vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –1 7 Kriisit ovat ihmisen kohtalo Rukoushelmien isä Martin Lönnebo on varoittanut jo kauan ilmastonmuutoksesta 18 Korona koettelee Suomessa myös ramadanin viettoa Kirjekirkko palvelee niitä, jotka eivät pääse nettiin. 12 5 N:o 16 | 23. huhtikuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ka j Aa lto 11 6
Kuluneen vuoden aikana olen käynyt työpaikalla noin kerran viikossa ja katsellut uusia tyhjinä olevia tiloja ja miettinyt, minkälaiseksi ne osoittautuvat koronan jälkeen. Toivottavasti mahdollisimman pian. Jatkamme samalla linjalla ja toimimme sen mukaan, miten aluehallintovirastot aikanaan ohjeistavat. Kirkon ja muun yhteiskunnan hallinnon kannalta verkon kautta pidettävät kokoukset ja tapaamiset tulivat jäädäkseen. Siellä on muun muassa erilaisia tiloja työskentelyyn, puheluille ja palavereille. Myös Suomen moskeijoissa on kannettu vastuuta. Lisää tästä sekä pyhän paastokuukauden ramadanin vietosta poikkeusoloissa voi lukea sivulta 5. Moni muslimi osallistuu tilaisuuksiin vain virtuaalisesti. Etenemme kirkossa rauhallisesti yleisiä ohjeita seuraten. Miten niiden nyt käy. Onneksi Suomen Baptistikirkon hallitus otti asiaan jämäkästi kantaa. Sekin selviää aikanaan. Etätyöllä on jatkossakin iso rooli, mutta minkälainen. – Ei kyse ole avokonttorista, vaan monitilakonttorista. Yhteisö kieltäytyi toistuvasti keskeyttämästä jumalanpalvelusta torilla ja noudattamasta poliisin antamia tartuntataudin leviämistä koskevia suojausohjeita. Lisää aiheesta voi lukea sivulta 4. – On tärkeää, että korona-aikana seurakunnissa solmitut suhteet kuntien eri toimijoihin voisivat pysyä jatkossakin ja näin yhteistyö voisi jatkua. Samalla pitää tunnistaa myös se, mikä oli huonosti. Nyt rajoitusten alueelliset erot hiippakunnissa ovat suuret. 3 Kirkkohallituksen avokonttorit valmistuivat juuri ennen koronaepidemiaa. OLLI SEPPÄLÄ ”Etenemme kirkossa rauhallisesti yleisiä ohjeita seuraten” Kirkkohallituksen kansliapäällikön Pekka Huokunan mukaan korona-aikana löytyneet hyödylliset työtavat tulee säilyttää koronan jälkeenkin. Moskeijoihin pääsee vain rajattu määrä ihmisiä turvavälein ja maskit kasvoilla. 1 Minkälainen strategia kirkolla on koronarajoitusten päättymiseen. Yhteisöllisyys löytää aina muotonsa. Varmaan niiden purkamisessakin tulee olemaan alueellisia eroja, mikä sitten näkyy seurakuntien toiminnassa. Tällainen ajatus minulle nousi mieleen päällimmäisenä, kun tein juttua Baptistikirkkoon kuuluvan Espoon Kotikirkon tapauksesta. Moni suunnittelee jo täyttä häkää ensi kesää ja paluuta aikaan ennen pandemiaa. 2 Minkälainen kirkko on koronaepidemian jälkeen. Hauskaa on, että netissä käynnistyi viime viikolla nuorten oma suomenkielinen Ramadan radio. Se kehottaa seurakuntiaan noudattamaan jatkossa vastaavissa tilanteissa poliisin antamia ohjeita ja pyytää kaikkia kantamaan vastuuta siitä, etteivät levitä tautia tai myöskään koronasairautta tai koronarokotetta koskevaa vääristelevää tietoa. 2 KOTIMAA | 23.4.2021 aluksi. Mutta ainakaan ei pitäisi rynnätä vanhaan normaaliin miettimättä, mikä pandemian aikana toimi hyvin. – Päälinja koko koronaepidemian aikana on ollut seurata sitä, mitä viranomaiset esimerkiksi terveyteen liittyen sanovat. Vapaus kokoontua jumalanpalveluksiin ja vastaaviin tilaisuuksiin on tärkeä, mutta koronasta piittaamattomia oman elämänsä uskonsotureita tämä maa ei kaipaa. | Kuva: Jukka Granström PEKKA HUOKUNA Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Uhriutuminen ei kannata E n ymmärrä uhriutumista uskonnonvapauden nimissä. | viikon henkilö | Koronarokotusten kattavauus Suomessa lisääntyy päivä päivältä. EMILIA KARHU Koronaturvallisuus on tärkeää myös uskonnollisissa tilaisuuksissa, toimittaja ajattelee. – Sen aika näyttää. Se myös lisää eri puolilla maata asuvien ihmisten mahdollisuutta osallistua esimerkiksi työryhmiin. Uudet hyödylliset työtavat pitää säilyttää ja niitä kehittää
22.4. U krainan ja Venäjän välinen tilanne on viime viikkoina jälleen kiristynyt. Jollain lailla niitä kuitenkin nimittää se, että ne poikkeavat rutiinista, niissä pysähtyy ja on vahvasti läsnä. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. 3 KOTIMAA | 23.4.2021. Posliinimukista voi juoda teetä sisällä ja laiturilla voi muuten vain istuskella, mutta olen alkanut ajatella, että elämässä on luotava ikimuistoisia hetkiä. ???????. Kyseiset artikkelit tunnistaa tähtimerkistä. Kyllä ihmisen kannattaa rakastua siihen, missä elää.” Näin on, mutta ei se ihan yksinkertaista ole. Tilanteen todettiin olevan ”hyvin vaarallinen”. Sodassa on vain häviäjiä, ja siviilit kantavat nykysodissa raskaimman taakan. Siellä uiskenteli telkkä. Elämä tarjoaa jokaiselle osansa ahdistusta ja vaivaa, stressiä ja huolta ihan pyytämättä. Sulaa oli aivan rannalla ja ihan keskellä aaltoileva aukko. Näin palvelemme entistä paremmin niitä lukijoita, jotka ovat maksaneet sisällöistä. Niiden kuuluisi pitää kovempaa ääntä rauhanomaisen ratkaisun puolesta. Viisas veljeni tiputtelee silloin tällöin mielensä perältä helmiä. Kotimaa. Niiden pitäisi olla aina ja kaikkialla edistämässä kansakuntien välisiä rauhanomaisia pyrkimyksiä. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Tätä rauhanomaisen ratkaisun viestiä ei ole kuulunut Venäjän ortodoksiselta kirkolta nyt kiristyvässä tilanteessa. Pitää hakea näkökulmaa siihen, missä elää. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Siksi kannattaa luoda ikimuistoisia hetkiä arjen keskelle ihan tahallaan. Lausunnon sisältö saatetaan jonkun viikon kuluttua julkisuuteen. Elämän hienot hetket, kauniit muistot sen sijaan ovat usein sellaisia, että niihin voi itse vaikuttaa. Tilaajille lisää sisältöä Viime viikosta lähtien Kotimaan tilaaja on saanut entistä enemmän sisältöä. fi-sivustolla julkaistuista jutuista osa aukeaa vain tilaajille. Keväinen järvi kimalteli vielä jäisenä auringon valossa. Kun viime kesänä hurmioiduin Norjan luonnonkauneudesta, hän naurahti: ”Jaa, rakastuitko Norjaan. Maanantaina EU:n ulkoministerit keskustelivat joukkojen keskittämisestä. Venäjä on keskittänyt suuren määrän sotilasjoukkojaan Ukrainan rajalle ja Krimin niemimaalle. ?. ?. Samalla se huomauttaa, että on välttämätöntä myöntää Ahvenanmaan väestölle eräitä takeita, varsinkin kieleen ja kauppasuhteisiin nähden. Yksittäinen ihminen voi tuntea voimattomuutta seuratessaan uutisia aseiden kalistelusta itäisessä suuressa naapurissa tai muissa suurvalloissa. Kahdeltakin luotettavalta taholta tänne saapuneiden ennakkotietojen mukaan tulee Ahvenanmaan-kysymykseen selostajain lausunto, joka käsittää 120 koneella kirjoitettua sivua, lähipäivinä jätettäväksi kansainliiton neuvostolle. Kaadoin teetä posliinimukiin ja istahdin laiturilla olevalle penkille. Venäjän mukaan kyseessä on harjoitus. Venäjän ortodoksisen kirkon yhteys valtiovaltaan pakottaa kysymään, mitä olennaista kirkko menettää silloin, jos sillä on liian tiivis ja myötäilevä suhde valtiovaltaan. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. 1921 Ahvenanmaan-kysymyksen ratkaisu. Kirkkokuntien ja kristillisten yhteisöjen pitäisi reagoida nopeammin eskaloituviin konflikteihin. Kotimaan tuloista iso osa muodostuu yksityisten sekä seurakuntien maksamista tilausmaksuista. Niitä voi suunnitella tai luoda ihan spontaanisti. FREIJA ÖZCAN MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Kenelle kellot soivat. Kirkkojen pitäisi soittaa kelloja rauhan puolesta jo siinä vaiheessa, kun tilanne on kehittymässä uhkaavaksi, eikä vasta sitten kun sota on jo syttynyt. Mainitut ennakkotiedot tietävät kumminkin kertoa, että selostajakomissionin mielipiteen mukaan tulee Ahvenmaan jäädä Suomelle. Kiitos tilaajien, Kotimaan sisältöjen tekeminen on ollut mahdollista jo 115 vuoden ajan, ja on sitä vastakin. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä
| Kuva: Kuvakaappaus Espoon Kotikirkko -yhteisön YouTube-videolta. . Uusi tartuntatautilaki edellyttää, että myös uskonnolliset yhdyskunnat huolehtivat tilaisuuksissaan etäisyyksien ja hygeniasuositusten toteutumisesta. Espoon Kotikirkko -nimisen rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jumalanpalveluksen Läkkitorilla Espoon Leppävaarassa. – Asiaa täytyy kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti siltä osin, onko kyse kokoontumisrajoitusten piiriin kuuluvasta tilaisuudesta. P oliisi hajotti sunnuntaina 11.4. – Julkinen tori ei voi tulkintamme mukaan olla uskonnolliselle yhteisölle vastaava tila kuin heidän oma tilansa, vaan siellä sovelletaan avin määräystä, jossa yli kuuden hengen kokoontumiset ovat tällä hetkellä Espoossa yksiselitteisesti kiellettyjä, Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Kimmo Markkula sanoo. Ehdotimme, että he olisivat jakaantuneet kuuden hengen ryhmiin ja voineet näin jatkaa tilaisuutta. Matikan mukaan nämä asiat olivat kunnossa. Poliisi oli tietoinen uskonnollisten yhteisöjen erivapauksista kokoontumislakiin liittyen, mutta sen mukaan ulkona yleisillä paikoilla tapahtuvia kokoontumisia valvotaan aina kokoontumislain nojalla. Tommi Matikka on ilmoittanut, että kasvokkaisia jumalanpalveluksia jatketaan. – Alue on kameravalvottu kaupungin tori, joten näimme jo poliisilaitoksella kameroista, miten siellä toimittiin. