kesäkuuTa 2016 | hinta: 3,70€ | 111. sivuT 16–17 16. Sivut 4–5 ju s s i v ä li p ir t ti Kansanedustajaa ei valittu suomen lähetysseuran hallitukseen. . Turva naapurimaassa Kongon pakolainen Goreti Mbabagi sai raskaiden vaiheiden jälkeen turvapaikan ja maatilkun viljeltäväkseen Ugandasta. . vuosikerta | 0043595–16–25 24. sivuT 10–11 Anna-Maija raittila oli runoilijana kulkuri ja mystikko
JArI ehrnrOOTh Kirjailija sekä kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa. Lasipöydältä puhallan sen tomuksi ilmaan. Mutta sinä olet iäti sama. Mieluiten osana merkityksellistä yhteisöä. Omat ja tutkijoiden havainnot kirkon muuttuvasta yhteisöllisyydestä käynnistivät vuonna 2012 tutkimushankeen, jonka tarkoitus oli muun muassa kartoittaa minkälaisia uusia yhteisöjä kirkkoon ja sen liepeille on syntynyt. (Ps. Ihminen viihtyy kaltaistensa seurassa paremmin kuin täysin erilaisten. Silti vain itseensä viittaavaa merkkiä vasten lopullisen elämäni luova liike tuntuu tarpeelliselta palvelukselta ajassa. orpo poika annetaan kasvatiksi. pian Hels. Oikein vilkas, lahjakas 12 v. Kaikesta huolimatta ihmisellä on oikeutettu tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Mitä itsellisempi yhteisö, sitä enemmän se on terveen kontrollin ulkopuolella ja lahkoutumisen vaaratkin ilmeisiä. Kirkon tutkimuskeskuksen ylläpitämästä Uskonnot Suomessa -tietokannasta löytyy 1 021 uskonnollista yhdyskuntaa, liikettä tai järjestöä. Vast. Kuuluminen yhteisöön, jonka arvot jakaa, on syvästi inhimillinen tarve. Perinteinen lampaan rooli kiinnostaa yhä harvempaa.. englanti on pyhäkoulun varsinainen syntymämaa, ja tällä laitoksella siellä on tavattoman syvät jäljet kansan elämässä. Heidän saamainsa vankien lukumäärä kohoaa jo n. Perinteinen lampaan rooli kiinnostaa yhä harvempaa. E i ole suuri yllätys, että uskonto on tutkijoiden mukaan menettänyt länsimaissa asemiaan. San. 2 KOTIMAA 1 6. Pysyvää on sama suhde, tehtävä ja kohde, sama tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohta. Yksilöllisyys on päivän sana myös kirkossa. 102:27– 28.) ¶ Juoksun tilassa tunnen maan, näen taivaan, ponnistelen lentoon luonnon ympäröimänä. ¶ Käännyn olemisen ja olemattomuuden tuolle puolen. Rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien määrä on jatkuvasti kasvanut, ja niitä on jo yli sata. Jumalan armollinen katse yltää alas asti ja anteeksiantamus on kiinnittynyt ristiin. Kirjassa on 14 artikkelia, jotka avaavat näkökulmia aiheeseen varsin erilaisista näkökulmista, kuten hengellinen musiikki yhteisön luojana, evankelikaalinen poikkikristillisyys sekä herättäjäjuhlat nuorison festivaalina. ”Sangvinikko” Absoluutti puhuu S inä vaihdat maata ja taivasta kuin vaatekertaa, psalmista sanoo. Hankkeen loppuraportti Erilaisista yhteisöistä elävä kirkko julkistetaan huomenna. Toisekseen isojen kirkkojen sisällä on menossa pienryhmien ja yhteisöjen esiinmarssi. Se ilmestyy Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisusarjassa. Vähäsarja on myös Suomen Raamattuopiston rehtori ja Perussanoma Oy:n toimitusjohtaja. Yritän antaa sanat ajattomalle niin kuin psalmistakin yritti. Ovatko erilaiset yhteisöt kirkon pelastus. Venäläisten eteneminen eteläisellä rintamaosallaan on edelleen jatkunut länttä kohti. Ensinnäkin perinteiset instituutiot ja suuret organisaatiot ovat kadottaneet jäseniään. Kirjassa myös muistutetaan, että kirkollisen osallistumisen motiivit eivät ole pelkästään uskonnollisia, vaan siihen vaikuttavat olennaisesti ihmisten väliset sosiaaliset verkostot. Ensimmäinen käsky. 150,000 mieheen. 6. Mitä nyt sanovat kivikko, tuulenpyörre, natiseva kelo, polulla oppaana pyrähtelevä harjalintu. Työ on käynnissä koko ajan. kontt. Ajatus yhteisöjen merkityksestä uskontoelämässä saa tukea myös kylmästi tilastoista. 2 01 6 KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Leena Hietamies Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu Jussi Rytkönen Olli Seppälä Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Lukijamäärä 58 000 (KMT 2015) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Pääkirjoitus SATA VUOTTA SITTen TUhAT MerKKIä TAIVAASTA LAInA OLLI SePPäLä julkaisupäällikkö, olli.seppala@kotimaa.fi Armon perusta ja ankkuri lepää Golgatan ristissä ja Herramme ylösnousemuksessa, ei meidän ihmisten sielunliikkeissä tai vaihtelevassa elämässä. Siksi armo kantaa kaikissa myrskyissä, niissäkin, joissa jo luulimme hukkuvamme.” Kristilliset kustantajat ry:n uusi puheenjohtaja Juha Vähäsarja vapaakirkon Suomen Viikkolehdessä 8.6. ¶ Kirjoitus Absoluutista tallentaa kokemuksen ja mielikuvan. 16.6.1916 Maailmansota. Sisimpäni kirjoittaa lausetta ilmaisemaan ilmaisematonta. Syrjäisellä polulla sinä avaudut mieleeni kuin tasanko vuoristossa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tästä oiva esimerkki. Kuta tehokkaammin Englannin kirkko on ryhtynyt toimimaan kaikkien jäsentensä kasvattamiseksi täysi-ikäisiksi Kristuksen tunnustajiksi ja luopuneiden voittamiseksi Kristukselle, sitä suuremmaksi on sille tullut pyhäkoulun merkitys. Kyse voi olla jumalanpalvelusyhteisöistä tai vaikkapa Facebook-ryhmistä, joihin ihmisten uskonnollisuuden ja yhteisöllisyyden tarve kanavoituu. Pieni – tai sopivan kokoinen – yhteisö on parempi kuin liian suuri. Pienet ja itsenäiset porukat voivat olla hyvä ja vapauttava asia, mutta niihin liittyy aina myös riskinsä. Yksilönä itse valitussa yhteisössä on monen haave. Tämä näkyy kahdella tavalla
Muut kesäillan hartaudet järjestetään 13.7. kerran. Kappeli on hiekkaja jääveistäjä Kimmo Frostin suunnittelema ja sinne mahtuu noin parikymmentä ihmistä. Turistiryhmän jäsenet saavat vierailumaksua vastaan kirkosta kertovan esitteen, pääsevät tutustumaan kirkkosaliin ja voivat käyttää kirkon wc-tiloja. kesäkuuta vastatautiepidemian vuoksi. – Konsultoituamme Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiapuyksikkö Acutaa päätimme keskeyttää leirin, sanoo leirinvetäjä kappalainen Harri luoma. Latvian evankelis-luterilainen kirkolliskokous päätti viime viikolla rajata kirkon pappeuden vain miehille. Myös yksittäiset matkailijat voivat halutessaan maksaa näistä palveluista. risti palaneen kirkon hiiltyneistä hirsistä. Ristiä pystytettiin tuhoutuneen alttarin paikalle. Muutos on muodollinen, sillä kirkon nykyinen arkkipiispa J?nis vanags ei ole vihkinyt naisia papeiksi koko virkakautensa aikana vuoden 1993 jälkeen, ja kirkon muut piispat ovat noudattaneet samaa linjaa. klo 10. KOTIMAA 3 1 6. Sitä ennen papiksi vihityt naiset ovat kuitenkin saaneet toistaiseksi jatkaa tehtävässään. lappeenrannan satamassa sijaitsevassa hiekasta rakennetussa ritarilinnassa on tänä kesänä myös hiekkakappeli. Vuonna 1975 kirkon silloinen arkkipiispa J?nis Matulis vihki virkaan ensimmäiset naispapit, kuitenkin ilman kirkolliskokouksen virallista päätöstä. Kristilliset kustantajat ry:n järjestämä kilpailu on avoin kaikille kustantajille. Maksu peritään turistiryhmiä kiertokäynnille tuovilta matkanjärjestäjiltä. Voittanut teos palkitaan 2 000 euron rahapalkinnolla. Esiraati valitsee kilpailuun ilmoitettujen teosten joukosta kuusi kirjaa loppukilpailuun. alttarin taakse on kuvioitu enkeliveistos. Ristin ja sen viereen rakennetun alttaripöydän äärellä järjestetään ensimmäinen kesäillan hartaus juhannusviikolla keskiviikkona 22.6. 6. Kirkkoherra Auvo Naukkarinen kertoo, että vierailumaksusta on neuvoteltu matkanjärjestäjien kanssa ja kaikki ovat ymmärtäneet, että turistityöstä syntyy seurakunnalle kuluja. Kahdestakymmenestäviidestä rippikoululaisesta noin puolet ja lisäksi viisi isosta sairasti vatsatautia lauantaiaamuna. Ylivieskan kirkko tuhoutui rajussa, tahallaan sytytetyssä palossa pääsiäislauantaina. sammonlahden seurakunta järjestää siellä kesätorstaisin ja -sunnuntaisin hartaushetkiä. Yksittäisille matkailijoille ovet ovat auki ilmaiseksi myös jatkossa. latvian kirkko perui naispappeuden . klo 19. Mikael Pentikäinen valitsee vuoden kristillisen kirjan . ja ensimmäinen sairastapaus ilmeni perjantai-iltana. 2 01 6 uuTIsvIIKKO KOOnnuT: eMIlIA KArhu Ylivieskan kirkon raunioille tuhoutuneen alttarin paikalle pystytettiin maanantaina 13.6. The Baltic Times -lehden mukaan päätös syntyi täpärästi 77 prosentin äänienemmistöllä. Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan rippileiri Pättinniemessä keskeytettiin lauantaina 11. Sesonkiaikoina vierailumaksu mahdollistaa myös nykyistä laajemman elävän musiikin tarjonnan. Temppeliaukion kirkko on yksi Suomen suosituimmista turistinähtävyyksistä. turisteilta peritään pääsymaksu kirkkoon vatsatautiepidemia keskeytti riparin . Lisäksi sanajumalanpalvelus järjestetään raunioilla sunnuntaina 3.7. Leiri alkoi torstaina 9.6. Kirkkoon tutustui viime vuonna arviolta 615 000 matkailijaa. Loppukilpailukirjat julkistetaan lokakuun alussa Turun kirjamessuilla. Vuoden kristillisen kirjan 2016 valitsee Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Leiriä jatketaan Kalevan kirkolla maanantaina terveiden kanssa ja sunnuntaina 19. Kuva: EvEliina Pylväs / yliviEsKan sEuRaKunta Hiiltynyt risti nousi raunioiden ylle Töölön seurakuntaneuvosto on päättänyt, että turistiryhmiltä peritään vierailumaksu Temppeliaukion kirkkoon vuoden 2017 alusta. Maksun suuruus on kolme euroa henkilöltä. kesäkuuta pidetään konfirmaatiotilaisuus alkuperäisen suunnitelman mukaan. Kuva: siRu lantta Matkanjärjestäjät ovat ymmärtäneet, että turistityöstä syntyy seurakunnalle kuluja. Päätöksen syntymiseen vaadittiin kolmen neljäsosan määräenemmistö. Kyseessä on tiettävästi maailman ensimmäinen kirkollisiin tarkoituksiin käytettävä hiekkakappeli. ja 3.8. siellä voidaan kirkkoherra Juha Eklundin mukaan järjestää myös vihkimisiä. Voittaja valitaan tänä vuonna 23. Palo kosketti syvästi niin ylivieskalaisia kuin suomalaisia laajemminkin. Uuden kirkon rakentamiseksi on järjestetty keräyksiä
