. sivut 4–5. 17. Sivuilla 2 ja 31 R II K K A JU V O N EN Pääministeri Juha Sipilä: Kirkon johdon pitäisi osallistua palkkatalkoisiin ja seurakunnat voisivat panostaa enemmän diakoniaan. maaliskuuta 2016 | hinta: 3,70€ | 111. vuosikerta | 0043595–16–12 11 Juhlan nöyrä päähenkilö Jeesus ratsastaa rauhan vertauskuvalla kuohuvaan ja odotusta täynnä olevaan aikaan
Sitä ennen Pietari on kieltänyt Jeesuksen kolme kertaa ja pettänyt lupauksensa. Samoin taasen kerrotaan Romanian aikeista hälyyttävässä muodossa. Se on hidasta ja kestävää sielunravintoa nopeiden elämysten ja pikahittien aikana. Siksi Rauhanruhtinas ratsastaa aina aasilla ja siksi niin monissa kuvissa aasi on todistamassa Jeesus-vauvan syntymää. Tämän tiedon ja mielipiteiden ylitarjonnan keskellä on yhä vaikeampi erottaa oleellista epäoleellisesta. Pohjaton suru ja katumus eivät koske vain häntä ja siellä vaan myös meitä ja tässä. Kun pastori Mömmö tilaisuudessa ilmoitti pysyvänsä edelleen kirjassaan esittämissään mielipiteissä, sanoi piispa katsovansa hänet sopimattomaksi pysymään virassa. Näiden tapahtumien myötä syntyy kristinuskon ydinkertomus. Että ymmärtäisi edes jotakin tästä kaikkein suurimmasta kertomuksesta, on hyvä keskittyä ajattelemaan sitä yhä uudestaan. Opetuslapset huutavat vangitsijoita vapauttamaan Jeesuksen. Vaikka paastonaika on jo kääntymässä kohti loppusuoraa, paastoon voi vielä osallistua. Se voi tapahtua katsomalla kuvaa Rauhanruhtinaasta, kuuntelemalla passiota, lukemalla Raamattua tai osallistumalla messuun. kirkkoherran pastori V. Kun se ei tehoa, he karjuvat avukseen salamaa ja ukkosta ja lopulta vielä helvetin voimia. ¶ Koskettavin hetki on armahdusta anova alttoaaria Erbarme dich, mein Gott. Ne kertovat sodista, terrori-iskuista, ilmastonmuutoksesta ja onnettomuuksista. Pauliina Rauhala , kirjailija r ii k k a ju v o n en N äinä päivinä on viisasta pysähtyä ja keskittyä katsomaan kuvaa Rauhanruhtinaasta, joka ratsastaa aasilla kohti Jerusalemia. Siihen ehtii mukaan vaikka yhdennellätoista hetkellä, kuten kirkkoisä Krysostomos vakuuttaa valoisassa pääsiäissaarnassaan. Mielipiteet ovat jyrkentyneet ja vihapuheen määrä lisääntynyt. Matteus-passio on vanha ystävä, joka palaa uskollisesti joka vuosi eikä keskustelua tarvitse aloittaa alusta. 2 KOTiMaa 1 7. Hevosta käytettiin sodassa, aasia rauhan ajan töissä. Kohti oleellista Pysähtyminen on viisasta, koska tarjolla on niin paljon epäoleellista tietoa ja turhaa meteliä. Meneillään oleva paastonaika on erityisen luonteva ajankohta keskittyä yhteen kuvaan. Colliander kutsunut Tohmajärven v.t. 3. Jerusalemissa Rauhanruhtinasta ovat vastassa pilkka, tuomio, ristiinnaulitseminen, ristinkuolema, kuolleista nouseminen ja taivaisiin ylös astuminen. 2 01 6 KOTiMaa Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Leena Hietamies Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu Danielle Miettinen Jussi Rytkönen Olli Seppälä Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Pääkirjoitus SaTa VuOTTa SiTTen MaRi Teinilä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi TuhaT MeRKKiä TaiVaaSTa. Taiteentutkija, kirjailija Liisa Väisänen muistuttaakin, että vuosisatojen ajan hevosen näkeminen loi ihmiselle samoja mielikuvia kuin panssarivaunun näkeminen nykyihmiselle. Mömmön yksityiseen keskusteluun kanssaan lehdessämmekin aikaisemmin mainitun kirjansa ilmestymisen johdosta. Kun pysähtyy katsomaan kuvaa aasilla ratsastavasta Kristuksesta, samalla katsoo kuvaa rauhasta. Pastori Mömmön asia. ¶ Alkukuoro kutsuu kärsimystielle ja sytyttää tunnelman ja muistot. Kristus ei koskaan ratsasta korskealla sotaratsulla. Viime tiistaiksi oli Savonlinnan hiippakunnan piispa D.J. Erbarme dich M usiikki tuo minulle pääsiäisen. Yli kolmituntinen musiikkisaarna merkitsee hiljentymisen hetkeä kevätauringon, hiihtolatujen ja lämpimän kaakaon kuukausina. Pysähtyminen on viisasta, koska tarjolla on niin paljon epäoleellista tietoa ja turhaa meteliä. Käsitystä todellisuudesta synkentää se, että uutiset tosielämästä ovat useimmiten kielteisiä. Italian suhteen tietävät jotkin sähkösanomat kertoa, että se nyt ryhtyisi vihdoinkin suuremmalla voimalla ottamaan osaa sotaan. Niiden myötä avautuu kestäviä näkymiä tähän ja tulevaan aikaan. Lapsuudesta mieleeni ovat voimakkaimpina painuneet villiintyneen väkijoukon kiihkeät repliikit Barrabam! ja Lass ihn kreuzigen! Ensimmäisen osan kohokohta on ukkoskuoro, josta löytyvät jytisevä viha ja raastava epätoivo yhtä aikaa. 17.3.1916 Maailmansota
Viime viikon perjantaina järjestetty traktorimarssi toi Senaatintorille Helsinkiin satoja traktoreita. Luterilaisista naispappeuteen suhtautuu nyt pienellä varauksella lähes joka kymmenes ja vastustaa joka kahdeskymmenes. Myös turvapaikanhakijan palkkaamisen edellytykset tulisi selvittää. Toivo kahdesta valtiossa hiipuu Israelissa . Naispappeuden hyväksymisestä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Luterilaisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon lisäksi Helsingin kaupungin opetussuunnitelmissa on eritelty ortodoksinen, katolinen, islamilainen ja buddhalainen uskonnonopetus sekä Krishna-tietoisuuden opetus. Lapuan piispa Simo Peura, Kuopion piispa Jari Jolkkonen ja Kirkon maaseututoimikunnan puheenjohtaja, Lapinlahden kirkkoherra Lauri Jäntti ovat allekirjoittaneet kannanoton tukena maataloustuottajien työlle. Jämsän kirkkoherra Pentti Leppänen pitää arkkipiispan ehdotusta turvapaikanhakijoiden palkkaamisesta periaatteessa hyvänä ideana. opetuslautakunta siunaa yhteiset katsomustunnit Yhdistetyn katsomusopetuksen mallia aiotaan suunnitella yhdessä. Kannanotossa korostetaan, että maatalouden harjoittamisen ja maatalousyrittäjien hyvinvoinnin tulee olla valtion ja yhteiskunnan erityisen huomion kohteena. Kotimaa24 kysyi kahdesta seurakunnasta, joiden alueella toimii vastaanottokeskus, aiotaanko niissä tarttua arkkipiispan ehdotukseen. Viimevuotiseen kyselyyn vastanneista joka kolmas suomalainen ymmärsi naispappeuden vastustajia. Naispappeuden vastustajien ymmärtäminen on vähentynyt viidessätoista vuodessa 30 prosenttiyksikköä. Seurakunnissa eri puolilla Suomea tulisi harkita, voidaanko niissä tarjota turvapaikanhakijoille kesätöitä, ehdotti arkkipiispa Kari Mäkinen Ylen haastattelussa. KOTIMAA 3 1 7. Skeptisyys saattaa tutkimuksen mukaan johtua epäuskosta poliittisia johtajia kohtaan. Helsingin perusopetuslinjan opetuspäällikkö Marjo Kyllösen mukaan kokemukset ovat olleet myönteisiä, ja malli kiinnostaa Helsingissä laajemminkin. Seuraavaksi aiotaan selvittää, mitkä koulut ovat kiinnostuneita siirtymään uusiin opetusjärjestelyihin. Maatalouden vastuullisen harjoittamisen on oltava kannattavaa ilman kohtuuttomia riskejä. Arabien keskuudessa toivo kahden valtion ratkaisusta on pudonnut 24 prosentilla kahdessa vuodessa. Käytännössä esimerkiksi hautausmaan kesätyöntekijöiden rekrytoiminen on kuitenkin Jämsässä jo tehty. Arkkipiispa: Kesätöitä turvapaikanhakijoille Kirkon monikulttuurisuustyölle palkinto . 3. Peruskoulujen katsomusaineiden opetusta voidaan yhdistää siltä osin kuin opetuksen sisällöt ja tavoitteet ovat yhteneväisiä. Tutkimuksen mukaan puolet Israelin arabeista uskoo, että on löydettävissä keino Israelin ja itsenäisen Palestiinan valtion rauhalliseen yhteiseloon. – Kesätyöntekijöiden valinta menee ihan entiseen tapaan, hakea saavat kaikki halukkaat. Katsomusaineiden osittaista yhteisopetusta on kokeiltu Helsingissä tähän mennessä ainakin Puotilan ala-asteella ja yksityisessä Kulosaaren yhteiskoulussa. Helsingin kaupungin opetuslautakunta ottaa asiaan kantaa uudessa kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa. Israelin juutalaisista tähän uskoo 43 prosenttia. Allekirjoittajien mukaan Suomen valtion ja Euroopan Unionin tulee huolehtia siitä, että maatalouden tuet ovat riittävät, ja että ne maksetaan oikea-aikaisesti. Yksi vaihtoehto olisi, että turvapaikanhakijat ohittaisivat kaikki paikalliset, mutta en tiedä olisiko se laillista tai edes järkevää, sanoo Kauhavan kirkkoherra Jyrki Jormakka. Yhdistetyn katsomusopetuksen mallia aiotaan suunnitella yhdessä. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Maarit Hytönen tarkastelee suomalaisten suhtautumista naispappeuteen artikkelissa, joka on julkaistu Suomen kirkon pappisliiton Crux-lehdessä 1/2016. Moniin seurakunnan työtehtäviin vaaditaan tiettyä koulutusta ja kielitaitoa. 2 01 6 uuTISvIIKKO KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvISTO. Yhä harvempi ymmärtää naispappeuden kieltäjiä . KuVA: VeSA MoilAnen / leHTiKuVA Kirkko huolissaan maataloustuottajista Kesätyöntekijöiden valinta menee ihan entiseen tapaan, hakea saavat kaikki halukkaat. Toivo kahden valtion ratkaisusta Israelin ja Palestiinan konfliktissa hiipuu Israelissa, selviää Pew Research Centerin tutkimuksesta. Turun piispa Kaarlo Kalliala toivotti maataloustuottajille siunattua marssia. Perusteluissa todetaan, että arkkipiispa Kari Mäkinen nousi esille valtakunnallisesti konfliktien jalkoihin joutuneiden ihmisoikeuksien rohkeana puolestapuhujana, piispa Kaarlo Kalliala kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistäjänä ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä antoi nopeasti Heinänokan leirikeskuksen pakolaisten majoitustiloiksi. Kaikki suomalaiset eivät vieläkään hyväksy naispappeutta, mutta yhä harvempi ymmärtää naispappeuden vastustajia. Turun kaupunki antoi kirkolle monikulttuurisuusteko-tunnustuksen rohkeasta ja näkyvästä toiminnasta turvapaikanhakijoiden suuren määrän yllättäessä suomalaiset viime vuonna
