vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –3 3 15. 4 Ka nn en ku va : Ph ili pp e G ue is sa z 11 4. elokuuta 2019 | hinta: 3,90 € 10 32 19 Seurakuntien pitäisi nyt kartoittaa hiilinielunsa Tankarin majakkasaarella oli silakkapappeja Tapa kouluttajan ilomissio 16 Kaarina Suonperää vaivaa kirkossa totisuus
KOTIMAA | 15.8.2019 2. – Kirjallisuuspiirissä käsitellään monipuolisesti erityyppistä kirjallisuutta. Nähtävää Suomessa riittää. TuiJA PyhärAnTA Toimittaja lomailee kaikkein mieluiten Etelä-Savossa. Toistaiseksi melko tavallinen tapa lomailla on lentää kerran vuodessa kaukomaille. Valtaosa kotimaanmatkoista tehdään edelleen autolla, mutta yhä useammin myös junalla tai bussilla. Kaukomatkan vaihtaminen kotimaanmatkaksi on takuulla nautinnollisimpia ilmastotekoja, joita on tarjolla: se on helppoa, halpaa ja nopeaakin. Piiri on kasvattanut kiinnostusta viime aikoina. Lukuisien kirkkojen ja kansallispuistojen lisäksi kiinnostava kohde on esimerkiksi Kokkolan edustalla sijaitseva pieni Tankarin majakkasaari, jonka historiasta kerrotaan tämän lehden sivuilla 10–13. – Runoiltoihin mietin teemat ja valitsen runot, mutta niissä voi lukea myös omia runojaan. – Jos olisi enemmän aikaa, voisi pitää taidenäyttelykierroksia tai elokuvailtoja. Runo-ohjelman lähetän vapaaehtoisille lausujille ja harjoittelemme vielä ennen runoiltaa. Tilastot antavat toivoa siitä, että asennemuutos näkyy myös teoissa: viime vuonna vapaa-ajan matkat ulkomaille vähenivät ensimmäistä kertaa vuosiin. 3 Mitä kirjallisuuspiirissä ja runoilloissa tehdään. Seurakunnassamme järjestetään myös esimerkiksi raamattupiirejä, kastesukkien neulontaryhmä, kirkkokuoroja sekä perheja eläkeläiskerhoja. Parhaimmillaan paikalla on ollut 250 kuulijaa. Ari MinAdis ”Harrastustoiminta kokoaa eri elämäntilanteissa olevia” Juha Vähäkankaan mielestä runoiltoihin osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden luovuuteen, Jumalan antamien armolahjojen esiintuomiseen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen pakottaa sopeuttamaan kulutustamme. Lukeminen on yleinen harrastus. 4 Miten harrastustoimintaa voisi vielä kehittää. Tehdä sellaisia asioita, joita olisi mukava harrastaa. Jotkut kirjat ovat kaikille tuttuja, mutta monet kirjallisuuspiiriläiset ovat sanoneet, etteivät olisi välttämättä tarttuneet johonkin kirjaan, ellen olisi antanut sitä heille tehtäväksi. Kulttuurityö on ajatonta ja yksi työala muiden joukossa. 2 Miksi seurakunnissa järjestetään harrastustoimintaa. Hän luotsaa kerran kuussa kirjallisuuspiiriä ja runoiltoja. Oulun Karjasillassa seurakuntapastori Juha Vähäkankaan työalana on kulttuurityö. Tietoisuus lentämisen ympäristövaikutuksista on kuitenkin kasvanut nopeasti. | Kuva: Sanna Krook / Oulun seurakuntayhtymä JuhA VähäkAngAs Kulttuurityön pappi Oulun Karjasillan seurakunnassa Lähelle on lyhyt matka T oisinaan yritän suhtautua kotikaupunkiini kuin turisti, tutkia tuttuja rakennuksia kuin näkisin ne ensimmäistä kertaa. Lähimatkailuun ei vaadita pitkää lomaa. 1 Työalanasi on kulttuurityö. Toisin kuin vielä muutama vuosi sitten, harva enää kehuskelee harrastavansa matkailua. Kotimaan matkailu sen sijaan on lisääntynyt jo viisi perättäistä vuotta. Yhteistyö muiden työalojen kanssa tarjoaa mielenkiintoisia haasteita ja ideoita. Mitä se tarkoittaa. aluksi | viikon henkilö | Syksyllä harrastustoiminta alkaa jälleen myös seurakunnissa. Se on vaikeaa, mutta naapurikaupungissa näkökulman vaihtaminen onnistuu jo paremmin. Kirjallisuuspiirissä on mahdollista keskustella muiden kanssa tarinan henkilöistä, teemasta, kirjailijasta ja lukukokemuksesta. – Kulttuurityö kysyy kristillinen kulttuuri perustanaan, missä mennään ja mitä tehdään, millaisessa kristillisessä maailmassa eletään ja miten maailma tulee sanoissa ilmi. Parempi autokin kuin lentokone. – Jumalanpalvelusten lisäksi on tärkeää, että on toimintaa, joka kokoaa eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä
Tähän on helppo todeta, että tuskinpa kaikki veroja maksavat luterilaisen kirkon jäsenetkään pystyvät sanallistamaan uskontoaan – rippikoulusta ja koulun uskonnonopetuksesta huolimatta. Ensinnäkin viranomaiset voivat arvioida, että kotimaahansa palautettava ei ole tosiasiallisessa vaarassa uskonsa tähden. Laupeus laittaa asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Eteläja Pohjois-Kiinan taistelu ei luonnollisestikaan ole jättänyt koskemasta taistelevien valtakunnanosien rajamaita Sieltä olemme saaneet viestejä anarkiasta ja kokonaisten kylien polttamisesta, murhista ja rikkaiden ryöstöistä. Uskovaisuudella on monta temperamenttia. Joten on aivan oikein verrata sikäläistä tilannetta Venäjän bolshevismiin. Se karkottaa häpeää ja pelkoa. On suuri ero sillä, onko kääntynyt kasvanut kyseisen uskonnon läpäisemässä kulttuurissa vai omaksuuko hän samalla uuden kulttuurin ja uskonnon. Lähetysalaltamme Kiinassa. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Teologia sanoittaa erilaisia uskon teitä. Näihin sanoihin on helppo yhtyä. Sananlaskuissa julistetaan: Älä unohda laupeutta! Ja luvataan: kun kirjoitat sen sydämesi tauluun, saat rakkautta ja kiitosta sekä Jumalalta että ihmisiltä. Se voi ilmetä yhtä hyvin Jumalan rakkauden puutarhana, jonne kaikki ovat tervetulleita, kuin Jeesuksen kuolemaa ristinpuulla korostavana yksilöllisenä kokemuksena. Esimerkiksi Iranissa uskonnolliset vähemmistöt ovat tunnustettuja perustuslain mukaan, ja niillä on oikeus harjoittaa seremonioitaan. Siitä huolimatta varsinkin kristityt voivat joutua eriasteisen painostuksen kohteeksi. ?. Missä kohdassa olisi viisasta joustaa jäykistä säännöistä laupeuden vuoksi. Yksittäinen ihminen ei tähän sanoitukseen aina pysty, vaan hänen määrittelynsä jäävät vajaamittaisiksi niin viranomaisten kuin uskon portinvartijoiden mielestä. Tapaus herättää oikeutetusti pitkän liudan kysymyksiä viranomaisten kyvystä arvioida uskonnollisesta vakaumusta ja sen merkitystä. Sananlaskuissa myös todetaan: Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa. Tämä herättää kirkoissa ymmärrettävästi vastaväitteitä, varsinkin, jos kielteisen päätöksen saanut ja hänen vakaumuksensa tunnetaan yhteisössä hyvin. Jeesus siteerasi Hoosean kirjaa ja totesi: Laupeutta minä tahdon, enkä uhria. Lähettiemme kirjeistä ja vuosikertomuksista saa jo jonkinlaisen käsityksen lähetysalamme yleistilanteesta viime aikoina. Toisaalta viranomainen voi arvioida, ettei pakolaisen kääntymys ole aito, vaan yritys saada sen avulla oleskelulupa. