. – Pääsiäisen sanoma kiteytyy siinä, että kenenkään ei tarvitse tulla ensin jonkinlaiseksi kelvatakseen Jumalalle. Gospelpassion myötä Grönqvist on saanut uutta tietoa roolihahmostaan evankelista Luukaksesta. Kaikki on armoa. Näytökset alkavat kello 19. – Anni Pesonen kertoi, että Luukas on muihin evankelistoihin verrattuna kiltti, hiljainen ja rauhallinen luonne. qvist. Se opettaa tilanteisiin heittäytymistä. Hän on mukana myös puhekuorossa ja laulajana. Yölläkin herään miettimään vuorosanojani, mutta tyhjää lyö aina, hän murehtii. Olen joutunut miettimään roolihahmoni repliikkien tulkitsemista ihan uusiksi tämän tiedon valossa. Pietarin roolin gospelpassiossa näyttelee yksityispankkiirina työskentelevä Erkki Mäkäräinen. Hän toivoo katsojien tulevan kosketetuksi ja saavan esityksen kautta jotakin, mitä Jumala haluaa juuri heille välittää. Pääroolia esittävä Merja Kauppinen toteaa, että pääsiäisenä ja jouluna ihmisten uskonnollisuus herää. ja pitkäperjantaina 19.4. Pääsiäisessä on Kauppisen mielestä parasta, että sen sanomassa saa levätä koko juhlan ajan. Hän kiittää Raamatulle uskollista passiokäsikirjoitusta, koska ”sana ei tyhjänä palaja”. Raamattu helposti jokaiselle • pipliakauppa.fi piplia.fi . Tuntuu kauhealta, että kaikki hylkäsivät hänet. – Lapsillekin pitää kertoa pääsiäisenä ennen kaikkea siitä, että meillä on elävä Jumala, joka on kuollut ristillä meidän syntiemme vuoksi. Kirkkotila esityspaikkana on hänelle kuitenkin erityinen. Hän vaikuttaa myös Nurmijärven kirkkovaltuustossa ja kiertää veisaajaryhmän kanssa laulamassa palvelutaloissa. Tässä gospelpassiossakin ydinviesti on ylösnousemuksen ilo ja riemu, vaikka iso osa näytelmästä uidaankin syvissä vesissä. – Rakastan tätä meidän kirkkoa, täällä on niin hyvä olla. Perinteinen, tuttu tarina halutaan kuulla yhä uudestaan sellaisenaan. – Tuntuu, että mitkään repliikit eivät jää päähän. – Ja onhan pääsiäisen sanoma ihmiskunnalle suuri. Taisteluni-laulussa puolestaan koskettaa teksti: Eessäs pieneks kasvaa saan, tuntea uudestaan: jälleen rakkautes parantaa. Pääsiäinen on Mäkäräiselle todella tärkeä juhla, josta hän jättäisi noitaleikit pois. Gospel-passio nähdään Klaukkalan kirkossa keskiviikkona 17.4., kiirastorstaina 18.4. Grönqvist on havainnut, että näytelmäharrastuksesta on hyötyä myös työssä erityislasten kanssa. Molemmat ovat kuitenkin tärkeitä perhejuhlia. Grönqvist näyttelee myös esimerkiksi Nurmijärven opiston Teatteri Jukolassa. Toivon, että tämä sanoma jäisi myös gospelpassiosta yleisölle päällimmäisenä mieleen. Evankelista Luukasta näytelmässä esittää lasten ja nuorten erityisohjaaja Tuula GrönKäsikirjoittaja Anni Pesonen päätti seurata eri kohtauksissa aina sitä evankelistaa, jonka kertomus puhuttelee häntä syvimmin. Erityisen tarttuva rytmi on Grönqvistin mukaan laulussa Muistan pitkänperjantain. Suomenkieliset ja erikieliset Raamatut + Virsikirjat + Lahjatuotteet RAAMATTU + PIPLIA + BIBLE + BIBELN Tiedustelut: myynti@piplia.fi P voimasanoja IPLiA. Kauppinen toivoo, että kukaan ei ajattelisi näytelmän nähtyään, että se oli ”ihan kiva”. Siinä on niin koskettavia kohtia, että ihan itkettää. Näytelmän hienot laulut puhuttelevat kuorolaulajaa. Liikutun aina, kun huudamme raivoisasti: Ristiinnaulitse! Mietin, miksi kukaan ei puolustanut Jeesusta. Onneksi vielä on aikaa ottaa rooli haltuun. – Pidän hirveästi tästä näytelmästä. Omalla kielellä KOTIMAA | 17.4.2019 15
