4 Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 11 3. elokuuta 2018 | hinta: 3,70 € 12 33 18 Kirjastosta mallia kirkolle Anna-Maria Soininvaaran johtama Helsingin keskustakirjasto Oodi kuuntelee käyttäjiä 20 Kristilliset kesäjuhlat tuottavat useimmiten tappiota Pyhän Olavin reitillä kohtaa itsensä ja ihmisiä. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –3 4 16
4 Mikä koulupapin työssä on parasta. Työnkuvani olen saanut pitkälti kehittää itse. Se asettaa pitkällä aikavälillä koetukselle myös seurakuntien ja herätysliikkeiden taloudelliset suhteet. 3 Miten lähipiiri voi tukea lukuvuotta aloittavaa koululaista. Reagoi siihen, jos nuorella on jokin hätä. – Pyrin käymään viikoittain kolmella yläasteella ja yhdessä lukiossa. Opettajat ovat olleet tyytyväisiä, sillä yleensä erityisluokat eivät pääse koulun retkille. aluksi | viikon henkilö | Koulut ovat alkaneet eri puolilla Suomea tällä ja viime viikolla. Herätysliikkeiden juhlia tukevat seurakunnat ovat taloudellisesti eriarvoisessa asemassa. Haluaisin ottaa maahanmuuttajaryhmän samanlaiseen toimintaan tulevalle lukuvuodelle. – Alkuun jutellaan niitä näitä kuulumisista lähtien. Vielä hengellisiä kesäjuhlia järjestetään tappioista huolimatta, mutta entä sitten, kun rahat eivät enää yksinkertaisesti riitä. Väitän, että ihan vain keskustelemalla asiat voivat ratketa. Kesäjuhlat ovat monelle herätysliikkeelle kesän lakipiste. Yleiskuva on kuitenkin yhtenäinen: laihempia vuosia on edessä kaikilla. Toisaalta voi myös potkia, sillä kaikki eivät jaksaisi lähteä kouluun. – Yhdeksäsluokkalaisia ja lukiolaisia mietityttää, mitä tehdä isona ja onko jonkun tietyn kurssin käyminen kannattavaa. 1 Mikä on työnkuvasi koulussa. | Kuva: Ulla-Maija Kytölä Ville Väänänen seurakuntapastori, koulupappi ilman kesäjuhlia herätysliike kuihtuu I lman seurakuntien tukea budjetti painuisi yhä pahemmin miinuksen puolelle. Opettajanhuoneessa olen eräänlainen työpaikkapappi opettajille. – Ensinnäkin voi rohkaista, sillä joitakin varmasti jännittää. Myös kyseleminen ja herkkänä oleminen on tärkeää. Kotitaloustunnit ovat aivan loistavia, sillä papille saatetaan tarjota kahvia. Jos herätysliike joutuu luopumaan juhlistaan, se jää varjoksi entisestään. He saattavat kysyä mielipidettäni johonkin asiaan, ja sitten koululainen voi yllättäen ottaa esille vanhempien eroamisen. 2 Minkälaisista asioista koululaiset haluavat papin kanssa keskustella. Tähän voi kiteyttää monen herätysliikkeen kesäjuhlan taloudellisen tilan. Ari MinAdis ”Jututan koululaisia välitunnilla ja seikkailen oppitunneilla” Koulupappi Ville Väänänen vierailee viikoittain kolmella yläasteella ja yhdessä lukiossa. Antti Berg Toimittaja miettii usein huolestuneena, kuinka raha ratkaisee. Käytän aikaa myös yhteen kymppiluokkaan ja erityisluokkiin, joita olen vienyt leirikeskuksiin makkaraa paistamaan. Lue Kotimaan selvitys kesäjuhlien taloudellisesta tuloksesta sivulta 4–5. Ne keräävät yhteen sadat tai jopa tuhannet vapaaehtoiset, tarjoavat liikkeen jäsenille ja muille kiinnostuneille hengenravintoa ja paikalliselle tai valtakunnan medialle syyn kääntää katseensa kirkon puoleen. Jututan koululaisia välitunnilla, seikkailen välillä joillakin oppitunneilla ja katselen, miten heillä menee. Hengelliset kesäjuhlat tarjoavat kirkkoon ikkunoita, joita ei soisi naulattavan kiinni. KOTIMAA | 16.8.2018 2. Salon seurakunnan koulupappi Ville Väänänen kannustaa vanhempia rohkaisemaan ja tsemppaamaan koululaisia. Osa niistä pärjää pulskasti, osa kituuttaa vuodesta toiseen. – Meillä on huikeita nuoria, ja heidän kanssaan touhuaminen ja keskusteleminen ovat parasta. Ilman kesäjuhlia herätysliikkeet jäisivät enemmän omiensa pariin, kun vuoden tärkein jalkautuminen turuille ja toreille jäisi tekemättä. Koululaisia täytyy tsempata irti lomavaiheesta, jotta koulunkäynti pääsee taas vauhtiin
1918 Kirkkoviinistä on kyllä suuri puute olemassa. Munchin teos myytiin taannoin huutokaupassa New Yorkissa 120 miljoonalla dollarilla. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Seurakuntavaalien suhteen seuraava keskeinen päivämäärä on 17.9., joka on viimeinen ehdolle asettumisen päivä. Seurakunnan luottamushenkilön työ on pitkälti arkista puurtamista, keskustelua ja päätöksentekoa esimerkiksi talousarvioista ja kiinteistöistä. Näiden seurakuntavaalien kampanja lienee kaikkien aikojen minäkeskeisin kampanja. Seurakuntavaalien perusteema on #minunkirkkoni. käytiin Oulun piispanvaalin ensimmäinen ja mahdollisesti ainoa kierros. Se on hienosti tiivistetty. Mainoskampanjan tarkoitus on varmasti hyvä. Siitä johdetut viisi pääteemaa ovat Minun kirkkoni uskoo, toivoo, rakastaa, uudistuu ja on lähellä. artturi KiViNEVa Kirjoittaja on sairaalapappi Seinäjoelta K eskiviikkona 15.8. Suurin onni tuo mukanaan suurimman surun mahdollisuuden. Se oli kallis huuto ”yhteistä omaisuuttamme” olevan alkukantaisen reaktion kuvauksesta. Terveys voi äkisti pettää tai läheisin kuolla. Kun elämä satuttaa ja särkee sydämemme, ensireaktiomme voi olla huuto. Meidän uskomme ja meidän rukouksemme. seikkojen tähden käy monille seurakunnille hyvin hankalaksi, on allekirjoittanut ryhtynyt välittämään kirkkoviiniä sitä tarvitseville seurakunnille. Vastakohtien kätkeytymistä toisiinsa kuvaa myös Vapahtajallemme huudettu hoosianna-huuto. Sen johdosta että viinin hankkiminen monenlaisten lupatodistusten hankkimisen ym. Lehden painoon mennessä äänestystulos ei ollut selvillä. Samana päivänä oli myös toinen kirkon toiminnan ja tulevaisuuden kannalta tärkeä päivämäärä. Huuto purkaa ilmoille mielettömyyden kokemuksemme, kantavan pohjan pettämisen, kivun kanssa yksin jäämisen. Kirkon kynnys yritetään madaltaa niin, että jokainen ihminen on tärkeä, ja jokaisen mielipide on tärkeä. ?. Lähipäivinä selviää, kuinka moni on liittynyt kirkkoon viime kuukausien ja viikkojen aikana. Mainoksen teksteinä on esimerkiksi Minun mielipiteeni, minun sanani, minun ajatukseni, minun arvoni. Minäkeskeinen vaalikampanja KOTIMAA | 16.8.2018 3. Edvard munchin maalaus kuvaa ihmisen yksinäistä kärsimystä ilmoille purkautuvana huutona. Huuto on luotaantyöntävä ja kiehtova: miten ihmisen sisäisestä sielullisesta todellisuudesta on pystytty saamaan aikaan kuva, joka samalla kertoo jokaisen ihmisen alkukantaisesta huudosta. Silloin kirkkoon kuulumattomalla oli viimeinen päivä liittyä seurakunnan jäseneksi, mikäli hän tahtoi ehtiä saamaan äänioikeuden marraskuussa järjestettävissä seurakuntavaaleissa. Kirkossa on kyse yhteydestä Jumalaan ja yhteydestä muihin ihmisiin. Minun rukouselämäni. Ilonhuuto ja samalla avunhuuto, kallis huuto. Minän ja minun sijaan kirkkoa kuvaa kuitenkin paremmin yhteisöllisyys. Vastakohdat kätkeytyvät toisiinsa. Seurakuntavaaleihin liittyvissä mainoksissa kuvien oikeassa reunassa näkyy osa ihmisestä. Millaisen hinnan kivulle ja sen purkaukselle voi laittaa. Raja elämän ja kuoleman välillä on todella ohut. Juuri tässä piilee myös kampanjan ongelma. – – Yrjö Loimaranta. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikko: Gun Damén Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Ari Minadis, Jussi Rytkönen (virkavap.), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 58 000 KMT 16.8. Silloin kirkko tuntuu minun yhteisöltäni. Tässä piispanvaalissa ehdolla oli kolme miestä. Seurakuntavaalien kampanjan minää painottava teema muistuttaa pietistisiä herätysliikkeitä ja vapaita suuntia, jotka painottavat yksilöä. Kirkossa on kyse paljon suuremmista ja syvemmistä asioista kuin tilan saamisesta omille mielipiteilleni. Kirkko on itse määritellyt strategiassaan tehtävänsä näin: Kirkko kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Minun uskoontuloni. Mutta nyt kun valtio on takavarikoinut ja hinnoittanut kaikki viinivarastot, voidaan lupatodistuksia saada pienempien määrien ostamista varten, tavallisesti 25 litraa, poikkeustapauksissa enemmänkin. Viime vaaleissa oli 19 300 ehdokasta. Kampanja valaa uskoa siihen, että ehdokkaaksi asettumalla tai äänestämällä voi vaikuttaa siihen, että minun arvoni ja minun mielipiteeni tulevat kirkossa kuulluksi