Kylässämme tapettiin ja raiskattiin päivittäin, Mbabagi kertoo. Ilta-aurinko on värjännyt taivaanrannan hehkuvan keltaiseksi Itä-Ugandan Kyangwalissa. Monissa maissa Mbabagi ei voisi pakolaisena harjoittaa yritystoimintaa tai asua kylissä paikallisyhteisöjen kupeessa. Ilmoitus huolestutti kansalaisjärjestöt. Pakolaiset eivät nousseet uutisotKun köyhä maa kantaa vastuunsa YhTeIsvAsTuu TuKee ugAndAn nuOrIA . Myös pojat pääsivät kouluun. ugAndA Yli puoli miljoonaa väkivaltaa ja sotaa paennutta on saanut turvan Ugandasta, jonka suhtautuminen pakolaisiin on yksi maailman suopeimmista. – Elämä oli jatkuvaa epävarmuutta. Hän ja hänen miehensä ovat kuitenkin hengissä ja turvassa. – Nämä lait ja vapaudet sekä pakolaisten ohjaaminen asutusalueille antavat pakolaisille mahdollisuuden arvokkaaseen ja omavaraiseen elämään, Yaxley sanoo. Koulutukseen sisältyy työharjoittelu, jossa nuoret saatetaan yhteen tulevien työnantajiensa kanssa. Viimeiset auringon säteet paistavat Albert-järven takaa, jossa on Kongon demokraattinen tasavalta. Koulussa voi opiskella mekaniikkaa sekä rakennus-, hotellija maatalousalaa. Kyangwalissa pakolaiset ovat saaneet paitsi turvaa, myös maatilkun viljeltäväkseen. Monien pakolaisten tavoin hän on menettänyt sietämättömän paljon. Mbabagi ajattelee poikiaan usein ja uuden elämän aloittaminen on ollut vaikeaa. Ei uskoisi, että pakolaisasutusalueella voi näyttää tältä. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Uganda vastaanottaa kolmanneksi eniten pakolaisia koko maailmassa. – Ugandan tapa lähestyä pakolaisia on esimerkki, ei vain muille Itä-Afrikan maille, vaan koko maailmalle, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Ugandan tiedottaja Charlie Yaxley. KUva: Elli-aliNa HiilaMo FAKTA Maalla, jossa noin joka viides elää äärimmäisessä köyhyydessä, on pitkät perinteet pakolaisten vastaanottamisessa.. KUva: JUssi väliPirtti Kongolainen Janine Nyanuura oppi viime vuonna lukemaan suomen Pakolaisavun kurssilla. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Jos esimerkiksi Etelä-Sudanista ja Somaliasta ei voi paeta Keniaan, matka pitkittyy ja vaarantuu. Pakolaisille taataan oikeus tehdä työtä, perustaa yritys ja liikkua vapaasti maan sisällä. 6. Mbabagi saa myös arvokasta tukea pakolaisten omasta ryhmästä, jossa monella on vastaavia kokemuksia. Jatkuva toimettomuus ajaa nuoria masennuksen ja epätoivon kierteeseen. Erityisesti lähialueiden levottomuuksia, kuten Itä-Kongon konfliktia, Ugandaan paenneet pakolaisnuoret ovat vaarassa syrjäytyä. Monelle pakolaiselle viljeleminen on tuttua hommaa, kuten 38-vuotiaalle kongolaiselle Goreti Mbabagille. Suurin osa Kyangwalin noin 40 000 pakolaisesta on paennut sieltä vuosikymmeniä kestänyttä konfliktia, joka on ollut verisin sitten toisen maailmansodan. Jos päätös tulee voimaan, se vaarantaa paitsi leireillä asuvien myös vielä lähtömaissa olevien hengen. Pakolaisasutusalueella he voivat käydä koulua yhdessä ugandalaislasten kanssa. Ugandassa vastaavanlaista keskustelua pakolaisleirien sulkemisesta ei ole ollut. Ugandassa on tällä hetkellä enemmän pakolaisia kuin koskaan ennen, noin 520 000. 2 01 6 V ihreät kukkulat ja banaaniplantaasit ulottuvat silmän kantamattomiin. Opiskelijoiksi valitan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pakolaisja ugandalaisnuoria. Uganda on väestöltään yksi maailman nuorimmista valtioista. Mbabagi viljelee ja myy kassawan lehtiä elannokseen. Hän pakeni kotikylästään Goman läheltä kaksitoista vuotta sitten. Kun Euroopan katseet ovat maanosaan saapuvien pakolaisten määrissä, unohtuu helposti, että lähes 90 prosenttia maailman pakolaisista on kehitysmaissa. He raiskasivat ensin Mbabagin ja sen jälkeen tappoivat tämän kaksi pientä poikaa. Suuri kysymysmerkki on myös se, mihin maailman suurimman pakolaisleirin Daadabin yli 350 000 pakolaista sijoitetaan. Noin 70 prosenttia väestöstä on alle 25-vuotiaita. Ugandan itänaapurissa suhtautuminen pakolaisiin on lähes vastakkainen. Ryntäsin lukitsemaan oven, mutta kapinalliset rynnivät sisään. Monet heistä ovat myös traumatisoituneet vakavasti nähtyään vanhempiensa surmaamisen tai jouduttuaan itse väkivallan uhreiksi. Kun Mbabagi virkosi, hän lähti juoksemaan läheiseen metsään, eikä enää koskaan palannut kotiinsa. – Näin kun he viilsivät toisen lapseni kurkun auki ja silloin minä pyörryin. 4 KOTIMAA 1 6. Länsi-Ugandaan, Rwamwanjan pakolaisleirille on juuri valmistunut alueen ainoa ammattikoulu, jonka toimintaa tuetaan yhteisvastuuvaroin. Eräänä iltana vuonna 2003 Mbabagi kuuli naapurista kovaäänistä huutoa ja itkua. Kenia ilmoitti toukokuussa sulkevansa maan pakolaisleirit vedoten turvallisuusja taloussyihin. Perusasteen jälkeinen ammatillinen koulutus on kuitenkin lähes olematonta ja nuorisotyöttömyys jopa yli 80 prosenttia. – Olin yksin kahden pienen lapseni kanssa kotona. pAKOlAIseT Yli puolet Ugandaan tulevista pakolaisista on lapsia. Ryhmä säästää yhdessä rahaa ja jakaa jäsenilleen lainoja, joiden avulla pakolaiset onnistuvat pyörittämään pieniä yrityksiään
Pojat leikkivät naapuruston lapsien kanssa, kun heidän äitinsä korjaa talon seinäpintoja maasta kaivetulla savella. Kongolainen pakolainen, 35-vuotias Janine Nyanuura oppi viime vuonna lukemaan Suomen Pakolaisavun kurssilla. Moni ugandalainen on itsekin joutunut jättämään kotinsa ja saattanut elää väliaikaisesti juuri niissä maissa, joista pakolaisia nyt tulee Ugandaan. Myötätunto pakolaisia kohtaan kumpuaa syvältä. Perhe asuu rakentamassaan savitalossa pienessä kylässä Kyangwalin noin 90 neliökilometrin kokoisella pakolaisasutusalueella. Työmme on alirahoitettu, Yaxley toteaa. Maalla, jossa noin joka viides elää äärimmäisessä köyhyydessä, on pitkät perinteet pakolaisten vastaanottamisessa. Nyanuuran pojat ovat päässeet Kyangwalissa kouluun. Suuri osa Kyangwaliin tulleista pakolaisista on ammatiltaan maanviljelijöitä. KOTIMAA 5 1 6. Nyanuura ei ole ajatellut tulevaisuutta vielä pitkälle, sillä pakolaisasutusalueella eletään päivä kerrallaan. Sen jälkeen Nyanuura otti lapset mukaansa ja pakeni. Yaxleyn mukaan tänä vuonna heitä tulee todennäköisesti sitäkin enemmän. Vaatimattoman talon sisältä tulee savua, sillä lämpö kuivattaa seiniä kiinteimmiksi. EllI-AlInA HIIlAMO Kirjoittaja tekee vapaaehtoistyötä Suomen Pakolaisavussa. Viime vuonna uusia pakolaisia tuli Ugandaan yli 100 000. Ugandasta on haettu turvaa toisesta maailmansodasta lähtien. – Kun opin lukemaan, kyyneleet nousivat silmiini. Joka viikko pakolaiset myyvät yhdessä paikallisten kanssa tuotteitaan pakolaisasutusalueella sijaitsevilla markkinoilla. Selvää on, ettei Uganda pysty kantamaan vastuuta pakolaisista yksin. Ugandan rajalla he saivat saman tien pakolaistunnuksen. Kylässämme tapettiin ja raiskattiin päivittäin. Kuten Ugandan pakolaispolitiikkaan kuuluu, he opiskelevat vieri vieressä ugandalaislasten kanssa. Toinen syy suopeaan pakolaispolitiikkaan on Charlie Yaxleyn mukaan kulttuurien läheisyys avuntarvitsijoiden kanssa. – Samaan aikaan humanitaarisen avun rahoituspyyntöihin, joiden turvin tuettaisiin uusia tulijoita, ei ole vastattu toivomallamme tavalla. Kuva: JuSSi välipirtti Elämä oli jatkuvaa epävarmuutta. – Haluan ennen kaikkea, että lapseni saavat kunnon koulutuksen, hän sanoo. Järjestöjen ja kansainvälisen yhteisön tuki on välttämätöntä, etenkin kun Ugandan pakolaisasutusalueet täyttyvät vauhdilla Burundin väkivaltaisuuksien ja Kongon, Somalian sekä Etelä-Sudanin pitkittyneiden konfliktien seurauksena. 6. Hän, kuten moni muu pakolainen, ei ole koskaan päässyt kouluun sodan takia. 2 01 6 sikoihin edes alkuvuonna järjestettyjen presidentinvaalien aikaan. Kapinalliset tappoivat Nyanuuran miehen tämän ollessa peltotöissä kolme vuotta sitten. Moni kongolaispakolainen epäilee koskaan palaavansa takaisin kotimaahansa. – Esimerkiksi länsi-Niilin alueella, jossa suuri osa eteläsudanilaisista pakolaisista elää, paikallisyhteisöjen jäsenet jakavat samaa heimohistoriaa ja -kulttuuria. Nyanuura on 5ja 8-vuotiaiden poikien yksinhuoltaja. Kylää ei erottaisi tavallisesta ugandalaiskylästä. Se on helpottanut elämääni paljon
Monelle käy niin, että shokissa arkielämän aloitteellisuus häviää. Yhtiö toivoo tiedotteessaan tämän pitkiä mekkoja ja löysiä tunikoja sisältävän malliston ”palvelevan naisten tarpeita niin arjessa kuin suurten juhlien, kuten Ramadanin aikana”. Miten seurakunta voi tukea karkotusuhan alla olevia perheitä. Mitä ajattelet kiristyksistä. Uusi Kirkko ja kaupunki -lehti ja -verkkomedia aloittaa vuoden 2017 alussa. 6. Tekeillä jatko-osa Passion of the Christ -elokuvalle . – Perheellä ei ole välitöntä hätää. Esimerkiksi helsinkiläinen kauppakeskus Itis on ottanut käyttöön Ramadan-alennuksia. Espanjalainen muotitalo Mango toi Ramadanin alla markkinoille musliminaisille suunnatun vaatemalliston. Pyrimme yhteistyössä viranomaisten kanssa vaikuttamaan siihen, että asia otettaisiin uudelleen käsittelyyn. Joidenkin musliminaisten mielestä mallisto kuitenkin antaa oudon kuvan Ramadan-vaatteista. Wallace on opiskellut yliopistossa uskontotiedettä. Länsimaissa hyödynnetään Ramadania kaupallisesti . – Ne iskevät pahiten niihin, jotka ovat kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa eli lapsiin. Haluaisin ajatella, että sivistysvaltion tunnistaa siitä, miten se kohtelee niitä, jotka eivät voi ajaa omaa etuaan. Viimeiset päätökset yhteistyösopimuksesta ja nimestä tehtiin viime viikolla. Vuonna 2004 ilmestynyt The Passion of the Christ tuotti 612 miljoonaa dollaria, ja jatko-osasta on liikkunut huhuja siitä asti. Äiti aloitti viime viikolla työt Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen kesätoiminnan apuohjaajana. Sen nykyinen brändi on hyvin laajennettavissa Espoon ja Vantaan puolelle, kunhan huomioidaan paikallisuus, sanoo Vantaan seurakuntien viestintäjohtaja Pauli Juusela. Muslimien pyhä kuukausi Ramadan tunnetaan länsimaissa paastokuukautena. 2 01 6 ViiKOn hEnKiLö. Kuvastossa kukaan malleista ei käytä huivia eli hijabia. KuVa: PhiliPPe GueiSSaz 6 KOTiMaa 1 6. Mitä perheelle kuuluu nyt. Lapset kärsivät perheenerottamisesta siitä riippumatta, jäävätkö he Suomeen vai joutuvatko he lähtemään. Tuija PyhäRanTa Perheenyhdistämisen ehtojen kiristäminen on saanut Riihimäen kirkkoherran Sirpa Viherän pohtimaan, onko Suomi enää sivistysvaltio. Näin voidaan tehdä, jos on syytä olettaa, ettei kaikkia päätökseen vaikuttavia seikkoja ole osattu ottaa huomioon tai jokin on muuttunut kielteisen päätöksen jälkeen. – Silloin puhutaan kirkkoturvasta. Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen median nimeksi ei tulekaan Valomerkki, vaan Kirkko ja kaupunki. ”Perheenerottamisesta kärsivät eniten lapset” Karkotusuhan alla elävä kaipaa kuuntelijaa ja arkielämän apua, sanoo Riihimäen seurakunnan kirkkoherra Sirpa Viherä. – Päädyimme Kirkko ja kaupunki -nimeen, koska sillä on vahvat sisällölliset perustelut ja se sopii hyvin lehden nimeksi. Moni eri syistä tähän maahan muuttanut kokee jossain vaiheessa yksinäisyyttä. Miten Riihimäen seurakunta on muiden alueella asuvien maahanmuuttajien tukena. Näyttelijä-ohjaaja Mel Gibson suunnittelee jatko-osaa Jeesuksesta kertovalle hittielokuvalleen, kertoo Hollywood Reporter. Herää kysymys, onko tämä enää sivistysvaltio. Irakilaisperheen äiti ja lapset eivät saaneet oleskelulupaa perheenyhdistämisen perusteella, sillä perheen tulot olivat liian pienet. Meillä ei ole virallista ystävävälitystä, mutta tätäkin kautta voi löytyä joku, joka voi olla mukana maahanmuuttajan elämässä. Odottelemme, että valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen saadaan tehdyksi, ja toivomme, että asia otetaan uudestaan käsittelyyn. Korkein hallinto-oikeus asetti karkotuksen kuitenkin täytäntöönpanokieltoon siihen asti, että se on käsitellyt turvapaikkapäätöstä koskevan valituslupa-asian. Lisäksi tulee yleisiä kotoutumisen kysymyksiä. Jos kielteinen turvapaikkapäätös tai perheenyhdistämispäätös on voimassa olevan lainsäädännön mukainen mutta seurakunnan mielestä väärin, mitä seurakunta voi tehdä. – Olemme aina valmiita keskustelemaan myös hengellisistä kysymyksistä riippumatta siitä, mitä uskontoa toinen edustaa. – Siinä vaiheessa, kun karkotuksen uhka on päällä, ihmiset ovat hirveän hätääntyneitä. Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla Riihimäellä asuvasta irakilaisperheestä, jonka äitiä ja 3-vuotiasta tytärtä uhkasi pikainen karkotus. Jatko-osa keskittyy Jeesuksen ylösnousemukseen, ja sitä käsikirjoittaa Randall Wallace. Siihen voimme vastata kutsumalla mukaan seurakunnan toimintaan. Länsimaiset yritykset ovat nyt huomanneet myös Ramadanin vieton markkinapotentiaalin. Ei Valomerkkiä vaan Kirkko ja kaupunki . Perheenyhdistämisen ehtoja ollaan kiristämässä niin, että jatkossa tulorajat koskisivat aiempaa suurempaa joukkoa. Seurakunta ei toimi vastoin laillista viranomaispäätöstä eikä tee laittomuuksia. Meille on luonnollista puhua Jumalasta, varjeluksesta, uskosta ja epäuskosta siitä riippumatta, onko se sama jumala, josta puhumme. – Diakoniatyöstä pyydetään taloudellista apua, jota emme tosin kovin paljon pysty antamaan. Silloin tarvitaan kuuntelijaa ja arkielämän tukihenkilöä. Hänet tunnetaan muun muassa Braveheart-elokuvasta
