Mikko Anttila opettelee Kaarlon kanssa isyyttä. huhtikuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 6. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –1 8 Elämään kuuluu muutos Neljä eri elämänvaiheissa olevaa kertoo muutostarinansa. 12 Diakonit ja papit tukena Kemin kriisissä Entäpä jos kirkossa voisikin levätä?. 22 4 N:o 17 | 30
Erkko: ”Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen.” Itselleni joulu on jo kaukainen ja ikuinen joulu ajatuksenakin stressaava. Nettihäirintä on niin kovaa, että moni ei halua asettua ehdolle esimerkiksi kuntavaaleissa tai luopuu ehdokkuudestaan. Se julkaisi viime viikolla sosiaalisen median käyttöoppaan vihaisille aikuisille. Lisäksi netin algoritmeihin ja kaupallisuuteen liittyy paljon vallankäyttöä. | Kuva: Jukka Granström IIDA SILFVERHUTH Changemakerin puheenjohtaja Ikivappu ” Ikuinen vappu takapenkil jatkuu / haluun taruun hohtoiseen / Ei enää duunii painan puita uuniin / syvemmälle skutsiin meen”. Sitä on pystyttävä moderoimaan, siihen on puututtava. EMILIA KARHU ”Poliittisesti aktiivisten nuorten kokema verkkohäirintä uhkaa demokratiaa” Lähimmäisenrakkaus ei aina näy kristittyjen nettikäyttäytymisessä, sanoo Changemakerin puheenjohtaja Iida Silverhuth. Duo JVG kertoo ikivapusta ”Joensuusta länteen, Kuopiosta pohjoiseen”. Häirintä ja vihapuhe uhkaavat demokratiaa. – Vihapuheeseen voi sortua kuka vain, mutta verkossa häirintää harjoittaa usein aikuinen, valkoihoinen mies. 1 Mikä on oppaan ydinviesti. Helatorstaita odotellaan vapun jälkeen. PÄIVI PUHAKKA Toimitussihteeri eksyi kirkkovuoteen. Kirkkovuoden menoissa olen ollut osittain tv-jumalanpalvelusten varassa. Yllätys: pääsiäisaika jatkuu yhä, ei ikuisesti mutta helluntaihin. Vihapuheen ehkäisyssä olennaisinta on itsetuntemus ja kyky itsereflektioon, hyvät tunnetaidot ja kyky asettua toisen asemaan. Monelle pääsiäinen oli lasketteluloma, johon kirkollinen juhla tarjosi pitkän vapaan ja lammasta. Perheen ainoaa älypuhelinta voi hallinnoida isä, joka ei anna sitä tyttären käyttöön. Tämä korostuu korona-aikana, jolloin valtaosa kampanjoinnista tapahtuu netissä. Sivulla 30 on Jouni Turtiaisen evankeliumitekstin selitys. Vihaisen ja ärtyneen ihmisen on myös itse pysähdyttävä ja ymmärrettävä, että hänen vihapuheensa kohdistuu toiseen ihmiseen. Vapaata netin käyttöä rajoittaa myös köyhyys. – Nuoret kohtaavat verkossa hirvittävän paljon häirintää. Kaikilla ei ole laitteita, nettiyhteyksiä tai sähköä. sunnuntai pääsiäisestä, liturginen väri on valkoinen ja alttarille tarvitaan neljä kynttilää. 2 Ketkä vihapuhetta viljelevät ja mikä auttaa ehkäisemään sitä. | viikon henkilö | Nuorten ja nuorten aikuisten vaikuttamisverkosto Changemakerin puheenjohtajana toimii vuonna 2021 valtiotieteiden opiskelija Iida Silfverhuth. – Monet maat rajoittavat kansalaistensa internettiin pääsyä, eivätkä kaikki ylikansalliset sovellukset ole käytössä kaikissa maissa. Vapusta puhumattakaan. 3 Mitkä muut asiat uhkaavat verkon vapautta. Lähes 140 vuotta aiemmin ikävöi J. Tänä vuonna Changemaker kampanjoi teemalla ”Verkko vapaaksi”. 2 KOTIMAA | 30.4.2021 aluksi aluksi. Marianpäivänä ruudussa näytettiin monta kertaa Pyhä kolminaisuus -ikonia. H. Lähimmäisenrakkaus eli kristillinen empatia ei valitettavasti aina näy kristittyjen nettikäyttäytymisessä. – Oppaan ydinviesti on, että verkon vihapuheen on loputtava. Ketä saamme tilalle politiikkaan, kun nykyiset kokeneet ja kovapintaiset jäävät aikanaan pois. No ei istunut, vaikka pöydässä on kuulemma paikka myös kuvan katsojalle. Voisiko tv-jumalanpalvelusten yhteydessä kertoa kirkon arkkitehtuurista, kuvista ja sen sunnuntain symboleista. Vappu ei taida olla kirkollinen pyhä, vaikka Jeesus marssi ainakin Emmauksen tiellä ja Gennesaretinjärven yli. Erityisesti aikuisten vihapuhe kohdistuu poliittisesti aktiivisiin nuoriin. Sen yhteydessä kerrotaan, että on 4. Jos lukee almanakkaa huolimattomasti, pääsiäinen näyttäisi menneen. Mietin kovasti, istuiko kolmen hengen pöydässä myös Maria
Sillä varoiteltiin joutumasta synnillisiin houkutuksiin. Tämä Ensimmäisen Johanneksen kirjeen lause on tarkoitettu lohdulliseksi. ”Älä silmä pieni katso minne vain, sillä Isä taivainen, näkee joka silmäyksen...” väänneltiin minun nuoruudessani muuatta lasten hengellistä laulua. Entäpä jos ajattelisit asiaa niin kuin se on kirjoitettu. Syntyy vaikutelma, että ekumenia pohjimmiltaan olisi yhä vain yhteisöjen ja niiden edustajien välistä muodollista toimintaa, jota säädellään asiakirjoissa. Parempi kun ei vilkuile, niin ei ajattele eikä tunne kiusausta. Hän vie sinut syvempään ymmärrykseen, lempeään kasvuun. Kirkkojen ykseyden ja yhteyden rakentaminen ei ole ilmaista. 3 KOTIMAA | 30.4.2021. Jumala on meidän sydäntämme suurempi ja tietää kaiken. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ovat kuulijakunnat olleet kaikkialla suuret ja harrastus asiaan erittäin merkille pantavaa. Kodinpäiviä on pidetty viime viikkoina Etelä-Pohjanmaalla 75 paikassa. Lähivuosina monenkeskinen kirkkoliittoekumenia onkin uusien, muun muassa toimintakulttuuria koskevien, haasteiden edessä. Ja koska hän rakastaa sinua, voit rauhoittaa mielesi. On myös hyvä, että strategialinjauksessa nostetaan esiin ekumeenisen toiminnan ei-teologinen kipukohta: raha. Linjauksessa painotetaan, että kirkko on luonteeltaan kansainvälinen ja kansallisuuksien rajat ylittävä. | pääkirjoitus | OLLI SEPPÄLÄ julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi Kirkko ylittää aina rajat E i ole sama puhutaanko Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta vai käytetäänkö ilmaisua Kirkko Suomessa. | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Näkemys on ekumeeninen, kirkon ykseyttä ja rajattomuutta korostava, kuten Kirkko Oulussa tai Kirkko Vantaalla. Piispainkokous hyväksyi muutama viikko sitten kirkon ekumeenisen toimintalinjauksen ”Ovet auki ykseydelle ja yhteydelle – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ekumeeninen toimintalinjaus vuoteen 2026”. ?. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Ensi kesän aikana pidetään Perä-Pohjolassa, Lapissa ja Rajaseuduilla noin 600 esitelmätilaisuutta. FREIJA ÖZCAN 29.4. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Sama varoittava kaiku saattaa kumista mielen perällä, kun ajattelee sitä, että sydäntä suurempi Jumala tietää kaiken. Ensimmäinen ilmaus on virallinen, jälkimmäinen esiintyy viestinnässä. Kansainvälisten kirkkoliittojen tärkeimpiä rahoittajia ovat Pohjoismaiden, Saksan ja Yhdysvaltain kirkot, mutta niiden talous on heikkenemässä. Aina paine jostain purkautuu. Koko ajan olet valvottu ja syyllinen. Jos piispojen – ja siis kirkkomme – linjausta haluaa kritisoida, niin se liittyy yksilön näkökulman ohuuteen. Siinäpä pinnistelet, koska ihminen ei kuitenkaan mieltään ja tunteitaan hallitse. Lisäksi todetaan, että luterilaisuus ja ekumeenisuus kuuluvat yhteen. Tilaisuuksissa on myyty suuret määrät kasvatuskirjallisuutta ja niistä 14 tilaisuudessa, missä esitelmien ohella oli taiteilijatar Alma Kuulan laulua, usein suurimmat kokoushuoneet olivat liian pieniä tilaisuuksiin pyrkijöille. Kaikki eivät kuitenkaan sitä koe sellaiseksi. Onneksi linjapaperissa seurakuntia myös kehotetaan tukemaan ”jäsentensä ekumeenista kasvua, niin että he tiedostavat kirkon maailmanlaajan luonteen ja sitoutuvat toteuttamaan kirkon tehtävää vieraanvaraisella, keskustelevalla ja avoimella asenteella”. Edessä voi olla vaikkapa striimattujen ekumeenisten tapaamisten aikakausi. Matkoja on jo järjestetty pariksi kuukaudeksi ja voidaan aikaisen kesäntulon takia aloittaa jo toukokuun loppupuolella. Koko ajan uhkaa taivas pudota niskaasi. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. 1921 Kotikasvatusyhdistysten työmailta. Ymmärtää syyt ja juuret, joihin et ole vielä päässyt käsiksi. Sydäntämme suurempi Jumala ei ole valvoja, vaan ymmärtäjä. Jälkimmäinen ilmaus on viesti siitä, että kyseessä ei ole mielikuvan tasolla kansallinen tai tunnustuksellinen kirkko, vaan osa laajempaa, koko maailman kattavaa kirkkoyhteisöä. Hän tietää kaiken, siis senkin mitä et itsestäsi tiedä. Älä pinnistele, vaan avaudu sydäntäsi suuremmalle
