huhtikuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : A ntt i Ri nt al a 11 9. vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –1 7 ”Jokin minussa jähmettynyt on sulanut” Elokuvaohjaaja Virpi Suutarille Havumetsän lapsista tuli yksi merkittävimmistä elokuvamatkoista koskaan 20 4 Nuoret pääsevät Walk in terapiaan jo yli kymmenellä paikkakunnalla 9 Porvoon tuomiokirkon vanhat penkit huutokaupataan ukrainalaislasten hyväksi 10 Lasten hyväksikäyttö skandaali repii nyt Saksan evankelista kirkkoa. N:o 16 | 19
Sota on lisännyt rajusti antisemitismiä niin kuin myös osaltaan islaminvastai suutta. Kuten tiedetään, lapset esittävät usein terävimmät kysymykset. Israel taas ei suostu lopettamaan sotatoimiaan ko konaan ennen kuin Hamas on ajettu pois Gazasta. Tänä aikana olen huomannut, että saamelaiset kaipaavat omankieli siä palveluita niin kotiseutualueil la kuin sen ulkopuolella. Hänen mukaansa saamelaisten asiat kiinnostavat aiempaa enemmän, mutta niistä tiedetään todella vähän. Tässä lienee juutalaiskristillisen etiikan hankalin pala purtavaksi. Miksi Kaikkivaltias ohjasi ihmisen toimimaan itselleen ja kansalleen epäedullisella tavalla. – Kielivaatimus on onneksi nous sut kelpoisuusehdoksi, kun vir koja kotiseutualueella täytetään. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. viikon henkilö ”Saamenkielentaitoista työvoimaa tarvitaan” Mari Valjakka työskentelee pro jektikoordinaattorina Saamelaiset kirkossa hankkeessa, joka on osa kirkollista Saamelaisten totuus ja sovinto prosessia. – Iloitsen että pohjois ja inarin saamen lisäksi myös koltansaa menkielistä katekismusta ollaan tekemässä. Rauha tässä sodassa on edelleen kau kana huolimatta siitä, miten ahdistu neena muu maailma tilannetta seuraa. Esimerkiksi Raamattua on kään netty pohjoissaameksi ja inarin saameksi löytyy jo evankeliumit, mutta koltansaameksi saatavilla on vain Johanneksen evankeliumi. Vai onko sekään oman tahtoni asia. Kielen osaamisen lisäksi on kiinni tettävä huomiota kulttuurin tun temukseen ja kulttuurisensitiivi syyteen. Jos nyt jotain hyvää haluaa tilanteesta ha kea, niin tärkeää on, että tulitaukoneuvottelu ja käydään nimenomaan Lähiidän valtioiden välityksellä. huhtikuuta 2024 6 ekumenia Global Christian Forum yhdistää 18 radio ja tv Jumalanpalvelukset ja radiohartaudet 24 nuoret Kristityt ja muslimit haluavat nähdä toisensa hyvässä valossa 14 Seppo A. Mitä jää jäljelle, mitä ajatella ja tehdä. NIILO RANTALA MARI VALJAKKA – projektikoordinaattori N:o 16 | 19. Moderni tiede tunnustaa ainakin perimän, yhteiskunnallisten rakenteiden ja psykologisten vääjäämättömyyksien vaikutuksen. – Ihmiset ovat kiinnostuneempia saamelaisten asioista kuin aiem min. Vastaisku lietsoisi Lähiidän ruutitynnyrin en tistä pahemmin liekkeihin. Kirkkoherroilta edellytetään saa menkielentaitoa tai sitä, että he lupautuvat opiskelemaan. Tämän viikon Vanhan testamentin lukukappale asettuu kuitenkin eri jengoille. 2 Mikä on saamenkielen asema kirkossa tällä hetkellä. Onko ihmisellä vapaa tahto vai ei. Selvitämme myös kieleen ja kulttuuriin liittyviä tar peita ja kehitämme saamen kie len ja kulttuurin asemaa kirkossa. Kun vuosikymmenten jännitteet purkautuvat Lähiidässä, sota vyöryy eteenpäin omalla logiikallaan. Ehkäpä Egyptin prinssi -elokuvan tavoin rukoilla johdatusta. 3 Missä kielitaidon puute korostuu. Joillekin tulee yllä tyksenä, että meidän on oikeas ti pystyttävä palvelemaan saa melaisia kirkossa heidän omal la äidinkielellään. Se ei saa olla asia, mitä ihmiset joutuvat vaati malla vaatimaan. Samaan aikaan tiedostan kipeäs ti, että saamelaisasioista tiedetään todella vähän. Mooses korostaa valinnan merkitystä ja patistaa kansaa valitsemaan elämän kuoleman sijasta. Tämän lehden painoon mennessä ei ole var maa tietoa siitä, miten Israel aikoo toimia. Yksi viime aikoina kuulemani on, että ”miksi Jumala paadutti faaraon sydämen?” Niinpä. Niin meilläkin. Kestävän rauhan rakentamiseksi alueen valtioiden on aktivoiduttava etsimään yhdessä Israelin kanssa ratkaisua palestiina laisten tilanteeseen koko alueen yhteiseksi par haaksi. Tie rauhaan käy kuitenkin vain dialogin kautta ja kun molemmat osapuolet sitä tahto vat. Saamenkielentaitoista työvoimaa tarvitaan monella sek torilla, kirkossakin. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja | Kuva: Jani Laukkanen Vuosikymmenten paineet purkautuvat Lähi-idässä M eneillään oleva Israelin ja ter roristijärjestö Hamasin välinen sota laskee selvästi muidenkin osapuolten kynnystä ryhtyä sotatoimiin. – Olen ollut saamelaisten pappi na kotiseutualueella 2015 lähtien. Iskuissa haavoittui vakavasti 7vuotias beduiinityttö. – Ihmisten oikeus saada kirkollis ta palvelua äidinkielellään toteu tuu vaihtelevasti. Hyökkäys oli pikemminkin näyttävä kuin te hokas. Se ei peräänny vaatimuksestaan py syvästä tulitauosta – sitäkin voi miettiä, odottaako Hamas Iranin iskujen myötä konfliktin laajenemista. Saamelaisten kotiseutu alueella kielilaki kuiten kin velvoittaa siihen. Yhdysvallat on jo varoittanut kumppaniaan, ettei se tue iskua Ira niin, jolla puolestaan on lämpimät suhteet Ve näjään ja Kiinaan. 2~ ~3 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024. Teinonen Hullaantuminen Andalusiaan vauhditti Teinosen siirtymistä katoliseen kirkkoon Mari Valjakka on toiminut saamelaisten pappina kotiseutualueella vuodesta 2015 lähtien. Samaan aikaan lauantaina Hamas ilmoitti hylkäävänsä viimeisimmän tulitaukoehdotuksen, jota oli hierottu Kairossa Egyptin ja Qatarin välityksel lä. Iskujen aiheuttamat tuhot jäivät kuitenkin muuten niin vähäisiksi, että Israelin on nyt pohdittava, miten se toimii suhteessa Iraniin. NIILO RANTALA Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. 1 Mitä hankkeelle kuuluu. – Pyrimme luomaan turvalli sempia tiloja käsitellä uskoa, kirk koa ja vaikeita kysymyksiä suh teessa niihin. Iran on uhannut vuosia Israelia ohjuksillaan, mutta tyytynyt toimimaan tuke miensa terroristijärjestöjen kautta. | Kuva: Mari Valjakan kuva-arkisto Egyptin prinssi -animaatioelokuva on ajaton hitti lapsiperheille. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. – Vähemmistökielten kannalta jo kaisella uudella puhujalla on suu ri merkitys. Kaikki kielet ei vät ole tasavertaisessa asemassa. Olen myös poh tinut saamelaisia ikäihmisiä, jotka usein joutuvat lähtemään kauaksi kotoa sairaalahoitoon ja kaipaa vat sielunhoidollisia keskusteluja omalla kielellään. Israel ja sen yhteistyökumppanit USA, Britannia ja Jordania ilmoittivat tuhonneensa noin 99 prosenttia iskuista. Se on tärkeää. Aistin positiivisen vireen. Iso osa esimerkiksi saamelaisista nuorista aikuisista opiskelee ja työskente lee kaupungeissa. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Lauantaina uhkaukset vihdoin toteutuivat, kun Iran päätti pahentaa Lähiidän kriisiä am pumalla satoja ohjuksia ja lennokkeja Israeliin. Lisäksi kaikki kielet näkyvät saamenkielisissä Kau neimmat joululaulut vihoissa. Se luultavasti vielä pahenee ennen kuin se päättyy. Raamatun kirjat vilisevät kertomuksia sidotusta ratkaisuvallasta ja kohtalon vääjäämättömyydestä: Sallimus ei antanut Joonan paeta, Jeesuksen oli juotava maljansa ja kirjoitukset määräävät tulevaisuuden suunnan
K un ahdistus iskee, apua on nykyään vaikea saada. Se, ettei kyse ole pitkästä sitou tumisesta, on joillekin helpotus, joillekin haaste, koska ei voi suo raan jatkaa siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin. Osa nuo rista odottaa pääsyä pidempään prosessiin ja tarvitsee odottaes saan kannattelutukea. Tapaami nen todellakin järjestyy vain käve lemällä sisään. Asiakkuus toisessa palvelussa ei ole este ta paamiselle. Syitä tuen tarpeeseen on monia: ihmissuhdekuviot, yksinäisyys, unettomuus, sateenkaarevuuteen liittyvät kysymykset, opinnoista tipahtaminen tai oma kova vaati mustaso niiden suhteen. – Se yksi kerta voi olla alkusy säys sille, että saa otteen elämästä, Kettusaari painottaa. Kävijämäärät ovat vaihdelleet yhdestä kymmeneen, joten neljä päivystävää terapeuttia vuorossaan on tähän asti riittänyt. Psy kologi, kuraatto ri ja muut tuki palvelut ovat tukossa. Tuloksellinen toiminta tunnissa on terapeutille haastavaa. Jos olisi, olisim me silloinkin nuoren tukena. – Se voi nostaa pintaan pelkoja kel le tahansa, toimia triggerinä ja ak tivoida isoja tunteita, muistoja, ke hotuntemuksia. Osa terapeu teista on seurakunnan työnteki jöitä, mutta vapaaehtoisilta päi vystäjiltä ei Kettusaaren mukaan kysellä, kuuluvatko he kirkkoon. – Koska nuori ”hyvästellään” joka kerta, jokainen tilanne täy tyy pystyä ”sulkemaan” niin, että hän saa työkaluja olonsa työs tämiseen eikä lähde pois entis tä rikkinäisempänä, Kettusaari korostaa. Monissa tilanteissa käynti kerrallaan malli ei kuitenkaan ole laastariratkaisu, vaikka niin saattaisi luulla. Walk in terapian kohderyh mää nuoremmille apua tarjoavat muun muassa Mieli ry:n kriisipu helin, Mannerheimin lastensuoje luliiton Lasten ja nuorten puhelin sekä SOSLapsikylän Apuuchat. Joillakin paikkakunnilla on mahdollisuus myös ajanvarauk seen. Helsingissä siihen ei ole tois taiseksi haluttu tarttua. Listoilla on paripsykote rapeutteja. – Yhdessä oleminen ja kollek tiivinen sureminen on parantavaa, lohduttavaa ja lopulta eheyttävää kin. Joille kin kirkko viitekehyksenä saattaa korottaa kynnystä. Samoin työntekijöiden anta ma aika järkyttyneen ja surevan vierellä on korvaa maton. Samoin kaikki nuoret ja kaikki asiat ovat tervetulleita. Uu delleenkin voi halutessaan tulla, mutta on varauduttava siihen, että päivystämässä voi olla eri terapeutti. Walk in terapiaan nuori voi tulla hetken mielijohteesta. Ratkaisukeskeinen lyhyttera pia keskittyy omien vahvuuksien tunnistamiseen, voimavarojen ja uusien näkökulmien löytämi seen menneisyyden analysoinnin sijaan. – Et todellakaan ole hullu tai sairas, jos haluat tulla puhumaan elämästäsi. Syksyllä 2022 siitä tuli Lasten ja nuorten keskuksen koordinoima toimintamalli. Jos me huomaam me nuoren kaipaavan tekemistä, vertaisryhmää tai toisenlaista am mattiapua, ohjaamme hänet sopi vien toimijoiden luo. Walk in terapia toimii käyn ti kerrallaan periaatteella. Helsingissä Walk in terapiaa tar jotaan kahtena päivänä viikossa kahdessa eri paikassa. – Enemmän olisinkin huolissa ni heistä, jotka ajattelevat, etteivät tarvitse koskaan mitään tukea. – Ainoastaan jos esiin nousee rikoksen suunnittelu tai lastensuo jeluasia, siihen on ehkä tartuttava eri tavalla. Poikkeuksen tekevät terapiaan vaikkapa perheasiainneuvotte lukeskuksen ja perheneuvonnan vinkistä paikalle tulevat nuoret parit, joille pyritään takaamaan juuri pariterapeutin ammattitaito. – Kerran eräs isä toi tyttären sä meille suoraan psykiatriselta osastolta kotiutettuna. Henkilötunnisteita paperiin ei tule. Walk in tera pia alkoi Suomessa vuonna 2021. Kettusaari muistuttaa, että jo kin tietty ongelma ei ole sama kuin koko ihminen. – Tavoitteena on myydä aikui sen tai ylipäätään toisen lähel lä olevan ihmisen huoli nuoren omaksi tarpeeksi, että hän ym märtää itse hakeutua avun piiriin, Helsingin Walk in terapiaa koor dinoiva erityisnuorisotyönohjaa ja, pari ja perhepsykoterapeutti Henna-Mari Kettusaari kertoo. Useilla paikkakunnilla Walk in toimintaa pyörittää seurakunta, joka muun muassa tarjoaa tilan ja työnohjausta päivystäjille. – Perusajatushan on, että nuo ri voi tulla sisään hetken mieli johteesta, ei kolmen viikon pääs tä, jolloin tapaamista ehkä jännit tää tai sen unohtaa. Ilmaiseen Walk in terapiaan 16–29vuotias voi kuitenkin kä vellä ilman lähetettä tai ajanvara usta. – Jos muiden resurssit eivät riitä keskusteluapuun, nuori oh jataan meille. Paikallisesti toimintaa pyörit tävät seurakunnat tai kaupungit usein alueellisten yhteistyökump paneiden kanssa. Muun muassa sateenkaarinuorille on painotettu sitä, ettei meillä ole minkäänlaista eheytysagendaa. Tästä terapeutti saa rungon sille, mihin noin 60 minuutissa pi täisi ennättää tarttua. Kynnystä madalletaan tarjoa malla palvelua paikoissa, joihin nuoret muutenkin tulevat. Tuen löytämisessä tärkeää on myös palvelunohjaus yhteistyö kumppaneiden, vaikkapa oppi laitosten, kanssa. Ahdistunei suus ja heikentynyt elämänhallin ta on riittävä syy, Kettusaari pai nottaa. Näitä tilanteita ei ole juurikaan ollut. Heillä on so siaali, terveys tai kasvatusalan ammattitutkinto sekä psyko tai lyhytterapeutin koulutus tai siitä vähintään 20 opintopisteen suo ritukset. Henna-Maria Kettusaari koordinoi Walk in terapiaa Helsingissä. SOSLapsikylä tarjoaa apua myös vanhemmille. Kettusaaren mukaan terapia näh dään nykyään nor maalina palveluna, joka ei mää rittele ihmisen arvoa. Joitakin huolestuttaa, onko oma asia riittävän iso. Merkittäviä ovat myös seura kuntien järjestämät mahdollisuu det kokoontua yhteen. Toimintaa on yli kymmenellä paikkakunnalla. Esiin nousee myös syömishäi riöitä, päihdeongelmia, hyväksi käyttöä, itsetuhoisuutta. Vaikkapa päihtei denkäytön alle on voinut jäädä paljon käsittelemättömiä asioita. Tuntui lä hes tragikoomiselta, että tullaan erityissairaanhoidosta Walk in te rapiaan. Nuori täyttää tullessaan lomak keen, jossa hän kertoo, mistä hän tänään haluaa puhua. Tervetulleita ovat kaikki nuoret ja kaikki asiat. Odotukset – ja tarpeet – Walk in terapiaa kohtaan ovat suuret. Terapeutin mahdolliset muistiinpanot, joihin kirjataan ta voitteita elämänmuutoksen osal ta ja keinoja sen saavuttamiseen, nuori saa halutessaan mukaansa. Jatkuvassa vuo rovaikutuksessa etsitään keinoja nuoren kokonaisvaltaiseen tuke miseen. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että jo kertaluonteisesta terapi asta hyötyy jopa 70 prosenttia kävijöistä. – Hengellisyys nousee esiin, jos nuori sitä itse haluaa. Entä mitkä ovat nykyiset voimavarat, miten hän on yrittänyt ratkaista ongel maa. Moni on saattanut kävellä päi vystyspaikan oven ohi monta ker taa ennen kuin on uskaltanut tulla sisään. | Kuva: Jukka Granström 4~ ~5 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024. Keskustelut käydään kutsu manimellä eikä niitä kirjata mi hinkään järjestelmään. Kettusaari painottaa termiä mielen hyvinvointi mielentervey den häiriöiden sijaan. Walk in terapiassa ei kysellä kuka olet, vaan mitä tarvitset nuoret | Walk in terapia tarjoaa matalan kynnyksen ensiapupalvelua nuoren mielen hyvinvoinnin tukemiseen käynti kerrallaan. Jokin tapahtuma, kuten Van taan kouluampuminen, voi lau kaista tuen tarpeen myös niille, joita ta pahtuma ei suoraan koskettanut. ERJA SAARINEN ajankohtaista ” Se yksi kerta voi olla alkusysäys sille, että saa otteen elämästä. Tär keä nuoren liikkeelle lykkääjä voi olla hänen hyvinvoinnistaan huol ta kantava läheinen. Erityisen tarkkoja ollaan siitä, että kaikki päivystävät terapeutit ovat ammattilaisia. Mietimme, pitäisikö vain tilata ambulanssi ja lähettää tyttö takaisin osastolle, Kettusaari ker too