PääMInISTerIn hAASTATTelu Sipilän mukaan työntekijöiden edustusta pitäisi lisätä yritysten hallituksissa. Tämä oli minulle erittäin puhuttelevaa. Meillä on puhdas ilma, vesi, energia ja data. Tällä en viittaa ay-liikkeeseen, vaan tämä ajattelu näkyy yleisesti. Silloin järjestelykeskus saatiin muutamassa päivässä pystyyn Tornioon. Jatkuvan parantamisen periaate saisi olla selkeämmin yhteisesti mielessä. 4 KOTIMAA 1 7. Sipilä näkee merkkejä siitä, että Suomessa aletaan ymmärtää taloustilanteen vakavuus ja rakenteiden uudistamisen välttämättömyys. Kun tällainen vastuu on annettu, ja mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen, en voi katsoa itseäni peilistä, jos en tee kaikkea mitä se vaatii. Hän vertaa tilannetta Saksaan, josta hänellä on omaa kokemusta työnantajana. P ääministeri Juha Sipilä haluaa rohkaista talouslaman ja henkisen apatian jo kahdeksatta vuotta kyykyttämiä suomalaisia. Näyttää kuitenkin siltä, että ennen sitä täytyy vielä jonkun aikaa pyöriä mudassa, Sipilä sanoo. – Meidän pitäisi kansakuntana olla koko ajan ”timmissä” kunnossa ja huolehtia niistä, jotka eivät itse pysty itsestään huolehtimaan. – Nopeasti pitäisi saada sellainen käänne, että nuoret pystyvät käyttämään intoaan ja saavat kokemuksen tarpeellisuudesta. Pääministerin mukaan monissa EU:n neuvoston pöydissä ihmetellään tätä nopeutta. Hänestä tuntuukin pahalta se, kun nuori ihminen saattaa lähettää sata työpaikkahakemusta tuloksetta ja törmää siihen, ettei häntä tarvita yhteiskunnan rakentamiseen. Sipilän mukaan rajoja ei voi laittaa kiinni ilman järjestelmällistä suunnitelmaa pakolaisten auttamisesta. Hän pitäisi hyvänä sitä, että myös Suomessa lisättäisiin työntekijöiden edustusta yritysten hallituksissa. Haastaisin kirkkoa enemmän tähän suuntaan ja näyttämään myös itse esimerkkiä.. – Työtäni pääministerinä motivoi Suomen kuntoon saaminen seuraaville sukupolville. Suomi sai nauttia paristakymmenestä yhtämittaisesta talouskasvun vuodesta. Yhtenä esimerkkinä Suomen mahdollisuuksista menestyä Sipilä mainitsee kotimaisen cleantech-osaamisen, jota kelpaisi tarjota vaikkapa Intian valtaville markkinoille. Sipilä ihmetteleekin sitä, miksi mahdollisuuksien maa edelleen arkailee ottaa tärkeitä askeleita oikeaan suuntaan. Uskon, että meillä on nyt ensimmäistä kertaa siihen hyvät mahdollisuudet. Hän on vakuuttunut siitä, että Suomi saadaan nousuun. Seuraavana päivänä Senaatintorin täyttää Joukkovoima-mielenilmaus, joka vastustaa hallituksen leikkauspolitiikkaa. Silloin emme oikein kykene tekemään yhdessä riittävän suuria oikaisuliikkeitä. – Suomessa on kaikki kasvun eväät. – Hallitsemattomaan maahanmuuttoon on saatava järjestys. Liian harvoin pystytään ajattelemaan, mitä Suomi nyt tarvitsee ja mitä me yhdessä tarvitsemme. Hänen mukaansa suomalaiset ovat erityisen hyviä selviytymään äkillisistä kriiseistä. Suomelle on tehtävä jotakin, jotta kielteinen kehitys voitaisiin pysäyttää. Mielelläni en tekisi kaikkia näitä asioita, vaan mieluummin yrittäisin alusta alkaen sopia yhdessä. – Suomi on maailman puhtain maa. Kotimaa-lehdelle myönnetty haastattelu tehdään Valtioneuvoston linnan arvokkaissa tiloissa. Paljon puhuttua yhteiskuntasopimusta sorvataan yhä. Syntyykö yhteiskuntasopimus. – Silloin kyettäisiin yhdessä tekemään kulloisenkin tilanteen vaatimia päätöksiä. Sipilä nostaa esille myös sen, että turvapaikka pitäisi myöntää vain niille, joille se kuuluu. Pääministeri ja hallitus toimivat yhteiskunnan eri tahojen ja intressiryhmien toiveiden ja vaatimuksien ristipaineessa. – Silloin kyettäisiin yhdessä tekemään kulloisenkin tilanteen vaatimia päätöksiä. Meillä on jo esimerkkejä siitä, että ulkomaalaisomistuksessa olevien yritysten johtajat ovat jääneet miettimään, josko sittenkin pidettäisiin firma Suomessa. Muutos vaatii vain ensin sitä, että me saamme omassa yhteiskunnassamme perusteita kuntoon ja pystymme tekemään uudistuksia, Sipilä tiivistää visiotaan. Paria päivää ennen haastattelua Sipilä palasi Brysselistä EU:n turvapaikanhakijoita koskevasta valtion päämiesten huippukokouksesta. Kirkon pitää olla erityisesti pienemmän puolella ja köyhän asialla. Sipilä esittää ajatuksiaan Suomen hyvästä tulevaisuudesta määrätietoisesti ja rauhallisesti. – Koen, että aika kovan kautta olen kyllä joutunut tätä tilannetta hakemaan. Ikkunasta näkyy Senaatintori, joka haastattelun jälkeisenä päivänä täyttyy traktoreista maataloustuottajien mielenilmauksessa. Yllättävin asia pääministerinä hänelle on ollut se, että Suomessa ”minun etuni” ohittaa usein ”meidän etumme”. Sipilä sanoo, että nuorten tulevaisuudenusko on puhuttelevaa. – YK:n pakolaisjärjestön johdolla pitäisi tehdä päätökset siitä, ketkä turvapaikkaa hakevista tarvitsevat kansainvälistä suojelua. ”Suomi saadaan nousuun” Pääministeri Juha Sipilän mielestä suomalaiset ovat parhaimmillaan nopeiden kriisien ratkaisemisessa. Tällä hetkellä Suomi on kuitenkin velaksi elävä, sisäisesti jakautunut, työttömyyden ja muiden ongelmien piinaama kansakunta. Yhtenä esimerkkinä hän nostaa esille nopean reagoinnin, kun turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa kymmenkertaistui viidessä kuukaudessa loppukesästä ja syksyllä. 2 01 6 Ministerien alentaessa palkkojaan pääministeri olisi toivonut myös kirkon johdolta osallistumista palkkatalkoisiin. En ole kuitenkaan voinut sulkea silmiäni todellisuudelta. Poliittinen talvi ja Sipilän koko pääministerikausi on ollut vaikea. Aikaisemmin yritysjohtajana työskennellyt Sipilä pohdiskelee sitä, miksi esimerkiksi työnantajien ja työntekijöiden suhteet eivät ole Suomessa parhaassa mahdollisessa kunnossa. Sipilä peräänkuuluttaa Suomeen ajattelumallia, jossa pyrittäisiin yhteiskunnan jatkuvaan parantamiseen ja uudistamiseen. – Siellä sekä työnantajat että työntekijät miettivät Suomea enemmän sitä, miten huonoinakin aikoina voitaisiin turvata se, että työpaikat pysyvät Saksassa. On valtava voimavara, jos näin kyetään tekemään, Sipilä pohtii. – Tässä vaikeassa tilanteessa pakolaisleirien olosuhteet pitäisi saada nopeasti inhimillisemmiksi ja lapset kouluun. Nämä ihmiset ohjattaisiin sitten kiintiöjärjestelmän tai EU:n vapaaehtoisen mekanismin kautta Eurooppaan. Kyllä tämä tästä kääntyy. – Hädässä olevia ihmisiä pitää auttaa, hän sanoo. Sipilän mielestä suomalaiset talouselämän ja yhteiskunnalliset rakenteet onkin mitoitettu tilanteeseen, jossa uutta jaettavaa syntyy koko ajan. – Olen optimisti. – Edunvalvonnan näkökulma on vahva. 3. Olemme koulutettua, monessa asiassa ongelmia käytännönläheisesti ratkaisevaa kansaa. Meillä on ihan mielettömät mahdollisuudet. Toivottavasti sitkeys palkitaan, Sipilä sanoo. – Kyllä minä uskon, että se syntyy, vaikka sitä on pitänyt hieroa jo yksitoista kuukautta. – Me suomalaiset emme ole parhaimmillamme siinä, kun meillä on pitkäkestoinen, pikku hiljaa syntyvä kriisi
Tällainen arvoesimerkin näyttäminen olisi kuitenkin yksi kirkon tehtävä ja sen pitäisi lähteä ihan henkilökohtaiselta tasolta. – Olin hiljattain sunnuntaina kirkossa Sipoossa. Seurakunnilla on Sipilän mielestä rooli myös turvapaikan saaneiden kotouttajana. 2 01 6 Kotouttamisessa hän näkee seurakunnilla ja esimerkiksi urheiluseuroilla keskeisen tehtävän. Sen pitää olla erityisesti pienemmän puolella ja köyhän asialla. Meillä on puhdas ilma, vesi, energia ja data.” kuva: Matti karPPinen. Hän toivoo, että suomalaiset olisivat ylpeitä omasta kulttuuriperimästään, johon uskonnonopetuskin kuuluu ja muistuttaa, että siitä on voitava pitää kiinni. Kirkko voisi Sipilän mielestä olla vielä nykyistä aktiivisempi yhteiskunnallinen keskustelija ja osallistuja. MArI TeInIlä JuSSI ryTKönen Pääministeri Juha Sipilä haluaa rohkaista suomalaisia tarjoamaan osaamistaan muulle maailmalle: ”Suomi on maailman puhtain maa. KOTIMAA 5 1 7. – Toivon, että se myös näkyy toiminnassani ja arvovalinnoissani. Sipilä kertoo olleensa pettynyt siihen, miten osa kirkon johtoa reagoi viime kesänä hänen ehdotukseensa hyvin toimeentulevien vapaaehtoisesta palkanalennuksesta. – Haastaisin kirkkoa enemmän keskusteluun. Sipilä on yllättynyt siitä, että seurakuntien budjeteissa diakoniatyön osuus näyttää hänestä olevan suhteellisen pieni. Siellä oli kaksi perhettä Iranista ja selvästikin kotoutuminen oli tapahtumassa myös seurakuntayhteyden kautta. – Kun ministeritkin alensivat palkkojaan seitsemän prosenttia, niin kirkon vastaus tähän oli mielestäni aika tyly. – Se on parasta lähimmäisenrakkautta. Sipilä luonnehtii itseään kristityksi, jolla on hengellinen vakaumus. Kirkon ja valtion suhteita Sipilä pitää tällä hetkellä hyvinä. Haastaisin kirkkoa enemmän tähän suuntaan ja näyttämään myös itse esimerkkiä. 3. – Totta kai auttamistyö on pääosin yhteiskunnan tehtävä, mutta minusta kirkon ja yksittäisten ihmistenkin pitäisi tehdä sitä enemmän. Haastattelussa uskonnonopetuksesta kysyttäessä hän on sitä mieltä, että nykyinen muoto oman uskonnon opetuksesta on toimiva
Luterilainen maailmanliitto on yksi kolmesta toimijasta kirkkojen kansainvälisen humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön verkosto ACT-allianssin koordinoimassa El Niño -sääilmiön aiheuttaman kuivuuden hätäapuohjelmassa. Etiopian virallinen kieli on amhara, mutta maassa puhutaan yli 80 kieltä. Toivomme kanavan olevan valmis ensi syksynä, hankkeen työnjohtaja Asrat Deresa kertoo. etiopia kärsii pahimmasta kuivuudesta vuosikymmeniin. – Pienviljelijät ovat täysin riippuvaisia kevätja kesäsateista. KuvAt: Päivi Arvonen Askal Dijen kuuluun kastelukanavan rakentamista valvovaan komiteaan. Tavan mukaan miehet syövät aina ensin ja naiset vasta sitten, Dijen kertoo. Kaksi muuta toimijaa ovat Etiopian evankelinen Mekane Yesus -kirkko ja Etiopian or. 2 01 6 eTIOpIA . Tuoretta heinää ei ole P ohjois-Etiopiassa Amharan maakunnassa ilman täyttää kuivan hiekan pöly. – Tilanne on lohduton. Hän on saanut lisätuloja vuokraamalla härkiä. Hankkeen kastelukanavan työmaalla kaikki työ tehdään käsin. . Deresan apuna hankkeen suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa on kyläläisistä valittu kuuden jäsenen komitea, jossa on mukana myös kaksi naista. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodessa niin paljon, ettei köyhimmillä ole varaa ostaa edes kasviksia joka päivä. eTIOpIA Tilanteen normalisoitumiseen menee parhaassakin tapauksessa ainakin vuosi tai kaksi. Dijenin perheeseen kuuluu pienviljelijänä toimiva puoliso ja kolme lasta. Mamon johtamassa hankkeessa jaetaan ruoka-apua erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville ryhmille kuten lapsille, vanhuksille ja raskaana oleville tai imettäville naisille, kehitetään viljelymenetelmiä ja parannetaan pienviljelysten kastelujärjestelmiä. 