Kotimaa 16.11.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Saarnassaan hän puhui anteeksiannosta, uuden sivun kääntämisestä. SIVUt 12-15. Sivut 4–6 16. Sivut 4–6 ju k k a g r a n s tr ö m allianssin pääsihteeri anna munsterhjelm kaipaa kirkkoon enemmän riskinottoa. . . UUSI SIVU Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vihittiin virkaan sunnuntaina. SIVUt 18-19 nyt puhutaan vihapuheen vastineeksi hyvää! näin kehutaan lähimmäistä. vuosikerta | 0043595–17–47 46 UUSI SIVU Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vihittiin virkaan sunnuntaina. Saarnassaan hän puhui anteeksiannosta, uuden sivun kääntämisestä. marraSkUUta 2017 | hinta: 3,70€ | 112
Eikä hyvyydestä ole oikein uutiseksikaan, paitsi ehkä katastrofin jälkeen. Tästä poikkeuksen tekee viikoittain ilmestyvä Me Naiset -lehti, jossa omistetaan koko sivu ilmiöitä ja julkisuuden henkilöitä koskevalle vinoilulle. Yksi vitsaus ei riittänyt – niitä annoit kymmenen. Älykkyys ja ilkeys kohtaavat harvoin toisin kuin kirjoittaja ehkä luulee. Näyttelijät sanovat pahan ihmisen roolin olevan antoisamman esittää kuin hyvän. 1 1 . Sivulla näkyy toimittajan nimi. 2 01 7 LAInA Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInILä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäälikkö Freija Özcan Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen (virkavapaalla) Toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Saara-Maria Pulkkinen Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 Lukijamäärä 70 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Pahuus on kiehtovampaa kuin hyvyys. Myös osa iltapäivälehtien tai niiden verkkosivujen kolumnisteista kirjoittaa erittäin ilkeästi, mutta aina omalla nimellä. Sinä ruokit avokätisesti, jaat suuren varastosi antimista, annat enemmän kuin voisimme koskaan odottaa. 2 KOTIMAA 1 6. Tahallista ilkeyttä omalla nimellä tai nimimerkin takaa viljelevän median pitäisi olla huolissaan siitä, ettei se ala levittää ympärilleen pahaa hajua. Esko Karppanen ortodoksisessa verkkolehti Simeon ja Hannassa 10.11. Ilkeily madaltaa median tasoa Tahallista ilkeyttä viljelevän median pitäisi olla huolissaan siitä, ettei se ala levittää ympärilleen pahaa hajua.. Sammakoita, syöpäläisiä ja paarmoja ylen määrin. Pääkaupunkiseudulla joka toinen viikko ilmestyvä seurakuntalehti Kirkko ja kaupunki on kuitenkin pysynyt uskollisena tälle lajille. Sinä annat, ja jokainen saa osansa. viidennen yleisen kristillisten miesten kokouksen tervehdys. Naisille suunnatuissa aikakauslehdissä tahallinen ilkeys on harvinaista. Syvästi surren olemme seuranneet sitä vastakkaista yhteiskuntapiireissä esiintyvää kiihtymystä ja epäluuloa, joka on kehittynyt siihen määrään katkeraksi, että puhutaan jo eri kansalaisryhmien nousemisesta toisiaan vastaan jopa ase kädessä. Vapautustasi seurannut erämaavaellus oli neljänkymmenen vuoden mittainen huviretki. Tyylilaji kertoo kuitenkin lukijalle, että kyseinen media hyväksyy ilkeyden. Siksi sinun kanssasi kalastettuaan eivät opetuslapset jaksa nostaa verkkoja vedestä. Lähetit sateen, joka olisi voinut kestää neljä päivää. Sinä avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi. Täällä puhjennut suurlakko on katkaissut tiedonantoyhteyden ulkomaidenkin kanssa ja tänne saapuneet bolshevikilehdet ovat äärimmäisen köyhiä asiallisista tiedoista. Kirkko ja kaupunki -lehden Kerettiläinen ilkeilee vuodesta toiseen nimimerkin takaa yksittäisiä ihmisiä ja ilmiöitä kohtaan. Polkom-palstalla käsitellään usein ilkeään sävyyn poliitikkoja tai muita vallankäyttäjiä. Osansa sai myös tuore piispa Teemu Laajasalo. Ja kun sinä annat syödäksemme kyynelleipää, juotat meille kyyneleitäkin maljoittain. Viimeisimmän Suomen Kuvalehden Polkom-palstalla julkaistu kirjoitus saattoi loukata etenkin pitkäaikaisia lukijoita. Siksi viidestä leivästä ja kahdesta kalasta et ruokkinut vain yhtä pikkupoikaa, vaan tuhansien ihmisten väkijoukon. Niin on nyt käynytkin. 21.11.1917 Kansalaissota Venäjällä. Siinä lyötiin kansanedustajaa ja arkkipiispaehdokas Ilkka Kantolaa 12 vuoden takaisesta avioerosta. • Sinä, leimuavien miekkojen ja poltetun maan Jumala, toimit suuressa mittakaavassa. Osa pakinoista oli hauskoja, osa ilkeitä. Viikko sitten lausuimme arvelunamme, että pian jäänemme Venäjältä tuleviin tietoihin nähden täydelliseen pimeyteen ja että Kerenski tuskin enää pääsee valtaan. Valtaosalla niistä seurakuntien jäsenistä, joille Kirkko ja kaupunki lähetetään, ei ole käsitystä Kerettiläisen esille nostamista aiheista. Nyttemmin nimimerkin takaa kirjoittelu on menettänyt arvostustaan osin siksi, että sosiaalinen media on täynnä nimetöntä, pääosin ala-arvoista tekstiä. Syystä sanovat. Yhä harvemmassa mediassa julkaistaan nimimerkin takaa niin sanottuja pakinoita tai kolumneja. Se kesti neljäkymmentä. Median tehtävä on käsitellä asioita myös kriittisesti. Sinä annat, ja jokainen saa osansa. • Sinua sanotaan yltäkylläisyyden Jumalaksi. Lukija haistaa kuitenkin perustellun kriittisyyden ja itsetarkoituksellisen ilkeyden eron. Ja siksi pelastuksesikaan ei koske pientä joukkoa, vaan kaikkia maailman kansoja. Sinä avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi. Lyhyitä olisivat uutislähetykset, jos niissä kerrottaisiin ensisijaisesti hyvistä teoista. Suurten mittakaavojen Jumala S inua sanotaan yltäkylläisyyden Jumalaksi. Usein Kerettiläisen tekstit ovat sisäpiirimäisiä. Suoraselkäistä on kuitenkin se, että palstan kirjoittaja esiintyy omalla nimellään. Muinaisia tunnettuja nimimerkkejä olivat esimerkiksi Aapeli Savon Sanomissa, Origo Helsingin Sanomissa ja Nenä, joka kirjoitti muun muassa Kansan Uutisiin. sAArA-MArIA PuLKKInen S uomen Kuvalehti on itsenäistä Suomea vähän vanhempi instituutio
Päätös kolehtikohteesta kuuluu paikalliselle seurakunnalle eli tässä tapauksessa Turun tuomiokirkkoseurakunnalle. Oikaisu . Kapitulin on määrä käsitellä asiaa torstaina 16.11. Virantoimituksesta pidättäminen on voimassa, kunnes tuomiokapituli on tehnyt asiasta päätöksen, kuitenkin enintään neljän viikon ajan. 2 01 7 vIIKOn KuvA KOOnnuT: MerI TOIvAnen Etelä-Korean pääkaupungin Soulin ostosalueella järjestettiin jouluinen katutapahtuma 13. Valtaosa eteläkorealaisista ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Piispat toteavat, että eutanasialain hyväksyneissä maissa lakia on myöhemmin alettu soveltaa sen alkuperäistä tarkoitusta ja kriteereitä laajemmin. Luterilaisen kulttuurin säätiö on myöntänyt vuoden 2017 tunnustuspalkinnon muusikko jaakko Löytylle. Ehdokasasettelu päättyy 27.11. marraskuuta. marraskuuta televisioidussa reformaation merkkivuoden päätösmessussa ei kerätty kolehtia Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaiseen valtakunnalliseen kohteeseen. Hänen mukaansa reformaation päätösjuhlaan sopi paremmin kolehdin kerääminen ”koulutukseen ja lukutaitoon kaukaisissa maissa” kuin yhdelle lähetysjärjestölle. Aiemmin kapituliin on jätetty heli inkisen, Björn Vikströmin ja ilkka Kantolan vaaliasiakirjat. Rinne lisää, että seurakunnassa vietettiin seuraavana sunnuntaina erikseen Kylväjän kirkkopyhää, joten kolehti sopi siihen yhteyteen paremmin. Nykyisessä kuolevien saattohoidossa on kyselyn mukaan vakavia puutteita. Piispat vetoavat muun muassa Suomen sairaanhoitajaliiton kyselyyn. Konneveden kirkkoherra pidätettiin väliaikaisesti virantoimituksesta . Kirkkoherra on vuoden kuluessa saanut piispalta kaksi kirjallista varoitusta ja yhden huomautuksen sekä tuomiokapitulilta hallintolain mukaisen huomautuksen. Toisaalta maailman suurimmat henkilöjäsenyyteen perustuvat kristilliset seurakunnat, megaseurakunnat, toimivat Etelä-Koreassa. Saattohoidossa lievitetään fyysistä ja psyykkistä kipua ja paneudutaan samalla psykologisiin, sosiaalisiin sekä hengellisiin ja elämänkatsomuksellisiin asioihin. Säätiö toteaa, että Löytty on Suomen arvostetuimpia gospelmuusikoita, jonka usein kantaa ottavat hengelliset laulut tunnetaan laajasti. KOTIMAA 3 1 6. Tuomiorovasti Heimo Rinne kiistää, että kyse olisi ollut kirkkopolitiikasta. 1 1 . Kohde oli Lähetysyhdistys Kylväjän sijaan Kirkon Ulkomaanapu. Kuopion hiippakunnan piispa jari jolkkonen pidätti Konneveden seurakunnan kirkkoherran olavi Virtasen väliaikaisesti virantoimituksesta 2.11. Jolkkosen mukaan syitä ovat kirkkoherran virkavelvollisuuksien rikkominen, siitä seurannut sekava tilanne seurakunnassa ja kirkkoneuvoston tekemä aloite viraltapanosta. KuVa: jung YEon-jE / aFP / LEhTiKuVa Jaakko Löytty sai tunnustuspalkinnon . Säätiön hallituksen puheenjohtaja, piispa jari jolkkonen luovutti palkinnon 10.11. Piispojen kannanotossa todetaan, että hyvä ja ammattitaitoinen saattohoito on kuolevan ihmisen aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun sairaus ei ole enää parannettavissa. Myöhemmin presidenttinä vaikuttanut oikeuskansleri oli Pehr Evind Svinhufvud, ei Per Erik Svinhufvud. Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma on arkkipiispan vaalin neljäs ehdokas. Sen mukaan yhdeksän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, ettei saattohoitoa ole kehitetty Suomessa riittävästi. Varsinkin eteläkorealainen nuoriso on innostunut joulusta. Tapio Luoma virallisesti arkkipiispan vaaliin . Turun tuomiokirkosta 5. Luoma on toiminut Espoon piispana vuodesta 2012 ja sitä ennen kymmenen vuotta kirkkoherrana Seinäjoella. Luterilaisen kulttuurin säätiö ilmoittaa vaalivansa suomalaisen luterilaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä ja luterilaisen elämänkatsomuksen kehittämistä. Moni yhdistelee kungfutselaisittain erilaisia uskonnollisia aineksia, joista yksi on eteläkorealainen samanismi. Maan asukkaista kristittyjä on noin 27 prosenttia, buddhalaisia noin 15 prosenttia. Ratkaisu on herättänyt epäilyksiä siitä, oliko kyseessä kirkkopoliittinen ratkaisu. Luoman valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin maanantaina. KOTIMAA24 Piispoilta kannanotto saattohoidon puolesta Hyvä saattohoito on kuolevan kokonaisvaltaista hoitoa.. Kotimaan (9.11.) artikkelissa kadonneesta valtiopäivien avajaissaarnasta oli nimivirhe. OLLI SeppäLä Reformaatiomessun kolehtikohde vaihtui Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat kehottavat tuoreessa kannanotossaan, että eutanasialain edistämisen sijaan keskitytään hyvän saattohoidon turvaamiseen. Rinne huomauttaa, että kolehtikohteiden siirtäminen ei ole tavatonta, mutta siirtämisestä tehdään Kirkkohallitukseen ilmoitus. Asiaa kysyttiin viime viikolla myös kirkolliskokouksessa järjestetyllä Kirkkohallituksen kyselytunnilla. Kylväjä on yksi kirkon seitsemästä virallisesta lähetysjärjestöstä
