JOULUKUUTA 2015 | hinta: 3,70€ | 110. VALON KANTAJA Kirkkodraaman voimahahmon Lilja Kinnunen-Riipisen ura huipentui lähetystyössä Thaimaassa. Sivut 14–17 pa s i le in o SOPIMUS ilkka sipiläinen osallistui pariisin ilmastokokoukseen. SIVU 2 JOULURAUHA Joulurauhan julistaja Mika akkanen kertoo rukouksestaan. vuosikerta | 0043595–15–51. SIVU 30 17
– Ilmastotiede on pystynyt todistamaan ilmastonmuutosta niin, ettei epäilijöitä löydy kuin Yhdysvaltojen öljyteollisuudesta. Se myös oikeasti pienentää seurakuntien hiilijalanjälkeä. Tällä kirjauksella ilmaistaan solidaarisuutta saarivaltioille, jotka jo kärsivät ilmastonmuutoksesta. JOhN vikSTRöM s. Kirkkojen näkökulmasta merkittävää on heikoimmassa asemassa oleville valtioille luvattu tuki ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen torjumisessa. 18 Jouluna köyhä on se, joka ei avaa sydäntään. Andersen uskoi taivaaseen. Ranska oli satsannut neuvotteluihin paljon. MUiSTOT s. Ihailin neuvottelijoiden ja Suomen maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ammattitaitoa ja sitkeyttä, sekä sitä, että monet maat olivat päättäneet tehdä sopimuksen. Ne ovat myös luoneet toivoa: maailma on niin kaunis, että sen puolesta kannattaa taistella. – Suomen kirkko on tehnyt paljon. Oli hienoa päästä seuraamaan sitä prosessia. 2 TÄNÄÄN Ko t i m a a 1 7. – Maailman kirkot ovat olleet alusta asti aktiivisia. JOUlUJUhlAT s. 8 Turvapaikanhakijoille lämmin vastaanotto Ruokolahdella. lÄhiMMÄiNEN s. 6 Saako seurakunnassa tonttuilla. 2 01 5 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen ja Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Jussi Rytkönen, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Ilmastosovusta ilmoitettaessa silmät kostuivat” viikON hENkilö Ilkka Sipiläinen oli mukana historiallisissa Pariisin ilmastoneuvotteluissa. KUVA: ESKO JäMSä UUTiSET s. Aikaisemmat ilmastokokoukset päättyivät fiaskoon. – Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius selvästi liikuttui kertoessaan sopimukseen pääsemisestä. Minkälainen kokemus se oli. TAlliN OlJillA s. Sille ei mahda mitään. Twiittasin sen toteuduttua ”hallelujaa”. Ympäristödiplomijärjestelmä luo uskottavuutta, kun suurimmat seurakunnat ja monet pienetkin ovat mukana. Jos hallitus vaihtuu, se sitoo myös seuraavaa hallitusta. 22 Ruotsalaismies saa emeritusarkkipiispan sähköpostia. Myös se, että kirkon edustaja valittiin mukaan Suomen valtuuskuntaan Pariisiin, on huomionosoitus kirkon työlle. NOORA WikMAN-hAAviSTO Yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija, rovasti Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta osallistui Pariisin ilmastoneuvotteluihin, jotka päättyivät viikonloppuna. – 1,5 asteen lämpeneminen esiteollisesta ajasta tapahtuu kymmenen vuoden sisällä. Osallistuit kokoukseen asiantuntijan roolissa osana Suomen valtuuskuntaa. Lauantaina Pariisin ilmastoneuvotteluissa saatiin aikaan sopimus, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan alle kriittisenä rajana pidetyn kahden asteen ja pyrkimään kohti 1,5 astetta. Miten toiveikas olet sopimuksen toteutumisen suhteen. Kirkon johto, esimerkiksi arkkipiispa Kari Mäkinen on antanut tukea ilmastotyölle. Toiseksi teknologian avulla on kehitetty vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille ja vaihtoehtoisten polttoaineiden hinnat tulevat alaspäin. 20 Surumielinen H.C. Ainakaan jo annettuja lupauksia ei saa huonontaa. 1 2 . – Vaikuttava. Kirkot ovat olleet korostamassa heikoimmassa asemassa olevien ilmastonmuutoksen uhrien merkitystä. 23 Joululauluihin liittyy rakkaita muistoja menneisyydestä.. Mukana voi olla myös poliittista kunnianhimoa. Sillä hetkellä silmät kostuivat salissa monella, myös itselläni. SATUSETÄ s. – Erittäin toiveikas. Kyllä sitä kannattaa juhlia ja iloita, kun 187 maata liittyy mukaan tällaiseen sopimukseen. Miksi tällä kertaa maailman valtiot olivat valmiita sopimukseen. Se oli liikuttava ja historiallinen hetki. Sopimus on ilmaston kannalta käänteentekevä ja se tehtiin viime hetkillä. – Se on valtioita oikeudellisesti sitova sopimus. Miksi sopimus on merkittävä. Mikä on kirkkojen rooli ilmastotalkoissa. – Sopimus perustuu ennalta annettuihin lupauksiin päästövähennyksistä. Maat sitoutuvat tarkastelemaan ja raportoimaan vähennyksiään viiden vuoden välein. 4 Islam on näkynyt uutisissa kuluneen vuoden aikana. Ne eivät vielä riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta, mutta Pariisissa päätettiin, että vähennyksiä tullaan vielä tiukentamaan
Suomi hiljentyy vähitellen jouluun. Siksi työntekijöiden pitää katsoa peiliin ja todeta, että seurakunnat ovat tehneet hyvää työtä. Seurakunnat tarjoavat sitä perusturvaa ja yhteisöllisyyttä, jota ihmiset kaipaavat tavallisina, Hyviä uutisia, sittenkin mutta erityisesti uhkaavina aikoina. Yhteiskunnallisista instituutioista luottamus kirkkoon on kasvanut eniten. Eurooppaan suuntautunut kansainvaellus muuttaa Eurooppaa lopullisesti. Nämä ovat merkittäviä asioita. 2 01 5 Tänä vuonna kirkko on tuottanut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä uutisia. MERI TOIVANEN ju k k a fo r d el l T ämä vuosi on ollut uutisten vuoristorataa. Kulttuurien kohtaamiset eivät aina tapahdu ongelmitta. Hänen, joka tuo tähän uhkien maailmaan toivon ja pelastuksen. Runsaasti kuvitettu. Hauska ja reipas kertomus, joka samalla on nuoren väen ’’kananhoitokirja’’. Ilmoitus. Jäsenyys täyttää nyt monia tarpeita, joista turvallisuuden tuntu on yksi keskeinen. Eivätkä he pelänneet. Se on kirkkauden pelko. 1 2 . Pelko tuottaa tekoja, jotka saavat aikaan lisää pelkoa. Yksi tämän vuoden harvoista kielteisistä kirkkouutisista on repeytymisen jatkuminen, kun osa esikoislestadiolaisista alkoi joulukuun alussa viettää omia ehtoollisia maallikkojensa johdolla. Diakoniatyön mediassa saama julkisuus on yksi ihmisten kirkkoa koskevaan luottamukseen ja asenteisiin myönteisesti vaikuttava asia. Valtaosa kotiseutunsa jättäneistä ihmisistä tekee sen pakon edessä. Joulun ja uudenvuoden välillä Kotimaa ilmestyy säännöllisesti. Tänä vuonna kirkko on tuottanut kuitenkin enemmän myönteisiä kuin kielteisiä uutisia. Valmistaaksemme henkilökunnallemme joulurauhaa emme jouluaattona julkaise lehteämme. Terrorismin kanssa näillä ihmisillä ei ole muuta tekemistä kuin että he pakenevat sitä henkensä edestä. Ongelmista pitää puhua avoimesti, mutta niiden paisuttaminen ja huhujen levittäminen on epäkristillistä. Kotimaan ilmestyminen. ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle”, enkeli sanoi paimenille. Niin kuin nyt vaikkapa Joosefille: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi.” Eikä hän pelännyt. Vuoden paras uutinen liittyy myös Pariisiin ja siellä hyväksyttyyn ilmastosopimukseen. Osalla suomalaisia kotiseutu on jo muuttunut kansainvaelluksen myötä. Se laittaa minut vastuuseen, sillä olen ihminen. Kun Herran kirkkaus ympäröi paimenet, he eivät riemastuneet. ¶ Joulu paljastaa myös toisenlaisen pelon. Edellisvuosiin verrattuna kirkkoon liittyvien määrä on kasvussa samaan aikaan kun siitä eroavien määrä on vähentynyt. Toiseuden pelkoa, vierauden pelkoa. ¶ Mutta Jumalan kirkkaus on totuus, ja totuus on hyvä. En enää juokse pakoon. Ja jos valokohtaa haetaan maailman nykyisestä pimeydestä, tänä puoliyön aikana, tänä pimeänä hetkenä, joka käy ennen Yljän tulemista ja uuden aamun koittoa, niin valokohtia voidaan löytää ainoastaan sieltä, missä evankeliumi on saanut osoittaa voimansa Jumalan voimana. Otavan joulukirjoja, nuorten oma muistilista. Kirkkauden pelko ”Pelko kasvaa maailmassa, veli vihaa vielä veljeään.” Kaija Pispan kirjoittamat laulunsanat soivat päässä. He pelästyivät. On luonnollista, että kirkon merkitys korostuu vaikeina aikoina. Seuraava Kotimaa-lehti ilmestyy 7.1. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA 17.12.1915 Evankeliumi on Jumalan voima tänä päivänäkin, se on Jumalan voima jokaiselle uskovaiselle. Pelko yrittää nyt tosissaan päästä osaksi suomalaisten elämää. TÄNÄÄN 3 Ko t i m a a 1 7. Valtaosa seurakuntien tekemästä hyvästä tapahtuu kuitenkin julkisuudelta piilossa, mutta silti se synnyttää luottamusta. 2016.. Terrori-iskut Pariisissa ja terrorismin kasvanut uhka ovat muuttaneet Eurooppaa. Se näyttää kaiken minussa. Töyhtöpään tarina – Hanna Järvi. Kirkkaus on liian suurta, liian paljastavaa. Kirkko on ollut mukana ilmastotalkoissa muun muassa arkkipiispa Kari Mäkisen puheenvuorojen sekä seurakunnille jaettavien ympäristödiplomien kautta. Raamatussa enkeleillä on selkeä viesti pelkureille. Varmaa on, että ellei nyt olisi päästy tähän lopputulokseen, maapallon tuhoutuminen jatkuisi huomattavasti nopeampaa tahtia. Vaiherikkaan uutisvuoden ja joulun juhlavalmistelujen jälkeen on aika hengittää syvään ja keskittyä vuoden suurimpaan ilouutiseen, Kristuksen syntymään. Tämän sopimuksen kokonaisvaikutusta on vielä vaikea tarkasti arvioida. Myös Suomi on sen tosiasian edessä, että tänne on jo tullut ja on mahdollisesti yhä pyrkimässä ihmisiä, jotka ovat valmiita hyökkäämään väkivalloin länsimaista demokratiaa vastaan. Vuoden pahimmat uutiset olivat tammikuussa ja marraskuussa Pariisissa tehdyt terrori-iskut. Siitä on huvia ja hyötyä jokaiselle lukijalle ja varsinkin kaikille maalaislapsille, jotka ovat tilaisuudessa hoitamaan kanoja. Maailma elää todeksi pelkoa