Körttien herättäjäjuhlat ovat tuottaneet tapahtumaa järjestävälle Herättäjä-Yhdistykselle vaihdellen voittoa tai tappiota: viime vuonna Nilsiässä tehtiin noin 60 000 euroa voittoa mutta toissa vuonna Vantaalla 90 000 euroa tappiota. Vaaliin on aiemmin asetettu ehdolle Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka, johtava oppilaitospappi ja kisapappi Leena Huovinen sekä jumalanpalveluselämän kouluttaja Juhani Holma. Katedraalin on suunnitellut venäläinen kirkkoarkkitehti, akateemikko Aleksei M. Suviseurat on ylivoimaisesti suurin kristillinen kesätapahtuma. – Taloudellisesta näkökulmasta mietityttää se, löytyykö järjestäviä seurakuntia, kun seurakuntien talous tiukkenee, Hiltunen pohtii. KOTIMAA | 16.8.2018 4. Lue tulokset ja ehdokkaiden haastattelut Kotimaa24:stä. Vaikka tapahtuma on yleensä voitollinen, varainhankinta ei Kaarivaaran mukaan ole tavoitteena. Muiden kesäjuhlien taloustilanne ei ole yhtä hyvä. Uspenskin katedraali on toiselta nimeltään Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen katedraali, ja se sijaitsee Helsingin Katajanokalla. Kuluja katetaan muun muassa ravintoloista, myymälöistä ja majoitusmaksuista saatavilla tuloilla. – Jos tulos on negatiivinen, se rasittaa yhdistyksen tilinpäätöstä. Evankeliumijuhla on Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle (Sley) tasaisesti tappiollinen tapahtuma. Henkilöstöpäällikkö Anne Haapasen mukaan tappiota tulee vuodesta riippuen noin 50 000–100 000 euroa. Taloudellisesti suuri merkitys on myös seurakunnan avustuksella. Juhlille osallistui noin 14 000 ihmistä. Mahdollinen voitto käytetään yhdistyksen toimintaan kuten nuorisotyöhön ja kansainväliseen työhön. Gornostajev. Uspenskin katedraali täyttää 150 vuotta Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja Suomen ortodoksisen kirkon pääkirkon Uspenskin katedraalin 150-vuotisjuhlavuosi huipentuu parhaillaan vietettävään juhlaviikkoon. Tänä vuonna paikalla oli lauantaina yhtä aikaa parhaimmillaan 84 000 kävijää. – Heittelyä on ollut voimakkaasti, kertoo Herättäjä-Yhdistyksen yleissihteeri Kalle Hiltunen. Juhlaviikon kohokohta oli keskiviikkona vietetty praasniekka eli temppelijuhla. Juhlien järjestäminen maksaa hänen mukaansa ”joitakin miljoonia euroja”. Kirkon nimi tulee slaavikielisestä sanasta uspenie, joka merkitsee poisnukkumista eli kuolemista. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja jätettiin Espoon hiippakunnan tuomiokapituliin viime viikolla. Samanaikaisesti pyritään kuitenkin varmistamaan se, että vaikeissakin sääolosuhteissa saavutetaan nollatulos. Tämänvuotisten Äänekosken juhlien tulosta Kaarivaara ei vielä tiedä. Hiltunen on kuitenkin toiveikas, että tulos jäisi plussan puolelle. Hän arvioi, että tähän haarukkaan mahtuu myös tänä kesänä Kalajoella järjestettyjen juhlien tulos. Sammeli Juntunen virallisesti ehdolle Espoon piispanvaaliin Savonlinnan seurakunnan kirkkoherra Sammeli Juntunen on asetettu virallisesti ehdolle Espoon hiippakunnan piispanvaaliin. Kokonaissumma riippuu erityisesti juhlapaikasta. elokuuta. Evankeliumijuhlan järjestäminen maksaa Haapasen mukaan noin 170 000–250 000 euroa. Vaikka suurimmat kristilliset kesäjuhlat pidettiin kesä-heinäkuun vaihteen molemmin puolin, kirjanpitoa ei ole vielä ehditty saada valmiiksi missään. Suurimpia yksittäisiä kulueriä ovat vuokrat, äänentoisto ja viestintä. – Talouden suunnittelun lähtökohtana on pitää hintataso sellaisena, että mahdollisimman moni voi osallistua Suviseuroihin. Mahdollinen voitto jaetaan avustuksina rauhanyhdistyksille tai käytetään keskusyhdistyksen työhön, kuten lähetysja leirityöhön. Hiltusen mukaan juhlat ovat yhdistyksen talouden kannalta merkittävä tapahtuma niin hyvässä kuin pahassa. Järjestäjien mukaan varainkeruu ei ole juhlien tavoitteena. – Vaikka numerot näyttävät negatiivista tulosta, Evankeliumijuhla on merkittävä rohkaisun paikKesäjuhlien tuotto vaihtelee talous | Kesäjuhlat tuottavat osalle niiden järjestäjistä voittoa, mutta toisille tappiota vuodesta toiseen. uutiset | lyhyesti | | kristilliset kesäjuhlat | S uurimmista kristillisistä kesäjuhlista vain vanhoillislestadiolaisten Suviseurat ovat järjestäjilleen pääsääntöisesti voitollinen tapahtuma. Ravintolaja kahvilamyynnin lisäksi tuloja saadaan oheisohjelman käsiohjelmien myynnistä. Jos lasketaan yhteen juhlien järjestämisestä saatu tuotto, juhlatorin myynti ja kolehti, summa saattaa vastata lähes kolmannesta Herättäjä-Yhdistyksen liikevaihdosta. tämän lehden ollessa jo painossa. Tänä vuonna herättäjäjuhlille osallistui vajaa 30 000 kävijää. Pitkässä juoksussa se tarkoittaa, että muuta yhdistyksen toimintaa täytyy karsia. Tuloja saadaan ruokailusta, majoituksesta ja juhlilla järjestettävästä varainhankinnasta. Budjettiavustuksen lisäksi seurakunnat auttavat juhlien järjestämisessä antamalla työntekijöidensä ja luottamushenkilöiden työaikaa. Eniten rahaa kuluu seurakentän rakentamiseen ja huoltoon. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen pääsihteeri Juha Kaarivaara kertoo, että huonolla säällä voitto jää pienemmäksi, mutta hyvissä olosuhteissa voidaan päästä muutamaan sataan tuhanteen euroon. Seuraa Oulun piispanvaalia Kotimaa24:ssä Oulun piispanvaalin ensimmäinen kierros käytiin keskiviikkona 15.8. Espoon hiippakunta kertoi asiasta Twitterissä. Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen muistopäivää vietetään aina 15. Kirkkoa rakennettiin kuuden vuoden ajan, ja se valmistui vuonna 1868. Tarkkoja lukuja Kaarivaara ei kerro. Tampereen herättäjäjuhlat budjetoitiin 10 000 euroa miinukselle
Tuloja saadaan pääasiassa ruokamyynnistä ja kolehdista. Radiointi lauantaina Radio Dein kautta klo 11.00–16.30 ja sunnuntaina klo 10–12. Talouden kokonaisuuteen se ei kuitenkaan juuri vaikuta, sillä suurissa kaupungeissa seurakuntayhtymät saattoivat osallistua kulujen kattamiseen merkittävällä avustuksella. Työaikaakin säästyy, kun tapahtumapaikka on tuttu ja juhlien suunnittelu siten helpompaa. Tuija PyhäranTa Suviseurojen järjestämisestä syntyviä kuluja katetaan muun muassa ravintolamyynnillä. Sen avulla on säästetty vuokrakuluissa. ” Vaikka taloudellisesti jäädään tappiolle, ei juhlien järjestämisestä luopumista ole harkittu. ka jaksaa taas rutiinityössään omalla paikallaan Sleyn paikallisosastoissa, piireissä tai seurakunnissa. Kolmena edellisvuonna tapahtuma on järjestetty Kansanlähetyksen omilla tiluksilla Ryttylässä. Raamattuopiston syksyn opintoihin ehtii vielä hakea! www.sro.fi Hengelliset syventymispäivät 23.–26.8.2018 Suomen Raamattuopistolla, Kauniaisissa www.syventymispaivat.fi Ohjelmaa torstaina ja perjantaina klo 18–22 sekä lauantaina klo 8.30–21 ja sunnuntaina klo 8.30–16 Mukana mm. Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Kansanlähetyspäivät on niin ikään tappiollinen. Onko sun juttu musa-, urheilu-, teatterivai raamattulinja. – Olennaista on, että saamme näkyvyyttä järjestölle, saamme rohkaista kristittyä ja pitää omaa työtä esillä. Lähetysjohtaja Mika Tuovisen mukaan tappiota tulee vuodesta riippuen noin 20 000– 30 000 euroa. Kokonaisuudessaan tapahtuman järjestäminen maksaa noin 100 000–150 000 euroa. Kirjamyynnissä syksyn kristilliset uutuuskirjat. Suurimpia kulueriä ovat teltan vuokra, videotekniikka ja äänentoisto. Lisäksi seminaareja, konsertteja, omaa ohjelmaa lapsille ja nuorille sekä sielunhoitoja rukouspalvelu. Jukka Norvanto, Eero Junkkaala, oopperalaulaja Matti Turunen ja lastenkonsertissa Jukka Salminen. Vaikka taloudellisesti jäädään tappiolle, ei juhlien järjestämisestä luopumista ole harkittu. Suomen Raamattuopisto Helsingintie 10, Kauniainen Kauniaisiin junat U, L ja E, bussit 109 ja 212. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 16.8.2018 5. Kuva äänekosken Suviseuroista
Palo sai alkunsa kirkon ulkopuolelta. Viime maanantaina uutistoimisto Interfax kertoi, että viranomaiset epäilevät palon sytyttämisestä teini-ikäistä poikaa, joka sanoi olevansa satanisti. Joukossa on niin virallisia kuin epävirallisiakin kirkkoja, joista moni kuuluu helluntaiseurakunnille. KOTIMAA | 16.8.2018 6. Äänisen rannalla Itä-Karjalassa sijainnut kirkko oli valmistunut 1774. Lainsäätäjän huolena on, että vähävaraiset lahjoittaisivat rahansa ylellistä elämää viettäville papeille. Asiasta uutisoi Christianity Today. Suomen GLS-koordinaattorin Karoliina Leikkarin mukaan GLS-konferenssi järjestetään tänä vuonna marraskuussa Suomessa entiseen tapaan. Viime vuonna Ruandan protestanttisten kirkkojen neuvosto ”julisti sodan” tällaisia pastoreita vastaan. Laissa vaaditaan, että papeilla pitää olla teologinen koulutus asianmukaisista oppilaitoksista. elokuuta. Tuhansia kirkkoja suljettu Ruandassa Ruandassa on suljettu tänä vuonna arviolta 8 000 kirkkoa ja sata moskeijaa, koska ne eivät ole täyttäneet terveyteen, turvallisuuteen ja meluun liittyviä säädöksiä. Laki myös edellyttää kirkoilta ja rukoushuoneilta selvitystä rahoituksesta, ja erilaiset lahjoitukset on säilytettävä virallisilla pankkitileillä. Kirkko oli yksi Venäjän Karjalan tärkeimpiä turistikohteita. Anteeksipyynnön esitti myös GLS:n toimitusjohtaja Tom De Vries. Useat Hybelsin kanssa työskennelleet naiset ovat kertoneet joutuneensa hänen seksuaalisen ahdistelunsa kohteeksi. Viime viikolla tehtyjen uusien paljastusten jälkeen Hybelsin työtä Willow Creek -seurakunnassa jatkanut pastori Steve Carter erosi tehtävistään. Hallitus ei säädä lakeja kirkkoja vastaan, vakuutti uskontoon liittyviä organisaatioita säätelevän Ruandan hallintoneuvoston johtaja Anastase Shyaka aiemmin. | Kuva: Lehtikuva / Itar Tass / Igor Podgorny GLS-konferensseja perutaan Yli sata kirkkoa ja järjestöä on Yhdysvalloissa perunut tämänvuotisen Global Leadership Summit (GLS) -johtajuuskonferenssin, kertoo yhdysvaltalainen evankelikaalilehti Christianity Today. Suljettujen kirkkojen lukumäärästä on muitakin arvioita, jotka liikkuvat useissa tuhansissa. Kirkko oli omistettu Neitsyt Marialle ja erityisesti tämän kuolonuneen nukkumisen muistolle. Viranomaisten mukaan kirkkojen sulkeminen saattaa jatkua, jos heinäkuussa voimaan tullutta lakia ei noudateta. Hänen mukaansa kirkkojen sulkemisilla halutaan varmistaa, että ruandalaiset voivat käydä turvallisesti kirkoissa. Viranomaiset eivät ole vielä saaneet selville kirkon tarkkaa syttymissyytä, mutta julkisuudessa on kerrottu, että ennen paloa paikalla vieraili turistijoukko, jonka huolimaton tulen käsittely olisi saattanut aiheuttaa palon. Sen jälkeen koko seurakunnan vanhemmisto ja Carterin kanssa seurakuntaa johtanut pastori Heather Larson esittivät anteeksipyynnön Hybelsin ahdistelemille naisille ja kertoivat eroavansa tehtävistään. – Toki tilanne on vaikea, mutta tässä on mahdollisuus näyttää, mitä johtajuus on vaikeassa ajassa, Leikkari kommentoi Kotimaalle. maailmalta Kontupohjan vanha kirkko paloi maan tasalle 10. Hän kertoi blogissaan olevansa huolestunut seurakunnan virallisesta reaktiosta naisten kertomuksiin. Syynä on GLS:n alkuunpanijana tunnetun pastori Bill Hybelsin ympärillä laajeneva skandaali