3. Joenuoman pohjalla virtaa pieni puro, jossa kulkevat lampaat ja vuohet yrittävät löytää syötävää jo moneen kertaan kalutusta kuivasta maasta. Kuivuuteen on Etiopiassa kuollut jo lähes puoli miljoonaa karjaeläintä. Adafan kylässä asuva pienviljelijä Mersha Abtewin kaksi härkää on vielä elossa. Kuivuuden syynä on poikkeuksellisen voimakas El Niño -sääilmiö, joka on sotkenut sateita jo koko viime vuoden ajan. – Eläimet ovat nyt heikossa kunnossa eivätkä ne jaksa tehdä työtä. Olemme molemmat nyt työssä kanavarakennushankkeessa ja saamme 35 birriä eli 1,5 euroa päivän työstä. Suomen Lähetysseuran rahankeräys Etiopiaan on voimassa toistaiseksi: IBAN: FI60 8179 9710 0312 86, BIC: DABAFIHH, viestikenttään AUTA sittämättömän pitkiä matkoja. . Itse syön vain ihan vähän jotta tyttärelleni jäisi enemmän. Julkista liikennettä ei ole, eikä läheskään kaikkiin pikkukylien talouksiin ole edes tietä. Joka päivä mietin, koska minun pitää teurastaa eläimet perheeni ruuaksi, Abtew kertoo antaessaan härille tukon kuivaa heinää. Heistä kaksi miljoonaa on lapsia. Ihmiset ovat menettäneet lähes koko satonsa ja vain kolmasosalla on puhdasta juomavettä, kertoo Luterilaisen maailmanliiton hankejohtaja Gezahegn Mamo. 6 KOTIMAA 1 7. – Viime vuonna menetimme koko sadon 0,7 hehtaarin peltotilkultamme. – Syömme injera-leipää kerran päivässä. Kun sateet jäävät tulematta tai tulevat väärään aikaan, viljelijät voivat menettää koko satonsa. . Asrat Deresa valvoo kastelukanavan rakentamisesta Adafan kylässä. tai en pysty ostamaan sitä kalliilla hinnalla. – Ihmiset kulkevat jalan käKuivuus uhkaa miljoonien henkeä el NIñO Kymmenen miljoonaa etiopialaista on akuutin ruoka-avun tarpeessa. Se ei riitä edes ruokaan saati lasten koulumaksuihin. Energiaa kyläläiset tarvitsisivat runsaasti, sillä maaseudulla kaikki työ tehdään käsin ja lihasvoimalla. Valmiina on neljännes kahden kilometrin kastelukanavasta, joka valmistuttuaan hyödyttää 21 hehtaarin viljelysaluetta ja 98 maanviljelijää. Päivittäin rakennustyömaalla on töissä kymmeniä kyläläisiä. Väestönkasvu on saatu laskemaan 2,3 prosenttiin ja talous on kasvanut viime vuosina jopa 10 prosentin vuosivauhdilla. Kanavan valmistuttua meidän pitäisi saada riittävästi vettä jotta voimme kasvattaa myös kasviksia ja juureksia, komitean naisjäsen Askal Dijen sanoo. Nyt he ovat tilanteessa, jossa siemenviljakin on syöty. Noin 60 prosenttia etiopialaisista on kristittyjä (ortodokseja ja protestantteja) ja noin 40 prosenttia muslimeja. – Odotuksemme ovat korkealla. – Maanviljelijät lahjoittavat kuukausittain neljän päivän työpanoksen ja muista työpäivistä maksamme heille päiväpalkan. . Tilanteen normalisoitumiseen menee parhaassakin tapauksessa ainakin vuosi tai kaksi, Gezahegn Mamo sanoo. Lalibelan lauantaimarkkinoille tullaan jopa 30 kilometrin päästä kävellen ja painavan kantamuksen kanssa, Gezahegn Mamo kertoo. Keskikokoinen kaalinpää maksaa torilla puolen päiväpalkan verran. Afrikan köyhimpiä maita, YK:n kehitysohjelma UNDP arvioi, että köyhyydessä elää noin 30 prosenttia 90-miljoonaisesta kansasta
Kristittyjen velvoite on auttaa hädässä olevia. – Olen vakuuttunut, että apu menee perille sitä eniten tarvitseville. kuvAt: Päivi Arvonen Mersha Abtewin härille ei riitä tuoretta heinää ravinnoksi. Kiitän Suomen kristittyjä avusta Etiopialle, sanoo Aklilu Duferra. Päivittäin rakennustyömaalla on töissä kymmeniä kyläläisiä. Kylissä on vahva sosiaalinen verkko, joka pitää huolta heikoimmista. Suomen Lähetysseura ja Kirkon ulkomaanapu ovat myöntäneet yhteensä 100 000 euroa katastrofiapua Etiopiaan ja toivovat seurakuntien keräävän vapaita kolehteja Itä-Afrikan kuivuudesta kärsivien hyväksi. Kuivuuskriisiä ratkaisee nyt Etiopian valtion apuna 66 järjestötoimijaa. KOTIMAA 7 1 7. 2 01 6 Asrat Deresa valvoo kastelukanavan rakentamisesta Adafan kylässä. Terveydenhoito ja koulutus on saatu yhä useamman ulottuville. Etiopian kuivuusalueilla elävät eivät ole täysin ulkomaisen avun varassa. todoksikirkko. Tuolloin hätäapua tarvitsevia oli kolmannes nykyisestä. 3. – Etiopian kirkot osallistuvat katastrofiapuun kykynsä mukaan, mutta avun tarve ylittää moninkertaisesti resurssimme ja siksi ulkomaalainen apu on tärkeää. Sääennusteissa on arvioitu El Niño -ilmiön heikentyvän, joten toivoa paremmasta on, jos tämän kevään ja ensi kesän sateet tulisivat normaalisti, Ahlberg kertoo. Hän on seurannut kehitysavun toteuttamista myös ruohonjuuritasolla. – Etiopian ruokaturva on pitkälti sateiden varassa. PäIvI ArvOnEn. Talouskasvu on siis hyödyttänyt myös maan vähäosaisia. Hän on Mekane Yesus -kirkon Dessien hiippakunnan kehitysyhteistyöosaston johtaja. – Etiopiassa on viime vuosien aikana parannettu tieja puhelinverkostoa. Etiopian tilanne ei Ahlbergin mukaan ole lainkaan toivoton. Vielä vuosi sitten tammikuussa valtio uskoi selviävänsä kriisistä omin voimin. Etiopian valtio antoi kuivuusalueille hätäapua viime vuonna 200 miljoonaa dollaria ja on varannut tälle vuodelle 97 miljoonaa dollaria. Etiopian tilannetta vuodesta 1993 seurannut ja Etiopiassa vuosia asunut Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattori Timo Ahlberg ei ole aiemmin nähnyt Etiopiassa nykyisen kaltaista kuivuuskatastrofia
Kestää aikansa, että aikuiset ja lapset löytävät paikkansa. Kun keskustellaan siitä, muuttiko avioliitto parisuhdetta, monet pitkäänkin yhdessä olleet kokevat sen tuoneen suhteeseen vakautta. Tapaamme kollegani kanssa pariskuntia myös työparina. Meri Toivanen Ylivieskan seurakunnan perheneuvoja Seppo Viljamaa järjestää Kokkolassa tällä viikolla pidettäviä Kirkon perheneuvonnan neuvottelupäiviä. Viljamaa on valmistunut perheterapeutiksi vuonna 2000 ja työskennellyt kirkon perheneuvojana vuodesta 2008. Toisaalta esimerkiksi meillä Keski-Pohjanmaalla ei tarvitse jonottaa yhtä kauan kuin etelämpänä, missä väkeä on enemmän. Pikkulapsiperheet taas tarvitsisivat jaksamiseensa enemmän yhteiskunnan jokapäiväistä apua. Mikä on avioliiton solmimisen merkitys parisuhteelle. Näissä tilanteissa pariskunnat ovat kokeneet tulleensa hyvin kuulluiksi. Eniten vaikuttavat tuttavien kokemukset. 3. Siellä, missä perheasiain neuvottelukeskuksia on harvassa, matkat tapaamisiin ovat pitkiä. – Kaikki parit. KuVa: EVELiina PYLVäS Seurakuntien perheneuvonta on ainoita paikkoja, joissa otetaan vastaan ikääntyneiden parien solmut. Hän on järjestämässä Kokkolassa huomenna perjantaina päättyviä Kirkon perheneuvonnan valtakunnallisia neuvottelupäiviä. ”Liian helposti eroaminen on fraasi, joka ei pidä paikkaansa” K ahden, kolmen tapaamisen jälkeen alkaa nähdä, onko parilla mahdollisuuksia muutokseen, sanoo Ylivieskan seurakunnan perheneuvoja Seppo Viljamaa. Miten kunnollinen perheenäiti tai -isä voi äkillisesti rakastua, jättää perheensä ja tehdä näin läheisilleen pahaa. Me perheneuvojat voimme auttaa vanhemmuuteen kasvamisessa. Minulle muodostui kuva, että kynnys tulla seurakuntien perheneuvontaan ei ole kovin korkea. – Erot haasteissa eivät ole merkittäviä, vaikka toki meillä Oulun hiippakunnan sisälläkin on vähän vaihtelua: Oulun kaltaisessa kasvukeskuksessa elävillä on erilaiset kysymykset kuin jokilaaksojen maanviljelijöillä. 8 KoTiMaa 1 7. Millaisia erityispiirteitä perheterapiassa on yksilöterapiaan verrattuna. Pariterapiassa vuorovaikutussuhteita on useita, ja siinä mielessä se on paljastavampaa ja haastavampaa. Millaisia ovat suomalaisten pariskuntien ja perheiden haasteet nyt. Ihmiset ovat pyrkineet muutokseen pitkään jo ennen ammattiavun hakemista. Yleisesti ottaen asiakkaat ovat nuorempia kuin aiemmin. – Uusperheissä ei ole itsestään selvää, että palaset loksahtaisivat kivuttomasti kohdalleen. Millaiset parit voivat tulla seurakunnan perheneuvontaan. Poikkeavatko parien haasteet toisistaan alueellisesti. Niin kirkon jäsenet kuin kirkkoon kuulumattomat, niin samaa sukupuolta olevat kuin transsukupuolisetkin. – Avioliitto ja rekisteröity parisuhde vahvistavat sitoutumista parisuhteeseen ja tuovat turvallisuutta sekä aikuisten että lasten elämään. Kolmannet osapuolet ovat kärkipäässä parisuhteiden vaikeuksissa. Parisuhde on niin vaativa ihmissuhde, että siinä jos missä tarvitaan Jumalan siunauksen ja seurakunnan esirukouksen voimaa. – Minusta liian helposti eroaminen on fraasi, joka ei pidä laisinkaan paikkaansa. Apua lähdetään hakemaan helpommin, osin seurakunnan muilla työaloilla tapahtuneiden kohtaamisten ansiosta. Ikääntyneille pareille seurakuntien perheneuvonta on ainoita paikkoja, joissa otetaan vastaan heidän solmunsa: sairaudet sekä suhteet lapsiin ja lapsenlapsiin. Myös yhteiskunnalliset ja juridiset käytännöt antavat tukea. Perheneuvonnan neuvottelupäivien otsikossa kysytään, miksi hyvät ihmiset tekevät pahaa. Aiemmin hän työskenteli sairaalasielunhoitajana. – Teeman taustalla on se, miksi ihmiset hurahtavat. Hän on myös pappi. 2 01 6 viiKon henKilö. Kahden, kolmen tapaamisen jälkeen alkaa nähdä, onko parilla muutokseen mahdollisuuksia. – Yksilöterapiassa, samoin kuin ystävyyssuhteissa, saadaan kuuntelijan jakamaton empatia. Miksi päivien teema on tärkeä. Sote-uudistus saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa paljonkin niihin seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksiin, joiden kanssa kunnat ovat tehneet ostopalvelusopimuksia. Odotan, että alustukset ja luennot herättävät keskustelua ja haastavat meitä työssä. Monet haluavat katsoa kaikki kortit loppuun. Eroavatko parit liian helposti. Entä miten perheneuvonnan resurssit vaihtelevat eri puolilla Suomea. Sekä avioliitto että avoliitto otetaan vakavasti. Tein perheneuvonnan erikoistumiskoulutuksen lopputyöni seksuaalija sukupuolivähemmistöjen asiakkuuksista
