vuosikerta | 0043595–17–12 11 TERVETULOA KINKEREILLE Heinämaan kinkerit Orimattilassa keskittyivät reformaation merkkivuoden teemoihin. sIVU 23. Keskustelussa kysyttiin, voisiko kirkko olla armon merkkinä maailmassa. Keskustelussa kysyttiin, voisiko kirkko olla armon merkkinä maailmassa. mAALIsKUUTA 2017 | hinta: 3,70€ | 112. sIVU 7 Urkuri Tauno äikää ja muut vuonna 1917 syntyneet suomalaiset. TERVETULOA KINKEREILLE Heinämaan kinkerit Orimattilassa keskittyivät reformaation merkkivuoden teemoihin. Sivut 12–15 o ll i s ep pä lä Kelan vaikeudet toimeentulotukien käsittelyssä näkyvät diakoniatyössä. Sivut 12–15 16
Haastattelu herätti syystäkin kovaa kritiikkiä. 3. Väitteet, jotka ovat toisille totta ja toisille törkeitä valheita. Laululla on lomassa koitettu virkistää mieliä, ja viettää kinkereitä kotoisena, kansallisena juhlahetkenä. Katso totuutta silmiin K atso totuutta silmiin, luki seinäkirjoituksessa kaupungin keskustassa. Totuudenjälkeinen aika. Mattila perusteli väitettään kilpailukyvyn parantamisella. – Hienointa on nähdä Jumalan huolenpito naisia kohtaan: emme ole kakkosluokkaa tai virheitä naiseudessamme. 2 KOTIMAA 1 6. Silti Köyhää kansaa -teoksessa esitetty kysymys siitä, miten palkka riittäisi leipään, hyyryihin, puihin ja jalkineisiin, on yhä ajankohtainen. Kun katson niihin, katson totuuteen. Maria Turner verkossa ilmestyvässä kristillisessä naistenlehti Ruutissa 27.2. – – Osanotto keskusteluihin, samoin kuin lasten lukutaitokin, on suureksi osaksi heikkoa. Heidän kohtaamansa tilanteet ovat yllättävän samankaltaisia tämän päivän haasteiden kanssa, vaikka välillämme on satoja ja tuhansia vuosia. Näin sanoi Elisan toimitusjohtaja ja Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Veli-Matti Mattila Helsingin Sanomien lehtihaastattelussa sunnuntaina. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä totesi maanantaina ihmettelevänsä Mattilan puhetta palkansaajien liian korkeista palkoista. Yhteiskuntarauhan ja tulevien sopimusten kannalta ei lupaa hyvää, jos elinkeinoelämän keskeisen vaikuttajan ja tavallisen palkansaajan käsitykset kohtuullisuudesta ovat näin etäällä toisistaan. Ei ole uskottavaa, kun yritysjohtaja väittää, että häntä 70 kertaa pienemmällä palkalla elävä ansaitsee liikaa. • Sinä sanot, että olet tie, totuus ja elämä. uudet urut Turun tuomiokirkkoon. Canthin yksi tunnetuimmista teoksista, Köyhää kansaa, kuvaus työväen elämästä, kertoo Holpaisen perheestä 1800-luvun lopun Suomessa. Ehkä huipputuloisille ihmisille, muillekin kuin Mattilalle, voisi tehdä hyvää kahden päivän peruskurssi siitä, millaista on pienitai keskituloisen ihmisen arki. Raamatun naisten elämänkohtalot ja valinnat kiinnostavat, ja myös vääriä valintoja tehneiden naisten elämät ovat mielenkiintoisia. Palkkojen sijaan asumiskustannukset ovat Suomessa liian korkeita. Nyttemmin on vanhat urut hajotettu ja uusien paikoilleenpanoon ryhdytään samalla. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 16.3.1917 lukukinkerit pidettiin Kestilässä helmikuulla, vaikka useana päivänä oli pakkasta n. Minna Canthin kuvaamasta ahdingosta on kuljettu eteenpäin. Mattilan tarkoituksena oli esittää näkemyksiä Suomen taloustilanteen parantamiseksi. Hyvin sanottu, ajattelin. Onko totuutesi yhtä suhteellinen kuin se, mitä valeuutisiksi sanotaan vai salpaako se hengen ehdottomuudessaan. Jospa sinun silmäsi saisivat minut katsomaan itseäni silmiin niin, että kuulisin omatuntoni äänen. on työohjelmaansa ottanut ompeluseuran tehtaan tyttöjä varten. Aikaisemmin on tehty päätös uusien urkujen hankkimisesta ja paikoilleenpanosta Turun tuomiokirkkoon tänä keväänä. sunnuntaina vietetään Minna Canthin päivää. Toimitusjohtaja Mattilan oma palkka oli vuoden 2015 verotietojen mukaan yli 1,5 miljoonaa euroa, 70 kertaa enemmän kuin keskiverto suomalaisen tulonsaajan. Onko aika ajanut totuutesi ohi. Onko sinunkin totuutesi neuvoteltavissa, väiteltävissä, riideltävissä, runnottavissa. Luulen, että kyse on sinun silmistäsi. Sen sijaan monille ihmisille todellisuutta on alituinen rahapula ja huoli siitä, miten selvitä seuraavista viikoista. Jos olet tie, totuus ja elämä, tietäsi kuljemme myös me tämän maailman kinttupolkuja rämpivät. Porin N.N.K.Y. Haastattelu vahvisti mielikuvaa, että suurituloisimmat palkansaajat elävät täysin eri todellisuudessa kuin muut kansalaiset. Jos olet tie, totuus ja elämä, totuutesi ei voi olla niin jyrkkä, että elämä pakenee sitä. • Katso totuutta silmiin, luki seinäkirjoituksessa. Kohtuullinen palkka Huipputuloisille ihmisille voisi tehdä hyvää kahden päivän peruskurssi siitä, millaista on pienitai keskituloisen ihmisen arki.. Iso osa suomalaisista elää arkea, jossa palkka ei ole liian suuri. Sitten päässäni alkoi risteillä totuuksien moninaisuus. Kohtuullisuus kuuluu toimivaan yhteiskuntaan ja hyvinvointiin. Ihmisten lausumat totuudet, netin totuudet. 40 astetta, niin oli kansaa tuvat täynnä. Jokaisen totuus omasta kohtalostaan. MerI TOIvAnen Kotimaan toimittaja S uomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian suuret. Jokaisen viikon perjantai-iltana kokoontuvat tytöt kodikkaaseen illanviettoon. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suurten asumiskustannusten seurauksena pienituloisen palkansaajan on lähes mahdotonta tulla toimeen ilman toimeentulotukea. Häneltä puuttui kuitenkin kokonaan tilannetaju. Sitten katsoisin lähimmäistäni silmiin ja tietäisin, miten toimia
Kannanotossa huomautetaan, että päätös koskee myös lapsia ja muita haavoittuvassa asemassa olevia. unkarin tilanne huolettaa uskontojohtajia hautauksista jo yli puolet tuhkauksia . Käytännössä päätös johtaa kaikkien Unkariin saapuneiden turvapaikanhakijoiden automaattiseen vapaudenriistoon Serbian vastaisella rajalla sijaitsevilla konttileireillä”, kannanotossa kirjoitetaan. Kirkkojärjestyksen mukaan piispan on kutsuttava papit synodaalikokoukseen vähintään joka kuudes vuosi. helsinkiin puuhataan ensi vuodeksi uutta synodaalikokousta . Ajatuksena on, että hiippakunnan uusi piispa saa tavata papistoaan kautensa alkuvaiheessa. Toisin kuin Kotimaassa 9.3.2017 kerrottiin, Nurmijärven seurakunta ei ole mukana tempauksessa, jossa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä luetaan kirkoissa. Holi on kevään, ilon ja värien juhla, jonka taustalla on useita hindulaisuuteen liittyviä legendoja. Kauneimpia joululauluja lauletaan tuhansissa tilaisuuksissa suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Viime jouluksi Lähetysseura painatti 800 000 lauluvihkosta. Asia selviää Suomen hautaustoiminnan keskusliiton tilastoista. Kuva: DominiquE FagET /aFP / LEHTiKuva Päätös johtaa kaikkien Unkariin saapuneiden turvapaikanhakijoiden vapaudenriistoon.. Askola kertoi tapahtuman jälkeen, ettei hän tiennyt voittajaa etukäteen. Oikaisuja . Kuva: Rami maRjamäKi Kauneimmat joululaulut keräsi ennätystuoton suomen uskontojohtajat ja ihmisoikeusvaikuttajat ovat huolissaan Unkarin parlamentin turvapaikanhakijoita koskevista päätöksistä. Tuhkausten osuus hautauksista oli viime vuonna 51,3 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 48,8 prosenttia. Kauneimmat joululaulut -tilaisuus Tampereella viime jouluna. Holiin kuuluu värijauheiden heittely ihmisten päälle. Ehdokkuuskriteereistä ja valintatavasta päättivät tapahtuman järjestäjät. Viime joulun summa ylittää runsaalla 50 000 eurolla aiemman ennätyksen vuodelta 2011. Kuvan väri-iloittelu intian vrindavanista. Lakia perustellaan terrorismiuhalla. Niissä pyydettiin tuomiokapitulia käsittelemään sitä, että piispa jakoi tilaisuudessa palkinnon alaikäiselle. Keräystuloksesta valtaosa muodostuu kolehdeista, jotka kerätään seurakuntien järjestämissä Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa. maailman ehkä värikkäintä uskonnollista juhlaa, holia, viettiin viime viikonlopun tietämillä intiassa. Yhteisessä kannanotossaan he toteavat, että päätökset loukkaavat selkeästi ihmisoikeuksia ja ovat näin eettisesti tuomittavia. Eripuolilla maailmaa järjestetään myös kesäisiä holia kopioivia värifestivaaleja, joiden idea tosin on irtautunut alkuperäisestä juhlasta. Askolan luovuttama Vuoden homo -palkinto myönnettiin 16-vuotiaalle tubettaja-näyttelijälle. Varat käytetään unohdettujen ja heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi kehitysmaissa, Lähetysseura kertoo. Viime vuonna tuhkattiin kaikkiaan 27 483 vainajaa, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna. Kyseessä oli neljäs kerta, kun keräystuotto oli yli miljoona euroa. 3. Helsingin uusi piispa vihitään virkaan marraskuussa 2017. Kaikissa hiippakunnissa kokoonnuttiin kaksipäiväisiin synodaalikokouksiin viime syyskuussa. Suomessa värikäs holi järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna Espoossa. ”Haluamme ilmaista syvän huolemme Unkarin parlamentin päätöksestä sulkea kaikki turvapaikanhakijat säilöönottokeskuksiin ja rajoittaa heidän oikeuttaan henkilökohtaiseen vapauteen. Helsingin hiippakunnan papit saanevat syksyksi 2018 kutsun uuteen synodaalikokoukseen. 2 01 7 vIIKOn KuvA KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut keräsi viime jouluna kaikkien aikojen ennätystuloksen, runsaat 1 090 000 euroa. Askolan rooli Gay Gaalan palkitsijana ei johda toimenpiteisiin . Piispa irja askola ei ole rikkonut virkavelvollisuuttaan luovuttaessaan Vuoden homo -palkinnon helmikuussa järjestetyssä QX Gay Gaalassa, Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli linjasi viime viikolla. Tuomiokapituli sai tilaisuudesta kolme kantelua, joista jokaisen oli tehnyt yksityishenkilö. Sen ovat allekirjoittaneet muun muassa arkkipiispa Kari Mäkinen, arkkipiispa Leo ja piispa Teemu Sippo. KOTIMAA 3 1 6. Järvinen jäi vuonna 2005 eläkkeelle 68-vuotiaana. Kauneimpia joululauluja on laulettu yli 40 vuotta. Synodaalikokous järjestetään, jos uusi piispa niin haluaa. Kotimaassa 2.3.2017 sanottiin, että Kinnulan kirkkoherra Heikki järvinen olisi irtisanottu virastaan
2 01 7 S uomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeiden lapsija nuorisotyöstä vastaavat henkilöt suhtautuvat pääosin erittäin myönteisesti lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan ehdotukseen siitä, että uskonnollisten yhdyskuntien toimintaa ja opetusta pitäisi voida valvoa nykyistä tehokkaammin erityisesti lasten oikeuksien näkökulmasta. Yhteiskunnassa suostumme läpinäkyvyyteen paljon turhemmissakin asioissa. – Näiden tilanteiden tunnistamiseen ja oikeaan toimintaan koulutamme työntekijöitämme säännöllisesti. Hintikka painottaa, että lasten hyvinvointi on äärettömän tärkeä asia, jonka eteen kaikkien tulee määrätietoisesti Herätysliikkeet: Lasten oikeuksia pitää valvoa ALOITe Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan ehdotus lasten oikeuksien toteutumisen seurannasta uskonnollisissa yhdyskunnissa ulottuisi myös kirkon herätysliikkeisiin. Kuva: Riitta WeijOLa / vastavaLO Lapsiasiavaltuutettu tuomas Kurttila. Oletan, että asiantuntijalautakunnalla on riittävä sosiaalityön ja teologian asiantuntemus ja uudistus tehdään kunnioittaen kaikkia lapsen oikeuksia. Kurttilan mukaan arviointiprosessi tulisi ulottaa myös sellaisiin uskonnollisiin yhteisöihin, jotka eivät ole uskonnollisten yhdyskuntien rekisterissä, mutta jotka täyttävät uskonyhteisön tunnusmerkit. Kokkonen luottaa vankasti kirkon lähetysjärjestöjen tekemään lapsija nuorisotyöhön. Kansanlähetyksen juniorija nuorisotyö kokoaa lapsia ja nuoria kaikenlaisista perhetilanteista. Simanainen kannattaa kaikenlaista lasten perusja ihmisoikeuksien valvontaa. – Suomessa on havaintojeni mukaan uskonnollisia yhteisöjä, jossa lasten oikeudet eivät toteudu asiallisella tavalla. – Olen vakuuttunut, että nämä järjestöt edustavat tervettä kristillisyyttä lapsija nuorisotyössä. – Valvonta saattaisi myös hyvällä tavalla avata oman retoriikkansa pelottavuuteen turtuneita uskonyhteisöjä. Nuorva arvelee, että valvonnan toteuttaminen voisi olla haasteellista ja jotkut yhteisöt saattavat sitä myös vastustaa. – Itse en usko tähän. Nuorva painottaa, että jos hengellisissä yhteisöissä käytetään opetuksessa sääntöjen rikkomisen seurauksena helvetillä pelottelua vähäisenkin vihjeen muodossa, ei toiminta ole YK:n yleissopimuksen mukaista. Viidenteen herätysliikkeeseen lukeutuvan Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen pastori ja Nuorten Maailman aluekoordinaattori Toni Kokkonen pitää Kurttilan aloitetta tervetulleensa uudistuksena. Kurttilan aloite on herättänyt Kokkosen mukaan jonkin verran pelkoja herätyskristittyjen parissa liittyen siihen, aiotaanko aloitteella rajoittaa lasten positiivista uskonnonvapautta tai sananja mielipiteenvapautta. – Olemme osa kansankirkkoa ja mielellään kuulemme asiasta kirkkomme virallisen tahon kannanoton, kun sen aika tulee, sanoo Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) lapsija perhetyön johtaja Jouni Hintikka. Toni Kokkonen. LAsTen OIKeudeT Kirkon herätysliikkeet suhtautuvat myön teisesti lapsiasiavaltuutetun ehdotukseen lapsen oikeuksien toteutumisen valvomisesta uskonnollisissa yhdyskunnissa. On sekä lapsen että yhteiskunnan etu panostaa hengellisen väkivallan ennaltaehkäisyyn, sanoo Mika Nuorva Herättäjä-Yhdistyksestä. Toni Kokkonen huomauttaa, että työntekijöillä on lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus, jos heillä herää huoli jonkun lapsen tai nuoren hyvinvoinnista. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi myös kirkon sisäiset herätysliikkeet voisivat tulla arvioiduiksi. Esimerkiksi Joutjärven seurakunnan, Opiskelijaja Koululaislähetyksen, Kansanlähetyksen, Sleyn ja Suomen Raamattuopiston järjestämässä Profiili-koulutuksessa pureudumme tähän aihepiiriin. Olemme herkkiä vastaanottamaan sekä vanhemmilta että lapsilta tulevaa palautetta ja reagoimaan sen mukaisesti. – Hyvä kysymys tietenkin on, miksi joku vastustaisi tarjottua apua lasten oikeuksien parantamisessa. Keskiössä tulisi olla lasten näkökulma. 4 KOTIMAA 1 6. – Toimintamme ja opetuksemme on avointa ja tarkastelun kestävää. – Mielestäni helvetillä pelottelu ei ole myöskään kristinuskon perusarvojen mukaista, vaan se on hengellistä väkivaltaa. Myös Herättäjä-Yhdistyksen nuorisosihteeri Mika Nuorva kokee valvonnan lisäämisen erittäin tarpeelliseksi. Vanhoillislestadiolaiset eivät halua varsinaisesti ottaa kantaa lapsiasiavaltuutetun aloitteeseen, koska se on vasta aloite. Lautakunnan tulisi arvioida, toimiiko uskonnollinen yhdyskunta perusja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Kuva: KRistiiNa KONtONieMi Olen vakuuttunut, että kirkon lähetysjärjestöt edustavat tervettä kristillisyyttä lapsija nuorisotyössä. Etusijalla on Nuorvan mukaan jokaisen lapsen etu yksilönä, mutta myös yhteiskunnan näkökulmasta olisi järkevämpää panostaa pahoinvoinnin ennaltaehkäisyyn kuin vaurioiden korjaamiseen, joka ei usein edes onnistu. Vanhemmuutta tuetaan opettamalla muun muassa, miten eri-ikäisten lasten vaikeisiin kysymyksiin voi vastata. – Yksi järjestömme kolmesta arvosta on turvallisuus. Se muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lapsi-, varhaisnuorisoja perhetyön vastaava sihteeri Saija Simanainen Suomen Luterilaisesta Evankeliumiyhdistyksestä Sley:stä kertoo, että heidän toiminnassaan valvotaan lasten oikeuksia tarkasti. Tarpeesta kertovat hänen mukaansa esimerkiksi loputtomat julkiset ulostulot, joissa ihmiset avautuvat lapsuuden traumoistaan etenkin sellaisissa yhteisöissä, joiden piirissä eläminen on voimakkaasti säänneltyä ja kontrolloitua. Kurttila ehdottaa uskonnonvapauslaissa säädetyn asiantuntijalautakunnan uudistamista niin, että uskonnollisen yhdyskunnan toimintaa voisi arvioida myös rekisteröinnin jälkeen säännönmukaisesti. 3