Vuonna 2016 Pekka Särkiö kävi Suomen vapaakristillisen neuvoston kanssa neuvotteluja, joiden tuloksena varusmiesdiakoneiksi voidaan nykyään ottaa myös vapaiden suuntien edustajia, kuten helluntailaisia, metodisteja ja baptisteja. – Toistaiseksi meillä ei ole ollut ensimmäistäkään vapaiden suun– Olen nähnyt, että itsestään epävarma ja identiteettiään hakeva voi olla palveluksensa jälkeen löytänyt paikkansa kokonaisuudessa. Ari MinAdiS KOTIMAA | 16.8.2018 7. Varusmiespappien ja -diakonien koulutus tiivistyy jatkossa enemmän osaksi joukon muuta harjoittelua. – Perusteet tai ideologia eivät muutu mihinkään, mutta koulutustapaa joudutaan muokkaamaan parin vuoden kuluessa, kenttärovasti Janne Aalto kertoo. Nimike riippuu taustasta. – Kyllä meillä on tarve kaikkien kirkkokuntien sielunhoidolle. painoillaan sodanajankoulutuksen ja varusmiespalveluksen arkielämän välillä. Kenttäpiispa Pekka Särkiön mielestä on hyvä, että varusmiespappien ja -diakonien koulutus tiivistyy jatkossa enemmän osaksi joukon muuta harjoittelua. – Nuorempi sukupolvi keskustelee netin välityksellä, mutta mielestäni pitäisi kyetä toimimaan kasvokkain ja juttelemaan normaalisti ihmisen kanssa ilman tarpeetonta roolia. Aallon mielestä tulevaisuudessa varusmiespappija -diakonikoulutuksessa pitäisi nostaa esiin enemmän sitä, miten ihmisten kanssa ollaan. Aallon mukaan uudistuksen ideana on se, että luokkahuoneista tullaan pois harjoitusten keskelle. Kahdesti vuodessa järjestettävä kurssi sisältää kaksi viiden päivän lähijaksoa, joissa käsitellään kysymyksiä toimintakyvyn ylläpitämisestä ja palauttamisesta, sotilaan etiikasta, kaatuneiden huollosta ja sotilashartauksista. Heillä on annettavaa sotilassielunhoitoon, vaikkei heillä olekaan pappisvihkimystä. | puolustusvoimat | P uolustusvoimien koulutuskonsepti uudistuu lähivuosina. | Kuva: Olli Seppälä ” Kyllä meillä on tarve kaikkien kirkkokuntien sielunhoidolle. – Jos meiltä kouluttajilta kysytään, niin tämähän olisi yhtä sodanajankoulutusta. – Siinä syntyvä verkosto ja yhteys jatkuvat joukko-osastoharjoittelun aikana. Varuskunnassa varusmiespappien ja -diakonien tehtäviin kuuluu hartaustilaisuuksien, raamattupiirien ja hengellisten tapahtumien järjestämistä. He toimivat myös sotilaspastorin apulaisena. Hän uskoo, että varusmiespappija -diakonikoulutuksen suhteen toimitaan samoin. – Emme voi hukata nuorisotyöntekijäja diakonijoukkoa, jotka toimivat kirkossa. Papiksi vihityt sijoitetaan reservissä useimmiten sotilaspastoreiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajat ja diakonit sotilasdiakoneiksi. Nykyisessä koulutuksessa on Pekka Särkiön mielestä hyvää se, että koulutuksessa voidaan käyttää hyviä luennoitsijoita upseereista sotilaspastoreihin. Hyvää on myös lähijakson ja käytännön harjoittelun muodostama kokonaisuus sekä mahdollisuus taitojen testaamiseen. Papista tai teologian opiskelijasta, joka suorittaa varusmiespalvelustaan kirkollisen työn alaisuudessa, käytetään nimikettä varusmiespappi. Koulutuksessa tasaVarusmiespappien koulutus uudistuu koulutus | Uudistuksen ideana on tulla pois luokkahuoneista mukaan harjoituksiin. Kaikilta se ei suju luontaisesti, vaan ihmisten kanssa olemista pitää neuvoa. Koulutus 2020 -ohjelmalla kehitetään esimerkiksi kutsuntajärjestelmää, palvelusvalintoja, koulutusjärjestelmää sekä koulutusmenetelmiä. Kenttäpiispan harkinnan perusteella koulutukseen voidaan valita muidenkin kirkkoja uskontokuntien edustajia. Särkiö kertoo, että koulutukseen tarvitaan sopivan ikäisiä, -kuntoisia ja soveliaita koulutettavia sodanajan vahvuutta varten. Ehtona on, että henkilö suorittaa varusmiespalvelusta Suomessa sekä opintoja, jotka tähtäävät kirkon tai uskonnollisen yhteisön virkaan. Luulen, että mekin joudumme koulutuksessamme menemään tähän entistä enemmän. Kuvassa varusmiehiä Senaatintorilla Helsingissä. Uudistus vaikuttaa myös varusmiespappien ja diakonien koulutukseen. – Janne Aalto Varusmiespappien ja -diakonien koulutus Varusmiespappija -diakonikurssille voidaan valita varusmies, jolla on opiskelupaikka teologisessa tiedekunnassa tai ammattikorkeakoulussa kirkollisen pätevyyden antavalla opintolinjalla. Aalto perustelee vuoden 2016 uudistusta yhteiskunnan monimuotoisuudella. Jos taas kysytään varusmiespapilta, hän todennäköisesti mielellään kuulisi, miten sopia yksikön päällikön kanssa iltahartauden pitämisestä niin, ettei häntä heitetä ulos päällikön toimistosta, Aalto jatkaa. Lähtökohtana on, että varusmiespapit ja -diakonit ovat joko luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäseniä. Kirkon nuorisotyöntekijästä ja diakonista sekä näiden alojen opiskelijoista käytetään nimikettä varusmiesdiakoni. Koulutuksessa ei Särkiön mukaan tarvita niinkään syventäviä opintoja, vaan normaaleja vuorovaikutustaitoja, vastuunottoa, halua muiden palvelemiseen sekä riittävää määrää itsetuntoa, jotta rohkenee astua joukon eteen. Myös soveltuvuusharkinta täytyy läpäistä. tien edustajaa koulutuksessamme, Janne Aalto kertoo
” Yli puolet haastatelluista kertoi liittyneensä ääriliikkeeseen uskonnollisista syistä. UNDP:n tutkimukseen haastateltiin Al-Shabaabin, Boko Haramin sekä Isisin toimijoita. Kaikkiaan tutkimusta varten haastateltiin yli 700 alle 30-vuotiasta, joista vajaa 500 oli lähtenyt vapaaehtoisesti mukaan ääriliiketoimintaan. He eivät olleet välttämättä lukeneet tai he eivät edes osanneet lukea uskonnollisia tekstejä. – Suurimmalle osalle lopullinen sysäys ääriliikkeeseen ajautumisessa on ollut valtion toiminta. tutkimus | Väkivaltaisen maskuliinisuuden ihannointi ja kokemus osattomuudesta ovat johtaneet radikalisoitumiseen niin Afrikassa kuin Suomessakin. Radikalisoituminen on monimutkainen prosessi, jossa voi olla yhtäläisyyksiä muun rikollisuuden kanssa. Ei kuitenkaan riitä, että maassa on hyvä hallinto, mikäli omat vanhemmat ovat poissa ja on jäänyt vaille riittävää hoivaa. Yli puolet haastatelluista kertoi liittyneensä ääriliikkeeseen uskonnollisista syistä. – Kyseessä ei ole tilastollisesti kattava tutkimus, koska se tehtiin ilman satunnaisotantaa, mutta tutkimuksella saatiin paljon tärkeää tietoa, asiantuntija Pauliina Savola Kepasta arvioi. Tietoa uskonnosta omaksuttiin siten toisen käden kautta. – Lisäksi yli 80 prosenttia värvätyistä tunsi epäluottamusta vallanpitäjiin ja uskoi, että valtio pitää huolta vain pienen vähemmistön tarpeista. Useimmiten mainittu syy olikin perheenjäsenen tai ystävän kuolema tai pidätys, Savola huomauttaa. Vanhempien läsnäolo lapsuudessa oli verrokkiryhmää vähäisempää ja koulunkäynti oli jäänyt lyhyeksi, Pauliina Savola sanoo. uutiset | ääriliikkeet | A frikassa väkivaltainen ekstremismi on lisääntynyt jyrkästi viime vuosina. | Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / Audu Marte KOTIMAA | 16.8.2018 8. He eivät kuitenkaan olleet välttämättä lukeneet tai he eivät edes osanneet lukea uskonnollisia tekstejä. Länsimaissa on usein esitetty ajatus, että globaali eriarvoisuus tai kokemus syrjityksi tulemisesta johtaisi ääriajatteluun. UNDP:n tutkimuksessa Journey to Extremism in Africa pyrittiin saamaan tietoa seikoista, jotka saattavat ennustaa liittymistä islamistien ääriliikkeeseen, ja samalla löytää siltä suojaavia tekijöitä. Vastaajista 57 prosenttia kuitenkin myönsi, ettei ymmärtänyt juuri mitään uskonnollisista teksteistä tai tulkinnoista. Se ei kuitenkaan selitä sitä, miksi juuri väkivalta nähdään ratkaisuksi. YK:n kehitysohjelman UNDP:n toukokuussa julkaiseman selvityksen mukaan suuntaus on merkittävä uhka globaalille turvallisuudelle. Monissa Afrikan maissa islamistiset ääriliikkeet saattavat kääntää kehitystä taaksepäin, mikäli niiden toimintaan ei kyetä puuttumaan. Somalian Al-Shabaabin ja Nigerian Boko Haramin lisäksi Isis on viime aikoina laajentanut vaikutuspiiriään Afrikkaan menetettyään asemaansa Irakissa ja Syyriassa. Käytännössä se on tarkoittanut valtion harjoittamaa väkivaltaa ja vallan väärinkäyttöä. Keskimääräistä pidempi uskonnollinen koulutus vaikuttaisi myös lisäävän vastustuskykyä ääriajattelua kohtaan. Riskinä on, että terroristien kansainväliset yhteydet vahvistuvat entisestään samalla, kun mahdollisuudet hyödyntää internetiä värväystoiminnassa lisääntyvät eri maissa. Libyan kautta jihadistijärjestö pyrkii levittäytymään eteläisiin naapurimaihin. Suojaavia tekijöitä vaikuttavat haastattelujen perusteella olevan vanhempien suurempi osallisuus lapsen elämässä, pidempi koulutuspolku sekä säällinen työ tai opiskelu. Monet haastatelluista olivat turhautuneet taloudelliseen tilanteeseensa ja olivat vailla kunnollista työtä. Vastaajat olivat pääasiassa Al-Shabaabin, Boko Haramin sekä Isisin toimijoita. – Yhteisiä piirteitä taustoissa oli myös se, että useimmat olivat kotoisin köyhiltä syrjäseuduilta. Selvityksessä haluttiin hahmottaa rekrytointiin johtanutta polkua aina lapsuudesta siihen ratkaisevaan hetkeen, jolloin ääriliikkeeseen liitytään. Haastatteluja tehtiin vankiloissa ja pidätyskeskuksissa Keniassa, Nigeriassa, Somaliassa, Sudanissa ja Kamerunissa. Koulutuksella voidaan ehkäistä radikalisoitumista Poliisi pidätti heinäkuussa Nigerian Maidugurissa kahdeksan miestä epäiltynä osallisuudesta yli 200 nigerialaisen koulutytön kaappaukseen. Lähes yhtä monet tunsivat epäluottamusta myös poliitikkoihin, armeijaan tai poliisiin. Vertailuryhmänä haastateltiin 145 ihmistä, jotka eivät olleet osallistuneet ääriliikkeisiin
