Mikko Anttila opettelee Kaarlon kanssa isyyttä. huhtikuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 6. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –1 8 Elämään kuuluu muutos Neljä eri elämänvaiheissa olevaa kertoo muutostarinansa. 12 Diakonit ja papit tukena Kemin kriisissä Entäpä jos kirkossa voisikin levätä?. 22 4 N:o 17 | 30
Erkko: ”Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen.” Itselleni joulu on jo kaukainen ja ikuinen joulu ajatuksenakin stressaava. Nettihäirintä on niin kovaa, että moni ei halua asettua ehdolle esimerkiksi kuntavaaleissa tai luopuu ehdokkuudestaan. Se julkaisi viime viikolla sosiaalisen median käyttöoppaan vihaisille aikuisille. Lisäksi netin algoritmeihin ja kaupallisuuteen liittyy paljon vallankäyttöä. | Kuva: Jukka Granström IIDA SILFVERHUTH Changemakerin puheenjohtaja Ikivappu ” Ikuinen vappu takapenkil jatkuu / haluun taruun hohtoiseen / Ei enää duunii painan puita uuniin / syvemmälle skutsiin meen”. Sitä on pystyttävä moderoimaan, siihen on puututtava. EMILIA KARHU ”Poliittisesti aktiivisten nuorten kokema verkkohäirintä uhkaa demokratiaa” Lähimmäisenrakkaus ei aina näy kristittyjen nettikäyttäytymisessä, sanoo Changemakerin puheenjohtaja Iida Silverhuth. Duo JVG kertoo ikivapusta ”Joensuusta länteen, Kuopiosta pohjoiseen”. Häirintä ja vihapuhe uhkaavat demokratiaa. – Vihapuheeseen voi sortua kuka vain, mutta verkossa häirintää harjoittaa usein aikuinen, valkoihoinen mies. 1 Mikä on oppaan ydinviesti. Helatorstaita odotellaan vapun jälkeen. PÄIVI PUHAKKA Toimitussihteeri eksyi kirkkovuoteen. Kirkkovuoden menoissa olen ollut osittain tv-jumalanpalvelusten varassa. Yllätys: pääsiäisaika jatkuu yhä, ei ikuisesti mutta helluntaihin. Vihapuheen ehkäisyssä olennaisinta on itsetuntemus ja kyky itsereflektioon, hyvät tunnetaidot ja kyky asettua toisen asemaan. Monelle pääsiäinen oli lasketteluloma, johon kirkollinen juhla tarjosi pitkän vapaan ja lammasta. Perheen ainoaa älypuhelinta voi hallinnoida isä, joka ei anna sitä tyttären käyttöön. Tämä korostuu korona-aikana, jolloin valtaosa kampanjoinnista tapahtuu netissä. Sivulla 30 on Jouni Turtiaisen evankeliumitekstin selitys. Vihaisen ja ärtyneen ihmisen on myös itse pysähdyttävä ja ymmärrettävä, että hänen vihapuheensa kohdistuu toiseen ihmiseen. Vapaata netin käyttöä rajoittaa myös köyhyys. – Nuoret kohtaavat verkossa hirvittävän paljon häirintää. Kaikilla ei ole laitteita, nettiyhteyksiä tai sähköä. sunnuntai pääsiäisestä, liturginen väri on valkoinen ja alttarille tarvitaan neljä kynttilää. 2 Ketkä vihapuhetta viljelevät ja mikä auttaa ehkäisemään sitä. | viikon henkilö | Nuorten ja nuorten aikuisten vaikuttamisverkosto Changemakerin puheenjohtajana toimii vuonna 2021 valtiotieteiden opiskelija Iida Silfverhuth. – Monet maat rajoittavat kansalaistensa internettiin pääsyä, eivätkä kaikki ylikansalliset sovellukset ole käytössä kaikissa maissa. Vapusta puhumattakaan. 3 Mitkä muut asiat uhkaavat verkon vapautta. Lähes 140 vuotta aiemmin ikävöi J. Tänä vuonna Changemaker kampanjoi teemalla ”Verkko vapaaksi”. 2 KOTIMAA | 30.4.2021 aluksi aluksi. Marianpäivänä ruudussa näytettiin monta kertaa Pyhä kolminaisuus -ikonia. H. Lähimmäisenrakkaus eli kristillinen empatia ei valitettavasti aina näy kristittyjen nettikäyttäytymisessä. – Oppaan ydinviesti on, että verkon vihapuheen on loputtava. Ketä saamme tilalle politiikkaan, kun nykyiset kokeneet ja kovapintaiset jäävät aikanaan pois. No ei istunut, vaikka pöydässä on kuulemma paikka myös kuvan katsojalle. Voisiko tv-jumalanpalvelusten yhteydessä kertoa kirkon arkkitehtuurista, kuvista ja sen sunnuntain symboleista. Vappu ei taida olla kirkollinen pyhä, vaikka Jeesus marssi ainakin Emmauksen tiellä ja Gennesaretinjärven yli. Erityisesti aikuisten vihapuhe kohdistuu poliittisesti aktiivisiin nuoriin. Sen yhteydessä kerrotaan, että on 4. Jos lukee almanakkaa huolimattomasti, pääsiäinen näyttäisi menneen. Mietin kovasti, istuiko kolmen hengen pöydässä myös Maria
Sillä varoiteltiin joutumasta synnillisiin houkutuksiin. Tämä Ensimmäisen Johanneksen kirjeen lause on tarkoitettu lohdulliseksi. ”Älä silmä pieni katso minne vain, sillä Isä taivainen, näkee joka silmäyksen...” väänneltiin minun nuoruudessani muuatta lasten hengellistä laulua. Entäpä jos ajattelisit asiaa niin kuin se on kirjoitettu. Syntyy vaikutelma, että ekumenia pohjimmiltaan olisi yhä vain yhteisöjen ja niiden edustajien välistä muodollista toimintaa, jota säädellään asiakirjoissa. Parempi kun ei vilkuile, niin ei ajattele eikä tunne kiusausta. Hän vie sinut syvempään ymmärrykseen, lempeään kasvuun. Kirkkojen ykseyden ja yhteyden rakentaminen ei ole ilmaista. 3 KOTIMAA | 30.4.2021. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ovat kuulijakunnat olleet kaikkialla suuret ja harrastus asiaan erittäin merkille pantavaa. Kodinpäiviä on pidetty viime viikkoina Etelä-Pohjanmaalla 75 paikassa. Lähivuosina monenkeskinen kirkkoliittoekumenia onkin uusien, muun muassa toimintakulttuuria koskevien, haasteiden edessä. Ja koska hän rakastaa sinua, voit rauhoittaa mielesi. On myös hyvä, että strategialinjauksessa nostetaan esiin ekumeenisen toiminnan ei-teologinen kipukohta: raha. Linjauksessa painotetaan, että kirkko on luonteeltaan kansainvälinen ja kansallisuuksien rajat ylittävä. | pääkirjoitus | OLLI SEPPÄLÄ julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi Kirkko ylittää aina rajat E i ole sama puhutaanko Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta vai käytetäänkö ilmaisua Kirkko Suomessa. | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Näkemys on ekumeeninen, kirkon ykseyttä ja rajattomuutta korostava, kuten Kirkko Oulussa tai Kirkko Vantaalla. Piispainkokous hyväksyi muutama viikko sitten kirkon ekumeenisen toimintalinjauksen ”Ovet auki ykseydelle ja yhteydelle – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ekumeeninen toimintalinjaus vuoteen 2026”. ?. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Ensi kesän aikana pidetään Perä-Pohjolassa, Lapissa ja Rajaseuduilla noin 600 esitelmätilaisuutta. FREIJA ÖZCAN 29.4. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Sama varoittava kaiku saattaa kumista mielen perällä, kun ajattelee sitä, että sydäntä suurempi Jumala tietää kaiken. Ensimmäinen ilmaus on virallinen, jälkimmäinen esiintyy viestinnässä. Kansainvälisten kirkkoliittojen tärkeimpiä rahoittajia ovat Pohjoismaiden, Saksan ja Yhdysvaltain kirkot, mutta niiden talous on heikkenemässä. Aina paine jostain purkautuu. Koko ajan olet valvottu ja syyllinen. Jos piispojen – ja siis kirkkomme – linjausta haluaa kritisoida, niin se liittyy yksilön näkökulman ohuuteen. Siinäpä pinnistelet, koska ihminen ei kuitenkaan mieltään ja tunteitaan hallitse. Lisäksi todetaan, että luterilaisuus ja ekumeenisuus kuuluvat yhteen. Tilaisuuksissa on myyty suuret määrät kasvatuskirjallisuutta ja niistä 14 tilaisuudessa, missä esitelmien ohella oli taiteilijatar Alma Kuulan laulua, usein suurimmat kokoushuoneet olivat liian pieniä tilaisuuksiin pyrkijöille. Kaikki eivät kuitenkaan sitä koe sellaiseksi. Onneksi linjapaperissa seurakuntia myös kehotetaan tukemaan ”jäsentensä ekumeenista kasvua, niin että he tiedostavat kirkon maailmanlaajan luonteen ja sitoutuvat toteuttamaan kirkon tehtävää vieraanvaraisella, keskustelevalla ja avoimella asenteella”. Edessä voi olla vaikkapa striimattujen ekumeenisten tapaamisten aikakausi. Matkoja on jo järjestetty pariksi kuukaudeksi ja voidaan aikaisen kesäntulon takia aloittaa jo toukokuun loppupuolella. Koko ajan uhkaa taivas pudota niskaasi. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. 1921 Kotikasvatusyhdistysten työmailta. Ymmärtää syyt ja juuret, joihin et ole vielä päässyt käsiksi. Sydäntämme suurempi Jumala ei ole valvoja, vaan ymmärtäjä. Jälkimmäinen ilmaus on viesti siitä, että kyseessä ei ole mielikuvan tasolla kansallinen tai tunnustuksellinen kirkko, vaan osa laajempaa, koko maailman kattavaa kirkkoyhteisöä. Hän tietää kaiken, siis senkin mitä et itsestäsi tiedä. Älä pinnistele, vaan avaudu sydäntäsi suuremmalle
Vaikka Veitsiluodon kohtaloa on Kemissä pitkään arvailtukin, on tehtaalla silti Töllin mukaan käyty töissä tulevaisuuteen luottaen. Se vaikuttaa satoihin perheisiin ja ehkä tuhansiin nousevaan ihmisjoukkoon. Kirkkoherraa ei syytetä seksuaalisesta häirinnästä Hämeenlinnan seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkö, talousjohtaja Kai Kauppinen on selvittänyt Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa ilmenneitä epäilyjä kirkkoherra Kimmo Reinikaisen epäasiallisesta käyttäytymisestä. – Kemi on muuttotappiokunta. Se on älypuhelimeen ilmaiseksi asennettava sovellus, joka kokoaa yhteen kristillisiä mediasisältöjä monesta eri lähteestä ja jonka rukousseinällä voi jättää omia esirukouspyyntöjä. Rakennusvaihe saattaa Alamommon mukaan työllistää jonkin verran, mutta uusia vakituisia työpaikkoja syntynee vain vähän. Yksi teksti pääsee mukaan seuraavaan Lasten virsi -kirjaan, joka julkaistaan joulukuussa 2022. | lyhyesti | | paperiteollisuus | S e oli kuin pommi olisi pudotettu. – Diakonit ja papit ovat nyt mukana tukemassa ihmisiä henkisessä huollossa muiden toimijoiden kanssa siten, kun meitä tehtaalta tarvelähtöisesti ohjeistetaan. Veitsiluodon tehtaalta on Töllin mukaan oltu yhteydessä diakoniatyöhön. Luku olisi Suomen metsäteollisuushistorian suurin. Siihen ajatukseen on kasvettu. Kemin kirkkoherran Tuomas Töllin mukaan Veitsiluodon sulkemispäätös on kerrannaisvaikutuksiltaan ”hurja”. Osa voi olla syrjäytymisvaarassa. Tehdas perustettiin Veitsiluodon sahan ympärille jo vuonna 1922. julkaistussa kirja-arviossa oli myös nimivirhe. Myös Veitsiluodon tehdas olisi hänestä voinut yrittää suuntautua uudelleen. – Meillä on kolme paperikonetta, joista osaa on koemielessä muunnettu pakkausmateriaaleihin. Oikaisuja Kotimaassa 16.4. Näin tiivistää Stora Enson Kemin Veitsiluodon selluja paperitehtaan viimeviikkoisen sulkemisuutisen vastaanottamista tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Mikko Alamommo. Kirkkoherraan ei selvityksen perusteella liitetä syytöksiä seksuaalisesta häirinnästä. Lauluteksti kilpailulla Lasten ja nuorten keskus järjestää alakouluikäisille lapsille suunnatun virsisanoituskilpailun. Tölli arvioi, että osa työttömiksi jäävistä työllistyy, osa kouluttautuu uudelleen, osa muuttaa muualle. Tänne tarvittaisiin työpaikkoja. Siksi tehtaan alasajon nopea aikataulu on nyt ollut täällä järkytys. Kemi ei tule Töllin mukaan nyt selviämään yksin. Vuoden Ekumeeninen teko on Domini Life -mobiili sovellus Suomen Ekumeenisen Neuvoston jakama Vuoden ekumeeninen teko -tunnustus on myönnetty Domini Life -sovellukselle. Toimimaan jää ainoastaan yhtiön saha. Tunnot ja tunteet ovat olleet laidasta laitaan. – Nyt Kemissä on akuutin kriisin vaihe. Kirjan Pyhän Ristin Johannes: Hengellinen laulu on suomentanut ja toimittanut Heidi Tuorila-Kahanpää. Asuntoja joudutaan ehkä myymään pilkkahintaan. 4 KOTIMAA | 30.4.2021 uutiset. – Meillä on ennestään Kemissä jo ylisukupolvista syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Kaikki työntekijät ovat nyt erittäin huolissaan tulevaisuudesta, Alamommo kertoo. välisenä aikana Lasten ja nuorten keskuksen verkkosivuilla. Stora Enso on perustellut sulkemispäätöstä paperin kysynnän globaalilla romahtamisella ja tuotantolaitoksen tappiollisuudella. Mutta on myös toivon merkkejä: kyllä tästä noustaan. Palkintoperusteluissa todetaan, että Domini Life -mobiilisovellus on suomalaisena innovaationa digiajassa tärkeä työkalu kristillisille toimijoille. – Samanaikaisesti jotkut toiset yhtiöt investoivat Suomessa selluun. Hänen toimintatapansa on kuitenkin koettu joissain tilanteissa epäasialliseksi. Asianosaiset ja työsuojelupäällikkö ovat todenneet, että asia on loppuun käsitelty. Kemin toinen iso metsäteollisuusyritys, Metsä Groupin biotuotetehdas laajentuu. Olen keskustellut monien ihmisten kanssa. Työttömyyden uhkaama Veitsiluodon väki odottaa Alamommon mukaan nyt yhteisvastuuta niin yhtiöltä, kaupungilta kuin valtiovallaltakin. Veitsiluodossa voitaisiin ajaa muutakin kuin paperia, Mikko Alamommo sanoo. Suomalais–ruotsalainen metsäteollisuusjätti Stora Enso suunnittelee Veitsiluodon tehtaan sulkemista syyskuuhun mennessä. On paljon huolta, paljon jäsentymättömiä ajatuksia. Kirkkoherra on pyytänyt ajattelematonta toimintatapaansa anteeksi ja asioista on sovittu asianosaisten kanssa, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan tiedotteessa todetaan. Tarvitaan valtionapua ja muuta tukea. Veitsiluodon tehdas on Euroopan neljänneksi suurin paperitehdasintegraatti. Tekstejä voi lähettää 19.4.–28.5. Kotimaassa 23.4. – Tunnen monia siellä työskentelevien perheitä. julkaistussa jutussa Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n historiikista Terttu Forsellin nimi oli muuttunut Kertuksi. Alamommon mukaan tehtaan sulkeminen nyt globaalin koronakriisin aikana on yhtiöltä lyhytnäköistä toimintaa. On pankkilainaa ja taloja on ostettu ajatellen, että tässä ollaan töissä kuten isät ja isoisätkin. Irtisanomisuhka koskee nyt noin 670 ihmistä. Myöhemmin koittanee Töllin mukaan pitempiaikaisten tukiprojektien aika Kemissä uhkaavat metsäteollisuushistorian suurimmat irtisanomiset Veitsiluoto | Kemissä toivotaan nyt yhteis vastuullista tukea iskujen pehmentämiseksi ja huomisen rakentamiseksi. – Tällä hetkellä Veitsiluodossa ja koko paikkakunnalla ollaan kuin shokissa
Se voisi aikanaan tarkoittaa myös ruoka-avun kaltaisia toimia. Varkaudessa Stora Enso vähensi toimintaansa vuosina 2008–2010. Sulkko kokee, että tuelle oli silloin tarvetta. Kemin seurakunnan kanssa kaupungilla on Ruotsalaisen mukaan ollut jo pitkään hyvä yhteistyö. Paperin kysynSeurakunta oli tukena Varkaudessa Suomessa on 2000-luvulla suljettu monia paperikoneita. Alkukankeuden jälkeen tehtaalla opittiin jakamaan elämän murheita kuuntelijoille. Ruotsalaisen mukaan vielä ei tiedetä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Se on jo erittäin merkittävää verotulojen vähentymistä. Joidenkin kohdalla se on Sulkon mukaan jatkunut tähän päivään saakka. Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen arvioi, että Veitsiluodon sulkemisen kokonaisvaikutus kaupungin ja seutukunnan työttömyyteen voi olla huomattavasti suurempi kuin itse tehtaalta työtä vaille jäävien lukumäärä, – Se voi olla lähempänä 1 500:aa kuin 700:aa uutta työtöntä. Stora Enson tehtaansulkemispäätös vaikuttaa myös Kemin kaupungin saamiin verotuloihin. Pitää muistaa, että nämä ovat myös inhimillisiä kriisejä. – Varovasti arvioiden se tulee ensi vuonna vähentämään tulopohjaa noin viiden miljoonan euron verran. 5 KOTIMAA | 30.4.2021. – Myöhemmin on ollut ilo nähdä, miten monet ovat eri tavoin selvinneet, kouluttautuneet ja työllistyneet. Keskeisintä on henkisen tuen antaminen ja toivon luominen myös tuolloin, Tuomas Tölli arvioi. Valtiovalta on jo luvannut Kemiin äkillisen rakennemuutoksen tukea. Ihmiset siellä tehtaassa ovat töissä, eivät kasvottomat paperikoneet, Matti Ruotsalainen sanoo. – Jos pahimmat työttömyysskenaariot toteutuvat, Kemin työttömyysprosentti voi nousta yli 20:een. – Seurakunnalla on ollut tärkeä osa näissä prosesseissa olla ihmisten tukena. Tämä johtuu alihankintaketjuista, jotka ulottuvat paikallisiin yrittäjiin ja aina Kemin satamaan. Joka tapauksessa tarve on Ruotsalaisen mukaan taloudellisesta tuesta koulutukseen ja uusien työpaikkojen kehittämiseen. – Tuettavat instrumentit meillä jo on: Ely-keskukset ja monet koulutusorganisaatiot. En muista koskaan nähneeni niin tolaltaan olleita ihmisiä kuin silloin. Ne eivät ole indikoineet tällaista ratkaisua. Meri-Lapin seutukunnan kohdalla puhutaan ehkä kahdeksasta miljoonasta. Vaikka Veitsiluodon sulkemisen mahdollisuudesta on Kemissä puhuttu, on tehtaan kehitys Ruotsalaisen mukaan näyttänyt positiiviselta. – Paperikoneella on ajettu sertifikaatti, on ollut uusia tuotteita ja positiivisia signaaleja. – Olin siellä myös sinä päivänä, kun irtisanomispäätökset tulivat. Useita satoja jäi työttömiksi. JUSSI RYTKÖNEN ” Ihmiset siellä tehtaassa ovat töissä, eivät kasvottomat paperikoneet. Varkauden seurakunnan johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko kertoo, että pappeja ja diakoneja oli vuorollaan tehdasalueella tarjoamassa keskusteluapua tehtaan väelle. | Kuva Hannu Vallas / Lehtikuva nän vähentymisestä huolimatta olisi Stora Enso Ruotsalaisen mielestä voinut kehittää Veitsiluodossa myös vaihtoehtoista tuotantoa, eikä vain ajaa tehdasta alas. Seurakunta antoi irtisanotuille joissakin tapauksissa myös ruoka-apua ja taloudellista tukea. Mutta budjettitaloudessa tällaisiin äkillisiin muutoksiin ei ole varauduttu. – Yhteiskunnassa Kela ja sosiaalitoimi eivät tunnista sitä todellisuutta, että työssäkäyvältä asuntovelkaiselta ihmiseltä häviävät tulot, Riitta Sulkko sanoo. JUSSI RYTKÖNEN Stora Enson paperitehtaat ja saha Kemin Veitsiluodossa kuvattuna vuonna 2016
