vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –2 12 ”Hiljaisen enemmistön pitää vallata kirkko takaisin” Toimittaja Anna-Stina Nykänen ei ole koskaan ajatellut erota kirkosta 20 Kirkolliskokous kiihtyi hiippakuntien rajoista Neljäsluokkalaiset kajauttivat virsiä Jyväskylässä. 4 Ka nn en ku va : Vi lle Pa lo ne n 11 4
Kirkolliskokouksessa Päijät-Häme sai tukea muualtakin kuin Tampereen hiippakunnan edustajilta. Mitä sanoit. Puheenvuoroja käytettiin kaikkiaan lähes 50. – Se on iso asia. Tunsin muutamia edustajia etukäteen, mutta yhteyksiä tuli lisää. 3 Pidit kirkolliskokouksessa hiippakuntarajoista puheenvuoron. Tuija PyHäranTa Toimittajan juuret ovat Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Jatkossa Päijät-Häme kuuluu kokonaan Mikkeliin. – Kuuluminen hiippakuntaan on luontevaa, sillä seudulta suuntaudutaan joko Helsinkiin tai Hämeeseen ja Pirkanmaalle. Orimattilan seurakunta vaihtaa ensi vuoden alusta hiippakuntaa Tampereelta Mikkeliin. Päätöksestä oli äänestämässä orimattilalainen Pertti Laaksonen. viime viikolla kirkolliskokous teki Orimattilaa koskevan päätöksen, ja Laaksonen oli paikalla. Vähitellen ehkä syntyy uusi identiteetti. Rajoja päätettiin muuttaa niin, että ne mukailevat maakuntien rajoja. Se lämmitti. Halusimme pysyä Tampereen hiippakunnassa. 1 Mitä muutos merkitsee Orimattilan seurakunnalle. Nyt vetoaminen maakuntarajoihin tuntuu väärältä. – Toin esiin seurakuntien kannan. Siirto Tampereelta Helsingin hiippakuntaan vuonna 1959 hiersi pitkään. Sillä, mistä on kotoisin ja minne kuuluu, on merkitystä. Nyt kun päätös on tehty, ei auta kuin sopeutua. Puolisoni on pitänyt murteestaan kiinni, vaikka on pian asunut Uudellamaalla yhtä pitkään kuin aiemmin Etelä-Karjalassa. Lapsuudenkotini on Keravalla, ja sydän läikähtää aina, kun kotikaupunkini mainitaan. Panin merkille, että kirkolliskokouksessa puhetta johdettiin jämptisti ja äänestykset hoidettiin asiantuntevasti. Nyt, toiseksi viimeisessä istunnossa minulle oli tarvetta, kun Pekka Simojoki ei päässyt paikalle. Olen Tampereen hiippakunnan maallikoiden ensimmäinen varajäsen. 2 Millainen suhde Orimattilalla on Tampereen hiippakuntaan. Meri TOivanen Lue rajamuutoksista lisää sivuilta 4–5. Kirkolliskokous hyväksyi useita muutoksia hiippakuntarajoihin. Millainen kokemus se oli. Kipeän päätöksen jälkeen hiippakuntaa vaihtavien seurakuntien on aloitettava muutoksen valmistelut heti. Orimattila on ennenkin liitetty väkivaltaisesti hiippakunnasta toiseen. Osa hämäläisistä ei olisi halunnut vaihtaa hiippakuntaa. Tapa on peräisin lapsen isältä, joka on kotoisin Itä-Suomesta. ”Hiippakunnan vaihto on hiertänyt Orimattilassa ennenkin” Pertti Laaksonen on Orimattilan seurakunnan pitkäaikainen maallikkovaikuttaja. aluksi | viikon henkilö | Hiippakuntaidentiteetti K oko elämänsä Helsingissä asunut kaksivuotiaamme sanoo ”mie” ja ”sie”. Etenkin seurakunnan työntekijöiden yhteydet nykyiseen hiippakuntaan katkeavat. Olen viidettä kautta kirkkovaltuuston puheenjohtajana. 4 Olit kirkolliskokouksessa ensimmäistä kertaa. | Kuva: Johanna Lumijärvi PerTTi LaaksOnen Kirkolliskokouksen varaedustaja Orimattilasta KOTIMAA | 16.5.2019 2. – Työskentely oli tiivistä. Tilanne olisi voinut olla toinen, jos soteja maakuntauudistus ei olisi kariutunut. Keskustelu kirkolliskokouksessa alkoi keskiviikkona ja päättyi vasta torstaina. Myös Tampereen hiippakuntavaltuusto, jonka jäsen olen, puolsi nykyisiä rajoja. Joskus on väitetty, ettei suomalaisilla ole maakuntaidentiteettiä, mutta höpsis, monilla näyttää olevan myös hiippakuntaidentiteetti. Erityisen kipeästi päätös näytti koskevan Orimattilaa, joka on jo kerran aiemmin siirretty Tampereelta Helsingin hiippakuntaan ja takaisin. Suurin kysymys koski Päijät-Hämettä, josta osa kuuluu vielä toistaiseksi Tampereen ja osa Mikkelin hiippakuntaan. Vuonna 2004 seurakunta palasi Tampereen hiippakuntaan. Mutta kyllähän tämä nykyinen koti on tullut ihan yhtä rakkaaksi. Se kävi selväksi viime viikolla, kun kirkolliskokous käsitteli ja hyväksyi esityksen hiippakuntarajojen tarkastamisesta
Usein kuulee sanottavan, että Vanhan testamentin Jumala on julma ja sotaisa, sadistinenkin. Samalla on hyvä muistaa, että kaatuneiden muistopäivä koskee eri tavoin sodissa menehtyneitä ihmisiä. Nämä tuntemattomiksi jäävät suomalaiset sotilaat palaavat viimein kotiin. Kellot soivat jokaiselle kuolleelle. EmiLia KarHU Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Toisaalta on hyvä myös tiedostaa ja sietää ristiriitoja ja paradokseja. Luvussa 63 kuvataan, kuinka pelastaja ei ollut mikään enkeli vaan Jumala itse. Millaista oikeutta odotat. Komitealla on jo tiedossa kaksi työntekijää, joista toinen suomenkielinen, tulee sijoitettavaksi Huopalahteen, toinen, ruotsinkielinen, Kulosaarelle. Heitä, jotka kuolivat taisteluluonteisissa toimissa, rauhanturvatehtävissä, sotaan liittyneissä teloituksissa tai vankileireillä. Heidät on tunnistettu suomalaisiksi esimerkiksi nappien tai vyösolkien avulla. Täältä käsin hoitavat he sitten kaikkia Helsingin ympäristössä olevia huvila-alueita. Tänä vuonna Kirkkopäivien ohjelma herätti ennakkoon keskustelua. E nsi sunnuntaina kaatuneiden muistopäivänä kenttäpiispa Pekka Särkiö toimittaa avustajineen Lappeenrannassa hautaan siunaamisen viidellekymmenelle pienessä arkussa olevalle vainajalle. Hän on rakkaudessaan säälivä ja vapautti kansansa ahdingosta. Kenties siinä on joku viisaus, että Raamatusta ei löydy vain yhtä kuvaa Jumalasta. Millaisen Jumalan sinä löydät. Jeremian kirjassa ylistetään Herraa, joka on uskollinen ja täynnä armoa. Työn lopullinen käyntiin paneminen riippuu enää vain siitä, kuinka pian näiden seutujen asukkaat tekevät sitoumuksia työn kannattamiseksi. Muistopäivä herättää syviä tunteita. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 16.5. Tuntemattomaksi jääneet sotilaat on haudattu ja haudataan Lappeenrannan sankarihautausmaalle. 1919 ???????. Yliopiston lisäksi se on yksi keskeinen kaupungin ilmapiiriin vaikuttava tekijä. Talvija jatkosodissa Venäjälle jäi noin 13 000 kuollutta suomalaissotilasta. ”Hänen kasvojensa kirkkaus pelasti heidät. Tuntemattoman sotilaan pieni arkku Jyväskylän vireä henki Yli sadan vuoden ajan Kirkkopäivät on koonnut seurakuntaväkeä ajankohtaisten teemojen pariin. Kaatuneiden muistopäivää vietetään aina kirkkaimman kevään aikana, toukokuun kolmantena sunnuntaina. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa 16.5.1919. Monien suvussa on niitä, jotka menettivät henkensä tai terveytensä Suomea puolustaessaan. Tähän mennessä on löydetty yli tuhannen kaatuneen jäännökset, jotka on tuotu Suomeen. Arkuissa on Venäjältä taistelualueilta löydettyjen suomalaisten sotilaiden maallisia jäännöksiä. Jo vuodesta 1956 lähtien Jyväskylässä on vaikuttanut kulttuuritapahtuma Jyväskylän kesä. Luojalleen he eivät ole kuitenkaan tuntemattomia, vaan jokainen heistä on nimeltä kutsuttu. KOTIMAA | 16.5.2019 3. Hyvä niin. ?. Vasta viikonlopun jälkeen on aika arvioida, miten eri ohjelmat Jyväskylässä onnistuivat. Kirkkopäivillä on mahdollista saada tartunta tästä Jyväskylän vireästä hengestä. Väitteille on helppo löytää perusteita. Teksteistä välittyy onneksi myös hyvin toisenlainen kuva Jumalasta. Tänä viikonvaihteena Kirkkopäiviä vietetään Jyväskylässä. Heistä 377 on pystytty tunnistamaan ja heidät on siunattu kotiseurakuntiensa sankarihautausmaihin. Helsingin Pappien Veljespiiri asetti joku aika sitten komitean sielunhoidollisen työn järjestämiseksi Helsingin kaupungin huvilayhdyskunnissa. Lopulta ihminen voi vain aavistella Kaikkivaltiaan olemusta. Hän nosti ja kantoi heitä kaikkina menneinä päivinä.” Psalmissa 98 ilo Jumalan oikeudenmukaisuudesta on ylitsevuotavaista ja sulkee sisäänsä koko luomakunnan. ”Taputtakoot virrat käsiään, yhtykööt vuoret niiden iloon Herran edessä, sillä hän tulee ja tuo maailmaan oikeuden.” Halusimmepa tai emme, joudumme aina tulkitsemaan Raamattua. Päivien laaja-alaisuus on korostunut entisestään, kun Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlia on alettu järjestää yhtä aikaa Kirkkopäivien kanssa