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Oona Mölsä vahvistaa Kotimaalle, että avin määräämät kokoontumisrajoitukset eivät koske uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiä jumalanpalveluksia yhteisön omissa tai niitä vastaavissa tiloissa. EMILIA KARHU ” Poliisipartion antamia tartuntataudin leviämistä koskevia suojausohjeita ei noudatettu. – Asia on tilojen osalta tulkinnanvarainen, mutta lain sanamuodon perusteella ei nähdäkseni voida täysin kategorisesti todeta, ettei jumalanpalvelusta voitaisi järjestää esimerkiksi sitä varten varatussa ulkotilassa, jos se voitaisiin katsoa laissa tarkoitetuksi vastaavaksi tilaksi, Mölsä sanoo. | kokoontumisrajoitukset | 4 KOTIMAA | 23.4.2021 uutiset. jumalanpavelus voidaan toteuttaa kuuden henkilön kokoontumisena. Matikan mukaan aluehallintovirastolla ole toimivaltaa rajoittaa tilaisuuksia, jotka kuuluvat rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tavanomaiseen uskonnolliseen toimintaan ja jotka järjestetään julkista uskonnon harjoittamista varten yhteisön omissa tai niitä vastaavissa tiloissa. Silloin saisimme vielä selvemmän vastauksen lain tulkinnasta, Markkula sanoo. Yhteisö kuuluu Suomen Baptistikirkkoon. Ravintoloiden sulkemisen myötä siirsimme jumalanpalvelukset torille, kun saimme siihen luvan Espoon kaupungilta. Avin mukaan asia on tilan osalta tulkinnan varainen. Myös Espoon Kotikirkko katsoo kokeneensa vääryyttä ja aikoo viedä asiaa eteenpäin. – Emme pitäisi sitä ollenkaan pahana asiana. Suomen Baptistikirkon hallitus kehotti seurakuntiaan noudattamaan poliisin ohjeita ja huolehtimaan, että koronaan tai rokotteisiin liittyvää väärää tietoa ei levitetä. Seurakunnan johtaja Tommi Matikka kertoo, että kyseessä oli viides peräkkäinen sunnuntai, kun jumalanpalvelus järjestettiin torilla. Yleisele torille oli asetettu tuolit 30 henkilölle eikä lähikontakteja voitu välttää. Kimmo Markkula kertoo, että poliisi saattaa olla oma-aloitteisesti yhteydessä yhteisöön ja antaa neuvoja koronaturvallisen tilaisuuden järjestämiseen. Poliisi päätti, että 18.4. Poliisi on saanut yhteydenottoja, joissa sen toimintaa on arvosteltu uskonnonvapautta loukkaavaksi. Poliisi hajotti Espoon Kotikirkko -yhteisön torilla pidetyn jumalanpalveluksen Espoossa. – Kristitylle on elintärkeää tulla joka viikko kasvokkain koolle ylistämään Jumalaa, kuten Raamatussa on käsketty ja kuten kristillinen seurakunta on alkukirkon ajoista lähtien tehnyt. Matikan mukaan kasvokkaisista kokoontumisista jumalanpalvelukseen ei voida luopua edes pandemian vuoksi. – Meidän oma kokoontumistilamme on ravintola ja sen ollessa Poliisi joutui keskeyttämään yhteisön torijumalanpalveluksen lain tulkinta | Poliisi ja uskonnollinen yhteisö ovat eri mieltä kokoontumislain soveltamisesta. Koolla oli noin 35 henkilöä. Espoon Kotikirkko päätti noudattaa poliisin lainvoimaista päätöstä. – Normaalisti vuokraamme jumalanpalvelustilaksi vieressä sijaitsevaa Ravintola Sointua. Tämä ei heille sopinut, Markkula kertoo. Mölsä painottaa, ettei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen vaan kommentoi yleisellä tasolla. Kuka vain voi tehdä kantelun Läkkitorin tapahtumista. Myöskään poliisipartion antamia tartuntataudin leviämistä koskevia suojausohjeita ei noudatettu. suljettuna viereinen tori on meille se vastaava tila. Markkulan mukaan tämä ei pidä paikkaansa
eteenpäin ja niistä on saarnattukin. ” Ramadan on kuin latausta sielulle. Yhteisön jäsenten puolesta en osaa sanoa, miten kaikki noudattavat voimassa olevia suosituksia, Hajjar sanoo. Helsinkiläisen Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar kertoo, että ramadan-kuukauteen kuuluu normaalisti paljon vierailuja sukulaisten ja ystävien kesken. Sen sijaan paljon väkeä kokoaviin perjantairukouksiin tulevien määrää on jouduttu rajoittamaan. Turun islamilaisen yhdyskunnan perustajajäsen Ahmedane Mohamed kertoo koronavuoden vähentäneen kaikenlaisia kontakteja, myös yhteisön sisällä. On huolehdittu turvaetäisyyksistä ja maskeja on pidetty. Tämä koskee paitsi moskeijan rukoushetkiä, myös esimerkiksi uskonnon ja tataarikulttuurin opetusta yhteisön lapsille. – Ramadan on kuin latausta sielulle. – Uskonnonvapauslaki antaisi meillekin tiettyjä vapauksia rajoituksista, mutta koronavuoden aikana kaikki rukoustilaisuudet, seminaarit ja muut on pidetty striimattuina verkossa, eikä moskeijassa. – Olemme varovaisia, käytämme myös etäyhteyksiä. Suomen vanhimman islamilaisen yhteisön, helsinkiläisen Suomen islamilaisen seurakunnan puheenjohtaja Gölten Bedretdin toteaa, että uskonnollinen ja kulttuurinen yhteisö on pitkälti siirtänyt toimintansa verkkoon. Rukoushetkissä rukouskutsun esittävä muezzin ja imaami ovat moskeijassa. Joukossa on suomalaisten ohella niin arabimaista, Somaliasta kuin Keski-Aasiastakin tulleita. Joskus kävi niin, että kun yksi ryhmä oli rukoillut, toinen tuli heidän tilalleen. Mukana piti olla oma rukousmatto, lisäksi noudatettiin turvavälejä ja pidettiin maskeja. Mutta nyt on toisin. | Kuva: Jukka Granström | koronan vaikutukset | 5 KOTIMAA | 23.4.2021. – Tiettyä määrää enemmän ei otettu kerralla sisälle. Lisäksi paikalla voi Bedretdinin mukaan olla muutama seurakuntalainen. – Arkisin päivittäisissä rukoushetkissä ihmiset ovat käyneet rajoitetusti. Yhteisö on monikansallinen, mutta Mohamedin mukaan somalit ovat suurin ryhmä. – Se on toiminut aika hyvin. – Voin puhua vain omasta puolestani. K orona-aika koettelee myös suomalaisia muslimiyhteisöjä. Muhamed toteaa, että ramadanin aikana yhdessäolo ja ruokailu iltaisin rajoittuu nyt omaan perheeseen. Moskeijassa ei Mohamedin mukaan ole voitu käydä normaalisti. Hajjarin mukaan kuluneen koronavuoden aikana yhteisön helsinkiläisessä moskeijassa on rukoushetkiä pidetty ”vaihtelevasti”. – Tiettyinä viikkoina niitä ei jopa ole ollenkaan pidetty. Elämän huolien keskellä se on rukousta. JUSSI RYTKÖNEN Suomen islamilainen seurakunta on siirtänyt toimintansa verkkoon, sanoo puheenjohtaja Gölten Bedretdin. Ramadan-ajan sosiaalinen yhteiselo iltaruokailuineen toteutuu säästöliekillä. 400 henkeä vetävässä moskeijassa on Mohamedin mukaan tänä vuonna ollut enimmillään vain 6–10 henkeä. Ei se ole sama asia kuin normaalisti. Henkilökohtaisesti en ole nyt vieraillut ystävieni luona. Suomen islamilaiseen yhdyskuntaan kuuluu eri kansallisuuksiin lukeutuvia muslimeja. Mutta kyllähän jotakin puuttuu, koska ei olla fyysisesti läsnä. Koronaohjeita on välitetty Ramadania vietetään koronan ehdoilla islam | Koronavuosi on vähentänyt muslimi yhteisöjen rukoushetkiä moskeijoissa ja muuttaa nyt ramadankuukauden perinteistä yhteisöllisyyttä. – Olen itse ollut kuukausien ajan kokonaan siellä käymättä ja rukoillut vain kotona. Siinä voi jutella ja nähdä toisia, mutta ei syödä yhteistä ateriaa. Yhteisön vanhemmat jäsenet, jotka eivät osaa käyttää nettiä, ovat varmaan kärsineet eniten, Bedretdin sanoo. Elämän huolien keskellä se on rukousta, Koraanin lukemista ja mietiskelyä: miksi Jumala meidät loi, mistä saamme avun, myös tautien tullessa. Syöminen tai yhdessäolo eivät kuitenkaan ole hänen mukaansa ramadanin ydin. Luoja auttaa meitä, Ahmedane Mohamed sanoo. Viime vuonna Mohamed kertoo käyneensä moskeijassa perjantaisin. – Ruokailuissakin yhteisöllisyyttä toteutetaan nyt netin kautta. Tämä on vaikuttanut koko elämänrytmiin, Mohamed sanoo. Rajoitettujen rukoushetkien ohella myös viime tiistaina alkaneeseen pyhään ramadan-paastokuukauteen kuuluvassa yhdessäolossa perheen, ystäväpiirin ja naapureiden illallisineen joudutaan nyt sopeutumaan uuteen
Tuomiokapituli päättää piispanvaalin aikataulusta seuraavassa istunnossaan. Asiasta päätti SRK:n johtokunta viime viikon perjantaina. Isossa Kirjassa Keuruulla. – Keväällä 2022 Suomeen paluun jälkeen alkaisi työ [Herättäjä-Yhdistyksen] Etelä-Suomen aluesihteerinä eli kyse olisi työkierrosta, hän kertoo tiedotteessa. Kotimaan tilaajat voivat lukea jutun kotimaa. Helluntaiseurakuntien Juhannuskonferenssi 25.–27.6. Hän vieraili uransa aikansa Suomessa usein. Körttiradio on kuunneltavissa 2.–4.7. Hengellisten kesäjuhlien ja -tapahtumien järjestäjät ovat sitoutuneet noudattamaan kesän 2021 tapahtumiensa suunnitelmissa opetus-ja kulttuuriministeriön vastuullinen tapahtuma -työryhmän, aluehallintovirastojen ja viranomaisten ohjeita ja mahdollisia rajoituksia. Suvipäivien teema on Kasvun mahdollisuus. Vatikaanin diplomaattina eri puolilla maailmaa työskennellyt Cassidy omistautui uransa loppupuolella ekumenian edistämiseen. Sleyn nuorisotyö järjestää nuorten juhlaohjelman. Muillakin paikkakunnilla on mahdollista järjestää kokoontumisia yhteiseen Evankeliumijuhlaan. Simo Peura on toiminut Lapuan piispana vuodesta 2004. Koronarajoitukset aiheuttavat huolta hengellisten kesäjuhlien järjestäjille. Juntunen on valittu ensi talvikaudelle kirkon turistipapiksi Teneriffalle. Juhannuskonferenssi järjestetään hybridimuotoisesti. Lähetysyhdistys Kylväjän kesäpäivät pidetään 11.–12.6. Kesäjuhlien ja -tapahtumien järjestäjät ovat tiivistäneet yhteistyötään ja tiedonvaihtoaan. Sleyn valtakunnallinen Evankeliumijuhla ”Kaikki on hyvin” 2.–4.7. Ensi kesän tapahtumissa on rajoitettuja kävijämääriä, tai jos tilanne niin vaatii, ne siirtyvät kokonaisuudessaan verkkoon, radioon, televisioon, loppukesään tai vuodelle 2022. ” Fyysisten ja virtuaalisten tapahtumien yhdistäminen on uusi normaali nyt ja tulevaisuudessa. ja Heinäveden Kirkastusjuhlat 24.