Ohjaajat: yliopistopappi, mindfulness-ohjaaja Henri Järvinen ja sisar Hannele Kivinen de Fau, CEI. 25.3. SRK:n ja sen jäsenyhdistysten toiminnassa lasten ja perheiden hyvinvointia edistetään muun muassa ennaltaehkäisevän lapsija nuorisotyön sekä perheja diakoniatyön kautta. oopperalaulaja Pirkko Talola. Siinä on sellaista yhteisöllisyyden kokemusta, mitä ei muissa tapahtumissa ole. 2 01 7 Mindfulness auttaa sisäiseen muutokseseen suhteessa aikaan ja olemassaoloon, kun ajan kiihtymisen myötä elämä tuntuu kuormittavalta. Erityisesti haluamme kasvattaa lapsiamme ja nuoriamme luottamaan elämässään hyvän ja armollisen Jumalan huolenpitoon, Hintikka sanoo. Jouni Hintikka nostaa esiin sen, miten nyky-yhteiskunnassa lapsille aiheuttaa pelkoja ja turvattomuutta muun muassa vanhempien avioerot. Kirkkopäivät järjestävät muun muassa Kirkkopalvelut, paikalliset seurakunnat ja kristilliset järjestöt. Musiikkijuhlien pääsihteeri Sanna-Maarit Hakkarainen ei kuitenkaan usko, että päällekkäisyys vähentäisi osallistujamäärää. Hänen mukaansa molemmilla tapahtumilla on oma kävijäkuntansa. Se on isoin vapaaehtoistyön muoto. KOTIMAA 5 1 6. 3. – Kirkon musiikkijuhlat kokoavat seurakunnan vapaaehtoisia musiikkityön puolelta. Hänen mukaansa ehdoton houkutin musiikkijuhlille on G.F. Molempien tapahtumien järjestäjät totesivat Kotimaa24:n haastattelussa, että toukokuussa ei yksinkertaisesti ole toista sopivaa viikonloppua vapun, äitienpäivän ja koulujen päättäjäisten takia. Ilmoittautumiset: +358 40 57 98 771. Kuva: Riitta WeijOla / vastavalO Valtakunnallisille Kirkon musiikkijuhlille Helsinkiin on ilmoittautunut tähän mennessä yli 4 000 laulajaa eri puolilta Suomea, selviää Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteesta. Händelin Messias-oratorio, jota ei koskaan ole tehty Suomessa yhtä isolla porukalla. – Työssäni kohtaan lähinnä nuorten perinteisiä ihmisen pelkoja: kelpaanko toisille, jäänkö yksin, tapahtuuko läheisille jotain pahaa, tuhoutuuko maapallo ja luonto, kertoo Mika Nuorva. Kun molemmat tapahtumat on tavattu järjestää toukokuussa, päällekkäisyys oli väistämätöntä. Mukana mm. AnTTI BErg Kirkkopalvelut on Kotimaata kustantavan Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Hinta: 1390 euroa (ohjaus, lennot, bussit, täysihoito, oma huone, jossa suihku ja wc). Konsertin lopuksi kaikki pääsevät laulamaan Hallelujan. – Vuoropuhelu on kokemuksemme mukaan ollut hyvää ja toimivaa ja toivomme sen jatkuvan. Tutustumme myös eri kristillisten perinteiden meditaatiomenetelmiin. – Jokainen lapsi on oikeutettu elämään turvallisen lapsuuden. EMIlIA KArhu Kirkon herätysliikkeet suhtautuvat myön teisesti lapsiasiavaltuutetun ehdotukseen lapsen oikeuksien toteutumisen valvomisesta uskonnollisissa yhdyskunnissa. Kirkon musiikkijuhlat järjestetään 19.–21.5. Kirkon musiikkijuhlat järjestetään pääsääntöisesti joka neljäs vuosi, Kirkkopäivät joka toinen vuosi. Lisätietoja: www.ekumeenisetkarmeliitat.fi Hannele Kivinen de Fau Henri Järvinen 18.–25.9.2017 MINDFULNESS -retriitti Toledon karmeliittaluostarissa Espanjassa HETKESSÄ LEPÄÄ IKUISUUS toimia. Luonteva yhteistyö ja vuoropuhelu viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa on toimiva tapa viedä myös lasten oikeuksiin liittyviä asioita käytännössä eteenpäin. Tapahtumaan myös sitoudutaan ilmoittautumalla aikaisin, koska kuorolaisten on osattava ohjelmisto jo musiikkijuhlille tultaessa. Pelot kuuluvat lapsuuteen, nuoruuteen ja ihmisyyteen myös luonnollisena osana. Mika Nuorva. Juhlallinen Marian päivän messu Kallion kirkossa klo 18. Esitämme oratoriosta lyhennetyn version, johon on valittu parhaat kuoro-osat ja suosituimmat aariat. On sekä lapsen että yhteiskunnan etu panostaa hengellisen väkivallan ennaltaehkäisyyn, sanoo Mika Nuorva Herättäjä-Yhdistyksestä. Samaan aikaan kokoonnutaan Kirkkopäiville Turkuun. Kirkon musiikkijuhlille 4 000 laulajaa Yhteiskunnassa suostumme läpinäkyvyyteen paljon turhemmissakin asioissa. – Nyt se tehdään tuhannen hengen kuorolla. Kirkon musiikkijuhlien järjestäjät ovat Kirkkohallitus, Suomen Kanttori-urkuriliitto, Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Kirkkopalvelut ja Helsingin seurakuntayhtymä. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Kainuun Matkatoimisto
6 KOTIMAA 1 6. Hannu Niskanen kertoo suhtautuvansa eutanasiaan lähtökohtaisesti kielteisesti, sillä hän pelkää sen haittaavan saattohoidon kehittämistä ja johtavan jopa kuolemaan auttamisen kynnyksen madaltumiseen. Olavi Rimpiläinen ei vastannut Kotimaan kyselyyn. – Sellaisia tilanteita varten on tietysti oltava eettisesti kestävä lainsäädäntö, josta me kansakuntana kannamme yhteisen vastuun. – Kuolema on ihmiselämän luonnollinen päätepiste. John Vikström toivoo, että ihmisarvoinen elämä kuolemaan asti taattaisiin kaikkialla maassamme säätämällä asiasta laki. Keskustelun jälkeen aloite siirtyi sosiaalija terveysvaliokunnan käsiteltäväksi. Lapuan piispana 1995– 2004. Laulaja painottaa saattohoidon ja kivun lievityksen merkitystä. kuva: ari-pEkka kEränEn voitto Huotari. – Kuolemaa tekevää ihmistä on mielestäni kunnioitettava muun muassa siten, ettei alkanutta kuolemanprosessia keinotekoisesti pitkitetä. porvoon piispana 2006– 2009. – Ehtoja voidaan aina muuttaa, kuten jo on tapahtunut eräissä maissa, joissa aktiivinen eutanasia on otettu käyttöön. Pohjana olisi tämän mahdollistava laki. eMerITuspIIspAT Gustav Björkstrand ihmettelee, miksi kysymys eutanasiasta on noussut keskusteluun samaan aikaan, kun hoitotoimenpiteet ja kärsimyksen lievittämisen mahdollisuudet ovat kasvaneet. arkkipiispana vuosina 1982– 1998. – Näin esimerkiksi tilanteissa, joissa äärimmäisen kivun hoito ei onnistu. – Olen tietoinen niistä suurista ongelmista, joita eutanasiaa koskevaan lainsäädäntöön liittyy. Selvän kielteisen kantansa eutanasiaan ilmaisivat Voitto Huotari, Matti Sihvonen, Eero Huovinen, Wille Riekkinen, Juha Pihkala, John Vikström, Jukka Paarma, Erik Vikström, Hannu Niskanen ja Gustav Björkstrand. Kuitenkin voi hänen mukaansa olla tilanteita, joissa selkeä eettinen peruslinja ei ole kristillisen rakkauden mukainen. Mitä silloin ajattelisit, kun kuulet teologien ja lääketieteen edustajien vähättelevän kipuasi. kuva: kOtiMaan kuvaarkistO John vikström. – Miten viihdetaiteilija Jope Ruonansuu muotoilikaan kultaisen säännön modernin tulkinnan: ”Ajattelepa omale kohales”. kuva: Matti karppinEn Gustav björkstrand. Hän kysyy, jätämmekö heidät ankaraan kamppailuun. kuva: MikkO HuOtari Juha pihkala. kuva: pEtri kapanEn Hannu niskanen. kuva: kOtiMaan kuvaarkistO Jukka paarma. Hän arvelee sen johtuvan siitä, että kuolema on tullut nykyajan ihmiselle vieraaksi. Helsingin piispana vuosina 1991– 2010. arkkipiispana vuosina 1998– 2010. Se tulee silloin kun sen aika on, eikä ihmisen tule pyrkiä sen herraksi. – Kuvittelepa, jos sinä olet se, jonka kipuihin lääkkeet eivät tehoa. kuopion piispana 1996– 2012. erik Vikström toteaa, että eutanasian suhteen on olemassa yksiselitteinen ja elämänmyönteinen päälinja, sekä erittäin kapea harmaa vyöhyke, joka tulee vastaan ääritapauksissa. – Luulen ymmärtäväni eutanasiaa kannattavien pelkoja ja ahdistusta elämän loppuvaiheen sietämättömien kipujen edessä. En ole oikea ihminen neuvomaan. Kotimaa kysyi kolmeltatoista emerituspiispalta, mitä he ajattelevat eutanasiasta. kuva: aarnE OrMiO Jorma Laulaja. Valtaosa emerituspiispoista kertoi suhtautuvansa siihen kielteisesti. Björkstrand katsoo, että vaikka eutanasian reunaehdot määriteltäisiin kuinka tarkkaan tahansa, antamalla ihmisille mahdollisuus päättää kuoleman tulosta siirrytään kaltevalle pinnalle, jonka loppua kukaan ei tiedä. Paarma katsoo kipuja saattohoidon kehittämisen ja laajentamisen tuovan asiaan elämää kunnioittavan ratkaisun. Onko teoria asiantuntijoille tärkeämpää kuin sairaan tuska. Esimerkiksi silloin, kun on kysymys jo kuolevan ja ehkä tajuttoman ihmisen täysin sietämättömistä kivuista ja kärsimyksestä, jota ei voida kipulääkkeillä lieventää. Myös muut emerituspiispat pohtivat kuoleman ja kivun harmaita alueita. nOOrA WIKMAn-HAAVIsTO. 3. Keskustelua on kuitenkin jatkettava kultaisen säännön mukaisesti asettumalla kärsivän ihmisen asemaan. Björkstrandin mielestä viisainta olisi jatkaa palliatiivisen hoidon kehittämistä. saattohoitoa kehitettävä euTAnAsIA Emerituspiispat haluaisivat varmistaa, että saattohoito ja kivunlievitys ovat saatavilla koko maassa. kuva: ÅbO akadEMis biLdbank Matti sihvonen. Ne ovat kuitenkin vain ensimmäinen askel. Mikkelin piispana 1993– 2009. Meillä ei kuitenkaan ole oikeutta tietoisesti ja aktiivisesti lopettaa toisen ihmisen elämää. Ratkaisevaa vastuuta elämän ja kuoleman kysymyksissä ei saa sysätä yksittäiselle ihmiselle eikä edes lääkäreille. kuva: pasi LEinO Eero Huovinen. tampereen piispana 1997– 2008. Vähintä, mitä voimme Heikan mukaan tehdä, on rakentaa korkeatasoinen saattohoitoverkosto koko maahan. Kaikki kipu voidaan hoitaa, he väittävät. kuva: Matti karppinEn Erik vikström. kuva: Matti karppinEn Wille riekkinen. – Elämän kunnioittamisen ja lievittämättömän kärsimisen sovittamattomassa ristiriidassa voi mielestäni tulla vastaan myös kuolemaan auttaminen kontrolloidussa, läpinäkyvässä muodossa sekä kuolevan ja lähellä olevien vastuunkantajien harkinnan perusteella. porvoon piispana vuosina 1983– 2006. – Kaikenlaisen kärsimyksen lieventäminen ja pyhän kuoleman odottaminen on eutanasiaa, eli hyvää kuolemaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Mikko Heikka pohtii, miltä asiantuntijoiden lausunnot kuulostavat kipujen kanssa kamppailevien korvissa. kuva: studiO LindELL E duskunta sai maaliskuun alussa käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen eutanasian laillistamisesta. Viime marraskuussa alulle pantu kansalaisaloite keräsi 63 078 kannatusilmoitusta. Kuitenkin pidän ehdotusta toisen ihmisen elämän lopettamisen laillistamisesta liian kevyesti perusteltuna. Heikan mukaan tosiasia on kuitenkin, että on ryhmä kuolevia, joiden kipuihin mikään lääke ei tehoa. Kaikki korostivat saattohoidon ja kivun lievityksen kehittämistä ja sen varmistamista, että hoidot ovat saatavilla tasapuolisesti koko maassa. Jorma Laulaja kertoo Kotimaalle, ettei hän voi kannattaa eutanasian ehdotonta kieltoa, jota hän pitää eettisesti yhtä jäykkänä kuin kuolevan sairaan itsemääräämisoikeuden korostamista. kuopion piispana 1984– 1996. kenttäpiispana vuosina 1995– 2012. Espoon piispana vuosina 2004– 2012. Hänen mukaansa ylivoimaisen kärsimyksen lopettaminen ääritilanteessa ei ole vain Jumalan antaman elämän polkemista, vaan myös Jumalan luoman ihmisen asemaan asettumista. 2 01 7 Mikko Heikka
Pienessä Posion kunnassa Koillismaalla työttömiä on yli viidennes työvoimasta. – Niitä on työntekijänkin aika vaikea tulkita. Laine muistuttaa, että seurakuntien on huolehdittava työntekijöiden mahdollisuudesta palautumiseen ja työnohjaukseen. Eli diakoniatyö tulee olemaan äärimmäisen kuormittunut seuraavat pari kolme vuotta, arvioi Diakoniatyöntekijöiden Liiton (DTL) toiminnanjohtaja Tiina Laine. Nyt sitä voi hakea vasta, kun Kelalta on haettu ja saatu perustoimeentulotuen epäävä päätös. Ihmisiä kehotetaan säästämään rahaa pahan päivän varalle, mutta köyhällä säästöjä ei saa olla. Millä sen todistaa. – Tiedän ilman perusteellista taustojen tutkimistakin, mikä heillä oikeastaan on se tilanne. Paikkakunnan pienuudesta on se etu, että diakoniatyöntekijä tuntee asiakkaansa. Mutta nyt kun prosessi ei pyöri samalla lailla kuin ennen, tukiin on tullut katkoja ja laskuja on mennyt rästiin ja perintään. Esimerkiksi Kuopion hiippakunta jätti loppuvuodesta täyttämättä diakonian hiippakuntasihteerin paikan ja valitsi sen sijaan seurakuntakonsultin, Laine sanoo. Diakoniatyöntekijät auttavat asiakkaita oikaisupyyntöjen ja valitusten teossa. Viivästyneiden tukipäätösten vuoksi on valtakunnallisesti ohjeistettu, että kuntien sosiaalityössä voidaan joustaa. Diakoniatiimin työalavastaava Ayda Meskanen Espoosta kertoo, että tilanne on nyt erityisen hankala niillä, jotka ovat tähän asti tarvinneet perustoimeentulotuen sijaan vain pientä täydentävää tai harkinnanvaraista avustusta esimerkiksi lääkkeisiin. – Kun mielenterveystyön vastaanotot venähtivät, diakonian vastaanotoille tuli entistä enemmän psyykkistä apua tarvitsevia. KOTIMAA 7 1 6. – Nyt tuli valtakunnallinen toimeentulotuki kertarysäyksellä. Siinä on sana sanaa vastaan, Lahti sanoo. Kotimaa Pro selvitti toimeentulotukipäätösten viivästymisen vaikutuksia diakoniatyöhön Espoossa, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa ja Posiolla. Eläkkeelle jäävän tilalle ei palkata uutta. Myös päätösten tulkinnanvaraisuus työllistää diakoniatyöntekijöitä. RAIjA KuRKI Lue lisää Kotimaa Prosta. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa diakoniatyöntekijöiltä on pyydetty tulkinta-apua Kelan vaikeaselkoisiin päätöksiin. Toimeentulotukijärjestelmässä on Laineen mukaan muitakin ongelmia. Seurakuntien johto ei DTL:n toiminnanjohtaja Tiina Laineen mukaan ole viime vuosina ollut kärryillä siitä, miten yhteiskunnan muutokset vaikuttavat diakoniatyöntekijöiden työkuormaan. – Hiippakunnatkin ovat toimineet lyhytnäköisesti. Kävijämäärät ovat lisääntyneet, ja jotkut entiset asiakkaat ovat palanneet välittömän diakonia-avun piiriin. Nyt tulee heitä, jotka normaalitilanteessa pystyisivät sinnittelemään sillä rahalla, mitä heillä on. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyö sai toissa viikolla toistakymmentä uutta asiakasta selkeästi Kelaan liittyvistä syistä. – Mutta ongelma vyöryy seuraaville kuukausille, koska ne otetaan pois tulevista tukirahoista, Laine sanoo. Hänen vastuualueeseensa sisältyy velka-asioiden selvittely. – Yllättävien menojen huomiointi on sosiaalitoimessa ja Kelassa vaikeaa. – Nämä ihmiset ovat jossain vaiheessa olleet meidän asiakkaitamme, päässeet jaloilleen ja pärjänneet taloudellisesti ihan kohtalaisesti. Ennen kuin yhteistyö saadaan Kelan ja sosiaalitoimien välillä kunnolla toimimaan, lähdetään jo kohti soteuudistusta. 2 01 7 S eurakuntien diakoniatyössä on huomattu niin suurilla kuin pienilläkin paikkakunnilla, että toimeentulotukihakemusten käsittely Kelassa on viivästynyt. Kaikilta ei myöskään netissä asioiminen onnistu. 3. Myös Kela on alkanut myöntää maksusitoumuksia ruokaan ja lääkkeisiin. Minkälaisia tuloja otetaan huomioon ja miltä ajalta ja mitkä asiat päätökseen vaikuttavat. sanoo diakoni Katja Lahti. Seurakunnista on prosentuaalisesti eniten vähennetty juuri diakonian työntekijöitä. Jos jokin palvelu kuntasektorilla ei toimi, se heijastuu aina diakoniatyöhön. Laineella on pitkä kokemus myös diakonian kenttätyöstä. Seurakuntien diakoniatyöstä eri puolilta Suomea kerrotaan, että jotkut entiset asiakkaat ovat palanneet välittömän diakonia-avun piiriin toimeentulotukihakemusten käsittelyn viivästyttyä Kelassa. Seurakunnan ainoa diakoniatyöntekijä Veli-Matti Hautala on huomannut avustustarpeen lisääntymisen. Diakoniatyöntekijöiden kuormitus on nyt suurta, kun ihmiset purkavat vihaa ja epätoivoa. – On kohtuutonta, jos ihmisen pitää itse todistaa, onko joku lasku mennyt perintään Kelan viivästyneen päätöksen takia. Kuva: JuKKa GranStröm toimeentulotuet viivästyvät, diakoniatyö ottaa kopin KöyHyyS Ihmisille kertyy vuokrarästejä ja velkaa. Myös vuokrarästeihin on pyydetty Hämeenlinna-Vanajan seurakunnasta nyt poikkeuksellisen paljon apua. Asiakkaat jakavat ikäviä kokemuksiaan diakoniatyöntekijälle. DIAKOnIA On kohtuutonta, jos ihmisen pitää itse todistaa, onko joku lasku mennyt perintään Kelan viivästyneen päätöksen takia.