Mutta jo Neuvostoliiton aikana ukrainalaiset toisinajattelijat sanoivat, että Moskova kohtelee Ukrainaa siirtomaana. Täyden itsenäisyyden Ukrainan kirkolle 2019 myönsi kuitenkin Konstantinopoli, eikä Moskova, jolle asia ortodoksisten traditioitten mukaan kuuluisi. Neuvostoaikana Josif Stalin teki käytännössä samoin. Asia on lopulta myös identiteettikysymys. Siksi sen on Ukrainan-kysymyksessä vaikea olla asettumatta Putinin politiikan myötäilijäksi ja tukijaksi. – Venäjä mielii palata todelliseksi suurvallaksi. Venäjän pyrkimys on erilaisin aggressioin pelotella, horjuttaa, jakaa ja sitoa itseensä Ukrainaa poliittisesti ja taloudellisesti, jotta maa ei hakeutuisi Naton ja Euroopan unionin suuntaan. Laitilan mukaan runsas neljännes Venäjän ortodoksisen kirkon seurakunnista on itse asiassa Ukrainassa. – Jos nämä ihmiset muuttuisivat Ukrainan uuden ortodoksisen kirkon jäseniksi, olisi se Moskovan patriarkaatille merkittävä menetys. | ortodoksisuus | M oskovan patriarkaatin eli Venäjän ortodoksisen kirkon viime kuukausien viestinnässä on ollut paljon uutisia Ukrainan kirkollisesta tilanteesta. Sen virallisessa viestinnässä arvostellaan uuden kirkon johtoa. Krimiä se miehittää edelleen ja tukee Ukrainan itäosien venäjämielisiä kapinallisia. Mutta kasvava osa kuuluu 6.12.2019 Konstantinopolin ekumeeniselta patriarkaatilta täyden itsenäisyyden eli autokefalian saaneeseen Ortodoksiseen kirkkoon Ukrainassa eli Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon. Mutta on Moskovan patriarkaatilla omiakin lehmiä ojassa. Sekä Venäjän valtakunnan että sen ortodoksisen kirkon alku on vuoden 988 ”Venäjän kasteessa” Kiovassa. – Pietari Suuri muutti 1721 Venäjän ortodoksisen kirkon yhdeksi valtion virastoksi. Tilanne ei ole Venäjällä uusi. Venäjän ortodoksinen kirkko ei ole valtiokirkko, mutta se on Laitilan mukaan hallinnollisesti ja poliittisesti monin tavoin sidoksissa valtioon. Samaan aikaan on maailmalla uutisoitu Venäjän ja Ukrainan sotilaallisen kriisin kiihtymisestä, vaikka Venäjä tätä kirjoitettaessa onkin vetämässä joukkoja Ukrainan rajoilta. Moskovan patriarkaatti pitää kuitenkin uutta itsenäistä Ukrainan kirkkoa kanonisesti laittomana. Enemmistö maan ortodokseista on edelleen Moskovan patriarkaatin alaisuudessa. Kriisissä on poliittisen kiistan rinnalla monimut kainen kirkollinen ulottuvuus. Puola-Liettualle kuulunut Ukraina ja sen Konstantinopolin alainen ortodoksinen kirkko päätyivät rauhanteossa vuonna 1686 Venäjän ja Moskovan patriarkaatin alaisuuteen. Oma kiistakysymyksensä asiassa on historia. | Kuva: Itar Tass/Lehtikuva/Nikolai Trishin ” Pilkkaava kieli toisen kirkon johtavasta hierarkista on kirkollisessa diplomatiassa poikkeuksellista, jopa törkeää. Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen ja ortodoksisen kirkkohistorian yliopistonlehtori Teuvo Laitila arvioi, että kaiken kaikkiaan Ukrainan poliittinen konflikti liittyy Venäjän nykyhallinnon laajempiin pyrkimyksiin palauttaa neuvostoaikainen suuruus. Tällainen pilkkaava kieli toisen kirkon johtavasta hierarkista on kirkollisessa diplomatiassa poikkeuksellista, jopa törkeää. Ortodoksipappi siunasi ihmisiä Donetskissa juliaanisen kalenterin mukaisen palmusunnuntain juhlallisuuksissa 25.4. – Jos nykyinen itsenäinen Ukraina kiistäisi tämän jäämällä Venäjän ulkopuolelle ja kääntymällä länteen, olisi se venäläisen itsetunnon ja identiteetin kannalta hankala yhtälö, Teuvo Laitila sanoo. – Jos Moskova tunnustaisi uuden ukrainalaisen kirkon täyden itsenäisyyden, se pelkää tästäkin syystä, että sen alaisista seurakunnissa tapahtuisi joukkopako uuteen kirkkoon. Konstantinopolin ekumeenista patriarkka Bartolomeos I:tä Moskovan patriarkaatissa puolestaan on luonnehdittu ”illuusioittensa, kunnianhimojensa ja tunteittensa pilvilinnoissa eläväksi mieheksi, joka on menettänyt otteensa todellisuudesta”. Kirkollisen kriisin syy on Ukrainan ortodoksian jakautuminen Neuvostoliiton hajottua. 6 KOTIMAA | 30.4.2021 uutiset. JUSSI RYTKÖNEN Sota Ukrainan sielusta kirkot | Venäjän sota Ukrainassa on osa laajempaa impe riumin palauttamis pyrkimystä
Sähköpostiosoite kertoo Espoon ja Kauniaisten seurakuntien työntekijöiden aktiivisuudesta yrittää auttaa vaikeaan asemaan joutuneita ihmisiä. Uudella paikkakunnalla kaikki pitäisi aloittaa taas alusta. | uutisessee | H arvoin kirkon sähköposti, eli kirjaimiin evl.fi päättyvä sähköpostiosoite, herättää samalla tavalla tunteita kuin tämä osoite: nihtisillasta.kotiin@evl.fi. Seurakunnat eivät kuitenkaan jatkossakaan maksa turvapaikanhakijoiden vuokria, vaan auttavat asunnon löytämisessä tiukassa aikataulussa. Turvapaikanhakijat ovat yksi vaikeimmin asuntoa saavien ihmisten ryhmä muun muassa siksi, ettei heillä ole sosiaaliturvatunnusta tai pankkitunnusta. Tähän mennessä kotimajoitus on tuottanut eniten tulosta. Samilan mukaan uusintahakemuksiin on viime aikoina tullut yhä nopeammin kielteinen päätös. Hänen mukaansa pakolaisina tulleita ihmisiä ei pitäisi repiä irti sieltä, minne he ovat saaneet luotua tukiverkoston. Osalle suomalaisia saattaa olla yllätys, että Suomessa ylipäätään on edelleen tuhansia turvapaikanhakijoita. Taustalla on se, että pääkaupunkiseudun suurin vastaanottokeskus Nihtisilta Espoon Kilossa lakkautetaan kesäkuun loppuun mennessä. Vastaanottokeskuksen joillakin asukkailla turvapaikkaprosessit ovat venyneet jopa kuuden vuoden mittaisiksi. Perustilanne on kuitenkin se, että turvapaikkapäätöstä on joutunut ja joutuu odottamaan Suomessa jopa vuosikausia. Hanke tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, muun muassa Sininauhasäätiön ja Setlementtiliiton. Samila sanoo, että jokainen asunto tai majoitus pakkomuuttouhan alla oleville turvapaikanhakijoille pitää etsimällä etsiä. Kielen oppimisella on huomattava merkitys kotoutumiseen. Heidän joukossaan on yksi nelihenkinen perhe. 7 KOTIMAA | 30.4.2021. Monella asukkaalla on pääkaupunkiseudulla työtai opiskelupaikka sekä muut täällä luodut verkostot. Vastaanottokeskuksessa asuneiden turvapaikanhakijoiden pakkomuutot käynnistyivät jo huhtikuussa. Hanketta koordinoiva Olarin seurakunnan pappi Tuija Samila sanoo, että jokaisella ihmisellä on oikeus kotoutua uudessa kotimaassaan. Nihtisillasta kotiin -hanke auttaa nihtisiltalaisia turvapaikanhakijoita löytämään asunnon tai majoituksen pääkaupunkiseudulta, jolloin he välttyisivät pakkomuutolta. Korona vaikeuttaa entisestäänkin hankalaa tilannetta. Kotimajoituksessa on usein myös se etu, että perheessä asuessaan turvapaikanhakija oppii nopeammin suomenkieltä. He eivät myöskään täytä kaupungin edullisten vuokra-asuntojen vuokrakriteereitä. MARI TEINILÄ Evl etsii majoitusta Nihtisillan vastaanottokeskus Espoossa on päätetty lakkauttaa kesäkuun loppuun mennessä. Muutto uusiin ympäristöihin merkitsee selvää takapakkia kotoutumisessa. Yhdenkään ihmisen ei pitäisi joutua elämään vuosikausia odotustiloissa, ei etenkään maailman onnellisimmaksi maaksi listatussa maassa. Osittain pitkät prosessit selittyvät sillä, että noin puolet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista hakee sitä uudestaan. Siellä asuvat turvapaikanhakijat siirretään eri puolille Suomea, vaikka heillä on jo turvaverkostot pääkaupunkiseudulla. Suomessa on tällä hetkellä 6 300 turvapaikanhakijaa. Nihtisillan asukkaat siirretään eri puolille Suomea, esimerkiksi Ouluun ja Joutsenoon. Sitä ei ole pohdittu, miten vastaanottokeskuksissa vuodesta toiseen päätöstä odottavat ihmiset voisivat päästä kiinni itsenäiseen asumiseen ja yhteiskuntaan. | Kuva: Jukka Granström ” Pakolaisina tulleita ihmisiä ei pitäisi repiä irti sieltä, minne he ovat saaneet luotua tukiverkoston. Hanke rahoitetaan opetusja kulttuuriministeriön seurakunnille myöntämällä korona-avustuksilla. Inhimillisesti ottaen tilanne on usein erittäin raskas. Tämän viikon alkuun mennessä Nihtisillasta kotiin -hankkeen kautta oli löytynyt kymmenelle Nihtisillassa asuneelle ihmiselle majoitus. Toiminta on osa seurakuntien diakoniatyötä
| kirkon koulutukset | J aakko Karhulla oli takanaan yli 20 vuotta työtä seurakuntamestarina Pellossa, Isossakyrössä ja Ylikiimingissä, kun kutsumus työnohjaajaksi alkoi nostaa päätään. 8 KOTIMAA | 30.4.2021 uutiset. Lisäkoulutusta ei edellytetä. Lisäksi Karhu kokee työnohjaajana toimimisen luontevaksi jatkumoksi sille, että on saanut palvella kaikenlaisia ihmisiä kaikissa elämänkaaren vaiheissa ristiäisistä hautajaisiin. Lähiopetuspäivät olen ottanut vapaapäiviksi. Karhu ei saa käyttää koulutukseen työaikaa eikä seurakunta osallistu koulutuksen kustannuksiin. Nyt hän haluaisi auttaa ja tukea muita. Hänen mukaansa kirkon työnohjaajiksi hyväksytään kaikki Suomen työnohjaajat ry:n hyväksymän työnohjaajakoulutuksen käyneet kirkon työntekijät, jotka sitoutuvat antamaan työnohjausta muille kirkon työntekijöille osana omaa työtään ja joiden työnantaja hyväksyy sen osaksi työnkuvaa. Tuli väheksytty ja aliarvioitu olo. Karhu koki työnohjauksen auttavan työssäjaksamisessa. Monimuoto-opiskelu käynnistyi työn ohessa viime lokakuussa. Pohjakoulutusvaatimuksena on joko ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi korkeakoulututkinto. Esteeksi kirkon työnohjaajakoulutukseen pääsemiseksi nousi kuitenkin Karhun koulutustausta. – Olin yksilötyönohjauksessa vuosina 2016–2018 ja oman työnohjaajan kanssa tuli puhetta, olisiko minustakin tähän hommaan. Jaakko Karhu pyrki ja pääsi Oulun yliopistoon opiskelemaan ratkaisukeskeiseksi työnohjaajaksi. – Koulutuksen täydentäminen kirkon pätevyydeksi tarkoittaa vain, että tarkistamme, että henkilö sitoutuu tekemään työnohjauksia kirkon periaatteiden mukaan osana työtään eli ilmaiseksi. Ei työnohjaus ole mitään teologiaa. Seurakuntamestari Jaakko Karhu kokee epäreiluksi, että hän joutuu maksamaan työnohjaajaopinnot itse ja opiskelemaan vapaa-ajalla, koska hänen pohjakoulutuksensa ei riitä kirkon omiin työnohjaajaopintoihin. Näistä opinnoista on minulle ammatillisesti hyötyä myös seurakuntamestarina, mutta tilanne on nyt tämä. | Kuva: Jaani Föhr ” Tuli väheksytty ja aliarvioitu olo. – Opiskelen iltaisin ja lomilla. Suomalaisessa yhteiskunnassa työnohjauksella on kirkolliset Kirkon työnohjaajakoulutukseen pääsee vain korkeakoulupohjalta tasa-arvo | Suomen työnohjaajat ry:n suosituksessa pohjakoulutukseksi riittää ammatillinen koulutus. Kirkon työnohjaajakoulutuksesta vastaava kouluttaja Markku Tynkkynen Kirkon koulutuskeskuksesta sanoo, että kyse on väärinkäsityksestä. Oli tärkeää käydä asioita läpi luotettavan ulkopuolisen kanssa, koska luottamuksellisia työasioita ei voi viedä kotiin. Tuomiokapitulin viestistä hän ymmärsi, ettei pääse valmistuttuaan hiippakunnan listoille työnohjaajana ilman kirkollista lisäkoulutusta. Kirkon työnohjaajakoulutukseen valitut tekevät koulutuksen työajalla ja työnantaja vastaa sen kustannuksista. Näillä näkymin Karhu tulee tekemään valmistuttuaan työnohjausta oman työnsä ohessa muualla kuin kirkossa. Kotimaa kysyi, miksi kirkon vaatimukset ovat kovemmat. Mielestäni olisi tärkeää, että kirkon kaikki työntekijäryhmät olisivat tasa-arvoisia tässä asiassa. – Tuo tieto oli pettymys, kävi vihaksikin. Hän rohkaisi kouluttautumaan, koska minulla on pitkä työkokemus ja kuuntelemisen taitoakin löytyy
Kyse ei ole työntekijän subjektiivisesta oikeudesta, vaan koulutus edellyttää työnantajan suostumusta. Tynkkysen mukaan korkeakouluvaatimus voidaan poistaa, jos siihen on painetta ja mielekäs syy. – Tästä keskusteltiin paljon eikä linjaus ole ongelmaton. Vuosien varrella työnohjaus on laajentunut myös muihin ammattiryhmiin. Kolmas peruste pitää voimassa korkeakoulupohjavaatimus on Tynkkysen mukaan se, että koulutukseen hakeutuvista ei ole pulaa. Viiden vuoden työkokemus valmistumisen jälkeen . Korkeakoulututkinto . Aiemmin kirkon työnohjaajakoulutukseen hakeville suoritettiin psykologinen soveltuvuusarviointi. – Syynä on soveltuvuusarvioinnin kalleus. Lastenohjaajat ja seurakuntamestarit ovat tervetulleita koulutukseen, jos työnantaja sitä puoltaa ja heillä on korkeakoulututkinto. Se on alkanut kirkon perheneuvonnan ja sairaalasielunhoidon piirissä. Viime vuosina se on korvattu valintakoepäivällä. Tynkkynen painottaa, että lähtökohtaisesti mitään ammattiryhmää ei ole rajattu koulutuksen ulkopuolelle. Kyseessä on 60 opintopisteen koulutus, joka suoritetaan 2–2,5 vuodessa. On kuitenkin katsottu, että laaja ammatillinen koulutus on hyvä pohja vaativan tehtävän hoitamiseen. Tämän vuoksi on ajateltu, että korkeakoulututkinto luo hyvät edellytykset selviytyä teoria-aineksen omaksumisesta. Opiskelijavalinta tehdään tiiviissä yhteistyössä hiippakuntien ja Kirkon koulutuskeskuksen kanssa. – Esimerkiksi vuoden 2021 työnohjaajakoulutukseen haki 50 ihmistä, joista 21 voidaan valita. Tynkkynen oli mukana laatimassa myös Suomen työnohjaajien koulutustaustasuositusta. – Työnohjaajien enemmistö on ollut tästä johtuen pitkään pappeja tai diakoniatyöntekijöitä, jotka ovat muutenkin erikoistuneet työssään vaativiin vuorovaikutustilanteisiin, Tynkkynen kertoo. Käytännössä monilta suntioilta ja lastenohjaajilta kuitenkin puuttuu korkeakoulututkinto. – Luettavana on vaikeaa ammatillista kirjallisuutta ja henkilön on kirjoitettava myös laaja lopputyö. On kohtuutonta edellyttää sitä hakijalta, joka mahdollisesti ei tule valituksi. Työnantajan suostumus . Hänen mukaansa ammatillinen koulutus hyväksyttiin pohjakoulutukseksi työnohjaajakoulutusta antavien yritysten vaatimuksesta. Tärkeää on myös työnantajan halu kouluttaa. Vahtimestareita on koulutuksessa ollutkin. Kirkon työnohjaajakoulutuksen pääsyvaatimuksista päättää viime kädessä Kirkon koulutuskeskus yhteistyössä hiippakuntien kanssa. Jos hakijan työalueella ei ole riittävästi työnohjaajia tai hänen ammattikuntansa edustajat ovat vähemmistönä työnohjaajissa, voi tulla helpommin valituksi. 40 kertaa yksilötyönohjaustai 30 kertaa ryhmätyönohjauskokemusta juuret. Valintakoepäivällä päästään samaan lopputulokseen eli koulutukseen tulee valituksi henkilöitä, joiden voidaan ajatella selviävän koulutuksesta ja menestyvän työnohjaajan tehtävässä, Tynkkynen sanoo. Toinen syy vaatia koulutukeen hakeutuvilta korkeakoulututkintoa on Tynkkysen mukaan itse koulutuksen vaativuus. – Tällä hetkellä näin ei ole. Hakijoita on enemmän kuin mihinkään muuhun kirkon ammatilliseen täydennyskoulutukseen. EMILIA KARHU 9 KOTIMAA | 30.4.2021. Valintaan vaikuttavat monet asiat. Pääsyvaatimukset kirkon työnohjaajakoulutukseen . Kirkossa taustakoulutusvaatimus on korkeampi kuin Suomen työnohjaajat ry:n koulutussuosituksessa, jossa pohjakoulutukseksi riittää mikä vain ammatillinen koulutus. Valinnassa punnitaan myös hakijan mahdollisuutta käytännössä antaa työnohjausta omassa työssään