–25.7. Samaan aikaan verkossa on virtuaalipikniktapaamisia. | lyhyesti | 6 KOTIMAA | 23.4.2021 uutiset. Herättäjäjuhlien messu Yle TV1:ssä sunnuntaina 4.7. | koronan vaikutukset | Piispa Simo Peura jää eläkkeelle helmikuussa 2022 Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle 1. Herättäjä-Yhdistyksen toiminnan johtaja vaihtuu Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen siirtyy uusiin tehtäviin syksyllä 2021. virtuaalitapahtumana Helsingin Suomenlinnasta, jonne lähettäjätiimejä kokoontuu piknikille. Eri tapahtumat on tarkoitus toteuttaa seuraavasti: Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien yhteistapahtuma #yhdessä 2021 siirtyy vuoteen 2022, mutta tapahtuma järjestää verkossa #YHDESSÄ2021-virtuaalitorstain 20.5. Paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvostoa hän johti vuosina 1989–2001. fi-sivustolla. Herättäjäjuhlat 2.–4.7. Evankeliumijuhla järjestetään Turussa, radiossa ja verkossa. Tapahtuma näkyy myös nettitapahtumana sekä UskoTV:ssä. Tapahtuma järjestetään rajoituksia noudattaen livetapahtumana tai virtuaalisesti. Suviseurat toteutetaan ensi kesänä vain radiossa ja verkossa, mutta muita tilaisuuksia toteutetaan näillä näkymin mahdollisuuksien mukaan hybridimallilla. ja päiväseurat Yle Radio 1:ssä 4.7. Herättäjä-Yhdistyksen hallitus aloittaa hakuprosessin uuden toiminnanjohtajan löytämiseksi. Fyysisten ja virtuaalisten tapahtumien yhdistäminen on ”uusi normaali” nyt ja tulevaisuudessa, tilaisuuksien järjestäjät uskovat. Suviseurat 2–5.7. Tapahtuma toteutetaan koronan sallimassa laajuudessa. SuHengellisten kesäjuhlien toteutustavat vielä auki tapahtumat | Tullaako paikalle vai ollaanko verkossa. Reisjärvellä toteutetaan vain radiossa ja verkossa. Paikalle otetaan ennakkoilmoittautumisten perusteella koronaturvallinen yleisömäärä. Ekumeenisessa yhteistyöryhmässä ovat edustettuina kaikki suuret evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeet ja kristilliset järjestöt, kuten myös helluntaiherätyksen Iso Kirja ry ja Suomen Vapaakirkko. helmikuuta 2022. Sanan Suvipäivät järjestetään verkkotapahtumana ja Kirkastusjuhlat virtuaalisena tai hybriditapahtumana. Radioja verkkoseurojen lähetyspaikkana toimii Reisjärven kristillinen opisto. Hän on johtanut Herättäjä-Yhdistystä 17 vuotta. Kauhavalla. Turkuun kokoonnutaan ajankohtaisten rajoitusten mukaan. Fyysisten tapahtumien lisäksi tarjolla on paljon ohjelmaa verkossa ja radiokanavilla, kertoo hengellisten kesäjuhlien ja kirkollisten tapahtumien yhteistyöryhmä. Hän kertoi asiasta viime viikolla tuomiokapitulin istunnon yhteydessä. Tapahtuman rinnakkaismediana toimivalla Radio Deillä on ohjelmaa 17–21.5. Kardinaali Edward Cassidy on kuollut Katolinen diplomaatti ja ekumeenikko, kardinaali Edward Idris Cassidy on kuollut 10.4. Cassidy allekirjoitti dokumentin katolisen kirkon puolesta. Kotimaa kysyi soittokierroksella Lapuan hiippakunnasta, keitä keskusteluissa on tässä vaiheessa noussut esille mahdollisena seuraavana piispana. Katolisen kirkon ja Luterilaisen maailmanliiton ekumeeninen asiakirja Yhteinen julistus vanhurskauttamiso pista allekirjoitettiin Augsburgissa 1999. Hän oli kuollessaan 96-vuotias. K esän 2021 hengellisten kesäjuhlien ja -tapahtumien toteuttamistavat ovat joiltain osin vielä hieman auki. Kirkastusjuhlien teemana on Kuule minua! Paikalle otetaan rajoitettu määrä yleisöä rajoitusten niin salliessa ennakkoilmoittautumisen kautta. Sanan Suvipäivät Online 18.– 20.6
viseurojen sanajumalanpalvelus radioidaan Yle Radio 1:ssä. Medialähetys Sanansaattajien Medialähetyspäivät Seinäjoella 28.–29.8. OLLI SEPPÄLÄ 7 KOTIMAA | 23.4.2021. Kuva Nivalan herättäjäjuhlilta 2019. Päivien otsikkona on ”Käänny oikeaan”. Uuteen siirtoon olisi liittynyt useita epävarmuustekijöitä, kuten solmitut aiesopimukset, lisäkulut ja yhteistyökumppanien omien suunnitelmien muuttuminen, SRK:n johtokunnan puheenjohtaja Matti Taskila toteaa SRK:n tiedotteessa. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen johtokunta pohti ja selvitteli mahdollisuutta siirtää suviseurojen järjestelyvastuuta vuodella eteenpäin, koska Reisjärven suviseurat eivät toteudu suunnitelmien mukaan. Hybriditapahtuma, johon voi osallistua paikalla ajankohtaisten rajoitusten mukainen kävijämäärä. Kenttäjärjestelyt ovat pitkällä ja taloudellinen panostus seurojen valmisteluihin on suuri. Ennakkosuunnitelman mukaisesti suviseurat pidetään seuraavasti: Lopella 2022, Kauhavalla 2023 ja Pudasjärvellä 2024. Seuratapahtuma lähetetään Kesäseuraradion välityksellä sekä nettiin että FM-taajuuksille. Lempäälän Ideaparkissa. – Yleisötapahtuman valmistelutyössä on vuosien 2019–2021 aikana syntynyt merkittäviä kustannuksia. hybriditapahtumana. Kansanlähetyspäivien ohjelmaa on seurattavissa Kansanlähetyksen YouTube-kanavalla, osa myös Teams-sovelluksella. Rajoitusten salliessa juhlapaikalle Ryttylään otetaan ennakkoilmoittautumisten perusteella 500 henkeä. Fyysinen tapahtuma järjestetään voimassa olevien rajoitusten mukaan ja striimataan myös verkkoon. Toiveemme on saada valtionhallinnon tukea kenttäseurojen peruuntumisen aiheuttamaan tappioon, toteaa pääsihteeri Juha Kaarivaara. Lisäksi syventymispäivät striimataan ja lähetetään Radio Dein kautta. OLLI SEPPÄLÄ Hengellisten kesäjuhlien perinteiset penkkirivit saattavat jäädä tyhjilleen jo toisen vuonna peräkkäin. Kansanlähetyspäivät järjestetään 2.–4.7. Tulevan kesän seuroja Reisjärvellä oli valmisteltu pitkään. Osa ohjelmasta Radio Dein taajuuksilla. Syventymispäiville on mahdollista tulla paikan päälle Kauniaisiin, mikäli koronatilanne sallii. Hengen uudistuksen KesäSpirit järjestetään alustavasti 30.7.–1.8. Suomen Raamattuopiston Hengelliset syventymispäivät vietetään Kauniaisissa Raamattuopistolla 20.–22.8. Lisäksi pyritään järjestämään ympäri Suomea ”kisakatsomoita”. Ohjelmassa on virtuaalisia sisältöjä, ja pandemiatilanteen vaatiessa varaudutaan myös täysin virtuaalisen tapahtuman järjestämiseen. – Keskustelujen jälkeen päädyttiin yhteiseen näkemykseen aikaisemmin hyväksytyn suunnitelman noudattamisesta. | Kuva: Olli Seppälä Suviseurojen järjestelyvuorot eivät siirry Vanhoillislestadiolaisen liikkeen suviseurat toteutetaan tänä kesänä vain verkossa ja radiossa ilman juhlakentälle perinteisesti kokoontuvaa suurta noin 70 000–80 000 hengen väkijoukkoa
Mikäli et tiedä asiakasnumeroasi, saat sen asiakaspalvelusta. Vain tilaajille tarkoitetun jutun tunnistat tähti-merkistä. Kotimaa.fi-sivulla ylävalikon oikeasta nurkasta löytyy kohta Kirjaudu. Jos olet jo painetun Kotimaan tilaaja, pääset lukemaan myös näköislehteä ja verkon tähdellä merkittyjä juttuja rekisteröitymällä ja kirjautumalla sisään kotimaa.fi-sivustolla. Jos tilaus tulee seurakunnan omalla nimellä, ”Sukunimen” paikalle laitetaan osoitekentän ensimmäisen rivin teksti, esim. Tähtiartikkeleita vain tilaajille Rekisteröityessä kysytään sukunimeä, asiakasnumeroa, joka löytyy lehden osoitekentästä sekä puhelinnumeroa. 020 754 2333. Sitä seuraten pääset kirjautumaan lukemaan näköislehteä ja maksullisia juttuja tai rekisteröitymään käyttäjäksi. Jos kirjautumisessa ilmenee ongelmia, ota reippaasti yhteys asiakaspalveluun: asiakaspalvelu@kotimaa.fi, puh. Käyttäjätunnukseksi annetaan sähköpostiosoite ja itselle luodaan salasana, joka on helppo muistaa. K otimaa.fi-sivustolla alkaa ilmestyä kaikille avoimien uutisten ohessa myös pelkästään tilaajille tarkoitettuja uutisia ja artikkeleita. 8 KOTIMAA | 23.4.2021 uutiset 8. Akaan seurakunta. Näitä tähdellä merkittyjä juttuja voivat lukea kaikki Kotimaa-lehden tilaajat ja digi-Kotimaan eli näköislehden tilaajat. Rekisteröityessäsi sinulta kysytään asiakasnumeroasi, joka löytyy lehden osoitekentästä, sukunimeäsi ja puhelinnumeroa. Tilauksen tekeminen onnistuu Tilaa-kohdasta. Digi-Kotimaan tilaus onnistuu kotimaa.fi-sivulla (valitse ylävalikosta kohta ”Tilaa”) tai asiakaspalvelussa. Näihin lisäät sitten sähköpostiosoitteesi ja luot itsellesi salasanan. Tilaus sisältää näköislehden ja verkon maksulliset artikkelit