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 15.8. Jos kristityksi kääntynyt ei itse pysty sanallistamaan uutta uskontoaan, viranomaisella ei tietenkään ole paljon vaihtoehtoja. Laupeus ei ole lammasmaista alentuvaa sääliä, vaan aktiivista myötätuntoa, joka saa ihmisen puolustamaan heikkoja ja auttamaan muita hädässä, jopa silloin, kun siitä seuraa itselle ongelmia. Huolimatta uskontunnustusten sanamuodoista ja muista oppilauseista usko voi näyttäytyä eri tavoin. mitkä asiat nykymaailmassa tai omassa elämässämme ovat laupeuden ja myötätunnon esteinä. Laupeus on joustavuutta ja tosiasioiden huomioon ottamista. Kun Jeesuksen opetuslapset taittoivat ja söivät viljantähkiä sapattina nälkäänsä, fariseukset paheksuivat sapatin rikkojia. Kristityksi kääntymisellä voidaan tarkoittaa elämänkatsomuksellisen prosessin yhtä käännekohtaa tai se voi olla äkkinäisen huuman aikaansaama mielenmuutos. Kristinuskossa on erilaisia painotuksia ja elämäntapoja. EmiLia Karhu Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. KOTIMAA | 15.8.2019 3. oLLi SEPPäLä julkaisupäällikkö olli.seppälä@kotimaa.fi Uskon sisältö näyttäytyy eri tavoin K otimaassa kerrottiin viime viikolla iranilaisesta kristityksi kääntyneestä Sardarista, jota odottaa pakkopalautus. Myötätunto sekä itseä että muita kohtaan vapauttaa hyviä voimia. Uskonnollisesta vakaumuksesta kertominen saati sen perustelu on vaikeaa kantasuomalaisellekin, joten se on monin verroin vaikeampaa toisesta kulttuurista tulevalle, joka löytää kristinuskosta elämälleen merkitystä. Kristinusko, kuten muutkin uskonnot, näyttäytyy erilaisena vastakääntyneen silmin. 1919 Kotimaa 15.8.1919
Suomen Luonnonsuojeluliiton mielestä se tarkoittaa vähemmän hakkuuta ja turpeenkaivuuta. Jatkuvan kasvatuksen menetelmä eli jatkuvapeitteinen metsänhoito tuli mahdolliseksi joitakin vuosia sitten metsälain muutoksen yhteydessä. Metsätulo on monelle pohjoisen vähävaraiselle seurakunnalle erittäin merkittävä asia. Talossa on vuokralaisena myös Kyrkpressen-lehteä julkaiseva Fontana Media. Keskitalo uskoo kuitenkin, että pohjoisen seurakunnissa kirkon energiaja ilmastostrategia on otettu myönteisesti vastaan. Seurakuntien metsiä hoidetaan käsitykseni mukaan kestävällä tavalla metsäsuunnitelmien mukaan. Piispa on ottanut seurakuntiensa metsäasian sydämelleen. Karolin Wargh on Vuoden Kanttori 2019 Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus on nimennyt Vuoden Kanttoriksi 2019 Solfs församlingin kanttorin Karolin Warghin. KOTIMAA | 15.8.2019 4. Menetelmällä on myös haasteensa, kuten uuden puuston taimettumisen ongelmat sekä tietyt puuston sairaudet. Kasvavat metsät sitovat hiiltä tehokkaimmin, Keskitalo sanoo nyt Kotimaalle. Samalla Keskitalon edeltäjän Samuel Salmen vuosittain järjestämä Piispansauvakävely jää historiaan. Erityisen runsasta metsänomistus on Kuopion ja Oulun hiippakunnissa. Voisi sanoa, että seurakuntien metsien hoitoa ohjaa Raamatun alkulehdiltä tuttu ajatus viljelemisestä ja varjelemisesta. Silloin palstalla oleva puusto pääosin poistetaan. Avohakkuu ei ole yksiselitteinen käsite. Keskitalon mielestä sen laadinnassa olisi pitänyt hyödyntää enemmän metsätalouden asiantuntemusta. Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan luonnonsuojelua tarvitaan nyt enemmän. Olennaista on, että eri metsänhoitomenetelmiä ei aseteta vastakkain, vaan niitä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää. Näin varmasti myös seurakunnissa tehdään. Kaikki kiinteistön vuokrasopimukset siirtyivät SRS-Invest Oy:lle, joka on sanonut ne irti 1.2.2020 lähtien. Hiilinielujen säilyttäminen ja jopa kasvattaminen ei yksioikoisesti merkitse hakkuiden vähentämistä. Metsä on myös kirkon asia. Nyt niiden pitäisi kartoittaa metsiensä hiilinielujen tila ja miettiä miten niitä vaalitaan. Oulussa järjestetään piispanpyöräily Oulun piispa Jukka Keskitalo järjestää lauantaina 14.9. uutiset | metsä | I lmastonmuutoksen torjunnassa metsänhoito on nyt noussut keskiöön. –?Hiippakunnan alueella on suuria metsänomistajaseurakuntia. Se on sekä virkistyksen, retkeilyn että myös elinkeinon lähde. Luterilaiset seurakunnat omistavat metsää. Vuonna 1981 syntynyt Wargh on valmistunut kirkkomuusikoksi (AMK) Yrkeshögskola Noviasta ja musiikkipedagogiksi Svenska Yrkeshögskolanista pääaineenaan pianonsoitto. – Sen etuna on se, että palstalla on puustoa koko ajan. Kaikilla metsää omistavilla seurakunnilla metsänmyyntiä ei välttämättä ole joka vuosi, Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo toteaa. Paljon riippuu myös päätehakkuuleimikoiden koosta ja muodosta. Puut ja maaperä sitovat ilman hiilidioksidia. – Metsä on pohjoisen ihmiselle hyvin tärkeä miljöö. Meillä on lupa hyödyntää niitä, mutta meillä on myös vastuu niiden hoitamisesta. – Suomalaiseen vastuulliseen metsänhoitoon kuuluu myös se, että harvennushakkuukertojen jälkeen metsä tulee lopulta päätehakkuuvaiheeseen. Syyskuun lopulla Oulussa pidetään kirkon ympäristöpäivät. – Strategian linjaus, että metsiä on hoidettava ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla tarkoittaa sitä, että eri näkökohdat on tarpeen sovittaa yhteen. Kirkkopalvelut myi kiinteistönsä Helsingin keskustassa Kirkkopalvelut on myynyt Helsingissä Hietalahdenranta 13:ssa sijaitsevan kiinteistönsä. Hiippakunnassa on myös ympäristöasiain neuvottelukunta. Elokuun lopulla Oulun ja Kuopion hiippakunnat pitävät seurakuntien metsäseminaarin Kolilla. Monilla seurakunnilla on metsää, ja pienilläkin metsätuloilla voi olla paljon merkitystä pienen seurakunnan taloudessa. Siksi metsiä tulee jatkossakin voida hyödyntää, mutta Metsäseurakunnat varjelevat hiilivarastoja hakkuu ja hiili | Eniten metsänomistusta on Kuopion ja Oulun hiippakuntien seurakunnilla. Keskitalo puolustaa yhtenä menetelmänä myös jaksollista metsänkasvatusta, jota