Työmarkkinalaitos antoi lausuntonsa pakkolaeista Kirkon työmarkkinalaitos kannattaa hallituksen esitystä kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimenpiteistä, joilla pyritään pienentämään yksikkötyökustannuksia. – Tämä uskontoihin ja uskonnollisiin tunteisiin liittyvä keskustelu limittyy kokemukseen kansallisuudesta ja isänmaallisuudesta. Kotimaa kysyi asiaa eri tiedotusvälineissä työskenteleviltä ja uutisia tekeviltä toimittajilta. Essen toimituspäällikkö Ulla Lötjönen näkee, että alkuvuodesta puhuttiin Isis-järjestöstä ja Charlie Hebdon terrori-iskusta sekä uskonnonja sananvapaudesta, loppuvuodesta turvapaikanhakijoista ja islamista. Ehdotuksia vuoden uskontouutisiksi oli monia, mutta useimpiin liittyi islam tai sen ympärillä käyty keskustelu. 2 01 5 LYHYET Vuoden uskontouutinen on islam jourNaLismi Islam näkyy otsikoissa niin terrorismin kuin turvapaikanhakijoidenkin näkökulmasta. Kirkko ja kaupungin toimittaja Juhani Huttunen nostaa esiin Helsingin suurmoskeijahankkeen. Mikä on vuoden uskontouutinen. Se sisältää niin turvapaikanhakijat, Isis-terroristit kuin suurmoskeijankin – ja paljon enemmän. Kalevan pääkirjoitustoimittaja Pekka Mikkolan nostaa esiin Suomen uskonnollisen kentän muutoksen muslimien määrän kasvaessa maassa nopeasti. Siihenhän uskonto ei suoraan liity, paitsi, että seurakunnat ovat toimineet erinomaisesti pakolaisten vastaanottamisessa. Saarnoihin voitaisiin saada potkua, jos palautteista tehtäisiin julkisia. Lähimmäisenrakkaus on noussut hienosti esiin, Jokinen sanoo. – Näennäisesti pieni, mutta symbolisesti suuri uutinen kuvaa muun muassa kirkon rakenneuudistusten kariutumista. – Toinen iso asia on pakolaisvirta Suomeen saakka. Keskustelun ja ilmapiirin suuntaa Suomessa on vaikea ennakoida, mutta ilmeistä on, että tunteet kuohuvat vielä pitkään. Simolan mukaan kirkosta puuttuu tapa antaa papeille kunnon palautetta puheistaan. – Pariisin terrori-iskut ja pakolaisten rantautuminen Suomeen ovat jakaneet kansan. Diplomi myönnettiin Hyvinkään, Pirkkalan, Jyväskylän, Siikaisten, Sastamalan ja Luumäen seurakunnille, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalle sekä Vantaan ja Kauniaisten seurakuntayhtymille. Yle Savon toimittaja Pekka Niiranen nimeää vuoden uskontouutisen yhdellä sanalla. Yhdeksän ympäristödiplomia Kirkkohallituksen täysistunto on myöntänyt yhdeksän ympäristödiplomia. Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen Aamulehdestä nostaa merkittävimmäksi uskontouutiseksi Ranskan terrori-iskut. Viestintäjohtaja, Vantaan Laurin päätoimittaja Pauli Juusela mainitsee vuoden uskontouutisena kokonaisuutta, johon kytkeytyvät sekä Isisin ja muiden ääri-islamilaisten järjestöjen terrorismi että turvapaikanhakijoiden tulo Eurooppaan. oLLi sEppÄLÄ Lue lisää vastauksia ja perusteluja vuoden uskontouutiseksi Kotimaa24:stä. Alun perin Rostockissa painetut teokset ovat vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaalisessa julkaisuarkistossa. Islamiin liittyviä asioita tarkastellaan päinvastaisista ja hyvistä yrityksistä huolimatta yhä varsin stereotyyppisesti, mutta siihen ovat suurelta osin syynä uskontoa väärinkäyttävät ja väkivaltaan turvautuvat islamistit. KuVa: Olli Seppälä Varhaisin Lutherin katekismuksen suomennos löydetty Virsitutkija Suvi-päivi Koski on löytänyt Dresdenin Staatsbibliothekista yhteissidoksen, joka sisältää suomenkielisen virsikirjan painoksen teoksesta Yxi Vähä Suomenkielinen Wirsikiria ja lutherin katekismuksen varhaisimman suomennoksen vuodelta 1607. 1 2 . ”Pappien saarnat ovat useimmiten tylsiä. – Islam. Karjalaisen kulttuuritoimituksen esimies Kimmo Nevalainen pitää vuoden uskontouutisena hämmennystä islamista. – Uutinen on merkittävä myös siksi, että uskonto on palannut marginaaliaiheesta suomalaisten suurten yhteiskunnallisten keskustelunaiheiden joukkoon, toki vielä enimmäkseen islamiin liittyen. 4 TÄNÄÄN Ko t i m a a 1 7. Työmarkkinalaitoksen mukaan hallituksen esitystä julkiselle sektorille ja työnantajille aiheutuvista kustannussäästöistä ja kustannuksista pitää kuitenkin arvioida vielä lisää ennen esityksen käsittelemistä eduskunnassa. Ne ovat enimmiltään koosteita jo monet kerrat kuulluista hurskaista fraaseista”, kirjoittaa päätoimittaja Seppo Simola pääkirjoituksessaan. saarnakriitikoita Helsinkiin Kirkko ja kaupungin toimitus etsii vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita kiertelemään jumalanpalveluksissa ja arvostelemaan saarnoja. Hunnutettu nainen antaa haastattelua Ylelle. Samaan aikaan, kun arkkipiispa Kari Mäkinen on vedonnut laupeuden ja auttamisen puolesta, on pidetty rajat kiinni -mielenosoituksia ja tehty vastenmielisiä polttopulloiskuja. Voisi kuvitella, että ainakin mielenosoittajien joukosta löytyy itseään kristittyinä pitäviä ihmisiä, jotka kokevat islamin uhkana. – Suurmoskeijahanke tarjoaa Suomen maaperälle kiinnittyvän perspektiivin koko laajaan Lähi-idästä lähteneeseen monimutkaiseen tilanteeseen, jossa on Pariisin terrori-iskujen perusteella aivan ilmeistä konfliktin tuntua. Kotimaan uutispäällikkö Johannes Ijäs nosti kirkon sisäiseksi vuoden uskontouutiseksi Kiimingin seurakunnan päätöksen luopua viherkasveista, koska niille ei löytynyt kastelijaa. ”Jos kehtaat puhua julkisesti, olet varmaan valmis vastaanottamaan julkista palautettakin”, Simola kirjoittaa.
kuva: HaRRiet uRponen tiimalasi vaihtoon Vuoden vaihtumista on joskus havainnollistettu kuvalla, jossa vanha partainen mies luovuttaa tiimalasin pienelle ponnekkaalle pojalle. Jos pyytää filosofeja pohtimaan aikaa, he alkavat ennen pitkää puhua Aja B-sarjoista. lähtien aloittaa blogien kirjoittamisen. f i Syksyn uutuuksia Väyläkirjat Teuvo Riikonen: Libanonin setripuun varjossa. Suurimmat ryhmät ovat britit, italialaiset, venäläiset, ranskalaiset ja itäaasialaiset. Ritva Marttala: Turva Jumalassa. Kristilliset symbolit, merkit ja tunnukset. OLLI SEPPÄLÄ olli.seppala@ kotimaa.fi Myös kotimaa-lehti uudistuu vuodenvaihteessa. Adventtiaikana kirkko on auki kello 9–21. Vanha vuosi on tehnyt urakkansa, on nuoremman aika jatkaa. Siellä on kuvia kirkosta, faktatietoa seurakunnasta sekä jouluevankeliumi monella eri kielellä, Urponen kertoo. viestintäpäällikön Harriet Urposen mukaan kristillisestä joulusta viestiminen keskittyy napapiirin Joulupukin kylään sekä kauppakeskuksiin. Kotimaa24:ssä on päivänkohtaisia kiinnostavia uutisia, Kotimaa Pro:ssa erityisesti seurakuntien työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja aktiivimaallikkoja hyödyttäviä juttuja. Lehdessä korostuvat uutisten asiantunteva taustoitus sekä henkilöhaastattelut ja laajemmat reportaasit kirkosta ja yhteiskunnasta. Jouluyön messussa on usein mukana myös matkailijoita. 1 2 . 2 01 5 w w w. v a y l a k i r j a t . – Joulupukin pajakylässä on joulutalo, jossa on joulunäyttely. Jonkun verran turistiryhmiä tai yksittäisiä matkailijoita käy tutustumassa myös Rovaniemen kirkkoon. Jotkin vanhat juttutyypit ja palstat poistuvat ja uusia tulee tilalle. Unto Matinlompolo: Niin kaukaa muistan. Lähetystyöntekijänä Angolassa sisällissodan varjossa 1975-96. Messun opas. TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA Suomen joulukaupunkiin tulee runsaasti matkailijoita myös silloin, kun muualla pidetään joulutaukoa. Koivula: Kirkonmenot. TÄNÄÄN 5 Ko t i m a a 1 7. Veijo Koivula & Ilpo Okkonen: Pyhät tilat – ekumeeninen kirja Oulun kirkoista Mary Terral, suom. Osmo Pekonen: Maupertuis, maan muodon mittaaja. kotimaa-lehti uudistuu niin ikään vuodenvaihteessa. Joulupukin pajan ohella niitä rakennetaan kauppakeskuksiin ja pankkeihin. Tämän on ottanut huomioon myös Rovaniemen seurakunta. Isien teot ovat poikien riesa. Rovaniemi on joulupukin kotikaupunki sekä adventtija jouluturismin keskus. A-sarjassa ajan problematiikkaa lähestytään kolmen käsitteen avulla: mennyt, nykyinen ja tuleva. Blogien ja uutisten kommentointi on edelleen mahdollista vain tilaajille. Etusivu on edelleen kaikkien vapaasti luettavissa, mutta yksittäisiä juttuja lukeakseen on oltava tilaaja. Etusivusta tulee verkkolehtimäisempi ja siinä on näkyvissä enemmän otsikoita ja sisältöä kuin tähän asti. Tilausmaksuun sisältyy lisäksi pääsy Kotimaan näköislehteen ja näköislehtiarkistoon. Kotimaan digipaketti on jatkossa yksi tuote, ei kaksi tai kolme kuten tähän asti. Lisäksi kirkon oppaat puhuvat useita kieliä. Esimerkiksi hiippakuntauutiset eli tuomiokapitulien päätökset siirtyvät verkkoon Kotimaa Pro -osioon. Siellä on kuvattu kristillistä joulua. Vaikka vuosi vaihtuu, se ei ole koskaan täysin tabula rasa, tyhjä sivu. Vuoden vaihtuessa jokainen joutuu opettelemaan ainakin yhden uuden asian: kirjoittamaan vuosiluvun 2016. Risto Kormilainen: Ei oo LADAN voittanutta – ja muita autorunoja. Kotimaa-lehden 110-vuotisjuhlan lahjana kaikkiin kestotilauksiin sisältyy vuoden 2016 loppuun asti myös digipaketin käyttöoikeus. – Rovaniemen eri kirkkokuntien seurakunnat tuovat ekumeenisesti seimiasetelmia matkailijoiden ihmeteltäviksi. Ja Väylän muita laatukirjoja: Kantonen & Koivula & Zitting: Ekumeeniset ikonikirjat, osat 1–2. Tilaamalla käyttöoikeuden Kotimaa24-sivustolle pääsee lukemaan automaattisesti myös Kotimaa Pro:n sisältöjä. Vaikka uusi vuosi kääntää elämässä uuden lehden, voi valoa vasten hyvinkin nähdä edellisen sivun kirjoitukset ja piirustukset. Kotimaa24:n blogit ovat vanhaan tapaan vapaasti luettavissa. JUSSI RyTköNEN Rovaniemen seurakunta huomioi jouluturistit Rovaniemi on Suomessa poikkeuksellisen vilkas kansainvälisen joulumatkailun kohde. Siellä osa lauluista, rukouksista ja raamatunkohdista voi olla myös englanniksi tai muilla kielillä. Koivula: Alfa ja Omegat. Kaikki Kotimaan tilaajat voivat 7.1. Rovaniemellä oli vuoden 2014 joulukuussa 76 000 hotelliyöpymistä. Uusi vuosi joutuu elämään menneisyyden varjossa. Toimitus valitsee etusivulla näkyvät kirjoitukset, mutta kaikki blogit löytyvät vapaasti blogialueelta. Kotimaa24 ja Kotimaa Pro ovat käyttäjän näkökulmasta yksi ja sama sivusto. Ihmiselämän kokemuksellisuus tapahtuu A-sarjassa, yhteiskunta ja historia B-sarjassa. B-sarjassa käsitteitä on vain kaksi ennen ja jälkeen. Ensi vuoden alussa, 7.1. Teologian osuutta lisätään lehdessä, samoin hengellisen elämän käsittelyä. Seurakunnan vs. OLLI SEPPÄLÄ kotimaa24 ja kotimaa pro yhdistyvät. Ulkomaalaisia joukosta oli 63 000. kotimaa24:n ulkoasu uudistuu alkuvuodesta. – Meillä on kirkossa eri kielten tulkkauslaitteita. Tilaajat voivat myös jakaa Kotimaa24:n ja Kotimaa Pro:n juttuja sosiaalisessa mediassa