– Aina, kun ymmärrys toisesta ihmisestä lisääntyy, se lähentää. Tarvittiin jotakin uutta. Suomessa luterilaishelluntai laiseen neuvottelukuntaan kuu luva Koskela on vaikuttunut siitä, miten lämpimästi foorumiin osal listuvat vanhojen kirkkojen edus tajat suhtautuvat helluntailaisiin ja muihin uudempien kirkkokun tien edustajiin. – Sellainen ei ole meille tyypil listä. Pienryhmissä tapahtuva henkilökohtaisten uskonkertomusten kuuleminen riisuu tittelit ja murtaa ennakkoluuloja. Kimmo Kääriäisen mieleen jäi Bogotán tapahtumaan osallistu nut ortodoksimies. Y ksi tämän vuoden merkittävimmistä ekumeenisista ko koontumisista pi dettiin tällä viikol la Ghanan pääkaupungissa Ac crassa. Taustalla oli neuvoston havah tuminen kristikunnan muutok seen: kristillisyyden painopiste oli siirtynyt globaaliin etelään, ja siel lä oli paljon uusia, nopeasti kasva via kirkkoja, joita perinteinen esi tyslistaekumenia ei kiinnostanut. Päinvastoin, foorumin toiminnassa tapahtuva tutustuminen hyödyttää viralli semman ekumenian muotoja, sa noo Ghanan kokoukseen osallis tuva teologian tohtori, helluntai lainen Harri Koskela. – Tapahtuma on ainutlaatui sen kirjava ja äärimmäisen kiin nostava, konferenssiin osallistuva Kirkon ulkoasiain osaston johta ja Kimmo Kääriäinen kiteyttää. Pitää rohkeasti heittäytyä mukaan, Kirkon lähe tystyön keskuksessa työskentelevä Mountraki toteaa. | Kuva: Harri Koskela 6~ ~7 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024 Merkityksellistä sisältöä Näköislehti on luettavissa verkossa torstaisin klo 8.00. – Kun tutustutaan, se voi johtaa siihen, että kirkkokunnat pystyvät sopimaan helpom min esimerkiksi virallisista oppi keskusteluista tai käytännön yhteis työhankkeista. Ekumeniaa elämäntarinoiden avulla kristittyjen yhteys | Global Christian Forumin piti olla väliaikainen työkalu kristittyjen keskinäisen tutustumisen tueksi. HEIKKI SALMELA Juttua varten haastateltiin myös Global Christian Forumin kansainväliseen komiteaan vuosina 2006–2018 kuulunutta rovasti Pirjo-Liisa Penttistä. KMN lähestyi Maailman Evan kelista Allianssia, Maailman hel luntaiyhteisöä Pentecostal World Fellowshipiä sekä roomalaiskato lista kirkkoa. He olivat tu tustuneet muissa ekumeenisis sa konferensseissa, mutta vasta miehen uskonkertomuksen kuu leminen avasi kunnon näkymän hänen sisimpäänsä ja vakaumuk seensa. Mui den tehtävänä on kuunnella ja esittää korkeintaan tarkentavia kysymyksiä. Itse olen ekumeenisesti jo sen verran marinoitunut, että asia on minulle ok, mutta kymmenen vuotta sitten olisin varmasti ollut ihan hämilläni. Ke hitystä pyrittiin jatkamaan Gha nassa. – On innostavaa tavata edusta jia kirkoista, joita hädin tuskin tie tää olevankaan. Yhteiskunnan pola risaatio ja nationalismin voimistu minen ovat tulleet myös uskonyh teisöjen sisälle ja välille. Vaikka ohjelmaan sisältyy aina myös raamatunopetusta, luento ja, rukousta ja kanavatyöskente lyä, juuri näiden henkilökohtais ten ”uskonkertomusten” jakami nen tekee konseptista ainutlaa tuisen. Haastateltava oli Jouni Lignell, ei Lingnell. Nauti maksullisista jutuista ja monipuolisesta sisällöstä: uutisista, artikkeleista, podcasteista ja paljosta muusta. – Niitä kuiluja pitää kaventaa, ja yhteen tuleminen on siihen pa ras tapa. Verkosto tunnetaan Suomessa huonosti, mutta maailmalla sii tä on muodostunut toinen kan sainvälisen ekumenian pääuoma Kirkkojen maailmanneuvoston rinnalle. Syntyi ekumeenisen kanssakäy misen muoto, jossa eri kirkkoihin kuuluvat kristityt oppivat toisil taan henkilökohtaisen tutustu misen kautta. – Uskonkertomusten kautta tällaiset asiat voivat joskus nousta ryhmissä esille. Silloinkin voi toi voa, että keskinäinen ymmärrys li sääntyy riippumatta siitä, ollaan ko itse asiasta samaa mieltä vai ei, Kääriäinen sanoo. Epävirallisesti foorumin us konkertomusmetodia on toteu tettu Suomessa ainakin Kirkon ulkoasiain osaston työyhteisö päivässä, Espoon kirkkoherro jen kesken, katolilaishelluntai laisessa keskusteluryhmässä sekä Kuopion kirkkopäivillä vuonna 2013. julkaistussa kirkko & minä -jutussa oli kirjoitettu haastateltavan nimi väärin. Sen jälkeen vastaava tapahtuma on järjestetty Indonesiassa 2011 ja Kolumbian Bogotássa 2018, ja osallistujien kirjoa kasvatettiin entisestään. Kaikille kristityille oman hen gellisen kasvupolun sanoittami nen ei ole helppoa. Kirjaudu sisään Kotimaa.fi:ssä ja pysy ajan tasalla kirkosta ja yhteiskunnasta. Kyse on Global Christian Forum (GCF) verkoston neljän nestä maailmanlaajuisesta konfe renssista. Kuva GCF-konferenssista Kolumbiasta vuodelta 2018. Esimerkiksi Ruotsissa ja Nor jassa kansalliset ekumeeniset neu vostot ovat saaneet 2000luvulla runsaasti uusia jäsenyhteisöjä, ja yhtenä tekijänä ilmiön taustalla on pidetty kansainvälisestä Glo bal Christian Forum toiminnas ta saatuja kokemuksia. Neljännesvuosisata myöhemmin konseptille on tarvetta entistä enemmän. – Toisaalta uskonkertomusten jakaminen voi avata keskinäistä ymmärrystä jopa luterilaisen kirk komme sisällä. Foorumin perusperiaatteiden mukaisesti puolet osallistujista kutsutaan perinteisistä kirkoista ja puolet uusista kristillisistä yh teisöistä, kuten helluntailaisista, evankelikaalisista ja globaalin ete län kotoperäisistä kirkoista. Maailmanlaajuisten konferenssien lisäksi Global Christian Fo rum tapahtumia on toteutettu eri maanosissa, naapurimaiden kesken sekä joissakin maissa jopa kansallisesti. Kertomusten myötä jamaika lainen karismaatikko, kanadalai nen metodisti ja pohjoisafrikka lainen kopti voivat tunnistaa toi sissaan veljen tai sisaren Kristuk sessa. Global Christian Forum toimin ta käynnistyi vuonna 1998 Kirkko jen maailmanneuvoston (KMN) silloisen pääsihteerin Konrad Raiserin aloitteesta. Oikaisu Kotimaassa 12.4. Samalla voi muuttua käsitys koko kirkkokunnasta. uutiset ajasta pienryh missä, joissa ku kin kertoo oman henkilökohtaisen tarinansa siitä, miten on löytänyt paikkansa Jeesuksen seuraajien joukossa ja millaista matkanteko Jeesuksen kanssa on ollut. Toimintaa päätettiin kuitenkin jatkaa. Foorumin tavoitteena ei ole korvata Kirkkojen maailmanneu vostoa eikä kirkkojen kahdenväli siä oppikeskusteluja. Osallistujien enemmistö on kirkkojen työntekijöitä sekä ekumeenisissa luottamustehtävissä palvelevia maallikoita. Foorumin ensimmäistä maail manlaajuista konferenssia Kenian Limurussa 2007 sanottiin nykyi sen kristikunnan laajapohjaisim maksi tapaamiseksi. Kyseenalaistaminen on kielletty. Kristikuntaa jakavia opilli sia kysymyksiä pyritään tietoisesti välttämään. Kun foorumin toimintaa käynnis tettiin, ajatuksena oli, että kyse on tilapäisestä hankkeesta, joka päät tyy Kirkkojen maailmanneuvoston vuoden 2013 yleiskokoukseen Ete läKorean Busanissa. Kaikissa foorumin tapahtu missa osallistujat viettävät osan ” Aina, kun ymmärrys toisesta ihmisestä lisääntyy, se lähentää. Bogotán jälkeen Kääriäinen ja Koskela keskustelivat kansallisen GCFkonferenssin järjestämises tä Suomessa, mutta suunnitelma raukesi koronapandemiaan. – Suomen Ekumeenisessa Neu vostossa tämä voisi olla hyvinkin toimiva konsepti, Kimmo Kääri äinen arvioi. Nämä neljä raken netta toimivat edelleen GCFver koston virallisina taustaorganisaa tioina. Jos et ole vielä tilaaja, TILAA NYT! Ota yhteys asiakaspalveluumme. Suomen evankelisluterilainen kirkko lukeutuu kansainvälisen GCFtoiminnan merkittävimpiin yksittäisiin rahoittajiin. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Printtilehden tilaajana sinulla on kirkon valtakunnalliset uutiset aina tuoreena mukanasi!. Koskela ja Kääriäinen arvos tavat sitä, että foorumin tapahtu missa keskitytään kaikkia kristit tyjä yhdistävään ydinainekseen, Jeesukseen Kristukseen pelasta jana. KMN:n keskuskomiteaan ja Euroopan kirkkojen konferens sin hallitukseen kuuluvan Maria Mountrakin mielestä konseptin tarve on vain lisääntynyt vuoden 1998 jälkeen. Ghanaan kutsutut noin 250 osallistujaa kattoivat kaikki maan osat ja käytännössä kaikki kristin uskon suuntaukset. Esimerkiksi Suomessa järjes tettiin vuonna 2010 Pohjoismai den ja Baltian alueellinen GCFta paaminen, joka kokosi yli 40 kris tillisten yhteisöjen edustajaa Poh joismaista, Baltiasta, Venäjältä ja ValkoVenäjältä. Suomesta Ghanan tapahtu maan osallistuvat myös Tampe reen piispa Matti Repo, hellun tailainen teologian tohtori Sanna Urvas sekä luterilainen Saara Alamäki Kirkkohallituksesta. Ghanaan mat kanneen suomalaisen ortodoksin Maria Mountrakin mukaan se koskee esimerkiksi monia orto dokseja
Jos suurta kuvaa tarkastellaan, kristillisten koulujen suosio ker too yhtenäiskulttuurin kadosta ja sirpaloituvasta yhteiskunnasta. Myynnissä on muun muassa Porvoon tuomiokirkon penkkejä sekä Artekin kalusteita. Nyt myytävät penkit ovat hie man nykyisiä penkkejä lyhyempiä, ja niissä on molemmin puolin kä sinojat. Tampereen kristillisen koulun rehtori kertoi opetussuunnitelmaan kuuluvan sekä evoluutioteorian että Raa mattuun perustuvan luomisteo rian. Eloneva otti yhteyttä kaupunkiin kysyäkseen, mitä siellä on tehty ylimääräiselle irtaimistolle, kun esimerkiksi päiväkoteja ja koulu ja on yhdistetty. Tuotto menee ukrainalaislapsille Unicefin ja Ko timaanavun kautta. Sitä, mihin mahdollinen ostaja kirkonpenkin voisi sijoit taa, ei seurakuntayhtymässä ole pohdittu. Lauantaina 20.4. Sittemmin siitä on tul lut arvovalinta. Tilanne on kimurantti. mennessä. Toistaisek si korviini ei ole kan tautunut mitään sel laista, mikä tuntuisi tunkkaiselta tai vie raalta. – Itse asun vanhassa rintama miestalossa ja äkkiä tulee mie leen, että katokseen pihalle tai kuistille penkki voisi sopia, Elo neva sanoo. Harmillista, että kristillisten koulujen täytyy Suomessa nivou tua angloamerikkalaisen herä tyskristillisyyden ja kulttuuriso dan rintamalinjoihin. Niitä jäi pois käytöstä kirkon peruskor 8~ ~9 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024 KIRKON JUHLAT 2024 17.–19.5. Suomen kristillisten koulu jen taustalla ovat usein joko yk sityiset kannatusyhdistykset tai vapaiden suuntien kirkot. sivistys ja kohtuus. Aluksi se ei ollut arvo valinta, hänelle ei vaan sattu nut olemaan sijaa muissa päivä kodeissa. Tapakulttuurin ja tunnustuksellisen kristillisyyden rajapinnoista taitetaan peistä ja koko kansakunta kohahtelee suvi virsikeskustelun, pääsiäispolkujen ja joulukirkkojen ristiaallokossa. Porvoon seurakuntayhtymässä ongelmaan on luotu kekseliäs rat kaisu: seurakunnat järjestävät yh teistyössä kaupungin kanssa huu tokaupan, jossa myydään käytöstä poistettua tavaraa. Olen naisimmaksi kysymykseksi arvo kasvatuksen näkökulmasta nou seekin se, mistä puhutaan kun puhutaan kristillisten koulujen kristillisyydestä. Ilmoitusvaraukset 8.5. – Kaikkia tavaroita emme pysty varastoimaan, eikä siihen ole tar vettakaan. Esimerkiksi pöytiä ja tuoleja on jäänyt yli suuria määriä, jauksen yhteydessä 1880luvulla. Kauniitkin tavarat muuttuvat varastoissa roi naksi, jos niille ei ole käyttöä. En tiedä. Samassa yhtey dessä järjestetään kirpputori. TUIJA PYHÄRANTA Huuda hyvää -huutokauppa Porvoon Taidetehtaalla lauantaina 20.4. – Sieltä löytöjä voi tehdä edul lisemmin. Voisivatko perheet pitää huolta, että heidän lapsensa osallistuu seurakunnan järjestä miin jumalanpalveluksiin ja har tauksiin. Osa tutkii hys teerisesti, missä milloinkin enkeli mainitaan, ja osa sitä, miten lap sen oikeus uskontoon saadaan val jastetuksi oman populistisen poli tiikan keppihevoseksi. Yh dessä meklarin kanssa huutokaup paan on valittu kaikkein kiinnos tavimmat esineet. ilmiö & näkökulma Koulumaailmassa korostuu negatiivinen uskonnonvapaus. | Kuva: Matti Pirhonen näin meillä Myydään: Huonekaluja, joilla on tarina K un seurakunnat luo puvat kiinteistöistä tai tekevät isoja re montteja, jää samalla yli myös irtaimistoa. Olen pitänyt tär keänä, että ruokaa edeltää ruoka rukous ja kirkkovuosi saa tulla tutuksi piirtämisen, laulamisen ja leikkimisen kautta. Ajaako se perheitä laittamaan lapsensa kristilliseen kouluun ja mitä yksityiskoulujen lisääntyminen merkitsee yhteiskunnalle. Toisaalta pelkään sirpaloitu van todellisuuskehityksemme pa hentuvan entisestään. Kristillinen koulu on silti asia erik seen. Se kun ei ole erityisen kristillistä. kierrätys | Porvoon seurakunnat huutokauppaavat tarpeetonta irtaimistoa. Porvoon Tai detehtaalla järjestettävään tapah tumaan paikalle tulee meklari Huutokauppa Helanderista. | Kuva: Jan-Christian Forsman kun olemme luopuneet isoista ko koontumistiloista, Eloneva kertoo. Myyntiin tulee myös Alvar Aallon suunnittelemia Artekin ka lusteita, muutamia taideteoksia sekä soittimia. Tuomiorovas tin pappilasta jäi hiljattain käy töstä Biedermeiersohvaryhmä, kun ruotsalaisen seurakunnan nuorisotoimisto muutti tiloihin. Kun aikuiset mittelöivät siitä, miten uskonto ei ja saa kouluissa näkyä, jäävät jalkoi hin ensimmäisinä lapset, positiivinen uskonnonvapaus, Kristillisten koulujen kristillisyydestä ” Eikö yhteys kaikenlaisiin ihmisiin ja perheisiin ole merkityksellisempää kuin ”omien joukkoon” käpertyminen. Nyt sellaisen voi huutaa omakseen hyväntekeväisyyshuutokaupassa. NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Y le uutisoi huhtikuun alussa kristillisten koulujen kasvavasta suosiosta. TAMPERE Kotimaassa KESÄ 2024 MENOVINKIT Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Lehti ilmestyy 17.5. Muita kiinnostavia kohteita ovat kauniit 1980luvun pallova laisimet, jotka jäivät yli Pellingin kurssikeskuksesta peruskorjauk sen yhteydessä. Uuden vuositu hannen Suomi on moniuskontoi nen ja moniarvoinen, koulumaail mansa puolesta ennemmin nega tiivisen kuin positiivisen uskon nonvapauden puolelle kellahtava. Erikoisimpia kohteita huutokau passa lienevät Porvoon tuomio kirkossa 1800luvun loppupuo lella käytössä olleet penkit. Kiinteistöpäällikkö Krista Eloneva Porvoon seurakuntayhty mästä toteaa, että huutokauppa on linjassa kirkon ympäristöarvo jen kanssa. En usko kenenkään kaipaavan Suomeen arvoihin tai tasoon perustuvaa ”koulushoppailua”. Kristilli siin päiväkoteihinkin on ruuhkaa jonoksi asti. Vielä 1960luvullakin Kallioniemen mukaan uskonnon opetuksen tavoitteena oli ”pereh dyttää oppilaita henkilökohtaisesti omaksumaan kristillinen uskon vakaumus”. Ylen jutussa huomioni kiinnittyi valitettavasti siihen, että Kristil listen koulujen ja päiväkotien lii ton puheenjohtaja painotti, että sukupuolivähemmistöön kuu luva oppilas kyllä hyväksytään kristilliseen kouluun, mutta se ei tarkoita, ”että hänen toimin tansa hyväksytään”. Mitä pahemmin uskontoallergia le viää yhteiskunnassa, sen enem män uskon kristittyjen gettoutu misen etenevän. Seurakunnat haluavat tukea kiertotaloutta. Vaikka uskonnonopetus on tun nustuksetonta, sen oikeutuksesta ja linjauksista käydään jatkuvas ti keskustelua. Painajaisis sani näen, että Suomen suurkau pungeissa on kahdenkymmenen vuoden päästä kristillisiä kouluja, islamilaisia kouluja, kalliita yk sityiskouluja ja kunnallisia teho tuotantolaitoskouluja. Kauas on tultu. Ymmärrän niitä van hempia, jotka haluavat varmistaa lapsensa positiivisen uskonnonva pauden toteutumisen. Kristillisten koulujen ja päiväkotien liiton si vuilta käy ilmi, että kristillisiä pe ruskouluja on ympäri Suomen jo 17 ja suunnitteilla kolme. Vielä emme sentään ole siinä pisteessä, että kastetut jou tuisivat sopimaan rippikouluku vioistaan välitunnilla piirtämällä kalakuvion hiekkaan. Lisäksi joitain penkkejä poistettiin vuonna 1909, kun kirkkoon tuo tiin keisari Aleksanteri I:n patsas. Idea huutokaupasta syntyi kes kusteluissa Porvoon kaupungin ta pahtumakoordinaattorin kanssa. Oma lapseni on kristillises sä päiväkodissa. Eikö yhteys kaikenlaisiin ihmisiin ja perhei siin ole merkityksellisempää kuin ”omien joukkoon” käpertyminen. Pari sukupolvea sittenhän kaik ki Suomen suuriruhtinaskunnan kouluikäiset lapset kävivät lute rilaista koulua, ja kuten profes sori Arto Kallioniemi kirjoittaa kirjassa Uskonnonopetus uudella vuosituhannella ”kansakoulu ra kentui kristilliselle maailmankat somukselle”. klo 12–18. Pitäisikö kris tillisten koulujen sijaan koettaa vaikuttaa tavallisten koulujemme toimintaan niin, että lapsi uskal taa lausua ruokarukouksen niin tahtoessaan. Tuomiokirkon penkit jäivät pois käytöstä 1900-luvun taitteessa. Onko kristit tyjen hyvä eristäytyä