Ratkaisevassa äänestyksessä muutos hyväksyttiin äänin 77–30. | Kuva: PasiLeino uutiset KOTIMAA | 16.5.2019 4. Kirkolliskokous on aikanaan itse pyytänyt Kirkkohallitusta valmistelemaan hiippakuntarajojen muutosta. Kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan mietintöön sisältyi eriävä mielipide. Muutokset myös tasaavat hiippakuntien kokoja taloudellisia eroja. kooste | Kirkolliskokous käsitteli myös kummien vähimmäismäärää ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kirkossa. Aiheesta käytiin keskiviikkona ja torstaina monipolvinen keskustelu. | demokratia | S uomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakuntarajoihin tehdään useita muutoksia vuoden 2020 alusta. Seuraavan kerran kirkolliskokous kokoontuu syksyllä 4.–8.11. Viime viikolla Turun kristillisellä opistolla kokoontunut kirkolliskokous päätti muuttaa hiippakuntien rajat maakuntarajoja vastaaviksi. Hiippakuntien rajat menevät uusiksi Kirkolliskokous oli koolla viime viikolla Turun kristillisellä opistolla. Yksi äänesti tyhjää. Toisiin hiippakuntiin siirrettävien seurakuntien virassa olevat papit ja lehtorit siirtyvät uusiin hiippakuntiin. Muutoksilla tavoitellaan seurakuntien aiempaa parempaa yhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja maakunnallisten viestinten välillä. Sen mukaan mietinnössä ei otettu riittävästi huomioon Päijät-Hämeen seurakuntien kokemusta siitä, että niiden luontainen yhteistyösuunta on Tampereen hiippakunta, ei tuleva hiippakunta Mikkeli. Keskustelussa ehdotettiin esityksen hylkäämistä kokonaan sekä tehtiin kaksi kompromissiesityksiksi kutsuttua ehdotusta. Erityisen paljon puheenvuoroja käytettiin sen puolesta, että Päijät-Hämeen seurakunnat saisivat pysyä Tampereen hiippakunnassa. Keskustelu herätti osassa kirkolliskokousedustajia voimakkaita tunteita, toiset puolestaan eivät vaikuttaneet aiheesta erityisen kiinnostuneilta. Toisaalta esiin nousi pelko siitä, että jos hiippakuntien kokoa ei tasata, Mikkelin ja Kuopion hiippakunnat ovat ennen pitkää lakkauttamisvaarassa. Kirkolliskokous hyväksyi asiasta kirkkohallituksen esityksen, jota hallintovaliokunta puolsi
Kummien puute oli erittäin tärkeä tai tärkeä syy olla kastamatta lasta neljälle prosentille vastaajista. Luku perustuu viime vuoden syntyvyysja kastetilastoihin ja Kirkon tutkimuskeskuksen alkuvuodesta tekemään kyselytutkimukseen. Sami Ojala korosti, että vaikka muut syyt jättää lapsi kastamatta ovat merkittävämpiä, ne ovat myös syitä, joihin kirkon on vaikeampi vaikuttaa. Siihen otettaisiin alle 29-vuotiaita konfirmoituja seurakunnan jäseniä. – Tähän ei pidä lähteä. Nuorten sosiaalinen osallisuus toteutuu hyvin nuorisotyössä, mutta heiltä puuttuu mahdollisuuksia vaikuttaa seurakunnan kokonaisuuteen. Hiippakuntaan siirretään Someron seurakunta Tampereen hiippakunnasta ja Karvian seurakunta Lapuan hiippakunnasta. Yleisvaliokunta asettui kannattamaan lausuntoa. Esityksen keskeisenä tavoitteena on kirkkojärjestyksen muutos, joka velvoittaisi seurakunnat perustamaan nuorten vaikuttajaryhmän. Pitää puuttua ideologisiin syihin. Meri Toivanen, Tuija PyhäranTa ja Freija Özcan uudet hiippakuntarajat Turun arkkihiippakunta: Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Hiippakuntaan siirretään Punkalaitumen ja Sastamalan seurakunnat Turun arkkihiippakunnasta sekä Kihniön, Parkanon ja Virtain seurakunnat Lapuan hiippakunnasta. helsingin ja espoon hiippakunnat jakavat Uudenmaan maakunnan seurakunnat nykyisellä tavalla. Onko hallinnollinen vaikuttaminen paras tapa, Häkkinen kyseli. Hiippakuntaan siirretään Jämsän seurakunta Tampereen hiippakunnasta, Joutsan seurakunta Mikkelin hiippakunnasta sekä Hankasalmen ja Konneveden seurakunnat Kuopion hiippakunnasta. Kummien määrän muutos vaatii muutoksen kirkkojärjestykseen. Moni vetosi myös kokemuksiin, joita seurakunnista on kuultu prosessin aikana. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen esitti huolensa siitä, että seurakunnille kipataan taas lisää säännöksiä, jotka aiheuttavat vain ahdistusta. Aloitteen hylkäämistä esitti kirkolliskokousedustaja, Savonlinnan seurakunnan kirkkoherra Sammeli Juntunen. Kirkkohallituksen esitys nuorten vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisestä kirkon hallinnossa eteni kirkolliskokouksessa lakivaliokuntaan. Kirkkohallituksen saaman tulevaisuustoimeksiannon perusteena oli, että nuorten yleinen vaikuttamishalu on Nuorisobarometrin mukaan kasvussa. Myös jumalanpalveluksesta keskusteltiin kirkolliskokouksessa. Edustaja Sami Ojala oli laskenut, että muutos voisi tuoda vuodessa jopa 656 uutta kastettavaa. Tampereen hiippakunta: Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat. Kummien määrää koskeva edustaja-aloite eteni kirkkohallitukseen. Keskustelussa esitettiin aloitteen hylkäämistä kokonaan sekä lausunnon pyytämistä perustevaliokunnalta. Kuopion hiippakunta: Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Asiasta käytiin kirkolliskokouksessa tiistaina ja keskiviikkona keskustelu, jossa käytettiin yli 30 puheenvuoroa. Lapuan hiippakunta: Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnat. Aloite päätettiin lähettää yleisvaliokuntaan äänin 72–35. Yhden kummin käytäntö on mahdollinen jo nyt kirkkoherran päätöksellä. Hiippakuntavaltuustoesitys jumalanpalveluksen paikallisesta kehittämisestä sekä edustaja-aloite pääjumalanpalveluksen ajankohdan vapauttamisesta hylättiin. Jatkossa yhden kummin riittävyydestä ei tarvittaisi erillispäätöstä. oulun hiippakunta: Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat. – Tässä esityksessä hallintoa kasvatetaan luomalla seurakunnille velvoite uudesta toimielimestä. Esitys tuotti kirkolliskokouksessa yli kaksikymmentä puheenvuoroa. Hän kannatti mieluummin nuorten ja päättäjien vapaaehtoisia tapaamisia. Salissa tiistaina ja keskiviikkona käydyssä keskustelussa pohdittiin, toisiko muutos kummien vähimmäismäärään lisää kastettavia. Asiantuntija, kokenut ja kansainväliset yhteydet omaava vaikuttaja Euroopan parlamenttiin Tutustu ajatuksiin ja osaamiseen: www.pekkapuska.fi Pekka Puska Lääkäri, professori ”Tuli kirkkoon mies ja lapsi” 35 koko suomessa Äänestä Pekka puolustamaan ja edistämään Suomelle tärkeitä asioita EU:ssa on puolustettava suomalaisten terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta ja luontoa EU:ssa on puolustettava meille tärkeitä eurooppalaisia ja kristillisiä arvoja, ihmisarvon kunnioittamista, oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta Koulutus ja tutkimus myös sydämen asiana Muutosta vastustaneet edustajat perustelivat nyt kantaansa sillä, että maakuntaja soteuudistuksen kaatumisen myötä tarpeet ovat muuttuneet. Hiippakuntaan siirretään Pyhäjärven ja Vaalan seurakunnat Kuopion hiippakunnasta. Nykyisin jo, jos joku ei löydä kuin yhden kummin, niin se on erittäin helppo asia ratkaista. Hiippakuntaan siirretään Kiteen ja Tohmajärven seurakunnat Mikkelin hiippakunnasta. Aloitteessa ehdotetaan, että kummien suositusmäärä olisi edelleen kaksi, mutta yhden kummin tulisi riittää. Kummien puuttuminen on ongelma, jonka kirkolliskokous voi ratkaista. KOTIMAA | 16.5.2019 5. Perustevaliokunta katsoi lausunnossaan, ettei kummien määrän vähentämiselle ole teologisia esteitä. Vaihtoehtoisesti ryhmä voisi olla seurakuntayhtymän tai rovastikunnan yhteinen. Voisiko tätä edistää muuten kuin pakollisella vaikuttajaryhmällä. Edustaja Anna-Mari Kaskinen muistutti, että kun nuorten vaikuttamisen edistämiseen ei ole ollut velvoitetta, se on hyvistä aikomuksista huolimatta jäänyt kokonaan toteutumatta. Hiippakuntaan siirretään Lahden seurakuntayhtymän sekä Asikkalan, Hollolan ja Orimattilan seurakunnat Tampereen hiippakunnasta sekä Pieksämäen seurakunta Kuopion hiippakunnasta. Seurakunta voisi perustaa oman ryhmän yksin tai yhdessä naapuriseurakunnan kanssa. Minulle tulee pyyntöjä joka kuukausi, ja annan aina luvan siihen, Juntunen sanoi. Mikkelin hiippakunta: Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnat. Juntusen mukaan kahden kummin vaatimuksen höllentäminen ei toisi lisää kastettavia mutta heikentäisi kummi-instituutiota
– Kimmo Kääriäinen Tuomiokapitulien ja kirkon keskushallinnon osin epäselvät toimivaltasuhteet taloudenpidossa herättivät keskustelua kirkolliskokouksessa. Korhonen lisäsi, että tuomiokapituli ylitti viime vuonna budjettinsa selvästi. Saario kertoo piispa Teemu Laajasalon toivoneen itse, että taloudenpidon avoimuuden ja läpinäkyvyyden vuoksi tuomiokapituli linjaisi kulujen korvauskäytäntöä. – Vaikka korkean tason oppikeskusteluja ei joidenkin vuosien aikana ole ollut, niin yhteydenpito on ollut tiivistä. Vuonna 2014 keskustelut katkesivat homoseksuaalisuuteen liittyviin erimielisyyksiin. Olemme ehdottaneet Venäjän suuntaan kolmea vaihtoehtoista ajankohtaa, Kääriäinen kertoi. Helsingin tuomiokapituli hyväksyi viime vuoden toukokuussa periaatteet piispan vieraanvaraisuudesta, matkakorvauksista ja piispan puolison matkakulujen korvaamisesta. Kirkolliskokouksen talousvaliokunta totesi, että keskusrahastolla ja hiippakunnilla näyttää taloushallinnossa olevan osin epäselvät toimivaltasuhteet. Kimmo Kääriäinen totesi, että virallisten oppikeskustelujen ollessa poikki yhteydenpitoa on jatkettu esimerkiksi teologisten seminaarien muodossa. Tarkkaa ajankohtaa ei ole vielä lyöty lukkoon. – Kolmen kirkon yhteinen kutsu patriarkalle on voimassa, ja odotamme vastausta Moskovasta tähän kysymykseen, Kääriäinen totesi. Kapitulin ohjeet ovat monin paikoin sallivammat kuin kirkon keskushallinnon ohjeet. Korhonen toimii myös Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana. Meri Toivanen Lue asiasta lisää Kotimaa24:stä. Helsingin hiippakunnassa tuomiokapituli tekee piispan virkamatkojen osalta päätöksen vain Euroopan ja Lähi-idän ulkopuolelle suuntautuvista matkoista, joiden matkakulut se korvaa. Arkkipiispa Luoma esitti kutsun uudestaan kevään tapaamisessa Pietarissa. Oppikeskustelujen aloittamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi viisikymmentä vuotta. Kirkon keskusrahaston matkustussäännön mukaan esimerkiksi ulkomaanmatkoista on aina tehtävä matkapyyntö, jonka hyväksyy esimies tai hiippakunnissa tuomiokapituli. Tuija PyhäranTa Katkenneet oppikeskustelut Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa jatkuvat arkkipiispa Tapio Luoma ja patriarkka Kirill ovat sopineet oppikeskustelujen jatkamisesta. Helsingin tuomiokapitulin lakimiesasessori Ritva Saario toteaa Kotimaalle, että kapitulilla on oikeus laatia piispaa koskevia talousohjeita. Nyt on toive, että se tiivistyy edelleen. Työlounaita ja illallisia on oikeus tarjota myös kollegoille ja kaitsettaville. Kysymykseen vastasi Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen. Edustaja Pekka Niiranen kysyi, pitääkö paikkansa, että keskustelujen jatkamisesta sovittiin arkkipiispa Tapio Luoman ja Venäjän patriarkka Kirillin tapaamisessa Pietarissa helmi-maaliskuun taitteessa. – Kirkkohallituksen osastot ja kapitulit voivat niin halutessaan laatia omia täydentäviä ohjeitaan, joiden tulee kuitenkin olla sopusoinnussa voimassa olevien yleisten ohjesääntöjen kanssa, Korhonen sanoi. – Oppikeskusteluja on tarkoitus jatkaa niin, että seuraava oppikeskustelukierros on ensi vuonna. ” Kolmen kirkon yhteinen kutsu patriarkalle on voimassa, ja odotamme vastausta Moskovasta tähän kysymykseen. uutiset Suomen evankelis-luterilaisen ja Venäjän ortodoksisen kirkon teologiset oppikeskustelut jatkuvat mahdollisesti jo ensi vuonna. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, Suomen ortodoksisen kirkon ja katolisen kirkon Suomessa yhteinen kutsu patriarkka Kirillille esitettiin jo vuonna 2012. Oman auton ja taksin käyttöä hiippakunnan alueella piispan ei tarvitse perustella mitenkään. Hiippakuntien valtuudet piispan talousohjeisiin osin epäselvät KOTIMAA | 16.5.2019 6. Edellisten piispojen aikana Helsingin kapitulissa ei ole tehty yleisiä linjauksia kulujen korvaamisesta, vaan kulut on hyväksytty tapauskohtaisesti. Hiippakuntien talous on osa Kirkon keskusrahaston taloutta. Linjausten sisältöön piispa ei hänen mukaansa ottanut kantaa. Asia nousi esiin, kun edustaja Johanna Korhonen kysyi, pitääkö kirkolliskokous ongelmana, että Helsingin piispaa koskeva ohjesääntö ei ole linjassa kirkon keskusrahaston yhteisten sääntöjen kanssa. Asia tuli esiin viime viikolla Kirkkohallituksen kyselytunnilla kirkolliskokouksessa. Keskustelua käytiin Kirkon keskusrahaston tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Edustaja Niiranen tiedusteli myös sitä, missä vaiheessa patriarkka Kirillin Suomen-vierailun järjestelyt ovat. Nykyisessä lainsäädännössä hiippakunnilla on varsin suuri taloudellinen itsenäisyys, valiokunnan puheenjohtaja Tapio Tähtinen sanoi
Moni kristitty kirkollisveronmaksaja taas kertoi, ettei juuri osallistu kirkon toimintaan. Seurakunnat voisivatkin vuoden lopussa muistuttaa entisiä jäseniään mahdollisuudesta päästä takaisin siihen iloisten kirkollisveronmaksajien joukkoon, joka mahdollistaa hyvän tekemisen. KOTIMAA | 16.5.2019 7. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Yksi Pew’n tutkijoita kiinnostaneista kysymyksistä oli, kiihdyttääkö kirkollisvero maallistumista. Amerikkalaisia tutkijoita eurooppalaisten veronmaksuinto hämmästytti. Voisiko kirkollisvero siis jopa hidastaa maallistumista. Myös osa uskonnottomista – Tanskassa jopa 60 prosenttia – kertoi maksavansa kirkollisveroa. Ilmiö liittyy siihen, että pieni joukko suomalaisia haluaa välttää seuraavan vuoden kirkollisveron. Raportti on monin tavoin iloista luettavaa. Periaatteessa kirkollisveroa voisi siten vältellä ikuisesti eroamalla kirkosta ja liittymällä siihen aina vuodenvaihteen molemmin puolin. Loppuvuoden jäsenpako ei kuitenkaan ole koko totuus suomalaisten suhteesta kirkollisveroon. Suomessa kirkollisveroa maksavat evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenet. Selitykseksi Pew’n tutkijat ehdottavat eurooppalaiseen kulttuuriin juurtunutta ajatusta velvollisuudesta tukea yhteistä hyvää verotuksen kautta. Itävallassa, jossa kirchenbeitrag maksetaan pankkisiirrolla, hyvätuloiset tosin eroavat kirkosta muita useammin. Hiljattain julkaistussa tutkimusraportissa on tarkasteltu kuutta maata, joissa kerätään pakollista kirkollisveroa. Vertailu viidentoista Euroopan maan välillä osoitti, ettei kristityksi identifioituminen ole vähentynyt kirkollisveroa keräävissä maissa sen nopeammin kuin muissa. Olisiko yhtä suuri osuus pitänyt sitä todennäköisenä. Vero maksetaan paikallisseurakunnalle, ja sen suuruus vaihtelee alueittain yhdestä kahteen prosenttiin. Tuija PyhäranTa Kirkollisvero on syy erota kirkosta mutta myös syy kuulua kirkkoon amerikkalaistutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kirkollisveronmaksajasta haluaa maksaa veronsa myös jatkossa. Osalle suomalaisista kirkollisveron maksaminen saattaa olla paljon tärkeämpää kuin kirkon jäsenyys muuten. Kirkot nähdään julkisten palveluiden tarjoajina. Saksalaisista ja itävaltalaisista paljon suurempi osuus tosin väitti maksavansa veroa kuin tilastojen mukaan maksaa. Toisille se saattaa olla syy jäädä kirkon jäseneksi. Kirkollisveron maksamisen voi lopettaa vain eroamalla kirkosta. Näin optimistia ennusteita kirkon jäsenkehityksestä en ole muualla nähnyt. Nämä maat ovat Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Sveitsi ja Itävalta. | uutisessee | V uoden viimeisinä päivinä kirkosta erotaan tavallista enemmän. Olli Seppälä ” Monissa nopeasti maallistuneissa Euroopan maissa ei kerätä kirkollisveroa. Suomalaisten luotto siihen, että seurakunnissa tehdään hyvää, on säilynyt vahvana. Entisistäkin maksajista näin ajattelee 77 prosenttia. Suomesta tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 1 498 ihmistä. Entä jos tutkimuksessa olisi kysytty, aikooko vastaaja pysyä kirkon jäsenenä. Amerikkalainen tutkimuskeskus Pew selvitti huhti–elokuussa 2017 länsieurooppalaisten asenteita kirkollisveroa kohtaan. Vertailussa muihin maihin suomalaiset kansankirkot pärjäsivät parhaiten. Vain Ruotsissa päästiin lähelle: siellä 85 prosenttia nykyisistä ja 74 prosenttia entisistä kirkollisveronmaksajista ajatteli näin. Mutta niissä Euroopan maissa, joissa kristittyjen osuus on pienentynyt erityisen nopeasti, kuten Norjassa, Belgiassa ja Hollannissa, ei kerätä kirkollisveroa. Pew’n raportin mukaan 89 prosenttia suomalaisista kirkollisveronmaksajista ajattelee, että kirkolla on tärkeä tehtävä köyhien ja puutteenalaisten (”poor and needy”) auttajana. Veronmaksuvelvollisuus määräytyy sen mukaan, kuuluuko kirkkoon vuoden viimeisenä päivänä. Niistä tutkijoiden haastattelemista suomalaisista, jotka kertoivat maksavansa kirkollisveroa, 87 prosenttia piti todennäköisenä, että maksaa sitä myös jatkossa. Kaikissa tutkituissa maissa enemmistö vastaajista kertoi maksavansa veroa. Se, että aikoo maksaa kirkollisveroa, tarkoittaa siis, että aikoo pysyä kirkon jäsenenä. Ehkä yhteisen hyvän tukeminen verotuksen kautta eurooppalaisille niin tärkeä arvo, että siitä halutaan pitää kiinni, vaikka oma kirkko ei muuten olisi kovin läheinen
Mikäli tuleva hallitus ottaa asian agendalleen tai tuleva opetusja kulttuuriministeri pitää sitä tärkeänä, ryhdymme valmistelemaan sen perustamista. kesäkuussa ja vihkiäiset on suunniteltu elokuulle. . Lähes kahden miljoonan asukkaan metropoli on kasvanut viime vuosina meren tuntumaan rakennettavien asuinalueiden myötä. Kirkefondet kustantaa koko rakennuksen ja sen ylläpidon. Lindströmin puolue on Sininen tulevaisuus. Tanskan kansankirkolla on omat erityispiirteensä, vaikka se luterilaisena valtionkirkkona muuten muistuttaakin pohjoismaisia sisarkirkkojaan. Kustannusarvioltaan 200 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 26,8 miljoonaa euroa) maksavan modernin kirkon rahoituksesta puuttuu vielä kymmeniä miljoonia. Kymmenkunta rakennusmiestä asentaa julkisivun valkoisia levyjä. Toteutuminen vie todennäköisesti useita vuosia. Säätiö kustantaa kirjoja ja julkaisee seurakuntien työntekijöille suunnattua lehteä Kirken i dag (Kirkko tänään). Keittiö ja saniteettitilat vastaavat nykyajan vaatimuksia. Se toimii myös katalysaattorina kirkon eri suuntausten välillä. Harjakaisia vietettiin huhtikuun alussa, rakennustyöt on määrä saada valmiiksi Kööpenhaminaan rakennetaan kelluva kirkko kirkkoidea | Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa on meneillään ainutlaatuinen kirkkoprojekti. Nykyisin se koordinoi viiden työntekijän voimin Tanskan 431 tiekirkkoa, konsultoi seurakuntia niin kirkon rakentamisessa kuin toiminnan kehittämisessä ja osallistuu kirkolliseen keskusteluun. Kirkefondetin tehtävänä ”on luoda elämää ja kasvua kansankirkon seurakuntiin”. – Teemme kelluvan kirkon auttaaksemme seurakuntaa tämän vaiheen yli. Sen pääasiallisena tehtävänä oli rakentaa kirkkoja uusille alueille. Tietoisuus kansallisuudesta on arkkipiispan mukaan tärkeä osa ihmisen minuutta. Käytöstä poistetun kivikirkon myynnistä saaduilla varoilla