Hyvä hallinto myös takaa eri tavoin ajatteleville yhtäläiset mahdollisuudet kehittää kirkkomme ydintoimintaa. Hyvä hallinto noudattaa yleisiä oikeusperiaatteita, on puolueetonta eikä syrji ihmisiä. Mari Teinilän pääkirjoitus ( Kotimaa 16.4) kaikuu 1900-luvun nostalgiaa: jos Suomen kirkkokansa saataisiin innostumaan Tuomasmessusta, niin johan täyttyisivät kirkot. Yleisömenestykselläkö vai mediahuomiolla tai somepeukutuksilla. Järjestimme myös tapaamisia muiden valitsijaryhmien kanssa tutustuaksemme toisiimme. Tuomasmessuyhteisöä on myös tuettu avokätisesti. Jos kirkon on perusteltava olemassaoloaan asiakaskontaktien määrällä, se on kuin pelastuslaitos mittaisi tarpeellisuuttaan tulipalojen määrällä. MATLEENA JÄRVIÖ JA REBEKKA NIKULA Kirkkovaltuutettuja, Helsinki Hallinnolla on väliä päätöksenteko | Kirkollisiin päättäviin elimiin tarvitaan eri laisista taustoista tulevia ihmisiä. Se suhteuttaa toiminnan tavoiteltuun lopputulokseen eli toteuttaa kohtuullisuutta. Raamattu kehottaa kunnioittamaan esivaltaa, Jumala taas on antanut meille järjen käytettäväksemme. Kirkkolaki antaa esimerkiksi kirkkoherralle oikeuden toimia seurakuntaneuvostossa asioiden valmistelijana, esittelijänä, päättäjänä ja toimeenpanijana. Hallinnon on myös näytettävä hyvältä eli puolueettomalta, oikeudenmukaiselta ja eturistiriidat poissulkevalta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. 10 mielipiteet KOTIMAA | 30.4.2021 mielipiteet. Tosiasia kuitenkin on, että huono hallinto mahdollistaa vallassa olevien vallassa pysymisen. Siksi meidän ei tule sokeasti luottaa kirkollisiin johtajiimme ja kirkkolakiin, vaan on kyseenalaistettava lait ja käytännöt, jotka eivät tue kirkon päätehtävän toteutumista. Keskitytään pitämään rutiinit, työvälineet, ruumis ja mieli sekä työja harrastusyhteisö hyvässä kunnossa. Ennen seurakuntavaaleja teimme innolla vaalityötä. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Kirkkomme ja päättäjiemme tulee kantaa vastuunsa hyvän hallinnon edistämisessä. Liitä viestiin myös yhteystietosi. MARKUS MALMGREN MuT, Espoo Tuomasmessu ei ole jumalanpalveluselämän mittapuu ” Huono hallinto mahdollistaa vallassa olevien vallassa pysymisen. Tarvitsemme erilaisia, eri tavoin ajattelevia ja eri koulutustaustoista tulevia päättäviin elimiin. Monelle kirkkomme hallinto näyttäytyy kummallisena pienen piirin touhuna, johon ei haluta mukaan tai josta jäädään yhden vaalikauden jälkeen pois. Eivät kai nämä ole ainoita seurakunnan tilaisuuksia, jotka tulee ottaa lukuun. Kirkollamme ei kuitenkaan ole tähän varaa: tarvitsemme jokaisen osaajan antamaan panoksensa seurakuntiemme ja kirkkomme kehittämiseen. Ja toisaalta, jos vaikkapa Helsingissä olisi yksi ainoa 10 messu, ei kirkkokansa taitaisi mahtua edes 2 500 henkeä vetävään Johanneksenkirkkoon sunnuntaisin. Huono hallinto on myös kallista, koska aika menee valituksiin ja niiden käsittelyyn. Vastineen allekirjoitti vain neljä neuvoston 14 jäsenestä, ja vain yksi kolmesta valitsijaryhmästä oli yksimielisesti vastineen kannalla. Seurakuntayhtymät ovat antaneet tilat ja niiden edellyttämän henkilökunnan veloituksetta. Ei tuhlata voimavaroja tilastojen tuijotteluun ja eri toimintamuotojen vastakkainasetteluun. Mitä Teinilä tällä tarkoittaa. Syy hiljaiseloon messurintamalla on, ettei Tuomasmessusta osata ottaa opiksi. Erityisen merkityksellistä hyvä hallinto on luottamuksen luomisessa. korvaa S uomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto ei kokonaisuutena ole läpinäkyvää, osallistavaa eikä luottamusta herättävää. Näin vältetään tulevaisuudessa se, että vallitsevien käytäntöjen kriitikot joutuvat jättämään paikkansa saadakseen muutoksen käyntiin. Seurakunnat toteuttavat monipuolista messumusiikkia tuhansien kirkkomusiikin harrastajien kanssa, mutta mitä voitaisiinkaan tehdä jos joka messussa olisi mukana joukko ammattimuusikoita, kuten Tuomasmessussa. Koska olimme jo muiden kanssa käyttäneet kaikki tarjolla olevat keinot, oikeudentaju ei enää mahdollistanut muuta ratkaisua. Pitkäaikaisista ongelmista oli toistuvasti raportoitu Helsingin tuomiokapituliin, myös edellisellä vaalikaudella, mutta kapituli ei tarjonnut apua eikä puuttunut tilanteeseen. Perin outoa on rinnastaa Tuomasmessu klo 10 messuihin. Vaalien jälkeen jatkoimme korona-aikaan asti avoimia tapaamisia kauppakeskuksessa. Vaikka kirkkoherran asema ei lain näkökulmasta ole muodollisesti virheellinen, hyvää hallintoa se ei ole. Vain näin pystymme kertomaan Jeesuksen sovitustyöstä uusin tavoin erilaisille ja eri taustoista tuleville ihmisille. Kutsuimme ihmisiä sosiaalisen median ja paikallislehden avulla mukaan ja tapasimme äänestäjiä järjestämillämme torikahveilla. AV-laitteistoa on muun muassa Helsingin Mikael Agricolan kirkkoon hankittu lähes puolella miljoonalla eurolla, merkittävässä määrin Tuomasmessun tarpeisiin. Ongelmia kuvaa neuvoston varapuheenjohtajan laatima vastine, jonka keskeinen sisältö on ongelmien kieltäminen. Nyt kirkon hallinto näyttää pienen piirin touhulta. Tuomasmessuyhteisö tekee ja on tehnyt arvokasta työtä, mutta rohkenen väittää, että se on myös saanut enemmän tunnustusta ja mediahuomiota kuin mikään muu jumalanpalvelusten toteutusmuoto. Jos kirkko haluaa olla pelastuslaitos, sen työntekijöiden ja aktiiviharrastajien on syytä ottaa mallia palomiehistä ja vapaapalokunnista. Suomalaiset ovat korkeasti koulutettuja, itsenäisesti ajattelevia ihmisiä. Ollaan valmiudessa, kun ihmistä kohtaa murhe, vastoinkäyminen tai katastrofi ja hän tarvitsee seurakunnan pelastusoperaatiota. Millä mittarilla siis mitataan jumalanpalveluselämän onnistumista. Kirkollisen päätöksenteon kriitikoille vastataan, että kyse on teologisista painotuksista, eikä ole hyvä tehdä liian nopeita muutoksia. Erosimme Vuosaaren seurakuntaneuvostosta maaliskuussa 2021 toimielimessä toistuvasti harjoitetun huonon hallinnon takia. Tulkaa kaikki Vuosaari oli ainoa näin toiminut ryhmä. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki
Miten äidinkieli valikoituu silloin, jos perheessä puhutaan useita kieliä. Saan kuulla, että Uspenskin katedraalissa Helsingissä pääsiäisjumalanpalvelus pitenee vuosi vuodelta, kun evankeliumitekstejä luetaan kaikilla niillä kielillä, joiden puhujia seurakunnassa tiedetään olevan: suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi, romaniaksi, serbokroatiaksi… Siirtolaisuus pitää huolen siitä, että kielten määrä ei tulevaisuudessa ainakaan vähene. sijoittelemalla etätoimintaa kepeällä mielellä kasteeseen, konfirmointiin, avioliittoon ja papiksi vihkimiseen, jopa hautaukseen. | kolumni | | kolumni | Kuinka kauan tätä pitää vielä jaksaa. SOILI HAVERINEN Kirkolliskokousedustaja, Vantaa Riitelystä rinnakkaiseloon Sisältö ennen muotoa digiehtoollisessakin En aikonut mielipiteelläni etäehtoollisesta 16.4. Pääsiäisyönä ortodoksikirkoissa on tapana julistaa Kristuksen nousemista kuolleista kaikilla mahdollisilla kielillä. Tästä johtuen lainsäätäjä on jättänyt kirkon uskonnonharjoituksen tasa-arvolain soveltamisen ulkopuolelle. Kirkossa kaikkea oppia ”on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan” (KJ1§). Helluntai asettuu ikään kuin sen vastakertomukseksi: nyt ihmiset ymmärsivät toisiaan, vaikka puhuivat eri kieliä. Tämä koskee myös tasa-arvokäsitystä, joka on kirkossa Jumalan sanalle alisteinen. JOUKO RÄTY Turku S eison Uuden Valamon kirkossa rukouspalveluksessa ja tuijotan kattokruunusta roikkuvaa punaista pääsiäismunaa, johon on maalattu kirjaimet XB. Me luterilaiset voimme osallistua esimerkiksi metodistien ja anglikaanien digiehtoolliseen. Kuinkahan monta vuotta on päivitelty sitä, että virkakysymys ratkaistiin jo. Olisiko tähän mennessä jo kaikille käynyt ilmeiseksi, että ei ratkaistu. Keskustelua on käyty niin pitkään, että kaikille osapuolille lienee selvää, ettei perinteinen virkakanta nouse halusta syrjiä tai alistaa naisia. Tiedän sen olevan lyhenne kirkkoslaavinkielisistä sanoista Hristos voskrese eli suomeksi ”Kristus on ylösnoussut”. ”Kaikki uskonnot välitetään uusille polville perittyjen rituaalien muodossa,” sanoo Repo. Näistä syyttäminen on joko tietämättömyyttä tai silkkaa panettelua. Ehkä ongelmia ei pidetty todennäköisinä siinä vaiheessa, kun oli vihitty vasta kourallinen naisia. Voisimmepa pian osallistua näin myös oman kirkkomme puitteissa. Tämä edellyttää aitoa kotipaikkaoikeutta perinteisen virkakannan edustajille niin, että teologeille ja diakoneille mahdollistetaan virkaan vihkiminen, ettei estetä pääsyä mihinkään kirkon virkaan ja että seurakuntalaisille taataan mahdollisuus päästä viikoittain ehtoolliselle kohtuullisen välimatkan päässä. Piispa Matti Repo vastasi 23.4. Vanhan testamentin kertomus Baabelin tornin rakentamisesta antaa monikielisyydelle kielteisen merkityksen. Naispappeuden hyväksyminen osoittaa, ettei pelkkä vuosisatainen, jopa -tuhantinen perinne ole este uudelle tulkinnalle oikeassa merkityksessä. Riittämättömät teologiset perusteet eivät parane vanhetessaan, eikä kirkolla ole siksi näköpiirissään tulevaisuutta, jossa perinteinen virkakanta olisi kadonnut. Ja oivallan, että Jumalalle kukaan ei ole vieraskielinen, vaan Hänelle kaikki kielet ovat ensikieliä. Monikielisen ilosanoman teologinen idea on kirkas: se muistuttaa helluntaista, kristillisen seurakunnan syntyhetkestä, kun ”jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään”. Me puhumme eri kieliä, harjoitamme erilaisia rituaaleja, rakennamme erilaisia pyhättöjä. Mikä on isän rooli kielitaitojen välittäjänä. Rakentavampi vaihtoehto olisi tunnustaa se tosiasia, että kirkossamme tulee myös jatkossa elämään rinnakkain kaksi virkakäsitystä, ja sopia yhdessä käytännöt, joiden puitteissa rauhanomainen rinnakkaiselo voi toteutua. Oma kieli kuulostaa yksiselitteiseltä käsitteeltä, mutta aina se ei sitä ole. Se tuo näkyviin sen tosiasian, että yksilöllä saattaa olla merkityksellisiä suhteita useampaan kuin yhteen kieleen. Kun kirkko päätti alkaa vihkiä naisia paimenvirkaan, oli ilmeistä, etteivät ratkaisulle tarjotut teologiset perusteet vakuuttaneet kaikkia. 11 KOTIMAA | 30.4.2021. kyselee Naisteologit ry:n puheenjohtaja Laura Leverin ( Kotimaa 23.4.) piispa Seppo Häkkisen kommentoitua uuden ja perinteisen virkakäsityksen välisiä jännitteitä. Se, kuinka tämä käytännössä turvataan, on ollut ratkaisematta tähän asti. Siksi päätettiin taata kirkon perinteisellä virkakannalla oleville täysi kotipaikkaoikeus kirkossa. Kielentutkijat puhuvat nykyään äidinkielen sijaan ensikielestä. Mikäli riitelemistä halutaan jatkaa, kirkko voi jatkaa samalla linjalla, ja Kotimaahan voi lähetellä paruusiaan asti kirjoituksia, joissa päivitellään virkakysymyksen ratkaisusta kulunutta pitkää aikaa. Itse asiassa monikielisyys on ollut ihmiskunnan historiassa paljon yleisempää kuin yksikielisyys. Useilla eri kielillä toistettu pääsiäisen ilosanoma muistuttaa kristikunnan moniäänisyydestä ja ylirajaisuudesta. Tätä moninaisuutta ihmettelen seisoessani Valamon kirkkosalissa, jossa kevätauringon tanssivat kehrät herättelevät pyhäinkuvia talviuniltaan. Monet uuden virkakannan edustajat olivat elätelleet toiveita siitä, että perinteinen virkakanta katoaisi kirkosta ajan myötä. Se oli Jumalan langettama rangaistus siitä, että ihmiset yrittivät omin voimin päästä taivaaseen. Kirkon omasta uskosta nouseva ihmisarvokäsitys on vahvempi kuin sekulaari tasa-arvoideologia, eikä se edellytä ihmisarvon osoittamista virkanimitysten kautta. Jumalalla ei ole äidinkieltä OLLI LÖYTTY Kirjoittaja on tutkija ja tietokirjailija. ” Monikielisyys on ollut ihmiskunnan historiassa paljon yleisempää kuin yksikielisyys. Mutta perinne ja rituaalit eivät ole paras peruste – tärkeinhän ovat sisältö ja merkitys, eivät muodot tai perinnäissäännöt. Todellista tarvettahan on. niinkään lisätä kirkon digitystä, vaan saada ehtoollista kaipaaville apua korona-aikana ja hankalissa yhteyksissä. Seuraukset alkoivat realisoitua kun perinteisen virkakannan edustajat alkoivat kokea syrjintää viranhaussa, pappisvihkimyksen saamisessa ja mahdollisuudessa päästä ehtoolliselle. Kun puhutaan esimerkiksi äidinkielestä, harvoin mietitään, millaista näkemystä yksilön ja kielen suhteesta tuo kielikuva kantaa. Ehkäpä hänen ideoitaan joskus vielä otetaan tosimielessä esille. Johtaako ajatus äidinkielestä ajattelemaan, että kieli kuuluu feminiinisen piiriin, kenties erotuksena jostakin toiminnallisemmasta tai konkreettisemmasta, jonka välittäminen on puolestaan isän tehtävä
Jotkut ovat elämänkaaren merkkipaaluja, kuten lapsen syntymä tai eläkkeelle jääminen. Joskus muutos tulee eteen yllättäen ja joskus se lähtee liikkeelle itsestä. Muutos Elämä on täynnä muutoksia. Mikko Anttila on kotona 1,5-vuotiaan Kaarlon kanssa. | Kuva: Jukka Granström 12 KOTIMAA | 30.4.2021 elämänkaari. Neljä muutoksen kokenutta kertoo Kotimaalle, mikä myllerryksessä muuttui ja mikä pysyi ennallaan. Yllätyksenä on tullut se, miten vähän muita isiä leikkipuistossa näkyy