hallituksen puolesta, LAURA LEVERIN Puheenjohtaja Kauanko tätä pitää vielä jaksaa. Jatkuva puhe siitä, että naisten pappeus, eli naisten sukupuoli on kirkossa ongelma, loukkaa naisia ja pitää yllä epätasa-arvoista asennetta. Kirkkomme on vuonna 1986 tehnyt ratkaisun avata pappisviran myös naisille. Puhe siitä, että naisten pappeus olisi asia, joka pitäisi ratkaista, luo ja ylläpitää vääriä mielikuvia pappeudesta. Mitä halusin sanoa toimittajan kysymykseen. Papit tulkitsevat yhtä ja yhteistä Raamattua eri tavoin yhden ja saman Jumalan edessä. Samalla tämä kaikki synnyttää toiseuden kokemusta. Kiitoksia ja rauhaa Hatsinan, ystävyysseurakunnan, avustajille sekä nyökäten ja hymyillen kaikille messukäytännön sisäistäneille toimittajille. 1993 haudan lepoon ja kastanut joitakin vanhoillislestadiolaisia lapsia. Tämä on selvä asia eikä sitä tarvitse enää ratkaista. Se kertoo, ettemme ole kirkkona pystyneet hoitamaan virkakysymystä tyydyttävällä tavalla. Naisteologit ry:n/ Kvinnliga teologer rf. Piispojen tehtävänä on valvoa, että kirkolliskokouksen tekemiä päätöksiä noudatetaan, sekä työnantajana edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Äiti oli luvannut minut ”Jumalan palvelijaksi” odottaessaan minua, viimeistänsä. Valma Luukka 14.4. Vakuutuin, että messu pysyy, se ei häviä. Varmuudeksi totean, että haastattelun otsikko on kokonaan toimituksen laatima enkä ollut siitä tietoinen. Hän oli saanut parannuksen armon v. Kukaan ei voi itse päättää ryhtyä papiksi. Bonuksena vielä vuorovirsi. ” Epätasa-arvoinen ja erotteleva puhe tuottaa epätasaarvoista kohtelua ja toimintaa. Mitä en halunnut vastauksellani sanoa. Heinolan Uutisten haastattelussa (25.3.) piispa Seppo Häkkinen jätti tilaa tulkinnalle, jonka mukaan naisten pappeudessa olisi jotakin ongelmallista. Enemmän kuin omasta herätysliikkeestäni olen saanut tukea tavallisilta kristityiltä töissä ja elämässä. Tahdomme toivottaa jokaisen tervetulleeksi seurakuntaan juuri sellaisena kuin hän on. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pappeus on yksi, sama ja yhteinen sukupuolesta tai muusta henkilön ominaisuudesta riippumatta. Vastauksessani en ota kantaa naispappeuteen, jonka kirkkomme on jo 1986 ratkaissut. Tästä seuraa työyhteisöissä pappina toimivien naisten vähättelyä, ohittamista ja pahimmillaan syrjiviä käytänteitä, kuten yhteistyöstä kieltäytymistä. Kaikkia meitä haastetaan kasvamaan siihen uskoon, että sekin, joka sanoittaa ja tulkitsee uskoaan toisin kuin minä, on saman Jumalan kutsuma. Odotamme piispoilta yksiselitteistä tukea työllemme ja sitoutumista niin puheissa kuin teoissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virkakäsitykseen. Näin tekivät aikanaan myös Pietari ja Paavali. Äiti lauloi Siionin laulut sydämeeni jo ennen syntymääni. Naisteologit ry:n näkemys vastauksestani perustuu väärinkäsitykseen ja -tulkintaan. Olen siunannut lestadiolaisen äitini v. Niitä olen laulanut alaja ylä-koulussa sekä puheitteni ja saarnojeni yhteydessä. Kirkossa me myös uskomme, että jokainen pappi on Jumalan tähän tehtävään johdattama ja kutsuma. Kirkko ei voi työnantajana rikkoa velvoitteitaan ja sallia syrjintää, kuten erilaisia työvuorojärjestelyjä tai kirkon virkakäsitystä vähättelevää opetusta. Mikkelin hiippakunnan piispana tuen jokaista hiippakuntani pappia kirkon pappisvirassa. Pyhä Messu 18.4. sanoo. Siksi vastauksessani toivoin, että yhteisellä tahdolla tämä paikoin kipeä asia voitaisiin ratkaista. Nostan esille kysymyksen, joka edelleen siellä täällä hiertää ja toivon tähän ratkaisua. 1928 Saarenpään suurissa seuroissa ja isä kotiseuroissa Koiviston Eistilässä 6 vuotta myöhemmin. Kipeyttä osoittaa myös se, että lyhyestä vastauksesta nousi tällainen julkinen keskustelu. 9 KOTIMAA | 23.4.2021 mielipiteet. Tämä asia on jo ratkaistu. He päätyvät työssään ja käytännön elämässään erilaisiin ratkaisuihin. pappeus | Piispa Häkkisen haastattelu Heinolan Uutisissa antoi tilaa tulkinnalle, jonka mukaan naisten pappeudessa olisi jotain ongelmallista, Naisteologit ry. Epätasa-arvoinen ja erotteleva puhe tuottaa epätasa-arvoista kohtelua ja toimintaa. K irkko on hyväksynyt naiset papeiksi 35 vuotta sitten. Saarnataitoni olin oppinut loistokkailta maallikkosaarnaajilta, joita oli ennen vuotta 1960 vanhanmallisissa seuroissa. Tasa-arvo edellyttää sitä, että myös puheessa kaikki sukupuolet ovat samassa asemassa, kaikista käytetään samoja ilmaisuja ja kaikilta edellytetään samanlaista käyttäytymistä ja töiden tekemistä. Tämä on tosiasia, joka ei häviä kieltämällä. HANNA PELTO Kangasala Kotimaa.fi blogeissa sanottua Lestadiolainen olen ollut jo äidin kohdussa. Kuitenkin edelleen tämä ratkaisu hiertää kipeästi siellä täällä. Jos seurakunta olisi ollut paikalla, olisi se saanut kuoron ja urkujen yhteistyöstä tukevan tuen, myös harvemmin lauletussa messusävelmistössä. SEPPO HÄKKINEN Mikkelin hiippakunnan piispa Edellisen johdosta: Kiitos radiomessusta! Iso kukkakimppu onnitteluineen Lahden Launeen seurakunnalle. radiossa täytti toiveeni suurenmoisella tavalla. Hyvän paimenen saarna piti kuulijat hienosti laitumella, ympärillään päivän tekstikokonaisuus, kaikki neljä tekstiä – oi sitä psalmia! – joita ei leikattu eikä virsiä harvennettu. Sen mukaan elämme kirkossa. Jokainen pappi on seurakunnan kutsuma sekä kirkon virkaan vihkimä
Papeilla ja seurakunnan työntekijöillä luulisi olevan aikaa järjestää messuja ja kohdata yksinäisiä seurakuntalaisia henkilökohtaisesti, koska korona-aikana monet seurakunnan toiminnot on ajettu alas. Siksi kirkko on kasvanut ja levinnyt kaikkialle maailmaan, ja siksi se kestää myös tulevaisuudessa. Mutta notkea kirkko loikkaa diginä häämatkan hotellihuoneeseen siunaamaan siviililiiton. Kaikki uskonnot välitetään uusille polville perittyjen rituaalien muodossa. Etäehtoollinen muuttaisi käsitystä sakramentista digiloikka| Kristinusko on ruumiillisen läsnäolon uskonto ja liturgiset toimitukset sisältävät fyysisiä eleitä, kirjoittaa piispa Matti Repo. Vaikka sanaa voi julistaa radioaalloilla, kaikki kirkon liturgiset toimitukset sisältävät fyysisiä, jopa koskettamiseen perustuvia eleitä. Digitaalitekniikkaa saa kirkkokin kiittää uusista mahdollisuuksista. Kotona perheenjäsenet painavat käden pään päälle ja pukevat vihittävälle messukasukan. Pappi lausuu rukouksen niiden aineiden yli, jotka hän ottaa, siunaa, murtaa ja jakaa syötäväksi. Niitä voi perustella yhtä hyvin. Pappi, kanttori ja suntio ovat hoitaneet kaiken pieteetillä. Häneltä unohtui, että kirkko on suorittanut digiloikan. Yksinäisyys on vaivannut erityisesti ikäihmisiä jo ennen koronaa, ja yksinäisyys voi tappaa. Paavali ei turhaan kutsu kirkkoa Kristuksen ruumiiksi. Me piispatkin voisimme vihkiä papit etänä. Jokainen ehtoollinen liittyy rukouksin hänen kuolemaansa. Sellaista on tervehdittävä ilolla. Silloin kävijät ovat saaneet osallistua rippiin ja ehtoollisen asettamiseen sekä kuunnella Raamatun sanaa. Huomaamatta uusi rituaali muuttaisi käsitystä ehtoollisesta, jumalanpalveluksesta, pappeudesta ja seurakunnasta. Jos nyt kehuttu digiloikka riittää, siirryttäköön silloin yhden papin koko Suomen kansalle toimittamaan sanajumalanpalvelukseen. Vakavasti puhuen, mikäli virtuaalinen on todellisen vertaista, eivät nämä ideat ole etäehtoollista ihmeempiä. Seurakuntalaiset joutuivat odottamaan kotona tai kirkon oven takana, kun messu toimitettiin harvojen valittujen kanssa. Ne leipä ja viini, jotka pappi Kristuksen käskyyn ja lupaukseen vedoten pyhittää, ovat Kristuksen ruumis ja veri syntien anteeksi antamiseksi. Se onnistuisi kuin instant-kahvi, ”lisää vain vesi”. Ehtoollisen viettoon kuuluvat Jeesuksen esikuvan mukaiset osat ”otti, siunasi, mursi ja antoi”. ” Kun pappi ei koronaaikana voi kastaa lasta kodissa, eikö hän voisi toimittaa sen älypuhelimella. Ei ole hengellisyyttä ilman kehollisuutta. Omaiset käyttäisivät papin pikku lapiota. Kun tiede edistyy, se haastaa vanhoja tapoja. Se ei ole kuitenkaan riittänyt kirkkokansalle, vaan ihmiset ovat halunneet tulla kirkkoon. Kirkko on kahden vuosituhannen ajan uskollisesti täyttänyt käskyä ”tehkää tämä minun muistokseni”. Kun pappi ei korona-aikana voi kastaa lasta kodissa, eikö hän voisi toimittaa sen älypuhelimella. Hän ei tee sitä radion äärellä istuvien ihmisten leiville ja viineille. Samaan aikaan, kun ravintoloissa käyminen sallittiin turvarajoissa, kirkko ajoi alas tärkeimmän tuotteensa eli messun. Mutta kristinusko on ruumiillisen läsnäolon uskonto. Ylösnoussut Jeesus aterioi opetuslastensa kanssa. Ehkä koko kristinuskosta. Vanhoillinen avioliittolaki vaatii puolisot paikalle sanomaan tahtonsa. Vasta sen jälkeen sai tulla vastaanottamaan ehtoollisen maskin takana olevalta mykältä papilta. Seurakunnissa mietitään, miten konfirmoida rippikoululaiset, jos kirkkoon pääsee vain pieni joukko. SOILI JUNTUMAA Eläkerovasti Digiloikkako tavoittanut kirkkokansan. Kehuessaan terveysnäkökulmaa Huokuna on unohtanut yksinäisyyden taudin. Etäehtoollisia voi pohtia koronan aikana, mutta niiden mahdollistamisesta tulisi uusi normi, johon todennäköisesti vedottaisiin vähemmissäkin poikkeusoloissa. Syntyy siunaava digikontakti papin kanssa. Toive kertoo hengellisestä kaipuusta. Kotona tv:tä katsellen syöty ruoka ja juoma ovat jotain muuta kuin ehtoollisen sakramentti siinä merkityksessä, kuin se kirkossamme ymmärretään. Koska hän viittasi minuun, sopinee minun osallistua keskusteluun. korvaa J ouko Räty toivoi etäehtoollisten mahdollistamista ( Kotimaa 8.4.). Se onnistuisi kuin instant-kahvi, ”lisää vain vesi”. Nettiajasta pudonneet ovat kokonaan digiloikan ulkopuolella. Radioja tv-jumalanpalveluksia on ollut vuosikymmeniä. Mutta miksi pysähtyä siihen. 10 mielipiteet KOTIMAA | 23.4.2021 mielipiteet. Kirkkoneuvos Pekka Huokuna pitää Kotimaa-lehden haastattelun (19.3.) mukaan hyvänä seurakuntien toimintojen siirtymistä verkkoon. ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme” (Joh. Eiköhän hautaan siunaaminenkin onnistu virtuaalisesti. Minimessuja on järjestetty puolen tunnin välein niin kauan, että kaikki halukkaat ovat päässeet ehtoolliselle. Hoidettakoon kukin perhekunta etänä! Kotona kummi panee kätensä nuoren päälle, ja isä tai äiti koskee puhelimella päälakea. Hän ei kuitenkaan asettanut ehtoollista vasta ihmeellisesti ovien läpi kuljettuaan vaan jo aiemmin, kärsimykseen astuvana, ruumiinsa runneltavaksi ja verensä vuodatettavaksi antavana. Ilman niitäkin jää loikka lyhyeksi. Joissain seurakunnissa on järjestetty turvarajoituksin ”minimessuja” 6–10 hengelle kerrallaan. Sallittakoot siis rohkeat ajatukset! Rädyn mukaan kirkon digiloikka jää vajaaksi ilman etäehtoollista. MATTI REPO Tampereen hiippakunnan piispa, dos. 1:14). Muodot kantavat sisältöä. Onko messu oikeasti tärkeä kirkolle, sen piispoille ja papeille. ”Verkkomessu” ei korvaa yhteen tulemista ja henkilökohtaista kohtaamista