3. Taloustilanteesta huolimatta olen sitä mieltä, ettei mistään kasvatuksen virasta pidä karsia, oli kysymyksessä lapsi-, varhaisnuoriso-, nuorisotai erityisnuorisotyön tehtäväalueet. Kirkon erityisnuorisotyön neuvottelupäivät pidettiin tällä viikolla Helsingissä otsikolla 50-R(i)emuvuotta! KuvA: JAAni FöHR. Mikä omassa työssäsi on ajankohtaista. 2 01 7 vIIKOn henKIlö Kirkon Mediasäätiön palkinto Kiehumispisteelle Kirkon mediasäätiön palkinto myönnettiin sunnuntaina Tampereen elokuvajuhlilla kirjailija, dokumenttielokuvaohjaaja Elina Hirvoselle elokuvasta Kiehumispiste. On esimerkiksi työttömyyttä, taloudellisia huolia varsinkin yksinhuoltajaperheissä, sairastumisia, mielenterveyspulmia ja päihdeongelmia. Monissa perheissä on lapsijohtoista kasvatusta. Nykyään kirkossa on noin sata erityisnuorisotyöntekijää. ”Tänä sekasorron aikana rauha on jotain, josta osa maailman ihmisistä saa vain uneksia. Ensimmäistä kertaa jaetun palkinnon saajan valitsi dokumenttiohjaaja Jean Bitar. Kirkon erityisnuorisotyössä autetaan ja tuetaan nuoria. Mielenterveyspulmissa pitäisi saada nopeammin apua. Millaisia erityisen hyviä asioita tai kehityskulkuja tämän päivän nuorten elämässä on. Nuorisotyöttömyys on korkealla tasolla ja työelämä hyvin epävarmaa. Yksi heistä on Oulun seurakuntayhtymän Anja Saukkomaa. Millaisia ongelmia ja haasteita tämän päivän nuorilla erityisesti on. Mikä erityisnuorisotyön asema on tämän päivän kirkossa. Ohjelmaan kuuluu rukoushetkiä, hiljentymistä, keskusteluita ja kanavia. Uusien toimitilojen myötä seurakunnan pitkä evakkotaival päättyy. Miten yhteiskunnassa pitäisi jatkossa toimia nuorten auttamiseksi. Vanhempien ongelmat vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin. Perheille, lapsille ja nuorille on kaikesta huolimatta tarjolla paljon palveluja erilaisiin elämäntilanteiden muutoksiin ja kriiseihin. Tapahtumapaikkoja ovat Hamina Bastioni ja alueen kirkot. On paljon nuoria, joilla ei ole kavereita. Kyseessä on dokumenttielokuva maahanmuutosta ja jakautuneen suomalaisen yhteiskunnan eri osapuolista. Tämän teeman ympärille rakentuu tapahtumamme Rauhan kaupungissa Haminassa”, Haminan seurakunnan nettisivuilla kerrotaan. – Suurin osa nuorista voi hyvin. JuhAnA unKurI Anja Saukkomaa työskentelee Oulun seurakuntayhtymän diakonisissa erityispalveluissa. – Esimerkiksi yksinäisyys. Se jaetaan yhdelle kotimaiselle elokuvalle kerrallaan, ja se myönnetään elokuvan ohjaajalle. Tapahtuma on osa Haminan kaupungin virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Kirkon uudessa strategisessa linjauksessa erityisnuorisotyö nähdään työotteena ja asenteena, joka kuuluu jokaiselle kirkon työntekijälle ja laajasti ajatellen jokaiselle kristitylle. Nyt ylipäätään erilaiset palvelut ja asiakkaat eivät välttämättä löydä toisiaan. Koulumenestyksen ja oikean koulutusvalinnan tekemisen rooli korostuu. Jyväskylän seurakunnalle uudet tilat Jyväskylän seurakunta on päättänyt ostaa uudet toimitilat Kirkkopuiston laidalle kohoavasta Reimarin talosta, jonka arvioidaan valmistuvan keväällä 2019. Reimariin sijoittuvat muun muassa kirkkoherranvirasto, diakoniatyön asiakastilat ja nuorisotyön tiloja. Näitä karsimalla kirkko tekisi karhunpalveluksen itselleen. Heillä on elämässään tavoitteita, toiveita ja unelmia. Yliopistonkadulla sijaitseva Keskusseurakuntatalo suljettiin tuolloin sisäilmaongelmien vuoksi. Takavuosikymmeninä ei aina näin ollut. – Kirkossa ei enää kyseenalaisteta erityisnuorisotyötä vaan sen arvo nähdään. Palkinto on suuruudeltaan 1 500 euroa. Isiä ja äitejä on rohkaistava ja tuettava, jotta nämä olisivat perheen aikuisia. Lisäksi teemme jalkautuvaa katutyötä Oulun uudessa kauppakeskuksessa ja kesän Qstockissa sekä hiomme tähän toimintaan liittyvää yhteistyötä kaupungin nuorisopalvelujen, Aseman Lasten ja Walkersin kanssa. ”Kasvatuksen virkojen karsiminen olisi karhunpalvelus” K irkon erityisnuorisotyö alkoi vuonna 1967 Helsingissä jengityönä. – Ajankohtaista on esimerkiksi pienryhmärippikoulun loppuun saattaminen ja siinä olleiden viiden nuoren konfirmaatiojuhla. Lastensuojelulain puitteissa alle 18-vuotiaista pidetään hyvää huolta. – Lapsia, nuoria ja perheitä tukevat verkostot pitää saada toimimaan entistä paremmin. Taizé-tapahtuma haminaan Haminassa järjestetään elokuun lopussa kansainvälinen Taizé-tapahtuma, johon odotetaan satoja nuoria Suomesta ja Euroopasta. Se esittelee kunnioittaen ja stereotypioita karttaen vihaisen Suomen eri osapuolet Odinin sotureista turvanpaikanhakijoihin. Toki erityisnuorisotyön virkoja tarvitaan myös jatkossa. Vanhemmat eivät jaksa tai uskalla kantaa vastuuta tai haluavat päästä helpommalla. 8 KOTIMAA 1 6. Seurakunnan käyttöön tulee pääasiallisesti Reimarin kakkoskerros, jossa on runsaat 1 500 neliömetriä. Muun muassa keskustan alueseurakunta ja kirkkoherranvirasto ovat olleet väistötiloissa vuodesta 2012. Nuorillakin on erilaisia mielenterveydenpulmia, masennusta, itsetuhoisuutta ja syömishäiriöitä. Koulutamme paikallisseurakuntien työntekijöitä käyttämään Lapset puheeksi -menetelmää, jota toteutamme yhdessä Oulun Mielenterveysseuran kanssa
Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. 16; 1. Vastaavasti nykyajan kysymykset ja haasteet avioliiton sisällöstä jäävät vajaalle käsittelylle. Puheenvuoro viitoittaa hyvällä tavalla tietä alkavassa avioliittokeskustelussa. Teoksissa Von ehelichen Leben ja Von Ehesachen Luther tuo uskon koriin uuden sisällön: avioliitto on Jumalan asettama sääty ja siksi pyhä. 38; 1. Siksi avioliitto kuuluu maallisen hallinnan piiriin. Se on alkukertomus elämän synnystä, elämänvoimasta, jälkeläisistä ja jatkuvasta luomisesta, mutta ei avioliitosta itsestään. Luterilainen kirkko on luopunut selibaatista, erisäätyisten avioliitto on tullut mahdolliseksi ja avioero sekä eronneiden uudelleenvihkiminen ovat tulleet sallituiksi. Luomisopissa ei ole kyse vain ihmiskuvasta vaan koko luomakunnalle annetusta tehtävästä. 3. 1:21–22). Moos. Johdin vuosina 2005–2009 piispainkokouksen asettamaa niin sanottua parisuhdelakityöryhmää, jonka yhteydessä jouduin paneutumaan luterilaiseen avioliittoteologiaan. Tällä hetkellä luomisen teologia ja avioliittoteologia liittyvät toisiinsa tavalla, joka estää avioliitoteologian avaamisen. Avioliitto on siis uskon koulu, joka kuuluu maallisen hallinnan piiriin. luku puhuu rakkaudesta: ei avioliitosta. Avioliitto on myös hengellinen kutsumus, jossa usko ja rakkaus ruokkivat puolisoita. Näin hän tyhjensi uskon korin sakramentalismista. Sam. Tämä näkemys on johtanut luterilaiset kirkot avaamaan avioliiton yhä uusille ihmisryhmille. Toisaalta he myöntävät, että avioliitto on myös maallinen järjestys, ja sellaisena avoin eettisille uudelleenarvioille. Avioliitolla on kristillisessä viitekehyksessä aina myös uskoon liittyviä ulottuvuuksia. Siinä hän sanoutuu irti katolisen kirkon sakramentalistisesta avioliittokäsityksestä, jonka mukaan avioliitto perustuu Kristuksen ja seurakunnan sakramentaaliseen suhteeseen (Weimarer Ausgabe 6. Tämä rajoittuminen ei ole älyllisesti eikä eettisesti kestävää. Siksi lait, instituutiot ja järjestykset voidaan tulkita uudelleen (Svenska kyrkan. Moos. Samassa yhteydessä minulla oli tilaisuus keskustella useiden veljeskirkkojen piispojen kanssa siitä, miten heidän kirkoissaan edetään samaa sukupuolta olevien parien vihkimyksessä. Avioliiton teologisista perusteluista Luterilaisen teologian tuntijat kirjoittivat tekemästämme kirkolliskokousaloitteesta ( Kotimaa 9.3.) rakentavassa hengessä. Jukka Hautala, TL, Oulun hiippakunta Aulikki Mäkinen, TT, Kuopion hiippakunta Markku Orsila, TM, Lapuan hiippakunta Olli-Pekka Silfverhuth, TM, Tampereen hiippakunta Rolf Steffansson, TM, Porvoon hiippakunta Dosentti Juhani Forsberg, professori Antti Raunio ja professori Miikka Ruokanen kirjoittivat luterilaisesta avioliittokäsityksestä ja sen kahdesta korista ( Kotimaa 9.3.). Uskon koulu asetettiin näin ensimmäiseen koriin. Käsittelemättä jäävät Vanhan testamentin avioliittokuvaukset ja kirkon historiassa tapahtuneet avioliittoymmärrystä koskevat muutokset. AvIOLIITTO Lutherin mukaan avioliitto on uskon koulu, joka kuuluu maallisen hallinnan piiriin. Näin avioliittoteologia on kuin pieni avaimen reikä, josta katsomalla näkyvät raamatunkohtina miehen ja naisen luominen (1. Nämä Kirkkokäsikirjan vihkikaavoissa olevat raamatunkohdat kuvaavat hyvin etäisesti, jos ollenkaan, nimenomaan avioliittoa. Avioliittoteologian sanoittaminen vaatii avaimenreiästä katsomisen sijaan laajempien näkökulmien avaamista. 1:27–29; 2:24) sekä Jeesuksen vastaus fariseusten kysymykseen, onko vaimolle lupa kirjoittaa erokirjaa (Matt. 497–573 ja 550– 560). Siten ne eivät ole rinnakkaisia tai erillisiä, vaan sisäkkäisiä. Luomiskertomusta ei ole syytä lukea kertomukseksi avioliiton asettamisesta. Yhtäältä he arvioivat aloitteen vaativan tarkentamista niin, että avioliiton perusteet rakentuvat sekä uskon että rakkauden korien näkökulmista. KOTIMAA 9 1 6. Ruotsin luterilainen kirkko hyväksyi samaa sukupuolta olevien avioliiton vuonna 2009. Luomisen teologia – ja rakkauden kori – kantaa vahvaa viestiä: salaisuudeksi verhoutunutta evankeliumia. Sen mukaan nekin ovat Jumalan työtovereita ja siinä tehtävässään siunattuja. Samalla kysymme, mitä mahdollisuuksia he näkevät uskon ja rakkauden korien lähtökohdista avioliittokäsityksen laajentamiselle. Kristus-uskosta katsottuna rakkauden korin asiat sisältyvät uskon koriin. 1; 1. Niin ikään Korinttilaiskirjeen klassinen 13. Luther tuo siis sakramentalistisen käsityksen tilalle uskon koulun, jota hallitsee rakkaus. Mitä tuli tilalle. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. 19:1–13). Moos. Saman lisääntymistehtävän ja siunauksen luomiskertomuksen mukaan saavat myös kalat ja kaikki muu elollinen (1. Luomisoppiin sidottu avioliittoteologia kapeuttaa avaimenreiän tavoin todellisuutta. Keskusteluissa Ruotsin kirkon piispat korostivat, ettei päätös perustunut ulkoiseen painostukseen. Tässä päätöksessään se totesi, että avioliitossa pysyvää on rakkaus, joka pitää huolta puolisosta. Nämä muutokset eivät ole romuttaneet avioliittoa, vaan pikemminkin vahvistaneet sitä. Kirkko oli työskennellyt avioliittoteologian parissa kolme vuosikymmentä ja päätös oli sen johdonmukainen seuraus. Sen pohjana on Lutherin käsitys, jonka mukaan avioliitto perustuu luomiseen. Sam. Moos. Aloitteessa ei ole ollut tarkoitus erottaa toisistaan uskon ja rakkauden koreja, ja sijoittaa avioliitto vain jälkimmäiseen. MIKKO HeIKKA emerituspiispa Mitä Luther ajatteli avioliitosta. Kyrkomötet. Lutherin avioliittoteologian locus classicus on ilmaistuna vuonna 1520 ilmestyneessä teoksessa Kirkon Baabelin vankeudesta. Läronämndens yttrande 2009:12y). Näin tärkeiden asioiden äärellä kirkko on vihkimällä ja Jumalan siunauksen pyytämisellä halunnut olla avioon aikovia varustamassa. Etiikan koriin puolestaan tulivat kulttuurisidonnaiset asiat. Vastaavasti avioliittokaavoissa ei käytetä niitä raamatunkohtia, jotka kuvaavat käytännössä avioliittoja ja avioliittosopimuksia (1. Se on avoin ja uudistuva instituutio, joka muuttuu yhteiskunnan ja kulttuurin muutosten mukana. 25; Ruut 3) poikkeuksena ehkä Ef. 29; 1. Tätä linjaa ovat jatkaneet lukuisat luterilaiset kirkot, muun muassa Islannin, Yhdysvaltojen (ELCA) ja Norjan kirkot. Kiitämme palautteesta. Avioliitto maallisenakaan ei ole vain maallinen, vaan syvästi osa Jumalan luomistodellisuudesta nousevaa kutsumusta, tehtävää ja palvelua. Tästä syystä avioliittoa on tulkittava luonnollisen moraalilain ja kultaisen säännön avulla. Näissä kirkoissa on noudatettu kahden korin tulkintaa johdonmukaisesti ja avioliitto on avattu samaa sukupuolta oleville. Avioliitto on uskon koulu, jossa vallitsevat sovitus, armo ja rakkaus. Tämä näkemys on johtanut luterilaiset kirkot avaamaan avioliiton yhä uusille ihmisryhmille.. 2 01 7 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Moos. 5:21–33. Mitä jää etiikan koriin
Morsiusmessu on hyvä vastalääke kirkkoomme pesiytyneelle avioliittokultille, joka nostaa avioliiton sille kuulumattomaan, täysin suhteettomaan asemaan. Messun huippukohta ei ollut vihkiminen eli kirkkoherra Teemu Laajasalon muutaman kymmenen sekunnin tuokio valtion antamin viranomaisvaltuuksin. Keskenään riitaisen katsomusopetuksen kentän soisi vakavasti pohtivan sitä, mihin johtaa jatkuva katsomusopetuksen tuntikehyksestä karsiminen. Kärjistäen ilmaisten: meidän setäja täti-ihmisten maailmassa tärkeää on opetuksen oikean muodon ja selkeärajaisen identiteetin varjeleminen. Kultin olemassaolo on yksi niistä seikoista, jotka tekevät nykyisen avioliittokeskustelun niin tuskalliseksi. Jatkuvaan debattiin nykyisestä uskonnonopetusmallista viitaten muistutan realiteettien huomioimisesta: mistä kertoo se, että yhä useampi opettaja ja rehtori ei sitoudu nykyisen katsomusopetuksen muotoon ja luonteeseen. Katri, Janne, Teemu ja kaikki muut messun toteuttajat tekivät tämän näkyväksi. Olen samaa mieltä ministerin kanssa siitä, että erilaisten opetusjärjestelyiden pohdinnan tulee alkaa pedagogisista lähtökohdista. Markku Vähätalo Sen sijaan, että jokainen sitkeästi puolustaa omaa etuaan, tulisi olla huolissaan, säilyykö katsomusopetus ylipäätään pakollisena koulun oppiaineena. Hän luettelee kirjoituksessaan asioita, joita laadukas uskonnonopetus voi parhaimmillaan tuottaa. Nykyisen mallin jalkautumista olisi auttanut, mikäli Opetusministeriö olisi matkan aikana osoittanut enemmän taloudellista tukea ja sisällöllistä ohjausta; nyt kunnat ja koulut on jätetty yksin painimaan opetuksen järjestämisvelvoitteen kanssa – seuraukset tiedämme. Tulevaisuuden maailmankansalainen tarvitsee laaja-alaista, yleissivistävää katsomusopetusta. 10 KOTIMAA 1 6. Toisaalta uskonnonopetusta tulisi tarkastella osana katsomusopetusta, sillä elämänkatsomustieto uskonnolle rinnakkaisena oppiaineena kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Uskonnon näkyminen ja positiivisen uskonnonvapauslain hengen näkyminen koulussa osana laajempaa yhteiskunnallista tilaa on tärkeä asia. Tämän päivän nuorelle olennaisempaa voi kuitenkin olla se, että saa pohtia itselle tärkeitä asioita ilman keinotekoisia rajoja ja kokea hämmentymättä identiteettien moneutta ja päällekkäisyyttä. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide. Vähemmistöjen oikeuksien ja identiteettien moneuden tukemiseen on myös muita keinoja kuin tietyn katsomusopetusmallin puolustaminen. Messu osoitti konkreettisesti, että uskomme kohde ei suinkaan ole avioliitto, vaan Kristus. On lyhytnäköistä ohittaa koulun ruohonjuuritason kokemus, sillä väkisin toteutettuna mikään opetus ei palvele oppilaan etua. Katrin ja Jannen häämessu oli messu, jonka osalliset osallistuivat samanaikaisesti messuyhteyteen ja hääiloon. Nykyinen avioliittokeskustelu saa kirkkomme näyttämään oudolta yhteisöltä, jossa osalle jäsenistä palvonnan kohde ja uskonnollinen ydinsisältö on (hetero)avioliitto. En nähnyt tuomitsevaa piispojen kannanotoissa. 2 01 7 Mielipiteet Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kirjoittaa uskonnonopetuksesta omaan identiteettiin kasvattajana ( Kotimaa 9.2.). JOhAnnA KOrhOnen kirkolliskokousedustaja, Vantaa Kerro mielipiteesi napakasti omalla nimelläsi. Hääpari istui kirkkokansan seassa ja pyrähti sieltä kuoriin ja alttarin ääreen tarpeen mukaan. Maahamme on vuosien myötä syntynyt laadun kannalta hyvin kirjava katsomusopetusjärjestelmä, joka joidenkin vähemmistökatsomusryhmien opetuksen suhteen saattaa jopa uhata oppilaan oikeusturvaa. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Iloinen eläkeläinen Harjuvaara tuomitsee 5 piispaa (KM 2.3.), koska he tekevät kirkosta tuomitsevamman. Messun huipentuma oli nyt, kuten aina, ehtoollinen, Kristus, yhteys mysteerin äärellä. Messun huippukohta ei ollut edes tuoreen avioparin siunaaminen, vaikka se tärkeä hetki olikin. Kasvatustieteilijänä katson asiaa kahdesta suunnasta: kasvattajan oikeudesta määrittää ulkopuolelta lapsen katsomuksellisen kasvun kotiseutu, toisaalta vähintään yhtä painavana seikkana näen lapsen oikeuden olla jotain muuta kuin perheyhteys antaa olettaa. SAIlA POulTer KT, uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto Tarvitsemme laaja-alaista katsomusopetusta uSKOnnOnOPeTuS On tulkinnanvaraista, yltääkö suomalainen ”oman uskonnon” opetus tällä hetkellä sille asetettuihin tavoitteisiinsa. Onkin tulkinnanvaraista, yltääkö suomalainen ”oman uskonnon” opetus tällä hetkellä sille asetettuihin tavoitteisiinsa. Itse haluan toimia sellaisen katsomusopetuksen tutkimuksen ja opetuksen puolesta, joka luopuu etupiiriajattelusta ja etsii katsomusopetukselle kestäviä kasvatuksellisia ja yhteiskunnallisia perusteita. Hääväkeäkään ei jaoteltu oikeisiin kristittyihin ja juhlarahvaaseen, vaan kaikki olivat osallisia yhtä paljon. Opetusja kulttuuriministeriön tulisi tukea hankkeita, joissa tutkitaan laajasti koulutuksen ja kasvatuksen asiantuntijoiden kokemuksia katsomusopetuksesta suomalaisessa koulussa. Sen sijaan, että jokainen sitkeästi puolustaa omaa etuaan, tulisi olla huolissaan, säilyykö katsomusopetus ylipäätään pakollisena koulun oppiaineena, mikäli sen luonne ja toteutusmalli koetaan liian haastavaksi. Käsiohjelman hieno kulttuuritulkkaus toivotti tervetulleeksi myös kaikki ne osallistujat, joille kirkkoskenemeininki on vieras. Viimeaikainen tutkimustoiminta osittain yhdistetyn katsomusopetuksen parissa on myös havahduttanut pohtimaan, kuuluuko lapsen ääni keskustelussa lainkaan. Opetus: suvaitsevainen suvaitsee vain omat mielipiteensä. Hienosti suunniteltu ja porukalla toteutettu messu oli julkinen tapahtuma, joten sen herättämistä ajatuksista sopinee kertoa lehdessäkin. Kiitos, Saara Kinnunen hyvästä kolumnista. Morsiusmessusta vastalääkettä avioliittokultille Minulla oli ilo osallistua kirkolliskokousedustajaystäväni Katri Korolaisen ja Janne Keräsen mieliinpainuvaan häämessuun Kallion kirkossa 11.3. Kiva lukea välillä tällaistakin! Ilpo Talka, Pello . . Olisiko katsomusopetuksen kehittämisessä järkevää kuunnella kasvattajien ja koulujen ääntä leimaamatta heitä uskontovastaisiksi koulun arvoneutraloijiksi. 3. Viestin hinta on 0,90 euroa.. Morsiusmessun teologia kertoo syvällisesti ja konkreettisesti sen, mistä avioliitossa on kirkossamme kyse