rakennettava kelluva monitoimikirkko ankkuroituu sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Alue muistuttaa Helsingin Länsisatamaa ja Jätkäsaarta, missä teollisuus on väistynyt merellisen asumisen tieltä. – Toivomme, että monet uusien asuinalueiden perheet löytäisivät kirkollisen elämän kelluvan kirkon tarjonnasta, Henrik Bundgaard Nielsen sanoo. . KOTIMAA | 16.5.2019 8. Kirkkorakennukselle on ostettu Sydhavnissa tontti, mutta rakentamaan ei ole vielä päästy. Sääntömuutos on nyt Patenttija rekisterihallituksen käsittelyssä. Projektin rahoittaja on itsenäinen kirkollinen säätiö, Kirkefondet, jonka pääsihteeri Henrik Bundgaard Nielsen esittelee hanketta tuulisena kevätpäivänä. . uutiset | lyhyesti | | tanska | S e ei ole laivakirkko eikä Nooan arkki, vaan kelluva kirkko, joka rantautuu merellisen Kööpenhaminan uusien asuinalueiden tuntumaan. Sydhavnin eli Eteläsataman rannassa käy kuhina. Vain pari kilometriä Kööpenhaminan päärautatieasemalta sijaitseva Sydhavn on saanut vasta 6 000 uutta asukasta, mutta alueen palvelut ovat vielä kehittymässä. . Yhteistyössä yliopistojen kanssa se on tehnyt joitakin tutkimusprojekteja. Noin 100 istumapaikan muuntuva kirkkosali on paitsi jumalanpalvelusten, kasteiden, häiden ja perhejuhlien pitopaikka, myös vuokrattavissa muuhun toimintaan. Mikä Kirkefondet. Vuonna 1890 perustettu Kirkefondet (Kirkkosäätiö) syntyi silloisen suurkaupungin Kööpenhaminan tarpeisiin. – Toistaiseksi kyseessä on pelkkä aloite. Seurakunta vastaa itse toiminnasta, Bundgaard Nielsen kertoo. Sata vuotta myöhemmin eli USKOT-foorumi laajentuu Kristinuskoa, islamia ja juutalaisuutta edustava uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi aikoo muuttaa sääntöjään niin, että mukaan toimintaan on mahdollista ottaa myös muita vakiintuneita uskontokuntia edustavia yhteisöjä. Ongelmallista kuitenkin on, jos nationalismi kääntää kansakunnan ja kansalaisten huomion ylikorostuneesti sisäänpäin. Kulttuurija taidepolitiikan osaston ylijohtaja Riitta Kaivosoja kertoo, että ajatus valtion ja uskontokuntien välisestä lakisääteisestä neuvottelukunnasta nousi esiin tänä keväänä, kun luterilaisen, ortodoksisen ja katolisen kirkon sekä mormonikirkon edustajien delegaatio otti yhteyttä ministeriöön. Suunnitteilla valtiollinen uskontoasioiden neuvottelukunta Opetusja kulttuuriministeriö kannattaa uskontoasioita käsittelevän neuvottelukunnan perustamista. Valmistuessaan rakennus on huomiota herättävä. Arkkipiispa toivoo rakentavaa kansallisuusajattelua Arkkipiispa Tapio Luoma otti kirkolliskokouksen avajaispuheessa kantaa keskusteluun nationalismista. Se palvelee seurakuntia, jotta nämä voisivat paremmin vastata erityisesti urbaanin elämäntavan tuomiin muutoksiin. Vuonna 1890 perustettu Kirkefondet on koko Tanskan kirkkoa palveleva säätiö, joka 1900-luvulla rakennutti kirkkoja pääasiassa nopeasti kasvavaan tarpeeseen. Alustavia neuvotteluja mahdollisten uusien jäsenien kanssa on jo käyty. Noin kymmenen miljoonaa kruunua (noin 1,3 miljoonaa euroa) maksava kelluva kirkko on lahja seurakunnalle, joka näin saa mahdollisuuden olla läsnä uudella asuinalueella. Oikaisu Kotimaan (9.5.) sivulla 17 Jari Lindströmin puolue oli väärin. Sisällä laitetaan jo parkettia. Se muistuttaa isoa asuntolaivaa, joka kelluu ponttoonien päällä, mutta katolle tulee risti
Näin sopimuksiin oli kaukaa viisaasti kirjattu. Lisäksi väki on muuttanut lähiöihin sekä uusiin kaupunginosiin, eikä keskikaupungin asunnoissa enää asu suurperheitä. Jokainen seurakunta tarjoaisi edelleen peruspalvelut, mutta ne voisivat nostaa pääsihteerin mukaan profiiliaan erikoistumalla. Olisiko siihen mennessä kirkolla myös oikea nimi. – Kun ihmiset eivät enää tule kirkkoon sunnuntaiaamuisin, he tulevat mieluusti muihin aikoihin ja muina päivinä perhekirkkoihin ja tuomasmessun inspiroimiin messuihin. – Koska olemme itsenäinen toimija, oppositiota ei ole ollut. Aamumessustakin on tullut tavallaan erikoismessu, Henrik Bundgaard Nielsen toteaa. Siitä syntyi idea kelluvasta kirkosta. Loppukesästä vietettäviin kelluvan kirkon vihkiäisiin on tilattu lauluntekijältä uusi virsi. | Kuva: Kaj Aalto vuonna 2013 useita pääkaupungin kirkkoja suljettiin ja myytiin. Onko uusi kirkkoprojekti saatu laituriin ilman myrskyjä. – Ehkä runoilijalla on parempi nimiehdotus, mutta siihen asti se on kelluva kirkko tai laivakotikirkko, Henrik Bundgaard Nielsen sanoo. Toki on erilaisia näkemyksiä siitä, miten kirkon tulee olla läsnä uusilla alueilla. Päädyttiin rakentamaan laivakotikirkko (”husbådskirke”) eli tasapohjainen kelluva kirkko. Pohjoiselle satama-alueelle rakennetaan uusia kerrostaloja kiivaaseen tahtiin. – Ajatus enemmän tai vähemmän profiloiduista kirkoista voi olla tulevaisuudessa yksi monista tavoista luoda relevantti ja läsnäoleva kansankirkko, Bundgaard Nielsen visioi. Henrik Bundgaard Nielsenin on taustaltaan pappi. Kirkkoon kuuluminen romahti ja asuinalueet muuttuivat osittain liiketiloiksi. Kelluvassa kirkossa voitaisiin pitää jumalanpalvelus kanoottikerhon väelle. Kelluva kirkko valmistuu Kööpenhaminan sydämessä sijaitsevan Sydhavnin rannassa palvellakseen uudelle asuinalueelle muuttaneita ihmisiä ennen kuin Sydhavnin uusi kirkko valmistuu muutaman vuoden kuluttua. Todennäköisesti se hinataan muutaman kilometrin päähän Nordhavnin kaupunginosaan. Esimerkiksi pelkkä sosiaalinen työ ei riitä. Tämä on Kirkefondetin keskeinen ajatus, pääsihteeri muistuttaa. Hollannista on haettu kokemuksia urbaanin kirkon toimintamalleista. Ponttoonit hankittiin Suomesta. Uusi metrolinja sinne valmistuu ensi vuodenvaihteessa. Mitä sitten tapahtuu, kun kelluvaa kirkkoa ei Sydhavnissa enää tarvita. Tanskan kansankirkon piirissä keskustellaan profiloiduista seurakunnista eli siitä, miten kaupungissa suhteellisen lähellä toisiaan sijaitsevat kirkot voisivat erottua toisistaan. Olisi esimerkiksi sosiaaliseen työhön panostava seurakunta, nuorisoseurakunta, klassiseen musiikkiin erikoistunut seurakunta tai gospelmusiikkikirkko. Laivojakin oli tarjolla kirkkolaivaksi muutettavaksi, mutta sellainen ratkaisu ei vaikuttanut tarkoituksenmukaiselta. Kun säätiö vietti 125-vuotisjuhliaan 2005, se vuokrasi juhlakäyttöön laivan pariksi kuukaudeksi. Mielestäni tärkeää on, että jumalanpalveluksia järjestetään asuinalueilla. Bundgaard Nielsen on käynyt muun muassa Karlskronassa Ruotsissa tutustumassa kokonaan uusittuun Fredrikin kirkkoon ja sen profiloitumiseen. Laivaksi rekisteröitävän aluksen turvallisuussäädösten takia kustannukset olisivat nousseet, eikä kelluvan kirkon tarkoitus ole seilata avomerellä. ” Toivomme, että monet uusien asuinalueiden perheet löytäisivät kirkollisen elämän kelluvan kirkon tarjonnasta. Koska Kirkefondet oli rakentanut kirkot, se sai myös rahat ne myydessään. – Yhden kirkon myynnistä saaduilla varoilla päätimme rakentaa kelluvan kirkon, Bundgaard Nielsen sanoo. – Kirkon pitää olla siellä missä ihmiset ovat. Kaj aalto KOTIMAA | 16.5.2019 9. Hän on työskennellyt myös Tanskan Raamattuseuran ennen nykyistä pestiään
Seinien ulkopuolinen tukikaarijärjestelmä, jolla jaettiin seiniin kohdistuvaa painetta, mahdollisti myös suuret ja monimuotoiset lasimaalausikkunat. Oli luotu juhlavaa korkeutta, upeaa arkkitehtonista rytmiä ja valon majesteetillista ilmentymää. Ruotsidemokraattien asenne kristinuskoa kohtaan on kuitenkin puolueohjelmissa ainakin näennäisen myönteinen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Syyskuussa 2018 Saksan kirkkopäivien uusi presidentti Hans Leyendecker kertoi, ettei AfD:n edustajia kutsuta kesäkuussa 2019 Dortmundissa pidettäville kirkkopäiville. Veistosmaailma on kirkossa myös ainutlaatuinen. Apotti Suger oli jo käyttänyt järjestelmää St Denisin luostarikirkon kuoriosassa, mutta Pariisin Notre Damessa gotiikka puhkesi täyteen kukkaansa. Gotiikan muotokielen perusteena olivat mittasuhteet ja valo. KD:n eurovaalitunnus ”Enemmän irti Euroopasta” voidaan helposti lukea kansallismielisellä ja EU:n vastaisella tavalla. Katolisen kirkon monet kytkökset uusoikeiston politiikkaan juontavat juurensa antimodernismista, 1900-luvun alkupuolen näkemyksestä, jonka mukaan katolilaiset vastustavat valistuksen ja edistyksen arvomaailmaa. Hän Euroopan kirkot pohtivat suhdettaan uusoikeistoon politiikka | Suomessa kirkon on pohdittava, pitäisikö sen tehdä uudenlaisia erotteluja poliittisten puolueiden välillä, Risto Saarinen kirjoittaa. Erityisesti ihmeteltiin nopeaa lahjoitusten määrää. Se oli rakennusteknisesti ainutlaatuinen 1100-luvun maailmassa. Ruotsin kristillisdemokraattinen puolue on viime aikoina osin lähentynyt ruotsidemokraattien näkemyksiä kansallisvaltiosta ja siirtolaispolitiikasta. Pariisin Notre Damen tulipalo herätti hetkeksi median kiinnostuksen kulttuurihistorialliseen menetykseen. Vaikka kirkko on sittemmin muuttanut näkemyksiään, Ranskan, Puolan ja Unkarin kaltaisissa maissa esimerkiksi paavi Franciscuksen vastustajat näyttävät toistuvasti olevan yhteyksissä antimodernistisiin ja uusoikeistolaisiin liikkeisiin. Arkkipiispan