vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –4 2 24 Katse kirkosta lähiöön Tallinnan Mustamäelle valmistuva monitoimikirkko kokoaa alueen yhteisöä 10 Uusi laki uudistaa seurakuntien varainhankintaa Nadia Bolz-Weber on uuden ajan reformaattori. 6 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4
Kirkolliskokouksen salissa ei riidellä tai huudella. Onhan se mielekästä auttaa muita ja olla antamassa takaisin sitä apua, jota itse olen saanut. vietetään Asunnottomien yötä. Kaupungin sosiaaliviranomaiset osoittivat minulle aluksi paikan Hietaniemenkadun hätämajoituksesta. – En ollut joutunut aiemmin hakemaan apua tai etuuksia, ja niiden hakeminen oli aikamoinen koettelemus. – Hermannin diakoniatalossa minulla on monenlaisia tehtäviä, olen muun muassa lounaalla rahastajana. Marraskuussa teimme vuokrasopimuksen. Kyse oli mitä suurimmista arvokysymyksistä. Päivittäin istuin täysistuntosalin lehterillä kuuntelemassa kansanedustajien debattia. Se oli epätoivoista aikaa, mutta juuri asunnon saaminen helpotti. Alakerran yhteismajoitus oli ankea, ja paikka sinne piti jonottaa joka päivä uudestaan. – Vähitellen elämäni on palautumassa takaisin normaaliksi. Tv-kameroiden edessä haluttiin osoittaa oma nohevuus. 4 Teet nykyään vapaaehtoistyötä. Minkälaista työsi on. | viikon henkilö | Matti jäi asunnottomaksi kolme vuotta sitten, mutta löysi kodin Helsingin seurakuntayhtymän tukiasunnosta. – Olin poissa Suomesta melkein 15 vuotta kunnes palasin syyskuussa 2016. | Kuva: Jukka Granström MaTTi entinen asunnoton välihuutoja S eurasin viime viikolla eduskunnan työskentelyä toimittajien kurssilla. Kirkolliskokouskin voisi hyötyä reippaasta debatista, jossa kunnioitetaan vastapuolta mutta puhutaan suoraan ja lopetetaan vääntö, kun sille varattu aika on ohi. Haluaisin myös kohentaa taloudellista asemaani niin, etten olisi työmarkkinatuen varassa. Keskustelu hallituksen budjettiesityksestä oli vilkasta. 3 Minkälaista elämäsi nyt on. aluksi Meri Toivanen Toimittaja viihtyy eduskunnassa ja kirkolliskokouksessa. Keskustelukulttuurin kehittymistä on varaa toivoa nyt, sillä uusi kirkolliskokous valitaan helmikuussa. Pinnan alla väreilevä hengellinen sananja vallankäyttö sen sijaan on ajoittain raskasta. Huomasin ajattelevani lehterillä kirkolliskokousta. aiheen arkaluonteisuuden vuoksi hän ei esiinny jutussa kasvoillaan tai omalla nimellään. Suomessa minulla ei ollut kontakteja entiseen elämääni. Vanhat ihmissuhteet olivat jääneet, enkä halunnut olla yhteydessä perheenjäseniini. Työkokeilun kautta voisin päästä takaisin työelämään. Siinä pääsen tapaamaan ihmisiä, ja olen solminut ystävyyssuhteita muihin vapaaehtoisiin. Paluuni oli kaoottinen, eikä ajankohta ollut päätettävissäni. Kansanedustajat säestivät toistensa puheita mölyävillä joukkovälihuudoilla. Olin ensin kaksi ja puoli vuotta sairauslomalla masennuksen takia, mutta olen saanut psykoterapiaa ja nyt olen aloittamassa ammatillisen kuntoutuksen. Torstaina 17.10. Vapaaehtoistyö antaa elämään sisältöä. 1 Miten jäit asunnottomaksi. 2 Miten löysit tukiasunnon. Polarisaatio lyö leimansa sekä eduskunnan että kirkolliskokouksen työskentelyyn. Sieltä minut löysi seurakuntayhtymän erityisdiakoni, joka kertoi tukiasunnoista ja kehotti hakemaan. Tuija PyhäranTa ”Se oli epätoivoista aikaa, mutta juuri asunnon saaminen helpotti” Matti on asunut helsingin seurakuntayhtymän tukiasunnossa pian kolme vuotta. Silti omia kantoja puollettiin tosissaan. KOTIMAA | 17.10.2019 2. Keskustelukulttuureissa on myös suuria eroja. Olen alle 50-vuotias ja voisin hyvin vielä tehdä jotain tuottavaa. Ehdokaslistojen kerääminen alkaa olla loppusuoralla. Kansanedustajana ja Porvoon hiippakunnan piispana toiminut Gustav Björkstrand kertoo tämän lehden haastattelussa (sivut 20–21), kuinka kirkolliskokouksen ilmapiiri muuttui jo vuosituhannen vaihteen tienoilla. Opiskelin, miten päätöksenteko etenee ja millaista on kansanedustajan työ. Sitten sain oman huoneen yläkerrasta
Monien mielestä palkinto meni oikeaan osoitteeseen, sillä Ahmedia on luonnehdittu perinteiseksi rauhanrakentajaksi. Puhu niistä. ?. Nyt kurdit uhkaavat jäädä ilman tukijoita Turkin painaessa sotilaallisella ylivoimalla päälle. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli myyntijohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Lisäksi tulevat arkikokemuksen ja kulloisenkin poliittisen tilanteen tulkinnat rauhasta. Yhdysvaltojen joukkojen vetäydyttyä alueelta syntyi irvokas tilanne. Ensin Egyptistä oli tullut pelastus nälänhädän uhreille. Mitä vahvemmin valtaapitävä on tekemisissä uskontonsa ytimen kanssa, sitä enemmän toivoisi myös rauhan ja rauhantyön olevan arvoja, joiden pohjalta hän tekee valintojaan. Sido ne merkiksi ja pidä tunnuksena. Rakasta Herraa. 5. Tämä kärjistäminen on vain kasvanut kapina-ajan jälkeen. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 17.10. Pääministeri Abiy Ahmed on uskonnolliselta taustaltaan helluntailainen. KOTIMAA | 17.10.2019 3. Herra tunsi väkensä, pidensi reittiä ja antoi askelmerkit, elävän lain ja sen suurimman käskyn: Rakasta Herraa, Jumalaasi. Vastakohdat ovat kärjistyneet ei vaan yhteiskunnallisella alalla, vaan myöskin ja nimenomaan uskonnollisella alalla niiden välillä, jotka uskovat ja niiden välillä, jotka eivät usko. Juuri kun Syyrian tilanne näytti rauhoittumisen merkkejä, Turkki käytti tilaisuuttaan nujertaakseen kurdit, joiden itsehallintoa ajava PKK-puolue on ollut sille punainen vaate vuosikymmeniä. Uskonnon ydin on toki tulkinnanvarainen asia – ainakin käytännössä. Sitten Jaakobin kansa karttui ja isäntämaa alkoi orjuuttaa sitä. Teroita lastesi mieleen. Luulisi, että pitkällinen orjuus olisi luonut joukon, joka ilomielin seuraisi johtajaansa suoraa tietä vapauteen ja luvattuun maahan. Rauhanrakentajalle olisi kysyntää juuri nyt Turkin ja Syyrian rajalla, missä Turkin joukot yrittävät työntää kurdeja kauemmaksi. Mutta Mooses sai paimennettavakseen sinne tänne säntäilevän lauman, joka luvatun maan sijasta kaihosi milloin orjuuttajansa lihapatojen äärelle, milloin näyttävän tee-se-itse-jumalan puoleen. Hän kuuluu Etiopian täyden evankeliumin uskovien kirkkoon (englanniksi Ethiopian Full Gospel Believers´ Church). Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Kirjoita. Niitä seuraamalla laumasta tuli kansa. Hän oli aloitteellinen ja solmi rauhan Eritrean kanssa. Uskonto voi edistää rauhaa, mutta valittavasti joskus se voi antaa virikkeitä päinvastaiseen. Rauhanrakentajalla on aina kysyntää N obelin rauhanpalkinnon sai tänä vuonna Etiopian pääministeri Abiy Ahmed. oLLi SePPäLä julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi Kuule. Sellaisia kauan orjuudessa ollut kansa tarvitsi. 1919 ???????. Viiriäisten siipien lepatuksessa, kalliosta virtaavan veden pulputuksessa, yötä valaisevan tulen loisteessa he kulkivat kohti aarrettaan. Kotimaa 17.10.1919. Uskonsodat ovat paitsi historiaa, myös tätä päivää. Hengellisen elämän tilanne maassamme tällä hetkellä. Tämä tietää kulkemista viimeisiä aikoja kohden, jolloin kaksi joukkoa on yhä selvemmin erotettavissa, välinpitämättöminä ja keskivälillä olevia ei enää kohta voi olla. Tarkoituksena on luoda vyöhyke, jonne Syyrian pakolaiset voitaisiin palauttaa Turkista. Pidä mielessäsi. PäiVi PuhaKKa Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Uskonnollinen tausta ei automaattisesti kerro valtaa pitävien rauhantahtoisuudesta paljoakaan. Norjan Nobel-komitea halusi kuitenkin palata perusasioiden äärelle. Orjista vapaita. Kurdit olivat isossa roolissa kansainvälisen yhteisön taistellessa Isisiä vastaan. Mooseksen kirjan sanat piirtävät aarrekartan ja askelmerkit. Mutta useimpien uskontojen ytimessä on sanoma rauhasta niin ihmisten välillä kuin yksilön sydämessä. Kotimaan kiertokysely. Ilmastokysymys liittyy toki laajasti ymmärrettynä rauhaan, mutta on silti eri asia kuin paikallisen sotimisen lopettaminen. Moni toivoi etukäteen, että palkinnon saisi ilmastoaktiivi, ruotsalainen Greta Thunberg. Se perustettiin vuonna 1967 ja jäseniä sillä on noin 4,5 miljoonaa