Tuo tapa poiketa hautausmailla ja kiinnostukseni kirkkomaita kohtaan ovat säilyneet, ja ulkomaan lomamatkoillakin olen poikennut katselemaan hautakiviä ja hiljentymään. Pohjoismaissa näkyy paljon luonnonkiviä. Kirkas, suruton sirkutus voi olla murheen keskellä päivän kohokohta. Tämä täydentäisi luotettavalla tavalla tulkkauksen välityksellä kuulemistilaisuudessa saatua arviointia. JORMA KORPELA Kotka Tulkkaus voi heikentää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Elämät jatkuvat muistoissamme. Nämä kokemukset palautuivat mieleeni, kuin luin Ylen verkkouutisista siitä, miten käräjäoikeus vietti viikkoja Liberiassa kuulemassa sotarikosoikeudenkäynnin todistajia. Heille, jotka asuvat kauempana rakkaidensa viimeisistä leposijoista, on hautausmaille pystytetty muistokiviä, joille voi käydä jättämässä tervehdyksensä ja hiljentyä muistamaan muualle haudattua läheistään. Kirkkomailla käynti kynttilöineen on perinne, joka on vuosikymmeniä kuulunut suomalaisten jouluihin, ja kesäksi kunnostetaan pieni puutarha. Ulkomailla muistopaadet ja -merkit ovat erilaisia, niiden koristeellisuus ja koko vaihtelevat. Kauneutta ja kulttuuria kirkkomailla SIRPA PIETIKÄINEN Kirjoittaja on europarlamentaarikko ” Sananakin kirkkopuisto luo mielikuvaa miellyttävästä rauhasta. Sananakin kirkkopuisto luo mielikuvaa miellyttävästä rauhasta ja kutsuu istahtamaan penkille. Seurakunnan työntekijät tuntevat hyvin seurakuntaan liittyneet kastetut turvapaikanhakijat. Rakkamme eivät kuoleman jälkeen katoa, vaan heidän olemassaolonsa jatkuu niin kauan kuin joku heidät muistaa tai heitä muistelee; läheisemme säilyvät muistoissamme. Olennaista ja jotain tärkeää on saattanut jäädä pois vastauksista. Mielestäni oleskelulupapäätöksien valmistelussa seurakuntien työntekijöiden lausuntoja tulisikin painottaa aikaisempaa enemmän kristillisen uskon aitoutta arvioitaessa. Kertomasi psalmin merkityksellisyydestä on jäänyt puhuttelussa ulkokohtaiseksi.” ”Maahanmuuttovirasto on pitänyt uskottavana, että valittaja on osallistunut kristilliseen toimintaan, mutta ei ole pitänyt uskottavana, että valittaja olisi vakaumukseltaan kristitty.” Kuulemistilaisuuden islaminuskoiselle tulkille kristinuskon sanaston ja käsitteiden kääntäminen saattaa olla vaikeaa varsinkin, kun uskonelämän kokemukset ja niihin perustuvat vastaukset ovat hyvin yksilöllisiä ja henkilökohtaisia. Joku itsekin jo edesmennyt on ehkä istuttanut kukan tai pensaan rakkaansa haudalle, jota edelleen jälkipolvet käyvät hoitamassa. Tämä mielestäni näkyy esimerkiksi seuraavissa kielteisten päätöksien perusteluteksteissä: ”Sinua on puhuttelussa pyydetty kertomaan tarkemmin, onko kristinuskoa opiskellessasi vastaan tullut asioita, joita sinun on ollut vaikea ymmärtää. Kirkkomaat lisäävät puistoalueita, joiden rauhassa viihtyvät myös linnut ja kasvit. Kävelimme kivien tekstejä, nimiä ja vuosilukuja lukien. Kävimme edesmenneiden sukulaisten haudoilla, mutta myös muilla hautausmailla matkaillessamme vieraissa kaupungeissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. He eivät välttämättä ymmärrä, mitä me tarkoitamme kysymyksillämme, emmekä me välttämättä ymmärrä kaikkia vivahteita heidän vastauksissaan, valtionsyyttäjä Tom Laitinen sanoo.” Tarkka ja täsmällinen tulkkaus on tärkeää myös turvapaikanhakijoiden kuulemistilaisuuksissa, koska kuulemistilaisuuden kysymykset ja vastaukset ovat tärkeä osa valmistelua ja päätöksentekoa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Keskusteluissa kysymykset ja vastaukset tulevat täsmällisesti esitetyiksi turvapaikanhakijan omalla äidinkielellä. Tiedän ihmisiä, jotka ovat eläessään valinneet hautakivekseen itselleen merkityksellisen kiven kotitai mökkipihastaan. Näin kommentoivat ne, jotka ovat täällä yli viisi vuotta oltuaan oppineet ymmärtämään suomea tyydyttävästi. Uutisessa todetaan: ”Oikeus kommunikoi suomeksi, tulkki kääntää puheen englanniksi, toinen tulkki kääntää sen Liberian englanniksi, todistaja puhuu, ja sitten vastaus käännetään jälleen kahden tulkin avulla suomeksi. Muistot elävät ja lohduttavat. Ajatus on lohdullinen. Kivissä, paasissa ja hautapaikoissa on kerrostuneena paitsi kyseisen ihmisen ja suvun, myös maan ja paikkakunnan kulttuuriperintöä ja historiaa. Vastauksistasi ei tältä osin välity sellaista kuvaa, että olisit tosiasiassa perehtynyt syvällisesti kristinuskoon.” ”Sinulle tärkeänä Raamatun kohtana olet maininnut psalmin 91. L apsena poikkesimme vanhempieni kanssa usein hautausmailla. 11 KOTIMAA | 23.4.2021. Suomessa viime vuosikymmeninä yleistyneet suorat käytävät ja kivien tasainen rivistö ovat edelleen muualla harvinaisempia. Keskellä vilkasta kaupunkielämää kirkkopuisto kutsuu virkistymään vanhojen koristeellisen kivien ja rautaristien lomaan. Kukin ja kynttilöin muistetaan poismenneitä usein myös heidän syntymäpäivinään ja muinakin juhlaja vuosipäivinä. Seurakunnan raamattuopetuksessa ja usein myös muissa tilaisuuksissa on mukana kristitty tulkki. Niissä kuuluu ja näkyy elämän jatkumo. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Monissa kaupungeissa vanhat hautausmaat ovat kaupunkien kasvaessa jääneet keskelle elämän vilinää, kuten Vanhan hautausmaan puisto kotikaupungissani Hämeenlinnassa. Linnun laulun kuulee paremmin rauhassa ja kauneudessa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Kun menetyksen suurin tuska ja syvin suru ajan myötä sammaloituvat, kaipaus muuttaa muotoaan. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. | kolumni | Kristityksi kääntyneet turvapaikanhakijat ovat Migrin kuulemistilaisuuksissa ja oikeuskäsittelyissä kokeneet, että tulkki ei ole tulkannut heidän vastauksiaan täsmällisesti
Sen sijaan hän on kiinnittänyt poijusta narut kiinni laiturin päähän. Toivoisin, että se saisi julkisuutta enemmänkin, Rantalaiho sanoo. TEKSTI | FREIJA ÖZCAN – KUVAT | PASI LEINO ” Tämmöiselle, joka ei kehtaa muiden kuullen laulaa, oli jännän positiivinen kokemus, kun kotona sai laulaa ihan rauhassa. Turun tuomiokirkon Domcafén tietovisaryhmän kesken syntyi kirjekirkko. Silloin perustettiin WhatsApp-ryhmä jatkamaan visailua. Turun tuomiokirkkoseurakunnasta eläkkeelle jäänyt pappi nimittäin alkoi miettiä, miten käy kaikkien niiden, jotka eivät pysty seuraamaan jumalanpalveluksia netin kautta tai eivät ole mukana sosiaalisessa mediassa. Rantalaiho on kymmenkunta vuotta osallistunut aktiivisesti tietovisaryhmään, joka on kokoontunut Turun tuomiokirkon Domcaféssa. Anneli Rantalaiho, 75, ei enää lähde veneellä soutelemaan verkkoja. Kun se kävi koronapandemian vuoksi liian ahtaaksi, 15–16-henkinen ryhmä kokoontui hetken sakastissa, mutta joutui sitten kokonaan tauolle. V erkot ovat vedessä. Menetelmä mahdollistaa kalastuksen niin kauan kuin mökille jaksaa tulla. Heillä Kirjallisesti koolla Kaikki eivät pääse kirkkoon verkossa. 12 KOTIMAA | 23.4.2021 kirjekirkko. Samalla huomasin kuitenkin, että huomattava osa osallistujista ei ollut näin tavoitettavissa. – Mummokalastusta. Siitä voi sitten ottaa narusta kiinni ja vetää verkkoa maihin. Koronapandemian aikaan Rantalaiho on kehittänyt toisenkin innovaation. – Se on ollut tosi mukavaa. Domcafé on entisestä kellariholvista kunnostettu pieni tila
Toteutus saatiin aikaan helmi-maaliskuulla niin, että se ehti osallistujille ennen pääsiäistä postitse, osalle sähköpostitse. Tämä kertoi jumalanpalveluskokemuksestaan: ”Eilen illalla sitten aloin keskittyä Korona-kirkon viettämiseen. Koronakirkko kirjeen muodossa toi tähän lohtua. ei ole nettiä eikä WhatsAppia, Rantalaiho sanoo. Mukana oli hyviä valokuvia. Omaa kirjekirkkoaan Rantalaiho aikoo ehkä jatkaa. Bäckmania ihastutti se, että Koronakirkkoon oli valittu tuttuja virsiä. Tämmöiselle, joka ei kehtaa muiden kuullen laulaa, oli jännän positiivinen kokemus, kun kotona sai laulaa ihan rauhassa, Bäckman sanoo. Koska Kotimaassa jo on viikoittain esillä tulevan pyhän tekstit ja saarna, puuttui vain jumalanpalveluskaava, johon ne voisi sijoittaa. Anneli Rantalaiho esitti kirjejumalanpalveluksen idean myös Kotimaalle. Tuumasta toimeen, joten tämän lehden sivulta 14 löytyy irti leikattava jumalanpalveluskaava ja sivulta 30 siihen liitettävät tekstit ja saarnat. Rantalaiho sai kirjekirkostaan palautteeksi kirjeen yhdeltä ryhmän jäseneltä. Jos ei ole nettiä, ei ole striimiä eikä virtuaalista kirkkoa. 13 KOTIMAA | 23.4.2021. Kirjekirkko oli Liisa Bäckmanin mielestä visuaalisesti kaunis. Tavallisina aikoina Bäckman käy usein kirkossa jumalanpalveluksessa, korona-aikana hän on kaivannut seurakuntayhteyttä. En halua kirjautua Facebookiin. Saarnaa kirkossa kuunnellessa ajatukset voivat harhailla. – Sosiaalisesta mediasta en pidä. Bäckman katsoo mielellään myös striimauksia jumalanpalveluksista Virtuaalikirkon kautta. Tyhjensin olohuoneen pöydän, kauniskukkainen tulilatva sai jäädä kuitenkin paikalleen. Siis jumalanpalvelusta, joka toteutetaan kirjallisessa muodossa kirjeenä. Mukana oli Päivä vain, Kuule Isä taivaan pyyntö tää ja Maat metsät hiljenneinä. Löysin laatikosta tunnelmaan sopivan kortin, jonka kansilehdellä on ristin kuva – – Taustamusiikiksi laitoin soimaan Mozartin Requiemin, hyvin hiljaisena. Puitteet sain Turun tuomiokirkosta, lopuksi oli pääsiäiskuva, jossa on narsisseja ristin muodossa tuomiokirkon portailla. – En ole hyvä laulaja. Samahan koskee myös jumalanpalveluksissa käyntiä, Rantalaiho mietti. Rantalaiho ja kirjekirkon suntioksi lupautunut Helena Hujala alkoivat suunnitella yhdessä Koronakirkkoa. Jotain pitäisi tehdä. Liisa Bäckman (vas.) sai pääsiäisen alla postissa Anneli Rantalaihon lähettämän kirjallisen jumalanpalveluksen. – Se oli visuaalisesti kiva. Tai syksyllä voisi miettiä, Rantalaiho kaavailee. Näin voisi lukija viettää sanajumalanpalvelusta kotona yksin tai seurassa. Saarnan lukemiseen Bäckman koki saavansa keskittyä omalla tavallaan, kun sitä luki rauhassa kotona. Sytytin kynttilän ja aloitin Koronakirkko-vieton.” Domcafén tietovisaryhmän jäsen Liisa Bäckman, 76, eläkeläinen hänkin, sai kirjekirkkonsa sähköpostitse ja ryhtyi jumalanpalveluksen viettoon iltasella. Vaikka koronakin menee ohi, on ihmisiä, jotka eivät pääse kirkkoon ja joilla ei ole nettiä. – Ehkä vielä jos tulee sadepäiviä
Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni. 3. Tulkoon sinun valtakuntasi. Evankeliumin voit lukea seisten. Herran ristin kantajiksi meidät kaikki kastettiin, lähimmäisten auttajiksi arkipäivän askeliin. Sinä tiedät kaiken. Armon valo lävitsemme aurinkona loistakoon, Herran lämmin katse yltää kylmimpäänkin pimentoon. Rippi Virsi 279: 1,3,5, 6, 13 sisältää sekä synnintunnustuksen että -päästön ja kiitosrukouksen. Sävel on sama kuin virressä 195: On riemu kun saan tulla. Aamen. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä. Kaste kutsuu taisteluihin rakkauden rintamaan, Herran kanssa kärsimäänkin, kunnes viha voitetaan. Synninpäästö: 6. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni. Minua, Jeesus, auta, kun huudan sinua. Siellä saamme levätä. Sinä katat meille juhlapöydän keskellä arkeamme, eikä meiltä puutu mitään. Saat päästön synneistäsi, käy rauhaan Jumalan. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Suuruuttasi taivaat soivat, seurakunta kumartaa ylistäen valtiastaan, voittanutta Karitsaa. Käytä sitä viikoittain yhdistettynä lehden viimeiseltä aukeamalta löytyviin pyhän teksteihin, evankeliumiin ja saarnaan. Aamen Raamatunluku ja saarna Päivän tekstit, evankeliumin ja saarnan löydät Kotimaan viimeiseltä aukeamalta. Alkupsalmi ja ristinmerkki Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Tämän jumalanpalveluksen voit lukea joko ääneen tai hiljaa itseksesi tai laulaa sydämen kyllyydestä sinulle sopivana hetkenä. Vaikka meidät valtaa uupumus, meidän ei tarvitse nääntyä, sillä sinä johdatat meidät virkistyksen ja uudistuksen lähteille. 5. Ei ole ketään toista, ken päästää vaivasta. Isän ja + Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. 2. Kotijumalanpalveluksen kaavan on laatinut Kirkkokäsikirjan pohjalta kotioloihin soveltaen pastori Freija Özcan. En peitä syntejäni, ne kaikki tunnet jo. 14 KOTIMAA | 23.4.2021 14. Nyt kuolemasi kautta minua armahda. * Siunaus Siunaa vielä itsesi Herran siunauksella ja ristinmerkillä sanoen: Herra siunaa minua ja varjele minua Herra kirkasta kasvosi minulle ja ole minulle armollinen Herra käännä kasvosi minun puoleeni ja anna minulle rauha. Halleluja, kiitos Herran, suuren voitonruhtinaan. Nyt epäusko poista, oi Jeesus, armahda. Synnintunnustus: 1. Esirukouksena virsi 442 1. korvaa kirjekirkko Sanajumalanpalvelus kotioloissa T ämä kirjallinen sanajumalanpalvelus on tarkoitettu sinulle, rakas Kotimaan lukija, joka korona-aikana et pääse kirkkoon etkä ehkä pysty seuraamaan jumalanpalvelusta verkosta. 5. Sinua siunaa käsi ainoan auttajan. Kiitosrukous: 13. Anna rististäsi voimaa kutsuasi seurata. Aamen Isä meidän Isä meidän, joka olet taivaissa. Herran kansan matkasaattoon kaste liitti meidätkin armahtamaan toisiamme, luomaan rauhaa riitoihin. Nyt polttaa sydäntäni vanhurskas tuomio. Auta meitä, Kristuksemme, rakastamaan kaikkia. Seurakunta, virran lailla päästä viesti valloilleen: Jeesus osti verellänsä kaikki kansat omikseen. Halleluja, kuningasten kuningas ja Herramme! Halleluja, veljeksemme synnyit tänne luoksemme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Päivän rukous Taivaallinen Isämme. Kun kerran kruunun voitan, ylistän iäti. 4. Halleluja, kaikki valta Kristuksen on, kuninkaan. * Uskontunnustus Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän, yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. 4. 3. Nyt kiitän, kunnioitan sinua, Herrani. Aamen. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. * Kiitosvirtenä virsi 339: 1, 4 1. Tähdellä on merkitty ne kohdat, jotka yleensä lausutaan tai lauletaan seisten. Voit leikata tämän kaavan talteen. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Isän ja + Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
FREIJA ÖZCAN Marika Laine antaa kaikkien elämän sävyjen näkyä kuolemastaan kertovassa dokumentissa. Onko luvassa yhteydenottoja avaruudesta. Sen numerossa 3/2021 on juttu ”Paljonko älyä Linnunradassa piilee?” Sen on kirjoittanut Sakari Nummila. Suuren symboliarvon elokuvassa saa yksi puu. Mutta dokumentti näyttää senkin puolen, että kaikki ihmissuhteet eivät ole yksinkertaisia edes kuoleman edellä. Nuoret ja työntekijät Tuusulasta ja Mikkelistä kertovat . Rs hi -la ps i la sk ee m äk ia ut ol la La os is sa . » sivut 6–8 |K uv itu s: M at te us Pe nt ti Korona lisäsi nälkää Diakonia työssä tehdään pitkää päivää. Se on upea. Dokumentin aluksi Laine kertoo, että hänen kehonsa on vatsasta keuhkoihin asti täynnä kasvaimia. |K uv a: Ar i Vi tik ai ne n/ Su om en Lä he ty ss eu ra 10 20 AIHEENA: Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia . Tunnin mittaisessa elokuvassa Marika Laine nähdään festareilla, kotona, luonnossa, saattohoitokodissa, arkkua testaamassa ja juhlimassa syntymäpäiviään viimeisen kerran. Ihminen on kuin ruoho, se muistuttaa. | painettua sanaa | | dokumentti | Kuolema, kaikkinensa Minä en itse voi tehdä yhtään mitään. MERI TOIVANEN Marikan kuolema katsottavissa Yle Areenassa. NettiSaappaan tuoreet kuulumiset 15 KOTIMAA | 23.4.2021 15. Asiakask unta on laajentu nut ja ongelma t monimut kaistune et. Jutussa käsitellään Jonathan Jiangin kollegoineen luomaa kolmiulotteista mallia, jonka avulla on tutkittu älykkään elämän todennäköisyyttä galaksissamme. ”Tämän takia voi olla vaikea havaita heitä tai kommunikoida heidän kanssaan.” Siinäpä on sulateltavaa. Marika Laine ja hänen lähipiirinsä antavat kaikkien inhimillisten sävyjen näkyä. Tässä dokumentissa sitä on. Viimeksi kuluneen vuoden aikana yhteiskunnassa ja kirkossa on kaivattu puhetta kuolemasta. Miksi siitä ei siis kuulu mitään. Nuoristyötä Tansaniassa ja Pohjanmaalla – haastateltavana Hanna Oja-Nisula . Laine kuoli helmikuussa 2020, joten kuvaukset on tehty ennen korona-aikaa. Elokuva on poikkeuksellisen rehellinen kuvaus elämän päättymisestä. Tähdet ja avaruus on mielenkiintoinen lehti, kun haluaa avartaa käsitystään maailmankaikkeudesta. Teema: Nuorisotyö nyt AIHEE NA: Talous Seura kunna t: Hakek aa EU-rah oitust a! Sitä on luvass a esime rkiksi kestä vän kehity ksen ja sosiaa lisen osallis uuden hankk eisiin. Byrok ratiaa on turha pelätä , vakuu ttaa asian tuntija Riina Lilja. Elokuvan lopulla läheiset ovat tulleet rukoushetkeen Marikan kuolinvuoteen äärelle. ”Valtaosa älykkäästä elämästä on meitä nuorempaa”, Jiang toteaa. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa Pro-liite numero 4 ilmestyy 7.5. >> sivut 2-5 AIHEENA : Diakonia Lähetys puhuttaa Kokosimme vastauksia lähetystyötä koskeviin kysymyksiin ja tietopaketit kirkon virallisista lähetysjärjestöistä. Monimutkaisen tutkimuksen lopputulos on muuta kuin oletin: älykäs elämä galaksissamme on yleistä. Nuorisolääkärin vinkit: Näin tuet nuoren mielenterveyttä . Jännittävää. Monessa kohtauksessa on mukana Marika Laineen veli, Pälkäneen seurakunnan kirkkoherra Jari Kemppainen. Tällä toteamuksella alkaa dokumenttielokuva Marikan kuolema, joka kuvaa syöpään kuolevan viisikymppisen Marika Laineen viimeisiä elinkuukausia. Jututimme myös nuoria vaikuttajia ja KUA:n toiminnanjohtajaa. Miten nuorisotyössä on selvitty korona-ajasta. | Kuva: Yle Kuvapalvelu Erityisesti seurakuntien työntekijöille ja luotta mushenkilöille suunnattu Kotimaa Pro -liite jaetaan Kotimaa-lehden välissä. Espoossa hyviä kokemuksia ammattimaisesta ilmaisutaidon opetuksesta osana isoskoulutusta