ja populistipuolueen välillä on vakavia jännitteitä, eikä kirkon johto yleisesti harjoita ystävällistä vuoropuhelua ruotsidemokraattien kanssa. Risto sAARinen ekumeniikan professori, Helsingin yliopisto sähköposti: toimitus@kotimaa.fi osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Ruotsin tapaan myös Suomessa orastaa jonkinlainen liitto perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien (KD) välillä. – – Haluan torjua islamisaation.” Kun Suomen kirkkopäivillä keskustellaan uusoikeiston noususta, ytimessä eivät ole yksittäisen kirkonjohtajan teot. Nykyään tämä politiikka poikkeaa Saksan ja Ruotsin kirkkojen asenteesta uusoikeistoa kohtaan. Notre Dame on inspiroinut eri taiteilijoita kautta aikojen. Eduskuntavaalimainoksessaan Mika Ebeling (kd.) kirjoittaa: ”Haluan Suomen säilyvän suomalaisten kotina. Notre Dame sijaitsee Pariisin keskellä. Kirkkorakennukset ovat meillä ja muuallakin eräitä taajamien siluettien tunnusmerkkejä. Nykylinjassa on puolensa, mutta myös sisarkirkkojen erilainen linja on hyvin perusteltu ja näissä maissa laajaa kannatusta nauttiva. Arkkitehtuuri oli kirkon syntymän aikoihin tärkein taidemuoto, ja muut taiteet kehittyivät sen vanavedessä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on 1940-luvun jälkeen välttänyt tuomitsemasta yksittäisiä puolueita. Ranskalaisen maalarin Delacroixin teoksessa Vapaus johtaa kansaa barrikaadeille näkyy Notre Dame taustalla savun himmentämänä. Kirkkoa pidetään Ruotsin ”kansallisen sielun” osana, ja kristinuskolla tulisi Ruotsissa olla myönteinen erityisasema. Erityisesti Saksassa ajatellaan, että käsien peseminen poliittisista kannanotoista voi johtaa Natsi-Saksan virheiden toistumiseen. Yksittäiset jäsenet voivat toki osallistua, ja AfD:n johtajatkin ovat tervetulleita hartaustilaisuuksiin, mutta yleisötilaisuuksien osalta AfD asetetaan boikottiin. Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén on jo vuosien ajan kritisoinut sikäläisten ruotsidemokraattien näkemyksiä. Aune Linnimäki taidehistorian maisteri, Jyväskylän yliopiston tuore alumni Kirkot viestivät aikansa kulttuurista on USA:n republikaanien avoin kannattaja. Kristillisdemokraattien eurovaalien kärkiehdokas Sara Skyttedal kannattaa maahanmuuton rajoittamista ja ajaa monikulttuurisen politiikan lopettamista. Tämä kaikkien länsimaisten, goottilaisten kirkkojen äiti ansaitsee mielestäni pienen esittelyn ainutlaatuisuudestaan. Tukijärjestelmä mahdollisti suippokaaren keveältä näyttävän muotokielen. Jokaista taajamaa lähestyttäessä näemme liikennemerkin, jossa on tunnistettavissa huippupäätteinen rakennus, kirkko. Tapaus on yksi esimerkki siitä, kuinka Euroopan kirkot joutuvat ottamaan kantaa nousevan uusoikeiston ajatuksiin. Victor Hugon romaaniin perustuva elokuva lienee monelle tuttu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon on pohdittava laajemmin sitä, pitäisikö sen tehdä uudenlaisia erotteluja poliittisten puolueiden välillä. KOTIMAA | 16.5.2019 10. Yleisön viheltäessä Schultner puolusti kantaa, jonka mukaan kristityt voivat olla AfD:n aktiivijäseniä. Kirkkorakennukset meitä ympäröivissä maisemissa kertovat erilaisista kulttuuriperinnöistä ja kunkin yhteisön tietyistä ydinajatuksista. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. mielipiteet R eformaation juhlavuonna 2017 Saksan evankelisten kirkkopäivien mediahuomion keräsi sikäläisen uusoikeistopuolueen Alternative für Deutschlandin (AfD) edustajan Anette Schultnerin esiintyminen kirkkopäivillä. Ruotsidemokraattien mielestä tämä ”klassinen kristinusko” on kuitenkin kirkon johdon asenteiden myötä vesittynyt liberaaliksi ja sosialistiseksi
A loitin ”oikeassa” työelämässä varsin myöhään, 38-vuotiaana. Työurastani tuli toisenlainen, kuin olin alun perin suunnitellut. Eivätkö naiset ja miehet ole urakehityksessä tasa-arvoisia ja samalla viivalla. Siinä tilanteessa työnsaanti jännitti: ikää 38 vuotta eikä työkokemusta kuin satunnaisista sijaisuuksista. Nykyisin rohkaisen nuorempia naiskollegoita etenemään urallaan. Kukaan ei tietenkään tiedä, miten asiat olisivat menneet, jos tauko olisi jäänyt lyhyeksi. Rohkaisen olemaan aktiivinen. Hän on toiminut mm. Asiat järjestyivät lopulta varsin sujuvasti ja vauhdikkaasti. Opiskeluni eivät aina edistyneet tehokkaasti, mutta vuosien aikana syntyi neljä nahkakantista gradua eli lapseni, joita hoidin kotona. Miksi kannustan naisia. Luotin itseeni ja osaamiseeni, ja perustelin taitojani toteamalla muun muassa ”mitä ei neljän lapsen kanssa ole hiekkalaatikon reunalla johtamisesta oppinut, sitä ei tarvitse osatakaan”. Jonkin aikaa rakensin tietoisesti esimiesuraa. Seurakunta vahvasti toivoi juuri minua, mutta ymmärrettävästi kapitulissa vähän yskittiin. Sitten tuli tilanne, jossa halusin hetken hengähtää. Kemijärven ja Rovaniemen kirkkovaltuustojen puheenjohtajana. Sain pappisvihkimyksen, ja ensimmäinen työpaikkani oli puolen vuoden pesti vs. Jostain syystä naisen aktiivisuus usein nähdään negatiivisempana kuin miehen. Varaa paikkasi Kotimaa-lehdessä. Muista äänestää! Euroopan parlamenttiin on valittava kristillisiä perusarvoja puolustava edustaja! Keskitetään näissä vaaleissa äänet lakimies, kirkolliskokousedustaja Janne Kaisanlahdelle yli puoluerajojen. Muutos ei tapahdu vahingossa eikä sattumalta. Mielestäni ei ole mitään syytä peitellä haluaan kehittyä ja edetä. Esimiestehtäviä tuli tuon ensimmäisen jälkeen muutama muukin, ja huomasin viihtyväni niissä. Kysyn heidän toiveitaan ja suunnitelmiaan, ja vastauksen saatuani tuupin pohtimaan, miten tavoitteita olisi mahdollista saavuttaa. Sama kaiku on askelten! Näkyvyyttä vaali-ilmoittelullesi. Rohkaisen heitä etsimään oman mentorin. Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt hengähtää nopeammin ja palata taas takaisin urapolulle, josta olin innostunut. Tässä oli vähän uhoakin, mutta ennen kaikkea suuri vimma sanoa, etteivät kotona lasten kanssa vietetyt vuodet ole negatiivisia työssä osaamisen kannalta. Se tapahtuu, kun sitä aktiivisesti tehdään. ” Jostain syystä naisen aktiivisuus usein nähdään negatiivisempana kuin miehen. Edelleen. Hän kannattaa EU:n ja Israelin hyviä suhteita. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi KOTIMAA | 16.5.2019 11. Hänellä on laaja kokemus myös politiikan eri tehtävistä. Mutta nyt hengähdys kesti liian pitkään, ja työurani suunta muuttui. AijA Pöyri Kirjoittaja on mummu ja pappi. Tämä kokemus on muuttanut ajatteluani ja toimintaani viimeisen parin vuoden aikana. Tarinat epätasa-arvosta eivät mahtuisi yhteen eivätkä kahteen kolumniin. Kirkolliskokouksessa hän ollut aktiivinen kannanottaja. Eivät ole. Miksi kannustan naisia. www.jannekaisanlahti.net Ku va : M ik a Ko iv ist o No us ev a M aa se ut u ry . Jännitys työnsaannista vaihtuikin vastavalmistuneelle varsin poikkeukselliseen tehtävään. Siihen mennessä olin ollut kirjoilla yliopistossa 19 vuotta. kirkkoherrana
reportaasi reportaasi Kanttori Jukka Hassisen aloitteesta Jyväskylän neljäsluokkalaiset kutsutaan vuosittain Taulumäen kirkkoon laulamaan virsiä. KOTIMAA | 16.5.2019 12
Nuorisokuoro Vox Aurea on niin suosittu, ettei sen tänä keväänä kannata edes järjestää koelaulua, koska kuoroon ei yksinkertaisesti mahdu uusia laulajia. Hanketta alkuvuosina kaupungin puolelta luotsannut Meri Lumela kertoo, että virsitapahtuma on joka vuosi erilainen. Musiikkia Kirkkopäivillä Gospel Covertajia voi kuulla Kirkkopäivillä ylioppilastalo Ilokiven alakerrassa perjantaina 17.5. Kanttorit esittelevät ensin lyhyesti kirkkorakennusta sekä urkujen toimintaa. klo 15.30.–17.00. Siihen on monta syytä. Kanttori Jukka Hassisen aloitteesta Jyväskylän neljäsluokkalaiset kutsutaan vuosittain neljässä ryhmässä virsilaulutapahtumaan Taulumäen kirkkoon. Virsilaulutapahtumasta on myös mahdollisuus jäädä pois ja osallistua koulun järjestämään muuhun ohjelmaan. Jaakko Löytty ja Lux Auribus esittävät lauluja luvatusta maasta Lounaispuistossa lauantaina 18.5. Kuuntelemme koululaisten virsilaulutilaisuutta kirkon parvelta. Tämä epätodellinen näky on toteutunut Jyväskylässä joka kevät jo yhtenätoista vuotena. – Ohjelma ja sisältö on pyritty pitämään ennen kaikkea yleissivistävänä. Yhteisvastuukonsertti feat. Täytä puisto laululla -kuorolaulujen yhteislaulutapahtuma Lounaispuistossa lauantaina 18.5. Vajaan tunnin mittainen tilaisuus antaa hänen mielestään mahdollisuuden koululaiselle laaja-alaiseen itsensä sivistämiseen. TeksTi | Mari TeiniLä |K uv a: M ar i Tei nil ä » KOTIMAA | 16.5.2019 13. Sitten virret täyttävät kirkkotilan. Tilaisuuden aikana lapset veisaavat muun muassa virret Kuule isä taivaan, Anna meille rauhasi, Herra kädelläsi sekä Soi kunniaksi Luojan. – Mietin miten saisimme aikaan tilanteen, jossa kirkko olisi täynnä samanikäisiä nuoria ja virsiä säestettäisiin laulamaan innostavalla tavalla. Taulumäen kirkko on täynnä virsiä veisaamaan tulleita neljäsluokkalaisia. Olavi Uusivirta esitetään juhlateltassa Seminaarinmäellä lauantaina 18.5. Pajamo oli listannut niitä syitä, joiden takia virret jäävät nuorille vieraiksi. – Monille lapsille tämä on ensimmäinen kerta, kun he tulevat sisälle Taulumäen kirkkoon, Halssilan peruskoulun rehtori ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela sanoo. – Tämä on myös yksi mahdollisuus yhdessä laulamiseen. Lumelan mukaan virret ovat keskeinen osa kulttuurihistoriaa. Veisaamista vauhdittaa maineikas ja palkittu Sanna Salmisen johtama Vox Aurea -nuorisokuoro, Gospel Covertajat -bändi sekä kaksi urkuria. klo 19–20. Jukka Hassinen kertoo saaneensa idean virsilaulutapahtumiin lukiessaan emeritusprofessori Reijo Pajamon virsikasvatukseen liittyvää kirjaa. Joka vuosi tapahtumaan tulee yhteensä lähes 1 500 koululaista. Niistä yhtenä on se, että virsiä säestetään usein nuorten näkökulmasta ikävystyttävällä tavalla. Hänen mukaansa pelisäännöt ovat selvät, Soiva seurakunta Musiikki on keskeisessä osassa Suomen suurimmassa seurakunnassa Jyväskylässä. klo 22 alkaen. Seurakunta tukee virsien oppimista myös lahjoittamalla kaupungin kaikille tokaluokkalaisille virsikirjat. Osalla oppilaista on tämä lahjavirsikirja mukanaan, kun he tulevat virsilaulutapahtumaan. K irkon penkeistä kuuluu koululaisten hälinää, siis elämän ääniä. kaikki tietävät mistä tilaisuudesta on kyse. klo 20.30–21.30