saakka. Tilanne paljastui, kun kaksi katolista seurakuntaa Yhdysvalloissa avasi arkistonsa ja listan papeista, joita niiden oman selvityksen mukaan on ”uskottavasti epäilty” lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Alun perin hänet vihittiin anglikaanisen kirkon papiksi, mutta hän kääntyi 1845 katolilaiseksi. Listalta löytyi kaksi pappia, jotka ovat sittemmin toimineet Ruotsissa. Palvelusta johti piispa Franciscus. | Kuva: Lehtikuva / SplashNews.com KOTIMAA | 17.10.2019 4. Kumpikin pappi joutui syytösten seurauksena lähtemään Ruotsista. Ruotsiin hän asettui 2000-luvulla, ensin Göteborgiin ja sitten Faluniin, missä häntä syytettiin aikuisen naisen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Amazonin alueen piispojen synodi ratkoo pappispulaa Suurin osa Amazonin alueen katolisista piispoista kannattaa hyveelliseksi todettujen naimisissa olevien miesten vihkimistä papeiksi ratkaisuna pappispulaan, arvioi eläkkeellä oleva brasilialaisen Xingun prelaatin piispa Erwin Kräutler katolisen America The Jesuit Review’n mukaan. Kardinaali Anders Arborelius kommentoi SVT:lle, että katolinen kirkko Ruotsissa sai tiedon epäilyistä Yhdysvalloissa vasta myöhemmin. Poliisitutkinta lopetettiin, koska lapsi ei halunnut antaa lausuntoa. Pappi toimi Suomessa 1993–2003 vietnamilaisen katolisen yhteisön kappalaisena. Toisesta papista tehtiin Yhdysvalloissa vuonna 1993 ilmoitus poliisille sekaantumisesta alaikäiseen. Pan-Amazonin synodi jatkuu 27.10. Newman oli merkittävä teologi ja kirjailija. Walesin prinssi Charles osallistui 13.10. Useissa Pan-Amazonin synodin puheenvuoroissa on myös ehdotettu naisten vihkimistä diakonin virkaan. Nainen ei kuitenkaan halunnut ilmoittaa tapauksesta poliisille. Toinen heistä on työskennellyt myös Suomessa. Pan-Amazonin alueen piispojen synodin päätöksistä riippuen Ruffinin mukaan kuitenkin ”tähänkin lakiin, kuten kaikkiin ihmisiä koskeviin lakeihin, voidaan tehdä poikkeuksia käytännön syistä”. maailmalta Kaksi lasten hyväksikäytöstä epäiltyä pappia päätyi töihin Ruotsiin Kaksi alaikäisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista epäiltyä pappia on päätynyt katolisen kirkon palvelukseen Ruotsissa, SVT kertoo. Toista papeista epäiltiin kuuden lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Katolinen kirkko kärsii alueella pappispulasta, johon synodi etsii ratkaisua. Pappi päätyi 2003 Malmöön, missä häntä syytettiin aikuisen miehen ahdistelusta. Vatikaanissa on parhaillaan koolla Pan-Amazonin alueen piispojen synodi. Ahdisteltu mies ei halunnut viedä asiaa oikeuteen. Vatikaanissa Pietarin kirkon aukiolla pidettyyn jumalanpalvelukseen, jossa kardinaali John Henry Newman (1801–1890) julistettiin pyhimykseksi. Vatikaanin viestintäpäällikön Paolo Ruffinin mukaan hyveelliseksi todettujen naimisissa olevien miesten vihkiminen papeiksi ei tarkoita tässä tapauksessa sitä, että katolinen kirkko olisi luopumassa selibaattisäännöstään. Asiaa ei kuitenkaan viety poliisin tutkittavaksi. Suomalaisessa virsikirjassa virren 508 ”Valkeus kirkas päällä synkän maan” sanat ovat alunperin Newmanin käsialaa hänen anglikaaniselta kaudeltaan
Kirkon suomalaiset papit ja diakonit eivät sittenkään ole äänioikeutettuja. Syyskuun lopussa Inkerin kirkko tiedotti, että piispanvaalissa äänioikeus olisi myös monilla Suomen kansalaisilla, jotka on vihitty Inkerin kirkon pappistai diakoninvirkaan. 1971), Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kirkkoherra Mihail Ivanov (s. Pyhän Marian kirkko Pietarissa on Inkerin kirkon pääkirkko. syyskuuta mennessä. Kristittyjen juristien näkemys asiasta oli, että mikäli Suomen kansalaisia äänestää vaaleissa, Venäjän oikeusministeriöstä voidaan asettaa vaalien tulos kyseenalaiseksi. Nykyisin Inkerin kirkko on monikansallinen. Sillä on seurakuntia Pietarin alueella ja Itä-Karjalassa, Moskovassa, Volgan–Uralin alueella ja Siperiassa. Lisäksi seurakunnissa käytetään alueesta riippuen myös suomea, komia, maria, mordvaa, udmurttia, tataaria, tšuvassia ja burjaattia. 1980), Kelton Teologisen Instituutin rehtori, Kupanitsan seurakunnan kirkkoherra ja Kelton seurakunnan pastori Ivan Laptev (s. Kirkon tärkein kieli on venäjä. Ehdokkaita on neljä. | Kuva: Jussi Rytkönen ” Joudumme ilmoittamaan, että Suomen kansalaisten äänestäminen vaaleissa on mahdotonta ja jopa haitallista kirkolle. Tästä on olemassa ennakkotapauksia. Enimmillään Inkeriläisiä oli Inkerinmaan kylissä ja Pietarissa 1900-luvun alkupuolella runsaat 130 000. Piispa Aarre Kuukauppi julkisti suomalaisille osoitetun kirjeen, jossa hän kirjoitti näin: Olemme olleet Inkerin kirkosta yhteydessä kristilliseen lakiasiainkeskukseen MoskoInkerin kirkon piispansauva saa pian uuden kantajan pietari | Inkerin kirkon uusi piispa selviää lauantaina pidettävässä vaalissa. Pari päivää myöhemmin Inkerin kirkko tiedotti, että aiemmasta tiedosta poiketen suomalaisilla ei olekaan vaalissa äänioikeutta. JussI Rytkönen Inkerin kirkko Inkerin kirkko on Venäjällä toimiva historiallinen luterilainen kirkko, jolla on noin 15 000 jäsentä kaikkiaan noin 80 seurakunnassa. He ovat Pietarin lääninrovasti, Haapakankaan seurakunnan kirkkoherra ja Kelton seurakunnan pastori Ivan Hutter (s. Inkerin piispanvaalissa äänestävät Inkerin kirkon papit ja diakonit. Virallisesti ehdolle asetettujen nimet piti jättää Inkerin kirkon vaalivaliokunnalle 30. uutiset | piispanvaali | I nkerin kirkossa valitaan uusi piispa. Sen jälkeen nykyisen piispan Aarre Kuukaupin seuraajan nimen pitäisi olla selvillä. Äänioikeusasioihin on liittynyt jonkinlaista juridista epäselvyyttä. Kirkko laskee alkunsa vuodesta 1611, jolloin Karjalan Kannaksen eteläosaan Inkerin Lempaalaan perustettiin ensimmäinen suomenkielinen luterilainen seurakunta. 1962). 1969). Vaali pidetään Pietarissa lauantaina. Hän kuitenkin perui ehdokkuutensa muutamaa päivää myöhemmin. Kotimaa24:n lokakuun ensimmäisenä päivänä tekemässä jutussa kävi ilmi, että suomalaisten äänioikeutettujen joukossa oli paljon epätietoisuutta äänioikeudesta tai sen puuttumisesta. KOTIMAA | 17.10.2019 5. vassa. Lisäksi äänioikeus on kirkolliskokousedustajilla. Tämän vuoksi joudumme ilmoittamaan, että Suomen kansalaisten äänestäminen vaaleissa on mahdotonta ja jopa haitallista kirkolle. 1979) sekä kirkon vikaari (piispansijainen), Volgan rovastikunnan lääninrovasti ja Saratovin seurakunnan kirkkoherra Olav Pantshu (s. Inkeri kuului tuolloin Ruotsin vallan alaisuuteen ja pysyi sellaisena noin sadan vuoden ajan. Tuohon päivämäärään mennessä mukana oli myös viides ehdokas, Inkerin kirkon kiinteistövastaava ja Raivolan seurakunnan kirkkoherra Aleksandr Kudrjavtsev (s. Juristeja konsultoituamme meille on tullut selväksi, että ne Suomen kansalaiset, jotka on vihitty diakonin tai pastorin toimeen Inkerin kirkossa, eivät voi äänestää Inkerin kirkon piispanvaaleissa
Poliisi vastaa viiden arkipäivän kuluessa. Kohteena voi olla avustustyö kotitai ulkomailla. Kirkkohallitus on laatimassa seurakunnille koulutusta rahankeräyslain uudistuksesta sekä yleiskirjettä, kunhan asetus on hyväksytty. Vuoden aikana voi järjestää kaksi korkeintaan kolmen kuukauden mittaista ja 10 000 euroa tuottavaa pienkeräystä. Nyt Kirkkohallitus aikoo ohjeistaa seurakuntia mobiilikolehtien keräämisessä. – Lainsäädännön tavoitteena on purkaa hallinnollista painetta, sanoo poliisihallituksen ylitarkastaja Jouni Kitunen. Laki tulee voimaan ensi vuoden maaliskuussa. Pienkeräysnumero tulee olla esillä, kun keräystä markkinoidaan. | talous | U usi rahankeräyslaki avaa seurakunnille ja yhtymille oikeuden kerätä varoja diakoniaan joko pysyvällä rahankeräysluvalla tai pienkeräyksin. Pienkeräysilmoituksen voi esimerkiksi antaa vaikka kotisohvalta sähköisen palvelun avulla paikallispoliisille. Kirkkohallitus hallinnoi myös Kirkon diakoniarahastoa, joka avustaa seurakuntien kautta yksittäisiä perheitä ja henkilöitä yli miljoonalla eurolla vuosittain. Pienkeräyksen kokonaistuotosta saa vähentää keräyskuluina esimerkiksi markkinoinnin. – Kun Kirkon diakoniarahaston vaikuttavuutta tutkittiin, moni totesi, ettei raha ollut niin tärkeä kuin kohtaaminen diakoniatyössä, vaikka rahakin oli tärkeää. Syntymäpäiväja muistokeräyksiä saa järjestää jatkossakin ilman keräyslupaa. Pienkeräyksillä uutta rahaa diakoniaan uutiset Kirkkokolehdeissa on ollut laskeva suunta jo pitkään. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 17.10.2019 6. Yhtenä syynä on käteisen puute. Saarela on osallistunut rahanrahankeräyslaki | Seurakuntien kolehdit ja keräykset uudistuvat uuden lain myötä. Ne katetaan kirkollisveroilla. Tilitys ja selvitys rahojen käytöstä annetaan poliisilaitokselle kahden kuukauden kuluessa keräyksestä. Keräystuottoa ei saa käyttää palkkakuluihin, hautausmaanhoitoon tai rakennusten korjauskuluihin. Kirkkohallitus suunnittelee myös uudistusta kolehdin tilittämiseen. Yritykset voivat edelleen toimittaa tavaraa tai antaa varoja omasta katteestaan. Vasta ”vetoaminen” eli rahan pyytäminen vaatii rahankeräysluvan. Pysyvä rahankeräyslupa voi avata seurakunnille kokonaan uuden toimintamuodon, varainhankinnan. Ihmisiä ei käsitellä papereina, vaan heidät kohdataan henkilökohtaisesti seurakunnan diakoniatyössä ennen avustushakemuksen lähettämistä, sanoo asiantuntija Tiina Saarela Kirkon diakonian ja sielunhoidon yksiköstä