Saksan kirkot tuomitsevat järjestön arvopohjan näennäiskristilliseksi. Kölnissä naisia ahdistelleen miesjoukon teot vaikeuttivat kaikkien turvapaikanhakijoiden tilannetta tehden näistä potentiaalisia pahantekijöitä. Evankelisen kirkon johtava piispa Heinrich Bedford-Strohm suhtautuu Pegidan kannattajiin kärsivällisesti, kuin eksyneisiin lampaisiin. Seurakuntalaisten joukosta löytyy niitä, jotka uskovat Pegidan olevan oikealla asialla. Nopeasti muuttuva maailma pelottaa monia, eivätkä kaikki pysy vauhdissa mukana. Pegida-liikettä analysoinut politiikantutkija professori Hans Vorländer sanoo poliitikkojen ja median ankarin sanakääntein julistamien tuomioiden tuoneen Pegidalle vain lisää kannattajia. Piispa korostaa toimivan keskusteluyhteyden tärkeyttä. Kun huoli omasta pärjäämisestä painaa, voivat turvapaikanhakijat tuntua kilpailijoilta. Kristittyjen solidaarisuus pakolaisiksi päätyneitä muslimeja kohtaan hiertää Isisin ideologista uskottavuutta. Keitä meidän kuuluu auttaa ja miksi. Islamin uskostakin järjestö suvaitsee vain oman näkemyksensä mukaisen tulkinnan. Pariskunta on myös muuttanut erilleen. kuva: JenS Meyer/ aP / Lehtikuva EEva BodE Kirjoittaja on Saksassa asuva toimittaja. Uhkakuvat eivät kuitenkaan ammenna vain materiaalisista huolista, vaan myös yleiseen turvallisuuteen liittyvistä peloista. hen voimin toteutetun naisten seksuaalisen ahdistelun jälkeen. 2 01 6 uuTIsEssEE. KoTIMaa 9 1 7. Piispa Bedford-Strohm muistuttaa, että vihamielisyys johtuu usein pelosta. Pienenä, noin 300–350 hengen liikehdintänä Itä-Saksan Dresdenissä vuoden 2014 loppupuolella alkanut Pegida on noussut eurooppalaiseksi toimijaksi. Laajemmin kysymys liittyy auttamisen problematiikkaan. S aksa on ottanut Euroopan maista eniten turvapaikanhakijoita suojiinsa, mutta vieraanvaraisuus ei saa kaikkien kansalaisten kannatusta. Pystyvätkö maahanmuuttajat, etenkin miehet, länsimaista normistoa noudattavaan sukupuolten väliseen kanssakäymiseen. Joissakin mielenosoituksissa katseita on kerännyt Saksan lipun väreissä symbolina käytetty risti. Tosin Petryn viimeisimmät täräytykset siitä, että omin luvin Saksaan yrittäviä pakolaisia pitäisi tiukan paikan tullen vaikka ampua, saivat hänen puolisonsa Sven Petryn sanoutumaan irti vaimon poliittisista linjauksista. Pegida-liikkeen näkemyksiin kuuluu kristinuskon ja islamin välinen vastakkainasettelu, jonka puitteissa islam näyttäytyy uhkana. 3. Evankelisen kirkon johtava piispa Heinrich BedfordStrohm puolestaan tuntuu suhtautuvan Pegidan kannattajiin kärsivällisesti, kuin eksyneisiin lampaisiin. Sen innoittamia, suomalaisen Rajat kiinni -liikkeen protestin tapaisia mielenosoituksia pidettiin helmikuun alussa yli kymmenessä kaupungissa eri puolilla Eurooppaa. Liikkeessä näkyy vain kristillisyyden pinta kulttuurin tuotteena, eikä se kestä tarkastelua kristillisen etiikan valossa. Ääriliikkeet hyötyvät äärimmäisistä tilanteista. Hän on papin vaimo ja neljän lapsen äiti. Vain pureutumalla ulkomaalaisvastaisuuden syihin voidaan ratkaista ongelmia ja luoda suvaitsevaista ilmapiiriä. K ielloilla ei voida muuttaa asenteita ja tunteita. Vastakkainasettelu taas sopii kuin valettu Isisin sotaisaan maailmankuvaan, joka ei hyväksy islamin ja muiden uskontojen rauhallista rinnakkaiseloa. Kristinusko taas velvoittaa lähimmäisenrakkauteen. Vaikka kirkkojen virallinen kanta on Pegida-kriittinen, kaikki kirkkoon kuuluvat eivät vastusta liikettä. Ulkomaalaisvastaisuus tiivistyy maahanmuuttoa ja islamia vastustavan Pegida-liikkeen syntysijoilla Saksin osavaltiossa, jossa pakolaisille tarkoitettu asunto tuhopoltettiin ja vihamieliset mielenosoittajat piirittivät pakolaisia kuljettaneen linja-auton. S aksan evankelinen ja katolinen kirkko tuomitsevat Pegidan arvopohjan näennäiskristilliseksi. Tarkkaan harkittu nimi vetoaa tunteeseen ja oikeuttaa toimimaan islaminuskoisia vastaan määrittelemällä nämä koko Eurooppaa uhkaaviksi islamisteiksi. Muslimien epäily ja syyttäminen pahantekijöiksi sopii järjestön tarkoituksiin paljon paremmin, samoin kuin Pegidan tarkoituksiin. Tunnetuin kirkkoon tiiviisti liittyvä Pegida-myönteinen julkisuuden henkilö lienee oikeistopopulistisen viikonvaihteessa osavaltiovaaleissa menestyneen AfD-puolueen toinen puheenjohtaja Frauke Petry. Mielenosoituksia on järjestetty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden paikkojen, kuten Kölnin tuomiokirkon edessä. Liikkeen nimi Patriotische Europäer gegen die Islamisierung des Abendlandes kääntyy suomeksi Isänmaalliset eurooppalaiset länsimaiden islamisoitumista vastaan. Kysymys pyörii Saksan julkisessa keskustelussa suoraan ja epäsuorasti Kölnissä uudenvuoden yönä tapahtuneen monen sadan miePegida protestoi kristillisissä lainahöyhenissä Saksan lipun väreillä koristeltu risti oli mukana Dresdenissä järjestetyssä Pegidan mielenosoituksessa. Kölnissä kirkko otti etäisyyttä liikkeeseen sammuttamalla tuomiokirkon iltavalaistuksen sen kannattajien osoittaessa mieltä kirkon edustalla
Kotona ammattikasvattajakin huomaa kuolevaisuutensa. Tv-sarja Ihon alla puhuu vakavista asioista. Keitä tulevaisuudessa hoidetaan ja miten – ja mitä suosituksia terveydenhoidon rajaamisesta mietitään. Kun yksi vaihe jää taakse, niin toinen odottaa jo kulman takana. Jokainen ihminen, myös laumasieluinen teini-ikäinen on yksilö. Anni Takko, Missioblogi 14.3. MArIA POhjOLA nuorisotyönohjaaja, Limingan seurakunta Nepalissa pelätään yhä. Sanankuulija . Joskus toivon, että olisi. Pöhköä. YK:n mukaan 6,5 miljoonaa heistä on maan sisäisiä pakolaisia Syyrian sisällä ja 4,8 miljoonaa pakolaisia Syyrian ulkopuolella: lähinnä Jordaniassa, Libanonissa, Turkissa ja Irakissa, ja kasvavassa määrin Euroopassa. Moni ikäiseni – isiemme kirkkoon syntymästään juurtunut, Raamatun mukaista opetusta saanut ja uskon omistanut – tuntee laillani ahdistusta. Rajat pitää olla, mutta mihin ne laitetaan. Viestin hinta on 0,90 euroa. Humanitaarisen avun tarve on massiivinen. Olen huomannut, että elämä lasten kanssa on täynnä vaiheita. Mikä tietysti tulee olemaan entistäkin kuumempi kysymys soteuudistuksen ja rajallisten taloudellisten resurssien aikana. Meitä vanhempia vastaus vähän hymyilyttää. Olen saanut tehdä töitä ihmisten kanssa, jotka ovat vastuullisia, kohteliaita ja hyvin huumorintajuisia. Päätin kokeilla, miltä kuulostaisi, jos sanan pieni korvaisi sanalla teini. Kärjistän: Voiko saattohoidon jättää robotille. Etsin kerran kaikenikäisille koululaisille sopivaa virttä koululaisjumalanpalvelukseen. Viime vuoden huhtikuun tuhoisan maanjäristyksen aiheuttamat jälkijäristykset ovat jatkuneet edelleen. Onko ihmisarvoisen elämän viimeinen oljenkorsi yhteiskunnan tarjoama robottiapu. Minua pelottaa. Ennen sotaa Syyriassa asui 23 miljoonaa ihmistä. Kirkon kaksituhatvuotista perustusta ollaan murtamassa sisältäpäin omien valheprofeettojen toimesta. Pelkään lastenlasten lasten puolesta. Perustusta, joka on kantanut kansaamme vaikeiden aikojen yli, Jumalan muuttumatonta sanaa. Miltä jälkijäristykset tuntuvat niistä, jotka menettivät huhtikuussa kotinsa, toimeentulonsa, jopa rakkaita perheenjäseniään, omia lapsiaan. Kerran eräs nuori määritteli murrosiän ajaksi, jolloin vanhemmat muuttuvat aivan oudoiksi. Ja nämä valloittavat persoonat ovat, usko tai älä, teini-ikäisiä. Onko niin, ettei vanhusten kohtaamista pidetä sellaisena vaativana tehtävänä, jossa kaivataan luovaa ”älykkyyttä ja kehittynyttä vuorovaikutusta”. Päivi Huuhtanen-Somero 13.3. Muistikuvien lisäksi nousee pelko: mitä jos tämä järistys onkin vielä tuhoisampi. Mikä heidän kohtalonsa tulee olemaan uudessa kulttuurissa, joissa epäluulo pakolaisia kohtaan on kasvussa. Joskus kesken jutustelun nuoren puhelin soi. Toisaalta toinen robotteja puoltava kannanotto puhuu sen puolesta, että ihmisten sosiaalisia ja luovia voimavaroja vapautuu robotisaation avulla. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Onko tosiaan niin, että vanhuksille viime kädessä tulisi apu ihmisarvoiseen elämään robottien varassa. Kysymys on perimältään siitä, miten pitkälle uusien hoitomuotojen kehittämisessä voidaan mennä, kun puhutaan kantasolututkimuksesta, alkioiden kloonaamisesta, siitä milloin ihmiselämä alkaa, alkioiden käyttämisestä parantumattomasti sairaiden hoidossa tai missä vaiheessa alkioiden kloonaus mahdollistaa niiden käyttämisen jopa lisääntymistarkoituksiin. Olen vähän ihmetellen vastannut, että miksi ei pärjäisi. Mutta murrosikä ei ole mikään puhkeava hammas. Kun maa järisee ja mieleen nousevat yhä uudestaan ja uudestaan vuodentakaiset muistikuvat. Oikeastaan olen ensimmäisen kerran hukassa nyt, kun omat lapset ovat murrosiän kynnyksellä. Äiti tai isä soittaa. Ja kuinka paljon enemmän jokainen saa, kun heittäydymme yhdessä pohtimaan ja jakamaan. Sarjan Tutkimussairaalassa ollaan kuitenkin paljon syvemmällä. Silloin voisin varmuudella tietää, että aikamme kitistyämme tulos olisi hyvä ja palkintona helpottunut hymy. Elämän kriisit eivät kuitenkaan pääty teinivuosiin. Vesa Häkkinen 10.3. Olen vanha. Lähetä tekstiviesti! numeroon 13526 . 2 01 6 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Olli Pitkänen 13.3. Murrosikäisen nuoren käytös kuitataan usein sanomalla, että ”sinä nyt vain olet siinä iässä”. Saul minussa on yllättävän korskea lajittelemaan ihmisiä ja luokittelemaan mielipiteitä. Löysin tutun virren, joka alkaa sanoilla ”Jeesus, sinä itsekin olet ollut pieni”. Mutta entä jos se onkin totta. 3. Nuoruusvuosien tehtävänä on karistaa tämä harhaluulo pois. Kysymys kuuluu: miksei inhimillisen vuorovaikutuksen tarve hoitotyössä kohtaa näissä visioissa vapautuvia sosiaalisia voimavaroja. Ritva Eränlinna-Ali-Sisto, 82, Parkano. Mielipiteet Murrosikä ei ole puhkeava hammas Parhaimpia hetkiä työssäni ovat hyvät keskustelut nuorten kanssa. Hannu Kuosmanen 9.3. Oikeassa oleminen ei kuitenkaan edistä kirkon missiota. Miltä minusta tuntuisi, jos huoleni ja kysymykseni kuitattaisiin sanomalla, että ”sinä nyt vain olet siinä iässä”. Vaikka luvut ovat käsittämättömän suuria, on kyse ihmisistä ja perheistä, jotka ovat paenneet tynnyripommeja, epävarmuutta ja väkivaltaa. Oikeassa olemisen vimma on liiankin usein saanut myös minut teroittamaan kynää ja hakkaamaan näppäimistöä: minun oikeani on enemmän oikeassa kuin sinun oikeasi. Kotimaa24:n blogeista poimittua Miltä minusta tuntuisi, jos huoleni ja kysymykseni kuitattaisiin sanomalla, että ’sinä nyt vain olet siinä iässä’. Hetkessä puhelias ja nauravainen nuori muuttuu vaitonaiseksi teinimörökölliksi. Teinikin on tärkeä./ Teinikin voi tuoda / ympärilleen lämpöä,/ hyvää mieltä luoda. Lapsi elää lapsuutensa ajatellen, että hänen vanhempansa ovat kaikkivoipia ja kaikki tietäviä. Miksi on niin vaikea tunnustaa, että toinen ihminen on oikeutettu mielipiteisiinsä, vaikka ne olisivatkin täysin erilaiset kuin omani. Ei tämä todellakaan ole mitään tulevaisuuden sci-fi juttua vaan ihan arkipäivää myös suomalaisessa lääketieteessä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Aina silloin tällöin joku kysyy minulta, miten nuorten kanssa oikein pärjää. Pitkää pinnaa tarvitaan, mutta saako sitä jostain lisää. Lähes puolet heistä on joutunut jättämään kotinsa. Sosiaalinen media on täynnä huutamista, jonka tavoitteena on vaientaa toiset. Ihmistä ei pitäisi määritellä ikänsä tai minkään muunkaan seikan perusteella. Muutamalla sanalla hän hoitaa puhelun loppuun ja jatkaa sitten iloista keskustelua kanssani siitä mihin juuri jäätiin. Kirkossa luetaan tekstinä esimerkiksi Samuelin unesta, Paavalin neuvoista roomalaisille tai Juudas Iskariotin hirttäytymisestä ja lisätään perään: Tämä on Jumalan sana tai pyhä evankeliumi. 10 KOTIMAA 1 7.