200 sivua. Pohdinta Sonckin uran kulusta sekä vertailu muihin arkkitehteihin, Theodor Höijeriin ja alan tähteen Eliel Saariseen, on kiinnostavaa. Hän teki ehdotuksia kirkkoja ja kappeleita varten, mutta ne kaikki eivät toteutuneet. Suomen kartan perusteella hänen työnsä sijaitsivat maantieteellisesti melko laajalla alueella Ahvenanmaalta ja maan eteläisimmästä kärjestä Hangosta Tornioon saakka. Vaikka Sonckia kiinnostivat keskiajan kivikirkot, lähtökohdat kaupunkikirkkojen suunnittelulle olivat kirjan mukaan moninaiset. Pörssitaloa (1911) pidetään Sonckin yhtenä merkittävimmistä yksityistilauksista. Elämänsä ja uransa tilinpäätöksen Sonck saneli, kun kynä kädessä ei totellut enää pään tahtoa. Kirjan mukaan Sonck halusi korostaa saarnan asemaa kirkossa, mikä näkyy niin Kallion kirkossa (1912), Turun Mikaelin kirkossa (1905) kuin Tampereen Johanneksen kirkossa. Sonck suunnitteli myös sittemmin tunnettuja yksityistaloja, kuten Alfred Kordelinille Kultarannan (1916) ja Jean Sibeliukselle Ainolan (1904). Hänen testamenttinsa nuorille arkkitehdeille kertoo olennaisen kirjan lopussa: ”Eniten on aurinko paistanut ystävien piirissä.” MARI TOSSAVAINEN Pekka Korvenmaa: Lars Sonck – Arkkitehti. Tämä kolmen kirkon sarja antoi mallin Sonckin myöhemmille kirkkosuunnitelmille. Sonckin syntymän 150-vuotisjuhlavuonna ilmestyi tutkimukseen pohjautuva yleisesitys hänen elämästään ja urastaan. Lars Sonck uudisti kirkkorakentamisen perinnettä. Suomessa luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutumiseen vaikutti ihanne saarnapainotteisesta jumalanpalveluksesta. Finströmin keskiaikaisella kirkolla oli merkitystä Sonckille hänen suunnitellessaan Tampereen Johanneksen kirkon, nykyisen Tuomiokirkon (1907) päätornia. AtlasArt 2020. | kirjat | 16 KOTIMAA | 23.4.2021 kulttuuri. Vastaitsenäistyneen maan arkkitehti L ars Sonck (1870– 1956) tunnetaan parhaiten 1800ja 1900-luvun vaihteen ja vastaitsenäistyneen Suomen arkkitehtina: tuona aikana hänen arkkitehdin työnsä nautti suurinta suosiota. Lars Sonckia kutsutaan kirjassa yksityiseksi arkkitehdiksi, sillä hän toteutti kirkkojen ohella 1900-luvun alussa paljon yksityisiä tilauksia, esimerkiksi Suomen Hypoteekkiyhdistykselle ja Helsingin Puhelinyhdistykselle. Hienosti kuvitetussa kirjassa on vuodet 1893–1950 kattava työluettelo, johon on merkitty myös kohteen nykytila. Kuvaus Sonckin työurasta, etenkin vähemmän tunnetuista vuosista 1920-luvulta eteenpäin avaa uusia perspektiivejä Suomen arkkitehtuuriin. | Kuva: Jukka Granström ” Hänen työnsä sijaitsivat maantieteellisesti melko laajalla alueella Ahvenanmaalta ja maan eteläisimmästä kärjestä Hangosta Tornioon saakka. Sonck liitetään usein kiveen, mutta ensimmäiset ja viimeiset työt edustivat puuarkkitehtuuria. Sonckin tärkeä toiminta-alue 1890-luvun lopulta lähtien oli Helsinki, jossa kirjan kartan mukaan Sonckin suunnittelemia, alkuperäisasun säilyttäneitä rakennuksia on kolmisenkymmentä. Uuden polven noustessa esiin Sonck ei ollut enää arkkitehtuurin keskiössä Mikael Agricolan kirkkoa (1935) lukuun ottamatta. Kirkot, erityisesti Finströmin kirkko, tulivat Ahvenanmaalla kirkkoherran perheessä varttuneelle Sonckille tutuiksi jo nuoruudessa. Kirjassa nähdään yksityisten tilausten yhteys kirkkosuunnitteluun. Alvar Aalto toteutti usei ta kirkkoja, mutta hänen suhteensa uskoon ei ollut yksiselitteistä. Sonck toteutti yli 150 rakennusta sekä asemakaavoja, kuten Kulosaaren huvilakaupungin asemakaavan (1907). Kirkot olivat Sonckin työsarkaa 1800-luvun lopulta lähtien, ja kirja pitää evankelis-luterilaista kirkkoa hänen uransa keskeisenä rakennustyyppinä. Lars Sonck ja Alvar Aalto – Kirkkojen arkkitehdit Viime vuonna ilmestyneet kirjat esittelevät tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia kirkkoja. Oma hirsihuvila Lasses Villa (1895) kotikonnuilla Finströmissä oli ystäviä palvellut tukikohta ja kesätoimisto. Sonck uudisti kirkkorakentamisen perinnettä. Sonckilta ei jäänyt juurikaan kirjoituksia tai omia yksityisiä merkintöjä, kuten päiväkirjaa ja henkilökohtaista kirjeenvaihtoa. Luovuus, luonnostelu ja ideointi olivat Sonckille kaikkein läheisimpiä. Lars Sonck halusi korostaa saarnan asemaa kirkossa, mikä näkyy esimerkiksi hänen suunnittelemassaan, vuonna 1912 valmistuneessa Kallion kirkossa Helsingissä
Alttarin eteen ehtoolliselle polvistuneet vanhat naiset, ”eukot”, näyttäytyivät Aallolle värisommitelmina. Kirkon sisätiloihin päivänvalo tulee useasta suunnasta. Kirkko valmistui vuonna 1978, eli kaksi vuotta Alvar Aallon kuoleman jälkeen. Kirjan tietomäärä on kuitenkin valtava. Vuoksenniskalla valo väreilee…” Lakeuden Ristin kirkko (1960) ja seurakuntakeskus (1966) valmistuivat Seinäjoelle 1960-luvulla. Vuonna 1958 valmistui Imatralle Vuoksenniskan kirkko, jota kutsutaan myös Kolmen Ristin kirkoksi. Teoksen kuvat ovat upeita ja tuovat hienosti esiin Aallon ymmärryksen luonnonvalon mahdollisuuksista. Kirkkoarkkitehtuuri on relevantti näkökulma Alvar Aallon tuotantoon. 279 sivua. Aallon suhtautuminen uskoon, uskontoon ja kirkkoinstituutioon ei ollut yksiselitteistä, ja siitä on olemassa monia tulkintoja. Mikä ilo ja valo heistä heijastuukaan! MINNAMARIA KOSKELA Jari Jetsonen ja Sirkkaliisa Jetsonen: Alvar Aalto Churches. Toisin kuin arkkitehtuurivalokuvissa yleensä, niissä ovat läsnä myös rakennusten käyttäjät. Kirjassa Aallon kirkkoarkkitehtuuria esitellään tekstien, valokuvien ja arkkitehtuuripiirrosten avulla. Mikäli kappaleita ja väliotsikoita olisi käytetty runsaammin, olisi lukukokemus luultavasti ollut kevyempi. Kirkkoarkkitehtuuri on kiinnostava näkökulma Alvar Aallon tuotantoon monestakin syystä. Rakennustieto Oy 2020. Näiden joukkoon kuuluvat Viitasaari, Anttola, Pylkönmäki, Korpilahti ja Toivakka. Tämän jälkeen seurasi pitkä tauko. Tämä tulee ilmi muun muassa Aallon pilalehti Kerberoksen pakinassa vuodelta 1921. Aallon arkkitehtuuria tutkinut ja hänen elämänkertansa kirjoittanut taidehistorioitsija, kirjailija Göran Schildt on kertonut Aallon suhtautuneen uskontoon skeptisesti. Nykyisin kirkko tunnetaan kuvataiteilija Pellervo Lukumiehen pop-taiteesta vaikutteita ottaneista maalauksista ja niihin liittyneestä taidekiistasta. Alvar Aallon suunnittelema Vuoksenniskan kirkko Imatralla valmistui vuonna 1958. Aalto osallistui kirkkokilpailuihin ja teki kirkkoja kappelisuunnitelmia, mutta niitä ei toteutettu. Jälkimmäistä ei tosin kirjassa esitellä, vaikka tiedotteen mukaan teos esittelee kaikki 14 Aallon toteutunutta kirkkoja seurakuntakeskussuunnitelmaa. Toivakka olisi ollut kiinnostava esimerkki, sillä se oli Aallon kirkkojen uudistussuunnitelmista ensimmäinen. Kirjan kuvitusta. Sen ohella, että hän uransa aikana suunnitteli seitsemän kirkkoa, hänen Jyväskylään vuonna 1923 perustamansa arkkitehtitoimiston ensimmäisinä toimeksiantoina oli vanhojen puukirkkojen uudistusten ja korjausten suunnittelu. Leiviskä kuvaa hienosti Vuoksenniskan kirkkoa: ”Vuoksenniskan kirkossa päivänvalo tulee useasta suunnasta, yhdestä lämmintä valoa, toisesta viileää. Riolan kirkosta on sanottu, että sen on Italian ensimmäinen eikatolisen arkkitehdin suunnittelema katolinen kirkko. Viimeinen kirkko, jonka Aalto suunnitteli, on Pohjois-Italiassa Riola di Vergatossa sijaitseva Riolan kirkko (1978). Sirkkaliisa Jetsosen kirjoittamat kohde-esittelyt ovat selkeitä ja informatiivisia. Esteetikkona hän kiinnitti huomiota myös siihen, miten ihmiset pukeutuivat kirkkoon mennessään. Tilat on muotoiltu niin, että syntyy heijastuksia ja heijastuksen heijastuksia, jälkiheijastuksia. | Kuva: Jari Jetsonen ” Toivakan kirkko oli Aallon kirkkojen uudistussuunnitelmista ensimmäinen. Akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä pohtii esipuheessaan valoa ja Aallon suhdetta siihen. Jäin myös miettimään, olisiko kirjan loppuun voitu lisätä suomenkielinen tiivistelmä. Jetsoset ovat tutkineet ja valokuvanneet Alvar Aallon (1898– 1976) arkkitehtuuria lähes 40 vuoden ajan Suomessa, Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa. Schildtin mukaan Aalto ei käynyt kirkoissa jumalanpalvelusten ja niiden sisältöjen vuoksi, vaan lähinnä sosiologisesta mielenkiinnosta. Aalto kuvaa tunnelmia Alajärven kirkosta sunnuntaijumalanpalveluksessa. Alvar Aalto kirkkoarkkitehtina A rkkitehti, tutkija Sirkkaliisa Jetsosen ja valokuvaaja Jari Jetsosen kirja Alvar Aalto Churches esittelee Alvar Aallon kirkkoarkkitehtuuria 1920-luvulta 1970-luvulle. Kuva Lakeuden Ristin kirkon käytävää pitkin rientävistä nuorista, valkopukuisista rippikoululaisista jää pitkäksi aikaa lukijan mieleen. Kirkkojen uudistussuunnitelmien lisäksi kirjassa esitellään muun muassa Muuramen klassistinen kirkko (1929), joka oli ensimmäinen Aallon suunnittelemista kirkoista. Professori, arkkitehti Simo Paavilainen siteeraa Aallon pakinaa kirjan osiossa, jossa hän esittelee Aallon toteutumattomia kirkkoja kappelisuunnitelmia. 17 KOTIMAA | 23.4.2021