Rakastetun katseen alla saa tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. He eivät ole teille selitystä velkaa omasta elämästään. 2 01 7 KOLUMNI Eeva-Kaisa Rossi Aikamme ane. Näin armo toimii. Paitsi jos saatte kutsun häihin. oli Suomen Lähetysseuran ilmoitus. Jos ei, niin yhä useampi meistä alkaa ajatella: Onneksi taivaassa ei tarvita tietokoneita! KerTTU SOrVALI A utuas Jaakko Elenius pohti vertausta, jossa morsiusneidot odottavat yössä sulhasen tuloa häätaloon. Onhan raha toiminnan perusta. 3. Tähän hääjuhlaan on kuljettu pitkä tie. Se, ettei tarvitse muistaa yhtään salasanaa, ei tietää mitään viruksista, palomuureista tai päivityksistä, merkitsee meille ajatuksen vapautta, kiitos Luojan! Elämme kuitenkin täyttä elämää: harrastamme kulttuuria, liikuntaa, kielten opiskelua ja niin edelleen. Rikoslain, sairausluokituksen, inhon ja syrjinnän kautta. Sama ilmoitus on ollut myös pääkaupunkiseudun Kirkko ja kaupunki -lehdessä. Luen sen aina kannesta kanteen, nekin mielipiteet, jotka poikkeavat täysin omistani. Kirkon tulisi siunata niitä, joita Jumala on jo siunannut. Haluamme elää loppuelämämme (jota voi kestää 20, jopa 30 vuotta) omassa ”kuplassamme” käteisen rahan ja kirjepostin kanssa. KOTIMAA 11 1 6. Muu on kulissia ja valetta. Teidän avioliittonne on yhtä hyvä tai huono kuin ennenkin. Ilahduin heti, kunnes huomasin, että tarkoitettiin vain tietokoneen omistavia. Emme tahdo suurinumeroisia älypuhelimia emmekä ilmaisia ATK-kursseja. Te, jotka vastustitte uutta lakia, älkää pelätkö: mikään ei muutu. Kasvava huolenaiheemme on kuitenkin: onko meille tilaa 100-vuotiaassa Suomessa. Te, jotka ette tunne ketään homoa, ette törmää heihin sen useammin kuin ennenkään. Miten kohtelen muita. Onko uuden reformaation aika. Lähetysseurassa varatuomari Tarja Larmasuo on pystynyt hienotunteisesti auttamaan erilaisissa testamenttiin liittyvissä kysymyksissä heitä, jotka haluavat jakaa saamaansa hyvää eteenpäin viimeisenä tahtonaan. Emme myöskään halua syyllistää, vaan tarjoamme meiltä kysyttyä palvelua. Aneiden avulla rakennettiin rukoilijoille Pietarin kirkko Roomaan. Näin Kotimaassa ilmoituksen, jossa etsittiin palautteen antajia. Ymmärrän ystäviäni, jotka väsyvät tuomioon ja eroavat kirkosta. Menkää kotiinne, ei ole mitään nähtävää. Reformaation aikana Lutherin mielestä kirkon nimenomaan tuli kerätä varoja köyhille. Pidättyvyyttä voi kyllä yrittää, mutta hyvin siinä ei käy. Lutherin mukaan aneiden kaupittelijat loivat väärää luottamusta. Ilmoituksen otsikko on Lähde rauhassa. Sulhanen tulee! kaikuu huuto. Aito avioliitto solmitaan sen kanssa, jota rakastetaan. Miten kilvoittelen ahneuteni, ylpeyteni, kateuteni ja vihani kanssa – miten eläisin ihmisiksi. Kaikki nukahtavat lopulta, niin viisaat kuin tyhmätkin. Elämänsä viimehetkiä kipuilevan ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, vaikka rahat eivät Lähetysseuralle menisikään. Kun lähdön hetki koittaa, olennaista on vain luottamus armoon. Kun Jani ja Marko saavat toisensa, se vaikuttaa teidän elämäänne yhtä paljon kuin Kiihtelysvaaran hippohiihdot Suomen olympiamenestykseen. Teidän tarvitsee vain kohdella heitä yhdenvertaisesti, niin sanoo laki. He eivät ole teille selitystä velkaa omasta elämästään. Tuo ies ei ole tavallisen syntisen, ei, vaan kaikki on väärin: toisten rakkaus, perhe, koko olemassaolo on yhtä syntiä. Näin on nyt käynyt: säätäessään lain tasa-arvoisesta avioliitosta yhteiskunta on ollut kirkkoa kristillisempi. Testamentilla voi antaa toivon toisille. Luther nimittää sielunmurhaajiksi niitä, jotka pakottavat muita selibaattiin. Tämä ei koske teitä. Testamentti-ilmoituksillamme emme halua vedota heihin, jotka viettävät elämänsä viime hetkiä. eeVA-KAISA rOSSI kirjoittaja on pappi ja kuvantekijä Sulhanen tulee! Teidän ei tarvitse ymmärtää Jania ja Markoa. eer o ta mm ivu or i / k-s fo to. Luther kirjoittaa, että avioliitto on välttämätön niille, joille ei ole suotu naimattomuuden harvinaista lahjaa. Luther halusi aneiden arvostelulla suunnata ihmisten huomion pois itsekeskeisyydestä syrjäytyneiden auttamiseen. Jokainen meistä voi miettiä, että jättää jälkeensä sellaista, mikä tuottaa iloa lähimmäiselle lähellä ja kaukana. Kukaan ei voi itse itseään pelastaa – ei ainakaan rahalla. Mielestäni uskonnolliset yhteisöt saavat pyytää rahaa. On helppo sanoa: ”Elä pidättyvästi”, mutta miksi et sitten itse elä. Tämä ei kuitenkaan saa tapahtua vetoamalla sielun ja lähdön rauhaan. Armo riittää. Teidän ei tarvitse ymmärtää Jania ja Markoa. Haluamme kannustaa miettimään testamenttia hyvissä ajoin. Hyvähän on syödä ja juoda ja kehottaa muita paastoamaan! Avioliitto eri sukupuolta olevan kanssa on homolle mahdoton. Jatkona toivomus ottaa yhteyttä juristiin, joka järjestää testamentin. Kuka huusi, jos kaikki nukkuivat. On aika siirtää kristillisen etiikan painopiste lähimmäisen seksielämän miettimisestä kristilliseen etiikkaan. Saamamme varat ohjataan testamentin tekijän toiveiden mukaisesti pitkäjänteiseen ja tulokselliseen ulkomaantyöhön. Näin oli Lutherin aikaankin. SeppO NyySSöNeN Helsinki Vastaus: Tuhannet suomalaiset lähetyksen ystävät ovat muistaneet Lähetysseuraa testamenteillaan vuosikymmenten ajan. Lähetysseura on yhdessä 23 muun järjestön kanssa mukana testamenttikampanjassa www.hyvatestamentti.fi IIrIS KIVIMäKI viestintäjohtaja Kiitos lehdestä Kiitos hyvästä lehdestä. Silloin: juhlikaa, iloitkaa! Aviopuoliso on Jumalan lahja. Miten rakennamme yhdessä yhteiskuntaa, jossa heikoimmillakin on hyvä elää. Nämä ovat kristillisen etiikan kysymyksiä, ei sen ruotiminen, miten vapaat aikuiset ihmiset rakastelevat ja ihmissuhteensa rakentavat. Näinhän Jeesuskin kehotti meitä toimimaan. Kirkossa vielä sovitellaan siskojen ja veljien harteille syntisen iestä, ettei vain tie olisi liian helppo. Se on ihme, jota kaikille ei suoda koskaan. Jokaisen kohdalla itken silti. Jumalan lahjoja ei sovi halveksia. Kotimaassa 9.3. Martti Lutherin teesien keskeinen sisältö oli, ettei ihminen voi ostaa rahalla sielunsa rauhaa. Ilmoituksen mukaan perinnön antamisella Lähetysseuralle luodaan toivoa. Itse asun senioritalossa, jossa asukkaista 90 prosentilla ei ole varaa, älyä tai halua liittyä digitaalimaailmaan. Lähetysseura auttaa kumppaniensa kanssa kaikkein köyhimpiä ihmisiä pois köyhyydestä. Elenius tulkitsi, että herätys tulee ulkopuolelta
Kirkon yhteisiin tilastoihin ei enää kerätä tietoa kinkereistä. Talo sijaitsee metsän laidassa ja pellon reunassa. laan, mutta Heinämaa ja Jorman kotiseuturakkaus vetivät pitemmän korren. V. Kinkereiden määrä seurakunnissa oli esimerkiksi vuosien 2007–2011 aikana vähentynyt parillakymmenellä prosentilla. Viime vuonna tilaisuuksia oli 44 ja niissä osallistujia yhteensä 450. Kesti kuitenkin yli kymmenen vuotta, ennen kuin seurakunta myönsi talolle kunnostusrahaa. Heinämaahan rukoushuonetta alkoivat ajaa Helsingissä elämäntyönsä tehnyt maalarimestari Edvart Nurminen ja hänen vaimonsa Sandra, joka oli kotoisin Heinämaalta. Mutta 1970-luvulle tultaessa toiminta oli hiipunut ja rakennus rapistunut. Rukoushuoneen rakentaminen alkoi kesällä 1934. Ehkä hieman köhien, mutta kuitenkin. Enimmillään Evankeliumiyhdistyksellä oli 1960-luvun alussa yli sata rukoushuonetta eri puolilla Suomea. Apuna leivontahommissa ja järjestetyissä on Leenan Helsingissä asuva sisar Pirjo Heiskanen. Nykyisin Heinämaan rukoushuone hakee rooliaan ja paikkaansa. 3. Heinämaan rukoushuoneen toiminta oli aluksi vilkasta ja avointa myös muille kuin evankelisille. Viherpeippokin hakee evästä. – Palokärkikö se siinä, sanoo Leena Heikkilä. Valtakunnan tasolla kinkereiden merkitys ja osallistujamäärät ovat kuitenkin vähentyneet. RuKOushuOne MyyTIIn sATAsellA . Rakennus valmistui nopeasti ja sitä päästiin vihkimään jo elokuussa. Remonttia on tehty paljolti talkoilla. Iltapäivähetki Heinämaan kylässä Jorma Heikkilän lapsuudenkodissa on rauhallinen, mutta täynnä odotusta. Jossain vaiheessa Heikkilät pohtivat myös muuttoa Leenan kotiseudulle Pohjois-KarjaVielä täällä kokoonnutaan kinkereille Maaseudulla elää edelleen kinkeriperinne. Tamminen. 12 KOTIMAA 1 6. Nurmiset muuttivat myös vaimon kotikylään. Paikalla oli myös Evankeliumiyhdistyksen toiminnanjohtaja K. Eniten, 50 prosentilla kinkerien määrä väheni Helsingin hiippakunnassa. Maaliskuun alussa väki kokoontui Heinämaan rukoushuoneelle Orimattilassa reformaation merkkivuoden teemojen merkeissä. Se on vähemmän kuin 2015, mutta enemmän kuin 2014. Kun tilastoja vielä kerättiin, niistä syntyi kiusallisen laskeva käyrä. Orimattilan seurakunta osti talon itselleen vuonna 1980 sadan markan nimellisellä summalla. Kinkerit eli lukuset, kuten niitä Orimattilassa on myös ollut tapana kutsua, ovat edelleen osa elävää seurakuntaperinnettä, ainakin maaseutuvaltaisilla alueilla. Käpytikka. teksti & kuvat: olli seppälä Kinkereillä tarjottiin kahvia, karjalanpiirakoita ja pullaa. Ruokailun osalta taloissa saattoi esiintyä kilpavarustelua siitä, kenellä oli parhaat tarjottavat.. Kuvassa Leena Heikkilä, Pirjo Heiskanen ja Raili Huhtanen. Rukoushuoneeseen on siirretty lakkautetun viereisen kansakoulun esineistöä, kuten sankarivainajien nimitaulu. Heinämaan rukoushuone on osa ilmiötä, jossa evankelisen herätysliikkeen piirissä 1900-luvun alkupuolella syntyi tarvetta ja innostusta rakentaa rukoushuoneita paikkoihin, joissa ei ollut omaa kirkkoa. . Vihkimisen toimitti kirkkoherra Sakari Loimaranta. Nyt Heikkilät isännöivät Orimattilan seurakunnan kinkereitä, jotka tällä kertaa järjestetään Heinämaan rukoushuoneella noin kilometrin päässä. Kuopion hiippakunnassa laskua oli 31 prosenttia ja Turussa 24 prosenttia. Heikkilät tekivät työuransa Helsingissä, Jorma rikosseuraamusviraston talouspuolella ja Leena hoitoalalla. Myös ruokailu oli olennainen osa kinkeripäivää. Kolmetoista vuotta sitten he muuttivat Orimattilan keskustaan kerrostaloon voidakseen viettää mahdollisimman paljon aikaa Heinämaan vapaa-ajan asunnossaan. 2 01 7 P unaperäinen tikka kapsahtaa ruokintapaikalle. Persikantai oikeammin toffeenvärinen villakoira Juuli istuu Jorma Heikkilän sylissä ja katsoo sekin lintulaudan talija sinitiaisia
3. 2 01 7 Heinämaan rukoushuone Orimattilassa rakennettiin vuonna 1934. Kinkereillä aiheena oli reformaatio. Kuvassa Leena Heikkilä, Pirjo Heiskanen ja Raili Huhtanen. KOTIMAA 13 1 6. Kinkereillä tarjottiin kahvia, karjalanpiirakoita ja pullaa. Pappi Hanna Suominen johdatteli osallistujia aihepiiriin.. Kinkereille osallistuivat takaa vasemmalta Ilpo Järvinen, Jaakko Koskimaa, Anja Koskimaa,Ulpu Järvinen, Lauri Holmberg, Arvo Eskola, Oili Donschachner ja Soini Arola
Ovi käy ja sisään astuu Pertti Laaksonen. Papin tai lukkarin kuulusteluun liittyy paljon kansanperinnettä ja kokemuksia, niin hyviä kuin huonoja. perustettiin 1959 ja Heinämaan pitsillä on oma laatumerkki. Varhaisimman asutuksen aikaan Porvoonjoen laaksosta oli matkaa merelle hieman nykyistä vähemmän. Heidän joukossaan on myös yli 90-vuotias Soini Arola, joka on tunnettu ja palkittu pitsinkutoja. Pienen pitsiliinan. Kinkerivieraat saapuvat rukoushuoneelle parissa pyrähdyksessä sen mukaan kun auto kaartaa pihaan. Rukoushuoneen seinällä on paikallisen opettajan Severi Kantolan aikanaan alttaritauluksi maalaama Heinämaalainen perhe. Kaikkiaan vieraita on yhdeksäntoista. Siitä osallistava työskentelytapa. Ruokailun osalta taloissa saattoi esiintyä kilpavarustelua siitä, kenellä oli parhaat tarjottavat. Myös Orimattilan Mallusjoen Pappilanmäeltä on tehty löytöjä 10 000 vuoden takaa. Myös ruokailu oli olennainen osa kinkeripäivää. Seurakunta ja sitten kunta lienevät saaneen niemensä Orhimattilan talosta. Viime vuonna seurakunta täytti 380 vuotta ja kirkko 150. Tampereen hiippakuntavaltuuston jäsenenä Laaksonen vei Tampereen tuomikapituliin lahjan. Pertti Laaksonen on Orimattilan kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja Heinämaan piirineuvoston puheenjohtaja. Reformaation pääperiaatteiden jatkuva-aikainen ja kirkas mielessä pitäminen ei ole suomalaisen kristikansan arjen keskeinen ongelma.. Pappi ja kanttori saapuvat ja tervehtivät paikallaolijoita. Tänä vuonna haluttiin kokoontua rukoushuoneella. Apuneuvona on piispa Jari Jolkkosen kirjanen Reformaation tarina. 3. 14 KOTIMAA 1 6. Seurakunta oli jaettu kyläkunnittain kinkeripiireihin. Samaan aikaan Leena Heikkilä kiertää autolla lähitaloja ottamassa kinkeriväkeä kyytiin. Taulussa Kristus katselee, kuinka lapset leikkivät, isä tekee puutöitä ja äiti kutoo pitsiä. Kinkerit, lukukinkerit tai lukuset ovat kehittyneet keskiajan papiston ripitysmatkoista. Jorma Heikkilä kaivaa avaimen taskustaan ja saa lukon lopulta auki. – Olen sen verran kaupunkilaispoika, että luontevaa tilaisuutta ole osunut kohdalle, Kalliala perusteli. Hän selvästi vierastaa roolia, jossa pappi kinkereillä tietää ja kertoo miten asiat ovat. Viimeiset työvuodet menivät Tampereella. Kinkereiden järjestäminen kiersi talosta taloon ja kinkerit kestivät koko päivän. Pirjo Heiskanen menee keittiöön. . Kinkerit olivat osa kirkon kasteopetusta ja kristillistä kasvatusta ennen rippikoulua. Eikä mitä tahansa pitsiä vaan maineikasta Heinämaan pitsiä. Hetken kuluttua paperilapuille on tullut muistumia reformaatiosta. Väki on enimmäkseen iäkkäänpuoleista, mutta mukana on yksi koulupoikakin. heinämaan rukoushuoneen pihassa on vetistä loskaa. Heinämaalainen pitsi on hieman paksummasta langasta tehtyä kuin raumalainen pitsi. Ovessa on tukeva riippulukko. Se on luonteeltaan käyttöpitsiä. Kanttori Leena Eskelinen. Hanna Suominen aloittaa kinkerit rukouksella. Vuonna 1992 kaupungiksi muuttuneen maalaiskunnan nimi mainitaan ensimmäistä kertaa kirjallisissa lähteissä 1500-luvun loppupuolella. Parhaillaan on menossa seutukunnalla koululaisten talviloma, joten etukäteen oli tiedossa, että väkeä tulee paikalle edellisvuotta vähemmän. Nykyajan pätkätyöt kohtaavat kyläyhteisön pysyvyyden. Orimattila on niin merkittävä paikka, että sitä sopisi aivan erityisesti muistaa Suomen 100-vuosijuhlan merkeissä. Sittemmin niistä tuli kristinopin kuulustelutilaisuuksia. Kanttori Leena Eskelinen puolestaan aloitti työt edellisellä viikolla. Ennen oppivelvollisuutta lukukinkereillä oli nimensä mukaan lukutaidon sekä katekismuksen tuntemisen kuulustelutilaisuuksina suuri kansansivistyksellinen vaikutus. Rukoushuone ei ole Heinämaalla perinteinen kinkeripaikka, vaan niitä on vietetty pääosin maataloissa ja kodeissa, myös Heikkilöiden vapaa-ajanasunnossa. Kinkereiden teemana tänä vuonna on Orimattilassa, kuten varmaan koko maassa, reformaatio: Armoa 2017! Heinämaalla otetaan eri tavoin esiin reformaation perusajatuksia ja Martti Lutherin teologiaa. Rauma on kuuluisa pitsistään, mutta asiaa tuntevat käsityöihmiset tietävät, että niin on Orimattilan Heinämaakin. Vuonna 2012 Turun piispa Kaarlo Kalliala tunnusti, ettei ole koskaan käynyt kinkereillä. Tosin Orimattilassa pitsiä ei nyplätä, vaan kudotaan. Ajan merkkejä on sekin, että Hanna Suominen ei ole paikkakunnalla ikiajat viihtynyt rovasti, vaan kappalaisen sijainen. Ne on lämmitetty etukäteen. Sitten hän kaivaa esiin paperia ja kyniä. Jorma Heikkilä lisää uuniin puita. – Lähdetään liikkeelle siitä, mitä jo tiedämme Lutherista ja uskonpuhdistuksesta. Jos opin mieleen painamisen kanssa oli vaikeaa, pappi saattoi jopa nöyryyttää kovapäiseksi tulkitsemaansa onnetonta. Se jaetaan kinkereille osallistuville. Siellä asui ihmisiä noin 10 900 vuotta sitten eli aivan kivikauden alussa. Nimittäin radiohiiliajoitusten mukaan maamme vanhin asuinpaikka löytyy Orimattilan Myllykoskelta Porvoonjoen yläjuoksulta. Orimattilassa järjestetään tänä vuonna helmi–maaliskuussa 15 kinkerit eri puolilla seurakuntaa. Laaksonen on nyt Orimattilan kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja Heinämaan piirineuvoston puheenjohtaja. 1600-luvulla kinkereiden järjestäminen kirjattiin Ruotsi-Suomessa kirkkolakiin ja niistä tuli säntillinen instituutio, josta ei puuttunut opillisen äkseerauksen piirteitä. Hänkin on paluumuuttaja Orimattilaan, kotiseuduilleen. Heinämaan Pitsin Kutojat ry. Sisällä on lämmin, siitä pitävät huolen sähköpatterit sekä kaksi uunia. Jorma Heikkilä kohentaa takkaa Heinämaan rukoushuoneella. Kinkerien hieman oudohko nimi on peräisin muinaisruotsin sanasta, joka tarkoitti alun perin piispalle tai kuninkaalle tarkoitettua matkakeskitystä. Orimattilan kunta vietti 150-vuotisjuhlaansa kaksi vuotta sitten. Tosin nykyisen Itämeren paikalla oli silloin laaja makeavetinen Anchylysjärvi. Laaksosen kotitalo sijaitsi naapurikylän puolella, mutta hän on aina mieltänyt itsensä heinämaalaiseksi. Joku muistaa, että Luther naulasi teesejä kirkon oveen ja toinen että niitä oli 99. 2 01 7 SuOMen vAnhIn ASuTuS