Mikäli perhe on varaton, laskussa saattaa olla maksun kohdalla pyöreä nolla, vaikka itse palvelu maksaa kunnalle jopa yli 1 000 euroa kuussa. 3. Se on huono keskustelun mittari. Luettelosta on jäänyt pois Turun piispa Ericus Erici Sorolainen, jolle virkavuosien perusteella kuuluu kakkossija. Lopulta kalleinta ihmiskunnan saamaa lahjaa arvostetaan suunnilleen yhtä paljon kuin ilmapalloa vaalien alla. Meidän osuutemme kohdalla laskussa lukee pyöreä nolla, mutta todellisten kustannusten kohdalla aivan jotain muuta. O. Varmaan jotain tämän suuntaista apostoli Pietari halusi muistuttaa kirjoittaessaan, ettei meitä ole lunastettu tyhjänpäiväisestä elämästämme millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen kalliilla verellä. JyrKI HärKöNEN ylidiakoni. Tämän jälkeen ainoastaan G. Puolet kaudestaan hän oli sokea, ja tuomiorovasti teki työt. SIMO HEININEN Porvoo Hallamaa ja sivistynyt rasismi Professori Jaana Hallamaan kirjoitus Lisävalotusta oppikeskusteluihin (Kotimaa 10.3.) vertaili venäläistä ortodoksista ja suomalaista luterilaista teologista argumentointia. On siksi käsittämätöntä, miksi hän lähtee sivistyneeseen rasismiin kuuluvaan etniseen vertailuun. Suomalaisessa kulttuurissa puolestaan paistaa avoin mielipiteenvaihto ja poikkeavien näkemysten kunnioittaminen. SOILI HAvErINEN Helsingin Luther-kirkon teologi Oikea hinta esille Meidän osuutemme kohdalla laskussa lukee pyöreä nolla. Jussi Rytkönen on järjestänyt kahdeksan piispaa heidän virkauransa pituuden mukaan ( Kotimaa 10.3.). Sillä pyritään valaisemaan, että lasku kattaa palvelun kustannuksista vain murto-osan, ja toivotaan, että tämä tieto saisi kuntalaiset arvostamaan saamaansa palvelua enemmän. m a tt i k a r p p in en Piispojen virkaurat Suomen kirkko on säilyttänyt piispanviran, ja kaikki tähänastiset 140 piispaa ovat esittelyn arvoisia. Vai nostaisikohan se kouluruuan arvostusta, jos ruoka maksettaisiin tietyn arvoisilla ruokalipuilla, vaikka oppilas saisikin liput ilmaiseksi. Liian pitkien piispuuskausien aika on ohi. Monelta seurakuntalaiselta voi nimittäin olla täysin pimennossa, millaiset armon ja anteeksiantamuksen todelliset kustannukset ovat olleet, jos hajamielinen pastori ei muista siitä mainita. Noissa metropoleissa teologinen keskustelukulttuuri on mielestäni edelleen tyystin toista kuin suomalaisessa luterilaisuudessa. En tarkoita nyt todellisten hautaustai vihkimiskulujen ilmoittamista toimitusten yhteydessä vaan kirkon varsinaisen aarteen eli armon jakamista. Hintalappu vaan rohkeasti esille, jotta pysyy mielessä, mitä ja kenelle tämä riemu on maksanut. Tämä voi johtaa ilmaisen armon halveksimiseen, koska vastaanottajan näkökulmasta se vaikuttaa joltakin arvottomalta kertakäyttörihkamalta. Samaa ideaa voisi toteuttaa laajemminkin. Kaiken tämän tietää myös Hallamaa. Kaupungin tarjoamissa palveluissa on aina pohjimmiltaan kyse siitä, että kuntalaiset kustantavat ne itse verojen kautta. Todellisten kustannusten merkitseminen on mielestäni loistava idea. Ne eivät ole lahjaa, koska ilmainenkaan palvelu ei ole oikeasti ilmaista. Rosenqvist on kuollut virkaa hoitaessaan. Pitkällä virkauralla ja korkealla iällä oli siis varjopuolensa. 2 01 6 KOLUMNI Soili Haverinen T ässäkin kuussa monen perheen postiluukusta tipahtavasta päiväkotilaskusta löytyy kohta, jossa kerrotaan päivähoidon todelliset kustannukset maksettavan hinnan lisäksi. Suomen luterilaisten ja Venäjän ortodoksien väliset oppikeskustelut on YYAajan konsensusdiplomatian jäänne. Se taitaa elää edelleen messiaanisessa illuusiossaan kuvitellen olevansa kaikille mallina maailman sivistyneimmästä ja suvaitsevaisimmasta kirkosta. Hän johti hiippakuntaa neljän kuninkaan aikana (1583–1625) ja jätti perinnöksi suomalaisen saarnakirjan, jota luettiin ainoana laatuaan kaksi vuosisataa. Koskimiehen viimeisiä vuosia. Gustaf Johansson oli kuollessaan 86-vuotias patriarkka, mutta myös äkäinen vanhus, jonka ohitse aika oli ajanut. Sen lopulla piispa ei enää ollut täysissä hengen voimissa, vaan saattoi komentaa tuomiokapitulin jäseniä hiilihangolla uhaten. Piispuuskausi kesti 41 vuotta. Ainakin sen tarkoitus on. Armossa kyse on jostain, jota emme joudu emmekä pysty itse maksamaan mitään kautta, mutta joka on silti äärettömän kalliisti maksettu. Turku ei ollut poikkeus. Miksi siis pitää todellisia kustannuksia piilossa. Kuopion ensimmäinen piispa Robert Valentin Frosterus (piispana 1851– 1884) kuuluu virkauraluettelon kärkipäähän. En tiedä, onko hintamerkinnällä ollut toivottu teho palvelun käyttäjiin, mutta jotain tuosta käytännöstä voisi oppia myös kirkossa. Sokeus haittasi myös J. Olen opiskellut ja asunut kuusi vuotta venäläisissä ortodoksisissa ympyröissä Pariisissa ja Pietarissa. Tätä mahdollisuutta ei ollut hänen luterilaisilla seuraajillaan. Max von Bonsdorff ja Väinö Malmivaara siirtyivät ensimmäisinä piispoina eläkkeelle 1954. Armon ja anteeksiantamuksen kustannusten suhteen tilanne on täysin toisenlainen. Armoa ja anteeksiantamusta ei tarvitse säästellä, koska ne eivät lopu jakamalla. Se vain maksetaan toista kautta. Sen tiedon mainitseminen, että Kristus maksoi armon omalla ristin verellään ja että maksu kuitattiin riittäväksi, kun hän nousi haudasta, voisi herättää aiheellista kiitollisuutta Kristusta kohtaan ja jopa lisätä Jumalan armon arvostamista seurakuntalaisten keskuudessa. Keskiaikaisen kronikan mukaan Maunu Tavast ”erittäin korkean iän uuvuttamana luopui piispanvirastaan” ja vetäytyi eläkkeelle Naantalin luostarin lähelle. Esitän pari kommenttia mielenkiintoiseen artikkeliin. R. Niiden tilalle ovat tulleet emerituspiispat, joiden kokemuksesta on kirkolle monenlaista hyötyä. Vasta vuonna 1928 eläkkeelle siirtyminen oli mahdollista, mutta ei vielä pakollista. Myös kolme seuraavaa arkkipiispaa olivat jo Turkuun tullessaan vanhuuden ja sairauden vaivaamia, niin että piispantarkastukset jäivät tuomiorovastien vastuulle. KOTIMAA 11 1 7. Ensimmäisessä näkyy Hallamaan mukaan miehen valta naisen yli ja sillä harrastetaan eri tavoin ajattelevien painostamista
Maallikoiden omavaltaisesti normaaliolosuhteissa toimittama ehtoollinen on nimittäin yksiselitteisesti luterilaisen tunnustuksen ja kirkkojärjestyksen vastainen. joulukuuta 2015. Esikoislestadiolaisen herätysliikkeen sakramenttiseparatismi sai näin konkreettisen muodon liikkeen omassa rukoushuoneessa Mikkelissä 5. Persialaislähtöistä, roomalaisten sotilaiden suosimaa mithralaisuutta on joskus pidetty jopa kristinuskon kilpailijana. . . 2 01 6 J otakin ikiaikaista ja salaperäistä kirkon liturgisessa elämässä meni rikki, kun papiksi vihkimätön Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen viime vuoden lopulla pyhitti ehtoollisaineet, leivän ja viinin, ja alkoi pian sen jälkeen jakaa niitä ehtoollispöytään polvistuneille toisille luterilaisen kirkon jäsenille. Ehtoollinen on kasteen ohella luterilaisen kirkon toinen sakramentti. Vuonna 2014 Suomen luterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa kävi 2,3 miljoonaa ehtoollisvierasta. Samoin erikoista on se, että sakramentin salaisuudessa kristitty ikään kuin syö ja juo Jumalaansa. Onhan se käytäntönä aika erikoinen. Ortodoksisen ja katolisen kirkon sekä helluntaiseurakuntien kanssa ehtoollisyhteyttä ei ole. Onhan veri aina ollut salaperäinen, lämmin elämän neste. 3. Monissa kulttuuripiireissä ja uskonnoissa yhdessä ruokailemisessa on voinut olla sakraaleja, pyhiä piirteitä. Valitettavasti eri kirkot ja kristityt kuitenkin ovat tästä kovin erimielisiä. Mutta ongelmavyyhtiin liittyi myös uhka keskisuuren vanhan herätysliikkeen loittonemisesta kirkon reunoille ja niiden ulkopuolellekin. Kuten suuren katolisen teologin Tuomas Akvinolaisen vuonna 1263 kirjoittama virsi 221 ilmaisee: ”Kristus syödään, Kristus juodaan, näin hän meitä lähestyy, sanan kautta, salaisesti leipään, viiniin yhdistyy.” Ei-kristityille tätä on varmasti kautta aikojen pitänyt vähän selittää. Herran pyhä ehtoollinen on kristityille tuttu asia. Reunoillahan osa lestadiolaisuuden monista suunnista toki on sakramenttija kirkko-opillisesti de facto ollut jo pitkään, mutta ehtoollisen ja myöhemmin kasteen ottaminen omaan käyttöön esikoislestadiolaisuudessa poisti asiasta viimeisetkin epäilyt. Silti katolinen kirkko puhuu luterilaisittain katsoen ongelmallisesti messu-uhrista. Uskontotieteellisessä luokittelussa voidaan puhua yhteystai konviiviouhrista. eukharistia) ja yhteysateriaksi (lat. Opin vartijoina toimivat piispat repäisivät vaatteensa. Kyseessä on jumalanpalveluksen kaikkein pyhin. Ehtoollinen ei uskonnollisena ilmiönä ehkä ole täysin kaikesta muusta irrallinen, vaikka sen teologinen merkitys onkin ainutlaatuinen. teksti: Jussi Rytkönen Ehtoollistietoa . Golgatan uhrin jälkeen uusia uhreja ei enää tarvita. 12 KOTIMAA 1 7. Verimystiikkaa on vanhastaan ollut myös monissa kristillisissä virsissä. Uhrista Kristuksen työssäkin oli kysymys. Myös kreikkalais-roomalais-itämaisen antiikin erilaisissa mysteeriuskonnoissa oli yhteisiä aterioita. . Tästä kertoo myös miltei 400 vuotta ennen Kristusta kuollut filosofi Platon kuuluisassa teoksessaan Pidot (Symposion). Tapahtuma herätti kirkon piirissä huomiota. . keammille voimille, loput nautitaan uhraajien kesken. Ehtoollista kutsutaan myös kiitosateriaksi (kr. Juutalaisilla on sapattiaterialla tapana siunata pöydän antimet. . . Ehtoollisvieras saa pikariinsa tilkan punaista viiniä ja kuulee: ’Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.’