Seurakunnassa toimii 38 kirkkomuskariryhmää, 37 kuoroa ja seitsemän musiikkiryhmää, muun muassa rumpuryhmä, kanteleryhmä, liturgisen tanssin ryhmä ja pelimanniyhtye. Lux Auribuksen levynjulkistamista edeltävänä iltana Taulumäen kirkossa esitettiin jyväskyläläisen muusikko Timo Ruottisen jo viisi vuosikymmentä sitten kantaesityksensä saanut Missa Popularis. Aikanaan se herätti pahennusta, nyt ihastusta. reportaasi Virsilaulutapahtumassa Gospel Covertajien rummut ja kirkon etuosassa olevat urut ovat melkein kiinni toisissaan, mutta sopuisan oloisesti. Yksi syy Taulumäen kirkossa toteutuvaan poikkeuksellisen vilkkaaseen konserttielämään on se, ettei Jyväskylässä ole kunnollista konserttisalia. Toistakymmentä vuotta toiminutta kuoroa johtaa Kimmo Tuuri. Suurin osa ohjelmistosta oli perinteisiä spirituaaleja. Jukka Hassinen sanoo, että kanttorin työssä hänelle läheisintä on saada tehdä musiikkia kirkon hengellisissä tilaisuuksissa yhdessä toisten ihmisten kanssa. – Hän piti tärkeänä sitä, että seurakunnassa musisoidaan ihmisille siten, että se vastaa tämän päivän kokemusmaailmaa. – Musiikin avulla voi lähestyä ja heijastaa uskomme kohdetta, pyhää salaisuutta. – Ihastuin urkujen laulavaan sointiin, ja pidin tuolloin jo myös laulamisesta, Hassinen kertoo. Virsiveisuuta edeltävänä iltana Taulumäen kirkossa oli lauluyhtye Lux Auribuksen energinen levynjulkistamiskonsertti About the Goodness of the Lord, vapaasti käännettynä Herran hyvyydestä. Hanke eteni Hassisen otettua yhteyttä Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelmatyöryhmään, joka ehdotti kohderyhmäksi neljäsluokkalaisia. Samassa yhteydessä julkistettiin levy. Vaikka Jyväskylän seurakunta on Suomen suurin, niin siinäkin mittakaavassa kuorojen ja musiikkiryhmien määrä on vaikuttava. |K uv a: Te uv o Sa lm en jo ki / Va st av al o ” Musiikin äärellä saa turvallisesti luottaa Jumalan olemassaoloon ja Hänen hyvään tahtoonsa meitä ihmisiä kohtaan. Kaupunkiin on suunnitteilla konserttisali, mutta nopeimmillaankin sen toteutukseen menee vielä vuosia. Jukka Hassinen laulaa tenoria ja lisäksi koordinoi kuoron toimintaa. Messun viimeinen osa, ”rauhaa” merkitsevä Pacem , valmistui vasta viime vuoden elokuussa. – Pekka Björninen oli taitava muusikko, jonka sydäntä lähellä oli erityisesti jazzmusiikki. Sen äärellä saa turvallisesti luottaa Jumalan olemassaoloon ja Hänen hyvään tahtoonsa meitä ihmisiä kohtaan, Hassinen sanoo. Jukka Hassinen on työskennellyt 20 vuotta kanttorina Jyväskylässä. Opettajaseminaarin ja vahvan kuorolaulun perua Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa nykyisin musiikkikasvatuksen maisteriopinnot tai saada yhteistyössä Kuopion Sibelius-Akatemian kanssa kirkkomusiikki sivuaineena B-kanttorin pätevyyden. Sytyke kanttorintyöhön lähti kotiseurakunnasta Rääkkylästä, kun kanttori Annikki Logrén pyysi 15-vuotiasta Jukkaa kesäloman sijaiseksi. Taulumäen kirkossa järjestetään runsaasti erilaisia konsertteja ja musiikkitapahtumia. Myös Jyväskylän Sinfonia -orkesteri esiintyy usein Taulumäen kirkossa. Kaupungin puolelta ehtona virsilaulutapahtumalle oli, että seurakunta kustantaa kuljetukset ja tapahtuman toteutuksen. Björninen menehtyi viime vuoden lopussa. Hän vastasi pitkään muun muassa tuomasmessujen musiikista Jyväskylässä, Jukka Hassinen kertoo. Toukokuun alussa Taulumäen kirkossa vietettiin jyväskyläläisen muusikko, kanttori Pekka Björnisen säveltämää jazzmessua Pacem. Kuorojen ja musiikkiryhmien suurta määrää saattaa osaltaan selittää se, että kaupunkiin perustettiin Suomen ensimmäinen opettajaseminaari vuonna 1863. » KOTIMAA | 16.5.2019 14. Seminaariin kuului keskeisesti kuorotoiminta. Pekka muistutti usein meitä kollegoja siitä, ettei saa jäädä menneisyyden vangiksi
Elsi Borgin voitettua kilpailun heräsi keskustelu siitä, voidaanko kyseinen työ antaa naiselle, sillä koskaan aikaisemmin naisarkkitehti ei ollut suunnitellut kirkkotilaa. Välillä oli loikattava ilmassa pitkiäkin matkoja, mutta Elsi Borg oli sisukkaasti pysytellyt miehen perässä.” Taulumäen kirkko on uusklassismia edustava länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkossa on kaksi alttaritaulua päällekkäin. Kirkkoa on sanottu myös enkelikirkoksi, sillä sen sisätiloissa on 24 Paavo Leinosen maalaamaa enkelihahmoa. Tosin ylempi lehteri on nyt käyttökiellossa paloturvallisuuteen liittyvistä syistä. Kirkossa on lehterit kahdessa kerroksessa. Vuonna 1927 Elsi Borg voitti uutta kirkkoa varten järjestetyn arkkitehtikilpailun ohittaen muun muassa arkkitehti Alvar Aallon. Ensimmäinen nainen ” Taulumäen kirkko on uusklassismia edustava länsitornillinen pitkäkirkko. Niistä toinen on edellisen kirkon tulipalosta pelastettu Eero Järnefeltien teos Kristus käy veden päällä. Maarit Henttosen kirjoittamassa kirjassa Elsi Borg 1893–1958 arkkitehti (Suomen Rakennustaiteen Museo) Elsi Borgin kollega muistelee hänen kertoneen, että ”Työmaakäynnillä rakennusmestari oli hyppelyttänyt häntä pitkin kirkon rakennustelineitä ja kattoa. Toisena teoksena on Jonas Heiskan maalaus Kristus ja lampaita. Siihen mahtuu 700 ihmistä. Jyväskylän maaseurakunnan aikaisemmat kirkot olivat tuhoutuneet tulipaloissa, viimeisin niistä vuonna 1918. Tänä syksynä kirkon käyttöönotosta on tullut kuluneeksi 90 vuotta. A rkkitehti Elsi Borg on suunnitellut Jyväskylän seurakunnan nykyisen pääkirkon, Taulumäen kirkon. |K uv a: M use ov ira sto KOTIMAA | 16.5.2019 15
Tämä käy ilmi esimerkiksi näyttelyssä esillä olevasta, firenzeläisen Scolaio di Giovannin 1420-luvulla maalaamasta teoksesta Madonna ja lapsi valtaistuimella. Sinebrychoffin taidemuseon näyttely Taivaalliset värit kertoo sinisen värin ja kullan tarinaa teosten kautta. Koska ultramariini oli hyvin kallista, kirjattiin sen käyttäminen taiteilijan ja tilaajan väliseen sopimukseen ja tilaaja maksoi siitä Taivaassa hohtavat sininen ja kulta Scolaio di Giovanni: Madonna ja lapsi valtaistuimella Adolf von Becker: La Inmaculada del Escorial, kopio Murillon mukaan | Kuva: Jouko Könönen etukäteen, intendentti Ira Westergård Sinebrychoffin taidemuseosta kertoo. Puhdas ultramariini sen sijaan säilyy vuosisatojen ajan. Ristiretkien yhteydessä myös eurooppalaiset pääsivät sinisistä kauneimman makuun ja lapis lazulia tuotiin Eurooppaan silkkitietä pitkin. Varhaisimmassa kristillisessä taiteessa ei juutalaisuuden tavoin käytetty kultaa, kysehän oli köyhien uskonnosta. Kulta symboloi taivasten valtakuntaa ja Neitsyt Maria kuvattiin kullan ympäröimänä. Kullan erityisiä ominaisuuksia ei pystytä korvaamaan. Värien monet merkitykset ovat ajan kuluessa muuttuneet vertauskuvallisemmiksi, mutta niillä on edelleen vaikutus mielleyhtymiin ja tunnekokemukseen. Ultramariinin sininen ja kulta ovat loistokkuutensa ja kalleutensa vuoksi symboloineet kaikkein pyhintä. Maria-kultti vahvistui keskiajalla ja kuvastoon tuli yhä uusia teemoja. Värejä on käytetty harkiten tiettyjen konventioiden mukaisesti, ja ne ovat osoittaneet, mihin huomio kuuluu maalauksessa kohdentaa. Lapis lazulia ei muuten koskaan sekoitettu värin sävyttämiseksi, vaan sitä käytettiin nimenomaan puhtaana. Teollinen valmistaminen laski värin hintaa, ja siten taiteilijat saattoivat vetää vaikka koko taivaan siniseksi. Kaihoisia mielleyhtymiä herättävä nimitys voi olla yritys kuvata puhtaan sinisen sävyä sekä matkaa, josta värin valmistamiseen tarvittavaa mineraalia saatiin. – Kivestä tehtävän jauheen valmistaminen oli hankala prosessi, jonka hallitseminen vaati perusteellisen koulutuksen. – Nykytaiteilijoista Yves Klein on halunnut jälleen löytää ultramariinin puhtaana ja mattapintaisena jauheena. Vain yksi kynttilä muuten pimeässä tilassa tuo kultauksen hohteen esille. Lehtikulta on ohutta kuin henkäys, Ira Westergård kuvailee. K irkkotaiteessa kahdella värillä on ollut aivan erityinen asema muiden joukossa. Visuaalisesti sininen ja kulta toimivat tehokkaana yhdistelmänä, ja taivaallinen valo korostui upeasti Marian sinistä viittaa vasten. – Taiteen näkökulmasta keskeistä on kullan ainutlaatuinen kyky heijastaa valoa. Sinisestä tuli erityisesti Neitsyt Marian väri, jota käytettiin pääasiassa Marian viittaan. Jo kolmessa sadassa vuodessa kulta löytää takaisin tiensä pyhään, mutta silloin muun muassa kirkkojen mosaiikeissa kulta kuvaa aineetonta maailmaa ja taivaan valtakuntaa. Tämä näkyy myös Kleinin teoksissa, joiden sävy vaihtelee. Pigmenttiä jauhettiin lapis lazulista, jota löytyy vain Afganistanista. Lapis lazulia oli käytetty jo vuosisatojen ajan esimerkiksi muinaisen Egyptin ja Kaksoisvirranmaan sivilisaatioissa korukivenä. Esimerkiksi Adolf von Beckerin vuonna 1863 maalaamassa kopiossa espanjalaisen Murillon maalauksesta La Inmaculada del Escorial on käytetty synteettistä ultramariinia, kun taas alkuperäisessä teoksessa väripigmentti on saatu lapis lazulista. ArjA-LEEnA PAAvoLA Taivaalliset värit – Sinistä ja kultaa Sinebrychoffin taidemuseossa 28.3.