Teologiharjoittelija tuli Pohjanmaalla sanoneeksi koululaiskirkossa, ettei joulupukkia ole olemassa. 2 01 5 joulujuhla Sopivatko tontut ja joulupukki seurakunnan tilaisuuksiin. Kirkkoherra pahoitteli tapahtunutta. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Vöyri-Maksamaan kunnassa lapset kokoontuivat ensimmäisen adventtisunnuntain alla koulujumalanpalvelukseen. Asiasta uutisoitiin paikallisissa medioissa ja pian se oli uutinen myös Ruotsissa. Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy. Rehtori antoi tilaisuuden jälkeen palautetta avustavalle teologille. kuVa: PenTTi SOrMunen / VaSTaVaLO Onko joulupukilla porttikielto kirkkoon. Piispa Björn Vikströmin mielestä ei ole seurakunnan tehtävä vaalia tarua, mutta ei myöskään kritisoida sitä. 1 2 . Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström kommentoi asiaa Kotimaa24:ssä arvelemalla, että teologin tarkoituksena oli kyseenalaistaa joulun liiallinen kaupallistuminen ja liian pitkien toivomuslistojen kirjoittaminen. joulujuhla Sopivatko tontut ja joulupukki seurakunnan tilaisuuksiin. Tilaisuudessa avustava teologi tuli sanoneeksi, että joulupukkia ei ole olemassa, ja että äiti ja isä ostavat lahjat. Lasten pitää voida uskoa joulupukkiin, sanoi kolmen lapsen äiti Anna Påfs Ylen verkkosivulla. Maksamaan kirkonkylän koulun oppilaiden kerrottiin oireilevan joulupukkipaljastuksen jälkeen. Myös Lucian päivää vietetään seurakunnissa, vaikka se ei ole virallinen kirkollinen juhlapäivä. Vanhemmat olivat raivoissaan. 6 TÄNÄÄN Ko t i m a a 1 7. Vikströmin mielestä kirkon Onko joulupukilla porttikielto kirkkoon. Nu är julen förstörd! Nyt on joulu pilalla! – Monet meistä vanhemmista ovat kuohuksissa. – Kirkon tehtävä on pitää esillä joulun varsinainen sanoma toivosta ja valosta, jotka seimen lapsi tuo maailmaan. Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy.. Ei ole kirkon asia kertoa, ettei joulupukkia ole
Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Roger Rönnberg sanoo Kotimaa Prossa suoraan, että heillä eivät tontut tai joulupukki esiinny. Minusta sen voi ohittaa varsin keveästi, vastasi Keravan seurakunnan kirkkoherra Ari Autio Kotimaa Pron kyselyyn tontuista. Suurin lahja on kuitenkin Messiaan syntymä, ja siitä on syytä riemuita. Salossa seurakunnalla ei ole periaatetta, joka estäisi joulupukin vierailun tilaisuuksissa, paitsi kirkkotilaisuuksissa. Myöskään Mäntyharjun seurakunnan adventin ja joulun ajan tilaisuuksissa ei kirkkoherra Ann-Maarit Joenperän mukaan esiinny joulupukkeja tai tonttuja. Sotkamon seurakunnan kirkkoherra Erkki Marin kertoo, että joulun ajan perhetyön tilaisuudet suunnitellaan lasten mielenkiinnon mukaan. Toisaalta ei ole kiellettyä pitää erilaisissa adventin ja joulunajan tilaisuuksissa tonttulakkia päässä. Valtaosassa tilanteita esiintyy tietäjiä, enkeleitä, paimenia kedolla, Joosef tai Maria. Ko t i m a a 1 7. – Kyse on lähinnä tyylitajusta. Miten siirrytään pelkästä tiedottamisesta luontevaan läsnäoloon. uusi upea kuvitus on elina Warstan 1–19 17,10 20–99 15,50 100–499 14,60 500– 13,60 tehtävä ei ole vaalia tarua joulupukista. Miten rakennetaan avoin ja aktiivinen sosiaalisen median työtapa seurakuntiin. tEkStit: OLLi SEppäLä. Vastaukset vaihtelevat seurakunnittain, kävi ilmi Kotimaa Pron kirkkoherraraadin kyselyssä. Salon kirkkoherra Timo Hukka suhtautuu joulupukkiin ja tonttuihin avoimesti. Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra Miika Hämäläisen tiedossa ei ole, että joulupukki vierailisi jossain seurakunnan kerhossa. – Kysymys tontuista seurakunnissa on veikeä, ehkä tarpeetonkin. sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Kirkko on yleensä täynnä eri-ikäisiä ihmisiä pienistä lapsista aina eläkeläisiin, kertoo Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström. Joulun kristillisen ydinsanoman esillä olemista ei muutama tonttu haittaa. 1,00 / kpl Kirkonkuvaja nimipainatus kultafoliolla kanteen: 1–4 kpl 13,00 5–9 kpl 6,00 10–49 kpl 2,40 50–199 kpl 1,10 200– kpl 1,00 21,50 väh. Vikströmin mielestä Lucianpäivän vietto nykyisessä muodossaan välittää kristinuskolle hyvin keskeistä sanomaa. Laulujen tekstit, runot ja rukoukset välittävät Lucia-perinteen, adventin ja joulunajan sanomaa. Vuosien varrella nämä ovat vain jääneet pois ohjelmasta, siihen ei liity mitään kielteistä, painopiste on enemmän joulun ja kirkon sanomassa. Lasten on saatava leikkiä tonttuja ja noitia, mutta minusta lapsia tulee myös kunnioittaa sillä tavalla, että heitä ei tahallaan petkuteta uskomaan esimerkiksi joulupukkiin. sanoitusta on muokattu 2010-luvun perheille ja mukana on myös uusia rukoustekstejä. – Tehtävämme kristittyinä on Lucian tavoin tuoda valoa ja toivoa pimeydessä ja vaikeuksissa eläville ihmisille. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIetaLaHDenranta 13, HeLsInkI aVOInna: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Lucia ja tontut Lucian päivän (13.12.) vietto on tärkeä juhla adventin aikana, varsinkin päiväkodeissa ja kouluissa, mutta myös seurakunnissa. Hukka kertoo sen sijaan käyneensä koulujen joulukirkkojen alla keskustelun koulun edustajien kanssa siitä, pitäisikö koko kristillinen osuus jättää pois. – Perinne tarjoaa mahdollisuuden lapsille ja nuorille eläytyä rooliin valon ja toivon tuojana. Lucianpäivä ei ole virallinen kirkollinen juhlapäivä, mutta sitä vietetään myös kirkoissa. – Joulun tilaisuuksien pääpaino on ollut joulukuvaelmissa, kertomuksissa tai lauluissa, jotka liittyvät evankeliumiin. Hän kuitenkin tekee rajan sille, mikä eri tilanteissa on sopivaa. Vikström ei pidä mielekkäänä kysymystä, oliko Lucia oikeasti olemassa. – Monessa seurakunnassa seudun Lucia-neidon kruunajaiset järjestetään kirkossa, yleensä yhteistyössä seurakunnan ja esimerkiksi Folkhälsanin paikallisyhdistyksen välillä. 20 kpl 18,50 väh. Parhaita tonttuja ja keijuja olemme me työntekijät ja tietenkin talousjohtajat ja kirkkoherrat joulupukkeina. Hän sanoo, ettei ole ajatellut koko asiaa. – Seurakunnan näkökulmasta ei joulupukki eikä lauma tonttujakaan tee joulua vaan sen teki ja tekee ihmiseksi syntynyt Jumala, seimen lapsi. – Ainakaan minulle ei ole tullut toivetta tontuista tai joulupukista. 2 01 5 SOMEMPI seurakunta sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös kirkon ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. 13 60 Kotien rukouskirja kotien rukouskirja kulkee kirkkovuoden ja elämänkaaren mukana arjessa ja juhlassa. Jan ahonen, Johannes Ijäs, Ville kormilainen Somempi seurakunta somesta on tullut jokapäiväistä leipää, mutta miten sen jaamme. – Tämä ei silti tarkoita, että meidän tulisi alkaa kritisoida tätä perinnettä, yhtä vähän kuin meidän tarvitsee lähteä moittimaan esimerkiksi pääsiäisnoitia tai Halloween-asuja. – Joulun todellinen sanoma Vapahtajasta ei katoa, eikä ole ristiriidassa, vaikka tontutkin välillä hyppelisivät. Lucianpäivän taustalla on legenda Pyhästä Luciasta. – Joskus päiväkerhon joulutilaisuuksissa lapset ovat pukeutuneet tonttuvaatteisiin. 50 kpl 17,50 väh. Parhaita tonttuja ja keijuja olemme me työntekijät ja tietenkin talousjohtajat ja kirkkoherrat joulupukkeina. Samoilla linjoilla on Sodankylän seurakunnan kirkkoherra Hanna Kuusela. Luciaa on juhlittu erityisesti ruotsinkielisillä seuduilla, mutta nykyisin myös muualla Suomessa. Joulupukkitaru ei haittaa Askolan kirkkoherra Antti Kupiaista. Manteren mielestä joulussa on aina kysymys myös tunnelmasta, perinteistä ja odotuksesta. 200 kpl 16,50 väh. 020 754 2350 Nelivärinen onnittelu-/vihkilehti seurakunnan omalla kuvalla ja onnittelutekstillä. Luciakulkueseen kuuluvat myös tontut. Ehkä koulun puolelta on lähinnä pelätty liian raskasta tilaisuutta. Mikä on joulupukin ja tonttujen paikka seurakuntien joulunalusajan elämässä. – Jouluaikana tilaisuuksissa on jouluinen tunnelma kaikkine joulun hahmoineen. 400 kpl 15,50 Vihkiraamattu: Vihkiraamattu Valkoiset ajattoman kauniit keinonahkakannet kultafoliopainatuksella, kultasyrjä ja kaksi lukunauhaa. – Keskustelujen jälkeen on toki voitu todeta, että kirkkotilaisuus toteutuu täysin hyväksyttävien kristillisten perinteiden mukaan. somempi seurakunta jakaa parhaat vinkit ja rohkaisee omiin oivalluksiin. Luotan ihmisten ymmärtävän, että seurakunnan tilaisuuksissa on esillä ensisijaisesti seurakunnan oma sanoma. Tonttuja joulupukkiasia ei Joenperän mielestä ole mustavalkoinen, kunhan pidetään mielessä seurakunnan ydintehtävä. – Tilaisuudesta riippuen joulupukki ja tontut ovat hyvin tervetulleita, sanoo Ilmajoen seurakunnan kirkkoherra Kari Mantere. – Jos joulupukki ja tontut kuuluvat johonkin esitykseen vaikkapa lasten joulujuhlassa, ei niille nyt tietenkään ole mitään estettä. 1 2 . 25,65 (28,50) 25 65 Alk. – Kirkossa ollaan kristillisen sanoman äärellä ja koulun tiloissa omassa juhlassa voidaan tonttuilla
Oi Herra, kaikki päällä maan loit lähimmäisiksemme, myös kieleltään ja uskoltaan niin vieteksti: Hannele niemi kuvat: JoHannes WieHn Taas kerran huomasin, kuinka ajankohtaisista asioista virsikirjamme puhuu. – Kuka sinä olet. Jaakkiman kristillisessä opistossa Ruokolahdella otettiin afganistanilaiset nuoret turvapaikanhakijat, ”nutukat”, lämpimästi vastaan. Tervetullutta ruokataukoa kommentoidaan jo kotoisasti ”Herran jestas!” huoahduksella. marraskuuta 24 afganistanilaista poikaa. Pojat käyvät läpi tapahtumien kulkua ja me muut koetamme kuvitella heidän tuntemuksiaan. Tulijaa tervehditään ystävällisen uteliaasti heti ovella. Tässä hetkessä on pienoiskoossa koko Suomi. Else-Maj Uura iloitsee afganistanilaisten oppilaidensa innostuksesta. – Minä olen Elias, Atigh, Aziz, Hanif … – Tosi mukava tutustua. Vain isäni tai äitini tai veljeni, sisareni tai parhain ystäväni. 8 TÄNÄÄN Ko t i m a a 1 7. Ken on mun lähimmäiseni. 1 2 . Opisto sijaitsee vastapäätä Ruokolahden kirkonmäkeä, johon kansallisromanttinen taiteilija Albert Edelfelt sijoitti vuonna 1887 yhden kuuluisimmista maalauksistaan Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä. Lähimmäisen sunnuntaina Ruokolahden kirkossa laulettiin Runebergin sanoittamaa virttä 431, jonka sanat kuuluvat: Ken on mun lähimmäiseni ja ketä eläissäni myös minun tulee rakastaa kuin omaa itseäni. Eivätkä pojat millään malttaisi lähteä tunnilta pois.. Jaakkiman opisto on suomalaista kansallismaisemaa parhaimmillaan. Yhteiseloa on nyt harjoiteltu yli kuukausi. Yhteiskunta ja ihmismieli tempoilevat muutosmyllerryksessä, kukin yrittää tavallaan olla lähimmäinen myös heille, jotka tulevat turvattomista oloista tänne talvipimeyteen. – Monilla on aina mukanaan muistivihko, johon he merkitsevät kaikki kuulemansa uudet sanat. Jaakkiman kristillisen opiston kotisivuilla, rehtori Helena Markkasen tervehdyssanoissa kiteytyy tästä kaikesta jotain olennaista: Taas kerran huomasin, kuinka ajankohtaisista asioista virsikirjamme puhuu. 2 01 5 Ken on mun lähimmäiseni. Näihin maisemiin, kunnianarvoisan 86-vuotiaan kristillisen opiston muutospaineiden keskelle saapui keskiviikkoaamuna 11. Pojat olivat matkustaneet koko yön bussilla Torniosta asti, mutta yksi heistä jaksoi vielä perille päästyään kosteassa pimeydessä ilahtua: – Very nice! Nyt saapumishetkestä on kulunut lähes kuukausi