avohakkuuksikin sanotaan. Keväällä Keskitalo otti Pohjoisen näkökulmasta kantaa kirkon ilmastostrategiaan Hiilineutraali kirkko. Valintaperusteiden mukaan Wargh on laaja-alainen muusikko, joka työuransa aikana on kehittänyt itseään muusikkona ja musiikkipedagogina. Ostaja on SRS-Invest Oy, jonka toimiala on rakennuttaminen ja rakennushankkeiden kehittäminen. Liikuntatapahtumalla kerätään varoja vähävaraisten perheiden lasten liikuntaharrastusten tukemiseen. Hän on ohjannut lapsia ja nuoria erityisesti urkumusiikin pariin ja toiminut urkupedagogina. Keskitalo toteaa, että se on tietyissä metsätyypeissä, joskaan ei kaikissa, tarkoituksenmukainen metsänhoitomenetelmä. – Kirkon energiaja ilmastostrategiassa ei ole linjattu sitä, että hakkuita pitäisi vähentää, vaikka jotkut kirkonkin piirissä ovat näin päätelleet. Kirkkopalvelut on Kotimaata julkaisevan Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Oulussa Piispanpyöräily-tapahtuman. Hietalahdenrannan talossa sijaitsevat Kotimaa Oy ja Kotimaan toimitus, Sacrum Oy:n myymälä, segmentointipalveluja tarjoava Insight 360 sekä osa Seurakuntaopiston toiminnoista. Oulun hiippakuntaa voisi Keskitalon mukaan sanoa kirkon ympäristöhiippakunnaksi, sillä siellä on kaikista hiippakunnista huomattavasti eniten kirkon ympäristödiplomeja
Sillä on maaomaisuutta peräti 5 225 hehtaaria. – Se on meille merkittävää, mutta pelkästään sillä ei seurakunnallista toimintaa voi lähellekään kestävästi rahoittaa. – Jukka Keskitalo samalla metsiä vastuullisesti hoitaen ja uutta metsää istuttaen. Sen mukaan hakkuusuunnitelma on keskimäärin 13 000 kiintokuutiometriä vuodessa. Metsäasiantuntija Henri Maijala mietiskelee työkseen Lieksan seurakunnan metsänhoitoa ja myös hiilinieluja. Hiilidioksidiksi muutettuna se olisi 465 000 tonnia. – Toisaalta siinä ei saavuteta jalostetun viljelyaineiston hyötyjä. ” Kirkon energiaja ilmastostrategiassa ei ole linjattu, että hakkuita pitäisi vähentää. Jaksollista metsänkasvatusta suositaan. Sitä määrää on jo monimutkaisempi laskea, Maijala sanoo. Joskus kuulee sanottavan, että metsänomistajaseurakunnat elävät metsistään. Taloudellisesti joissakin kohteissa jatkuvapeitteinen metsänhoito voi olla todella järkevää. 1980-luvulla Lieksan metsiä hakattiin, koska piti rakentaa uusi kirkko. Silloin päästään eroon kalliista uudistamistöistä eli istuttamisesta ja kylvöstä. Vuonna 2018 kirkon suurimman metsänomistajan Lieksan seurakunnan bruttotuloista 15 prosenttia tuli metsätaloudesta. Siksi seurakunnan metsissä on nyt kasvuikäistä puuta, joka sitoo hiilidioksidia paremmin kuin vanha puu. Hiilisidoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta Maijala ei ole varma onko jatkuvapeitteinen metsänhoito jaksollista metsänkasvatusta parempaa. Tämänhetkisen pyöreään puuhun sitoutuneen hiilivaraston määrän Maijala on laskenut. Järkeviä kohteita Maijalan mielestä ovat metsät, joissa on jo valmiiksi erikerroksellinen puusto. Suojeltua metsämaata seurakunnalla on 70 hehtaaria. Lieksan seurakunta Kuopion hiippakunnassa on kirkon suurin metsänomistaja. Metsätalouteen kasvun puolesta kelpaamatonta kituja joutomaata on yhteensä 446 hehtaaria. Mutta se on yksipuolinen aspekti. – Sitä oikeastaan toivoisin, että tulisi pitkäaikaisesti tutkittua tietoa asiasta. Onko jatkuvapeitteinen metsänhoito parempi vai huonompi kuin avohakkuu, sitä Maijala ei osaa vielä sanoa. – Tietenkin hiilinielun kannalta olennaista on se, miten kauan puun sitoma hiili pysyy poissa ilmakehästä. Maijalan mielestä kartoitustehtävä on hankala. Vuonna 2018 Lieksan seurakunnan bruttotuloista 15 prosenttia tuli metsätaloudesta, tarkemmin sanottuna puun myynnistä. Lieksan metsistä 4 564 hehtaaria on kasvullista metsämaata. Lisäksi turvemailla hiiltä on valtava määrä ikiaikaisten maatumattomien kasvinosien muodossa sitoutuneena. Kirkon ilmastostrategia nimittäin edellyttää, että seurakuntien metsien tila hiilivarastoina ja arvo hiilinieluina kartoitetaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Arvion mukaan seurakunnan metsissä olisi 125 000 tonnia hiiltä puihin sitoutuneena. Maijala toteaa, ettei se pidä täysin paikkaansa. Lieksassa on tehty kymmenvuotinen metsänhoitosuunnitelma. Freija Özcan Metsä on myös kirkon asia. Tutkimustietoa siitä, miten paljon hiiltä tällä hetkellä metsästä löytyisi, on riittävästi, mutta muiden kasvihuonekaasujen toimintaa tai vaikkapa ojitusten vaikutusta hiilitaseeseen ei Maijalan mukaan ehkä täysin tunneta. Keskimäärin pystyyn jäävä – vaikka vanhakin – puu sitoo hiiltä kauemmin kuin hakattu puu, vaikka toki sahapuu voi sitoa lopputuotteena hiiltä satojakin vuosia, Maijala sanoo. – Jos puhutaan siitä, miten paljon hiiltä on pyöreään puuhun sitoutunut, se on hyvin yksinkertaista laskea. Kaksi kolmasosaa puiden ilmakehästä sitomasta hiilidioksidista on sitoutuneena maaperässä. Sen sijaan metsien kasvurakenne alkaa olla sellainen, että metsätalouden nettotuotoilla voidaan pitkälti rahoittaa kiinteistötoimen nettokulut pois lukien kuitenkin kiinteistöistä johtuvat poistot. Siitäkin on suojeltu yhteensä 144 hehtaaria. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 15.8.2019 5. –?Meillä on siitä niin lyhyt kokemus, ettei voi vielä varmasti sanoa. – Muutamassa hehtaarissa on tehty yläharvennuksia pyrkimyksenä saada monikerroksinen metsä, Maijala kommentoi kysymystä paljon puhutusta jatkuvapeitteisestä metsätaloudesta