Luvut ovat yli kymmenen ker taa niin suuria kuin mitä tähän asti on arvioitu. Lapsia hakattiin ja heitä raiskattiin kellarissa. Uusien tietojen mukaan vuodesta 1946 lähtien on EKD:n piirissä kohdistettu seksuaalista väkivaltaa 9 355 lasta ja nuorta kohtaan. JORMA MATTILA Berliini Detlev Zander sai kärsiä lapsuudessaan evankelisen lastenkodin raakuuksista. Raportin laati usei den yliopistotutki muslaitosten yh teinen Forumver kosto. Todellisuudessa tutkimus löy tää miltei 10 000 tapausta, jois sa uhrien keskiikä on 14 vuotta ja he ovat pääasiassa poikia. – Kirkko kohteli meitä uhreja epäinhimillisellä tavalla ja kohte lee edelleen. Nyt tähän tulee muutos, lupaa piispa Christian Stäblein. Vuonna 1961 syntynyt Zander vietti lastenkodissa ikävuotensa neljästä neljääntois ta. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Niil asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. – Eikä uhreja ole suojeltu, au tettu tai tuettu. Lapsi helvetissä.” Kuvan kirkko ei liity hyväksikäyttöön. Siinä hän kuvaa romaanin muodossa kokemuksiaan seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumisesta. Pitkän tähtäimen suunnitel missa on kokonaan uusi organi saatiomalli. Nyt Zander työskentelee osal listumisfoorumissa, jonka tehtä viin kuuluu hyväksikäytön uhreille maksettavien kirkon korvaussum mien yhtenäistäminen. Berlin-Brandenburgin ja Slee sian Oberlausitzin evankelisen kir kon piispa Christian Stäblein on tyrmistynyt seksuaalisen hyväk sikäytön todellisesta laajuudesta. Ei hoideta enää. – Tämä on nyt uusi menettely tapa. Paperilasku 5 € + alv 10 %. asema ja vahva karisma, mikä aut taa heitä lasten ahdistelussa, piis pa Stäblein sanoo. Tilaa Askel – Aloita matkasi sydämen rauhaan Tilaus on määräaikainen. 2022), mikä vastaa noin 22 prosenttia maan väestöstä. Syytettyjen määrä nou see noin 3 500:aan, joista kolman nes on pastoreita tai kirkkoherro ja. Ennaltaehkäisevä koulutus ja valmennus tulee pakolliseksi kai kille kirkon työntekijöille sekä va paaehtoisille. Saksan evankelisen kirkon puit teissa harjoitetusta lapsien seksu aalisesta hyväksikäytöstä julkais tiin ensimmäinen laaja tutkimus tammikuussa. Monet aluekirkot te kevät yhä ihan mitä haluavat, eikä niitä kiinnosta käsitellä hyväksi käytön uhrien ongelmia. – Jokainen lapsen hyväksikäyt tö romahduttaa kaiken sen, mitä kirkko edustaa. Mutta ne ovat yksit täisiä. Tai koko yhteiskun nan maskuliinisen vallankäytön kysymys, joka ei juurikaan koske ta protestantteja. Ensimmäinen periaate on nyt, että kirkko vie jokaisen seksuaali sen väkivallan tapauksen heti ylei selle syyttäjälle, siis maallisen val lan viranomaisille. Se on paljastanut sil miemme eteen, miten pahasti me kirkkona olemme toimineet vää rin, sanoo piispa Stäblein Kotimaalle. Kaikki pimentoon jääneet ta paukset kaivetaan päivänvaloon. Osa hänen selviämistaistelustaan on ollut kirjan kirjoittaminen. Jokainen tapaus viedään yleiselle syyttäjälle. Selvityksen suu rin järkytys oli, että hyväksikäytön uh rien määrä Saksan protestanttisessa kirkossa on tun tuvasti aikaisempia arvioita suu rempi. Nimittäin puhu misen Jumalasta, joka vapauttaa ihmisen ja rakastaa ihmistä, poh tii Stäblein. Dieter Z:n tarina. Rahamää rät vaihtelevat mutta korvaus uh rin koko elämän ja työhistorian turmelemisesta voi nousta jopa 300 000 euroon. Federatiivinen, byro kraattinen ja monimutkainen ra kenne saa ajan oloon väistyä, ja maakirkkojen toimivaltaa keski tetään EKD:n läpinäkyvälle kes kushallinnolle. – Tämä tutkimus todistaa tu hannella sivullaan uhrien hyväk sikäytöstä siitä kärsineiden omal la äänellä. Forumverkoston tutkijat ko rostavat selväsanaisesti, että näky vissä on nyt vasta jäävuoren huip pu. | Kuva: Jorma Mattila Saksan evankelinen kirkko Saksan reformaatiossa syntyneistä kirkoista käytetään yhteistä nimitystä evankelinen. Forum-tutkimuksen mukaan saksalaiset papit ovat seksuaali sen väkivallan suhteen monesti sarjatekijöitä, jotka käyttävät hy väkseen useita lapsiuhreja saman aikaisesti. Nykysystee missä kukaan ei saa tietoa heidän aikaisemmista rötöksistään. uutiset siin kohdistuva seksuaalinen vä kivalta on katolisen kirkon eri tyisongelma. – Jumalasta ja hänen rakkau destaan en voi kokemieni rikosten jälkeen enää ääneen puhua. EKD on 20 itsenäisen maakirkon yhteenliittymä, johon kuuluu luterilaisia, reformoituja ja yhdistyneitä kirkkoja . Nykyisin hän pyrkii tukemaan muita evankelisen kirkon (EKD) piirissä seksuaalisen hyväksikäy tön kohteeksi joutuneita uhreja. Samaan ai kaan yläkerrassa rukoiltiin ja vei sattiin. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Kirjan otsikko on suomeksi: ”Ja Jumala katsoi toisaalle. 28 €) esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1796 10~ ~11 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024. Detlev Zander muistaa miten EKD puolusti pitkään ja sinnik käästi omaa instituutiotaan hy väksikäytön uhrien totuusvaati muksia vastaan. Ja se on todella paha juttu, sanoo Zander. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. – Koska monet rikoksenteki jät matkustavat ympäriinsä, seu rakunnasta toiseen. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. – Minullekin sanottiin, että on han meillä kirkossa sopimattomia seksijuttuja. Uhrit nousevat julkisuuteen ja vaativat mittavia korvaussummia. Niissä on osallisena aikui sia naisia, joilla on suhteita papin kanssa. Ei hoideta enää, Stäblein tar kentaa. Saksan evankelinen kirkko on tähän asti huomautellut, että lap ” Aikaisemmin ajateltiin, että nämä jutut hoidetaan kirkon sisällä. Aikaisemmin ajateltiin, että nämä jutut hoidetaan kirkon sisäl lä. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. + 6,9 snt/min. – Olemme tammikuusta läh tien tiedottaneet, että aivan kaik ki hyväksikäytön kohteiksi joutu neet ottaisivat meihin välittömästi yhteyttä. Käsillä oleva tutkimus on ajanut meidät seinää vasten. Detlev Zander pohtii, että hä nen raskaalla elämällään on tästä lähin yksi tarkoitus: tehdä evanke lisesta kirkosta jälleen turvallinen paikka lapsille ja nuorille. 3 kk 24 € (Norm. – He ovat arvostettuja henki löitä valkoisissa paidoissaan. Detlev Zander kuvaa aikaansa Korntalin hoitokodissa lasten hel vetiksi. Pitkällisen traumate rapian jälkeen Zander julkisti ko kemuksensa kymmenen vuotta sit ten. Piispa Christian Stäblein on Ber liinin virastossaan kaavaillut skan daalien jälkeisiä uudistuksia, joi den turvin Saksan evankelisen kir kon menetetty maine saataisiin ta kaisin. He ovat pastoreita tai sielunhoita jia tai heillä on muuten erityinen Aikaisemmin kukaan ei pitänyt itseään vastuullisena viemään lasten hyväksikäyttötapausten tutkintaa eteenpäin Saksan evankelisessa kirkossa. Ei siitä mihinkään pääse. Asiaa on toki tutkittu monta vuot ta, mutta näin karuja lukuja ei ku kaan osannut odottaa. Piispan kansliassa tie detään, että tekijät ovat vahvasti integroituneet kirkkoon. Tutkijoiden mukaan myös pro testanttisen kirkon hajautettu, liittovaltiomuotoinen ja moni mutkainen organisaatio kasvat taa hyväksikäyttöriskiä. Tekijät ovat enimmäkseen naimisissa ole via miehiä. Myöhemmin hän yritti kärsi mystensä vuoksi kahteen kertaan itsemurhaa. Seksuaalinen hyväksikäyttö repii Saksan evankelista kirkkoa rikokset | Lasten hyväksikäyttöskandaali pakottaa Saksan evankelisen kirkon uudistuksiin. Saksan evankelisesta kirkosta, käytetään lyhennettä EKD (Evangelische Kirche in Deutschland). Pinnan alla olevat luvut ovat vielä moninkertaiset. Nyt me sen viimein tajuamme. – Pastori yli hyvin ankara. Kunnes julkisuu den ja tutkimustiedon paine kävi liian suureksi. Pian siis jokaiseen paikallisseurakuntaan asti ulottu vat uudet toimintakonseptit. – Tilanne on ollut paha ja se on paha. Saksan yleiskielessä puhutaan usein protestanttisesta kirkosta. Julki tul leet rikokset ja vastuu on siirretty sivuun kerroksellisen byrokratian kätköihin. Piispa sanoo olevansa järkytty nyt eritoten siitä, miten kirkossa on erehdytty luulemaan, että juu ri evankelisessa kirkossa eivät asiat voi olla niin huonosti. Detlev Zander muistaa miten hän sai kamppailla näitä evankeli sen kirkon hyveellisen itseymmär ryksen myyttejä vastaan. EKD:hen kuuluvien kirkkojen jäsenmäärä on noin 19 miljoonaa (v. Näin sanoo Detlev Zander, joka joutui lapsena seksuaalisen hyväk sikäytön ja väkivallan uhriksi Stut tgartin lähellä sijaitsevassa evan kelisessa lastenkodissa. | Kuva: Jorma Mattila lä järjestetään tarvittavat valmen nuksen, ennaltaehkäisyn, väliintu lon ja uhrien tukemisen toimet. U skon Jumalaan, mut ta kirkkoon en enää usko. Zanderin mielestä tästä lähin tarvitaan kaikkien kirkollisten lai tosten henkilöstötiedot digitaali sessa muodossa. Jäsenmäärä on viime vuosina pienentynyt 2–3 prosentin vuosivauhdilla. Hän löi meitä rottinki kepillä ja haukkui meitä paholaisen laumaksi, hän sa noo Kotimaalle
julkaistussa haastattelussa esille nostama ni näkökulma on herättänyt sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua. Tai mitä on Isä mei dän rukous, jota Vapahtaja itse opetti meitä rukoilemaan. Ongelma on siinä, että kirkkolain mukaan (vain) kirkolliskokous käsitte lee kysymyksiä, jotka edellyttävät kirkon uskoa ja oppia koskevia tai niihin pohjautuvia periaatteellisia kannanottoja (Kirkkolaki 5:2). 12~ ~13 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024. Keskusteluyhteyden saavuttamiseksi ensimmäinen taso on tunnustaa, että niitä on. Kaikkein vähiten kirkko, jonka oppi pitää perustua yksinomaan Raamattuun. Kehotukseni sietää kirkossa erilai sia mielipiteitä on eri asia kuin hyväksyä ne. Sotaveteraaneista monet olivat reippaita, huolettomia miehiä elä mänsä keväässä, kun raskaat ajat koittivat. Myös se, mitä pidetään kauhistuttava na. Tur haan eivät kotipitäjässäni Mänty vaaran taistelun muistomerkissä lue sanat: ”Tässä auttoi Herra.” Oman sukuni vanhin, Sauli 105 v., ei puhu kovin paljon uskonasiois ta, mutta hänellä oli uskova, rukoileva äiti. Viikoittaisen kolehdin mer kitys niiden saajille on suuri. Moni tai teilija, jolle kirkko on tärkeä, osal listuu omalla ammattitaidollaan kirkon uudelleen henkiinherät tämiseen. | kolumni | E nglanninkielinen sanonta kuuluu: ”Family that prays together, stays together” – Perhe, joka rukoilee yhdes sä, pysyy yhdessä. Niin kuin koko kansa rukoili. Silti on varmasti hyvä, jos perheenjäsenet rukoilevat yhdessä Raamatun mukaan. Kirkko on opillisessa kriisissä, jota eivät piispatkaan enää kykene hallitsemaan. Juristina pohdin ongelmaa teologian sijaan kirkkooikeuden näkökulmasta. Mielestäni Hautalan kirjoitus on näin ollen vankka todistus raa matullisen avioliittoopetuksen puolesta. Sastamala Avioliitto-opetuksen raamatullisuudesta Jukka Hautala esitteli Kotimaassa (5.4.) Vanhan ja Uuden testa mentin aikaisia avioliittokuvauk sia. Rukouksen merkityksestä JANNE KAISANLAHTI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on lappilainen lakimies ja kirkolliskokousedustaja. Kirkolliskokouksessa on ollut monenlaisia jännitteitä, mutta on ollut ilahduttavaa huomata, miten erimieliset kristityt ovat voineet löytää yhteisiä ajatuksia rukouksen äärellä. Avioliittokeskustelusta tekee loukkaavaa muun muassa se, että ihmisiä määritellään yhden ominaisuuden perusteella ja te kemällä sen varassa heidän lä heissuhteitaan, elämäänsä ja va kaumustaan koskevia, totuuden vastaisia päätelmiä. Kirkon kannalta on välttämätöntä, että jatkamme rohkeasti ja sinnikkäästi avioliittokeskustelua, vaikka se on vaikeaa ja raskasta. Syrjintäväitteet kär jistävät turhaan muutoin asiallista keskustelua, joten olisi suotavaa, ettei sitä enää viljeltäisi. Mutta kriisi on myös murros, joka voi johtaa muutoksen parempaan kin. Emme enää pidä avioeroa kristillisen per heelämän loppuna, emmekä hyväksy aiemmin itsestään selvyyksinä uskottuja käsityksiä nais ten ja lasten vähemmästä arvosta miehiin näh den ja isän oikeudesta käyttää kuritusväkivaltaa vaimoonsa ja lapsiinsa. Jos esitys ei saa määräenemmis tön hyväksyntää kirkolliskokouk sessa, niin ratkaisua on haettava jollakin muulla tavalla. 4:6). Näin on käynyt Imatran Kolmen Ristin kirkolle vuosikym menten saatossa. Näin toivon nytkin käyvän. Kaikki vakaumukset muotoutuvat ja muut tuvat. Kirkkomme ainoa pelastus on nöyrä sitoutuminen Raamattuun, Jumalan sanaan. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Usein väitetään, että kirkko syr jisi samaa sukupuolta olevia pare ja, kun se ei suostu vihkimään hei tä avioliittoon. mielipiteet Erilaisten mielipiteiden sietäminen ei tarkoita hyväksymistä keskustelu | Piispojen ehdotus rinnakkaisista avioliittokäsityksistä on mahdollisuus päästä lukkiutuneesta tilanteesta eteenpäin. Sitäkin on pohdittu yhtenä vaihtoehtona, mutta ongelma olisi siirtynyt kiis taan siviiliavioliittojen siunaami sesta. Kaik ki Hautalan esittelemät Raama tun avioliittokuvaukset ovat mie hen ja naisen välisiä liittoja, ei vät koskaan samaa sukupuolta olevien liittoja. Suhteessa perheelämän suojaan suomalai nen lainsäädäntö ja yhteiskunnan perusarvot edustavat kristillistä lähimmäisenrakkautta pa remmin kuin kirkon nykykäytännöt. Mielihyvin minäkin roposeni niihin kolehtei hin annoin, sillä kirkko on seura kunnalle tärkeä ja uudelleenra kentaminen on suuri taloudelli nen satsaus. Tilanne oli eme ritus professori Eila Helanderin vuonna 2016 antaman lausunnon perusteella hyvin ennakoitavissa. Kristityn maailman rukousperinteestä on paljon ammennetta vaa. Kolehti Kolmen Ristin kirkolle Jumalanpalveluksissa kerätään kolehti. Vaikka lausumme saman uskontunnustuksen, uskomme kovin monin eri tavoin ja näkemyk semme erilaisiin moraalikysymyksiin voivat poiketa saman kirkon sisällä paljon toisistaan. Suomessa voimassa olevan avioliittolain mukaan on vain yksi, sukupuolineutraali avio liittomalli. Uskonnottomuuden lisääntyessä suren sitä yhä kasvavaa joukkoa suomalaisia lapsia, jotka eivät sen enempää kodeissa kuin ehkä kouluissakaan saa enää oppia, mitä on kääntyä rukouksessa koko maailmankaikkeuden Luojan puoleen. Perheelämää suojaavat oikeudet ha lutaan rajata oman käsityksen mukaisille ja kieltää muilta. Rintamalla moni rukoili. Kirkko voi tuhoutua myös muista syistä ja silloinkin se tu lee rakentaa tai peruskorjata uu delleen. ANTTI KUPIAINEN rovasti Vantaa ja Imatra Yksi vai kaksi avioliittokäsitystä. Kestävät ratkaisut voidaan saavuttaa vain keskustelemalla. Olen asiasta eri mieltä. Kohde ei ole mikä tahansa. Kaksi rinnakkaista avioliitto käsitystä veisi kirkon opillisesti tuuliajolle. Tämä koski niin yksityisiä ihmisiä kuin myös patriarkkoja ja kuninkaita. ERKKI LAITINEN Karttula Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Kirkon johdon pitäisi jo tunnustaa, että Jumala on Jumala ja ihminen on ihminen. Syrjintäväite on ai heeton, kun kirkolla on erilaiseen kohteluun oikeudellisesti hyväk sytty peruste. Hautala todistelee, että Raama tun opetus avioliitosta ei ole selkeä ja yksiselitteinen. Auttaisiko rukouksen teologia meitä pitämään myös luterilaista kansankirkkoamme paremmin yhdessä. Jossain määrin kai sen kin voi perheeksi käsittää. Useimmiten tuo lahja kohdistuu lähetystyöhön, kan sainväliseen apuun, kirkollisille järjestöille tai muuhun hyödylli seen. Kikkailut omatekoisilla tulkinnoilla eivät ole kestäviä. Siksi Jee sus sanoo meille tänäänkin: ”Ota ristisi ja seuraa minua.” Siinä on oikea marssijärjestys nykyajankin ihmiselle. Mutta eikö siunaus ole tar jolla kaikille ihmisille. Uskonnonvapautta pidetään kuitenkin oi keusvaltiossa tärkeässä arvossa, ja ajassamme sen merkitys on taas uudella tapaa korostunut. On oikeutet tua vaatia, ettei ketään halvenneta eikä loukata. Toivon ja iankaikkisuuden näköala on luonut valoa ajallisen elämän synk kyyteen. Emme pääse mihin kään siitä, että osa kirkon jäsenis töstä elää jo nyt sukupuolineutraa lissa avioliitossa. Elämän iskujen pysäyttäessä on tämä saattanut nousta sitten mieleen. Se on Alvar Aallon arkki tehtoninen helmi, joka tahdotaan säilyttää. En simmäisten kannanottojen pe rusteella näyttää siltä, että kon servatiiveille muutos on liian ra dikaali ja liberaaleille se ei riitä. Tilanne olisi kestämä tön. Toki kristi tyissäkin kodeissa on monenlaista ikävää voinut tapahtua. Näin toi mimalla emme ota kantaa siihen, millaista lopputulosta toivomme. Keskustelun pohjana ei ole yhteinen jumalankuvaisuus ja lähimmäi syys, vaan toiset opillisen tulkinnan varassa leimaava tuomitseva ja hylkäävä puhe. Kirkon ei kuitenkaan ole pakko tätä mallia hyväksyä, mikä on selkeästi todettu avio liittolain muutokseen johtanees sa kansalaisaloitteessa, eduskun nan asiakirjoissa (KAA 3/2013 vp ja LaVM 14/2014 vp), piispainko kouksen 31.8.20216 kirkollisko koukselle antamassa selvitykses sä ja jopa tuomioistuimessa (KHO 2020:97). Asia mutkistuu, kun loukkaavia puheenvuoroja käyttävä sanoo puolustavansa itselleen tärkeää vakaumusta. Moni sellainenkin suomalainen, jonka koti ei ollut kovin uskon nollinen, kertoo saaneensa oppia iltarukouksen. Avioliittokysymyksessä on mielestäni tun nustettava vallitseva tilanne ja tutkittava, mikä on mahdollista tällä hetkellä. Rukous voi avata meille yhteyttä myös silloin, kun inhimillisesti sitä ei enää jaksa nähdä. Puretun Töölön sairaa lan kupariset kattopellit komista vat tulevaisuudessa tämän kirkon kattoa. Siis aivan kuten Jumala on avioliiton säätänyt. Muu tamaa sekuntia myöhemmin siltarumpu räjähti palasiksi pommin osuessa. Piispojen yritys päivittää kirkon avioliittokäsitystä edus taa mielestäni mahdollisuutta jatkaa keskus telua ja päästä eteenpäin lukkiutuneesta tilan teesta. ” Auttaisiko rukouksen teologia meitä pitämään myös luterilaista kansankirkkoamme paremmin yhdessä. Kirjoitusten pituus enimmillään 2000 merkkiä. Tämä kirkko on tärkeä nykyi sille, entisille ja tuleville imatra laisille. Halventavaan ja loukkaa vaan puheeseen on puututtava ja sen perus teet on jaksettava kyseenalaistaa. Ensimmäisen vaiheen noin 2,5 miljoonan euron hankkeen kustantaa Imatran seurakunta lä hinnä lainarahalla. Joitakin esille nostamiani näkökohtia voi tarkentaa. Tuttu aseveli oli yhtäkkiä juossut hakemaan häntä ja kiskonut kädestä. Kukaan ei voi palvella kahta herraa, Jumalaa ja ”ajan henkeä”. Puhuttakaan eri uskontokuntien näkemyksis tä. Ei ole kenellekään uutinen, että ihmisillä saat taa olla kauhistuttavia näkemyksiä eri asioista niin kirkon sisällä kuin muual lakin yhteiskunnassa. Sauli muistelee usein, kuinka oli piiloutunut ilmapommituksessa siltarumpuun. Kirkolliskokousedustaja, ro vasti Arto Antturi ehdottaa, että avioliittokäsitys jätettäisiin kun kin seurakunnan ratkaistavaksi (HS mielipide 7.4.2024). K otimaassa 12.4. Sauli oli ajatellut, että paremmin suojassa betonirummun sisällä on kuin taivasalla, mutta lähti väkisin kiskottuna mukaan. Kirkossa on alusta asti ollut erilaisia vakau muksia. Vuosisatojen ajan ihmiset ovat kantaneet tuskansa ja ilonsa Jumalan eteen. Kirkko on ollut nyt muutaman vuoden pois käy töstä ja sen tulevaisuutta on mie titty. Uskon, että samalla se vahvistaisi tulevaisuu denuskoa itäisillä mailla. Tämä on suu ri panos taantuvan alueen seura kunnalle. Näin on ollut ai nakin Ylivieskan ja Kiihtelysvaa ran kirkkojen kohdalla. Se on ajasta ai kaan pitävä ankkuri. Sen keskeinen osa on käsitys oikeanlaiseksi usko tusta perheestä: oma elämänmuoto esitetään pyhänä. En tiedä, onko tehty tutkimuksia avioerojen mää ristä rukoilevien ja eirukoilevien avioparien suhteen. RISTO TUORI varatuomari, oik.lis. Rasisti set ja syrjivät näkemykset ei vät kuitenkaan häviä kieltä mällä ne tai tekemällä niistä laittomia. Erityisesti se on Jumalan huone, johon seurakunta kokoon tuu kiittämään ja rukoilemaan Ju malaa. LIISA BJÖRKLUND TT ” Keskustelun pohjana ei ole yhteinen jumalankuvaisuus ja lähimmäisyys. Kirkkomme piispat aikovat esit tää toukokuussa kokoontuvan kir kolliskokouksen hyväksyttäväksi, että kirkossa olisi kaksi rinnak kaista käsitystä avioliitosta. Olisiko ratkaisuna kirkon vih kioikeudesta luopuminen. Hänen mukaan sa avioliitto on muuttuva järjestys, myös raamatullisesti, ja siksi kris tittyjen velvollisuus on tuntea kun kin ajan vaatimukset ja sen mu kaisesti tarkistaa tuttuja oletuksia ja totuuksia. Lisäksi käynnissä oleva kansalaiskeräys tuo pieniä rahavirtoja. ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon” (Fil. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Vanhan liiton avioliitot olivat ”kaikkea moniavioisuuden ja yk siavioisuuden väliltä”. Kolmen Ristin kirkon perus korjaus on saanut myös kirkon keskusrahaston tukea. Toisinaan kolehti kerätään esi merkiksi tulipalossa tuhoutuneen kirkon hyväksi. Olisiko tässä hyvä kolehtikohde kaikkiin Suomen seurakuntiin, sil lä tuki menisi konkreettisesti juu ri tähän kirkkoon. ”Se oli Jumalan johdatusta”, hän toteaa tapahtumasta. En ole ollut kovinkaan iloinen kaikista piispainkokouksen esityksistä, mutta esimerkik si viime vuonna piispojen julkaisema Rukouksen kaipuu kirja nen oli tarpeellinen ja ohjasi rukouselämän perusasioiden äärelle. Nyt onneksi peruskorjaus on al kanut
Teinosta (1924–1995) on luonneh dittu 1900luvun oppineimmaksi suomalaisek si teologiksi. Teinosta ymmär tääkseen on palattava hänen nuoruuteensa, Lapin tuntu rien arktiseen helvettiin. Älyn vastapaino, ilmeinen herkkyys, saattoi vapautua kah leistaan osittain vasta vanhuu den päivinä Andalusiassa. Kokouk sen uudistushenkinen teologia vaikutti hänen ajatteluunsa syvästi. Teinosten lepopaikka on huikean kaunis. Teinonen saapui Lapin kaamokseen nuo rena vänrikkinä. Perheesi ei unohda sinua. Andalusialaisen valkoisessa kirkossa on mal tillinen torni ja fasadin edessä harvinaisen pit kä, katettu etupiha. Teinosen syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta. Katolisuuteen kiinnittyminen oli Raine Haikaraisen kirjoittaman elämäkerran mukaan pitkän, mutta väistämättömän kehityksen tu losta. Seppo ja Riitta Teinosen maallinen leposija löytyy Benal madenan kaupungin kansainväliseltä hautaus maalta, tarkemmin sanoen sen pohjoispuolei sesta kolumbaariosta. Seppo A. Ero ei ollut katkera, sillä Teinonen tunnusti luterilaisen kirkon edelleen omaksi ”äitikirkokseen”. 14~ ~15 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024. Mystisen maestron jäljillä Andalusiassa Omaperäisen neron, dogmatiikan professori Seppo A. Tuntureilla saksalaisten luoteja ja miinoja väis tellyt Teinonen joukkoineen hiihti, kärsi ja pa leli talven 1944–45 jopa 50 asteen pakkasissa. Kuka tunteita kuohuttanut persoona oikein oli ja miksi hän hullaantui niin perusteellisesti Espanjaan. Teinonen kävi taa jaan, osallistuen välillä saman päivän aikana useita kertoja ehtoolliselle. Seppo A. Lounasmenuun hintoihin tutustuessa taju aa nopeasti, miksi vienon espanjalaisittain so mistettu paikka oli varsinkin Sepon suosikki. Unohdetut suomalaisjoukot työnsivät hitaasti saksalaisia kohti Kilpisjärveä. Teinosen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, joten on kysyt tävä, kuka provosoiva äärimmäisyyksien ihmi nen oikein oli. Sota kivetti ja kovetti persoo nan. Seppo A. Tässä kirkossa Seppo A. Sodan jälkeen haave soti lasurasta vaihtui kiinnostukseen teologiaa kohtaan. Seppo A. Merkittävää oli Teinosen osallistuminen 1960luvun alkupuolella historialliseen Vati kaanin toiseen kirkolliskokoukseen. Teinonen joutui ensin rajuihin jatkosodan lopputaisteluihin Karjalan kannakselle. Andalusian auringon polttaman vuoren rin teellä. Sanojensa mukaan hän vain siirtyi ”isovanhempiensa helmaan”. Avenida de la Paz kadulla, Seppo ja Riitta Tei nosen viimeisten yhteisten vuosien kotitalon edustalla, U:n muotoinen rakennuskompleksi sulkee sisäänsä laajan, arkipäivänä aution Pla za Mayor aukion. Ruoka on hyvin edullista ja välimerenmaiden yleiseen gastronomiaan peilaten myös suoma laisen vähämausteista ja jopa mautonta. Konsiilivieras rehvasteli varkauksillaan myöhemmin. Erityisen ylpeä Teinonen oli mukaansa tart tuneesta massiivisesta alkuperäisdokumenttien kokoelmasta. Persoonan lukuisista paradokseista kielii muun muassa se, että kiivas ekumeenikko oli läpi elämänsä jyrkkä reformoidun teologian, etenkin sen angloamerikkalaisten haarojen, kii vas vastustaja. Asiakirjat, joista osa oli merkitty leimalla ”salainen”, päätyivät Helsingin teolo giseen tiedekuntaan. Muistolaatassa on teksti Vuestra familia no os olvida. Ylimmän kerroksen ikkunat tarjoavat laa jan näköalan Välimerelle, jota Teinonen kut sui ”maailmanhistorian johtavaksi kulttuuri mereksi”. Teinosen elämän perkaus on kuitenkin pakko aloittaa aivan toisesta ajasta ja paikasta. Teinonen ei maininnut sitä ääneen, mutta kirkollista transitusta vauhditti Haikaraisen elämäkerran mukaan myös syvä kiinnostus katolisen ajan mystikoihin sekä rakastuminen, jopa hullaantuminen Andalusiaan. Teinonen pihisti pennejään kaikessa. Irtaantuminen johtui osittain naispappeu den hyväksymisestä, muttei ollut ainoa syy. Parhaiten Teinonen on kenties tunnettu luterilaisesta papinviras ta luopumisesta ja liittymisestään katoliseen kirkkoon. Noihin aikoihin Teinosen ekumeniapyrki mysten tärkeimmäksi, miltei ainoaksi kohteek si, vakiintui Rooman kirkko. Teinonen hullaantui viimeisinä vuosinaan täydellisesti Andalusiaan. Ja mitä hänelle merkitsi Espanja, maa, jo hon hän hullaantui viimeisinä vuosinaan niin täydellisesti. Porissa syntynyt Tei nonen oli sitä ikäluokkaa, jonka oli uhrattava nuoruutensa isänmaalle ja sodalle. Sen jälkeen Suomi sujahti syyskuussa 1944 Sak san kainalosta Hitlerin katkeraksi viholli seksi. Toisaal Seppo ja Riitta Teinosen hauta sijaitsee Benalmadenan kaupungin kansainvälisellä hautausmaalla. Seppo A. Luen noilla hänet nähtiin vuosikausia yllään sama nukkavieru ja kauhtunut pikkutakki. Teinonen oli dogmatiikan ja ekumeniikan professori Helsingin yliopistossa. Teologian opinnot Teinonen aloit ti Helsingissä syksyllä 1945. Hautapaasien lomassa kasvaa havupuita, syp ressejä ja jopa yksittäinen appelsiinipuukin. Hän oli paitsi dogmatiikan profes sori, kielinero ja intohimoinen tiedemies, myös värikäs ja konfliktinhakuinen persoona, joka kuohutti tunteita ja pyrki viimeiseen saakka salaamaan persoonansa. Tei nonen vierasti muun muassa kasvavaa poliittis ten puolueiden roolia kirkon päätöksenteossa ja sitä, ettei kirkko perustellut ratkaisujaan kyllin teologisesti. Teinosten Espanjan vuosien kotiseurakunnan Tahrattoman Neitsyen kirkko sijaitsee aivan Ar royo de la Mielin valtakadun ja rautatieaseman vilinän vierellä. Plaza Mayorilta on vain muutaman korttelin matka Avenida Federico Garcia Lorca kadulla sijaitsevaan Teinosten kantakuppilaan, Restau rante Manoloon. Lopullinen irtiotto luterilaisesta kirkosta kävi toteen 1987, jolloin professori erosi luteri laisesta pappisvirasta ja liittyi katolisen kirkon jäseneksi. Valmistuttuaan teologian lisensiaatiksi 1951 hän suuntautui erityisesti ekumeenisiin ja uskontoteologisiin aiheisiin. T äällä he lepäävät. TEKSTI & KUVAT | JANNE KÖNÖNEN » reportaasi ” Konsiilivieras rehvasteli varkauksillaan myöhemmin
Mystiseksi maestroksi Teinosen tekikin juu ri se, että hän puhui ja kirjoitti uskomattoman vähän itsestään. Teinosen pitkä pyhiinvaellus (Kirjapaja 2018). Loppu sanoissa, jotka on kirjoitettu so dan jo sytyttyä, Victoria Belim kertoo ymmärtävänsä, miksi hä nen kovia kokeneet esivanhem pansa kasvattivat kirsikkatarhaa. Romaaneissa Andrei Kurkovin kirjoittamat Harmaat mehiläiset sekä Kuolleen miehen kaveri aut tavat ymmärtämään aikaa ennen Venäjän kahden vuoden takaista hyökkäystä. Jiménez ei tunne Teinosia, mutta kuvaa asioita yleisellä tasolla. Eniten elämäkertoja on luon nollisesti ilmestynyt president ti Volodymyr Zelenskyistä. Kirja kuvaa suomalaissyntyisen Joakim Heleniuksen yritystä es tää nälkäkriisejä hankkimalla Uk rainasta peltomaita. Joka kerta, kun kirjoittajien odottaa kerto van kokemuksistaan Ojénissa ja muissa vuo ristokylissä, saakin sivukaupalla pelkkää asiaa. Fedorovin äiti on ukrainalainen ja isä venäläinen. Härkätaisteluareena on paikka, jossa tulee stoppi. Paratiisin mailla teos on Seppo ja Riitta Teinosen kirjaksi tyypillinen, täyteen ahdettu faktapaketti vuoristokylien kulttuuria ja pyhiä ihmisiä. Ojénin Nuestra de la Encarnacion kirkosta löytyy piispa Dionysioksen patsas, joka pitelee omaa päätään kädessään. Teinonen vei katolisuutensa ”tappiin saakka”. Yleisradion toimittajana tu tuksi tullut Maxim Fedorov to teaa kirjassaan Minun Ukrainani, että hänen on vaikea kuvailla sitä tunteiden kirjoa, joka velloi hänen sisällään Venäjän hyökät tyä täydellä voimalla Ukrainaan. Ylen kirjeenvaihtaja Maxim Fedorov kertaa kirjassaan Minun Ukrainani Venäjän hyökkäyksen aiheuttamia tunteita. ”Elämää jatketaan ja puutar haa hoidetaan päivä kerrallaan, puu kerrallaan”, Belim kirjoittaa. Juutalainen ja islamilainen traditio kiehtoi vat Teinosta. Elina Grundstömin Ukrainan musta multa on kirjoitettu ennen sotaa. Tutkijoiden Heta Hurskaisen ja Teuvo Laitilan teos kertoo Ukrainan kirkollises ta tilanteesta. “Härkätaistelun spiritualiteettia” ja taurolo giaa Teinosen kerrotaan opiskelleen jopa Ma lagan yliopistolla. Seppo A. – Kristillinen spiritualiteetti on täällä Mala gan alueella elävämpää kuin missään muualla Espanjassa, Jiménez aloittaa. Vuoden takaisessa Aamun Koitto lehden haastatte lussa kirjan kirjoittajat painotta vat uskonnon ja erityisesti orto doksisuuden roolia nyt käytäväs sä sodassa. Hän arvosti ja kirjoitti teoksissaan ylistävästi Andalusian keskiaikaisista islamilai sista ja