. On ylipäätään mielenkiintoista, että uhraaminen ja siksi myös veri on melkein yleisuskonnollinen elementti. Kaikkein selvin yhteys kristillisellä ehtoollisella saattaa kuitenkin olla juutalaiseen ateriaperinteeseen. Ehtoollisella voi itsenäisesti käydä konfirmoitu kirkon jäsen. . . communio). Suomen luterilaisella kirkolla on ehtoollisyhteys toisten luterilaisten kirkkojen ohella Brittein saarten anglikaanisten kirkkojen, eräiden metodistikirkkojen ja Skotlannin (reformoidun) kirkon kanssa. Sen ympärillä vellovat teologiset kiistat herättävät kysymään, miksi kristityillä ylipäätään on tapana nauttia yhteisessä jumalanpalveluksessaan pieni symbolinen leivänpala ja tilkka alkoholipitoista viiniä. Alttarin leikkokukat symboloivat nekin uhria. Muinaisten pakanallisten kreikkalaisten kulttuurissa yhteisiin juominkeihin kokoontunut miesten joukko saattoi kruunata illanviettonsa juomauhrilla ja muilla menoilla. Varsinkin jälkimmäisessä osa uhrista luovutetaan korUskon matkaeväs Pyhä ehtoollinen on Kristuksen todellista läsnäoloa ja muistoateria. Luterilaisetkin toki laulavat ehtoollisen yhteydessä uhrivirren ja mainitsevat ehtoollisrukouksessa Kristuksen uhrin. . Vastauksia etsittäessä on mentävä tuhansien vuosien taakse
2 01 6 Ehtoollisen jakoa Haapajärven kirkossa vuonna 2011. KOTIMAA 13 1 7. kuva: Päivi karjalainEn. Pienet lapset voivat tulla ehtoolliselle huoltajiensa kanssa. 3
6:56–58). Ajallisen perspektiivin ymmärtämiseksi on varsin merkittävää, että tuon kirjeen kirjoittamisajankohtana ehtoollisen asettamisesta ja Golgatan tapahtumista oli kulunut vasta alle neljännesvuosisata. Joka tapauksessa Jeesuksen viimeinen ateria oppilaidensa kanssa oli samalla ensimmäinen kristittyjen, Jeesuksen seuraajien ehtoollisateria. Lisäperusteluksi hän lausui Kotimaa24:n haastattelussa viime joulukuussa sen, että ”ehtoollinen ei ole luterilaisen kirkon monopoli”. 2 01 6 Paljon on keskusteltu siitä, oliko Jeesuksen asettama ehtoollinen juuri juutalaisen tradition mukaisen pääsiäisaterian päivittäminen. Ensimmäisten kristittyjen seurakuntien jäsenet kokoontuivat sittemmin murtamaan leipää ja muistamaan, mitä Jeesus oli opettanut. Jo vanha kirkko opetti ehtoollisleivän ja -viinin olevan siis todellisuudessa Kristuksen ruumis ja veri. Tämän nojalla vastaus on kieltävä: tuollainen maallikkoehtoollinen ei ole pätevä. Korinttilaiskirjeessä. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti .” (Joh. Ehtoollinen kasvoi ateriasta. Entä onko maallikon laittomasti toimittama ehtoollinen pätevä, vaikuttaako se. Mutta esimerkiksi ehtoollisen asetussanat ovat varmasti olleet käytössä aina, sillä ne tunnetaan jo apostoli Paavalin vuonna 56 tai 57 kirjoittamassa 1. Taustalla on ajatus apostolisen opin jatkuvuudesta ja varjelusta harhojen keskellä, sekä kirkon ykseyden säilyttäminen. Apostoli Paavali kehottaa nauttimaan viiniä ja leipää Jeesuksen muistoksi. 3. Ehtoollisen merkEsikoislestadiolaiset ry:n puheenjohtaja Seppo Karhu on perustellut liikkeen omia maallikkojohtoisia ehtoollisia miespappien palveluiden saatavuuden heikkenemisellä. Teologiassa puhutaan reaalipreesensistä. 14 KOTIMAA 1 7. Mitä sen kautta ajateltiin saavutettavan. Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja niin kuin minä saan elämäni Isältä, niin saa minulta elämän se, joka minua syö. Tätä ei tietenkään ole ymmärretty niin, että leipä tai viini ulkoasultaan muuttuisivat muuksi, kuin miltä ne näyttävät. – Tämä tuli alkukirkon normiksi erittäin varhain. Kuva: johannES TErvo Ehtoollismonopolin laiton murtaminen Ehtoollisen merkkien ja niiden ilmentämän todellisuuden suhteesta käytiin oppinutta kiistelyä satojen vuosien ajan, jo ennen reformaatiota.. Mutta ehtoollisella oli myös se merkitys, että siten julistettiin Herran kuolemaa: siis uhria syntisten puolesta ja syntien anteeksiantamista. Toisaalla Uusi testamentti puhuu myös rukouksesta, siunauksesta, opetuksesta ja virsien laulamisesta. Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Ehtoollisasiat ovat Suomessa yleensä hopeaa, mutta ne voivat olla mitä ainetta tahansa. Meille on säilynyt alkukristittyjen palveluksista vain vähän tietoja. Sukupolvien myötä jumalanpalvelus muuttui kaavamaisemmaksi. Siinähän ehtoollismessu on jo idullaan. Kirkon tunnustuksen ja kirkkojärjestyksen mukaan ehtoollisen jakaa pappi. Martti Lutherin Vähä Katekismus tiivistää ehtoollisen merkityksen: ”Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus.” Muistoateria-aspektin ohessa kristinuskon oppeihin kuuluu keskeisenä käsitys Jeesuksen todellisesta läsnäolosta ehtoollisessa. Lisäksi myös Jolkkosen mielestä on epävarmaa, onko sellainen ehtoollinen pätevä ja vaikuttava. Kristittyjen vainojen hiivuttua 300-luvulla kristittyjen määrä alkoi nopeasti kasvaa. Voidaan tietysti kysyä, miksi maallikko ei voisi toimittaa ehtoollista. Professori Miikka Ruokasen mukaan ylivoimaisesti suurin osa maailman kirkoista uskoo, että ehtoollisen toimittaminen on seurakunnassa uskottu niille, jotka on kutsuttu ja vihitty erityiseen sanan julistamisen ja sakramenttien toimittamisen tehtävään, eli apostoliseen virkaan. Mutta meidän kysymyksemme nyt on, miksi kristillinen seurakunta ryhtyi kokoontumisissaan ehtoollista viettämään. Tästä opista varhainen muistuma on ehkä vuonna 90 kirjoitetussa Johanneksen evankeliumissa: ”Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä. Ei ehtoollisen mysteeri silti ihan selvä asia ollut keskiajan teologeille. Kuva Seinäjoen Lakeuden ristin kirkosta. Kuopion piispa Jari Jolkkonen totesi Kotimaa24:ssä joulukuussa, että esikoislestadiolaisten maallikkojen toimittama ehtoollinen on laiton. On olemassa sekä sitä puoltavia että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Massakääntymisetkin tulivat Rooman imperiumissa mahdollisiksi. Siinä Paavali opastaa pakanuudesta kääntyneitä seurakuntalaisia viettämään ehtoollista oikealla, arvollisella tavalla
Samalla pappi sanoo: ”Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu.” Hetkeä myöhemmin ehtoollisvieras saa pikariinsa tilkan punaista viiniä ja kuulee: ”Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu.” Ehtoollisen perimmäinen sisältö on salaisuus, uskon mysteeri, yhdistyminen uskossa Kristukseen. Miikka Ruokanen on opettanut vuosia teologiaa Kiinan eri yliopistoissa. Reformaation aikana tämä oli tyypillisesti reformoitujen korostus. 3. Jumalanpalveluksen ytimessä on pitkä sananselitys sekä intensiiviset rukoukset ja antaumuksellinen yhteislaulu, Ruokanen määrittelee. Pintaa syvemmällä katsoen niitä kuitenkin on. Viisi vuosisataa sitten tämä oli Ruokasen mukaan tyypillisesti reformoitu korostus. Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen arvioi, että tällä hetkellä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa esiintyy ainakin kaksi virheellistä pyrkimystä tulkita ehtoollinen. Kaadetaanko yli jäänyt viini viemäriin vai kirkon kivijalkaan, vai nauttiiko pappi sen loppuun. Ruokanen huomauttaa, että samassa teologisessa käsittelytavassa usein korostetaan myös ihmisen ”kelvollisuutta” tulla ehtoolliselle. Koska katolisessa ja luterilaisessa ajattelussa ehtoollinen on Jeesuksen ruumis ja veri, on kirkon ikivanha oppi ollut myös se, että ehtoollinen välittää syntisille syntien anteeksiannon. Esimerkiksi luterilaisen ja katolisen kirkon kesken on kauan keskusteltu ehtoollisyhteyden palauttamisesta. Toisaalta katolinen kirkko on aina opettanut transsubstantiaatiota. Tilanne voi kuitenkin Kiinassakin olla muuttumassa. Olisiko pyhitetyt öylätit säilytettävä seuraavaa messua varten katoliseen tapaan erikseen. Ja matka tulevaisuuteen jatkuu. Protestantismin laajassa ja hajaantuneessa reformoidussa haarassa sen sijaan on korostettu sitä, että ehtoollinen on lähinnä muistoateria. Luterilaisessa kirkossa teologia on varsinkin messussa yli jäävien pyhitettyjen aineiden suhteen hieman horjuva.. Ruokanen viittaa Martti Lutherin Isoon Katekismukseen . – Ensinnäkin jotkut yhä edelleen pitävät sitä ainoastaan jo vahvasti uskovien uskon vahvistamisen ateriana. Tämä yhdessä eurooppalaisten valtionkirkkojen teologisen avaintenvallan kanssa on pitänyt huolen siitä, että luterilaisuudessa ei virallisesti ole tapahtunut suuria lohkeamia. kuva: JuSSi lEppälä syntien anteeksiantamuksen väline, jota nimenomaan uskossaan heikot ja elämässään epäpuhtaat tarvitsevat: ”Sen, joka mielellään haluaisi osakseen armon ja lohdutuksen, tulee kiirehtää ehtoolliselle.” Toinen ongelma ehtoollisopetuksessa nykyisin on Ruokasen mielestä se, että monet nykypapit painottavat ehtoollista ennen muuta kristittyjen, koko ihmiskunnan ja Jumalan ykseyden symbolina. Sitä kaikkea ehtoollinen on aina tarjonnut ja merkinnyt. Luterilaisessa kirkossa teologia on varsinkin messussa yli jäävien pyhitettyjen aineiden suhteen hieman horjuva. Esimerkiksi Pohjolan luterilaisuuden piirissä on virtauksia ja liikkeitä, joissa ehtoollisopetus on horjuvaa, tai siitä esitetään yllättävän reformoituja näkemyksiä. Urut soivat ja seurakunta veisaa suomalaisessa kirkossa. Hän tuntee myös kiinalaista kristinuskoa, jolle on tyypillistä jälkitunnustuksellisuus: Euroopasta peräisin olevat tunnustuskuntarajat eivät Kiinan modernille protestanttisuudelle ole enää relevantteja. – Tällöin ehtoollinen on ennen muuta sosiaalinen ateria, siinä ei ole mitään nykyihmiselle käsittämätöntä ”uhrimystiikkaa”. kuva: Olli SEppälä kirkkokansaa ehtoollisella kalajoen piispantarkastuksen aikaan vuonna 2012. Usein ehtoollisyhteyden puuttuminen kiertyy siihen, että kirkot eivät tunnusta toistensa pappisvirkaa. On myös tarvetta lisätä jumalanpalvelukseen elementtejä, jotka korostavat Kolmiyhteisen Jumalan armon lahjaluonnetta ja suvereenisuutta. Armahdetut syntiset ovat yksi ruumis Kristuksessa. – Reformoidut ymmärsivät Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumin 6. 