syyskuuta kirkon 250-vuotisjuhlassa. Myös Virolahden pääkirkko täyttää 250 vuotta. Seurakunta on aikoinaan hoitanut monia tehtäviä, jotka vasta 1800-luvun loppupuolella kunnallishallinnon synnyttyä siirtyivät kuntien hoidettaviksi. Ensi sunnuntaina toimitetaan juhlamessu Ilmajoen Musiikkijuhlien päätteeksi ooppera-areenalla, kirkkoherra Kari Mantere luettelee. Ilmajoki on kasvuseurakunta. Juhlamessuun osallistuu Espoon piispa Tapio Luoma, jonka toinen koti on Ilmajoella. OutI Rantala Ilmajoen Musiikkijuhlat jatkuvat 19.6. S eurakunnan työalat ovat saaneet juhlavuosilisän budjetteihinsa, koska erillisiä pönötysjuhlia on koetettu välttää. kesäkuuta 1516 käyttöön Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki. Ilmajoen oman kappelikirkon vihki 6. . Hän tapaa käydä pesäpallo-otteluissa ja istua samalla paikalla Koskenkorvan Urheilijoiden peleissä. . Juhlajumalanpalvelus ooppera-areenalla sunnuntaina 19.6. Kyseessä on eräänlainen pappien omaelämäkertojen kokoelma. nOORa WIkman-HaaVIstO kOtImaa 7 1 6. Takana istuvat miehet huomauttivat, että hei, siinä on meidän papin paikka. – Edelleen Ilmajoella halutaan olla ittellisiä, vaikka emäpitäjä-asemasta on aikaa. Herätysliike on antanut oman värinsä seurakunnan historiaan. – Papit merkitsivät ylös tapahtumia omalta ajaltaan. klo 10. Vantaankosken seurakunta juhli 50-vuotista historiaansa 29.5. – Erityisesti evankelinen herätysliike on vahvasti leimannut ilmajokelaisuutta, ja myös evankelisia ääriliikkeitä on lähtenyt Ilmajoelta. Seurakunta täyttää 380 vuotta ja Orimattilan iso kirkko 150 vuotta. Nykyinen kirkko on Ilmajoen seurakunnan kolmas. Ilmajoen seurakunta syntyi katolisen kirkon aikaan, jolloin Ilmajoki kuului Pohjankyrön suurpitäjään. Ilmajokelaiset muistuttavat aina, että tämä on ollut emäpitäjä. . Pielisensuun seurakunta Joensuussa juhli satavuotiasta taivaltaan viikon ajan huhtikuussa. Tyrväällä vietetään tänä vuonna Pyhän Olavin kirkon 500-vuotisjuhlaa. Elävää seurakuntaa halutaan juhlia työn merkeissä. Syyskuussa juhlan aiheena on Ilmajoen kirkko, joka täyttää 250 vuotta. Virolahden seurakunta viettää tänä vuonna 680-vuotisjuhlaa. Ilmajoen seurakunnan ja kolmen kirkon esineistöä löytyy Ilmajoen museon kirkkomuseo-osastolta. – Lukutaidon kehittymisessä pappiloilla on ollut suuri merkitys. . Juhlaa vietetään läpi vuoden erilaisten tapahtumien merkeissä. Vuodesta 2012 tehtävässään toiminut Mantere on Ilmajoen 25. Museon viereen nousee joka kesä Ilmajoen Musiikkijuhlien ooppera-areena. Ilmajoella on ollut Suomen suurin pappila, jossa oli 24 huonetta. Toukokuussa vietimme koko seurakunnan synttäreitä, joiden järjestelyissä lapsija nuorisotyö oli vetovastuussa. Kajaanin kirkko täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Ennen lukutaidon kehittymistä kirkon opetus oli sanallista ja kuvallista. Pappi on yhä osa yhteisöä, mistä Mantere kertoo pilke silmäkulmassa esimerkin. kirkkoherra. Mantere katselee tulevaisuuteen luottavaisin mielin. . OutI RaNtala Juhlavuosia kirkoissa . Seurakunta järjestää elokuussa kaksipäiväiset juhlat. Mieltä lämmitti, etenkin, kun sanojat eivät olleet edes aktiiviseurakuntalaisia. . Tämä asenne saattaa vaikuttaa siihenkin, että Ilmajoella on korkea kynnys kuntaliitoksiin. Orimattilassa on tänä vuonna tuplajuhlat. Seurakunnasta tuli evankelis-luterilainen vuonna 1532. Erkkonen kertoo, että Ilmajoelta on peräisin muun muassa kirkkohistoriassa ainutlaatuinen Series Sacerdotum. . asti. – Kerran menin suoraan toimituksesta papinpaita päällä peliin, kun vakipaikallani istuikin vierailevan joukkueen kannattajia. Hänen edeltäjänsä Juhani Erkkonen oli kirkkoherrana 28 vuotta. Yli 90 prosenttia paikkakuntalaisista kuuluu kirkkoon. Erkkonen valmistautuu kertomaan seurakunnan ja kirkon historiasta 18. 6. – Juhlavuosi alkoi tammikuussa kirkkokinkereillä. Hän kertoo, että juhlavuoden tilaisuuksiin ja tapahtumiin on erityisesti kutsuttu puhujiksi ja esiintyjiksi nykyisiä ja entisiä ilmajokelaisia. Juhlavuoden kunniaksi erillisellä nettisivulla kerätään seurakuntalaisten ajatuksia seurakunnasta ja isosta kirkosta. 2 01 6 JuHlaVuOsI. Juhlatapahtumia järjestetään läpi vuoden. Vuoden aikana järjestetään myös parikymmentä konserttia. Syntynyt ennen uskonpuhdistusta Ilmajoella juhlitaan tänä vuonna 500-vuotiasta seurakuntaa ja 250-vuotiasta kirkkoa. Hän on perehtynyt seurakunnan historiaan virkakautensa aikana. 250-vuotiaan ristikirkon on rakentanut maineikas kirvesmies ja kirkonrakentaja Matti Honka. Juhlamessu järjestetään marraskuussa. Mäntsälän kirkon 150-vuotisjuhlaa on vietetty erilaisten tapahtumien muodossa pitkin vuotta. Puumalan seurakunta ja kunta täyttävät tänä vuonna 400 vuotta
Tarkoitan sitä, että uskonnoilta menee aikaa saavuttaa sellainen taso, jossa pystytään elämään rauhassa rinnakkain, kunnioittamaan toisen vakaumusta, käymään kiihkotta dialogia. Mutta jos karkeasti ajatellaan, niin oliko kristinusko 600 vuotta sitten, siis 1400-luvulla, mikään rauhanrakentaja ja suvaitsevuuden malli. Uusi yhteiskunnallinen laki avioliitosta tulee voimaan ensi vuoden maaliskuussa. Näistä ei aina puhuta ystävien tapaamisessa. Vain kirkollisvero pitää kirkon jotenkin koossa. Moni toivoo saavansa hetken hiljentyä, ehkä uusia oivalluksia ja siunausta matkalleen. Vankien läheisiä on laskettu olevan noin 55 000. Liput 15 € / lapset alle 16 v 10 € Ennakkoon Hyvinkään seurakunnan neuvonta 040 8050 200 www.hyvinkaanseurakunta.fi TI 21.6. Kuten yleensä ennenkin, Kirjoita blogi Kaikilla Kotimaan tilaajilla, joilla on pääsy Kotimaa 24:ään, on myös oikeus aloittaa oman blogin kirjoittaminen. klo 18.00 TO 30.6. Oma mielipiteeni on, että seurakuntien tulisi enemmän vielä tehdä työtä vankiperheiden hyväksi. 8 KOTIMAA 1 6. Olisiko yksi mahdollinen selittävä asia kypsyminen. Samaa prosessia käydään kai kirkoissa, kaikissa herätysliikkeissä. Hämmennystä on aiheuttanut myös Helsingissä Tuomasmessussa kuultu toteutus, jossa pappi luki itse muotoilemansa ehtoollisen asetussanat. Ottaa enemmän vastuuta niin vangin läheisistä kuin vapautuvan vangin tukemisesta omalla paikkakunnalla. klo 16.00 Teksti Hilda Huntuvuori Ohjaus Jouni Laine Onneni on olla lähellä Jumalaa TERVETULOA SUVISEUROIHIN www.suviseurat.fi Ps.73:28 SRK:n Suviseurat Torniossa 1.-4. PerTTI SISTOnen teol. lis., Vihti On laskettu, että maassamme olisi jopa 10 000 lasta, joiden jompikumpi vanhemmista kärsii vankeusrangaistusta. 7. Ihminen on kaiken mitta. Ensin kaikki tahot tekevät hallituksen tien mahdollisimman hankalaksi ja sitten huudetaan, miksi ei tehdä sitä ja tätä. Jokainen kyselytunti on hyökkäystä Jumalan Majesteettia vastaan, kun huudetaan pää punaisena ministereille. klo 18.00 SU 25.6. – – Islamin historia on 600 vuotta kristinuskoa lyhyempi. Historiankirjojen perusteella rohkenen epäillä. Ihmiset kantavat raskaita taakkoja, useimmat näkymättömiä – on kyse sitten omaishoitajan hädästä, huolta lapsista, lapsettomuudesta, rakkaudettomasta arjesta, kivuista ja sairauksista. Miksi islamilaisia tapoja tulee olla loukkaamatta. Kotimaa24:n blogeissa sanottua Kirkko muuttuu temmellyskentäksi Kysymys kansankirkosta on loputon puheenaihe (KM 26.5.; 2.6. Kristillinen perintö muodostuu merkityksettömäksi, jos se ei sisällä ominaislaatunsa hämärtäneessä kirkossa mitään sellaista, mitä kirkon jäsenet eivät kohtaisi muuallakin. Jo hyvän aikaa on lähes huomaamatta kirkkoon hiipinyt gnostilaisuuden harha. klo 18.00 TO 7.7. klo 18.00 SU 3.7. Moni pyrkii touhuamaan kuten itse tahtoo. Kesäteatteriesitykset: Palopuron kesäteatteri, Hamburgintie 41, 05470 Hyvinkää. Katettu katsomo. klo 16.00 TI 5.7. Varsin usein saarnoissakin vilahtelevat sellaiset ilmaisut kuten itsensä kohtaaminen, itsensä hyväksyminen tai itsensä toteuttaminen. Tämä vaikuttaa tällä hetkellä kyllä aika suurelliselta ajatukselta. Tomi Karttunen 9.6. Nämä ovat esimerkkejä siitä, miten kirkko on muodostumassa temmellyskentäksi. Tällöin vankiperhetyö on äärettömän tärkeä asia. Johtajat eivät saa sitä kunnioitusta, joka sanan mukaan kuuluisi. Useinhan vangeille juuri perhe on se tärkein voimavara jaksaa vankilavuodet sekä motivoitua rikoksettomaan elämään vapautumisen jälkeenkin. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kokousta on kyllä valmisteltu pitkään ja hartaasti yli 50 vuoden ajan. 2016 Hengellisen elämän vahvistamista kaivataan kesäjuhlilta. ja 9.6.), jossa tuskin päästään yksimielisyyteen. Siksi hän puhuu Jeesuksesta ja kirkosta. klo 18.00 PE 8.7. klo 18.00 TO 23.6. Tällainen on minun tämänpäiväinen kokemukseni päivän politiikasta. klo 18.00 TI 28.6. Marja Vilkama 11.6. Miksi heidän on niin vaikea hyväksyä sitä, että on muita uskontoja ja että niiden kannattajat uskovat olevansa oikeassa. Jo nyt ovat eräät papit ilmoittaneet toimivansa kirkossakin uuden lain mukaan ja vihkivänsä myös samaa sukupuolta olevia. Jumalan sanaa ajateltuna tähän aikaan ja paikkaan AD 2016. Piispat ovat hädissään hajoamisilmiöistä. Saksalainen emeritusprofessori Gerhard Lohfink on huolissaan siitä, että Jeesuksesta tehdään nykyaikana monella tavalla harmiton hahmo ( Gegen die Verharmlosung Jesu, Herder 2013). yhteisymmärrys rakoilee tälläkin kertaa, kun h-hetki lähestyy. – – Suuri ongelma on yleinen penseä ja paheksuva asenne vankeja ja vankiperheitä kohtaan. Jotkut ovat puhuneet kesäkuun 18. Oliko enää kyse sakramentista sen alkuperäisessä mielessä, on kysytty. päivänä Kreetalla alkavasta ”pantortodoksisesta konsiilista” tai ”pyhästä ja suuresta synodista” peräti ”kahdeksantena ekumeenisena kirkolliskokouksena”. Lauri Lahtinen 9.6.. Moniarvoisessa yhteiskunnassa kukaan ei enää rohkene puhua kymmenestä käskystä, vaan erilaisista muuttuvista arvoista. 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. 6. Luterilaisuudella ei näytä olevan enää varsinaisesti velvoittavaa oppia. Kirkon vaikutuksen hiipuminen on ohjelmoitu sen väljyyteen. Marja-Sisko Aalto 10.6. Iiris Kivimäki, Missioblogi 13.6. Nämä kuuluvat yhteen