ELCA:n mukaan toiminta ei riko lakia. Nuoret aikuiset ja etniset vähemmistöt tunsivat uskontoja keskimääräistä huonommin. Kysymykset käsittelivät muun muassa sitä, miksi pääsiäistä vietetään, mikä on ramadan ja milloin sapatti alkaa. ELCA on ensimmäinen kirkkoturvaa tarjoava kirkkokunta Yhdysvalloissa. Turvaa ovat tähän asti tarjonneet yksittäiset kirkot. Tavoitteena on myös modernisoida kirkkoa ja houkutella näin nuoria. Kirkon urheilutyöntekijöiden on tarkoitus tarjota seurakunnassa viikoittaista urheilutoimintaa kaikenikäisille. kuusi päivää kestävän pyhiinvaelluksen eli hajjin. Harva kuitenkaan osaa vastata oikein juutalaisuutta, buddhalaisuutta ja hindulaisuutta koskeviin kysymyksiin. | Kuva: Lehtikuva / Reuters / Waleed Ali Amerikan evankelis luterilainen kirkko ryhtyy turvapaikaksi paperittomille Amerikan evankelisluterilainen kirkko (ELCA) on päättänyt kirkolliskokouksessaan ryhtyä kirkkokuntana turvapaikaksi paperittomille maahanmuuttajille. KOTIMAA | 15.8.2019 6. Yhdysvaltain maahanmuuttoja tullilaitos ICE välttää kuitenkin yleensä tekemästä pidätyksiä ”arkaluontoisissa paikoissa”. Urheilutoiminta on osa kirkon uudistusohjelmaa, jonka avulla se toivoo tavoittavansa uusia ihmisiä. Jokaisen muslimin pitäisi mahdollisuuksien mukaan kerran elämässään tehdä pyhiinvaellus Mekkaan. Näin kertoo tutkimuskeskus Pew Researchin heinäkuussa julkaisema tutkimus, jossa kysyttiin Yhdysvaltojen aikuisväestöltä uskontoihin liittyviä kysymyksiä. Urheilutoimintaa rahoitetaan 12 miljoonalla punnalla, jotta seurakunnat voisivat panostaa jalkapalloon, juoksuryhmiin, koulupäivän jälkeiseen urheilemiseen ja nyrkkeilykerhoihin. ELCA aikoo kehittää ohjeistusta ja resursseja siihen kuuluville yli 9 000 seurakunnalle auttaakseen niitä tutkimaan ja kehittämään toimintaansa maahanmuuttajien vastaanottamisessa. Keskimäärin amerikkalainen aikuinen osasi vastata oikein noin 14 kysymykseen. Pyhiinvael lus on yksi islamin viidestä peruspilarista uskontunnustuksen, rukouksen, paaston ja almuvero kanssa. Kysymyksiä oli yhteensä 32 ja vastaajia lähes 11 000. Amerikkalainen tuntee kristinuskon perusteet ja vähän islamia Suurin osa amerikkalaisista tuntee kristinuskon ja Raamatun perusteet ja joitain asioita islamista. Juutalaiset, ateistit, agnostikot, evankelikaalit, korkeasti koulutetut ja uskonnollisesti monipuolisesti verkostoituneet tunsivat uskontoja parhaiten. Yhdysvalloissa paperiton maahanmuuttaja voidaan pidättää myös kirkossa, moskeijassa tai synagogassa. ELCA:n kuuluu noin 3,5 miljoonaa kristittyä. Englannin kirkko panostaa urheiluun Englannin kirkko houkuttelee uusia ihmisiä kirkkoon urheilutoiminnan avulla. Se on suurimpia vuosittaisia uskonnollisia juhlia maailmassa. Kuva on Mekan suuresta moskeijasta, jonka sisäpihalla pyhiinvaeltajat rukoilevat. maailmalta Muslimit aloittivat perjantaina 9.8
– Tämä rahoitusmuoto on ollut olemassa jo useamman vuoden, hankeneuvoja Juha Välilä kertoo. Valtio jakaa rahaa, koska sen intressi on valvoa hiilitaseen tavoitteiden toteutumista. Sen keskiaikaisen Sysmän Pyhän Olavin kirkon sähkölämmitys oli tarkoitus vaihtaa maalämpöön. Jos kirkossa olisi ollut vesikiertoon perustuva patteri, olisi ollut helpompaa. Jos hakemuksessa vaikkapa lukee, että nykyinen lämmitysjärjestelmä on vanhentunut ja käyttökelvoton, arvio voi kaataa hakemuksen. – Se olisi vaatinut valtavan isot työt. Virheitäkin on hyvä välttää. Välilä kertoo törmänneensä myös seurakuntiin, joissa energiamuotoa on vaihdettu ilman että olisi tiedetty saatavilla olevasta rahoituksesta. Hankkeeseen saatiin valtiolta rahoitusta 12 000 euroa. Freija Özcan Kirkkopalvelut ry on Kotimaata julkaisevan Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Sysmän keskiaikaisen kirkon lämmitystä ei saada vaihdettua maalämpöön. Tainionvirran seurakunta sen sijaan joutui laittamaan hankkeensa jäihin. Rahoitusta saatiin 20 000 euroa. – Olen toiminut ELY-keskuksessa maksatushakemusten tarkastajana. Siellä olen nähnyt hakemuksia, joissa on esitetty kustannuksia, joita ei voi hyväksyä. Nyt Kirkkohallituksen arkkitehti piti miljoonaan nousseita kustannuksia seurakunnalle liian kalliina. Rahoitusta energianmuutoshankkeisiin ovat hakeneet ja saaneet Kangasniemen ja Tainionvirran seurakunnat. Kaukolämmöstä tai suorasta sähköstä siirtymiseen on saatavissa noin 15 prosenttia investointikustannuksista. Siksi ilman hiilidioksidipitoisuutta vähentäviä hankkeita kannattaa valtion näkökulmasta tukea. Arvostetuinta on siirtyminen öljylämmityksestä uusiutuvan energian, esimerkiksi maalämpöön. – Täytyy miettiä, mikä on järkevin muoto ja mikä on investoinnin rahoituspääoma, jotta hanke pystytään toteuttamaan. Rahoituksen saamiselle on tietyt kriteerit. Hankeneuvojana Juha Välilän tehtävä on olla tukemassa seurakuntaa, joka hakee avustusta. aina energianmuutos ei onnistu. Keskiaikaisen kirkon alustan kaivaminen olisi vaatinut arkeologista tutkimusta. Hakemusten tekemisessä on Välilän mukaan omat kikkansa, jotka ammatti-ihminen osaa. – Kun päädytään tekemään hanke, muotoillaan hankehakemus ja ollaan etukäteen yhteydessä rahoittajan kanssa. Kävi kuitenkin niin, että hanke paisui ajateltua kalliimmaksi. – Voi myös olla, että oltaisiin kiinnostuneita rahoituksesta, mutta ei ole työaikaa eikä uskallusta hakemusten tekemiseen. – Jos esimerkiksi ympärivuotisessa energiantuotannossa öljystä vaihdettaisiin aurinkoenergiaan, hanke ei kuolettaisi itseään määräajassa, Välilä huomauttaa. Rahoittaja saattaa ehdottaa etukäteen hakemukseen jotain ja sitä kautta myös sitoutua sen hyväksymiseen. Kangasniemen puukirkon sähkölämmitys korvataan maalämmöllä remontin yhteydessä. | hiilineutraali kirkko | S iirtyminen uusiutuvaan energiaan on seurakunnilla edessä, jos halutaan, että kirkon ilmastostrategia Hiilineutraali kirkko toteutuu vuoteen 2030 mennessä. Alapohjia olisi pitänyt kaivaa auki ja rakentaa uudestaan, koska putket olisi pitänyt johtaa lattian läpi, kirkkoherra Jeremias Sankari toteaa. Maalämpöä kirkkoon valtion tuella energianmuutos | Seurakunnat voivat saada energia-avustusta valtiolta siirtyessään käyttämään uusiutuvaa energiaa. Talvella aurinkoenergian riittävä kerääminen vaatisi niin suuren alan aurinkopaneeleja, ettei se yksistään ole järkevä energiamuoto. Maalämpö on hyvä vaihtoehto. Kirkkopalvelut tarjoaa seurakunnille hankeapua energia-avustusten hakemiseen. Kirkko lämpiää lattiassa kulkevilla sähkökaapeleilla. Rahoittaja määrittelee investoinnin kuoletusajan, jonka aikana hankinta on maksanut itsensä takaisin säästyneinä energian hankintakustannuksina. Silloin avustusta on mahdollista saada jopa 20 prosenttia investointikustannuksista. Jos esimerkiksi lisäkustannuksia tulee liikaa, se voi kaataa koko maksatushakemuksen. Energianmuutokseen saa rahoitusta valtiolta. Remontin kustannusarvio on 3,5 miljoonaa, josta energianmuutoksen osuus on noin 300 000 euroa. | Kuva: Markku Mattila KOTIMAA | 15.8.2019 7