2 01 5. 1 2 . TÄNÄÄN 9 Ko t i m a a 1 7
Me emme heitä valinneet, olimme vain valmiina ottamaan vastaan. Opiskelijoita on noin 125, henkilökuntaa vajaa 30. Kun sinulta saa hoivansa myös kaukainen maa, kansa sen, niin ketään torju emme. Johanna Meinanderilla on jo kokemusta työstä turvapaikanhakijoiden kanssa Parikkalan vastaanottokeskuksesta. Alaikäiset afganistanilaispojat lähtivät kuukausien pakomatkalle ilman vanhempiaan. Jaakkimaan tuli yhdeksän uutta työntekijää, opettajista ohjaajiin, kantamaan vastuuta ”nutukoista”. Jaakkimassa suhtauduttiin avoimen innostuneesti Maahanmuuttovirasto Migrin Kirkkopalvelujen kautta esittämään pyyntöön ottaa vastaan nuoria turvapaikanhakijoita. 2 01 5 Lokakuun lopussa ryhdyttiin valmisteluissa tositoimiin. Päätavoite on oppia suomenkieltä ja Suomessa tarvittavaa tietoutta. Näillä seuduin on paljon monikulttuurista osaamista, ja meilläkin oma maahanmuuttokoulutuksemme, mainitsee Helena Markkanen, joka on työskennellyt Jaakkiman opistossa 15 vuotta, rehtorina vuodesta 2011. Valmistelut aloitettiin kuitenkin hyvissä ajoin. Siihen kuuluu opetuksen ohella tuettu asuminen ja vapaa-ajan vietto. Koska, mistä ja keitä tulisi, siihen ei kukaan osannut vielä loppukesästä vastata. Viimeaikojen kiristyneen ilmapiirin ja turvapaikanhakijoiden alaikäisyyden takia on kuiraat toisillemme. Nuorten koulutus on opiston ydinosaamista, jonka rinnalle on kehitetty monenlaista lisätoimintaa ravintolapalveluista veteraanikursseihin. Nutukka-nimikettä käytetään nuorista turvapaikanhakijoista kansanopistoissa. Koska, mistä ja keitä tulisi, siihen ei kukaan osannut vielä loppukesästä vastata. Hän organisoi Jaakkimassa nutukoiden arkea. Keiturin mukaan turvapaikkahakemuksia käsitellään parhaillaan. Rajantakaisen Karjalan Jaakkimassa vuonna 1929 perustetussa kristillisessä kansanopistossa on totuttu sekä äkkimuutoksiin että yllätysvieraisiin. Jaakkiman opisto kouluttaa nyt lapsija perhetyöntekijöiden ohella muun muassa maahanmuuttajia. Joulukuun alkupäivinä meitä vastassa opiston aulassa on rehtori Markkasen kanssa vastaava ohjaaja Johanna Meinander. Työntekijähakuun tuli paljon vastauksia. Kielteisestä päätöksestä seuraa oma prosessinsa, myönteinen todennäköisesti jatkaa hakijan oleskelua nykyisessä sijoituspaikassaan ainakin jonkin aikaa. Lastenohjaajiksi opiskelevat Henna Siitonen (vas.), Milla Lyyra ja Katja Partanen harjoittelivat valonkantajan roolia.. Seurakuntaopiston koulutusjohtaja Jukka Keituri selventää nopeasti edennyttä prosessia: – Seurakuntaopiston kolmelle kampukselle on sijoitettu kaikkiaan noin 70 nutukkaa. Kaikki ovat ilman vanhempiaan tulleita alaikäisiä nuoria, jotka ovat anoneet turvapaikkaa Suomesta. – Ihmiset olivat hyvin kiinnostuneita. Sisäoppilaitoksen opiskelijat tuovat yleensä omat asumistarvikkeensa ja lähtevät viikonlopuiksi pois opistolta. Suuria yllätyksiä ei ole tähän mennessä tullut. Käytännössä tämä on tarkoittanut esimerkiksi astioiden hankkimista. Heti tultuaan 16–17-vuotiaat tulijat pääsivät mukaan opetukseen, jota annetaan kahdessa ryhmässä maanantaista perjantaihin, päivittäin viisi tuntia. Sotien jälkeen opisto jatkoi Ruokolahdella uudessa rakennuksessa vuodesta 1955. Vastaava ohjaaja Johanna Meinander (vas.) ja rehtori Helena Markkanen kertovat opiston henkilökunnan suhtautuneen myönteisesti turvapaikanhakijoiden tuloon. Se näyttää sopeutuneen yhteiskunnan käänteisiin. 1 2 . 10 TÄNÄÄN Ko t i m a a 1 7. Asuntolassa oli tilaa, joten tulijat, keitä olisivatkin, toivotettiin tervetulleiksi. Heidän taustoistaan meillä on hyvin vähän tietoa
Tilanne synnyinmaassa on sekava ja vaarallinen. Jokaisella on siihen omat syynsä, toteaa rehtori Markkanen. mennessä www.sro.fi/raamattuopisto tai p. 1 2 . Niitä toki sivutaan tunneilla, mutta on pidettävä myös mielessä, että tämä ei ole terapiaa. Tämän kaiken huomioon ottaen meillä on mennyt todella hyvin, opettajat toteavat. Ei minulla ole mitään heitä vastaan, niin kauan kuin eivät tee mitään pahoja, vakuuttaa Marja-Liisa Vertanen. Rollaattorilla liikkuva Kaisu Haapokanta muistuttaa, että itse kukin tarvitsee aina välillä apua. – He ovat lähteneet hakemaan turvaa. Jospa meidän kristillisyyttämme olisikin lähimmäisenrakkaus. Pääsemme seuraamaan toviksi molempien tunteja. Opiston muihin opiskelijoihin tulijat ovat tutustuneet lentopallomatseissa ja televisiota katsellessa. Pakomatka on kestänyt pari kuukautta. 2 01 5 Kristittynä moniarvoisessa ja moniusKoisessa maailmassa Perustan teologiset opintopäivät Suomen Raamattuopistossa 3.–5.1.2016 Erilaiset aatevirtaukset yhteiskunnassa ja ajattelussa uhkaavat syrjäyttää kristinuskon klassiset tulkinnat. Jouko Talonen, Sammeli Juntunen, Timo Keskitalo, Jason Lepojärvi, Raimo Mäkelä, Timo Junkkaala, Juha Ahvio, Lauri Kemppainen, Timo Nisula, Soili Haverinen ja Pekka Huhtinen. Pakkosyöttöä emme täällä harjoita. Ovat vielä niin nuoria, että kaikki on heille mahdollista. Pitäähän heitä auttaa! – Tervetuloa vaan, toivottavasti pojat saavat täällä oppia. Maahanmuuttajaopiskelijoista valtaosa on tullut entisen Neuvostoliiton maista ja osannut jonkin verran suomea. Saap nähä sitte. Else-Maj Uura on ottanut esittelytilaisuuksissa käyttöön Fröbelin Palikoiden esittämän lastenlaulun Pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat. Hän kertoo nutukoiden ensimmäisiä kysymyksiä olleen: – Kuinka kauan olemme täällä. Yhdessä tekeminen on parasta kulttuurin ja yhteisöllisyyden oppimista, muistuttaa rehtori Markkanen. Asiantuntijoina mm. – Mutta ihan tavallisia ihmisiähän hyökii ovat! Nutukat ovat muslimeja, mutta näyttävät suhtautuvan avoimen myönteisesti kristillisen opiston rytmiin, johon kuuluvat kirkkovuoden juhlat. Lisäksi on tarjolla ajankohtaisia ja mielenkiintoisia kanavia mm. Opistolta vain 300 metrin päässä asuva Jari Koskela ei ole nutukoita juurikaan nähnyt, muttei panisi pahaksi tapaamista. Lastenohjaajaksi opiskeleva kouvolalainen Milla Lyyra, opiston Lucia-neito, on jo todennut tulevansa lentopallopeleissä hyvin toimeen afganistanilaisten ikätovereidensa kanssa. Toisaalta tietotekniikka näyttää olevan pojilla hyvin hallussa, vaikkei kaikilla omaa kännykkää olekaan. Reino Inkinen ei ole nutukoihin vielä törmännyt, eikä oikein osaa aihetta kommentoida. Osa pojista on samoilta seuduilta lähtöisin, ja tuntee toisensa entuudestaan. Ilmoittautuminen 18.12. Kiireinen Koskela ei sen enempää perusteluja tarvitse, hän toivottaa pojille: – Tervetuloa! Jaakkiman opisto on osa Kirkkopalvelut ry:tä, joka on Kotimaa-lehden pääomistaja.. Nyt pojat ovat huolissaan Afganistaniin jääneistä perheistään. Nyt on aloitettu ihan alkeista, toteaa Uura. Reino Inkinen kehottaa nutukoita olemaan kunnolla. Moni kertoo pakenevansa henkensä edestä. – Lähden siitä, että kaikki asiat selvitetään suomeksi, Marja-Liisa Vertanen toivoo poikien saavan opistosta elämän eväitä. He käyvät siellä jalkapalloharjoituksissa ja kuntosalilla. Esimerkiksi siitä, mihin suuntaan teksti kirjoitetaan tai kummasta päästä vihko aloitetaan. Molemmat heistä ovat maahanmuuttotyön konkareita. Kaikki puhuvat darinkieltä, ja jokunen jonkin verran englantia. 09 5123 910, info@sro.fi. feminismistä, missiologiasta, mindfullnessista, rakkaudesta, avioliitosta, mediasta sekä uskosta ja tieteestä. – Kielimuuriin on toki törmätty, mutta muuten pojat on otettu kylälläkin hyvin vastaan. – Toivon, että pojat saavat elämän eväitä opistolta, jonka itsekin aikoinani kävin. – Vielä ei ole mitään vaikuttanut. Sen nutukat esittivät suomenkielellä jo tervetulojuhlassa. Jari Koskela toivottaa turvapaikanhakijat tervetulleiksi. Paikanpäälle on näinä aikoina vaikea saada ketään Enpä voi sanoa tottuneeni päivän aluksi kuulemaan suomalaisilta opiskelijoilta, että onpa mukava nähdä! darintaitoista. Uura on toiminut opistolla tuntiopettajana. – Ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Päivien tavoitteena on tarjota välineitä kristillisen uskon toteuttamiseen ja tunnustamiseen. Raiskaustapaukset herättivät pojissa tyrmistystä sekä paheksuntaa ja aiheuttivat suurta varovaisuutta etenkin kohtaamisissa suomalaistyttöjen kanssa. Viimeksi kommentoitiin yhdessä itsenäisyyspäivän lähetystä Linnan juhlista. Sovimme, että poikia ei kuvata tunnistettavasti, eikä heidän koko nimiään tai taustojaan kerrota. Hän luonnehtii nutukoita uskomattoman motivoituneiksi ja myönteisiksi. Missä Jumala asuu. – Meille on tärkeää kunnioittaa eri uskontoja ja olla suvaitsevaisia. mutta nyt ensimmäistä kertaa olen tarvinnut avukseni englantia. Kaikki eivät osaa kirjoittaa tai lukea äidinkielellään. Ruokolahden raitilla haastatellut paikalliset ovat samoilla linjoilla. Kaisu Haapokanta muistuttaa kaikkien joskus tarvitsevan apua. – Itsenäisyyttä jo juhlimmekin joukolla kunnioittaen lipunnostoa. Haasteita siis riittää etenkin opettajilla, joita Jaakkimassa on kaksi, Helena Kinnunen ja Else-Maj Uura. Millan kurssitoverit, Juha Rokkonen ja Henna Siitonen myöntävät olleensa aluksi varautuneita. Sosiaalityöntekijä tulee lähiaikoina tapaamaan nutukoita, ja silloin käydään läpi myös rankkoja kokemuksia. HYVÄÄ JOULUA! Sanomalehtitehdas Botnia Printin väki toivottaa jokaiselle lehdenlukijalle www.botniaprint.fi tenkin oltava erityisen tarkka ja hienotunteinen sekä sanoissa että teoissa. – Enpä voi sanoa tottuneeni päivän aluksi kuulemaan suomalaisilta opiskelijoilta, että onpa mukava nähdä! Tulkkipalvelun avulla nuorille on jo kerrottu äidinkielellään darilla Suomen tuoreimmat turvapaikanhakijauutiset. TÄNÄÄN 11 Ko t i m a a 1 7. Luentojen aiheet käsittelevät teemoja islamista lestadiolaisuuteen. Ruokolahtelaiset ovat osoittaneet sitä Markkasen mukaan lahjoittamalla nutukoille muun muassa urheiluvälineitä, piirustustarvikkeita ja villasukkia. Tulkkipalvelut on tilattu puhelimitse. – Tässä työssä ei voi nipottaa, etenkään kun ei tiedä juuri mitään näiden opiskelijoiden taustoista