Jos haluat pitää kiinni kirjaimellisesta raamatuntulkinnasta, ehkä näin pitääkin ajatella. Amerikkalaisen runoilijan Emily Dickinsonin ajatus on ajankohtaisempi kuin koskaan: ”Miten yksinkertaista olla esine; tarkoitan – olla ilman sielua.” MArKKU FräNTILä Joensuu ”Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. Ajattelen arkkipiispa Desmond Tutun tavoin: Jos taivas on homofobinen, käännyn taivaanporteilla kannoillani ja otan mieluummin toisen suunnan. Onnittelut siitä elokuvateollisuudelle. Tiukkaa teki. En tunne sellaista Jumalaa. Tänäkin kesänä monessa juhlapuheessa kehotetaan seuraamaan sydämensä ääntä. Tästä hätkähdyttävä havainto oli oma reaktioni Mel Gibsonin Passion of the Christ -elokuvaan. En suostu palvelemaan sellaista Jumalaa, joka olisi koskaan lausunut mainitut Mooseksen kirjan sanat. Siksi ei kelvannut kierrätykseenkään. SOILI HAverINeN Kirjoittaja on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) Helsingin Luther-kirkon teologi. Vakaumus auttoi heitä näkemään tarkemmin kuin myötätunto. Ei silloin erilaisuutta suvaittu, ei aivokemiaa ymmärretty. Ikävä tunne nukesta roskiksessa liittyi siihen, että sen näennäinen inhimillisyys herätti myötätuntoni, vaikka tiedostin järjelläni sen olevan pelkkää muovia. Ja yksi pahimmista muodoista on sellaista, jossa kammottavat teot oikeutetaan itsensä Jumalan sanalla. Vielä useammin sen avulla on kuljettu apua tarvitsevan ohi. Näin rakkaus toteuttaa koko lain (Room. Tämä kauhea ajatuskulku osoittaa sen, ettei Raamattua voi tulkita kirjaimellisesti ja siellä on kohtia, jotka sopisivat paremmin Perkeleen suuhun kuin Jumalan. Valtion pitäisi suorastaan huolehtia homoseksuaalien tappamisesta, kuten pastori ehdottaa. Myötätunto lienee annettu auttamaan meitä huomaamaan lähimmäisen hätä. 6. Tuo koira on onnistuttu kuvaamaan inhimillisemmäksi hahmoksi kuin kasvottomat kuolevat ihmismassat. Tai puhuttiin jostain muusta kuin nykyisin aikuisten ihmisten välillä. Myötätunto ei tunne kasvottomia Inhimillistä myötätuntoa on helppo vedättää häivyttämällä kärsivän osapuolen inhimilliset piirteet. Se kohdistuu kappaleisiin, joissa ei todellisuudessa ole mitään inhimillistä. Hirvittävää. Mutta se on ennen kaikkea toimintaa. Rakkaus. Nuket eivät oikein koskaan olleet minun juttuni. Elokuvassa Kristusta pahoinpidellään jo ennen ristiinnaulitsemista niin rajusti, että Jesajan sanoin – tuskin häntä enää ihmiseksi tunsi, niin kammottavasti hänet oli runneltu. Kirjoitan tämän, koska haluan toimia sellaisen arvopohjan eteen, jossa vastustetaan väkivaltaa ja alistamista kaikissa muodoissa. Mooseksen ja kumppaneiden oli vaikeaa löytää Jumalan tahto, sitä se on meillekin. Turhaan koettu myötätunto ei ole läheskään yhtä vaarallista kuin se, ettei se herää edes aiheesta. Mutta kaikessa kauheudessaan jokseenkin loogista. Inhimillistä myötätuntoa on helppo vedättää häivyttämällä kärsivän osapuolen inhimilliset piirteet. Rauha. Tähän kohtaan vedoten eräs arizonalainen baptistipastori iloitsi Orlandossa tapahtuneesta joukkomurhasta: 50 pedofiilia vähemmän, hyvä! Kaveri kehtasi vielä päättää videosaarnansa sanoihin: ”Have a great day and God bless you!” (Suurenmoista päivää ja Jumala teitä siunatkoon.) Vastenmielistä. KOTIMAA 9 1 6. Toisin kuin ateistit ja agnostikot, kristityt auttoivat riippumatta siitä, herättikö kohde heissä myötätuntoa vai ei. Olin yrittänyt meikata sitä kuulakärkikynällä ja leikannut sille muodikkaan siili päältä, pitkä sivuilta -kampauksen. PANU PArTANeN kirkkoherra, Toivakka Homofobia, Orlandon tragedia ja Raamattu Kristus. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Jos Raamatussa on kohtia, jotka sotivat näitä arvoja vastaan, ne voi heittää suoraan romukoppaan. Juoksin lapsena mieluummin pitkin metsiä ja kiipeilin puissa. Silloin Pyhän kirjan kauneusvirheet voi antaa anteeksi ja ymmärtää, että se on ihmisten kirjoittama. Yhdysvaltalaisten Robb Willerin ja Laura Saslown vuonna 2012 julkaisemassa tutkimuksessa todettiin, että ateistien ja agnostikkojen harjoittama hyväntekeväisyys oli enemmän myötätunnon motivoimaa kuin kristittyjen. Rauha. Tuolloin nukke kaipasi mielestäni ehostusta. Sellaiset harhailut pitää yhdessä oikaista! Kristillinen usko koostuu hyvistä ajatuksista, rukouksesta. Tällä keinolla on onnistuttu tekemään maailmassa jo monta kansanmurhaa. Tätä inhimillisen myötätunnon piirrettä käytetään etenkin lasten ja nuorten kohdalla sumeilematta hyväksi. Jumalan sanaa tulee lukea Kristus-keskeisesti. 13:10). Jokainen meistä lienee nähnyt elokuvia, joissa jännitetään sankarikoiran pelastumista samalla kun massoittain ihmisiä saa kuolla ilman myötätunnon häivää. Rakkaus. Niissä on vahvasti saviastian makua, koska ne sijoittuvat aikakauteen, jolloin ihmisoikeudet olivat mitä olivat tai niitä ei ollut. Tässä langenneessa todellisuudessa se ei kuitenkaan näytä toimivan ihan moitteettomasti. 2 01 6 KOLUMNI Soili Haverinen H eitin lapsuudenaikaisen nukkeni roskiin. m a tt i k a r p p in en Kiitos selväjärkisestä esseestä Kiitos Jyrki Vainoselle erinomaisen selväjärkisestä ja suoraryhtisestä sekä muutoinkin loistavasta kirjoituksesta ”Näyn, siis olen” Kotimaassa 9.6.! Kaikki ei todellakaan ole kultaa mikä kiiltää sen koommin somessa kuin muussakaan pinnallisessa ja ontossa huomiotaloudessa. Kristus. Huomasin, että luontainen myötätuntoni väheni sitä mukaa, kun Kristuksen inhimilliset piirteet peittyivät vereen ja ruhjeisiin. Tilalle tuli vastenmielisyys, vaikka jälleen: Järjen tasolla ymmärsin, että elokuva kuvaa maailmanhistorian suurinta moraalista vääryyttä. He ovat itse ansainneet kuolemansa” (3 Moos. Välillä mennään metsään. Jos Raamatussa on kohtia, jotka sotivat näitä arvoja vastaan, ne voi heittää suoraan romukoppaan.. Kun siellä kerran noin sanotaan, sittenhän se on Jumalan sanaa ja sitä toteltava. Myötätunto ei näytä tottelevan järkeä. 20:13). Ei, kyse ei ollut rakkaimmasta nukestani. Mitä jos sen sijaan kehotettaisiinkin kuuntelemaan Jumalan sanaa, joka tunnistaa ihmisen kasvot niissäkin ihmisissä, joiden kohdalla inhimillinen myötätunto on sokea
Vuosikokoukseen osallistuivat Lähetysseuran viestintäjohtaja Iiris Kivimäki, kotimaantyön johtaja Satu Kantola, talousjohtaja Lauri Haavisto ja toiminnanjohtaja Seppo Rissanen. Hän puhui Vanhan testamentin Saarnaajan ja Jobin kirjojen sekä Matteuksen evankeliumin pohjalta. Kaskinen valittiin myös, hänen äänimääränsä oli 248. – Saarnaajan, Jobin ja Jeesuksen kokemuksissa on paljon samaa. Mounayerin erityisvastuualue ovat lastenohjelmat. Lopulta hallitukseen valittiin vaalitoimikunnan esityksen mukaisesti Tampereen piispa Matti Repo, vs. S uomen Lähetysseuran Valtakunnalliset lähetysjuhlat vietettiin viikonvaihteessa Vihdissä. Elon ehdokkuus herätti vuosikokouksessa tunteita ja puheenvuoroja puolesta ja vastaan, minkä seurauksena hänen vastaehdokkaakseen nousi kirjailija ja runoilija Anna-Mari Kaskinen. Niin epämiellyttävää kuin epävarmuus onkin ja niin kipeältä kuin suunnitelmien, unelmien ja toiveiden romahtaminen tuntuukin, kaikki tämä kuuluu Luoman mukaan kristityn olotilaan. KuVA: pIRRE SAARIo / SuoMEN LäHEtySSEuRA JA R M o K u Lo N EN / S u o M EN Lä H Et y S S Eu R A JA R M o K u Lo N EN / S u o M EN Lä H Et y S S Eu R A. Jos välitämme nyt lapsista, saamme kerran paremman Lähi-idän. Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen vastaa Kotimaa24:ssä. Erityinen huolen aihe hänelle ovat monet pakolaislapset, jotka eivät voi käydä koulua. Missä olemme, kun olemme Lähetysjuhlilla Vihdissä, kysyi piispa. Simon Elo sai vaalissa 60 ääntä. Häntä enemmän vaalissa saivat ääniä myös valitsematta jääneet Jukka Hautala ja Timo Vasko. Suuri enemmistö edustajista halusi lisätä seuran ensi vuoden toimintaja taloussuunnitelmassa mainittuun seuran visioon Jeesuksen nimen. Lähetysjuhlilla oli tavan mukaan paljon kansainvälisiä vieraita. – Lähetysseuran hallituksen jäsenistä päättävät vuosikokousedustajat ja he päättivät nyt näin, Rissanen sanoo Kotimaa24:lle. 2 01 6 Kansanedustaja Simon Elo (ps) ei kelvannut Suomen Lähetysseuran hallitukseen seuran vuosikokouksessa Vihdissä. Lähetysjuhlilla jännittävä äänestys Rita el Mounayer Nargus Azhar Vihdin Lähetysjuhlille osallistui järjestäji en antamien tietojen mukaan noin 6 000 juhlavierasta. Sen sijaan hän kritisoi olettamaansa Lähetysseuran johdon vaikuttamista. Aihetta käsitteli juhlien raamattuopetuksessa myös Espoon piispa Tapio Luoma. Elon valintaa puolustettiin korostamalla hänen yhteiskuntasuhteitaan ja lähetyskäskyn sisäistämistään. Mukana oli myös turvapaikanhakijoita läheisestä vastaanottokeskuksesta. Valtakunnallisten Lähetysjuhlien tunnus oli tänä vuonna ”Olet tässä”. Lauantaina pidetyssä seuran vuosikokouksessa nähtiin pientä draamaa uusien hallituksen jäsenten valinnassa erovuoroisten tilalle. Hän työskentelee kristillistä ohjelmaa Lähi-itään lähettävällä SAT-7 satelliittikanavalla Kyproksella. Toisaalta hänen puheidensa julkisilla varoilla tehtävän kehitysyhteistyön lopettamisesta arveltiin kritiikissä olevan osittain Lähetysseuran arvojen vastaisia. Kristittyjä heistä on vain pieni osa. – Meidät on asetettu tähän elämään ja tähän maailmaan, jotta sen keskellä todistaisimme Jumalasta, joka on läsnä hädässämme ja kivussammekin, ja jotta Pyhän Hengen johdatuksessa todistaisimme ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta, Luoma päätti raamattuopetuksensa. Ohjelmaa lähetetään arabiaksi, farsiksi ja turkiksi. Hän torjuu myös eräitä muita Elon haastattelussa esittämiä väitteitä. 6. Tämä paljastaa hänen mukaansa, että Lähetysseura syrjii perussuomalaisia poliittisen vakaumuksen vuoksi. Muilta osin rutiininomaisesti sujuneen vuosikokouksen erikoinen pieni episodi oli kuitenkin ”Kristuksesta äänestäminen”. 10 KOTIMAA 1 6. Epävarmuus näytti heille ankaramman puolensa, Luoma sanoi. Vaalitoimikunnan esityksessä neljäksi uudeksi jäseneksi oli mukana kansanedustaja Simon Elo (ps). Yksi heistä oli libanonilainen maroniittikristitty Rita El Mounayer. – Alueellamme on arviolta 150 miljoonaa lasta. kirkkoherra Jussi Peräaho Lapuan hiippakunnasta ja toimistopäällikkö Lea Purhonen Helsingistä. Pitkässä esityksessään hän totesi viitaten keneen tahansa, erityisesti myös turvapaikan hakijoihin, että usein ihmisen suunnitelmat romuttuvat. Tämän vuoden syksyllä SAT-7 päättää, voiko se aloittaa ensi vuonna kokonaan uuden kanavan, joka keskittyisi kokonaan koulutukseen: englantia, matematiikkaa ja äidinkieltä. Kotimaa24:n haastattelema Elo ei arvostele demokraattisen vaalin tulosta. Nyt visio kuuluu: ”Sanoma Jumalan rakkaudesta Jeesuksessa Kristuksessa toteutuu kaikkialla maailmassa ilona, rauhana ja oikeudenmukaisuutena.” Lähetysseuran vuosikokouksessa Vihdin kirkossa oli kaikkiaan 415 edustajaa. Ennen kaikkea niistä jokainen nousee siitä havainnosta, että elämä tuo eteen sellaista, mitä ei ole toivottu ja minkä mieluiten sivuuttaisi kokonaan. että Suomen Lähetysseura ei syrji minkään puolueen kannattajia. – Me voimme antaa heille toivoa ja myös opetusta