–25.8.2019. Riisinjyvän kokoinen palanen voidaan litistää tai takoa neliön kokoiseksi lehtikullaksi ilman, että se murenee. Hänen teostensa sininen on upea, mutta synteettiset värit muuttuvat ajan myötä ja ovat herkkiä valolle. Ultramariini tarkoittaa sananmukaisesti ”merten takana olevaa”. kulttuuri | taidenäyttely | Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä kerrotaan taivaallisten värien tarinaa teosten kautta. KOTIMAA | 16.5.2019 16. Kulta on lisäksi muovautuvaa. Sen sijaan vuonna 1824 ultramariinille keksittiin synteettinen vastine
Kirjapalkinnon voitti Tarja Kurvinen, Mikkelin Pellosniemeltä. Kun mukaan otetaan Itämereen laskevat joet, sen vesistöalueella on 14 valtiota. Siinä ei käydä läpi rantavaltioiden kaikkia vaiheita. Oikeus kuolla. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Louis Theroux (oik.) tapaa kuolinapua tarjoavan Final exit -verkoston Brian ruderin. Dokumentissa seurataan lisäksi kuolinapua antavaa Final Exit -verkostoa, joka näyttää toimivan niin lain kuin moraalinkin rajalla. | Kuva: Arron Fellows Kotimaan numero 17 hyväksi jutuksi äänestettiin seurakuntien käsityöpiireistä kertonut reportaasi Puikkojen kilinää ja poran surinaa. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Kirja kertoo Itämeren ja ihmisen vuosisataisesta kohtalonyhteydestä ja siitä, miten tämä yhteys on alkanut järkkyä. Muistisairaiden hoitokodit voivat olla hyviä, hän sanoo, mutta ne ovat liian kalliita. Omilla ehdoillaan haluaa kuitenkin kuolla myös hiljattain aviomiehensä menettänyt, dementiasta kärsivä Deborah. Kuvamaailmakin on pääosin Pohjanlahden länsirannalta ja Suomenlahden pohjoisrannalta. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –2 12 ”Hiljaisen enemmistön pitää vallata kirkko takaisin” Toimittaja Anna-Stina Nykänen ei ole koskaan ajatellut erota kirkosta 20 Kirkolliskokous kiihtyi hiippakuntien rajoista Neljäsluokkalaiset kajauttivat virsiä Jyväskylässä Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Monet eutanasiaan liittyvät eettiset kysymykset nousevat esiin Deborahin ja Theroux’n kohtaamisissa. Pohjoisesta hönkii polaarinen ilmasto. klo 20.01 Yöni Maudin luona. TV1 La 18.5. | dokumentti | Suomessa eduskunta hylkäsi viime keväänä kansalaisaloitteen eutanasian sallimiseksi. Lavalla muun muassa Rachel Cusk ja Hassan Blasim. Tulevaisuudessa nousu voi kiihtyä. Näkökulmia keskusteluun tarjoaa Louis Theroux’n dokumentti, jossa hän tutkii kuolinapua Yhdysvaltojen länsirannikolla. Klo 10.30 Rintamalotta. . Itämeri ja ihminen ei ole historiankirja. OLLI SePPäLä | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | 4 Ka nn en ku va : Vi lle Pa lo ne n 11 4. klo 12.55 ja 15.50 Helsinki Lit kirjallisuusfestivaali 2019. Lukija muuttuu mietteliääksi viimeistään, kun puheeksi tulee merenpinnan nousu. Nykyään sen arvellaan olevan noin 3 millimetriä vuodessa. Matkustajaliikenne Turun merialueella alkoi jo 1600ja 1700-luvuilla. Keskustelu hyvästä kuolemasta ja saattohoidosta kuitenkin jatkuu, ja hyvä niin. Opiskelija Marko Koskelo. Kai Myrberg ja Matti Leppäranta: Itämeri ja ihminen. Itämeri on ollut muun ohessa myös inhimillisen kanssakäymisen meri. Kirja osoittautuu moninaiseksi tietopaketiksi. klo 18.30 Ruoan pelastajat 1/4. Teema & Fem La 18.5. Sen sijaan kirjassa kerrotaan Itämeren tutkimuksesta, sen erityispiirteistä ja saastumisesta, mutta myös merisodista, haaksirikoista ja onnettomuuksista. Anne Lundberg ja Paul Svensson etsivät vastausta kysymykseen: kuinka saisimme ruokahävikin loppumaan. 293 sivua. Se on ollut nykyisellään 2000 vuotta, paitsi että pohjoisessa maa on kohonnut tänä aikana 20–30 metriä. Suomen etelärannikonkin keskivedenpinta alkaa nousta, ja nousee vuosisadan loppuun mennessä 30–90 senttimetriä. Teema & Fem Pe 17.5. Dokumentissa Theroux tapaa monia parantumattomasti sairaita, joiden kuolema lähestyy vääjäämättä. Uusinta. klo 15.05 Pisara. Maailman parhaita kirjailijoita Suomen parhaissa keskusteluissa. Kai Myrbergin ja Matti Leppärannan kirja Itämeri ja ihminen antaa kokonaiskuvan Atlantiin kuuluvasta murtovesialtaasta. TuIja PyhäranTa Theroux ja oikeus kuolla Yle TV2:lla sunnuntaina 19.5. Yle Areena näyttää koko tapahtuman suorana. Itämeri sijaitsee kylmän ja lauhkean ilmastovyöhykkeen rajalla. klo 17.00, La 18.5. Tammi 2019. TV1 Su 19.5 klo 10.00 Viekää minut kotiseudun multiin. Suomi oli toisessa maailmansodassa ainoa maa, joka hautasi sodan uhrit kotiseudulle. Monelle suomalaiselle ensimmäinen ulkomaanmatka on ollut merimatka Ruotsiin. Luonnollisesti kirjan näkökulma on suomalainen, vaikka merellisiä tapahtumia huomioidaan laajemminkin. Lännestä puhaltavat Atlantin kosteat tuulet ja idästä Venäjän mantereinen ilmasto. KOTIMAA | 16.5.2019 17. Itämeri on suomalaisten meri. Eric Rohmerin mestariteos: uskovainen katolinen mies ja vapaamielinen eronnut nainen viettävät yön yhdessä keskustellen uskonnosta ja moraalista (Ranska 1969). klo 22.00. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Teema & Fem Su 19.5. Kauhistuttavien tulevaisuudenkuvien jälkeen kirja päättyy matkailijan näkökulmaan. Ilmajokelainen sosiaalineuvos Sipi Tilus liittyi lottiin heti kun ikä sen salli. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Mutta niin se on venäläisten, ruotsalaisten, virolaisten, latvialaisten, liettualaisten, puolalaisten, saksalaisten ja tanskalaistenkin
Usein kuitenkin kerrottiin äidin pitäneen salaa yhteyttä lapseensa. Mikä voisi tällöin lohduttaa. Kun lapsenlasta ei kastettu J otkin oman elämän asiat ovat niin kipeitä, että niistä on vaikea puhua edes ystävien kanssa. Ei pelkästään syyllisyyden sävyttämän miksi-kysymyksen Jumalalle, vaan myös pohdinnan pelastuksen merkityksestä. Lapsemme ja lapsenlapsemme elävät todeksi oman elämänsä ja omien ikätovereidensa normaalia. Monesti lasten kirkosta eroaminen tai lapsenlapsen kastamattomuus tulee vanhemmille yllätyksenä. Jos itse on koko elämänsä ajan toivonut pääsevänsä rakkaidensa kanssa taivaaseen, niin mitä pitäisi nyt ajatella. Nuo ajat ovat menneet, eikä niistä ole avuksi tämän päivän ongelmiin. Eivätkä ne nouse esiin hartaustai seurapuheissakaan. Isoäiti juttelee lempeästi lapsenlapselleen, kertoo, että suvun kastemekko odottaa, kysyy sitten kastepäivää. Ja sitä paitsi näyttää olevan niin, – jos lapsi kastettaisiin – että lähipiiristä ei löydy kahta kirkkoon kuuluvaa lapsen kummeiksi. Uskon, että ylivoimaisesti toimivin ja evankeliumin mukaisin tapa on pitää yllä yhteyksiä, rakastaa ja yrittää. Yksi tällainen, todella kipeä asia, on se, kun omat lapset ovat jättäneet kirkon ja uskon. ” On olemassa katseen evankeliumi. essee Isovanhemmille voi olla kipeä yllätys kuulla, että lapsenlasta ei kastetakaan. Isovanhempien mieliksi lapsi voidaan kyllä pukea perinteiseen mekkoon, nimi kerrotaan juhlassa, kakkua syödään, mutta yhtään rukousta ei tilaisuudessa lueta. Kun hänen nuoruudessaan oli tavallista, että kuuluttiin kirkkoon, seurusteltiin, mentiin kihloihin, naimisiin, saatiin lapsia ja lapset kastettiin, on nykyinen normaali, että mikään näistä ulkoisista tapahtumista ei toteudu. On niitäkin tilanteita, joissa käydään jonkinlainen valtataistelu lapsen vanhempien ja heidän vanhempiensa välillä. Lapsen äiti kertoo, että ei tule kastetta, tulee nimiäiset. Perheen päänä hän kielsi yhteydenpidon ja lapsi hylättiin. TeksTi | kalevi virTanen – kuviTus | Päivi karjalainen KOTIMAA | 16.5.2019 18. Omien lasten kirkosta eroaminen tai lastenlasten jättäminen kastamatta herättää kirkon opetukseen vakavasti suhtautuvassa vanhemmassa myös uskon kriisin. Se koskee joka päivä ja eniten, totesi yksi isoäiti. Eikä oikealta tunnu sellainen ratkaisu, että lapsenlapsi kastetaan isovanhempien mieliksi ilman äidin ja isän minkäänlaista sitoutumista. Ehkä lapsenlapsia ei ole kastettu. On syntymässä uusi normaali, totesi muuan isoisä. Se on turha ja kaikkia osapuolia satuttava, koska on itsestään selvää, että viimeiset päätökset tekevät lapsen äiti ja isä. Kipeimpäänkin hetkeen löytyy kuitenkin lohtu. Eikö rakkaus jo sano näin: En halua olla taivaassa, jossa minun rakkaani eivät ole! Omassa nuoruudessani oli kirjoja, joissa vanhempien ja lasten välisiä ristiriitoja ratkaistiin siten, että isä kielsi poispoikenneen poikansa tai tyttärensä. Eikä voi edes väittää, että lapsemme tai lapsenlapsemme eläisivät vastuuttomammin tai vähemmän onnellista aikaa kuin me aikanaan. Siihen heillä on täysi oikeus, kuten meilläkin oli aikanaan oikeus omaan normaaliimme. Mitä äiti, isä, isoäiti tai isoisä tekee taivaassa, jossa lapset ja lapsenlapset eivät ole mukana. Salassa näitä murehditaan ja suljettujen ovien takana koetaan syyllisyyttä, johon ei tahdo löytyä mitään apua. Myös uudessa normaalissa lapsia hoidetaan, heitä rakastetaan ja isovanhempien toivotaan olevan nuoren kodin elämässä mukana