Ei ole ollut käytännön tarvetta ottaa kantaa. – Kirkko on ollut Suomessa 1000 vuotta, joten ei se nyt avioliitosta käytävään keskusteluun kaadu. Annakaisa Rantala hymyilee ovensuussa, mutta sanoo ymmärtävänsä syyn, miksi uskontoa halutaan välttää. Oikea vastaus on 95 teesiä. Kunnassa on asukkaita runsaat 16 000. Orimattilalaisista kirkkoon kuuluu 77 prosenttia. Koska on kyse reformaatiosta, uudistuksesta, kanttori Leena Eskelinen ehdottaa viimeiseksi virreksi Virsikirjan lisävihkosta argentiinalaisen Pablo D. Kinkereiden pituudeksi on määrätty kaksi tuntia. – Löytyisikö täältä varavaaria, Peltola kyselee. Entä tarvitaanko armoa. Reformaation pääperiaatteiden jatkuva-aikainen ja kirkas mielessä pitäminen ei ole suomalaisen kristikansan arjen keskeinen ongelma. 2 01 7 Vakaata ja yleiskirkollista Toimistosihteeri Eila Rissanen ja kirkkoherra Annakaisa Rantala tutkivat matkalaskua Orimattilan kirkkoherranvirastossa. Evakkojen, kirvulaisten, mukana tuli evankelisen liikkeen vaikutus. Kirkkoa verrataan puuhun, joka kasvaa torin keskellä ja antaa linnuille pesän. Luther opetti myös, että yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen tähden. Heinämaalla oli tarjolla karjalanpiirakoita ja pullaa. Viikoittain kokoontuvassa miesten keskustelupiirissä on sääntönä, että kahdesta ei puhuta: politiikasta ja uskonnosta, kertoo Reijo Savela, joka vetää seurakunnan vapaaehtoistoiminnan keskuksessa Anninkammarissa kokoontuvaa piiriä. Kinkeriväellä on kouluopetuksen kaikuina paljon teologista ja historiallista tietoa, mutta ei ehkä niin systemaattista ja hallittua kuin kirkollinen itseymmärrys toivoisi. Yksi miehistä kertoo, että saattaisi olla kiinnostunut asiasta. Se kiinnostaa ja siitä puhutaan, varsinkin Reijo Savela vetää miesten keskustelukerhoa Orimattilassa. Orimattilan seurakunnalla on silmiinpistävän paljon kiinteistöjä ja toimitilaa, kaikkiaan kaksitoista rakennusta, joista neljä kirkkoa. Yksityiskohdista käydään sopimassa toisessa huoneessa, ei kaikkien kuullen. Hänellä on viesti eräältä yksinhuoltajaäidiltä. K un kirkkoherra Annakaisa Rantala 28 vuotta sitten tuli Orimattilaan töihin, hän luuli tulleensa itäiselle Uudellemaalle. Sosan virttä 949, Kirkko olkoon niin kuin puu. Se sisältää kahvitauon, jonka merkitystä ei nykyaikanakaan tule vähätellä. Ei se ennenkään ole ollut ihmisten varassa. – Kirkko on niin suuri, että sinne vois keskittää kaiken seurakunnan toiminnan virastosta ja kerhohuoneista alkaen. Sata vuotta sitten kirkkoa haastettiin, mutta siitä päästiin eteenpäin. Muutama keskustelija nimittäin helposti alkaa dominoida voimakkailla mielipiteillään. – Minun ei tarvitse, hän kuittaa. Työpaikkaliikennettä tapahtuu kumpaankin suuntaan. Sitten vanha urkuharmoni pihahtaa soittoon kuin haitari ikään ja uudet, Anna-Mari Kaskisen suomentamat Andrew Donaldsonin sanat täyttävät vanhan salin: Puu, istutettu partaalle veden, Luojamme luota se voiman saa. Sen sijaan urheilua ei keskusteluissa vältellä. Tässä seison enkä muuta voi. Toinen ryhmä arvelee myös, että pitäisi olla armollisempi toisten kohtaamisessa. 3. Tämän pienet pojat kaipaisivat miehen mallia. Myös seurakuntien virastorakennus on samalla mäellä. Kolmas ryhmä toivoi, että armo voisi näkyä myös kotona. Kinkereillä laulettiin kaksi Lutherin virttä 170, J umala ompi linnamme ja harvemmin laulettu 261, Oi, iloitkaa te kristityt. Kirkkoon mahtuu 1 200 seurakuntalaista, ja sen ympärillä on seurakuntakoti, jossa on itse asiassa useita saleja ja kokoushuoneita sekä Vanha Pappila. hiihdosta. Jos ajat huononevat ja seurakunta joutuisi luopumaan kaikista kiinteistöistään, niin kirkkoherra Annakaisa Rantalalla on mielessään varasuunnitelma. Diakonissa Teija Peltola piipahtaa miesten keskustelupiirissä. Virrenveisuun jälkeen rukoushuoneen kinkeriväki keskustelee Hanna Suomisen yllyttämänä siitä, tarvitaanko myös tänään reformaatiota ja uskonpuhdistusta. Eskelinen laulaa virren ensin ilman säestystä malliksi. Ja että kirkko voisi olla armon merkkinä maailmassa. Sata vuotta sitten kirkkoa haastettiin, mutta siitä päästiin eteenpäin. Etunimi on Katharina, korjattiin yleisöstä. Sitä tuskin on ennen kuultu Heinämaan rukoushuoneessa. Pian selvisi, että hän onkin Päijät-Hämeessä. Kunnes ne jälleen syttyvät.. Kirkko elää koko maassa laskevien käyrien vuosia. Taivaalta maata kohti suunnistaa yksittäisiä räntähiutaleita. Väki lähtee koteihinsa ajallaan. Esimerkkinä mainitaan Orimattilassa sijainnut pakolaiskeskus ja siitä paikkakunnalla käyty keskustelu. Kaikki paikalla olevat miehet sanovat seuraavansa urheilua, paitsi yksi. Ei se ennenkään ole ollut ihmisten varassa. Peruskirkollisuuden lisäksi Orimattilassa vaikuttaa Lahden läheisyydestä johtuen Kansanlähetys ja esikoislestadiolaisuus. Helsingin muistoina Rantalan työhuoneen seinällä on hänet papiksi vihkineen piispa Samuel Lehtosen kuva. Ryhmäporinan tuloksena kiteytyy ajatus: Jos et osaa olla itsellesi armollinen, et osaa olla muille. Valot sammuvat Heinämaan rukoushuoneessa. Täällä asuu kuivan maan hämäläisiä, Rantala sanoo ja tarkoittaa, että Orimattilassa ei juuri ole järviä, paitsi nyt Artjärvellä, joka liitettiin Orimattilaan 2011. Nyttemmin se on taas osa Tampereen hiippakuntaa. Olen kuitenkin luottavainen kirkon tulevaisuuden suhteen. Ulkona ilta on pimentynyt. – Tämä on pääosin vakaata yleiskirkollista seutua. Eskelinen kiinnittää huomiota virren sanojen tuoreisiin kielikuviin. KOTIMAA 15 1 6. Rantala sanoo toivovansa, että kaikki seurakuntalaiset Orimattilassa voisivat kokea olevansa hyväksyttyjä. Lisäksi tiedetään, että Luther vastusti katolista kirkkoa ja ajatusta, että kun raha kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa. Sekaannus on ymmärrettävä, sillä Orimattila kuului tuolloin Helsingin hiippakuntaan. Hanna Suominen muistutti, että kirkko ei ole joku muu, vaan me olemme kirkko. Voimme myöhemmin äänestää, saako täällä sittenkin puhua uskonnosta, Savela sanoo. Orimattilasta on matkaa parikymmentä kilometriä Lahteen ja reilut 90 Helsinkiin. – Aihe on sellainen, että nyrkkiä ei kannata ottaa silmään. Kahvilakin sinne mahtuisi Rantalan kaukaisissa visioissa. Virret on laulettu, reformaatiopuheet pidetty. Herännäistä vaikutusta on ollut hieman Artjärvellä, ja kaupungissa asuu myös jonkin verran vanhoillislestadiolaisia. Lutherin vaimo tiedettiin entiseksi nunnaksi nimeltä Eva von Bora. – Olen kuitenkin luottavainen kirkon tulevaisuuden suhteen. Ajankohtaisesta ja tunteita nostattavasta avioliittolaista ja sateenkaripareista Rantala toteaa, että aihe ei ole ollut juurikaan esillä Orimattilan seurakunnan arjessa
S uomalaisen talonpojan arkiruoka oli keskiajalla ilman paastomääräyksiäkin vaatimatonta eikä siihen välttämättä kuulunut lihaa edes lihapäivinä. Aamiainen ja illallinen sisälsivät velliä tai jauhopuuroa, kaalikeittoa, hernepaputai räätikäsmuhennosta (räätikäs on lanttu), naurishaudikkaita, ruisleipää tai ohrarieskaa ja suolakalaa. 16 KOTIMAA 1 6. Kaalisoppa oli keskiaikana yleisin arkiruoka ja härkäpapu oli yleisin papu koko Euroopassa. Se määräsi tarkkaan niin sanotut paastopäivät, jolloin ei saanut syödä lihaa, vaan oli tyydyttävä kalaan, kasviksiin ja viljatuotteisiin.. Katolisen ajan paastomääräyksistä meille on jäänyt myös tapa syödä laskiaisena rasvaista hernesoppaa ennen pitkän paaston alKatolinen usko vaikutti ihmisten jokapäiväiseen elämään. Suomen ruokakulttuuri onkin perinteisesti jaettu kahteen pääalueeseen, läntiseen ja itäiseen. Samoihin aikoihin kun katolinen aika alkoi, levisi Venäjältä käsin Suomeen ortodoksinen kirkko, mikä sekin vaikutti suomalaiseen ruokatalouteen. Paaston takia silakkaa syötiin paljon. Hänen myötäjäisiinsä kuului kultaisia ja hopeisia astioita, vanukaspannuja, kakkuvuokia, tinapullot öljyä ja etikkaa varten ja jopa haarukoita. Katolinen usko määräsi tarkkaan paastopäivät, mutta pitkään reformaation jälkeenkin paastopäiviä pidettiin ja syötiin runsaasti kalaa. K eskiajan ruokatalouden avainsanoja olivat paasto, silakka, suola ja olut ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Myöhemmin paastopäiviksi vakiintuivat vain perjantait tai lauantait. Pitkäperjantai oli paastopäivä ja se oli niin pyhä ja harras päivä, ettei silloin saanut tehdä tultakaan hellaan, vaan syötiin vain kylmää ruokaa. Keskiaikana sitä ei kylläkään syöty sokerin ja kerman kera, vaan päretikulla suoraan ropeesta tai leivälle siveltynä. Vaikka keskiaika alkoi Euroopassa eri aikaan eri maissa, se loppui lähes samaan aikaan 1520–30-luvuilla reformaation tuloon. S uomeen tuotiin elintarvikkeita ulkomailta, muun muassa suolaa, viiniä ja mausteita, mutta täältä myös vietiin niitä Keski-Eurooppaan. Se määräsi tarkkaan niin sanotut paastopäivät, jolloin ei saanut syödä lihaa, vaan oli tyydyttävä kalaan, kasviksiin ja viljatuotteisiin. 3. Paastoaminenkin on terveellistä silloin tällöin. Esimerkiksi Naantalin luostarissa lauantait oli omistettu Neitsyt Marialle ja silloin oli aina puolipaastopäivä. Västeråsin valtiopäivillä vuonna 1527 kuningas määräsi muun muassa, että kirkon liika omaisuus peruutetaan valtiolle ja evankeliumia tuli saarnata ”puhtaasti” eli luterilaisesti. Varhaiskeskiajalla paastopäiviä oli yli puolet vuoden päivistä, myöhäiskeskiajalla vähemmän. Runsas kalan syöntihän ei ollut huono asia, niin kuin nykyään tiedämme. Olemmeko siis palaamassa keskiajalle, kun härkäpapu on tullut takaisin ruokavalioomme. Kala näytteli tärkeää roolia keskiajan ruokataloudessa. Päivällä syötiin kylmää ruokaa. Ruotsissa on syöty lipeäkalaa jo 1400-luvulla ja Suomessakin ainakin 1500-luvulta lähtien. S uomi liitettiin Ruotsiin ja paavin vallan alaisuuteen vuonna 1155 Suomeen tehdyn ristiretken jälkeen, jolloin keskiaika ja katolisen kirkon aika alkoivat Suomessa. Viikoittaisia paastopäiviä olivat aluksi maanantait, keskiviikot, perjantait ja lauantait. Eurooppalaisessa ruhtinashovissa kasvanutta Katariinaa saamme kiittää monista ruokauutuuksista. Renessanssi tuli Turun linnaan puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican saapuessa sinne Juhana-herttuan vastavihittynä vaimona vuonna 1562. Lipeäkalasta tuli keskiaikana jouluaaton ruoka, kun joulun alla ollut paastojakso päättyi jouluaattoon. Suomalaisen talonpojan arkiruoka säilyi pitkälle 1700–1800-luvuille saakka samantapaisena, yhtä vaatimattomana. Siksi pitkänä perjantaina Suomessa syödään edelleen mämmiä. Vasta joulupäivänä sai syödä lihaa. Säilyvyyden takia se piti suolata hyvin: suolasilakassa suolaa oli jopa 30 prosenttia. Toinen jäänne katolisen ajan ruokatavoista on mämmin syönti pääsiäisenä. Toisin kuin Keski-Euroopassa, Pohjoismaissa runsas kalansyönti ei ollut ongelma, onhan täällä suuria merialueita, tuhansia järviä ja kymmeniä jokia sekä yli 70 kalalajia. Keskiajan loppuaikaa kutsutaan renessanssiksi. V aikka talonpojan ruoka oli vaatimatonta, osattiin linnoissa ja aatelisten pidoissa herkutella. Lipeäkala on yli 500 vuotta vanha perinneruoka, jota ei reformaatiokaan ole pystynyt hävittämään. Syötiin vain kaksi lämmintä ateriaa päivässä, aamulla ja illalla. 2 01 7 Ei enää pakollisia paastopäiviä Uskonnon ja tapojen vaihtuminen katolilaisuudesta luterilaisuuteen oli hidasta. Katolinen usko vaikutti ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi vuoden aikana oli neljä pidempää paastojaksoa, helluntain, mikkelinpäivän ja joulun tienoilla sekä laskiaisesta pääsiäiseen kestävä 40 päivän paasto. Se mainitaan lähteissä nimellä finska gäddor. Herttuaparin kunniaksi pidettiin heti kahdeksanpäiväiset tulojuhlat ja muita juhlia oli pitkin vuotta. Vähitellen paasto muuttui luterilaisilla vapaaehtoiseksi. Meillä katolinen aika loppui Kustaa Vaasan valtaannousuun. K atolinen kirkko paastopäivineen on ollut merkittävä eurooppalaisen ruokakulttuurin yhdistäjä, ja se vaikutti Suomenkin ruokakulttuurissa yli 400 vuoden ajan. Suomalaisesta kapahauesta tehty lipeäkala oli Keski-Euroopassa arvostettua juhlaruokaa: sitä tarjottiin kuninkaiden, piispojen ja jopa Vatikaanin pöydässä. Linnassa ruokaili yli 600 henkilöä päivittäin, yksin Katariinan hoviin kuului lähes 60 henkilöä. Kalaa syötiin kuivattuna, suolattuna, kylmäsavustettuna, paistettuna, keitettynä ja hapatettuna. Me syömme edelleen joulun aikoihin tätä katolisen ajan paastoruokaa. Tärkeä vientituote oli kuivattu hauki eli kapahauki. Täyspaasto kielsi myös voin, juuston, maidon ja munien syönnin, mutta puolipaasto salli ne. Suolainen ruoka tietysti janotti, ja jano sammutettiin runsaalla oluella. Oli puolipaastopäiviä ja täyspaastopäiviä
Ruokakulttuurin osaltakaan muutos reformaation jälkeen ei ollut radikaali, sillä ruokatalous eritoten muuttuu hitaasti. Hänellä oli hyvin hoidettu kasvimaa, jossa kasvoi myös monenlaisia lääkeyrttejä, joista hän teki lääkkeitä ja joilla hän hoiti sairaita. Katharina heräsi aamuisin jo neljältä ja pani itse talon oluen, jota kehuttiin erinomaiseksi. Lutherin puoliso Katharina von Bora, entinen nunna, oli taitava emäntä ja valmisti ruokaa suurelle perheelleen ja Mustassa luostarissa asuville kymmenille opiskelijoille. Toisaalta hän oli myös hyvän ruoan ja juoman ystävä. Saksassa rahvas söi hyvin keskiaikaisesti vielä 30-vuotisen sodan aikana 1600-luvulla. Agricola kuvailee kestejä näin: ”Ja kuin kevätkylvö kylvettiin, silloin Ukon maljoja juotiin. Paastosta Agricola muistutti, että silloin saavat syödä vain sairaat, raskaana olevat ja imettävät naiset sekä lapset, kärsivät, köyhät, ikäloput, kuriirit ja pyhiinvaeltajat. Agricola kirjoitti paheksuen, että ”Eikö se kansa vimmattu ole, joka näitä uskoo ja rukoilee. Pä iv i K a r ja la in en. 3. Sitte paljon häpiää tehtiin kuin sekä kuultiin että nähtiin.” Ei katolinen usko eikä reformaatiokaan saanut kansan pakanallisia tapoja karistetuksi helpolla. 2 01 7 kamista. Paastosta hän muistutti, että silloin saavat syödä vain sairaat, raskaana olevat ja imettävät naiset sekä lapset, kärsivät, köyhät, ikäloput, kuriirit ja pyhiinvaeltajat. Eräillä kuningas Juhana III:n ja kuningatar Katariina Jagellonican lauantaipäivällisillä Ruotsissa 1500-luvun lopulla tarjottiin 40 ruokalajia, joista yksikään ei ollut liharuokaa ja kalaruokia oli peräti 19. Tanskassa oli vielä 1800-luvulla perheitä, jotka söivät keskiviikkoisin ja lauantaisin vain kalaruokia. Hämeen linnassa pidettiin vuonna 1550 yhä 40 päivän paastoa laskiaisesta pääsiäiseen. MArjA HArTOlA Kirjoittaja on kansatieteilijä ja ruokakulttuurin tutkija ja tekee väitöskirjaa keskiajan ruokataloudesta. Siihen Piru ja synti heitä veti, että he kumarsit ja uskoit näitä.” Keväisin vietettiin pääjumala Ukon olutkestejä eli Ukon vakkoja kuivuuden häätämiseksi ja viljan kasvun edistämiseksi. Samoin torstain hernerokkaperinne muistuttaa meitä perjantain paastosta. Siihen haettiin Ukon vakka, niin juopui piika että akka. Reformaation jälkeenkin paastopäiviä pidettiin ja syötiin runsaasti kalaa. Kristinusko oli silloin vaikuttanut jo 400 vuotta Suomessa, mutta silti epäjumalia palvottiin ahkerasti, muun muassa hyvän sadon varmistamiseksi. Vanhat tavat elivät pitkään kansan keskuudessa. Agricola kirjoitti vuonna 1551 ilmestyneen Davidin Psaltarin suomennoksen esipuheeseen luettelon suomalaisista muinaisjumalista. Uskonpuhdistuksen johtajatkin suhtautuivat varovaisesti ruokatalouden muutoksiin ja korostivat edelleen paastoa puhdistautumisen merkityksessä. U skonnon ja tapojen vaihtuminen katolisesta luterilaisuuteen oli hidasta. Ruokalistaan vaikutti todennäköisesti se, että Katariina sai pitää katolisen uskontonsa ja paastopäivänsä, vaikka hänestä oli tullut luterilaisen maan kuningatar. Vuonna 1544 ilmestyi Agricolan kirjoittama Rukouskirja, jossa hän antaa terveyteen ja ruokailuun liittyviä ohjeita. KOTIMAA 17 1 6. Hän piti myös lehmiä, kanoja, sikoja ja hanhia ja myös myi niitä. M yös Mikael Agricola oli maltillinen reformaattori ja hänkin piti paastoa terveellisenä. Martti Luther oli maltillinen reformaattori ja hänkin paastosi säännöllisesti päivän viikossa sekä piti niin paljon lisäpaastoja, että häntä arvosteltiin jopa liiallisesta paastosta