Jo ennen eläkkeelle jäämistä olin löytänyt ignatiaanisen raamattumietiskelyn ja kouluttautunut ignatiaanisen retriitin ohjaajaksi. Halusin panostaa siihen työelämän loppuvaiheessa, mutta viimeiset vuodet palkkatyössä olivat koulutuskentän muutosten takia entistäkin työntäyteisemmät. Lapsen syntyessä satuin olemaan lomaviikolla luokanopettajan työstäni. Sopeutumiseen ja uuden oppimiseen pitää antaa aikaa puolesta vuodesta vuoteen. Pienen ihmisen tulo maailmaan on radikaali muutos, jossa saattaa välillä hukata itsensä. Se kirja käynnisti minussa prosessin. Joillain lapsen syntymä laukaisee pelon maapallon tuhoutumisesta. Mietin myös, saanko uudelta paikkakunnalta ystäviä. Pieni lapsi havahduttaa näkemään asiat tuorein silmin. Päivisin leikkipuistossa ei juuri muita isiä tapaa. Vuosi sitten keväällä olimme täysin eristyksissä kolme kuukautta, mutta sen jälkeen olemme pyrkineet tapaamaan Kaarlon isovanhempia säännöllisesti. Pieni lapsi havahduttaa näkemään asiat tuorein silmin. Itse olen tullut tässäkin suhteessa vain toiveikkaammaksi. Saatamme myös ihmetellä pitkiä aikoja variksen raakuntaa tai kyyhkysten pulputusta. Pistäähän se mieltä harmaaksi, kun ei voi nähdä vapaasti muita ihmisiä tai tehdä ulkoilun lisäksi oikein mitään muuta. Oli helppo keskittyä olennaiseen. Ensinnäkin aloin ajatella eläkkeelle siirtymistä työpaikan vaihtamisena. Työterveyspsykologilta sain kaksi tärkeää neuvoa. Olemme Mikon kanssa halunneet antaa aikaa seurakuntatyölle. Äskettäin ajoimme Kaarlon kanssa metrolla ensi kertaa niin, että hän tajusi asian. Ja enää ei ole päivän tuloksesta kiinni, onko frisbeegolf kivaa. Eniten isyysaikana on yllättänyt se, kuinka vähän täällä Myllypurossa edelleenkin on koti-isiä. Siinä oli viisi kohtaa, joihin aloin kiinnittää huomiota: ruoka, liikunta, talous, ystävät ja merkityksellinen tekeminen. Aloin valmistautua eläkkeelle jäämiseen viisi vuotta etukäteen. Suurimmat haasteet perhe-elämäämme on tuonut korona, ei lapsen syntymä. Muutimme puolisoni Mikon kanssa Helsinkiin Kangasalta, missä olimme eläneet 30 vuotta. Lapsen kanssa olen oppinut pysähtymään ja ihmettelemään, sietämään tylsyyttä ja olemaan kokonaisvaltaisesti läsnä pienissä arjen hetkissä. Aikuisena ympäristön ihmeellisyyksille sokeutuu. Ostimme siirtolapuutarhamökin, koska en voinut kuvitella kerrostaloelämää ympäri vuoden. Kannustan kaikkia isiä vanhempainvapaisiin. Pelkäsin, että elämän merkityksellisyys katoaa, sillä panostin paljon ansiotyöhöni. Ulospäin vaikutan järki-ihmiseltä, mutta kyllä muutokset usein aiheuttavat minussa voimakkaan sisäisen turbulenssin ja paljon tunteita. Oman tilan katoaminen lapsen synnyttyä ei sekään tuntunut niin pahalta kuin olin luullut. Oli mahtavaa jakaa hänen innostuksensa, kun metro sukelsi pimeään. O len tiennyt nuoresta pojasta saakka, että haluan isäksi. Töihin palatessa pienet asiat eivät enää harmittaneet. Jäin sittenkin eläkkeelle täydestä vauhdista. Yhteinen, jaettu todellisuus lapsen hoivatyöstä parantaa yhteyttä myös puolisoiden välillä. Lapsen kanssa kasvaa olemaan vain olemalla. Perään pidin kolmen viikon isyysvapaan. Kun lapset ovat niin mielettömän kiinnostuneita maailmasta, mitä upeaa he vielä voivatkaan keksiä maailman pelastamiseksi. EMILIA KARHU Lapsen syntymä oli haaveen täyttymys Mikko Anttila, 36, Helsinki ” Aikuisena ympäristön ihmeellisyyksille sokeutuu. Omasta ajasta on tullut arvokkaampaa, kun se on kortilla. Sukulaiset ja ystävät saattavat ehdottaa kaikenlaista tekemistä, mutta minun on itse päätettävä, mitä haluan mukaan. Isyyteen olin kuitenkin niin valmis, että tunsin odotusaikana lähinnä vain innostusta. Nyt olen ollut vuoden vanhempainvapaalla, ja tämä on ollut yksi kallisarvoisimmista elämäni vuosista. Kun oma poika syntyi puolitoista vuotta sitten, se oli haaveen ja odotuksen täyttymys. Vedämme Helsingin kanEläkkeelle sittenkin täydestä vauhdista Aura Loikkanen, 66, Helsinki » 13 KOTIMAA | 30.4.2021. Toiseksi aloin mieltää uuden elämänvaiheen kotina, jota sisustan. Frisbeegolf-kierrokset vanhojen kavereiden kanssa silloin tällöin irrottavat vastuusta ja muistuttavat, että olen yhä myös vanha minä. On molemmin puolin arvokasta, että lapsella ja isovanhemmilla on lämpimät suhteet. Helsingissä asuu koko lähisukumme. Toisaalta tiesin, että pääsen lähemmäs kolmea lastani, 7ja 5-vuotiaita lapsenlapsiani ja 94-vuotiasta äitiäni. Mieheni sai lahjaksi amerikkalaisen bestsellerin Nuoremmaksi ensi vuonna. J äin eläkkeelle Tampereen ammattikorkeakoulun korkeakoulupalveluiden johtajan tehtävästä helmikuussa 2019. Muutos tuottaa lopulta usein parempaa ihmisyyttä. Minulla on ollut aina voimakas hoivavietti. Unen ja vuorokaudenaikojen merkitys katosi, ja elimme vuorokaudettomassa kuplassa. Meillä on mennyt kaikki hämmästyttävän hyvin. Vaikka olen turvallisuushakuinen, ymmärrän, että kaikki muuttuu koko ajan ja itse on muututtava myös
Eläkkeelle jäätyään Aura Loikkanen muutti miehensä kanssa Helsinkiin ja osti siirtolapuutarhamökin. | Kuva: Pete Lehto 14 KOTIMAA | 30.4.2021 elämänkaari. Tarve tehdä fyysistä työtä pääsi esille, ja halu vaikuttaa vei siirtolapuutarhan hallitukseen
Alright, tapahtukoon tahtosi! Oli vaikea pysyä kasassa, kun näki pelon rakkaansa silmissä, mutta en voinut hoidattaa kuolevalla omaa suruani. Annoin Marikalle kiintymykseni ja henkisen kapasiteettini. Toivon, että ne voivat olla siunaukseksi muille. Se, etten ole päässyt elokuviin, ei ole haitannut minua. i sainvälisessä evankelisessa seurakunnassa kotiryhmää ja avioliittoryhmää. Ihmettelin, miten osaan elää pelkästään kansalaisena. Minulta on vapautunut aikaa ja aivokapasiteettia. Olen ollut työurallani monessa eri tehtävässä korkeakouluissa, kotiäitinä, järjestössä ja opettajana. Olen oppinut nauttimaan hetkestä. En tiedä muutuinko itse, mutta suru muutti muotoaan. Kun johtajana huomasi tarpeen tai kehittämiskohteen, sille saattoi tehdä jotain. Aloitin avantouinnin. Kylmän veden tuoma shokki auttoi. Muutokset ovat myös vaatineet suostumaan: näin kävi. Siitä meidän suhde alkoi uudella tasolla. Siirtolapuutarhassa tunnemme toisemme puutarhureina. Jonkin aikaa minua häiritsi ajatus siitä, että olen vain eläkeläinen. Eläkkeellä olen yllättynyt siitä, että tietynlaisesta vallasta on ollut vaikea luopua. Nyt olen kiitollinen kaikesta kokemastani ja osaamisesta, jota olen vuosien varrella saanut. Myös kokemus rakkaudesta muuttui. Taas suru muuttui, kun aloin valmistautua saattoon, elämäni arvokkaimpaan tehtävään. Saan ulkoilla valoisaan aikaan, ja yöuneni on pidentynyt tunnilla. Vuoden takaisen kevään jälkeen olen tavannut äitiä ja lasten perheitä. Ensin oli eroahdistus. Aloin pitää itsestäni huolta tekemällä joka päivä yhden tärkeän asian. Kun kotimatkalla en enää nähnyt tietä, pysähdyin itkemään. Itkuisin aika oli Marikan pääseminen Koivikko-kotiin. Ne ovat kokoontuneet verkossa koko korona-ajan. Oli otettava vastaan. Tuntui rajulta ajatella, että kuulun samaan ryhmään kuin 94-vuotias äitini. | Kuva: Jukka Granström ” Eläkkeellä olen yllättynyt siitä, että tietynlaisesta vallasta on ollut vaikea luopua. Pysähdyin tienposkeen vähän ennen tapahtumapaikkaa ja tiesin: elämä on nyt muuttunut. En kehottanut taistelemaan, kun voimat olivat loppu. Teen järjellä päätöksiä, joiden tahdissa sydän ei aina pysy. Luulen, että vaikuttamishaluni sai minut kuitenkin hakeutumaan siirtolapuutarhan hallitukseen ja sihteeriksi. » 15 KOTIMAA | 30.4.2021. Ikään kuin en osaisi mitään. Sitten tuli ero 24 vuoden avioliiton jälkeen, eläköityminen ja Eila-äidin sairastuminen. Olen ollut eläkkeellä kaksi vuotta. Sudokujen ratkaisemiseen menee nyt puolet siitä ajasta kuin työelämässä ollessa. Kun hän soitti yöllä peloissaan, hain hänet pois. ErokSaattohoidon aikana Jouni Laine antoi entiselle vaimolleen tukensa ja henkisen kapasiteettinsa. Muutokset ovat opettaneet joustavuutta ja luottamusta siihen, että opin ja selviän. Yleensä lähden mukaan muutoksiin, jos ne ovat hyvin perusteltuja. Hän koki turvaa, kun sai olla totta ahdistuksensa kanssa enkä sortunut vähättelyyn. Korona ei ole vaikuttanut kovinkaan paljon elämääni. Yhteiskunnallisella asemalla ei ole merkitystä. Suhde alkoi uudella tasolla, ja rakkaus muuttui eroksesta agapeksi. Ihmissuhteet ovat tärkeintä. Vuosien patoutunut tarpeeni tehdä fyysistä työtä on tullut esiin. MERI TOIVANEN On aika laskea irti Jouni Laine, 64, Hyvinkää M inussa on ollut aina vahva muutosvastarinta – varsinkin jos muutos tapahtuu itsestä riippumatta. Keskellä hänen saattohoitoaan kesällä 2017 eksäni Marika kertoi syövästään. Kenraaliharjoitus oli pikkusiskon itsemurha
Yllätyksenä tuli myös se, miten vaikeaa oli saada ystäviä. Myöhemmin tuli mieletön tyhjyys ja kauhu: ”Miten sä voit olla siellä!” Kävin sururyhmässä ja laulamassa Hyvinkään tyhjässä kirkossa. Olen kotoisin Etelä-Suomesta. Kerran Marika itki koko matkan saattokotiin. Kiitin siitä, että hän oli tuonut elämääni suurimman ilon ja suurimman surun. 16 KOTIMAA | 30.4.2021 elämänkaari. Jäimme kuitenkin pitämään yhteyttä. Jätin perheeni, ystäväni ja työpaikkani, vuokrasin kotini ja hyppäsin junaan. PÄIVI PUHAKKA T apasin tulevan puolisoni Sodankylän elokuvajuhlilla vuonna 2013. Isot kädet ottavat vastaan ja voidaan yllättyä. Yhdessä unessa olimme Turun linnassa. Kun kuolemasta oli kulunut vuosi, päätin, että annan Marikan mennä. Se on lahja toisesta maailmasta, eikä sen saadakseen tarvitse tehdä mitään. Enhän voinut mennä soittelemaan ihmisten ovikelloja. Kun nautimme Marikan kanssa viimeisen ehtoollisen, sanoi pappi, Marikan veli: Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä. ”Ei.” Perillä istuimme kahdestaan – minä musta puku päällä – ruokalan pöytään, ja emäntä tarjoili ruuan. Iloitsen aamuista ja auringosta. Marika sai nukkua nätisti pois. Olin saanut olla hänen kanssaan sekä synnytyshuoneessa että kuolinhuoneessa. sen tilalla oli agape, joka ei etsi omaansa. Marikalla oli pitkät vaaleat hiukset kuin linnan neidolla. Olisin halunnut perua koko jutun. Jos lähtö olisi tänä yönä, tulisi hieno finaali. Mitään pahaa ei tullutkaan. 7.3.2020 juuri ennen koronarajoituksia, kun kannoimme arkkua, poikamme, lankoni, kaksi Marikan ystävää ja minä siinä vasemmalla sydämen puolella, olin lähes onnellinen. Lähdin muuttovalmisteluihin aika huolettomasti. Sitten ystäväni bongasi avoimen työpaikan Kittilälehdestä. Alku Sodankylässä oli shokki. Olen jotenkin vahvistunut heikkoudessa, jonka uskallan kohdata uhriutumatta; elämän rikkaus vain osui kohdalleni tällä tavalla. Siinä olen muuttunut, että suojelen itseäni, vedän rajoja ja välttelen ”vääriä” ihmisiä ja turhia juttuja. En ollut koskaan haaveillut yrittäjyydestä, joten muutos palkkatyöstä freelanceriksi oli iso. Päivämäärä on vielä auki. Aikanaan minut haudataan Marikan viereen, ja samaan kiveen tulee nimeni. Äidin saatossa opin menemään kuolevan luo ilman ahdistusta. Olin silloin 35-vuotias ja ensimmäistä kertaa elämässäni Sodankylässä. Luen ja kirjoitan. Istuin kappelissa siinä vieressä. Sen kanssa on helpompi kuolla kuin ilman sitä. Se oli sellainen festariromanssi, en ajatellut mitään vakavampaa. | Kuva: Antti Kero ” Olin saanut olla hänen kanssaan sekä synnytyshuoneessa että kuolinhuoneessa. Marika kiitti ja sanoi, että ”tää on meidän last supper”. Istuin kotona ja yritin viritellä freelance-toimittajan hommia. Viimeksi kuluneen vuoden aikana hän on valmistunut eräoppaaksi ja tullut äidiksi. Se herätti minussa ajatuksen, että jos muuttaisinkin Lappiin. Me myös loimme haudan umpeen, miesten surutyönä. Nyt oli aika laskea irti. Marika oli kaunis arkkupuvussaan, Lapin Marian asussa, joka oli tehty ohjaamaani Laestadius-näytelmään. Kun olin täällä, tajusin mitä olin mennyt tekemään. Sanoin Eilalle lempeästi: Ollaankos täällä vielä elossa. Ensimmäinen vuosi meni etäsuhteessa. Sitten tuli kevät ja olo Lappiin kotiutuminen oli vaikeampaa kuin luulin Liisa Kuittinen, 42, Sodankylä Liisa Kuittinen muutti Lappiin puolisonsa perässä. Hän näytti tyhjää nimetöntä ja alkoi nousta rappuja. En osannut etukäteen kuvitella, millaista elämä Sodankylässä olisi. Vein kynttilän haudalle joka päivä. Lähtöasemalla iloitaan iankaikkisen elämän toivosta. Suhde omaan kuolemaan muuttui. Opiskelin Tampereella ja valmistumisen jälkeen olin asunut Helsingissä kymmenen vuotta. Paeta ei saa. Itkin, että olet toisen miehen nainen. Oli pyhä olo, suru jalompaa, pelon ja stressin tilalla helpotus: nyt tiesimme, kuinka tässä kävi. Minulla oli hyvä elämä ja kiinnostava toimittajan työ Helsingissä. ”Kun puhut rakkaudesta hiljaa kuiskaten”, kuten lauloin Marikan kuolinvuoteella. Kysyin, painaako jokin, mikä pitäisi käsitellä ja armahtaa. Kivijalka allamme kesti. Päätin kuitenkin sinnitellä kolme kuukautta. En ollut koskaan haaveillut Lappiin muuttamisesta tai edes siitä, että pääsisin irti arjen oravanpyörästä. Oli marraskuun loppu. Aikanaan rukoilen oman Getsemane-rukoukseni, kun juna lähestyy päätepysäkkiä: Loppumatkan elän rohkeasti. En saanut sitä työpaikkaa, mutta päätin että kokeilen muuttoa Sodankylään
Sain työyhteisön, opin tuntemaan paikkakuntaa, tutustuin ihmisiin ja he minuun. Muutos on prosessi Laihdu. Vastarinnan, vihan, surun ja monen muun tunteen jälkeen. Monen ihmisen muutostarinaan liittyy sopeutuminen ja suostuminen. Elämän muutoskaaviot ovat kiemuraisempia. Muutos esitetään edellä valintana, tahdon asiana. Alkuun tulikin samoja tunteita kuin tänne muuton jälkeen. Mutta kyllähän tällainen kasvattaa ihmisenä ja antaa uutta näkökulmaa. Hän oli yksi 47:stä Sodankylään viime vuonna syntyneestä. Ensi-ilta elokuussa! Lisätiedot ja ohjeet: www.bit.ly/TAIVASJAHELVETTI 17 KOTIMAA | 30.4.2021 17. Kaipaan sitä, että aina välillä tulee jotakin uutta, mistä ehkä kertoo se, että viime vuoden aikana opiskelin myös eräoppaaksi. Muutoksia uuteen ja ihanaan tai suureen luopumiseen ja suruun. Olen muutosmyönteinen ihminen. Jos mainoksilta ja muutosmanagereilta kysyy, olet muutoksen tarpeessa monella tavalla – kuten on työpaikan organisaatiokin. Ennen muuttoa en osannut sijoittaa Lapin kuntia kartalle. Lapsen saaminen oli myös muutos, jota ei osannut etukäteen kuvitella. Tule mukaan muuttumaan ja uudistu ulkoisesti. Sen työpaikan kautta juurruin Sodankylään. helpottui. Syntymä, lapsen syntymä, muutto työn tai rakkauden perässä, työelämään siirtyminen ja sieltä pois, toimistokuolema, kuolema. Nuorru ja notkistu. Vaikka muutto Sodankylään oli iso muutos, koen että olen itse pysynyt samana ihmisenä. Sain henkistä itsevarmuutta, että pärjään täällä. Työelämän muutoskaavioissa edetään vaiheesta toiseen, kieltämisen kautta hyväksyntään. Opiskelemaan muuttanut kodinturvajoukoistaan, isäksi tullut entisestä itsenäisyydestään, eläkkeelle siirtyvä työyhteisöstä. Duodecim Terveyskirjaston mukaan mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos voi aiheuttaa stressiä. Äkkiäkin koettuna muutos on prosessi. Sitten on muutoksia, joissa ei kysytä tahtoa ja jotka tulevat tilaamatta, yllättäen tai elämänkaareen kuuluvina luonnollisina portteina uuteen. Ihminen on sellainen kuin on, ongelmineen kaikkineen. Tuntui merkitykselliseltä, että synnytin uuden kuntalaisen. Nyt olen käynyt niissä kaikissa. Niitä ei pääse pakoon vaikka menisi minne. Rukkaa ateriaja nukkuma-ajat kuntoon. NOORA WIKMAN-HAAVISTO ” Jätin perheeni, ystäväni ja työpaikkani, vuokrasin kotini ja hyppäsin junaan. Muutosprosessi oli hitaampi ja vaikeampi kuin olin ajatellut. ”Reaktio riippuu paljon yksilön vastustusja sietokyvystä, erityisesti näkökulmista ja asenteista.” Eli suunnittelit sitten häitä tai hautajaisia, stressitasot nousevat. Ohjeita muutokseen löytää esimerkiksi mieli.fi-sivustolta. Suunnitelmat rakentavat siltaa tulevaisuuteen. Kaikissa tilanteissa olisi hyvä myös kokea, että johonkin, vaikka pieneenkin asiaan voi vaikuttaa – silloinkin kun on luopumisen aika. Se oli käännekohta. Muutoksessa joutuu irrottamaan jostakin saadakseen toista tilalle. Kyllähän sen tietää itsekin, että pitäisi jos viitsisi ja jaksaisi. PÄIVI PUHAKKA KAIJA SAARIAHO LA PASSION DE SIMONE Maailmaa kiertänyt näyttämöversio vihdoin Helsingissä! Esitykset Helsingin juhlaviikoilla Musiikkitalon konserttisalissa ke 1.9.2021 klo 19.00 to 2.9.2021 klo 19.00 Lisätiedot: www.teatro.fi/simone Liput 19 74 € T E AT R O PRODUCTIONS Kapellimestari ja säveltäjä Kari Tikka 75 vuotta! Osallistu yhteiseen syntymäpäivälahjaan tukemalla TAIVAS JA HELVETTI -dokumenttielokuvaa. Tee elämäntaparemontti. Nyt on kuitenkin sellainen tunne, että muutokset saavat hetkeksi riittää. Mutta kokemukseni perusteella tiesin, että tästäkin selvitään. Olen saanut ihan uuden näkökulman Suomeen. Ja niiden avulla moni on saanutkin numerot ja käyrät kohdilleen, omalla tai organisaation kohdalla. Nyt olen löytänyt paikkani täältä. Viime syksynä meille syntyi lapsi. Useimmat ihmiset tarvitsevat niihin keskustelua ja tukea, jotta uskaltaisi tuntea, tunnistaa, suostua ja sopeutua. Moniin asioihin voi valmistautua. Aira Samulin on neuvonut ikääntyviä ennakoimaan ja tekemään valintoja tulevaisuutta varten, kun vielä pystyy päättämään. Eikä sekään ole lastuna laineilla keinumista vaan totena olemista ja hyväksymistä. Syksyllä sain määräaikaisen aluetoimittajan sijaisuuden Lapin Kansasta