– Keräystoiminta pyörii meidän rahankeräysluvan kautta, ja pientä kasvua on ollut. Kirkkohallitus on selvittänyt mobiilikolehtia. Kaikkiaan keräyksiä on sivustolla 10–30. Mukana on 70 seurakuntaa tai yhtymää. Asiasta päätti Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto kokouksessaan viime viikolla. KotImaa tulkaa kaikki -liike perusti tukiyhdistyksen KOTIMAA | 17.10.2019 7. Yhtenä syynä on käteisen puute. keräyslain lausuntojen valmisteluun. Yhteisen seurakuntatyön johtajan Stefan Forsénin mukaan Sansa täyttää nyt ne kriteerit, joita Helsingin seurakunnat kumppaneiltaan edellyttää. Muutos vaatii kirkkohallituksen ja seurakuntien hyväksymisen ja kirjanpitoja maksatusjärjestelmän muutokset ennen toteutumistaan, taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander sanoo. KotImaa sansa saa taas tukea Helsingin seurakuntayhtymältä Valtakunnallinen kirkkopoliittinen verkosto Tulkaa kaikki -liike on perustanut itselleen tukiyhdistyksen. Vuosittainen avustussumma on 2,92 miljoonaa euroa. Kokouksessa tehty ja äänestyksessä hävinnyt vastaehdotus olisi myöntänyt tukirahaa kaikille kirkon seitsemälle viralliselle lähetysjärjestölle ja Kirkon Ulkomaanavulle. Kolehtikäytännöt eivät enää tue sitä, että ihmiset voivat niin tehdä, sanoo johtava asiantuntija Terhi Paananen Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksiköstä. – Koimme, että kirkolliskokousvaalien lähestyessä organisoituminen on paikallaan. Kirkon diakonia on mukana Hyvä joulumieli -keräyksessä, jonka lahjakortteja jaetaan myös diakoniatyössä. Kirkkokolehdeissa on ollut laskeva suuntaus jo pitkään. Tulkaa kaikki liikkeen tuki ry:n perustamiskokous pidettiin Temppeliaukion kirkossa Helsingissä kesäkuussa, ja tukiyhdistys hyväksyttiin yhdistysrekisteriin elokuun lopussa. Kirkon Ulkomaanapu saa 20 prosenttia, Suomen Pipliaseura kuusi prosenttia ja Medialähetys Sanansaattajat (Sansa) neljä prosenttia. Pankkiin viety kolehti ohjattaisiin keskusrahaston pankkitilille tunnisteen avulla. Määrärahaa ei ole myönnetty Sansalle yhdenvertaisuuskysymyksiin liittyvien erimielisyyksien takia. Tieto raportoitaisiin seurakuntakohtaisesti. Tukiyhdistys myös kouluttaa, tiedottaa ja järjestää keskustelutilaisuuksia. Puolet piti rahankeräyslupaa tärkeänä, puolet ei. Sieltä kaikkien seurakuntien kolehdit tilitettäisiin yhtenä summana kolehtikohteelle. Samalla haluamme rakentaa kirkkoon luottamusta ja sovintoa eri tavalla ajattelevien kesken, yhdistyksen puheenjohtaja Arttu Lindroth sanoo. Yhteisten lähetysmäärärahojen lisäksi seurakunnat tukevat valitsemiaan järjestöjä ja kohteita taloudellisesti esimerkiksi nimikkolähettiyhteistyöllä, myyjäisillä ja kolehtituotoilla. Jo aiemmin lainsäädäntö tarjosi luvan hiippakuntien keräystoimintaan diakoniarahaston tukemiseksi, mutta tuolloin yksikään hiippakunta ei lupaa hakenut. Siltä on tulossa ohjeet, miten niiden kanssa toimitaan. – Helsingin seurakuntayhtymän keskeisenä kriteerinä on myöntää avustukset sellaisille järjestöille, jotka ovat toiminnassaan sitoutuneet tasa-arvoja yhdenvertaisuusperiaatteiden noudattamiseen. Kauneimmat Joululaulut kerää kehitysmaiden lapsille Suomen Lähetysseuran kautta . Määräraha myönnetään neljälle järjestölle. Kirkkohallitus suunnittelee uudistusta kolehdin tilittämiseen. Diakonia, kolehti ja ehtoollinen ovat aina kuuluneet yhteen ja siksi kolehti kerätään juuri uhrivirren aikana. Monella seurakunnalla on oma joulupuukeräys vähävaraisille. Pajunen arvioi, että seurakunta valitsee jatkossa helpoimman, toimivimman ja kustannustehokkaimman tavan kerätä varoja. Uhkana Saarela pitää yhteiskunnan kulttuurin muuttumista lahjoitusten tai almujen varassa elämiseen, jossa ei luoteta verovaroin tuotettuihin palveluihin. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja päätöksenteon avoimuutta valtakunnallisesti Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, yhdistyksen tiedotteessa kerrotaan. Ne siunattiin, nautittiin ja ylijäämä vietiin leskille, sairaille ja köyhille. Kirkkopalveluiden kotimaanapu.fi on tehnyt seurakuntien pienkeräyksiä diakonian tarpeisiin jo nelisen vuotta. Kulut jäävät alle 15 prosenttiin, keräysjohtaja Tapio Pajunen toteaa. ” Seurakuntien ei enää tarvitsisi huolehtia kolehtien kirjanpidosta eikä tilittämisestä. Palvelu lähti liikkeelle halusta saada tulipalon jälkeen apua eräälle perheelle. Rahankeräys on uutta kulttuuria seurakunnissa. Ehdokasasettelu päättyy 15. Summasta yli puolet (53 prosenttia) menee Suomen Lähetysseuralle. Päätös neljän järjestön tukemisesta syntyi äänin 59–17. marraskuuta. Kirkolliskokousvaalit järjestetään ensi helmikuussa. Lahjoittaminen toimii verkkolahjoitustyökalulla. Uutta määrärahalistalla on Sansan paluu muutaman vuoden tauon jälkeen. – Kirkkohallitus tiedottaa asiasta, kun valmistelu etenee. – Polarisaatio lisääntyy ja siksi tarvitaan kampanjoita, jotta saadaan teemoja esiin. Tarvetta nähtiin esimerkiksi kodin tulipalon, homeen, perheiden kriisien ja köyhien avustustyön tukemisessa. Yhteisvastuukeräys on toiminut juuri näin. – Kolehdin juuret ovat varhaisissa seurakunnissa, joissa ihmiset toivat leivät ja viinin alttarille ennen ehtoollisrukousta. Harkinnassa ovat olleet MobilePay ja muut palvelut. – Emme tiedä vielä, lähtevätkö seurakunnat hakemaan keräyslupia. Loput 17 prosenttia on varattu kohdennettuihin avustuksiin. Seurakunta tekee sopimuksen rahankeräyksen esillä pitämisestä. IIrIs KIvImäKI Kirjoittaja on varainhankinnan asiantuntija Diakonissalaitoksessa. Käytämme helsinkiläisten yhteisiä rahoja, ja linjaustemme tulee heijastaa jäsentemme arvoja, yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku sanoo Helsingin seurakuntien tiedotteessa. Tulkaa kaikki -liike pyrkii siihen, että kaikista hiippakunnista saataisiin kirkolliskokoukseen edustajia, jotka mahdollistavat kaikkien parien vihkimisen kaikissa seurakunnissa. Joskus seurakunnat keräävät kolehtia oman toiminnan rahoittamiseen, vaikka kolehdin tarkoitus on ensisijaisesti diakoninen ja muu avustustoiminta, Terhi Paananen toteaa. Kun teimme kyselyn pari vuotta sitten, saimme seurakunnilta ja yhtymiltä 125 vastausta. – Antaminen on kristityn velvollisuus ja tehtävä. Helsingin seurakuntien lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun myönnettävä määräraha vuosina 2020–23 säilyy ennallaan. Yhdistyksen tehtävänä on kampanjoida valtakunnallisesti erityisesti kirkollisissa vaaleissa ja tukea valitsijayhdistyksiä. Seurakuntien ei enää tarvitsisi huolehtia kolehtien kirjanpidosta eikä tilittämisestä. Se vaikuttaa asenteisiin nostamalla esiin heikoimmassa asemassa olevia ja kerää sekä Kirkon Ulkomaanavun että kotimaan avustustyöhön, Saarela sanoo
Kuusalaiset ovat adressin muodossa pyytäneet, että alue poistettaisiin seurakunnan hakkuukohteiden joukosta sen luontoja virkistysarvojen vuoksi. Tästä kiittäisivät ja iloitsisivat ihmiset sekä metsän puissa, kasvustossa ja maaperässä elävät ihmeelliset eläimet. Onko kirkossa olemassa teologiaa metsästä. On hyvä, että seurakunnissa huomioidaan Kirkon energiaja ilmastostrategia ja kartoitetaan ”mahdollisia suojelukohteita”. on yritetty järjestää rauhaa niin metsäluonnon monim u o t o i s u u d e l le kuin ihmismielillekin. Vanha metsä kun on jotain aivan muuta kuin istutetut uudet puut. Onko luottamushenkilöt perehdytetty metsäekologian perusteisiin, tai miten kirkko on huomioinut luonnon monimuotoisuuden varjelun luottamushenkilöiden koulutuksessa. Kuitenkin seurakunta on päättänyt ”kysynnän tähden” aikaistaa metsätaloussuunnitelmassa merkattua avohakkuuta. meidanmetsamme.org. kuusanluonto.fi). K irkkoherra Harri Romar Laukaan seurakunnasta kirjoittaa, että seurakunta on pyytänyt Suomen metsäkeskuksesta metsänhoidollisen raportin kahdeksan hehtaarin metsäalueesta ja päättänyt sen avohakkuusta ( Kotimaa 12.9.). Meidän metsämme -kannanotto löytyy osoitteesta www. Mitkä arvot seurakunnan metsiin liittyy. Kuusan metsässä on Metso-suojeluohjelman kriteerit täyttäviä alueita, ja ELY-keskus on tehnyt maanvaihtoehtoja sisältävän ostotarjouksen. Teol. Nämä aktiiviset kansalaiset ja seurakuntalaiset ovat monin tavoin osoittaneet tahtonsa toimia metsäalueen säilyttämiseksi (www. Vetoamme päättäjätahoja juuri tässä ajassa ylettymään talousmetsänhoitoa kauemmas. metsänhoito | Vanha metsä on jotain aivan muuta kuin istutetut uudet puut, kirjoittavat Paula ja Eeva-Stiina Lönnemo ja Ulla Montin mielipidekirjoituksessaan. Seurakunnat voisivat kuitenkin tehdä paljon enemmän. tri Sami Yli-Karjanmaan mielipidekirjoituksesta samassa lehdessä saa hyvän kuvan siitä, miten perusteellisesti tähän Kuusan vanhaan metsään Seurakuntien metsäsuhde herättää kysymyksiä ” Mikä rooli metsäluonnolla on seurakunnan elämässä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Tämä herättää useita kysymyksiä: Mikä rooli metsäluonnolla on seurakunnan elämässä. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Toivottavasti kyseessä ei ole valtataistelu tai rahanpuute, vaan asiaa voidaan katsoa uudestaan uusin silmin. Paula ja EEva-Stiina lönnEmO Pertteli, Salo ulla mOntin Vantaa KOTIMAA | 17.10.2019 8. Mistä jyrkät hakkuupäätökset kertovat. Juuri kirkko voisi olla edelläkävijä ja tiennäyttäjä ajassa, jossa luonnon monimuotoisuus köyhtyy, luontotyyppejä häviää ja ihmiset tarvitsevat sitä mielenrauhaa, jota aito rauhassa vanheneva metsäluonto antaa. Kansalaisten Meidän metsämme -työryhmä tukee metsäluonnon puolesta töitä tekeviä ihmisiä. Ovatko päättäjät tietoisia siitä, että alueelle voi myös tehdä rauhoituspäätöksen, jolloin alue jää seurakunnan omistukseen ja valtio maksaa korvauksen