– Tässä työssä liikuin yliopistoissa ja collegeissa eri puolilla Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Lisäksi meitä tarkkailtiin. Risto Lehtonen välttyi juuri ja juuri jatkosodan lopun taisteluilta. Meillä oli ”Baltian pojiksi” kutsuttu erikoisjoukko, johon kuuluivat muun muassa Kosti Laitinen, Aarno Lahtinen ja Jukka Tuppurainen. Lehtosten aikuinen tytär joutui kaapatuksi Etiopiassa. Sodan jälkeen Lehtonen opiskeli kemiaa ja toimi jonkin aikaa opettajanakin. LML:llä oli oma stipendiohjelma, joka mahdollisti köyhien kirkkojen edustajien opiskelua Euroopan ja Yhdysvaltojen yliopistoissa. Afrikan kirkkojen koulutuskysymykset olivat yksi tärkeä kokonaisuus. nyt hän tutkii Luterilaisen maailmanliiton vaiheita kylmän sodan aikana.. Jo Genevessä Lehtosen työkenttään kuuluivat myös itäeurooppalaisten kirkkojen asiat. Siellä hän työskenteli vuoteen 1987 saakka eri tehtävissä, viimeksi kirkkojen välisen yhteistyön osaston johtajana. Se vei Lehtosen työhön maailmalle jo 1960-luvulla. 2 01 7 Risto Lehtonen opiskeli ensin kemiaa ja toimi opettajanakin. – Myös stereotyyppinen esikaupunkielämä eri puolineen tuli tutuksi. Ekumeeninen kiertolainen KuKA • • Risto Rafael Franciscus Lehtonen, 90 • • teologian tohtori (h.c.), eläkkeellä Kirkon ulkomaanavun johtajan tehtävästä • • naimisissa, kaksi lasta • • Harrastukset: kirkkohistoria ja ekumenia Etelä-Afrikkaa arvosteltiin julkisesti, mutta samoja ihmisoikeuskysymyksiä saatettiin ottaa esille itäeurooppalaisten viranomaisten kanssa. Pian sen jälkeen alkoi aivan uusi ura maailmalla: Lehtonen valittiin Ylioppilaiden kristillisen maailmanliiton, WSCF:n Pohjois-Amerikan sihteeriksi. Sylvia Raulo liittyi siihen myöhemmin. Oslon kokous johti siihen, että Lehtonen siirtyi teologian opintoihin. Kuva: JuKKa GRanstRöm K evättalven auringonpaiste siivilöityy sälekaihtimien raoista helsinkiläisen palvelukodin asunnon viihtyisään olohuoneeseen. – Lähdin sinne isäni toivomuksesta. Kansainvälisyyttä tulvillaan olivat myös työuran viimeiset vuodet Kirkon ulkomaanavun johtajana 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Valo sattuu nojatuolissa istuvan Risto Lehtosen päälle, mutta se ei hyväntuulista ikämiestä haittaa. Rahoitus siihen saatiin LML:sta. Liikkuessamme LML:n Itä-Euroopan asioiden sihteerin Paul Hansenin kanssa idässä tiesimme, että paikallisten kirkonmiesten oli pakko tehdä meistä raportteja turvallisuuspalveluille. Tytär työskenteli tuolloin kemian opettajana Addis Abeban yliopistossa. Toisaalta myös Itä-Saksan kirkot pelkäsivät, että länsisaksalaiset kirkot pyrkisivät jollakin tavalla dominoimaan niitä. Ajanjaksoa leimasi Neuvostoliiton romahtaminen ja Itä-Euroopan vapautuminen. Loma-aikoina saatoimme tutustua myös Keskilännen suomalaisiin seurakuntiin. Lehtonen työskenteli Amerikassa vuosina 1963–1968. – Noina vuosina kolmannen maailman nuoret kirkot nousivat. 1960-luvun Amerikan ilmapiiri oli suomalaiselle hurjan avoin. – Baltiaa, Inkerin kirkkoa ja Itä-Eurooppaa täytyi noina vuosina priorisoida Ulkomaanavussa. Sen pääsihteerinä Lehtonen työskenteli vuosina 1955–1963. 18 KOTIMAA 1 6. Papiksi Lehtonen vihittiin vuonna 1963 Helsingissä. 3. Apartheid-hallinnon Etelä-Afrikassa saimme mustille luterilaisille papeille jatkokoulutusmahdollisuuden Pietermaritzburgin yliopistossa. Mutta Itä-Eurooppa korostui myös Lehtosen työuran viimeisessä vaiheessa, jolloin hän työskenteli jälleen Suomessa Kirkon Ulkomaanavun johtajana vuosina 1988–1993. Isäni oli juuri kutsuntojen aikaan pitänyt minulle yksityisrippikoulun ja konfirmoinut minut. – Minulla on ollut monisäikeinen, rikas ja monessa suhteessa onnellinen elämä, Lehtonen toteaa. Mutta kansainvälinen kristillinen ylioppilaskokous Oslossa vuonna 1947 muutti elämän suunnan. Edessä oli muutto Yhdysvaltoihin yhdessä puolison ja kahden kouluikäisen tyttären kanssa. Lehtosen takana on harvinaisen monipuolinen kansainvälinen, ekumeeninen ja kotimainen työura. LML:n kautta niitä jatkettiin. Työssä piti olla varovainen, sillä Neuvostoliitto ja sen satelliittimaiden hallitukset olivat allergisia kaikelle läntiselle vaikutukselle. Lisäksi hotellihuoneita ja puhelimia kuunneltiin. Mutta tärkeintä oli paikallisten koulutusmahdollisuuksien kohentaminen. Sissit sieppasivat kuitenkin turistiryhmän ja kuljettivat heitä pitkiä matkoja. Saattoi keskustella ihan mistä tahansa. Halusimme tukea kirkon missiota, mutta haluttiin irti paternalismista, jossa ”lähettävät” kirkot pitivät toisia kirkkoja jotenkin kehittymättöminä, Lehtonen summaa. Myös Lähi-itä oli agendalla. – LML ei halunnut provokaatioita. – Silloin Ulkomaanavulla oli suoria yhteyksiä Israeliin, jotka ikävä kyllä jäivät sittemmin hieman syrjään. – Tansaniassa oli Makumiran teologisen seminaarin ohjelman arviointia. – Hän oli miehensä kanssa retkellä Lalibelassa, jonka piti olla turvallista aluetta. Lehtonen oli valittu WSCF:n pääsihteeriksi, mistä toimesta hän siirtyi vuonna 1973 Luterilaiseen maailmanliittoon (LML). Olin itse tapahtuman aikana Chicagossa käymässä ja sieltä sain myös yhteyden tyttäreeni, Lehtonen muistelee. LML:ssä niitä käsitteli komitea, jolla oli työkokouksia vuosittain eri puolilla Afrikkaa. Lännen luterilaiset avustivat idän luterilaisia kirkkoja. Geneven-vuosiin 1980-luvun alussa sisältyi myös henkisesti raskas kokemus. Kansainvälinen kristillinen ylioppilaskokous Oslossa vuonna 1947 muutti elämän suunnan. – Se oli mieleenpainuvaa aikaa. Yhteiskunnallista keskustelua leimasivat 1960-luvun lopussa jo Vietnamin sota ja rotukysymykset. Sen jälkeen palattiin Eurooppaan, mutta ei Suomeen. Risto Lehtosen elämäntyönä on ollut ekumenian maailma. Opiskelun ohessa hän työskenteli Suomen Kristillisessä Ylioppilasliitossa (SKY). Arkkipiispa Aleksi Lehtosen pojalle teologin ura ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys. Lopulta heidät vapautettiin Kenian rajalla Punaisen ristin välityksellä. – Ei ollut epätavallista, että jos paikallisten ihmisten kanssa tuli puhe poliittisesti vaikeista asioista, joku ehdotti että mennäänpä puistoon kävelemään. Lehtonen kertoo kuitenkin nähneensä myös amerikkalaisen yhteiskunnan ja yliopistomaailman parhaat puolet. Hänellä oli hyvin tietoinen pyrkimys ohjata meitä veljeksiä ekumeenisiin yhteyksiin, Lehtonen muistelee. Varusmiehenä hän ehti olla sodan lopussa kesällä 1944, alokkaana Viipurissa sekä myöhemmin Helsingissä
– Työtä ei kuitenkaan tehty millään poliittisella ohjelmalla, vaan kirkkojen omista lähtökohdista käsin. – Tiivistetysti sanottuna tutkin sitä, mikä oli LML:n vaikutus kylmän sodan aikaisiin tapahtumiin. Lehtosen mielestä kyse ei ollut rohkeuden puutteesta. 3. – Etelä-Afrikkaa arvosteltiin julkisesti, mutta samoja kriittisiä ihmisoikeuskysymyksiä saatettiin ottaa esille itäeurooppalaisten viranomaisten kanssa kahdenkeskisissä keskusteluissa, Lehtonen sanoo. Menneinä vuosikymmeninä LML ei arkaillut esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheidin tai Latinalaisen Amerikan diktatuurien arvostelemista. LML:ssä pohdittiin Lehtosen mukaan jatkuvasti sitä, missä määrin Neuvostoliiton valtapiirin hallitukset rajoittivat kirkkojen toimintavapautta ja millä tavalla LML voisi kirkkojen vapautta tukea ja vahvistaa. Foorumit olivat vain toiset. Ylioppilaiden kristillinen maailmanliitto ohjelmineen viitoitti myös tietä kirkon lähetystehtävään. Sen sijaan Itä-Euroopan sosialistisia diktatuureja ei vastaavasti juuri ääneen arvosteltu. – Minulla on ollut johtavana ajatuksena se, että kirkon aktiivinen missio on keskeinen asia kirkon tehtävässä. KOTIMAA 19 1 6. Kuva: JuKKa GRanstRöm Risto Lehtonen työskentelee tällä hetkellä väitöskirjansa kimpussa. 2 01 7 Risto Lehtonen opiskeli ensin kemiaa ja toimi opettajanakin. Halusin, että kristillinen usko vaikuttaisi myös omaan suhteeseeni ympäröivään maailmaan. Isäni, jonka vaikutusta muistan suurella kiitollisuudella tapasi sanoa: sen, jota Jumala rakastaa, Hän lähettää kaukaisiin maihin, Risto Lehtonen hymyilee. Tutkimuksen aiheena on Luterilaisen maailmanliiton rooli suhteessa kylmään sotaan, siis Euroopan jakautumiseen idän ja lännen leireihin vuosina 1944–1991. Liikkuessamme idässä tiesimme, että paikallisten kirkonmiesten oli pakko tehdä meistä raportteja turvallisuuspalveluille.. JussI RyTKönen Lue Kotimaa24:stä, miten Risto Lehtonen arvioi Suomen kirkon muuttumista viime vuosikymmenien aikana. – Niin ei sitten käynyt, mutta päädyin muuten viimeistään LML:ssä tehtäviin, jotka olivat lähellä kirkon lähetystehtävää. Nuorena Lehtonen kertoo miettineensä vakavasti lähetystyöhön hakeutumista Lähetysseuran kautta. Aurinko on keskustelun aikana siirtynyt monta astetta ja paistaa nyt ikkunaan alempaa, puiden takaa. Risto Lehtonen miettii vastausta viimeiseen kysymykseen: mikä on ollut pitkän elämän hengellinen sato. Kansainvälinen kristillinen ylioppilaskokous Oslossa vuonna 1947 muutti elämän suunnan
2 01 7 I tä-Suomen yliopiston erikoisuus on, että vain siellä voi suorittaa teologian maisterin tutkinnon ortodoksisessa teologiassa. Sen merkkinä hän käyttää yliopistossakin liikkuessaan yleensä mustaa papillista asua, viittaa. – Ortodoksina on muistettava, että kutsun pappeuteen esittää joka tapauksessa kirkko, Ratilainen pohdiskelee. Joonas Ratilainen (vas.), Tapio Juntunen ja Annamari Muikku opiskelevat Joensuussa. Hän arvioi, että tässä suhteessa ortodoksiopiskelijoissa on eroa verrattuna läntisen teologian opiskelijoihin, joilla voi jo opintojen alussa olla hyvinkin tietoinen ajatus pappeudesta. Joensuussa sijaitsevalla kampuksella koulutetaan teologeja myös läntisen eli käytännössä luterilaisen tradition mukaisesti. Vaasasta lähtöisin oleva Joonas Ratilainen on vihitty jo diakoniksi. Ennen piispan puheille menemistä mahdollisesta pappeudesta on keskusteltava Oikeinylistävän kirkon työhön JOensuu Ortodoksisen teologian opiskelussa tieteellinen historiallis-kriittinen eksegetiikka koetaan jatkuvasti ongelmallisena. 3. Idän ja lännen teologit opiskelevat Joensuussa saman katon alla, mikä on kansainvälisesti vertaillen harvinaista. Samoilla linjoilla on Hämeenlinnasta lähtöisin olevan Tapio Juntunen. kuvA: JoHAnnA kokkolA OrTOdOKsIOpIsKelIJAT. Pappeus ei kuitenkaan ollut hänelle alun perin itsestäänselvyys. He voivat päätyä pappina tai kanttorina Suomen ortodoksisen kirkon palvelukseen. 20 KOTIMAA 1 6
Ortodoksilinjalla opiskelijoita on selvästi läntistä linjaa vähemmän. Millä mielellä nuoret ovat mahdolliseen kirkon työhön lähdössä. Jo yhteisymmärrys pelastuksesta, virasta ja ehtoollisesta olisi pieni askel kardinaaleille ja luterilaisille piispoille, mutta valtava harppaus laajasti ymmärretylle katoliselle kirkolle. Niitä ortodoksisessa kirkossa ei käytetä. 2 01 7 KOluMnI jussI ryTKönen esimerkiksi oman rippi-isän kanssa. Joskus tuntuu jopa siltä, että tässä turmiovoimien riivaamassa maailmassa jonkinlainen nykyistä vahvempi side Rooman kanssa on oikeastaan meidän kirkkomme ainoa toivo. Mutta joissakin seurakunnissa voi olla niinkin, että jos kanttori jää eläkkeelle, säästösyistä tointa ei välttämättä täytetä, Muikku pohdiskelee. Vaikka molemmissa kirkoissa on niitäkin, jotka eivät näitä ykseyspyrkimyksiä arvosta, on suunta konfliktista kommuunioon oikea. Me olemme luterilaisesti reformoitu osa katolista kirkkoa. Siksi ortodoksisen kirkon palveluksessa oleville kertyy kilometrejä. Annamari Muikku opiskelee Joensuussa ortodoksisen kirkon kanttoriksi. Sen seurakunnat ovat usein pinta-alaltaan suuria. – Kirkon pyrkimys ei ole uudistaa raamatuntulkintaansa uudelleen ja uudelleen kunkin ajan trendien mukaan. – Olen jo kuudennen vuoden opiskelija, mutta en ole hakannut kiveen mitään erityistä urasuunnitelmaa. Toivon kuitenkin, että voin teologin koulutuksella palvella kirkkoa jollakin tavalla, pappina tai muuten, Juntunen miettii. Juntunen korostaa sitä, että kaikkia teologeja Jumala ei kutsu pappeuteen. Teologien koulutuksesta vastaa yliopisto, mutta seminaarissa esimerkiksi vietetään päivittäisiä palveluksia. – Kirkko toivoo, että jokainen opiskelija viettäisi seminaarissa ainakin kaksi vuotta. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu Kuopion piispa Jari Jolkkosen pieni mutta tymäkkä kirjanen Reformaation tarina (Kirjapaja 2016). Haluan mennä eteenpäin avoimin mielin. – Pappeuden ei tulisi mielestäni olla teologian opiskelijalle mikään itsestäänselvyys. Ortodoksisen kansankirkon palvelukseen astuminen poikkeaa luterilaiseen kirkkoon menevien kokemuksesta myös siinä, että Suomen ortodoksinen kirkko on pieni vähemmistökirkko. Juntusen mukaan ristiriitaa tieteen ja kirkon tulkintojen välillä ei pidä kuitenkaan liikaa korostaa. – Raamattu on erehtymätön, mutta se ei ole esimerkiksi luonnontieteen oppikirja. On välttämätöntä, että teologeja harjoitetaan tieteellisen ajatteluun, Juntunen sanoo. Tästä ehkä johtuu, että ortodoksiteologit valitsevat erittäin harvoin eksegetiikan pääaineeksi, Ratilainen sanoo. Tapio Juntunen toteaa, että ortodoksisella kirkolla on jäsenyyden kanssa samankaltaisia haasteita kuin luterilaisellakin kirkolla: kirkosta myös erotaan. Ortodoksisen teologian opiskelu Joensuussa ei teologinuorukaisten mielestä prosessina juuri eroa läntisestä teologiasta. – Se on kansainvälisestikin vertailtuna aivan huippua. On hyvä, että tätä pientä kirjaa jaetaan siellä täällä esimerkiksi kinkereillä. yhdessä suhteessa ortodoksista teologiaa opiskelevat nuoret poikkeavat luterilaisista kollegoistaan: moni heistä asuu opintojen alkuvaiheessa ortodoksisen kirkon ylläpitämässä seminaarissa. Diakoni Ratilaiselle ajatus pappeudesta ei ole enää teoriaa. Hän toteaa ortodoksisessa kirkossa ajateltavan, että Raamattu on nimenomaan kirkon kirja ja sen tulkinta on kirkon harjoittamaa tulkintaa. Tämän tiedostaenkin Augsburgin tunnustus ylpeänä esittää, miten luterilaisuus kuitenkin on korjannut keskiajalla syntyneitä kirkollisia tapoja. – Toivon, että jonakin päivänä päädyn kirkon palvelukseen kanttoriksi. Näin on usein esimerkiksi perheellisten kohdalla, Ratilainen sanoo. Oma tahto täytyy alistaa Jumalan antamaan kutsumukseen palvella kirkkoa, olipa tuo palveluskutsumus mikä tahansa. Vain 45-sivuinen painotuote jakautuu sisällöllisesti neljään osaan: ”Miten kaikki alkoi”, ”Luterilainen identiteetti syntyy”, ”Mihin luterilaiset uskovat” ja ”Tulevaisuus ja toivo”. On tosi tärkeää, että kirkon palvelukseen tulevat henkilöt saavat akateemisen koulutuksen, Muikku sanoo. Mutta käytännön syistä seminaarilla asuminen ei aina ole mahdollista. jussI ryTKönen Lue Kotimaa24:stä, miten ortodoksiopiskelijat pohtivat suhdettaan luterilaisiin opiskelijoihin sekä miltä luterilaisen kirkon avioliittokeskustelu ortodokseista näyttää. – Yliopiston opettamat eksegeettiset metodit eivät ole niitä, joilla Raamattua kirkkomme elämässä ensisijaisesti lähestytään, Juntunen sanoo. Annamari Muikku toteaa, että työllistyminen ei välttämättä ole helppoa. Hän itse on kirkkoon vuonna 2012 liittynyt ja taustaltaan luterilainen. Kahdella linjalla on myös yhteistä opetusta, varsinkin eksegetiikassa. Yhdessä olisi helpompi todistaa Kristuksesta maailmalle, joka kuohuu entistä myrskyisempänä. Ortodoksisessa kirkossa ajatellaan, että Raamattu on nimenomaan kirkon kirja ja sen tulkinta on kirkon harjoittamaa tulkintaa. Hän itsekään ei enää asu seminaarihuoneessa, vaan muualla vaimonsa ja lapsensa kanssa. Hän on opiskellut teologiaa myös Helsingissä. – En silti ole vielä ajatellut konkreettisesti, mihin seurakuntaan yrittäisin hakeutua. Ratilainen pohdiskelee myös eksegetiikkaa ortodoksisessa teologikoulutuksessa. – Kyllä kirkossakin arvostetaan akateemista osaamista. – On se jonkinlainen keskustelunaihe jatkuvasti ollut. Yksi oppiaine voi olla ortodokseille muita haastavampi: tieteellinen eksegetiikka, jossa Raamattua lähestytään kriittisesti historiallisena dokumenttina. Hän on alkujaan luterilainen, mutta tutustui hieman sattumankin kautta ortodoksiseen kirkkomusiikkiin ja on toiminut myös kanttorin sijaisena ortodoksisessa seurakunnassa. Seurakuntalaisia on suhteellisen vähän ja he asuvat hajallaan. Vaikkapa pappien pakkoselibaatti, pyhitetyn ehtoollisviinin panttaaminen maallikoilta ja ankarat paastosäännöt ovat olleet sellaisia. – Olen itse havainnut, että seminaarissa asuvan on helpompi integroitua ortodoksiseen jumalanpalveluselämään, Juntunen sanoo. Kukaan ei voi kutsua itseään pappeuteen. Hän kiittelee Joensuussa harjoitettua ortodoksisen kirkkomusiikin tutkimusta. Vaimoni on ortodoksisen kirkon kanttori ja tämä tuo oman lisänsä kuvioon, Joonas Ratilainen sanoo. ekumenian tarkoitus ei ole jonkinlaisen ylikirkon aikaansaaminen, ei silloinkaan, vaikka joku kirkko arvelisi jo itsessään sellainen olevansa. – Läntisellä puolella kanttorikoulutus keskittyy paljon urkuihin. Tällä hetkellä töitä näyttäisi olevan. Ortodoksisen kirkon kanttoriksi valmistuva saa monipuolisen musiikillisen ja myös teologisen koulutuksen. Vaikka luterilaisella kirkolla on ollut omat teologiset omaperäisyytensä, olisi meidän nykyaikanakin muistettava, että luterilaista kirkkoa ei todellakaan perustettu 1517.. Kenties merkittävin ero luterilaisen kirkon kanttoreiksi opiskeleviin liittyy soittimiin. Jokaisella kirkon jäsenellä on oma palvelutehtävänsä, johon kutsumus tulee Jumalalta. jolkkosen monista teemoista voisi nostaa esille yhden: Augsburgin tunnustus painottaa, että luterilaiset tunnustavat samaa Raamattuun perustuvaa uskoa ja katolista oppia kuin Rooman kirkko. Hän valmistuu kesällä ja kertoo seuranneensa työllistymistilannetta. Vaikka tässä ei ole mitään uutta, vaikka asiaa ei ole aina haluttu ymmärtää ja vaikka luterilaisella kirkolla on Lutherin jälkeen ollut omat teologiset omaperäisyytensä, olisi meidän nykyaikanakin muistettava, että luterilaista kirkkoa ei todellakaan perustettu 1517. 3. Reformikatolisuutta jo vuodesta 1517 R eformaation muistovuonna ilmestyy alan kirjallisuutta niin hevijuusereille kuin myös jokamiehelle. Voi tarinan näinkin kertoa. KOTIMAA 21 1 6. – Se on mahdollisuus sosiaalisen ja hengellisen elämän ylläpitämiseen, Annamari Muikku toteaa. Reformaation tarina -kirjanen muistuttaa myös monista oppikeskusteluista, joita luterilaiset ja katolilaiset ovat käyneet