Lähetysseura on myös mukana esimerkiksi Tasausja Nenäpäivä-keräyksissä, Kallio tietää. – Toivoisin, että myös julistustyö olisi hieman keskeisemmin esillä. Azhar suree ryhmien suhteiden huonontumista. Vaikuttamistoiminnan vuoksi seura saisi myös entistä enemmän näkyä sähköisissä medioissa, Rönkä pohdiskelee. Se ei sitoudu mihinkään tiettyyn suuntaan hengellisesti tai poliittisesti, Reijo Leino sanoo. kuVa: pirre Saario / SuoMen LähetySSeura. KOTIMAA 11 1 6. Azhar ei silti pidä islamia lähtökohtaisesti väkivaltaisena. Vuosikokouksessakin tuli esille kysymys siitä, miten seuran yhteydet seurakuntiin voitaisiin hoitaa paremmin. Tästä kertoo esimerkiksi se, että seura saa paljon kehitysyhteistyörahoja. Lähetysseuran vuosikokouksessa puheenjohtajana toiminut kotkalainen Kaisa Rönkä kertoo olevansa hieman huolissaan siitä, että nykyisin Lähetysseuran työstä näkyy useimmiten eniten kehitysyhteistyö. Ylipäätään seuran rooli keskustelussa on olla yhdistävä. Ongelma Pakistanissa kuitenkin on, että maan kuuluisia jumalanpilkkalakeja voidaan käyttää ei-muslimeja vastaan. JuSSI RyTKönen Lue lisää Kotimaa24:stä. Hän muistuttaa, että muslimit ovat tavallisia ihmisiä ja heitä on monenlaisia. Vihdin Lähetysjuhlille osallistui järjestäji en antamien tietojen mukaan noin 6 000 juhlavierasta. Ehkä Jumalan tarkoitus on, että me kristityt kärsimme. Seuran ääni kuuluu usein vahvana. – Ei Koraani käske surmaamaan toisin uskovia ihmisiä. – Lähetysseura on ollut yhteiskunnallisessa keskustelussa myös tasapainottava ääni, esimerkiksi Israel-Palestiina-kysymyksessä. 200-miljoonaisessa maassa on noin kolme miljoonaa kristittyä. Mukana oli myös turvapaikanhakijoita läheisestä vastaanottokeskuksesta. Pakistanin kirkkoa edustava teologisen seminaarin opettaja Nargus Azhar tulee muslimimaasta, jossa kristityn vähemmistön tilanne on 2000-luvulla vaikeutunut. Se näkyy esimerkiksi Nepalin dalit-tilanteen ja yleisen uskonnonvapauden puolustamista Suomen kehitysja ulkopolitiikassa. Seuraa kohtaan tunnetaan suurta luottamusta. – Me julistamme katselijoille Jumalan rakkautta, hyökkäämättä mitään uskontoa vastaan. Myös Hyvinkään seurakunnan kappalainen Kosti Kallio pitää Lähetysseuran ääntä tärkeänä. Äärimuslimit ovat tehneet useita iskuja vähemmistöjä kohtaan. Suomen Lähetysseuran varatoiminnanjohtaja, ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson korostaa seuran vaikuttamistoimintaa. Vuonna 1859 perustettu Suomen Lähetysseura on yksi vanhimmista kristillisistä järjestöistä Suomessa. Järvi-Kuopion kirkkoherra Reijo Leino pitää Lähetysseuran yhteiskunnallista roolia merkittävänä. Ei pidä käännyttää, vaan olla dialogissa. Muita tavoitteita ovat olleet kehitysyhteistyövarojen lisääminen 0,7 prosenttiin BKT:sta sekä köyhyyden vähentäminen. Mutta nyt me elämme pimeyden aikaa. – Ennen kristityt ja muslimit olivat läheisiä toisilleen. – Nimenomaan kansan syvissä riveissä Lähetysseuran ääni vaikuttaa. Seura on tunnetusti kasvattanut suomalaisia kansainvälisyyteen ja vastuuseen. – Yhteiskunnallisesti merkityksellistä on myös pakolaisten hyväksi toimiminen sekä toiseuden hyväksyminen, vieraanvaraisuus ja toisella tavalla uskovan ihmisen kunnioittaminen, Rolf Steffansson sanoo. 6. Samoin se, että lähettäjinä taustalla ovat seurakunnat. Jos me kuolemme, meillä on ikuinen elämä, Nargus Azhar sanoo. 2 01 6 SAT-7 levittää asiallista tietoa kristinuskosta, mutta se ei Mounayerin mukaan ole evankelioiva televisiokanava. Hän on pannut meidät Pakistaniin, jotta me todistaisimme Kristuksesta. Mikä on sen yhteiskunnallinen merkitys tänään
Se oli täynnä sääntelyä ja rajoituksia. Asia liittyy erityisesti Kokkolan kirkkoherran, valistushenkisen Anders Chydeniuksen (1729–1803) elämäntyöhön. Merkantilismin hengessä Pohjanmaan puutavara, vilja ja terva oli aiemmin yleensä laivattu ja myyty jo Tukholmassa. Diplomaatti Juha Mustosen harrastuksena on pitää Chydeniuksen merkittävää perintöä esillä. S uomalaisia muistutetaan tänä vuonna siitä, että heillä on ainakin periaatteessa maailman vanhimmat lait asiakirjojen julkisuudesta ja samalla myös sananvapaudesta. Chydenius huomasi valtiopäivätyössään muitakin asioita, joille pitäisi tehdä jotakin. – Kyse oli samalla maailman ensimmäisestä julkisuuslaista. – 1700-luvun merkantilistinen yhteiskunta tähtäsi valtion vaurastumiseen. Taloudellista ja sivistyksellistä edistystä kannattanut Chydenius lähetettiin Pohjanmaalta alun perin valtiopäiville edistämään elinkeinoja taloudellista vapautta, ja kansalaisten mahdollisuutta hyötyä työstään. 12 KOTIMAA 1 6. Ne hyödyttivät yhteiskunnan eliittiä ja suurliikemiehiä, mutta rajoittivat talonpoikien ja tavallisen porvariston mahdollisuuksia, Mustonen sanoo. Konkreettinen tavoite lainsäädäntötyössä oli Mustosen mukaan saada Pohjanlahden rantakaupungeille – Härnösandille, Kokkolalle, Oululle, Porille, Raahelle, Vaasalle ja Uumajalle – purjehdusvapaus, siis oikeus käydä ulkomaankauppaa. Julkisuuslain juhlavuoden päähenkilö Chydenius ei Mustosen mukaan ollut kuitenkaan mikään yksinäinen kokkolalainen nero. Näin sanoo Anders Chydenius -säätiön asiamies Juha Mustonen. Vuonna 2016 on kulunut 250 vuotta siitä, kun valtiopäivämiehenä Tukholmassa toimineen Chydeniuksen ansiosta Ruotsissa vuonna 1766 säädettiin senhetkisen maailman vapaamielisin painovapausasetus. Monet valistuneet pohjalaiset pitivät häntä hyvänä uudistusaatteiden eteenpäin viejänä. KuvA: EsKo JäMsä Juhlavuosi Vuosi 2016 on painovapauden ja maailman ensimmäisen julkisuuslain 250-juhlavuosi. 2 01 6 Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius vaikutti maailman ensimmäisen julkisuuslain syntymiseen 250 vuotta sitten. Itse 250-vuotisjuhlapäivää vietetään joulukuussa, jolloin myös päättyy lukiolaisille juhlavuodesta järjestettävä kirjoituskilpailu.. Se poisti ennakkosensuurin ja teki yhteiskunnallisesta keskustelusta ja myös valtaapitävien arvostelusta sallittua. – Talouden vapauden ajatuksesta, siis siitä, että jokaisella olisi oikeus tavoitella hyötyä, alkoivat orastaa myös uskonnonvapauden ja sananvapauden ajatukset. Ensi lauantaina (18.6.) vietetään Kokkolassa Chydenius-seminaaria ja syyskuussa on eduskunnan perustuslakivaliokunnan seminaari. Chydenius huomaSananvapauden asialla Anders Chydenius-säätiön asiamies Juha Mustonen muistuttaa, että sananvapaudesta puhuttaessa pitäisi aina rinnakkain puhua vapaudesta ja vastuusta. Sillä säädettiin, että hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjat olivat lähtökohtaisesti julkisia. 6
Mustonen muistuttaa, että aivan tyhjiössä Chydenius ei kuitenkaan toiminut. Se on ilmiö globaalista tilanteesta. – Jotkut kulttuurit elävät vieläkin tällaisessa tilanteessa. Jotkut astuvat itsesensuurin tielle, toiset kokevat vakaumuksekseen käydä keskustelua eri uskontoihin liittyvistä yhteiskunnallisista epäkohdista. 6. JuSSI RyTKönen Tuntuu siltä, että islamin arvostelu on muodostumassa turvallisuusuhaksi. Suomessa julkisuusperiaate vakiintui uudelleen vasta 1900-luvulla. Suomalaisia kiinnostaneen Tiitisen listan kaltaisten dokumenttien säilyttäminen salaisena on Mustosen mukaan linjassa pitkän käytännön kanssa. Tämä pitää vain ottaa jollakin tavalla huomioon. – Sananvapaudesta puhuttaessa pitäisi aina rinnakkain puhua vapaudesta ja vastuusta. Mikä sananvapautta Suomessa nykyisin uhkaa. Keskustelussa argumentit taistelisivat keskenään ja voittajaksi nousee se, jonka argumentit ovat vahvimmat. Mutta olennaista on se, että kuninkaan tai vallanpitäjien kriittinen arviointi ei ole enää aikoihin ollut kiellettyä ja uskontoakin saa arvostella, Mustonen sanoo. – Näyttäisi siltä, että edelläkävijöitä ovat sellaiset kulttuurit, joissa yksilönvapauksia on korostettu yhteisöllisyyttä enemmän. Chydenius oli valtiopäivämiehenä myös aktiivinen uskonnonvapauden puolestapuhuja. Ensimmäinen katolinen seurakunta perustettiin Tukholmaan 1784. – Pohjoismaisiin kansallisiin muisteihin jäi kuitenkin jälki, että tällainenkin julkisuusperiaate oli ollut voimassa. Näin taloudellinen vapaus sai rinnalleen enemmän tai vähemmän myös muut vapaudet. – Tuntuu siltä, että islamin arvostelu on muodostumassa turvallisuusuhaksi. Suomikin siirtyi Venäjän ja autonomian aikaan rajoittavan lainsäädännön hengessä. Chydeniuksen ajattelussa tämä merkitsi Mustosen mukaan sitä, että jokainen saakoon kirjoittaa ja julkaista mitä haluaa, ja edistää siten julkista keskustelua. Vuonna 1781 vapaus laajeni muihin uskontoihin, käytännössä katolilaisiin. Esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen liittyviä, asiakirjojen salaamiseen johtavia poikkeuksia tulee varmaan aina säilymään. Tällä hetkellä esimerkiksi maahanmuutto ja islam ovat asioita, jotka ovat myös eräänlainen poliittisen korrektiuden ja sananvapauden rajojen koetinkenttä. • •Perhe: Kansanedustaja Jutta Urpilainen, yksi poika. Niissä on ollut luontevaa, että ei puhuta vain kansakunnan varallisuudesta tai sen voitosta, vaan samaan aikaan myös yksilöiden panoksesta varallisuuden kartuttamisessa. Vuonna 1741 Ruotsissa oleskelevat ulkomaalaiset ei-luterilaiset protestantit saivat luvan harjoittaa uskontoaan. Ruotsissa 1766 säädetyn maailman ensimmäisen julkisuuslain ja maailman edistyksellisimmän painovapauslain myötä pohjoisessa kuningaskunnassa astuttiin historiallisesti uuteen vaiheeseen, perustuslain tasolla säädettyyn julkisuusperiaatteeseen. Ruotsissa vuoden 1766 painovapauden periaatteisiin palattiin vuonna 1809 uuden hallitusmuodon yhteydessä. Juutalaisten oleskelu Tukholmassa, Göteborgissa ja Norrköpingissä sallittiin vuonna 1782. Vaikka kehitys on ollut polveilevaa ja pysähtelevää, nykyisin Pohjoismaat ovat Mustosen arvion mukaan hallinnon avoimuus -vertailussa maailman huippuluokkaa. Mustosen mukaan kunkin maan kulttuurissa ovat vaikuttaneet erilaiset uskonnot ja filosofiat. KOTIMAA 13 1 6. Poikkeuksia on aina. Protestanttiset maat olivat pitkään johdossa. Tämä tarkoittaa Mustosen mukaan sitä, että eri vuosisadat elävät tällä hetkellä rinnakkain. si, että niiden kaikkien edistämiseksi tarvittiin ensin painovapaus, Mustonen avaa. Poikkeuksena saivat olla vähälukuiset ortodoksit. Mustonen muistuttaa, että 250 vuotta sitten kirkkoa, Jumalaa ja kuningasta ei saanut Euroopassa arvostella. Myöhemmin vapausajattelu levisi muissakin länsimaissa. Kun eletään globalisoituneessa maailmassa jossa nämä ovat samassa tiedotustodellisuudessa, yhteentörmäyksiltä ei voida välttyä. Suomettuneisuuden aikana varottiin Neuvostoliiton ja presidentti Urho Kekkosen liian rajua arvostelua. 2 01 6 KuKA • •Juha Mustonen, 44 • •Koulutus: Valtiotieteiden maisteri • •Työ: Diplomaatti ulkoasiainministeriön turvallisuuspolitiikan yksikössä. Se on ilmiö globaalista tilanteesta.. Ruotsin painovapauslaki oli lajissaan ensimmäinen. – Jo silloin, kun painovapausasetus syntyi, siinä oli tiettyjä poikkeuksia. On ylläpidettävä kunnioitusta ja käytävä keskustelua avoimesti, Juha Mustonen sanoo. – Hän tutustui ruotsalaiseen ja kansainväliseen ajatteluun. Mustonen kuvaa sen jälkeistä kehitystä poukkoilevaksi. Onko vihapuhe-termi avannut ovia orwellmaiselle ajatusrikoksien vahtimiselle. Chydeniusta on usein verrattu taloudellisen liberalismin isänä pidettyyn skotlantilaiseen Adam Smithiin. Mitä uskonnonvapauteen tulee, Ruotsin valtiokirkkojärjestelmä edellytti kansalaisten olevan luterilaisia. Perusperiaatteita, kuten ihmisoikeuksia pitää kunnioittaa. • •Harrastus: Chydenius-säätiön asiamiestoiminta. Taloudellisen vapauden edistäjästä tuli ruotsalais-suomalaisen sananvapauden airut. – Globaalilla tasolla voidaan sanoa, että Yhdysvalloissa vuonna 1966 säädetystä liittovaltion julkisuuslaista käynnistyi monin paikoin muuallakin avoimuuden aalto. Mitään yhteyttä heidän välillään ei ollut, mutta heitä yhdisti valistusajan muutosta ja ratkaisuja etsivä ilmapiiri. Yhteiskunnan kehityksessä julkisuusperiaatteen tila on sittemmin vaihdellut. Vain muutamia vuosia myöhemmin Ruotsissa tämä lainsäädäntö peruttiin. Sananvapaudesta huolimatta jokaisena aikana näyttää kuitenkin olevan omat tabunsa. Chydeniuksen työ ei kuitenkaan vielä 1700-luvulla jäänyt pysyväksi