Vaikka Veitsiluodon kohtaloa on Kemissä pitkään arvailtukin, on tehtaalla silti Töllin mukaan käyty töissä tulevaisuuteen luottaen. Se vaikuttaa satoihin perheisiin ja ehkä tuhansiin nousevaan ihmisjoukkoon. Kirkkoherraa ei syytetä seksuaalisesta häirinnästä Hämeenlinnan seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkö, talousjohtaja Kai Kauppinen on selvittänyt Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa ilmenneitä epäilyjä kirkkoherra Kimmo Reinikaisen epäasiallisesta käyttäytymisestä. – Kemi on muuttotappiokunta. Se on älypuhelimeen ilmaiseksi asennettava sovellus, joka kokoaa yhteen kristillisiä mediasisältöjä monesta eri lähteestä ja jonka rukousseinällä voi jättää omia esirukouspyyntöjä. Rakennusvaihe saattaa Alamommon mukaan työllistää jonkin verran, mutta uusia vakituisia työpaikkoja syntynee vain vähän. Yksi teksti pääsee mukaan seuraavaan Lasten virsi -kirjaan, joka julkaistaan joulukuussa 2022. | lyhyesti | | paperiteollisuus | S e oli kuin pommi olisi pudotettu. – Diakonit ja papit ovat nyt mukana tukemassa ihmisiä henkisessä huollossa muiden toimijoiden kanssa siten, kun meitä tehtaalta tarvelähtöisesti ohjeistetaan. Veitsiluodon tehtaalta on Töllin mukaan oltu yhteydessä diakoniatyöhön. Luku olisi Suomen metsäteollisuushistorian suurin. Siihen ajatukseen on kasvettu. Kemin kirkkoherran Tuomas Töllin mukaan Veitsiluodon sulkemispäätös on kerrannaisvaikutuksiltaan ”hurja”. Osa voi olla syrjäytymisvaarassa. Tehdas perustettiin Veitsiluodon sahan ympärille jo vuonna 1922. julkaistussa kirja-arviossa oli myös nimivirhe. Myös Veitsiluodon tehdas olisi hänestä voinut yrittää suuntautua uudelleen. – Meillä on kolme paperikonetta, joista osaa on koemielessä muunnettu pakkausmateriaaleihin. Oikaisuja Kotimaassa 16.4. Näin tiivistää Stora Enson Kemin Veitsiluodon selluja paperitehtaan viimeviikkoisen sulkemisuutisen vastaanottamista tehtaan työntekijöiden pääluottamusmies Mikko Alamommo. Kirkkoherraan ei selvityksen perusteella liitetä syytöksiä seksuaalisesta häirinnästä. Lauluteksti kilpailulla Lasten ja nuorten keskus järjestää alakouluikäisille lapsille suunnatun virsisanoituskilpailun. Tölli arvioi, että osa työttömiksi jäävistä työllistyy, osa kouluttautuu uudelleen, osa muuttaa muualle. Tänne tarvittaisiin työpaikkoja. Siksi tehtaan alasajon nopea aikataulu on nyt ollut täällä järkytys. Kemi ei tule Töllin mukaan nyt selviämään yksin. Vuoden Ekumeeninen teko on Domini Life -mobiili sovellus Suomen Ekumeenisen Neuvoston jakama Vuoden ekumeeninen teko -tunnustus on myönnetty Domini Life -sovellukselle. Toimimaan jää ainoastaan yhtiön saha. Tunnot ja tunteet ovat olleet laidasta laitaan. – Nyt Kemissä on akuutin kriisin vaihe. Kirjan Pyhän Ristin Johannes: Hengellinen laulu on suomentanut ja toimittanut Heidi Tuorila-Kahanpää. Asuntoja joudutaan ehkä myymään pilkkahintaan. 4 KOTIMAA | 30.4.2021 uutiset. – Meillä on ennestään Kemissä jo ylisukupolvista syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Kaikki työntekijät ovat nyt erittäin huolissaan tulevaisuudesta, Alamommo kertoo. välisenä aikana Lasten ja nuorten keskuksen verkkosivuilla. Stora Enso on perustellut sulkemispäätöstä paperin kysynnän globaalilla romahtamisella ja tuotantolaitoksen tappiollisuudella. Mutta on myös toivon merkkejä: kyllä tästä noustaan. Palkintoperusteluissa todetaan, että Domini Life -mobiilisovellus on suomalaisena innovaationa digiajassa tärkeä työkalu kristillisille toimijoille. – Samanaikaisesti jotkut toiset yhtiöt investoivat Suomessa selluun. Hänen toimintatapansa on kuitenkin koettu joissain tilanteissa epäasialliseksi. Asianosaiset ja työsuojelupäällikkö ovat todenneet, että asia on loppuun käsitelty. Kemin toinen iso metsäteollisuusyritys, Metsä Groupin biotuotetehdas laajentuu. Olen keskustellut monien ihmisten kanssa. Työttömyyden uhkaama Veitsiluodon väki odottaa Alamommon mukaan nyt yhteisvastuuta niin yhtiöltä, kaupungilta kuin valtiovallaltakin. Veitsiluodossa voitaisiin ajaa muutakin kuin paperia, Mikko Alamommo sanoo. Suomalais–ruotsalainen metsäteollisuusjätti Stora Enso suunnittelee Veitsiluodon tehtaan sulkemista syyskuuhun mennessä. On paljon huolta, paljon jäsentymättömiä ajatuksia. Kirkkoherra on pyytänyt ajattelematonta toimintatapaansa anteeksi ja asioista on sovittu asianosaisten kanssa, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan tiedotteessa todetaan. Tarvitaan valtionapua ja muuta tukea. Veitsiluodon tehdas on Euroopan neljänneksi suurin paperitehdasintegraatti. Tekstejä voi lähettää 19.4.–28.5. Kotimaassa 23.4. – Tunnen monia siellä työskentelevien perheitä. julkaistussa jutussa Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n historiikista Terttu Forsellin nimi oli muuttunut Kertuksi. Alamommon mukaan tehtaan sulkeminen nyt globaalin koronakriisin aikana on yhtiöltä lyhytnäköistä toimintaa. On pankkilainaa ja taloja on ostettu ajatellen, että tässä ollaan töissä kuten isät ja isoisätkin. Irtisanomisuhka koskee nyt noin 670 ihmistä. Myöhemmin koittanee Töllin mukaan pitempiaikaisten tukiprojektien aika Kemissä uhkaavat metsäteollisuushistorian suurimmat irtisanomiset Veitsiluoto | Kemissä toivotaan nyt yhteis vastuullista tukea iskujen pehmentämiseksi ja huomisen rakentamiseksi. – Tällä hetkellä Veitsiluodossa ja koko paikkakunnalla ollaan kuin shokissa
Se voisi aikanaan tarkoittaa myös ruoka-avun kaltaisia toimia. Varkaudessa Stora Enso vähensi toimintaansa vuosina 2008–2010. Sulkko kokee, että tuelle oli silloin tarvetta. Kemin seurakunnan kanssa kaupungilla on Ruotsalaisen mukaan ollut jo pitkään hyvä yhteistyö. Paperin kysynSeurakunta oli tukena Varkaudessa Suomessa on 2000-luvulla suljettu monia paperikoneita. Alkukankeuden jälkeen tehtaalla opittiin jakamaan elämän murheita kuuntelijoille. Ruotsalaisen mukaan vielä ei tiedetä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Se on jo erittäin merkittävää verotulojen vähentymistä. Joidenkin kohdalla se on Sulkon mukaan jatkunut tähän päivään saakka. Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen arvioi, että Veitsiluodon sulkemisen kokonaisvaikutus kaupungin ja seutukunnan työttömyyteen voi olla huomattavasti suurempi kuin itse tehtaalta työtä vaille jäävien lukumäärä, – Se voi olla lähempänä 1 500:aa kuin 700:aa uutta työtöntä. Stora Enson tehtaansulkemispäätös vaikuttaa myös Kemin kaupungin saamiin verotuloihin. Pitää muistaa, että nämä ovat myös inhimillisiä kriisejä. – Varovasti arvioiden se tulee ensi vuonna vähentämään tulopohjaa noin viiden miljoonan euron verran. 5 KOTIMAA | 30.4.2021. – Myöhemmin on ollut ilo nähdä, miten monet ovat eri tavoin selvinneet, kouluttautuneet ja työllistyneet. Keskeisintä on henkisen tuen antaminen ja toivon luominen myös tuolloin, Tuomas Tölli arvioi. Valtiovalta on jo luvannut Kemiin äkillisen rakennemuutoksen tukea. Ihmiset siellä tehtaassa ovat töissä, eivät kasvottomat paperikoneet, Matti Ruotsalainen sanoo. – Jos pahimmat työttömyysskenaariot toteutuvat, Kemin työttömyysprosentti voi nousta yli 20:een. – Seurakunnalla on ollut tärkeä osa näissä prosesseissa olla ihmisten tukena. Tämä johtuu alihankintaketjuista, jotka ulottuvat paikallisiin yrittäjiin ja aina Kemin satamaan. Joka tapauksessa tarve on Ruotsalaisen mukaan taloudellisesta tuesta koulutukseen ja uusien työpaikkojen kehittämiseen. – Tuettavat instrumentit meillä jo on: Ely-keskukset ja monet koulutusorganisaatiot. En muista koskaan nähneeni niin tolaltaan olleita ihmisiä kuin silloin. Ne eivät ole indikoineet tällaista ratkaisua. Meri-Lapin seutukunnan kohdalla puhutaan ehkä kahdeksasta miljoonasta. Vaikka Veitsiluodon sulkemisen mahdollisuudesta on Kemissä puhuttu, on tehtaan kehitys Ruotsalaisen mukaan näyttänyt positiiviselta. – Paperikoneella on ajettu sertifikaatti, on ollut uusia tuotteita ja positiivisia signaaleja. – Olin siellä myös sinä päivänä, kun irtisanomispäätökset tulivat. Useita satoja jäi työttömiksi. JUSSI RYTKÖNEN ” Ihmiset siellä tehtaassa ovat töissä, eivät kasvottomat paperikoneet. Varkauden seurakunnan johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko kertoo, että pappeja ja diakoneja oli vuorollaan tehdasalueella tarjoamassa keskusteluapua tehtaan väelle. | Kuva Hannu Vallas / Lehtikuva nän vähentymisestä huolimatta olisi Stora Enso Ruotsalaisen mielestä voinut kehittää Veitsiluodossa myös vaihtoehtoista tuotantoa, eikä vain ajaa tehdasta alas. Seurakunta antoi irtisanotuille joissakin tapauksissa myös ruoka-apua ja taloudellista tukea. Mutta budjettitaloudessa tällaisiin äkillisiin muutoksiin ei ole varauduttu. – Yhteiskunnassa Kela ja sosiaalitoimi eivät tunnista sitä todellisuutta, että työssäkäyvältä asuntovelkaiselta ihmiseltä häviävät tulot, Riitta Sulkko sanoo. JUSSI RYTKÖNEN Stora Enson paperitehtaat ja saha Kemin Veitsiluodossa kuvattuna vuonna 2016
Mutta jo Neuvostoliiton aikana ukrainalaiset toisinajattelijat sanoivat, että Moskova kohtelee Ukrainaa siirtomaana. Täyden itsenäisyyden Ukrainan kirkolle 2019 myönsi kuitenkin Konstantinopoli, eikä Moskova, jolle asia ortodoksisten traditioitten mukaan kuuluisi. Neuvostoaikana Josif Stalin teki käytännössä samoin. Asia on lopulta myös identiteettikysymys. Siksi sen on Ukrainan-kysymyksessä vaikea olla asettumatta Putinin politiikan myötäilijäksi ja tukijaksi. – Venäjä mielii palata todelliseksi suurvallaksi. Venäjän pyrkimys on erilaisin aggressioin pelotella, horjuttaa, jakaa ja sitoa itseensä Ukrainaa poliittisesti ja taloudellisesti, jotta maa ei hakeutuisi Naton ja Euroopan unionin suuntaan. Laitilan mukaan runsas neljännes Venäjän ortodoksisen kirkon seurakunnista on itse asiassa Ukrainassa. – Jos nämä ihmiset muuttuisivat Ukrainan uuden ortodoksisen kirkon jäseniksi, olisi se Moskovan patriarkaatille merkittävä menetys. | ortodoksisuus | M oskovan patriarkaatin eli Venäjän ortodoksisen kirkon viime kuukausien viestinnässä on ollut paljon uutisia Ukrainan kirkollisesta tilanteesta. Sen virallisessa viestinnässä arvostellaan uuden kirkon johtoa. Krimiä se miehittää edelleen ja tukee Ukrainan itäosien venäjämielisiä kapinallisia. Mutta kasvava osa kuuluu 6.12.2019 Konstantinopolin ekumeeniselta patriarkaatilta täyden itsenäisyyden eli autokefalian saaneeseen Ortodoksiseen kirkkoon Ukrainassa eli Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon. Mutta on Moskovan patriarkaatilla omiakin lehmiä ojassa. Sekä Venäjän valtakunnan että sen ortodoksisen kirkon alku on vuoden 988 ”Venäjän kasteessa” Kiovassa. – Pietari Suuri muutti 1721 Venäjän ortodoksisen kirkon yhdeksi valtion virastoksi. Tilanne ei ole Venäjällä uusi. Venäjän ortodoksinen kirkko ei ole valtiokirkko, mutta se on Laitilan mukaan hallinnollisesti ja poliittisesti monin tavoin sidoksissa valtioon. Samaan aikaan on maailmalla uutisoitu Venäjän ja Ukrainan sotilaallisen kriisin kiihtymisestä, vaikka Venäjä tätä kirjoitettaessa onkin vetämässä joukkoja Ukrainan rajoilta. Moskovan patriarkaatti pitää kuitenkin uutta itsenäistä Ukrainan kirkkoa kanonisesti laittomana. Enemmistö maan ortodokseista on edelleen Moskovan patriarkaatin alaisuudessa. Kriisissä on poliittisen kiistan rinnalla monimut kainen kirkollinen ulottuvuus. Puola-Liettualle kuulunut Ukraina ja sen Konstantinopolin alainen ortodoksinen kirkko päätyivät rauhanteossa vuonna 1686 Venäjän ja Moskovan patriarkaatin alaisuuteen. Oma kiistakysymyksensä asiassa on historia. | Kuva: Itar Tass/Lehtikuva/Nikolai Trishin ” Pilkkaava kieli toisen kirkon johtavasta hierarkista on kirkollisessa diplomatiassa poikkeuksellista, jopa törkeää. Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen ja ortodoksisen kirkkohistorian yliopistonlehtori Teuvo Laitila arvioi, että kaiken kaikkiaan Ukrainan poliittinen konflikti liittyy Venäjän nykyhallinnon laajempiin pyrkimyksiin palauttaa neuvostoaikainen suuruus. Tällainen pilkkaava kieli toisen kirkon johtavasta hierarkista on kirkollisessa diplomatiassa poikkeuksellista, jopa törkeää. Ortodoksipappi siunasi ihmisiä Donetskissa juliaanisen kalenterin mukaisen palmusunnuntain juhlallisuuksissa 25.4. – Jos nykyinen itsenäinen Ukraina kiistäisi tämän jäämällä Venäjän ulkopuolelle ja kääntymällä länteen, olisi se venäläisen itsetunnon ja identiteetin kannalta hankala yhtälö, Teuvo Laitila sanoo. – Jos Moskova tunnustaisi uuden ukrainalaisen kirkon täyden itsenäisyyden, se pelkää tästäkin syystä, että sen alaisista seurakunnissa tapahtuisi joukkopako uuteen kirkkoon. Konstantinopolin ekumeenista patriarkka Bartolomeos I:tä Moskovan patriarkaatissa puolestaan on luonnehdittu ”illuusioittensa, kunnianhimojensa ja tunteittensa pilvilinnoissa eläväksi mieheksi, joka on menettänyt otteensa todellisuudesta”. Kirkollisen kriisin syy on Ukrainan ortodoksian jakautuminen Neuvostoliiton hajottua. 6 KOTIMAA | 30.4.2021 uutiset. JUSSI RYTKÖNEN Sota Ukrainan sielusta kirkot | Venäjän sota Ukrainassa on osa laajempaa impe riumin palauttamis pyrkimystä
Sähköpostiosoite kertoo Espoon ja Kauniaisten seurakuntien työntekijöiden aktiivisuudesta yrittää auttaa vaikeaan asemaan joutuneita ihmisiä. Uudella paikkakunnalla kaikki pitäisi aloittaa taas alusta. | uutisessee | H arvoin kirkon sähköposti, eli kirjaimiin evl.fi päättyvä sähköpostiosoite, herättää samalla tavalla tunteita kuin tämä osoite: nihtisillasta.kotiin@evl.fi. Seurakunnat eivät kuitenkaan jatkossakaan maksa turvapaikanhakijoiden vuokria, vaan auttavat asunnon löytämisessä tiukassa aikataulussa. Turvapaikanhakijat ovat yksi vaikeimmin asuntoa saavien ihmisten ryhmä muun muassa siksi, ettei heillä ole sosiaaliturvatunnusta tai pankkitunnusta. Tähän mennessä kotimajoitus on tuottanut eniten tulosta. Samilan mukaan uusintahakemuksiin on viime aikoina tullut yhä nopeammin kielteinen päätös. Hänen mukaansa pakolaisina tulleita ihmisiä ei pitäisi repiä irti sieltä, minne he ovat saaneet luotua tukiverkoston. Osalle suomalaisia saattaa olla yllätys, että Suomessa ylipäätään on edelleen tuhansia turvapaikanhakijoita. Taustalla on se, että pääkaupunkiseudun suurin vastaanottokeskus Nihtisilta Espoon Kilossa lakkautetaan kesäkuun loppuun mennessä. Vastaanottokeskuksen joillakin asukkailla turvapaikkaprosessit ovat venyneet jopa kuuden vuoden mittaisiksi. Perustilanne on kuitenkin se, että turvapaikkapäätöstä on joutunut ja joutuu odottamaan Suomessa jopa vuosikausia. Hanke tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, muun muassa Sininauhasäätiön ja Setlementtiliiton. Samila sanoo, että jokainen asunto tai majoitus pakkomuuttouhan alla oleville turvapaikanhakijoille pitää etsimällä etsiä. Kielen oppimisella on huomattava merkitys kotoutumiseen. Heidän joukossaan on yksi nelihenkinen perhe. 7 KOTIMAA | 30.4.2021. Monella asukkaalla on pääkaupunkiseudulla työtai opiskelupaikka sekä muut täällä luodut verkostot. Vastaanottokeskuksessa asuneiden turvapaikanhakijoiden pakkomuutot käynnistyivät jo huhtikuussa. Hanketta koordinoiva Olarin seurakunnan pappi Tuija Samila sanoo, että jokaisella ihmisellä on oikeus kotoutua uudessa kotimaassaan. Nihtisillasta kotiin -hanke auttaa nihtisiltalaisia turvapaikanhakijoita löytämään asunnon tai majoituksen pääkaupunkiseudulta, jolloin he välttyisivät pakkomuutolta. Korona vaikeuttaa entisestäänkin hankalaa tilannetta. Kotimajoituksessa on usein myös se etu, että perheessä asuessaan turvapaikanhakija oppii nopeammin suomenkieltä. He eivät myöskään täytä kaupungin edullisten vuokra-asuntojen vuokrakriteereitä. MARI TEINILÄ Evl etsii majoitusta Nihtisillan vastaanottokeskus Espoossa on päätetty lakkauttaa kesäkuun loppuun mennessä. Muutto uusiin ympäristöihin merkitsee selvää takapakkia kotoutumisessa. Yhdenkään ihmisen ei pitäisi joutua elämään vuosikausia odotustiloissa, ei etenkään maailman onnellisimmaksi maaksi listatussa maassa. Osittain pitkät prosessit selittyvät sillä, että noin puolet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista hakee sitä uudestaan. Siellä asuvat turvapaikanhakijat siirretään eri puolille Suomea, vaikka heillä on jo turvaverkostot pääkaupunkiseudulla. Suomessa on tällä hetkellä 6 300 turvapaikanhakijaa. Nihtisillan asukkaat siirretään eri puolille Suomea, esimerkiksi Ouluun ja Joutsenoon. Sitä ei ole pohdittu, miten vastaanottokeskuksissa vuodesta toiseen päätöstä odottavat ihmiset voisivat päästä kiinni itsenäiseen asumiseen ja yhteiskuntaan. | Kuva: Jukka Granström ” Pakolaisina tulleita ihmisiä ei pitäisi repiä irti sieltä, minne he ovat saaneet luotua tukiverkoston. Hanke rahoitetaan opetusja kulttuuriministeriön seurakunnille myöntämällä korona-avustuksilla. Inhimillisesti ottaen tilanne on usein erittäin raskas. Tämän viikon alkuun mennessä Nihtisillasta kotiin -hankkeen kautta oli löytynyt kymmenelle Nihtisillassa asuneelle ihmiselle majoitus. Toiminta on osa seurakuntien diakoniatyötä
| kirkon koulutukset | J aakko Karhulla oli takanaan yli 20 vuotta työtä seurakuntamestarina Pellossa, Isossakyrössä ja Ylikiimingissä, kun kutsumus työnohjaajaksi alkoi nostaa päätään. 8 KOTIMAA | 30.4.2021 uutiset. Lisäkoulutusta ei edellytetä. Lisäksi Karhu kokee työnohjaajana toimimisen luontevaksi jatkumoksi sille, että on saanut palvella kaikenlaisia ihmisiä kaikissa elämänkaaren vaiheissa ristiäisistä hautajaisiin. Lähiopetuspäivät olen ottanut vapaapäiviksi. Karhu ei saa käyttää koulutukseen työaikaa eikä seurakunta osallistu koulutuksen kustannuksiin. Nyt hän haluaisi auttaa ja tukea muita. Hänen mukaansa kirkon työnohjaajiksi hyväksytään kaikki Suomen työnohjaajat ry:n hyväksymän työnohjaajakoulutuksen käyneet kirkon työntekijät, jotka sitoutuvat antamaan työnohjausta muille kirkon työntekijöille osana omaa työtään ja joiden työnantaja hyväksyy sen osaksi työnkuvaa. Tuli väheksytty ja aliarvioitu olo. Karhu koki työnohjauksen auttavan työssäjaksamisessa. Monimuoto-opiskelu käynnistyi työn ohessa viime lokakuussa. Pohjakoulutusvaatimuksena on joko ammattikorkeakoulututkinto tai ylempi korkeakoulututkinto. Esteeksi kirkon työnohjaajakoulutukseen pääsemiseksi nousi kuitenkin Karhun koulutustausta. – Olin yksilötyönohjauksessa vuosina 2016–2018 ja oman työnohjaajan kanssa tuli puhetta, olisiko minustakin tähän hommaan. Jaakko Karhu pyrki ja pääsi Oulun yliopistoon opiskelemaan ratkaisukeskeiseksi työnohjaajaksi. – Koulutuksen täydentäminen kirkon pätevyydeksi tarkoittaa vain, että tarkistamme, että henkilö sitoutuu tekemään työnohjauksia kirkon periaatteiden mukaan osana työtään eli ilmaiseksi. Ei työnohjaus ole mitään teologiaa. Seurakuntamestari Jaakko Karhu kokee epäreiluksi, että hän joutuu maksamaan työnohjaajaopinnot itse ja opiskelemaan vapaa-ajalla, koska hänen pohjakoulutuksensa ei riitä kirkon omiin työnohjaajaopintoihin. Näistä opinnoista on minulle ammatillisesti hyötyä myös seurakuntamestarina, mutta tilanne on nyt tämä. | Kuva: Jaani Föhr ” Tuli väheksytty ja aliarvioitu olo. – Opiskelen iltaisin ja lomilla. Suomalaisessa yhteiskunnassa työnohjauksella on kirkolliset Kirkon työnohjaajakoulutukseen pääsee vain korkeakoulupohjalta tasa-arvo | Suomen työnohjaajat ry:n suosituksessa pohjakoulutukseksi riittää ammatillinen koulutus. Kirkon työnohjaajakoulutuksesta vastaava kouluttaja Markku Tynkkynen Kirkon koulutuskeskuksesta sanoo, että kyse on väärinkäsityksestä. Oli tärkeää käydä asioita läpi luotettavan ulkopuolisen kanssa, koska luottamuksellisia työasioita ei voi viedä kotiin. Tuomiokapitulin viestistä hän ymmärsi, ettei pääse valmistuttuaan hiippakunnan listoille työnohjaajana ilman kirkollista lisäkoulutusta. Kirkon työnohjaajakoulutukseen valitut tekevät koulutuksen työajalla ja työnantaja vastaa sen kustannuksista. Näillä näkymin Karhu tulee tekemään valmistuttuaan työnohjausta oman työnsä ohessa muualla kuin kirkossa. Kotimaa kysyi, miksi kirkon vaatimukset ovat kovemmat. Mielestäni olisi tärkeää, että kirkon kaikki työntekijäryhmät olisivat tasa-arvoisia tässä asiassa. – Tuo tieto oli pettymys, kävi vihaksikin. Hän rohkaisi kouluttautumaan, koska minulla on pitkä työkokemus ja kuuntelemisen taitoakin löytyy