Tarvitset perhettä ja läheisiä; he tarvitsevat sinua, eivät piispana vaan Teemuna. Pidä huoli, että sille on tilaa, ettet katoa itseltäsi ja läheisiltäsi. Lapselle annetaan ymmärtää, että kun taikasana anteeksi on sanottu, edessä on uusi alku. Anteeksiantamukseen, päivän aiheeseen, Laajasalo johdatteli toteamalla, että pienelle lapselle opetetaan kaksi tärkeää sanaa: kiitos ja anteeksi. Kulkueen takaosassa saapuivat monenkirjavissa asuissaan piispat Suomesta ja ulkomailta. Mukana oli piispoja Pohjoismaista, Virosta, Englannista, Namibiasta ja Yhdysvalloista. – Siellä kappelissa on muuten tasan 800 ikkunaruutua. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan nuorisopappina hän järjesti kymmenen vuotta nuorten messuja kirkon vieressä sijaitsevassa kappelissa. Arkkipiispan mukaan on olennaista, että piispan viran tunnuksia kantaa ihminen, jolla on ihmisen kasvot ja ihmisen historia. Mäkinen huomautti, että piispan virassa on kaksi ulottuvuutta. KUVA: JUKKA GrANströM teemu Laajasalo saapui messuun ristikulkueessa. Toinen liittyy siihen, mitä piispa tekee, toinen taas siihen, mitä piispa on. – Voidaksesi tunnistaa itsesi kaikkien odotusten ja vaatimusten keskellä tarvitset niitä tiloja ja ihmisiä, joitten keskellä voit hengittää väljästi ja rauhassa, ihmisiä, jotka näkevät Teemun eivätkä virkaasi. 1 1 . Hän kumitti, sivusta tuli yhä suttuisempi, lopulta sutun seassa oli jo kyyneliäkin. Arkkipiispa Kari Mäkinen osoitti messun johdantosanat Teemu Laajasalolle. 2 01 7 H elsingin hiippakunnan uuden piispan Teemu Laajasalon vihkimysmessu alkoi viime sunnuntaina Helsingin tuomiokirkon kellon lyötyä kymmenen. Opin sen, kun eräs nuori yhden nuorten messun saarnan jälkeen tuli kiittämään puheesta ja sanoi: ”Oli hieno puhe, tässä kappelissa on tasan 800 ikkunaruutua – laskin niitä koko saarnan ajan”, Laajasalo kertoi ja jatkoi: – Rakkaat kuulijat, tässä kirkkosalissa on muuten 1 536 ikkunaruutua. pIIspANvIhKIMys Kansainvälinen piispajoukko siunasi vasta vihityn virkaveljensä. Alttaria kohti edenneen ristikulkueen etuosassa matkasivat piispan viran tunnukset: kaapu, hiippa, risti ja sauva. Tämä on armon ja vastaanottamisen paikka. On kyse enemmästä kuin tiettyjen vastuiden saamisesta. Mäkinen muistutti, että alttarilta piispa lähetetään ja alttarilla piispa siunataan. Mäkinen totesi Laajasalolle, että virka ei ole koko elämä. KUVA: KirKoN KUVAPANKKi / MArKKU PiHLAJA. Piispaksi vihittävä Teemu Laajasalo nauratti seurakuntaa saarnansa aluksi. Teemu Laajasalo oli vielä messun aluksi pukeutunut valkoiseen albaan. Mäkinen totesi, että hiippakunnan, kirkon ja sisarkirkkojen yhteinen kulkue toi Laajasalon kirkon etuosaan. Seurakunta hekotti. Nyt naispuolisia piispoja oli joukossa vain yksi, Tukholman piispa Eva Brunne. 4 KOTIMAA 1 6. – Tämä ei ole vaatimusten ja odotusten ja tehtäväksiantojen paikka. Edellä kulkivat esirukoukseen osallistuneet näyttelijä Eeva-Liisa Haimelin ja teemu Laajasalon tytär Noomi Laajasalo. Silloin opettaja tuli pulpetin viereen, otti vihkosta kiinni ja sanoi: ”Käännetäänpä uusi puhdas sivu, aloita uudelleen.” Uusi piispa: Anteeksianto on hiippakunnan turva Messu Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan on olennaista, että piispan tunnusten kantajalla on ihmisen kasvot ja ihmisen historia. Saarnatuoliin kivunnut Teemu Laajasalo muisteli, kuinka hän opiskelijana ja apusuntiona myi tuomiokirkossa turisteille postikortteja. Laajasalo puolestaan toi kirkkoon mukanaan koko elämänsä: kaikki tähänastisen elämänsä päivät, elämänsä ihmiset, kaikki muistonsa ja nekin asiat, joita ei voi tai halua muistaa. Laajasalon edellä kulki hänen tyttärensä Noomi Laajasalo, joka osallistui messun esirukoukseen suomeksi ja englanniksi. Irja Askolan piispanvihkimykseen seitsemän vuotta sitten osallistui useita sisarkirkkojen piispoja ja muita kirkkojen korkeissa asemissa olevia naisia. Naurunremakka täytti kirkon saarnan aluksi. Laskin suntion kanssa ne teidän puolestanne, niin voitte keskittyä saarnaan. – Tämä koskee koko ihmistä, Teemua kokonaisuutena. Esimerkkinä uudesta alusta Laajasalo palasi alakouluaikaiseen muistoonsa, Hän harjoitteli luokassa kaunokirjoitusta, joka ei pysynyt riveillä
Hän kertoo halunneensa liittää asuun viittauksia hiippakuntaan, piispaan ja Helsingin tuomiokirkkoon. – Kristinuskon ihmeellisimpiä ajatuksia on mahdollisuus aloittaa alusta. Ihmiset riitelevät, ihmiset jakautuvat, ihmiset kantavat kaunaa, tässä olemme hyviä. Kaavun kädenteihin on kirjottu Herran siunaus kullanvärisellä silkkilangalla. Uskontunnustuksen jälkeen Laajasalo antoi piispan lupaukset. Piispanhiipan kaksi huppua kuvaavat Vanhaa ja Uutta testamenttia. Edelliset sutut näkyvät ja kuultavat läpi. MerI TOIvAnen Arkkipiispa Kari Mäkinen asetti Teemu Laajasalon päähän piispan hiipan. Aikuisten elämässä uusia sivuja harvoin löytyy. KuVA: JuKKA GrAnsTröM Rakkaat kuulijat, tässä kirkkosalissa on muuten 1 536 ikkunaruutua. Rististä lähtevät renkaat kuvaavat liikettä, kristillisen sanoman laajenemista. Laajasalon tummansinisen asukokonaisuuden on suunnitellut tekstiilitaiteilija Helena Vaari. Kaavun selässä oleva tasasivuinen risti jäljittelee tuomiokirkon pohjapiirustusta, silkkilangoilla tehty kirjonta on haluttu saada loistamaan kirkon tavoin. Laskin suntion kanssa ne teidän puolestanne, niin voitte keskittyä saarnaan.. Muut piispat ja tuomiorovasti Matti Poutiainen kerääntyivät Laajasalon ympärille, panivat kätensä hänen päänsä päälle ja siunasivat hänet. Kaavun etupuolella on pieniä ristejä, jotka symboloivat hiippakunnan seurakuntia. Anteeksianto on tämänkin hiippakunnan ainoa tuki ja turva, Laajasalo jatkoi. KOTIMAA 5 1 6. Kirkon värit, vaaleanharmaa, valkoinen ja kulta, näkyvät symbolien yksityiskohdissa. Laajasalo kysyi, voisiko reformaation lahja satavuotiaalle Suomelle olla anteeksianto kaiken vastakkainasettelun ja pahantahtoisuuden keskellä. Piispan asuun puettu Laajasalo polvistui alttarille. Ensimmäistä kertaa Laajasalon yllä nähdyt tummansinisen kaavun ja hiipan on suunnitellut tekstiilitaiteilija Helena Vaari. Kun uusi piispa kääntyi seurakuntaan päin ensi kertaa piispan tunnukset yllään, väki taputti spontaanisti. Raamatuntekstejä lukivat lupausten väleissä eri kielillä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat Björn Vikström ja Tapio Luoma sekä piispat Eva Brunne Ruotsista, Veikko Munyika Namibiasta, Tiit Salumäe Virosta, Atle Sommerfeldt Norjasta, David Walker Englannista ja Elof Westergaard Tanskasta sekä Helsingin tuomiorovasti Matti Poutiainen. Anteeksianto on annettu siksi, että pystyisimme silti menemään yhtenä joukkona eteenpäin. Graniittinen korukivi viittaa tuomiokirkon portaisiin ja Pietariin kirkon kalliona. Lupausten päätteeksi arkkipiispa Mäkinen vihki Laajasalon piispan virkaan. – Anteeksianto on annettu seurakunnalle pitämään joukko yhtenä. 2 01 7 Laajasalo totesi, että anteeksi-sanaan liittyy kolme vaikeutta: on vaikea pyytää anteeksi, antaa anteeksi ja uskoa saaneensa anteeksi. Laajasalolta irtosi jo hentoinen hymyntapainen. 1 1 . Asun pääväri sininen viittaa Helsingin tuomiokirkon alttaritaulussa olevan Neitsyt Marian vaatteen siniseen väriin ja taivaan sineen. Sitten piispat Matti Repo ja yhdysvaltalaispiispa Guy Erwin auttoivat Laajasalon ylle piispan kaavun. Arkkipiispa Mäkinen asetti hänen kaulaansa ristin, päähänsä hiipan ja antoi hänen käteensä sauvan
TeKsTIT: MerI TOIvAnen pIIspAnvIhKIMys Emerituspiispa Eero Huovinen ja Anja-Tuulikki Huovinen keskustelivat Helsingin pormestarin Jan vapaavuoren ja Outi vapaavuoren kanssa. – Laajasalo on hyvä piispa jo nyt, Eloranta kehui. Askola, Halonen ja Arajärvi istuivat yhdessä myös vihkimysmessussa. kirkon penkissä toisiinsa tutustuneet riina sjögren ja riitta Eloranta kiittelivät hienoa ja juhlavaa messua, jossa ulkomaalaiset piispat ilahduttivat läsnäolollaan. 1 1 . – nämä ovat hyviä asioita. Opetusministeri sanni Grahn-Laasonen tuli isänpäivän merkeissä paikalle perheineen ja kertoi nelivuotiaan tyttärensä kiinnostuneen piispojen kaavuista. – Teemu on valmis, kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen kommentoi. 2 01 7 Piispa Teemu Laajasalo tapasi kirkkokahveilla edeltäjänsä Irja Askolan sekä presidentti Tarja Halosen ja tohtori Pentti Arajärven. 6 KOTIMAA 1 6. Jan vapaavuori luki messussa vanhan testamentin tekstin. – samalla salaisesti tunnen myös vähän sääliä siitä, että mihin hän onkaan joutumassa. vihkimyksessä avustanut namibian kirkon piispa veikko munyika oli kuullut etukäteen, että Laajasalo on nuori ja kasvatustieteilijä. Helsingin Paavalin seurakunnan kirkkoherra kari kanala oli sitä mieltä, että Teemu Laajasalon saarna ei olisi voinut olla enää parempi. Grahn-Laasosen mielestä Teemu Laajasalon piispuus on hieno jatko Irja Askolan arvokkaalle työlle. Teemu voi johtaa tuoreesti, avata ikkunoita ja tehdä jumalasuhdetta ymmärrettäväksi ihmisille. kuvAT: JukkA GrAnsTrÖm kirkkokansa ylisti uuden piispan saarnaa TunnelMAT Teemu Laajasalon vihkimysmessun jälkeen juotiin kahvit tuomiokirkon kryptassa. ministeri piti puheen juhlalounaalla, joka tarjottiin kutsuvieraille kirkkokahvien jälkeen.