Partion ja kirkon yhteistyö sujui kauan sopuisasti. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. partion historia | Kirkon ja partion kannattaisi päivittää suhteitaan molemmin puolin ja tunnustaa yhteiskunnassa tapahtunut muutos, kirjoittaa Jyrki Vesikansa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Partion suurissa yhteistilaisuuksissa kannattaa seurata samankaltaista linjaa. Seurakuntien lippukunnille jää toimintakenttää, vaikka partion yhteisissä tapahtumissa otetaan huomioon nykyisten suomalaisten moninaisuus. Hän itse jäi tosin ”ruskeaan” liittoon. 010 289 8100, 010 289 8101 (ryhmät) Tallinna Oberammergau KOTIMAA | 15.8.2019 8. Jyrki Vesikansa Partion satavuotishistorian toimitusneuvoston puheenjohtaja, FL Partio ei ole koskaan ollut erityisen uskonnollinen ” Kun paikoin enää puolet väestöstä kuuluu kirkkoon, on myös yhteisiä seremonioita uudistettava. Meillä Helsingin Käpylässä Urho Siron perustama lippukunta toimii kirkon kellarissa, mutta varsinaisena seurakunnan toimintana sitä ei tunnuttu ihan pitävän verrattuna palkattujen työntekijöiden vetämiin nuorisoryhmiin. Sadan vuoden takaisessa brittiläisessä imperiumissa uskonto sai siten partiossa oman roolinsa – samoin Suomessa, jossa ei ollut vielä edes uskonnonvapautta. Tämä liittyi asevelipappien näkemykseen laveasta kansankirkosta. Suomessakin on ollut muun muassa juutalaisia ja mormonien lippukuntia – puhumatta ortodokseista ja vapaakirkosta. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi LUTHERIN KAUPUNGIT JA OBERAMMERGAUN KÄRSIMYSNÄYTELMÄ 25.-30.5.2020 Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana on Kotimaa-lehden artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen ja asiantuntijaopas Sirkka-Liisa Aalto. Hinta: 349 €/hlö Lisätiedot: Matka-Agentit, p. 1930-luvullakin uskonnolliset, alkuun lähinnä NMKY:n ja NNKY:n lippukunnat lähtivät omille teilleen vahvasti Turusta Ukko Kivistön johdolla. Partiolupauksessa luvattiin täyttää velvollisuus ”Jumalaa, isänmaata ja kotia kohtaan”, toki ”parhaan kykyni mukaan”. Ongelmia partiossa saattoivat aiheuttaa lähinnä äkkiheränneet maallikot, jollainen pakotti Herttoniemessä kolkkapoikia polvirukouksiin. Harri Raitis viittaa mielipidekirjoituksessaan ( Kotimaa 25.7.) partioliikkeen aiempaan jakautumiseen lopulta kahdeksaan liittoon. P artiohistorian tuntijana voinen kommentoida Kotimaan mielipidepalstalla käytyä keskustelua partion ja uskonnon suhteesta ( Harri Raitis 25.7., Jaakko Kivisaari 20.6. Englannin jamboreella 1957 malesialaiset naapurimme olivat varmaan muslimeja, vaikkei se tullut missään esiin. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi PEKING JA KIINAN MUURI 2.-9.11.2019 Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana toimii Kotimaa-lehden toimituspäällikkö, pastori Freija Özcan. Virallisesti kirkko hyväksyi partion ohjelmaansa 1945. Partio on sopeutunut kulloiseenkin yhteiskuntaan. Tällä vuosituhannella olen muun muassa seurakuntaneuvostossa havainnut partion joutuneen esimerkiksi toimintasuunnitelmissa marginaaliin. Partioliike ei ole koskaan ollut erityisen uskonnollinen, saati kirkollinen. Kiinan muuri VIULUNSOITTAJA KATOLLA musikaalimatka Tallinnaan 5.-6.10.2019 Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana päätoimittaja Mari Teinilä. Yksittäiset lippukunnat ovat sitä saattaneet olla. Hinta: 1 595 € /hlö Lisätiedot: Matka-Agentit, p. Seurakunnat takasivat työn jatkuvuuden, kun riippumaton lippukunta saattoi sammua vetäjien väistyttyä. ym.). mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Hän ja sellaiset partiopapit kuin Ensio Kuula, Pertti Ranta, Matti Hakkarainen, Erkki Arhinmäki ja Urho Siro tiedostivat partion erikoislaadun tuputtamatta uskontoa. Kun paikoin enää puolet väestöstä kuuluu kirkkoon, on myös yhteisiä seremonioita uudistettava. Hinta: 2 598 € /hlö Lisätiedot: Lomalinja, p. Vapaaehtoisvoimin pyörivä työ on halpaa. Äitini johti sudenpentuja tulevan arkkipiispan Ilmari Salomiehen Töölön Sinisissä. Toki jo 1910 nuori pastori Verneri Louhivuori perusti Helsingin NMKY:lle Helsingin Sinisten edeltäjän. Seurakunnat saivat partiossa kontaktin moniin itsenäiseen toimintaan kouliintuneisiin nuoriin. Lippukunnat voivat järjestää omia tilaisuuksiaan – myös harvoilla suurleireillä. Myös Jukka Paarmalla on partiotausta. Nyt kannattaisi sopeutua yhteiskunnan muuttumiseen. Hänen partiotiensä päättyi kuitenkin pian. Tämä ei estänyt siviilirekisteriin kuuluvia nousemasta lippukunnassamme johtotehtäviin eikä laulamasta iltanuotion päätteeksi veljespiirissä ”Maa on niin kaunis”. Paluu yhtenäisyyteen vaati yli 40 vuoden prosessin. Ehkä molemmin puolin kannattaisi suhteita päivittää ja tunnustaa yhteiskunnan muuttuminen sekä omat erityispiirteet. Tämän kevään riemupromootiossani jumalanpalveluksen vaihtoehtona olikin tunnustukseton tilaisuus. Seurakunnat lähtivät mukaan 1930-luvulla
Minun maailmani, minun uskoni, minun Jumalani seisahtui sunnuntaiaamuna Käsmun kirkossa. Leena-MaiJa Sani Veli-Matti Kärkkäinen paljastaa esseessään ( Kotimaa 8.8.) osuvasti yhden puutteen, joka kaventaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon (ja todennäköisesti monien muidenkin kirkkojen) sanomaa. Juhani ForSberg TT, dos. Minä olin todistajana, koska olen kummi ja olen tuntenut heidät kolmen vuoden ajan. Kirjoituksessa on kuitenkin useita kohtia, jotka vaativat täsmennystä ja jatkokeskustelua. Ei tarvitse pinnistellä oman ymmärryksen kanssa. Luther itse uskoi elämänsä useammassakin vaiheessa maailmanlopun ja Kristuksen tulemisen olevan lähellä. Esitän niihin muutaman kommentin. Esirukous oli kymmenen minuutin hiljainen rukous. Tekstejä ja rukouksia luki joko pappi, joku seurakuntalaisista tai kaikki yhdessä. Sen aikana tuntui hyvältä painaa otsa vasten edessä olevan penkin selkänojaa. Meitä, jotka tunnemme heidät ja tiedämme heidän innostuksensa uusina kristittyinä, ei arvosteta lainkaan. Ekumeenisissa keskusteluissa on tässä asiassa edistytty varsin pitkälle. Viimeisimmän julkaisunsa esipuheessa hän rukoilee: ”Tule Herra Jeesus; ja joka sinua rakastaa, sanokoon: ’Tule’”. Rovasti