Muuten teatterin ja seurakunnan yhteistyö juontaa juurensa 1990-luvun alkuun. Karttunen esittää Dian Fosseyta ja koditonta Lontoossa. Nykyisin tarvitsemme uudenlaista empatiakykyä. Energia ja svengi täyttävät tilan. Lukion jälkeistä välivuotta viettävä Irinja Karttunen, 19, ja yhdeksäsluokkalainen Matias Kemppainen, 15, innostuivat heti empatia-aiheesta. | Kuva: Heimo Haverinen KOTIMAA | 17.4.2019 16. Täällä on sitoutuneita ja avarakatseisia työntekijöitä, hän sanoo. Myös Elisa Aaltolan ja Sami Kedon kirja Empatia – Myötäelämisen tiede vaikutti taustalla, Rättyä kertoo. näkökulmansa, Karttunen pohtii. Virpi KirVes-TorVinen Ensi-ilta 20. – Kodittoman elämässä on iso kontrasti omaan elämääni. Näen siinä, miten ihmiset elivät ennen ja millaista se aika oli, Kemppainen sanoo. Esitykset jatkuvat 12. huhtikuuta Kajaanin kaupunginteatterin Sissilinnassa. Kemppainen on esityksessä laupias samarialainen ja natsiupseeri. Irinja Karttunen tiesi jo kahdeksanvuotiaana haluavansa näyttelijäksi. Nykyisin tarvitsemme uudenlaista empatiakykyä, Syrjäkari lisää. Musiikkivahvistuksena ovat Kainuun ammattiopiston konservatorion kolme opiskelijaa. He voivat kysellä ja kyseenalaistaa teatterin keinoin sellaisiakin asioita, joita arjessa eivät voi. Nuorilta tuli ajatus esimerkiksi heteronormatiivisuuteen pohjautuvista stereotyyppisistä odotuksista sukupuoleen. Matias Kemppainen haaveilee näyttelijän työstä Yhdysvalloissa. – Seurakunta ymmärtää jatkuvuuden merkityksen ja teatterin mahdollisuudet nuorisotyössä. Tässä muodossa yhteisproduktio on kymmenes. – Rakennan mielelläni menneisyyden aikakausia. Kuvassa irinja Karttunen (vas.), suvi Huotari, Matias Kemppainen, iida Kallunki, Hanna Korhonen, surya rusanen ja Maisa Vallius. Kajaanin kaupunginteatterin ja Kajaanin seurakunnan yhteisproduktion Toisen kengissä – aikamatka empatiaan, harjoitukset ovat alkamassa. – Näyttelijän työ on toisen näkökantaan asettumista. Hän osallistuu pian Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelman pääsykokeisiin. Harppaus hyvyydestä pahuuteen on hänestä jännittävää. Jokaisella nuorella on useita rooleja. Näytelmät ovat kertoneet vuosien varrella niin teiniraskaudesta, sosiaalisesta mediasta kuin itsensä etsimisestä. Lopullinen käsikirjoitus ja uudet sävellykset ovat Jari Rättyän käsialaa. On kiinnostavaa, miten hän suhtautuu eri asioihin ja mikä on hänen Teatterikipinä seurakunnasta pukusuunnittelusta on vastannut Kajaanin kaupunginteatterin puvustonhoitaja pirkko paananen yhdessä työryhmän kanssa. – Nuoret saavat autenttisen kokemuksen teatterimaailmasta. Alusta asti yhteistyössä mukana ollut seurakunnan nuorisotyönohjaaja ja produktion tuottaja Heimo Haverinen kiittelee yhteistyötä. Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijä, teatteripedagogi Heidi Syrjäkari on itsekin aikoinaan saanut teatterikipinän seurakunnan kautta. Syksyllä seurakunta ja teatteri järjestivät nuorille työpajan, jossa syntyneistä aiheista osa päätyi käsikirjoitukseen. toukokuuta asti. Alkuun Syrjäkari oli kiinnostunut lähimmäisen rakkaudesta. Nuoret siirtyvät ohjaaja Heidi Syrjäkarin kanssa hiomaan kohtauksia. Mukana on seitsemän 15–19-vuotiasta. Esitystä suositellaan yli 12-vuotiaille. – Vein teemaa empatian suuntaan. Tarpeisto, puvustus, lavastus, äänija valosuunnittelu tulevat teatterilta. Käsikirjoituksessa vierailee historiallisia henkilöitä, kuten Eläinten vallankumouksen kirjoittanut George Orwell, gorillojen parissa kenttätyötä tehnyt Dian Fossey sekä puolanjuutalainen lastenlääkäri Janusz Korczak. L auluntekijä Jari Rättyän uusi kappale Mun kengät kajahtaa ilmoille nuorten taputtaessa rytmiä bändin säestyksellä. kulttuuri | musiikkiteatteri | Kajaanin kaupunginteatterin ja seurakunnan yhteisessä musiikkiteatteriesityksessä Toisen kengissä nuorilla on tilaa kyseenalaistaa. Lopulta tarina päätyy Kajaaniin ja Vantaalle vuonna 2019. Näyttelijän työ on toisen näkökantaan asettumista
HT_Kotimaa_17.4._250x350.indd 1 10.4.2019 13.10
Päätösaariassa basso kertoo iloitsevansa kuolemastaan, jonka tullessa huolet pakenevat. Bach, jonka kirjahyllyssä oli Lutherin kootut teokset, kulkee samoilla laduilla. ” Lähestyvästä kuolemasta on soveliasta iloita hartaasti c-mollissa. Kantaatissa BWV 161 altto pyytää, että viime hetki löisi jo. Epätoivo, viha, kaipuu ja suru ovat osa ihmisen todellisuutta, eikä Bach – jonka ei tarvinnut kosiskella yleisöään – niitä kiellä. Ihminen on armon vastaanottaja ja Jumala sen lahjoittaja – tämä korostui kuolinvuoteella. Avuksi syntyi kuolemisen taito, ars moriendi, josta kehkeytyi kokonainen kirjallisuudenlaji. Kirjoissa kerrottiin, kuinka kuolevan lähellä tuli käyttäytyä ja millaisia rukouksia tuli lukea. Martti Luther vei reformaation hengessä kuolemisen taitoa ulkoisista rituaaleista kohti vanhurskauttamisoppia. Kuolevalle esitettyjen kysymysten sijaan alettiin painottaa lohdutusta ja rohkaisua. Lähestyvästä kuolemasta on soveliasta iloita hartaasti c-mollissa. Monissa kantaateissa soivat kuolinkellot, joita kuvaavat soitinten pizzicatot ja staccatot. S. Bachin hautajaiskantaatissa. Bachin kantaateissa helvetillä pelottelu on vähäistä, mutta synti ja etenkin kuolema saavat paljon nuottitilaa. Oboe d’amoret tuovat D-duurissa hypähtelevään aariaan kaipuuta. ”Ankkuri, joka pitää, on armollisuus, jolla Jumala minua usein ilahduttaa”, laulaa basso kantaatissa BWV 56. ”Opeta meitä ajattelemaan, että meidän tulee kuolla, jotta tulisimme ymmärtäväisiksi”, sanoo psalmisti J. Bach liittyy kirkkomusiikillaan luterilaiseen perinteeseen, mutta musiikki tuo ars moriendiin oman väkevän lisänsä. Sävy on myönteinen, jopa innostunut, ja kuulija miettii, oliko Bach lapsellisenkin ihastunut kuolinkelloefektiin. Kantaatissa Christus, der ist mein Leben BWV 95 tenori toivoo, että ”ah, lyö toki pian, autuas hetki”. Bachin kuoleva lähtee viimeiselle matkalleen luottavaisin mielin. J. Bach ja kuolemisen taito K eskiajalla mustan surman tapaiset kulkutaudit vaanivat ihmistä ja lisäsivät äkkikuoleman pelkoa. Kuolevalle kehotettiin esittämään joukko kysymyksiä, joihin tämän tuli vastata myöntävästi. Tämä on omiaan lisäämään kantaattien psykologista uskottavuutta. Kuolemaa kuvataan rauhan satamaksi, jossa voin vihdoin päästää irti pienen purteni peräsimestä. Kuoleman edessä Bach luo kuvan Kristuksesta ja kiinnittää katseen häneen. Katse pidetään tämän maailman ongelmien yläpuolella. TeksTi | Topi Linjama – kuviTus | päivi karjaLainen essee KOTIMAA | 17.4.2019 18. Millainen kuolemisen taidon opettaja