Ojala on myös kirkolliskokouksen ja Helsingin tuomiokapitulin maallikkojäsen. Nuori kirkko ry on kirkon lapsija nuorisotyön järjestö. Tsempparit ovat vapaaehtoistyöntekijöitä, joiden tehtävänä on valaa toivoa velkaantuneeseen ja olla tukena velkaneuvontaprosessissa. Helsingin hiippakunnan piispa teemu Laajasalo otti osaa tapahtumaan Twitterissä: ”Uutinen, joka vie sanat. Oulun seurakunnat kouluttivat taloustsemppareita . Tämä on merkittävin päätös koko kymmenvuotisella edustajaurallani. Siinä on häkellyttäviä alueellisia eroja, mikä toimii missäkin. Ratkaisuja tähän ongelmaan voidaan löytää, kun ymmärretään, että nuorissa ei ole vain tulevaisuus vaan myös nykyisyys. Seurakunnan työntekijät päivystivät tapahtumapaikalla Lyseonpuiston leikkipuistossa ja Porvoon pikkukirkossa. – Yhä laajempi verkostoituminen valtionhallinnon virkamiesten, poliitikkojen, muiden järjestöjen ja suurten kuntien edustajien kanssa on tärkeää. Ojala siirtyy tehtävään ensi vuoden alussa Innofactor Oyj:n liiketoimintajohtajan paikalta. Olet ollut pitkään kirkolliskokouksen jäsen. Mitä se tarkoittaa. Siunaa Jeesus omaisia ja ota lapsi kotiisi”. Tuen myös lasten ja nuorten urheiluharrastuksia. Millainen tuntuma sinulla on lasten ja nuorten arkeen. – Seurakunnissa tehdään paljon hyvää lapsija nuorisotyötä ja niissä työskentelee rautaisia ammattilaisia. Keskushallinnon rahat ovat seurakuntien rahoja, joten kirkolliskokouksen velvollisuus oli huolehtia, että myös keskushallinto osallistuu säästötalkoisiin. Kirkolta pyydetään usein muodollisia lausuntoja, mutta toivon Nuoren kirkon profiloituvan niin merkittäväksi asiantuntijaksi, että meidät kutsutaan mukaan jo epävirallisiin taustapohdintoihin. Mutta mikään tieto ei lisää ymmärrystä eikä vähennä järkytystä. Kaupunkija maaseutuseurakunnissa on aivan eri haasteet ja niissä tarvitaan erilaista osaamista. Rauhalan vuonna 2013 ilmestynyt, palkittu esikoisromaani Taivaslaulu kertoi tarinan lestadiolaisparista. KOTIMAA 7 1 6. Isä puukotti kolmevuotiasta lastaan leikkipuistossa, ja lapsi kuoli saamiinsa vammoihin sairaalassa. Oulun seurakunnissa on koulutettu taloustsemppareita, jotka tukevat talousvaikeuksien kanssa kamppailevia. Toivon myös median käyttävän Uuden kirkon edustajia asiantuntijoinaan. Porvoon suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan työntekijät tukivat alkuviikosta väkivallanteosta järkyttyneitä porvoolaisia. Lisäksi kirkon pitää aina ja kaikkialla puolustaa heikoimpia. Mitkä ovat seurakuntien lapsija nuorisotyön vahvuudet ja ongelmat. Mitkä ovat nykylasten suurimmat haasteet Suomessa. Pauliina rauhalalta ilmestyy hoitokokouksia käsittelevä romaani . Päätös oli oikeudenmukainen. Työskentelin vuosikymmen sitten pitkään nuorisotyöntekijänä Itä-Helsingissä, mutta tajuan, että noiden kokemusten pohjalta en enää voi sanoa tietäväni mitään nykynuorten arjesta. Harrastan satunnaista kerhonohjaamista. Romaanin kustantajan Gummeruksen mukaan kirja kuvaa sisäänpäin kääntyneen uskonnollisen yhteisön elämää hoitokokouksineen Pohjois-Pohjanmaalla 1970-luvun lopulla. Nuori kirkko ry:n pitää mielestäsi olla siellä, missä merkittävimmät lapsia ja nuoria koskevat päätökset tehdään. Lapset ja nuoret on otettava tosissaan seurakuntien täysivaltaisina jäseninä. 1 1 . eMIlIA KArhu Nuori kirkko ry:n johtajana aloittavan Sami Ojalan mielestä kirkon pitää puolustaa aina heikoimpia, myös lapsija perhetyössä. kuva: Jukka GraNStröm Seurakunnat järkyttyneiden porvoolaisten tukena . Hänellä on pitkä kokemus seurakuntatyöstä nuorisotyönohjaajana, hallintopäällikkönä ja luottamushenkilönä. – Lasten elämää kuormittavat yksinäisyys, eriarvoisuus ja se, että aikuisilla on työelämässä niin valtavat paineet. Näin myös lapsija perhetyössä, johtuivatpa perheen vaikeudet mistä tahansa. Isot seurakuntayhtymät ja pienet seurakunnat ovat jo tehneet erittäin kipeitä leikkauksia. – Minulla on 4ja 10-vuotiaat lapset, joiden kanssa elän tavallista arkea ja osallistun esimerkiksi seurakunnan isä-lapsitoimintaan. Vanhemmilla on yhä vähemmän aikaa ja voimia olla lapsille aidosti läsnä heidän ehdoillaan. Mikä oli juuri päättyneen syysistunnon merkittävin päätös. – Ensi kertaa vuosikymmeniin kirkon keskushallintoa päätettiin supistaa. Yhteinen ongelma on, että kirkon jutut eivät vain enää kiinnosta. 2 01 7 vIIKOn henKIlö SISÄJA ULKOKÄYTTÖÖN MAAhANTUONTI, MYYNTI JA vUOKrAUS: Kuusiluoto oy | KehittäjänKatu 16 04440 järvenpää | info@apuajoneuvo.fi 040 1244 282 apuajoneuvo.fi 450,TOIMITETTUNA tAiMA XC Tutustu osoitteessa Tilaa tai pyydä esite ”Lapsissa ja nuorissa ei ole vain tulevaisuus vaan myös nykyisyys” T eologian maisteri, kirkon nuorisotyönohjaaja Sami Ojala on valittu Nuori kirkko ry:n johtajaksi. Koulutettujen tsemppareiden tarjoama tuki on pitkäkestoista.. Kirjailija Pauliina rauhalalta ilmestyy ensi maaliskuussa uusi romaani Synninkantajat. Emme tiedä taustoja
Ehdotus perustuu kirkolliskokouksen talousvaliokunnan mietintöön. Kirkolliskokous päätti myös, että Kirkkohallitus ei aloita uusia merkittäviä tietohallintohankkeita ennen kuin pyydetty selvitys on käsitelty. Kirkolliskokouksessa käsiteltiin myös Kirkon palvelukeskukseen eli Kipaan liittyviä kysymyksiä. Maksun alentamisen taustalla on kirkon tulevaisuuskomitean mietintö. Keskusrahastomaksuista saaduilla varoilla rahoitetaan muun muassa Kirkkohallituksen ja sen toimielinten, hiippakuntien ja kirkolliskokouksen menot. Edustaja Johanna Korhonen tulkitsi, että uusi suositus ohjaa naispapittomien messuyhteisöjen hyväksymiseen. Kirkkoneuvos Leena Rantanen kertoi kirkolliskokoukselle, että Kipan kehittämistä jatketaan erikokoisista seurakunnista muodostettujen asiakasryhmien kanssa. Keskusrahastomaksu alenee 7,5 prosentista 6,5 prosenttiin. Mäkisen mukaan näin on siitä huolimatta, että suosituksen taustalla oli aiemmin tehty selvitys, jossa esiteltiin yhtenä mallina muiden joukossa naispapittomat messut Porin Teljän seurakunnan toimintana. Kyselytunnilla huomiota herätti seurakuntavaalien mainostuksessa käytettävä tunnus #minunkirkkoni. Kirkkohallituksen tekemän talousarvioesityksen mukaan vuonna 2018 alijäämä olisi ollut 0,7 miljoonaa euroa. Arkkipiispa Kari Mäkinen vastasi Korhoselle, että suositus ei nimeä mitään yksityiskohtaista mallia, jonka mukaan jumalanpalvelusyhteisöjen ja seurakunnan yhteydet tulisi järjestää. Kuva: JuKKa GRanstRöm seurakuntien maksut keskusrahastolle alenevat TAlOus Kirkolliskokous yllätti, kun se päätti laskea Kirkon keskusrahastomaksua prosenttiyksiköllä jo ensi vuoden alusta. 8 KOTIMAA 1 6. Edustaja Arto Antturin mielestä tunnus korostaa individualistista näkemystä kirkosta. Kirkolliskokouksen kyselytunnilla Kirkkohallitukselle keskustelua herätti erityisesti piispainkokouksen alkusyksystä tekemä suositus jumalanpalvelusyhteisöistä seurakunnissa. Varsinainen vaalipäivä on siis sunnuntai 18.11.2018. Antturi kysyi. Mäkinen totesi, että suosituksen mukaan seurakuntien ja jumalanpalvelusyhteisöjen väliset sopimukset tulee laatia kirkon päätösten mukaisesti. KIrKOllIsKOKOus seurakuntien toimintaedellytyksiä. 2 01 7 V iime viikolla Turussa kokoontunut kirkolliskokous yllätti syysistuntonsa päätöspäivänä torstaina, kun se päätti alentaa Kirkon keskusrahastomaksua yhdellä prosenttiyksiköllä jo vuoden 2018 alusta. Kipaa käsiteltiin välillisesti myös edustaja-aloitteesta alkunsa saaneessa päätöksessä, jossa vaaditaan Kirkkohallitusta selvittämään keskushallinnon vastuulla olevien tietohallintohankkeiden taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Seurakunnille kallis ja tappiota tehnyt Kipa pääsee ensi vuonna taloudellisesti tasapainoon. Tämä mahdollistaa alijäämäisten talousarvioiden tekemisen. Samalla sen palvelumaksuja uudistetaan niin, että seurakuntien maksuosuudet määräytyvät osittain niiden jäsenmäärien mukaan. Tähtisen mukaan seurakunnat tarvitsevat rahoja, koska kirkon verotulot alenevat ja kasteiden määrä vähenee. Kirkolliskokous antoi sen pohjalta kirkkohallituksen tehtäväksi selvittää keskusrahastomaksun pienentämisen vaikutuksia. – Miksi emme kutsu ihmisiä rakentamaan meidän kirkkoamme. Tällä tavalla ikään kuin palautamme seurakunnilta kerättyä keskusrahastomaksua takaisin seurakunnille. Samalla seurakunta-asiakkaiden kuluja lasketaan keskimäärin kahdeksan prosenttia. Kirkkohallitus esitti, että asiassa edettäisiin vuonna 2018. Talousvaliokunnan esityksessä alijäämän arvioidaan vuonna 2018 olevan liki 7,2 miljoonaa euroa. Muutos kasvattaa tilikauden alijäämää 6,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi katetaan kirkolliskokousedustajien vaalista aiheutuvat kulut ja tuetaan taloudellisesti heikossa asemassa olevia seurakuntia. Kuluvan vuoden 2017 tilinpäätöksessä se noussee yli 52 miljoonaan euroon. – Suositus on ymmärretty väärin, jos sen katsotaan edistävän naisten syrjintää. Hän kysyi, millä perusteella suositus on tehty, kun otetaan huomioon kirkon tasa-arvopyrkimykset. sAArA-MArIA PulKKInen, AnTTI Berg Kyselytunnilla huomiota herätti seurakuntavaalien mainostuksessa käytettävä tunnus #minunkirkkoni.. – Keskusrahaston taseeseen on kertynyt ylijäämää merkittävästi. Kirkolliskokous päätyi kuitenkin aikaistamaan muutosta. Kirkolliskokous päätti siirtää vuoden 2018 seurakuntavaalien päivämäärää viikolla eteenpäin perinteisesti vaalipäivänä olleesta isänpäivästä. 1 1 . Talousvaliokunnan mietinnön mukaisesti kirkolliskokous päätti myös vähentää 100 000 euroa Kirkon keskusrahaston tietojärjestelmäinvestoinnista. Talousvaliokunnan puheenjohtajan Tapio Tähtisen mukaan muutoksella halutaan tukea seurakuntatalouksien taloudellista tilaa ja vahvistaa Kirkkoneuvos Leena Rantanen esitteli viime viikolla kirkolliskokoukselle Kirkon keskusrahaston talousarvioesitystä. Keskusrahaston talousarvion ei tarvitse olla tasapainossa vuosina 2018–2020