Silloin saat viisaan mielen. Yhteiskuntamme ja globaali järjestelmä ovat kuitenkin valtavan muutoksen kourissa. Kirkon tulee saada lisää liikkumatilaa organisoitumisessaan vaikkapa tasa-arvolausekkeen suhteen. Ne syntyvät moniääniseen maailmaan spontaanisti. Ihmisten luotsaama oikeuslaitos tuomitsi, Kekkonen armahti. Luterilaisen kirkon merkitys historiallisesti ja tällä hetkellä maassamme on todella suuri. Minun Jumalani on kaikenlaisen pilkan yläpuolella. Entäs, jos sallittaisiin uudelleenorganisoituminen kirkon sisällä. Tässähän se on – kaiken tarkoitus! Vai onko sittenkään. Romaani oli saanut palstatilaa muissakin lehdissä ja useimmat arviot olivat olleet suopeita. Ihmiset rakentuvat henkisesti ja hengellisesti uudella tavalla sopeutuakseen maailmaan. Myös sukupuoliselle erilaisuudelle tulee luoda tilaa, jotta sanan voima pääsee vaikuttamaan. Kaikelle erilaisuudelle tulee suoda lisää tilaa! ArjA SAHlberg YTT, Korpilahti, Jyväskylä Kirkko tarvitsee uuden organisaation ” Tuntuu mahdottomalta ajatella, että kaikkien töittensä keskellä Jumala ehtisi mököttää sellaisille asioille kuin Juhannustanssien pilasaarna on. Kotimaa24:n blogeissa sanottua Carpe diem on käännetty ja ymmärretty väärin. Helposta elämästä on tullut paradoksaalisesti yhä raskaampaa. Laske päiväsi oikein. Ennen sitä hän oli tavannut sekä Salaman että Otavan johdon ja luvannut, että annetaan tämän kähinän olla. Moni on oman elämänsä sivustaseuraaja. Naisten tekeminen tulee saada voimakkaammin näkyväksi. Uusia, hengellisiä ryhmiä syntyy kirkon ulkopuolelle. – – Nyt tälle sanattomalle ahdistukselle alkaa olla myös sanoja: elämän helpottaminen on johtanut otteen kirpoamiseen elämästä. Kovasti on siinä ajassa maailma muuttunut. Jumalan mielipide jäi epäselväksi. Kulttuurimme, käytöstapamme, käsityksemme oikeasta ja väärästä, hyvästä, pyhästä, henkisestä ja hengellisestä on kiinteästi riippuvaista evankelis-luterilaisen kirkkomme olemassaolosta ja opetuksesta. He tekevät Jumalastaan itsensä näköisen – ja niin teen minäkin, kun näin sanon. Melkein sodan syttymispäivänä KOTIMAA | 17.10.2019 9. Mutta Luojan pulkalla omaa mäkeään laskevat ovat usein herkempiä. Mutta ihminen ei. Elämästä puuttuu silloin tyydytys ja tarkoitus. Tulevaisuuden haasteeseen tuo yhdistelmä ei pure. Mitä Juhannustansseihin tulee, niin minusta se on hyvä kirja. päivä. Kuten monesti sietääkin. Hylkää siis nyt-hetki. Myöhemmin korkein oikeus vapautti Otavan rapsuista, kirjailijan armahti aikanaan presidentti. Naiset kurottautuvat herkemmin henkisen ja hengellisen puoleen, miehet vähemmän. Ne tuottavat muutospainetta kirkon sisälle. Tammikuussa oikeusministeri Johan Otto Söderhelm määräsi nostettavaksi jumalanpilkkasyytteen sekä Salamaa että kirjan kustantanutta Otavaa vastaan. Onko niin, että hyvinvoinnin aina vain karttuessa koko kysymys elämän tarkoituksesta on tullut turhaksi. Patriarkaaliset hierarkkiset järjestelmät tuottavat onnistumisten sijaan pettymyksiä, vetäytymisiä. Ihmisiä kyllä. lokakuuta 2019 ja vuonna 1964 Kotimaan tätä vastaava numero ilmestyi lokakuun 16. Tutut henkisetkin rakenteet joutuvat muutosaaltojen kohteeksi. Ei se Jumalaa pilkkaa. Vuonna 1965 hovioikeus tuomitsi Salaman jumalanpilkasta kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen ja mätkäytti kustantajalle sakkoja. Jokaisella on omanlaisensa Jumala. Mutta Kotimaan kirjoituksella oli oma painoarvonsa, sillä palttiarallaa kuukautta myöhemmin arkkipiispa Martti Simojoki moitti Salaman kirjaa – tosin nimeltä mainitsematta – kansanopistolaitoksen synttäreillä pitämässään puheessa. Pääkirjoituksensa puolesta se oli keskivertoa merkityksellisempi aviisi. Sillä hetki on nyt, se on jatkuvasti kulkeva ajan virta ja siihen ei voi tarttua, se meni jo. Ulkoinen maailma toteutuu henkisen ja hengellisen osalta joka tapauksessa uusin organisaatioin, jotka nekin ovat jatkuvan muutoksen kourissa. Kirkkomme ja muiden tutkimuslaitosten tutkimustuloksissa nämä muutokset ovat näkyneet. Entistä useampi tuntee tarkoituksettomuutta, vaikka olisi saavuttanut aineellista hyvinvointia yli oman tarpeen. Siinä tuomittiin Hannu Salaman tuore romaani Juhannustanssit vertaansa näkemättömäksi Jumalan pilkaksi. Työ on vaikea, koska nykyinen jäykkä organisaatio yhdistyy käsitykseen hierarkkisesta patriarkaatista. Joulukuussa kansanedustaja Margit Bord-Sundman teki jumalanpilkaksi julistetusta kirjasta eduskuntakyselyn. Hanakoita tuomitsijoita olemme yhä ja innokkaasti me ihmisrievut siinä hommassa omimme valtuudet niin oikeuslaitokselta kuin yläkerran ukoltakin. Lauri Frosti 11.10. Niiden synty ei edellytä mahtikäskyä. Tartu sen sijaan päivään! Se on sopiva annos ihmismielelle. Kotimaa ei ollut ensimmäinen Juhannustansseja käsitellyt painotuote. Hetkeen tarttumisen yritys johtaa vain mielettömään ajan ja itsensä tarkkailuun, itsensä menettämiseen, kadottamiseen, hukkumiseen siihen ajan virtaan. Pekka Särkiö 13.10. Piispa söi sanansa, domino lähti liikkeelle. Jäsenmäärä ja kasteiden määrä vähenee, verotulot pienenevät ja rakennukset vanhenevat. Hetkeen tarttuminen vain sairastuttaa ihmisen. Oikeasti sanonta kehottaa tarttumaan päivään, ei hetkeen. Peritty, raskas toimintaja organisaatiorakenne ei vastaa ympärillämme vellovan maailman haasteisiin. Kaikki nämä muutokset näkyvät jo nyt luterilaisen kirkkomme toiminnassa. O n vänkää väsätä tekstiä tämän lehden tähän numeroon, sillä tämä naputelma ilmestyy 17. Antti HeiKKinen Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä Nilsiästä. Salama-sodalle syttyjä antanut Kotimaa ilmestyi 55 vuotta sitten. Silti sekä oikeuslaitos että UKK toimivat hänen edusmiehinään – olihan kyse nimenomaan Kaikkivaltiaan pilkasta. Silti tuntuu mahdottomalta ajatella, että kaikkien töittensä keskellä Jumala ehtisi mököttää sellaisille asioille kuin Juhannustanssien pilasaarna on
Hengellisen toiminnan lisäksi sille on varattu tärkeä rooli myös kaupunginosan yhteisöllisyyden lisääjänä. Myös Viron evankelisluterilainen kirkko on satsaamassa voimakkaasti 68 000 asukkaan Mustamäkeen. Nyt turisteja houkutellut tori on suljettu. Kaupunginosa alkaa olla varsin viihtyisä ja vihreä. Tallinnan Mustamäelle nouseva kirkko tulee olemaan maan ensimmäinen monitoimikirkko. Pastori Tiina Klementin mukaan uusi kirkko kantaa kaikkien sinne tulevien elämää. T allinnan Mustamäen suurlähiö herättää monissa suomalaisissakin mielikuvia. Muutto oli noin kymmenen vuotta toimineelle seurakunnalle tärkeä virstanpylväs. reportaasi Mustamäen uusi kirkko nousee neuvostoaikaisten kerrostalojen keskelle. KunUusi kirkko tuo Mustamäelle toivoa Melkoisen maallistuneessa Virossa uuden kirkon rakennusprojekti on aina tapaus. Alueelle on nousemassa komea, monikäyttöinen kirkko. Mustamäki on muutenkin kuoriutumassa neuvostoaikaisesta ankeudesta. Viron kirkolle Mustamäen kirkkoprojekti on erittäin tärkeä. Siellä käytössä on toistaiseksi pari huonetta. Uudet talot vastaavat täysin länsimaista tasoa. Jättimäisistä kerrostaloista moni on peruskorjattu. TeKsTi | Vesa Keinonen – KuVaT | JuKKa GransTröM KOTIMAA | 17.10.2019 10. Alueen eksoottisella torilla oli aikoinaan tarjolla lähes mitä vaan. Esimerkiksi Tallinnassa lähes kaikki luterilaiset kirkot sijaitsevat kaupungin keskustassa tai sen tuntumassa. Huomattava osa kaupunkilaisista asuu sen sijaan neuvostoajan perua olevissa suurlähiöissä. Aikaisemmin kellaritiloissa toiminut pieni seurakunta pääsi muuttamaan vielä keskeneräiseen rakennukseen elokuun lopussa. Huhuttiin, että jopa Kalašnikov-rynnäkkökiväärin olisi saanut sieltä hankittua, jos vain lompakosta olisi löytynyt rahaa riittävästi. Mustamäen Maarja Magdaleenan seurakunta odottaa kuumeisesti uuden kirkon avautumista
Kauempaa katsottuna rakennus vaikuttaa valmiilta. Jo nyt pystyy kuitenkin hahmottamaan, että tilat mahdollistavat paljon monipuolisemman toiminnan kuin esimerkiksi Tallinnan keskustan vanhoissa kirkoissa. Kirkon rakentamisen taustaorganisaationa on säätiö, jossa Viron evankelisluterilaisen kirkon lisäksi on mukana myös Tallinnan kaupunki. – Tiina Klement nollista kirkkoa on odotettukin jo melkein kuin Iisakin kirkkoa. Säätiön puheenjohtajana toimii Taavi Turvas. Varsinainen rakennustyö pääsi kuitenkin alkamaan vasta keväällä 2017, ja projekti jatkuu edelleen. Lähempää kuitenkin huomaa rakennustelineet ja irralliset johdonpätkät. Kirkkotilojen lisäksi täältä tulee löytymään monenlaisia muitakin tiloja. Kahden varsinaisen kerroksen lisäksi kellaritasoltakin löytyy runsaasti neliöitä. – Kyseessä on monitoimikirkko, mikä on maassamme aivan uusi konsepti. Hänen mukaansa uusi kirkko tulee olemaan selvästi enemmän kuin pelkkä Mustamäen seurakunnan hengellinen keskus. – Uskon että tämän kirkon myötä voimme nousta koko Mustamäen yhteisölliseksi kesMustamäen kirkon rakennusprojektissa ei ole lainkaan suomalaista rahoitusta. Sisältä tarkastellen se on yllättävänkin tilava. Nuorten tukikeskus ja päiväkoti ovat koko Mustamäelle isoja asioita. Taksi jättää meidät Mustamäen Kiili-kadulle. Kirkosta tulee sisäpihoineen todella kaunis kokonaisuus. Rahanpuutteen takia työt on pitänyt välillä keskeyttääkin. Rakennuksen tunnistaa ehdottomasti kirkoksi, mutta se ei nouse esille liian monumentaalisena. ” Ihmisen pitää huomata heti sisään tullessaan, että hän ei saavu mihinkään sosiaalikeskukseen vaan pyhään tilaan. Seuraavana vuonna kirkkorakennuksesta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voitti Karisma-toimiston työ Fiat Lux. Elegantti kirkkorakennus erottuu pienen puistikon takana. Rakennustyö on vielä sen verran kesken, että kännykän taskulampulle on käyttöä kirkkoa kierrellessä. Viron evankelisluterilainen kirkko sai kirkolle rakennusluvan vuonna 2012. Kirkkoon tulee myös seurakunnan hallintotiloja, keittiö sekä huoneita erilaisia kokoontumisia ja diakoniatyötä varten. » KOTIMAA | 17.10.2019 11