Bach on. Kynttilänpäivän kantaatin Ich habe genung BWV 82 avausaariassa vanhan Simeonin suulla puhuva basso sanoo, että hänellä on kyllin, kun hän on nähnyt Vapahtajan. Olipa kristityn kysymys mikä hyvänsä, kantaattien vastaus kiertyy aina Jeesukseen. Tällä sieluntilatutkimuksella pyrittiin varmistamaan kuolevan jumalallekelpaavuus. Bach käy musiikissaan rohkeasti kohti kuolevan vihollisia, joita ovat Lutherin mukaan synti, kuolema ja helvetti. Lutherin mukaan ainoa tosi vastaus kuolemaan on usko siihen, että Kristus on voittanut kuoleman, synnin ja helvetin. Aaria on kirjoitettu korkeaan rekisteriin, ja tenorin täytyy ponnistella saadakseen esitettyä toiveensa. Bachin kantaateissa Jeesus makeuttaa kärsimyksen karvauden, kuivaa surevan kyyneleet ja antaa lähtijälle rauhan. S. Patenttivastaus ei estä Bachia luotaamasta vakuuttavasti ihmismielen syvänteitä
Sellaisia koraaleita kuin Was mein Gott will, das gscheh allzeit, mitä Jumalani tahtoo, tapahtukoon aina, ja Herr, wie du willt, so schicks mit mir, Herra, mitä tahtonet, käyköön minulle, löytyy kantaateista ja passioista. Bachille lohdutuksessa on vahvasti mukana tuonpuoleinen, jota musiikki heijastaa. Näky on lohdullinen: vasta herättyään tietää nukahtaneensa, ja jos herää, kaikki on hyvin. Bachille kuolema on unen veli, kuten kantaatin BWV 56 loppukoraalissa lauletaan – ja jälleen c-mollissa. Kirjoittaja on joensuulainen musiikkitieteilijä, joka viimeistelee kirjaa Bachin Matteus-passiosta. Eikö tässä motetissa muuten ole Bachille harvinaista omakohtaisuutta. Psykiatri Elisabeth Kübler-Ross esitteli kirjassaan vuonna 1969 kuoleman kohtaamisen suruprosessin viisi vaihetta. ” Bach ymmärtää, ettei väistämätöntä hyväksytä yhden kahdeksasosatauon aikana. Bachin musiikista voi löytää Kübler-Rossin kuvaamia vaiheita. Bachin luterilaisessa musiikkiteologiassa kuolevan ei tarvitse tehdä mitään tai mennä mihinkään. Aivotutkijat puhuvat musiikin vaikutuksista hormonituotantoon, sykkeeseen ja verenpaineeseen. Musiikki lohduttaa, vahvistaa, järjestää, hoitaa ja parantaa. Musiikki auttaa tunnistamaan elämän lohduttomuuden, mutta se tuo siihen samalla lohtua. Musiikkia voisi hyödyntää sairaalatyössä paljon nykyistä laajemmin. Kadotustuomiota ei ole niille, jotka ovat Kristuksessa, lauletaan Roomalaiskirjeen sanoja hautajaismotetissa Jesu, meine Freude BWV 227. Modernin ajan ihminen voi perustellusti kysyä säveltäjä Michael Torken tavoin: ”Miksi tuhlata rahaa psykoterapiaan, kun voit kuunnella [Bachin] h-molli-messua?” Kun kuuntelen vaikkapa h-molli-messun surullista Crucifixus-osaa, en joudu surun valtaan. Siksi kuolemalle ei ole sävellajia. Bach ymmärtää ihmisen pyristelyä vääjäämättömän edessä ja antaa asialle paljon tilaa. Tämä lienee yksi syy siihen, miksi musiikki on kulkenut mukanamme ihmiskunnan aamuhämäristä. Vai puhuuko hän itsestään: Ich sehne nach deinem Frieden, der saure Weg wird mir zu schwer, kaipaan rauhaasi, katkera tie käy minulle liian raskaaksi. Bachille kuolema ei ole pimeys, vaan valo; se ei ole seinä, se on ovi. KOTIMAA | 17.4.2019 19. Musiikki voi tarjota kuolevalle apua molempiin: Kun kuulemme miellyttävää musiikkia, elimistö tuottaa endorfiinia, joka toimii kipulääkkeen tavoin. Ensimmäinen vaihe on kieltäminen ja eristäytyminen, toinen viha, kolmas kaupankäynti ja neljäs