KuVa: Matti Karppinen uuTIsessee missi pelastaisi parhaassa tapauksessa kirkolliskokouksen, mutta ei kirkkoa. P appien toimittamat siviilivihkimiset ovat teoriassakin vielä monen mutkan takana. MerI TOIvAnen Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Hämmennystä herätti, että maanantaina Turtiainen esitti kirkolliskokoukselle erilaista kompromissia kuin tiistaina. Se on epärealismia. Sanon tämän siitäkin huolimatta, että minua pidettäisiin tässä asiassa takinkääntäjänä”, Turtiainen puhui edustajatovereilleen. Eikö heistä tuntuisi, että heitä höynäytetään silmänkääntötempulla. Se ei kelpaa, koska se koetaan siunauksen kieltämiseksi. Siksi he opiskelivat papeiksi eivätkä lakimiehiksi.. Edustajat käyttivät kuitenkin hyväkseen tilaisuuden puhua samaa sukupuolta olevien vihkimisestä – jälleen kerran. Papit haluavat välittää siunausta. Yön yli nukuttuaan hän esitti kompromissiksi sitä, että pappi voisi toimittaa siviilivihkimisen ja sen yhteydessä piispainkokouksen salliman rukouksen avioparin kanssa ja puolesta. Tiistaina Turtiainen halusi tarkentaa ehdotustaan. Kirkkoa pidetään jo kaikkia miellyttävänä kikkailijana. T urtiaisen mielestä siviilivihkimisen ja parisuhderukouksen yhdistäminen olisi win-win-tilanne. Se motivoi ratkaisuihin, mikä on hyvä, sillä tulehtuneessa tilanteessa jokaiselle sillanrakennusyritykselle on nostettava hattua. H uono kehityssuunta on se, että kirkolliskokouksessa virisi innostus tehdä papeista siviilivihkijöitä. Emeritaprofessori Eila Helanderin toteuttama selvitys lähetettiin valiokuntiin. Siksi he opiskelivat papeiksi eivätkä lakimiehiksi. KOTIMAA 9 1 6. He haluavat välittää siunausta. 1 1 . Kirkon eduskunta otti vastaan piispainkokouksen teettämän selvityksen vihkioikeudesta luopumisesta. Vihkisivätkö luterilaiset papit myös muihin uskontokuntiin kuuluvia niin kuin siviilivihkijät tekevät. Ja perinteisellä avioliittokannalla olevat. Siis sellainen, jossa kaikki voittavat. Pappien siviilivihkimisten myötä maine kärsisi entisestään. Homopari, joka toivoo häihinsä pappia, ei halua siviilivihkimistä, vaan kirkollisen vihkimisen. Moni kiitteli häntä vastaan tulemisesta. Kirkolliskokouksessa orasti kompromissihenki. Kirkollinen vihkiminen pitää sisällään juridisen toimenpiteen ja kirkollisen siunauksen. Viimeviikkoisesta keskustelusta voi nostaa esiin yhden hyvän ja huonon suunnan. Viime viikolla jotkut edustajat kaavailivat, että papeista tehtäisiin siviilivihkijöitä. Turtiainen tuntuu uskovan, että tässä mallissa parit sukupuoleen katsomatta voisivat saada häihinsä papin ja kirkko instituutiona jatkaisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. He tuskin haluavat vihkiä tavalla, josta on irrotettu Jumalan siunaus. Sen jälkeen papit ovat vihkineet kymmeniä homopareja. Entä papit sitten. 2 01 7 K irkolliskokous pyöritti viime viikolla uusimman kierroksen avioliittokeskustelua. Tällä hän tarkoittaa, että keskustelu asiasta lakkaisi toistaiseksi. Jouni Turtiainen sanoi viime viikolla Kotimaa24:n haastattelussa, ettei tiedä, kuinka kauan kompromissi kestäisi. Ajatusta piti esillä ennen kaikkea perinteisellä avioliittokannalla oleva Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen. Nyt juridinen toimenpide haluttaisiin eristää korostetun maalliseksi, jotta voitaisiin varmistua, että pappi ei siunaa, vaan rukoilee. Aiemmin siitä on puhunut ainakin kirkolliskokousedustaja Matti Perälä. Sen suurempia päätöksiä ei tehty. Paljonko se maksaisi. Turtiainen ei muuten ole ensimmäinen, joka ehdottaa pappien toimittamaa siviilivihkimistä. Vuonna 2011 hyväksytty kanssa ja puolesta -parisuhderukous on epäsuosituksi osoittautunut kompromissiyritys. Hyvä ensin. Mitä lakimuutoksia tarvittaisiin pappien toimittamiin siviilivihkimisiin. Missä siviilivihkimisiä saisi toimittaa. Todellisuudessa malli olisi lose-lose-tilanne, siis sellainen, jossa kaikki häviävät. Hän uskoi kuitenkin, että malli voisi tuoda kirkkoon linnarauhan. Maanantaina hän ylisti Helanderin johtopäätöstä. Ei. Edellinen täysistunto järjestettiin keväällä. Hän ryhtyi muotoilemaan kirkolliskokoukselle Helanderin selvitykseen pohjautuvaa kompromissiesitystä. Vielä tänä vuonna seurakunnissa on kiistelty siitäkin, missä rukouksen saa toimittaa. Sen mukaan kirkko pitäisi kiinni vanhasta avioliitto-opetuksestaan mutta sallisi sen rinnalla samaa sukupuolta olevien vihkimiset niille, joiden raamatuntulkinta sitä edellyttää. Nyt esillä ollut komproJos papista tulisi siviilivihkijä, kaikki häviäisivät Kirkolliskokous etsii ratkaisua erilaisten avioliittokäsitysten yhteensovittamiseen. ”Oletteko te valmiita kompromissiin ja sen myötä kirkolliseen konsensukseen, vaan haluatteko niin sanottuun tappiin asti pitää kiinni siitä, minkä näette nyt ainoaksi oikeaksi vaihtoehdoksi tässä asiassa
Huomataan ja muistetaan nämä nuoret. Nuoret eivät kasva tukea tarvitsemattomiksi aikuisiksi täytettyään viisitoista vuotta. Samaan aikaan toteutetaan satojen miljoonien säästöt. Vakavaan teologiseen työhön ekumenian saralla Olli-Pekka Lassila osallistui kääntämällä suomeksi dokumentin ”Kaste, ehtoollinen ja virka”. Näistä nuorista iso osa käy hyvin harvoin kirkossa tai seurakunnassa. Pidetään pyhää yhteyttä yllä. Olisiko tässä match made in heaven. Aktiivisia seurakuntalaisia, kristillisen perinteen kantajia, upeita tilastotodellisuuksia ja itsellemme kasvun mahdollisuuksia. Onko amisnuori enää kiinnostava kirkon kärki. Laadukas kasvatustyömme taas on monelle syy pysyä seurakuntalaisena. Osa helpotuksesta, osa ilosta. Erilaista tukea siis tarvitaan. Yksi hallituksen kärkihankkeista, amisreformi, astuu voimaan ensi vuonna. Seurakuntien työ taas painottuu tässä vaiheessa lukioihin. Saamme rippikoululaisilta paljon. Sitä pidettiin epärealistisena, mikä on näin 44 vuotta jälkeenpäinkin oikeaan osunut arvio. Mitä me annamme heille riparin jälkeen. Ounastelen kuitenkin, että kiihkoksi muuttunut malttamattomuus johtaa täysin päinvastaiseen tulokseen, noidankehään, jonka päässä on entistä suurempi hajaannus. Kirkon käytävää kulkee kauniita nuoria. 10 KOTIMAA 1 6. Edessä saattaa olla muutto pois kotoa, asuntolaan tai kämppään asumaan. JuhAnI FOrSberg Amisyhteisöt ovatkin nyt avautumassa yhteistyölle ja uudenlaisille kumppanuuksille.. Joskus opetellaan uudelleen lukemaan ja huomataan, ettei peruskoulu valmistanutkaan tätä nuorta täydelliseen tulevaisuuteen. Kysymme, miten menee. Amis-nuoret kohtaavat aikuisten maailman jo varhain. Kirkon työntekijät taas ovat avautumassa työlle ihmisten ja yhteisöjen parissa. Sitä luottamusta, mikä rippikoulun aikana luodaan, on mahdollista pitää yllä. Monilla on vaikeuksia lukemisessa ja tekstin ymmärtämisessä. Suurin osa heistä ja kirkon työntekijöistä hymyilee. Konfirmaation jälkeen kirkosta lähtee nuori, jolle on painotettu hänen erityisyyttään Jumalan ja seurakunnan edessä. Keskustelemme vuosittain hyvästä osallistumisprosentista rippikoulutyössämme. Ilman sitä esimerkiksi Porvoon julkilausumaa, sopimusta anglikaanisten ja luterilaisten kirkkojen välillä, olisi tuskin ollut mahdollista laatia ja hyväksyä. Kerromme, missä voisimme olla apuna. Silti heilläkin on toivottavasti hyvä muisto riparista. Kohtaamme edelleen suurimman osan jokaisesta ikäluokasta. AMMATILLInen OpeTuS Yli puolet nuorista siirtyy yläkoulusta ammatilliseen koulutukseen, mutta seurakuntien työ painottuu tässä vaiheessa lukioihin. Ehdotus sai kaikilla tahoilla epäilevän vastaanoton. Niiden kokemusten vaatiminen välittömästi toteutettaviksi ilman teologiaa eivät kuitenkaan johda kirkkojen väliseen kestävään yhteyteen vaan noidankehään, joka ei johda aitoon ja kattavaan ekumeniaan. Mikä on kasvatusvastuumme heistä. Olemmeko pitäneet sen, minkä olemme riparilla luvanneet. Totuttu tapa käydä koulua muuttuu. Yli puolet nuorista siirtyy yläkoulusta ammatilliseen koulutukseen. Mutta olemmeko me pitäneet yhteyttä yllä. Erityisnuoria on jatkuvasti kasvava määrä. Asiantuntijoiden arvion mukaan kymmenen prosenttia amisnuorista on osaamiseltaan sellaisia, joilla ei ole kykyä jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen. Vastaavia esimerkkejä löytyy muitakin. Kyseessä on Suomen suurin koulutusuudistus peruskoulun jälkeen. Teinosen vetoomuksen vuodelta 1973, jolloin hän ehdotti, että Suomessa toimivat kirkot yhdistyisivät vuonna 1985. Pidän valitettavana luterilais-roomalaiskatolisen asiakirjan käännöksen yhdistämistä professori Aarno Maliniemen halveksuntaan systemaattista teologiaa kohtaan. Olosuhteiden pakosta, ei seikkailunhalusta. Amisyhteisöt ovatkin nyt avautumassa yhteistyölle ja uudenlaisille kumppanuuksille. Kirkkojen välinen yhteys on silti myös näinä vuosikymmeninä vahvistunut. Uussuomalaisia nuoria korostetun paljon suhteessa muihin oppilaitoksiin. Osa nuorista jää riparin jälkeen mukaan seurakunnan toimintaan. Järjestämmekö kakkukahvit hyvin tsempanneelle kisailijalle tai valmistuneille, ryhmäytymistä uuden koulutuspolun aloittaneille, sielunhoitoa sielunsa särkeneelle, kohtaamismahdollisuuksia erilailla ajatteleville. Tämä yhtälö haastaa. Yhteys seurakuntaan voi säilyä hyvänä ja pitkänä. 1 1 . LAurA ArIKKA Asiantuntija, oppilaitosyhteistyö, Kirkkohallitus Huomaammeko heidät. Silloin yhdestä kolmeen työntekijää saattaa vastata kymmenien tuhansien amislaisten ja henkilöstön kanssa ylläpidettävästä yhteydestä. Malttamattomuuden siunaus ja noidankehä Olli-pekka Lassila , monien vuosien ajan kollegani ja ikätoverini Kirkkohallituksessa, toi ilmi mielipidekirjoituksessaan (9.11.) ekumeenisen malttamattomuuden, jota ilman kirkkojen pyrkimys näkyvään ykseyteen ei voi pysyä hengissä. Sali on täynnä heidän läheisiään. Kirjoituksen malttamattomuus toi välittömästi mieleeni professori Seppo A. 2 01 7 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Amiksessa opetellaan työntekoa ja välillä ihan perusarkea. Kyseessä on asiakirja, joka on ihan oikeasti vaikuttanut kirkkojen yhteyspyrkimyksiin. Kun amisnuori osallistuu Taitaja-kisaan tai ammattitaidon MM-kisoihin, valmistuu ja löytää työpaikan, iloitsemmeko heidän kanssaan. Ammatillinen koulutus on murroksessa vielä pitkään. Amistyö on kaupungeissa yhdistetty usein yhteiseen seurakuntatyöhön ja oppilaitosyhteistyön tiimiin. Kuuntelemme käytävillä vinkkejä siitä, missä voisimme tehdä yhteistyötä. Systemaattisen teologian (?) edustajan kynästä lähteneenä tämä rinnastus ruokkii ekumeenista kiihkoa pelkästään kielteisellä tavalla. Vilkutammeko hyvästiksi mopojen kaasutellessa pihalta auringonlaskuun vai kohtaammeko nuoret seuraavana syksynä uudessa ympäristössä. Vetoomustaan Teinonen ei kuitenkaan perustellut sillä, että hänellä on teologikavereita muissa kirkoissa, vaan hän edellytti vakavaa teologista työskentelyä tavoitteen toteuttamiseksi. Ripari on kirkon lippulaiva. Porvoon sopimus on johtanut myös käytännön tasolla konkreettisiin tuloksiin. Oppilaitoksille tulee suurempi vastuu nuorten hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Muutamissa seurakunnissa on jo aloitettu, kasvua kirkon oppilaitostyöntekijöissä on tältä vuodelta kymmenen prosenttia. Keskustelukavereita, rohkaisijoita ja aikuista läsnäoloa kaivataan täysi-ikäisyyden kynnykselläkin. Monilla meistä, jotka olemme vuosikymmenten ajan harjoittaneet ekumeenista teologiaa, on kokemuksia ehtoollisyhteydestä yli niiden rajojen, jotka eivät ole vielä kirkkojen virallisella tasolla poistuneet. Lukuisat heistä eroavat kirkosta täysi-ikäistyttyään. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kun nuori räpiköi amista läpi, kärsii koti-ikävää, kipuilee kiusaamisen ja rasismin kokemisesta, miten silloin olemme kirkon työntekijöinä läsnä. Kun oppilaitoksen henkilöstö oirehtii muutoksesta, miten olemme apuna