Raportissa kerrotaan tämän jälkeen niistä seurauksista, joita aiheutuu, jos tällainen päätös tehtäisiin. Yhdistyksen sääntöjen mukaan hallituksellakaan ei ole oikeutta päättää sakramenttien omiin käsiin ottamisesta. Kesällä 2014 Helsingissä saarnaajien kokouksen yhteydessä asetettiin niin sanottu sakramenttityöryhmä. Hallituksen tiedotteesta saattaa saada virheellisen käsityksen, että sakramenttityöryhmä olisi päättänyt sakramenttien omiin käsiin ottamisesta. Siinä todetaan: Sakramenttien omiin käsiin ottaminen – eli sakramenttien toimittaminen omilla rukoushuoneillamme saarnaajien toimesta – merkitsee kirkon jäsenenä, että emme noudata kirkollista lainsäädäntöä. 1 2 . Saarnaajien kokous käsittelee toimialaansa kuuluvia asioita. Sakramenttityöryhmä ei esittänyt sakramenttien omiin käsiin ottamista. Kun sakramenttiasia on valtakunnallisella tasolla vielä kesken, paikallisosastoilla ei ole yhdistyksen sääntöjen mukaan itsenäistä toimivaltaa sakramenttien omiin käsiin ottamisasiassa. Esikoislestadiolaiset ry ei ole tehnyt laillista päätöstä sakramenttien omiin käsiin ottamisesta. 12 TÄNÄÄN Ko t i m a a 1 7. Julkisuudessa on kerrottu, että esikoislestadiolaiset ovat ottaneet ehtoollisen omaan käyttöön Mikkelissä 5.12.2015. Taivaallinen Isämme johtakoon meitä kaikkia. Yhdistyksen hallitus on 13.11.2015 päivätyssä tiedotteessaan esittänyt: Kesän 2014 lapinlähetyksen yhteydessä asetettu sakramenttityöryhmä on saanut työnsä valmiiksi kuluneen syksyn aikana. Yhdistyslain mukaan päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. 2 01 5 MIELIPITEET Oma ehtoollinen ei ollut laillinen sakraMENTTIsEParaTIsMI Esikoislestadiolaiset eivät ole laillisesti päättäneet sakramenttien omaan käyttöön ottamisesta. Yhdistyksen hallitus valmistelee yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat ja panee täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset. Esikoislestadiolaiset ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen päätäntäoikeutta käyttää yhdistyksen kokous. Sakramenttien omiin käsiin ottamisesta ei ole tehty päätöstä myöskään missään saarnaajien kokouksessa eikä yhdistyksen kokouksessakaan. On olennaista huomata, että Suomessa lainsäädännöllinen ja yhteiskunnallinen tilanne on merkittävästi erilainen kuin Pohjois-Amerikassa, Norjassa ja Ruotsissa. Uutinen sinänsä pitää paikkansa, mutta Mikkelin tilaisuus ei perustu Esikoislestadiolaiset ry:n virallisiin päätöksiin. Sakramenttityöryhmän loppuraportti annettiin syksyllä 2015. JuhaNI hENTTuLa varatuomari, Turku ELJas WaLTarI varatuomari, Lahti Esikoislestadiolaiset ry:n hallituksen pitkäaikaisia jäseniä aikaisempina vuosina, varapuheenjohtajana ja sihteerinä Yhdistyksen sääntöjen mukaan hallituksellakaan ei ole oikeutta päättää sakramenttien omiin käsiin ottamisesta.. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut eikä työryhmällä olisi ollut siihen oikeuttakaan. Esikoislestadiolaiset ry:n paikallisosastot ovat epäitsenäisiä. Suuri osa esikoislestadiolaisen herätysliikkeen jäsenistä rukoilee tällä hetkellä sen puolesta, ettemme vaarantaisi herätysliikkeemme yhtenäisyyttä, yhteistyömahdollisuuksia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa ja lähetystoiminnan jatkumista Venäjällä ja Baltian maissa
Ja millä oikeudella kirkko väittää, että kristinusko olisi ainoa oikea tai edes paras uskonto. Lähetysja kehitysyhteistyöhankkeet maailmalla kohentavat juuri näitä seikkoja. Tuon toisen syntymäpaikalla on maailman vanhin käytössä oleva kirkko. Hänen olemassaolonsa kyllä hyväksytään, mutta että Raamatun kertomukset hänestä olisivat totta ja että hänellä olisi jotain tekemistä minun kanssani tänään, ei ole ollenkaan niin selvää. Päätuote on Jeesus. Eläisimme tänään vuotta 2078 jAs. Kristityt ovat siis olleet lähimmäisenrakkauden airueina tässä maailmassa. Häntä voi rukoilla, palvoa ja kunnioittaa. Piispa puhuu tärkeästä asiasta, mutta kolumnin keskeinen sanoma jää mielestäni sekavaksi. Edellä piispa on vaatinut ymmärtämään eron tieteellisen metodin ja uskonnon harjoittamisen välillä ja kolumnin lopussa Jolkkonen tukeutuu osittain Sammeli Juntusen kirjaan Jumalasta voi puhua. Kuulun kai itse niihin subjektivisteihin, jotka tyytyvät siihen, että Jumala jää tässä ajassa salaisuudeksi. EErO JUNKKaaLa Kirjoittaja on pappi, lähetystyöntekijä ja tietokirjailija. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Joulu on totta Miksiköhän maailma ei laske ajanlaskua keisari Augustuksen syntymästä. Ei subjektiivisuus ole minulle vankila vaan vapautta. En yritä väittää, että paremmat olot meillä olisivat kaikki kristinuskon seurausta, mutta kyllä siltä epäilyttävästi näyttää. Ne Uuden testamentin kirjoittajat, jotka eivät sitä erikseen mainitse, panevat vielä paremmaksi. Kaiken lisäksi tämä on kristinuskossa vain sivutuote. TÄNÄÄN 13 Ko t i m a a 1 7. Oheistuotteillaankin se voittaa monet muut uskonnot ja uskomukset. Se lasketaan kuitenkin erään toisen syntymästä. Kristinuskon paremmuus näyttää varsin ilmeiseltä, kun sitä katsoo Afrikan tai Aasian näkökulmasta. OLLI-PEKKa LassILa teol. Jari Jolkkosta suututtaa myös teologian väheksyntä kirkon piirissä. Tänäkin jouluna saamme lukea lehdistä, ettei tuollainen syntymä ole mahdollista. 2 01 5 MIELIPITEET KOLUMNI Eero Junkkaala U sko joulupukkiin meni jo lapsena. Tämä Nicaraguan kulttuuriministerinä toiminut, katolisesta papinvirasta erotettu, mustabaskerinen hahmo tekee vaikutuksen vielä 90-vuotiaanakin. Piispan mukaan nykyihmisen viehtymys ideologiseen ja moraaliseen autonomiaan merkitsee muurautumista subjektivismin vankilaan. Sen kryptan lattiassa on hopeinen tähti, jossa lukee: Tässä Jeesus Kristus syntyi neitsyt Mariasta. Siksi me kutsumme Jeesuksen syntymää inkarnaatioksi, ihmiseksi tulemiseksi. Olen kuulevinani piispa Jolkkosen kiukkuisten huokausten takaa kirkkomme luterilaisen teologian paradigman (mallin) perustavan kriisin. Tästä olisi hyvä kuulla, ennen kuin uskontovammaiset militanttiateistit huomaavat jutun ja hyökkäävät Kuopion piispan kimppuun. Tänään ei ehkä ole ylipäätään viisasta suomia ihmisten subjektiivisuutta. He kertovat Jeesuksen ennaltaolosta. Hänen ihmeellinen syntymänsä, hänen ainutlaatuiset opetuksensa, hänen synnit sovittava ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa ovat muuttaneet maailmaa enemmän kuin mikään muu. Tämä on vahinko, sillä pidän häntä nykyisen piispakuntamme ykköskaartin älykkönä. Meillä on vahva kirjallinen todistusaineisto neitseestäsyntymisen puolesta. Ensimmäisinä vuosisatoina kristityt ottivat huostaansa heitteille jätetyt lapset kadulta. Kuopion piispa puuttui kolumnissaan Teologian halveksimisesta ( Kotimaa 10.12.) teologisen tutkimuksen kyseenalaistamiseen yliopistossa. Ja listaa voisi jatkaa pitkään. Noissa maanosissa on liian tavallista, että vammaisilla ei ole ihmisarvoa, että lapset laitetaan mieluummin töihin kuin kouluun, että kouluopetuksen taso on valovuosien päässä meikäläisestä, että sosiaalija terveydenhuolto ovat rempallaan, että sukupuolten välinen tasa-arvo laahaa jossain menneiden vuosisatojen maailmassa. Totesin hänestä sairaalapappien neuvottelupäivillä 1987: Mies, pitkästä yksinäisyydestä, / paljosta paastosta hopeanluja, / kasvoillaan sitkeä toivo. Ihmisenä Jeesus tuntee ihmisen elämän kaikki kiemurat, Jumalana hän voi sovittaa kaikki syntimme. Tavoitamme vain mielipiteitä Jumalasta, mutta emme Jumalaa itseään (kursiivi minun). Vaikka kristinuskon historiassa on omat pimeätkin puolensa, sen yhteiskuntaa ja erityisesti sen vähäosaisia palveleva vaikutus on ilmeinen. Ei hän silti ole minulle mykkä arvoitus. Toivotan Kuopion piispalle menestystä luterilaisen dogman, miksei uskontofilosofiankin arkiseen päivitykseen aivoilla ja sydämellä. Siinä ei nyt auta näennäisnäppärä teologinen järkeily tai ateistien vihainen syyttely. 1 2 . Monilta on mennyt usko Jeesukseenkin. Hän oli sentään yli neljäkymmentä vuotta Rooman yksinvaltiaana ja aloitti yhden maailman mahtavimmista keisarikausista. MarKKU NIEMINEN Vaasa. Hänestä tulee elokuun kansainvälinen nimi August. Tieteellisellä metodilla vai uskonnon harjoittamisella. Jos emme voi tavoittaa Jumalaa, hän jää mykäksi arvoitukseksi, väittää Jolkkonen. Piispa Jolkkonen on jutussaan niin tuohtunut, että on tullut ehkä sanoneeksi muuta kuin tarkoittaa. Mutta jos on olemassa Jumala, eikö hänelle ole kaikki mahdollista. Kuolemansa jälkeen hänet julistettiin jumalaksi ja hänen kannattajansa ehdottivat, että maailma aloittaisi ajanlaskun hänen syntymästään. Mies, kristusmainen, / elämän armoilla ja kuoleman,/ syytettynä, vaiti, / sanansa harvat – Jumalalta. tri, Espoo Ernesto Cardenal tekee yhä vaikutuksen Kiitos Kotimaalle hienoista henkilökuvista, viimeisimpinä Päivi Häkkisen ja Jarno Terhon henkilökuva taidemaalari Antti Huovisesta ja Torsti Lehtisen kirjoitus katolisesta runoilijamystikosta Ernesto Cardenalista ( KM 10.12.) Cardenal vieraili Mukkulan kirjailijakokouksessa Lahdessa vuonna 1983. Mies, kansansa haavoista verillä, / hauras, hopeanharmaa,/ hiuksillaan katumuksen musta tuhka. M A t ti k A r p p in en Kuka tavoittaa Jumalan. Lehtisen ja edesmenneen Martti Mäkisalon kirjoitukset tekevät kunniaa tälle pyhimysmäiselle ihmiselle. On pakko kysyä: Millä tavalla piispa Jolkkonen tavoittaa Jumalan itsensä. Miksiköhän maailma ei laske ajanlaskua keisari Augustuksen syntymästä
