vuosikerta | 0043595–16–47 46. LEMPEÄ TAISTELIJA Feministisen kirkon perustaja, pappi Matleena Ikola tahtoo seurata Jeesuksen esimerkkiä radikaalista solidaarisuudesta. MArrASkuuTA 2016 | hinta: 3,70€ | 111. SIvuT 3 JA 9 kotimaa selvitti Yhdysvaltain presidenttien uskonnolliset taustat. Sivut 16–17 es k o jä m s ä Uusi kansalaisaloite nosti eutanasian taas puheenaiheeksi. SIvu 18 17
Pitäkööt sotansa. Mutta itselleni toivon vain armoa. Tässäkään yhteydessä ei viitata siihen, miten kirkon lähetystyö tai kansainvälinen diakonia asemoituvat tulevaisuudessa. • Lapsen kiharainen pää kääntyy. Tämä on varmasti tuttu tarina monelle. Ryhtini kohentuu. Niiden tilalle perustettaisiin kansliapäällikön alaisuudessa toimiva kehittämispalvelut. Lähetysseura toteutti rohkeasti lähetysnäkyä maan rajojen ulkopuolelle. Lähetystyö on tähän asti mielletty kirkon perustehtäväksi, mietinnön perusteella se ei enää ole sitä. Voi surkeus. Mihin jäi muu maailma. Iän myötä oikeassa olemisen tarve vähentynyt, tuntuu paremmalta puhua vähemmän ja tehdä enemmän. -Kalpeat kasvot ja laihat valkoiset kädet kertovat taudin töistä. Salo. Vuonna 1859 toimintansa aloittanut Suomen Lähetysseura näytti ensimmäisenä suuntaa omaa lähipiiriä laajemmalle lähimmäisyydelle. Kirkon tulevaisuuskomitean mietinnön 22 kannanottoa tarjoavat raikkaita uudistusehdotuksia. • Herra, enhän se ole minä. Pakko vilkaista. Haluaisin kääntää pääni pois, mutta en voi. -Katse on tähdätty ylös ikikirkkaalle taivaalle ja kasvoilla leikkii onnellinen hymy. Järkiminä tulee apuun ja työntää vastuun nopeasti muille. Itse ovat soppansa keittäneet. Lapsen silmiin katsova sydämeni huutaa oikeutta, vääryyksien korjaamista. Hän iloitsee siitä, että pian pääsee kotiin, jossa ei enää ole vaivoja ja kyyneleitä. Niitä tarvitaan entistä enemmän, kun yleinen ilmapiiri korostaa omaa etua ja lähelle katsomista. Kristuksen kuninkuuden sunnuntain kysymykset työntyvät kiusallisesti iltakahvin nautintoa häiritsemään. Komitean tehtäväksi oli asetettu sellaisen kirkon rakentaminen, jossa korostuu ”perustehtävien tehokkaampi toteuttaminen muuttuvassa toimintaympäristössä.” Kannanotto 21 ehdottaakin kirkkohallituksen toiminnallisen osaston, ruotsinkielisen työn, tutkimuskeskuksen ja tiedotuskeskuksen lakkauttamista. T. Kirj U. Suomen Lähetysseura näytti ensimmäisenä suuntaa omaa lähipiiriä laajemmalle lähimmäisyydelle.. -Niin, nyt on Aapo poissa, mutta se tuli, jonka synnyttäjänä hän oli, ei ole sammunut. Myös tulevaisuudessa kirkon tehtävä on julistaa evankeliumia ja rakentaa oikeudenmukaisempaa maailmaa, eikä katsoa vain lähelle. vaarana on, että Suomen rajojen ulkopuolelle tehtävä työ ja yhteydet jäävät entistä enemmän yksittäisiä yhdistyksiä, järjestöjä ja säätiötä tukevien ihmisten varaan. Näppärien sanojeni takana on vielä ovi avaamatta. Brexitiä äänestänyt Iso-Britannia ja Trumpia äänestänyt Yhdysvallat kertoo politiikasta, joka painottaa sisäänpäin kääntymistä suhteessa muuhun maailmaan. Samalla kannanottojen sisäänpäin kääntynyt katse herättää huolta. Haluaisin pysyä katsomossa, mutta minut on raahattu näyttämölle. huom! Konditsionia tai rauhallista lukupaikkaa mieluimmin jossakin maalaispappilassa, haluaa joululoman ajaksi kolmatta lukukautta opiskeleva teologi. Vaatimaton teologi Lapsen silmissä katsoo Kristus T elevisiouutiset Alepposta pysähtyvät lapsen kasvoihin luhistuvan kaupungin raunioissa. Herra, milloin me näimme sinut alastomana, nälkäisenä, kodittomana, vangittuna ja sairaana. Oikeuden vaakapuu, armon pystypuu, ristin salaisuus mahdottomassa yhtälössä. 2 01 6 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Olli Seppälä Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus lukijamäärä 64 000 KMT 2016 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi 17.11.1916 Kotimaan nuorten osasto. 2 KOTIMAA 1 7. Näyttelijä-muusikko Reeta Vestman Tuomasmessu-lehdessä 4/16 L ähetystyön ja kansainvälisen diakonian merkitys kasvaa. 1 1 . Aapo. Kristittynä haluan omalla läsnäolollani kohdata ihmisiä missä olemmekin. Rintaa raastaa. JOuKO IKOlA pappi ja runoilija Usko on tärkeä osa elämääni, ammennan siitä voimaa. Kirkon Ulkomaanapu on tullut Lähetysseuran ja muiden lähetysjärjestöjen rinnalle tekemään todeksi tätä kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluvaa perusasiaa. Yksikään niistä ei viittaa Suomen rajojen ulkopuolelle, valtaosa keskittyy hallinnollisiin uudistuksiin kirkon sisällä. -Aapon taistelut loppuivat. Ahneet poliitikot ja hullut uskonkiihkoilijat, ei niille mitään voi. Ilman yhteyksiä ulkomaailmaan kirkollinen ilma voi ummehtua. Suomessa samaa sukua ovat hallituksen rajut kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset sekä maahanmuuttovastaisuus. Selityksiä, laiminlyöntejä, suttuista, ailahtelevaa, outoja varjoja. Tämä painotus näkyy myös suuressa maailmassa. Pienen huoneen pehmeällä valkoisella vuoteella lepää Aapo, kahdenkymmenvuotias nuorukainen. Se palaa, se leviää yhä, se sytyttää sydämiä ja kokoaa hedelmää iäiseen elämään. Alusta lähtien kehitysyhteistyö oli osana tätä työtä, vaikka sitä ei kehitysyhteistyöksi alussa kutsuttukaan
– On kysyttävä, mikä on eettisesti ja moraalisesti oikein. Vain kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset eivät ole edustettuina. Suomen 133 sairaalapapin työpanos ei riitä vastaamaan noin 12 000 vuosittain saattohoidossa olevan henkisen ja hengellisen tuen tarpeeseen. Suomen Lääkäriliitto vastustaa eutanasiaa. EMIlIA KArhu Eutanasian laillistamista ajava kansalaisaloite on saanut tuekseen joukon tunnettuja henkilöitä. Oulun tuomiorovastiksi satu saarinen . Luterilaisen Kulttuurin Säätiön palkintona on kunniakirjan ja rahapalkinnon lisäksi Kuopion Muotoiluakatemian opiskelijoiden suunnittelema Lutherin mustepullo. Moni hoitaja haluaisi viettää aikaa kuolevan vierellä, tarjota turvaa ja lohtua. Eutanasiaan oikeuttavan kärsimyksen määrä ja kuolettavan pistoksen oikea-aikaisuus olisivat äärimmäisen vaikeita arvioida. Allekirjoittajissa on myös kuuden eduskuntapuolueen nuorisojärjestöjen puheenjohtajat. – Tämä ei siis ole potentiaalinen massamurhamenetelmä, vaan hyvin yksilöllinen viimeinen oljenkorsi tilanteessa, jossa mitään ei ole enää tehtävissä hirvittävän kärsimyksen lievittämiseksi. Sipola toteaa, että keskustelussa sivuutetaan helposti niiden ammattilaisten asiantuntemus, joiden tehtäväksi kuolettavan piikin antaminen jäisi. Oopperalaulaja Soile Isokoski on saanut Luterilaisen Kulttuurin Säätiön tämänvuotisen tunnustuspalkinnon. Kirkkohallituksen saattohoidosta vastaava asiantuntija Virpi Sipola ei torju täysin ajatusta eutanasiasta. Palkitsijat kirjoittavat tiedotteessaan, että Soile Isokoski on arvostetuimpia sopraanoita sekä kotimaisilla että kansainvälisillä konserttija oopperalavoilla. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, kun samalla on hoidettava toisia potilaita. KOTIMAA 3 1 7. 2 01 6 uuTIsvIIKKO KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO Entiset kansaedustajat Esko Seppänen, Iiro Viinanen, Ilkka Taipale, Osmo Soininvaara ja Henrik Lax käynnistivät viime viikon maanantaina uuden kansalaisaloitteen eutanasian puolesta. Kotimaan mennessä painoon tiistaiaamuna aloitteen oli allekirjoittanut 30 122 ihmistä. Ensin pitäisi kuitenkin kysyä, olemmeko tehneet kuolevien potilaiden hyväksi oikeasti jo kaiken muun voitavan. Seppänen painottaa, että eutanasiasta päättää aina ihminen itse. Vaaleissa äänesti yhteensä 2 199 seurakuntalaista ja äänestysprosentti oli 14,8. Valinnan perusteluissa todetaan, että Merja Hållfast on vanhusten avohoidon projektityöntekijänä toimiessaan luonut yhteistyömalleja ja verkostoja avohoidon, kotisairaalan sekä paikallisseurakuntien kesken. Oulujoen seurakunnan kirkkoherra Satu Saarinen on valittu Oulun tuomiorovastiksi eli tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi. Sipolan mukaan on uskallettava kysyä, voivatko perusteettomat hoitotoimenpiteet viime vaiheessa tehdä kuolemasta pidemmän ja kivuliaamman. Satu Saarinen sai 1 266 ääntä, eli yli puolet annetuista äänistä. Sipolan mielestä hyvä kuolema on myös resurssikysymys. Myös hoitolinjaukset voivat vaikuttaa siihen, millainen kuolemasta tulee. Hän on koulutukseltaan teologian maisteri ja filosofian tohtori. – Alkuperäistä lähdettä ei pystytä suoraan kuulemaan, ihmiset ainoastaan tulkitsevat Jumalan tahtoa. Seppänen vakuuttui eutanasialainsäädännön tarpeellisuudesta seuratessaan oman poikansa viimeisiä vaiheita sappitiehyesyövän kourissa. Ihmisellä ei ole valtaa sanoa, mitä Jumala ajattelee. Tämän on vaarallinen tapa perustella näkemyksiään. He keräsivät aloitteen tueksi joukon tunnettuja tiedeja kulttuurimaailman sekä talouselämän vaikuttajia. Isokosken ohjelmistossa tärkeänä osana klassisen musiikin rinnalla on hengellinen musiikki. soile Isokoskelle luterilaisen Kulttuurin säätiön tunnustus . – Vastuullisen yhteiskunnan jäseninä meidän pitäisi voida lyhentää kärsimysaikaa. KuVa: LEHTIKuVa / HEIKKI SauKKOMaa Eutanasiasta jälleen uusi aloite Eutanasiaan oikeuttavan kärsimyksen määrä ja kuolettavan pistoksen oikea-aikaisuus olisivat äärimmäisen vaikeita arvioida. On mietittävä, mitä lähimmäisenrakkaus konkreettisesti tarkoittaa kuolevan saattamisessa, ja toisaalta, mitä lääkäri joutuisi käymään läpi tappaessaan potilaan. Silti he sanovat tietävänsä sen. Kipulääkitys ei toiminut. Merja hållfast on vuoden pappi . – Moniammatillinen saattohoitotyö ei vielä toteudu kaikkialla. Hänet on vihitty papiksi vuonna 1999. Hän on myös aloittanut Helsingissä saattohoidon vapaaehtoisten koulutuksen. Kuolevalla ihmisellä on aina myös psykososiaalisia ja henkis-hengellisiä tarpeita, joihin vastaamalla pelot ja kärsimys voisivat helpottua. Suomessa kuolee vuosittain noin 51 000 ihmistä, joista muutamien kymmenien kipuja ei pystytä lääketieteellisin keinoin helpottamaan. Suomen kirkon pappisliiton hallitus on valinnut Vuoden papiksi 2016 sairaalapastori Merja Hållfastin Helsingistä. Esko Seppäsen mukaan eutanasiakeskustelun iso ongelma on, että jotkut ottavat eutanasiaan kantaa Jumalan suulla. – Sietämätönkin kipu voi saattohoitovaiheessa helpottaa. Valinta julkistettiin Pappisliiton syysvaltuuston iltajuhlassa 14.11. 1 1 . Vapaaehtoiset ovat sijoittuneet kotisairaalaan, saattohoito-osastoille sekä ympärivuorokautisiin hoivayksiköihin.. Säätiön hallituksen puheenjohtaja, piispa Jari Jolkkonen luovutti palkinnon Kuopion tuomiokirkossa järjestetyssä Martinpäivän kirkkojuhlassa viime viikolla. Entiset kansanedustajat Henrik Lax (vas), Esko Seppänen, Osmo Soininvaara ja Iiro Viinanen kertoivat kansalaisaloitteesta tiedotustilaisuudessa Helsingissä viime viikolla