masennus. Tyytymisen teema kulkee läpi Bachin kantaattituotannon. Kivunlievityksen ja toipumisen edistämisen lisäksi musiikissa on valtava terapeuttinen potentiaali, mikä liittyy sen kykyyn herättää ja säädellä tunteita. Jeesus on se, joka tulee hänen luokseen, ja uskovan tehtäväksi jää levätä armossa. Bachille tuo joku on Jeesus. Tätä selitetään sillä, että musiikki saa aivot tuottamaan oksitosiinia ja vasopressiiniä, hormoneita, jotka liittävät meidät toisiimme. Matteus-passion kuoro Sind Blitze, sind Donner uhkuu pyhää vihaa. Ellei herää, mitään hätää ei ole. Ihmiset pelkäävät kuolemassa kipua ja yksin jäämistä. Tenori vaikuttaa masentuneelta kantaatin BWV 13 avaavassa aariassa Meine Säufzer, meine Tränen können nicht zu zählen sein, huokauksiani ja kyyneleitäni ei voi laskea. Musiikki on kanssani. Tyytymiseen Bach tarttui jo 22-vuotiaana, kun hän sävelsi hautajaiskantaatin BWV 106. Lisäksi tunnemme olevamme jonkun kanssa. Musiikki auttaa luomaan yhteyden omaan suruuni ja vakuuttaa, etten ole yksin suruni kanssa. Kübler-Rossin viides vaihe, tyytyminen, on Bachin musiikkiteologian kovaa ydintä. Komm, Jesu, komm, tule, Jeesus, tule, pyydetään motetissa BWV 229. Bach ymmärtää, ettei väistämätöntä hyväksytä yhden kahdeksasosatauon aikana, kuten tapahtuu Matteus-passiossa, kun Jeesus tyytyy Getsemanessa Isänsä tahtoon. ”Hartaassa musiikissa Jumala on aina armossaan läsnä”, Bach kirjoitti Raamattunsa marginaaliin. Onko säveltäjä menettänyt rakkaan ihmisen. Gottes Zeit ist die allerbeste Zeit, Jumalan aika on kaikkein paras aika, lauletaan valoisassa alkukuorossa. Siihen voi mennä loppuikä. Jeesus on suhde, jossa voi levätä ja tulla hyväksytyksi, Jeesus on syli ja kohtu
Eettisissä valinnoissa olin vaativa ja anteeksiantamaton sekä itseni että muiden suhteen. – En tiedä sieltä muita, jotka olisivat käyneet siviilipalveluksen. Meillä on ollut aina aika hyvin yleisöä, vaikka olemme menneet minkälaiseen pikkukylään. Kuoromusiikki ei kiinnostanut häntä, vaan mielessä poltteli irlantilaistyyppisen musiikin tekeminen. Aiheutanko itselleni vaikeuksia enkä saa töitä. – Ensimmäisen bändini rumpali Nurmossa ei kehdannutkaan tulla keikalle, vaan pupu meni pöksyyn. Hänen johtamansa Mustarastas-yhtye julkaisi juuri levyn ja lähtee 25-vuotiskiertueelle. Gospel oli monelle sen soittajallekin jotenkin hävettävä asia. Muutoin hän oli erilainen nurmolaisnuori. Kieltäydyin hengellisen vakaumuksen vuoksi ja kannatin väkivallattomuutta. 1990-luvun puolivälissä Kari Haapala kriisiytyi gospelin suhteen. S uomen henkinen ilmapiiri on muuttunut radikaalisti sitten 1970-luvun, jolloin Kari Haapala aloitti gospelin tekemisen. Reetta Kaila ilmoittautui ja Haapala pyysi häntä ostamaan tinapillin. Haapala jäi rippikoulun jälkeen seurakunnan nuorisotyöhön. Hieno ja tyylitietoinen Mustarastas nousee jälleen siivilleen tuoreella Purjeenpaikkaaja-levyllään ja tulevalla 25-vuotisjuhlakiertueellaan. – Tänä päivänä maallista musiikkia tekevät artistitkaan eivät häpeile olla samalla tunnustuksellisia kristittyjä tai esittää hengellistä näkemystään musiikissa. Ydinjoukko on pysynyt samana vuodesta 2003. Elämä on tässä Viidellä vuosikymmenellä esiintynyt gospelkonkari Kari Haapala on yhä vahvassa vedossa. Pieksämäellä opiskellut kirkon nuorisotyöntekijä julkaisi ensilevynsä