ArjA-LeenA PAAvoLA KOTIMAA | 16.8.2018 9. – Omassa työssämme olemme havainneet, että Suomessa ääriliikkeisiin liittyneiden motiiveissa ja taustoissa on yhteisiä tekijöitä, mutta siitä huolimatta ei olemassa selkeää ääriliikkeeseen liittymisen profiilia, hankevastaava Heikki Mikkola Radinetista kertoo. Suomeen on palannut esimerkiksi Isisin riveissä taistelleita, joilla saattaa olla edelleen motivaatiota väkivaltaan. Henkilötasolla taas saattaa vaikuttaa oma identiteettikriisi, suvaitsemattomuus sekä jännityksen ja maineen hakeminen, Mikkola sanoo. Siinä korostetaan, että omanarvontuntonsa ja elämänsä suunnan menettäneet henkilöt ovat määrätietoisen ja taitavasti toteutetun väkivaltaisen ääri-islamistisen värväyksen ja aivopesun tavoiteltuja kohteita. Esimerkiksi Britanniassa on huomattu, että suurien kaupunkien rikollisjengeihin ajautuneiden nuorten miesten taustat muistuttavat paljolti niitä, jotka päätyvät mukaan äärijärjestöihin. Niin myös kansainvälisten uutisten seuraaminen, mikä voi toimia kimmokkeena. Englantilainen ihmisoikeusaktivisti Joan Smith on huomauttanut, että yksi syy nuorten miesten haluun lähteä taistelemaan Isisin riveihin on ollut tieto siitä, että taistelijat saavat vangeiksi jääneitä naisia käytettäväkseen. Yhä useammalla Euroopasta jihadistitoimintaan mukaan lähteneellä on jo ennestään rikosrekisteri. Soturiksi ryhtyminen vaikuttaa näyttäytyvän ainakin joillekin mahdollisuutena uuteen alkuun. Terroristiryhmät ovat toisinaan myös tietoisesti etsineet uusia jäseniä pikkurikollisuutta harjoittavien keskuudesta. Mikkolan mukaan yhteisiä nimittäjiä ovat syrjäytyminen yhteiskunnasta, syrjintäkokemukset, huono koulumenestys sekä ammatin puute ja sitä kautta alemmuuden tunne. – Erilaisiin ääriliikkeisiin verkostoituminen on helppoa internetin välityksellä. Jihadismi tai uusnatsismi ovat tavallaan vaihtoehtoja vallan tunnetta, pätemistä ja ryhmään kuulumista kaipaaville nuorille. Se, miten tällaisten henkilöiden radikalisoituminen saadaan estettyä, on vaikeasti ratkaistava asia. Smithin mukaan terroriteot pitäisi nähdä ensisijaisesti väkivaltana, vaikka tekoja selitettäisiinkin esimerkiksi uskonnollisin motiivein. Vaillinainen koulutus tarkoittaa usein sitä, että oman elämän vaihtoehdot ovat vähissä. Kesäkuussa valtioneuvoston asettama tutkintaryhmä julkaisi turvallisuustutkinnan Turussa elokuussa 2017 tehdyistä puukotuksista. Manchesterin, Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen tekijöiden taustoja selvitettäessä havaittiin, että useat iskuihin ryhtyneet miehet olivat aiemmin syyllistyneet esimerkiksi puolisonsa pahoinpitelyyn. Suomessa sisäministeriön ohjaama ja Vuolle Setlementin toteuttama Radinet-hanke pyrkii tarjoamaan tukea niille, jotka haluavat irtautua väkivaltaisesta ääriajattelusta ja toiminnasta
Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Jopa palvelutaloissa olevat voivat kokea yksinäisyyttä. 9.8. Tätäkö me haluamme. EErO KavaStO rovasti, Pori Uusi evankeliumi syrjäyttää vanhan Nyt tarkkana! Jos haluat vaikuttaa uuden kirkolliskokouksen jäsenten valintaan, äänestä tämän syksyn seurakuntavaaleissa. Kun katsoo maailmanpolitiikan vahvaa polarisoitumista ja nollasummapelin korostamista tuntuu, että vuorovaikutustaidoissa on todellakin kehittämistä. Ilmastonmuutoskin sysätään jonnekin kaukaisuuteen, odotetaan ensi vuotta, varmasti kaikki palautuu ennalleen. Hänellä on paikkansa ja tapansa elää seurakunnassa, mutta se poikkeaa aikuisen tavasta. Evankeliumin muuttumista perustellaan ajan muuttumisella. Hylätyksi ja syrjityksi tuleminen syistä, joissa koen toimineeni oikein, ovat herkistäneet näkemään muita lähimmäisiä kohtaan tapahtuvaa syrjintää. 10.8. Miksi emme kuuntelisi heidän elämäntarinaansa. Matkanjohtajina dosentti Pauli Annala, Eeva Annala ja Antti Kruus. Itse en jaksaisi, jos minulla ei olisi rinnalla kulkijoita, enkeleitä, jotka hyväksyvät minut sellaisena kuin olen. Fyysisyys on suomalaisessa hengellisyydessä koettu pidemmän aikaa negatiivisena, mutta lapsi käyttää kaikkia aistejaan. KOTIMAA | 16.8.2018 10. Timo Eskola kertoo artikkelissaan, kuinka vaarallista uusi evankeliumi on. Kirjan ajatukset ovat herättäneet suurta kiinnostusta paitsi Suomessa, myös ulkomailla. Jussi Ojala Kotimaa 24:n lukijoiden blogeissa sanottua Aito Ekumeeninen Pyhiinvaellus Venetsia, Trento ja Milano 6.–13.11. Tiedustelut: Antti Kruus, sp@anttikruus.com tai 040 5460 844. 3.8. Erkki Hurtig Lapsen paikka ei ole kirkon takaosassa näkymättömissä, missä hän ei häiritse seurakuntalaisia, vaan edessä seurakunnan keskellä. Lapsi on samanveroinen seurakuntalainen ja yhtä tärkeä kuin kuka tahansa muukin. Pohjois-Italian matkan hinta: 1300 € (2hh) ja 1475 € (1hh). Lapsi leikkii, piirtää, puhuu, pitää ääntä, liikkuu. Ikäseniorit nauttivat eniten tarinatuokioista. Marja Vilkama Timo Honkelan kirjassa Rauhankone – tekoälytutkijan testamentti esitetään idea ja malli ihmisten kommunikointia analysoivan tekoälyn valjastamisesta yksilöiden ja valtioiden välisen vuorovaikutuksen parantamiseen. Matkat sisältävät suorat lennot Finnairilla, bussikuljetukset, majoituksen aamupalalla, rukoushetket, messut, asiantuntevan opastuksen luentoineen, pääsymaksut, opaskirjan ja matkakuvat. Assisin matkaan sisältyy puolihoito: hinta: 1230 € (2hh) ja 1350 € (1hh). Kun hän saa olla mukana leikkimässä keskellä jumalanpalvelusta, hän seuraa aina jollain tavalla mitä jumalanpalveluksessa tapahtuu. Kolme yötä Venetsiassa, kaksi yötä sekä Trentossa että Milanossa. He eivät voi hakea rakkaudelleen ja sitoutumiselleen sitä vahvistusta ja siunausta minkä kirkollinen avioliitto antaa. Syrjintää on se, että samaa sukupuolta olevilla ei ole oikeutta tulla kirkollisesti vihityksi. Muutamia paikkoja jäljellä Assisiin 17.–24.9. Marja-Sisko Aalto Omat kokemukseni ovat panneet miettimään monia asioita uudelleen. Missä on se vanhan ajan jylisevä evankeliumi, joka tiputti rapningitkin seinistä. 6.8. Kerta kerran jälkeen ihmiset purnaavat, kun kaksi vuotta myöhemmin kirkolliskokouksen maallikkojäsenten vaalin toimittavatkin seurakuntien luottamushenkilöt, eikä siis ole kyse suorasta kansanvaalista. Olet kirkon isoista asioista mitä mieltä hyvänsä, nyt on aika vaikuttaa, asettua ehdolle, hankkia muita hyviä ehdokkaista – ja aikanaan muistaa äänestää. Kuka enää kaipaa mustiin kaapuihin verhoutuneita pappeja, jotka latelivat totuuksiansa, suorastaan pelottelivat helvetin tulella ja iankaikkisella kadotuksella. Tässä asiassa kirkon tulee toimia toisin ja osoittaa, että homot ja lesbot ovat samanarvoisia kaikkien ihmisten kanssa. Hän ei ole paikallaan, koska lapsi ei ole kadottanut fyysisyyttään hengellisyydestään niin kuin moni aikuinen. Eikä ihme. Ilmoittautuminen: El-Ve Tours, info@elvetours.gr. Teologian tohtori Timo Eskola kirjoittaa viimeisimmässä Suomen Raamattuopiston Elämä-lehdessä (8/2018) siitä, kuinka evankeliumi on muuttumassa pehmeämpään suuntaan. Tällä kirkko viestii, että te ja teidän rakkautenne eivät ole yhtä arvokkaita kuin miehen ja naisen välinen. Uusi evankeliumi muuttaa todellisuutta ympärillämme. Matkanjohtajina piispa Teemu Sippo (kat), musiikkitoimittaja Risto Nordell (ort) ja kappalainen Antti Kruus (ev.lut). Se ei enää kerro sielun pelastuksesta syntien anteeksipyytämisen ja anteeksisaamisen kautta. Vapaaehtoistyössäni olen todennut, miten yksinäisiä hyvin monet vanhukset ovat. Nyt pitää evankeliumin olla iloista ja myönteistä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Raamatun vertaukset vaikeista ajoista, niihin sopeutumisen tuskasta ja ahdistuksesta, lokeroidaan pois mielestä. Kunpa samanlaisella tarmolla ryhtyisivät maamme päättäjät uudistamaan ikäihmisten virkistystoimintaa kuin nyt jatkuvasti uudistetaan varhaiskasvatusta ja koululaitosta. Pyhiinvaellusmatkat Italiaan Ainutlaatuinen matka Pohjois-Italiaan asiantuntevassa seurassa, satumainen Venetsia, Alppien Trento ja monipuolinen Milano. 10.8. Ville Hassinen Nyt kun on saatu maamme varhaiskasvatus kuntoon, on aika siirtää katseet ikäihmisiin. Lapsen tapa olla kirkossa on usein leikki. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Uusi evankeliumi tukahduttaa vanhan ja perinteisen evankeliumin