Tunnen paljon heitä. Pienin kodin asukas oli vauva, vanhimmat olivat täysi-ikäisiä. Ennen muinoin kaupunginosissa ja pitäjissä oli tiivis ihmissuhdeverkosto. Nuorten osallisuuden todeksi tekeminen luo pohjaa kaikenikäisten seurakuntalaisten kädenjäljen näkymiselle seurakuntaelämässä. Sote-keskustelussa on syntynyt vaikutelma, että viimeisiä ovat ne yrittäjät, jotka tuottavat sosiaalija terveyspalveluita. Messukaavamme on opillisesti tarkkaan tuunattu, mutta se tarjoaa silti kosolti joustoa eri tilanteisiin ja tyyleihin. Suuri Ihme – Rippikoulusuunnitelman 2017 mukaisesti jokainen seurakunta laatii rippikoulun paikallissuunnitelman. Heistä moni yrittää yksin tai yhdessä muutaman työkaverinsa kanssa. Ei ole samantekevää, miten rippikoululaiset otetaan vastaan ja miten heitä kutsutaan mukaan messujen toteuttamiseen. Messuun tulijat tunsivat toisensa, eikä kirkon penkistä löytynyt montakaan outoa kasvoa. Sitä tulee suunnitella seurakunnan yhteisenä tehtävänä. Kattava ja ennakkoluuloton pienryhmätoiminta, jossa sanan tutkiskelu ja rukous leivotaan yhteen harrastusten ja vapaaehtoistyön kanssa näyttää olevan toimiva resepti. He työllistävät itsensä ja jotkut samalla vielä jonkun muun. On arveltu, että Luther kauhistelisi heitä ja nostaisi metelin. En ole Luther-tutkija, mutta rohkenen arvella, että ehkä hän kantaisi erityistä huolta niistä, jotka jäävät sote-jonojen viimeisiksi ja eniten tarvitsevat apua. Rippikoulun tavoitteena ei ole vain tuottaa uusia isosia seuraaviin rippikouluihin. Vauva nukkui yönsä yrittäjäperheen välissä tai vieressä, riippuen siitä, miten turvalliseksi hän olonsa koki. Suomessa on lähes 20 000 sote-alan yrittäjää. Heillä on lämmin sydän ja auttavat kädet. Sillä porukalla on mukava kattaa yhteinen ehtoollispöytäkin ja polvistua sen ääreen. Joku oli asunut yrittäjäperheen luona lähes koko ikänsä. Jos rippikoulutyö ei linkity osaksi seurakunnan kokonaisuutta, rippikoulu jää helposti omaksi saarekkeekseen. Kaupungin ainoaan, suureen kirkkoon kokoontuu seurakunta, jolla ei ole muuta yhteyttä toisiinsa, ja pappikin saattaa asua toisella paikkakunnalla. Vain Hänen vaikuttamansa synnin ja armon tunteminen lujittaa kirkkomme sellaiseksi, etteivät helvetin portit eivät sitä voita huomennakaan. Hän nostaisi metelin”, Anna-Stina Nykänen arveli Helsingin Sanomissa (29.10.). Näiden yrittäjien soimaaminen on yhtä tervettä kuin anekauppa. Joku heistä voi tehdä myös vähän voittoa, mikä suotakoon, koska ilman voittoa yritys kuolee. Siitä voi päätellä, että ihmisten silmissä viimeiset – ahtaimmalla olevat, kipujen tutut – olivat Lutherin sydäntä lähellä. JArMO KOKKONeN johtaja JArI PULKKINeN asiantuntija Kirkon kasvatus ja perheasiat Messu tarvitsee yhteisön edustajakollega Patrik Hagman osui viime viikon kolumnissaan niin tärkeään aiheeseen. Työssäni tapaan paljon yrittäjiä. Kotiosoitteet vaihtuvat tiuhaan tahtiin ja ihmiset sulkeutuvat sisäpiireihinsä. 1 1 . 2 01 7 KOLUMNI Mikael Pentikäinen Nuorten osallisuus on avain muutokseen Patrik Hagman kirjoittaa tärkeästä aiheesta kolumnissaan 26.10). Onnistuessaan rippikoulutyö ja nuorisotyö rakentavat siltoja seurakunnan muuhun toimintaan. Kirkon aarre tekee siis ensimmäisistä viimeisiä ja viimeisistä ensimmäisiä. Tarvitsisimme määrätietoista seurakuntayhteisöjen jälleenrakentamista. Seurakuntalaisuuden arvoa ei mitata kuitenkaan käyntikerroissa tai aktiivisuudessa. Minä kauhistelen tällaista ajattelua. Yrittäjien koti oli lasten koti. ju k k a g r a n s tr ö m. Se on tervetullutta, koska siten saamme tuloja hyvinvointivaltion pyörittämiseen. Kestävää rakennusta ei synny ilman oikeaa laastia, joka on Kristus. On varmistettava, että nuoret tulevat kuulluiksi ja pääsevät vaikuttamaan rippikoulun lisäksi laajemmin seurakunnan elämässä. Nuorten arvostaminen voi näkyä monin tavoin seurakunnan jumalanpalveluselämässä. Jos nuorten osallisuus ja vaikuttaminen nähdään pelkästään rippikoulutyön kautta, silloin suuria muutoksia seurakunnissa tuskin tapahtuu. HIMANKA Kirkolliskokousedustaja Ylivieska R eformaation 500-vuotisjuhla on innoittanut monet mediat pohtimaan uskonpuhdistusta ja Martti Lutherin elämäntyötä, mikä on erinomaista. MIKAeL PeNTIKäINeN Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja. Piispainkokouksen ohjeistus myös rohkaisee viettämään ehtoollista toistuvasti rippikoulun aikana. Luther kauhistuisi. Isoset ovat seurakunnan vapaaehtoisia myösmyöhemmin. Niiden tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Se edellyttää kulttuurista ennakkoluulottomuutta, jonka kautta oudoinkin murikka löytää paikkansa. Kirkko oli osa paikallisyhteisöä työntekijöitä myöten. Taustalla on yleensä muuta, tavallisimmin halu auttaa asiakasta ja palvella. Uusi rippikoulusuunnitelma haastaa käytäntöihin, joissa rippikoululaiset valmistavat messua yhdessä ohjaajien ja muiden seurakuntalaisten kanssa. Siihen viittaavat myös Wittenbergin Linnankirkon oven teesit. Jokin aika sitten kävin erään sote-yrittäjän luona. ”Tämä aarre on kuitenkin siitä syystä kaikkein vihatuin, koska se tekee ensimmäisistä viimeisiä”, Luther kirjoittaa Juhani Forsbergin suomennoksessa. Kun nuori saa käyttää omia lahjojaan messun suunnittelussa ja toteuttamisessa, hän haluaa olla mukana myöhemminkin. Toisin on tänään. Luther muistuttaa, että kirkon todellinen aarre on ”Jumalan kunnian ja armon kaikkein pyhin evankeliumi”. MIKKO A. Harvassa ovat ne, jotka yrittävät voiton takia. ”Tulevaisuudessa julkisia palveluita hoitaisivat yhä enemmän yksityiset yritykset. Messuyhteisö onkin hankalampi juttu – muillekin kuin rippikoululaisille. Joissakin jutuissa on arvuuteltu, miten Luther suhtautuisi ajankohtaisiin kysymyksiin, esimerkiksi sosiaalija terveyspalvelureformiin. KOTIMAA 11 1 6. He ovat pienyrittäjiä, joiden elämäntehtävä on auttaa. Luther ja sote Keskustelussa on syntynyt vaikutelma, että viimeisiä ovat ne yrittäjät, jotka tuottavat sosiaalija terveyspalveluita. Hän hoiti puolisonsa kanssa keskisessä Suomessa lapsia, jotka oli pitänyt ottaa huostaan. Vanhusten hoidollakin tehtäisiin rahaa. Joskus yritys tuo taloudellista menestystä. Rippikouluissa ja isostoiminnassa katsotaan tulevaisuuteen ja varustetaan nuoria elämään kristittyinä tässä maailmassa
Tässä jutussa haastateltavat saivat kehua valitsemaansa henkilöä sydämensä kyllyydestä. KuVA: JAAni Föhr. 12 KOTIMAA 1 6. teksti: emilia karhu Oulun yliopiston oppilaitospappi Ari Savuoja arvostaa yliopiston hallintojohtajassa Essi Kiurussa muun muassa sitä, että tämä moikkaa työkavereita väkijoukonkin yli huikaten. 2 01 7 Hyvän puhujat Vieraanvaraisia naapureita ja ystäviä, sydämellisiä työtovereita ja reipas lapsenlapsi. 1 1
He vetävät minulle lapsuudesta tutulla afrikkalaisella meiningillä. Hän on aktiivinen, sydämellinen ja taitava ihmissuhteissa. Hyvä että olimme ehtineet edes talokauppaa tehdä, kun heiltä tuli jo sähköpostilla ensimmäinen tervetulotoivotus. Rouva laulaa kuorossa, mies soittaa bassoa ja jompikumpi tuuraa minua juontajana aina, jos en pääse paikalle. Suomessa kodin kynnys on usein aika korkea. Ja kun tarvitsemme apua, tiedämme kenelle soittaa. Sauli on ihana ja reipas suuren perheen poika, joka harrastaa hiihtoa tosissaan. 2 01 7 Oulun yliopiston oppilaitospappi Ari Savuoja kehuu Oulun yliopiston hallintojohtajan Essi Kiurun U sein ajatellaan, että hallintojohtajat ovat jyrääviä pomoja tai paperinmakuisia toimistomyyriä. Hän siis näkee kirkon merkittävänä yhteistyökumppanina yliopistolle. Tällaiset innokkaat, idearikkaat, luovat ja positiiviset tavalliset ihmiset pitävät seurakuntia pystyssä. Poika tykkää pihatöistä ja puutarhanhoidosta, joten nyt hän rahoittaa näillä töillä hiihtoharrastustaan. Työtoverini, Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru on aivan toista maata. Hän on aloitekykyinen ja levittää iloa ympärilleen. Hän hoitaa itse säntillisesti kirjanpidon ja veroilmoituksen teonkin. Poika on myös taitava käsistään. Saulilla on poikkeuksellinen kyky tulla toimeen myös hyvin iäkkäiden ihmisten kanssa. Pekka Simojoki kehuu naapurinsa Päivi ja Juha Mansikka-ahon, heillä on ovi auki kaikille. Kaiken, mihin hän ryhtyy, hän hoitaa kunnolla. Valmennusleirit ovat kalliita ja poika ymmärtää hyvin, että opettajavanhempien rahat menevät kahdeksanlapsisen perheen arjen pyöritykseen. Muusikko Pekka Simojoki kehuu naapurinsa, opettajina työskentelevät Päivi ja Juha Mansikka-ahon N aapureillamme Kangasalla on sellainen vieraanvaraisuuden armolahja, jota en ole nähnyt missään muualla. Kaikessa työssään hän ajattelee yliopiston ja siellä vaikuttavien ihmisten parasta. Kun tavarat oli saatu sisälle taloon, he ilmoittivat yllättäen, että nyt kaikki tervetuloa parinsadan metrin päähän meille syömään, siellä on keitto valmiina. Hän on aina iloinen, miellyttävä ja herttainen ihminen, joka tervehtii meitä työkavereita nimeltä huikaten väkijoukonkin yli. En ole koskaan nähnyt täällä ketään, joilla olisi ovi niin auki kuin Mansikka-ahoilla. Sen esivalmistelut sain tehdä hyvässä yhteistyössä Essin kanssa. Oulun yliopistossa oli toiminut oppilaitospappi jo yli viisikymmentä vuotta, mutta vasta syksyllä 2013 asiasta saatiin vihdoin aikaan kirjallinen yhteistyösopimus. KuvA: JuKKA GrAnStröM Maija Paavilainen kehuu reippaan lapsenlapsensa Sauli Siltasen, joka rahoittaa kallista urheiluharrastustaan pihatöillä. Tästä eivät naapurit enää parane! Aforismitaiteilija Maija Paavilainen kehuu lapsenlapsensa Sauli Siltasen M inulla on 15 lastenlasta ja voisin kehua heidät kaikki, mutta koska nyt on valittava yksi, kehun 14-vuotiaan tyttärenpoikani Sauli Siltasen Perniöstä. Sauli on taitava aikatauluttamaan elämäänsä ja arvioimaan, mitä ehtii ja jaksaa tehdä. Olemme saaneet lukemattomia kertoja kutsun syömään tai istumaan iltaa. Hänen pärjäämisestään ei ole koskaan tarvinnut kantaa huolta. KuvA: KArOliinA PAAvilAinEn. Mielessäni on valokuva, jossa Sauli juoksee ja työntää pyörätuolissa yli 90-vuotiasta tätiä ja molemmilla on hyvin hauskaa. Niinpä hän perusti puolitoista vuotta sitten 4H-kerhon avustuksella yrityksen nimeltä Saulin pihaduuni. Koulun käsitöissä hän teki kerran pikkuveljelleen joululahjayllätykseksi hienon kelkan. Mansikka-ahot ovat seurakuntamme Majatalo-iltojen tukipylväitä. 