Kyse ei ole työntekijän subjektiivisesta oikeudesta, vaan koulutus edellyttää työnantajan suostumusta. Tynkkysen mukaan korkeakouluvaatimus voidaan poistaa, jos siihen on painetta ja mielekäs syy. – Tästä keskusteltiin paljon eikä linjaus ole ongelmaton. Vuosien varrella työnohjaus on laajentunut myös muihin ammattiryhmiin. Kolmas peruste pitää voimassa korkeakoulupohjavaatimus on Tynkkysen mukaan se, että koulutukseen hakeutuvista ei ole pulaa. Viiden vuoden työkokemus valmistumisen jälkeen . Korkeakoulututkinto . Aiemmin kirkon työnohjaajakoulutukseen hakeville suoritettiin psykologinen soveltuvuusarviointi. – Syynä on soveltuvuusarvioinnin kalleus. Lastenohjaajat ja seurakuntamestarit ovat tervetulleita koulutukseen, jos työnantaja sitä puoltaa ja heillä on korkeakoulututkinto. Se on alkanut kirkon perheneuvonnan ja sairaalasielunhoidon piirissä. Viime vuosina se on korvattu valintakoepäivällä. Tynkkynen painottaa, että lähtökohtaisesti mitään ammattiryhmää ei ole rajattu koulutuksen ulkopuolelle. Kyseessä on 60 opintopisteen koulutus, joka suoritetaan 2–2,5 vuodessa. On kuitenkin katsottu, että laaja ammatillinen koulutus on hyvä pohja vaativan tehtävän hoitamiseen. Tämän vuoksi on ajateltu, että korkeakoulututkinto luo hyvät edellytykset selviytyä teoria-aineksen omaksumisesta. Opiskelijavalinta tehdään tiiviissä yhteistyössä hiippakuntien ja Kirkon koulutuskeskuksen kanssa. – Esimerkiksi vuoden 2021 työnohjaajakoulutukseen haki 50 ihmistä, joista 21 voidaan valita. Tynkkynen oli mukana laatimassa myös Suomen työnohjaajien koulutustaustasuositusta. – Työnohjaajien enemmistö on ollut tästä johtuen pitkään pappeja tai diakoniatyöntekijöitä, jotka ovat muutenkin erikoistuneet työssään vaativiin vuorovaikutustilanteisiin, Tynkkynen kertoo. Käytännössä monilta suntioilta ja lastenohjaajilta kuitenkin puuttuu korkeakoulututkinto. – Luettavana on vaikeaa ammatillista kirjallisuutta ja henkilön on kirjoitettava myös laaja lopputyö. On kohtuutonta edellyttää sitä hakijalta, joka mahdollisesti ei tule valituksi. Työnantajan suostumus . Hänen mukaansa ammatillinen koulutus hyväksyttiin pohjakoulutukseksi työnohjaajakoulutusta antavien yritysten vaatimuksesta. Tärkeää on myös työnantajan halu kouluttaa. Vahtimestareita on koulutuksessa ollutkin. Kirkon työnohjaajakoulutuksen pääsyvaatimuksista päättää viime kädessä Kirkon koulutuskeskus yhteistyössä hiippakuntien kanssa. Jos hakijan työalueella ei ole riittävästi työnohjaajia tai hänen ammattikuntansa edustajat ovat vähemmistönä työnohjaajissa, voi tulla helpommin valituksi. 40 kertaa yksilötyönohjaustai 30 kertaa ryhmätyönohjauskokemusta juuret. Valintakoepäivällä päästään samaan lopputulokseen eli koulutukseen tulee valituksi henkilöitä, joiden voidaan ajatella selviävän koulutuksesta ja menestyvän työnohjaajan tehtävässä, Tynkkynen sanoo. Toinen syy vaatia koulutukeen hakeutuvilta korkeakoulututkintoa on Tynkkysen mukaan itse koulutuksen vaativuus. – Tällä hetkellä näin ei ole. Hakijoita on enemmän kuin mihinkään muuhun kirkon ammatilliseen täydennyskoulutukseen. EMILIA KARHU 9 KOTIMAA | 30.4.2021. Valintaan vaikuttavat monet asiat. Pääsyvaatimukset kirkon työnohjaajakoulutukseen . Kirkossa taustakoulutusvaatimus on korkeampi kuin Suomen työnohjaajat ry:n koulutussuosituksessa, jossa pohjakoulutukseksi riittää mikä vain ammatillinen koulutus. Valinnassa punnitaan myös hakijan mahdollisuutta käytännössä antaa työnohjausta omassa työssään
Hyvä hallinto myös takaa eri tavoin ajatteleville yhtäläiset mahdollisuudet kehittää kirkkomme ydintoimintaa. Hyvä hallinto noudattaa yleisiä oikeusperiaatteita, on puolueetonta eikä syrji ihmisiä. Mari Teinilän pääkirjoitus ( Kotimaa 16.4) kaikuu 1900-luvun nostalgiaa: jos Suomen kirkkokansa saataisiin innostumaan Tuomasmessusta, niin johan täyttyisivät kirkot. Yleisömenestykselläkö vai mediahuomiolla tai somepeukutuksilla. Järjestimme myös tapaamisia muiden valitsijaryhmien kanssa tutustuaksemme toisiimme. Tuomasmessuyhteisöä on myös tuettu avokätisesti. Jos kirkon on perusteltava olemassaoloaan asiakaskontaktien määrällä, se on kuin pelastuslaitos mittaisi tarpeellisuuttaan tulipalojen määrällä. MATLEENA JÄRVIÖ JA REBEKKA NIKULA Kirkkovaltuutettuja, Helsinki Hallinnolla on väliä päätöksenteko | Kirkollisiin päättäviin elimiin tarvitaan eri laisista taustoista tulevia ihmisiä. Se suhteuttaa toiminnan tavoiteltuun lopputulokseen eli toteuttaa kohtuullisuutta. Raamattu kehottaa kunnioittamaan esivaltaa, Jumala taas on antanut meille järjen käytettäväksemme. Kirkkolaki antaa esimerkiksi kirkkoherralle oikeuden toimia seurakuntaneuvostossa asioiden valmistelijana, esittelijänä, päättäjänä ja toimeenpanijana. Hallinnon on myös näytettävä hyvältä eli puolueettomalta, oikeudenmukaiselta ja eturistiriidat poissulkevalta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. 10 mielipiteet KOTIMAA | 30.4.2021 mielipiteet. Tosiasia kuitenkin on, että huono hallinto mahdollistaa vallassa olevien vallassa pysymisen. Siksi meidän ei tule sokeasti luottaa kirkollisiin johtajiimme ja kirkkolakiin, vaan on kyseenalaistettava lait ja käytännöt, jotka eivät tue kirkon päätehtävän toteutumista. Keskitytään pitämään rutiinit, työvälineet, ruumis ja mieli sekä työja harrastusyhteisö hyvässä kunnossa. Ennen seurakuntavaaleja teimme innolla vaalityötä. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Kirkkomme ja päättäjiemme tulee kantaa vastuunsa hyvän hallinnon edistämisessä. Liitä viestiin myös yhteystietosi. MARKUS MALMGREN MuT, Espoo Tuomasmessu ei ole jumalanpalveluselämän mittapuu ” Huono hallinto mahdollistaa vallassa olevien vallassa pysymisen. Tarvitsemme erilaisia, eri tavoin ajattelevia ja eri koulutustaustoista tulevia päättäviin elimiin. Monelle kirkkomme hallinto näyttäytyy kummallisena pienen piirin touhuna, johon ei haluta mukaan tai josta jäädään yhden vaalikauden jälkeen pois. Eivät kai nämä ole ainoita seurakunnan tilaisuuksia, jotka tulee ottaa lukuun. Kirkollamme ei kuitenkaan ole tähän varaa: tarvitsemme jokaisen osaajan antamaan panoksensa seurakuntiemme ja kirkkomme kehittämiseen. Ja toisaalta, jos vaikkapa Helsingissä olisi yksi ainoa 10 messu, ei kirkkokansa taitaisi mahtua edes 2 500 henkeä vetävään Johanneksenkirkkoon sunnuntaisin. Huono hallinto on myös kallista, koska aika menee valituksiin ja niiden käsittelyyn. Vastineen allekirjoitti vain neljä neuvoston 14 jäsenestä, ja vain yksi kolmesta valitsijaryhmästä oli yksimielisesti vastineen kannalla. Seurakuntayhtymät ovat antaneet tilat ja niiden edellyttämän henkilökunnan veloituksetta. Ei tuhlata voimavaroja tilastojen tuijotteluun ja eri toimintamuotojen vastakkainasetteluun. Mitä Teinilä tällä tarkoittaa. Syy hiljaiseloon messurintamalla on, ettei Tuomasmessusta osata ottaa opiksi. Erityisen merkityksellistä hyvä hallinto on luottamuksen luomisessa. korvaa S uomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto ei kokonaisuutena ole läpinäkyvää, osallistavaa eikä luottamusta herättävää. Näin vältetään tulevaisuudessa se, että vallitsevien käytäntöjen kriitikot joutuvat jättämään paikkansa saadakseen muutoksen käyntiin. Seurakunnat toteuttavat monipuolista messumusiikkia tuhansien kirkkomusiikin harrastajien kanssa, mutta mitä voitaisiinkaan tehdä jos joka messussa olisi mukana joukko ammattimuusikoita, kuten Tuomasmessussa. Koska olimme jo muiden kanssa käyttäneet kaikki tarjolla olevat keinot, oikeudentaju ei enää mahdollistanut muuta ratkaisua. Pitkäaikaisista ongelmista oli toistuvasti raportoitu Helsingin tuomiokapituliin, myös edellisellä vaalikaudella, mutta kapituli ei tarjonnut apua eikä puuttunut tilanteeseen. Perin outoa on rinnastaa Tuomasmessu klo 10 messuihin. Vaalien jälkeen jatkoimme korona-aikaan asti avoimia tapaamisia kauppakeskuksessa. Vaikka kirkkoherran asema ei lain näkökulmasta ole muodollisesti virheellinen, hyvää hallintoa se ei ole. Vain näin pystymme kertomaan Jeesuksen sovitustyöstä uusin tavoin erilaisille ja eri taustoista tuleville ihmisille. Kutsuimme ihmisiä sosiaalisen median ja paikallislehden avulla mukaan ja tapasimme äänestäjiä järjestämillämme torikahveilla. AV-laitteistoa on muun muassa Helsingin Mikael Agricolan kirkkoon hankittu lähes puolella miljoonalla eurolla, merkittävässä määrin Tuomasmessun tarpeisiin. Ongelmia kuvaa neuvoston varapuheenjohtajan laatima vastine, jonka keskeinen sisältö on ongelmien kieltäminen. Nyt kirkon hallinto näyttää pienen piirin touhulta. Tuomasmessuyhteisö tekee ja on tehnyt arvokasta työtä, mutta rohkenen väittää, että se on myös saanut enemmän tunnustusta ja mediahuomiota kuin mikään muu jumalanpalvelusten toteutusmuoto. Jos kirkko haluaa olla pelastuslaitos, sen työntekijöiden ja aktiiviharrastajien on syytä ottaa mallia palomiehistä ja vapaapalokunnista. Suomalaiset ovat korkeasti koulutettuja, itsenäisesti ajattelevia ihmisiä. Ollaan valmiudessa, kun ihmistä kohtaa murhe, vastoinkäyminen tai katastrofi ja hän tarvitsee seurakunnan pelastusoperaatiota. Millä mittarilla siis mitataan jumalanpalveluselämän onnistumista. Kirkollisen päätöksenteon kriitikoille vastataan, että kyse on teologisista painotuksista, eikä ole hyvä tehdä liian nopeita muutoksia. Erosimme Vuosaaren seurakuntaneuvostosta maaliskuussa 2021 toimielimessä toistuvasti harjoitetun huonon hallinnon takia. Tulkaa kaikki Vuosaari oli ainoa näin toiminut ryhmä. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki
Miten äidinkieli valikoituu silloin, jos perheessä puhutaan useita kieliä. Saan kuulla, että Uspenskin katedraalissa Helsingissä pääsiäisjumalanpalvelus pitenee vuosi vuodelta, kun evankeliumitekstejä luetaan kaikilla niillä kielillä, joiden puhujia seurakunnassa tiedetään olevan: suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi, romaniaksi, serbokroatiaksi… Siirtolaisuus pitää huolen siitä, että kielten määrä ei tulevaisuudessa ainakaan vähene. sijoittelemalla etätoimintaa kepeällä mielellä kasteeseen, konfirmointiin, avioliittoon ja papiksi vihkimiseen, jopa hautaukseen. | kolumni | | kolumni | Kuinka kauan tätä pitää vielä jaksaa. SOILI HAVERINEN Kirkolliskokousedustaja, Vantaa Riitelystä rinnakkaiseloon Sisältö ennen muotoa digiehtoollisessakin En aikonut mielipiteelläni etäehtoollisesta 16.4. Pääsiäisyönä ortodoksikirkoissa on tapana julistaa Kristuksen nousemista kuolleista kaikilla mahdollisilla kielillä. Tästä johtuen lainsäätäjä on jättänyt kirkon uskonnonharjoituksen tasa-arvolain soveltamisen ulkopuolelle. Kirkossa kaikkea oppia ”on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan” (KJ1§). Helluntai asettuu ikään kuin sen vastakertomukseksi: nyt ihmiset ymmärsivät toisiaan, vaikka puhuivat eri kieliä. Tämä koskee myös tasa-arvokäsitystä, joka on kirkossa Jumalan sanalle alisteinen. JOUKO RÄTY Turku S eison Uuden Valamon kirkossa rukouspalveluksessa ja tuijotan kattokruunusta roikkuvaa punaista pääsiäismunaa, johon on maalattu kirjaimet XB. Me luterilaiset voimme osallistua esimerkiksi metodistien ja anglikaanien digiehtoolliseen. Kuinkahan monta vuotta on päivitelty sitä, että virkakysymys ratkaistiin jo. Olisiko tähän mennessä jo kaikille käynyt ilmeiseksi, että ei ratkaistu. Keskustelua on käyty niin pitkään, että kaikille osapuolille lienee selvää, ettei perinteinen virkakanta nouse halusta syrjiä tai alistaa naisia. Tiedän sen olevan lyhenne kirkkoslaavinkielisistä sanoista Hristos voskrese eli suomeksi ”Kristus on ylösnoussut”. ”Kaikki uskonnot välitetään uusille polville perittyjen rituaalien muodossa,” sanoo Repo. Näistä syyttäminen on joko tietämättömyyttä tai silkkaa panettelua. Ehkä ongelmia ei pidetty todennäköisinä siinä vaiheessa, kun oli vihitty vasta kourallinen naisia. Voisimmepa pian osallistua näin myös oman kirkkomme puitteissa. Tämä edellyttää aitoa kotipaikkaoikeutta perinteisen virkakannan edustajille niin, että teologeille ja diakoneille mahdollistetaan virkaan vihkiminen, ettei estetä pääsyä mihinkään kirkon virkaan ja että seurakuntalaisille taataan mahdollisuus päästä viikoittain ehtoolliselle kohtuullisen välimatkan päässä. Piispa Matti Repo vastasi 23.4. Vanhan testamentin kertomus Baabelin tornin rakentamisesta antaa monikielisyydelle kielteisen merkityksen. Naispappeuden hyväksyminen osoittaa, ettei pelkkä vuosisatainen, jopa -tuhantinen perinne ole este uudelle tulkinnalle oikeassa merkityksessä. Riittämättömät teologiset perusteet eivät parane vanhetessaan, eikä kirkolla ole siksi näköpiirissään tulevaisuutta, jossa perinteinen virkakanta olisi kadonnut. Ja oivallan, että Jumalalle kukaan ei ole vieraskielinen, vaan Hänelle kaikki kielet ovat ensikieliä. Monikielisen ilosanoman teologinen idea on kirkas: se muistuttaa helluntaista, kristillisen seurakunnan syntyhetkestä, kun ”jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään”. Me puhumme eri kieliä, harjoitamme erilaisia rituaaleja, rakennamme erilaisia pyhättöjä. Mikä on isän rooli kielitaitojen välittäjänä. Rakentavampi vaihtoehto olisi tunnustaa se tosiasia, että kirkossamme tulee myös jatkossa elämään rinnakkain kaksi virkakäsitystä, ja sopia yhdessä käytännöt, joiden puitteissa rauhanomainen rinnakkaiselo voi toteutua. Oma kieli kuulostaa yksiselitteiseltä käsitteeltä, mutta aina se ei sitä ole. Se tuo näkyviin sen tosiasian, että yksilöllä saattaa olla merkityksellisiä suhteita useampaan kuin yhteen kieleen. Kun kirkko päätti alkaa vihkiä naisia paimenvirkaan, oli ilmeistä, etteivät ratkaisulle tarjotut teologiset perusteet vakuuttaneet kaikkia. 11 KOTIMAA | 30.4.2021. kyselee Naisteologit ry:n puheenjohtaja Laura Leverin ( Kotimaa 23.4.) piispa Seppo Häkkisen kommentoitua uuden ja perinteisen virkakäsityksen välisiä jännitteitä. Se, kuinka tämä käytännössä turvataan, on ollut ratkaisematta tähän asti. Siksi päätettiin taata kirkon perinteisellä virkakannalla oleville täysi kotipaikkaoikeus kirkossa. Kielentutkijat puhuvat nykyään äidinkielen sijaan ensikielestä. Mikäli riitelemistä halutaan jatkaa, kirkko voi jatkaa samalla linjalla, ja Kotimaahan voi lähetellä paruusiaan asti kirjoituksia, joissa päivitellään virkakysymyksen ratkaisusta kulunutta pitkää aikaa. Itse asiassa monikielisyys on ollut ihmiskunnan historiassa paljon yleisempää kuin yksikielisyys. Useilla eri kielillä toistettu pääsiäisen ilosanoma muistuttaa kristikunnan moniäänisyydestä ja ylirajaisuudesta. Tätä moninaisuutta ihmettelen seisoessani Valamon kirkkosalissa, jossa kevätauringon tanssivat kehrät herättelevät pyhäinkuvia talviuniltaan. Monet uuden virkakannan edustajat olivat elätelleet toiveita siitä, että perinteinen virkakanta katoaisi kirkosta ajan myötä. Se oli Jumalan langettama rangaistus siitä, että ihmiset yrittivät omin voimin päästä taivaaseen. Kirkon omasta uskosta nouseva ihmisarvokäsitys on vahvempi kuin sekulaari tasa-arvoideologia, eikä se edellytä ihmisarvon osoittamista virkanimitysten kautta. Jumalalla ei ole äidinkieltä OLLI LÖYTTY Kirjoittaja on tutkija ja tietokirjailija. ” Monikielisyys on ollut ihmiskunnan historiassa paljon yleisempää kuin yksikielisyys. Mutta perinne ja rituaalit eivät ole paras peruste – tärkeinhän ovat sisältö ja merkitys, eivät muodot tai perinnäissäännöt. Todellista tarvettahan on. niinkään lisätä kirkon digitystä, vaan saada ehtoollista kaipaaville apua korona-aikana ja hankalissa yhteyksissä. Seuraukset alkoivat realisoitua kun perinteisen virkakannan edustajat alkoivat kokea syrjintää viranhaussa, pappisvihkimyksen saamisessa ja mahdollisuudessa päästä ehtoolliselle. Kun puhutaan esimerkiksi äidinkielestä, harvoin mietitään, millaista näkemystä yksilön ja kielen suhteesta tuo kielikuva kantaa. Ehkäpä hänen ideoitaan joskus vielä otetaan tosimielessä esille. Johtaako ajatus äidinkielestä ajattelemaan, että kieli kuuluu feminiinisen piiriin, kenties erotuksena jostakin toiminnallisemmasta tai konkreettisemmasta, jonka välittäminen on puolestaan isän tehtävä
Jotkut ovat elämänkaaren merkkipaaluja, kuten lapsen syntymä tai eläkkeelle jääminen. Joskus muutos tulee eteen yllättäen ja joskus se lähtee liikkeelle itsestä. Muutos Elämä on täynnä muutoksia. Mikko Anttila on kotona 1,5-vuotiaan Kaarlon kanssa. | Kuva: Jukka Granström 12 KOTIMAA | 30.4.2021 elämänkaari. Neljä muutoksen kokenutta kertoo Kotimaalle, mikä myllerryksessä muuttui ja mikä pysyi ennallaan. Yllätyksenä on tullut se, miten vähän muita isiä leikkipuistossa näkyy
Jo ennen eläkkeelle jäämistä olin löytänyt ignatiaanisen raamattumietiskelyn ja kouluttautunut ignatiaanisen retriitin ohjaajaksi. Halusin panostaa siihen työelämän loppuvaiheessa, mutta viimeiset vuodet palkkatyössä olivat koulutuskentän muutosten takia entistäkin työntäyteisemmät. Lapsen syntyessä satuin olemaan lomaviikolla luokanopettajan työstäni. Sopeutumiseen ja uuden oppimiseen pitää antaa aikaa puolesta vuodesta vuoteen. Pienen ihmisen tulo maailmaan on radikaali muutos, jossa saattaa välillä hukata itsensä. Se kirja käynnisti minussa prosessin. Joillain lapsen syntymä laukaisee pelon maapallon tuhoutumisesta. Mietin myös, saanko uudelta paikkakunnalta ystäviä. Pieni lapsi havahduttaa näkemään asiat tuorein silmin. Päivisin leikkipuistossa ei juuri muita isiä tapaa. Vuosi sitten keväällä olimme täysin eristyksissä kolme kuukautta, mutta sen jälkeen olemme pyrkineet tapaamaan Kaarlon isovanhempia säännöllisesti. Pieni lapsi havahduttaa näkemään asiat tuorein silmin. Itse olen tullut tässäkin suhteessa vain toiveikkaammaksi. Saatamme myös ihmetellä pitkiä aikoja variksen raakuntaa tai kyyhkysten pulputusta. Pistäähän se mieltä harmaaksi, kun ei voi nähdä vapaasti muita ihmisiä tai tehdä ulkoilun lisäksi oikein mitään muuta. Oli helppo keskittyä olennaiseen. Ensinnäkin aloin ajatella eläkkeelle siirtymistä työpaikan vaihtamisena. Työterveyspsykologilta sain kaksi tärkeää neuvoa. Olemme Mikon kanssa halunneet antaa aikaa seurakuntatyölle. Äskettäin ajoimme Kaarlon kanssa metrolla ensi kertaa niin, että hän tajusi asian. Ja enää ei ole päivän tuloksesta kiinni, onko frisbeegolf kivaa. Eniten isyysaikana on yllättänyt se, kuinka vähän täällä Myllypurossa edelleenkin on koti-isiä. Siinä oli viisi kohtaa, joihin aloin kiinnittää huomiota: ruoka, liikunta, talous, ystävät ja merkityksellinen tekeminen. Aloin valmistautua eläkkeelle jäämiseen viisi vuotta etukäteen. Suurimmat haasteet perhe-elämäämme on tuonut korona, ei lapsen syntymä. Muutimme puolisoni Mikon kanssa Helsinkiin Kangasalta, missä olimme eläneet 30 vuotta. Lapsen kanssa olen oppinut pysähtymään ja ihmettelemään, sietämään tylsyyttä ja olemaan kokonaisvaltaisesti läsnä pienissä arjen hetkissä. Aikuisena ympäristön ihmeellisyyksille sokeutuu. Ostimme siirtolapuutarhamökin, koska en voinut kuvitella kerrostaloelämää ympäri vuoden. Kannustan kaikkia isiä vanhempainvapaisiin. Pelkäsin, että elämän merkityksellisyys katoaa, sillä panostin paljon