puhuu sujuvasti arabiaa ja on virallinen arabian kielen kääntäjä, joten hän pystyi opettamaan täysin ymmärrettävästi kristinuskon perusteet. Toinen asia on, että eriuskoisia on valtakirkkojen taholta kohdeltu monella tapaa kaltoin. Olisimme voineet kertoa sanasta sanaan samanlaisesta kohtelusta. Saarna oli papin ja seurakunnan välistä keskustelua, jossa yhdessä mietittiin päivän evankeliumin sanomaa. KOTIMAA | 15.8.2019 9. Jumalan työ ja todellisuus elämässämme ei ole riippuvaista tunteistamme ja kokemuksistamme. Yllätyin, miten hyvin tuo fyysinen tunne auttoi rukoukseen keskittymistäni. Ei tarvitse vakuuttaa muita mistään. Pelkistetyssä messussa mielen ja ruumiin vielä vähän haikaillessa lyhyeksi jäänyttä yön lepoa oli kaikki se, mitä tarvitsin. Seurakuntamme pastorin kirjoittamalla suosituskirjeellä ei ollut mitään merkitystä. Sellaiset hetket lohduttavat ja rohkaisevat. Hän kutsui usein nuoret kotiinsa ja lahjoitti heille arabiankieliset Raamatut ja muuta kirjallisuutta. Se on paikka, jossa on helppo uskoa Jumalaan. Niitä hetkiä, jolloin kokee Jumalan erityistä läsnäoloa. Sunnuntaiaamuna Käsmun kirkossa verho näkyvän ja näkymättömän välillä oli läpikuultava. Thomas Müntzerin mukaan Jumalan Hengen valtuuttamalla profeetalla on oikeus panna uusi maailma täytäntöön väkivalloin. Kristinuskon ulottuvuus tulevaisuuteen sai uuden sysäyksen viime vuosisadan lopulla niin sanotusta ”toivon teologiasta”, jonka tunnetuin edustaja oli saksalainen teologi Jürgen Moltmann. Siitä kirkon tulee puhua. Tunteiden ja elämysten välttely on yhtä huono asia kuin niiden asettaminen uskon mittariksi. On aivan normaalia ja täysin hyväksyttävää tarvita myös niitä kokemuksia, joissa Jumala tuntuu hyvin läheiselle. Augsburgin tunnustuksen niukka XVII artikla ei korjaamalla parane. Minulle on nuoresta asti opetettu, ettei tunteita ja elämyksiä saa painottaa liikaa. Ihmeellinen lahja on näillä hallinto-oikeuden ja Migrin maallikoilla, jotka pystyvät arvioimaan toisen ihmisen uskon aitoutta! Rankkojen kuulustelujen jälkeen sanotaan, että usko on pinnallista. Usein ne myös yllättävät. Se kohdistui siihen, millä tavalla tuleva Jumalan valtakunta toteutetaan tässä maailmassa. Ohuen hetken kokemus ei lopulta ulotu sanojen tasolle, eikä ole tarpeenkaan. K elttiläisessä kristillisyydessä puhutaan ohuista paikoista, thin places. Lutherin aloittama reformaatio ei hylkinyt uskon tuonpuoleisen ja tulevaisuuden ulottuvuutta Kärkkäisen esittämällä tavalla. Sen Luther torjui, ja samaa torjuntataistelua joudutaan käymään tänäänkin. Mutta siinä ei ole kaikki. Jumalanpalvelus oli yksinkertainen: ei virrenveisuuta, vain keskeiset jumalanpalveluksen osat. Kerroin, että he ovat uskossaan vilpittömiä ja aivan innostuneita ja kokevat todeksi: entinen on mennyt. Olin tullut paikalle yhdeksän muun seurakuntalaisen ja heidän pappinsa Urmas Karileetin kanssa. Ehtoollisella me kymmenen juuri ja juuri mahduimme pienen alttarikaiteen äärelle. Tällainen ohut paikka on konkreettinen paikka, jossa ihminen erityisesti kokee tuonpuoleisen todellisuuden. Seurakunnan sanalla ei ollut oikeudessa merkitystä Hallintojohtaja Jorma Korpela kirjoitti Kotimaassa (8.8.) totuuden turvapaikanhakijoiden kohtelusta hallinto-oikeudessa. Ohuiden paikkojen lisäksi on ohuita hetkiä. Lutherin jyrkkä tuomio kasteenuusijoista ei kohdistunut heidän eskatologiaansa sinänsä. Jumala on, rakastaa ja pelastaa, tuntui meistä miltä tahansa. Todistajana oikeudessa oli rovasti, joka piti rippikoulun, kastoi ja konfirmoi meidän nuoret irakilaisemme. Ohuella paikalla tämän maailman ja tuonpuoleisuuden välillä on vain ikään kuin ohuenohut verho. Ehtoollinen yhteyden ateriana oli konkreettista. Kärkkäinen ei mainitse heistä sanaakaan, vaikka hänen kirjoituksensa erilleen nostettu sitaatti puhuu samasta asiasta: ”Eikö eskatologinen toivo siitä, että luomakunnalla on loppumaton tulevaisuus, voisi olla voimallinen kimmoke tästä maailmasta huolehtimiseen.” Kirkon sanoman kaventuminen tulee ilmi ennen muuta siinä, että toivo tähtää vain tämän maailman olosuhteiden korjaamiseen, minkä puolesta myös kristittyjen on taisteltava. Tämä on tässä ja edessä ” Tunteiden ja elämysten välttely on yhtä huono asia kuin niiden asettaminen uskon mittariksi. Melanchthonin puolustus toteaakin siitä vain, ettei asiasta ole erimielisyyttä katolisen kirkon sisällä. ohuita hetkiä aiJa Pöyri Kirjoittaja on mummu ja pappi. Edessä on pahaa, kärsimystä ja tuhoa, mutta siellä on parempaa mitä ikinä voimme aavistaa. Kirkossa nämä nuoret miehet tahtovat käydä joka sunnuntai. Viime sunnuntaina istuin aamukahdeksalta pienen virolaisen Käsmun kylän kirkossa. Hänellä on myös suomalaisia opetuslapsia. Jos olisimme vastapäätäni olleen kanssa ojentaneet kätemme, olisimme tavoittaneet toisemme
saakka muutamia kertoja viikossa. Laivamatka kestää 1,5 tuntia, saaressa vierailu kaksi tuntia. reportaasi KOTIMAA | 15.8.2019 10. Saaressa on mahdollisuus myös yöpyä luotsiaseman huoneissa, vanhoissa majakkamestarin ja majakkamiesten tuvissa tai kalastajakylän vierasmajassa. TeksTi ja kuvaT | janne könönen Matkaohje kokkolan kaupungin vanhansataman lahdelta lähtevä M/S Jenny vie Tankariin 1.9. Tankar – merestä noussut Hylkeenpyytäjien ja majakanvartijoiden karulla saarella Kokkolan edustalla on kirkko, jossa toimi aikanaan silakkapappeja