Pidän si tä erityisen arvokkaana ja säi lyttämisen arvoisena. Kirkko osallistuu jo nyt so siaalipuolella esimerkiksi perhetyöhön, hän arvioi. – Olen miettinyt miten muualla työelämässä suhtau duttaisiin työntekijöihin, jot ka tahallaan uhmaavat työn antajaansa sekä yhteisiä peli sääntöjä. Aloitteessa pyydetään selvittämään, onko kirkon aiheellista luopua avio liittoon vihkimisestä. 4 KOTIMAA 1 7. Näin kirkon ei Perälän mielestä tarvitsisi muuttaa avioliittokä sitystään. Joudumme sietämään mielipiteitä, jotka vahvasti poikkeavat omistamme. Siinä varmasti yksityis kohdat tarkentuvat. Huomioon on otetta va myös vihkioikeuden vaihto ehdot, kirkollisen vihkimisen merkitys jäsenille, viestintä, vaikutus henkilöstöön, kirkon ja valtion suhteet sekä talous. 25 edustajaa allekirjoitti kan nanoton, jolla he ilmaisevat tu kensa samaa sukupuolta ole Toinen toistaan viisaampia puheita puolin ja toisin, mutta valovuoden päästä toisistaan. – Toinen toistaan viisaampia puheita puolin ja toisin, mutta valovuoden päästä toisistaan. Silti aiheesta pidettiin kymmeniä puheenvuoroja. Annettaisiinko hei dän touhuta rauhassa vai puu tuttaisiinko tilanteeseen tiukal la otteella, Eeva-Riitta Hahtola kysyi. – Etenkin kunnissa kun nan ja seurakunnan välit ovat usein hyvin tiiviit. Kuva: oLLi SePPäLä. – Kirkko tarjoaa erittäin ar vokasta tukea erilaisissa elä mäntilanteissa. Moni puhuja vetosi pappei hin, etteivät he alkaisi ensi ke väänä vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. KIrKOllIsKOKOus sote-uudistuksessa on roo li kirkollekin, sanoi opetus ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vierailles saan kirkolliskokouksessa vii me viikolla. Torstain täysistunnossa kir kolliskokous päätti, että Risto Tuorin edustajaaloite lähete tään piispainkokouksen valmis teltavaksi yhteistyössä Kirkko hallituksen kanssa. Kehuja edustajilta keräsi etenkin piispainkokouksen se lonteko kirkon avioliittoope tuksesta. Hän ehdotti, että vih kioikeutta päinvastoin laajen Piispainkokous selvittää vihkimisistä luopumista AVIOlIITTO Kirkolliskokous ei tehnyt uuteen avioliittolakiin liittyviä päätöksiä. Matti Perälän mielestä kir kon ei pidä luopua vihkioikeu destaan. Vilkasta avioliittokeskustelua käytiin myös keskiviikkona, jol loin kirkolliskokous otti vas taan asiaa käsittelevät piispain kokouksen selonteon, kirkko hallituksen oikeudellisen selvi tyksen ja kunnioittavan keskus telun mallin. 2 01 6 M uuta man kuukau den ku luttua muuttu va avioliittolaki nousi viime vii kolla kirkolliskokouksen syys istunnon merkittäväksi pu heenaiheeksi. Kirkol la voi olla siinä ilman muu ta roolia – ja onkin, ministeri GrahnLaasonen sanoi Kotimaalle. Hänestä kirkon toiminnas sa erityistä on se, että kirkon palveluissa on enemmän aikaa pysähtyä ja kohdata ihmisiä elämän eri vaiheissa. Piispa Jari Jolkkonen muis tutti, että asiaan liittyy valta vasti kysymyksiä. Niilo Räsänen kaipasi seura kuntiin Raamatulla perusteltua opetusta avioliitosta. – Hallitus käsittelee so teuudistusta ja sen valin nanvapausmallia näinä päi vinä ja tutustuu pian saa tavaan lausuntopalauttee seen. Tämä ei GrahnLaasosen mukaan tarkoita kuitenkaan sitä, että vastuu hyvinvoin tiyhteiskunnan keskeisistä palveluista olisi siirtymässä kirkolle. Voi sanoa, et tä koko elinkaaren ajan, läh tien lapsiperheiden palve luista vanhustyöhön ja sai raalasielunhoitoon. Oma arvaukseni on, että jos kirkko luopuu vihkioikeudesta, ei se sitten muillekaan jää. Runsaat kolme tuntia kestä neessä keskustelussa käytettiin noin 50 puheenvuoroa. Annika Määttänen kannatti aloitteen lähettämistä piispain kokoukseen. Sellaisia ovat valiokunnan mukaan avioliittoon vihkimi sen teologia, avioliittolain muu toksen merkitys, vaikutus hen gelliseen sitoutumiseen, avio liiton asema ja arvostus, kirk kojen välinen vertailu sekä vih kioikeus ja vihkiminen pro sessina. 1 1 . Päätöstä edelsi keskustelu aloitetta koskevasta yleisvalio kunnan mietinnöstä. – On syytä pitää yllä hyvää yhteistyötä ja tiiviit yhteydet kirkkoon. Kirsi Hiilamon mielestä vih kioikeudesta ei pitäisi luopua, koska samalla yhteydet nuo riin perheisiin ohentuisivat ja muutkin kirkolliset toimitukset alkaisivat ehkä vähentyä. Avioliittoon vihkimisistä jul kaistiin kirkolliskokouksessa myös kannanotto. – Jos ihan rehellinen olen, tuntuu siltä, että ei tästä kes kustelusta tule yhtään mitään, Pekka Simojoki huokaisi. Kirkko täy dentää omilla palveluillaan meidän yhteiskuntamme mo nia turvaverkkoja. Luemme myös kir kon palautetta soteuudistuk sesta mielellämme. Tämäkin pitäisi muis taa. Sitä kiittelivät varsin kin perinteisen avioliittokäsi tyksen kannattajat. Se on hänen mieles tään ongelmallista. Tämän jälkeen pa rien puolesta voitaisiin rukoilla. – Päävastuu niistä tulee aina olla valtiolla, kunnilla ja julki sella sektorilla. Mietin nössä todetaan, että selvityk sen tekeminen vihkioikeudesta luopumisesta vaatii lukuisten asioiden huomioimista. – Vihkioikeus on noin 40 eri uskontokunnalla erilaisin jär jestelyin. AnTTI Berg Ministeri Grahn-Laasonen: ”Kirkolla rooli sote-uudistuksessa” nettaisiin niin, että yksittäiset papit voisivat toimittaa samaa sukupuolta olevien parien sivii livihkimisiä. – Jos haluamme rakentaa ai dosti moniäänistä kirkkoa, em me voi välttää sitä, että tulem me uskonkysymyksissä eri laisiin, jopa vastakkaisiin tu loksiin. Ministeri kehuu kirkon ja valtion välejä läheisiksi. Näin kävi siitä huolimatta, että jo etukäteen tiedettiin, että kirkolliskokous ei tee tänä syksynä avioliittoon liittyviä linjauksia. Helena Paalanteen mu kaan viime aikoina perinteistä avioliittokäsitystä vaalivat ovat myötäilleet katolista avioliitto käsitystä. Niissä olivat edustettuina niin säilyt tävä kuin uudistavakin kanta. Yleisvaliokunnan mietintö poiki vilkkaan keskustelun. Yksi näistä on se, miten toisten kirkkojen vih kioikeuden kävisi luterilaisen kirkon luopuessa oikeudestaan. Pekka Simojoki Kirkollisasioista vastaava opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen piti puheenvuoron kirkolliskokouksessa
1 1 . 2 01 6 Kirkolliskokous kokoontui syysistuntoonsa viime viikolla Turussa. Luvussa ovat mukana piispat. Kannanoton laatineet kirkolliskokousedustajat sanovat halunneensa reagoida kirkolliskokoukseen kohdistuviin odotuksiin. KOTIMAA 5 1 7. Jo nyt monin paikoin ehtoolliselle osallistuu ihmisiä vastoin kirkkojen virallisia näkemyksiä. Joukossa on pappeja ja maallikoita eri hiippakunnista. MErI TOIvAnEn, JuSSI ryTKönEn. KuvA: Olli Seppälä Ehtoollista myös ei-luterilaisille Kirkolliskokous teki lisäyksen kirkkojärjestykseen, joka antaa piispainkokoukselle mahdollisuuden määrätä ”millä edellytyksillä toisen kirkon jäsen voi yksittäistapauksessa osallistua ehtoolliseen”. Tanskan, Norjan ja Ruotsin kirkolla on avoin ehtoollispöytä. Toisten mielestä määräenemmistö suojelee kirkon oppia ja varmistaa, ettei suuria muutoksia tehdä ilman laajaa yhteisymmärrystä. Uusi linjaus nousee käytännön tilanteista ja monikulttuurisemmaksi muuttuvasta yhteiskunnasta. Kirkolliskokouksessa on kaikkiaan 109 edustajaa. Kannanotolla he ilmaisevat tukensa kaikille kirkon jäsenille, jotka haluavat solmia avioliittonsa papin edessä ja vastaanottaa siunauksen liitolleen. Haluamme myös tukea heidät kohtaavia pappeja tehtävässään. ”Iloitsemme kaikkien toisensa löytäneiden ja avioliittoon sitoutuvien parien rinnalla. Komitean puheenjohtajan, kirkolliskokousedustaja Antti Savelan mukaan keskustelussa korostuivat muun muassa henkilöseurakuntien perustaminen ja kirkolliskokouksen määräenemmistösäädösten muuttaminen. Savelan mukaan kirkossa ei tällä hetkellä ole sellaista luottamuksen ilmapiiriä, että määräenemmistösäädöksiä voitaisiin muuttaa. Osa edustajista on sitä mieltä, että kirkkolain ja -järjestyksen muuttamiseksi vaadittava kolme neljäsosan määräenemmistö hankaloittaa uudistuksia. Avioliittoon liittyvien asioiden lisäksi keskusteluissa näkyi kirkon tulevaisuuskomitean mietintö. Keskustelua kirkolliskokouksessa herätti myös kirkon tulevaisuuskomitean tuore mietintö. Esimerkiksi Ruotsin kirkkojärjestyksessä todetaan: ”Kaikki, jotka ovat kastetut Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, kutsutaan ehtoolliselle.” Pohjoismaisessa vertailussa Suomen uusi avoimempi linja ehtoollispöydässä vaikuttaa vielä kovin pidättyväiseltä. Jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi”, edustajat kirjoittavat kannanotossaan. Ehtoollisvieraanvaraisuus ja sielunhoidolliset syyt kuitenkin ohittavat pykälät. OllI SEppälä vien parien kirkolliselle vihkimiselle. Tosin piispojen periaatteelliset ja sielunhoidolliset määräykset ovat vielä kuulematta. Avointa ehtoollisoikeutta ei Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ole tulossa, vaikka Porvoon hiippakunnasta alun perin lähteneessä esityksessä toivottiin ehtoollisen avaamista kaikille toisten kirkkojen kastetuille jäsenille. ”Kirkon tulee olla turvallinen ja yhdenvertainen yhteisö kaikenlaisille ihmisille, perheille ja parisuhteille. Uusi linjaus kuitenkin astuu voimaan 1.1.2017. Tämä näkemyksemme perustuu raamatuntulkintaamme, kristilliseen uskoomme ja siitä nousevaan ihmiskäsitykseen.” Allekirjoittajat kertovat sitoutuvansa kirkolliskokousedustajina tekemään työtä, jotta kirkon käytännöt saatetaan vastaamaan uudistettua avioliittolakia
Valkoinen, kristitty konservatiivinen Amerikka äänesti vahvemmin Trumpia. Espoon hiippakunta kokoaa väkeään rukousaamiaisiin . Suomalaiset ovat osa yhteiskuntaa ja saavat samat vaikutteet kuin muutkin amerikkalaiset. En jaksa uskoa, että hän onnistuisi siinä. marraskuuta. Aiemmin Vantaan seurakunnissa on ollut seurakuntalehti Vantaan Laurin päätoimittajan ja viestintäjohtajan yhdistelmävirka. kuvA: OLLi SeppäLä Sunnuntaina vietetään Lapsen oikeuksien päivää . Nykyinen viestintäjohtaja pauli Juusela siirtyy pääkaupunkiseudun uuteen yhteiseen Kirkko ja kaupunki -mediaan samoin kuin Vantaan Laurin muu toimitus. Rukousaamiaiset ovat osin korvanneet aikaisemmat työntekijäryhmäkohtaiset tapaamiset. Minusta hänellä ei ole mitään mahdollisuutta saada liberaaleja nuoria tai älymystöä puolelleen, ainakaan jatkamalla samalla retoriikalla kuin tähän asti. Miten Trumpin onnistuu yhdistää yhdysvaltalaiset kovien vaalipuheiden jälkeen. Espoon hiippakunnassa aloitettiin viime vuoden alussa rukousaamiaisten perinne. presidentiksi valittiin viime viikolla liikemies Donald Trump. – Tämä on miljoonan dollarin kysymys. OLLI SEppäLä – Yhdysvalloissa on kaikki maailman uskonnot, kielija etniset ryhmät esillä, pääasiassa sovussa, mutta aika ajoin joku seikka nostaa jonkun näistä kiistakapulaksi, sanoo Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton toiminnanjohtaja Lena Hartikainen. – Näistä kolmesta valitsisin populisti-julkkis. Tehtävää haki 34 henkilöä. 2 01 6 – Yhdysvalloissa on kaikki maailman uskonnot, kielija etniset ryhmät esillä, pääasiassa sovussa, mutta aika ajoin joku seikka nostaa jonkun näistä kiistakapulaksi, sanoo Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton toiminnanjohtaja Lena Hartikainen. Äänestäjissä oli miljardöörejä ja köyhälistöä, jokaisella oma syynsä äänestää. kuvA: OLLi SeppäLä VIIKOn HEnKILö. Myös monet seurakunnat ovat mukana päivän viettämisessä. Eivät myöskään Suomessa viime vuonna aloitetut kansalliset rukousaamiaiset. Miten Suomi-Amerikka Yhdistykset voivat auttaa suomalaisia ymmärtämään Yhdysvaltoja vaalien jälkeen. 1 1 . Tosin en usko, että Trumpin voitto tuli ainoastaan tyytymättömän keskiluokan äänillä. Ehkä kuitenkin ensisijaisesti julkkis, joka on nerokas median käyttäjä sekä brändääjä. He ovat yhtä moni-ilmeisiä kuin on koko Amerikka. Yhdysvalloissa on jo pitkään ollut tyytymätön keskiluokka, joka nyt kapinoi näin. Parhaiten kulttuurivaihto kasvaa juuri sillä, että annamme nuorillemme mahdollisuuden vierailla Yhdysvalloissa ja saada ensikäden kokemusta maan kulttuurista ja ihmisistä. Meri-Anna Hintsala viestintäpäälliköksi Vantaalle . Tosin en usko, että Hillary Clinton olisi ollut sen parempi yhdistäjä. Tähän me tarjoammekin monia mahdollisuuksia SAYL:ssa. Vantaan seurakuntien uudeksi viestintäpäälliköksi on valittu viestintäsuunnittelija, pastori Meri-Anna Hintsala. Täällä saattaa yllättää ehkä se, että amerikansuomalaisissa on vahva Trumpin kannattajajoukko. Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. Miten Yhdysvalloissa asuvat suomalaiset ovat ottaneet vaalituloksen vastaan. Kyseessä ovat piispa Tapio Luoman mukaan kerran kuukaudessa hiippakunnan eri alojen työntekijöille ja luottamushenkilöille tarkoitetut tilaisuudet, joissa käsitellään ajankohtaisia teemoja tai aiheita. Populisti. – Sulkeutuminen ja eristäytyminen eivät ole koskaan ratkaisu, vaikka mielipiteet olisivat erilaisia. 6 KOTIMAA 1 7. Julkkis. Mikä mies Trump oikein on. – Yhdysvalloissa asuvat suomalaiset eivät ole samalla tavalla ajatteleva ryhmä. Kuuluisa Yhdysvaltojen kongressin isännöimä, jo 1950-luvulla aloitettu tuhansia läsnäolijoita kokoava kansallinen rukousaamiainen ei Luoman mukaan ole kuitenkaan ollut Espoon hiippakunnan rukousaamiaisille mikään varsinainen esikuva. Mikä oli uskonnon merkitys vaaleissa. Tänä vuonna YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta Suomessa. Järjestämme yli 200 Amerikka-teemaista tapahtumaa ympäri Suomea sekä tarjoamme nuorille kesätyöpaikkoja Yhdysvalloissa sekä stipendejä opiskelijoille. Viestintäpäällikön tehtävä on uusi. ”Amerikansuomalaisissa on vahva Trumpin kannattajajoukko” Y hdysvaltain uusi presidentti Donald Trump on nerokas median käyttäjä ja brändääjä, sanoo Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton (SAYL) toiminnanjohtaja Lena Hartikainen. Yhdysvaltain 45. Tuliko mahdottomana pidetystä mahdollinen. – Kyllähän tämä on ennenkuulumatonta, että poliittisen systeemin ulkopuolelta tuleva kandidaatti, jolla ei ole edes oman puolueen jakamatonta tukea, valitaan edes ehdokkaaksi, saatikka voittaa vaalit. Juhlavuoden 2016 teemana on yhdenvertaisuus lapsia ja nuoria osallistaen. Nyt erityisesti nousi esille ehkä voimakkaimmin ehdokkaiden oma mahdollinen uskonnollisuus, tai sen puuttuminen, sekä nuorten enenevä sekulaarisuus ja se, miten kasvavaan islamilaisväestöön ja muihin vähemmistöryhmiin tulisi suhtautua. – Uskonnolla on aina suuri merkitys Yhdysvaltojen vaaleissa. Konservatiivi. – Se, että onko se yllätyksellistä, on toinen asia. Hintsala aloittaa työssään ensi vuoden alussa. – Ymmärtäminen kasvaa parhaiten vuorovaikutuksen kautta