Askola ei ehtinyt vihkiä Oikarista papiksi, vaan sen teki vuonna 2018 Teemu Laajasalo, jonka voi myös nähdä yhtenä romaanin piispan esikuvista, muun muassa siinä, kuinka media kohtelee lööppeihin päätynyttä ihmistä. Oikarinen on nyt oppilaistopappi Laajasalon opistossa Helsingissä. Oikarinen kerRisto Oikarinen työskentelee oppilaitospappina Laajasalon opistossa Helsingissä. – Romaanin piispa ei myöskään henkilönä vastaa lainkaan käsitystäni todellisesta Askolasta. Kirjan lukijalle tulee myös selväksi, että sen kirjoittaja tuntee kirkollisen elämänpiirin paremmin kuin hyvin. – Sen myönnän, että romaaPiispa-romaanin päähenkilö tuntuu tutulta nin piispan ystävyys ortodoksipiispaan on peräisin Image-lehden haastattelusta, jossa Askola ja metropolitta Ambrosius kertoivat ystävyydestään. too tavanneensa pappeja, jota ovat sanoneet, etteivät usko Jumalaan. Luin myös gradun, joka käsitteli Askolan saamaa vihapostia. Ensinnäkin hän on ollut piispana neljännesvuosisadan, 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2020, jonka yksi ilta ja yö ovat romaanin tapahtuma-aika. Alun perin kirjoitin papista, jonka sukupuolella ei ollut merkitystä. Sekin kuului romaanin taustamateriaaliin. Kun ajattelen Askolaa, ajattelen hyvin erilaista ihmistä kuin romaanini piispa. 200 sivua. – Tyttöystäväni, nykyinen vaimoni, sanoi ettei kannattasi edes kokeilla. K un romaanin päähenkilö ja kertoja eli sisäisen monologin pitäjä on piispa, vieläpä maamme ensimmäinen naispuolinen piispa, herää lukijassa kysymys, onko hänen esikuvansa mahdollisesti Helsingin piispa emerita Irja Askola. Kuukauden jaksoin kärvistellä, kunnes aloin taas rukoilla ja huomasin, että ei minusta ole ateistiksi. Rukous ja kiitos ikään kuin sulattivat ne. Risto Oikarisen ro maani kertoo maam me ensimmäisen naispiispan yhdestä illasta vuonna 2020. Berliinissä asuessaan Oikarinen päätti ryhtyä ohjemalliseksi ateistiksi. Oikarinen kertoo alkaneensa rukouksessa kiittää asioista, joita oli siihen saakka hävennyt. Kun Piispa-romaanin kirkollinen lukija on selvinnyt ensijärkytyksestä, hän osaa kiinnittää huomiota asioihin, jotka viittaavat siihen, että romaanin kuvaama maamme ensimmäinen naispuolinen piispa on fiktiivinen hahmo. OLLI SEPPÄLÄ Kotimaan tilaajille tarkoitetussa tähtijutussa kotimaa.fi-sivulla Risto Oikarinen kertoo, kuinka ajatus papista romaanin aiheena ei jättänyt häntä rauhaan. Hän on julkaissut myös kolme runokokoelmaa. Otava 2021. Piispa ei esimerkiksi usko Jumalaan, ei ole koskaan uskonutkaan. Lukija alkaa kiinnostua piispan hengellisestä ja henkisestä elämästä. | kirja | 18 KOTIMAA | 30.4.2021 kulttuuri. Oikarinen sanoo, ettei tunne Askolaa, ja että on tavannut hänet vain kerran yli kymmenen vuotta sitten Seuratuvalla pidetyssä runotilaisuudessa. Oikarinen korostaa, että romaanihahmot ovat aina kollaaseja, koosteista monesta eri henkilöstä ja keksityistä piirteistä. Hän alkoi tukahduttaa kaikki luontaisesti uskonnolliset ajatuksensa ja toimintansa, ja lakkasi rukoilemasta. Sen sijaan romaanin piispahahmossa on paljon minua. Hän on myös opiston kirjoittajalinjan vetäjä yhdessä Miina Supisen kanssa. Oikarinen sanoo ymmärtävänsä, miksi tuollainen tulkita voi tulla mieleen. – Vähitellen nämä häpeän aiheet alkoivat naurattaa. Risto Oikarinen: Piispa. Piispa on kajaanilaislähtöisen Risto Oikarisen toinen romaani. Sitten henkilöstä kirjoitusprosessin myötä tuli nainen ja lopulta piispa. Ainoa tapa päästä selvyyteen kysymyksestä Piispa-romaanin päähenkilöstä on soittaa kirjailija Risto Oikariselle ja kysyä suoraan, kertooko kirja Irja Askolasta. Kun teksti tarjoilee vielä yksityiskohtia, jotka sopivat yksiin Askolasta julkisuudessa tiedettyyn, alkaa epäilys vahvistua. Toisaalta kyse on samaan aikaan ilmiselvästi myös romaanista, fiktiosta. | Kuva: Olli Seppälä ” Alun perin kirjoitin papista, jonka sukupuolella ei ollut merkitystä. Hän myös vetää opistolla kirjoittajalinjaa. Hän sanoo, että on kirjoittajana intuitiivinen eikä esimerkiksi tarkkaan etukäteen suunnittele romaanin hahmoja taustoineen ja yksityiskohtineen. Kokeilin kuitenkin. – Mutta en kyllä ole kirjoittanut romaania Irja Askolasta
Maalla-lehden numerossa 4/2021 lampuri ja kehräämöyrittäjä Sanni Kaitamäki sanoo Tätä mieltä -palstalla suorat sanat suomalaisesta villasta. Dokumentti kertoo myös lahkoutumisesta ja fanaattisuudesta. Bhagwanin työrukkanen oli nainen, joka tunnetaan nimellä Ma Anand Sheela, dokumentin keskushenkilö. Bhagwan karkotettiin Yhdysvalloista, ja Oregonin yhteisö hajosi. 2000-luvun maailmassa yksilöiden ja valtioiden kohtaloihin näet vaikuttaa joukko suunnattoman suuria yrityksiä. Kirja kuitenkin varoittaa myös kommunistihallinnon liekanarussa kulkevista kiinalaisyrityksistä. Kyse oli uskonnonvapaudesta ja vaalijärjestelmästä. Kirjoittajien mukaan heidän journalistinen listausjärjestyksensä ei varsinaisesti perustu mihinkään. Sen kysyntä on alkanut pitkän pohjatyön palkinnoksi viimein kasvaa. Bhagwan muutti 1980-alkupuolella Yhdysvaltoihin Oregoniin, jonne perustetiin Rajneeshpuram-niminen kaupunki. 1970–80-luvuilla niitä sulatettiin romuraudaksi, kun kehräämöjä ajettiin alas. FREIJA ÖZCAN jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 440 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta. Jutun on kirjoittanut Iina Alanko ja kuvannut Krista Luoma. Dokumentti kuvaa konfliktia, johon bhagwanilaiset ajautuivat läheisen pienen kaupungin asukkaiden ja myöhemmin oregonilaisten sekä Yhdysvaltain viranomaisten kanssa. | Kuva: Netflix. | viikon kirja | | painettua sanaa | | viikon kirja | | dokumentti | Gurun varjossa Suomessakin kirjojensa kautta tunnettu henkisyyden ja meditaation opettajaguru, intialainen Osho (1931–1990) tunnettiin elinaikanaan paremmin nimellä Bhagwan Shree Rajneesh. Ne voivat kiertää veroja ja polkea palkkoja. Mutta joko koko vapaus on mennyt. Hän piti käytännössä valtaa Rajneeshpuramissa ja toimi sumeilemattomasti taistellessaan yhteisön puolesta. Se oli bhagwanilaisten yhteisö. Tästä erikoisesta vaiheesta kertoo Netflixin hämmentävä kuusiosainen dokumentti Wild Wild Country. 528 sivua. OLLI SEPPÄLÄ Wild Wild Country ja Searching fo Sheela katsottavissa Netflixissä. Nyt on kuulemma pöhinää, kun villaerille pitäisi perustaa pesuloita. Lisäksi tietysti lampaat ovat hyviä maisemoitsijoita ja kauniita katsella laitumilla. merkityksellistä mediaa 19 KOTIMAA | 30.4.2021. Kokeneet taloustoimittajat Juha-Pekka Raeste ja Hannu Sokala ovat kirjoittaneet kirjan Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä. Ne ostavat firmoja ja vähentävät kilpailua. Arveluttavaan kärkikaartiin kuuluvat myös öljy-yhtiö Saudi Aramco, mahtava rahatalo Deutsche Bank, Putinin Euroopan-kaitsennan kaasutyökalu Gazprom ja amerikkalaispankki Goldman Sachs. Nemo 2021. Kaikki Suomessa jäljellä olevat kehräämölinjastot ovat nyt kovassa käytössä. Ne eivät aina piittaa laeista, moraalista, ympäristöstä eivätkä ihmisestä. Kirja kertoo, miten kovia vastustajia jättifirmat oikeuslaitoksille ovat. Mutta toki Yhdysvallat ja kapitalismi myös nyt vaan ovat ne nykydiskurssien arkkipahikset. Kaikkein vaarallisimmiksi toimittajapari osoittaa monet internetin jättiläiset, koska ne yksinkertaisesti tietävät meistä liikaa ja hallitsevat koko ajan kasvavaa verkkokauppaa: Google, Tencent, Amazon, Facebook, Apple, Microsoft, Alibaba ja Huawei. Kaitamäki kaitsee 700 suomenlammasta Sarvijoella. Guru Oshon ympärille syntynyttä yhteisöä johti käytännössä Ma Anad Sheela. JUSSI RYTKÖNEN Juha-Pekka Raeste ja Hannu Sokala: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä. Kirjan vakava viesti on, että yksityisyyttä, vapautta ja demokratiaa loukkaavat eräiden valtioiden lisäksi myös ylisuuret globaalit yritykset. Tuore jatkodokumentti Searching for Sheela kertoo, mitä vankilasta vapautuneelle Sheelalle kuuluu nykyisin. Suomenlampaan villa vetää Kaitamäen mukaan erinomaisesti vertoja merinovillalle. Ehkä kansankoti-valtiollisuus on kirjoittajille lähtökohtaisesti hyvä juttu. Niitä itseään ei voida päästää konkurssiin, koska ne työllistävät miljoonia. Joukossa ovat myös esimerkiksi ilmailuja sotateollisuuden Boeing ja Lockheed-Martin, viihdeteollisuuden The Walt Disney Company, vähittäiskaupan jättiläinen Walmart, luottoyhtiö Visa sekä kyytija kuljetusyhtiö Uber, samoin tupakkajättiläinen CNTC sekä jättipankki HSBC. Hänet tuomittiin lopulta vakavista rikoksista vankilaan. Epäiltyinä on myös eurooppalaisia firmoja, kuten Ikea, UBS ja Bayer, mutta Norjan kansallinen öljyrahasto saa lempeän käsittelyn. Yhdysvaltojen yritysmaailma korostuu kirjassa, mutta taustalla lienevät jenkkitalouden koko ja avoimuus
Prinssi-poro ei olekaan mikä tahansa poro vaan maailmankuulu filmitähti. Voimaa Mourujärvi saa hyvästä parisuhteesta. Se oli pääosassa vuoden 2018 joulukuussa julkaistussa Ailo – Pienen poron suuri seikkailu -luontoseikkailuelokuvassa. Ne ovat rakkaita perheenjäseniä. Sinä aikana hän on oppinut tuntemaan jäätien alueelta virtauspaikat metrin tarkkuudella. Sääennusteiden sijaan hän luottaa omiin havaintoihinsa ja vuosien varrella kertyneeseen tietoon ja ymmärrykseen. TEKSTI JA KUVAT | PÄIVI ARVONEN Manne Mourujärvi on elänyt porojen kanssa kymmenvuotiaasta saakka. Muutamassa kohtauksessa hän ei uskonut, että saan poroni käyttäytymään halutulla tavalla, mutta vaadin saada kokeilla ja onnistuin. Mourujärven nykyinen koti on hänen lapsuudenkotinsa. Lintulaudalla ruokailevat kymmenpäiset pikkulintuparvet. – Kun porot menevät aukiolle makaamaan, tietää että tuisku on tulossa. Kun lossin liikennöinti ei talven tullen ole mahdollista, Mourujärven vastuulla on rakentaa jäätie korvaamaan lossi. Saman vuoden lokakuussa 2005 Christina muutti Saksasta Posiolle ja häitä vietettiin vuonna 2007. Syksyllä luonnon merkeistä voi ennustaa ensilumen tulon. – Luonto on aina ollut tärkeä voiman lähteeni. Eläimet näyttävät; katso minäkin selviän, kyllä sinäkin, Mourujärvi sanoo. Hän kohtaa ihmiset samalla rauhallisuudella niin hiihtokeskustyöntekijänä kuin suntiona. –Vaimoni Christina on todella rukousvastaus. Lossia Mourujärvi on ajanut jo 16 vuotta, kesästä 2004 lähtien. Tyynellä jää vahvistuu kaksi senttiä vuorokaudessa, tuulen suunta vaikuttaa jään kehittymiseen. Eläimet antavat voimaa ja uskoa selviytymiseen. Ei häntä turhaan kutsuta porokuiskaajaksi. öisin rinnekonetta. Meitä yhdistää rakkaus Lapin luontoon ja eläimiin, ja tietenkin toisiimme. Hän työskenteli yhdeksän talvea Suomu-tunturilla rinnetyöntekijänä. – Kun antaa voimaa toiselle ja auttaa, saa voimaa ja tulee itsekin autetuksi. Poroja on kuljetettu eläinlääkäriin satojen kilometrien päähän ja kipsattu katkenneita raajoja. Työtunteja saattoi kertyä kuukaudessa yli 300, mikä on Mourujärven mielestä jo vähän liikaa. – Porot ovat kouluttaneet minut, kymmenvuotiaasta asti olen niiden kanssa elänyt, Manne Mourujärvi kertoo poroaitauksessa. – Säätiedotuksen seuraamisen sijaan pitää tehdä havaintoja. – Saamelaisuus piti lapsuudessani kieltää. Mourujärven suku on asunut samoilla seuduilla ainakin 1700-luvulta lähtien. Ulkopuoliselle porot näyttävät kaikki lähes samannäköisiltä. Hän on kouluttautunut niin maanrakennusalalle kuin rinnetyöntekijäksi ja myös suntioksi. Se oli 1960-luvulla kuin rikollista, ei siitä juuri puhuttu, mutta ymmärrys luonnosta siirtyi sukupolvelta toiselle. Manne Mourujärvelle ja hänen Christina-vaimolleen porot ovat lapsia. – Kun poro hypähti takajaloilleen eli kertoi minulle ymmärtävänsä, tiesin että kohtaus onnistuu, Mourujärvi muistelee. Kaikki porot ovat rakkaita perheenjäseniä, mutta yksi poroista on aivan erityinen. Voimaa hän saa myös ihmisten auttamisesta. – Työtä ei pidä ajatella työnä, silloin se on raskasta, vähän kuin kulissiavioliitto. – Tulepas tervehtimään, Prinssi, Mourujärvi juttelee ja neljävuotias Prinssi-poro astelee rapsutettavaksi. Suku on taustaltaan metsäsaamelaista. – Lapissa pitää olla joustava ja tehtävä sitä työtä mitä on tarjolla ja vaikka useampaa yhtä aikaa. Pariskunta tapasi sattumalta Suomutunturin rinteessä Christinan ollessa lomalla Suomessa kotimaastaan Saksasta vuonna 2005. Työhistoria Mourujärvellä on moninainen. – Eläinten kouluttaja Tuire Kaimio oli mukana elokuvan teossa. P osiolla Mourujärven kylässä punaisen talon pihapiirissä vilistää talvella jäniksiä parhaimmillaan yli tusinan verran. 20 KOTIMAA | 30.4.2021 haastattelu. Ajattelen työtä kuin elämäntapana. Luotettavan isännän kanssa Prinssi-porolla on hyvä ja turvallinen olo vaikka ympärillä hääräisi filmiryhmä. – Prinssin ja hänen emänsä kanssa oltiin Riisitunturilla, Utsjoella ja Koroumassa pitkiä päiviä paukkupakkasessa. Mourujärvi tuntee poronsa luonteenpiirteitä myöten. Elokuvan päätähti suhtautuu maineeseensa tyynesti. Samat lainalaisuudet pätevät Mourujärven työssä Suomen pohjoisimman lossin kuljettajana Kemijärven Räisälässä. ” Kun poro hypähti takajaloilleen eli kertoi minulle ymmärtävänsä, tiesin että kohtaus onnistuu. Pihan poroaitauksessa asuu parisen kymmentä kotiporoa, joista osaa on ruokittu vasana tuttipullolla. Eläinten, etenkin porojen käyttäytyminen ja luonnonilmiöt ovat Mourujärvelle kuin tietokirja ja kristallipallo, josta voi kertoa tulevia tapahtumia. Samaan aikaan hän ajoi Porokuiskaaja Posiolainen Manne Mourujärvi on työskennellyt niin henkisissä kuin maallisissa ammateissa. Vuoden päästä Mourujärvi suunnittelee jäävänsä eläkkeelle ainakin lossin ja jäätien päävastuullisena toimimisesta. Kuvauspaikalla Mourujärvi selitti porolle miten sen toivotaan käyttäytyvän