Teologisesti SAM on sitoutunut apostoliseen uskontunnustukseen ja ekumeeniset yhteydet perustuvat Lausannen julistukseen. Ensimmäinen ”lähetystalo” eli rukoushuone rakennettiin 1860 Jönköpingiin. 14 KOTIMAA 1 6. Se toimi aluksi herätysliikkeenä luterilaisen kirkon piirissä, mutta vuonna 1919 muodostettiin itsenäinen Ruotsin Allianssilähetys, josta käytetään lyhennettä SAM (Svenska Alliansmissionen). EFK koostuu noin 300 seurakunnasta, joissa on yhteensä 33 000 jäsentä. Seurakunnat toimivat melko itsenäisesti lähes vapaakirkolliseen malliin. EFS julkaisee Budbäraren viikkolehteä, joka perustettiin jo 1857. Niinpä EFS on ollut uranuurtaja Ruotsin kirkon lähetystyössä. Lähetysjohtaja on Kjell Larsson. 4 Ekumeniakirkko Ruotsin nuorin kirkkokunta Ekumeniakirkko perustettiin vuonna 2011. Teologisen koulutuksen lisäksi liikkeellä on kolme kansanopistoa. EFK syntyi 1997 Örebro-lähetyksen ja Pyhitysliiton (Helgelseförbundet) yhdistyessä. Yksi poikkeus säännöstä on EFS (Evangeliska Fosterlandsstiftelsen), jonka juuret ovat 1800-luvun hengellisissä kansanherätyksissä. Uuden yhdistetyn kirkkokunnan nimestä keskusteltiin pitkään. Oma teologinen koulu sijaitsee Jönköpingissä ja palvelee jossain määrin myös vapaita suuntia. EFK:n keskuspaikka on Örebrossa ja siellä on myös koulutuskeskus Örebro Missionskola, jossa liikkeen pastorit ja lähetystyöntekijät koulutetaan. Vuonna 2013 liikkeessä oli noin 15 000 jäsentä 350 seurakunnassa tai paikallisyhdistyksessä. 3 Allianssilähetys Allianssilähetys syntyi Smoolannissa 1800-luvun puolivälissä osana raittiusliikettä. Vuonna 2014 siihen osallistuivat kaikki puoluejohtajat. Liikkeen teologinen profiili on kiteytetty neljään käsitteeseen, jotka ovat evankelikaalinen, lähetystyöorientoitunut, baptistinen ja karismaattinen. Lähetysjohtajana toimii Daniel Norburg. Nykyisin koko Ekumeniakirkossa on noin 67 000 jäsentä. Ekumeniakirkon nuorisojärjestö on yksi Ruotsin vireimmistä nuorisoliikkeistä ja sen partiot ovat erityisen suosittuja. Kirkon äänenkannattajan nimi on Sändaren. Lähetystyötä ja sosiaalista työtä tehdään 40 maassa. Lähetystyötä se tekee 15 maassa. Baptistiyhdyskunta, Metodistikirkko ja Lähetyskirkko (Missionskyrkan ja aiemmin Missionförbundet) yhdistyivät useita vuosia kestäneen prosessin myötä. Se syntyi kolmen vanhan herätysliikkeen fuusiona. Toimintaa leimaa vahva panostus kansainväliseen työhön. EFS-seurakunnissa opetetaan pietistisen perinteen mukaan uskon merkityksestä arkielämässä. Tänä vuonna vietetään lähetyksen 150-vuotisjuhlia. KuVa: Kaj aaLto. Varajohtajina ovat lähetyskirkkotaustaiset Olle Alkholm ja Sofia Camnerin. Kirkkojen maailmanneuvoston jäsen se on ollut Lähetyskirkon kautta jo vuodesta 1948. 2 01 6 Neljä ruotsalaista herätysliikettä 1 Evankelinen isänmaansäätiö Toisin kuin Suomessa, useimmat herätysliikkeet erosivat Ruotsissa luterilaisesta kirkosta ja muodostivat omat kirkkokuntansa. Naapurimaassa liikkeistä tuli vähitellen kirkkokuntia. Liike on nykyään itsenäinen uskonnollinen yhdyskunta, jossa on 13 700 jäsentä 167 seurakunnassa lähinnä Etelä-Ruotsin ”raamattuvyöhykkeellä”. Kirkkokunnan johtaja on entinen metodistipappi Lasse Svensson. 6. Yli satavuotiaat herätysliikkeet olivat menettäneet vähitellen parhaat voimansa jäsenmäärien laskiessa ja katsoivat paremmaksi yhdessä ponnistaa eteenpäin ja pyrkiä uudistumiseen. Keskustoimisto sijaitsee Uppsalassa ja lähetysjohtajana on vuodesta 2009 lähtien toiminut Stefan Holmström. Kuvassa Ruotsin nykyinen pääministeri Stefan Löfven. Suurimmillaan Lähetyskirkko oli vuonna 1926, jolloin sen seurakuntiin kuului 115 498 jäsentä. Väliaikainen nimi Gemensam framtid, eli Yhteinen tulevaisuus sai parin vuoden kuluttua antaa tilaa ekumeniaa painottavaan nimeen Equmeniakyrkan, joka englanniksi kuuluu Uniting Church in Sweden. 2 Evankelinen vapaakirkko EFK:n eli Evangeliska Frikyrkanin juuret ovat baptistiherätyksissä, jotka pyyhkivät Ruotsin yli 1800-luvun toisella puoliskolla. Vahva ekumeeninen yhteistyö ulottuu myös Ruotsin luterilaiseen kirkkoon. EFS:n lähetit olivat Itä-Afrikassa jo vuonna 1865. KAj AAlTO RuOTsI Suomessa kesä on herätysliikkeiden juhla-aikaa. EFS on matalakirkollinen herätysliike, joka painottaa maallikoiden osallistumista ja henkilökohtaista uskoa. Ekumeniakirkko kertoo olevansa ”kirkko koko elämää varten, jossa Jeesus Kristus muuttaa – minut, sinut ja maailman”. Vaalivuosina järjestettävä Vårgårda möte on Ekumeniakirkon suurin mediatapahtuma. Suurin herätysliikkeistä oli Lähetyskirkko, joka syntyi kodista kotiin kiertävien kolporttöörien eli kirjaevankelistojen saarnatoimen kautta 1878
6. Hietamies vertaa muutosta kahvikuppiin. – Eläkkeellä minulla ei ole mitään suurta suunnitelmaa, sillä sellaisen laatiminen kuulostaa ihan työltä. Hietamies sanoo ymmärtävänsä vanhaa fraasia, jota eläkkeelle jäävät usein hokevat: Hyvä että pääsin alta pois. – Mutta samaa tahtia kun ulkokuori rypistyy, jokin sisällä kirkastuu ja eheytyy. Tuli tunne, että siellä kaikki työntekijät olivat olemassa vain meitä kurssilaisia varten, jotta jaksaisimme taas työelämässä. Tärkeä henkireikä luontoon on mummonmökki Lohjalla Pusulan Hirvijoen kylässä. Näen sen, minkä alta pitääkin päästä pois. Kun Matti Karppiselta kysyy, mitä eroa on sillä kirkolla, jonka hän nyt työnsä kautta tuntee, ja sillä kirkolla, johon hän meni vahtimestariksi, on vastauksena ensin pitkä hiljaisuus. – Pääsin osallistumaan Kelan kuntoutuskurssille. Kaikenlaisia tilaisuuksia ja tapahtumia tosin on monin verroin enemmän eli monitouhuisuus työntekijöiden keskuudessa on lisääntynyt. – Niillä on paljonkin eroa. KOTIMAA 15 1 6. Leena Hietamiehestä kirkko on sama nyt ja silloin, kun hän tuli sinne töihin, sillä ihmiset ovat samanlaisia ja seurakunta koostuu eri yhteiskuntaluokan ihmisistä. Olin sairauslomalla. Karppinen muistele Kallion kirkkoherra Kauko Kärkkäistä. Ulkoisesti asiat ovat muuttuneet ja kaikenlaista tapahtumaa on todella paljon enemmän, mutta ihmiset ovat samanlaisia, Leena Hietamies sanoo. Olen sitä jo kokenut. Leena Hietamiehelle viimeiset työvuodet eivät ole olleet erityisen seesteisiä, päinvastoin. Ei enää huomata toisia. Diakonia on kirkon käyntikortti. Pelko puolestaan aiheutti väsymyksen. Välillä kokeilin lähiöasumistakin, mutta se ei ollut minua varten, sillä kaipasin keskustaan kauniiden vanhojen talojen keskelle. 2 01 6 K otimaan toimituksesta on kesän alussa poistunut yhteensä lähes 55 vuotta kokemusta ja kirkollisen elämän tuntemusta. Leena Hietamies asuu nyt Kalliossa miehensä kuvanveistäjä Raimo Jaatisen kanssa. Hän ehti työskennellä Kotimaa Oy:ssä 28 vuotta. Eläkkeellä minulla ei ole mitään suurta suunnitelmaa, sillä sellaisen laatiminen kuulostaa ihan työltä. Kerran hän tokaisi: Johdettu demokratia on paras demokratia. Varsinkin median muutos hirvittää, mutta myös se, että kaikenikäiset ihmiset tuijottavat joka paikassa älykännyköitään, etteivät jäisi mistään jälkeen. Hietamies on ollut muun muassa kustannustoimittaja Kirjapajassa, Lastenmaan toimitussihteeri, Koulun Aamun päätoimittaja ja Kotimaan toimitussihteeri. Karppisen mieli kuitenkin palaa varsinkin kesäisin ja syksyisin Oulujoen maisemiin Vaalaan, jossa hän pitää veljensä ja sisarensa kanssa yllä vanhaa kotitaloa. Odotan, että enemmän aikaa jää rakkaille harrastuksille, kalastukselle, metsästykselle ja riistanhoidolle. Sekä Karppinen että Hietamies ovat kumpikin olleet ennen Kotimaata töissä myös seurakunnassa. Näen sen, minkä alta pitääkin päästä pois. OLLI SeppäLä Lue Hietamiehen ja Karppisen haastattelut kokonaisuudessaan Kotimaa Prosta tai katso verkosta heidän ”eläkkeellelähtövideonsa”. Nykyisin juostaan pahvinen kahvimuki kädessä bussiin tai metroon. Hän ehti työskennellä Kotimaassa miltei 27 vuotta valokuvaamisen ja kuvankäsittelyn parissa. Kun hän aloitti työt seurakunnassa, työntekijät kokoontuivat kahvitunnilla yhteisen pöydän ääreen ja kahvi tarjoiltiin posliinikupeista, joissa oli lautaset. Kaksi pitkäaikaista työntekijää on saavuttanut eläkeiän. Matti Karppinen asuu Helsingissä vaimonsa Irja Karppisen kanssa, joka työskentelee Kotimaassa. Hietamies on saanut koulutuksen erikoisnuorisotyöntekijäksi ja hänet on vihitty diakoniksi. kUvaT: OLLi SeppäLä – On liian juhlallista sanoa, että on ollut mukana Jumalan valtakunnan työssä. Myös kirjat ja elokuvat saavat enemmän aikaa. Lisäksi hän on tehnyt Kotimaan joululehtiä ja viimeksi myös Lohjan seurakunnan Lohkare-lehteä. Mutta jotenkin tässä on saanut olla lähellä mysteeriä tai ydintä, sanoo Matti karppinen. Eläkkeelle muutosten keskeltä – Tunnistan nykykirkon samaksi kuin mihin tulin aikoinani töihin. Varsinkin median muutos hirvittää, mutta myös se, että kaikenikäiset ihmiset tuijottavat joka paikassa älykännyköitään, etteivät jäisi mistään jälkeen. Toimittaja Leena Hietamies puolestaan on viimeisiä työpäiviään paikalla tällä viikolla. Matti Karppinen puolestaan opiskeli teologiaa ja on niin sanotusti gradua vaille valmis teologian maisteri. Odotan, että enemmän aikaa jää rakkaille harrastuksille.. – Näkyvillä on pelottavia asioita niin työelämässä kuin elämänmenossa muutenkin. Taloyhtiönsä rivitalotontilla Lassilassa Karppinen on alkanut metsästää villikaneja loukuttamalla. 1970-luvulla papit olivat vielä kaiken keskuksia. Ehkä muutos on hengellistäkin laatua, mutta ennen kaikkea se näkyy työntekijöiden yhteiskunnallisessa asemassa. Hänet tunnettiin ”patruunamaisena rovastina”, joka jyräsi luottamushenkilöt näkemystensä taakse. Valokuvaaja Matti Karppisen viimeinen työpäivä oli toukokuun lopussa. Aika ei riitä mihinkään, kun kaikkea on liikaa. Pakkasessa on kolme kanipaistia. Siitä on vain hyvää sanottavaa. Mutta nyt on toisin. – On makuasia kutsutaanko sitä masennukseksi vai työuupumukseksi. Ne eivät tunnu samalta kirkolta. – Muistan myös, että diakoniatyöntekijät olivat ennen näkymättömiä, seurakunnan hiljaisia. Muutokset sekä laajat toimenkuvan muutokset synnyttivät pelkoa, ettei pysy mukana ja putoaa kärryiltä. Leena Hietamies sanoo, että eläkkeelle jäädessä ”joutuu myös sanomaan päivää vanhuudelle”, mitä voi olla vaikea hyväksyä. Joskus he sentään valittivat, että kukaan ei heitä huomaa. – Olen asunut koko ikäni Helsingissä. Jatkuvat muutokset myllersivät organisaatiossa ja työtehtävissä, uuden tekniikan ja yhä nopeammaksi käyvän rytmin seurauksena hän alkoi väsyä