Suomessa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämänhallintataitoja ja osallisuutta tuettiin partiotoiminnan avulla. kuva: Ella luoma Minusta partion ideologia on erityislapsille sopiva, koska siinä on pitkälti kyse erilaisuuden hyväksymisestä.. – Kumpikohan on pelottavampaa, pellet vai terrorismi, eräs nuorista miettii. Kun ohjaaja huutaa ”Uutinen!”, kaikki juoksevat määrätylle rastipisteelle. Rastien nimet on muutettu journalistisen teeman mukaiseksi. Erityislasten partio tekee samoja asioita kuin muutkin partioryhmät. Mäntyvaara alkoi vetää partiota yhdessä ystävänsä Miia Hellstenin kanssa. Vanhemmat, partiolaiset itse ja vapaaehtoiset keräävät rahaa toimintaan erilaisilla tapahtumilla, kuten myyjäisillä, Forssan teatterin narikan ylläpitämisellä ja seurakunnan leireillä yövahtina toimimisella. Siellä kokoontuvat muutkin Forssan partioryhmät. EllA luOMA Vuoden 2016 Yhteisvastuukeräyksellä torjuttiin nuorten syrjäytymistä kehitysmaissa ja Suomessa. yhTEIsvAsTuu Erityislapsille on kaksi vuoroviikoin kokoontuvaa partioryhmää. Minulle esitellään mitä mielikuvituksellisimpia keppihevosia, joiden silmät on tehty muun muassa napeista ja teesihdeistä ja joiden harjat hulmuavat erilaisista nauhoista ja ylijäämäkankaista. KOTIMAA 7 1 7. Mäntyvaaran, joka on itsekin erityislapsen äiti, mielestä tärkeintä partion toiminnassa on oppia olemaan yhdessä. Tarkoitus on tehdä yhdessä lehti haastatteluineen, piirroksineen ja sarjakuvineen. Jokainen lippukunta yleensä määrittelee itse, miten tätä osa-aluetta toiminnassaan käsittelee. Miten toimittajaksi pääsee. Keräystuotto lahjoitettiin presidentti Sauli Niinistölle tiistaina 15.11. Erityislasten ryhmät Villiketut ja Vauhtisudet kokoontuvat kerran viikossa vuoroviikoin. Onko se mukavaa. 1 1 . On tärkeää mennä lasten ehdoilla ja hyväksyä se, että asiat eivät aina mene suunnitelman mukaan. Toimittajan vierailuun yhdistyy luontevasti toimittajan taitomerkin tekeminen ja minäkin pääsen haastateltavaksi. Forssan partioryhmät kokoontuvat vanhassa puutalossa Forssan kirkon vieressä. – Minusta partion ideologia on erityislapsille sopiva, koska siinä on pitkälti kyse erilaisuuden hyväksymisestä. Syksyllä järjestettiin myös ensimmäinen viikonloppuleiri, jossa opeteltiin käytännön partiotaitoja ja leirielämää. Ajatus partiosta syntyi oman harrastuneisuuden kautta. Forssan seurakunta on aktiivisesti mukana partion toiminnassa. 2 01 6 V uoden 2015 lopulla Laura Mäntyvaara harmitteli sitä, kuinka erityislapsilla ei tuntunut olevan Forssan seudulla tarpeeksi harrastusmahdollisuuksia. – Aluksi tapaamiset kestivät puolitoista tuntia, mutta rajoitimme niitä tunnin mittaisiksi. Villiketut ja Vauhtisudet noudattavat seikkailijoiden suunnitelmaa, eli 10–12-vuotiaille räätälöityä partio-ohjelmaa. Lokakuinen torstai-ilta aloitetaan yhteisellä ulkoilulla ja rastitehtävällä. Ulkoa siirrytään sisään suorittamaan lisää tehtäviä. – Olin nuorena partiossa Tammelan metsänkävijöissä. Erityislasten partioryhmä on myös saanut tukea Yhteisvastuukeräyksen varoista. Niitä on tarkoitus kaupitella tulevaisuudessa. Ne koostuvat 3–5 nuoresta. Partio voi olla seurakunnan tukemaa toimintaa tai täysin uskonnollisesti sitoutumatonta. – Joskus jostakusta saattaa tuntua, että on tärkeää päästä juoksemaan ympyrää. Piirtäessä pohdimme viimeaikaisia uutisia, kuten lapsia pelotelleita pellejä. Mäntyvaaran mukaan ensi viikolla on luvassa vierailu Forssan hautausmaalle. Myös seurakunnan työntekijälle on varattu aikaa partiotoimintaan. Sitten juostaan. Erityislapsilla on oppimiseen liittyviä haasteita, joten tehtävät räätälöidään sen mukaisiksi. kummassakin ryhmässä on 3–5 lasta. Yksi partiolaisista piirtää kuvan kissastaan. kuva: Sini Eloranta Partiossa opitaan erilaisuuden hyväksymistä fOrssA Vuoden 2016 Yhteisvastuukeräyksellä ehkäistiin nuorten syrjäytymistä partiotoiminnan avulla. Partio toimii vapaaehtoispohjalta. Mäntyvaara soitti Forssan lippukuntaan, jossa oltiin sitä mieltä, että idea on loistava ja toivotettiin tervetulleeksi porukkaan. Tuli mieleen, voisiko partiota järjestää myös erityisryhmille. Erityislasten partioryhmä on kokoontunut Forssassa jo vuoden ajan. Erityislasten partio on pyörinyt Hellstenin ja Mäntyvaaran johdolla Forssassa vuoden. Erityislasten ryhmä on toiminut vuoden verran. Sen aikana yksi ryhmä on paisunut kahdeksi. Tilat ovat Forssan kirkon vieressä, vanhassa puutalossa
Tervetuloa! Luulin jo, että kirkon avioliittokäsitys olisi viimeisellekin papille selvinnyt piispainkokouksen 30.8.2016 antaman selonteon ja kirkkohallituksen oikeudellisen selvityksen jälkeen, mutta ei. Kirkon jäsenen oikeus kirkon toimituksiin ei siis ole ehdoton. Siihen kirjoittaja B vastaa, että kirjoittajan A omakin teksti on vihapuhetta. Siitä poikkeaminen voi johtaa tuomiokapitulin kurinpitotoimiin, joten en voi ymmärtää, millä valtuuksilla kukaan voi yllyttää pappeja sellaiseen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Nyt voimassa olevan avioliittolakimme 1 § avioliitosta naisen ja miehen välisenä sopimuksena perustuu nimenomaan kirkon edustamaan kristilliseen avioliittokäsitykseen. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Kirkolla on ollut ja on edelleen perustuslain, uskonnonvapauslain ja avioliittolain 16 §:n nojalla oikeus vihkiä avioliittoon oman käsityksensä mukaisesti. Kirkkokäsikirja on kirkon oman lainsäädäntöelimen eli kirkolliskokouksen hyväksymä, joten sen painoarvoakaan ei voida tässä yhteydessä vähätellä. Kritiikki ja vihapuhe ovat eri tasolla. RISTO TuORI asianajaja, kirkolliskokousedustaja, Sastamala Vihkiäkö vai ei – yhä epäselvää. Fyysisyyden (en kuitenkaan seksuaalisuuden) väheksymiseen olen törmännyt monessa otteessa kirkon piirissä. Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on oma haasteensa. Heikki Leppä 12.11.. Kotimaa24:n blogeissa kirjoitettua Liikutuin kyyneliin, kun paavi ja Luterilaisen Maailmanliiton presidentti halasivat toisiaan alttarilla. Yhteisen ehtoollisen puolesta puhuivat myös muut katoliset ja luterilaiset kirkon johtajat. Olen nettikeskusteluissa, myös Kotimaa24:ssä, jatkuvasti törmännyt ilmiöön, että kirjoittaja A sanoo jotakin kirjoitusta vihapuheeksi. Meidän kirkkomme 1 000 euron kysymys on, milloin saadaan aikaan ehtoollisyhteys luterilaisen kirkon ja sen suurimman herätysliikkeen, vanhoillislestadiolaisuuden välille. Adventtikahvit Kristillisissä kirjakaupoissa perjantaina 25.11. usko ruumiin ylösnousemukseen ja Kristuksen fyysiseen läsnäoloon ehtoollisaineissa. Joskus näin onkin. Avioliittokäsitys sisältyy kirkon tunnustukseen, joka puolestaan on nivottu kirkon lainsäädäntöön kirkkolain 1 luvun 1 §:ssä. Lainsäädäntöhistoriasta voidaan todeta, että vielä 1.1.1994 asti voimassa olleen kirkkolain (L 23.12.1964/635) 56 §:ään sisältyi maininta miehestä ja naisesta kihlakumppaneina. Säännös kuuluu seuraavasti: Kirkon jäsenellä on oikeus päästä osalliseksi kirkon pyhistä toimituksista ja seurakunnan tarjoamista muista eduista kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten mukaisesti. Nyt puhutaan samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen juridisista perusteista. Katselin tilaisuuden koko lopun ajan tippa silmässä. Jussi Koivisto 14.11. Kirkkolain 2 luvun 18 §:n mukaan kihlakumppanit vihitään kirkollisesti avioliittoon kirkkokäsikirjassa määrätyllä tavalla. Avioliitto-oikeuden epäämistä kahdelta samaa sukupuolta olevalta aikuiselta ei siten voida pitää syrjintänä. Ei ole mikään ihme, että fyysisyyden ja henkisyyden yhdistävä jooga on saavuttanut maassamme suuren suosion. Pekka Elonheimo 13.11. Tarkoituksenmukaisuustulkinnassa kirkkolakia, kirkkojärjestystä ja sen valtuutuksin hyväksyttyä kirkkokäsikirjaa on tarkasteltava yhdessä, jolloin on katsottava niiden yhtenäisenä tarkoituksena olleen, että vain mies ja nainen voidaan vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Loukkaisiko sitten kieltäytyminen samaa sukupuolta olevien vihkimisestä kirkon jäsenten kirkkojärjestyksen 1 luvun 4 §:ään perustuvia oikeuksia. Valitettavan usein tarjolla on eri tilanteissa pullaa, kakkua jne. Kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkokäsikirjan yhtenäisenä tarkoituksena on, että vain mies ja nainen voidaan vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Edelleenkin esiintyy uhmaa, että vihinpä sittenkin, ja epäilyä siitä, että sakkoja tulee, jos en vihi. Kirkon avioliittokäsityksen oikeudellista epäselvyyttä on perusteltu sillä, että ainoat maininnat vihittävien sukupuolesta löytyvät kirkkokäsikirjasta, joka ei ole lakitasoinen säädös. Kirkkokäsikirjan mukainen vihkimiskaava edellyttää vihittävien olevan mies ja nainen. – – Kiinnitin erityisesti huomiota siihen, että paavi korosti ”yhteisen pöydän” eli ehtoollisen tärkeyttä. Eduskunnan vuonna 2015 hyväksymä lainmuutos on muuttanut valtiovallan, mutta ei kirkon avioliittokäsitystä. Omasta näkemyksestä poikkeava kirjoitus ei ole vihapuhetta. Muutos ei siis johtunut kirkon avioliittokäsityksen muuttumisesta eikä sitä silloin muutettu. 8 KOTIMAA 1 7. Outoa fyysisyyden halveksuminen on myös siksi, että luterilaisen uskon ytimessä on fyysisyyden arvostaminen: mm. Evankelis-luterilaisen kirkon papit ovat pappislupauksessaan sitoutuneet kirkon tunnustukseen. Siitä ollaan paljon kauempana kuin luterilaisten ja katolisten välisestä ehtoollisyhteydestä. Kritiikki ei ole vihapuhetta. Lisäksi hengellisyys ja henkisyys merkitsevät liian usein paikallaan oloa ja istumista. AvIOLIITTO Kirkolla on perustuslain, uskonnonvapauslain ja avioliittolain nojalla oikeus vihkiä avioliittoon oman käsityksensä mukaisesti. Oli tapahtumassa jotain sellaista, mitä olin koko aikuisikäni toivonut, mutta mitä en uskonut näkeväni. Mutta paljon useammin kysymys on vihapuheeksi väitetyn kirjoituksen analyyttisestä ja yleensä asiallisesta kritiikistä. Eduskunta ei ole vaatinut, eikä olisi edes voinut vaatia kirkkoa uudelleen pohtimaan ja päättämään avioliittokäsitystään. 1 1 . Kun silloin avioliiton kuulutukset poistettiin kirkkolaista, maininta miehestä ja naisesta jäi pois. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on 9.6.2016 hyväksynyt Ranskan korkeimman oikeuden päätöksen, jolla ranskalaisen pormestarin suorittama kahden miehen vihkiminen oli mitätöity. Juristit tulkitsevat lainsäädäntöä säädösten sanamuotoon ja systematiikkaan tukeutuen, lainsäädäntöhistorian näkökulmasta sekä teleologisesti eli lain tarkoituksen mukaisesti. Selvää on, että kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä ei mainita mitään avioliittoon vihittävien sukupuolesta. Kirkkolainsäädännön systematiikan kannalta mitään kirkkolakia alempaa säädöstä ei voida säätää eikä tulkita tämän säännöksen vastaisesti. Mutta ne voivat olla vihapuhetta. Kirkkokäsikirjasta puolestaan ilmenee, että vihkiminen voidaan suorittaa vain eri sukupuolta olevien henkilöiden kesken. Yhdenvertaisuuslain 2 §:n mukaan lakia ei sovelleta uskonnonharjoitukseen