Tänäkin vuonna kristittyjä kutsutaan rukoukseen ja luomakuntaa säilyttäviin tekoihin syyskuun alun ja lokakuun neljännen, Fransiskus Assisilaisen muistopäivän, välisenä aikana. E nnen ensimmäiselle kuulennolle osallistuneita astronautteja yksikään ihminen ei ollut nähnyt Maata avaruudesta käsin. Tätä olen kysellyt mielessäni jo pitempään. Ilmankos kirkonpenkit ovat tyhjentyneet. Lähimmäinen-käsitteen laajempi ymmärtäminen haastaa siten meitä yksilöinä ja yhteisöinä vastuulliseen, ympäristöä varjelevaan ja kunnioittavaan elämäntapaan. Mauno Koivistokin toivoi hautajaisiinsa Sua kohti Herrani aiemman hengellisen laulun sanoin. ”Teimme koko pitkän matkan tutkiaksemme Kuuta, mutta se mitä löysimme olikin Maa.” Seuraavat avaruudenkävijöiden sukupolvet ovat todistaneet kuinka Maan kasvot ovat muuttuneet: eroosio on muuttanut ruskeaksi sen, mikä ennen oli vihreää, mannerjäätiköiden reunat vetäytyvät, teollisuuden päästöt ja kuivuuden lisäämät maastopalot värjäävät ennen sinisenä kuultaneen ilmakehän. Viisi vuosikymmentä myöhemmin meidän sukupolvikokemukseksemme on muodostumassa ekokatastrofista nouseva ympäristöahdistus. He kuvailivat pimeässä äärettömyydessä hohtavan sinisen planeetan kauneutta ja silminnähtävää haavoittuvuutta. Se ajaa meitä etsimään oikeudenmukaisuutta lähimmäistemme vuoksi. Sen kieli (alun perin kai 1640-luvulta) oli toki vanhahtavaa, mutta johdanto historianäkemyksineen kiinnostava. Etenkin ihmetyttää pyrkimys poistaa vanhaa maatalouteen liittyvää sanastoa, kun nuoret eivät muka kykene sitä omaksumaan. Koettiin, ettei miesvaltainen kirkko vastannut tarpeeksi vaikkapa perhe-elämän tarpeisiin. Kannattaa kysellä, miksi. En voi välttyä ajatukselta, että käännöksen tekijät pitävät Raamatun nykylukijoita tyhminä ja kyvyttöminä oppimaan uusia asioita tai historiaa. Tämä korostuu Suomen maataloudelle haastavina vuosina, joita nyt olemme saaneet elää. Feminiinisoitumista pohti myös markku Hirn (Kotimaa24:n blogit 26.6.) todettuaan naisenemmistön vaikuttavan useimmissa kirkon viroissa. Tämä toivon näkökulma voi vapauttaa meidät ahdistuksesta toimintaan, jolla pohjustamme tuleville polville valoisampaa sukupolvikokemusta. Suomalaiset laulavat silti En etsi valtaa loistoa vanhempana suomennoksena. jyrKi VesiKansa Fil. Kirkon rahoille olisi tärkeämpääkin käyttöä. Kuun kamaralla otettu pieni askel oli yksi 1960-luvun lopun keskeisiä sukupolvikokemuksia. Kaikkialla läsnä oleva Jumala on läsnä myös pelossa ja ahdistuksessa. Maanviljely on välttämätön osa ruuantuotantoa. Jäsenkatoa potevaa kirkkoa riivaa kaikkiaan myllerrysvimma. Taannoin sain pitää hallussani myös sukuraamattua vuodelta 1758. ” Avaruudenkävijöiden sukupolvet ovat todistaneet kuinka Maan kasvot ovat muuttuneet. Kaiken Luoja on läsnä kaikessa luodussa – jokaisessa pienessä siemenessäkin, tiesi Luther. marjatta Huttunen Kirkolla on ilmeisesti liikaa rahaa, koska Raamattu pitäisi jälleen kääntää uudelleen ( Kotimaa 9.8.). Nummisuutareitakin esitetään Aleksis Kiven kielellä. Amerikkalainen luterilainen ekoteologi Barbara Rossing ehdottaa, että meidän tulisi laajentaa käsitystä lähimmäisestämme luomakuntaan ja tuleviin sukupolviin. Uskon, että tällaista puhetta mies ei niinkään jaksa kuunnella. Avaruudesta näki, kuinka ilmakehä Maan pinnalla oli ohuempi kuin omenan kuori. Kristilliset kirkot ovat viime vuosina alkaneet viettää pohjoisen pallonpuoliskon alkusyksyyn sijoittuvaa luomakunnan vuodenaikaa (engl. Sitä on tuskallista kuunnella, jos puhuja ei pääse pidemmälle. Kiinnostavan tiedon saa sormea koukistamalla. Taannoin pari keskinkertaista runoilijaa päästettiin sormeilemaan virsiä – jopa varsin tuoreita alkuperäistekstejä niiden tekijänoikeuksista piittaamatta. Samat kirjoittajat ihannoivat digiversion hyperlinkkien käyttömahdollisuutta lisäja taustatietojen saamiseksi. Season of Creation). Toki koulutuspolitiikalla on merkitystä, mutta millä muulla. Keskiössä ei useinkaan ole Sana, vaan ihminen omine kokemuksineen. Kaikki tämänkään lehden lukijat eivät elä vain hengenravinnosta. Luomakunnan vuodenaika Kaisamari HintiKKa Kirjoittaja on Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri maataloussanastoa ei tarvitse poistaa Kotimaassa (9.8.) kerrottiin Uuden testamentin digikäännöksestä. Muistan, että kun aikanaan oli esillä naispappeuden toteuttaminen, eräs argumenteista oli toive muuttaa julistusta kohti pehmeämpiä arvoja. Viljelijäväestölle kohtuuttomia lisäpaineita on tuonut EU:ssa ja Suomessa viime vuosina harjoitettu politiikka, jolla viljelijöiden ansiomahdollisuudet on syöty. lis., Helsinki Kirkkoa riivaa myllerrysvimma KOTIMAA | 16.8.2018 11. Kristillisten kirkkojen johtajat muistuttavat yhteisessä viestissään, että ympäristönsuojelu on oleellinen tapa elää todeksi kristillistä uskoamme. H. Nyt ollaan mielestäni jo liikaa ”pehmeällä puolella”, jopa niin, että unohtuu pääasia: Jumalan suhde ihmiseen. Minulle riittäisi nykyisen STT-version sijaan vuoden 1938 Raamattu. Lauri HeiKKiLä rakennammeko naisten kirkkoa naisille. Sama ilmiö tulee vastaan missä tahansa kirkon toiminnassa: tilaisuuksien järjestäjissä ja jumalanpalvelusten toimittajissa on vähemmäkseen miehiä. Liturgia uudistettiin niin, ettei siinä ole mitään tuttua. Saatamme rakentaa kirkkoa enemmän naisille kuin kaikille. Jos kirkko saisi päättää, Maamme-laulu riimiteltäisiin varmaan 30 vuoden välein uudelleen. Luterilaisina ajattelemme, että lahjaksi saamamme usko vaikuttaa meissä rakkautena. Heille ei näytä avautuneen ajatus, että oudomman sanaston selitykset ovat yhden klikkauksen päässä, jos sanojen selitykset on kerätty indeksoituun tietokantaan. Tuntemattomasta sotilaasta kelpaa sen sijaan 64 vuotta vanha versio, monesta vanhemmasta klassikosta puhumatta
Tätä kaikkea on pyhiinvaellus Ruotsin ja Norjan tunturissa Pyhän Olavin jalanjäljissä. Norjan puolella Storkjølhaugen kohoaa 1248 metrin korkeuteen. TekSTi ja kuvaT | kaj aalTo reportaasi KOTIMAA | 16.8.2018 12. Päämäärä on itse matka, vaikka keskiaikainen Nidarosin tuomiokirkko jo sinälläänkin on matkan väärti. Tämä hetki tunturissa Itsensä ja Jumalan etsimistä, luonnon kokemista ja rajojensa hakemista
Ne ovat: yksinkertaisuus, hiljaisuus, hitaus, huolettomuus, jakaminen, vapaus, hengellisyys. Sisällä hohtavat uudet materiaalit, mutta vanhat hirsiseinät ja orret ovat yhä näkyvissä. Tämä on kirkon uusi kieli, jota ihmiset ymmärtävät, Westerlind sanoo. Ulkona ei saa edes käyttää spriikeitintä. Pyhiinvaelluksen ulkoiset puitteet keventävät reppua. Kesän iso urakka ja maali. Työstä vastaa diakoni Helene Westerlind, joka on ollut mukana kehittämässä monta vuotta muhinutta ideaa keskuksesta. Ilta-aurinko kultaa maiseman Ruotsin tuntureilla. Voin itse valita tason ja sitten syventää sitä. Hän esittelee yli sata vuotta vanhaa navettarakennusta, jonka ulkokuori on säilytetty lähes entisellään. S äätiedotus varoittaa äärimmäisen tukalasta helteestä. Se on uusi lähtöpaikka pitkälle patikalle. Ruotsin suurin koski Tännforsen sijaitsee Jämtlannissa lähellä Åren hiihtokeskusta. Kahvilassa on tarjolla myös lounasruokaa, ja vastaanotossa on faktaa useilla kielillä Pyhän Olavin vaellusreitistä. Viime vuonna pyhiinvaeltajia oli 20 maasta. Villapaita ja pitkät alusvaatteet saavat jäädä kotiin, kun helleaalto pitää Pohjoismaita otteessaan. Metsäpalovaroitus on voimassa, joten tulenteko on kielletty. Vuonna 1030 kuolleen norjalaisen kuninkaan jalanjälkiä noudatteleva reitti Itämeren rannalta Selångerista Atlantille Trondheimiin on kasvattanut suosiotaan. Henkisesti matkaan valmistautuminen alkoi paljon aiemmin ja pyöri mielessä pitkin kevättä. Liikuntaa on tullut harrastettua sen verran, ettei yli 110 kilometrin vaeltamisen kuudessa päivässä pitäisi olla ongelma. Pyhiinvaeltaja voi tehdä sauvansa itse. Sundsvallin kaupungin laidalla sijaitsevan Selångerin pappilan navetasta on tehty pyhiinvaeltajien keskus, joka avattiin kesäkuussa. Tänä vuonna odotetaan yli tuhannen pyhiinvaeltajan kulkevan reilun 560 kilometrin matkan kokonaan tai osittain. – Nämä ovat yleisinhimillisiä sanoja, joista jokainen voi valita, millä tasolla niitä ajattelee. Tämä hetki tunturissa » KOTIMAA | 16.8.2018 13. Tosin tuntureilla on luvassa hieman viileämpää ilmaa, jopa sateita. Westerlind muistuttaa pyhiinvaeltajan seitsemästä avainsanasta, jotka ruotsalainen pappi Hans-Erik Lindström on keksinyt. ” Tämä on kirkon uusi kieli, jota ihmiset ymmärtävät. Muonavarastokin pitää miettiä uusiksi, kun tulta ei saa tehdä. – Tämä työ on tapa tehdä lähetystyötä