Lönnebon pian kolme vuosikymmentä sitten ideoimat rukoushelmet ( Frälsarkransen) ovat olleet menestys ympäri maailman. Ruotsissa Martin Lönnebo tunnetaan paitsi rukoushelmistä ja kyntteliköstä myös lukuisista kirjoistaan ja ympäristökysymysten esiin nostamisesta. Rokotteiden saatavuus on suurin ongelma, ei tilojen tai rokottajien puute. Se olisi tehnyt kirkosta suurimman ympäristöliikkeen. Kiinalainen pyysi ohjeita helmien käyttöön ja kysyi, mitä hänen pitäisi kuiskata helmille. – Ota helmi kerrallaan, ota askel kerrallaan. Lönnebo teki vuosikymmeniä sitten yhteistyötä biologin, kirjailijan ja ympäristöaktivistin Stefan Edmanin kanssa. Sen puhelun aikana hän sai opastusta rukoushelmiä käyttävältä ruotsalaiselta. Vanhemmat ruotsalaiset muistavat lauseen, jolla värvättiin vapaaehtoisia sotilaita Suomeen. Hän puhuu hiljaisella äänellä, kuulokoje auttaa kuulemaan kysymykset, vastaukset ovat lyhyitä ja ytimekkäitä. Martin Lönnebo muistaa Kirkkojen maailmanneuvoston kunnianhimoisen projektin. Martin Lönnebo on syntynyt 27.2.1930 Syntymäpaikka: Storkågeträsk, Västerbottenin maakunta Pohjois-Ruotsi Kotipaikka: Linköping, jossa hän oli piispana 1980–1995 Perhe: Vaimo Britt-Louise, kolme lasta ja kaksi lastenlasta Koulutus: Teologian tohtori ja Ruotsin kirkon pappi Työura: Uskonnonfilosofian dosentti, piispa ja kirjailija, joka on julkaissut noin 30 kirjaa Ilmiöt: Luonut rukoushelmet ja tuonut Ruotsin kirkkoon erityiset rukouskyntteliköt vuonna 1968 ” Ota helmi kerrallaan, ota askel kerrallaan. Sitä pidettiin liian maallisena. – Meidät rokotettiin koronaa vastaan pari viikkoa sitten Linköpingin Missionskyrkanissa. Hänen mukaansa hanke tyssäsi siihen, että tuolloin ei päästy yhteisymmärrykseen päätöksenteosta. 18 KOTIMAA | 23.4.2021 haastattelu. M artin Lönnebo, 91, ei epäröi toivottaessaan toimittajan tervetulleeksi kotiinsa. TEKSTI JA KUVAT ?| KAJ AALTO Kuka. On kiire, mutta ei toivotonta. Tai sitä se olikin, Lönnebo kertoo kuin ohimennen. Edelläkävijä Rukoushelmien isä, ruotsalainen piispa emeritus Martin Lönnebo oli aikaansa edellä myös ympäristöasioissa. Voi hyvällä syyllä sanoa, että hän on ollut aikaansa edellä ja nähnyt kokonaisuuksia. Vaikka 15 vuotta Linköpingin hiippakunnan piispana toiminut Lönnebo luovutti piispansauvansa seuraajalleen jo vuonna 1995, hän on valppaasti kiinni tässä päivässä. – Nyt tilanne on muuttunut, ympäristöasiat otetaan todesta, hän sanoo toiveikkaana. Niitä pidetään pedagogisesti nerokkaina, koska ne toimivat kaiken ikäisten käsissä. ”Meidät on testattu ja rokotettu”, hän kirjoittaa sähköpostitse vastauksensa haastattelupyyntöön. Lönnebo kertoo aikaisemmin tavanneensa samassa kirkossa miehen, jolla oli huikea kokemus rukoushelmistä. Hän uskoi 1990luvulla, että kirkosta tulisi ympäristöliikkeen edelläkävijä Ruotsissa. Myös Edmanin viime vuonna ilmestynyt kirja herättää toiveita. Ihmiskunnalla näyttäisi olevan toivoa, jos se kykenee tarttumaan tosi toimiin. Greta Thunbergia hän pitää profeettana. Olimme kaventaneet kristinuskon koskemaan vain uskoa, mutta kyse on myös tiedosta ja rakkaudesta. Hän oli saanut merkillisen puhelun Kiinasta, jossa henkilö oli kertonut seisovansa kaupungin ulkopuolella pimeässä rukoushelmet kädessään. Lönnebo siteeraa kirjan otsikkoa ” Det är bråttom, men inte kört”. – Kirkon on ollut vaikea ottaa ympäristöasiaa todesta. Hän suree sitä, ettei ole päässyt kotikirkkonsa jumalanpalveluksiin. Aurinko paistoi ja istuimme suuressa kirkkosalissa. Ruotsissa useat kirkot ovat avanneet ovensa ja niistä on tehty rokotuskeskuksia. – Oma elämäntehtäväni on ollut kuiskaajan tehtävä, Martin Lönnebo sanoo. Vaimonsa kanssa modernissa kaupunkiasunnossa asuvalla Lönnebolla on työhuone, jonka ikkunaa koristaa taidelasi. Kotimaan haastattelupyyntö on mieluisa emerituspiispalle, joka kuittaa sen vielä viestillä ” Finlands sak är vår”. Hän ei puhu mielellään itsestään, mutta rukoushelmien toimivuudesta hän puhuu laveasti. Se oli kuin jumalanpalvelus. Kevättalvi on kuitenkin tuonut toivon kipinän
Jos yhä nopeammin syömme maapallon ruokakaapit tyhjäksi, ryöstämme meret tyhjiksi, ja ilma on raskas hengittää, silloin luonto iskee takaisin pelastaakseen itsensä. Hän toimi Linköpingin hiippakunnan piispana 1980–1995. Jos mitään ei tehdä, tullaan sellaiseen ”tipping point” -tilanteeseen, jossa kaikki keikahtaa peruuttamattomasti pahempaan suunPiispa emeritus Martin Lönnebo kotonaan Linköpingissä. – Mitä tulee ilmastokysymykseen, on ilmeistä, että meillä on vain muutama vuosikymmen aikaa. Olemme kuvitelleet voivamme päästä lopullisesti köyhyydestä, hädästä, kärsimyksestä ja sodista. Silloin meidän käy huonosti. – Se tulee vaikuttamaan ihmisten moraaliin hirvittävällä tavalla. Sitä Lönnebo on pohtinut vuosikymmenien ajan. – Kyllä on. Sellaiseen maalaisidylliin ei ole paluuta, sen hän myöntää, vaikka nestori kertookin mielellään, millaista suurperheen elämä silloin oli lehmineen ja hevosineen. Martin Lönnebo muistaa asioita, joista olemme lukeneet historiankirjoista. Sellainen elämäntapa ei kuitenkaan uhannut maapalloa. Hänen mukaansa kriisit ovat ihmisen kohtalo. Hänen työpöytänsä edessä seinällä on mustavalkoinen valokuva, ilmakuva kotitalosta ja järvestä Pohjois-Ruotsissa. Se on muistutus lapsuuden maisemasta. Hän on todistanut myös 2000-luvulla ympäristöliikkeen nousun ja pandemian. Onko Greta Thunberg profeetta. Missä heille on tilaa. – Ihmisillä on illuusio siitä, että pyörien pitäisi pyöriä yhä nopeammin. Mutta itse asiassa kulttuurissamme on jokin pohjavirta, jonka takia järjestämme itsellemme yhä uusia kriisejä. Eihän koronakaan olisi levinnyt sellaisella vauhdilla, jos maailma ei olisi tällainen, että matkustetaan sinne tänne koko ajan. Meidän on nyt tehtävä kaikki se mitä voimme! Martin Lönnebo ei epäröi yhtään vastatessaan kysymykseen maailmanlaajuisen ympäristöliikkeen nuoresta ruotsalaisesta keulakuvasta. Profeetan tunnusmerkki on, että hän on peloton ja sanoo sen, mitä muut eivät halua nähdä ja kuulla. Millä tavalla kristityn tulisi elää, jotta hän voisi sanoa elävänsä kestävällä tavalla suhteessa ympäristöön ja maapalloon. Pohjois-Ruotsissa Oulun korkeudella suurperheessä kasvanut nuorukainen näki omin silmin suomalaisten evakkovankkureiden tulevan Ruotsiin sotaa pakoon. Hän arvelee, että näin saattaa olla jo 20–30 vuoden kuluttua, kun suuret alueet ovat veden peittämiä ilmastomuutoksen takia. » 19 KOTIMAA | 23.4.2021. Silloin miljardit ihmiset lähtevät liikkeelle selvitäkseen hengissä. Hän on nähnyt Ruotsin teollistumisen, kylmän sodan jännitteet, luonnon saastumisen, Neuvostoliiton nousun ja luhistumisen. Se johtaa lopulta kaaokseen
Martin Lönnebo teki ensimmäisen helminauhan itselleen jouduttuaan eristykseen pienelle Kreikan saarelle myrskyn takia. – Päätin kokeilla ja tein protestanttisen rukousnauhan. Lönnebo muistuttaa, että kun elämme tällaisessa meluisassa ja kiireisessä maailmassa, jossa olemme koko ajan yhteydessä johonkin suuntaan, on helppo hukata yhteys omaan sisimpäänsä. – Syvimpiä asioita emme koskaan pysty sanoittamaan, hän pohtii. Hän oli nähnyt kreikkalaisen papin hypistelevän rukousnauhaansa kahvilassa ja pohti, miksei luterilaisellakin voisi olla apuvälineitä rukoukseen. Miten ihmeessä kuviteltiin, että kynttilöissä olisi jotain kielteistä. Martin Lönnebo aiheutti 1960-luvulla hämminkiä tuomalla Uppsalan tuomiokirkkoon rukouskynttelikön. Piispa ryhtyi sanoista tekoihin, piirsi mallin ja lopulta kotiin saavuttuaan hän teetti rukoushelmet sekä kirjoitti niihin liittyviä tekstejä. Ne eivät hyökkää eivätkä tuputa, vaan puhuvat hiljaista kieltä, jota protestanttisessa maailmassa on Lönnebon mukaan väheksytty. Siksi kosketus ja symbolit ovat hänelle tärkeitä. Hän osallistui Kirkkojen maailmanneuvoston ekumeenisen kokouksen valmisteluihin, kun uutinen ihmisoikeustaistelija Martin Luther Kingin murhasta kiiri maailmalle. Puoli vuosisataa myöhemmin piispa emeritus kommentoi asiaa hieman huvittuneena. – Tyhmyys on väistynyt. Rukoushelmet on tapa lähestyä modernia uskosta vieraantunutta ihmistä. Rukoushelmiä on käytössä lukematon määrä ympäri maailman. Sain kuulla, ettei katoliselle kirkolle saa antaa pikkusormeakaan, Lönnebo muistelee. On uskottu liiaksi saarnaan ja puheeseen, mutta suuret sanat eivät aina tavoita pyhyyttä. Ne on myös ikuistettu Linköpingin tuomiokirkkoon, jossa vuonna 2015 vihittiin käyttöön maailman pisimmät ” Jos yhä nopeammin syömme maapallon ruokakaapit tyhjäksi, ryöstämme meret tyhjiksi, ja ilma on raskas hengittää, silloin luonto iskee takaisin pelastaakseen itsensä. Jo pelkästään juhlallisuuden takia meidän on sytytettävä kynttilöitä. taan. Saamme nähdä toivon liekkien syttyvän, niin että saisimme olla myös sydämessä palavia. Se on ollut suureksi siunaukseksi. Aikana jolloin luterilaisissa kirkoissa ei sytytetty kynttilöitä, sitä pidettiin piilokatolilaisuutena. Martin Lönnebon testamentti kirkolle ja maailmalle on erittäin kouriintuntuva – ei ainoastaan kirjallisen tuotantonsa takia. Kynttelikössä oli tilaa useille kynttilöille, joita ihmiset saivat itse sytyttää. Rukoushelmiä käytetään muun muassa rippikoulussa. Siitä ovat lähes kaikki tutkijat yhtä mieltä, siis ne joita Trump tai joku muu ei ole ostanut. Se on mietiskelyä ja rukousta useilla aisteilla, käden ja silmän meditaatiota, joka johtaa uskon ytimeen. Jo vuonna 1968 Martin Lönnebo oli Uppsalan tuomiokirkon kappalaisena aiheuttanut hämminkiä, kun hän toi rukouskynttelikön tuomiokirkkoon. Reaktiot olivat rajuja. Jumalan hiljainen ääni hukkuu maailman hälyyn. Ruotsinkielinen nimi Frälsarkransen välittää ajatuksen henkisestä pelastusrenkaasta, johon voi tarttua silloin kun hätä on suurin. Kingin piti olla tapahtuman pääpuhuja. Lönnebo huomasi ihmisten kaipaavan hiljentymistä ja kynttilöiden sytyttämistä. Rukoushelmien kosketus voi auttaa etsijän alkuun, ja sitten nämä hiljaiset helmet johdattavat eteenpäin. Niinpä hän järjesti rahoituksen, pyysi taiteilijaa luonnostelemaan kynttelikön ja otti yhteyttä seppään. Hän oli itse kokenut niiden toimivan käytännössä. Toisaalta niiden synty kertoo pitkästä historiallisesta jatkumosta. Hän paleli viikkoja vetoisessa vuokrahuoneessa ja haki lohdutusta onnettomaan tilanteeseen. Arkkipiispa hyväksyi hyvin valmistellun ehdotuksen, mutta kaikki eivät pitäneet kynttilöistä. 20 KOTIMAA | 23.4.2021 haastattelu. Huolimatta siitä, että hän oli uskonnonfilosofian dosentti ja pitkäaikainen piispa, hän osaa havainnollistaa asiat ja tehdä hengelliset asiat helposti lähestyttäviksi kenelle tahansa. Kynttelikköjä on nykyään kaikissa Ruotsin luterilaisissa kirkoissa sekä myös vapaakirkoissa. – Vastustus oli kovaa. Hänet tullaan muistamaan vaatimattomana mutta määrätietoisena puurtajana