vuonna 1984 ja hänestä tuli yksi maamme aktiivisimmista gospelmuusikoista. Äiti oli sairaala-apulainen. Päätin, että osuuteni sillä saralla on tehty. TeksTi | Janne Villa – kuVaT | eeTu linnankiVi – Mustarastas on ollut alkuvaikeuksien jälkeen meille kaikille kuin toinen perhe, kari Haapala kiittää yhtyeensä jäseniä yhdessä jaetusta neljännesvuosisadasta. – Näin, etteivät musiikkini ja sen kuulijat enää kohdanneet. Useita levyjä tehnyt ja ahkerasti keikkaillut mies varttui ja kypsyi ajatuksiltaan, mutta yleisö pysyi etupäässä 15–17-vuotiaana, sillä keikat järjesti seurakuntien nuorisotyö. Elleivät asiat menneet toivotusti, nuorukainen aiheutti pahaa mieltä, ei vähiten itselleen. Esiinnyimme ilman rumpalia, Haapala muistelee. Kun on armollisempi ja kykenee rakastamaan enemmän itseään ja muita, on hämmästyttävää, miten se asenne tarttuu. Haapala arvioi nuorta itseään idealistiksi. – Rockpiireissä varottiin kristinuskoa kuin ruttoa. Hän kysyi, löytyykö kuorolaisista nokkahuilunsoittajaa. Uskontomyönteinen perhe ei ollut ”uskovainen”, pietistisen pohjalaisen mittapuun mukaan, mutta iltarukoukset opetettiin ja kirkkoa kunnioitettiin. Myös omat väärät valinnat ja virheet ovat pakottaneet oppimaan anteeksiantavaisuutta. Vanhempani olivat aluksi raivona asiasta. En tehnyt Mustarastaassa ratkaisevasti erilaista sisältöä, mutta yhtäkkiä kelpasin kaikkialla, Haapala hämmästelee. Vielä 1990-luvulla hänen Mustarastas-yhtyeessään tuuraava soittaja ei suostunut laittamaan kaulaansa esiintymisasuun kuuluvaa isoa irlantilaista ristiä. – Soolouralla oli turha kuvitella, että minua olisi pyydetty esiintymään herätyskristillisiin seurakuntiin. – Jos sanot toiselle hyviä asioita tai näytät positiivisia tunteita, niiden esittämisen kanssa ei kannata säästellä! Rakastava energia palautuu ihmisiltä takaisin. Usko ei tunnu olevan enää samanlainen ongelma. Haapalan luotsaama folk-yhtye Mustarastas on hyvä esimerkki ennakkoluulottomasta musiikillisten ja henkisten rajojen ylittämisestä. – Olin ehdottomasti myös mustavalkoinen. – Jostain käsittämättömästä syystä yhtye löysi heti oikeasti kiinnostuneet kuulijansa. Haapalaa houkuteltiin kokoamaan bändi seurakunnan kuoron tueksi. Nurmosta kotoisin olevan Kari Haapalan isä teki elämäntyönsä rengasfirmassa aluksi renkaiden vaihtajana ja pinnoittajana ja myöhemmin myyjänä. Tämä on viimeinen iso oivallukseni elämästä. Mustarastas syntyi espoolaisen Tapiolan seurakunnan nuorisotyön projektina. | Kuva: Mikko Hormio » KOTIMAA | 17.4.2019 20 haastattelu. – Suhtaudun nykyään paljon suvaitsevaisemmin ja sallivammin ihmisiin. – Kun pääsimme keskustelun tasolle, he ymmärsivät ja kunnioittivat ratkaisuani. Se tuntui todella palkitsevalta. Sen yli päästyään he olivat peloissaan puolestani. Oli vain yksi oikea tapa suorittaa elämää – ja se oli minun tapani. Vuonna 1994 alkunsa saanut Mustarastas muutti suunnitelman. Minulla oli ”jäähyväiset aseille” -tyyppinen rauhan ajatus. Vanhemmiten mies on pehmentynyt ja päästänyt irti tiukkapipoisista vaatimuksistaan. Se on surumielisen suomalaisen kansanmusiikin, taivaskaipuisen kristillisyyden ja poljennoltaan maanläheisemmän ja iloisemman irlantilaismusiikin onnistunut ristisiitos. – Reetta on matemaattinen nero, joka pilkkoo pillinsoitonkin ajattelullaan palasiksi virheettömästi