1 1 . He pistävät lahjansa likoon yhteiseksi hyväksi. Muuttomiehetkin tulivat mukaan ja soppa siunattiin ja nautittiin. Muuttaessamme uudelle paikkakunnalle Päivi ja Juha Mansikka-aho tulivat auttamaan muuttokuorman purkamisessa. Hän ymmärtää, että yliopisto on iso yhteisö, jossa tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista. Essi Kiuru on reipas, avarakatseinen ja suvaitsevainen ihminen. Paljon heistä kertoo sekin, että kun Mansikka-ahojen tytär meni naimisiin eteläafrikkalaisen miehen kanssa, miehen vanhemmat asuivat heillä koko kesän. Yhdenvertaisuusja tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana hän oli keskeisessä roolissa, kun tänä vuonna Oulun yliopiston tasa-arvopalkinto myönnettiin minulle. Hänen kanssaan on helppo työskennellä. KOTIMAA 13 1 6
KUVA: KoTiALbUMi. Hän toimii rakentavasti ja viisaasti uskon ja tieteen välimaastossa. Usein juuri pienissä asioissa näkyy ihmisen alttius palvella. Olen kiertänyt Pekan kanssa kouluissa. Hän on maanläheinen ja ystävällinen tekijätyyppi, joka ei tee numeroa itsestään, vaan keskittyy edistämään tärkeänä pitämiään asioita. Lisäksi hän on koko ajan työskennellyt kirkon hyväksi ja pitänyt kansalaisyhteiskunnan tärkeyttä esillä. Hän huomaa toisen ihmisen ja tulee lähelle. Hän sitoutuu täysin kaikkeen mihin ryhtyy eikä anna turhia lupauksia. Nuorisotyöntekijä, kirjailija ja muusikko Riku Rinne kehuu muusikko Pekka Simojoen O len ollut Pekka Simojoen suuri ihailija uskoontulostani lähtien eli vuodesta 1983. Silloin Veikko tuli pyytämättä ja tarjoutui hoitamaan kuorman kaatopaikalle. 14 KOTIMAA 1 6. Kunnioitan syvästi myös sitä, kuinka hän hoiti puolison tehtävää raskaat vuodet vaimonsa sairastaessa. 1 1 . Ihailen häntä myös perheenisänä ja aviopuolisona. Kun muutimme Heinolasta Mikkeliin, meillä oli tyhjennettävänä omakotitalo, jossa olimme asuneet yli 20 vuotta. Hän on mennyt syvälle kaikkeen siihen, mistä puhuu ja kirjoittaa. Verkostoasiantuntija, ekonomi ja seurakunnan luottamushenkilö Upi Heinonen Kuopiosta kehuu Puijon seurakunnan papin, dosentti TT Kari Kuulan K ari Kuula on rohkea ja avarakatseinen pappi ja tutkija. He hakkaavat polttopuita ja tekevät vanhuksille pieniä remonttihommia. KUVA: JUKKA GRANSTRöM Luottamushenkilö Upi Heinonen arvostaa Kari Kuulan rohkeutta ja avarakatseisuutta uskon ja tieteen rajalla. Lapsija perhepalvelujen muutosohjelmahankkeessa Aula on pitänyt seurakuntien asiaa ansiokkaasti esillä. Hän on pitänyt parinakin vuonna Kuopiossa luentosarjan keskeisistä uskonkysymyksistä. Tällaisia henkilöitä kirkkoon tarvitaan yhä enemmän. Ystävystyimme yli 20 vuotta sitten. On ollut kiva tutustua myös hänen perheeseensä. Lopulta pihalla odotti iso kaatopaikkakuorma. Etsijät ja pohdiskelijat ovat saaneet niistä paljon ravintoa. Monet hänen lauluistaan ovat olleet minulle rohkaisevia ja lohduttavia. Vaikka hänellä on varmaan miljoona ystävää, hän soittelee minulle ja kysyy kuulumisia. Väisänen on vahvasti sitoutunut uskoon ja seurakuntaan ja elää uskoaan todeksi käytännön lähimmäisenrakkautena ja palvelemisena. Mietin, koskahan senkin ehtisi viedä. Sinänsä asia oli pieni, mutta olin siitä hyvin kiitollinen. Hän on tehnyt pitkäjänteistä kehittämistyötä Suomen lasten ja nuorten parhaaksi eli Suomen tulevaisuuden eteen. Pappilan rengit tekevät kylillä diakoniatyötä. Hän on empaattinen ja helposti lähestyttävä, kansanomainen ihminen, joka ei pelkää mitään kysymyksiä. Arvostan hänen huomiotaan. Väisänen on sittemmin muuttanut Lahteen, mutta jatkaa yhä Heinolan Pappilan rengeissä. KUVA: PASi LeiNo opiskelija iida Silfverhuth arvostaa sitä, että puheenjohtaja Ville Viitala on tuonut tiedekunnan turvallisuussäännöt näkyvästi esiin. Hänellä on ilmiömäinen kyky havainnollistaa hyvinkin vaikeita teologisia asioita ymmärrettävästi. Tämä on viehättävää ja arvostettavaa. Kuula on syvällinen, ennakkoluuloton ja joustava. Pekan kanssa olen käynyt lenkillä ja saunassa. KUVA: JUKKA GRANSTRöM Piispa Seppo Häkkinen tutustui Heinolassa Veikko Väisäseen, joka kulkee vaikeuksissa olevien rinnalla tekemättä siitä numeroa. Kuulan suusta ei koskaan kuule perusteettomia heittoja. KUVA: MiKKo MäNTyNieMi Diakoniatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja Tiina Laine arvostaa sitä, että diakonissa Hannele Niiniö on ottanut koko Luojan luoman kapasiteettinsa käyttöön. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen kehuu metsäneuvoja Veikko Väisäsen O lin pitkään seurakuntatyössä Heinolassa ennen kuin siirryin töihin Kirkkohallitukseen ja myöhemmin piispaksi. Hän on rehellinen, luotettava ja periksi antamaton Raamatun totuudesta. Heinolassa vaikuttaa monipuolinen ja avulias vapaaehtoisaktiivi Veikko Väisänen. Hän on kirjoittanut ja suomentanut monia kiinnostavia tietokirjoja. Ihailen hänen ammattitaitoaan ottaa haltuun ala-asteikäiset lapset. Aula ei ole kirkon palkkalistoilla oleva ammattiuskovainen, mutta hän on saanut paljon hyvää aikaan kirkolliskokousedustajana ja aktiivisena seurakuntalaisena. Hän on tehnyt merkittävän poliittisen uran ja oli Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu. Pekka on paitsi mukava tyyppi myös esimerkillinen kristitty. Ihailen häntä. Hän käy myös julkista keskustelua näkemyksensä vakaasti perustellen. Aula on vaikuttajana poikkeuksellisen monipuolinen. Hän on saanut myös konkreettisesti hankittua rahoitusta erilaisille tärkeille projekteille. 2 01 7 Nuoren kirkon viestintäpäällikkö, kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen kehuu Väestöliiton hallituksen puheenjohtajan, Keskustan poliitikon Maria Kaisa Aulan M aria Kaisa Aula on miellyttävä, helposti lähestyttävä, luotettava ja järjestelmällinen vaikuttaja. Hän osaa kertoa tämän päivän ihmisille ymmärrettävällä tavalla, että usko ja tiede eivät ole ristiriidassa. Hän on toiminut luottamustehtävissä niin seurakunnan kuin kunnan puolellakin, mutta lisäksi hän on esimerkiksi Pappilan renkien kantava voima. Hän osaa käyttää erinomaisesti laajoja verkostojaan ja tuo eri toimijoita yhteen. Hän on ollut sielunhoitajani elämäni vaikeissa vaiheissa. Hän kohtaa yhtä lämpimästi kirkon johtajat ja syrjäytyneet nuoret. Kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen kiittää Maria Kaisa Aulaa työstä Suomen ja kirkon tulevaisuuden hyväksi. Äskettäin hänellä oli paikallisessa lehdessä mielipidekirjoitus, jossa hän kertoi raamatullisia perusteita samaa sukupuolta olevien parien vihkimiselle. Hän oli nyt jo edesmenneen vaimonsa tukena sairauden kaikissa vaiheissa. Nelilapsisen perheen varaston ja autotallin uumenista löytyi kaikenlaista tavaraa. Väisänen on ollut monien vaikeuksissa olevien ihmisten tukena ja rinnalla kulkijana tekemättä siitä numeroa. Hänellä on avara, lämmin sydän
Hän on ollut mukana kehittämässä kohtaamistaidetta ja kohtaamistaiteen ohjaajakoulutusta Suomessa. Niiniö on sairastanut kaksi syöpää, joista hän on puhunut avoimesti. Simojoki on hänen mukaansa esimerkillinen kristitty. Lisäksi jokaisessa tapahtumassa on paikalla turvahenkilö. Tärkein asia, josta Viitala on ollut puheenjohtajana tänä vuonna huolehtimassa yhdessä muiden kanssa, on tiedekunnan turvallisuussääntöjen näkyvä esiintuonti. Hän toimii yhä Sopimuskodin hallituksessa. Vaikka ne ovat tuoneet hänen arkeensa raskaita asioita, hän on silti jaksanut kutsua ihmisiä koolle ja pitää huolta ystävyydestä. KOTIMAA 15 1 6. Hän ideoi 1980-luvulla Keravalla mielenterveyskuntoutujien omaisten ja kaupungin kanssa Sopimuskodin, jossa järjestettiin päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille. Se toimii yhä ja siitä on kasvanut iso mielenterveyskuntoutujien osaamiskeskus, jossa on myös asumisyksikkö ja kuntouttavaa työtoimintaa. Hän toimii nykyisin Laurea-ammattikorkeakoulussa hankekoordinaattorina ja lehtorina ja edistää laajoja kansainvälisiä projekteja. Hänellä on uskallusta, osaamista ja diakoniatyöntekijän sielu. Viitalalla on myös hyvä huumorintaju. Hannele Niiniö on taiteellinen ja hän on uskaltanut ottaa koko Luojan luoman kapasiteettinsa käyttöön. kuva: Jukka GRanStRöm Diakoniatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja, diakonissa tiina Laine kehuu Laurea-ammattikorkeakoulun lehtorin, diakonissa Hannele niiniön O lin parin vuoden ajan Hannele Niiniön työtoverina Keravan seurakunnassa 1980-luvulla. Changemaker-verkoston Globalisti-lehden toimitussihteeri ja poliittisen historian opiskelija Iida Silfverhuth kehuu ainejärjestönsä Polho ry:n puheenjohtajan ville viitalan V ille Viitala huolehtii siitä, että Helsingin yliopiston poliittisen historian opiskelijoiden ainejärjestön kaikki asiat ovat hoidossa ja homma toimii. Meillä on nyt tarkat suunnitelmat siitä, miten toimitaan, että ainejärjestön kaikki kokoontumistilat ja -tilanteet ovat turvallisia. Hän on organisointikykyinen ja pitää langat hyvin käsissään. 1 1 . Toiminta pitää sisällään myös edunvalvontaa, yritysja järjestövierailuja ja yhteistyötä alan vanhojen opiskelijoiden eli jo työuraa tehneiden alumnien kanssa. Moniammatillisessa tiimissä on mukana myös taideterapeutti. Meistä tuli ystävät. Hän on luotettava ja tunnollinen sekä taitava työyhteisön rakentaja. Ainejärjestötoiminta on erityisesti kaltaiselleni muualta Helsinkiin muuttaneelle todella merkityksellistä. Hän on sosiaalisesti taitava ja yhteistyökykyinen. Kyse ei ole vain bileiden järjestämisestä. On hyvä tietää tapahtumiin mennessään, että niissä voi olla oma itsensä, ilman että oma turvallisuus on uhattuna.. Hän on hauska ihminen, jonka seurassa ei ole ikinä tylsää. Hän on kokenut diakonissa ja kouluttautunut sittemmin myös kasvatustieteiden maisteriksi. Samalla hänellä on lahja tarttua joka päivä hetkeen ja kyseisen päivän työtehtäviin ja kohtaamisiin täysillä. 2 01 7 Riku Rinne tutustui Pekka Simojokeen 20 vuotta sitten. Pienestä on kasvanut hänen avullaan ja tuellaan suurta ja merkityksellistä. Kyseessä on alun perin Japanista peräisin oleva kuntouttava työmenetelmä, joka kehitettiin tukemaan dementiapotilaiden hyvinvointia