Kaikella on tarkoitus. – Pitää osata kuunnella ja kuulla ja olla hienotunteinen. Suntioksi Mourujärvi opiskeli Jyväskylän kristillisessä opistossa. Jälkimmäisen sointi kestää 15 sekuntia, edellisen 45 sekuntia. Kelloja hän on soittanut Pohjoisen Suomen useissa kirkoissa. Suntiona hän kohtasi myös omaisensa juuri menettäneitä surevia ihmisiä. Lapsuudenkotiaan Mourujärvi kuvailee peruskirkkouskovaiseksi. Toisaalta täytyy osata pitää etäisyyttä. Yhteys luontoon ja eläimiin on antanut Mourujärvelle eväitä kuoleman kohtaamiseen. Nykyään suurin osa kirkonkelloista soi automaattisesti. Kirkossa tosin ei päästy käymään, koska matka oli pitkä eikä perheellä ollut hänen lapsuudessaan autoa. Ihmisten auttaminen oli hänen työssään keskeistä etenkin suntion tehtävissä, jossa hän kohtasi myös surevia omaisia haudankaivajana ja ruumisauton kuljettajana. Suntion työ on sielunhoitotyötä, Manne Mourujärvi sanoo. Suntiolla on oltava ohjat käsissään. – Esimerkiksi 82-vuotiaana kuolleelle miehelle soitetaan isolla kellolla ensin täydet kymmenvuodet 10 sekunnin välein, sitten loput vuodet pienellä kellolla. Kohtaaminen on Mourujärvelle suntion työssä merkityksellistä. – Kelloja voi soittaa kuten kitaraa; joko vain rämpyttäen tai todella soittaen. Pitää osata kuunnella ihmistä. Usko antaa voimaa. – Pyhä Henki on ”hyvä henki”. Mourujärvi opetteli soittamaan esimerkiksi kuolinkelloja vainajan sukupuolen ja iän perusteella. Osaan lukea porojen sielunelämää niiden silmistä ja samalla tavalla ihmisestä voi lukea paljon silmistä. Oleellista kirkonkellon oikeassa soinnissa ja soittamisessa on Mourujärven mukaan se, että kelloa soitetaan kellon kielestä käsin, eikä alhaalta narusta vetämällä. 21 KOTIMAA | 30.4.2021. Muistiinpanoja ja opintomateriaaleja on tallessa usean paksun mapin verran. Metsä on suomalaisen miehen kirkko. Erityisen tarkasti Mourujärvi perehtyi kirkonkellojen oikeaan soittamiseen. Suntion taitoa soittaa kelloja on verrattu kanttorin taitoon soittaa urkuja. Työtään suntiona Mourujärvi piti sielunhoitotyönä. – Henkinen tasapaino on tärkeä. – Tulojärjestys ei ole lähtöjärjestys
Onpa joku kertonut päässeensä irti unettomuudesta osallistuttuaan iltoihin. 22 KOTIMAA | 30.4.2021 essee. Itse olen toista mieltä. Ne kirkon suojassa lepäävät, jotka ovat sitoutuneet kristilliseen perinteeseen, ovat voineet tuntea kohtaavansa paitsi itsensä myös Luojansa. Kymmenet lepääjät ovat vuosittain osallistuneet iltoihin. Moni on todennut Lepää kirkossa -iltojen olevan juuri sitä, mitä ihmiset kaipaavat. Kun ongelmien ratkaisemiseen usein liittyvä hallinnan tarve hellittää, voi tulla todeksi ”tapahtukoon sinun tahtosi” -huokaus. Harjoitukset eivät muodosta mitään uskottavaksi tarkoitettua oppia, vaikka niiden taustalla on buddhalainen mietiskely. Tarkoitus ei ole edes rentoutua vaan vain kokea, mikä on nyt koettavissa, oli se sitten miellyttävää tai epämiellyttävää. Viestimme illoissa on, että nyt saat vain olla. Harjoituksia käytetään keskittymisen apuvälineenä. Olemme ärsykevyöryn kohteena. Monet ovat myös nukkuneet paremmin paitsi seuraavana yönä myös viikolla. He ovat kertoneet rentoutuvansa ja tunteneensa rauhaa, iloa ja voimaantumista. Suositut Lepää kirkossa illat vastaavat levon tarpeeseen. Herätämme, kun tilaisuus päättyy. Nämä myönteiset tunteet ovat voineet kantaa pitkälle tulevaan viikkoon. Tarjoamme vielä hetken pyhäpäivän rauhaa keskiaikaisen Pyhän Pietarin kirkon holvien alla. Joidenkin harvojen mielestä tietoisuustaidot eivät sovi kirkkoon. Kiire, huolehtiminen ja vaatimukset ovat saaneet monet hakeutumaan kerta toisensa ” Saat keskittyä läsnäoloon ja musiikkiin ja levätä kauniin kirkon lattialla retkipatjalla ja makuupussin lämmössä. TEKSTI | TOMMI SARLIN – KUVITUS | PÄIVI KARJALAINEN Uupuneet janoavat lepoa J ärjestämme Siuntion suomenkielisen seurakunnan Lepää kirkossa -tilaisuudet sunnuntai-iltaisin, jolloin mieli alkaa jo suuntautua tulevaan viikon haasteisiin. Saat myös nukahtaa. Saat myös nukahtaa. Se on tutkitusti tehokas hoitomuoto erityisesti toistuvan masennuksen hoidossa. Sitä hyödyntäen on kehitetty psykoterapeuttisia hoitomuotoja, kuten esimerkiksi läsnäoloon perustuva kognitiivinen psykoterapia, MBCT (Mindfulness Based Cognitive Therapy). Ne antavat mahdollisuuden olla hetken omissa mietteissään yhdessä lukuisten samanhenkisten kanssa. Ei tarvitse pyrkiä mihinkään. Herätämme, kun tilaisuus päättyy. Saamamme palaute on rohkaisevaa. Kirkon pyhän paikan tuntu, hiljaisuus ja ikiaikaisuus puhuvat lepääjälle sanatonta kieltään. Lepoilloissa hyödynnämme pitämiäni virikepuheita, läsnäoloharjoituksia ja kanttori Pami Karvosen soittamaa pianoja urkumusiikkia, jotka johdattelevat osallistujia hiljalleen heidän omaan rauhaansa. Silloin keskittyminen vain olemiseen ja musiikin kuunteluun virkistää. Saat keskittyä läsnäoloon ja musiikkiin ja levätä kauniin kirkon lattialla retkipatjalla ja makuupussin lämmössä
Hän valmistelee syksyksi 2021 kirjaa Lepää kirkossa -konseptista Basam Booksille yhdessä Pami Karvosen kanssa. 23 KOTIMAA | 30.4.2021. Musiikki synnyttää mielikuvia, tuo mieleen muistoja ja herättää tunteita. jälkeen Lepää kirkossa -iltoihin. Hengissä säilymisen kannalta oli tärkeää, että ”ruokaa kerätessämme esivanhempiemme aivot käsittelivät näkökentän reunoilta ja kuuloaistista tulevia viestejä. Läsnäolossa ja musiikissa lepääminen paitsi rentouttavat myös opettavat tuntemaan omaa mieltä. Yhtenä peruslinjauksena on ollut, että musiikki saa sekä rauhoittaa mutta myös valpastuttaa kuulijaansa. Aivoja ei ole suunniteltu siihen, että käsittelemme kahdeksan tuntia päivässä monimutkaista tietoa, ratkomme ongelmia ja teemme päätöksiä”, hän jatkaa. Elämme hälyisämmässä ympäristössä kuin mihin aivomme ovat pitkän evoluution myötä sopeutuneet. Hälyisyys koettelee stressijärjestelmäämme, joka on suunniteltu käsittelemään harvoin ilmeneviä ja voimakkaita stressipiikkejä. Tästä saattaa seurata uupuminen ja masennusoirehdinta, josta toipuminen voi olla pitkä prosessi. Tällöin vaativa moderni pianokappale terästää oivallisesti lepääjän huomiokyvyn ja aistit! Lepää kirkossa -illoissa on useita elementtejä, jotka tukevat rauhoittumista ja läsnäoloa. ”Nyky-yhteiskunnassa nämä taidot kääntyvät liiallisessa ärsyketulvassa meitä vastaan. Sivutuotteena voi tuntea myös levollisuuden, energisoitumisen ja elävyyden tunteita, joista kirkossa lepääjät kertovat. Poikkeava havainto sai heidät valpastumaan, keskeyttämään työnsä ja suojautumaan mahdolliselta uhalta”, Moisala sanoi Helsingin Sanomissa. Musiikkivalinnat Karvonen tekee vasta illan aikana. Monet lepääjät kertovat, kuinka musiikki vie heidät mielen matkoille. Oleellista on olla tietoinen siitä, millaisiin asioihin kiinnitämme mielemme. Meditaatiota tutkittaessa on huomattu, että mielen keskittäminen yhteen kohteeseen tuottaa levollisuuden tunteita. On hyvä suhtautua löydöksiinsä myötätunnolla ja armollisesti. Jos taas harjoittelee tulemaan entistä tietoisemmaksi omista tunteistaan, silloin syntyy uutta liikkumavaraa suhteessa omiin kokemuksiin. Tulemme taitavaksi siinä, mitä harjoittelemme. Läsnäoloharjoitukset auttavat tiedostamaan, miten reagoimme vastaan tulviviin ärsykkeisiin ja mitä ne meissä herättävät. Moisala muistuttaa, että nykyihmisen stressi on jatkuvaa, mikä johtaa muutoksiin aivoissamme: stressi nousee aikaisempaa herkemmin ja sitä on vaikeampi saada taltutettua. ” Elämme hälyisämmässä ympäristössä kuin mihin aivomme ovat pitkän evoluution myötä sopeutuneet. Tilanne on nopeasti ohi, ja aivot, sydän ja koko keho pääsevät pikkuhiljaa palautumaan. Läsnäoloharjoitukset ja musiikin kuunteleminen ovat hyvä tapa virkistää väsyneitä aivoja. Esimerkiksi aivotutkija Mona Moisala kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa elokuussa 2020, että aivomme eivät ole suunniteltu nykyiseen ärsykevyöryyn, jota työn jatkuvat keskeytykset ja monet eri viestintäkanavat meihin suuntaavat. Samaa ovat kertoneet lukuisat muut akateemiset tutkijat. Yhtä lailla hän voi soittaa myös Sibeliusta tai Bachia. Kirjoittaja on teologi, kognitiivinen lyhytterapeutti ja hiljaisuuden retriitin ohjaaja. Jatkuvaa ärsykkeiden tulvaa pidetään tutkitusti yhtenä suurimmista syistä siihen, että aivomme ensin stressaantuvat ja sitten uupuvat. Pami Karvonen soittaa lähinnä pianokappaleita, joissa toistuvat esimerkiksi Philip Glassin, Morton Feldmanin ja Arvo Pärtin musiikki. Emme ole siis tottuneet siihen, mitä aivoiltamme vaaditaan. Hän reagoi kuuntelijoista aistimiinsa energioihin ja säätää musiikkia sen mukaan. Tällainen stressipiikki syntyisi silloin kun polulla yhtäkkiä astelisi vastaan karhu. Jos esimerkiksi uppoutuu itseensä ja omiin tunteisiinsa, tulee taitavaksi tunteisiin uppoutumisessa. Aivomme ovat kehittyneet metsästäjä-keräilijän tarkoituksiin
Henkilökohtaistuneen uskonnollisuuden kaltaisesti populaarikulttuurista haetaan Blomin mukaan juuri omaan elämään sopivia kertomuksia ja käytänteitä, joiden kautta saadaan tukea, lohtua ja voimaa selviytyä arjen haasteista. – Kun ajatellaan faniutta, niin monesti ajatellaan kiljuvia tyttöjä tai että pukeudutaan Harry Potter -vaatteisiin. Se resonoi syvälle sydämeeni kaikilla ihmissuhteillaan ja mahtavilla juonenkäänteillään. Sitä kautta löydetään yhteisiä hetkiä. – – Sarja opettaa asioita ilman, että se pakkosyöttää niitä katsojille… se jättää tilaa tulkinnoille ja ideoille – – Siitä tulee jotain enemmän kuin vain TV-sarja, se on melkein elinehto.” FREIJA ÖZCAN Alexander Skarsgård ja Kristin Bauer näyttelevät vampyyreja suositussa True Blood -tv-sarjassa. Lainaus on peräisin fanilta, joka on löytänyt etsimänsä, ei suinkaan kirkosta, vaan seuraamalla tv-sarjaa Buffy vampyyrintappaja. Tutkimuksen aineisto koostui fanien internetissä käymistä kansainvälisistä keskusteluista. Myyttisten hahmojen kautta populaarikulttuuri nostaa esiin yhteisön arvoja ja esimerkillisiä malleja, joita fani voi toteuttaa omassa elämässään. Väitöskirjassaan Blom on tutkinut myyttejä ja yhteisöllisiä fanirituaaleja televisiosarjojen Buffy vampyyrintappaja, True Blood ja Vampyyripäiväkirjat faniudessa. – Vampyyri pyrkii hyvään mutta epäonnistuu ja jatkaa yrittämistään. Buffy on nuori sankarinainen. Nykyvampyyrit ovat etääntyneet kauas haudasta nousevista verenhimoisista ruumiista, joita karkotettiin valkosipulilla ja krusifiksilla. Siitä tuli heidän tapansa jakaa aikaa, Blom toteaa. Ei luovuteta, Blom toteaa. Kyllä, sanoo Minja Blomin tuore väitös. Sen ensimmäiset fanit ovat kasvaneet aikuisiksi ja sittemmin se on löytänyt yhä uusia katsojapolvia. Lisäksi Buffy vampyyrintappajaa, True Bloodia ja Vampyyripäiväkirjoja yhdistää naisten sankaruus. Blomille vampyyrisarjat olivat tuttuja ja samoin fanitoiminta niiden ympärillä. Nykyihmisellä on erilainen mahdollisuus tehdä uskontoon liittyviä valintoja kuin ennen. – Uskontotieteilijänä minua on kiinnostanut pitkään uskonnollisuuden ja populaarikulttuurin yhteys. Buffy vampyyrintappaja on jo vanhempi sarja 1990-luvun lopulta. Blom tekee tutkimuksessaan myös kiinnostavan havainnon siitä, miten fantasiasarjan fanius voi täyttää ihmisen uskonnollista tarvetta. Ne ovat komeita, sivistyneitä sankaVampyyri resonoi syvälle sydämeen reita, joissa kuitenkin on läsnä uskonnollisten kertomusten ja kansanperinteen petomaisuutta. ” Olen etsinyt pitkään jotain, johon voin samastua, jotain, johon voisin yhtä aikaa uskoa ja jonka osana voisin olla.” Tällä lainauksella alkaa Minja Blomin tuore uskontotieteen väitöskirja Fanius muutti elämäni. | uskontotiede | 24 KOTIMAA | 30.4.2021 teologia. Sookie ja Elena taas vahvoja naisia rakkaustarinassa. Tällä on voimauttava merkitys sarjoja fanittaville naisille. – Fanius ei ole vain nuoruuden ilmiö vaan kestää vuosikymmeniä ja se halutaan jakaa perintönä. Olen itsekin aktiivinen populaarikulttuurin käyttäjä, 10. Blomin mukaan vampyyrisarjojen esille nostamat teemat hyvästä ja pahasta, inhimillisyydestä ja ihmisten välisistä suhteista ovat samoja kysymyksiä, joihin eri uskonnot ovat pyrkineet vastaamaan. Mustavalkoisuus on vaihtunut monisyisemmäksi. Buffy vampyyritappajan fanit kirjoittavat: ”On vaikea selittää, mutta sarja sisältää niin paljon. Fanius voi kuitenkin tarjota syvempiä merkityksiä ihmisille. Merkityksiä voi löytää muualtakin kuin uskonnosta. Niiden kautta luodaan yhteisöjä, joissa on fanirituaaleja, Blom sanoo. Tämä pätee niin Tähtien sotaan kuin vampyyreihinkin. – Minun aineistossani erityisesti True Blood -sarjaan liittyen vanhemmat ja heidän juuri aikuistuneet lapsensa olivat löytäneet sarjan yhdessä. – Pitkään kaikki kuuluivat kirkkoon. Yllättävää kyllä, fanius on uskonnon tavoin myös jotain, mitä vanhemmat haluavat siirtää lapsilleen tai ystävät toisilleen. huhtikuuta tohtoriksi väitellyt Minja Blom kertoo. Pystyvätkö populaari kulttuurin fantasiat täyttämään uskonnol lisen kaipuun. Inhimillistyneiden myyttisten hahmojen kautta käsitellään oman elämän muutoskohtia, ihmissuhteita ja tunteita. Nyt on vapautta valita, ja silloin korostuu yksilön mahdollisuus valita kertomuksia, jotka ovat itselle tärkeitä. Näinhän elämässä tuleekin toimia. | Kuva: HBO ” Fanius voi kuitenkin tarjota syvempiä merkityksiä ihmisille. Uskonto on määrittänyt sen, miten maailmaa ymmärretään. Tutkijana hän pysytteli kuitenkin irrallaan kansainvälisistä fanikeskusteluista, joita käytti aineistonaan. Vampyyrisarjoissa näkyy selkeästi 2000-luvun populaarikulttuurissa korostunut sankaruuden muutos
Modernit raamatunkäännökset ovat osaltaan rationalisoineet erilaisia ”ulvojia ja ulisijoita”. Filosofi Karl Popperin ajattelua hieman pahoinpidellen voisi ajatella, että nuo tapahtumat olivat kuin popperilainen ”Maailma 1”. Kristityn maailman Jeesus on erilainen, kuin on ollut tai on vaikkapa gnostilaisten, muslimien, Jehovan todistajien, mormonien tai moonilaisuuden Jeesus. | kirja | | kolumni | Atte Korhola viittaa kirjansa alussa Juliana Norwichlaiseen, 1300–1400-lukujen taitteessa eläneeseen mystikkoon. Korhola on ympäristömuutoksen professori, siis tiedemies, jolle ihmisen tietoisuus itsestään on maailmankaikkeuden ihmeellisin asia. Hänet ristiinnaulittiin, hän kuoli ja hän nousi kuolleista, kuten asiat tapahtuivat. Siksi aiheet hypähtelevät, mutta perussanoma on selvä: Jumala ei ole kiinnostunut siitä, mitä voisit olla tai mitä et ole, vaan siitä, mitä olet. Selvää mystikkoaineista. Jesuiittafilosofi Frederick Coplestonin takavuosikymmenien filosofian historiassa muistutettiin, että monet uskonnot eivät merkitse sitä, ettei yksi niiden joukosta (tässä hieman toisessa mielessä ”monesta yksi”) kuitenkin edustaisi totuutta. Kirjan tekstit ovat hänen pitämiään radiohartauksia ja muita puheita. Mitä tarkoittaa. Se sanoittaa uudella tavalla teologiaa Jumalasta pohjaten aiempiin mystikoihin ja toisaalta herkullisena yhdistelmänä tieteen näkökulmaan. FREIJA ÖZCAN Atte Korhola: Ovista ja ikkunoista. Y hdysvaltojen vanha latinankielinen motto e pluribus unum (”monesta yksi”) pitää siinä mielessä paikkansa, että 13 erilaista ja riitaistakin siirtokuntaa muodosti lopulta liittovaltion ja yhden kansakunnan. Korholalle se tuntuu olevan uteliaisuutta elämää ja ihmisiä kohtaan, läsnäoloa arkisessa elämässä, kykyä havainnoida ja ilahtua pienistä asioista. Korholan kirjaa lukiessa alan kuitenkin aavistella, lieneekö hän itse liittymässä mystikkojen joukkoon, eli lainaako joku satojen vuosien päästä hänen sanojaan – ehkä mielellään jo aiemminkin. Paavalilainen valtavirta veti lopulta pisimmän korren. Raamattu ja hirviöt Raamatussa ei mainita vampyyreja. Myös Jeesuksesta on tarvittaessa moneksi. 159 sivua. Ei ole. E pluribus unum. Siksi se on maailmaan lähetetty. 