juutalaisista ajattelijoista. ta kenkien piti samaan aikaan olla tyylikkäät ja puhtaat. Tuomas Kyrö on kirjoit tanut Lysanderista tietokirjan Fin landiapalkintoehdokkaana olleen teoksen Aleksi Suomesta. Victoria Belimin Punaiset seireenit on erään ukrainalaisen suvun tarina. Pirjo Hounin kirjoittama Sodan sellisti ker too Lukas Stasevskijista. Harmaissa mehiläisissä sotaa käydään kuitenkin jo itäisessä Ukrainassa. Teinoset kuvasivat viimeisten vuosien matka oppaissaan myös Marbellan kaupungin poh joispuolisiin vuoristokyliä. kulttuuri V enäjän hyökkäys Uk rainaan aiheutti mit taamattoman inhi millisen kärsimyksen lisäksi sen, että suomeksi on il mestynyt huomattavasti aiempaa enemmän Ukrainaa käsitteleviä kirjoja. Oman kokemusmaailman sulkeminen ulko puolisilta sulkee tietyllä tavalla Teinosen elä mänkaaren Lapin rankoista nuoruusvuosista appelsiini, manteli ja oliivi puiden verhoamiin Andalusian paratiisikyliin. Faktojen rakosista löytyy sentään muutama paikka, joissa Teinoset raottavat kokemaansa. Jutun pääasiallisena lähteenä on käytetty Teinosten matkaoppaita, Raine Haikaraisen haastattelua sekä hänen kirjoittamansa teosta Mystinen Maestro. Mittavista kirjahankinnoistaan tunnettu Teinonen imi tietoa kuin sieni, teologian lisäksi etenkin historiasta, kulttuurista, maantieteestä, kielistä ja kulttuuriantropologiasta. Aleksi Lysanderilla on suku juuret Suomessa ja Senegalissa. Teinonen halusi salata itsensä ja mysteeriksi hän jäikin. Läm möllä kirjoitettu omaelämäkerral linen kirja kertoo maan monivai heisesta historiasta Belimin oman suvun vaiheiden kautta. Etenkin elämäkertojen suh teen näkyy se, että osa niistä on kirjoitettu kiireellä. ”Mielestä ni on tärkeää näyttää, että vaikka maa on tuhottu, kulttuuri elää niin kauan kuin on ukrainalaisia”, Lu kas Stasevskij sanoo. ~17 Kotimaa | 19.4.2024 16~ Kotimaa | 19.4.2024. Oikea koh deryhmä esimerkiksi Rudenkon kirjalle löytyy Ukrainasta, suoma laisille lukijoille siinä on aivan lii kaa yksittäisiä ukrainalaisia hen kilöitä. Elämäkerrallisiin kirjoihin kuu luvat myös teokset nuoremmista miehistä, joista kahdella on suku taustaa Ukrainassa. ” Seppo A. Sen sato edustaa sitä, että kieltäy dytään antamasta periksi epätoi volle ja pelolle. MARI TEINILÄ kooste | Ukrainan sotaa ja lähihistoriaa valottavat lukuisat uutuuskirjat, joiden joukossa on tietokirjoja, romaaneja ja elämäkertoja. Stasevskij kertoo, että hänen missionsa on näyttää todellisuut ta ja tuoda elämää tuhottuihin surullisiin paikkoihin. Hän on soittanut selloaan usein raunioi den edessä. Perheesi ei unohda sinua, lukee Teinosten muistolaatassa. Toinen tänä päivänä vastustusta herättävä ajatus oli rakastuminen härkätaisteluihin. Se ilmestyi sodan jo sytyt tyä, mutta on sitä ennen kirjoitet tu. Lisäksi kun tapahtumia kuvataan lähietäisyydeltä, teksti vanhenee nopeasti uusien uutis ten myötä. Volodymyr Zelenskyi – Sodan sankari on yksi kolmesta Ukrainan presidentistä ilmestyneistä elämäkerroista. Victoria Belimin Punaiset seireenit kuuluu myös lähihistoriaa valottavien kirjojen sarjaan. Ensimmäinen opus vuodelta 1979 käsitteli Roomaa. Yhteys Ukrainaan syntyi hänen taistellessaan Ukrainan armeijan ulkomaalaisten joukoissa ItäUk rainassa. Monilla venäläi sillä sekä ukrainalaisilla on suku juuria molemmissa maissa. Teinonen halusi sa lata itsensä ja mysteeriksi hän jäikin. Seppo kirjoitti koko tuotantonsa kynällä (!), jonka jälkeen Riitta oli se, joka puhtaaksikir joitti tekstin useiden kriittisten huomautusten ja keskustelujen jälkeen. Seppo ja Riitta Teinonen olivat myös innokkai ta matkaoppaiden kirjoittajia. Uskonnollista hartautta leimaavat hänen mukaansa paitsi vahva käytännön painotus ja kansanomainen uskonnollisuus, myös omistau tuminen neitsyt Marialle. En ole mikään eläinten oikeuksien esitaiste lija, mutta sinne en Seppo A. Teinosen elämälle, myös hänen uralleen. Teinoset saivat vie railustaan kirkossa innoitteen kirjoittaa laveasti marttyyripiispasta. Tämä vaikutti siihen, ettei hän saanut kirkolta Andalusiassa kaipaamaan sa arvostusta. Tietokirjoista yksi erityisen kiinnostava on Elina Grundströmin kirjoittama Ukrainan musta multa. Kirjo sisälsi järkytystä, huolta, vi haa ja itseinhoa. Raine Haikarainen on todennut Riitta Tei nosen olleen täysin korvaamaton paitsi Sep po A. Tietokirjoissa on ilmestynyt muun muassa Gaudeamuksen viime vuonna kustantama Ukraina on meidän. Poikkeuksen roopeankkamaisuuksiin tekivät kirjat. Teinosen jalanjäl kiä suostu seuraamaan. Kirja kertoo myös puutarhan hoidon merkityksestä. Teinonen oli sitä mieltä, että kristinuskoa voidaan puolustaa myös asein. Jiménez sanoo, että Andalusian hengellisyyt tä leimaa myös historiasta am mentava vieraanvarainen asen ne muita traditioita kohtaan. Olisi ollut loogista, että tie olisi eläkevuosik si vienyt juuri katolisen kirkon pääpaikallon paikalle. Samalla peruskriittinen Teinonen saattoi provosoivalla tyylillään avoimesti arvostella Va tikaania ja piispoja. Malagan katolisessa seminaarissa pappi Rafael Vázquez Jiménez, joka vastaa hiippakun nan uskontojen välisestä vuoropuhelusta, koet taa avata alueen uskonnollisia erityispiirteitä. Jo alkukesästä 2022 ilmestyi Tam men kustantama ja ukrainalai sen toimittaja Serhi Rudenkon teos Zelenskyi – vapauden näyttämöllä. Seppo A. Mutta sitä ennen hieman enemmän Riitasta. Arabimoriskojen aikoinaan asuttamassa Alozainan kylässä on puolestaan kirkko, jon ka eteisaulasta löydän Teinosten tavoin pyhän Jaakobin, maurien surmaajan, joka lävistää kei häällään kaksihaaraisen parran omaavan mo riskon rinnan. Teinonen kävi Espanjassa taajaan kirkossa ja saattoi osallistua ehtoolliselle kahdestikin päivässä. Raine Haikaraisen sanoin Teinonen vei ”ka tolisuutensa aivan tappiin saakka”, esimerkiksi Mariadogmien omaksumisessa. Rudenkon teoksen lisäksi Uk rainan presidentistä on ilmestynyt Otavan kustantama, Régis Genten ja Stéphane Siohan kirjoit tama Volodymyr Zelenskyi – SoUkraina ilmestyi kirjoihin dan sankari sekä Simon Shusterin kirjoittama Zelenskyi – Keulakuva. Ne voi jakaa tietokirjoihin, elämäkertoihin sekä romaaneihin. Joten miksi Teinoset rakastuivat juuri Andalusiaan. Yksi koskettava hetki kyseises sä kirjassa on kun kyläläiset ot tavat vastaan Donbassissa kaa tuneen asukkaansa: ”Niin kauas kuin silmä kantoi näkyi liikku mattomaksi polvistuneita mie hiä, lapsia ja naisia, vain heidän päänsä painuivat sitä mukaa kuin surmattua kuljettava autio lähestyi.” Kuinka paljon näitä polvistu misia onkaan sen jälkeen ollut. – On hyvä muistaa, että An dalusiassa islamilaiset vaikut teet elivät Espanjassa pisim pään, ennen reconquistaa, maan takaisinval tausta kristityille
Varsinkin kirjan lopussa on hai keaa kiitollisuutta hyviä ja työn täyteisiä vuosia kohtaan. 1970) videoteosta Waterfall. W i k s t r ö m i ä kiehtoo myös kan sanhurskaus ja ta vallisten ihmisten kokemusten vakavasti ottaminen. Opetusneuvos Kalevi Virtanen, Helsinki. Vieraina ovat estetiikan professori Arto Haapala ja tietokirjailija ja filosofian tohtori Pirkko Kasanen. Elokuun puoliväliin asti auki ole vassa näyttelyssä on eri aikakau sien ja tyylisuuntien teoksia, jo ten jokainen varmasti löytää eni ten itseään puhuttelevan. Diakonissa Johanna Summanen, Jyväskylä. Samaan aikaan kiinnos tus uskontopsykologiaa kohtaan kasvoi. Ma 22.4. Näyttelyn teok set ovat pääosin pe räisin Kansallisgal lerian kokoelmista, mutta teoksia on muistakin muse oista ja yksityiskokoelmista. Uutiset, artikkelit, mielenkiintoisia henkilöitä, hengellistä sisältöä, kulttuuria, näkökulmia, keskustelua, näköislehti, podcasteja ja blogeja. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua. Vaatii ponnistelua, kun katsoo ensin leppeää näkymää kalastaja veneistä Maxime-Emile-Louis Maufran (1861–1918) teoksessa St. Ma 22.4. Teokset ovat esillä Sinebrychoffin museon näyttelyssä Veden elämää. Kuoro: Lauluyhtye, joht. Ke 24.4. 256 sivua. Pastori, kirjailija Leena Lehtinen, Lohja. Liturgi Leea Lehtonen, saarna Marianne Heikkilä. Guénole ja sen jälkeen asettuu seuraamaan Santeri Tuorin (s. Pe 26.4. Katsojan oma mieli täyttyy teoksen herät tämistä ajatuksista, tunteista ja mielleyhtymistä. Kirjoit taminen ja kahviloissa istuminen alkavat houkuttaa jo lukijaakin. Wikströmillä on ollut yhteyksiä myös Suomeen, Åbo Akademiin. Taide on heijastanut eri aikojen kulttuurista ja tieteellistä suhtautumista veteen, kaiken elä män lähteeseen. Y ksi suosituimmista suomalaisten kotien taulujen aiheista on ollut merimaisema, aallot lyömässä rantaan tai muu ten kuohuva vesi. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia. Niinpä luki jaa kiinnostaa erityisesti se, kun Wikström avaa oppiaineensa periaatteita ja lähestymistapoja. Tarleena Ylönen. Horisontti su 21.4. Perheestä kerrotaan vain ohimennen. Usein muistelmissa keskitytään jo honkin elämän osaalueeseen. suomen nos Muistin käytävillä ilmestyi Ruotsissa vuon na 2021, ja Wik ström oli 76vuo tias kirjan lop pusanoja kirjoit taessaan. | Kuvat: Aleks Talve ja Hannu Karjalainen Kirkon valtakunnalliset uutiset aina tuoreena mukanasi! Merkityksellistä sisältöä Kotimaan digitilaus ensimmäinen kuukausi vain 1 € Tarjous on voimassa rajoitetun ajan – Tilaa nyt! Tämän jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9,90 € / kk. Taulu oli ikään kuin ikkuna avariin maisemiin ja raikkaisiin tuuliin pois oman arjen pienistä ympyröistä. Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen, Lapua. klo 15 Mitä kauneus on ja onko se välttämätöntä meille ihmisille. kulttuuri Veden monet ulottuvuudet näyttely | Sinebrychoffin museon teemanäyttely tutkii taiteen ja luonnonveden välistä suhdetta. Erikoistarjous uusille asiakkaille! 18~ ~19 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024. Mukana on tuttuja teoksia tutuilta tekijöil tä mutta myös vähemmän tunnet tujen tekijöiden töitä. | viikon kirja | Miten ja miksi uskon. Siis siihen, miksi ja miten ihminen uskoo, ei siihen mitä hän uskoo. Ku vissa alastomat pikkulapset leik kivät vedessä. Maxime-Emile-Louis Maufran maalauksessa St. Näyttely on jaettu kokonaisuuksiin, joista | radio ja tv | ensimmäinen, Aaltojen valtiaat, esittelee vanhaa taidetta, joissa on meren pauhua, upeita pilviä, laivo ja, tunnelmaa. Opiskel tuaan teologiaa hän toimi en sin seurakuntapappina ja sit ten hiippakuntakartanon joh tajana. To 25.4. Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta, Helsinki. ” Taide on heijastanut eri aikojen kulttuurista ja tieteellistä suhtautumista veteen, kaiken elämän lähteeseen. Muistelmissaan Wikström kertoo lapsuudestaan ja työuras taan, erityisesti sen akateemisis ta vuosista sekä kirjallisesta toi minnastaan. Johdanto ja suomennos Veijo Koivula. Veden elämää näyttely on pu heenvuoro ihmisen ja luonnon suhteesta. Wikström toi mi Uppsalan yli opiston uskonto psykologian professorina vuo sina 1984–2012. Vesi on välttämätöntä elämälle. Owe Wikström: Muistin käytävillä. Väyläkirjat 2024. Metropoliitta Elia, Ortodoksinen kirkko, Oulu. kirkkoherra Juhani Holma Tekstinlukijoina Elmo Arpiainen ja Katrina Roos. Pe 26.4. (VT2024) Ti 23.4. Näyttelijä Krista Kosonen lukee psalmeja. Uskontopsykologian professori katselee taaksepäin. Guénole on leppoisa tunnelma. To 25.4. Muistin käytävillä on perin teinen tunnetun henkilön ja vai kuttajan muistelmateos. 11. Kirjailija, pastori Jaakko Heinimäki, Helsinki. Ruotsalainen uskontopsykologi Owe Wikström tuli tun netuksi myös Suomessa vuosi tuhannen taitteessa. Vesi on läsnä molemmissa. Suomalaisen lukijan kannalta kiinnostavinta Wikströmin muis telmissa lienee tapa, jolla hän katselee aikaansa taaksepäin. Samalla tai de paljastaa ihmisen suhteen veteen, eri tyisesti mereen: se on ollut paitsi kul kuväylä myös virkis tymisen paikka, ve dessä ja sen äärellä on uitu, purjehdit tu ja leikitty. Sinebrychoffin taidemuseon teemanäyttelyssä Veden elämää on muutama taulu, jotka soveltuisivat edellä mainittuun taidesuuntaan ja makuun. Mutta muuten tar jolla on laaja leikkaus 1600luvun taiteesta aina mo derniin taiteeseen ja videoteoksiin. Kanttorina ja urkurina Tarleena Ylönen. OLLI SEPPÄLÄ ” Wikströmiä kiehtoi myös kansanhurskaus ja tavallisten ihmisten kokemusten vakavasti ottaminen. Ke 24.4. Erikoisuus vanhojen hollanti laisten mestarien seesteisten töi den joukossa on japanilaisen Kobayashi Kiyochikan (1847–1915) puupiirustus, joka kuvaa laivan palamista Japanin ja Kiinan väli sessä sodassa. saakka. Musiikista vastaa gospelkuoro Ilo ja soitinyhtye Eveliina Ylikosken johdolla. Wikström käsittelee erityises ti kiinnostustaan uskontoon ei opillisena sisältönä. Ei siis ihme, jos vettä on kuvattu tai teessa. Vesi peittää lähes kolme neljäs osaa planeettamme pinnasta. Myö hemmin hän kiinnostui myös kaunokirjallisuu desta ja musiikis ta uskonnon vain kutusten ilmentä jänä. Iltahartaus: ma-to klo 18:50, pe klo 18:35, la 18:00 La 20.4. OLLI SEPPÄLÄ Veden elämää Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä 11.8. Häneltä on suomennettu peräti kymmenen kirjaa, joissa hän sanoittaa kris tinuskoa modernin ihmisen elä mäntunnoista käsin. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Muonion kirkosta. Yle Radio 1 Aamuhartaus mape klo 6:50, la 8:25 La 20.4. Wikström syntyi Poh joisRuotsissa Bodenissa ja kävi koulunsa Luulajassa. Santeri Tuorin videoteoksessa Waterfall vesi vyöryää voimalla. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 21.4. Myös työtovereiden ja kollegojen nimiä vilahtelee si vuilla. Myös us kontojen vertailu kiinnostaa. Veden elämää näyttelyssä on siis paljon näkökulmia ja se vaatii katsojalta pysähtymistä. TV1 klo 10 Martat 125 vuotta -juhlajumalanpalvelus ja kansanlaulumessu Tampereen tuomiokirkossa. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1768 Kotimaa.fi merkityksellistä ja luotettavaa sisältöä kirkosta ja yhteiskunnasta päivittäin. Kapteeni Kati Kivestö, Pelastusarmeija, Helsinki. Seurakuntatyön koordinaattori Katariina Leskelä, Isokyrö. Yllättävä kokonaisuus on myös Hugo Simbergin (18731917) ot tamien valokuvien kokoelma. Wikström sanoo, että hänen tutkimuksellinen mielenkiin tonsa on liikkunut terapian, ek sistenssianalyysin, uskonnon ja sielunhoidon maisemissa. Vedestä on saatu ra vintoa. Seurakuntapastori Raivo Savik, Helsinki. Suomessa ei ole uskontop sykologian professuureja toi sin kuin Ruotsissa. Ti 23.4. Liturgina ja saarnaajana v.s. Radio 1 klo 20 Ortodoksinen pääsiäishetki ja pääsiäisveisuja Tampereen Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ja pyhän Nikolaoksen kirkosta. Lisäksi hän on myös pappi, psykoterapeutti ja kirjailija