Koko kylä oli kuullut, miten nuori, vahva setäni oli veisannut ja vääntelehtinyt, kun kipu raateli hitaasti ruumiin, mutta ei uskoa. Ihmissuojelulaista on nyt kysymys. Mutta tappavaa kipua on paha perustella rakastavan ja kaikkivoipaisen Jumalan tahtona. Juuri siksi kehitetään saattohoitoa, juuri siksi maassamme toimii saattohoitokoteja, joissa potilaan ja hänen läheistensä kärsimys kohdataan ja joiden ilmapiiri on levollinen ja turvallisuutta tuova. Nämä eivät kuitenkaan ole vastakohdat. Potilaalla on oikeus ilmaista, miten häntä hoidetaan elämän päätösvaiheessa myös silloin, kun hän itse ei enää pysty sitä kertomaan. On myös kysyttävä, mikä on elämän jatkumisen kannalta viisain ratkaisu. Joskus on tehtävä valinta kahden vaikean asian välillä ja mietittävä kumpi on pienempi paha. Hyvä saattohoito takaa arvokkaan kuoleman. m a t ti k a r p p in en Kansalaisaloite kertoo arvokkaan kuoleman toiveesta Aamu-TV:n keskustelu 8.11. Lääkkeitä ei enää ollut, tarvittiin piikki. Vai ihmisen arvoinen elämä. Löytölintu, joka kuoli ja haudattiin. Samalla puhkesivat esiin tosikertomukset. No, onhan ihminen sentään ihminen. Kysymys oli odotettavissa: Miksi ihmisen pitää kärsiä, mutta eläimen ei. Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2014 kotimainen erityiskohde oli saattohoito. On herätetty keskustelu kuolinavusta, armokkaasta kuolemasta. Vanhassa Testamentissa Jumala käännytti sotilaansa tappamaan myös naiset, lapset ja vanhat. Syvimmiltään kyse on siitä, kuka elämän omistaa. Itsemurha ja siinä avustaminen eivät ole lain mukaan rikoksia. Mutta kysymykset jäävät: Elämän arvoinen ihminen. Suomalaisten enemmistö ammattilaisia myöten pitää elämänpäätöstä omanaan. Kun Raamatun ohjeet ja oma todellisuus joutuvat keskenään ristiriitaan, omatunto jää helposti lain ja sen syytösten alle. Kitumaan jättäminen olisi tehnyt minusta eläinsuojelulain rikkojan. Ilmaan jää lapsen kysymys: Miksi ihmisen kuolema ei sitten ole armokkaampi. Esitetyt perustelut ovat tuttuja ja ymmärrettäviä: pitkitetyn kärsimyksen lopettaminen, arvokkaan kuoleman toive, kivuttomuus. uutisoi eutanasialakia kannattavan kansalaisaloitteen julkistamisesta. Amatöörit ovat ryhtyneet sanoista tekoihin, joita ammattilainen kaihtaa. Monet itsemurhat ja kolarit ovat toivottomiksi jätettyjen omaeutanasiaa. Saamme jättäytyä Jumalan laupeuden varaan. Katson muodottomaksi vääntynyttä rautasänkyä. Jo Raamatun aikaan elämät olivat vallan veristä kauppatavaraa. Minä omistin koirani ja päätin sen elämästä. Armokas elämä Tappavaa kipua on paha perustella rakastavan ja kaikkivoipaisen Jumalan tahtona. Se, että olen kirkon pappi, ei ainakaan helpottanut päätöksentekoa. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että keskustelua on syytä jatkaa. Tuntui ylivoimaiselta ajatella, että jatkaisin yhteiselämää aina kuolemaan asti. 1 1 . Arvokkaan kuoleman toivetta on syytä kuunnella tarkasti. Avioliitossa eläminen kävi kuitenkin raskaaksi, eikä apua tuntunut löytyvän sen enempää avioliittoleireiltä kuin perheneuvonnastakaan. Onko Jumala antanut elämän lahjaksi. Eläintä arvokkaampi. Sisko, joka teki tukehtumiskuolemaa. Kuolevan kärsimys voi olla fyysistä, psyykkistä, eksistentiaalista ja sosiaalista. Olinhan itsekin sanonut tahdon, kun minulta kysyttiin elinikäistä sitoutumista. On tarpeen tulla lapsiksi jälleen, kysyä ne kysymykset, joita tässä kuolemankammoisessa maailmassamme olemme vältelleet, ja löytää oma vastauksemme siihen, kenelle elämä kuuluu. KOTIMAA 9 1 7. Samoin tuodaan esiin hoitotahdon merkitys, sen sitovuus. 2 01 6 KOLUMNI Hilkka Olkinuora N aapuruston lapset olivat saattamassa. Meillä on aina keskuudessamme ihmisiä kivuissa, joita ei voi millään keinoin lievittää, ehkä uneen vaivuttamista lukuunottamatta. Saanko silti antaa sen pois. Mitä Sanasta voi päätellä. Koiranomistajana saatoin kantaa ottamani vastuun. Ystävä voi tarvittaessa tehdä ja tarjota tappavan smoothien. Sen varoin jatkuu edelleen saattohoidon koulutuksen ja hyvän hoitotyön kehittäminen kautta Suomen. Kristityt selittävät pahan olemassaolon maailmassa perisynnillä, paholaisella ja ihmisen heikkoudella. ErONNUT pAppI Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.. Me emme tarvitse lakia eutanasiasta. Heikki Pälven sanoin: Kuoleman edessä lääkärillä tulee aina olla tarjota potilaalle lohdutusta, empatiaa ja toivoa. Niiden hirmuvallasta voimme vapautua ainoastaan evankeliumiin uskomalla. Kristittyinä me elämme ansaitsemattomasta armosta, joka pitää sisällään anteeksiantamuksen ja uudelleen aloittamisen mahdollisuuden. HILKKA OLKINUOrA kirjoittaja on rovasti. Kuolinavun sallimisen sijaan vaaditaan arvokkaampaa vanhusten hoitoa sekä parempaa kivun lievitystä, palliatiivista hoitoa. Ihmisillä on omat kuolinapteekkinsa. Siunausta ja voimia sinulle, Eronnut, ja kaikille teille, jotka olette päätyneet tähän kivuliaaseen ratkaisuun. Parasta kuolinapua on tietenkin auttaa luonnollista kuolemaa toteuttamaan itse lempeästi vääjäämätön ja karu tehtävänsä. Sen sijaan olen joutunut toteamaan, että en yllä niihin. Keskustelu on kuitenkin pahasti myöhässä. Herra meitä hänen kohtaloltaan varjelkoon. Mutta miten me sen tullen toimimme. Lääkäreistä lähes puolet puoltaa periaatteessa, mutta vastustaa yhteisönä käytännössä. Kirkon piirissä on pitkään korostettu saattohoidon kehittämisen tärkeyttä. Mummu, joka vain valitti haluavansa pois. KIrSTI AALTO rovasti, eläkkeellä oleva sairaalasielunhoidon johtaja, Helsinki Papinkaan ei ole pakko jaksaa avioliitossa Kiitos kirjoituksestasi, Eronnut! ( Kotimaa 10.11.) Olen itsekin joutunut kamppailemaan erokysymyksen kanssa ja päätynyt samaan ratkaisuun kuin sinä. Sielunhoidollisten keskustelujen myötä rohkaistuin itsekin vähitellen uskomaan, että aina ei ole pakko jaksaa. Siihen tähtäsi mennävuotisen Yhteisvastuunkin teema Hyvä kuolema – kreikaksi sattumoisin eu-tanatos. En ole kuitenkaan katsonut hyväksi luopua Raamatun antamista ihanteista. Lemmikkikoiramme oli pitänyt tuskallaan meitä kaikkia valveilla ja kyynelissä. Lisäksi minun tulisi olla esimerkkinä seurakunnalle. Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve korosti, että eutanasiakysymykseen liittyy monia arvoja
10 KOTIMAA 1 7. 1 1 . 2 01 6 Vähemmistönä maailmassa Suomalainen kristitty ei aina tule ajatelleeksi, että enemmistönä eläminen ei ole itsestäänselvyys. Eri puolilla maailmaa monet kristityt elävät vähemmistöasemassa. Usein vähemmistöt saavat elää rauhassa, mutta liian usein on myös pelättävä syrjintää ja vainoja.
Luterilaisen maailmanliiton Indonesian kansalliskomitean pääsihteeri, pastori Basa Hutabarat kertoo, että arkipäivän elämän tasolla kristityt ja muslimit elävät rauhassa yhdessä. Varsinkin koulutetuilla muslimeilla on hänen mukaansa hyvät suhteet kristittyihin. . Vähemmistöasema ei Hutabaratin mukaan silti merkitse sitä, että kristityt pelkäisivät. – Silti japanilainen on yleensä huomaamattaan omaksunut buddhalaisuuden ja shintolaisuuden kasvatuksen ja kulttuurin kautta, Palmu jatkaa. Sadat miljoonat kristityt elävät myös vähemmistötilanteessa. Jotkut muslimijohtajat ovat Hutabaratin mukaan aina eri mieltä kuin kristityt ja pyrkivät horjuttamaan vallitsevaa rauhallista tilannetta. Vuoteen 1945 saakka Japanissa oli vallassa äärinationalistis-šintolainen keisarikultti, mikä oli kristityille vaikeaa. Tämän eristäytyneen kommunistisen diktatuurin terrorihallinto vainoaa julmasti kaikkia tahoja, jotka koetaan teoriassakin uhaksi Kimien dynastialle. – Keisarikultti ei ole virallinen tällä hetkellä, mutta jotenkin ajattelen sen olevan edelleen jossain pinnan alla. . Oma ryhmänsä ovat hajonneet valtiot Afganistan, Irak, Somalia ja Syyria, joita terrorisoivat ääri-islamilaiset asejoukot. Myös kristittyjä surmataan tai vangitaan työleireille. Suuri osa heistä elää maissa, joissa kristinusko on enemmistön uskonto tai yksi suurista uskontokunnista. Kirkko nähdään jonkinlaisena hyvien ihmisten kokouksena. . He voivat hyvin elää ja työskennellä myös niillä seuduilla, joilla kristityt ovat enemmistönä. . Kristittyjen torjuntaa ei siis ole, mutta kristinuskoon kääntyminen on kuitenkin japanilaisille vaikeaa, koska yhtenäiskulttuurissa buddhalaisuuden ja šintolaisuuden ajatellaan kuuluvan japanilaisuuteen. Tällöin maan valtauskonto on jokin muu uskonto, tai väestön enemmistö on kirkkojen jäsenyyden ulkopuolella tai uskonnotonta. Indonesiassa kristityt ovat enimmäkseen saaneet elää rauhassa, vaikka viime vuosikymmeninä äärimuslimien järjestöt ovat käyttäneetkin heitä kohtaan ärhäkkää retoriikkaa. Kristityt vähemmistöt eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, josta voitaisiin puhua yleistäen. 2 01 6 Kristittyjen pahimmat uhat ovat kommunismi ja ääri-islam . . Indonesia Kaakkois-Aasian 256 miljoonan asukkaan jättiläisvaltakunta Indonesia on Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen maailman neljänneksi väkirikkain valtio. Suuren muslimienemmistön keskuudessa elää noin 25-miljoonainen kristitty vähemmistö, joka joillakin saaristovaltion alueilla muodostaa paikallisen enemmistön. Oma erikoinen lukunsa on Kiina, jossa saattaa olla tällä hetkellä jopa sata miljoonaa kristittyä. KOTIMAA 11 1 7. . 1 1 . Jopa terrori-iskuja kirkkoja kohtaan ja kristittyjen murhia on nähty. – Stereotypia kristitystä Japanissa on ehkä hyvä ihminen. Autetaan kärsiviä ja ollaan moraalisesti korkealla tasolla Äiti Teresan tyyliin.. Maassa on kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana ruvettu valvomaan kirkkoja entistä tarkemmin. – Me ymmärrämme olevamme vähemmistö ja kehotamme seurakuntalaisiamme rakastamaan muslimeja. . Monet kristityt vähemmistöt saavat elää rauhassa, mutta yhteiskunnallisen ilmapiirin taivaanrantaa on silti tarkkailtava, koska tilanne voi myös huonontua. Niinpä kristittyjä ei nykyisin syrjitä. Enemmistön harjoittama suvaitsevaisuus on joskus kuitenkin suhteellista. Osa kristityistä vähemmistöistä esimerkiksi kohtaa todellista vainoa, toiset edustavat oman yhteiskuntansa tavallista väestönosaa. – Muslimit tarvitsevat ”tilaa” kaikkialla Indonesiassa. Kristinuskoon suhtautuminen ei ylipäätään muutenkaan ole mitenkään negatiivista. Esimerkiksi kristilliset koulut ja yliopistot ovat suosittuja. Kirkko nähdään jonkinlaisena hyvien ihmisten kokouksena. Mutta muslimien on vaikea antaa kristittyjen asua muslimienemmistöisillä alueilla, Hutabarat kertoo. Intiassa kristityt ovat saaneet elää melko rauhassa, vaikka viime vuosikymmeninä varsinkin äärihindujen uhkailut ja iskut kristittyjä vastaan ovat yleistyneet. Se näkyy vaikkapa siinä, että keisariperheestä ei mediassa esitetä koskaan mitään negatiivista. Tätä mieltä on Japanissa pitkään elänyt Suomen evankelis-luterilaisen kansanlähetyksen työntekijä Asako Palmu. . Brittiläisen The Guardian -lehden ja amerikkalaisen, vainottujen kristittyjen asiaa yllä pitävän Open Doors -järjestön mukaan kärjessä on Pohjois-Korea. Kristittyjen painopisteen siirtyessä globaalisti pohjoisesta etelään eräät kristillisinä pidetyt maat tai yhteiskunnat muuttuvat entistä moniuskontoisemmiksi ja sekulaarimmiksi. Autetaan kärsiviä ja ollaan moraalisesti korkealla tasolla Äiti Teresan tyyliin, Palmu sanoo. Seuraavassa käydään läpi kristittyjen tilannetta eri puolilla maailmaa. Toisaalta sekulaari ja jokseenkin materialistinen perusjapanilainen ei yleensä ole myöskään kovin kiinnostunut uskonnoista. Eritrea, Iran, Pakistan, Saudi-Arabia, Sudan ja Nigerian pohjoisosa ovat kärkisijoilla kristittyjä vainoavissa ja sortavien maiden joukossa. Palmu muistuttaa, että Japanissa on täysi uskonnonvapaus. Yleensä syynä on ankaran islamilainen hallinto tai diktatuuri, joka vainoaa kaikenlaisia vähemmistöjä ja oppositioita. – Aika näyttää, nouseeko keisarikultti taas pinnalle, jos maa joutuu kriisitilanteeseen, Asako Palmu sanoo. kuVa: TeIja LaIne K olmasosa maailman väestöstä on kristittyjä. Japani Japanissa kristinusko on edelleen se länsimainen uskonto, jota ei kovin hyvin tunneta. Heidän osuutensa ei ole muuttunut olennaisesti puoleen vuosisataan. Kristityt ovat niin suuri joukko, että he näkyvät ja kuuluvat. Esimerkiksi yli tuhannen kirkon kattoristit on poistettu. . Sen imago Japanissa on Palmun mukaan positiivinen. Teksti: Jussi Rytkönen Vastavihittyjä pappeja Ibou Dioufia ja Latyr Dioufia siunattiin seurakuntatyöhön Gandiayessa Senegalissa viime maaliskuussa. Japanin 127-miljoonaisesta väestöstä eri kirkkoihin kuuluvia kristittyjä on vain 1–2 prosenttia. Indonesian poliittinen tilanne on Hutabaratin mukaan parantunut. Samaan aikaan kristittyjen määrä lisääntyy määrällisesti ja joskus suhteellisestikin Aasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa. Missä on kaikkein vaikeinta olla kristitty. Jumala suojelee meitä