Viereisen Kulttuuripappilan emäntä Lilja Kinnunen-Riipinen järjestää siellä usein hartauksia pappilan vieraille. 1 2 . 2 01 5 14 MATKALLA Särkisalon punamultainen puukirkko on rakennettu vuonna 1760. • Lilja Kinnunen Riipinen, 68 • Asuu: Särkisalon Kulttuuripappilassa • Työ: Kirkkodraaman uranuurtaja, teologi, kirjailija ja lähetystyöntekijä • Rakastaa: Teatteria ja kukkasia. KuVa: PaSi Leino KUKA. Ko t i m a a 1 7
Pahojen henkien pois ajaminen on tärkeä osa lähettien ja paikallisten pappien elämää. Särkisalossa on pidetty ensimmäinen jumalanpalvelus savupirtissä jo 1300-luvun alkupuolella. Se on rakennettu alueen ihmisten sisulla vuonna 1760. – Hän pyysi minua kertomaan kyläläisille syvemmin kristinuskosta. Ihmiset rakastavat kirkkoaan yhä. 1 2 . Jäljelle jäävään yhteen prosenttiin kuuluu kristittyjen lisäksi hindulaisia, kungfutselaisia ja taolaisia. Lilja Kinnunen-Riipisen työnä Kirkon Koulutuskeskuksen johtajana Thaimaassa oli kouluttaa Thaimaan luterilaiselle kirkolle työntekijöitä. 2 01 5 MATKALLA 15 Evankeliumia kehonkielellä Lähetystyö Pohjois-Thaimaan vuoristossa asuvan pakolaiskansan keskuudessa jätti Lilja Kinnunen-Riipiseen lähtemättömän jäljen. Juuri ennen Suomeen paluutaan hän sai kokea jotakin suurta tiettömien taipaleitten takana Pohjois-Thaimaassa lähellä Myanmarin rajaa. Thaimaasta puhutaan usein hymyn ja ystävällisen palvelun maana. Vuoden 2013 lopussa Acker soitti Lilja Kinnunen-Riipiselle. Opettajakollegani ja dekaani innostuivat asiasta ja niin keräsimme 20 hengen joukon opetusmatkalle. Onneksi olemme Suomessa jo niin pitkällä kristinuskon tiellä, ettei meidän tarvitse jatkuvasti pelätä pahoja henkiä. Maan valtauskonto on theravada-buddhalaisuus. Hymyn takaa löytyvät ahdistus, pelko, tuska ja loppumaton vaikeiden olosuhteiden sietäminen. Näin Kinnunen-Riipinen pääsi hyödyntäKun kysyin, kuinka monelle varaan opetusmonisteita mukaan, acker vastasi: ”Kuulkaa tohtori, ei täällä kukaan osaa lukea eikä kirjoittaa”.. – Afrikka oli minulle rakas manner, Aasia ei niinkään. Minä uskoin, kiitin ja lupasin lähteä. Ko t i m a a 1 7. Mukaan lähtivät myös piispa, lääkäri ja kaksi sairaanhoitajaa. Paunonen kysyi: Lähdetkö sinne. Kinnunen-Riipinen ei kuitenkaan toisi näitä asioita Thaimaasta Suomeen. Kansa on aikanaan lähtenyt pakoon kommunistisen Kiinan levottomuuksia ja vaeltanut nykyisille asuinsijoilleen Pohjois-Thaimaan vuoristoon. Sen kannattajia on noin 95 prosenttia väestöstä. Thaimaassa on ollut luterilainen kirkko vasta reilut 35 vuotta. Särkisalolaiset lahjoittivat muun muassa kalkkikiven Turun tuomiokirkon kastemaljaan. Aivan toisenlaisen näkökulman kristinuskoon Lilja Kinnunen-Riipinen sai vuonna 2000 lähtiessään lähetystyöhön Kirkon Teologiseen Koulutuskeskukseen Thaimaahan. Baan Rai Pattanan seurakunnan uusi ja ensimmäinen kirkko sijaitsee keskellä riisipeltoa vuorten laaksossa. Jumalalle annetaan kunnia kaikesta ja parantamisihmeet ovat synnyttäneet isoja seurakuntia. Hän kertoi, että nyt olisi kylässä tarvetta koulutukselle. Maassa on 13 erilaista hymyä, joilla todelliset tunteet peitetään. Noin neljä prosenttia väestöstä on muslimeja. Hän sanoi, että olisin erinomainen Thaimaassa. Paunonen kuitenkin mursi suojaukseni enkä päässyt karkuun. PauLi RanTanen Thaimaalainen teologia on Kinnunen-Riipisen mukaan kunnian, ihmeiden ja ylistyksen teologiaa. Acker oli julistajana niin karismaattinen, että evankelioi vaimonsa kanssa koko kotikylänsä, Kinnunen-Riipinen kertoo. – Jos thaimaalaisella on hätä, sen ajatellaan johtuvan pahoista hengistä ja vaativan päiväkausien sitkeää rukousta. – Eräs opiskelijani, nuori ja charmantti mies Wissaran Acker, teki ennen pappisvihkimystään harjoittelunsa evankelistana oman akha-kansansa parissa. – Kun kysyin, kuinka monelle varaan opetusmonisteita mukaan, Acker vastasi: ”Kuulkaa tohtori, ei täällä kukaan osaa lukea eikä kirjoittaa”. Filosofiseen buddhalaisuuteen sekoittuu maassa monenlaista perinteistä henkiuskoa. Tupa on aina täynnä, kun jotakin tapahtuu. – Saaristolaiset panivat täällä kaiken peliin saadakseen käännettyä valtaapitävien päät Turussa myötämielisiksi kirkkohankkeelle. Viereisen Kulttuuripappilan emäntä, teologian tohtori ja kirkkodraaman uranuurtaja Lilja Kinnunen-Riipinen, 68, toivottaa vieraan tervetulleeksi pappilan saliin ja haluaa kertoa lisää. Seikku Paunonen, silloinen Lähetysseuran johtaja, pyysi Lilja Kinnunen-Riipisen neuvotteluun ja kertoi intialaisten esittäneen Thaimaassa vavahduttavia kirkkonäytelmiä. teksti: emilia karhu M arraskuisessa sumussa seisoo lämmin maamerkki: Särkisalon punamultainen puukirkko
Kun kuumuus kävi liian kovaksi, banaanisäkeistä rakennettiin iso katos, joka somistettiin kurpitsoilla, banaaneilla ja maisseilla. En silti aistinut mitään varsinaista ristiriitaa asiassa. Väitöskirjaansa varten Kinnunen-Riipinen teki vuosia kenttätöitä ja keräsi tietoa maalaiskylien tanssiperinteestä Senegalissa. Hän oli pukeutunut hienoon, helmillä koristeltuun keltaiseen asuun ja hänen käsissään oli paljon rannerenkaita. Olen vakuuttunut siitä, että evankeliumin siemen itää ja kasvaa vain paikallisen kulttuurin suojeluksessa. Sellaista en ollut ennen nähnyt. Kristinuskon myötä kansa on vakuuttunut siitä, että Kristuksen henki voittaa kaikki pahat henget. Vanhemmat seminaariopiskelijat olivat pukeutuneet valkoisiin alboihin. Tähän teemaan hän palaa useita kertoja haastattelun aikana. – Tämän kylävierailun jälkeen elämäni ei ole ollut entisellään. – Ainoa keino opettaa oli kehonkieli, laulaminen, polvistuminen, vaeltaminen ja ylistäminen. Vaikka kuulijoille opetettiin sanallisesti myös selkeää ristinteologiaa, oli opetuksessa lisäksi paljon ei-kielellisiä elementtejä. Mikään ei ole Lilja Kinnunen-Riipisen mielestä tärkeämpää kuin koulutus. Tyttären teatteriopinnot paljastuivat vanhemmille Ilta-Sanomien välityksellä. Siinä tuli tehdyksi ratkaisu lähetystyöhön lähtemisestä. Niinpä naiset ovat vapautuneet painavan hatun kantamisesta ja voivat käyttää sitä perinneasuna juhlissa. Kolmivaiheisen pääsykokeen jälkeen pääsin myös Teatterikouluun ja tein molempia opintoja yhtä aikaa, vaikkeivät vanhempani siitä aluksi tienneet. Kuva: teRo MaSSa tämän kylävierailun jälkeen elämäni ei ole ollut entisellään. Nyt joulun alla Lilja Kinnunen-Riipisellä oli ilo matkustaa Salon, Hauho-Hämeenlinnan ja Siuntion seurakuntien edustajien sekä Herättäjä-yhdistyksen nuorisopastorin kanssa akha-kansan kylään. Änkesin itseni Ylioppilasteatteriin heti ensimmäisenä syksynä. Suomen Lähetysseuran ja Kajaanin seurakunnan stipendiaatti, teologian kandidaatti Narongchai Mayer on valmiina johtamaan ristikulkueen vihittävälle Baan Rai Pattanan seurakunnan kirkolle. Kasteelle haluaviakin oli jo 15. – Muistan ikuisesti ne väristykset, kun liitutaulusta tuli näkyviin kuva, jossa Joosef laitettiin mustaan kaivoon ja hänen veljillään oli inhottavat ilmeet. Hän oli mukana Arja Saijonmaan ohjaamassa Lakko-nimisessä näytelmässä, jota saapui katsomaan myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen. – Oli ihanaa päästä todistamaan, että varat ovat menneet perille ja niillä on saatu aikaan kolmensadan hengen kirkko. Sen rakentamista tukemassa ovat olleet Salon ja Järvenpään seurakunnat sekä Herättäjä-yhdistys. Se on Thaimaan kuninkaan syntymäpäivä ja suuri juhlapäivä maassa muutoinkin. Koulussa laulettiin, leikittiin ja esiinnyttiin paljon. Mikään muu ei auta uusiin oloihin kotoutumisessa yhtä hyvin. Luokassa vallitsi pitkä hiljaisuus, kun lähetti kysyi, kuka olisi valmis luopumaan kuukauden ajaksi Sisu-pastilleistaan ja antamaan näin säästyneen rahan afrikkalaisille nuorille kynien ja viivoittimien hankkimista varten. Taideprojekteissa ja -koulutuksissa tutuiksi ovat tulleet Tunisia, Marokko ja Islanti. Kastevedeksi haettiin ruokoränneistä kerättyä sadevettä. Lilja Kinnunen-Riipinen sai kipinän sekä taiteeseen että lähetystyöhön jo kansakoulun ensimmäisellä luokalla Perniössä. Koko luokka jännitti aina malttamattomana, mitä pahvitaulun takaa paljastuisi. Muistona väitöstutkimusvuosilta Lilja Kinnunen-Riipisen mukana on kulkenut jo parikymmentä vuotta boakäärmeen nahka, joka koristaa nyt Särkisalon pappilan salin lattiaa ja kiinnostaa erityisesti lapsivieraita. Lähetyskentällä Thaimaassa vierähti liki neljätoista vuotta. Kirkon budjetti oli vain 50 000 euroa. Usein olen ollut äärettömän kiitollinen kahdesta ammatista. Perheenäidin metallihattu pompauttaa pahat henget pois talosta ja suojelee koko perhettä. – Kun aloitin teologian opinnot, näyttelemisen tarve vain vahvistui. Välillä keitimme tulilla suurissa padoissa ruokaa. Kinnunen-Riipisen mieli paloi teatterikouluun heti lukion jälkeen. Päivän ensimmäinen tunti oli aina uskontoa. – Lopulta joku sisälläni nosti käden ylös. Naiset ovat joutuneet elämään ja myös nukkumaan pitäen päässään viisi kiloa painavaa metallipohjaista hattua. Opettaja, taiteilija Aune Konttinen teki 6-vuotiaaseen lähtemättömän vaikutuksen. – Olen etuoikeutettu. Enempää en osaa elämältä toivoa. Kinnunen-Riipinen on viettänyt elämästään lähes 30 vuotta ulkomailla. – Kukaan papeista ei osannut heimon kieltä, mutta Acker toimi tulkkina, kun puhuin suureen megafoniin, Kinnunen-Riipinen muistelee. Ko t i m a a 1 7. – Tänä kansainvaellusten aikana toivon erityisesti, että kaikki saisivat käydä koulua ja oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Lilja Kinnunen-Riipinen kiersi thaimaalaisten työtovereidensa kanssa seurakuntia Suomessa ja sai lähetysväen innostumaan projektista. – Erityisen vaikutuksen teki nilkkarengas. Akha-kansa on taustaltaan henkien palvojia. Sana oli kiirinyt ja ihmisiä oli tullut mopoilla, kävellen ja traktorikyydeillä myös pakolaisleiriltä Myanmarin ja Thaimaan rajalta. Kun Kekkonen antoi Lilja Kinnuselle ruusun, räiskähti Ilta-Sanomien kuvaajan kamera. Jumala sitten päätti lopullisesta ajoituksesta, Kinnunen-Riipinen hymyilee. Olen saanut opiskella niin pitkälle kuin olen halunnut ja nähdä maailmaa laajasti. – Ainoa opetustilamme oli 12 hengen bambumaja, jota emme käyttäneet. Aiheesta ei kotona juurikaan puhuttu. Oppia hänelle oli kertynyt elämän varrella niin teatterikoulusta ja ylioppilasteatterista kuin Saksasta ja Amerikasta. Kuljimme 300 metriä pitkänä jonona ja rukoilimme. Minulla oli hyvä koti. Kirkkoteatteria hän opiskeli Saksassa Oberammergaussa ja rapakon takana Los Angelesissa. 