25 KOTIMAA | 30.4.2021. JUSSI RYTKÖNEN Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. ” Vaikka monissa uskonnoissa onkin toki totuuden siemeniä ja Jumalan etsintää, pitäisi kirkolla olla yhden totuuden edustamisessa hyvä itsetunto. ”Jumalalle eläminen tarkoittaa ensisijaisesti, että tulen siksi, joka pohjimmiltani olen. Kirja on miehen matka omien tunteiden ja tahdon kohtaamiseen ja eroon vanhasta jumalakuvasta kohti Jumalaa, joka rakastaa, ja elämäntapaa, joka pulppuaa rakkautta. Tosin Jesajassa jälkimmäinen on edelleen Leviatan, nopealiikkeinen käärme. Tämä lähelle päästäminen johtaa radikaaliin elämänmuutokseen, sanomaan kyllä Jeesukselle. Ovista ja ikkunoista. Moniselitteisiä hahmoja ovat vaikkapa Jesajan Lilit, öinen velhotar, ja erämaan demoni Asasel, jonka luokse ”syntipukki” Jom Kippur -juhlan päätteeksi lähetettiin. Näin pääsiäisaikana tarvitsee vain ajatella, miten eri tavalla Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta on normikristillisyydessä, sen lahkoissa ja paljon myöhemmin myös Jeesus-traditioita omaksuneissa uusissa uskonnoissakin ajateltu. Väitteessä on perää, mutta kristinuskon historia on teologisista tulkinnoista huolimatta myös merkittävän yhtenäisyyden ja koheesion historiaa. Vaikka monissa uskonnoissa onkin toki totuuden siemeniä ja Jumalan etsintää, pitäisi kirkolla olla yhden totuuden edustamisessa hyvä itsetunto. E pluribus unum. Uuden ja modernin ajan länsimaailman ideologiat, aatteet ja näkemykset tarkastelevat myös kristinuskoa omia tulkintojaan painottaen. Siis ei ihanteista ja niissä pysymisestä vaan todellisuudesta. Kristinuskon syntyhistoriaakin on selitetty samantapaisesti: alussa olisi ollut tulkintojen moneus, josta sitten 300-luvulla kohosi muiden ylle yksi konstantinolainen valtiokirkko. Väyläkirjat 2020. Matka syvimpään minussa on kirja, jota pitää mutustella pitkään ja palata siihen uudelleen. Se olisi suotavaa, sillä kirkossa on pula ajattelijoista ja kyvykkäistä uskon sanoittajista. Jesaja mainitsee myös lohikäärmeen, samoin Jeremia, Job, Psalttari ja Ilmestyskirja. Siinä ei ole kysymys korkeammalle kiipeämisestä – suuremmaksi tulemisesta – vaan paljon enemmän rohkeudesta uskaltaa näyttää oma pienuutensa ja riittämättömyytensä”, Korhola kirjoittaa. Jälkimmäinen esittelee myös merestä nousevat pedot. Onko uskon ja myös kristinuskon maailma siis vain valintamyymälä. Erilaisuus tai moneus sinänsä ei ole mikään juhlan aihe, kehityksen huipentuma tai osoitus siitä, että totuutta ja yhtä oikeaa tulkintaa Jumalasta ei voisi olla olemassa. Matka syvimpään minussa. Muutenkin sen viittaukset erilaisiin hirviöihin ovat minimaalisia ja niitä voidaan yleensä yrittää selittää reaalimaailman otuksilla. Raamattu ei ole teologinen Taru sormusten herrasta. Jos mennään ihan alkuun, oli kuitenkin vain yksi maan päällä elänyt Jeesus. Mutta ei sillä vanhalla tavalla, jossa Jeesuksen sanomiset muuttuvat moraaliksi, vaan uudella, joka on antautumista rakkauteen. Maailma 2 taas oli sitä, miten silminnäkijät nuo asiat mentaalisesti kokivat ja tulkitsivat. Myöhäisantiikin lopulla kolminaisuusoppi ja kristologia synnyttivät eroja. ”Juuri ihanteemme voivat vaikuttaa siihen, ettemme päästä Jeesusta itseään koskaan lähellemme, ihollemme, todellisuuteemme”, Korhola kirjoittaa. Ja Maailma 3 on tämä meidän reaalitodellisuutemme, jossa koemme Jeesuksen pitkälti kuten Hänet on meille tradeerattu. Sillä tavalla syvälle kirjoittaja sukeltaa tai omien sanojensa mukaan putoaa universumin tyhjyyteen ja näkee kaiken lopulta uusin silmin. Apostolien ajan juutalaisja pakanakristityillä oli tietyt eronsa, mutta gnostilainen synkretistinen moneus nosti päätään vasta myöhemmin. Jobin kirjan salaperäiset ja myyttiset Behemot ja Leviatan käännetään vuoden 1992 raamatunsuomennoksessa virtahevoksi ja krokotiiliksi
Mikä on Changemakereiden tämän vuoden teema. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Tunnetko kuvan ihmisiä. ”Kuvasi hyvin ihmisen tuntoja tilanteessa, joka voi tulla eteen kenelle tahansa meistä ja ihan koska tahansa”, eräs vastaaja perusteli. Kuvan ihmiset tunnisti Elina Vuola: ”Henkilöt oikealta vasemmalle Leena Puustinen, Elina Vuola, Kirsti Raulo ja Lea Kantonen. Mistä tilanteesta on kyse. Ver kko vap aak si 2. Kirjapalkinnon voitti Kirsi Urkko Raikusta. Ja mitäpä siitä seurasi. Kyse on siunaamisesta. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa.fi julkaisevat kuvia arkistostaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. kirkkokahvit 26 KOTIMAA | 30.4.2021 Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Vasemmanpuoleista en valitettavasti tunnista.” E lokuun loppupäivinä kappalainen meni hartauden pitoon Laukaan vanhainkoti Kuuselaan. Talon pihalla oli omenapuussa punaisia hedelmiä. – Teillä on tuossa pihalla komeita omenoita. Vastaus tuli eräältä vanhalta herralta kuin apteekin hyllyltä: – Ne otti kielletystä puusta omenan. | kasku | | paras juttu | | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva kirkkokahvit K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Tämän viikon kuvassa on tiivis tunnelma, paljon ihmisiä parin neliön alueella. 26. – Niinpä tekivät. Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Jutun kirjoitti Vesa Keinonen ja kuvat otti Jukka Granström. Voit perustella valintasi lyhyesti. Tapahtumiin liittyi vahva yhteiskunnallinen ulottuvuus. Prin ssi Kotimaan nro 15 paras juttu -äänestyksessä eniten ääniä sai Heli Bergholmin haastattelu ”Irti elämän ohjaksista”. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Mikä on Manne Mourujärven suosikkiporon nimi. Mutta kuka siunaa ja ketä. Ja niin oli paratiisissakin, mutta mitä Aatami ja Eeva tekivät. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Kuva on otettu 18.3.1988 Yhdysvaltain suurlähetystön edessä, mutta siinä ei ole kyse Via Cruciksesta vaan erillisestä mielenilmauksesta, jossa kritisoitiin Yhdysvaltain sekaantumista Keski-Amerikan maiden tilanteeseen. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. 1. Missä ja milloin kuva on otettu. – Ne keitti omenakiisseliä, vastasi iäkäs mummo. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). 3 . 60 opi nto pis tee n 3. Niinpä kappalainen ajatteli ottaa puheessaan esille havainnollisen aiheen. Kuinka monen opintopisteen kokonaisuus työnohjaajan koulutus on. 1 . 2 . | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto Edellisen viikon mysteerikuva liittyy 1980-luvun puolivälissä perustettuun Keski-Amerikan toimintaryhmään, joka oli järjestämässä ensimmäiset Via Crucis -ristikulkueet Helsingin keskustassa
Näin Marusia kykeni asetta” Marusia nousi avioliitojensa myötä Rooman ylimmäksi hallitsijaksi. Vuonna 890 syntynyt Marusia kasvoi Roomassa, jossa kaikki oli sekaisin. Hugo luikki pakoon ikkunasta heitettyä köyttä pitkin kuin sarjakuvissa, mutta äitinsä Marusian Alberic II heitti vankilaan ja kaappasi itse vallan. Keisarit olivat aiemmin hallinneet myös Roomaa, johon nyt syntyi valtatyhjiö. Marusia nousi avioliittojensa myötä Rooman ylimmäksi hallitsijaksi. EERO HIETALA JA HEIKKI RUSAMA Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastissa Eero ja Heikki kertovat Marusian tarinan ja sivuavat myös muita kirkon pahiksia. | Kuva: Wikimedia Commons 27 KOTIMAA | 30.4.2021. Paitsi pimeäksi vuosisadaksi, 900-lukua on kutsuttu myös porttovallaksi. Marusia vietti vankeudessa viisi vuotta aina kuolemaansa asti. Yhdessä Guidon kanssa Marusia hyökkäsi Lateraanikirkkoon, otti paavi Johannes X:n vangiksi ja tukehdutti tämän tyynyllä. Karolingien keisarikunta oli kaatunut ja Eurooppa hajaannuksen tilassa. Raivostunut 20-vuotias Alberic II juoksi pois linnasta, kokosi asejoukon ja hyökkäsi sinne takaisin. | harrastaja | Jos mieleen on hiipimässä ajatus, että aikamme kirkolla menee huonosti tai se käyttää valtaansa väärin, kannattaa tutustua 900lukuun. Pimeä vuosisata ei katkennut Marusian kuolemaan, vaan meno jatkui samanlaisena. Marusia muistetaan myös erikoisesta paavidynastiasta: jopa kuusi hänen suoraa jälkeläistään toimi paavina 900ja 1000-luvuilla. Uskonpuhdistuksen aikana keksitty termi porttovalta osittain henkii menneiden sukupolvien naisvihaa – ei voida sanoa, että juuri naiset olisivat johtaneet Rooman ja paaviuden 900-luvun alennustilaan. Häitä vietettiin Castel Sant’Angelossa, mutta avio-onni jäi poikkeuksellisen lyhytaikaiseksi. Paavien murhat olivat yleisiä ja saivat mielikuvituksellisia muotoja. Pyhän Pietarin istuimelle nostettiin toinen toistaan huonompia paaveja, kun kilpailevat suvut juonittelivat ja tappoivat asettaakseen oman suosikkinsa tähän asemaan. Marusia oli häikäilemätön ja vallanhimoinen nainen, mutta tuskin pahempi kuin aikansa miehet. vuosien 896 ja 904 välillä valittiin joka vuosi uusi paavi. Vanhahtava nimitys kiteytyy häikäilemättömään naiseen nimeltä Marusia, joka keskitti vallan Roomassa omiin käsiinsä solmimalla sarjan avioliittoja. Uudessa tilanteessa paavin virka tuntui entistä kiinnostavammalta – johtihan sen haltija koko kristikuntaa ja siten käytti suurta kansainvälistä valtaa. Aikalaishistorioitsija Liudprand Cremonalaisen mukaan Marusia jopa synnytti Sergiukselle tästä suhteesta pojan, joka myöhemmin nousi isänsä jalanjäljissä paavi Johannes XI:ksi. Alberic II roiskutti vettä Hugon päälle, ja Hugo löi Albericia kasvoihin. Podcastin voi kuunnella Kotimaa.fi-sivustolla tai käyttämässäsi podcast-sovelluksessa. Asiat alkoivat mennä pieleen, kun Hugo pyysi Marusian poikaa Alberic II:ta kaatamaan hänelle käsienpesuvettä. Marusian ensimmäinen kosketus paaviuteen tapahtui jo 15-vuotiaana, kun väitetysti hänen äitinsä järjesti Marusian paavi Sergius III:n rakastajattareksi. Guidokin kuoli, minkä jälkeen Marusia päätti naida Italian kuninkaan Arlesin Hugon. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Spoleton kreivi Alberic, ja toinen Toscanan kreivi Guido. Marusian dynastia jatkui paavin istuimella vielä pitkään hänen kuolemansa jälkeenkin. Italialainen aatelisnainen Marusia kahmi itselleen Rooman maallisen ja hengellisen vallan pimeällä 900-luvulla. Heitä myrkytettiin, hakattiin, tukehdutettiin, näännytettiin ja tallattiin kuoliaaksi. Paavina istui Alberic II:n velipuoli Johannes XI. R akkaalla lapsella on monta nimeä, mutta niin on myös kirkon kauheimmalla vuosisadalla. Kun Alberic II:sta tuli Rooman hallitsija, syntyi erikoinen yhteys maallisen vallan ja paavinvallan välillä. Ovi kävi ja hautoja kaivettiin – Marusian pimeä vuosisata maan myös paaviksi oman marionettinsa
oltuaan sairaalahoidossa alkuvuodesta. SUMUINEN MAISEMA ON MIELENTILA TEEMU RINNE: OLLI VALTONEN: HETKI LUONNOSSA: Mikä auttaa uupunutta. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Lehden vahvuutena ovat syvälliset henkilöhaastattelut ja kolumnistit. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Sisaruksia perheeseen syntyi lopulta kymmenen. Hän oli hyvä jäsen neuvottelukeskuksen työtiimissä.” Pentti harrasti liikuntaa jo kouluvuosinaan. Lapsuusvuosia varjosti sota-aika. Pappisvihkimyksen hän sai 1961. Vuonna 1985 Pentti ja Mirja Tokola muuttivat Kajaaniin, missä Pentti aloitti perheneuvojana. Pentti oli aidosti kiinnostunut työstään ja paneutui siihen perusteellisesti ja innokkaasti. Isä-Penttiä arvostan erityisesti siitä, että hän antoi meille lapsille suuresti vastuuta ja vapautta, kun olimme nuoria. Pentille perhe oli tärkeä, samoin kuin sukulaiset, omat ja vaimon sisarukset. Pentti oli kouluttautunut myös erityistason perheterapeutiksi. Hän on elänyt hyvän elämän. Aina hiihtäjä kuitenkin kotiin jaksoi ja ihmetteli, kun turhaan huolehditaan. Askel kertoo ihmisistä, jotka ovat löytäneet merkityksen ja toivon elämäänsä. Hän toimi myös Palvelevan puhelimen johtajana ja antoi työnohjausta muun muassa sairaalahenkilökunnalle. lahjakirjan Kampanjakoodi: Äidit21 Pentti Tokola Rovasti Pentti Tokola syntyi Välikannuksessa Lestijoen Tokolan kosken rannalla Kerttu ja Onni Tokolan toisena lapsena 21.3.1935. Kun eläkepäivät 1998 alkoivat, muuttivat Pentti ja Mirja Jyväskylään, missä he remontoivat viimeisen yhteisen kodin Viitaniemeen. MIKKO TOKOLA Kirjoittaja on Pentti Tokolan poika. Siellä harrastuksiin kuuluivat kalastus ja marjastus sekä mökin kunnostustyöt. Mitään ei jäänyt kesken.” ”Rakkaat lähtevät, jää tyhjä tila muistojen asua”, kirjoittaa Helena Anhava. Lehtitilaus on lahja, joka muistuttaa antajastaan aina kun se saapuu lukijan iloksi Jokaisella aukeammalla on Hannan voimalause. Askel-lehti antaa voimia ja lohdutusta arkeen, se on lämmin, läheinen ja luotettava. Hän oli valmis jatkuvasti oppimaan uutta. Pentti pääsi oppikouluun ja kirjoitti ylioppilaaksi toisena oppilaana Välikannuksesta. Omalla esimerkillään hän kannusti huolehtimaan fyysisestä kunnosta. Pari oli tavannut toisensa Lapin hiihtoladuilla, kun taitavana mäenlaskijana tunnettu Mirja oli poikkeuksellisesti kaatunut mäessä ja Pentti avuliaana riensi auttamaan. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Kesämökki Kivijärvellä Kinnulassa oli rakas paikka, missä lapset ja lapsenlapset vierailivat. Pappina hän aloitti Rantsilassa 1962, mistä siirtyi Piippolaan ja seuraavana vuonna rajaseutupapin tehtävään Pellon Turtolaan. + 6,9 snt/min. Kirjalahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. | kuolleet | | kuolleet | Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la TICO SUKELSI KEVÄTJÄIHIN HURMOSTA VAI HILJAISUUTTA. Eläkepäivinään Pentti harrasti liikunnan lisäksi kuorolaulua ja seurasi tarkasti suomalaisen yhteiskunnan ja maailman tapahtumia. Siellä syntyivät perheen esikoinen Marja-Liisa ja sitten poika Mikko. Kirjaa voi käyttää päiväkirjana tai muistikirjana. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kun olimme jo aikuisia, saimme todeta, että hiihtolenkit venyivät jopa niin pitkiksi, että kerrankin oltiin jo etsintäpartiota tilaamassa. Ilahduta äitiä lehdellä ja kirjalla! 4 kk vain 39 € sis. 28 KOTIMAA | 30.4.2021 tiedoksi. Työtoveri Else-Maria Santikko Turun perheasian neuvottelukeskuksesta kertoo: ”Kajaanista Pentti siirtyi Turun perheasiain neuvottelukeskukseen 1988, missä hän toimi perheneuvojana eläkkeelle jäämiseen asti. Näin syntyy Tuomasmessu Koti paloi, tärkein säilyi Maaret Kallio: Tartu toivoon Lotta Svärd 100 vuotta irtonumero 9,50 € 4/21 PUUTARHA: PIHOJEN KESTÄVÄT KAUNOTTARET • 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Lapsenlapsille hän opetti sekä kalastusta että shakin pelaamista. Koulukavereiden mukaan hän oli jopa piirimestaruustason urheilija. Hän sai opiskelupaikan Helsingistä teknisestä korkeakoulusta, mutta kirjoittautui kuitenkin teologiseen tiedekuntaan. Hän ilmaisi selkeästi oman mielipiteensä ja oli aina valmis kuuntelemaan muita. Veljeni Martti totesi isän pois menosta kuultuaan: ”Vaikka hyvin surullista, parempi tämä on sairaalle isälle näin. Lehdessä yhdistyvät hyvää arkea ja kohtuullisuutta arvostava sisältö sekä kaunis ja laadukas ulkoasu. Kotitalousopettaja Mirja Anttilan kanssa hänet vihittiin vuonna 1962. Hän antoi meille elämänohjeen: ”Pidä hyvää huolta itsestäsi.” Pentti kuoli Jyväskylässä Kyllön sairaalassa 25.3. Askel on korkeatasoinen lehti, joka pohtii elämän isoja kysymyksiä. Kuopiossa Pentti toimi ensin maaseurakunnan kappalaisena, mutta ehkäpä halu auttaa ihmisiä konkreettisemmin ohjasi häntä ottamaan vastaan sairaalapastorin viran 1973. Työtoverina Pentti oli mukava, yhteistyökykyinen, lojaali, aktiivinen ja huumorintajuinen. Perhe muutti Ylitorniolle ja vuonna 1968 etelämmäksi, Kuopioon, missä syntyi toinen poika Martti. Meille lapsille hän ei tätä koskaan maininnut, kuten ei sitäkään, että oli koulussa ollut aina luokan priimus