Myös norjalaisia asuntovaunuja on paljon liikkeellä. desta näkökulmasta. Vapaus . – Minulla ei ole uskonnollisia syitä lähteä pyhiinvaellukselle, vaan pitkä patikka ja yhteinen päämäärä. Tällä kertaa ylitämme tunturit asumattomien seutujen läpi, mikä tarkoittaa, ettei kauppoja tai kioskeja ole lähimaillakaan. Se alkaa sanoin: ”Anna, Jumala elinvoimasi aamuväsyneeseen kehoomme…” Kun kaksi vuotta sitten tein ensimmäisen vaellukseni yksin, en kantanut huolta ruokahuollosta. Hän selittää, että tämä vaeltajan ”kolmas jalka” on tärkeä apu aivoille, jotka ohjaavat tasapainoelintä. – Tämä on kuolettavaa menoa, sisareni parahtaa iltapäivällä, kun edessä on pitkä suora ja tukkirekat jyristävät vastaan. Pyhän Olavin vaellus alkaa Selångerista, mutta koska minulla ei ole mahdollisuutta vaeltaa 30 päivää, patikoin reilun 100 kilometrin tunturiosuuden Duvedista historialliseen Stiklestadiin, jossa Olavi Haraldinpoika kaatui 29.7.1030. Asfaltoitua maantietä ja helteistä säätä on luvassa riittämiin. Tärkeitä asioita on riittävä nesteen ja energian saanti. Hän kertoo sanan pilgrim (useissa kielissä yhtä kuin pyhiinvaeltaja) alkuperästä. Tai ainakin se on hiljaisella. Olemme oppimassa yksinkertaisuutta ja kokemassa luontoa, hän sanoo. Vaellusta suunnittelemaan kokoonnuimme pari kertaa kesäkuussa. – Uskon, että pyhiinvaellus kuuluu kaikille, Westerlind toteaa. Pian meillä kaikilla on omat pyhiinvaeltajan sauvat. Sieltä on vielä 134 kilometriä Trondheimiin, jonne menemme junalla. Ruotsissa riehuneet metsäpalot eivät ole kovin kaukana, ja tuuli tuo muistutuksen karusta todellisuudesta. Mikael on veistänyt itselleen sauvan. – Voin puhua leipäihmeestä, pienen pojan viidestä leivästä ja kahdesta kalasta, tai Jeesuksesta, joka mursi leipää ja sitä riitti tuhansille. Yksinkertaisuus . Hän haluaa tuulettaa ajatuksiaan jouduttuaan aviokriisiin. Hitaus . Koska veden pinta joessa on matalalla, saatamme kävellä rantakiviä pitkin ja ihailla maisemia uuTätä merkkiä seuraamalla pysyy reitillä. Sanon itselleni: Opettele ajattelemaan enemmän kanssamatkaajiasi! Ole huomaavainen ja tarjoa apuasi! Toisena vaelluspäivänä poikkeamme merkityltä reitiltä. Ensimmäisen vaelluspäivän yllätys on, että saamme seurueeseen yhden lisäjäsenen. Tämä hetki tässä ja nyt. Yllä taivas ja ympärillä kesäinen luonto. Muistutan avainsanasta huolettomuus. Voin valita eri tasoja ja siten kohdata ihmiset eri elämäntilanteissa, Westerlind sanoo. On aikaa pohtia asioita ja sehän on uskonnollista, transsendentaalista. Huolettomuus . Pääosa reitistä on tylsää maantietä. Esimerkiksi sana ”jakaminen” on useimmille myönteinen asia. Joitakin puraisi pyhiinvaelluskärpänen. Valitsemme paikallisen yrittäjän neuvosta kauniimman vaikkakin hieman työläämmän polun, joka oikaisee hieman. Vaeltaminen ja keskustelu keventävät oloa. Kuitenkin pyhiinvaellus on eri asia kuin vain patikoida. Viikkoa ennen tunturivaellusta teimme 13 kilometrin koeponnistuksen reput selässä Etelä-Ruotsissa. Seurakunta tarjosi puitteet vaellukselle ja kyydin takaisin lähtöpisteeseen. Jos haluaa tehdä ylimääräisiä retkiä, tuntureilla on opastettuja reittejä. Mieltä kohottaa auton perässä teksti: ”Life is good.” Ensimmäisenä iltana saavutamme Tännforsenin, Ruotsin suurimman kosken. Vaikka tänään jalkoja pakottaa ja väsymys hiipii, huomiselle riittää huomisen murheet. Nyt takana on jo kahden viikon patikointi. Paloja ei kuitenkaan ole reitillämme. Jakaminen . Huolettomuuden tunne valtaa, kun saa laskea repun selästä, löysätä vaelluskenkien nyörejä ja kaivaa esiin eväät. Putouksen luona on ravintola ja retkeilymaja, joka tarjoaa majoitusta vain pyhiinvaeltajille. Kauniin järvimaiseman avautuessa edessä yksinkertainen rukiinen voileipä ja purjosipulisoppa maistuvat taivaallisen hyvältä. – Meiltä kysytään usein, miksi tulemme tänne sieltä Alppien maista. Mietimme mitä se tarkoittaisi tänään. Ostan ruokaa itselleni, mutta huomaan, että sisareni ajattelee koko ryhmää ja miettii jo seuraavien päivien tarpeita. Rajapyykille on tuotu penkki, jossa lukee ”Pilgrimssoffan”. Taukoja on pidettävä, että jaksaa talsia perille. He ovat haaveilleet myös El Caminosta. Mykistävä näky tuo 37 metriä korkea putous, joka on Jämtlannin maakunnan suosituin nähtävyys ja osa suojeltua Natura 2000 -aluetta. Pyhän Olavin ristin ja Hannunvaakunan eli käpälikön yhdistelmä on pyhiinvaeltajien reitin tunnus. Ruotsin ja Norjan rajamailla ollaan noin 620 metrin korkeudessa, kun lähiseudun korkeimmat tunturit ovat 1200 metrin luokkaa. Edessä heillä on vielä reilun viikon matka Trondheimiin. Neljäs vaelluspäivä on reitin kohokohta ja korkein kohta. reportaasi i Pyhiinvaeltajan seitsemän avainsanaa . Selångerin seurakunta järjesti heinäkuussa joka sunnuntai päivävaelluksia, joihin osallistui kymmeniä ihmisiä. Sen tuntumaan on leiriytynyt kolme pyhiinvaeltajaa, jotka tapasimme aamulla majapaikan lähellä. Majoitumme retkeilymajoissa, mökeissä tai hotelleissa, jotka tarjosivat pyhiinvaeltajille edullista yöpymistä, 30–60 euroa yö. Elämänkokemuksia jaetaan ja huomataan, että samojen kysymysten kanssa kamppaillaan. Työhuolet alkavat unohtua, kun keskittyy kävelyyn. Nämä avarat maisemat ja hiljaisuus kiehtovat, Klara Schmieder toteaa. Epätasaisilla poluilla se on erittäin tarpeellinen. 16 kilometrin patikalla otettiin tuntumaa vaeltamiseen. Se sujui hyvin helteestä huolimatta, kun sai välillä pulahtaa metsälampeen. Klara Schmieder, Roswitha Wiberg ja Nicole Marieux ovat keski-ikäisiä naisia Itävallasta ja Sveitsistä. » KOTIMAA | 16.8.2018 14. Ei kiirettä, ei pirisevää puhelinta, koska kännykkä ei ole päällä. Ensimmäinen vaelluspäivä on tarkoituksella suunniteltu kevyeksi, mutta ennen kuin yli 15 kiloa painava reppu on tasapainossa ja säädöt kohdallaan, tuntuu 13 kilometriä melko raskaalta. Lähistöllä asuva Leilan ystävä haluaa jakaa matkan vaivat yhden päivän ajan. – On hienoa vaeltaa ystävien kanssa, puhua asioista ja laulaa yhdessä. Pienessä Pyhiinvaeltajan kirjassa (Lilla pilgrimsboken) on rukous, jonka luemme aamulla. Hengellisyys ” Vaikka tänään jalkoja pakottaa ja väsymys hiipii, huomiselle riittää huomisen murheet. Muutin pois kotoa hänen ollessa vielä pieni koulutyttö. Reilusti nuorempaa Leila-siskoani en ole tuntenut kovin hyvin, koska olemme asuneet eri maissa monet vuodet. He ovat vaeltaneet ennenkin yhdessä. Roswitha Wiberg halusi vaeltaa Pyhän Olavin reitin ennen kuin täyttää 60 vuotta. Saan mukaani pyhiinvaellukselle siskoni Leila Aallon ja hänen miehensä Mikael Odhagenin, jotka tietämättäni olivat pohtineet pidemmälle vaellukselle lähtemistä. Tien varren vesakkoa oli harvennettu ja sieltä löytyi sopivan pituinen keppi. Varsinkin ylämäissä sauva auttaa. Hiljaisuus . Peregrino tarkoittaa alun perin muukalaista. Jakaminen on päivän sana. Aamulla heräämme savun hajuun. Vaelluksella jaetaan pala leipää, vettä janoiselle. He ovat tauolla ja nauttivat lämpimästä kesäpäivästä lepäämällä heinikossa nestettä tankaten
Funäsdalista Ruotsista kotoisin oleva pappi Beatrice Vall käveli 200 kilometriä Anders Kristenssonin kanssa Trondheimiin. Pyhiinvaeltajan tietä reunustavat heinäkuussa kukat kuten maariankämmekkä. Luonnonilmiöiden kokeminen on tärkeä osa pyhiinvaeltajan elämystä. Jo ennen matkaa tehtiin ristinmuotoinen sauva, joka on herättänyt huomiota. Ukkoskuuro yllätti Norjan puolella ja kasteli kulkijat. Helene Westerlind vastaa Selångerin pyhiinvaeltajien keskuksen työstä. Matka jatkui, ja pian aurinko oli kuivattanut kastuneet vaatteet. Itävallasta ja Sveitsistä kotoisin olevat naiset vaelsivat yhdessä Pyhän Olavin jalanjäljissä kohti Norjaa ja Trondheimia. Hän luonnehtii pyhiinvaeltamista kirkon uudeksi kieleksi. » KOTIMAA | 16.8.2018 15
Jatkamme kuitenkin matkaa, eipä muutakaan hyvää vaihtoehtoa ole. Pyydämme Jumalaa varjelemaan meidät paikalleen pysähtyneestä elämästä ja antamaan voimaa päästä irti itsekkyydestä. Reittiä ovat vaeltaneet kuninkaat ja rahvaat, sotilaat ja papit, keskiajan pyhiinvaeltajat sekä nykyään luonnon rauhaa etsivät turistit. Koivukujaa reunustavat mutkille kasvaneet valkorunkoiset puut, joilla olisi jännittäviä tarinoita kerrottavanaan. Leila-sisko kertoo asioita, joista emme ole koskaan ennemmin keskustelleet, kuten heidän rakkaustarinansa. Norjan puolella on kuninkaantiestä kertova muistomerkki, jossa lukee ”Kong Carl Johans vei 1835”. Meitä on noin 40. Pappi lukee Psalmista 84: ”Miten onnellisia ovatkaan ne, jotka saavat asua sinun huoneessasi… Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta, ne, jotka kaipaavat pyhälle matkalle.” Psalmin sanat sisäistyvät urkumeditaation aikana. Georgi Mushelin dramaattinen Toccata huipentaa hartauden. Se olikin ainoa ikävä kokemus, polvivaivoista kärsivä Roswitha Wiberg toteaa. Hän palvelee pari viikkoa Nidarosin pyhiinvaeltajien keskuksessa ja tarjoaa keskusteluja, esirukousta, sielunhoitoa, jumalanpalvelusten pitämistä tai vain siunauksen antamista sitä pyytäville. Pyhiinvaeltajien hartaus kello 18 on odotettu huipennus matkan päätteeksi. Kjell Skartseterhagen haluaa näyttää pyhiinvaeltajille jotain erityistä. Tärkeimpiä syitä olivat sisäisen tasapainon etsiminen, Jumalan läheisyyden etsiminen, luonnon kokeminen sekä kulttuurihistorialliset motiivit. Papin tehtävänä on houkutella esiin ihmisen potentiaali ja saada hänet uskomaan itseensä. Astuminen