Myös vuodenajat ovat elokuvassa läsnä vah vasti. Luen Linnea Kuuluvaisen Metsänpeitto-romaania. – Ida sanoo poliiseille kahteen kertaan, että minä en ole tehnyt mitään väärää. – Varmaan tämä liittyy omaan ikääni, täytän kohta 57 vuotta. Tarvitsemme vaikuttamista kaikilla eri tasoilla. Nyt metsän omistavat Suutari ja hänen sisarensa. – Ilman ihmisiä, jotka asettuvat vastarin taan, mikään ei muutu. Ryteikkö. Motokuski ottaa tiedon tyynesti vastaan. – Vanha metsä on vähän niin kuin yhteis kunta: on eriikäisiä, kokoisia ja lajisia rinta rinnan, lapsia ja kuolevia. Kyseessä on kohtaus Virpi Suutarin uudesta elokuvasta Havumetsän lapset. Ne ovat olleet tärkeitä raja pyykkejä elämän ja kuoleman välissä. – Intuitioni sanoi, että kohti tätä kysymys tä. – Kyseessä ei ole mikään iso metsä, mut ta siihen liittyy paljon äidin muistamista ja surutyötä ja pohdintaa siitä, mitä sille pitäi si tehdä. Suurin osa Suomen metsistä on nykyisin talousmetsiä. Elokuvan taustalla vaikutti myös Suutarin pohdinta siitä, minkälainen ihminen hän ha luaa tässä elämäntilanteessa olla ja minkälai seksi kehittyä. Kyseessä ei ole mikään yhden liikkeen asia, vaan vapaata kan salaistoimintaa, johon tulee koko ajan mukaan uusia ihmisiä. Luonnotonta, jos jättää metsän luonnontilaan. He yrittävät ker toa meille, että kaikki ei ole hy vin. Siinä Suutarin mukaan kiteytyy se, että Kor honen on tehnyt oman moraalisen valintansa ja on sen takana, vaikka se olisi vastoin sitä mitä yhteiskunnassa juuri nyt ajatellaan yleisesti. Havumetsän lapset sai ensiiltansa pääsiäi senä. – Se kuvastaa hyvin sitä, että tämä on erään lainen moraalinäytelmä, mutta vailla moralis mia. Virpi Suutari, 56 dokumenttielokuvaohjaaja Juuri nyt iloitsen kevään heräämisestä ja nuorimman lapseni ylioppilasjuhlien valmistelusta. Käännös sai nuorilta aktivisteilta kri tiikkiä, mutta Suutari pitää sitä onnistuneena. Sukupolvien välinen näkemysero on tuttua ohjaajalle itselleenkin. – Saimme metsän ennakkoperintönä äidiltä, ja heti metsänhoitoyhdistykset alkoivat soitella meille ja ehdottaa, että metsää pitäisi ”hoitaa”, vähintäänkin harventaa, Suutari kertoo. Metsiä kä sitellään nykyisin lähinnä vain talousnäkökul masta, jolloin ohitetaan metsän merkitys eko systeeminä. Suojel tuja metsiä on vain noin seitse män prosenttia Suomen metsä pintaalasta. Nuoret aktivistit ovat meidän moraalikompasseja. Pudasjärven keväiset tulva metsät, joissa aktivistit soutelevat, ovat satu maisen kauniita. Havumetsän lapsista tulikin yksi merkittä vimmistä elokuvamatkoista, jonka olen tehnyt. – Mutta jos haluaa elää vanhaksi, pitää säi lyttää utelias mieli ja olla valmis oppimaan. Äidin kuoleman ja metsä palstan perimisen ohella sysäyksen metsäai hetta kohtaan antoi biologi Juha Kauppisen kirja Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija. Suutarin äiti kuoli pari vuotta sitten. nen kertoo koneen kuskille kohteliaaseen sä vyyn, että metsässä on alkamassa mielenosoi tus. Virpi Suutari on kansainvälisesti palkittu dokumentaristi, jonka edellinen pitkä elokuva Aalto (2020) kertoi arkkitehtipariskunta Alvar ja Aino Aallosta. – Dokumentaristin vaistoni sanoi, että nyt on tapahtumassa jotain uutta. Hän on elokuvan teon aikana herännyt huomaamaan, ettemme enää tiedä miltä van ha luonnontilainen metsä näyttää. Kirjan myötä Suutari sai kokonaiskuvan luonnonsuojelusta ja sen historiasta Suomessa. Ajoitus tuntuu jotenkin symboliselta: elo kuva kertoo metsistä ja niiden suojelusta, nuor ten aktivistien metsiä kohtaan kokemasta rak kaudesta sekä surusta, joka liittyy metsien ti laan Suomessa. Metsiensuojeluaiheiseen elokuvaan hänet johdatti moni asia. Rukoilen että Ukrainan ja Gazan sodat loppuisivat. Aktivistit ovat estäneet työkoneiden kulun työmaalle leiriytymällä keskelle metsä tietä eivätkä he suostu poistumaan, vaikka po liisit käskevät. – Minusta on mahtavaa, että jokin minussa jähmettynyt on sen myötä sulanut. Siellä on paljon työtä kulis seissa. Aalistunturin kohtauksessa on myös huumoria, nuoret aktivistit hiihtävät kaamoksen hämärissä kohti metsässä ryskäävää met säkonetta eli motoa. Hänen nyt jo edesmen nyt äitinsä hoiti Kainuussa sijainnutta metsä palstaansa avohakkauttamalla sen parikym mentä vuotta sitten. nonsuojelijoihin hieman epäillen, ehkä jopa vä hätellen. – Vanha metsä on vähän niin kuin yhteiskunta: on eri-ikäisiä, kokoisia ja lajisia rintarinnan, lapsia ja kuolevia. Ei pel kästään moraalipohdintojen takia, vaan myös talvisen metsän kuvauksena. Karsikoiksi kut sutaan puita, joihin on kaiverrettu vainajaa kos kevia merkintöjä. Tässä työssä on ihanaa se, että voi lähestyä vaik ka minkälaisia todellisuuksia, mutta minun ei tarvitse ryhtyä moralistiksi. Eihän kaikki ole sellaisia, jotka julkisesti osoittavat mieltä. Havumetsän lapsien kanssa Suutarilla meni kak si vuotta. Kansanuskomuksissa metsiä on pidetty pyhinä ja niissä on ol lut uhrilehtoja. Leffaprojekti on opettanut Suutaria. Elokuvan alussa kuvataan luonnon herää mistä kevääseen. Kohtaus on yksi Suutarin suosikeista. ”Voit pitää loppupäivän vapaata”, hän sa noo. – Kun itse olin nuori, puhuttiin Talaskan kaasta ja muista. Tutkijat yrittävät koko ajan kertoa samaa. Elokuva sai kansainvä lisen ensiiltansa helmikuun lopulla Kööpenha minassa. Moraalinäytelmä vailla moralismia Virpi Suutarin uuden elokuvan aiheena on metsät ja niiden suojelu. Minulla on kolme lasta, joista nuorin asuu vielä kotona. – Jos näitä ihmisiä ja näitä taisteluita ei oli si ollut, niin tämä maa olisi paljon tuhotum pi. Toivoisin, että nämä nuoret ihmiset he rättäisivät meissä vanhemmissa katsojissa myös muistoja siitä, että minussakin on ollut ripaus tuollaista. Sen jälkeen hän on tehnyt lyhyt elokuvia, kuten Kansanradio – runonlaulajien maan (2021). – Kun moto hiljeni, kuului puiden naksu minen ja lumen narina. Ennen elokuvan tekoa hän suhtautui luon TEKSTI | MINNAMARIA KOSKELA – KUVA | ANTTI RINTALA haastattelu 20~ ~21 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024. Kirjan luettuaan Suutari otti yhteyttä nuo riin luonnonsuojelijoihin ja huomasi, että muu tamaa kuukautta aikaisemmin oli alkanut muo dostua liike, jota aktivistit kutsuvat Metsäliik keeksi. Eihän se mehtee ookkaan, se on ryteikkö. Marginaalissa olevia ihmisiä. Hän on onnistunut opettamaan meille vanhemmille paljon asioita, vaikka minä olenkin välillä vähän itsepäinen, Suutari sanoo nauraen. S e on luonnotonta, se sinun sanomasi. Mutta aina siinä oli sellainen vire, että ne ovat hassuja puun halaajia. Ohjaaja kiinnostui aiheesta perittyään äidiltään palan metsää Kainuusta. Saduissakin oli aina moraalinen opetus. Pakkasmetsän äänet. Esimerkkinä kohtauksesta, jossa eettinen pohdinta on vahvasti läsnä, on Suutarin mu kaan talvinen Aalistunturi ja pysäytetyt metsä hakkuut. Suutari tunnistaa sukupolvien välisen eron myös itsensä ja nuorten metsäaktivistien välil lä. Liike toimii joka puolella Suo mea. Elokuvien tekeminen on hidasta puuhaa. Oheinen keskustelu käydään iisalmelaisella maatilalla isoisän, pienviljelijämetsätyöntekijä Taunon ja lapsenlapsen, nuoren metsänsuoje lijaaktivisti Idan välillä. Sen jälkeen metsään istu tettiin männyntaimia. Lapsenlapsi, joka on ymmär tänyt, että maailma ei enää ole sama kuin Tau non nuoruudessa. Virpi Suutari tajusi uutta elokuvaa tehdessään, että emme enää tiedä, miltä luonnontilainen metsä näyttää. Ida Korhonen on yksi elokuvan päähenkilöistä. Ida Korho Kuka. Sadulta elokuvan nimikin kuulostaa ja eri tyisesti sen englanninkielinen käännös Once Upon a Time in a Forest. Niistä puhuttiin myös meillä kotona. – Tämän ikäisenä sitä ei enää viitsi ruveta tekemään mitä tahansa, vaan täytyy valita sel lainen aihe, joka jaksaa kantaa. ” Jos näitä ihmisiä ja näitä taisteluita ei olisi ollut, niin tämä maa olisi paljon tuhotumpi. Yleensä siihen liittyy aina joku syvä, henkilökohtainen kysy mys, jota rupeaa tutkiskelemaan. Kysymykseen siitä, onko ohjaaja itse muut tunut elokuvan teon aika, hän vastaa näin: – Musta on tullut ainakin vähän pelotto mampi ja toivottavasti myös vähän radikaa limpi. Voisikohan sitä saada sitä vähän ta kaisin
Nuorisotyössä tuntuu paikoin unohtuneen, että viime kädessä nuori ei voi saada pysyvää toivoa elämäänsä pelkästä kohtaamisesta tee tä ja voileipiä tarjoavan nuorisotyönohjaajan kanssa vaan yhteydestä Jumalaan sekä Raa matusta. Ruohonjuuri tasolla ongelmana on varmasti myös herätys kristillisen ja kansankirkollisen näkemyksen yhteensovittamisen vaikeus. Nuorissa on kirkon tulevaisuus, mutta saako kirkon tarjonta nuoret sitoutumaan kirkkoon. Rippikoulu laisten oletetaan käyvän ennen leiriä pari ker taa nuortenillassa. 22~ ~23 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024. Pyytäessäni selvennystä asiaan yksi keskuste lijoista totesi siellä olevan enemmän (Raama tun) sanaa. Kirkko kuiten kin edellyttää nuoriso työnohjaajiltaan sitoutumista kirkon hen gelliseen perustehtävään, arvoihin ja uskon tulkintoihin. Allekirjoitan täysin piispan toiveen saada kaikki toimijat mukaan auttamaan niitä nuoria, joilta toivo on hukassa. Joissain seurakunnissa se tarkoittaa sitä, että nuori menee iltaan, istuu yksin sohvalla 1,5 tuntia kännykkäänsä tui jottaen ja pyytää lopuksi työntekijältä suori tusmerkinnän. Nuorisotyönohjaaja, joka ei itse ole sitoutu nut kirkkoon ja evankeliumiin, ei pysty sitout tamaan siihen nuoria. Tiina Häkkisen pro gradu tutkimuksen (2019) mukaan osaa nuorisotyönohjaajista jo pelkkä sana ju listus suorastaan puistattaa, koska se vie heidän ajatuksensa (mahdollisesti henkilökohtaisiin) 1970luvun traumoja jättäneisiin käännytys kokemuksiin. Havaintojeni mukaan joissain seurakunnis sa sanallista kristillistä kasvatusta toteutetaan käytännössä ainoastaan rippikoulussa. Moni kirkon nuorisotyönohjaajista pohtii ha keutumista muihin tehtäviin. Monilla kirkkoherroilla ja seurakun taneuvostoilla näyttää myös olevan heikko kuva oman seurakuntansa nuorisotyöstä. Erääs sä keskustelussa mainittiin tietty seurakunta ja todettiin, että siellä nuorisotyö on erilais ta kuin paikkakunnan muissa seurakunnissa. Nuorten kanssa käymieni keskus telujen pohjalta pelkään, että aktiiviset nuoret hylkäävät ajatuksen isoseksi ryhtymisestä, kos ka tällainen rituaali ei kiinnosta. Kolmas ongelma liittyy nuorisotyönohjaa jien koulutukseen. ” Joissain seurakunnissa sanallista kristillistä kasvatusta toteutetaan käytännössä ainoastaan rippikoulussa. Haastankin kir kon johdon kiinnittämään katseensa kirkon seinien si sällä tapahtuvaan nuoriso työhön. Leppäsen mukaan ”kouluilta edellytetään avoimuutta ja luotta musta siihen, että nuorisodiakonia on ammat timaista rinnalla kulkemista ilman uskonnol lista piiloagendaa”. Lisäksi pereh dyin muutama vuosi sitten nuorisotyönohjaa jien koulutukseen, tehtävänkuvaan ja nykyti lanteeseen tutkimuskirjallisuuden avulla osana teologian kandidaatin opintojani. Olen seurannut Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyötä parin vuosikymmenen ajan nel jällä eri paikkakunnalla ja monessa roolissa: vapaaehtoisena usean seurakunnan nuoriso työssä, opettajana usean seurakunnan rippi koulutyössä, ala ja yläkoulun opettajana sekä kolmen nuoren vanhempana. Koulutetut ihmiset haluavat yleensä työs kennellä organisaatiossa, jossa on selkeästi do kumentoitu missio, hyvä kuvaus odotetusta toi minnasta ja jossa käytännön toiminnan olete taan olevan dokumentoidun mukaista. Sekä opiskelijoiden, opettajien että nuoria rekrytoivien henkilöiden kokemus on tutkimusten mukaan sama: koulutus ei valmista tai sitouta nuoria riittävästi kirkon työhön. Voisi ko olla niin, että nuoria oli siellä paljon juuri sen sanan takia. Sekä nuorisopapit että kirkon nuorisotyön ohjaajat luetaan kirkossa hengellisen työn teki jöihin ja nuorisotyönohjaajien todetaan olevan kasvatustyön ammattilaisia. On mahdollista löytää myös historiallisia syitä. ” Monilla kirkkoherroilla näyttää myös olevan heikko kuva oman seurakuntansa nuorisotyöstä. Toinen ongelma liittyy johtamiseen. Tällais ten seurakuntien nuortenilloissa tai isoskoulu tuksessa ei ole mitään kasvatuksellista tai julis tuksellista osuutta eikä nuortenilloissa yleensä kään mitään ohjelmaa. M oni taho kantaa tällä het kellä huolta nuorista. Monen seurakunnan biljardia ja teetä nuortenillat eroavat kaupungin järjestä mistä vastaavista illoista hyvin vähän. TEKSTI | ANNAMARI JUKKO – KUVITUS?| MATTEUS PENTTI Tarjoaako kirkon nuorisotyö enää toivoa. Uskon, että tähän on useita syitä. Kirjoittaja on sosiaalinen innovaattori, koulutukseltaan FM, TK ja MBA ja hän kirjoittaa Vastuuyhteiskunta-blogia. essee | Kirkon nuorisotyössä näkyy herätyskristillisen ja kansankirkollisen näkemyksen yhteensovittamisen vaikeus. Nuo risotyönohjaajille ei ole aina selvää, mitä heil tä omassa seurakunnassa odotetaan ja miten heidän työnsä liittyy seurakuntatyön kokonai suuteen. Samaan hengenvetoon hän lisäsi, että ”kyllä siellä varmaan jotain tehdään oi kein, kun siellä käy niin paljon nuoria”. Kirkon nuorisotyönoh jaajaksi pätevöittää nykyisin kaksi ammatti korkeakoulutason tutkintoa, sosionomin ja yhteisöpedagogin tutkinnot, joihin tulee täl löin liittää tietty määrä kirkollisia ja teologi sia opintoja. Kirkon missio ja nuorisotyön dokumentoi dut tavoitteet näkyvät monen seurakunnan ar kisessa nuorisotyössä heikosti. Kirkon tämänhetkisessä nuorisotyössä tilanne ei näh däkseni ole tällä hetkellä tällainen. Tästä seuraa erikoinen tilanne. Aiemmin kirkon työhön opiskeltiin (sisä)op pilaitoksissa, joissa seurakunnallinen elämä ja sitä kautta oman henkilökohtaisen uskon kas vu ja Raamattuun tutustuminen liittyivät käy tännöllisellä tavalla opintoihin. Tuleva nuoriso työnohjaaja oppi arjessaan malleja, miten luon tevasti välittää evankeliumia ja toimia uskonto kasvattajana. Lukemani perusteella en ole yksin väittäes säni, että kirkon seinien ulkopuolella tapahtu va, ”ammattimainen rinnalla kulkeminen ilman uskonnollista piiloagendaa”, on osaltaan ollut johtamassa siihen, että uskontokasvatus ja ju listus on monissa seurakunnissa lopulta häivy tetty myös kirkon seinien sisällä tapahtuvasta nuorisotyöstä. Joissain seurakunnissa myös isoseksi halua vien nuorten odotetaan käyvän tällaisissa nuor tenilloissa. Kirkon työntekijät voi vat toimia kouluissa ja muissa nuorisoa kokoa vissa paikoissa rinnalla kul kijoina, mutta kuten piispa kin toteaa, he eivät voi siellä julistaa toivon evankeliumia sanallisesti. Piis pa Mari Leppänen kir joitti Helsingin Sanomissa (HS 23.1.), että nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan eri toimi joiden välistä yhteistyötä. Seurakunnat ovat kuitenkin erilaisia