Mustamäen seurakunnan pastori Tiina Klement uskoo kerrostaloalueelle kohoavan alueen ihmisten hengellisen kodin . Tai vaikkapa istuskelemaan kaikessa rauhassa. Tilojen pitää lisäksi mukautua erilaisten ihmisten tarpeisiin. Pastori uskoo, että uusi kirkko antaa seurakunnalle myös lisää itseluottamusta. – Meidän on pakko olla optimistisia. Virossa kirkot avaavat ovensa useimmiten vain pyhäpäivisin. Siitä tulee seurakuntaelämän sydän. Eihän tätä voi keskenkään jättää. Tästä rakennuksesta tulee myös tärkeä rukouksen paikka. Se riippuu siitä, keitä tänne tulee. Taavi Turvas on luottavainen sen suhteen, että puuttuva rahasumma vielä saadaan kokoon. Siitä tulee paikka, jossa voi rukoilla, kohdata toisia ja saada myös tukea erilaisissa elämäntilanteissa. – Ihmisen pitää huomata heti sisään tullessaan, että hän ei saavu mihinkään sosiaalikeskukseen vaan pyhään tilaan. – Olemme saaneet 1,6 miljoonaa Tallinnan kaupungilta sekä yhden miljoonan Viron kirkolta. Tulemme jatkossa tavoittamaan hyvin monenlaisia ihmisiä, Turvas sanoo. Kurkistamme Mustamäen kirkon tulevaan kirkkosaliin. Tiina Klement toivoo Mustamäen uuden kirkon olevan auki viikon jokaisena päivänä. kukseksi. – On vielä vaikeaa sanoa, mitä uudet tilat merkitsevät seurakuntamme hengelliselle ilmapiirille. Työtä on vielä kirkkosalissakin paljon jäljellä. Tarvitaan vielä 600 000–700 000, jotta työt saataisiin onnellisesti maaliin. – Kynnyksen pitää olla matalalla, aivan kaikki ovat meille tervetulleita. Pelkkä tilahan ei vielä tee seurakuntaa, Klement huomauttaa. ” Meidän on pakko olla optimistisia. Kirkon avajaisjuhlan päivämäärää ei kannata vielä merkitä kalenteriin. Tiina Klement, Ülle Reimann, Andrus Rips ja Taavi Turvas odottavat innolla uuden kirkon valmistumista. Sisätiloissa pitää viimeistellä LVI-töitä sekä tehdä monenlaista maalausja pinnoitustyötä. reportaasi Seurakunta voi jatkossa järjestää erilaisia tilaisuuksia myös avaralla sisäpihalla. Rakentajilla on urakkaa jäljellä. Meille voi tulla rukoilemaan tai juttelemaan. Norjan Lähetysseura on puolestaan osallistunut kustannuksiin 150 000 eurolla. Myöskään kirkon valaistus ei ole vielä valmis. Eihän tätä voi keskenkään jättää. Lisäksi hanketta on rahoitettu yksityisillä lahjoituksilla ja seurakuntammekin on kerännyt hieman rahoitusta. Valoisaan ja tyylikkääseen tilaan tulee mahtumaan noin 250 ihmistä. Projekti on Turvaksen mukaan toistaiseksi maksanut noin kolme miljoonaa euroa. Alueellemme nouseva kirkko merkitsee sitä, että hän on siunannut työtämme. – Taavi Turvas KOTIMAA | 17.10.2019 12. – Ja uskallan tulkita tämän projektin Jumalan merkiksikin. Tämä on Jumalan koti
Mutta eteen tulee väistämättä tilanteita, jolloin pelkkä materia ei enää riitä. 40 kpl 9,90 SACRUM O LL I SE PP Ä LÄ TARINOITA LUOMAKUNNAN ILMIÖISTÄ OLLI SEPPÄLÄ 49 48 Varpunen on ollut tavallinen lintu ihmisasutusten liepeillä. – Siellä missä rukoillaan, asiat menevät eteenpäin. 020 754 2350 TÄY T TÄ E L Ä M Ä Ä Olli Seppälä Siipien havinaa – Tarinoita luomakunnan ilmiöistä Luonto on suomalaiselle tuttu ja rakas. Mustamäen Kiili-kadun uusi kirkko huomioi alueen nuoretkin. Punaisessa sateen varjossa on heijastava Yhteisvastuu -painatus. Valmistettu Saksassa. Mustamäen kirkkoprojektikin on saanut osakseen jonkin verran kritiikkiä. Tiina Klement uskoo uuden kirkon merkitsevän Mustamäen seurakunnalle vahvaa kasvua ja kirkkoprojektin antavan koko Vironkin kristityille aivan uutta toivoa. Se on haastajan asemassa. Ne ovat liiankin tuttuja. Uudessa kirkossa voi ihailla myös monenlaista kirkkotaidetta KOTIMAA | 17.10.2019 13. – Tallinnassa monet vanhemmat haluavat nykyään lähettää lapsensa pienempiin päiväkoteihin. 18,90 (23,90) Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen Sanan aika 2019–2020 Raamattua vuoden jokaiselle päivälle Rakastettu klassikko päivittäiseen hartaudenharjoitukseen. Naaras on toki vähemmän kirjava, mutta ei sekään varsinaisesti harmaa ole. Näin ennaltaehkäistään ongelmia. Kirkko erilaisine tiloineen ja toimintoineen pystyy tarjoamaan heille tervehenkisiä aktiviteetteja ja turvallisia kontakteja. Kyllä vain. – Kyseisissä huoneissa on mahdollista majoittaa muitakin, esimerkiksi pakolaisia, Klement sanoo. 19,90 (22,90) väh. Teidän jokainen hiusKotimaan takasivun rakastettuja Luomakunta -tarinoita Heijastava sateenvarjo Laadukas kokoon taittuva sateenvarjo myrskytoiminnolla. Entä kuka pysähtyy kuuntelemaan varpusparven sirkutusta, tuota niin tuttua luonnon taustaääntä. Harva pysähtyy niitä tervehtimään tai lähemmin tutkimaan. 9 90 Anna-Mari Kaskinen Sitten kun olen vanha – Runoja täydestä elämästä Joka elää kauan, tulee vanhaksi – se on varmaa. Ehkä jo vuonna 2020 voidaan juhlia komean kirkon avajaisia. Taavi Turvas, Tiina Klement ja muut virolaiset kristityt katsovat luottavaisina tulevaisuuteen. Ehkä niiden olemassaolon havaitsee vasta kun niitä ei ole tai ne ovat vähentyneet, kuten nyt on tapahtunut. VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Viron kirkolla on tällä hetkellä vain yksi päiväkoti, ja siihen on pitkä jono, Klement kertoo. Kirjan tarinat linnuista johdattavat näkemään luonnon luomakuntana, Jumalan rakkauden tekona. On esimerkiksi huomautettu, että kouluilla ja päiväkodeilla ei saisi olla mitään yhteyttä kirkkoon, Klement toteaa. Viron uuden itsenäisyyden aikana monien ihmisten elintaso on noussut selvästi. Moni hätkähtää nähdessään kuvan koirasvarpusesta . Uutta kirkkoa kytkee muuhun yhteiskuntaan sinne tuleva päiväkoti. Noin värikäs. Raamatussa puhutaan varpusista: ”Varpusia saa kahdella kolikolla viisi, eikö niin. Kirjoituksiin liittyy omakohtaisuuttaa, tietoa ja useimmissa tapauksissa myös synty kertomus, legenda kyseisen lajin synnystä. VARPUNEN Tu t t u j u t t u Kuten oheisesta kuvasta näkyy, varpusen (Passer domesticus ) kutsuminen harmaaksi ei ole aivan tosiasioiden mukaista. Onko tuo muka varpunen. Sen kanta on tosin vähentynyt viime vuosina. Silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä. Seurakuntamme on kutsuttu rukoilemaan tämän kaupunginosan puolesta, pastori Klement hymyilee. 6,90 (8,50) 6 90 22 90 Pastori Tiina Klement näkee yhtenä kotimaansa avainkysymyksenä sen, mistä lähteistä ammentaa toivoa. Eräänkin nettikannanoton mukaan yleinen sauna olisi ollut alueen asukkaille huomattavasti hyödyllisempi. Päättääkö itse saan hoivani laadun. 22,90 (29,90) 18 90 Alk. Raikas rukous päättää jokaisen tarinan. Kun olen vanha, tahdonko olla käytävän varrella huone viisnolla, palvelun jokaisen rahalla ostaa, odottaa, kun joku vuoteesta nostaa. Syntyvyyden lasku on Virossa ollut jo pitkään suuri huolenaihe, ja lapsiin halutaan panostaa. Ne voivat tarvittaessa toimia nuorten väliaikaiskoteina. Varpuset kuuluvat itsestäänselvyyt enä kaupunkien ja asuntotaajamien eläinkuntaan. Neuvostoaikana lähes maahan painettu kirkko joutuu Virossa olemaan kuitenkin aika varovainen. Aurinko paistaa syksyisenä iltapäivänä kirkkaasti Mustamäen yllä. Kuvan lintu on koiras. Kirkon kellarikerrokseen on varattu tilat myös muutamalle asuinhuoneelle. Auttaako kukaan, jos noustessa kaadun. 20 kpl 11,90 väh. Jos Herra suo. Kyllä se on. Maassa hyppivät tai pensaan suojissa sirkuttavat varpuset jäävät monilta ihmisiltä huomiotta. Yön halki kuuluuko huutavan ääni, lattiaan kylmään jos kolahtaa pääni. Mustamäelläkin sattuu ikäviä tilanteita, jolloin alaikäisen on lähdettävä kotoa karkuun. – Kirkko ja sen toiminta jakaa ihmisten mielipiteitä
Liikehdintä näkyi ja kuului monissa Tallinnan seurakunnissa. Siitä huolimatta Tallinnassa koettiin 1970-luvulla merkittäviä herätyksiä. Sen vaikutukset tuntuvat yhä. Eri puolilla entistä Neuvostoliittoa, Ukrainassa, Latviassa ja Valko-Venäjällä, toimii edelleen lukuisia seurakuntia, joiden synnyssä näillä kokemuksilla oli keskeinen rooli. Dramaattisinta se oli historiallisessa Olevisten kirkossa – siinä samassa, jonka piikkitornin tunnistaa jo kaukaa Suomenlahdelta. Yksi 1970-luvun herätyskokousten osallistujista oli Suomessakin tunnettu Viron evankelis-luterilaisen historia Olevisten kirkon torni kohoaa Tallinnan kattojen yli. Tallinnassa elettiin 40 vuotta sitten keskellä karismaattista herätystä. | Kuva: Pixabay KOTIMAA | 17.10.2019 14. Kun herätykset ravistelivat Neuvosto-Viroa N euvostoliitossa kristinuskon aktiivinen levittäminen oli vuosikymmeniä hyvin vaikeaa