kuva: MaRi TEiniLä Voimme toimia ja julistaa vapaasti mediassa, mutta emme loukkaa toisia uskontoja. Muslimien kääntyminen kristityiksi on yleensä mahdollista. juSSI ryTKönen egypti egyptin perustuslaki takaa uskonnon harjoittamisen vapauden muslimeille, juutalaisille ja kristityille. – Täkäläisen luterilaisen koulutuskeskuksen johtaja Dib Ndong totesi puolestaan kerran, että hän ei koe olevansa kotimaassaan täysin tasa-arvoinen suhteessa muslimienemmistöön ja että kristittyjä lähinnä suvaitaan. – Maan uskonnollisesti neutraali lainsäädäntö puolustaa vähemmistöjä. Huolestuttavaa on myös se, että voimakkaasti kasvavan muslimiveljeskunnan, muridismin suhtautuminen kristittyihin on muuttunut entistä kielteisemmäksi.. Vuodelta 1856 peräisin olevan lakiasetuksen mukaan ainoastaan presidentti on voinut antaa rakennusluvan kirkolle. Senegal Islam levisi länsiafrikkalaiseen Senegaliin jo miltei tuhat vuotta sitten. Kirkkojen rakentaminen on aina ollut hankalaa Egyptissä. Tällainen ei hänen mielestään ole tasa-arvoa, Laine kertoo. – Huolestuttavaa on myös se, että voimakkaasti kasvavan muslimiveljeskunnan, muridismin, suhtautuminen kristittyihin on muuttunut entistä kielteisemmäksi. Rakennusprosessi on voinut kestää jopa kymmenen vuotta, koska rakentamisen eri vaiheisiin, kuten myös kirkkojen laajentamiseen, on tarvittu lupia paikallisviranomaisilta. Tammikuun 2011 vallankumouksen jälkeen kristittyjen elämä on muuttunut aiempaa turvattomammaksi, sillä iskut kristittyjen omistamia rakennuksia ja kirkkoja kohtaan ovat lisääntyneet. He eivät vielä koe tulleensa varsinaisesti vainotuiksi, vaikka syrjintää onkin selvästi havaittavissa. Viime vuosina on nähty myös katolisen kirkon pyhien kuvien häpäisemistä ja useita pienten kristillisten kirkkokuntien jumalanpalvelustiloja on poltettu. Kaikesta huolimatta Senegalissa pinnan alla kuplii myös kristittyjen syrjintä. Egyptiläisen EIPR (Egyptian Initiative for Personal Rights) -ihmisoikeusjärjestön mukaan pelkästään Minyan maakunnassa on tapahtunut 77 väkivaltaista hyökkäystä kristittyjä, kirkkoja tai kristittyjen omaisuutta kohtaan tammikuun 2011 jälkeen. Senegalin kristityt ovat Laineen mukaan kuitenkin selvästi huolissaan siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. He myös kutsuvat toisiaan juhliinsa, Laine tietää. Maan kirkot kasvavat. Hutabaratin mukaan kristittyjen määrä Indonesiassa lisääntyy, vaikka kaikilla laajan maan alueilla ei eri syistä voidakaan rakentaa kirkkoja. Koptiortodoksikirkko tuki lakimuutosta, mutta monet kristityt aktivistit suhtautuvat uudistukseen kriittisesti. Näissä keskusteluissa käsitellään myös yhteisiä huolenaiheita kuten perhesuunnittelua, lastensuojelua tai terveydenhoitoon liittyviä kysymyksiä. Kristinuskokin saapui portugalilaisten merenkulkijoiden tuomana jo 1400-luvulla, vaikka lähetystyö alkoikin paljon myöhemmin. Kristityn vähemmistön asema on Senegalissa kohtalaisen hyvä. 2 01 6 Rakenteilla oleva kirkko Hurghadassa, Egyptissä. Kritiikkiä on esitetty myös siksi, ettei lakimuutoksen valmistelussa kuultu kansalaisjärjestöjä tai aktivisteja. Egyptin eduskunta hyväksyi elokuun lopussa uuden kirkkojen rakentamista säätelevän lain, jonka merkittävin muutos oli rakentamisluvan siirtäminen presidentiltä maakunnille. Senegalin enemmistöuskonto on islam, jota tunnustaa runsaat 90 prosenttia väestöstä. Monet suvut hyväksyvät Laineen mukaan sen, että niissä on molempiin uskontoihin kuuluvia jäseniä. Monella kristityllä on kokemuksia poliisin mielivallan ja simputuksen kohteeksi joutumisesta. Katolisilla kristityillä on Senegalissa arvostettu asema etenkin luomansa koululaitoksen myötä, Laine kertoo. Minyan maakunnan asukkaista noin kolmannes on kristittyjä. Laineen mukaan myös luterilaista kirkkoa arvostetaan esimerkiksi sosiaalisen työn tai maaseudun kehittämishankkeiden vuoksi. kuva: Päivi aRvonEn Lääninrovasti Marko Tiitus Jaanin kirkossa viljandissa. – Muslimijuhlien aikana muslimit tarjoavat ruokaa kristityille naapureilleen ja ystävilleen ja vastavuoroisesti kristityt vievät herkkuja muslimeille omien juhliensa aikana. Monet kristityt kokevat syrjintää yhteiskunnassa etenkin viranomaisten kanssa asioidessa. 12 KOTIMAA 1 7. Tämä näkyy hänen mukaansa esimerkiksi tonttien myöntämisessä jumalanpalvelustarkoituksiin ja varsinkin työmarkkinoilla, joilla etusija annetaan usein muslimeille. Tätä mieltä on Suomen Lähetysseuran työssä Senegalissa oleva työntekijä Teija Laine. Laineen mukaan Senegalissa käydään ylipäätään tietoisesti vuoropuhelua islamin ja kristinuskon välillä. Laki on otettu kristittyjen keskuudessa vastaan ristiriitaisin tuntein. Kristityt ja muslimit koettavat Laineen mukaan yleensä elää rauhassa keskenään. 1 1 . Luterilaisen kirkon varapresidentti Pierre Adama Faye kokee, että kristittyjen sosiaalityön arvostamisesta huolimatta maassa on jonkinlaista muslimien suosimista, koska valtaapitävät ovat itse muslimeita
Tiituksen mukaan suurin uskontoa koskeva ongelma on koulujen uskonnonopetuksen asema. Olemme vähemmistönä, mutta riippumattomia. 1.1 .2 13 al ka en vä hi nt ää n ku uk au de n aj ak si til at ta vi en sa no m aja ai ka ka us le ht ie n ve ro ka nt a on 10 % ja D ig ile hd en 24 % . U lk om ai si in til au ks iin lis ät ää n po st ik ul ut . KOTIMAA 13 1 7. A lle 18 -v uo tia al la tu le e ol la hu ol ta ja n lu pa le hd en til aa m is ee n. 74,-). – Kun kirkolla on vahva asema, niin se on myös helpommin ohjailtavissa. Kouluissa pitäisi olla tunnustukseton uskonnonopetus, mutta se edellyttää 15 saman ikäluokan oppilasta, jotka tahtovat sitä. Tiituksen mukaan Viljandissa seurakunnan ja kunnan välit toimivat hyvin. Lainsäädäntö takaa uskonnonvapauden ja uskontojen tasavertaisuuden. Viron luterilainen kirkko pitää yhteyttä valtioon muun muassa pari kertaa vuodessa kokoontuvassa yhteiskomissiossa. Virossa luterilaiset ovat itsenäisempiä kuin Skandinavian maissa. Askel-lehti 10 kk vain (norm. – Politiikkaan osallistumisen sijaan paljon isompi ongelma papille on, jos hän elää omassa kuplassaan muusta yhteisöstä eristäytyneenä, Tiitus sanoo. Moskeijoita on yksi noin 600 muslimia kohden. Noin 93 miljoonasta asukkaasta kymmenen prosenttia on kristittyjä. Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. Kun tilaat Askelen itsellesi tai läheisellesi 31.12.2016 mennessä, saat sen edulliseen tarjoushintaan! Tee tilaus haluamallasi tavalla. Esimerkiksi kouluihin pyydetään usein pappia. Hän osallistuu kunnallispolitiikkaan Isänmaa ja Res Publicat Liitto -puolueen riveissä. Olemme vähemmistönä, mutta riippumattomia.. – Puoluesitoutuneisuuteni ei näy kuitenkaan saarnoissa tai sielunhoidossa. Kristityt pelkäävät syrjinnän lisääntyvän ja eri maakunnissa asuvien kristittyjen joutuvan eriarvoiseen asemaan. Usein se jää toteutumatta. – Kirkolla ei ole taloudellisia edellytyksiä ottaa hautausmaita hoitaakseen. Tiitus onkin sitä mieltä, että kirkko saa kokoonsa nähden hyvin tilaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kyllä kiitos! Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk vain 40,(norm. Uuden lain mukaan kirkkojen rakentaminen tulee suhteuttaa alueen kristittyjen määrään. Egyptissä ei kuitenkaan ole virallisia tilastoja kristittyjen määristä eri maakunnissa. 1 1 . Kunnan ja luterilaisen kirkon suhteet ovat hyvät. Valtio tai mikään muu mahti ei voi määräillä meitä, Tiitus sanoo. TilauSkorTTi Tilaaja/maksaja Nimi ______________________________________________________________________________________________________ Osoite ____________________________________________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ____________________________________________________________________________ Puhelin ___________________________________________________________________________________________________ Sähköposti _______________________________________________________________________________________________ Saaja, jos eri kuin maksaja Nimi _____________________________________________________________________________________________________ Osoite ___________________________________________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ___________________________________________________________________________ KM 46/16 Saa toivoa. Egyptissä on laskettu olevan yksi kirkko noin 5 500 kristittyä kohden. Arkipiispa Urmas Viilma on ollut usein valtamedian haastateltavana. MArI TEInIlä En kaipaa tiiviimpää valtiokirkkomaista suhdetta. 74 €) 40 € Askel on Suomen suurin kristillinen aikakauslehti. – Luterilaisuudella on täällä kuitenkin prosenttilukua laajempaa vaikutusta, Viljandin lääninrovasti Marko Tiitus sanoo. Itselle tai lahjaksi. Heistä valtaosa on ortodokseja. Myös pätevistä opettajista on pulaa. Yh te ys tie to ja vo id aa n kä yt tä ä ja lu ov ut ta a su or am ar kk in oi nt iin he nk ilö tie to la in m uk ai se st i. Se on kuin hyvä ystävä, joka tuo tullessaan lämpöä ja välittämistä. Esimerkiksi Viljandissa kunta rahoittaa Jaanin kirkon lämmitysja muita ylläpitokuluja noin 13 000 eurolla vuodessa. Monet kristityt pelkäävät kirkkojen rakennuslupapäätöksistä tulevan mielivaltaisia ja epäoikeudenmukaisia. Seurakunta voi anoa kunnalta tukea kirkkorakennusten ylläpitoon. Hautausmaat ovat joko kuntien tai seurakuntien omistuksessa, mutta kunnat vastaavat pääosin niiden ylläpidosta. Siinä on keskusteltu esimerkiksi pakolaiskysymyksestä ja yksittäisten kirkkorakennusten korjaushankkeista. – En kaipaa tiiviimpää valtiokirkkomaista suhdetta. – Uskonnonopetuksen heikko asema voi johtaa Virossa uskontojen täydelliseen lukutaidottomuuteen. Tilaan Askel-lehden itselleni lahjaksi . + 14 ,9 sn t/ m in . – Kutsuihin vaikuttavat rehtorin asenteet sekä se, miten arvostettu pappi on omalla alueellaan. Tiitus sanoo, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja näkyminen tekevät hänet pappina helpommin lähestyttäväksi, koska kaikki eivät käy kirkossa. Egyptin kristityistä ja etenkin ortodoksikristityistä käytetään yleensä nimitystä kopti, jonka alkuperä on kreikan kielen Egyptiä tarkoittava sana egyptos. 2 01 6 Ta rj ou sh in ta on vo im as sa 31 .12 .2 16 sa ak ka ja ko sk ee va in til aa jia Su om es sa . Uskoa, toivoa ja rakkautta. Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys Askel maksaa postimaksun. PäIvI ArvOnEn viro viron väestöstä noin 15 prosenttia kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja vähän enemmän ilmoittaa olevansa ortodoksitaustaisia. + 6 ,9 sn t/ m in , m at ka pu he lim es ta : 8 ,2 1 sn t/ pu h. > Soita 020 754 2333 * > Tilaa sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.fi > Tilaa verkosta: www.askellehti.fi/tarjous *P uh el un hi nt a: la nk ap uh el im es ta : 8 ,2 1 sn t/ pu h. Alle puolet väestöstä sanoo olevansa kristittyjä. viljandi on vireä kulttuurikaupunki keskellä Viroa