sisään hämärään kappeliin on kuin siirtyisi toiseen maailmaan pois turistien kuormittamasta katedraalista. Korkealla urkuparven tasolla sijaitsevaan kappeliin pääsee vain pienissä ryhmissä. – Rikosten taustalla on usein ihminen, jolla on huono itsetunto ja joka ei usko, että hänessä on mitään hyvää. – Pahin kokemus oli, kun kolme irtijuoksevaa koiraa tuli meitä kohti, eikä omistaja välittänyt yhtään, vaikka sanoimme pelkäävämme. Asialla oli saamelainen taiteilija Oddmund Kristiansen, joka käytti saamelaisten lipusta tuttuja kirkkaita värejä. Yksinkertainen mökkimajoitus ulkovessoineen kylässä nimeltä Sul. Intensiivinen valo saa uusia sävyjä. Hyvän olon kylmät väreet hivelevät selkäpiitä. Pyhiinvaeltajien rukouksessa kiitämme auttavista käsistä ja yhteydestä, jota olemme saaneet kokea. Takana on 110 kilometriä patikointia ilman vammoja ja onnettomuuksia. Näin Norjassa. Vietämme mykistyneinä hetken kappelissa, joka on kirkon vanhimpia osia. Seuraava yöpymispaikka on 25 kilometrin päässä Vukussa, jossa on myös kauppa, huoltoasema ja katukeittiö. Tuonne voi mennä tunnustamaan syntejään, pappi osoittaa kapeaa kammiota. Mutta koska on lauantai, ruokakauppa on sulkenut aikaisin ja sunnuntait se on kiinni. Opin tuntemaan sukulaisistani uusia puolia. Silloin on tärkeää, että papilla on aikaa kuunnella. ” Tavallisin pyhiinvaeltajien esittämä kysymys on, miten vaelluksella koetun uudistuminen ja voimakkaat kokemukset saa voimavaraksi arkeen. Vain laaksoissa on tasaisempaa, ja siellä virtaa vesi. Nakkikioski ei tule kysymykseen. Skartseterhagen kertoo, että tavallisin pyhiinvaeltajien esittämä kysymys on, miten vaelluksella koetun uudistumisen ja voimakkaat kokemukset saa voimavaraksi arkeen. Onneksi on retkimuonaa. Turistit ohjataan ulos sivuovesta. – Tuon tänne ihmisiä jotka haluavat hiljentyä ja mietiskellä. Lasimaalaukset ovat vuodelta 1979. Leila, Mikael ja minä saatamme nälkäisinä mutta hengellisesti kylläisen oloisina mennä nauttimaan illallista Trondheimin leppeään iltaan. He ovat sitkeitä vaeltajia, huomaavaisia ja auttavaisia. Stiklestadiin on rakennettu iso keskus, jossa heinäkuun viimeisellä viikolla järjestetään vuosittaiset Olavin festivaalit. Sen arvellaan valmistuneen jo 1170, kun koko kirkko oli valmis 1300. Perillä Trondheimissä tervehtii pyhiinvaeltajien pappi Kjell Skartseterhagen. Ilma on lämmin, mutta taustalla kuuluu ukkosen jyrinä. Se pidetään keskellä suurta katedraalia. Koko iltapäivän ukkospilvet pysyvät takanamme ja vaellamme hivelevän kauniissa tunturimaisemassa vanhaa ruohottunutta tietä eteenpäin. – Näin musiikissa kuvakavalkadin vaellukseltamme, siskoni summaa. Stiklestadissa on Pyhän Olavin kirkko, joka on perimätiedon mukaan rakennettu paikalle, johon Olavi Haraldsson kaatui miekan lävistämänä. Hän on aiemmin toiminut viisi vuotta pyhiinvaeltajien pappina Nidarosissa. – Ihmiset haluavat sanoittaa kokemuksensa. Yksi Nidarosin valtavan kirkon kappeleista on Marian kappeli. Ystävällisten ihmisten tapaaminen on ollut pyhiinvaelluksen parasta antia. Rinkka selkään ja mars eteenpäin. Yön vietämme keskiaikaiseen malliin rakennetussa hirsiaitassa. Pyhiinvaeltajien pappi toimittaa hartauden norjaksi ja englanniksi. Rakot jaloissa kuuluvat asiaan ja paranevat pian, lihassärkykin menee ohi. Se ei ole usein käytössä, koska sinne johtavat jyrkät kiviportaat ovat ahtaat. Norjan maisemat ovat yhtä yläja alamäkeä. Mikä vastaanotto! Alppien tytöt ovat jo Stiklestadissa. Haldenin vankilapappi on tehnyt vankien kanssa pyhiinvaelluksia, hän kertoo. Herran rukouksen ja siunauksen jälkeen on postludin vuoro. Stiklestadiin saapuminen tuntuu helpotukselta. KOTIMAA | 16.8.2018 16. Kjell Skartseterhagen kertoo tehneensä kartoitusta pyhiinvaeltajien motiiveista. He ovat joutuneet viemään polvivaivaisen pyhiinvaeltajan lääkäriin ja tulleet yhdessä autokyydillä Stiklestadiin. Pappi sytyttää kaksi kynttilää. Avuliaat ihmiset ovat tarjonneet helteessä kylmää vettä ja mansikoita. Polvivaivainen jää lepäämään. Lasimaalaukset siivilöivät ilta-auringon säteitä ja tuovat kappeliin voimakkaan latauksen. Ukkospilvet näkyvät jo lähellä, mutta sadetta ei tulekaan kuin muutama pisara. Mökissä oli yllättäen suihku ja hyvät keittomahdollisuudet, joten lepo on tehnyt jälleen tehtävänsä ja päivän urakkaan lähdetään hyvin mielin. Urut soivat hiljaa Robert Schumannin teosta Bachin fuugan pohjalta (opus 60). Reitti viettää alaspäin tuntureilta välillä jyrkkiäkin mäkiä. – Onnittelut! Olette perillä, tervetuloa Stiklestadiin, hihkutaan pihan pöydistä. Silloin vaellusta käytettiin rangaistuksena, jolla saattoi sovittaa rikoksiaan (botvandring). – Useimmat kokivat eheytymistä, ja tässä on linkki keskiaikaan. Sinivoittoinen himmeä ja samalla kirkas valo täyttää pienen, mutta melko korkean kappelin kaikilla sateenkaaren väreillä. Keskiajasta ja Pyhän Olavin elämästä kertova spektaakkeli ulkoilmateatterissa hevosineen vetää tuhansia katsojia. Kaksi heistä jatkaa seuraavana päivänä matkaa suunnitelmien mukaan. He tarjoavat lasilliset kylmää vettä ja halaavat tervetuliaisiksi kuin vanhoja tuttuja. Kirkonkellot ilmoittavat hartauden alkamisesta. Kuudes eli viimeinen varsinainen vaelluspäivämme tuntuu helpolta, kun edellisenä päivänä oli vaellettu 25 kilometriä, kastuttu ukkoskuurossa ja uupuneina saavuttu leirintäalueen mökkiin. Tunturissa taivasalla se tuntuu uhkaavalta. reportaasi Nicole Marieux kertoo kohdanneensa matkalla enkeleitä. Se alkoi taiji-kurssilta. Ne tehtävät poikkeavat jonkin verran kirkkoherran rutiineista Nittedalin seurakunnassa Oslon lähellä. – Ikävää, että polvi kipeytyi, mutta sellaista on elämä
Lillemoens gård Norjan Sulissa tarjoaa tunnelmallisia mökkejä pyhiinvaeltajien yösijaksi. Eri maksua vastaan järjestyy myös muonaa. Pyhiinvaeltajien pappi Kjell Skartseterhagen sytyttää kynttilän tunnelmallisessa Marian kappelissa. Marian kappeli Nidaroksen tuomiokirkon kyljessä on Nidaroksen salainen aarre. KOTIMAA | 16.8.2018 17. Pyhiinvaeltajien pappi Kjell Skartseterhagen piti pyhiinvaeltajien hartauden Nidarosin tuomiokirkossa. Marian kappeliin johtavat kapeat kierreportaat. Vaeltaminen helteessä otti enemmän voimille kuin viileiden päivien patikointi. Se on myös erittäin suosittu turistikohde, johon on pääsymaksu. Sen ainutlaatuiseen tunnelmaan pääsevät yleensä vain pyhiinvaeltajat hiljentymään. Nidarosin tuomiokirkko Trondheimissa on ollut pyhiinvaeltajien kohde aina keskiajalta lähtien. Leila ja Mikael tunturitiellä lähellä Norjan rajaa. Kirkon rakentaminen ja kunnossapito vaatii jatkuvasti paljon varoja. Hartaus mahtavassa katedraalissa on monelle vaeltajalle matkan huipennus
Myllärinen käsikirjoitti Joutsenet laskeutuvat -näytelmän Reetta Hulmin avustamana. Puvustus täydentää kokonaisuutta. Näytelmää varten Jari Levy, Eero Ainesmaa ja Pepe Tolonen ovat tehneet uutta musiikkia. elokuuta asti Oronmyllyn kesäteatterissa Parikkalassa. Ohjaaja Arto Myllärinen otti vaativan tehtävän kuvatessaan hänen elämäänsä Oronmyllyn kesäteatterissa. Myllärinen välttää molemmat. Yksinkertaisilla muutoksilla lavastuksessa miljöö vaihtuu soljuen toiseen. – Olen mielettömän kosketettu. Se kertoo evankelistan ja ennen kaikkea ihmisen elämästä kamppailuineen. Olen ylpeä pojastani. Samalla se on myös ajan kuvaa hengellisistä piireistä ja Lehtisen lähellä vaikuttaneista ihmisistä. Varsinkin Kalevin vaikeiden vaiheiden esiin tuomisessa Myllärinen onnistui hienosti viime perjantain helteisessä ensi-illassa. | Kuva: Esa Repo märtämys, Arto Myllärinen kiteytti tuntojaan heti esityksen jälkeen. Virpi KirVEs-TorViNEN Joutsenet laskeutuvat -näytelmän esitykset jatkuvat 19. Joutsenet laskeutuvat -näytelmä pyrkii kertomaan Kalevi Lehtisestä ihmisenä. Varsinkin lentokonekohtauksessa ja Venäjän mission pienillä yksityiskohdilla syntyy aito ja koskettava tunnelma. Huumori pilkistää sopivin väliajoin. – Olo on kuin olisin juossut maratonin. Näytelmässä on myös lyhyt viittaus Myllärisen omakohtaisesta yhteydestä Lehtiseen. Hänen laulaessaan sooloa itkin kuin vesiputous, Lehtinen kertoo. KOTIMAA | 16.8.2018 18. E vankelista Kalevi Lehtinen (1936–2011) on koskettanut syvästi monia ihmisiä Suomessa ja maailmalla. Valkoisiin pukeutunut oopperalaulaja Vilja Riutamaa tulkitsee sen syvästi. Katsomossa Leena Lehtisen, 69, tunteet vaihtuivat esityksen aikana. Kalevilla oli aika poikkeuksellinen kannustamisen lahja ja syvä armon ymNuori Kalevi Lehtinen ja Eine. Lehtisen vaimojen Einen ( Reetta Hulmi) ja Leenan ( Ani Hassinen) erilaiset persoonat ja merkitys korostuvat. kulttuuri | näytelmä | ” Myllärinen pudotti Kalevin roolia varten viisitoista kiloa ja aloitti juoksuharrastuksen. Mikael Nybergin Mä olen niin pienoinen lasten esittämänä herkistää. Tämä tarina on ehdottomasti kannattanut tehdä. Lisäksi hän esittää pääroolin. Tämä näytelmä teki Kaleville kunniaa. Evankelistan elämästä kertovasta näytelmästä olisi helposti voinut tulla täyteen ahdettu tai liian pitkä. Monen kamppailun mies Myllärinen jättää katsojalle vapauden tulkita. Hänen poikansa Lasse Kortelainen esitti tulkkia ja ystävää. Mittava taustatyö näkyi. Näytelmä ei nosta Kalevi Lehtistä jalustalle. Näytelmässä on riittävä määrä Lehtisen elämän historiallisia hetkiä, kuten tulkkaus Billy Grahamin ( Lasse Riutamaa) missiossa 1987 Helsingin Olympiastadionilla tai viimeinen puhelu Saksasta Leena-vaimon kanssa vähän ennen kuolemaa. Myllärinen pudotti Kalevin roolia varten viisitoista kiloa ja aloitti juoksuharrastuksen. Nuoren Kalevin roolissa teatterikorkeakoululainen Daniel Virtanen vakuutti. Jari Levyn säveltämä ja Eero Ainesmaan sanoittama Joutsenet laskeutuvat kruunaa kokonaisuuden