ansiotyöhöni. Ulospäin vaikutan järki-ihmiseltä, mutta kyllä muutokset usein aiheuttavat minussa voimakkaan sisäisen turbulenssin ja paljon tunteita. Oman tilan katoaminen lapsen synnyttyä ei sekään tuntunut niin pahalta kuin olin luullut. Oli mahtavaa jakaa hänen innostuksensa, kun metro sukelsi pimeään. O len tiennyt nuoresta pojasta saakka, että haluan isäksi. Töihin palatessa pienet asiat eivät enää harmittaneet. Jäin sittenkin eläkkeelle täydestä vauhdista. Yhteinen, jaettu todellisuus lapsen hoivatyöstä parantaa yhteyttä myös puolisoiden välillä. Lapsen kanssa kasvaa olemaan vain olemalla. Perään pidin kolmen viikon isyysvapaan. Kun lapset ovat niin mielettömän kiinnostuneita maailmasta, mitä upeaa he vielä voivatkaan keksiä maailman pelastamiseksi. EMILIA KARHU Lapsen syntymä oli haaveen täyttymys Mikko Anttila, 36, Helsinki ” Aikuisena ympäristön ihmeellisyyksille sokeutuu. Omasta ajasta on tullut arvokkaampaa, kun se on kortilla. Sukulaiset ja ystävät saattavat ehdottaa kaikenlaista tekemistä, mutta minun on itse päätettävä, mitä haluan mukaan. Isyyteen olin kuitenkin niin valmis, että tunsin odotusaikana lähinnä vain innostusta. Nyt olen ollut vuoden vanhempainvapaalla, ja tämä on ollut yksi kallisarvoisimmista elämäni vuosista. Kun oma poika syntyi puolitoista vuotta sitten, se oli haaveen ja odotuksen täyttymys. Vedämme Helsingin kanEläkkeelle sittenkin täydestä vauhdista Aura Loikkanen, 66, Helsinki » 13 KOTIMAA | 30.4.2021. Toiseksi aloin mieltää uuden elämänvaiheen kotina, jota sisustan. Frisbeegolf-kierrokset vanhojen kavereiden kanssa silloin tällöin irrottavat vastuusta ja muistuttavat, että olen yhä myös vanha minä. On molemmin puolin arvokasta, että lapsella ja isovanhemmilla on lämpimät suhteet. Helsingissä asuu koko lähisukumme. Toisaalta tiesin, että pääsen lähemmäs kolmea lastani, 7ja 5-vuotiaita lapsenlapsiani ja 94-vuotiasta äitiäni. Mieheni sai lahjaksi amerikkalaisen bestsellerin Nuoremmaksi ensi vuonna. J äin eläkkeelle Tampereen ammattikorkeakoulun korkeakoulupalveluiden johtajan tehtävästä helmikuussa 2019. Muutos tuottaa lopulta usein parempaa ihmisyyttä. Minulla on ollut aina voimakas hoivavietti. Unen ja vuorokaudenaikojen merkitys katosi, ja elimme vuorokaudettomassa kuplassa. Meillä on mennyt kaikki hämmästyttävän hyvin. Vaikka olen turvallisuushakuinen, ymmärrän, että kaikki muuttuu koko ajan ja itse on muututtava myös
Eläkkeelle jäätyään Aura Loikkanen muutti miehensä kanssa Helsinkiin ja osti siirtolapuutarhamökin. | Kuva: Pete Lehto 14 KOTIMAA | 30.4.2021 elämänkaari. Tarve tehdä fyysistä työtä pääsi esille, ja halu vaikuttaa vei siirtolapuutarhan hallitukseen
Alright, tapahtukoon tahtosi! Oli vaikea pysyä kasassa, kun näki pelon rakkaansa silmissä, mutta en voinut hoidattaa kuolevalla omaa suruani. Annoin Marikalle kiintymykseni ja henkisen kapasiteettini. Toivon, että ne voivat olla siunaukseksi muille. Se, etten ole päässyt elokuviin, ei ole haitannut minua. i sainvälisessä evankelisessa seurakunnassa kotiryhmää ja avioliittoryhmää. Ihmettelin, miten osaan elää pelkästään kansalaisena. Minulta on vapautunut aikaa ja aivokapasiteettia. Olen ollut työurallani monessa eri tehtävässä korkeakouluissa, kotiäitinä, järjestössä ja opettajana. Olen oppinut nauttimaan hetkestä. En tiedä muutuinko itse, mutta suru muutti muotoaan. Kun johtajana huomasi tarpeen tai kehittämiskohteen, sille saattoi tehdä jotain. Aloitin avantouinnin. Kylmän veden tuoma shokki auttoi. Muutokset ovat myös vaatineet suostumaan: näin kävi. Siitä meidän suhde alkoi uudella tasolla. Siirtolapuutarhassa tunnemme toisemme puutarhureina. Jonkin aikaa minua häiritsi ajatus siitä, että olen vain eläkeläinen. Eläkkeellä olen yllättynyt siitä, että tietynlaisesta vallasta on ollut vaikea luopua. Nyt olen kiitollinen kaikesta kokemastani ja osaamisesta, jota olen vuosien varrella saanut. Myös kokemus rakkaudesta muuttui. Taas suru muuttui, kun aloin valmistautua saattoon, elämäni arvokkaimpaan tehtävään. Saan ulkoilla valoisaan aikaan, ja yöuneni on pidentynyt tunnilla. Vuoden takaisen kevään jälkeen olen tavannut äitiä ja lasten perheitä. Ensin oli eroahdistus. Aloin pitää itsestäni huolta tekemällä joka päivä yhden tärkeän asian. Kun kotimatkalla en enää nähnyt tietä, pysähdyin itkemään. Itkuisin aika oli Marikan pääseminen Koivikko-kotiin. Ne ovat kokoontuneet verkossa koko korona-ajan. Oli otettava vastaan. Tuntui rajulta ajatella, että kuulun samaan ryhmään kuin 94-vuotias äitini. | Kuva: Jukka Granström ” Eläkkeellä olen yllättynyt siitä, että tietynlaisesta vallasta on ollut vaikea luopua. Pysähdyin tienposkeen vähän ennen tapahtumapaikkaa ja tiesin: elämä on nyt muuttunut. En kehottanut taistelemaan, kun voimat olivat loppu. Teen järjellä päätöksiä, joiden tahdissa sydän ei aina pysy. Luulen, että vaikuttamishaluni sai minut kuitenkin hakeutumaan siirtolapuutarhan hallitukseen ja sihteeriksi. » 15 KOTIMAA | 30.4.2021. Ikään kuin en osaisi mitään. Sitten tuli ero 24 vuoden avioliiton jälkeen, eläköityminen ja Eila-äidin sairastuminen. Olen ollut eläkkeellä kaksi vuotta. Sudokujen ratkaisemiseen menee nyt puolet siitä ajasta kuin työelämässä ollessa. Kun hän soitti yöllä peloissaan, hain hänet pois. ErokSaattohoidon aikana Jouni Laine antoi entiselle vaimolleen tukensa ja henkisen kapasiteettinsa. Muutokset ovat opettaneet joustavuutta ja luottamusta siihen, että opin ja selviän. Yleensä lähden mukaan muutoksiin, jos ne ovat hyvin perusteltuja. Hän koki turvaa, kun sai olla totta ahdistuksensa kanssa enkä sortunut vähättelyyn. Korona ei ole vaikuttanut kovinkaan paljon elämääni. Yhteiskunnallisella asemalla ei ole merkitystä. Suhde alkoi uudella tasolla, ja rakkaus muuttui eroksesta agapeksi. Ihmissuhteet ovat tärkeintä. Vuosien patoutunut tarpeeni tehdä fyysistä työtä on tullut esiin. MERI TOIVANEN On aika laskea irti Jouni Laine, 64, Hyvinkää M inussa on ollut aina vahva muutosvastarinta – varsinkin jos muutos tapahtuu itsestä riippumatta. Keskellä hänen saattohoitoaan kesällä 2017 eksäni Marika kertoi syövästään. Kenraaliharjoitus oli pikkusiskon itsemurha
Yllätyksenä tuli myös se, miten vaikeaa oli saada ystäviä. Myöhemmin tuli mieletön tyhjyys ja kauhu: ”Miten sä voit olla siellä!” Kävin sururyhmässä ja laulamassa Hyvinkään tyhjässä kirkossa. Olen kotoisin Etelä-Suomesta. Kerran Marika itki koko matkan saattokotiin. Kiitin siitä, että hän oli tuonut elämääni suurimman ilon ja suurimman surun. 16 KOTIMAA | 30.4.2021 elämänkaari. Jäimme kuitenkin pitämään yhteyttä. Jätin perheeni, ystäväni ja työpaikkani, vuokrasin kotini ja hyppäsin junaan. PÄIVI PUHAKKA T apasin tulevan puolisoni Sodankylän elokuvajuhlilla vuonna 2013. Isot kädet ottavat vastaan ja voidaan yllättyä. Yhdessä unessa olimme Turun linnassa. Kun kuolemasta oli kulunut vuosi, päätin, että annan Marikan mennä. Se on lahja toisesta maailmasta, eikä sen saadakseen tarvitse tehdä mitään. Enhän voinut mennä soittelemaan ihmisten ovikelloja. Kun nautimme Marikan kanssa viimeisen ehtoollisen, sanoi pappi, Marikan veli: Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä. ”Ei.” Perillä istuimme kahdestaan – minä musta puku päällä – ruokalan pöytään, ja emäntä tarjoili ruuan. Iloitsen aamuista ja auringosta. Marika sai nukkua nätisti pois. Olin saanut olla hänen kanssaan sekä synnytyshuoneessa että kuolinhuoneessa. sen tilalla oli agape, joka ei etsi omaansa. Marikalla oli pitkät vaaleat hiukset kuin linnan neidolla. Olisin halunnut perua koko jutun. Jos lähtö olisi tänä yönä, tulisi hieno finaali. Mitään pahaa ei tullutkaan. 7.3.2020 juuri ennen koronarajoituksia, kun kannoimme arkkua, poikamme, lankoni, kaksi Marikan ystävää ja minä siinä vasemmalla sydämen puolella, olin lähes onnellinen. Lähdin muuttovalmisteluihin aika huolettomasti. Sitten ystäväni bongasi avoimen työpaikan Kittilälehdestä. Alku Sodankylässä oli shokki. Olen jotenkin vahvistunut heikkoudessa, jonka uskallan kohdata uhriutumatta; elämän rikkaus vain osui kohdalleni tällä tavalla. Siinä olen muuttunut, että suojelen itseäni, vedän rajoja ja välttelen ”vääriä” ihmisiä ja turhia juttuja. En ollut koskaan haaveillut yrittäjyydestä, joten muutos palkkatyöstä freelanceriksi oli iso. Päivämäärä on vielä auki. Aikanaan minut haudataan Marikan viereen, ja samaan kiveen tulee nimeni. Äidin saatossa opin menemään kuolevan luo ilman ahdistusta. Olin silloin 35-vuotias ja ensimmäistä kertaa elämässäni Sodankylässä. Luen ja kirjoitan. Istuin kappelissa siinä vieressä. Sen kanssa on helpompi kuolla kuin ilman sitä. Se oli sellainen festariromanssi, en ajatellut mitään vakavampaa. | Kuva: Antti Kero ” Olin saanut olla hänen kanssaan sekä synnytyshuoneessa että kuolinhuoneessa. Marika kiitti ja sanoi, että ”tää on meidän last supper”. Istuin kotona ja yritin viritellä freelance-toimittajan hommia. Viimeksi kuluneen vuoden aikana hän on valmistunut eräoppaaksi ja tullut äidiksi. Se herätti minussa ajatuksen, että jos muuttaisinkin Lappiin. Me myös loimme haudan umpeen, miesten surutyönä. Nyt oli aika laskea irti. Marika oli kaunis arkkupuvussaan, Lapin Marian asussa, joka oli tehty ohjaamaani Laestadius-näytelmään. Kun olin täällä, tajusin mitä olin mennyt tekemään. Sanoin Eilalle lempeästi: Ollaankos täällä vielä elossa. Ensimmäinen vuosi meni etäsuhteessa. Sitten tuli kevät ja olo Lappiin kotiutuminen oli vaikeampaa kuin luulin Liisa Kuittinen, 42, Sodankylä Liisa Kuittinen muutti Lappiin puolisonsa perässä. Hän näytti tyhjää nimetöntä ja alkoi nousta rappuja. En osannut etukäteen kuvitella, millaista elämä Sodankylässä olisi. Vein kynttilän haudalle joka päivä. Lähtöasemalla iloitaan iankaikkisen elämän toivosta. Suhde omaan kuolemaan muuttui. Opiskelin Tampereella ja valmistumisen jälkeen olin asunut Helsingissä kymmenen vuotta. Paeta ei saa. Itkin, että olet toisen miehen nainen. Oli pyhä olo, suru jalompaa, pelon ja stressin tilalla helpotus: nyt tiesimme, kuinka tässä kävi. Minulla oli hyvä elämä ja kiinnostava toimittajan työ Helsingissä. ”Kun puhut rakkaudesta hiljaa kuiskaten”, kuten lauloin Marikan kuolinvuoteella. Kysyin, painaako jokin, mikä pitäisi käsitellä ja armahtaa. Kivijalka allamme kesti. Päätin kuitenkin sinnitellä kolme kuukautta. En ollut koskaan haaveillut Lappiin muuttamisesta tai edes siitä, että pääsisin irti arjen oravanpyörästä. Oli marraskuun loppu. Aikanaan rukoilen oman Getsemane-rukoukseni, kun juna lähestyy päätepysäkkiä: Loppumatkan elän rohkeasti. En saanut sitä työpaikkaa, mutta päätin että kokeilen muuttoa Sodankylään