2 01 5 16 MATKALLA mään monipuolisia teatteritaiteen opintojaan lähetystyössä oikein tosissaan. – Äiti kirjoitti sitkeästi koko ikänsä kirjeeni päälle ”teologian maisteri”. Tottelevaisena tyttönä hän kuitenkin kuunteli äidin toivetta hankkia jokin muu ammatti. Jos kokeesta tuli kymmenen miinus, se oli mennyt huonosti. Mukana oli myös seminaarin vanhempia opiskelijoita ja lapsityönohjaajia. Siellä vihittiin käyttöön Baan Rai Pattana seurakunnan uusi kirkkorakennus. Viisi ihmistä halusi myös kasteelle. Opettajatar käytti pahvisia opetustauluja vain peittämään liituväreillä itse piirtämiänsä kuvia. Hän etsi käsiinsä teologisen tiedekunnan pääsykoekirjat, pyrki ja pääsi Helsinkiin opiskelemaan. Lilja Kinnunen-Riipisen ensimmäisen kouluvuoden mieleenpainuvin hetki koitti, kun luokkaan tuli vierailulle lähettinainen Ambomaalta. Kun Lilja Kinnunen-Riipinen joukkoineen saapui perille, heitä odottikin 400 oppilasta. Koskaan siinä ei lukenut vaikkapa teatteriohjaaja. Kouluaikana Kinnunen-Riipinen oli paitsi innokas esiintyjä myös koulujenvälisissä kilpailuissa menestynyt hiihtäjä. Omalla tavallaan saarnasivat itse rakennettu suuri risti, isot värikkäät kankaat, riisistä rakennettu ja punaisin chilein ja keltaisin villiruusuin koristeltu saarnatuoli sekä metallinen pesuvati kukkasin somistettuna kastemaljana. Kirkko vihittiin käyttöön 5.12. 1 2 . olen vakuuttunut siitä, että evankeliumin siemen itää ja kasvaa vain paikallisen kulttuurin suojeluksessa.. Hän rakasti lukemista ja kertoo olleensa iloisesti pinko. Me myös piirsimme, maalasimme ja näyttelimme. Koulutukseen ilmoittautui ennakkoon 70 ihmistä eli koko kylä. Kutsuttuna osallistuin kirkon vihkimysliturgian valmistamiseen, mutta pääliturgina toimi Thaimaan piispa
Jokainen päivä pitää aloittaa pienenä, mutta mikään ei ole niin mahtavaa kuin saada kokea Jumalan johdatusta. Kulkiessaan viiden vuoden ajan kylässä Lilja Kinnunen-Riipinen tapasi aina myös käärmeen. Hän on järjestänyt pappilassa myös suosittuja kamarikonsertteja sekä taidenäyttelyitä. 2 01 5 MATKALLA 17 Senegalissa Kinnunen-Riipinen teki kenttätöitä kylässä, jonne päästäkseen piti kävellä lähimmältä tieltä 12 kilometriä hiekka-aavikkoa pitkin. Aina selvisin siitä reissusta. Joulu on ollut Lilja Kinnunen-Riipiselle aina tärkeä juhla. Pikku-Lilja kattoi aina joulupöydän sekä matkusti yksin sankarihaudalle sytyttämään kynttilän sodassa kaatuneen enonsa haudalle. Kinnunen-Riipinen tarjoaa vierailijoille kahvit ja kertoo lähetystyöstä. Nyt Lilja Kinnunen-Riipinen tuntee saaneensa huikean uuden tehtävän Suomessa, kun hänet on kutsuttu asumaan Salon seurakunnan omistamaan Särkisalon pappilaan ja pitämään yllä sekä elvyttämään saariston pappilaelämää. – Näytelmässä puhutaan tonttujen kieltä, jonka isoäitini opetti minulle lapsena. Minulla oli hyvä koti. Minulle oli neuvottu kynttilän sytytys tarkasti. Se esitetään joulun alla 12–16 kertaa. Kun hän sai tutkimustyönsä valmiiksi, piti kylän vanhin puheen. – Musta on hiljainen ja vakaa väri, jonka sisällä on kaikki elämän värit. Käyn yhä joka joulu sankarihaudalla. Neljän aikaan oli jo aika pimeää. – Kukkia pitää olla paljon. Luulin hänen tarkoittavan itseään. Olimmehan tulleet hyvin toimeen. Herännäisyydessä minua viehättää mustan puvun lisäksi elämän ja uskonelämän äärimmäinen yksinkertaisuus. – Tullessani kylän portille säikähdin hirveästi boaa apinanleipäpuun rungolla. Iisalmen teatterin ohjaaja-johtajana oli ihana käydä Siioninvirsiseuroissa. Viimeisen näytöksen jälkeen matkataan Lumikirkkoon. – Jännitin kovasti, ehdinkö linja-autoon. Vuodenvaihteessa luvassa on ikoninäyttely. Olen etuoikeutettu. Ko t i m a a 1 7. Avajaisten ristikulkueeseen valmistautui Laddawan Ackherin johdolla myös Salon seurakunnan kirkkoherra Timo Hukka ja Herättäjäyhdistyksen nuorisopastori Raisa Jarkkola. Kulttuuripappilassa on vieraillut tänä vuonna peräti 7 000 ihmistä. Kukaan ei ymmärrä tätä kieltä ja kaikki kuitenkin ymmärtävät tavallaan. Paikalliset kuitenkin rauhoittelivat ja kertoivat, ettei sitä tarvitse pelätä, koska heidän vainajiensa henget menevät käärmeeseen ja suojelevat sillä tavoin heitä ja kylää. Se on hiljainen erämaavaellus arktiseen Betlehemiin. kuvA: TERO MASSA Lilja kinnunen-Riipinen on värikäs persoona, joka viihtyy mustassa asussa. Usko on Kinnunen-Riipiselle syvä asia ja rukous kaiken perusta. kuvA: PASi LEinO. – Me kaikki tiedämme, ketä Lilja rakastaa, hän sanoi. Porot ja poromiehet odottavat nuotiolla, kun kukkulan päälle ilmestyvät Maria ja Joosef musiikin soidessa. Hän kutsuu mielellään mukaan jouluaterialle myös jonkun perheensä ulkopuolisen. 1 2 . Tanssiteoksen yhteydessä luetaan jouluevankeliumi kolmella tai neljällä kielellä. Enempää en osaa elämältä toivoa. Körttiläisyys on aina kiehtonut häntä, vaikkei kyse ole sukuperinnöstä. Oman perheensä kanssa Lilja Kinnunen-Riipinen kokoontuu viettämään joulua Särkisalon pappilaan Tapaninpäivänä. Baan Rai Pattanan seurakunnan kirkon vihkijuhlaan saapui lähes 700 juhlijaa useista eri kansoista. Värikäs persoona kertoo hiukan yllättäen rakastavansa mustaa väriä ja pukeutuneensa jo 50 vuoden ajan vain mustiin. Lilja Kinnunen-Riipisen käsikirjoittama ja ohjaama ulkoilmadraama Joulufantasia on kuulunut Rovaniemellä perinteisiin jo 30 vuoden ajan. Tarjolla on aina poronpaistia ja porometvurstia. Olenhan saanut nimenikin jouluisen liljan, amarylliksen mukaan. Olen saanut opiskella niin pitkälle kuin olen halunnut ja nähdä maailmaa laajasti. Hän jatkoikin, että Lilja rakastaa boaa ja boa Liljaa ja siksi käärme halusi luoda nahkansa Liljalle. Lapsuudenperheessä jokaisella kolmesta lapsesta oli oma joulunalustehtävänsä
Siihen joukkoon kuuluu vähän yli 13 prosenttia väestöstämme. Kehitysmaissa 1 150 euroa olisi suuri summa, mutta täällä sillä ei paljon mällätä. Kappaleen tarkoitus, mikäli oikein ymmärrän, on kritisoida meidän ihmisten tapaa palvoa ennen kaikkea omaa materiaalista hyväämme. Totta on, että kaikkia emme pysty ottamaan vastaan. vaikka eivät mitään keppikerjäläisiä olleetkaan, eivät voineet pulittaa niin paljon ylimääräisiä dinaareja, että olisivat saaneet täpötäyteen ahdetusta Betlehemistä tiskin alta itselleen kunnon huoneen. Jouluna on saanut syödä vatsansa täyteen vaikka muulloin olisikin pitänyt kiristää suolivyötä. Kaikkein pahimmasta kurjuudesta kärsivien määrä on puolittunut ja 2000-luvulla slummeista on päässyt paremman asumisen piiriin jo yli 300 miljoonaa asukasta. Valtion kassasta ei voi maksaa sosiaaliturvaa ja ilmaista koulutusta koko maailmalle, mutta onko syytä halveksia ja tuomita niitä, jotka tavoittelevat parempaa tulevaisuutta. Laulussa perheen huolella ruokittu, hoivattu ja rapsuteltu lemmikkiporsas päätyy aattoiltana lautaselle. Alle viisivuotiaita lapsia kuolee nälkään ja tauteihin vähemmän kuin aiemmin eikä lukutaitokaan ole kehitysmaissa enää sellainen harvinaisuus kuin se oli vielä pari vuosikymmentä sitten. Tosin, kuten kreikkalaisen Petran luostarin hengellinen ohjaaja arkkimandriitta DionyBetlehemin joulukuvaelman tarkoitus ei ole romantisoida köyhyyttä, vaan estää vähempiosaisia vaipumasta apatiaan ja rohkaista heitä kunnioittamaan itseään.. Niiden avulla on luotu sellaisia menestystarinoita kuin esimerkiksi Amerikan Yhdysvallat ja Australia, sekä pyöritetty Ruotsin autotehtaita, joihin monet suomalaiset lähtivät 1960ja 1970-luvuilla leveämpää leipää tienaamaan. Jouluaaton mässäämisellä on pitkät perinteet, jotka juontavat juurensa köyhyydestä, eivät yltäkylläisyydestä. Emme me niin sieluttomia ole kuin sanoitus antaa ymmärtää. Noin miljardi ihmistä elää nyt paremmin kuin 1900-luvun lopussa. Joosef ja Maria, Joulun tähti on – köyhä Jouluna vähäosainen ei ole se, joka on rahaton vaan se, joka ei avaa sydäntään, kirjoittaa Riikka Juvonen. Tuskin monikaan jättää tuttuja kotikontujaan, läheisiään ja ystäviään ja lähtee epävarmalle, usein vaarallisellekin matkalle vain silkkaa ahneuttaan tai helpolla pääsemisen halusta. Omiin tarpeisiin jätettiin vain rasvainen kylki läskisoosia varten ja kinkku, joka pantiin suolaan odottamaan pyhiä. Tuloerot ovat maassamme kääntyneet 1990-luvulta lähtien jyrkkään nousuun samalla kun leipäjonoihin joutuu avustustyöntekijöiden mukaan turvautumaan aina vain enemmän ja enemmän kansalaisia. Suomalainen köyhyys on enimmäkseen suhteellista eikä joulun kaupallinen kuume ja kimallus sitä ainakaan helpota. E desmennyt isäni, karjalainen evakko ja vähävaraisen kodin kasvatti, muisteli usein sikaa, jota perhe oli pitänyt takapihallaan. Voi sitä kasvuikäisen pojan iloa kun isäpappa aattoiltana veisteli perheelleen paksuja leivinuunissa ruiskuoren sisällä paistuneen sianlihan viipaleita! Omista kokemuksistani taas muistan kuinka ahdistavalta joulun odotus tuntui joskus kun yksinhuoltajan pennoset eivät tahtoneet millään riittää lasten toivomiin lahjoihin, juhlaherkkuihin ja kuuseen koristeineen. Vaikka arvostan kovasti Juicen lyriikkaa, Sika-laulun tendenssistä en pidä. 2 01 5 18 MATKALLA J ouluruuhkassa ihminen sokkona ryntää / kadulla adventtisohjoa kyntää… Juice Leskisen ja Slam-yhtyeen vuonna 1980 julkaisemalta albumilta Kuusessa ollaan löytyy suuren suosion saavuttanut joululaulu Sika. Ko t i m a a 1 7. Jeesus syntyi tallin oljille. y leisen määritelmän mukaan köyhyyttä on sekä absoluuttista että suhteellista. Silti 1,2 miljardia ihmistä elää edelleen ilman lähestulkoon mitään. Absoluuttinen köyhyys pitää sisällään ruuan, vaatetuksen sekä asumisen puutteita, suhteellisen köyhyyden taas tarkoittaessa ihmisen vähäosaisuutta muihin verrattuna, siis sitä, mitä Joosef ja Maria silloin, reilut 2000 vuotta sitten, mitä ilmeisimmin kokivat. J okainen rahapulaa kokenut tietää kuinka paljon mieltä syö se kun lapsilleen ei voi kustantaa samanlaisia asioita kuin heidän koulutovereillaan on, kun laskut erääntyvät ja häätö uhkaa. Bill ja Melinda Gatesin säätiö ennustaa, että seuraavan 15 vuoden aikana köyhien maiden ihmisten elämänlaatu kohenee enemmän kuin milloinkaan ihmiskunnan historiassa. Monien maailmantalouden asiantuntijoiden mukaan absoluuttinen köyhyys on voitettavissa. 