Ja sisäpolitiikassa hän voi tehokkaasti toimia vain kongressin myötävaikutuksella. Pois lähtiessä mielessä pyörii kuitenkin kysymys: miksi Lutherin selkopuhe on väännetty vuosisatojen kuluessa mutkikkaaksi kuin korkkiruuvi, josta uskon ydintä on välillä kovin hankala löytää. Tokihan osa pöytäpuheista on todettu 500 vuoden kuluessa pötypuheiksi. 22 KOTIMAA 1 6. Katekismus on kuitenkin siloteltu pintaraapaisu Pöytäpuheisiin verrattuna. Vastapainoksi ryhdyttiin luomaan kuvaa lännen rappiosta. Vierailu Lutherin pöydässä on jopa pikkuisen hämmentävä kokemus. Hyvä olut suo ihmiselle iloisen mielen. Avioliitto, musiikki ja kulttuuri ovat ykkösaiheet. 3. Jos tutustuminen uskonpuhdistajaan on jäänyt rippikoulun varaan, vierailu Lutherin pöydässä avartaa näkemystä luterilaisuuden oppi-isästä. Nyberg korostaa, että Venäjällä valtapoliittiset edut ohittavat aina taloudelliset näkökohdat. Senhän hän on itsekin todennut mentyään naimisiin Katharinansa kanssa. Illanvietto Lutherin pöydässä Martti Lutherilla (Esa Valkila) riitti elämänohjeita pöytäseurueelleen. Siihen se on kuitenkin liian heikko. Sen vastakohdaksi nostettiin patriotismi ja ortodoksisen kirkon arvot. Tuloksena onkin mainio opas. Lutherin mukaan avioliitto onnistuu, jos pariskunta vielä ensimmäisen huuman jälkeen syö ja nukkuu yhdessä. Katharina-vaimolle ja laulajille olen kirjoittanut muutaman ajankuvaan sopivan lisärepliikin, kertoo Kivelä. 2 01 7 Uskonpuhdistajan illalliselta ei puuttunut olutta, puhetta eikä laulua. Ensi-ilta 16.3. Kommunistisen Neuvostoliiton perinne on liian raskas. – Kaiken, mitä Luther näytelmässä sanoo, olen poiminut hänen omista teksteistään. Lähi-idässä Putin saa. Ohjeita sateli niin sänkykamariin kuin lastenkasvatukseen. Musiikki puolestaan on joskus Kristustakin tärkeämpää teologian tohtori Lutherille. – Lähdin etsimään teksteistä nimenomaan ihminen Martti Lutheria, hän tähdentää. Naisetkin olivat läsnä. Olemme astuneet uskonpuhdistajan kotiin keskelle renessanssin aikaa. – Pötyä pöytään ja musiikkia korville, kehottaa illan isäntä. Ne ovat niin vahvoja, että mitään radikaalia käännettä ei presidentinvaihdos todennäköisesti tuo. Se oli vastalause Obaman kauden suvaitsevaista ja vähemmistöjä korostavaa politiikkaa kohtaan perinteisiksi koettujen arvojen puolesta. Istuuhan katsoja itsekin keskellä näytelmää. Hänen täytyy noudattaa ulkopoliittisen ja sotilaallisen koneiston asiantuntemusta. Rakkaus ravitsee kuten keitto, mutta himo tulee kuin kirput ja luteet. Luther pudota tömähtää korkeakirkolliselta jalustaltaan eläväksi ihmiseksi. Soitto ja laulu soivat 1500-luvun tyyliin. Kukapa tosissaan allekirjoittaisi, että miehet ovat leveän rintakehänsä ansiosta älykkäämpiä kuin naiset. Sopeutuminen läntisiin rakenteisiin osoittautui ylivoimaiseksi, vaikka se talouden kehittämiseksi olisi ollut välttämätöntä. Jos Lutherin tekstejä ei tule muuten luetuksi, lyhyen oppimäärän voi mainiosti opiskella tässä osallistavassa teatteriesityksessä, johon Lux Auribuksen ja soitinyhtyeen musiikki luovat alkuperäistä tunnelmaa. Iloniemen mukaan uusi presidentti puheistaan huolimatta tuskin voi ulkopolitiikassa kovin suuria muutoksia tehdä. Ohjaaja on onnistunut tavoitteessaan. Paavia hän ei puheissaan sääli. Hän toteaa, että uudistuksia tavoittelevalla Putinilla on edessään vaikea ongelma: Venäjä on sekä haluton että kyvytön uudistumaan. Donald Trumpin Yhdysvaltoja analysoi entinen Washingtonin-suurlähettiläs, ministeri Jaakko Iloniemi. Tämmöinen suorasuuko hän todella oli. Huumorintajuinen hän on, ehkä vähän turhankin suorasukainen – ainakin vaimonsa mielestä. Hän tähdentää, että viime marraskuun vaaleissa äänestäjät ennen kaikkea toivat julki vastenmielisyytensä poliittista eliittiä kohtaan. Talouden kehitystä hidastaa kielteinen suhtautuminen yksityiseen taloudelliseen toimintaan ja yrittämiseen. KUVat: PäiVi KEtoLaiNEN TeATTerI Parempia kirjoittajia katsaukselle tämän päivän suurpolitiikasta ei Suomesta löydy, kuin mitkä kirja Trump, Putin, Merkel ja Suomi on saanut. Venäjä haluaa yhä, kuten kylmän sodan vuosina, itseään verrattavan Yhdysvaltoihin. Mukana illanistujaisissa myös Lutherin ehtoisa emäntä Katharina von Bora (Pia Jussila). Parikymmentä ihmistä istuu pitkässä pöydässä Martti Lutherin ( Esa Valkila) elämänohjeita kuunnellen ja vaimonsa Katharinan ( Pia Jussila) kaalisoppaa lusikoiden. Niistä seurasi myös eristäytyminen lännestä, mikä ei ollut suunniteltua. Ja ainahan avioliitto on kuitenkin parempi olomuoto kuin yksinolo. K oulussa pitää opiskella musiikkia. Ei kehittynyt henkilöstä riippumatonta järjestelmää, oikeusOpas suurpolitiikkaan KIrjA valtiota, riippumattomia tuomioistuimia eikä tasa-arvoa oikeuden edessä. Esitykset maaliskuun aikana Jyväskylän Vanhassa pappilassa. Talon isäntä istuu pöydän päässä ja pakisee. Syvällisen teologisen pohdinnan lisäksi tohtori oli aikansa hyvinvointiguru, jonka opit ovat seuranneet kirkkokuntaa meidän päiviimme saakka. Putinia ja Venäjää tarkasteleva René Nyberg on entinen Berliininja Moskovan-suurlähettiläs. Pöytäpuheiden laajasta tekstikirjosta Kivelä nosti näytelmään muutaman teeman. PäIVI KeTOlAInen Lutherin pöydässä. Lihavat rinnat naisella lupaavat paljon, mutta antavat vähän. Lutherilla riitti yksityiskohtaisia vinkkejä lähes kaikkiin elämäntilanteisiin. Ehkäpä Lutherin teksteistä kannattaisi puhaltaa enemmänkin pölyjä pois. Toki isäntä ottaa puheeksi oluenjuonnin, hyvä ruoan ja politiikan. Yhdessä ruokaillen ja tuttuja virsiä veisaten näyttelijät ja vieraat ovat samaa pöytäkuntaa. Lutherin pöydässä on kantaesitys, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Raili Kivelä Jyväskylän Huoneteatterista. Markkinatalouteen ja demokratiaan siirryttäessä yhteiskunnan instituutiot jäivät liian heikoiksi. Raili Kivelälle ei ollut yllätys, että Lutherin kieli on niin rehevää ja terävää
Vanhan ihmisen itseironinen, lempeä sutkautus vai katkeruuden täyttämä huokaus. Suositun MTV3:n Putous-ohjelman sketsihahmokilpailu. lähetystöneuvos Petri Hakkarainen toteaa, että Merkelin valtakaudella Saksan painoarvo on olennaisesti kasvanut. Äikää oli paitsi urkuri myös pianisti, ja hän opetti Sibelius Akatemiassa. Onko kaiken aina pakko muuttuaaa... Mutta ajan mittaan siellä vaikuttaminen osoittautuu raskaaksi. Yksilöt elivät elämäänsä, maa muotoutui tavallansa. OllI SEppälä aina inkeri ankeinen. KoTimaan Kuva-arKisToKuva: KIrjA Esittelemällä vuonna 1917 syntyneitä tekijät tulevat kertoneeksi myös itsenäisen Suomen tarinaa. Satosen ja Vuolteen artikkeli Äikäästä perustuu paljolti hänen poikansa, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan johtavan kappalaisen Ermo Äikään haastatteluun. Berliinistä on tullut Euroopan todellinen valtakeskus. Kirjapaja. Heidän joukossaan ovat teologian professori Lauri Haikola, Lauri Koskenniemi ja Ilmari Soisalon-Soininen sekä monien teologipolvien tuntema opettajahahmo Yrjö Knuutila, lempinimeltään Ylli. Vertailun vuoksi kannattaa muistaa, että viime vuonna eli 2016 Suomessa syntyi alle 53 000 lasta, mikä oli itsenäisyyden ajan pienin määrä. Sama syntymävuosi kuin Suomella Yksi vuonna 1917 syntyneistä oli urkuri Tauno Äikää. Näyttelijä Pilvi Hämäläisen näkemys ainaisesta valittajasta. Sisään tulee jäykkäniskainen eläkeläisnainen paksuissa silmälaseissaan. Hyvän suhteen olennainen tekijä on, että Suomi pystyi torjumaan Venäjän miehityksen ja siviiliväestö selviytyi sodasta koskemattomana. Teronen ja Vuolle jatkavat samalla juttelevalla otteella kuin ovat tehneet aikaisemmissakin kirjoissaan, joissa on esitelty urheilusankareita ja Hietaniemen taiteilijakukkulalle haudattuja kulttuurielämän edustajia. Edeltävä kipakka pakkaskausi suli nopeasti lounaiseen ilmavirtaukseen. 141 s. Kaikkiaan vuonna 2017 syntyi lapsia tavallista enemmän, peräti 81 000. Päivä oli harmaan viimainen, sateinen ja jopa myrskyinen. Jumala on unohtanut minut tänne. Hän säestää uruilla Sulo Saaritsia yhdessä perinteikkäämmässä joululaulussa Taas kaikki kauniit muistot, joka on kuultu radiossa vuodesta 1955 lähtien. Heidän joukossaan on varmasti tämän vuoden mittaan myös jokunen 1917 syntynyt. Itsenäisyyden lapsia. Tauno Äikää syntyi Kurkijoella Karjalassa ja opiskeli musiikkia ja urkujen soittoa Viipurissa. Ainoa nuorena kuollut oli Tapani Harmaja, kirjailija ja hävittäjälentäjä, joka kuoli 22-vuotiaana talvisodassa 1940. Suomessa on noin 800 yli satavuotiasta. Harmaja oli isän puolelta sukua toiselle kirjassa esitellylle sotasankarille, Mannerheim-ristillä palkitulle Einar Schadewitzille. Syyrian sotaa ei voi ratkaista ilman sitä. Tulis kuolema ja korjais pois. Kirjan lopussa on listattu lisää vuonna 1917 syntyneitä merkittäviä suomalaisia. Kirkollisen elämän vaikuttajista esitellään urkuri Tauno Äikää (1917–2008). Toimiminen Venäjän agressiivisen politiikan vastavoimana pakottaa hänet lähtemään neljännelle kaudelle. Siinä tehtävässä hän oli 1958–1982. SKETSIhAhMOnA TAIvAASEEn loistava sisääntulo, pakko myöntää. 376 s. Otava 2017. 3. Tilan antaminen kokemattomalle seuraajalle antaisi näet Putinille vaarallisen etulyöntiaseman. Arto Teronen ja Jouko Vuolle esittelevät Syntymäpäivälahjana Suomi -kirjassaan 25 vuonna 1917 syntynyttä suomalaisista vaikuttajaa. Esittelemällä vuonna 1917 syntyneitä Satonen ja Vuolle tulevat kertoneeksi myös itsenäisen Suomen tarinaa, eivät mitenkään yhtenäisesti tai aukottomasti, mutta kiinnostavasti. Oi Luoja, ota minut jo pois täältä. SEIKKO ESKOlA Jaakko Iloniemi, René Nyberg, Petri Hakkarainen: Trump, Putin, Merkel ja Suomi. joulukuuta 1917 syntyi noin 200 lasta. Useimpien tuttavapiiriin kuuluu todennäköisesti joku negatiivinen ja valittamiseen keskittynyt lähimmäinen, jonka mielestä kaikki oli ennen paljon paremmin. Kenties Aina Inkeri Ankeisen asenteessa oli myös kirkollinen ulottuvuus. OllI SEppälä Arto Teronen – Jouko Vuolle: Syntymälahjana Suomi. Tapani Harmaja oli vuonna 1937 kuolleen runoilija Saima Harmajan veli. Hän ehti kirjoittaa yhden kirja, Pilven veikot, joka kertoi seitsemästä ensimmäisen maailmansodan lentäjästä, hävittäjä-ässästä. Se on miltei yksinomaan Suomen ansiota. Hän valmistui ennen sotia ja aloitti kanttorina Koivistolla. Syntymälahjana Suomi -kirja jakaa esiteltävät henkilöt yhteiskunnallisiin vaikuttajiin, taiteilijoihin ja viihdyttäjiin, urheilijoihin, toimittajiin ja kirjailijoihin sekä sotasankareihin. Ehkä kumpaakin ja kaupan päälle herkullista viihdettä. Mukana esittelyssä ovat muiden muassa poliitikot Väinö Leskinen ja Eino Poutiainen, laulajat Mauno Kuusisto ja Henry Theel, taiteilija Tuulikki Pietilä ja teatteriohjaaja Vivica Bandler. Kirjassa esitellyt ihmiset ovat eläneet varsin vanhoiksi, kaksi vanhinta 97-vuotiaiksi. Pilvi Hämäläisen onnistui puhutella sketsihahmollaan eri-ikäisiä suomalaisia, sillä hahmo oli tunnistettava. Tekijöitten mukaan Suomi on Venäjän paras naapuri. Historiallinen saavutus on, että suhtautuminen Suomeen ja suomalaisiin on Venäjällä joka suhteessa myönteinen. Professorin arvonimen Äikää sai 1974. Hän ehti työskennellä vielä Kuopiossa ja Lahdessa ennen kuin tuli Helsinkiin Johanneksenkirkon urkuriksi. KOTIMAA 23 1 6. Aina Inkeri Ankeinen. Sovinnollista politiikkaa edustanut Merkel asettui vastustamaan Venäjän toimintaa Ukrainassa. Ja hänen ensimmäinen repliikkinsä: Oi Luoja, ota minut jo pois täältääää... Sen vuoksi Berliini on Suomelle tärkein eurooppalainen pääkaupunki. Musiikkina soi Finlandia-hymnin pateettisin kohta. Suomen kansa oli myyty. 2 01 7 KulTTuurIKulMA S uomen itsenäisyyspäivänä 6. vutti poliittiset tavoitteensa
LeenA HIeTAMIeS Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto (toim.): Ikäisekseen hyvin säilynyt. Muutos. KOULUTUSTA K un helsinkiläinen ääninäyttelijä ja muusikko Markus Bäckman oli saanut virsitekstinsä valmiiksi, hänen ensimmäinen ajatuksensa oli: mahdetaanko tätä laulaa. Sillä, lauletaanko virttä 915 kirkoissa usein, ei Bäckmanille ole kovin suurta merkitystä. 176 s.. 2 01 7 Toivo. – Heti kun astuin juhla-alueelle, tunsin voimakkaasti, että täällä minun ei tarvitse salata itsestäni mitään tai käyttäytyä jotenkin kristillisesti. Myönnettäköön, että virsi kertoo jotain minusta itsestäni. Sellainen johtaa profiilittomuuteen. tun lohdullisimpina teksteinä. Koskettava teksti on myös Heli Slungan vuonna 2008 julkaistu terävä koulukiusaamiskuvaus. Ikäisekseen hyvin säilynyt näyttää yhden puolen kotimaamme itsenäisyyden vuosista. – En näe kirkkoa pelkästään palveluntarjoana. Kirja on aidosti elävä otos kultakin vuosikymmeneltä ja vuodelta. Markus Bäckman on papin poika ja itsekin teologisesta tiedekunnasta valmistunut. Jokainen vuosikymmen alkaa aukeaman hyvin valitulla mustavalkoisella valokuvalla. Joksikin, johon mahdun kokonaisena, ilman, että mitään puolia tarvitsee peittää. – Se oli hyvä neuvo. Yritin kuitenkin tehdä tekstistä yhteislaulullisen. Mutta sen verran pitää kekseliäisyyttä ja avoimuutta olla, että ihmiset ymmärtävät tulla edes tsekkaamaan, mikä juttu tämä on. – Epävarmuudesta huolimatta tein sanoituksen nopeasti ja voimakkaassa tunnetilassa. mennessä: suomenlahetysseura.fi/paivakumpu/tapahtumat Yhteistyössä Oriveden seurakunnan kanssa. Virren countryhenkisen sävellyksen on tehnyt Pekka Nyman. – Kirkon kieli ja kirkko ympäristönä on minulle tuttu, vaikka koenkin, että minun on vaikea verbaalisesti määritellä ”Subjektiivisuus on virren voima” – Allekirjoitan ajatuksen ”mitä henkilökohtaisempaa, sitä yleisempää”, sanoo Markus Bäckman, ääninäyttelijä ja virren sanoittaja. Se on esimerkki siitä, miten runoilija kynänsä avulla pystyy nousemaan kaikenlaisten tilanteiden yläpuolelle. Nehän ovat minämuotoista valitusta ja tilitystä. – Allekirjoitan ajatuksen ”mitä henkilökohtaisempaa, sitä yleisempää”. Missio lähetysja pajaleiri 10–14 vuotiaille 19.-22.6.2017 Kurssikeskus Päiväkumpu, Orivesi Kyläillemme lähetystyöntekijöiden mukana eri puolilla maailmaa ja toimimme pajoissa joissa mm. Vahva tunnemuisto tällaisesta kokemuksesta Bäckmanilla on Järvenpään Herättäjäjuhlilta viitisentoista vuotta sitten. Riittää, että jokin koskettaa, niin kuin virressä sanotaan. Uskontotieteen alalta tehty gradu käsitteli ihmisen heräämisen kokemusta Herman Hessen romaaneissa. Ehkä sitä voisi kutsua rakkaudeksi tai syliksi. Bäckman näytti sanoja kaverilleen, joka neuvoi jättämään viimeisen säkeistön pois. Virsikirjan lisävihkoon virtenä 915 valittu En tiedä, miksi kirkonpenkkiin näin -runo kertoo ihmisestä, joka ei ole rukoillut vuosikymmeniin. Sen verran miellyttämishalua Bäckmanissa oli, että hän kirjoitti tunnollisesti viimeiseen säkeistöön loppuratkaisun: ihminen tulee ulos kirkosta muuttuneena. Kirjapaja. Runoilijat ovat aina kirjoittaneet myös epäkohdista sekä arjesta. Yhteistyö. Leirin hinta on 95€/leiriläinen, sisarusalennus 10%. Minulta puuttuu se perimmäinen varmuus. kuvA: JukkA GrAnströM 915 vIrren TeKIjä uskoni sisältöä. Myös körttivirsissä ja monissa vanhoissa virsissä on subjektiivista psalmityyppistä vuodatusta. Hän kysyy silti, onko virren pääasiallinen tehtävä kerrata kristinoppi tuhannennen kerran. Näkemykseni selkiytyi ja ymmärsin, että sillä ei ole merkitystä, mitä muut tästä ajattelevat. Alkuvuosien lehmänkellojen, pajupillien ja sodan sekä pula-ajan ajoista kuljetaan viime vuosien nettimaailmaan ja suorituspaineisiin. Siinä on virren voima! Bäckman pitää tärkeänä, että kirkko on esillä ja saatavilla, mutta tippuvista jäsenmääristä hän ei kanna huolta. PäIvI HäKKInen KIrjA runomatka itsenäisyyden ajalle Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto ovat toimittaneet satavuotiaan Suomen runoja. Bäckman ymmärtää hyvin, että hänen sanoittamansa virsi voidaan kokea vain subjektiivisena tunnelmointina. Kirkonpenkissä jotain kuitenkin liikahtaa pitkästä aikaa. Siitä jo heräävät muistot ja tunnelmat. Nehän ovat minämuotoista valitusta ja tilitystä. Kirkko vastaa voimakkaaseen sisäiseen tarpeeseeni kokea jotain kokonaisvaltaista. 24 KOTIMAA 1 6. Lisätietoja: pirjo.lehtonen-inkinen@suomenlahetysseura.fi Ilmoittautuminen 26.5. Mutta sillä on, jos joku satunnainen virsikirjan selailija pysähtyy sen kohdalle ja kokee kuuluvansa joukkoon. musiikkia, liikuntaa, askartelua, sirkusta. 3. Moni kokee esimerkiksi psalmit RaamaMoni kokee esimerkiksi psalmit Raamatun lohdullisimpina teksteinä. Mukana on myös yksi maahanmuuttajaruno vuodelta 2000, Balkanilla syntyneen Azem Kurticin Hedelmät, jotka eivät tuoksu ruudille