Eläkkeelle siirtynyt professori ei osannut luopua tutkimustyöstä. Mitä se on, on uskon asia, jota ei pysty tietämään. Eläkkeelle jäätyäni halusin selvittää ja tutkia, mitä tuo lapsuudesta asti mukana kulkenut todellisuus oli ja merkitsi. Kyse ei kuitenkaan ole niin radikaalista muutoksesta kuin ensi näkemältä näyttää. – Näiden kolmen asian ympärille minun uskonnollinen uskoni rakentuu. On olemassa muutakin kuin näkyvä maailma. UskovaisuuKiinnostus pelastaa katkeruudelta Professori Antti Eskola tuli tunnetuksi aikansa näkyvimpänä vasemmistoradikaalina. 14 KOTIMAA 1 7. – Ei tiedetty, että minulla oli uskonnollinen kotitausta. Eskolasta tuli yksi aikakautensa näkyvimpiä vasemmistolaisia keulakuvia ja keskustelijoita, joka väsymättä oli valmis osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. • •Antti Eskola s. Suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittiin pitkä marssi halki instituutioiden. Ne kaipasivat demokratisoimista, Eskola sanoo. Hänen kirjansa Suomi sulo pohjola ja Vasen laita lavea nousivat tärkeiksi vasemmistolaisiksi puheenvuoroiksi ja ärsyttivät perinteisesti ajattelevia kansalaispiirejä. Minä olin kyllä yrittänyt päästä eroon taustastani, mutta eihän se onnistu. Mahtaako elämä sittenkään päättyä kuolemaan. – Siitä tulikin pitkä pohdinta. • •Kirjoja viime vuosina: Uskon tunnustelua (1999), Tiedän ja uskon (2003), Yksinkertainen usko (2006), Mikä henki meitä kantaa – katselen työni jälkiä (2009), Vaikka en niin kuin kirkko opettaa (2013), Vanhuus – helpottava, huolestuttava, kiinnostava (2016) K un professori Antti Eskola (s.1934) alkoi 1990-luvulla tulla eläkeikään Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professorin virassa, hänellä oli vahva tunne siitä, että hän oli tehtävänsä yliopistossa tehnyt. Paavalin sanoin Hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Eivätkä hänen ajatuksensa ole vaikuttaneet vain yhteiskunnassa. – Tuon pohdinnan seurauksena vahvistui, että minussa on uskonnollista uskoa, mutta en ole uskovainen, Eskola sanoo. Se oli vanhalta vasemmistoradikaalilta täysin odottamaton veto. 2 01 6 KUKA. Monelle vanhoillisesti ajattelevalle Antti Eskola on yhä sananmukaisesti punainen vaate. Eläkkeelle jäätyään hän yllätti ryhtymällä pohtimaan uskon merkitystä omassa elämässään. Eskolan ajattelusta myös monet teologit ovat saaneet näkökulmia omaan ajatteluunsa. – Olin tavattoman ilahtunut opiskelijaliikkeen synnystä. Iso urakka oli tehty jo 1960-luvulla, kun Eskola kirjoitti kaksi monen opiskelijapolven hyvin tuntemaa oppikirjaa, Sosiologian tutkimusmenetelmät I-II ja Sosiaalipsykologia. Sen sijaan tutkimuskohde muuttui. Se kesti kymmenen vuotta, jona aikana kirjoitin neljä kirjaa. Eskolan ajattelulla ja näkemyksillä on ollut vaikutusta koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Se usko, jonka Eskola kymmenen vuoden tutkimusmatkallaan löysi, on luonteeltaan vaatimaton, mutta luja. Kun Eskola professorina ollessaan oli selvitellyt mitä erilaisimpien yhteiskunnallisten asioiden merkitystä ja syysuhteita, nyt hänen mielenkiintonsa kohdistui uskonnolliseen uskoon. 1934 • •Naimisissa, kaksi lasta ja kaksi lapsenlasta • •Tampereen Tammela • •Motto: Näillä mennään, mutta ei vastaan panematta. Neljän uskontoa ja uskoa käsittelevän kirjan jälkeen professori kiinnostui vanhuudesta.. Hänestä tuli tämän yhteiskunnan eri instituutioiden demokratisoitumista vaativan liikkeen tukija, vanhempi liittolainen. Kun opiskelijaliike 1960-luvulla voimistui, Eskola oli jo professori. Niinpä olikin melkoinen yllätys, kun Eskola pari vuotta eläkkeelle jäämisensä jälkeen julkaisi kirjan Uskon tunnustelua (1999). 1 1 . Jumala ei ole kaukana yhdestäkään meistä
Mutta elämänpiiri supistuu kaiken aikaa. KOTIMAA 15 1 7. Apuvälineiden suhteen Eskola on kranttu. Vähitellen alkavat tulla huolten vuodet. Kun Eskola kuvaa kirjassaan kotiaan, hän toteaa, että ei mielellään kutsu sinne täysin tuntemattomia ihmisiä, kuten toimittajia. Sairastaminen alkaa viedä elämisestä yhä suuremman osan. Toinen perheen kahdesta lapsesta oli kotona, mutta uusi asumismuoto tuntui niin toimivalta, että se jatkuu edelleen. Elämänpiiri supistuu, kun liikkumiskyky heikkenee. Vanhuuden ensimmäisessä vaiheessa ihmisellä on paljon voimavaroja. Kun viidenkymmenen vuoden jälkeen tapasin saman joukon, me olimme hyvin erilaisia. Mitä vanheneminen on tuonut tullessaan. Oman elämänsä tarkkailu voi tarjota paljon ajankuluketta, kunhan osaa nähdä asiat oikeassa valossa. Olen päättänyt hypätä tarpeen vaatiessa suoraan rollaattorin sarviin. Kirjassaan Eskola puolustaa lujasti vanhojen ihmisten oikeutta tehdä yksilöllisiä valintoja, muovata elämä mieleisekseen. Siitä Eskola on kiitollinen, että hän asuu Tampereen Tammelassa, jossa monet palvelut on saavutettavissa lyhyen kävelymatkan päässä eikä vilkasliikenteisiä katuja tarvitse ylittää. 1 1 . Työskentely muodostui niin intensiiviseksi, että lopulta pariskunta päätyi asumaan eri asunnoissa. r a m i m a r ja m ä k i. Tästä periaatteesta on täytynyt luopua, sillä uusi kirja on herättänyt runsasta kiinnostusta, ja Eskolan on helpointa tavata toimittajat ja antaa haastatteluja istuen omassa rakkaassa tuolissaan. Esimerkiksi kun minä pääsin ylioppilaaksi, luokkamme oli monella tavalla hyvin samanlainen joukko vaihtelevasta kotitaustastamme huolimatta. Eskola jatkoi kirjoittamista. Se tehtävä, joka aikaisemmin sujui käden käänteessä, vaatii nyt aikaa ja vie voimia. Eskolan vaimo asuu kadun toisella puolella omassa asunnossaan, mutta yhteydenpito on tiivistä – eikä yhteen muuttaminen ole harkinnassa, vaikka pitkä avioliitto on vankalla pohjalla. Arkiset askareet muuttuvat vaikeammiksi ja vaivalloisemmiksi. Pahinta, mitä kuvitella saattaa, on että hoitoa rupeavat toteuttamaan ihmisten sijasta robotit. Puhumattakaan muista elämän aikana koetuista asioista. Sanomattakin lienee selvää, että Eskola kavahtaa kaikkia toimia, joilla vanhuksia yritetään joukkona aktivoida ja ohjata, kuuntelematta mitä vanhuksella itsellään on sanottavana omasta olemisestaan ja elämisestään. HeIKKI HAKALA Kun Jumala on pitänyt minusta huolta täällä elämässä, miksi hän ei pitäisi minusta huolta myös kuolemassa. Hän oli jo 1980-luvun lopulta Suomen akatemian tutkijan vakanssilla siirtynyt työskentelemään omaan työhuoneeseensa. Yhä edelleen Eskola käyttää itseään havaintomateriaalina. Saan olla kaikessa rauhassa, minun ei tarvitse pelätä. Vaihtoehtona on katkeroituminen siitä, että vanhuus vääjäämättä asettaa rajoituksia tai kiinnostus siihen, kuinka asioista selvitään, vaikka yhä uusia fyysisiä rajoituksia tulee. Kyky säilyttää itsemääräämisoikeus eri tilanteissa vähenee, kun hoivan tarve kasvaa. Mutta uskonnollinen usko antaa voimia, kun ajattelee, ettei sen takana voi olla mitään pahaa. Kun aiemmin on tiedollisella tasolla ymmärtänyt elämän rajallisuuden ja kuoleman vääjäämättömyyden, se muuttuu omakohtaiseksi. Myös näkökulma elämään alkaa muuttua, sillä kuoleman läheisyys muuttuu yhä todellisemmaksi. Kirjoittaminen oli täyttänyt elämän. – Kävelykeppi tuo tuen lisäksi myös arvokkuutta. Helpotus se on etenkin silloin, jos eläkkeelle siirtyy suhteellisen terveenä ja kohtuullisen taloudellisen turvan saaneena. 2 01 6 teen liittyvää tarvetta tai pakkoa julistaa minun on vaikea hyväksyä, mutta synti ja armo kuuluvat uskooni, Eskola sanoo. Joku ryhtyy rakentamaan, toinen matkustelemaan. – Kun Jumala on pitänyt minusta huolta täällä elämässä, miksi hän ei pitäisi minusta huolta myös kuolemassa. Alkaa ilmetä yhä uusia vaivoja ja sairauksia. Kivut ja säryt lisääntyvät. Lääkkeeksi huoleen Eskola tarjoa kiinnostusta. Ensimmäinen vanhuuden vaihe ja tuntemus on helpotus, helpotus siitä, että pääsee työelämästä eläkkeelle. Nyt sen saa myös vapaasti kohdistaa siihen, mihin sen haluaa kohdistaa. Toiset olivat säilyttäneet terveytensä, toiset olivat jo sairauksien runtelemia, olipa joku jo ennättänyt kuollakin. Elämän perspektiivi lyhenee ja ajatus alkaa yhä useammin puhkoa kuoleman rajaa. Toimittajan paikka on sohvalla. Kaikki elämän varrella kerätty tieto, osaaminen ja kokemus on käytettävissä. Vasta neljän kirjan ja kymmenen vuoden jälkeen hän havahtui huomaamaan vanhenemisen. Mutta kävelysauvat ovat vihoviimeiset. – Vanhat ihmiset ovat suhteessa toisiinsa hyvin erilaisia. Eskola havainnoi itseään, kun nyt sattuu elämään kyseistä vaihetta. Kuolemakin voi olla aktiivisen kiinnostuksen kohde, vaikka luotettavaa tietoa siitä ei olekaan saatavissa. Moni vanhus suostuu muuttumaan tällaiseksi tekemisen kohteeksi. Tämän esimerkin kautta Eskola kuvaa sitä, miten väärin on tasapäistää vanhuksia, suunnitella vanhuksille samanlaisia, heidän itsensä ulkopuolella määriteltyjä palveluja. Antti Eskolan elämäntapa muuttui lopulta sangen vähän. Sellaisia näköaloja on tarjolla. Professori on siis vaihtanut tutkimuskohdettaan, se on vanhuus. Kaikkiin toimiin ei edes jaksa tarttua. Tänä syksynä Eskolalta on ilmestynyt uusi kirja Vanhuus – helpottava, huolestuttava, kiinnostava (Vastapaino). Avun tarve kasvaa. Me olimme eläneet niin erilaisen elämän. Periksikin on annettava. Väsymys kasvaa
Ei ainakaan papiksi, Ikola ajatteli, kun tuli aika valita ammatti, mutta aloitti silti teologiAktivistipappi MATKA pApIKsI Feministisen kirkon perustajajäsen ja pappi Matleena Ikola haluaa taistella lempeästi. Matkaansa papiksi Matleena Ikola kuvailee kuurupiiloksi Jumalan kanssa ennen lopullista antautumista. Intian-matkalle hän oli lähtenyt yhdessä ystävänsä kanssa, tavoitteenaan etsiä omaa paikkaa maailmassa. KrIsTITyn vAellus Ei ainakaan papiksi, ajatteli kirkkoherran tytär Matleena Ikola aloittaessaan teologian opinnot. Nurmoon nelilapsisen perheen esikoiseksi syntyneen Ikolan isä Jouko Ikola oli kirkkoherra, ja Matleena tunnettiin paikkakunnalla papintyttärenä. Suvussa oli niin äidin kuin isänkin puolelta vahvat körttijuuret. Vuotta myöhemmin Ikola vihittiin papiksi Oulun tuomiokirkossa pohjoispohjalaisen Nivalan seurakunnan kutsumana. Kun peilaan menneisyyttä sitä vasten, näen siinä paljon kapinaa. Retriitissä munkki kehotti ajattelemaan Buddhan kuvaa, mutta Ikolan silmien eteen piirtyi Jeesus. Klassinen urbaanin henkisen etsijän tarina, Ikola kuvailee matkaa nyt puolitoista vuotta myöhemmin. – Tällä hetkellä koen Jumalan johdatuksen vahvasti omassa elämässäni. 16 KOTIMAA 1 7. 2 01 6 K eväällä 2015 Matleena Ikola istui Himalajalla buddhalaisretriitissä ja opetteli keskittymään tähän hetkeen. kuva: Esko JäMsä. 1 1 . Nyt hän työskentelee pohjoispohjalaisessa Nivalan seurakunnassa. Toinen merkki oli hänelle samassa harjoituksessa ilmestynyt nivalalainen isoäiti. Vuosia pappiskutsumustaan väistelleestä Ikolasta se tuntui melko vastaansanomattomalta merkiltä