Myös Martti Lutherin ajattelul la ja suomalaisella Luthertut kimuksella on ollut merkitystä. Monissa artikke leissa todetaan suo raan Suomen evankelisluterilai sessa kirkossa tehtävän diakonia työn suuri esikuvallinen merkitys helluntailaisuuden diakonialle. Kielteiset metas tereotypiat kertovat Latun mukaan puo lestaan siitä, että nuoret ovat tietoisia muslimien al tavastaajaasemasta suomalaises sa yhteiskunnassa. Samalla hän muis tuttaa, ettei kaikilla muslimeilla ole maahanmuuttajataustaa ei vätkä kaikki maahanmuuttajat ole muslimeja. TUIJA PYHÄRANTA Kanerva Latun väitöskirja ”Intergroup stereotypes and meta-stereotypes held by Finnish Muslimand Christian-background youth” tarkastettiin 22.3. 292 sivua. 24~ ~25 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024. | Kuva: Ismo Pekkarinen / Lehtikuva | kirja | Helluntaiseurakuntien diakonian opas Leevi Launonen (toim.): Hyvällä sydämellä. Lastemme päiväkodissa suuret juhlat, kuten pää siäinen ja joulu, huomioidaan monin tavoin. Miten suomalaisessa kontekstis sa muuten voisi käytännössä ol lakaan. – Osa muslimitaustaisista nuo rista näkee kristityt ennakkoluu loisina, ja kristittytaustaiset nuo ret ajattelevat, että muslimit ovat muut huomioivia. Toisen ryhmän edustajia pidettiin muut huomioivina ja normaalei na. Kannatettavia, hienoja tavoitteita. Niillä tarkoitetaan ryhmän sisäisiä kä sityksiä siitä, mitä toiset meistä mahtavat ajatella. Helluntaikir kossa se on määritelty ”jumalan palvelukseksi, jossa palvellaan lä himmäistä Jumalan synnyttämäs tä rakkaudesta käsin”. Sen 12 eri artikkelista toimivat en simmäisinä mais tiaisina esimerkik si Vuokko Hautalan ”Ystäväpalve lu – kohtaamisen diakoniaa”, Mertsi Ärlingin ”Leipä kirkko osana diako nista seurakuntaa”, Sina Urmaksen ”Diakoniatyön missiologia” tai Ruth ja Pasi Marttisen ”Vankien tukeminen”. Näin siitä huolimatta, että joulun ja pääsiäisen kertomusten luulisi olevan minimitason uskonnollista yleissivistystä. Hiljattain luin Vantaan Sanomista lämminhenkisen jutun Länsimäen koulun järjestämästä iftarillallisesta koulun islamin oppilaille ja heidän perheilleen. Jo omasta lapsuudestani tuttujen juhlien rinnalle on tullut myös uutta. Samalla erityisesti maahanmuuton myötä myös muiden uskon tojen juhlakulttuurit ovat saaneet Suomessa jalansijaa. Rehtori perusteli juhlan järjestä mistä jutussa halulla osoittaa kun nioitusta ramadania viettäville per heille sekä vahvistaa koulujen ja kotien yhteistyötä. Nuorten kuvaamat positiiviset stereotypiat kertovat valmiudesta nähdä toinen ryhmä myönteisessä valossa. Lattu tutki nuorten käsityksiä anonyymilla kyselyllä. Diakoniaa kui tenkin tehdään. Diakonia ei yleisissä mielikuvissa ole se ensimmäinen asia, joka hel luntaiherätyksestä puhuttaessa tu lee monelle mieleen. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Ilolla soisin, että vähitellen myös kristillisiin juhliin alettaisiin suhtautua aidolla mielenkiinnolla ja kunnioituksella – niin kuin nyt hyvien tapojen mukaista on toisille tärkeisiin juhliin suhtautua. Lisäksi he ajattelivat musli mien pitävän kris tittyjä suvaitsemat tomina, esimerkik si rasistisina tai en nakkoluuloisina. Silti on hieman vaikea kuvitella, että koulu toimisi 2020luvulla kristillisen juhlan kohdalla näin, ja ymmärrän myös hyvin miksi. Aikamedia 2023. Tiedostamattomat stereotypiat eivät välttämättä tule ilmi kysely tutkimuksissa, vaan niiden selvit tämiseen tarvittaisiin kekseliäitä koeasetelmia. Nyt paluuta vanhaan kuitenkin varotaan niin, ettei päiväkodissa vält tämättä katsota sopivaksi mainita lapsille, että joulu on kristityille Jeesuksen syntymän juhla ja pääsiäinen ylösnousemuksen juhla. Pakko väistyi, mutta mitä tilalle. – Se, että ilmaisisi suoraan kiel teisiä stereotypioita, voisi vaikut taa kielteisesti myös käsitykseen itsestä, Lattu sanoo. uskonnonpedagogiikka | Suomalaiset muslimija kristittytaustaiset nuoret näkevät toisensa myönteisesti, mutta odottavat silti toisiltaan kielteisiä arvioita omasta ryhmästään. Käy ilmi, että helluntaiseura kuntien diakoniatyö etsii vielä paikkaansa ja se on jäänyt vähäl le huomiolle. – Vähemmistön jäsenet pikem min pyrkivät osoittamaan stereo typiat vääräksi omalla hyvällä käy töksellään, Lattu kuvaa. Perussyy Tino Var jolan mukaan lienee se, että diako nian ei nähdä olevan samalla ta valla osa seurakunnan perusteh tävää kuin evankeliumin julistus. Vähem mistöryhmiin kielteiset metaste reotypiat vaikuttavat toisin. Luterilaisen kirkon vahva asema kulttuurissamme on tuot tanut trauman, josta ei toivuta hetkessä. Ryhmien metastereotypiat toi sistaan olivat sen sijaan huomat tavan kielteisiä. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että jos altavastaa jan asemassa olevan ryhmän jä sen pelkää vahvistavansa ryh mään liitettyä kielteistä ennak kokäsitystä, se tuottaa stressiä ja heikentää menestystä koetilan teissa. Vastaajat olivat yläasteen ja lukion evanke lisluterilaisen uskonnon ja isla min ryhmien oppilaita. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun kouluissa järjestettiin joulu kirkkoja, joihin osallistumattomat lapset jätettiin luokkaan odotta maan. Myös koulutuksessa ja ohjeistuksessa on puutteita. Enemmistöryhmän kielteinen metastereotypia voi vähentää ryh män jäsenten halua olla tekemisis sä sen vähemmistöryhmän kanssa, jolla uskoo olevan itseään koskevia kielteisiä stereotypioita. Jokasyksyisessä kurpitsajuhlassa yhdistyy vanha kekriperin ne sekä uudempi populaarikulttuurin mukana tullut halloween. Se ei kirjan mukaan ole saanut sellaista asemaa, joka sillä tulisi olla. TUIJA PYHÄRANTA tuija.pyharanta@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. S tereotypioita eli ryhmiä koskevia yleistyksiä on tutkittu paljon. Eid näkyy jo selvästi ainakin pääkaupunkiseudun katukuvassa sekä paikoin päiväkodeissa ja kouluissa. | kolumni | S uomalaisen varhaiskasvatuksen kiitollisena asiakkaana olen pannut merkille päiväkotien kekseliään juhlakult tuurin. Metastereotypiat vaikuttavat La tun mukaan ryhmien välisiin suh teisiin siinä missä stereotypiatkin. Toisaalta nuoret etsivät vaihto ehtoja puheenparrelle, jossa islam nähdään vieraana ja toisena. Suomalainen juhlaperinne on pitkään perustunut kristilliseen kalenteriin. – Nämä ovat nii tä käsitteitä, joita nuoret ovat itse va linneet ja halunneet käyttää. Monet kulttuuriimme hiljan vakiintuneista juhlista ovat sen sijaan luonteeltaan sekulaareja. Kristittytaus taisten nuorten metastereotypia suvaitsemattomuudesta paljastaa, että he arvelevat muslimien koke van syrjintää. Diakonia voidaan epäilemät tä määritellä monin eri tavoin, ja siinä on monia eri ulottuvuuksia. Keskusteluun voisi tuoda myös sosiaaliset syyt. Teologian tohtori Kanerva Lattu perehtyi väitöskirjassaan suo malaisten kristitty ja muslimi taustaisten nuorten stereotypioi hin ja metastereotypioihin toisis taan ryhmänä. Kirjan tematiikka liikkuu laa jasti diakonian eri osaalueilla. Epäsuhtaa stereotypioiden ja metastereotypioiden välillä saat taa selittää osin vastaajien halu antaa itsestään myönteinen kuva. Ilmiötä on kutsuttu ste reotypiauhaksi. Nuorten vastauksista selvi si, että molemmat ryhmät näke vät toisensa myönteisessä valossa. Muslimitaustaiset nuoret tosin pitivät kristittyjä lisäksi ennakko luuloisina. Metastereotypiat saattavat vaikuttaa myös koemenestyk seen. JUSSI RYTKÖNEN ” Diakoniatyö on usein myös suunnittelematonta ja jäsentämätöntä. – Myös muslimitaustaiset si joittavat itsensä altavastaajan ase maan odottaessaan kielteisiä ar vioita enemmistöltä, jota he itse kuvailevat todella positiivisesti, Lattu sanoo. Joidenkin tuttujen päiväkodeissa vietettiin tänä vuonna ensim mäisen kerran ramadanin päättävää eidiä. Nyyttäriillallisen lisäksi ohjelmaan kuului rukoushetki. En haikaile pakkoon perustuneen kristillisyyden perään. ” Kirkon vahva asema kulttuurissamme on tuottanut trauman, josta ei toivuta hetkessä. – Tämä on yksi näkökulma, jota olisi syytä pohtia, kun mietitään eroja. Kohti diakonista seurakuntaa. Hän toteaa tutkineensa nuor ten tiedostettuja stereotypioita. Nuorten kuvaamat positiiviset stereotypiat kertovat joka tapauk sessa valmiudesta nähdä toinen ryhmä myönteises sä valossa. ” Osa muslimitaustaisista nuorista näkee kristityt ennakkoluuloisina, ja kristittytaustaiset nuoret ajattelevat, että muslimit ovat muut huomioivia. Lattu pohtii, voivatko musli mitaustaisten nuorten kieltei set metastereotypiat osin selit tää maahanmuuttajataustaisten muita heikompaa menestystä Pi sakokeissa. Olemuksellisesti se on suomalai sessa kontekstissa monipuolis ta kristillistä rakkaudenpalvelua, jonka kohteena on apua tarvit seva lähimmäinen. Niihin kuuluvat Vuokko Hautalan ”Diakonian viran kehitys ja diakoniatyön johtaminen”, Jussi Heinon ”Diakonian ihmiskäsi tys helluntailiikkeen teologisena haasteena” ja sokerina pohjalla Tino Varjola pohtii aihetta ”Hel luntaiseurakuntien diakonian nyky ja tavoitetila”. Kristittytaustaiset nuoret us koivat muslimien ajattelevan, että kristityt ovat väärässä, esimerkik si vääräuskoisia, harhaoppisia tai syntisiä. Myös itse näisyyspäivä, laskiainen, vappu, vanhempienpäivät ja lasten oi keuksien viikko kuuluvat perinteeseen. Kanerva Lattu keräsi väitöstutkimuksessaan kristittyja muslimitaustaisten nuorten käsityksiä toisistaan anonyymilla kyselyllä. Muslimitaus taiset nuoret puo lestaan ajattelivat, että kristityt pitävät heitä radikalisoituneina, esimer kiksi terroristeina, väkivaltaisina ja rikollisina, sekä epäsosiaalisina, esimerkiksi pelottavina ja epäluo tettavina. Helluntaikir kossa ja seurakunnissa tehdään kuitenkin myös diakoniatyötä, ja siitä kertoo nyt Leevi Launosen toimittama artikkelikokoelma Hyvällä sydämellä. Diakoniatyö on usein myös suun nittelematonta ja jäsentämätöntä. Vähem män on kiinnitetty huo miota metastereotypioihin. teologia Mitähän ne meistä ajattelee. Kirjan loppupään artikkelit ovat substanssinsa puolesta ne painavimmat ja teologisimmat. Hyvällä sydämellä on tutus tumisen arvoinen pieni helluntai lainen puheenvuoro tästä työstä, joka jää helposti julkisuudelta nä kymättömiin
Suunnitelmia uutta kirkkoa varten tehtiin 1800-luvun alussa kolme. Jos tunnemme Kristuksen, tun nemme jo tien. 66:1 (2), Ps. Ja kun olen käynyt laittamassa asuntonne valmiiksi, palaan hakemaan teidät luokseni. pyhä T ämän tekstin kuulee usein hautajaisissa. Olen samalla huolissani nuor ten yksinäisyydestä ja syrjäytymi sestä, monilla aidot ihmissuhteet ja ihmisten kohtaamiset ovat vä hentyneet melkoisesti. Tekstit: Ps. Luottakaa Jumalaan ja luottakaa minuun. Muodostan myös mieheni kanssa yhden ju malanpalvelusryh mistämme. En kai minä muuten sanoisi, että menen laittamaan teille asunnon valmiiksi. Tunnen edelleen huolta nuoris ta, sillä osalle on koulu menettänyt merkitystään, koulu joutuu kamp pailemaan huomiosta nettimaail man kanssa. . Liturginen väri on valkoinen. Löysin esimerkiksi opiskele maan mennessäni juuri oikeanlai sen asunnon varsin ihmeellisesti. 14:1–7. Minulla oli sanomalehdessä ilmoi tus, missä etsin asuntoa. ” Koen kirkon turvapaikkana. sunnuntai pääsiäisestä on aiheeltaan ”Jumalan kansan koti-ikävä”. Jos te tunnette minut, te tunnette jo Jumalan. Pappina huomaa, miten kult tuurimme vieraantuu kuolemas ta. Tu lin tuona aikana uskoon, Jeesus löysi minut. Eräs nai nen huomasi sen ollessaan sytyttä mässä tulta lehden avulla saunan pesään. Alttarilla on neljä kynttilää. Kirkko oli tilana valtavan iso, valoisa ja kaunis, se oli täysi vas takohta pienelle kodillemme. Eihän nyt Jumala voi haluta, että ihminen kuolee. Hän on lähdössä paikkaan, minne he eivät voi seurata. 66:3–9, Ps. |K uv a: Am m e H aa sio m äen ku va -ar kis to 26~ ~27 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024. Erityisen vaikutuksen tekee alt taritaulu, missä kuvataan Jeesuk sen taivaaseen astumista. Johanneksen evankeliumi 14:1–17 ”Älkää antako sydämenne järkkyä. Olen itsekin lukenut sitä arkun päässä mo net kerrat. Sanoin että Jumala on suunnitellut mei dät elämään ja kuolemaan. Yhteys kirkkoon koulumaailman osaltakin oli merkittävä, pidin kaksi kertaa vuodessa toteutet tuja koululaisjumalanpalveluksia suuressa arvossa. Asuimme lapsuudessani varsin syrjässä ja menimme kirk koon harvoin. Sen an tama lupaus paluusta takaisin on minulle hyvin tärkeä. . Saatte olla siellä, missä minäkin. Sellaiset sanat kaikuvat onttoina. Kristus ja Jumala ovat yhtä, Kris tus ja me olemme yhtä. Mutta syytä pel koon ei ole. TOMI OLLI Eläkkeellä oleva opettaja Anne Haasiomäki, 62, on kotoisin Lestijärveltä. 16:22, 5. Koen kirkon turvapaikkana. Opiskelujen alkaessa tieni vei pois Lesti järveltä, sillä kävin lukion toi sella paikkakunnalla. 30:19–20, Hepr. Se vie oi valtamaan ja kokemaan Jumalan läsnäolon, Kristuksen meissä, yhä syvemmin ja aina uudestaan. 126, Joh. Mielen hiljaisuus, sanaton rukous, vie ykseyden kokemuk seen. Ylioppilas juhlien jälkeen menin naimisiin Lestijärven kirkossa. |K uv itu s: G un D am én | kirkko & minä | Olen kiitollinen Jumalalle saamastani hyvästä Anne Haasiomäki T oholammin seurakun nan Lestijärven kirk ko tuli minulle tutuksi ja tärkeäksi paikaksi jo varhain. Jatkoin opiskelua Oulussa. Hän päätti sen jälkeen soittaa minulle, ja minus ta tuli vuokralainen. Kristus on tie, totuus ja elämä. Johanneksen evankeliumin ydinajatus on ykseys Jumalan kanssa. Sa malla elämä käy yhä syvemmäksi ja todellisemmaksi. 11:2, 13–19, Joh. Työskentelin ennen reilu vuosi sit ten koittanutta eläkkeelle jäämistäni erityis ja tuntiopettajana peruskoulussa. Lääketiede pystyy kyllä yhä pa remmin hoitamaan sairauksia. Kolehti on seurakunnan valittavissa. Mutta Kristus ja häneen uskova ihminen ovat samalla lailla yhtä. sunnuntai pääsiäisestä | Maistiaisia taivaasta ANNI PESONEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on teologian tohtori ja toimii hengellisen ohjauksen pastorina Turussa. Isäni talossa on monta huonetta. Parantumattomasti sai raalle toivotetaan edelleen tsemp piä ja paranemista. Ne jättävät kuo levan yksin. Asunnon sijainti oli ihanteellinen, se si jaitsi parinsadan metrin pääs sä varuskunnasta, missä mieheni suoritti varusmiespalvelustaan. Oikeastaan Johanneksen evan keliumi opettaa, ettei taivas ole meille vieras. Sen myötä voi opetella Ju malassa olemista, Jumalassa le päämistä, Jumalan hengittämistä. Olemme kol lektiivisesti kadottamassa yhtey den ikuiseen ja kuolemattomaan – Jumalaan ja ikuiseen elämään. Kaksi ensimmäistä hylättiin Tukholman yli-intendetinkonttorissa. Kuulun myös kolmisenkym mentä vuotta sitten aloittaneeseen raamattupiiriin. Te tiedätte tien sinne, minne minä menen.” Tuomas sanoi Jeesukselle: ”Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Yksi tytöistä järkyttyi täysin. Miten voisimme tuntea tien sinne?” Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Tunnen kirkossa myös kuu luvani Jumalaan turvautuneiden sukupolvien ketjuun. | Kuva: Toholammin seurakunta Lestijärven kirkko . | 3. – – ” (UT2020) ensi pyhänä 3. Jeesus vas taa: Minä olen tie, totuus ja elämä, Isän luo tullaan minun kauttani. Siellä saan kohdata Jumalan ja Jeesuk sen. Ja tunnemme jo myös ikuisen elämän, sillä koke mukset Jumalassa olemisesta ovat maistiaisia siitä. Kirkkoon pääsemi nen tuntui juhlavalta. Jeesus valmistaa ys tävilleen asunnon Isänsä kotiin, ja siellä on monta huonetta. Yhteyden Jumalaan voi myös kokea. Kristuksen tunteminen on tie, joka vie kyllä eteenpäin. Siitä on tullut tärkeä osa elämääni, vaikka mei tä ei ole kovin montaa, tunnem me vahvaa yhteyttä. Mutta ruumis tuhoutuu lopulta kuitenkin. Tässä pohjalla olivat monet hyvät ja positiiviset asiat, jotka saivat minut havahtumaan ja kääntymään kiitollisena Juma lan puoleen. Kirkko kuuluu Toholammin seurakuntaan. Moos. Lestijärven puinen, tasavartinen ristikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1827. Kirkko on hänelle tuttu jo lapsuudesta. Kolmannen, hyväksytyn suunnitelman teki A.N. Edelcranz. Johanneksen evankeliumissa Jeesus hyvästelee ystäviään. Tuo mas, epäilijä, sanoo: Emme me tiedä, minne sinä menet, kuinka voisimme tuntea tien. Kristus on katkeamatto massa yhteydessä Jumalaan, sa maa olemusta Jumalan kanssa. Minusta tuntuu, että meidän yhteiskunnassamme on hyvin pal jon pahoinvointia tämän vuoksi. Puhuin kerran alakoululais ten kanssa kuolemisesta. Jokainen, joka on oppinut tuntemaan Jumalan, jo kainen, joka on saanut kokea häi vähdyksenkin siitä, mitä Jumalan läsnäolo on, on jo kokenut myös jotain taivaasta. Nettimaailma nousee joillakin turhan isoon merkitykseen, sieltä löytyy myös hyvin kyseenalaista materiaalia, mikä vaikuttaa nuo riin synnyttäen esimerkiksi ul konäkö ja käyttäytymispaineita. Muutettuani perheeni kanssa takaisin Lestijärvelle, tuntui koti kirkko entistäkin tärkeämmältä. Sen myötä näyttää monelle jäävän todelliseksi vain tämä elämä ja keho. Materialistinen maailmanku va valtaa alaa
Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. LEENA HIETAMIES jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Tutun toinen, zulunkielinen etunimi Mpilo tarkoittaa elämää. EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. seurakuntapastoriksi 1.6.24–30.6.25, Juhana Kuusniemi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan III kappalaiseksi 2.6.–31.12.24, Aki Kekkonen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan vs. Perheessä puhuttiin xhosan kieltä. Näin hyödynnät tarjouksen: Pyydä ystävääsi laittamaan meille sähköpostia osoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi Viestin aihe: Digitilauksen Ystävätarjous / 1234567 (suosittelijan asiakasnumero, joka löytyy lehden osoitekentästä nimen alta) Asiakaspalvelumme vastaa sähköpostiviestiin lähettämällä linkin digitilauksen tarjoukseen. Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Jaana Pussinen Lauritsalan kirkkoherraksi 1.4.24 lukien, Asko Nuorkivi Hirvensalmen kirkkoherraksi 1.5.24 lukien, Emiliana Skoog Savonlinnan VIII kappalaiseksi (Rantasalmen kappeliseurakunta) 1.4.24 lukien, Maarit Kihlström Lahden seurakuntayhtymän vs. kirkkoherrana yksipappisessa Suomenniemen seurakunnassa. Rohkeita ja viisaita kirjeitä, puheita ja saarnoja sisältävä kirja on omistettu Tutun vaimolle Nomalizo Leah Tutulle. seurakuntapastoriksi 1.5.24–31.12.25, Leena Miettinen Helsingin yhtymän sairaalapapiksi 1.5.–31.12.24, Sanna Parkkinen Helsingin yhtymän Mustasaaren toimintakeskuksen vs. | klassikko | Helsingin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Piia Kontio Helsingin Mikaelin seurakunnan I kappalaiseksi 1.6.24 alkaen, Minna Ruuttunen Kallion vs. Piispa Mari Parkkinen vihki 18.2. (50 %) seurakuntapastoriksi 1.5.–31.12.24, Birgitta Hämäläinen Töölön vs. Tutustumisjakson jälkeen palvelu maksaa ainoastaan 9,90 €/kk. Papiksi Jaana Pussinen vihittiin Mikkelin tuomiokirkossa kesäkuussa 2006. Suorapuheisena hän sai myös monien vihat niskoilleen, muun muassa todetessaan, että Israelin ja Palestiinan johtajat ovat kuin lapset hiekkalaatikossa syytellen toisiaan siitä, kumpi aloitti. Jos suosittelet Kotimaan Digitilausta uudelle tilaajalle, palkitsemme sinut yhdellä kokonaisella ilmaisella tilauskuukaudella! Uuden asiakkaan Digitilauksen edut, jotka voit kertoa ystävällesi: Ystäväsi voi tutustua Kotimaan digitarjontaan ensimmäinen kuukausi hintaan 1 €. Hän oli ensin kesäpappina Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa ja sen jälkeen työ jatkui vs. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. Kaksi vuotta myöhemmin julkaistu suomennos on Taisto Niemisen ja Anna-Maija Raittilan. diakonian virkaan Tanja Malisen Savonlinnan seurakuntaan ja Marjo Hännisen Lappeenrannan seurakuntaan. Tutu puhui avoimesti Etelä-Afrikan ongelmista ja vastusti rohkeasti valkoista ylivaltaa ja rotuerottelupolitiikkaa. Ottaessaan vastaan Desmond Mpilo Tutu: Kärsimys ja toivo. seurakuntapastoriksi 22.4.–31.12.24, Risto Herranen Lauritsalan vt. Lauritsalan kirkkoherrana. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Tervetuloa verkko jumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikkailmoitukset tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024. Kiitos, että olet osa Kotimaan yhteisöä ja autat meitä kasvamaan! ”Tee pieniä hyviä tekoja siellä missä olet. ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Vielä yli 80-vuotiaana myötätunnostaan tunnettu Desmond Tutu puhui rauhan puolesta. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KRTK) toimii kirkkohallituksessa kirkon ruotsinkielisen toiminnan palveluelimenä. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. 202 sivua. 24 %. Seurakuntaneuvosto valitsi Pussisen kirkkoherraksi helmikuussa äänin 9–1. Presidentti Barack Omaba kertoi Tutun olleen hänen mentorinsa, joka jätti jälkeensä paremman maailman. Englanninkielinen alkuteos Hope and suffering, sermons and speeches ilmestyi kirjailija ja kustantaja Mothobi Mutloatsen toimittamana 1983. seurakuntapastoriksi 2.6.–31.12.24. Myös Tutun iloa ja huumorintajua muistetaan lämmöllä. www.kirkkorekry.fi (työavain 2228) Lisätiedot: johtava asiantuntija Stefan Myrskog 040 5311 275 Kirkkohallitus hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. | nimitykset | Jaana Pussinen, 42, on aloittanut 1.4. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Virkaa hakivat myös Sammonlahden seurakuntapastori Johanna Björkholm-Kallio ja Sammonlahden kappalainen Maarit Hirvi. Muistuta ystävääsi mainitsemaan asiakasnumerosi viestissä, jotta voimme rekisteröidä lahjasi. Presidentti Martti Ahtisaari työskenteli Tutun kanssa Nelson Mandelan perustamassa Elders-ryhmässä. toiminnanjohtajaksi 1.5.–31.12.24, Siiri Luoma Pitäjänmäen oa. Pussinen tekee myös perheneuvontatyötä Lappeenrannan perheasiain neuvottelukeskuksessa. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Vuonna 1984 hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto apartheidin vastaisesta työstä. kappalaiseksi 1.4.–31.12.24. Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa sanoi muistopuheessa, että samalla tavalla kuin rakastettu Nelson Mandela oli Etelä-Afrikan demokratian isä, arkkipiispa Tutu oli uuden kansakunnan henkinen isä ja moraalinen omatunto. Desmond Mpilo Tutu syntyi lokakuussa 1931 Transvaalin Klerksdorpissa Etelä-Afrikassa. Tilaus jatkuu automaattisesti. kirkkoherrana, kun edellinen kirkkoherra Pentti Berg jäi eläkkeelle. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. 24 %. Suosittele ja saat kuukauden lehdet ilmaiseksi! Merkityksellistä sisältöä Hyvä Kotimaan tilaaja! Haluamme kiittää sinua uskollisuudestasi erityisellä tarjouksella. Tutu vetosi sotien lopettamiseen viattomien lasten kärsimysten takia. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Hän on toiminut aiemmin Lauritsalassa seurakuntapastorina, kappalaisena ja vuoden alusta vt. seurakuntapastoriksi 1.5.24–30.4.26, Niina Mikkola Malmin vs. sairaalapastoriksi 22.4.24–28.2.25, Sanna Alanen Heinolan vs. Desmond Tutusta tuli anglikaanien ensimmäinen mustaihoinen tuomiorovasti ja sitten piispa. Kaikki maailman pienet hyvät teot luovat yhdessä valtavan vaikutuksen.” Näin kirjoitti Desmond Tutu kirjassaan Kärsimys ja toivo. | hiippakuntauutisia | Paikkoja avoinna Kirkon ruotsinkielisen työn keskus hakee NUORISOTYÖN ASIANTUNTIJAA Hakuaika päättyy 10.5.2024. Desmond Tutu kuoli 90-vuotiaana tapaninpäivänä vuonna 2021. Johannesburgin anglikaanikirkon tuomiorovastin viran, hän ei asettunut perheineen virka-asuntoon, vaan valitsi Soweton köyhälistökorttelin. Isä oli opettaja, äiti kouluja käymätön. Kirjayhtymä 1985
Pylkkänen jäljes tää Taran kanssa ja päivystää vuorollaan yhdistyksen puhe linta. Myös sillä on merkitystä, onko eläin säi kähtänyt jotain vai lähtenyt ”rimp salle”. Viimeiset työvuotensa Heng palveli Helsingin seurakuntayhtymässä. 1924 Porin seurakuntien lisätty kirkkovaltuusto päätti 10. peruspalkasta. Koira pystyy seuraamaan varsin vanhaakin jälkeä. Viime vuonna Tara löysi kymme nen koiraa ja viisi kissaa. | Kuva: Virpi Kirves-Torvinen 30~ ~31 Kotimaa | 19.4.2024 Kotimaa | 19.4.2024. – Tässä ei tule ikinä valmiiksi. ja ikälisä 10 pros. Nyt se tuntuu omimmalta. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tie tojen selvittämisessä. Ihmisten ilo karkurin löytyessä palkitsee. Halu oppia lisää koirien nenä työskentelystä sai kiinnostumaan eläin etsinnästä. Käp yti kka 2. VIRPI KIRVES-TORVINEN ” Pääasia ei ole sankarina oleminen vaan koiran löytyminen. Milloin ja missä järjestettiin ensimmäinen Global Christian Forum. Toisinaan eläin on jo löytynyt, kun Pylkkänen on lähtemässä tai saapunut perille kohteeseen. Kirkkoherrojen pohjapalkka 60 000 mk., luontaisetuina virka-asunto ja puut, joista vähennys 2 pros., siis palkkaa 58 800 mk. Mutta vaikeistakin tilanteista voi selvitä järjissään. Jokainen yhteydenotto ja etsintä herättää ajatuksen, mitä vielä pi täisi harjoitella. p. Ikäkorotus 10 pros. 1. 1:n ja 2:n kappalaisen palkka 40 000 mk. 1. Juvan seurakunnan kirkkoherra ja lääninrovasti Sirkka Pylkkänen on kouluttanut Tara-tsekinpaimenkoiraansa nenätyöskentelyyn seitsemänviikkoisesta asti. – Laji pitää nöyränä. Pylk känen on yksi EteläSavon eläinet sijäkoirat ry:n perustajista. Vaatteista päätellen kuva on otettu ehkä 1990luvulla. Mikä on Suomen yleisin tikkalaji. Pylkkänen har joitteli aiempien koiriensa kanssa homeen paikan nusta, tryffelien ja ihmisten etsintää. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Ete läranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoit teeseen toimitus@kotimaa.fi, ai heeksi mysteerikuva ja lehden nu mero, tai kommenttina Kotimaan Facebooksivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan kukitetusta hen kilöstä. – Siinä vaiheessa, kun on nä köhavaintoja, emme mene enää etsijä koiran kanssa paikalle. Siinäpä tavoitetta! Harrastuksena eläinetsintä Sirkka Pylkkänen kirkkoherra, Juvan seurakunta V iisivuotias tsekin paimenkoira Tara innostuu saman tien, kun Sirkka Pylkkänen ottaa etsijäkassin ja valjaat esille. Hän pakkaa mukaan jäljestysliinan ja valjaat, vanulap puja hajun talteenottoa varten, it selle liivin ja vaihtovaatteet, vara virtalähteen, talvella otsalampun, molemmille syötävää ja juotavaa sekä koiran palkkiot. Tahdon olla esimerkki niille nuorille, joilla ei ehkä ole muita.” Päihdelääkäri Atte Virolainen Kodin Kuvalehden (3.4.) haastattelussa. kerralta. Bey oli loistava persoona ja ystävä, ihmisenä mitä miellyttävin!” Arkistonhoitaja jäi miettimään miten kauniisti Vanhalukkarla ja moni muu kuvaili Bey Hengiä. Keskimäärin kerran viikossa tulee pyyntö etsiä lemmikki. Pian tu likin jo soitto koiran löytymisestä. Upp sal an ylio pis tos sa Ruo tsis sa 3. 3. huhtikuuta yksimielisesti papiston palkoista seuraavaa. 5, 10, ja 15 vuoden virkavuosilta, eli 6000 mk. Kuka tunnistaa kuvassa olevan henkilön ja tietää, miksi hän on saanut kuk kakimpun. 2. Muutama viik ko sitten tuli puhelu koirasta, joka oli karannut tarpeilla käydessään. ja asunnon vuokraa 12 000:– vuodessa; luontaiseduista vähennys 2 pros. Omistajan tulee ottaa koira kiinni. Etsijät on opetettu siihen, etteivät ne mene karkurin lähelle. Ken ian Lim uru ssa vuo nna 200 7 |K uv a: G un D am én | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuvaarkis tosta löytyy monta laa tikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on ja missä ja milloin se on otet tu. Etsintäreissulla omistajallekin tulee helposti kymmenen kilomet rin lenkki. Koira kyl lä tietää, mutta tietääkö ohjaaja, mitä koira yrittää hänelle kertoa. Tajuan että joillakin on elämässä heikot lähtökohdat. Ensimmäisen oikean etsinnän se teki reilun puolentoista vuoden iässä. – Pääasia ei ole sankarina ole minen vaan koiran löytyminen. Viime vuonna Tara löysi eläinten lisäksi myös kahdet silmälasit. Pylkkänen ajoi pihaan, ja he teki vät etsintäsuunnitelman. Haluan olla sellainen aikuinen, joka lisää nuoren itseluottamusta eikä vie sitä pois. Monet henkilöt tunnistivat kuvasta arkkitehti Bey Hengin. Missä yliopistossa Owe Wikström toimi uskontopsykologian professorina. kirkkokahvit 15.4. Jokainen etsintä on oppimistilanne. | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Osalle tulee yl lätyksenä, etteivät etsijät tuokaan karkuria kotiin asti, vaan heidän tehtävänään on jäljestää ja kartoit taa alue, jossa koira on. Minullakin oli. Rovasti Pertti Vanhalukkarla Raisiosta kirjoitti näin: ”Hän on vaikuttanut merkittävästi tuhkauksen kehittämiseen maassamme ja suunnitellut ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun Kirkkauden kappelin Raision hautausmaalle
– Se on omatunto. | Kuva: Martti Santakari 32~ Kotimaa | 19.4.2024. Pariskunta oli hyvin onnellinen. Hän kaipa si puolisoa, mutta rajaseudulla ei sopivia ehdokkaita sillä hetkellä ollut. Niin mies alkoi käydä sunnun taisin jumalpalveluksissa. Vuosien kuluttua opettaja kä veli jälleen metsässä ja kuuli tikan koputuksen ja hätkähti. Käpytikka on yleisin tikkala jimme, joten suurella todennä köisyydellä puuta koputtava lintu on usein juuri se. – Hassua, miten muisti toimii, opettaja hymyili ja huikkasi kiitok sen tikan suuntaan. Tosin valkoselkätik ka kuuluu yhä uhanalaisten lajien joukkoon. Niin myös tapahtui. Kävellessään metsässä opetta ja kuuli tikan koputuksen, ja hä nen mieleensä tuli vanha opiskelu aikainen heila. Myöhemmin opettaja tunsi it sensä yksinäiseksi. – Josko omatuntoasia siellä sel viäisi. Mutta aina on mahdollista, että kyseessä voi olla palokärki, pikkutikka, harmaa päätikkaa, pohjantikka tai valko selkätikka. Uhanalaista valkoselkätikkaa tavataan nykyisin entistä useammin. Tikkasana liittyi tämän sukunimeen. Aamen. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Taivaan takoja, sielun koputtaja. Myös käenpiika laske taan tikka lintuihin. Häitä vietettiin puolen vuo den kuluttua. Kerran hän unohti, min ne oli laittanut piirongin avaimen. Mutta miksi se koputtaa. Tämä kehotti miestään käy mään kirkossa. luomakunta Valkoselkätikka pörheänä. Kävellessään metsässä opetta ja kuuli tikan koputusta. Lopulta näin mustavalkopu naisen ahkeroitsijan puun latvas sa. Olin 99 prosent tisesti varma, että juuri tuo laji on kyseessä, mutta se yksi prosentti jäi kaivertamaan mieltä. Tai oikeastaan kuulin sen koputuksen. Valkoselkätikka sen sijaan on moderni luonnonsuojelun sym Tikkana paikalla Tikat ovat helposti havaittavia, ainakin äänensä puolesta. Vuosien kuluttua opettaja sai rastui vakavasti ja esitti vaimolleen toiveen, että hänen hautakiveensä laitettaisiin risti ja se viereen tikan kuva. boli. Kansanperinteessä tikkaa, eri toten palokärkeä mutta myös kä pytikkaa, on pidetty pihapiirissä kuoleman lintuna. Samassa hänen mieleensä tuli, missä avain oli. Tarina kertoo takavuosikymme ninä rajaseudulla eläneestä opet tajasta. Piirongissa oli tärkeitä papereita, joita hän tarvitsi. Lisäksi Suomessa on tavat tu super harvinaiset vihertikka ja tammitikka. Muistuta meitä kaikista tärkeistä asioista ja kiitoksenaiheista. Kotiin palattuaan opettaja ker toi oudosta kokemuksesta vaimol leen. Asu sydämissämme, pesi pihapiirissämme. Opettaja kirjoitti entiselle hei lalleen, ja heidän välilleen syttyi lempi. Y ksi ensimmäisistä lintulajeista, jotka tänä vuonna näin, oli käpytikka. Laji oli hävitä meiltä koko naan, mutta suojelutoimenpiteistä johtuen sitä näkee nykyisin entis tä useammin