Kulkuri ja mystikko RunOus Leena Mäkitalo teki väitöskirjan Anna-Maija Raittilan lyriikasta. Mäkitalo liittää väitöskirjassa Raittilan runouden osaksi varhaisessa modernismissa vaikuttavaa kristillisen mystiikan virtausta. Ne ovat subjektin eli yksilön puhetta toiselle subjektille, Mäkitalo määrittelee. KuvA: JuKKA GRAnstRöM KRIsTITyn vAellus. Hän löysi runoilijan, joka liikkui näkyvän ja näkymättömän arkisessa rajamaastossa. Runot ovat avoimia erilaisille tulkinnoille. Mäkitalo keskittyy tutkimuksessaan Raittilan taiderunouteen eli 11 runokokoelmaan. Niistä ensimmäinen Ruiskukkaehtoo ilmestyi vuonna 1947 ja viimeinen Paratiisini puut vuonna 1999. Rajan ylityksiä tarkastetaan Helsingin yliopistossa. 2 01 6 H uomenna, jos Jumala ja vastaväittäjä suovat, päättyy Leena Mäkitalon kymmenen vuotta kestänyt paini Anna-Maija Raittilan runoutta käsittelevän väitöskirjan parissa. – Raittilan runot eivät kuitenkaan ole hengellistä kirjallisuutta, niitä ei ole kirjoitettu tukemaan yhteisöllistä hartaudenharjoitusta. – Kuvassa Raittila vuonna 1987, jolloin ilmestyi kokoelma Lehtimajajuhla. Väitös kuuluu kotimaisen kirjallisuuden alaan. Anna-Maija Raittilan laajaan kirjalliseen tuotantoon sisältyy myös 11 niin sanottua vapaata runokokoelmaa. 16 KOTIMAA 1 6. 6
rovasti Risto krogerus. Virsikirjassa Raittilan nimi mainitaan yli 100 virren yhteydessä. KOTIMAA 17 1 6. Suomen ja maailman tapahtumat isovanhemman elämän aikana saavat tilaa. Jäätyään pois kokopäivätyöstä hän päätti saattaa valmiiksi Turussa kandidaattivaiheeseen jääneet opinnot. 64 s.. Hän ei vain merkinnyt muistiin sanoja tai säkeitä, vaan elämyksiä ja vaikutelmia, jotka saattoivat myöhemmin siirtyä osaksi runoa. Rakkaallemme lausuttiin näkemiin läheisten läsnä ollessa saattomessussa Heinolan pitäjänkirkossa lauantaina 11.6.2016. Pöytyäläisen maatilan tytär Leena Mäkitalo opiskeli 1970-luvun loppupuolella suomea ja kirjallisuutta Turun yliopistossa. Raittilan tausta oli lestadiolaisessa liikkeessä. 13:13). Kirkon piirissä Anna-Maija Raittila (1928–2012) tunnetaan ennen kaikkea virsirunoilijana, kristillisen kirjallisuuden suomentajana ja taizéläisen hengellisyyden sekä hiljaisuuden liikkeen esiintuojana. – Miettiessäni gradun aihetta kiinnostuin Raittilan runoudesta, sillä en tuntenut sitä lainkaan. – Lestadiolaisuudesta on sanallisia kaikuja erityisesti kahdessa ensimmäisessä kokoelmassa. Tiedot ja kuva palstalle toimitetaan viikkoa ennen toivottua julkaisupäivää kirjallisesti osoitteella kotimaa, perheuutiset, pL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi Valokuva palautetaan, jos mukana on osoitteella ja postimerkillä varustettu kirjekuori. Pääkaupunkiseudulle muutettuaan Mäkitalo työskenteli kymmenen vuotta Vantaan seurakuntien tiedotuksessa. Mäkitalo suoritti Helsingin yliopistossa filosofian maisterin tutkinnon. Päinvastoin on antauduttava avuttomuuteen ja luovuttava älyn kontrolloimasta elämänhallinnasta. Myös suvun tiedoille ja tarinoille on monta täytettävää sivua. Tietenkin on mahdollista vähän oikoa ja kirjoittaa vain tärkeäksi katsomiaan asioita. Kiitos rakastamme muistaneille ja meitä surussamme tukeneille. Perheuutiset -palstalla julkaistaan tietoja kastetuista, vihityistä, timantti-, kultaja hopeahäistä, kihloista sekä syntymäpäivistä. Niitä seuraa sukupuu neljän sukupolven taakse. Seuraavan kerran Mäkitalo tapasi Raittilan 1979 Turun kirkkopäivillä ja siellä olleessa konsiilikylässä, jossa Taizén hengellisyys tuli laajemman kirkollisen yleisön tietoon. klo 14–16, seurat klo 16. OllI SePPälä Leena Mäkitalo on tutkinut Anna-Maija Raittilan runoutta gradun ja väitöskirjan verran. Hänen mukaansa tämän runoissa puhuu kulkija, kuuntelija ja eläytyjä, joka ei takerru dogmeihin vaan luottaa elämyksiin. Tällaista kirjaa osaavat ehkä parhaiten arvostaa rippikouluikäiset ja sitä vanhemmat lapsenlapset. Tällä kertaa on ilmestynyt isovanhemman täytettäväksi tarkoitettu Lapsenlapselleni, muistoja ja tarinoita matkan varrelta. Tällä hetkellä hän opettaa suomen kieltä aikuisille maahanmuuttajille. Kahvit Jyväskylän Vanhassa pappilassa, (os. Raittilan persoonaan ja ajatteluun Mäkitalo tutustui Turun kirkkopäivien jälkeen Halikossa toimineessa Omenapuukylässä, jossa yritettiin elää kristillisen yhteisöllisyyden ja vaihtoehtoisen elämäntavan ihannetta todeksi. Mäkitalo oli itse käynyt Taizéssa jo vuosia aikaisemmin Interraililla. Omenapuukylä muutti 1984 Kaarinan Morbackaan, jossa myös Anna-Maija Raittila asui useita vuosia. Komonen s. 13.7.1938 Vuoksela Kutsuttiin kotiin 18.5.2016 Heinola Kiittäen ja kaivaten: Armas Lapset, lastenlapset, lastenlastenlapset Sukulaiset, työtoverit ja ystävät ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Hän tapasi ensimmäisen kerran Anna-Maija Raittilan Raision seurakunnan järjestämässä tilaisuudessa, jossa Raittila esitteli Unkarin kirjallisuutta ja kulttuuria sekä työtään runojen kääntäjänä. Vapaudenkatu 26) torstaina 23.6. – Taideteosten käyttö runojen lähtökohtana tai aiheena on Raittilalle omaleimaista. Väitöskirjassaan Leena Mäkitalo nostaa esiin viisi isoa teemaa – viitekehystä –, jotka löytyvät kautta Raittilan runotuotannon. Täytyy olla oman sukunsa asioihin perehtynyt ja hyvällä muistilla varustettu, että pystyy täyttämään kirjan kokonaan. Kor. Ne ovat kristillinen kuvataideteos, Maria Jeesuksen äiti, sanaton intiimi vuorovaikutus, luontomaisema ja linnut sekä paratiisin puutarha. 1990-luvulla hän kouluttautui toimittajan työn ohella hiljaisuuden retriitin ohjaajaksi ja kouluttajana oli muun muassa Anna-Maija Raittila. 2 01 6 Puolisoni, äitimme, isoäitimme ja isoisoäitimme diakoni Eevi Maria KUMPULAINEN o.s. leenA hIeTAMIeS Tiina Laaninen ja Marianne Kivimäki: Lapsenlapselleni, muistoja ja tarinoita matkan varrelta. Ratkaisu on päinvastainen: on antauduttava avuttomuuteen ja luovuttava älyn kontrolloimasta elämänhallinnasta. Vuonna 2002 valmistuneen gradun aihe on Maria, Jeesuksen äiti Raittilan runoudessa. Hän työskenteli silloin Turussa toimittajana ja haastatteli Taizén johtajaa veli Rogeria, joka oli kirkkopäivillä käymässä. 1960-luvulta lähtien Raittilan runous sai vaikutteita laajasti eurooppalaisesta kristillisyydestä ja toisaalta suomalaisesta kansanperinteestä. Lapsenlapsen ja isovanhemman yhteisiä muistoja varten on kirjan keskellä neljä aukeamaa. Edellä sanottu ei suinkaan tarkoita, etteivätkö Raittilan runot olisi samalla syvästi ankkuroituneita kristilliseen elämäntulkintaan ja kulttuuriin. Mäkitalo osoittaa väitöskirjassaan myös, että Raittila käytti päiväkirjamerkintöjään poikkeuksellisella tavalla apuna runoja kirjoittaessaan. Sen jälkeen hän perehtyi pakolaisja kehityskysymyksiin ja toimi projektisihteerinä ja oppimateriaalituottajana Suomen Pakolaisavussa. Mummin tai ukin elämästä, varhaislapsuudesta, kouluja nuoruusmuistoista ja aikuisuudesta löytyy paljon yksityiskohtaisesti täytettäviä sivuja. Mutta suurin niistä on rakkaus.” (1. Mäkitalon väitöskirjan alaotsikkokin on Anna-Maija Raittilan runouden kristillisyydestä. Erittäin tärkeä on mielestäni ainakin yksi sivu: Kirjeeni sinulle. Mahdolliset muistamiset SLS:n Lasten Pankille, tili, FI16 8000 1400 1826 72. Pääosin kyse on kristillisestä kuvataiteesta. Mäkitalon mukaan Raittilan runoissa puhuu kulkija, joka ottaa vaikutteita eri puolilta ja eri aikakausista, hän on kuuntelija ja eläytyjä, joka korostaa keskeneräisyyttä ja jatkuvaa liikkeellä oloa, ei takerru dogmeihin vaan luottaa elämyksiin. kuvA: OLLi SeppäLä Raittilalla reaktio ihmiselämän vaikeuksiin ei ole kilvoittelu. 6. – Reaktio ihmiselämän kärsimyksiin ja vaikeuksiin ei kuitenkaan ole kilvoittelu niiden voittamiseksi ja tahdonvoimien terästäminen. PerheuuTISeT 70 VuOTTA täyttää 24.6. Mäkitalo luonnehtii Raittilan runoutta vastoinkäymisten runoudeksi, jossa ollaan hädän, ahdingon ja yksinäisyyden mielenmaisemissa. KIrjAT Perheen historiaa Kirjailija Tiina Laaninen ja kuvittaja Marianne Kivimäki jatkavat hyvää yhteistyötä perheen täytettävien kirjojen parissa. Toimittajan työt pitivät Leena Mäkitaloa Varsinais-Suomessa, mutta aviomiehen työpaikka toi hänet 1985 pääkaupunkiseudulle, Järvenpäähän. Kirjapaja. Näin syntyi uusi yhteys häneen
Yksi alkuperäisistä allekirjoittajista on Suomen ylirabbiini Simon Livson. Monille heistä kristinusko on monijumalaisuutta eli epäjumalanpalvelusta. kuva. Silloin kirkko ei enää ole vastakulttuuria, joka muuttaisi maailmaa. Risto Ahosen pohdinta kristikunta-ajattelun ongelmista herättää paljon kysymyksiä. Juutalaisten ja kristittyjen on heidän mukaansa toimittava yhteistyökumppaneina, jotta ajan moraaliset haasteet voitaisiin kohdata yhdessä. Kun juutalaisuus ja kristinusko erotettiin, tarkoitti Jumala julkilausuman mukaan eron kahden merkittäviä teologisia erimielisyyksiä omaavan kumppanin, ei vihollisen, eroksi. Kristinuskoa on haluttu historiassa ”kesyttää” karsimalla siitä yliluonnollinen. jussI ryTKönen Lue lisää Kotimaa24:stä. 6. julkilausuman allekirjoittaneet yli 60 israelilaista, eurooppalaista ja amerikkalaista rabbia tahtovat tarttua kristittyjen ojentamaan käteen. Molemmat esitykset ovat verkossa Suomen Lähetysseuran sivuilla. Silloin evankeliumi muuttuu vaarattomaksi. Lindqvistin mukaan on aikaista sanoa, mikä tämän ortodoksijuutalaisen modernia laitaa edustavien rabbien kädenojennuksen kestävä painoarvo on. Allekirjoittajat haluavat myös, ilman pelkoa lähetystyöstä, tunnustautua kristinuskon kumppaneiksi maailman pelastamisessa. Ellei kirkko tätä muista, sen keskiöön ui Kristuksen asemesta ihminen. suomen kirkon Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän puheenjohtajana toimii Åbo Akademiin eksegetiikan ja judaistiikan yliopistonopettaja Pekka Lindqvist. Rabbit: Kristinusko on Jumalan lahja kansoille Rabbien julkilausumassa todetaan, että Jeesus vahvisti Tooran eli juutalaisen lain viestiä. lindqvistin mukaan ortodoksijuutalaiselle lähestymistavalle on tyypillistä, että dokumentissa ei viitata Raamattuun. – Sen sijaan keskitytään joihinkin keskija uuden ajan juutalaisiin oppineisiin ja heidän myönteisiin lausumiinsa kristinuskosta. Tähän allekirjoittajat ovat vastanneet, että siitä ei ole kyse: usko Jeesukseen messiaana on pois suljettua nyt ja ikuisesti. 2000-luvulla kirkkojen pitäisi jo kiireesti irtautua näistä rakenteista, mutta ne ovat jääneet osittain vanhan kristikunnan perinnön vangeiksi. Tässä on Ahosen mukaan ongelmia, koska kirkot ovat mukautuneet vallitsevaan kulttuuriin ja relativistiseen ajatteluun. Symposiumin teemaksi oli valittu haastavasti ja ajankohtaisesti Usko, uskonnot, Elämä. Hän muistuttaa, että dokumentti on myös juutalaisuuden sisäistä keskustelua. Ahonen viittaa myös siihen, että kristinuskoa on haluttu historiassa ”kesyttää” karsimalla siitä yliluonnollinen. Jeesuksen arvioidaan julkilausumassa tuoneen maailmaan ”kaksinkertaisen hyvyyden” ja vahvistaneen Tooran, juutalaisen lain viestiä majesteettisesti. Erityisen mielenkiintoisista esityksistä voisi mainita esimerkiksi toiminnanjohtaja Seppo Rissasen kristinuskon ja islamin jumalakuvia analysoivan ”Yksi Jumala – kaksi uskontoa”, tai dosentti Risto Ahosen puheenvuoron ”Kristikunta-ajattelu kirkon missionaarisuuden esteenä”. Todella vaikeista asioista, siis antisemitismistä, Jeesuksen merkityksestä ja lähetystyöstä ei tässä keskustella. Kirkko ei saisi unohtaa olevansa Kristuksen perustama: sen pohjana on Kristuksen itsensä uhraava rakkaus. Ongelmiin lukeutuu myös kirkon itseymmärryksen hämärtyminen: se, miksi kirkko on olemassa. 