Nyt äänessä ovat Ikolan mukaan ne, jotka sopivat kirkon normeihin, usein ”valkoiset keski-ikäiset heteromiehet”. 1 1 . Aktivisti, pappi, feministi, hippi ja ”hörhöilijä”. 35 00 24 90 Armon alue JA MUITA TAPOJA TOTEUTTAA REFORMAATION MERKKIVUOTTA Jaakko Kaartinen (toim.) KIRJAPAJA Martti-sukat – Tässä seison Kotimaiset mustat bambusukat. Toinen Feministisen kirkon tehtävä on turvallisen tilan luominen kaikille seurakuntalaisille. Kirja antaa monipuolisia käytännön vinkkejä reformaation merkkivuoden viettoon erityisesti paikallisseurakunnissa: Kirjaammeko omat teesimme. Ennen esimerkiksi osallistuminen mielenosoitukseen ei ollut radikaalia, mutta nyt se on. 020 754 2350 REFORMAATIO 500 V. Koot: 37-39, 40-42 ja 43-45. Se on kutsu seurata Jeesuksen radikaalia solidaarisuutta, moninaisuuden ja kaikkien tasa-arvon puolustamista. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Vähitellen Ikola on kuitenkin oivaltanut, että niin ei tarvitse olla. Hänestä kristinuskon ja feminismin ydinajatuksissa on paljon samaa. 1 7. Liikkeen Facebook-sivulla on reilut 600 tykkääjää. kirkossa puhutaan luomistyön rikkaudesta ja jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta, mutta itselle vieraita asioita saatetaan silti oudoksua. Kirja keskittyy reformaatioon kulttuurisena ilmiönä, uskonnollisena murroksena, jonka vaikutus on nähtävillä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Papin yhteiskunnallinen asema pitää käyttää oikein. 9,90 9 90 Luther kangaskassi Koko n. Ulkopuolelta asetettuja rajoja tuskin huomaa, jos niiden sisälle mahtuu, mutta esimerkiksi transsukupuolinen saattaa kokea olonsa turvattomaksi. Minulle kristinusko on kaikkea muuta. kaivata ympärilleen kristittyjä. Muutama vuosi sitten melkein valmiit teologian opinnot jäivät tauolle, kun Ikola meni töihin Metropolia-ammattikorkeakouluun. Muita yhteiskunnallisesti suuntautuneita kristittyjä Ikola löysi Ylioppilaiden kristillisestä yhdistyksestä ja Sinapinsiemen ry:stä, jonka ydinajatuksia ovat yhteisöllinen ja yksinkertainen elämäntapa. 5,20 5 20 Jaakko Kaartinen (toim.) Armon alue – Ja muita tapoja toteuttaa reformaation merkkivuotta Mari Heinonen, Marika Räsänen (toim.) Pohjoinen reformaatio. Ikola haluaa yhä taistella paremman maailman puolesta, mutta lempeästi. Sinapinsiementä Ikola kuvailee hengelliseksi kodikseen. 9/2016. Armoa! -reformaation merkkivuosi nä kyy sekä valtakunnallisella tasolla että paikallisesti. Se on Ikolan mielestä ristiriitaista. Opiskeluajan hän asui kommuuneissa, osallistui mielenosoituksiin, dyykkasi ruokaa roskiksista ja etsi ravintoa uskonnolliseen nälkäänsä uushenkisyydestä, rumpupiireistä ja buddhalaisuudesta. Viime kesänä Matleena Ikola oli mukana perustamassa Feminististä kirkkoa. Pappeudessa Ikolaa pelotti eniten se, että se pakottaisi hänet luopumaan muista identiteeteistään. Ideoita löytyy kaikille työmuodoille niin vuodeksi 2017 kuin siitä eteenpäin. Se sai alkunsa Facebookin Feministiryhmästä, jossa keskusteltiin sukupuolirooleista rippikoulussa. 35,00 Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Irtiotto teologipiireistä tarjosi tarpeellisen näkökulman muutokseen, ja Ikola alkoi jälleen Feministinen kirkko Feministinen kirkko on kristittyjen feministien verkosto, joka toimii tasa-arvoisemman kirkon puolesta. Tähän mennessä se on julkaissut avoimen kirjeen, jossa kritisoidaan piispainkokouksen selontekoa kirkon avioliitto-opetuksesta. Ilm. – Moninaisuus ei voi koskaan toteutua, jos he ovat ainoita, joilla on ääni käytettävissään. Pienemmässä aktiivien Facebook-ryhmässä jäseniä on runsaat sata. – Pelkäsin, että minusta tulee vain pappi ja vielä sellainen miellyttäjäpappi. Ikolan mukaan kirkossa on paljon muun muassa sukupuoleen liittyviä normeja, joista emme ole tietoisia. Pappeus on silti muuttanut jotain. Seurakuntayhteys jäi ohueksi ja työyhteisö oli Ikolan mukaan melko kirkkoallerginen. tuijA PyhärAntA Pappeus on laittanut luovuuden uudella tavalla käyntiin. Voisihan siellä sitten lukea vaikka uskontotiedettä. Tuntuu, että olen sen myös velkaa. Kirjan kirjoittajina on suuri joukko historian-, arkeologianja taidehistorian tutkijoita ja teoksen päättää arkkipiispa Kari Mäkisen kirjoittama Reformaation pitkä kesto suomalaisessa kulttuurissa. Julistammeko kirkon pihan armon alueeksi. Niin Matleena Ikola kuvailee itseään nykyään. Sitten joku ehdotti, että kirkkoon tarvittaisiin feministinen liike ja mukaan ilmoittautui heti muutaman aktiivin joukko. Lokakuussa se järjesti Helsingissä mielenosoituksen kaikkien avioliittojen kirkollisen vihkimisen puolesta. Hän kokee olevansa ensisijaisesti pappi, mutta ei vain pappi. – Sieltä on lähtenyt sen pohtiminen, mitä oma hengellisyyteni on eikä vaikka isäni hengellisyys. Tuntuu, että olen sen myös velkaa. 2 01 6 an opinnot Helsingissä. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa taiteen ja aktivismin yhdistäminen kuten yhteisötanssi tai feministinen rap-musiikki. 24,90 (27,90) Teos tarkastelee reformaation leviämistä ja vaikutusta nykyisen Suomen alueella. Liike toimii julkaisemalla kannanottoja ja blogia, järjestämällä mielenosoituksia ja tuottamalla materiaalia. – Tajusin, että nämä asiat ovat minulle sittenkin aika tärkeitä. Varressa teksti ”Tässä seison”. Papin yhteiskunnallinen asema pitää käyttää oikein. Istutammeko kenties yhdessä puun. – Pappeus on laittanut luovuuden uudella tavalla käyntiin. 38 x 42 x 10 cm. Feministisen kirkon tehtäväksi Ikola kokee äänen antamisen erilaisille ryhmille kirkon sisällä. VERKKOKAUPPA : www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. – Tiedän, että on ihmisiä, joille kristinusko ja kirkko ovat selkeän maailman rakennuspalikoita ja ne edustavat turvallisia rajoja tai 50-lukulaista perhe-elämää. Se tarkastelee reformaation merkitystä paitsi oman aikansa, myös meidän aikamme näkökulmasta
jussI ryTKönen Protestantit johtavat Yhdysvaltoja Donald Trump osallistui syyskuussa Detroitissa jumalanpalvelukseen jälkitunnustuksellisessa mustien seurakunnassa. Todennäköisesti Jeesus sovitti synnit U usimmassa Kirkon nelivuotiskatsauksessa 2012–2015 Osallistuva luterilaisuus Kimmo Ketola arvioi luterilaista uskoa nykyajan Suomessa. Aikuisena Obama kastettiin protestanttisen United Church of Christ -kirkon jäseneksi, mutta presidenttivuosinaan hän ei ole ollut minkään seurakunnan jäsen. Tästä seuraa tietysti mielenkiintoisia kirkko-opillisia pohdintoja: kuinka ”tietämätön”, ”uskomaton” tai ”omalla tavallaan uskova” kirkossa voi olla. Kristinuskon lupaukset tuonpuoleisesta eivät näytä vakuuttavan, mutta toisaalta aasialaisperäisen jälleensyntymisen ajatuksenkin kiistää voimakkaasti 42 prosenttia vastanneista. On ilmeistä, että liki jokaisen haudan päällä seisovan tyhjän ristin viesti ylösnousemuksesta ei enää mene perille. Kukaan ei voi tietää, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Jeesuksen opetukset kelpaavat edelleen suurelle enemmistölle. Tämän arvellaan yleensä johtuvan luterilaisten hieman myöhäisestä tulemisesta Yhdysvaltoihin, sekä luterilaisten yhteisöjen alkuperäisestä ei-englanninkielisyydestä. Tarjolla on paljon päivitettyä sosiologista tietoa siitä, mitä uskonnollisia käsityksiä suomalaiset oikeastaan kannattavat ja mitä eivät. Tästä me lähdemme. Trumpin lailla presbyteerisen kasvatuksen saaneita tai aktiivisesti tähän Skotlannissa muotoutuneeseen kirkkokuntaan kuuluneita ovat olleet monet muutkin Yhdysvaltojen presidentit. jos lähdetään siitä, että kyselyihin vastaajat ovat tosissaan ja että tilastot voivat kertoa jotakin todellisuudesta, todellisuus vaikuttaisi olevan dogmien kannalta hämmentävä. Nythän on niin, että kansankirkko ei mittaa jäseniensä uskon lujuutta. Melkein puolet uskoo hänen olevan Jumalan Poika. sen sijaan luterilainen ei ole koskaan ollut Yhdysvaltojen presidenttinä. Episkopaaleiksi kastettujen presidenttien James Monroen tai Thomas Jeffersonin todellinen suhde uskontoon saattoi olla lähinnä deismi. Esimerkiksi väistyvä presidentti Barack Obama kertoo lapsena saaneensa uskontoneutraalilta äidiltään varsin ”moniuskontoista” kasvatusta. Kaikki eivät todellakaan mene taivaaseen on 41 prosentin vakaumus. 1 1 . Samoin ensimmäisen republikaanipresidentin Abraham Lincolnin uskonnollisuus on avoin tulkinnoille. Kennedy. Trump on julkisesti kiitellyt Whitea tältä saamastaan hengellisestä tuesta ja neuvoista. Trumpin ei kuitenkaan tiedetä tällä hetkellä olevan aktiivinen seurakuntalainen missään, eikä hänen kirkkosuhteestaan juuri ole ulkopuolisten kertomia tietoja. Kuitenkin kristityn pitäisi uskoa se, mitä uskontunnustuksessa sanotaan. Grant, vuonna 1901 murhattu William McKinley ja 9/11-hetken presidentti George W. Tällainen on ehkä hidastanut nousua amerikkalaisen yhteiskunnan koulutettuun eliittiin. Tässä kohdassa on mielenkiintoista tarkastella sitä, millä tavalla kirkon pyhäkouluissa, päiväkerhoissa ja rippikouluissa, koulun uskonnonopetuksessa ja tietysti kirkon julistuksessa kauttaaltaan marinoitu kansamme ajattelee kristinuskon eräistä ydinopeista. Presidenteiksi on kohonnut myös unitaareja, reformoituja, kveekareita ja Disciples of Christ -kirkon jäseniä. Presidentteinä on ollut myös baptisteja, joista tunnetuimmat lienevät maansa Korean sotaan johtanut Harry Truman sekä harvinaisesti etelävaltioista Valkoiseen taloon nousseet Jimmy Carter ja Bill Clinton. Donald Trump ei ole ensimmäinen Yhdysvaltojen presidentti, jonka hengellinen tausta tai uskonnolliset käsitykset ovat huonosti tunnetut. Suunnilleen yhtä harva on vakuuttunut Jeesuksen ylösnousemuksesta. Kaste kantaa, Henki rukoilee puolestamme sanattomilla huokauksilla. Bush. Kansankirkko ei mittaa jäseniensä uskon lujuutta. Se kuitenkin tiedetään, että Trumpin pitkäaikainen hengellinen neuvonantaja on ollut tunnettu floridalainen tv-evankelista Paula White. Monen kristityn usko on aina ollut heikko. Kaste kantaa, Henki rukoilee puolestamme sanattomilla huokauksilla.. Täysin tai osittain tätä mieltä on valtava enemmistö vastanneista, 71 prosenttia. kuva: Carlo allegri/reuTers/ lehTikuva PresIDenTTIen KIrKKOKunnAT Yhdysvaltojen presidenttien yleisin kirkkokunta on ollut tasavallan alkuvuosikymmenien englantilaistaustaisen eliitin episkopaalinen eli anglikaaninen kirkko. Yhdysvaltojen presidenttien yleisin kirkkokunta on ollut jo mainittu tasavallan alkuvuosikymmenien englantilaistaustaisen eliitin episkopaalinen eli anglikaaninen kirkko. Onneksi kansankirkon katto on korkealla ja seinät leveällä; onneksi siinä kuitenkin on myös katto ja seinät. Heitä ovat olleet esimerkiksi brittejä vastaan sotinut Andrew Jackson, ensimmäisen maailmansodan ajan presidentti Woodrow Wilson, kenraalista 50-luvun supervallan johtajaksi noussut Dwight Eisenhower ja Neuvostoliiton polvilleen varustelukilvassa lyönyt Ronald Reagan. Episkopaalipresidenttejä ovat olleet esimerkiksi maan ensimmäinen johtaja George Washington, neljäs presidentti James Madison, lamakauden ja toisen maailmansodan ajan presidentti Franklin Roosevelt, liennytyspresidentti Gerald Ford ja CIA:takin johtanut George Bush. 18 KOTIMAA 1 7. Monen kristityn usko on aina ollut heikko. Joukkoon mahtuu myös yksi kongregationalisti ja yksi katolilainen – John F. 2 01 6 KOluMnI jussI ryTKönen Y hdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump on kertonut kuuluneensa aikaisemmin newyorkilaiseen presbyteeriseen kirkkoon ja käyvänsä myös nykyisin kirkossa, varmimmin jouluna, pääsiäisenä ja erityistilaisuuksissa. Metodisteja ovat olleet presidentit USA:n sisällissodan kenraali Ulysses S. Mutta vain 39 prosenttia uskoo vakaasti tai pitää todennäköisenä, että Jeesus sovitti kuolemallaan ihmisten synnit