Olemme tulleet Tankariin, Kokkolan merellisen sisääntuloväylän uloimpaan kärkeen. Merenkulkijoiden oppaaksi saarelle kasattiin jo varhain kivikummeli. Satamasta lähtevät polut houkuttelisivat lähtemään useampaankin suuntaan. Tulen antaman valon avulla merenkulkijat suunnistivat pimeässä. » ” Tankarissa mikään ole vielä valmista. KOTIMAA | 15.8.2019 11. Sen jälkeen rakennettiin pieni mökki, jossa oli ikkunat merelle päin ja pyöreä tulisija keskellä huonetta. Tankarin tiedetty historia ulottuu 1200-luvulle. Ihmisten tiedetty historia saarella alkoi noin 1500-luvun paikkeilla. Koponen tutustuttaa vieraat kapeita polkuja pitkin saaren muutamaan nähtävyyteen. Jo mereltä lähestyttäessä on voinut erottaa saarelta pieniä, useimmiten punaiseksi maalattuja kalastajamökkejä. Merestä noussut veti puoleensa hylkeenpyytäjiä ja kalastajia, jotka ottivat sen pyyntimatkojensa tukikohdaksi. Siinä vaiheessa Tankar oli jo vilkas kesäsaari. Kitukasvuinen heinä riitti ennen vanhaan yhden lehmän laiduntamiseen. Pitkältä laiturilta on mukava astella maalle, joka on oikeastaan suurimmaksi osaksi kiveä. Pärskeet yltävät juuri ja juuri laivan alakerran ravintolan ikkunaruutuihin. Taaemma ei juuri päästäkään, sillä sitä ennen paikka oli vain luoto, joka vasta hitaan maankohoamisen myötä alettiin ymmärtää saareksi. Perunoita on täällä jouduttu kasvattamaan pienillä kallionkoloihin raivatuilla peltotilkuilla ja multa on tuotu mantereelta. Ylempänä näköalaterassilla erottaa horisontissa takana Kokkolan vanhan sataman ja edessä, merimerkkien välissä, pienen kallioisen saaren. Tankar hämmästyttää heinänkorsien ja kanervikkojen runsaudella, mutta mikään puutarhurin unelma se ei ole. Jenny kiinnittyy vaivatta sataman suojaisaan laituriin. On vanha hylkeenpyytäjien alus, lisää kivijaloilla seisovia kalastajamökkejä, luotsiasema ja edelleen toiminnassa oleva, yli sata vuotta vanha majakka. Kunnon majakka saatiin vasta 1800-luvun lopulla. Maan kohotessa pinta-ala kasvaa ja kasvillisuus muuttuu jatkuvasti. Aivan toisenlainen on ollut tunnelma niinä monina myrskyisinä päivinä ja öinä, jolloin kalastaja on palannut perheensä luo hyiselle saarelle, pitkän kalamatkan jälkeen, saaliitta tyhjin käsin. M /S Jenny lipuu kevyesti Pohjanlahden lempeässä aallokossa. Ennen tätä reittiä seilasivat niin silakanja hylkeenpyytäjät kuin majakanvartijat ja papitkin. Saarella parisenkymmentä vuotta säännöllisesti vieraillut M/S Jennyn kansimies ja Tankarin tutustumiskierrosten opas Pentti Koponen sanoo kuitenkin huomanneensa kasvillisuuden lisääntyneen
Ensimmäinen Herran huone se ei tosin tainnut olla, sillä dokumenteissa tuolta vuodelta on luettavissa vanhemman kirkollisen rakennuksen korvaaminen uudemmalla. Tankar on mitoiltaan pieni, pituudeltaan vain noin 750 metriä. Kaarlelan rovasti A.W. On epäilty, että kirkon ja ympäristön vähäväkinen, katajainen tunnelma oli se, joka sai tämän lahjoittamisen, uhraushalun, liikkeelle. Ulkonäöltään se on tismalleen samannäköinen kuin kalastajamajat, joita saarella kutsutaan saunoiksikin. Nyt pappien oli velvollisuus tulla saarelaisten luo, ei toisinpäin. Ajan myötä tankarilaiset alkoivat puuhata saarelleen omaa kappelia. Ja tuntea haikeus, kun joutuu jättämään hyvästit saarelle ja kesän riemuille veneen lähtiessä alkusyksystä mantereelle. Virkanimike tarkoitti kappalaisen arvoista, vakinaisessa virassa ollutta pappia. Systeemin kerrotaan toimineen kelvollisesti siihen saakka, kunnes silakkaparvet alkoivat 1800-luvun alussa Kokkolan edustalta uhkaavasti ehtyä. Pentti Koponen kertoo, että entisaikoina saaressa vierailleilla oli tapana tuoda mukanaan kirkkoon kuvatuliaisia. Viime kesänä paikka lakaistiin Koposen mukaan äkkiä puhtaaksi juuri ennen kuin polun mutkasta aukiolle astelivat presidentti ja puoliso. Tankarin majakka rakennettiin 1800-luvun lopulla. reportaasi pimeästä yöstä Kokkolan vanhansatamanlahden suojiin. On varmasti ollut elämys viettää kesä eristyksissä muusta maailmasta, tiukasti omassa yhteisössä. Luotsiasemalla ja majakanvartijan mökeillä voi nykyään yöpyä, jollei saarelle halua tehdä tällaista kahden tunnin pikakierrosta. Alla on teksti: ”Muistomerkki niille luotseille, jotka eivät alistuneet ryssän sortoon.” Hanhet ovat äskettäin ryydittäneet aseman edustan nurmikkoa jätöksillään, kuten niillä kuulema on päivittäin tapana. On aika ihme, että siellä tiedetään asuneen 1860-luvulla kesäisin yli 60 venekuntaa, kalastajia ja majakanvartijoita perheineen. Koponen esittelee modernimman, karun betonisen luotsiaseman pihalla taulun, johon on kaiverrettu Suomen luotsilaitoksen venäläistämistä vuonna 1912 vastustaneiden ja viroistaan irtisanoutuneiden selkärankaisten luotsimiesten nimet. Kalamiesten tiedetään joskus pitäneen hartauksia satamavoudin johdolla myös omin voimin. Pariisilaisen Henry Lepauten tehtaan valmistaman majakan valolaitteen kerrotaan kantaneen 13 meripeninkulman päähän. Itse majakka, Tankarin sydämeksi sanottu, oli ainoa valonlähde merellä, joka opasti alukset KOTIMAA | 15.8.2019 12. ” Itse majakka, Tankarin sydämeksi sanottu, oli ainoa valonlähde merellä, joka opasti alukset pimeästä yöstä. Pentti Koponen on Tankarin opas ja saarelle vievän M/S Jennyn kansimies. Tankarin pyhäkkö on pieni ja vaatimaton, vain noin kahdeksan metriä pitkä ja kuutisen leveä. Saatu taksa kirkollisista palveluksista oli ”10–12 puolitynnyriä silakkaa sesongilta”. Pitäjänapulainen, jonka velvollisuuksiin kuuluivat myös maalliset velvoitteet kuten satamavoudin työt, joutui usein viipymään saarella pidempään, eivätkä kalat enää tahtoneet riittää papin elättämiseen. Chydenius kieltäytyi lähtemästä enää saarelle vuoden 1865 jälkeen, koska hänellä ei omien sanojensa mukaan ollut apulaista, vaan kädet täynnä kirkollisia tehtäviä mantereellakin. Koska kalastajat olivat merellä koko ajan muutoinkin, parinkymmenen kilometrin kirkkomatka ei houkutellut. Ensimmäisen kerran loisto syttyi lokakuussa 1889. Houkuttimeksi jumalanpalveluksista ja muista kirkollisista palveluista saarelaiset lupasivat elättää pitäjänapulaisen silakkapalkalla. Kalastajat saivat vuonna 1727 ainakin seurakunnalta kehotuksen osallistua jumalanpalveluksiin Kaarlelan emäkirkossa. Pienen, punakylkiseksi maalatun kappelin, jota kirkoksi nykyään nimitetään, tiedetään valmistuneen vuonna 1754. Tehtävä lankesi seurakunnan puolelta pitäjänapulaisen kontolle. Majakanvartijoiden mökkien pihapiirissä voi hyvin kuvitella menneen ajan lämpimän kesäpäivän, jolloin lapsilaumat ovat vilistelleet edestakaisin mökkien edustalla, isien hääriessä veneillään ja äitien keittiöissä. Vuosien mittaan kirkon hirsiseinät täyttyivätkin pienistä maalauksista ja painetuista korkokuvista. Saaren majakkaja merimiesten hurskauselämästä vanhoilta ajoilta tiedetään melko vähän. Aina ei majakastakaan ollut apua. Kun kukaan seurakunnan papeista ei näyttäytynyt Tankarissa, hommasivat kalastajat tilalle vierastyövoimaa palkkaamalla toispaikkakuntalaisen kesäpapin itselleen. On varmasti ollut aavemainen tunnelma, kun sumuisina öinä tornin valon ehtyessä ulapalle on huudatettu sumutorvea varoitukseksi lähestyville laivoille särkkien, karien ja matalikkojen pimeästä uhasta. Kirkolliseksi rakennukseksi mökin tunnistaa ulkoa vain oven ja alttaripäädyn yläpuolelle kiinnitetyistä valkoisista puuristeistä, sekä yksinkertaisesta kellotelineestä. Omalla pikku pyhäköllään saarelaiset olivat näin kääntäneet ”ongelman” nurinpäin