Sain työyhteisön, opin tuntemaan paikkakuntaa, tutustuin ihmisiin ja he minuun. Muutos on prosessi Laihdu. Vastarinnan, vihan, surun ja monen muun tunteen jälkeen. Monen ihmisen muutostarinaan liittyy sopeutuminen ja suostuminen. Elämän muutoskaaviot ovat kiemuraisempia. Muutos esitetään edellä valintana, tahdon asiana. Alkuun tulikin samoja tunteita kuin tänne muuton jälkeen. Mutta kyllähän tällainen kasvattaa ihmisenä ja antaa uutta näkökulmaa. Hän oli yksi 47:stä Sodankylään viime vuonna syntyneestä. Ensi-ilta elokuussa! Lisätiedot ja ohjeet: www.bit.ly/TAIVASJAHELVETTI 17 KOTIMAA | 30.4.2021 17. Kaipaan sitä, että aina välillä tulee jotakin uutta, mistä ehkä kertoo se, että viime vuoden aikana opiskelin myös eräoppaaksi. Muutoksia uuteen ja ihanaan tai suureen luopumiseen ja suruun. Olen muutosmyönteinen ihminen. Jos mainoksilta ja muutosmanagereilta kysyy, olet muutoksen tarpeessa monella tavalla – kuten on työpaikan organisaatiokin. Ennen muuttoa en osannut sijoittaa Lapin kuntia kartalle. Lapsen saaminen oli myös muutos, jota ei osannut etukäteen kuvitella. Tule mukaan muuttumaan ja uudistu ulkoisesti. Sen työpaikan kautta juurruin Sodankylään. helpottui. Syntymä, lapsen syntymä, muutto työn tai rakkauden perässä, työelämään siirtyminen ja sieltä pois, toimistokuolema, kuolema. Nuorru ja notkistu. Vaikka muutto Sodankylään oli iso muutos, koen että olen itse pysynyt samana ihmisenä. Sain henkistä itsevarmuutta, että pärjään täällä. Työelämän muutoskaavioissa edetään vaiheesta toiseen, kieltämisen kautta hyväksyntään. Opiskelemaan muuttanut kodinturvajoukoistaan, isäksi tullut entisestä itsenäisyydestään, eläkkeelle siirtyvä työyhteisöstä. Duodecim Terveyskirjaston mukaan mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos voi aiheuttaa stressiä. Äkkiäkin koettuna muutos on prosessi. Sitten on muutoksia, joissa ei kysytä tahtoa ja jotka tulevat tilaamatta, yllättäen tai elämänkaareen kuuluvina luonnollisina portteina uuteen. Ihminen on sellainen kuin on, ongelmineen kaikkineen. Tuntui merkitykselliseltä, että synnytin uuden kuntalaisen. Nyt olen käynyt niissä kaikissa. Niitä ei pääse pakoon vaikka menisi minne. Rukkaa ateriaja nukkuma-ajat kuntoon. NOORA WIKMAN-HAAVISTO ” Jätin perheeni, ystäväni ja työpaikkani, vuokrasin kotini ja hyppäsin junaan. Muutosprosessi oli hitaampi ja vaikeampi kuin olin ajatellut. ”Reaktio riippuu paljon yksilön vastustusja sietokyvystä, erityisesti näkökulmista ja asenteista.” Eli suunnittelit sitten häitä tai hautajaisia, stressitasot nousevat. Ohjeita muutokseen löytää esimerkiksi mieli.fi-sivustolta. Suunnitelmat rakentavat siltaa tulevaisuuteen. Kaikissa tilanteissa olisi hyvä myös kokea, että johonkin, vaikka pieneenkin asiaan voi vaikuttaa – silloinkin kun on luopumisen aika. Se oli käännekohta. Muutoksessa joutuu irrottamaan jostakin saadakseen toista tilalle. Kyllähän sen tietää itsekin, että pitäisi jos viitsisi ja jaksaisi. PÄIVI PUHAKKA KAIJA SAARIAHO LA PASSION DE SIMONE Maailmaa kiertänyt näyttämöversio vihdoin Helsingissä! Esitykset Helsingin juhlaviikoilla Musiikkitalon konserttisalissa ke 1.9.2021 klo 19.00 to 2.9.2021 klo 19.00 Lisätiedot: www.teatro.fi/simone Liput 19 74 € T E AT R O PRODUCTIONS Kapellimestari ja säveltäjä Kari Tikka 75 vuotta! Osallistu yhteiseen syntymäpäivälahjaan tukemalla TAIVAS JA HELVETTI -dokumenttielokuvaa. Tee elämäntaparemontti. Nyt on kuitenkin sellainen tunne, että muutokset saavat hetkeksi riittää. Mutta kokemukseni perusteella tiesin, että tästäkin selvitään. Olen saanut ihan uuden näkökulman Suomeen. Ja niiden avulla moni on saanutkin numerot ja käyrät kohdilleen, omalla tai organisaation kohdalla. Nyt olen löytänyt paikkani täältä. Viime syksynä meille syntyi lapsi. Useimmat ihmiset tarvitsevat niihin keskustelua ja tukea, jotta uskaltaisi tuntea, tunnistaa, suostua ja sopeutua. Moniin asioihin voi valmistautua. Aira Samulin on neuvonut ikääntyviä ennakoimaan ja tekemään valintoja tulevaisuutta varten, kun vielä pystyy päättämään. Eikä sekään ole lastuna laineilla keinumista vaan totena olemista ja hyväksymistä. Syksyllä sain määräaikaisen aluetoimittajan sijaisuuden Lapin Kansasta
Askola ei ehtinyt vihkiä Oikarista papiksi, vaan sen teki vuonna 2018 Teemu Laajasalo, jonka voi myös nähdä yhtenä romaanin piispan esikuvista, muun muassa siinä, kuinka media kohtelee lööppeihin päätynyttä ihmistä. Oikarinen on nyt oppilaistopappi Laajasalon opistossa Helsingissä. Oikarinen kerRisto Oikarinen työskentelee oppilaitospappina Laajasalon opistossa Helsingissä. – Romaanin piispa ei myöskään henkilönä vastaa lainkaan käsitystäni todellisesta Askolasta. Kirjan lukijalle tulee myös selväksi, että sen kirjoittaja tuntee kirkollisen elämänpiirin paremmin kuin hyvin. – Sen myönnän, että romaaPiispa-romaanin päähenkilö tuntuu tutulta nin piispan ystävyys ortodoksipiispaan on peräisin Image-lehden haastattelusta, jossa Askola ja metropolitta Ambrosius kertoivat ystävyydestään. too tavanneensa pappeja, jota ovat sanoneet, etteivät usko Jumalaan. Luin myös gradun, joka käsitteli Askolan saamaa vihapostia. Ensinnäkin hän on ollut piispana neljännesvuosisadan, 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2020, jonka yksi ilta ja yö ovat romaanin tapahtuma-aika. Alun perin kirjoitin papista, jonka sukupuolella ei ollut merkitystä. Sekin kuului romaanin taustamateriaaliin. Kun ajattelen Askolaa, ajattelen hyvin erilaista ihmistä kuin romaanini piispa. 200 sivua. – Tyttöystäväni, nykyinen vaimoni, sanoi ettei kannattasi edes kokeilla. K un romaanin päähenkilö ja kertoja eli sisäisen monologin pitäjä on piispa, vieläpä maamme ensimmäinen naispuolinen piispa, herää lukijassa kysymys, onko hänen esikuvansa mahdollisesti Helsingin piispa emerita Irja Askola. Kuukauden jaksoin kärvistellä, kunnes aloin taas rukoilla ja huomasin, että ei minusta ole ateistiksi. Rukous ja kiitos ikään kuin sulattivat ne. Risto Oikarisen ro maani kertoo maam me ensimmäisen naispiispan yhdestä illasta vuonna 2020. Berliinissä asuessaan Oikarinen päätti ryhtyä ohjemalliseksi ateistiksi. Oikarinen kertoo alkaneensa rukouksessa kiittää asioista, joita oli siihen saakka hävennyt. Kun Piispa-romaanin kirkollinen lukija on selvinnyt ensijärkytyksestä, hän osaa kiinnittää huomiota asioihin, jotka viittaavat siihen, että romaanin kuvaama maamme ensimmäinen naispuolinen piispa on fiktiivinen hahmo. OLLI SEPPÄLÄ Kotimaan tilaajille tarkoitetussa tähtijutussa kotimaa.fi-sivulla Risto Oikarinen kertoo, kuinka ajatus papista romaanin aiheena ei jättänyt häntä rauhaan. Hän on julkaissut myös kolme runokokoelmaa. Otava 2021. Piispa ei esimerkiksi usko Jumalaan, ei ole koskaan uskonutkaan. Lukija alkaa kiinnostua piispan hengellisestä ja henkisestä elämästä. | kirja | 18 KOTIMAA | 30.4.2021 kulttuuri. Oikarinen sanoo, ettei tunne Askolaa, ja että on tavannut hänet vain kerran yli kymmenen vuotta sitten Seuratuvalla pidetyssä runotilaisuudessa. Oikarinen korostaa, että romaanihahmot ovat aina kollaaseja, koosteista monesta eri henkilöstä ja keksityistä piirteistä. Hän alkoi tukahduttaa kaikki luontaisesti uskonnolliset ajatuksensa ja toimintansa, ja lakkasi rukoilemasta. Sen sijaan romaanin piispahahmossa on paljon minua. Hän on myös opiston kirjoittajalinjan vetäjä yhdessä Miina Supisen kanssa. Oikarinen sanoo ymmärtävänsä, miksi tuollainen tulkita voi tulla mieleen. – Vähitellen nämä häpeän aiheet alkoivat naurattaa. Risto Oikarinen: Piispa. Piispa on kajaanilaislähtöisen Risto Oikarisen toinen romaani. Sitten henkilöstä kirjoitusprosessin myötä tuli nainen ja lopulta piispa. Ainoa tapa päästä selvyyteen kysymyksestä Piispa-romaanin päähenkilöstä on soittaa kirjailija Risto Oikariselle ja kysyä suoraan, kertooko kirja Irja Askolasta. Kun teksti tarjoilee vielä yksityiskohtia, jotka sopivat yksiin Askolasta julkisuudessa tiedettyyn, alkaa epäilys vahvistua. Toisaalta kyse on samaan aikaan ilmiselvästi myös romaanista, fiktiosta. | Kuva: Olli Seppälä ” Alun perin kirjoitin papista, jonka sukupuolella ei ollut merkitystä. Hän myös vetää opistolla kirjoittajalinjaa. Hän sanoo, että on kirjoittajana intuitiivinen eikä esimerkiksi tarkkaan etukäteen suunnittele romaanin hahmoja taustoineen ja yksityiskohtineen. Kokeilin kuitenkin. – Mutta en kyllä ole kirjoittanut romaania Irja Askolasta