2 01 6 kien ja niiden ilmentämän todellisuuden suhteesta käytiin oppinutta kiistelyä satojen vuosien ajan, jo ennen reformaatiota. Kirkot neuvottelevat ehtoollisesta. Se tarkoittaa, että ehtoollisaineet muuttuvat pyhitettäessä olemukseltaan Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Ne eivät reformoitujen mielestä puhu konkreettisesta Jeesuksen ”lihan ja veren” nauttimisesta. Luterilaiset tunnustuskirjat betonoivat reformaatioajan opillisia käsityksiä. Tästä muistuttavat myös raamatulliset asetussanat: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne syntien anteeksiantamiseksi.” Miten pyhittäminen vaikuttaa ehtoollisaineisiin. Reformaatiossa syntyneet kirkot eivät ole tätä oppia hyväksyneet. Ikävöidään Jumalan kohtaamisen mysteeriä, syvempää hengellisyyttä, Ruokanen ennustaa. Siellä sekä seurakuntalaiset että papit ovat Ruokasen mukaan yhä kiinnostuneempia sakramenteista ja liturgiasta. Käytettyä kirjallisuutta: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat, Pekka Kärkkäinen (toim.): Johdatus Lutherin teologiaan (Kirjapaja 2002), Jari Jolkkonen: Uskon ja rakkauden sakramentti (STKSJ 242, Helsinki 2004), Günther Gassmann & Scott Hendrix: Johdatus luterilaiseen tunnustukseen (Kirjapaja 2005), Vanhurskauttaminen kirkon elämässä (Kirkkohallitus 2010), Marja-Leena Hänninen & Maijastiina Kahlos & Ulla Lehtonen: Uskonnot antiikin Roomassa (Teos, 2012), Platon: Pidot (Otava 1979, Marja Itkonen-Kaila suom.) Maallikoiden omavaltaisesti normaaliolosuhteissa toimittama ehtoollinen on nimittäin yksiselitteisesti luterilaisen tunnustuksen ja kirkkojärjestyksen vastainen. Ehtoollisessa Kristus tekee meidät osallisiksi hänen rististään, ylösnousemuksestaan ja omasta jumalallisesta elämästään. luvussa vertauskuvana uskosta Jeesukseen. Siinä ei siis annettaisi syntejä anteeksi, eikä Kristus astu sisälle syntisen elämään ja tule hänen Vapahtajakseen. Ripitetty ja saarnan kuunnellut väki liikkuu jonossa kohti ehtoollispöytää. – Siinä Luther opettaa ehtoollisen olevan Ehtoollisleipä, toisilta nimiltään öylätti, hostia tai oblaatti. Martti Luther korosti voimakkaasti ehtoollisessakin sitä, että Jumala ei toimi pelastuksessa ohi ulkoisen todellisuuden, vaan vaikuttaa aineellisten merkkien eli sanan ja sakramenttien kautta. – Tieto ekumeenisista käytännöistä ja teologian historiasta lisääntyy. Sen sijaan nämä asiat hoidetaan jo ennen ehtoollista muilla keinoin, Ruokanen sanoo. Sen sijaan esimerkiksi luterilaisuudessa on korostettu sitä, että leipä ja viini ovat pyhitettyinä Kristuksen ruumis ja veri, ja että Kristus on niissä todella läsnä. – Useimmat nopeasti kasvavat jälkitunnustukselliset kirkot ovat pitkälti sanan kirkkoja. Reformoidussa opetuksessa jää Ruokasen mukaan syrjään Jeesuksen opetus siitä, että ehtoollisessa Kristus on itse reaalisesti läsnä ja antaa meille oman elämänsä, itsensä – ruumiinsa ja verensä, jotta saamme synnit anteeksi, jotta Kristus asuisi meissä ja saisimme ikuisen elämän. Ehtoollisen asettaja on teologisesti Kristus, mutta kyllä messun toimittajallakin on kirjaimellisesti sormensa pelissä. Ajan oloon ihmiset väsyvät Kiinassakin siihen, että kaikki riippuu siitä, ”onko saarna hyvä vai ei”. Jonakin päivänä se toteutuu, mutta ennen sitä kuluu vielä erikseen paljon öylättejä ja viiniä. Ehtoolliskiistat ovat jakaneet ja jakavat edelleen vanhaa kristikuntaa, siis katolista, ortodoksista, luterilais-anglikaanista ja laajaa protestanttista kirkkokuntien kenttää. Kun seurakuntalainen saa kädelleen ehtoollisleivän, hän katsoo siihen kuvattua ristiinnaulittua. Mutta ekumeenisesti on muitakin teitä ykseyteen. KOTIMAA 15 1 7
2 01 6 Eliisa Isoniemi pitelee kädessään kaiverrettua posliiniteostaan ”Jäätynyt” (2014). 16 KOTIMAA 1 7. vasemmalla teos ”Elämä kantaa” (2015). 3. Oikealla teos ”koditon” (2015) katsoo sisäänpäin, jonnekin tulevaisuuteen. kuvat: Jukka Granström Eliisa Isoniemen työhuone on Helsingin kaapelitehtaalla
Posliiniin kaiverretut, takaa valaistut kasvokuvat muistuttavat hiljaisesti jokaisen ihmisen arvosta. – Tieteessä ja teologiassa liikutaan yleisellä tasolla, mutta taiteessa on lupa ilmaista yksilölliset sisäiset tunteensa. – Tämä ajatus saattaa lohduttaa, kun kohtaamme elämän varjoja, hän sanoo. Helsinkiläisessä taidemuseossa esillä ollut grafiikan vedossarjan tummin vedos Hautaan laskeminen veti voimakkaasti puoleensa. Viime syksynä Isoniemi kulki Helsingin Kalliossa lähellä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Hän kiteytti niiden herättämän tunteen posliinisaveen yhden ihmisen kasvoiksi ja antoi työlle nimen Koditon. Teoksen taakse sytytetty valo saa kasvot hehkumaan. Taide vei mennessään. Silloin koko maailma valoineen ja varjoineen on Jumalan. Olemme saman ihmisyyden ilmentymiä, taiteilija kuvailee. Kautta Isoniemen tuotannon voi nähdä aiheiden kulkevan varjoista valoon. Graafisena suunnittelijana hän on suunnitellut suuren määrän teologisten julkaisujen kansia ja kuvittanut kirjoja, jotka korostavat ihmisarvoa, on sitten kyseessä muistisairas aikuinen tai läheisensä menettänyt lapsi. Se hänestä nimittäin piti tulla, kun hän tuoreena seinäjokelaisena ylioppilaana aloitti teologian opiskelun Helsingissä. Toivon, että se on sitä myös katsojalle! KyllIKKI KrApInOjA Ei varjoa ilman valoa Keramiikkataiteilija Eliisa Isoniemeä kiehtoo varjo, jonka valo aina luo. Opetuslapset ovat hautaamassa opettajansa. Tuo valon hämy riittää tuomaan kuvaan toivoa. Hän teki pro gradu -tutkielmansa ihmisarvosta katolisessa teologiassa, mutta kaipasi käsillä tekemistä. Kuvataiteessa varjot eivät ole pelkkää mustaa, vaan niissä on värejä ja sävyjä, Isoniemi toteaa. Hänelle varjo ei ole pelkkää pimeyttä. Hautaan laskettavan jalkoihin osuu pieni valon kajastus. – Teologia ja taide ovat työssäni täydentäneet toisiaan, Eliisa Isoniemi arvioi. 2 01 6 T aidegraafikko, keramiikkataiteilija Eliisa Isoniemi kertoo, miten 1600-luvulla eläneen valon ja varjon mestarin Rembrandtin teos kosketti häntä nelisen vuotta sitten. Kun pää oli täysin teologisten ideoiden ja dogmien maailmassa, kädet piti saada saveen!. Lopputulos on joskus taiteilijalle yllätys, sillä savi elää omaa elämäänsä, Isoniemi kuvailee. Myöhemmissä töissä elämä kantaa ihmishahmoja kirkkaina väriläiskinä. Termi voidaan kääntää suomeksi ’kiveen ilmestynyt’. Näin voi syntyä ihmeitä. Voimme nähdä toisen ihmisen omana itsenään, kuin sisältä tulevassa valossa. Valo kuultaa sen läpi sitä voimakkaammin, mitä ohuempaa posliini on. Sisäiseen toivoon, kun ulkonaisesti kaikki on hajalla. – En pakota vaan heittäydyn prosessiin ja annan tilaa sille, mikä tapahtuu. Taiteilija näki heidän kasvonsa hyvin läheltä. KOTIMAA 17 1 7. Vain valo voi synnyttää varjon. Hänelle käsin tekeminen on vuorovaikutusta materiaalin kanssa, myös silloin kun hän tekee grafiikkaa paperille vedostaen. Varhaisissa vedoksissa on tummaa uhmaa, ristiriitaa ja surua. Valmistuttuaan teologian maisteriksi 1986 Isoniemi toimi SKY:n (Suomen kristillinen ylioppilasliitto) pääsihteerinä, mutta toimikauden loputtua halusi kokeilla siipiään kuvataiteilijana. Jos Jumala on valo, hän on myös varjo. Kuvien tekeminen on puhdistavaa ja lohduttavaa. – Elämä ja valo tulevat Jumalasta. Piirtäminen oli ollut osa hänen elämäänsä, siksi hän ryhtyi opiskelemaan myös piirustusta yliopiston piirustuslaitoksella. Taiteilija kaivertaa kasvokuvan puupiirroksen tavoin posliinisaveen, ja teos poltetaan keramiikkauunissa. Ylösnousemuksen toivossa siinä eletään. Hän opiskeli taidegrafiikkaa Kuvataideakatemiassa ja valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta. – Lähes musta kuva näyttää epätoivon hetken. Valo tulee kuitenkin jostakin meitä suuremmasta, hän jatkaa. – Kun pää oli täysin teologisten ideoiden ja dogmien maailmassa, kädet piti saada saveen! Hän sai ensi kosketuksen keramiikkaan savityökurssilla Halikon Omenapuukylässä ja vuokrasi sitten yhdeksi kesäksi käyttöönsä keramiikkapajan Vantaan Martinlaaksossa. Katu oli täynnä juuri saapuneita lapsia ja aikuisia. Toivo on voima, joka houkuttaa elämään. – Ihmisiä katsotaan nykyään ankarassa ulkoisessa valossa. – Koditon katsoo sisäänpäin, jonnekin tulevaisuuteen. Uusimmissa vedoksissa pienet puutarhurit hoitavat osaavasti korkeita kukkia. Mutta kun katsoo tarkkaan, hämärästä alkaa erottua hahmoja. Siivet kantoivat. Isoniemi myöntää, että hänen töissään saattaa näkyä sielunhoitajan ote. 3. Korkeapolttoinen posliini on läpikuultavaa. Valaistujen kasvojen tekemiseen Isoniemi käyttää tiettävästi ainoana Suomessa lithophane-tekniikkaa, joka kehitettiin Keski-Euroopassa 1800-luvulla. Ulkonäkö ja sosiaalinen asema ovat tärkeitä. Omassa valossaan on Isoniemen uuden teossarjan nimi. Varjolla on myös tärkeä tehtävä luoda kontrastia kuvaan