044 477 7777 tai pete.ketola@evl.fi. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. Hän toimii tiiviissä yhteistyössä yhdistyksen hallituksen, alueja paikallistoimikuntien ja sidosryhmien kanssa. Työ on pienessä seurakunnassa laaja-alaista ja työntekijät tukevat toisiaan yli työalarajojen. Tehtävässä menestyminen edellyttää herännäisyyden tuntemusta, hyviä yhteistyöja organisointitaitoja, esiintymistaitoa sekä innostavaa kehittämisotetta. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Hakijat haastatellaan 7.–8.6.2021. Lisätiedot: nuorisotyönjohtaja Pete Ketola, p. Herättäjä-Yhdistys ry on herännäisyyden valtakunnallinen palvelujärjestö, jonka päämääränä on tukea ja rohkaista ihmisiä elämään kristittyinä. Hän johtaa yhdistystä sen arvojen ja tuoreen strategian mukaisesti ja on kokonaisvastuussa yhdistyksen operatiivisesta toiminnasta. Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnassa on avoinna SEURAKUNTAPASTORIN VIRKA Ilmoittautumiset seurakuntapastorin virkaan 28.5.2021 klo 15.00 mennessä. Lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja Tapani Rantala varmimmin ma 10.5. Herättäjä-Yhdistyksellä on 110 paikallisosastoa ja laaja joukko toimintaan sitoutuneita jäseniä ja ystäviä. Haemme henkilöä, jolla on kokemusta onnistuneesta johtamisesta, henkilöstön kehittämisestä ja toimintaprosessien uudistamisesta. 24 %. Palkkaus on KirVESTES vaativuusryhmä K40 mukainen. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. SEURAKUNTAYHTYMÄ Hirvensalmen seurakunnassa on haettavana Diakoni-nuorisotyönohjaajan virka (60 / 40 %) aluksi määräaikaiseen virkasuhteeseen. Yhteydenotot 3.5. Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat TAMPEREEN EV.LUT. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Hakemukset ja CV lähetetään 17.5. 0400 276 679). Hakuohjeet ja lisätietoja www.agricolanseurakunta.fi Herättäjä-Yhdistys etsii TOIMINNANJOHTAJAA Toiminnanjohtaja on kansanliikkeen keulakuva ja eri alojen ammattilaisista koostuvan 15 hengen työyhteisön esimies. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. mennessä sähköpostitse: hirvensalmen.srk.@evl.fi Katso lisää: www.hirvensalmensrk.fi Työtehtävät liittyvät rippikoulutyöhön ja sen jälkeen tehtävään nuorisotyöhön sekä jumalanpalvelustyön kehittämiseen. Työn sijaintipaikka on Lapua tai Helsinki. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan: www.evl.fi/rekrytointi, www.tyopaikat.oikotie.fi tai www.riihimaenseurakunta.fi/info Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikat-ja-virat Vuokralle tarjotaan Rauhaa ja luontoa arvostaville, raittiille vuokraajille, luonnonsuojelualueella sijaitseva erähenkinen mökki Etelä-Savossa. Paikkoja avoinna Agricolan suomalainen seurakunta hakee LASTENOHJAAJAA vakituiseen työsuhteeseen ja NUORISTOTYÖNOHJAAJAA aluksi vuoden 50 % sijaisuuteen. 24 %. Sähköinen hakuilmoitus ja -lomake: bit.ly/tyopaikat-seinajoensrk Haemme nuorisotyönohjaajaa Tornion seurakunnassa on haettavana diakonian ja lähetystyön yhdistelmävirka Hakuaika päättyy 20.5.2021 klo 15. Lisäksi arvostamme järjestötoiminnan ja varainhankinnan tuntemusta. Tehtävään hakevan tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi tai kelpoinen pappisvirkaan. Työtä tehdään yhdessä sitoutuneen henkilöstön ja vapaaehtoisten vastuunkantajien kanssa. Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään 21.5.2021 klo 16 mennessä osoitteella rekrytointi@h-y.fi. lähtien klo 12-15 Kirsti 044 966 9515 , ekpek@hotmail.com 29 KOTIMAA | 30.4.2021. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Tarjoamme haastavan ja mielenkiintoisen tehtävän kirkollisella toimintakentällä. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan osoitteessa www.tornionseurakunta.fi ja evl.fi/rekrytointi Hyvinkään ja Riihimäen perheasiain neuvottelukeskuksen PERHENEUVOJAN VIRKA on haettavana 17.5.2021 klo 14 mennessä. klo 15–17 (puh. Sähköinen haku 6.5.2021 klo 15 mennessä KirkkoHR-palvelun kautta. Toiminnanjohtaja voi omalla osaamisellaan vaikuttaa herännäisyyden elinvoimaisuuden vahvistamiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Lue lisää: www.h-y.fi. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Tehtävän hoitaminen edellyttää oman auton käyttöä. Herännäisyyden päätapahtuma on herättäjäjuhlat, joille kokoontuu vuosittain 20 000–30 000 kävijää
Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.” V alitse Jeesus. Toimittaja Tytti Issakainen, Turku. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Markuksen evankeliumin uutta käännöstä. To 6.5. Pe 7.5. Pastori Virpi Sillanpää-Posio, Oulu. Musiikista vastaavat Lapuan tuomiokirkon kuoro johtajanaan Riitta Jukkola sekä urkuri Eliina Somppi. Se rakkaus, joka näkyy ja tuntuu. Tällaisia julisteita näkee vielä joskus lyhtypylväisiin liimattuina. Liturginen väri on valkoinen. 4:2–6, 1. Miksi minä katuisin sitä, että sain kutsun. Kristus ei näät asu muissa kuin syntisissä.” Kuinka totta! Siksi hengellisen elämämme tärkein valinta, Jeesuksen seuraajaksi pääseminen, ei voi olla meistä kiinni. Ma 3.5. Saarnaajana pastori Veijo Heikkilä. Siksi Jeesus on tarkka siinä, että hän valitsee seuraajansa. Joh. Entä se hedelmä, jonka pitäisi pysyä ja näkyä. Pastori Petri Korhonen, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Uusinta klo 23. La 1.5. Ti 4.5. Kaikki huomasivat sen: perheeni ja koulukaverini sekä ystäväni. Avoimesti tunnustan, että olen ollut enemmän helisevä kulkunen tai pamahtava pelti kuin Kristuksen tuoksu | 4. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää, joka pysyy. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkosta. Eikä hän ole katunut kutsuaan. sunnuntai pääsiäisestä | Rakkaus valitsi ensin JOUNI TURTIAINEN Kirjoittaja on Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra. Kerran hän totesi itselleni käänteen tekevän seikan: ”Nyt kun työ nuoret ootta saaneet tulla jumalisiksi eli uskovaisiksi, teill’ on vielä toine kiäntymine iessä: teistä pittää tulla uuvestaa syntisii. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Elina Hellqvist, Espoo. 30 KOTIMAA | 30.4.2021 pyhä. Minua, Jeesuksesta todistavaa ja seurakuntanuorissa pyörivää kaveria siedettiin, vaikka olin varmaan joskus ärsyttävä kiusankappale. Jos kaikki olisi omien ratkaisujeni ja tahtomiseni varassa, mitään toivoa ei olisi. Mutta, kun näin ei ole, toivo on kirkas kuin keväisen auringon valo. Saarna Laura Lahdensuo, liturgi Matti Salomäki. Urkurina Janne Peltokorpi. Juontajana Anne Heikkilä. Tekstit: Ps. To 6.5. Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Luovuttaminen ja pettynyt ateismi olisi rehellisintä, mihin voisi päätyä. Päätoimittaja Mari Teinilä. Pe 7.5. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte. Oma kokemukseni hengellisestä heräämisestä, uskoontulosta, oli voimakas. Ke 5.5. 98:2–9, Joh. Jumalanpalvelus Sunnuntai 2.5. Avustaa rovasti Kaija Tiirola. Todistuspuheenvuoron pitää Anne Heikkilä. La 1.5. Niissä on hyvä tarkoitus, mutta väärä suunta. Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. Arkkipiispa emeritus Jukka Paarma, Turku. Kirkon Ulkomaanavun yhteyspäällikkö Soili-Sisko Eskola, Kerava. 98:1, Ps. 15:10–17. Pastori Elina Ahola, Lieto. 3:18–24, Joh. Te olette ystäviäni, kun teette sen, minkä käsken teidän tehdä. Ei omilla päätöksillämme eikä ratkaisuillamme. Erkki Leminen oli nuoruuteni sielunhoidollinen armon matkamies. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntänsä aikeita. Edesmennyt kirjailija-evankelista Erkki Leminen totesi kerran, että ihmisellä on toki aktiivinen rooli jumalasuhteessaan: vastaanhangoittelu. Rehtori Timo Lehikoinen, Vapaakirkko, Tampere. Siinä sanan ja veden kautta Jeesus sitoutui minuun. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus Lapuan tuomiokirkosta. Itse sitouduin häneen vasta paljon myöhemmin, mutta se ei ollut ratkaisevaa – paitsi ehkä oman kristillisen identiteettini vuoksi. Muusikot: Leena Piirainen, piano, Leonard Stenroos, kitara ja laulu. 4. Kirjailija Susanna Erätuli, Sipoo. ja Jumalan rakkauden lähettiläs. sunnuntai pääsiäisestä on aiheeltaan ”Taivaan kansalaisena maailmassa”. Oma kutsuni alkoi jo kastehetkestäni. Ma 3.5. Pastori Petra Kuivala, Helsinki. Radio 1 klo 11 Nokian Vapaaseurakunnan jumalanpalvelus. Hän, joka on minut seuraansa kutsunut, tiesi jo ennalta, millaisen kutsui. Onneksi kukaan niin sanotuista vanhoista kavereistani ei halunnut ottaa minuun sen tähden etäisyyttä. Saarnaajana ja liturgina lääninrovasti Kari Tiirola. Kanttorina Katri Syrjäniemi. Iltahartaus klo 18.50 ja la 18. | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Johanneksen evankeliumi 15:10–17 Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan. Alttarilla on neljä kynttilää. Ihminen ei valitse Jeesusta, Jeesus valitsee seuraajansa. Muuten hengellisyytemme olisi oman osaamisemme ja oivaltamisemme varassa. Yhteislaulut Viisikielinen-laulukirjasta. Rakkaus, jossa esikuvana on Jeesuksen itsensä uhraava rakkaus. Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minun iloni sydämessänne ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. Hänen kutsunsa on sidottu armonvälineisiin: sanaan ja sakramentteihin. 13:34, Jes. Ristin rakkaus ei erehdy. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen Isältäni kuullut. Siis silloin, kun en voinut tehdä mitään valintoja omaksi hyväkseni, vanhempani päättivät tuoda minut kasteelle. Ti 4.5. Uusinta, esitetty 22.4.2018. Ilman näitä armonvälineitä meistä ei voi tulla Jeesuksen seuraajia. Ke 5.5
Aiemmin pidin kirkkoa hirveän etäisenä ja vanhoillisena. Mummoni luona oli taulu, jossa luki ”Levolle lasken Luojani”. Kuvataiteilija Antti Tantun alttarimaalaus Elämänpuu jatkuu eteiseen saakka. Keväisin aurinko paistaa eri puolilta ikkunoista sisään valaisten sen. Se on raikas kutsuen luokseen avoimella asenteellaan. Koronan myötä mieheni työt vähentyivät huomattavasti. Hän saattaa vaikka vain poiketa sinne vaihtamaan kuulumisia papin tai suntion kanssa. Hänen luonaan käydessäni luimme iltarukouksen. Isoset olivat ihania, rippipappina minulla oli valloittava persoona Torsti Paajanen. Sain voimia ja vertaistukea jutellessani toisten äitien kanssa. Kastepappi Jukka Holopainen pyysi meitä mukaan esikoisvauvakerhoon. Kuusipuusta rakennettu sisäpuoli tuo Viikin kirkkoon lämpöä. Mieleen on jäänyt vauvakerhon loppuhartaus kastemaljan ympärillä. Rippileirillä kiusaamista ei ollut, ryhmässä tekeminen kiehtoi ja sain uusia kavereita. Jokin suurempi voima oli läsnä. Diakoni soitti minulle, otanko vastaan ruokalähetyksen. Asuimme silloin puolen kilometrin päässä. Pääsuunnittelija on arkkitehti Samuli Miettinen. VIRPI KIRVES-TORVINEN Kahden lapsen kotiäiti Marica Vaisto tuntee itsensä aina tervetulleeksi mennessään Viikin kirkkoon. Myös entiset, eri uskontoa edustavat intialaiset naapurimme ovat löytäneet kauttani tiensä Viikin kirkon toimintaan. Kuuntelimme Jukka Salmisen laulun Pieni enkeli ja sivelimme vauvoja höyhenillä. Saimme tietää kuoromahdollisuudesta Kauneimmissa joululauluissa. Rakennettu vuosina 2004– 2005. Pian tunsin laittaneeni jalan Viikin kirkon oven väliin. . Minua harmitti, ettei Hilda-vauvamme kastejuhlaa voitu pitää Viikin kirkossa koronan takia. Olemme saaneet kirkosta konkreettistakin tukea. Minua oli siunattu saadessani ihanan pojan. Mietin, olenko tarpeeksi arvokas osallistuakseni, tuputettaisiinko minulle uskoa. Edustaa ekologista puuarkkitehtuuria. MAIJA P. Olin väärässä. Parikymppisenä liityin joksikin aikaa äitini kanssa Vantaan Pyhän Laurin kuoroon. Kirkko on tullut minua lähemmäksi ja minä sitä. Seurakunta otti minut avosylin vastaan, sain olla oma itseni. Muskarin kanssa olemme myös esiintyneet vauvakirkossa. Nostin Eeliä parvekkeella, näytin mistä päin kirkonkellojen soitto kuuluu. . M enin neljävuotiaana Tapulin seurakuntakodin päiväkerhoon. | Kirkko & minä | Kaste kutsui kirkkoon Marica Vaisto Viikin kirkko . Minua on kiusattu koulussa ala-asteelta lukioon. Kirkolla ei ollut isoa roolia lapsuuskodissani. Silloin alttarimaalaus oikein hehkuu valoa. Kolme vuotta sitten Eeli-poikani kastetilaisuus Viikin kirkossa muutti tilanteen. Oli tosi kivaa; sain kuulla Raamatun kertomuksia, touhusimme yhdessä ja välillä söimme eväitä. Kaikki oli uutta ja herkkää. Viikin kirkko on kodinomainen, kuin toinen olohuone. |K uv a: Ko tia lb um i 31 KOTIMAA | 30.4.2021. Viikin kirkossa myös kierrättäminen on kiinnittänyt huomioni. Kirkon katolle on asennettu Helsingin kirkoista ensimmäisenä 70 aurinkopaneelia. | Kuva: Wikimedia Commons ” Nostin Eeliä parvekkeella, näytin mistä päin kirkonkellojen soitto kuuluu. Pian kyselin ja ihmettelin, onko kirkossakin muskari
Rantaa oli myllätty ja pusikkoa revitty auki. Kaivinkone ei ole paikalla tekemässä tuhotöitä, vaan vesistön parannustöitä. Paitsi, että parhaat kuvat ovat tavallisuudesta poikkeavia, sillä koko talven avoinna pysyneen, kahden järven välillä virtaavan Kumiankosken rannoille oli ilmestynyt kaivinkone. Nyt veden virtaamista säätelee pato. Kerrotaan tarinaa Venäjällä pohjoisessa sijainneesta luostarista, jonka munkki oli kiinnostunut linnuista. Minne linKaivinkone koskella Luontovalokuva voi valehdella, jos ei tiedä sen taustaa. Saattavat parantaakin sitä selvästi, sillä koskialueen pituus tuplaantuu. Ei sittenkään. Se on hengellinen aarre jos joku. Itse asiassa niitä oli nyt kaksi, sillä valokuvissa toisella on rengas, toisella ei. Minäkin haluaisin sukeltaa pinnan alle. Oheisessa kuvassa on mielestäni symboliikkaa. – Miten muka. – Mitä sinä sieltä etsisit, munkki kuuli äänen kysyvän, mutta ketään ei näkynyt lähistöllä. Mutta kuva voi myös valehdella. | Kuva: Olli Seppälä 32 KOTIMAA | 30.4.2021 luomakunta. Aamen Iso paha kaivinkone uhkaa pientä hyvää koskikaraa. Lintu oli arka. tu voi paeta. Nyt onnistuin kuvaamaan koskikaraa kunnolla. Se on hyvin vaativa elinympäristönsä suhteen. – Sinun hengellinen aarteesi on tuo valkovatsainen ahkera lintu. Lahden kaupunki oli parannustöiden tekijänä, sillä onhan Lahti tänä vuonna Euroopan ympäristöpääkaupunki. Ihminen tuhoaa luontoa. – Luoja, kunpa minun sieluni olisi kuin tuo lintu. Koski palautetaan entiselleen eli sellaiseksi, että taimenet voivat nousta sitä pitkin. Kiitos tästä päivästä kun saan laulaa taas. – Kuinka muka. Minulla on sielu kuin pikkulintu. Jää nähtäväksi, miten muutostyöt vaikuttavat koskeen koskikaran talvehtimispaikkana. – Mutta sinulla on jo hengellisiä aarteita, ääni vakuutti. Olin muutama viikko takaperin samoilla seuduilla. – Kun katselet Luojan luomaa lintua, sinut täyttää mielen tyyneys, syvä kiitollisuus ja kiinnostus linnun touhuja kohtaan. Munkki saattoi seurata tuntikausia, kuinka lintu haki ravintoa veden pohjasta ruokkiakseen poikasiaan. – Etsisin hengellisiä aarteita, munkki sanoi katsellen ympärilleen. Pieni lintu taustanaan suuren koneen kauha. Uskoni on mitätöntä verrattuna luostarin kilvoittelijaisien hengellisiin aarrekammioihin. Yllättäen kara oli vielä paikalla. Erityisen läheinen suhde hänellä oli koskikaraan. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Luoja, sinulla on voimaa kuin kaivinkoneessa. Kaivinkone palauttaa kosken luonnontilaan. K irjoitin tällä palstalla alkuvuodesta koskikarasta. Ei minulla ole mitään. Kerroin, kuinka yritin kuvata sitä, mutta en oikein onnistunut