1 2 . Kun Marian poltot alkoivat, heidän ei auttanut muu kuin työntyä kallioon hakattuun karjasuojaan, jottei lapsi syntyisi taivasalle. Mainosten ja taloudellisten menestystarinoiden kirjomassa ympäristössämme se on vähän. Juuri ympäristö tekee joulun tarinasta niin koskettavan: aasit, härät, lampaat ja olkikupo, johon vastasyntynyt laskettiin. Jouluna rahapula hävetti aivan erityisesti, vaikka oikeasti juuri silloin siltä ei olisi pitänyt tuntua, olivathan alkuperäisen kristillisen joulun puitteet mitä vaatimattomimmat. Joulua varten säästettiin usein koko vuosi. Suomessa köyhyysraja kulkee 1 150 euron kuukausitulon kohdalla. Vapahtaja ei tarvinnut kummoisempaa rekvisiittaa tullakseen maailmaan. Jouluna sikaa mä muista en / vain kinkkua vahtaan himoiten. B etlehemin kauniin joulukuvaelman tarkoitus ei varmaankaan ole romantisoida köyhyyttä, vaan pikemminkin estää vähempiosaisia vaipumasta apatiaan, rohkaista heitä kunnioittamaan itseään ja hahmottamaan oma merkityksensä maailmankaikkeudessa. Kun porsas joulun alla teurastettiin, parhaat palat myytiin muille. Silti me suhtaudumme yllättävän kovasydämisesti niihin elintasopakolaisiin, jotka saapuvat maahamme päästäkseen vähän vihreämmälle oksalle. Eivätkö tahto ja draivi päästä elämässä eteenpäin ole kaikille sallittuja ominaisuuksia
Kun Jeesus-lapsi oli syntynyt, häntä eivät ensimmäisenä tulleet tervehtimään vip-vieraat ja eliitti vaan lammaspaimenet. Kasvettuaan aikuiseksi hän sai vanhempiensa jäljiltä perinnön, jonka hän koki käyttää toisten auttamiseen. L ahjojen antamisen mallina on paitsi itämaan tietäjien Jeesus-lapselle tuomat mirha, kulta ja suitsukkeet, myös Turkissa, nykyisen Antalyan alueella sijainneen Myran piispana 300-luvulla jKr. 2 01 5 MATKALLA 19 RiiKKA Juvonen Kirjoittaja on kirjailija, kuvataiteilija ja mummu. Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Keskiajan Euroopassa häntä ryhdyttiin pitämään erityisesti lasten suojelijana ja Alankomaissa hänen nimissään alettiin jakaa pikkuväelle lahjoja aina Nikolauksen päivänä, kuudes joulukuuta. Jouluna köyhyyden aiheuttamasta häpeästä voi luopua hyvällä syyllä ja riemuita vaikka kukkarossa ei olisi latin latia. Läheisten haudoille viedään kynttilöitä, ja jos maalla ollaan, linnuille laitetaan pihalle kauralyhde. Hän tahtoi korostaa lahjojen antajana mieluummin Kristusta kuin katoliseksi ja ortodoksiseksi miellettyä pyhimystä. toiminut Pyhä Nikolaus Ihmeidentekijä, jolla oli tapana nakata kenenkään huomaamatta rahanyssäköitä sisään köyhiksi tietämiensä kaupunkilaisten ikkunoista. Jouluna vähäosainen ei ole se, joka on rahaton, vaan se, joka ei avaa sydäntään. Suomeen Nikolaus rantautui 1800-luvulla ja yhdistyi ikivanhaan nuuttipukkiin, joka, vaihdettuaan harmaan nuttunsa amerikkalaismuodin mukaiseen iloisen punaiseen takkiin, muutti Korvatunturille vakiintuen legendaksi, jota tullaan tapaamaan aina Japanista asti. Kun Jeesuslapsi oli syntynyt, häntä eivät ensimmäisenä tulleet tervehtimään vip-vieraat ja eliitti vaan lammaspaimenet. Nikolaus oli jäänyt orvoksi ruton surmattua hänen äitinsä ja isänsä. Vuonna 343 kuolleen Pyhän Nikolauksen pyhimyskultti vakiintui itäisen kirkon piirissä 500-luvulla, ja 800-luvulle tultaessa hän oli Neitsyt Marian jälkeen korkeimmin kunnioitettu pyhä henkilö. Jotta lahjan saaja ei tuntisi itseään nöyryytetyksi tai jäisi kiitollisuuden velkaan, hyväsydäminen pappismunkki antoi annettavansa anonyymisti. Se, että lahjat saadaan nykyisin jouluna, on uskonpuhdistaja Martti Lutherin perua. Karheat miehet villaviitoissaan eivät kuuluneet yhteiskunnan kermaan mutta taivaan enkeli ilmestyi juuri heille. Se on ihana mielikuva: oliivipuita kasvavalla öisellä niityllä vaaleina hahmoina lepäävät lampaat ja pelästyksestä polvilleen vajonneet paimenet, jotka varjostavat kämmenillä silmiään kirkkauden edessä. Myöhemmin tapa levisi hollantilaisten siirtolaisten myötä Pohjois-Amerikkaan jossa Pyhästä Nikolauksesta tuli sasos muistuttaa, Jumalan pojan syntymä ihmiseksi on sinällään jo niin kosmisen järisyttävä, ainutlaatuinen tapahtuma, ettei sen puitteilla ole niinkään merkitystä. Ko t i m a a 1 7. Kaikki antaminen on hienoa ja tarvitaan myös vastaanottaminen taito, jotta lahjasta tulee oikeasti merkityksellinen. Juicen laulun hirtehisistä sanoista huolimatta me teemme jouluna siis paljon muutakin kuin vain ahmimme kinkkua. pä iv i K a r Ja la in en. Ei ole mitään muuta uutta auringon alla kuin Kristuksen tulo maailmaan. Sen suunnattoman suuren, maailmoja syleilevän tapahtuman kunniaksi me pyrimme olemaan jouluna kilttejä, muistamaan lähimmäisiämme ja antamaan lahjoja. Joulunaikaan lähetetään eniten postikortteja, muistetaan ystäviä ja niitäkin sukulaisia, joihin ei muuten olla yhteydessä. J oulun kaikkein merkityksellisin lahja on ihmisen arvo, joka ainoan ihmisen arvo riippumatta maallisesta mammonasta, kunniasta tai asemasta. A nteliaisuus kuuluu jouluun. 1 2 . Joulun alla katujen varsille ilmestyvät Pelastusarmeijan padat, Hyvä joulumieli -keräys muistaa vähävaraisten perheiden joulupöytiä, useiden järjestöjen kautta voi ostaa eettiseksi joululahjaksi vuohen, kanan tai koulupuvun johonkin kehitysmaahan ja Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry järjestää Töölön kisahallissa aattoiltana lämminhenkisen juhlan kotimaan köyhille ja syrjäytyneille. vupiipusta koteihin pöllähtävä lystikäs Santa Claus
Surumielisyys, kaipaus ja ulkopuolisuuden tunne tarttuivat kirjailijaan jo lapsena. Muorin mukana kulkeva poika näki orpojen ja raihnaisten luona, kuinka pitkiä elämän varjot voivat olla. Hän ei kelvannut mihinkään on satututkijoiden mielestä avaimenreikä, josta voimme katsella kirjailijan lapsuuteen. Niiden ymmärtämiseksi tarvitsemme aisteja, jotka ovat Jumalan ihmiselle antamia ”tulisuudelmia, sydänsuudelmia ja hartaita jumalsuudelmia”. Odensen kaupungissa köyhään perheeseen syntyi vuonna 1805 lapsi, joka jäi ainoaksi. Kotina perheellä oli yksi ainoa huone, tosin puhdas ja kauniiksi laitettu. Lumikuningattaren alussa paholainen tuhoutuu yrittäessään nousta taivaaseen vääristämään peilillään Jumalan ja enkelien kasvot. Kolme vuotta sitten Tanskan kansallisarkiston uumenista löytyi Andersenin ensimmäinen satu Talikynttilä, jonka hän kirjoitti ollessaan vasta koulupoika. Ruma ankanpoikanen kertoo kenties kirjailijan halusta peitellä rujoja juuriaan. Tiina Myllymäki tanssi nimiroolin Kansallisbaletissa vuonna 2012. Hän kuoli Hans-pojan ollessa 11-vuotias. Isoäidin hoitamien ruusujen tuoksussa hän kuunteli talon asukkaiden tarinoita. Vaikka Andersen sai jo elämänsä aikana suosiota tarinankertojana, hän ei itse satujaan erityisemmin arvostanut. Elämän lannistama taiteellinen luonne. Miksi hänen sulkakynänsä kirjoitti niin haikeasti. Hans Christianin isoäiti hoiti Odensen sairaalan ja köyhäinkodin puutarhaa. KuvA: MirKA KLeeMoLA Kauneus, totuus ja hyvyys ovat se viisasten kivi, joka pitää maailmaa pystyssä.. Näin kuvailee rovaniemeläinen taidehistorioitsija ja kirjallisuudentutkija Sisko Ylimartimo Andersenin isää, köyhää rajasuutaria. Sisko Ylimartimon mukaan Andersenilla oli vahva usko taivaaseen, jonne paha ei pääse. Traaginen kertomus prinssiin rakastuvasta meren tyttärestä on punottu tanskalaisen satusedän elämäntarinaan. Hän rakastui, mutta sai rukkasia ja jäi lopulta naimattomaksi. Kylmissä vesissä toisten vaatteita pestessään ”äiti kulta” naukkailee lämpimikseen pullosta ja kuolee lopulta viinaan. Näin kävi myös Andersenin omalle äidille. Vasta kun se lopulta sytytetään, sen sisäinen kauneus paljastuu. Tulitikkuja myyvä ryysyläinen paleltuu pakkaseen uudenvuoden juhlijoiden kävellessä välinpitämättöminä hänen ohitseen. Sadussa Viisasten kivi isä sanoo pojalleen, että kauneus, totuus ja hyvyys ovat se viisasten kivi, joka pitää maailmaa pystyssä. Kolme vuotta sitten samalle lavalle loihdittiin Lumikuningatar. Andersenin isä menetti mielenterveytensä ja äiti kuoli viinaan. Isä kertoi pojalleen tarinoita, nikkaroi tälle leluja ja menetti Napoleonin sodassa mielenterveytensä. 2 01 5 20 MATKALLA H. Lumikuningatar-sadussa paha pyrkii vääristämään hyvyyden peilillään. Pieni vedenneito on lumonnut suomalaisia tänä syksynä baletin muodossa Helsingin kansallisoopperassa. Hän olisi halunnut mieluummin olla arvostettu romaanija näytelmäkirjailija. Pilkatun joutsenenpoikasen todellinen olemus paljastuu vasta täysikasvuisena. Monet Andersenin saduista päättyvät kuolemaan. Kertomuksessa Hän ei kelvannut mihinkään satusetä kertoo pyykkäristä ja tämän pojasta. H ans Christian Andersenin sadut ovat maailman rakastetuinta ja eniten käännettyä kirjallisuutta. Ruotsalainen oopperalaulaja Jenny Lind oli hänen elämänsä suuri rakkaus, jolle hän omisti sadun Satakieli. Kynttilä ei löydä paikkaansa maailmassa. Tunnettu tanskalainen pappi ja Andersenin saduista väitellyt filosofian tohtori Kathrine Lilleør näkee jopa kirjailijan kaiHans Christian Andersenin Jumala oli rakkaus KirjALLiSuuden KLASSiKOT Tanskalainen sadunkertoja uskoi taivaaseen mutta ei helvettiin. Vedenneidon rakkauden hintana on raukeaminen meren vaahdoksi. Äiti puolestaan oli lähes lukutaidoton pyykkäri, joka ansaitsi perheen niukan leivän isän haaveillessa paremmasta elämästä. Perheellä oli salaisuus, äidin avioton lapsi, josta Andersen ei mainitse muistelmissaan sanaakaan. Ko t i m a a 1 7. Tämäkin tuotanto oli suurmenestys. Vaikka tarinassa voi nähdä sosiaalisen kannanoton köyhien puolesta, se kuvaa ennen muuta ulkopuolisuutta ja kuolemaa. C. 1 2 . Hänelle annettiin kasteessa nimeksi Hans Christian. Sadunkertojan elämästä ei puuttunut ristiriitoja aikuisenakaan. Kastepappi valitti, että vauva parkuu kuin kissa. Andersenin sadut ovat surumielisiä, joskus jopa lohduttomia, kuten Pieni tulitikkutyttö. Pitikö kirjailija sitä parempana kuin elämää