Hän pitää olennaisena Jumalan tekona kommunistijohtajien päätöstä pakottaa Tallinnan pienet seurakunnat yhteen. Olevisten kirkossa herätys ilmeni kuitenkin erityisen voimakkaana ja karismaattisena. Puheet tulkattiin venäjäksi, ja kuulijoita tuli Tyynenmeren rannikolta asti. Hän pääsi ylioppilaaksi Tallinnassa 1975 ja aloitti seuraavana vuonna opiskelun luterilaisessa teologisessa instituutissa. kirkon lähetyskeskuksen johtaja, lääninrovasti Leevi Reinaru. 1970-luvun lopulla ihmisiä hakeutui muihinkin kirkkoihin Tallinnassa. 1960-luvun loppupuolella Tallinnan seurakunnissa virisi uudenlaista hengellistä janoa. Lisäksi ajanjakso vaikuttaa yhä kirkkojen ekumeeniseen työhön. Leevi Reinaru arvelee, että yhtenä syynä olivat Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaiset. Ihmisten kokemusten mukaan joillakin parani kuulo, toisilta katosi syöpäkasvaimia. Virossa luterilainen pietismi ja kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzendorfin (1700–1760) perustama veljesseurakuntaliike olivat vaikuttaneet merkittävästi sekä luterilaiseen kirkkoon että vapaakristillisyyteen. Päätettiin perustaa populaarimusiikin tyylillä hengellisiä lauluja esittävä gospelkuoro. Kompromissihalukkuutta lisäsi uskovien ymmärrys siitä, että jos seurakunta hajoaisi sisäisiin riitoihin, kommunistit saisivat yhden argumentin lisää kristinuskon vastaiseen propagandaansa. Pihkalan mukaan Tallinnan herätyksellä oli merkittävä vaikutus suomalaisten luterilaisten lähetysjärjestöjen idäntyöhön. Kodeissa järjestettiin rukoustilaisuuksia, ja Olevisten vastuunkantajat miettivät, miten puhutella kristinuskosta vieraantuneita virolaisia. | Kuva: Rauli Lehtonen Pakkoliitos koitui siunaukseksi Kansanlähetyksen idäntyön veteraaneihin lukeutuva isto Pihkala sanoo miettineensä paljon Olevisten herätysprosessia. Pelko, jonka kanssa kamppailimme neuvostoaikana, yrittää jälleen hiljentää kristittyjen suut. Rakennuksessa toiminut saksalainen luterilainen seurakunta oli lakkautettu. Kärsimys yhdisti, ja ristiriidat unohtuivat suurelta osin. Aiemmin käytössä olleet rukoushuoneet takavarikoitiin, ja seurakuntalaisia käskettiin kunnostamaan Olevisten kirkosta itselleen toimitilat. Olemme edelleen hyviä ystäviä. Nimi viittaa Norjan kuninkaaseen Pyhään Olaviin (995–1030). Tärkeä opetus on myös silloisten seurakuntien johtajien rohkeus kärsiä uskonsa tähden. Yhteinen perusta yhdisti. Aikakausi jätti kuitenkin pysyvän jäljen Viron protestanttisiin seurakuntiin. Lääninrovasti Leevi Reinaru Voimakkaimmillaan herätysliikehdintä oli vuosina 1977–1980, jolloin suosituimpiin tilaisuuksiin, lauantai-iltojen jumalanpalveluksiin, osallistui noin 1 500 ihmistä, jopa enemmän. He olivat valmiita toimimaan kieltojen ja käskyjen vastaisesti. Gospel oli Neuvostoliitossa aivan uutta. Heikki SaLmeLa Jumalanpalvelukset kokosivat väkeä Olevisten kirkkoon. Yksi Olevisten herätyksen arvoituksista on se, miksi kommunistihallinto ei puuttunut toimintaan kovalla kädellä jo aiemmin. Reinaru kertoo käyneensä Olevisten herätystilaisuuksissa usein. Samalla toiminta raitistui, Pihkala arvioi. Kuorosta tuli menestys. Ihmiset jättivät kirkkoon silmälaseja ja kainalosauvoja, koska eivät enää tarvinneet niitä. Idea saatiin samassa kaupungissa toimivasta metodistiseurakunnasta. Moni tuli kirkkoon musiikin houkuttelemana ja jäi, kun sanoma kosketti. – Pelko ei hallinnut heitä. Kiinnostusta lisäsivät todistukset tilaisuuksissa tapahtuneista ihmeparanemisista. . KOTIMAA | 17.10.2019 15. Olevisten kautta järjestöt saivat eri puolilta Neuvostoliittoa uusia yhteyshenkilöitä, joille toimittaa Raamattuja ja muuta hengellistä materiaalia. Olevisten kirkko . . Isänikin oli luterilainen pappi, ja silti meillä vieraili usein esimerkiksi suomalainen helluntaisaarnaaja Toivo Rynkänen, Leevi Reinaru kertoo. Tilaisuudet olivat kuin yhdistelmä Suomessa samaan aikaan vaikuttaneen helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainion (1920–81) herätyskokousten entusiasmia ja Tuomasmessujen liturgisempaa Jumalan etsintää. Viranomaisten asettama tulkkauskielto johti vähitellen koko herätyksen hiipumiseen. – Kasteeseen liittyvät näkemyserot ja muut rajat olivat selviä, mutta me kaikki olimme osa kärsivää kirkkoa. Toisen maailmansodan jälkeen Olevisten kirkko oli pahoin rapistunut. Matkalaisia yöpyi kaduilla ja rautatieasemalla. Johtajien oli pakko taipua. Häntä Olevisten kirkonmenojen karismaattisuus ei häirinnyt. Tämä on meille tärkeä muistutus. Voimakkaimmillaan herätysliikehdintä oli 1970-luvun lopulla. – Se oli hyvää aikaa. Aluksi yhteiselo oli vaikeaa. Reinarun mukaan herätyksellä oli paitsi kokemuksellinen myös kasvatuksellinen vaikutus. Juridisesti seurakunta liitettiin osaksi Neuvostoliiton baptistiyhdyskuntaa, mutta esimerkiksi ehtoollista vietettiin vuorotellen kahden eri perinteen mukaisesti. Leevi Reinaru vihittiin luterilaiseksi papiksi 1978. Kirkon rakentaminen aloitettiin viimeistään 1200-luvulla. – Karismaattiset ilmiöt eivät olleet minulle minkäänlainen este tai yllätys. Vuonna 1950 neuvostoviranomaiset pakottivat kahdeksan Tallinnassa toiminutta pientä vapaakristillistä yhteisöä sulautumaan yhdeksi seurakunnaksi. Myös kielilläpuhumista ilmeni. – Toki olin mukana myös meidän omassa seurakunnassamme, mutta meillä oli aktiiviset yhteydet Olevisten seurakuntaan. Luterilaisella kaudella kirkossa palveli monia merkittäviä pappismiehiä, kuten katekismuksen viron kielelle kääntänyt Johann Koell. Rukouspalvelussa jotkut kaatuivat. Kirkossa nykyään kokoontuvaan baptistiseurakuntaan kuuluu noin 1 400 jäsentä. – Se, mikä inhimillisesti tuntui aluksi rajulta, olikin Jumalan lahja ja koitui siunaukseksi. – Viranomaisten tarkoituksena oli helpottaa uskovien valvontaa, mutta se johti siihen, että uskovat löysivät toisensa. . Syksyllä 1980 viranomaisten mitta tuli täyteen: he uhkasivat sulkea koko kirkon, ellei seurakunta lopeta tilaisuuksien tulkkaamista venäjäksi. Kisojen purjehduslajit järjestettiin Tallinnassa, ja maan johto ehkä yritti näyttää ulkomaalaisille, että Neuvostoliitossa vallitsee uskonnonvapaus. Olimme yhtä. – Uskovat veivät herätyksen mukanaan kotiseudulleen ja oppivat rukoilemaan Jumalalta herätystä. Neuvostoviranomaiset pitivät Olevisten kirkon toimintaa silmällä, ja pastoreita sakotettiin toistuvasti
Laitoksissa on kaavoihinsa kangistuneita työntekijöitä sekä vertaisia ihmisiä. | Kuva: Mitro Härkönen teos, Édouard Louisin Ei enää Eddy, käsittelee suorasukaisesti perheenjäsenten alkoholismia ja sairauksia. Erityisen vaikuttava on Laura Malmivaaran esittämä nuoren huumeidenkäyttäjän Alman monologi toisen näytöksen alussa. Kirja kannattaa lukea, esitys katsoa. ilmestynyt Laura Malmivaara (vas.) ja Irina Pulkka esiintyvät Villahousuhäpeän näytelmäsovituksessa. Myös Tammen Keltaisessa kirjastossa 500. Mollberg vie lukijan viinahelvettiin, joka aamuiseen matkaan ostoskeskuksen kapakan kantapöytään. Siinä Gardell käy seikkaperäisesti läpi vanhempiensa sairaushistoriaa. Kuolemaa lähellä olevaa romahdusta seuraavat vaiheet katkaisuhoidossa ja eri kuntoutuslaitoksissa. Alkoholia väärinkäyttäessään Eira Mollberg vieraantui todellisuudesta niin, ettei enää muistanut, missä hänen kolme aikuista lastaan ovat töissä. Vaikka näytelmässä kokonaisuus jää hajanaiseksi, siinä on oivaltavia kohtauksia ja kuvia, jotka tekevät esityksestä voimakkaan elämyksen. Teatteriversiota on osin vaikea seurata nopeasti vaihtuvien roolihenkilöiden johdosta. Mollbergin kirjaa lukiessa on pakko miettiä yksityisyyden suojaa autofiktiivisessä teoksessa. 362 sivua. Toivottavasti tämä kirja on tänä vuonna ehdokkaana kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. MarI TEInILä Eira Mollberg: Villahousuhäpeä. Tammi 2019. KOTIMAA | 17.10.2019 16. Näkökulmina painottuvat muun muassa perheenjäsenet, alkoholismi, Venäjä sekä ortodoksisuus. Villahousuhäpeä kertoo siis Eira Mollbergista. kulttuuri | kirja ja teatteri | Eira Mollbergin teos Villahousuhäpeä ilmestyi yhtä aikaa kirjana ja näytelmäsovituksena. Ortodoksinen kirkkolaulu soi näyttämöllä yhteen Mollbergin tekstin kanssa. ”Kokemuksesta tiedän, että kaaviot, oppirakennelmat ja pitkäpartaisten kirkkoisien opetukset jäävät voimassa ja väkevyydessä aina kakkoseksi lähimmäisenrakkauden ja läsnäolon rinnalla”, Mollberg kirjoittaa. Häpeä kohtaa pyhyyden. Tämä kysymys ei koske pelkästään Mollbergin kirjaa, vaan esimerkiksi tänä syksynä ilmestynyttä Jonas Gardellin kirjaa Ehdottoman rakkauden muistolle (Johnny Kniga). Kuinka eettistä on kuvailla yksityiskohtaisesti esimerkiksi lähiomaistensa sairauksia. Lukuisia roolihahmoja esittävät Irina Pulkka ja Laura Malmivaara. V illahousuhäpeä (Tammi 2019) määritellään takakannessa autofiktiiviseksi. Eira Mollbergin kirjan ilmestymisen kanssa yhtä aikaa sai ensi-iltansa kirjan pohjalta dramatisoitu, samanniminen näytelmä helsinkiläisessä Avoimet ovet -teatterissa. Eira Mollbergia esittää Irina Pulkka. Mollberg kuvaa myös luostareiHäpeä kohtaa pyhyyden den inhimillistä arkea, josta kauneus on kaukana. Lisäksi näyttämöllä on ortodoksista kirkkomusiikkia esittävä kuoro. Näytelmän on dramatisoinut ja ohjannut kyseisessä teatterissa elokuussa aloittanut taiteellinen johtaja Hanna Kirjavainen. Karujen päihdetarinoiden lisäksi Eira Mollberg vie lukijan myös sadunomaisille, talvisille matkoille luostareihin Virossa ja Venäjällä. Mollberg kirjoittaa kiinnostavasti ja koskettavasti. Mollberg ei säästele tekstissä itseään, mutta ei juuri muitakaan. Lunta sataa tiheästi, maailma on kaunis. Osansa saavat muun muassa Pirjo Honkasalo, Brita Kekkonen, veljen edunvalvoja, nimeltä mainittu psykiatri sekä omat perheenjäsenet. Se tarkoittaa kirjaa, jossa kirjoittaja esiintyy kertojana tai päähenkilönä ja tapahtumat ovat ainakin osin tosia