2 01 6 KOluMnI jussI ryTKönen V iime vuoden lopussa julkaistiin ensimmäinen ortodoksijuutalaisten rabbien julkilausuma kristinuskosta. Ahonen toteaa, että teologisesti kristikunta-käsite on korostanut sellaista kirkon rakennetta, jossa kirkko sulkee piiriinsä koko kansan ja jossa kirkko on valtajärjestelmän osa. Israelissa tekstiä on kohdannut valtava kritiikin aalto. Lue lisää Kotimaa24:stä. Uskon privatisoituminenkin on ongelma. Suomen kirkossa olisi nyt, uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlan aikaan syytä pysähtyä ajattelemaan myös tätä. PhoToDisc juuTAlAIs-KrIsTIllIseT suhTeeT Osa traditionaalisista ortodoksijuutalaisista ei mitenkään voi tätä dokumenttia hyväksyä. Kyse on vain veljellisyydestä kahden uskonnon kesken, Pekka Lindqvist toteaa. Lindqvist pitää ortodoksijuutalaisten rabbien julkilausumaa tärkeänä kristityille osoitettuna päänavauksena. – Osa traditionaalisista ortodoksijuutalaisista ei mitenkään voi tätä dokumenttia hyväksyä. Dokumenttia on luonnehdittu juutalaisen lain rikkomukseksi tai harhaanjohtavaksi siinä mielessä, että kristityt luulevat nyt juutalaisten olevan valmiita ottamaan vastaan Jeesuksen. Vastakulttuurin kirkko – milloin. Julkilausuma on ensimmäinen ortodoksijuutalainen alan dokumentti. S uomen Lähetysseuran Valtakunnallisten Lähetysjuhlien aattona Helsingissä pidetyssä teologisessa symposiumissa kuultiin toinen toistaan onnistuneempia ja syvällisempiä teologisia puheenvuoroja. Monille heistä kristinusko on edelleen monijumalaisuutta eli epäjumalanpalvelusta. Siinä torjutaan antisemitismi, vahvistetaan Jumalan ja juutalaisen kansan suhde ja ikuinen liitto, sekä painotetaan juutalaisuuden ja kristinuskon ainutlaatuista suhdetta. Toisaalta Ahonen muistuttaa laajassa esityksessään myös siitä, että aito kristillinen usko edustaa aina enemmän tai vähemmän vastakulttuuria. Mutta tarkemmin luettaessa huomaa kyllä, että etiikkaa korostava sisältö ei sittenkään ole uusi tai radikaali. – Nopeasti luettuna teksti vaikuttaa sisällöllisesti radikaalilta. Julkilausumassa tunnustetaan sovinnollisesti ja kunnioittavasti, että ortodoksijuutalaisesta näkökulmasta kristinusko ei ole ”vahinko tai erhe, vaan haluttu jumalallinen teko ja lahja kansoille”. Taustalla on varsinkin katolisessa kirkossa tapahtunut kehitys. Mikä on kristikunta. Jäljelle jäävät moraalikasvatus ja etiikka. Jo vuonna 2000 julkistettiin lähinnä reformijuutalaisuutta edustavien rabbien samankaltainen paperi. Jäljelle jäävät moraalikasvatus ja etiikka.. 18 KOTIMAA 1 6
Turjake-yhtye vastaa musiikista ja myös yleisöllä on mahdollisuus tanssia lopuksi. Suljetussa hämärässä kirkkotilassa tunnelma on aivan erilainen kuin pihalla. 6. Markkinoilla on kaupan aneita, parantavia yrttejä sekä pikkuleipiä ja siellä juorutaan nuoren Kristinan raskaudesta. Sisällä kirkossa on pääsylipullinen osa esityksestä. Naantalin kirkko on luonteva ympäristö teokselle, mutta Kuuselan mukaan sille pyritään löytämään myös muita esityspaikkoja. KOTIMAA 19 1 6. KUvaT: ChrisTopher seNN TAnSSI Kristina-tanssiteoksen kaikille avoin osa esitettiin Naantalin Kirkkopuistossa. Naantalin kirkossa ja kirkkopuistossa. lä esityksen keskellä, sillä tanssijat ja laulajat liikkuvat ympäri kirkkoa. SAArA PAATerO Kristinan kantaesitys 10.6. Kun koreografi Marjo Kuusela kuuli radiosta Vox Silentii -yhtyeen esittämiä birgittalaissisarten lauluja, halusi hän yhdistää niihin tanssia. Yleisö on välillä esityksen keskellä, sillä tanssijat ja laulajat liikkuvat ympäri kirkkoa.. Markkinahumun jälkeen esiintyjät ja yleisö kulkevat entisen luostarialueen halki kulkueena sisälle kirkkoon. 2 01 6 M istä syntyy hyvä elämä. Naantalin musiikkijuhlilla esitetty Kristina-tanssiteos käsittelee tätä monelle ajankohtaista kysymystä ja kertoo oman paikan etsimisestä. Naantalin musiikkijuhlien keskiaikaan sijoittuvassa Kristina-teoksessa birgittalaissisarten laulut palaavat entiseen luostarikirkkoon. 1400-luvun loppupuolella rakennettu Naantalin kirkko on ainoa reformaation aikana 1500-luvulla lopetetusta birgittalaisluostarista säilynyt osa. Kirkossa keskiaikaiset birgittalaissisarten laulut muodostavat nykytanssin kanssa vaikuttavan kokonaisuuden. Lopputulos Kristina on uudenlainen, kokeileva teos, joka koostuu kolmesta erilaisesta osasta. Yleisö on välilVaikuttava tanssiteos Naantalin kirkossa Tanssija Unna Kitti esitti Kristinaa, joka opettelee elämään Naantalin luostarissa 1400-luvulla. Kansantanssijoiden tanssi on näyttävää katseltavaa. Kirkon akustiikkaa hyödynnetään taitavasti myös tanssista syntyvien äänten kanssa. Teoksen kaikille avoin osuus tapahtuu kirkkopuistossa, jossa yleisö kokee keskiaikaisen markkinatapahtuman. Sari Salmela on suunnitellut esityksen puvut kekseliäästi ja markkinaväkenä ovat Turun Kiikurit ry:n ja Turun Kansantanssin Ystävien tanssijat. Vaikka tanssilla kuvataan välillä suurta epätoivoa, on esityksen loppu valoisa ja levollinen. Birgittalaislauluihin kuuluvat laulajien käsien liikkeet sopivat tanssin kanssa hyvin yhteen. Teoksessa ei ole vuorosanoja, vaan tulkinta jää pitkälti yleisön harteille. Unna Kitin ja Tuomas Mikkolan tanssi kertoo nuoren parin rakkaudesta. Teos kuvaa aviottoman lapsen synnyttäneen nuoren naisen elämää luostarissa. Unna Kitin, Aino Voutilaisen sekä Reija Vaahteran tanssi kuvaa väkevästi luostariin sopeutumisen vaikeutta, oman paikan hyväksymistä ja tehtävän löytämistä. Teoksen tarina löytyi Rauno Tirrin fiktiivisestä kirjasta Kirjeitä Naantalin luostarista – sisar Kristinan elämä 1441–1500, joka kertoo luostariin joutuvasta nuoresta tytöstä. Naantalin kirkko on tehty näiden laulujen laulamista varten, ja Johanna Korhosen ja Hilkka-Liisa Vuoren ääni soi kirkossa hyvin. Esitys tarkastelee, miten ihminen voi hyväksyä oman elämänsä rajat ja nähdä sen mahdollisuudet
KIrJAT Huumori voimana elämään Huumori on asenne, joka tuo helpotusta elämään, poistaa jännitystä ja avaa uusia mahdollisuuksia vaikeiden tilanteiden keskelle. 6. Karnevalisoidut papit ovat puolestaan kohteena kansankertojien ihmesaduissa. Hyvillä opettajilla oli varmasti osuutensa asiaan, toteaa Helsingissä asuva Kortekangas. 431 s. Uuno on koko kansan koominen populaarisankari. ilmoitukset osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. Huumorin skaalat antaa syvyysulottuvuuden ja näyttää erinomaisella tavalla huumorin merkityksen yhteiskunnan parhaaksi, tapahtuipa se satiirin, ironian tai farssin kautta. Huumori on moniulotteinen käsite, joka syntyy elämällä ja jonka voi ymmärtää sosiaalisessa viitekehyksessä. Myös Putous-ohjelman hahmot ottivat esille uskonnollisia teemoja. – Pyysin häntä kirjoittamaan erilaisen, modernin ehtoollisvirren, sellaisen joka ehkä vetoaisi satunnaisempaankin kirkossa kävijään eikä olisi uskonvarmuudellaan poissulkeva. Suunnitteilla on myös ooppera Veljeni vartija Tampere-taloon vuodelle 2018. Ne opettavat elämänviisautta mielikuvituksen ja nurinkurisuuden kautta vaikkapa näin: ”Miehen piä ei ou kiinn luista eikä pottuvoista.” Teoksessa käsitellään niin poliittista, urheiluun kuin uskontoonkin liittyvää huumoria. Se on tänäänkin maailmassa erityisen herkkä alue. 2 01 6 S oi kunniaksi Luojan -virsi, Iisalmen vanhassa kirkossa, kesällä 1960, on yksi säveltäjä Olli Kortekankaan ensimmäisistä musiikillisista elämyksistä. Olen myös kuullut, että se on helposti omaksuttava. Esitys, tyyli, tarkoitus. PäIVI HäKKInen Ehtoollisvirsi ilman tunnevetoista mollia Suomen tunnetuimpiin säveltäjiin lukeutuvan Olli Kortekankaan teoksissa kuuluu hänen kiinnostuksensa ihmisääneen, vokaalimusiikkiin ja musiikkiteatteriin. Veijo Hietala kirjoittaa Uuno Turhapurosta suomalaisen kulttuurin terapeuttina. – Sekä sanoja että sävelmää on kiitelty tuoreudesta. Kortekangas on nyt myös liittynyt virsikirjan virsisäveltäjien jatkumoon, sillä parikymmentä vuotta sitten syntynyt teos valittiin virsikirjan lisävihkoon. Juuri nyt Olli Kortekangas säveltää VIA-nimistä oratoriota Naantalin musiikkijuhlille 2017. Melodisesti ja harmonisesti siinä on paljon modaalisuutta, Kortekangas kuvailee. Virsi ”Tämä on…”, alkuperäiseltä nimeltään Uusi ehtoollisvirsi, syntyi osana Espoon seurakuntien tilaamaa Riemuvuoden juhlamessua vuonna 1999. Reilusti yli toistasataa teosta säveltänyt Kortekangas ei muista yksittäisen työn syntymistä tarkasti, mutta eräs erityinen toive hänellä oli virren sanoittajalle, siskolleen Vuokko Kortekankaalle. – Se on Kirkkohallituksen tilausteos reformaation juhlavuoteen. Virret – kuten laulut ja laulaminen yleensäkin – ovat tuttuja lapsuudesta asti, toteaa pappisja opettajaperheessä kasvanut säveltäjä, jonka isä Paavo Kortekangas tunnettiin myöhemmin myös piispana Sittemmin tutuksi ovat tulleet konserttisalit ympäri maailmaa. Helsinki-päivänä. Ennen kaikkea ilmaisuvoimaisista oopperoista ja kuoroteoksista tunnettu säveltäjä on palkittu niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kuva: Saara vuOrjOKi VIrrenTeKIJä 957 Musiikissa pyrin välttämään monissa ehtoollisvirsissä kokemaani mollivoittoista emotionaalisuutta. Sari Kivistö käsittelee uskonnollista satiiria suomalaisissa pilalehdissä erityisesti 1900-luvun taitteessa. Seppo Knuuttila, Pekka Hakamies ja Elina Lampela. – Tyylillisesti virsi 957 liittyy protestanttisten koraalien traditioon, toivottavasti siihen jotain uutta tuoden. Kultainen Helsinki-mitali on korkein Helsingin kaupungin tunnustus. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kultaisen mitalin sai yhteensä kymmenen henkilöä, muun muassa Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. – Löysin kutsumukseni musiikin parista teini-ikäisenä soittamisen, kuorossa laulamisen ja säveltämisen kautta. Kirkko ja varsinkin papisto ovat kuuluneet satiirisen kritiikin vakiokohteisiin merkittävinä auktoriteetteina. TunnusTuKseT Helsingin kaupunginhallitus on myöntänyt kultaisen Helsinki-mitalin Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherralle juha rintamäelle tunnustuksena toiminnasta kaupungin hyväksi. rIsTO KOrMIlAInen Huumorin skaalat. Mitalin luovutti kaupunginjohtaja jussi Pajunen. Musiikissa pyrin välttämään monissa ehtoollisvirsissä kokemaani mollivoittoista emotionaalisuutta. Eri lajit tulevat näkyviin artikkeleissa, joissa kerrotaan kirjailijoiden, kuten Aleksis Kiven, Veikko Huovisen ja Mikael Niemen luomasta huumorimaisemasta. Mitalit jaetaan aina 12.6. Maailmanmatkaajan maantieteellinen ja henkinen kiintopiste löytyy Naantalin Rymättylästä, lapsuuden kesämökiltä, joka on nykyään säveltäjän kakkosasunto ja jossa hän työskentelee lähes puolet vuodesta. Outi Lauhakangas tarkastelee sananlaskujen omaleimaista huumoria. Suomalainen sananlaskuperinne on yhä elinvoimaista. Toim. Kirjan päättää ajassa liikkuva artikkeli, jossa Janne Zareff pohtii itseironian jännitettä Putous-ohjelmassa ja sitä käsittelevässä journalismissa. 20 KOTIMAA 1 6. Pappiskaskuissa painottuu papin merkitys ihmisen elämänkaaren taitekohdissa ja kirkollisissa toimituksissa. Suomalaista kansanhuumoria tutkinut professori emeritus Seppo Knuuttila on yhdessä Pekka Hakamiehen ja Elina Lampelan kanssa toimittanut Huumorin skaalat -teoksen, jossa huumoria tutkitaan esityksen, tyylin ja tarkoituksen kautta. Teoksen kirjoittajina on nimekäs joukko eri alojen tutkijoita, jotka valottavat rikkaasti huumorin lajeja menneisyydestä nykypäivään. Kortekangas arvelee jotain osuneen oikeaan, sillä vastaanotto on tähän mennessä ollut ilahduttavan hyvä. Kalevalaseuran vuosikirja 94