Jo varhain me lapset aavistimme myös veristen sotien liittyneen kavereidemme perhehistoriaan. Sen kääntämiseen ei tietokone pysty. Jo varhain me lapset aavistimme veristen sotien liittyneen kavereidemme perhehistoriaan. Suomalaisuus on minulle koivunrungon suoruutta ja miltei kristallimaista kuultavuutta, joka muistuttaa Iittalan lasin kirkkaudesta ja tuhansien järvien kimmellyksestä. Kuulin Smedjebackenin metallitehtaalla Morassa työskennelleestä miehestä, joka sai työkaverin Suomen Oravaisista. 1900-luvun sotien jäljet on pakko mainita, vaikka ne ovatkin vain pieni osa siitä, mitä haluan Suomesta sanoa. Minulla oli nyt jo edesmennyt ystävä Augustin Mannerheim. Suomi täyttää sata vuotta 6. 2 01 7 Tätä kaikkea Suomi on minulle Suomi on Sibeliusta ja Topeliusta, koivunrungon suoruutta ja Uuden Valamon munkkeja laulamassa pääsiäisliturgiaa, toteaa Ruotsin kirkon piispa Mikael Mogren. Enimmäkseen keskustelimme kielestä. Kun puhuja huomaa tämän, hän alkaa puhua puhdasta suomenruotsia, sitä, jota koulussa opetetaan. Kumpikin pystyi käyttämään vanhahtavia muotoja, jotka olivat jääneet pois ruotsin kielestä sen kehittyessä. joulukuuta 2017. K aikki Suomesta Ruotsiin tulleista siirtotyöläisistä eivät osanneet puhua suomea. Ruotsalaiset tunnistavat Astrid Lindgrenin sanat, suomalaiset ne sanat, joita käytetään Tove Janssonin Muumikirjojen suomenkielisissä versioissa. Luterilaisessa reformaatiossa kielellä oli suuri merkitys. Historian näkökulmasta ei ole sen kummallisempaa, että ruotsinkielisiä asuu Itämeren itäpuolella kuin että suomea puhuvia ihmisiä on aina asunut Ruotsin Tornionlaaksossa. Uusi testamentti julkaistiin suomeksi vuonna 1548. Itse en ole koskaan oppinut suomea kunnolla. Suomi oli ensimmäinen vieras kieli, jota kuulin. Suomen kieli on yksi maan viidestä vähemmistökielestä. Kuopion seudulla olen kokenut suomalaisuutta, joka ilmenee täpötäydessä kirkossa kaikuvana vahvana ja vakaana virsilauluna. Kaiku kulkee sivuille ja taakse. Toisaalta suomalaisiksi (finländare) kutsutaan molempia. Se on Alvar Aallon talorunkoja ja Uuden Valamon luostarin munkkeja laulamassa pääsiäisliturgiaa kullanhohtoisen ikonostaasin takana. Raamattua pitäisi voida lukea ja jumalanpalvelusta viettää omalla kielellä. Hän käytti käsitettä kaikutila. Suomalaisuuden maku on kaikkiaan sellainen kuin koko Länsi-Eurooppa maustettaisiin itäisellä ja ugrilaisella vaikutuksella ja suodatettaisiin Suomen ja suomalaisuuden läpi. Jos tämä pätee ruotsinkielisiin sanoihin, miksei myös suomenkielisiin. Hän kirjoittaa esseessään siitä, mitä satavuotias Suomi merkitsee Västeråsin hiippakunnalle ja hänelle itselleen. Se tekee suomen kielestä jännittävää. Pohdin, olivatko nämä tappelut ensimmäinen kokemukseni jäljistä, joita sota jättää ihmisiin. Kun olin muuttamassa Västeråsiin, hän mainitsi västeråsilaisesta lääkäristä Nanna Swarzista, joka hoiti hänen setäänsä tämän viimeisinä elinvuosina. Suomenruotsi ei ole ruotsia, jota puhutaan suomalaisella korostuksella. Joskus Augustin kertoi presidentti Mannerheimista. Koska minulla ei ole johtolankoja puhutun suomen ymmärtämiseen, kieli sulkeutuu minulta ja sen sisältö jää kätketyksi, miltei kuin se Aku Ankka -lehti, jossa Walt Disney antaa sarjakuvahahmojensa hapuilla ympäriinsä Suomen kansalliseepoksessa Kalevalassa. Vanhan, hienostuneen porvarillisuuden jäänteitä kantavat pastellinväriset puukaupungit poikkeavat teollisuuspaikkakuntien vuokrataloista ja hardrokkareista. Vuosien mittaan olen tullut tarkaksi sanojen oikeasta käytöstä: Suomenruotsalaisiksi (finlandssvenskar) kutsutaan suomalaisia, jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään. 1 1 . Kasvoin kahden tehdasyhdyskunnan välissä: toisella puolella oli sinkkikaivos, toisella malminrikastamo lastaussatamineen. He puhuivat ruotsia, sillä he olivat suomenruotsalaisia. 16 KOTIMAA 1 6. Hänen setänsä oli Suomen marsalkka. Lappilaisuus on erilaista kuin kulttuuri Pohjanmaan ruotsinkielisellä maaseudulla. Ehkä koulun pihalla käydyissä tappeluissa pääsi valloilleen jotain suvun kohtaamasta väkivallasta ja sen aiheuttamien muistojen haavoista. Se on yhteinen nimitys tietyille ruotsin kielen murteille. Suomessa huomaa, kuinka erilaisia kaikutilat voivat olla. Suomenruotsi on ruotsin kielen kauneimpia muotoja eikä se eroa kovinkaan paljon taalainmaan murteesta, dalamålista. V uodesta 2000 lähtien suomenkielisillä on ollut Ruotsissa kansallinen vähemmistöasema. Saadakseen ruotsalaiset ymmärtämään, millaista oli Saarijärven Paavon hallaisilla salomailla, kääntäjän pitäisi tuntea kieltä, jota Karl Oskar ja Kristina puhuivat Korpamoenilla Ljuderin pitäjässä Smoolannissa. Augustin oli runoilija ja kääntäjä, joka eli kielen rytmeistä ja vivahteista. Suomea äidinkielenään puhuvat taas ovat suomalaisia (finnar). Runouden kääntäminen oli hänelle oikean paikan löytämistä kaikutilassa. Joitakin niistä minun on vaikea ymmärtää. Sillä hän tarkoitti, että jokaisella sanalla on kaikunsa ja sille tulee olla herkkänä. Vihdoinkin hän pystyi käyttämään omaa murrettaan lounashuoneessa! Nuo kaksi ymmärsivät toisiaan. He puhuivat kirkkaista kesäöistä saunomisineen. Kouluaikanani oli yhtä selvää, että luokassani oli oppilaita, joiden kotikieli oli suomi. Haluan käyttää tilaisuuden hyväkseni ja kertoa kiitollisuudestani ja siitä syvästä arvostuksesta, jota Suomi ja suomalaiset ovat merkinneet Ruotsille, Västeråsin hiippakunnalle ja minulle itselleni. Minulle Suomi on ennen kaikkea hienostunutta kulttuuria. Se on Sibeliusta ja Topeliusta, Marimekon kuvioita ja Edith Södergranin runoja. Koulun pihalla käydyt tappelut olivat ensimmäinen kokemukseni jäljistä, joita sota jättää ihmisiin.. H yvä Suomi! On onnittelujen aika. Syyslukukausien alussa koulussa puhuttiin itäisestä naapurimaasta, sillä muutamat luokkakaverini olivat aina käyneet kesän aikana Suomessa
Sen paremmin hardrockia kuin kristillistä uskoakaan ei ole sysätty rajatuille yksityisalueille. Simonin ja Annan poika Göran löysi metsistä hopeapitoista malmia, ja vuonna 1639 valtio avasi hopeapajan Svartälvenin koskeen. Västeråsin ja Karlstadin hiippakuntien alueella on edellä mainittujen lisäksi 17 muuta samalla tekniikalla pystytettyä puukirkkoa, jotka muistuttavat kaskiviljelyä harjoittaneista uudisraivaajista ja -rakentajista. Edelleen käytössä oleva kirkko on rakennettu hirsistä tyylillä, jota kutsutaan bergslageninbarokiksi. Ilman tätä piristysruisketta Ruotsin teollinen kasvu olisi tuskin ollut mahdollinen. Västeråsin hiippakunnassa vaikutti todistettavasti jo 1300-luvulla ensimmäinen suomea puhuva pappi. 2 01 7 E nnen vuotta 1809 Suomi muodosti Ruotsin valtakunnan itäisen osan. Olen kuullut metallimessuista, joissa kolmesataa viimeistä tulijaa eivät ole enää saaneet istumapaikkaa kirkossa. Eräs heistä, Simon Finneksi kutsuttu Simon Jakobsson Puttoinen, rakensi vuonna 1590 torpan Sången-järven rannalle Bergslageniin. Ensimmäisessä penkkirivissä istuivat varmasti vaimonsa Elinin kanssa myös Göran Simonsson, joka oli sekä vuorimies että lautamies. Ajattelen kunnioituksella niitä sotien perintöä kantavia, jotka itsenäisyyspäivänä istuvat Hallstahammarin ja Fagerstan kirkkojen etupenkeissä suorina kuin Karjalan männyt. KOTIMAA 17 1 6. Tämä kertoo paljon Suomesta. Näin sai alkunsa Hällefors, ja viisi vuotta myöhemmin aloitettiin kirkon rakentaminen. G rythyttanin kauniissa puukirkossa säilytetään edelleen Tukholmassa vuonna 1642 painettua suomenkielistä raamattua. Ulkoapäin se on päällystetty paanuilla, jotka ovat kuin muikkuja tuhansien järvien maasta. Näillä asioilla ei taida olla muuta yhteyttä kuin teollistuminen. Kuningasperheeseen ja valtaneuvostoon kuului jäseniä, jotka pystyivät keskustelemaan ja asioimaan suomeksi. 1500-luvun lopulla alkoi järjestelmällinen väestönsiirto. Kaskisuomalaisten 1600-luvun käyttämä puhekieli kuoli vasta, kun suomalaisia saapui Ruotsin teollisuuden palvelukseen toisen maailmansodan jälkeen. Messu seuraa luterilaista messukaavaa, mutta se on sopeutettu hardrockin rytmeihin. Käännös ruotsista: Manne Mali ja Meri Toivanen MIKAel MOgren Kirjoittaja on Ruotsin kirkon Västeråsin hiippakunnan piispa. Ensimmäisenä paastonajan sunnuntaina vuonna 1645 kirkko vihittiin käyttöön. Näen silmieni edessä sotalapsia, jotka nieleskelivät ja purivat hampaitaan yhteen äitien jättäessä heille jäähyväisiä. Tukholma sijaitsi keskellä valtakuntaa. Kirkkojen pitäisi olla Unescon maailmanperintölistalla merkkinä siitä luomisvoimasta, jonka siirtolaisuus voi vapauttaa. Erityisesti linnanherrat ja vuorimiehet ottivat keskiajalla mielellään palvelukseensa suomalaisia. Yksi niistä on Metallimessu, heavy metal -jumalanpalvelus, jota vietetään ympäri Suomea. S uomen evankelis-luterilainen kirkko kulkee eteenpäin reformaation tietä ja löytää uusia kieliä, joilla ilmaista kristillistä uskoa. Pä iv i K a r ja la in en. Tyylin kuningatar on Ljusnarsbergin kirkko. Suomi jatkaa elämäänsä itsenäisenä. Mietin, miltä tuntui niistä Mockfjärdin ja Malungin metsätyömaaparakeissa asuneista isistä, jotka itkivät öisin Karjalan kannaksen kauhujen palautuessa mieliin. Hän avioitui grythyttanilaisen Anna Persdotterin kanssa. Kaarle-herttua, myöhemmin Kaarle IX, houkutteli Savosta nuoria miehiä ja perheitäkin seitsemän vuoden verovapaudella perustamaan uudistiloja erämaahan. 1 1 . Se tappoi pienviljelyn ruotsalaisissa korpimetsissä, ja Suomesta haettiin työvoimaa. Falunin kaivoksessa työskenteli monia, jotka kantoivat suomalaisuuteen viittaavaa lisänimeä Finne. Suomalaisuuden maku on sellainen kuin koko LänsiEurooppa maustettaisiin itäisellä ja ugrilaisella vaikutuksella ja suodatettaisiin Suomen läpi