Se mikä on tänään totta ja täyttää koko sydämen, saattaa jonkun ajan päästä olla toisin. Rakastavan katseen kautta rakentuu myös ulkoinen malli: voiko tunteitaan ja tarpeitaan osoittaa ja voiko muihin ihmisiin turvautua. Minusta on jännittävää ajatella professori Petri Luomasen luoman mallin mukaan kristinuskoa telttana, jossa on neljä kulmaa, joista on tultu sisään ja tullaan sisään: kertomukset Jeesuksesta ja Jumalasta, Jeesuksen esimerkki heikossa asemassa olevista täysvaltaisina jäseninä, rituaalit eli kaste ja ehtoollinen sekä oppi, dogma. Näin toisten ihmisten rakastavan katseen kautta rakentuu sisäinen malli siitä, kuka olen. Mitä jos lapsemme ja lapsenlapsemme ovat astumassa sisälle sellaisesta kulmasta, jota me emme vielä edes näe. Kaikki nämä kannattelivat ensimmäisten vuosisatojen kristillistä liikettä ja niiden varassa liike kehittyi. Meille tärkeitä sanoja saattavat olla usko, uskoontulo, parannus, kirkko, jumalanpalvelus ja iltarukous. Silloin teltan tekemisen traditioon yhdistyvät uudet materiaalit ja uusi kokemus. Mitä enemmän meitä katsotaan rakastaen, sitä enemmän on toivoa, sillä toivo syntyy nähdyksi tulemisesta. ” Kristillisen yhteisön sisäja ulkopuolisten erottamiseen ei tarvita vahvoja muureja. Me vanhempi sukupolvi emme aina ymmärrä, mitä tapahtuu ja mitä tarkoitetaan. Niinkin voi käydä, että yhtenä päivänä teltan kupoli aukeaa ja taivas tulee näkyviin. Elämässä, myös perheen piirissä, on erilaisia vaiheita. Olemassaolomme ensimmäisestä silmänräpäyksestä lähtien seisomme kaikki Jumalan edessä ja katseemme suuntautuu Häneen. Elämme aikaa, jossa monia asioita ja kokemuksia sanoitetaan uudestaan. On olemassa katseen evankeliumi. KOTIMAA | 16.5.2019 19. Ihminen muistaa katseet. 3:2). Lapsillemme ja lapsenlapsillemme tärkeät sanat saattavat olla muita. Jospa lapset ja lapsenlapset ovat vain kankaan mitan päässä, toisella puolella. Jos jälkikasvu on vanhemmilta hukassa, ei se kuitenkaan ole Jumalalta hukassa. On myös tärkeätä muistaa: Ei ole yhdentekevää, että sinä olet olemassa. Kaikki. Hän näkee heidät ja katselee heitä. Jokaisessa ihmisessä on Jumalan kokoinen aukko. Ihmisen, sinun, minun, meidän lastemme ja lastenlastemme juuret ovat Jumalassa. Me emme kannattele elämää, vaan Jumala kannattelee ja pitää meistä huolta. Teltta-vertauskuvan takana on ajatus Vanhan testamentin ilmestysmajasta, jonka saattoi taitella mukaansa ja pystyttää minne tahansa. Johanneksen kirjeessä asia ilmaistaan näin: ”Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee!” (1 Joh. Sen lisäksi, että Jumala tietää, miten elämäsi asiat ovat, Hän tietää myös, miksi ne ovat niin kuin ovat. Kirjoittaja on opetusneuvos ja isoisä. Isovanhempien katse: Siinähän sinä olet, sinua olen odottanut. Ajallisesti viimeisenä syntyi oppi, dogma, jota monesti tänään pidetään kaikkein tärkeimpänä. Kaikkein kipeimmillä hetkilläkin voi lohduttautua ajatuksella: Vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Telttakangas erottaa. Me uskomme kriisin, tuskan kautta syntyvään uuteen elämään. Teltta herättää ajatuksen, että kristillisen yhteisön sisäja ulkopuolisten erottamiseen ei tarvita vahvoja muureja. Kristinusko on pitkäperjantain ja pääsiäisen uskonto. Vasta paljon myöhemmin syntyivät ensimmäiset katedraalit, jotka seisovat jykevinä paikoillaan ja määrittävät maisemaa. Hänen sydämensä kääntyy kohti kaikkea, mikä on pientä eikä riitä. Se mikä on totta tänään, ei välttämättä ole totta kahden vuoden päästä. Me saamme toivoa ja rukoilla. Jumala kirkastaa kasvonsa ihmiselle ja kääntää kasvonsa hänen puoleensa. Se käsittää, että me kaikki olemme syntyneet Isän kädestä. Sinä kannattelet monia ja monet kannattelevat sinua. Aikuisen silmien ilo vahvistaa minäkuvaa ja lapsi kokee: olen tervetullut, olen rakkauden arvoinen, olen hyvä. Aikojen kuluessa kangas kuluu, se täytyy kutoa uudestaan. Kun kristillinen usko alkaa luomisesta, se sulkee sisäänsä kaikki, niin uskovat kuin ei-uskovat, niin hyvät kuin pahat. Koska Jeesus Kristus on ylösnousemus ja elämä, saamme yhä uudestaan uskoa todeksi viestin: Tässä ei ole kaikki
2 ”Älä pelkää” on parasta, mitä kirkko voi sanoa. Meille kotiin tuotiin monta kertaa pultsari, joka oli kotoisin isäni kanssa samalta kylältä. Lapsuudenkodissani luettiin iltarukoukset, joskus käytiin kirkossakin. Uskon, että yksi kirkon seuraavista isoista ongelmista on suhtautuminen äärioikeistolaisiin konservatiiveihin. Koska olen kirjoittaja, äidinkielen merkitys on minulle luterilaisuudessa tärkeää. Minulle ei ole koskaan tullut mieleenkään erota kirkosta. Kun mummi tuli, piti elää toisella tavalla. Luterilaisuuden keskeiset opetukset elivät eniten käytännössä: ihmisiä autetaan, heitä kohtaan tunnetaan armollisuutta ja mietitään, että itsellekin olisi voinut käydä huonosti. Tosin se on myös parasta, mitä lääkäri tai pomo voi sanoa. Jollain lailla pitää tehdä selväksi, ettei luterilaiseen kirkkoon kuulu vihapuhe. En löydä ristiriitaa luterilaisten oppien ja oman maailmankuvani välillä. Sitten hylätään koko kirkko. haastattelu Kuka. Mietin, miksi uskovaiset ihmiset ovat usein niin tuomitsevia ja pelokkaita. ” Virsien veisaaminen ei ole minulle vain henkinen vaan myös kehollinen asia. 3 Hiljaisen enemmistön pitää vallata kirkko takaisin. Häneltä riisuttiin roskisvaatteet, hänet pestiin ja lähetettiin kesäksi maalle heinätöihin. Varsinkin aikaisemmin uskovaiset ihmiset lähettivät minulle toimitukseen hyytävää palautetta, jossa kerrottiin, mitä Jumala minusta ajattelee ja millaiseen helvettiin joudun. On jännää, että se ei lainkaan värittänyt käsitystäni kirkosta tai uskovaisuudesta. Isänisäni oli maallikkosaarnaaja, ja varsinkin mummi oli kauhean ahdasmielinen. Pelastusarmeijan pyhäkoulusta sai kiiltokuvia, ja esiintymisissä laulettiin Älä silmä pieni katso mihin vain. Hyvä voittaa pahan 6–0. Kotiseurakuntani on Porvoossa. Anna-Stina Nykänen, 57 Helsingin Sanomien sunnuntaitoimituksen toimittaja Seurannut työssään uskontoaiheita vuodesta 1997. Uskon pitäisi tuoda turvallisuuden tunnetta ja rohkeutta, jonka varassa mennään vaikeuksissa olevien luo ja sanotaan, että olen sinun kanssasi ja autan sinua. Pidän tärkeänä sitäkin, että luterilaisuudessa vakaumusta toteutetaan arjessa. | Ville Palonen TeKSTI | MerI ToIvANeN – KuvA | vIlle pAloNeN KOTIMAA | 16.5.2019 20. Sai viime joulukuussa Kirkon viestintäpalkinnon 2017–2018. Myös virsien laulamisessa näkyy tavallisten ihmisten kunnioittaminen. Kasvoin helsinkiläisessä Maunulan lähiössä. Se on kokemus, jota eivät hapannaamat vie! 1 Ihmiset välittävät liikaa yksittäisten uskovien mielipiteistä. Mielestäni se oli vain mummin ongelma. Keskustelee Kirkkopäivien paneelissa toivon sanoista ja huolipuheesta yhdessä piispa emerita Irja Askolan ja koulutuksen asiantuntijan, KT Kimmo Kososen kanssa. Kun muutin kaupunkiin vuosituhannen alussa ja sain lapsen, olin liikuttunut, että seurakunnasta tuli viestejä lapsen syntymän ja syntymäpäivien yhteydessä. Ihmiset reagoivat usein hirvittävän voimakkaasti siihen, että joku uskovaisuutta tai kirkkoa edustava kohtelee epäoikeudenmukaisesti tai tavalla, joka ei tunnu kuuluvan kirkon opetuksiin. Perustelujen mukaan Nykänen on kirjoituksissaan alleviivannut asioita, jotka heijastavat kirkon perussanomasta kumpuavaa arvomaailmaa. Pääsiäisen alla Helsingin Malmin seurakunta jakoi joka kotiin lehden, jonka kannessa luki ”Älä pelkää”. Olen aina ajatellut, että kuulun tänne. Niissä oli 1990-luvun lopulta lähtien voimakasta vieraiden uskontojen ja vieraan näköisten ihmisten demonisoimista. Tuollaisen viestin vieminen kaikille on hätkähdyttävän hienoa ja freesiä. Olisi ihanaa, että seurakunta Viisi väitettä kirkosta Kirkko vähättelee omaa kiinnostavuuttaan, sanoo Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stina Nykänen. Laulamaan eivät pääse vain kuorolaiset, vaan tasainen mölinäjoukko. Vaikkei siitä puhuttu uskonnollisin sanakääntein, oli päivänselvää, että niin toimittiin arvojen ja ihmiskuvan takia. Kohuja tulee väistämättä, ja ne pitää käsitellä niin, että niistä seuraa jotain hyvää