klo 17.10 Flinkkilä & Tastula. Hammar matkustaa Annan kanssa New Yorkiin, missä Dag Hammarskjöld asui toimiessaan YK:n pääsihteerinä. Kaupallisessa levityksessä oleva dokumenttielokuva Amazing Grace (2018) on lajissaan ainutlaatuinen. Armo on totisesti ihmeellistä. Sitä voi pitää yhtenä kaikkien aikojen julistavimpana elokuvana. TV1 la 19.10. klo 21.00 Stacey Dooley: Syyrian Isis-vaimot. Nykytekniikalla ääni ja kuva saatiin yhteen ja lopputuloksena syntyi yksinkertainen, mutta voimaa täynnä oleva dokumentti Aretha Franklinista ja loistavasta kuorosta nimeltään Southern California Community Choir. Teema & Fem Ma 21.10. Vastaus oli yksimielinen: ”Sano pojalle, että me annetaan täällä anteeksi.” Mari Teinilä TV1 la 19.10. klo 18.30 Taivaallista menoa: Harjoittelen, jotta minusta tulisi rohkeampi. Kirkkoherra Osmo Ojansivu joutui johtamaan kirkon jälleenrakennusta. Isä oli vastannut, ettei hänen tyttärensä tarvitse palata kirkkoon, sillä hän on ollut koko ajan kirkossa. S oulin kuningattarena uraa tehnyt Aretha Franklin tahtoi kolmekymppisenä levyttää lapsuutensa ja nuoruutensa gospellauluja. Alkuperäisenä tarkoituksena oli tehdä gospellevyä äänittävän Ihmeellinen Aretha Vuonna 1972 kuvattu elokuva valmistui levitykseen 2018. Kuvaja ääninauhat jäivät vuosikymmeniksi varastoon. Ojansivu sairastui syvään masennukseen ja joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Se oli hieno hetki myös meille televisiosta kyseistä tilaisuutta seuranneille. Yksi dokumentin vaikuttava kohtaus on, kun Aretha Franklinin isä pitää nauhoitusten lomassa puheen tyttärelleen. Levy nimettiin yhden maailman tunnetuimman hengellisen laulun Amazing Grace, suomeksi Ihmeellinen armo, mukaan. Mari Teinilä | elokuva | | painettua sanaa | | viikon tv-vinkit | | elokuva | Dokumentti on kunnianosoitus soulin kuningattarelle Aretha Franklinille. Outo ratkaisu on kuitenkin se, ettei laulujen sanoja ole suomennettu. Kirkon penkeissä vilahtaa tunnettuja henkilöitä, kuten Rolling Stones -yhtyeen laulaja Mick Jagger. Kirkon valmistuttua virkakysymys jakoi seurakunnan papistoa niin, että riitaa ratkottiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Aikanaan hänet nimettiin kaikkien aikojen parhaaksi naislaulajaksi. Eläkkeellä oleva pastori Martti Tuure uupui työssään mutta sai voimansa takaisin luonnossa. Semminkin kun sanoista on englantia hyvinkin taitavan katsojan vaikea saada selvää. Keskeisessä roolissa on myös äänitystilaisuutta juontava ja musiikkia esittävä pastori James Cleveland. Suomalaisia hän ei dokumentissa tapaa. Aretha Franklinin nauhoituksesta televisiotallenne, jonka ohjasi Sydney Pollack. Lastensuojelu harhateillä – Maarit Tastulan haastateltavana lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Isä kertoo sattumalta tapaamastaan pesulatyöntekijästä, joka oli sanonut, että olisipa hienoa jos soulia laulava Aretha palaisi takaisin kirkkoon. | Kuva: Cinema Mondo KOTIMAA | 17.10.2019 17. klo 16.50 Elämän tarkoitus. klo 15.05 Pisara. Suomessa elokuva on teattereissa parhaillaan. Kirkkovaltuuston jäsen Martina Harms-Aalto on sitä mieltä, että on armolahja puhua muiden puolesta. Teema & Fem Ke 23.10. Brittitoimittaja Stacey Dooley matkustaa Syyriaan tutustumaan muun muassa al-Holin leirillä asuviin Isis-vaimoihin ja heidän lapsiinsa. Jeesuksesta on kyse, mutta paljon jää ymmärtämättä. Yksi suuria hetkiä Aretha Franklinin elämässä oli, kun hän lauloi presidentti Barack Obaman virkaanastujaisissa isänmaallisen laulun My Country ´Tis of Thee. Entinen Ruotsin kirkon arkkipiispa K. Aikanaan se ei kuitenkaan päässyt levitykseen, sillä ääni ja kuva eivät synkanneet. Vähän yli vuosi sitten menehtynyt Aretha Franklin esiintyi lukuisten konserttien lisäksi muun muassa Blues Brothers -elokuvassa. Dokumentti on kuvattu kahtena päivänä vuonna 1972 losangelesilaisessa baptistikirkossa kyseisen levyn äänityksessä. Tuhopolton tekijä tunnusti vuosia myöhemmin. Aretha Franklinin karismaattinen ääni ja energinen kuoro yhdistettyinä gospeliin tekee dokumentista puhuttelevan saarnan. Kun Ojansivu oli lähdössä vankilaan tapaamaan tuhopolttajaa, hän kysyi talkoolaisilta, mitä terveisiä nämä lähettävät. G. Suomen Kuvalehden (nro 40) haastattelussa Osmo Ojansivu kertoo, miten samaan aikaan homokysymys nostettiin seurakuntaa jakavaksi asiaksi. Hän oli tunnetun baptistipastori Clarence LaVaughn Franklinin tytär. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko tuhopoltettiin vuonna 1997. TV2 Su 20.10
Kirjasta on vaikea hahmottaa muiden kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen vaikutusta maissa, joissa helluntailaiset toimivat. juha Sankamo: alkukirkon salaisuus. Kirja kertoo karulla tavalla kauniin Kapkaupungin ja sen lähiympäristön köyhien ihmisten todellisuudesta. Kirja kuvaa olosuhteita, joista köyhä ja vailla läheistensä rakkautta elänyt ihminen ajautuu ihmiskaupan kautta myymään itseään. Oivallus ja asioiden käsitteleminen edeltävät sitä, että äidilleen voi antaa anteeksi. Päivä 2019. Kirjassa käsitellään kuitenkin myös Tokazierin elämän muita ulottuvuuksia, iloa, surua, kriisejä ja jopa uskonnollista etsintää. Perussanoma Oy 2019. Kotimaa esittelee kuusi teosta, jotka ovat ehdolla Vuoden kristilliseksi kirjaksi. 175 sivua. freija Özcan K ukapa ei muistaisi Union-Öljyn tv-mainoksissa 1980-luvulla pianoa huoltoasemalla ja muualla soittavaa miestä. Maarit eronen ja jane jones: Kadun kukka Prostituutiosta vapauteen. Tapani Sopasen kirjoittaman elämäkerran Juhani Huotari – Vainotun kristityn asiamies näkökulma on korostuneen helluntailainen. Tämänkaltaisia ihmekertomuksia elämäkerrassa on useita. Kirjan toinen kirjoittaja Maarit Eronen on heistä yksi. Kristinuskoon vasta keski-iässä kunnolla tutustunut mies pohdiskelee vakavasti Jeesuksen messiaanisuutta ja Häneen uskomista juutalaisena. Niihin lukijan on syytä suhtautua harkiten. Se on hengellinen ja sielunhoidollinen kirja, joka psykoterapeuttisen otteen sijasta pyrkii ohjaamaan lukijaa Jumalan tarjoaman lohdutuksen piiriin. 211 sivua. Päivä 2019. Mari Teinilä K adun kukka on eteläafrikkalaisen prostituoidun ja huumeriippuvaisen naisen elämäkerta. Valtaosalta turisteja se jää näkemättä. Kadun kukka -tarinassa nimettömänä esiintyvä päähenkilön käännekohta parempaan on, kun hän kohtaa kristittyjä prostituoitujen parissa työskenteleviä ihmisiä. Sinikka Klemettilä: Pianomies Hiller Tokazier. Pianomies Hiller Tokazier on ennen kaikkea päähenkilön työminään painottuva pieni elämäkerta. Sinikka Klemettilän Ja ehdokkaat ovat... Samalla se on persoonallinen katsaus 1900-luvun neljän viimeisen vuosikymmenen ja 2000-luvun alun suomalaisen kevyen musiikin vaiheisiin. Kinnunen esittää kirjassaan kuitenkin hyvin suoraviivaisia väitteitä ihmismielen syyja seuraussuhteista ja seksuaalisesta kehityksestä ilman lähdeviitteitä. Pianomies Hiller Tokazier kertoo tarinan suomenjuutalaisesta helsinkiläisnuorukaisesta, joka valitsee epäporvarillisen muusikon uran. Päivä 2019. Kirja on eksoottinen lukukokemus perusluterilaiselle, jolla ei ole kokemusta esimerkiksi siitä, että kun autosta loppuu polttoaine, rukoillaan, ja sitten Herra täyttää bensatankin. Tapani Sopanen: juhani Huotari vainotun kristityn asiamies. Voittaja julkistetaan sunnuntaina 27.10. kulttuuri | vuoden kristillinen kirja | H elluntailainen Juhani Huotari asui perheineen pitkään Boliviassa, jossa hän toimi lähetystyöntekijänä. Tosin Kuopion piispa Wille Riekkinen vilahtaa kirjassa, kun hän antaa Huotarin järjestää vainottujen kristittyjen tilanteesta kertovia tilaisuuksia luterilaisissa kirkoissa. Kotimaahan palattuaan hän on työskennellyt vainottujen kristittyjen puolesta Marttyyrien ääni -järjestössä. Mari Teinilä Ä idin ikävä on sosiaalipsykologi, psykoterapeutti Saara Kinnusen kirja ihmisen suhteesta äitiinsä. 224 sivua. Hän esittää hyödyllisiä kysymyksiä, joiden avulla lukija voi tutkia omaa suhdettaan äitiin, oivaltaa siitä uusia näkökulmia ja ottaa asioita puheeksi äitinsä kanssa. KOTIMAA | 17.10.2019 18. 219 sivua. Kinnunen käsittelee lopuksi anteeksiantamisen vaikeutta ja merkitystä sekä sitä, miten Jumala äidillisine piirteineen voi täyttää äidin jättämän aukon ihmisen elämässä. Kinnunen on parhaimmillaan pohtiessaan aiempien sukupolvien kasvatustapojen vaikutusta äidin ja tyttären suhteeseen. Päähenkilö kokee uskonnollisen heräämisen ja pääsee huumevieroitukseen. Kirja on Kadun kukan elämäkerran lisäksi kunnianosoitus myös niille ihmisille, jotka tekevät työtä prostituoitujen hyväksi heitä arvostaen ja aarteiksi kutsuen