Munsterhjelm tuntuu aina päätyvän vastuullisille paikoille. Vai sanommeko, että Ole valmis muutokseen Anna Munsterhjelmin mielestä kirkko rakastaa liikaa toimintatapoja. Aika pian hän tajusi, että todellisia muutoksia sai aikaan vain pyrkimällä sinne, missä virallisia päätöksiä tehdään. 15-vuotiaana Munsterhjelm perusti partiolippukuntaansa varjohallituksen, kun oikea hallitus ei osannut hänestä johtaa oikealla tavalla. Jos näen, että asiat voisivat olla paremmin, haluaisin muuttaa ne heti. – Olen vähän kärsimätön luonne. Silloin Munsterhjelmin huomion kiinnitti kaksi asiaa, jotka saivat hänet asettumaan ehdolle seurakuntavaaleissa vuonna 2014. Lisäksi Munsterhjelm on Helsingin hiippakuntavaltuuston, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston ja Töölön seurakuntaneuvoston jäsen. Helsinkiläinen Anna Munsterhjelm uppoaa tähän muottiin perin huonosti. Todennäköisesti hän pyrkii ennemmin säilyttämään kuin muuttamaan asioita. Olemmeko kirkko, joka sanoo: sallikaa lasten, maahanmuuttajien, ateistien ja kaikenlaisten ihmisten tulla?. • • Asuinpaikka: Töölö, Helsinki. Hän on aiemmin toiminut Suomen Lukiolaisten Liiton pääsihteerinä ja Nuori kirkko ry:n viestintäpäällikkönä. Joidenkin mielestä Munsterhjelm on äänekäs kritisoija, joku toinen saattaa sanoa, että hänellä on taito löytää ratkaisuja ja että hän on myös valmis viemään niitä läpi. Jonkin aikaa sitten Munsterhjelm katseli tuttua taulua raamatunkertomuksesta, jossa Jeesus sanoo, että sallikaa lasten tulla minun tyköni. En kyseenalaistanut hengellisyyttä, mutta en osannut sitä erityisesti kaivatakaan. • • Kirja, joka teki vaikutuksen: Ulla-Lena Lundbergin Jää. Päällimmäisinä ovat muistot perheen jouluaterialla luetusta jouluevankeliumista ja jouluyön hartaudet täpötäydessä Olarin kirkossa Espoossa. Huomasin myös, että kirkolla on mittavat resurssit, joita ei käytetä riittävän perustellulla tai tuottavalla tavalla. – Lapsena usko oli luonteva osa elämää. Kirkko ja hengellisyys ovat aina olleet läsnä Munsterhjelmin elämässä. Jos näen jonkun ongelman ja ajattelen, että siihen on olemassa ratkaisu, totta kai haluan ratkaista sen. • • Motto: Se mikä on vaikeaa, voidaan tehdä heti, ja se mikä on mahdotonta, vie vähän enemmän aikaa. Hän jäi miettimään, mitä kirkko sanoisi. Seurakunnan päiväkerhosta jäi hyvät muistot. Oikeasti se kaipaisi syvällistä puhetta merkityksestä ja uskallusta ottaa riskejä. 2 01 7 KuKA. Parikymppisenä usko tuntui jonkin aikaa kaukaiselta asialta, mutta vähän myöhemmin kirkko alkoi taas kiinnostaa. – En juokse titteleiden perässä. Varhaisimpia muistoja on iltarukous: ”Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä.” Myöhemmin mummi vei Munsterhjelmiä ja hänen siskoaan pyhäkouluun, josta sai kivoja lammastarroja. Kirkossa minua ottaa päähän se, että ihmiset eivät uskalla tai halua käyttää saamaansa valtaa muuttaakseen asioita paremmiksi. 18 KOTIMAA 1 6. T yypillinen seurakuntien luottamushenkilö on 54-vuotias nainen, jolla on melko konservatiiviset näkemykset. • • Anna Munsterhjelm, 32. Kirja kertoo toivosta ja uskosta siihen, että asiat muuttuvat paremmiksi. 1 1 . – Olemmeko kirkko, joka sanoo: sallikaa lasten, maahanmuuttajien, ateistien ja kaikenlaisten ihmisten tulla. Hän on 32-vuotias arvoliberaali, jolla on kova halu pöllyttää kirkon luutuneita asenteita ja muuttaa niitä toimintatapoja, jotka eivät enää vastaa nykypäivän tarpeita. Tänä syksynä hän aloitti nuorisoalan kattojärjestö Allianssin pääsihteerinä ja lopettelee parhaillaan kolmivuotista Suomen Partiolaisten puheenjohtajan tehtäväänsä. Mikä urallaan hyvässä myötätuulessa olevaa nuorta naista vetää kirkon päätöksentekijäksi. • • Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n pääsihteeri, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja, Helsingin hiippakuntavaltuuston, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston ja Töölön seurakuntaneuvoston jäsen. Asioihin voi vaikuttaa vain sisältä päin. – Kirkon toiminta ei minusta vastannut niitä arvoja, että kirkko kuuluu kaikille ja sen tulee elää ajassa
– Ihmisiä saadaan mukaan kysymällä, mikä on se asia jota haluaisit tehdä, mitä haluaisit oppia enemmän, mikä olisi työllesi vastapainoa. Olen ylpeä esimerkiksi siitä, että kotiseurakuntani papit ilmoittivat vihkivänsä kaikkia pareja. Karrikoiden esityslista lähetetään viikkoa ennen, kokoukseen tullaan kuudelta juomaan kahvia, syömään karjalanpiirakkaa ja täytekakkua, ja sitten käydään esityslista läpi ja lähdetään kotiin. KOTIMAA 19 1 6. Anu HeIKKInen Partiossa olen oppinut ajattelemaan muita ennen itseäni, koska olen aina osa isompaa porukkaa. Munsterhjelmin mielestä kirkon tulisi rohkeasti lakaista ongelmat maton alta takaisin näkyville. Munsterhjelmin mielestä ihmiset kaipaavat yhteisöä, johon kiinnittyä, jonka hyväksi toimia ja jossa voi kokea olevansa arvokas. Seuraava kysymys on, mitkä ovat parhaat tavat toteuttaa olemassaolon tarkoitusta tässä päivässä ja kuka työhön voisi tarttua. – Valitettavasti ajattelemisella maailma ei vielä muutu. Partion arvopohjaan liittyy tiiviisti myös ajatus siitä, että ihminen elää suhteessa Jumalaan. 1 1 . Pitää sanoa asioita ääneen ja tehdä myös tekoja sen eteen. Moni ottaa etäisyyttä, koska julkista kirkkokeskustelua leimaa räksyttäminen. Me tulee aina ennen minua. Liikkeessä, joka on syntynyt yhtenäiskulttuurin aikana ja toiminut yli sata vuotta, on ollut pakko miettiä, mitä arvot merkitsevät nyt. – Maallikkona en osaa puhua niin paljon ihmisen ja Jumalan välisestä yhteydestä. – Minulle mökin laituri ja metsä ovat parhaita paikkoja, kun tunnen tarvetta kiittää, tyhjentää päätä tai pistää ajatukset järjestykseen. Sitä kautta tulee myös merkityksellisyyden kokemus. Koetaan, ettei osata puhua uskonnosta, vaikka monilla varmasti olisi siihen pohjimmiltaan halua. Pitäisi kysyä paljon enemmän näitä perustavanlaatuisia miksi-kysymyksiä. Niissä hetkissä hengellisyys on yksityistä rauhoittumista ja sen muistamista, etten ole missään tilanteessa yksin. 2 01 7 älkää tulko, koska ette ole oikeanlaisia ihmisiä. Munsterhjelm päätyi partioon, koska äiti pakotti. – Hyvän tekeminen vetää ihmisiä puoleensa. Perheessä äiti, isän äiti ja Viipurissa kasvanut äidinäiti olivat lapsena olleet innokkaita partiolaisia. Niin, mikä tuo vastapainoa tehtävästä toiseen kiiruhtavalle maailmanparantajalle, jonka elämä on täynnä ihmisiä, vastuuta ja kiirettä. – Totesimme, että vuonna 2032 viimeinen partiokolo sulkee ovensa, ellei mitään tehdä. – Kirkossa ihmiset ovat rakastuneet toimintatapoihin. Se lisäisi uskottavuutta. Messu saatetaan siirtää kymmenestä yhteentoista, jotta ihmiset tulisivat kirkkoon, kun oikeastaan pitäisi oivaltaa, etteivät kaikki koe tarvetta hengellisyyteen tiettynä päivänä tiettyyn aikaan. Munsterhjelmin vastaus siihen, miksi kirkko on olemassa, on merkityksen tarjoaminen, se että jokaisella ihmisellä ja elämällä on väliä. Munsterhjelmin mielestä sama periaate pätee sielläkin. Munsterhjelm kaipaa kokeilemisen kulttuuria, jossa uskalletaan ottaa riskejä, tehdä virheitä ja tarvittaessa myös luopua. Ensin pitää kysyä, miksi olemme olemassa. Aika moni olikin yllättäen valmis toimimaan sen puolesta, ettei näin kävisi. – Partiossa olen oppinut ajattelemaan muita ennen itseäni, koska olen aina osa isompaa porukkaa. Sen kautta syntyy luottamus ihmisiin ja nähdään, keitä täällä on ja mitä heidän kanssaan voisi saada aikaan. Munsterhjelm peräänkuuluttaa muutosta myös seurakuntien päätöksentekoon. Niistä riidellään ihan liikaa. Sen ansiosta jäsenmäärämme on kasvanut viimeiset viisi vuotta. Samaa teemaa täynnä ovat myös naistenlehdet, hyvinvointilehdet ja työelämälehdet. – Toiminta on melko reaktiivista ja irrallista, vaikka hyvääkin keskustelua käydään. – Kirkkoa ja uskontoa pidetään mystisinä, vaikeina ja etäisinä, mutta toisaalta myös henkilökohtaisina asioina. Ei haittaa, jos joku joskus suuttuukin, jos puhutaan oikeista asioista. Hänestä nyt pelätään turhaan, että ihmiset suuttuvat ja eroavat kirkosta. Kirkossa tehdään Munsterhjelmin mielestä aivan liian varovaisia muutoksia. Halu muuttaa maailmaa nousee pitkälti Munsterhjelmin partiotaustasta. Näen kirkon ennen kaikkea palvelutehtävän kautta. Siihen kirkolla on hyvä sauma vastata. Munsterhjelm veikkaa, että useimmat haluavat ajatuksissaan kuulua ensiksi mainitun kaltaiseen kirkkoon. Samalla kannattaisi pitää vähän enemmän meteliä onnistumisista. Alkuperäinen henki on edelleen voimassa, mutta toimintatavat on tuotu nykypäivään. Pitäisi uskaltaa ajatella enemmän niitä, jotka eivät vielä ole mukana, ja heidän tarpeitaan. Kirkon suurimpia ongelmia on Munsterhjelmin mielestä ihmisten välinpitämätön suhtautuminen siihen. Siksikin kotiseurakunta pitäisi saada valita vapaasti, riippumatta minkä seurakunnan alueella asuu. Entäs sitten, kun tarkastellaan kirkkoa, joka on syntynyt parituhatta vuotta sitten. – Välillä tuntuu kuin kirkko ajattelisi, että ollaan nyt mahdollisimman hiljaa, niin ne neljä miljoonaa eivät edes huomaa maksavansa kirkollisveroa. Nihkeän alun jälkeen partiosta tuli Munsterhjelmin rakkain harrastus, joka on opettanut hänelle vastuuta, vapautta tehdä valintoja ja rohkeutta toimia hyvän puolesta. Siksi kirkon pitää tehdä työnsä näkyvämmäksi. Kun on selkeä päämäärä, on helppo perustella valintoja. ja n i la u k k a n en. Tarvitaan enemmän vuorovaikutusta
Vaikka kappelin kutsu tuntuu häviävän kylänraitin hälinään ja rinneravintolan suomipoppiin, kirkonkynnys on monelle matalampi kuin kotiseudulla. kuvat: auLikki aLakangas KrIsTITyn vAellus. 2 01 7 K aamoksen kynnyksellä valon väheneminen saa hidastamaan, vetäytymään ja kääntymään sisäänpäin. Levin matkailukeskus on sesonkina kuin pieni, turistien täyttämä, kuhiseva kaupunki. Sinisessä hämärässä Kittilän Sirkan kylässä sijaitseva Marian kappeli tuntuu ihanteelliselta paikalta rauhaa kaipaavan viettää viikko vapaaehtoisena päivystäjänä. Tänne on aina yhtä ihana tulla vapaaehtoiseksi. Marian kappeli valmistui Leville 1998. Vapaaehtoiset päivystäjät ovat valmiita kohtaamaan vierailijoita joka päivä. Hopeinen alttariristi kertoo Sirkan kylän seurakuntapiiriläisten toiveista saaKellojen ääni kuuluu tunturiin KITTIlä Levin matkailukeskuksen sykkeessä sijaitsee Marian kappeli. Levin eturinteen vieressä sijaitseva Marian kappeli valmistui 1998. 20 KOTIMAA 1 6. 1 1 . Marian kappeli tuo oman mausteensa kymmenien ravintoloiden katveessa tarjoten hengenravintoa ja hiljentymistä. Hiljaisuutta ja omaa rauhaa löytää, kun taivaltaa muutamia kilometrejä tunturiin