Etualalla ranskalaisen Jean Prachinettin työt ”Iesu Transfiguratio I and II (2003). Teokset pysyvät uskollisina kristilliselle perinteelle, mutta hakevat modernia ilmaisua. Näyttelyssä on monia mykistävän hienoja töitä. Kun hyvän, koskettavan maallisen taiteen äärellä saattaa kokea pyhyyden Taidenäyttely voi olla rukous Lahden Faces of Christ -näyttelyssä on töitä 24 taiteilijalta 13:sta eri maasta. Kokemusta voisi verrata siihen, mikä on laulujen ja virsien laulamisen välinen ero. 3. Takaseinällä brasialaisen Sergio Ferron ”INRI” (2011). Lahdessa ja Kuopiossa on esillä kansainvälisen Faces of Christ -kokoelman korkeatasoista katolista taidetta. Ajatuksena on ollut, että Faces of Christ -kokoelman teokset kävisivät vuoropuhelua suomalaisten teosten kanssa. Lahden näyttelyssä on mukana myös muutama uskonnollisia aiheita käyttävä suomalainen taiteilija. Onko perinne painolasti vai voimavara. Teokset on tilattu taiteilijoilta. Suomalaiset teokset on sijoitettu omaksi kokonaisuudekseen kahteen erilliseen huoneeseen. Sen vuoksi Faces of Christ -kokoelman teokset kiertävät ahkerasti ympäri maailmaa. Näyttelyn teoksia ei ole valittu sattumanvaraisesti taiteilijoiden tuotannosta. 2 01 6 L ahden Taidemuseossa tänä keväänä esillä oleva Faces of Christ -näyttely poikkeaa monista taidenäyttelyistä siinä, että näyttelyn toinen kuraattori, tanskalaissyntyinen, Normandiassa asuva Steen Heidemann kertoo avoimesti, että tämä on hänen tapaansa julistaa Jumalan sanaa. Tuloksena on vuosisatojen halki periytyvää uskonnollista taidetta, jossa toistuvat perinteen mukanaan kuljettamat teemat ja lähestymistavat. Tässä suhteessa ripustus ei onnistu. Vuoropuhelu olisi onnistunut paremmin, jos suomalaisten taiteilijoiden teoksia olisi ripustettu kansainvälisten taiteilijoiden teosten rinnalle. Näyttelyssä on monia mykistävän hienoja töitä.. Ulla Pohjola: Huntu ja Harso (2009). Kun taiteilijoiden valitsemat teemat ja lähestymistavat ovat perinteisiä, huomaa katsovansa teoksia niin, että pohtii, mitä oma aikamme ja toisaalta taiteilijan persoonallisuus tuovat siihen perinteeseen, jota mestarit eri aikakausina ovat väkevästi kuvanneet. Samaan aikaan on rinnakkaisnäyttely Kuopiossa Ortodoksisessa kirkkomuseossa, jossa Faces of Christ -kokoelman teoksia on esillä ikonien rinnalla. Myös Steen Heidemann perustelee kokoelmaa sillä, että meidän aikanamme visuaalisuus korostuu entistä enemmän. Taidenäyttely voi olla rukous. Kuvan merkitys kasvaa sanan rinnalla. Lähtökohtana on ollut etsiä modernia tapaa ilmaista uskonnollisia teemoja taiteessa. Luterilaisena katsojana ajattelen sen näkyvän siinä, että taiteilijat eivät aseta kirkon oppia kyseenalaiseksi. Taiteilijat ovat katolisen kirkon piiristä. 18 KOTIMAA 1 7. Ajattelen, että me luterilaiset, joille kirkon kaanon ei ole yhtä määräävä, saattaisimme antaa tilaa omille näkemyksillemme ja ehkä myös maailmankuvassa tapahtuneille muutoksille, joista tässä näyttelyssä ei näy mitään viitteitä. KUvaT: JaaNa aHJoKaNgaS tai hurmoksen tunteita, kristillinen tematiikka tuo ainakin kristitylle katsojalle oman ulottuvuutensa, kun oma hengellinen kokemus kohtaa uskon todellisuudesta nousevia näkymiä
Saattavatpa ne synnyttää jossakin katsojassa kiinnostuksen siihen, mikä on se salattu maailma, joka näiden teosten kautta avautuu, etenkin jos katsoja antaa luvan koskettaa sydäntään. Toimiiko näyttely myös niille, joille hengellinen viitekehys ei ole tärkeä. Toimii kyllä, sillä teokset ovat parhaimmillaan erittäin korkealuokkaista taidetta. Voimme kuitenkin erottaa hämäriä hahmoja. asti ja Kuopion Ortodoksisessa kirkkomuseossa Riisassa 15.5. KOTIMAA 19 1 7. Suomalaistaiteilijoista erityisen kiinnostava on Ulla Pohjola, jonka työt Huntu ja Harso kuvaavat äärimmäisen herkästi sitä, kuinka katselemme kuin harson läpi siihen toiseen todellisuuteen, joka on peitetty silmiltämme. 3. Kirjaimet INRI loistavat teoksen keskellä, ja niitä ympäröi lähes abstraktiksi muuttuva ristiinnaulitun hahmo ikään kuin sitä painaisivat kaikki ihmiskunnan taakat. kuvA: TIINA REkoLA / LAhdEN MuSEoT Salin perällä katse kiinnittyy brasilialaisen Sérgio Ferron suureen teokseen, joka kuvaa ristiinnaulittua. Kokoelmaa kerättäessä ei ole tehty kompromisseja taiteellisen laadun suhteen. Etualalla ranskalaisen Jean Prachinettin työt ”Iesu Transfiguratio I and II (2003). Takaseinällä brasialaisen Sergio Ferron ”INRI” (2011). 2 01 6 Lahden Faces of Christ -näyttelyssä on töitä 24 taiteilijalta 13:sta eri maasta. Giuseppe Antonio Lomuscio: Minä olen alku ja loppu (2012). asti.. Pohjolan vaativa tekniikka, jossa hän yhdistelee eri materiaaleja äärimmäisen herkästi, lisää lumokokemusta. Toinen vaikuttava ristiinnaulittu-aihe on ranskalaiselta Hélène Legrandilta, jonka teoksessa Aamurusko kärsivän Kristuksen ruumis muuttuu mystisen kauniiksi, virvoituksen tuojaksi. Legrandilta on myös lohtua ja turvaa herättävä teos Jumala siunaa syntymätöntä lasta, jossa vahvat, vanhat, viisaat kädet ovat ristissä odottavan äidin vatsan päällä. HeIKKI HAKAlA Faces of Christ Lahden taidemuseossa 14.5
3. Ajatuksissani keskivertokristitty on valkoinen, keskiluokkainen, maaseudulla asuva nainen. 20 KOTIMAA 1 7. Aikuisen Ilonan mielestä kirkollisia keskuksia eivät enää ole Rooma, Konstantinopoli, Lontoo, New York tai Geneve, vaan Buenos Aires, Kinshasa, Addis Abeba ja Manila. Kun entisessä maailmassa uskottiin poissaolevaan, kaukaiseen Jumalaan, johon vaivoin saa yhteyden, uskotaan nyt lähellä olevaan Jumalaan, joka vaikuttaa kaikkiin elämän asioihin. Tuntuu, että rationaalisessa ja tieteellisessä maailmassa perinteinen Jumala, joka elää ja vaikuttaa arkipäivässä, puhuu ihmiselle ja tekee ihmeitä, kannetaan hautaan. teksti: kalevi virtanen Niin pappi kuin olenkin huomaan pelkääväni, että kristinuskon historia on kääntymässä loppusuoralle ja maallistumisen seurauksena kristinusko kuolee. Monesti minusta tuntuu, että läntinen sivistys ja kristinusko ovat sama asia. Sen hengellisen elämän voimanlähteitä ovat usko suoraan Pyhän Hengen johdatukseen ja suora luottamus Raamatun sanaan. Puhujat vaihtoivat mikrofonia lennosta, siististi pukeutuneet nuoret miehet juoksivat ihmisten luokse tuoden ensin Raamatun tekstin monisteena ja sitten pussin valkoista, ihMalawilaiset Florence Msiska, Febbie Mwenifumbo ja Edina Phiri lauloivat kirkkokuorossa vuonna 2011. Käydessäni Brasiliassa 2000-luvun alkupuolella näin, miten hotellin lähellä oli monia tuhansien ihmisten vetoisia kokoushuoneita ja niissä jo puolen päivän aikaan tuhansia ihmisiä. KuVa: jOanna LIndén/ SLS. Kuitenkin heistä vain 20 prosenttia on valkoisia, keskiluokkaisia pohjoisen pallonpuoliskon asukkaita. Siinä kristillisyydessä, jota Ilona aikuisena katselee ja joka tulee vastaan jo hänen kotinsa nurkan takana, monien uskovien hengellisen elämän keskuksessa ovat profetoiminen, uskolla parantaminen, henkien manaus sekä unet ja näyt. Kaikilla muilla mantereilla kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan. Kirjoista olen lukenut, että voimakkaimmin etelässä kasvavat katolisuus kaikkein traditionaalisimmassa muodossaan sekä radikaalit protestanttiset hengelliset virtaukset, karismaattisuus ja helluntailaisuus. Onko kristinusko vuonna 2050 jo häviämässä maailmasta – vai sittenkin vahvistumassa. Kun Ilona 2050-luvulla katselee ympärilleen, hän huomaa, että maapallon yli 9 miljardista asukkaasta kristittyjä on 3 miljardia, edelleen kolmannes ihmiskunnasta. Ilonan kasvaessa aikuiseksi maailman mantereista Euroopassa kristittyjen määrä on vähentynyt. Mitä pidemmälle 2000-luku kului, sitä selvemmäksi kävi, että kolmas kirkko ei jäänyt etelään, vaan syntyi bumerangiliike: sen usko ja lähetystyöntekijät tulivat pohjoiseen. Samalla kun kristikunnan painopiste siirtyi etelään, kristittyjen näkemykset uskosta ja hengellisestä elämästä muuttuivat sekä köyhissä maissa että rikkaassa lännessä ja pohjoisessa. 2 01 6 O len pian 6-vuotiaan Ilonan ukki. Mietin, millaisena kristinusko tulee aikuista Ilonaa vastaan 2050-luvulla. Ilona toteaa 2050-luvulla, että kristinusko ei kuollut, mutta sen sisällä tapahtui vallankumous. Helluntailaisia oli maailmassa vielä 1900-luvun alussa kourallinen, 2000-luvun alkupuolella 400–500 miljoonaa, vuonna 2050 heitä on jo yli miljardi, enemmän kuin hinduja tai buddhalaisia. Tavallaan olen oikeassa, koska vielä 1900-luvun alkupuolella kaksi kolmesta kristitystä asui Euroopassa. Eurooppa, joka yhdessä Pohjois-Amerikan kanssa oli kristikunnan keskus 400 vuotta, luovutti paikkaansa etelälle. Kristinuskon sisäinen vallankumous on jo alkanut. Näin usko muuttuu tulevaisuudessa Kalevi Virtanen alkoi miettiä, miten hänen tuntemalleen kristinuskolle on käynyt sitten, kun hänen lapsenlapsensa Ilona on aikuinen. Kristinusko, jonka kanssa olen ollut 68-vuotisen elämäni aikana tekemisissä, on mielessäni länsimainen ilmiö ja sen painopiste on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Läntisen, katolisen ja siitä nousseen protestantismin, ja itäisen, ortodoksisen kirkon rinnalle syntyi Ilonan varttuessa aikuiseksi kolmas kirkko, joka 2050-luvulla on levittäytynyt kaikkeen maailmaan