Maalla-lehden numerossa 4/2021 lampuri ja kehräämöyrittäjä Sanni Kaitamäki sanoo Tätä mieltä -palstalla suorat sanat suomalaisesta villasta. Dokumentti kertoo myös lahkoutumisesta ja fanaattisuudesta. Bhagwanin työrukkanen oli nainen, joka tunnetaan nimellä Ma Anand Sheela, dokumentin keskushenkilö. Bhagwan karkotettiin Yhdysvalloista, ja Oregonin yhteisö hajosi. 2000-luvun maailmassa yksilöiden ja valtioiden kohtaloihin näet vaikuttaa joukko suunnattoman suuria yrityksiä. Kirja kuitenkin varoittaa myös kommunistihallinnon liekanarussa kulkevista kiinalaisyrityksistä. Kyse oli uskonnonvapaudesta ja vaalijärjestelmästä. Kirjoittajien mukaan heidän journalistinen listausjärjestyksensä ei varsinaisesti perustu mihinkään. Sen kysyntä on alkanut pitkän pohjatyön palkinnoksi viimein kasvaa. Bhagwan muutti 1980-alkupuolella Yhdysvaltoihin Oregoniin, jonne perustetiin Rajneeshpuram-niminen kaupunki. 1970–80-luvuilla niitä sulatettiin romuraudaksi, kun kehräämöjä ajettiin alas. FREIJA ÖZCAN jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 440 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta. Jutun on kirjoittanut Iina Alanko ja kuvannut Krista Luoma. Dokumentti kuvaa konfliktia, johon bhagwanilaiset ajautuivat läheisen pienen kaupungin asukkaiden ja myöhemmin oregonilaisten sekä Yhdysvaltain viranomaisten kanssa. | Kuva: Netflix. | viikon kirja | | painettua sanaa | | viikon kirja | | dokumentti | Gurun varjossa Suomessakin kirjojensa kautta tunnettu henkisyyden ja meditaation opettajaguru, intialainen Osho (1931–1990) tunnettiin elinaikanaan paremmin nimellä Bhagwan Shree Rajneesh. Ne voivat kiertää veroja ja polkea palkkoja. Mutta joko koko vapaus on mennyt. Hän piti käytännössä valtaa Rajneeshpuramissa ja toimi sumeilemattomasti taistellessaan yhteisön puolesta. Se oli bhagwanilaisten yhteisö. Tästä erikoisesta vaiheesta kertoo Netflixin hämmentävä kuusiosainen dokumentti Wild Wild Country. 528 sivua. OLLI SEPPÄLÄ Wild Wild Country ja Searching fo Sheela katsottavissa Netflixissä. Nyt on kuulemma pöhinää, kun villaerille pitäisi perustaa pesuloita. Lisäksi tietysti lampaat ovat hyviä maisemoitsijoita ja kauniita katsella laitumilla. merkityksellistä mediaa 19 KOTIMAA | 30.4.2021. Kokeneet taloustoimittajat Juha-Pekka Raeste ja Hannu Sokala ovat kirjoittaneet kirjan Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä. Ne ostavat firmoja ja vähentävät kilpailua. Arveluttavaan kärkikaartiin kuuluvat myös öljy-yhtiö Saudi Aramco, mahtava rahatalo Deutsche Bank, Putinin Euroopan-kaitsennan kaasutyökalu Gazprom ja amerikkalaispankki Goldman Sachs. Nemo 2021. Kaikki Suomessa jäljellä olevat kehräämölinjastot ovat nyt kovassa käytössä. Ne eivät aina piittaa laeista, moraalista, ympäristöstä eivätkä ihmisestä. Kirja kertoo, miten kovia vastustajia jättifirmat oikeuslaitoksille ovat. Mutta toki Yhdysvallat ja kapitalismi myös nyt vaan ovat ne nykydiskurssien arkkipahikset. Kaikkein vaarallisimmiksi toimittajapari osoittaa monet internetin jättiläiset, koska ne yksinkertaisesti tietävät meistä liikaa ja hallitsevat koko ajan kasvavaa verkkokauppaa: Google, Tencent, Amazon, Facebook, Apple, Microsoft, Alibaba ja Huawei. Kaitamäki kaitsee 700 suomenlammasta Sarvijoella. Guru Oshon ympärille syntynyttä yhteisöä johti käytännössä Ma Anad Sheela. JUSSI RYTKÖNEN Juha-Pekka Raeste ja Hannu Sokala: Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä. Kirjan vakava viesti on, että yksityisyyttä, vapautta ja demokratiaa loukkaavat eräiden valtioiden lisäksi myös ylisuuret globaalit yritykset. Tuore jatkodokumentti Searching for Sheela kertoo, mitä vankilasta vapautuneelle Sheelalle kuuluu nykyisin. Suomenlampaan villa vetää Kaitamäen mukaan erinomaisesti vertoja merinovillalle. Ehkä kansankoti-valtiollisuus on kirjoittajille lähtökohtaisesti hyvä juttu. Niitä itseään ei voida päästää konkurssiin, koska ne työllistävät miljoonia. Joukossa ovat myös esimerkiksi ilmailuja sotateollisuuden Boeing ja Lockheed-Martin, viihdeteollisuuden The Walt Disney Company, vähittäiskaupan jättiläinen Walmart, luottoyhtiö Visa sekä kyytija kuljetusyhtiö Uber, samoin tupakkajättiläinen CNTC sekä jättipankki HSBC. Hänet tuomittiin lopulta vakavista rikoksista vankilaan. Epäiltyinä on myös eurooppalaisia firmoja, kuten Ikea, UBS ja Bayer, mutta Norjan kansallinen öljyrahasto saa lempeän käsittelyn. Yhdysvaltojen yritysmaailma korostuu kirjassa, mutta taustalla lienevät jenkkitalouden koko ja avoimuus
Prinssi-poro ei olekaan mikä tahansa poro vaan maailmankuulu filmitähti. Voimaa Mourujärvi saa hyvästä parisuhteesta. Se oli pääosassa vuoden 2018 joulukuussa julkaistussa Ailo – Pienen poron suuri seikkailu -luontoseikkailuelokuvassa. Ne ovat rakkaita perheenjäseniä. Sinä aikana hän on oppinut tuntemaan jäätien alueelta virtauspaikat metrin tarkkuudella. Sääennusteiden sijaan hän luottaa omiin havaintoihinsa ja vuosien varrella kertyneeseen tietoon ja ymmärrykseen. TEKSTI JA KUVAT | PÄIVI ARVONEN Manne Mourujärvi on elänyt porojen kanssa kymmenvuotiaasta saakka. Muutamassa kohtauksessa hän ei uskonut, että saan poroni käyttäytymään halutulla tavalla, mutta vaadin saada kokeilla ja onnistuin. Mourujärven nykyinen koti on hänen lapsuudenkotinsa. Lintulaudalla ruokailevat kymmenpäiset pikkulintuparvet. – Kun porot menevät aukiolle makaamaan, tietää että tuisku on tulossa. Kun lossin liikennöinti ei talven tullen ole mahdollista, Mourujärven vastuulla on rakentaa jäätie korvaamaan lossi. Saman vuoden lokakuussa 2005 Christina muutti Saksasta Posiolle ja häitä vietettiin vuonna 2007. Syksyllä luonnon merkeistä voi ennustaa ensilumen tulon. – Luonto on aina ollut tärkeä voiman lähteeni. Eläimet näyttävät; katso minäkin selviän, kyllä sinäkin, Mourujärvi sanoo. Hän kohtaa ihmiset samalla rauhallisuudella niin hiihtokeskustyöntekijänä kuin suntiona. –Vaimoni Christina on todella rukousvastaus. Lossia Mourujärvi on ajanut jo 16 vuotta, kesästä 2004 lähtien. Tyynellä jää vahvistuu kaksi senttiä vuorokaudessa, tuulen suunta vaikuttaa jään kehittymiseen. Eläimet antavat voimaa ja uskoa selviytymiseen. Ei häntä turhaan kutsuta porokuiskaajaksi. öisin rinnekonetta. Meitä yhdistää rakkaus Lapin luontoon ja eläimiin, ja tietenkin toisiimme. Hän työskenteli yhdeksän talvea Suomu-tunturilla rinnetyöntekijänä. – Kun antaa voimaa toiselle ja auttaa, saa voimaa ja tulee itsekin autetuksi. Poroja on kuljetettu eläinlääkäriin satojen kilometrien päähän ja kipsattu katkenneita raajoja. Työtunteja saattoi kertyä kuukaudessa yli 300, mikä on Mourujärven mielestä jo vähän liikaa. – Porot ovat kouluttaneet minut, kymmenvuotiaasta asti olen niiden kanssa elänyt, Manne Mourujärvi kertoo poroaitauksessa. – Säätiedotuksen seuraamisen sijaan pitää tehdä havaintoja. – Saamelaisuus piti lapsuudessani kieltää. Mourujärven suku on asunut samoilla seuduilla ainakin 1700-luvulta lähtien. Ulkopuoliselle porot näyttävät kaikki lähes samannäköisiltä. Hän on kouluttautunut niin maanrakennusalalle kuin rinnetyöntekijäksi ja myös suntioksi. Se oli 1960-luvulla kuin rikollista, ei siitä juuri puhuttu, mutta ymmärrys luonnosta siirtyi sukupolvelta toiselle. Manne Mourujärvelle ja hänen Christina-vaimolleen porot ovat lapsia. – Kun poro hypähti takajaloilleen eli kertoi minulle ymmärtävänsä, tiesin että kohtaus onnistuu, Mourujärvi muistelee. Kaikki porot ovat rakkaita perheenjäseniä, mutta yksi poroista on aivan erityinen. Voimaa hän saa myös ihmisten auttamisesta. – Työtä ei pidä ajatella työnä, silloin se on raskasta, vähän kuin kulissiavioliitto. – Tulepas tervehtimään, Prinssi, Mourujärvi juttelee ja neljävuotias Prinssi-poro astelee rapsutettavaksi. Suku on taustaltaan metsäsaamelaista. – Lapissa pitää olla joustava ja tehtävä sitä työtä mitä on tarjolla ja vaikka useampaa yhtä aikaa. Pariskunta tapasi sattumalta Suomutunturin rinteessä Christinan ollessa lomalla Suomessa kotimaastaan Saksasta vuonna 2005. Työhistoria Mourujärvellä on moninainen. – Eläinten kouluttaja Tuire Kaimio oli mukana elokuvan teossa. P osiolla Mourujärven kylässä punaisen talon pihapiirissä vilistää talvella jäniksiä parhaimmillaan yli tusinan verran. 20 KOTIMAA | 30.4.2021 haastattelu. Ajattelen työtä kuin elämäntapana. Luotettavan isännän kanssa Prinssi-porolla on hyvä ja turvallinen olo vaikka ympärillä hääräisi filmiryhmä. – Prinssin ja hänen emänsä kanssa oltiin Riisitunturilla, Utsjoella ja Koroumassa pitkiä päiviä paukkupakkasessa. Mourujärvi tuntee poronsa luonteenpiirteitä myöten. Elokuvan päätähti suhtautuu maineeseensa tyynesti. Samat lainalaisuudet pätevät Mourujärven työssä Suomen pohjoisimman lossin kuljettajana Kemijärven Räisälässä. ” Kun poro hypähti takajaloilleen eli kertoi minulle ymmärtävänsä, tiesin että kohtaus onnistuu. Pihan poroaitauksessa asuu parisen kymmentä kotiporoa, joista osaa on ruokittu vasana tuttipullolla. Eläinten, etenkin porojen käyttäytyminen ja luonnonilmiöt ovat Mourujärvelle kuin tietokirja ja kristallipallo, josta voi kertoa tulevia tapahtumia. Samaan aikaan hän ajoi Porokuiskaaja Posiolainen Manne Mourujärvi on työskennellyt niin henkisissä kuin maallisissa ammateissa. Vuoden päästä Mourujärvi suunnittelee jäävänsä eläkkeelle ainakin lossin ja jäätien päävastuullisena toimimisesta. Kuvauspaikalla Mourujärvi selitti porolle miten sen toivotaan käyttäytyvän