Näen puun, kohta toisen ja kolmannenkin oksien notkuvan omenista. klo 22.50 Sota tietoverkossa (12). Tällaisia syyja seuraussuhteita luonnon verkosto on täynnä, ja ihminen tuntee niitä liian vähän. Kukaan kirkon jäsenistä ei kuitenkaan halua olla mukana dokumentissa ja Theroux kohtaa myös suoranaista häirintää. Kasvija eläinmaailman ihmeelliset yhteydet. Samalla hän menestyy luontokirjailijana. Dokumentin lisäksi tarjolla on Ylen sivuilla laaja verkkokokonaisuus, jossa voi leikkiä ajatuksella ja etsiä omaa kohtaloaan Alaskassa. (U) HD Teema & Fem ma 20.8. klo 21.30 Dokumenttiprojekti: Oleg ja sodan äänet (12). Mutta Wohllebenin mukaan sopeutuminen vaatii pitkiä aikoja, ja ihmisen toiminta on nopeuttanut ilmaston muuttumista niin, etteivät metsät ehdi siihen mukaan. Se valloittaa takaisin siltä viedyn tilan ja se sopeutuu hiilidioksidin määrän muutoksiin. Puuttuminen johonkin voikin yllättäen vahingoittaa jotain muuta. Luonto myös korjaa itseään hyvin pätevästi. Israel ja USA kehittivät itsekopioituvan Stuxnet-madon päästäkseen käsiksi Iranin ydinohjelmaan. (U) HD TV1 ma 20.8. Kaupungistuminen on yksi aikamme megatrendeistä. Ne ovat sopineet siitä keskenään juuristojensa suuren verkoston välityksellä. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –3 4 16. klo 12.00. Pieni Oleg ja hänen isoäitinsä jäävät, vaikka moni lähtee. Mitä olisi tapahtunut, jos Suomi olisi tarttunut amerikkalaisten ehdotuksiin ja suomalaiset olisi siirretty Alaskaan. Kun vaikkapa sudet vähenevät, joet saattavat monipolvisen tapahtumaketjun lopputuloksena muuttaa kulkuaan. ”Minulle on tärkeämpää tehdä faktoista emotionaalisesti ymmärrettäviä, jotta lukija saa kokea luonnon kaikilla aisteillaan”, Wohlleben toteaa uusimmassa kirjassaan Luonnon salainen verkosto. Kirjapalkinnon voitti Voitto Niskanen Viitasaarelta. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Metsän verkostojen tuntija ei kuitenkaan heitä toivoaan. Totta siinä on se, että amerikkalaiset tekivät suunnitelmia suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan vuosina 1940–1944. HD 4 Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 11 3. HD TV1 su 19.8. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | TV2 su 19.8. elokuuta 2018 | hinta: 3,70 € 12 33 18 Kirjastosta mallia kirkolle Anna-Maria Soininvaaran johtama Helsingin keskustakirjasto Oodi kuuntelee käyttäjiä 20 Kristilliset kesäjuhlat tuottavat useimmiten tappiota Pyhän Olavin reitillä kohtaa itsensä ja ihmisiä Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Tykistön kumu vavahduttaa Hnutoven kylää Itä-Ukrainassa. Kotimaan numeron 31 hyväksi jutuksi äänestettiin tasaäänin Ilkonsaaresta kertova juttu Saimaan saaressa pikkuiset skiitat ja kirkkokahveista kertova essee Kristittyjen kutsut. Louis Theroux perehtyy skientologiaan. klo 15.20 Tiededokumentti: Ihmisen kaupunki 1/6. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. KOTIMAA | 16.8.2018 19. | kuvitteellinen dokumentti | Operaatio Alaska ei ole totta, mutta se voisi olla. Se on selvästi tehokasta, sillä kirjan luettuani en voi olla ajattelematta metsien kykyä korjata itseään, vanhojen metsien merkitystä ja sitä miten vaarallista ihmisen on puuttua luonnon kiertokulkuun. Hän kirjoittaa puiden ja eläinten salatusta elämästä ja verkostoista asiantuntevasti mutta inhimillistäen. Hilloa ja piirakkaa riittää nyt alueella, jolla asun. (U) HD Jos oltaisiinkin Alaskassa Suomalaiset voisivat olla amerikkalaisia. Siksi luonnon suojelemisenkin pitäisi olla hyvin harkittua. Satojen kilometrien säteellä samanlajiset puut kantavat yhtä aikaa hedelmää tai eivät kanna. Peter Wohllebeniä luettuani mielikuvitukseni kulkeutuu notkuvista latvoista runkoa pitkin juuristoon. Metsänhoitaja Peter Wohlleben hoitaa ympäristöystävällistä metsänhoitoaluettaan Hümmelissa, Saksassa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. klo 22.10 Theroux ja skientologia. Omenantuotanto ei ole yksilölaji. Freija Özcan Operaatio Alaska, Teema & Fem tiistaina 21.8. Mikael Colville-Andersen tutkii miten kaupungit vastaavat nykyajan haasteisiin kuten ympäristöystävällisyyteen. Freija Özcan Peter Wohlleben: Luonnon salainen verkosto. Maailma on vielä korjattavissa, mutta Wohlleben tarjoaa siihen ratkaisua, joka saattaa lukijasta olla yllättävä. Näiden suunnitelmien pohjalta tehdyssä kuvitteellisessa dokumentissa Yhdysvaltain entinen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck vie katsojan mukanaan ajatusleikkiin. | Kuva: Yle kuvapalvelu Omenapuut pysäyttävät minut kävellessäni kauppaan. Medellin. Vaihtoehtoinen tapahtumien kulku on luotu yhteistyössä yli 30 asiantuntijan kanssa mm. Gummerus 2018. Häivähdys, jonka Wohlleben tarjoaa luonnon verkostoista, on hämmentävä. Helsingin ja Turun yliopistoista, Puolustusvoimista, Aluehallintovirastosta, eri ministeriöistä, Ympäristökeskuksesta ja Ateneumin taidemuseosta. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. 252 sivua. Mato levisi hallitsemattomasti yli sataan maahan ja paljasti järjestelmällisen kyberoperaation
Lisäksi juoksen. Ylintä kerrosta Soininvaara nimittää kirjataivaaksi, jossa on tilaa ainakin 70 000 niteelle. Viimeksi luin Markku Pääskysen Hyvän ihmisen ja Amos Ozin Juudaksen, joita suosittelen. Keskustakirjasto Oodi on oikeastaan muutakin kuin kirjasto. – Kyllä kansakunta jotakin menettää, jos se päästää repsahtamaan sen lukemisen tason, mikä meillä on aiemmin ollut. Maailmalla kirjastot ovat menossa siihen suuntaan, että väkeä yritetään saada kirjastoon sisään, ihan sama, mitä he siellä tekevät. Oodi taistelee sen puolesta, että suomalaiset säilyisivät lukukansana, kertoo kirjaston johtaja Anna-Maria Soininvaara. Sen ensimmäisessä kerroksessa on lainausja palautuspaikkojen lisäksi esimerkiksi ravintola ja elokuvateatteri sekä kaupungin neuvontapiste. – Ihmisellä on tapana ajatella, että nyt sain tämän valmiiksi, mutta elämä ei ole sellaista. Inspiraationa on eri puolilla Suomea kirjastoissa toimivat lukukoirat. Toisessa kerroksessa on tarjolla monenlaisia tiloja omille puuhille. Sitä vastaan me taistelemme. Soininvaaran mukaan tarkoituksena on auttaa ihmisiä toimimaan keskenään ja tukea erilaisia yhteisöjä. Lukemista Soininvaara puolustaa vuolaasti. Lempikirja: Ihan mahdoton kysymys. Valmista pitäisi tulla joulukuuhun mennessä. Hän luettelee, kuinka kaunokirjallisuus vaikuttaa empatiakykyyn, tietokirjallisuus helpottaa painamaan asioita mieleen ja lukutaito ylipäätään on avain kaikenlaiseen opiskeluun. Soininvaara painottaa, että kaikki tilat keittiötä ja älylasikuutiota lukuun ottamatta ovat maksuttomia. Meillä on Oodissa ajateltu, että tehtävänämme on tukea lukutaitoa. Kun kirjastonjohtaja Anna-Maria Soininvaara katsoo vielä keskeneräistä kolossia, hän hymyilee tyytyväisenä. Erilaiset kansalaisjärjestöt voivat varata tiloja kokouksiinsa tai opiskelijat ryhmätöihinsä. Hänen mukaansa henkilökunta on sitoutunut opettelemaan uusia asioita ja kehittämään toimintaa. KOTIMAA | 16.8.2018 20. Lisäksi siellä on virtuaalinen lukukettu, jolle lapset voivat lukea ääneen. Kirjallisuuden keskeisyydestä Kirjataivaan kaitsija Helsingin keskustassa kohoaa uusi keskustakirjasto Oodi, jonka parveke avautuu suoraan päin Eduskuntataloa. Käytännössä Soininvaara tarkoittaa sitä, että käyttäjät voivat vaikuttaa siihen, millainen paikka kirjasto oikein on. Anna-Maria Soininvaara Ammatti: Keskustakirjasto Oodin johtaja Perhe: Aviomies ja kolme aikuista lasta Asuu: Helsingissä Harrastukset: Olen kulttuuritäti ja harrastan monipuolisesti kulttuuria: näyttelyitä, konsertteja, lukemista. Uskomme, että suomalaiset ovat kirjan kansaa edelleen. Siellä on perinteisten lukusalien ja ryhmätyötilojen lisäksi studio, videoneditointipiste, opetuskeittiö, verstastoimintaa, 3d-printteri ja tapahtumatila, jonka seinät ovat älylasia. Seinille voi siis heijastaa kuvia tai videota. H elsingissä Eduskuntataloa vastapäätä nousee itsenäisyyden juhlavuoden suurponnistus, keskustakirjasto Oodi. Me lähdemme siitä, että tämä ei valmistu ikinä. – Olemme antaneet parhaan tilan kirjoille. Kuka. Silti tärkeimmäksi asiaksi hän mainitsee kirjastossa edelleen kirjat. Kirjastossa käyvät ihmiset voivat auttaa vierustoveria vaikkapa ompelukoneen tai 3d-printterin käytössä. Yhtenä esimerkkinä hän antaa sen, että kirjastoon tulee lastenosasto, jossa on paljon lukemiseen liittyviä tapahtumia. haastattelu ” Kirjaston ylintä kerrosta Soininvaara nimittää kirjataivaaksi. Niille lapset lukevat mieluummin kuin ihmisille, sillä koirat eivät piittaa virheistä