Toteavat, pohdiskelevat ja kokeilevat ajatukset ovat kautta linjan monella tavalla kosher ja Hautalan esittämät retoriset kysymykset yleensä hyvin kohdallaan. Hautala selittää sanoja tämän päivän näkökulmasta, selitystraditioita kunnioittaen. | kommentti | Tämänvuotinen Vuoden kristillinen kirja -kilpailun ehdokaslista herättää kysymyksiä, joilla ei sinänsä ole tekemistä yksittäisten valittujen kirjojen kanssa. Yleisvaikutelma ehdokaslistasta on tavallista epäkiinnostavampi. Joukossa on enimmäkseen kristinuskossa hyvin keskeisiä termejä kuten agape, (rakkaus), bios ja zooe (elämä), dikaios (oikeamielinen), thanatos (kuolema), logos (sana), nomos (laki), stauros (risti) ja soter (pelastaja). Ajoittain kirjoittaja liitelee kenties hieman ihanteellisissa maisemissa, mutta enimmäkseen teksti on iskevää ja pakottaa lukijaa miettimään. JuSSi RytKönen M ikä on kirkko. Perussanoma Oy 2019. Listalla ei ole absoluuttisesti kuusi parasta, vaan raadin jäsenten keskenään sopimat kuusi ehdokasta niistä kirjoista, jotka kilpailuun on lähetetty. Siinä kirjoittaja Raamatusta ja kirkon muusta traditiosta ponnistaen tarkastelee kysymystä nimenomaan kirkon historian ensimmäisen vuosisadan todellisuuden kautta. Kilpailun profiilille olisi hyödyksi, jos mukana olisi ehdokas myös joltain isolta yleiskustantajalta. Kirjan merkittävin virke saattaa olla tässä: ”Monen kristityn on varmasti vaikea käsittää, miten hankala asia Jeesus on juutalaisille ja mitä messiaaninen juutalainen joutuu sen takia kokemaan.” Tokazier vakuuttaakin pysyvänsä juutalaisen synagogan jäsenenä päiviensä päähän saakka. Ehdokaslista on myös kilpailun käyntikortti. Lieko tämänvuotinen tilanne ensimmäinen kerta kun Kirjapajalta – joka on ollut suurin kristillinen kustantaja, vaikka julkaisee paljon muutakin – ei ole mukana yhtään teosta. Ehdokkaita on kahdelta kustantajalta plus yksi omakustanne. Sanat selitetään kreikkalaisen aakkoston mukaisesti alfasta omegaan, Abbasta (isä) (h)oraan (tunti). Se joko herättää laajaa mielenkiintoa kilpailua kohtaan tai sitten ei. Sankamo muistuttaa kirkkoa sen juutalaisista juurista, alleviivaa kirkon mission väistämättömyyttä, sen katolisuutta sekä kirkon viran merkitystä. 200 sivua. Mutta aivan erityisen huolissani olen kristillisestä kirjasta. on tärkeä kysymys. julkaistusta kirja-arviosta. JuSSi RytKönen J ukka Hautala selittää pienessä kirjasessaan Seitsemän kertaa seitsemän kaikkiaan 49 Raamatusta nousevaa kreikan kielen sanaa. Toisaalta, eihän kustantajilla automaattisia kiintiöitä voi olla. KOTIMAA | 17.10.2019 19. Omakustanne 2019. 104 sivua. Olli SePPÄlÄ Kirjoittaja on Kotimaan julkaisupäällikkö. Kuuden ehdokkaan lista on aina eräänlaisen sovittelun tulos. JuSSi RytKönen Teksti on lyhennetty Kotimaassa 19.9. Saara Kinnunen: Äidin ikävä. Olen vakavasti huolissani Vuoden kristillinen kirja -kilpailusta, jota olen seurannut sekä työni puolesta että omasta kiinnostuksestani jo useamman vuosikymmenen. Kuusi kirjaa, kuusi kustantajaa olisi pirteä kattaus, vaikka kustantajien nimikemäärissä on suuria eroja. Se tarvitsee monipuolisen julkisuutensa ja lukijansa Olen huolissani kilpailun tulevaisuudesta ” Kilpailun profiilille olisi hyödyksi, jos mukana olisi ehdokas myös joltain isolta yleiskustantajalta. Pahimmillaan epäonnistunut ehdokasasettelu rapauttaa koko kilpailua, joka muutenkin on kärsinyt kolauksen, sillä tulosta ei tänä vuonna julkisteta Helsingin kirjamessujen yhteydessä Messukeskuksessa, vaan läheisen kauppakeskus Triplan Fokuksessa eli Töölön seurakunnan uudessa monitoimikeskuksessa 27.10. Siksi Hautalan kirjan harjoittama porautuminen sanojen sisältöön ja tulkintaan on tuore ja ajatuksia herättävä. Oikeastaan tämä kirja on syvällinen ja raikas pikakurssi siitä, mistä kristinuskossa on oikeasti kysymys – kun asioita tarkastellaan Raamatun ja iäisyyden näkökulmista. Voittajan valitsee toimittaja Sanna Ukkola. Kaiken tämän kirjoittaja tekee mielenkiintoisella tavalla, mikä antaa asiat hyvinkin tuntevalle myös uutta ajateltavaa. Kirjassa on siellä täällä myös hiljattain luterilaisuudesta katolisen kirkon jäseneksi kääntyneen teologian tohtorin luterilaisuudelle lukemia madonlukuja, jotka sattuvat yleensä aika hyvin maaliinsa. Jukka Hautala: Seitsemän kertaa seitsemän. Politiikka, erilaiset teologiset päiväperho-ilmiöt ja ”musta tuntuu”-individualismi sysätään syrjään. Esivalinnan tehnyt raati ei nähtävästi ole täysin ymmärtänyt, että kilpailussa on kyse yleisen kiinnostuksen herättämisestä, kaupallisesta monipuolisuudesta ja kulttuurisesta moni-ilmeisyydestä. Sanat, erityisesti erityisalan sanat, ovat aina yhtä merkitystä laajempia, ja joskus ne elävät jopa omaa elämäänsä. Yksi tuore vastaus on Juha Sankamon kirja Alkukirkon salaisuus
Björkstrandin vanhemmat olivat sekä mukana liikkeessä että perustamassa Kyrkans Ungdomia Björkstrandin isä työskenteli ensin myllärinä, sitten rakennusmiehenä. Luin nopeasti ja paljon. – Sain päätöksen läpi vetoamalla kirkkolakiin, jonka mukaan päätösvalta ei kuulunut hallitukselle, vaan eduskunnalle ja presidentille. Isä soitti puhallinorkesterissa, joka oli mukana tilaisuudessa, jossa Åkerblomin kannattajat vannoivat uskollisuutta johtajalleen. Åbo Akademissa Björkstrandilla on myös pieni työhuone, jossa on eläkkeelle jäämisen jälkeen syntynyt yhdeksän kirjaa, muun muassa arkkipiispa John Vikströmin, arkkipiispa Jacob Tengströmin ja herätyssaarnaaja Maria Åkerblomin elämäkerrat. Esimerkiksi monesta Helsinkiin Maria Åkerblomin mukana muuttaneesta kannattajasta tuli myöhemmin tärkeitä maallikkoja pääkaupunkiseudun ruotsinkielisissä seurakunnissa. En ollut kuullutkaan asiasta, mutta ajattelin, että voihan sitä kokeilla. Sain valmistuttuani vakituisen papinpaikan Helsingin ruotsinkielisten seurakuntien koululaispappina, mutta siihen varsinainen papinviranhoitoni jäi, muutamaa lyhyttä sijaisuutta lukuun ottamatta. Eläkkeelle jäätyään hän on kirjoittanut yhdeksän kirjaa. Hänen oma kosketuksensa Åkerblomiin tuli isän kokemusten kautta. Gustav Björkstrandin urasuunnitelmat menivät uusiksi, kun RKP:n puheenjohtaja Per Stenbäck kysyi, lähtisikö Björkstrand ministeriksi Kalevi Sorsan hallitukseen. – Moni piti valintaani tällä Pappi, piispa, rehtori, ministeri Gustav Björkstrandin työura on poikkeuksellinen nykySuomessa. Björkstrand pitää Tengströmin ja Vikströmin elämäkertoja päätyönään. Gustav Björkstrandin luokkatoveri oli Erik Vikström, josta vuonna 1983 tuli Porvoon hiippakunnan piispa. Perhe muutti lähemmäksi Kokkolaa, jotta lapset saatiin koulutettua. Hän pitää ministerikautensa yhtenä merkittävimmistä saavutuksista arkipyhien siirtoa takasin paikalleen. Jäätyään eläkkeelle 2005 Björkstrandia pyydettiin mukaan Porvoon piispanvaaliin toistamiseen. ” Piispana pääsin hoitamaan papinvirkaa, kuten alkuperäinen ajatukseni oli ollut. – Ainakin sen åkerblomilaisuuden tutkiminen on opettanut, että minusta herätysliikkeiden kritiikitön ihannointi ei ole tervettä. Gustav Björkstand syntyi 1941 Kaarlelassa (Karleby), joka nykyisin on osa Kokkolaa. Opisto oli niin sanotusti huonossa hapessa, mutta Björkstrandin onnistui viiden vuoden aikana saada opisto taas jaloilleen. Suurta yleisöä ehkä kiinnostaa enemmän 2011 ilmestynyt Åkerblom-kirja, sillä hänen seuraajistaan kertova Zaida Bergrothin ohjaama elokuva Marian paratiisi on juuri nyt teattereissa. Sieltä hänen tiensä vei Åbo Akademiin kirkkohistorian prosessorin viransijaiseksi. Seuraavana Björkstrand löysi itsensä opettajana Vaasasta, jossa oli aloittanut kasvatustieteellinen tiedekunta. Siellä hänet valittiin 1997 rehtoriksi. haastattelu P arin korttelin päässä Turun tuomiokirkosta on Porvoon hiippakunnan emerituspiispa Gustav Björkstrandin ja hänen vaimonsa koti. Ministerinpestiä seurasi neljä vuotta kansanedustajana 1987–1991. Opiskeltuaan vuoden Helsingissä Björkstrand ja moni muu hänen kurssitoverinsa siirtyi Turkuun, sillä Åbo Akademissa oli pula ruotsikielisistä teologian opiskelijoista. Näköetäisyydellä on Åbo Akademin puisto. Krook ilmoitti minut Helsinkiin, koska piti Turkua ja Åbo Akademia liian liberaalina. Toisena ministerikauden saavutuksena Björkstrand pitää periaatepäätöstä teologisen tiedekunnan perustamisesta Joensuuhun. KOTIMAA | 17.10.2019 20. Lapsena ja nuorena Björkstrand oli aktiivisesti mukana seurakunnallisissa riennoissa jopa siinä määrin, että kirkkoherra Tor Krook ilmoitti hänet teologian ylioppilaiden asuntolaan häneltä lupaa kysymättä. Arkipyhien palauttaminen takaisin vanhoille paikoilleen toteutui vasta 1991 ja oli kaikkineen monivaiheinen prosessi, koska työmarkkinajärjestöt vastustivat muutosta. Liike oli ikään kuin kirkollinen vastaisku vapaakirkkojen maihinnousulle ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Björkstrand sanoo ihmettelevänsä, miten vakaat ja tavalliset ihmiset saattoivat tempautua mukaan Åkerblomin lahkoon ja kuinka he kaiken jälkeen selvisivät lahkosta pois. Hän suostui, koska ajatteli voivansa palvella vielä kirkkoa. – Tavoitteeni oli opiskella teologiaa ja mennä sitten papiksi seurakuntaan. Sinä aikana Björkstrand haki ja tuli valituksi käytännöllisen teologian professoriksi Åbo Akademiin. Hänet houkuteltiin Uudenkaarlepyyn ruotsinkielisen kansanopiston rehtoriksi. Kaarlelassa vaikutti ruotsinkielisten parissa uuskirkollinen liike, jonka juuret löytyvät herännäisyydestä ja lestadiolaisuudesta. Ne oli vuonna 1973 työmarkkinajärjestöjen toiveesta siirretty lauantaihin. Asunnon kolmeen suuntaan antavista ikkunoista näkyy sisäpiha, taloyhtiön parkkipaikka sekä pieni viheralue. Ei tässä vielä kaikki. Myös Björkstrand osallistui vaaliin, mutta jäi silloin kakkoseksi. Vuonna 1971 Gustav Björkstrand väitteli Maria Åkerblomista. – Sieltä sitten soitettiin, että olenko tulossa. Karismaattiset johtajat voivat viedä kannattajiaan niin hyvään kuin pahaan. Björkstrand oli tiedeja kulttuuriministerinä vuosina 1983–1987. Tapahtuman yksityiskohdat ja poliittiset kiemurat Björkstrand kertoo elämäkerrassaan, joka ilmestyy ensi vuonna. Hänen isoisänsä oli sukunimeltään Kankkonen, mutta vaihtoi 1920-luvulla nimensä Björkstrandiksi. Äiti oli kotona viiden lapsen kanssa