Lisätietoja antavat johtava kappalainen Leena Paintola 044 776 8034 ja kirkkoherra Sammeli Juntunen 044 776 8016. Lisätietoja antavat: Diakoni / työnjohtaja Agneta van der Poel puh. 24.10. 37 13.9. Kesän tuplanumero 30 26.7. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. 3000 kpl 28-29 12.7. 11.1. 32 9.8. 22.2. 3.10. ti 15.5. Työsi on suomenkielisten parissa, monien kansallisuuksien värittämässä Lextorpin seurakunnassa. www.kotimaa-yhtiot.fi www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. 25-26 21.6. ti 4.12. Matkailu 4 26.1. Savonlinnan seurakunta¤ Trollhättan sijaitsee Länsirannikon tuntumassa, 70km Göteborgista Pohjoiseen. 28.3. Tämän lisäksi tehtäviin kuuluu papin perustyötä. 0400 552 127. 12.12. Pe 17.3 klo 10–11.30 Café Mikael Mikaelintuvassa, Ingegerd Juntunen. Haluamme myös jatkossakin kokeilla uusia työmuotoja suomenkielisten tavoittamiseksi. 7.3. Hakuaika päättyy 7.4. 45 8.11. 31 2.8. 40 4.10. 4.1. 39 27.9. 25.7. 28.12.11 2 12.1. 29.8. 22.8. Vapaamuotoinen hakemus, johon sisältyy tutkimustai julkaisusuunnitelma, pyydetään toimittamaan säätiölle viimeistään perjantaina 7.4.2017 osoitteella Vanha Soukkiontie 665, 04680 Hirvihaara. 3. SEURAKUNTAYHTYMÄ KIRKON NUORISOTYÖNOHJAAJAA Sähköiset hakemukset: sakasti.evl.fi/tyopaikat. Hakemukset opintoja työtodistuksineen osoitetaan Anjalankosken seurakunnan seurakuntaneuvostolle 7.4.2017 klo 15 mennessä, Terholantie 4, 46900 Inkeroinen tai anjalankosken.seurakunta@evl.fi. 50 13.12. 30.5. Alueella on toimivat lähi junayhteydet. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: www.mikkelinhiippa kunta.evl.fi Nousiaisten seurakunnassa on avoinna TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRKA Hakuaika päättyy 30.3.2017 klo 15.00. 8.8. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. Pappi on yhdessä suomenkielisen diakonin ja muusikon kanssa osa Lextorpin seurakunnan työyhteisöä. 6.6. 46 15.11. 9 1.3. 15.2. 14.11. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. www.sacrum.fi Raamattuaiheisia kursseja Helsingin Raamattukoulu www.helsinginraamattukoulu.fi Teologiset kirjat myy ja ostaa teologinenkirjakauppa.fi Puh. 18.4. Suomenkielisiä osastoja on yhdessä monista kunnan palvelutaloista. 13 29.3. Kaupungissa on runsaasti teollisuutta, korkeakoulu, sairaala ym. Viranhaltijan jäädessä eläkkeelle etsimme SuomenKieLiSTä PAPPiA (komministeri) 100 % työsuhteeseen. Trollhättanin Pastoraatissa on n 110 työntekijää. 42 18.10. 18.7. 19.9. 7 16.2. 9.5. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. 31.10. Odotamme sinun olevan luontevasti kotonasi myös kirkon tilojen ulkopuolella. Viimeinen hakupäivä 1.5.2017. 35 30.8. Muihinkin perusteltuihin kirkollisiin kohteisiin apurahoja on mahdollista saada. 28.11. 24 14.6. Viran vastaanotto 1.11.2017, sijaisuutena työ on mahdollista aloittaa 1.9.2017. Yhteisvastuu 6 9.2. 08 4639 200 www.evankeliset.net p. klo 15.00. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 127,00 € Kotimaa-lehti ja digipaketti 12 kk 147,00 € Digipaketti 12 kk 106,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilatta vien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. KOTIMAA 25 1 6. Adventti 49 pe 7.12. +465 2047 2929 ja kirkkoherra Maria Classon puh. 3 19.1. 7.11. 25.1. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. +465 2047 2937, komministeri Mikko Ollilainen puh. Vapaaehtoistyöntekijöiden ohjaus on tärkeä osa seurakuntatyötämme. Trollhättan on suomenkielinen hallintoalue, jonka viiteryhmässä Ruotsin kirkko on edustettuna. 2.5. 18 3.5. 10.10. 10 8.3. Hakuaika päättyy 29.3.2017 klo 15. 23.5. 15.8. 040 415 9416 IBAN FI28 5114 0220 0343 69 Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. 1.8. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. kirkossa) ja hallitset sekä suomen että ruotsin kielen suullisesti ja kirjallisesti. 51-52 20.12. 25.4. Lisätiedot: www.nousiaistenseurakunta.fi Seurakuntien Talousneuvoston Säätiön apurahat vuosille 2017–2018 haettavissa Säätiö myöntää anomuksesta apurahoja seurakuntien hallintoa tai taloutta koskevien tutkimusten tai julkaisujen tekemiseen. Hakuaika päättyy 29.3.2017 klo 15. 21.11. +465 2047 2920. 14-15 5.4. Tiedustelut maria.sairanen@evl.fi tai puh. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. 040 676 5164 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Minna Zilliacus 040 774 7777 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. Pyydä tarjous p. 48 29.11. Herättäjäjuhlat, lisäp. 2 01 7 Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/ tyopaikat-ja-virat PAIKKOJA AVOINNA JuLIsTeTAAN hAeTTAVAKsI seuRAKuNNAT APuRAhAT Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi MIKKELIn hIIppaKunnan tuoMIoKapItuLI on julistanut haettavaksi Kiteen seurakunnan kappalaisen viran Hakuaika päättyy 7.4.2017 klo 15. 19 10.5. Anjalankosken seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN VIRKA Pätevyysvaatimus on kirkolliskokouksen päätöksen nro 122 mukainen. 36 6.9. 33 16.8. 020 741 6051 www.c2smartlight.com Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 8.2. 3000 kpl 22 31.5. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. 12.9. 13.6. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Meillä on suomalainen kirkkokuoro, monimuotoista viikkotoimintaa sekä kotikäyntiryhmä. 8 23.2. 4.7. 29.2. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. Seurakuntien Talousneuvoston Säätiön hallitus Hyvinkään seurakunnassa on haettavana ERITYISNUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRANSIJAISUUS 1.6.–31.12.2017. 47 22.11. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan seurakunnan kotisivuilla osoitteessa www.hyvinkaanseurakunta.fi/ajankohtaista/avoimet_tyopaikat Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta etsii palvelukseensa 1.9.2017 alkaen TAMPEREEN EV.LUT. 27.6. 20 pe 18.5. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 PALVELUHAKEMISTO Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 12 22.3. 21.3. 34 23.8. 23 7.6. Apurahat ovat henkilökohtaisia. 5.9. Virkaan valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus (T-lomake) ja KL 6:33 §:n mukainen rikosrekisteriote. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. 1.2. 11.4. 17.10. Olet papinvirkaan vihitty (Ruotsin kirkossa tai Suomen ev.lut. Lisätietoja kirkon rekrytointisivuilla.. 17 26.4. 040 752 0868 www.lyrs.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. Kesämenot & kurssit 21 24.5. Lisätiedot: www.tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat Savonlinnan seurakunta hakee VARHAISNUORISO-, NUORISO-, JA RIPPIKOULUTYÖN TEOLOGIA Työalaa hoidetaan yhdessä työparina toisen papin kanssa. 26.9. 14.3. 43 25.10. Hakijoita pyydetään varautumaan haastatteluun Savonlinnassa 3.4.2017. 18.1. 41 11.10
Kun lapseni oli pieni, aloitin kotiseurakunnassani messun aikaisen pyhäkoulun muutaman muun äidin kanssa. Pastori Reijo Marjomaa, ortodoksinen kirkko, Kajaani. Maanantai 20.3. Kanttori Nina Pakkanen, Helsinki. Musiikissa avustaa Kemin kirkkokuoro ja Kemin seurakunnan lapsikuoro (joht. Rohkaistuin rukoilemaan ääneen vasta raamattupiirissä, jonka perustimme toistakymmentä vuotta sitten. klo 15.05 Pisara. Torstai 23.3. klo 12.15 Horisontti: Kuntavaalit lähestyvät. klo 10.00 Jumalanpalvelus. klo 16.55 Paremman elämän toivossa. Joku tuntui yksinäiseltä, joku pelkäsi, jonkun elämäntilanne jäi askarruttamaan. Pastori Anu Ylitolonen, Joroinen. Voin rukoilla missä hetkessä tahansa, vaikka töihin pyöräillessä. Maanantai 20.3. Perjantai-illan rukouksen rukoilen edelleen joka ilta, ja muistan samalla nimeltä kaikkia kummilapsiani. Yle TV1 Lauantai 18.3. Tiistai 21.3. Sunnuntai 19.3. Kappalainen Ville Niittynen, Rauma. Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, Helsinki. Keskiviikko 22.3. Rukoileminen on kaikkien oikeus ja tehtävä eikä vain tiettyjen henkilöiden. I säni on pappi. Kun täytin kuusi vuotta, sain tädiltäni syntymäpäivälahjaksi rukouskirjan, jossa oli iltarukous joka viikonpäivälle. Kanttorina Aki Tyni. Maanantai 20.3. Lausuja Jarmo Heikkinen lukee Apostolien tekoja. 14-vuotias Mohammad pakeni perheensä kanssa Syyriasta Jordaniaan, kun perheen koti tuhoutui. Tiistai 21.3. Jumala, Isä, siunaa meitä, Jeesus, varjele meitä, Pyhä Henki, puolusta meitä nyt ja ainiaan. Minna Laitila) sekä Elina Koivusalo (huilu). Torstai 23.3. Keitä nämä ihmiset ovat. jumalanpalvelukset Sunnuntai 19.3. Artistivieraana Edu Kettunen. KuVA: RAIJA KuRKI. Liturgina Oili Tuovinen. Herran siunaus on minulle edelleen läheinen ja rakas rukous päinvastoin kuin Isä meidän, jonka rukoilimme isän johdolla aamuisin. Kuraattori Eeva Hurskainen, Helsinki. Jotkut ihmiset jäivät mieleeni, vaikka kohtaamiset olivat lyhyitä. Ruotsin kaduille on tullut viime vuosina yhä enemmän kerjäläisiä. Yle TV1 Sunnuntai 19.3. Kun olin lapsi, hän tuli iltaisin sängyn viereen ja luki Herran siunauksen. Saarnaa kappalainen Johan Bäckström. klo 21.30 Dokumenttiprojekti: Pienet taistelijat. Tänä vuonna kokeilin ystäväni kanssa ensimmäistä kertaa ovelta ovelle -keräystä. Keskustelijoina Paavo Kettunen, Eeva Kolu sekä Miika Hynninen. rAIjA KurKI Rukouksessa on enemmän voimaa, kun samaa asiaa kantaa moni ihminen yhdessä ääneen. Jos tulossa on haastava tehtävä, pyydän, että se voisi mennä hyvin ja asiat etenisivät. Monen perheen elämää varjostaa lapsen vakava sairaus. Pastori Meri Tirroniemi, Kittilä. Virret: 273:2,3 vuorovirtenä, 600, 310:1-3, 316, 438:4,5. Pastori Hilkka Laine, Metodistikirkko, Lappeenranta. Urkurina Elias Niemelä. Rukous ei ole esittämistä toisille, vaan ihmisen henkilökohtaista puhetta Jumalalle. 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkosta Joensuusta. Ehtookellot: Parkanon kirkon kellot. klo 19.00 Paremman elämän toivossa. Kappalainen Riikka Pajunen, Mäntsälä. Siinä on siunaaminen, varjeleminen ja puolustaminen. Asiantuntija Tuulia Matilainen, Tampere. Iltahartaus klo 18.50, lauantaina klo 18.00. klo 16.07 Yhteisvastuukeräys. Lauantai 18.3. Koen, että rukous auttaa. 2/5. 26 KOTIMAA 1 6. ”Tavalliset sanat riittävät” Oululainen Hanna Lounela, 45, on läänineläinlääkäri. Se toi turvallisuutta, ja otin sen tavaksi omankin lapseni kohdalla. klo 20.39 Yhteisvastuukeräys. Lauantai 18.3. Tuiran seurakunnassa hän oli mukana järjestämässä yöpyhistä, jossa askarreltiin Yhteisvastuulle. Perjantai 17.3. Al haaveili työstä Suomessa, jotta voisi tukea ikääntyviä vanhempiaan. Kiersimme soittamassa naapuruston ovikelloja pari tuntia Yhteisvastuun hyväksi. Järjestämme kerran vuodessa myös yöpyhiksen, jossa viimeksi askartelimme Yhteisvastuukeräyksen hyväksi myytäviä tavaroita. Tiistai 21.3. Sairaus toi perheisiin pelkoa, mutta on opettanut myös iloitsemaan pienistä asioista. Mikään asia ei ole liian pieni rukoiltavaksi. 3. Oikeastaan enempää ei tarvita. Palveluksen toimittaa pastori Marko Mäkinen ja kuoroa johtaa kanttori Valeria Ratilainen. Tekstinlukijoina Pekka Viippola ja Hanna-Kaisa Taanila. Tänään seurataan kirkon ja kansalaisjärjestön työtä. Pidin sitä pappien ja muiden paremmin osaavien asiana. Muut ohjelmat Yle Radio 1 Sunnuntai 19.3. Opettaja Anna-Kaisa Siltanen, Perniö. Ääneen rukoileminen ei ole aiemmin ollut minulle helppoa. Sarja alkaa, 1/5. 2 01 7 MAIjA p. Lauantai 18.3. Pastori Haka Kekäläinen ja Lutherin viimeiset kiusaukset. 10.00 Jumalanpalvelus Kemin kirkosta. Keskiviikko 22.3. Yle Fem Perjantai 17.3. Ihmisellä ei tarvitse olla vakavaa sairautta, ennen kuin hänen puolestaan voi rukoilla. Perjantai 17.3. Nojatuolikirkossa keskustellaan häpeästä. Hienoja sanoja ei tarvita, aivan tavalliset sanat riittävät. Rukouksessa on enemmän voimaa, kun samaa asiaa kantaa moni ihminen yhdessä ääneen. Hanna Lounela MInun ruKOuKsenI rAdI0 & Tv Hartaudet Yle Radio 1 Aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50
Sitä tunnetta Jeesus nostatti oppilaissaan: häntä on seurattava hinnalla millä hyvänsä. Ajatus leppoisan lauhkeasta Jumalasta ja hänen seesteisestä seurakunnastaan ovat perin kaukana näiden miesten visioista. Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Aiemmin Ylösnoussut suositteli efesolaisille teini-iän kiihkeää ja ehdotonta ihastumista sen sijaan, että nämä eläisivät hillityssä parisuhteessa (Ilm. Hän saneli 90-luvulla melkoisen myllykirjeen Laodikeaan. Omaa näkemystä voi aina perustella näppärällä tekniikalla: Ensin kuvataan kaksi äärimmäistä, päinvastaista näkemystä. Käytännön esimerkiksi hän otti varallisuuden. Hän tuntee minut. KOTIMAA 27 1 6. Vastaavasti Laodikean uskon tulisi olla joko tulista tai jääkylmää. Ilmestyskirjan mukaan Ylösnoussut ei nielaissut tätä retoriikkaa. Näin puhuja itse vaikuttaa tasapainoiselta, aikuiselta ja kypsältä. Se, jolla Vanha testamentti usein kuvaa Jumalaa (esim. Alttarilla on kaksi kynttilää. Raamatunsuomennos yrittää suitsia Jeesusta samalle linjalle: vanhempien ’vihaamisesta’ on tehty ’valmiutta luopua’ heistä (Luuk. 20:5). Mieluummin raikasta lähdevettä janoon! Yhtä eltaantuneelta maistuu seurakunnan kypsän aikuinen tapa uskoa. Raamatun kirjaimeen ei pidä tuijottaa sanatarkasti, mutta ei se ole myöskään pelkkä dokumentti muinaisten ihmisten uskomuksista. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Kyllä Jeesus ja Paavalikin tämän tiesivät (Gal. Kuka viitsisi juoda vettä, joka on peräisin Hierapoliksen kylpylän kuumista altaista, mutta matkalla Laodikeaan haalentunut. Niin helposti me kiinnymme pahaan, niin salakavalasti se kietoo ja pettää meidät. Tämä on tekosyy. Hengellisen innostuksen aiheuttamia ongelmia ei korjata uskomalla laimeammin. gun damén. Osaan tehdä kompromisseja ja kulkea kultaista keskitietä. Monta muutakin hyvää asiaa on käytetty huonoon tarkoitukseen, mutta jo roomalaiset tapasivat sanoa: Väärinkäyttö ei poista oikeaa käyttöä. Kultaisen keskitien kirous Ilmestyskirja. LAurI Thurén Itä-Suomen yliopiston eksegetiikan professori Omaa näkemystä voi aina perustella näppärällä tekniikalla: Ensin kuvataan kaksi äärimmäistä, päinvastaista näkemystä. Ilmestyskirjan mukaan kyse ei ole kuitenkaan tyylipisteistä vaan teoista. Kun Kolossa ja muut lähikaupungit olivat tuhoutuneet maanjäristyksissä, seudun talous alkoi keskittyä Laodikeaan. 3:13), mutta tyylilaji on isällinen ja leppoisa. 3. 3: 14–19 Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku: Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Se tunne ajoi Paavalia eteenpäin niin että hän synnytti kohinaa kaikkialla, minne saapui. Oli kadotettu se tunne. En ole yksisilmäinen, minulla on todellisuuden tajua ja ymmärrän elämää. Hän tietää, milloin on oikea aika avata silmäni tälle todellisuudelle. Omaisuutta ja hengellisyyttä hallinnoitiin yhtä harkitusti. En vain tunnista Häntä. M aahanmuuttokriittiset ovat itsekkäitä rasisteja, mutta yhtä lailla avoimien rajojen vaatijat ovat täysin vastuuntunnottomia. Vapauta meidät sanallasi, herätä usko anteeksiantamukseen. 26:12–16, Ilm. Syy ei ole Raamatussa, vaan meissä, meidän pintapuolisuudessamme ja kylmyydessämme. Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet. Se ei kuitenkaan merkitse, ettei Hän olisi vierelläni. Pirkko Lehtiö On Herra vielä vierellä Suomen Lähetysseura Me tavalliset, huonot kristityt osaamme huonosti Raamattumme. Sinä lähetit Poikasi maailmaan tekemään tyhjäksi Paholaisen teot. Piet. Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Seuraavaksi esitetään oma kanta, joka osuu noiden kahden puoliväliin. Tuntuuko tutulta. Heprean qnh tai kreikan zelos tarkoittavat sisäistä tulta, nuoren miehen kiihkeyttä, mustasukkaisen rajua rakkautta, joka ei säästä mitään eikä ketään. paastonajan sunnuntai (Oculi) on aiheeltaan ”Jeesus, Pahan vallan voittaja”. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset aina ja ikuisesti. uutiset lähempääkin kuin Lähi-idästä kertovat, miten paljon pahaa uskonnollinen fanaattisuus saa aikaan. En huomaa Häntä jatkuvasti. 4:18), mutta se ei heidän puheitaan hillinnyt. Kuka tahansa voi kuvitella ihmisiä, jotka ajavat omasta ajattelusta ohi oikealta ja vasemmalta. Rakkauden lieveilmiöitä ei pidä torjua sillä, että rakastaa vähemmän. Moos. 3:14–19, Joh. Kauppakeskuksia rakennettiin ja teollisuus kukoisti. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma! Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani. Kultainen keskitie ei aina ole ratkaisu. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi! 3. Anna Poikasi voiton näkyä meissä ja meidän arkipäivässämme. Liturginen väri on violetti tai sininen. Jos Laodikean seurakunta jatkaa kultaista keskitietä, suhde Ylösnousseeseen on katkolla. Seurakunta ei jäänyt kasvusta osattomaksi. 12:37–43. 14:26). pAAsTOnAjAn sunnunTAI Kiihkeä Jumala kaipaa kiihkeitä seuraajia. Ylösnoussut haastaa meidät laodikealaiset liikkeelle tosissaan ja täysillä, sillä tämä maailma kaipaa oikeudenmukaisuutta ja evankeliumia enemmän kuin koskaan. Vielä vähemmän verenpainetta nostattavat vanhan Johanneksen kirjeet. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. 2. Lauri Pohjanpää Onnellinen Koti WSOY Isämme, joka olet taivaissa, me ylistämme sinua. Tekstit: Ps. 25:11–20, Jer. Uusi testamentti tuntee rauhallisempaakin uskoa: Ensimmäinen Pietarin kirje tosin suosittelee kiihkeyttä hyvän tekemiseen (1. 2:4). Tiedämme hyvin, että on totta Jeesuksen sana: joka etsii, se löytää. Kuka tahansa voi kuvitella ihmisiä, jotka ajavat omasta ajattelusta ohi oikealta ja vasemmalta. hän on antanut lupauksen läsnäolostaan opetuslapsilleen. Raamattu ei avaudu silmänräpäyksessä, kulta on syvällä. Jos Efesoksessa ei palata nuoruuden rakkauteen, sen lampunjalka siirretään muualle. Kompromissi, kultainen keskilämpötila, aiheuttaa Ylösnousseessa oksennusreaktion. Me puolustamme laiskaa lukemistamme sillä, ettei Raamattu muka puhu meille mitään, ei avaudu meille, sen lukeminen ei vaikuta käänteentekevästi. 2 01 7 ensI pyhänä OsuMIA ruKOus 3
Vastaväitteet ja kommentit teesiin: toimitus@kotimaa.fi Viikon teesi 19 Re formaatio • 500 vuo tta • Kolmas käsky kehottaa pyhittämään lepopäivän. Parahin lukija, aktivoi lepopäiväoptiosi ja voimaannu! Kohtaa harmaa arki pyhäaamun taivaallisessa valossa! Olli Seppälä ktivoi lepopäiväoptiosi. Kumpi päivä sopii paremmin pyhittämiseen. 2 01 7 VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Ellei sitten joudu olemaan töissä viikonvaihteessa. Viisas. Kuvissa Sipoon kirkkoon vuonna 2016 toteutetut tekstiilit. Mutta koska kukaan ei siihen pysty/jaksa/viitsi, oli hänen mielestään parempi erottaa yksi päivä hengellisyyden vaalimiselle. Oli yksityisistä tai yhteisöllisistä uskonnon harjoituksista mitä mieltä tahansa, ajatus yhdestä erikoispäivästä viikossa on hyvä. 28 KOTIMAA 1 6. Teesit on osoitettu niin kirkolle kuin jokaiselle kristitylle. 3. Nimittäin, jos ihan tarkkoja ollaan, nyky-Suomessa viikkorytmin mukaisia pyhiä eli lepopäiviä on kaksi, lauantai ja sunnuntai. Luther jopa ajatteli, että jokainen päivä tulisi pyhittää eli omistaa jumalisuudelle. Suunnittelussa voidaan huomioida kirkkotilan arkkitehtuuri ja tunnelma, ja luoda tekstiileillä jatkumo tilan yksityiskohtien ja liturgisten värien välille. Se, jolloin heittää vapaalle vai se jolloin alkaa valmistua arkityöhön. Syvällinen. Lauantai vai sunnuntai. 020 754 2350 Ateljé Solemniksen tekstiilitaiteilijat suunnittelevat ja toteuttavat myös tilaustyönä kaikenlaiset kirkkotekstiilit toiveidenne mukaan. Kotimaa julkaisee vuoden ajan (27.10.2016 – 2.11.2017) jokaisessa numerossaan joka viikko yhden teesin reformaation merkkivuoden ja Lutherin vuonna 1517 naulaamien teesien kunniaksi. Tai muuten vain hoitaa silloin asioitaan ja ostoksiaan. Ja mitä ihmettä on moderni pyhittäminen. Vähän outo juttu. Moni joutuu