Kaikkein eniten rooliaan pohti Johannes itse. Jälleen kerran loistava roolitus: Mikko Jokinen laulaa, näyttelee ja kuvaa tunnetilojaan erinomaisesti. Hän kuvailee tapahtumia niin osuvasti, että Jeesuksen kasteen näkee. Hänen puolisonaan Maria Lund teki loisteliaan roolin rakastavasta vaimosta pahaan juonittelijaan. On eri asia omata kaunis tenori, kuin osata tuoda kaikellaan esiin valtava tunneskaala pidättyneen oloisesti. Osa halusi uskoa hänet johtajaksi, osa epäili. Esityksen johtanut Rauno Tikkanen edustaa myös kuopiolaisvoimia. 2 01 6 Heikki Sarmannon oratorio puhuttelee ajassamme. Kuvat: OLga POPPiuS / StudiO SKaaLa Oy OrATOrIO Henri tikkanen esittää Johannes Kastajaa. Mitä tarkoitti, että Johannes Kastajaa seurattiin aikansa julkkiksena. John The Baptist -ooppera esitetään englanniksi. Salomelle kirjoitetut suuret sanat, sävelet ja tunteet heräävät eloon saaden sekä esittäjänsä että yleisön kyyneliin. Kun Salome joutuu pettämään Johanneksen, hän itkee. Äiti pakottaa tyttärensä kohtalokkaaseen tanssiin. Veera Airaksen Johanneksen kirkkoon tekemä ohjaus on sopiva. Tässä oratoriossa on pitkä juonne vaikeaa äitisuhdetta Herodiaan ja Salomen välillä. Heikki Sarmannon liki komituntinen suurteos on täyskymppi. AnnMArI SAlMelA Heikki Sarmanto: John the Baptist -oratorion kantaesitys 11.11. Melodia juoksee ylhäältä alas, käskytysketjua kuvaten. Ja silti kaikki kertoo myös tutustua Kristuksen edeltäjästä. Hannu Niemelän lauluopissa Sibelius-Akatemiassa vuodesta 2014 olleesta laulajasta tullaan vielä kuulemaan. Keskeiset teemat toistuvat ihmisyyden kuvaajina, vaikkapa kun Pekka Kurki sotilaana toteaa vain tottelevansa käskyjä. Salomena esiintynyt Anastasia Trizna on Henri Tikkasen veroinen tähti. Helsingissä. Ja tästä koko oratoriossa on kyse. 1 1 . Orjan ei tarvitse rakastaa emäntäänsä, mutta tyttären on rakastettava äitiään. Salome tuntee olevansa pahempi vanki kuin oma orjansa Talitha. Tienraivaajan täysosuma Heikki Sarmannon (vas.) John the Baptist -oratorion Herodeksena laulaa Jarmo Mäkinen ja hänen vaimonaan Maria Lund. Jos tämä on sitä mitä hän tekee Johannes Kastajalle, mitä hän tekisikään Jeesukselle! Kyse on lähinnä vain omasta rajallisesta vastaanottokyvystä. Säveltäjä on tehnyt useita tarttuvia hittejä, sekoittanut hienosti etno-arabivaikutteita omaan jazztyylinsä. Kim Rich kertoo käsiohjelmassa päähenkilöön kohdistuneista motiiveistaan. Dramaturgisesti eniten ajatusyllätyksiä aiheuttanut rooli on Juudas Iskariotin ottaminen mukaan. Heidi Iisalo tukee emäntäänsä uskottavasti ja upeasti Talitha-orjana. Oratorio kulkee jäntevästi eteenpäin koko ajan. Tai ainakin toteltava. Viihdettä on silloin kun tilanne sitä vaatii, ja jotain vanhaa omaa on häivähdyksenä taustalla muistutuksena mistä tähän on tultu. Sitten Johanneksen seuraaja, epävarma sellainen. Välillä ajatukset vievät siihen, voisiko hän itse olla tuollainen seurattava ajatusjohtaja. Juudas käväisee kerran saarnatuolissa katsoakseen mitä Johannes Jordanissa häärää. KOTIMAA 19 1 7. Tuottanut Kristillinen kulttuuriliitto. J ohannes Kastajasta kertovan John the Baptist -oratorion kantaesityksessä huomaan ajattelevani: Älkää päästäkö Heikki Sarmantoa Jeesuksen kimppuun. Johannes Kastajan elämä on tuotu nykykielelle, nykyihmisen ulottuviin. Orkesterina on luottosoittajista koottu bändi, ja se kuuluu. Herodes kääntää hänet myös kätyrikseen. Hannas, Juudas ja Herodes lauloivat kukin evankeliumin minun mukaani. Salome pettää ihailemansa Johanneksen tämän seurauksena. Mielikuva on se, että juuri hän on se, joka halusi Johannes Kastajan pään. Herodeksen kohdalla joutui katsomaan kuin Donald Trumpia presidentinvaalissa turmeltuneen vallankäytön häikäilemättömänä edustajana. Hän on ensin tuntematon kolmas mies. Sekä säveltäjä että luottolibretistinsä Kim Rich tuovat Johannes Kastajan nykyaikaan moniuloitteista ajattelukykyä osoittavana ihmisenä. Näyttelijä Jarmo Mäkinen oli moniulotteinen Herodes. Aina kirkkomusiikinkin parissa viihtynyt jazzmuusikko nimittää Johannes Kastajaa päätyökseen, ja sitä se on.. Laulujen tekstit on käännetty käsiohjelmaan myös suomeksi ja ruotsiksi. Hän toteaa Herodekselle, että totta kai historiaa voi kirjoittaa uudestaan, niinhän hänkin tekee koko ajan! Rohkeimmin uusiksi kirjoitettua on Salomen rooli. Myös teosten väliset dialogit sivalluksineen olisi kannattanut kääntää. Ei juuri rekvisiittaa, liikkumista vain tapahtumien etenemisen ehdoilla. Jussi Mattilan valmentama Kuopion nuorisokuoro sieltä nousseine solisteineen solahti äänten kokonaisuuteen hyvin. Ja entä sitten, kun Jeesus ilmestyi vihdoin mukaan kuvioihin: mikä Johanneksen paikka sen jälkeen olisi. Vuoden 2017 aikana oratorio kuullaan Oulussa, Turussa, Tampereella, Porissa, Lahdessa ja Kuopiossa. Ville Mäkinen on vilkasliikkeinen ja kaunisääninen tenori. Aina kirkkomusiikinkin parissa viihtynyt jazzmuusikko nimittää Johannes Kastajaa päätyökseen, ja sitä se on. Monipuolinen esityskokoonpano on perusteltu, sillä produktio lähtee kiertueelle juhlistettuaan ensin Helsingissä Johanneksen kirkon 125-vuotisuutta. Sama toistuu myöhemmin, kun ylipappi Hannas, komeaääninen Olli Tikkanen keventelee omaa vastuutaan. Kirjoita mitä tahdot, niin teet joka tapauksessa! tokaistaan teoksen kehyshenkilölle, historioitsija Josefukselle. Richin teksti on kauttaaltaan oivaltavaa ja viiltävääkin. Kun Johannes Kastaja toteaa, että hänellä on vielä kaksi asiaa elämässä tehtävänä – Salomelle anteeksi antaminen ja tämän kastaminen – itkee moni muukin. Myös Johanneksen roolin sisäistänyt Henri Tikkanen on todellinen löytö
Vp. Järjestö perustettiin Hyvinkäällä vuonna 1973. Lopputulosta on pidettävä elämäkertana, joka täydentää osaltaan aiempien biografioiden luomaa kuvaa Suomen marsalkasta. Isäni harrasti myös kieliä, japania, viroa ja englantia ja seurasi maailman tapahtumia Time-lehdestä. Tammi 2016. klo 12 Hattulan kirkossa. Professori ehdotti teologille jatko-opintoja, mutta isäni tahtoi paimentaa seurakuntaa ja huolehtia kasvavasta perheestä. Teologian kandidaatti: Juha Kaurila, Joensuu, Pia Lehtinen, Tampere, Katja Räsänen-Vesala, Joensuu. Ehkä Venäjän palveleminen on joskus haluttukin Suomessa unohtaa. Viime elokuussa Jussi Kataja sairastui. Hän nukkui pois kirkkaana sunnuntaiaamuna lyhyen, ankaran sairauden uuvuttamana. 2 01 6 PaIKKoJa aVoINNa Rakkaamme, Rovasti Jussi Antero KATAJA s. Isän työlamppu loisti pappilan ikkunasta usein aamuöisin. Seurakuntatyöstä syntyi näin yhteinen ja lämmin kokemus. Näin uskomme, sillä hän turvasi Vapahtajaan. 21.11. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan kirkon rekrytointisivuilla osoitteessa www.evl.fi/rekrytointi ja www.kuopionseurakunnat.fi www.kuopionseurakunnat.fi www.kirkkojakoti.fi Kotimaan runsas adventtinumero ilmestyy 24.11.. Antoisiin vuosiin kuului evankelisia seuroja, ystäviä ja pappien tuuraamista seurakunnissa Kanadan Sudburya myöten. Kun partiolaiset pyysivät kirkkoherraa hautaamaan Kauppatieteiden maisteri Erkki Salo, 47, aloitti varainhankinnan koordinaattorina Medialähetys Sanansaattajissa (Sansa) 1.11.2016. Kun minä nuorena kanttorina en selvinnyt vanhasta virrestä Taalainmaalta, isä asteli albassaan apuun. Hän sanoi usein, sairaanakin: ”Kaikki hyvin”. Kukkien sijaista pyydämme muistamaan saattohoitotyötä FI17 5680 0020 1307 67 / Koivikkosäätiö. Koti ja koulu Kyrönjoen rannalla ja lakeuden suuri taivas loivat lapsille virikkeellisen kasvuympäristön. seurakuntayhtymän virka, jonka sijoituspaikka on tuomiokirkkoseurakunta. Helsingissä, EYL:n kuorossa, hän tapasi Ulla-vaimonsa, josta tuli hänelle toimelias, idearikas ruustinna pappilaan. Nytkin hänellä on kaikki hyvin. 040 4848 285 tai kirkkoherra Ilpo Rannankari puh. Samoin Turtola kysyy rohkeasti, mikä merkitys oli sillä, että Mannerheim käytti koko aikuiselämänsä ajan päivittäin väkevää alkoholia. Jokioisten seurakunnan kirkkoherraksi hänet valittiin vuonna 1972. Muisto tilai suus siunauksen jälkeen Hämeenlinnan Keskussrk-talossa, Rauhan katu 14. KIRJaT KuollEET kuolleen linnun, se järjestyi. kappalainen Satu Karjalainen puh. 6.11.2016 Hämeenlinna Ikävöiden ja kiittäen Ulla Inna, Juha, Miika, Joona, Jaakko Heini, Asko, Tuomas, Kanerva, Anni, Tuuli Heta, Simo, Okko, Altti, Elli Antti, Monja, Malva, Jussi Sisaret Kerttu ja Liisa perheineen Ystävät ja sukulaiset ”Minun armoni riittää sinulle. Hän koki voimakkaasti, miten Jumala kantaa elämän ja kuoleman rajalla ja sana puhuttelee. TuTKINNoT Ortodoksinen teologia: Teologian maisteri: Mikko Mentu, Joensuu. Kuopion tuomiokirkkoseurakunnassa on haettavana NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA Virka on Kuopion ev.lut. Hän toimi ensin, 1965–68, Porvoon suomalaisen seurakunnan virallisena apulaisena. 310 s. mennessä sähköpostilla muistotilaisuus.jussi@gmail.com tai tekstiviestillä 050 544 3332. Ulla-vaimo sai olla saattokodissa yötäkin ja hoivata puolisoa hellästi loppuun asti. 29-vuotiaana hänet nimitettiin Kuusjoen seurakunnan kirkkoherraksi. Hän harrasti klassista musiikkia ja soitti pianolla vaikkapa Finlandiaa tai Täältä puolehen -muunnelmia hyvin kauniilla, lämpimänkirkkaalla kosketuksella. Uusimpana osoituksena on sotahistorioitsija, emeritusprofessori Martti Turtolan elämäkerta Mannerheim. 16.12.1938 Ilmajoki k. Jo kirjansa esipuheessa Turtola tiedostaa ne riskit, jotka Mannerheimin persoonaan ja elämään kriittisesti tarttuva ottaa. Hän otti jalaltani soivan urkupisteen ja jatkoi säestämistä. Mannerheimista – kansallissankarista, sotapäälliköstä ja valtiomiehestä ilmestyy jatkuvasti kirjallisuutta. Hän työskenteli ja luki Raamatun läpi vielä eläkkeelläkin lukuisia kertoja. Jussi Kataja Rovasti Jussi Kataja sai kutsun taivaan kotiin Hämeenlinnan Koivikko-kodista 6.11.2016. Isä lauloi vuoteeltaan: Lapsi oma Herran, taivaan kuninkaan. NIMITYKSET rikassa ja Euroopassa. Vanhempiani ilahduttivat erityisesti 12 lapsenlapsen elämän seuraaminen. Hän laskeutui hautaan suntion avuksi lapiomaan multasortumaa. Tuloksena on kuvaa Mannerheimista paitsi suurmiehenä, myös erehtyväisenä ihmisenä ja sotilaana. Turtola jakaa kirjansa osiin klassisen kronologisesti. 1 1 . Erkki Salolla on monipuolinen kokemus markkinoinnin ja media-alan yrittäjänä. Isä oli ikuinen optimisti. JuSSI RYTKöNEN Martti Turtola: Mannerheim. 20 KoTIMaa 1 7. Isäni oli kotona ja töissä hyvin armollinen ja valoisa persoona. Tehtävä on uusi ja liittyy erityisesti sähköisen varainhankinnan kehittämiseen. Jussi Kataja lähti opiskelemaan teologiaa. Minä sain keskittyä melodiaan viulullani. Mannerheim Suomen palveluksessa on monille lukijoille jo tutumpaa tavaraa. Venäjän-vuodet Turtola kertoo omaperäisen asiallisesti. Medialähetys Sanansaattajat tekee ja tukee kristillistä mediatyötä 36 kielellä Aasiassa, AfItä-Suomen yliopistossa 1.– 30.9.2016 suoritetut tutkinnot Filosofinen tiedekunta/Läntinen teologia: Teologian maisteri: Vesa Julin, Joensuu, Timo Marttinen, Joensuu, Sinipetra Paatola, Tampere, Mikael Taylor, Joensuu. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” 2. Tämä Mannerheimin elämän vuosikymmeniä kestänyt vaihe eri puolilla jättiläisvaltakuntaa, mutta varsinkin Pietarissa ja hovissa, on kaiken lisäksi ehkä sittenkin monille suomalaisille sitä tuntematonta Mannerheimia. HEINI KaTaJa-KaNTola Jussi Katajan tytär Mannerheim – myytistä ihmiseksi Yksi suurimmista suomalaisista, sotamarsalkka Carl Gustav Emil Mannerheim (1867–1951) on suomalaisten kiitollisuuden ja ylevän, liki myyttisen muistonsa ansainnut. Hakuaika päättyy 30.11.2016 Tiedusteluihin vastaavat vs. Vuonna 2002 Jussi Kataja jäi eläkkeelle ja vanhempani muuttivat Hämeenlinnaan. 12:9 Rakkaamme siunataan la 26.11. Isäni syntyi Ilmajoella 16.12.1938 Västilän koulun opettajapariskunnan, Elli ja Arvo Katajan lapsena. 040 4848 276, nuorisotyönohjaaja Jarkko Voutilainen puh. Kor. Viesti: Jussin muistolle. Tässä osastossa Turtola vapauttaa sisäisen analyytikkonsa. Sairasvuoteen ympärillä soitettiin, laulettiin ja saatiin ehtoollista. Tulevan marsalkan nuoruus, koulunkäynti ja opinnot johtavat Venäjällä vietettyihin upseerivuosiin. Kirjoittaja pohdiskelee, mikä merkitys sodanjohdollemme oli sillä, että Mannerheim ei ollut koskaan päässyt Venäjän sota-akatemiaan – korkein teoreettinen sotilaallinen ammattitaito jäi siten saamatta. 040 4848 250. Kirjoittaja tiedostaa kulkevansa jättiläisten harteilla, niin paljon Mannerheimista on kirjoitettu. Hän myös opetti kouluissa ja hänellä oli monia luottamustoimia. Silloin pappilaan muuttivat vanhempien mukana neljä lasta, Inna, Heini, Heta ja Antti