”Tankar on minulle kuin paratiisi: karu saari kallioineen ja tyrnimarjoineen, kokonainen rykelmä pieniä mökkejä ja laitureita, majakka, luotsiasema – ja kaiken tämän yllä leijuu suolan tuoksu, joka vie ajatukset Pohjanlahden pohjattomiin rikkauksiin.” (Etnologi ja kirjailija Erla Hovilainen, 1945) KOTIMAA | 15.8.2019 13. Yhteensä on havaittu lähes 260 lintulajia. Kirkon penkkeihin ja seiniin on jätetty nimikirjoituksia. Sittemmin hollitupameininkiä ja ramppaamista suitsittiin naulaamalla lattia tiiviimmin paikalleen. Maan kohotessa pinta-ala kasvaa ja kasvillisuus muuttuu jatkuvasti. Kanervikko ja marjakasvit tuoksuvat puolestaan saaren pohjoislaitaa kohti kiertävällä, puolentoista kilometrin mittaisella luontopolulla. Syksymmällä täällä olisi varmasti upeaa kokea koleahko aamuhetki, jolloin sumu on laskeutunut koko kallioisen saariluodon ylle ja rannoilla kuuluu vain veden kohinaa ja kymmenien muuttolintuparvien ääntelyä. Vanhimmaksi tauluksi sanotaan jo ennen kappelin rakentamista maalattua kuvaa arkkienkeli Mikaelin taistelusta Perkelettä vastaan Mooseksen ruumiista, lahjoittajana nimimerkki A I S. Useimmat Tankarin kirkon kuvista elävöittävät Raamatun tapahtumia, mutta augsburgilaisen Johann Leopoldin kuparipiirroksessa hymyileekin vienosti kappelin rakennusajankohdan kuningas Aadolf Fredrik. Vuosien mittaan pienen kirkon seinät täyttyivät maalauksista ja painetuista korkokuvista. Kun vieras jalka astuu penkkien välissä olevalle lattialle, parahtaa lankku voimakkaasti. Kaikessa on merellinen, pohjoinen tuntu, jota jo Itämeren eteläpuolen asukkaallekin olisi mahdotonta selittää. Harvinaisemmiksi lasketaan merikihu, merija selkälokki, riekko ja pilkkasiipi. Tauluja on paljon, vaikka joidenkin väitetäänkin joutuneen matkamuistoiksi saarelta ensimmäisen maa” Taksa kirkollisista palveluksista oli ’10–12 puolitynnyriä silakkaa sesongilta’. Tankarin Öijän saaristoa kohti kurottavalla reunalla on vähän metsääkin, jonne, kuten myöskään pohjoisosan rannalle, ei pesimäaikana ole asiaa. Entisaikoina saaressa vierailijoilla oli tapana tuoda kirkkoon kuvatuliaisia. Jumalan luomistyö jatkuu tällä Pohjanlahdesta nousevalla, pienellä kalliosaarella. Kirkon erikoisuus ovat myös penkkipuihin ja seinähirsiin veistetyt nimmarit. Ensimmäisessä penkissä aivan saarnaajan silmien alle saarnastuolin kaiteeseen on onnistuttu kaivertamaan: ”1795 MD, A B B C L. Tankarin mieleenpainuvimpia, kunnioitusta herättäviä Jumalan taideteoksia ovat monioksaiset, tuulessa huojuvat matalat katajat. 1796.” Mitähän suntiot sanoisivat, jos kävijät kovertelisivat nykyajan kirkkoihin omia puumerkkejään. Lintutieteilijänä olisin täällä varmasti aivan liekeissä. Kaiken kaikkiaan tuntuu hienolta ajatella, ettei Tankarissa mikään ole vielä valmista. Naisten istumapuolen viimeisessä rivissä PCB ilmoittaa käyneensä paikalla 1782, EH puolestaan 1831. Koponen lähettää vieraat kirkosta jatkamaan kierrosta saarella omin päin. Kokkolan kaupunginvälskäri Carl Bråggin ja hänen vaimonsa Maria Spåren lahjaksi tiedetään puolestaan vuonna 1764 maalattu, Ilmestyskirjan kolmatta lukua kuvaava vaikuttava maalaus, jossa Maailman Hallitsija, Kuolema ja Perkele yrittävät köyttää hurskaan miehen, joka polvistuu ja tarrautuu kiinni Kristuksen ristiin. ilmansodan päätyttyä poistuneiden venäläissotilaiden salkkuihin. Tankarilla sanotaan pesivän nelisenkymmentä lajia, muun muassa räystäspääsky, pajulintu, tukkakoskelo ja lapintiira. Viime vuosisadan alkuun saakka lankut olivat irtonaisia, joten pienet pojat ja tytöt sujahtelivat niiden alta kirkkoon sisään ja ulos. W. Mutta nauravat lokit ja ohisuhahtelevat pääskyt kelpaavat näin heikolla biologian tuntemuksella. Vaikka kalastajamökit, majakka ja kirkko ovat ainutlaatuisia, ehkä hienointa Tankarissa on kuitenkin luonto
Taiteilija ja muusa, Kihlattu ja Seppelöity ovat esimerkkejä siitä, miten Torvinen halusi jättää katsojalle mahdollisuuden ajatella itse. ilmestys, 2017, öljy kankaalle. Varkauden taidemuseossa, Taidekeskus Väinölässä, Varkauden seurakuntavirasto Majakassa ja ravintola Kaks Ruusussa olevat työt on koottu museokokoelmista ja yksityiskodeista. Viisiosaisessa grafiikan sarjassaan Marttyyri, Surujen äiti, Ristin varjossa, Utopia ja Tuhoutunut ikoni hän ottaa kantaa Bosnian sotaan. V arkautelaisen taidemaalarin ja taidegraafikon Meeri Torvisen (1933–2018) viimeisin maalaus Ilmestys on kunnianosoitus Fra Angelicon (1387– 1455) Marian Ilmestys -teokselle. Vuosina 1962–1964 hän oli stipendiaattina Aukusti Tuhkan grafiikanpajassa. Työläiskodissa kasvanut Torvinen pyrki salaa Suomen Taideakatemian kouluun ja aloitti opinnot 24-vuotiaana. Metalligrafiikan teoksien yhdistäminen vesivärimaalauksiin tuli Torvisen työskentelytapoihin 1990-luvulla. Kontkasen muotokuvassa taustalla näkyy Varkauden kirkko. Huoneen sivuhyllyllä olevien selattavien töiden joukosta paljastuu maalaus Jeesuksesta ristillä. Varkauden kaupungin kokoelma. Torviselle oli tyypillistä tehdä akvarelliluonnos ja jatkaa sitä maalaukseksi ja grafiikaksi. Myös Luomisen päivä ja Odottajat herättävät ajatuksia taiteilijan mahdollisesta hengellisestä pohdinnasta. Maisemalliset valon ja varjon kuvaukset vaihtuivat ajan mittaan henkilöhahmoihin ja tunnepohjaisiin teoksiin, mikä tulee näyttelyssä hyvin esiin. Hän työskenteli Varkauden kansalaisopiston piirustuksen ja maalauksen opettajana 1968–1977. Varkauden seurakuntavirasto Majakan ikkunoissa on öljyväritöitä paikallisista vuosien 1956– 2002 kirkkoherroista pastorit Aulis Savolaisesta, Heikki Mertasesta, Jaakko Kontkasesta sekä lääninrovasti Reino Eskelisestä. Torvinen oli aktiivinen Tutka-ryhmän jäsen, joka teki oman Itä-Suomen alueensa taidetta tunnetuksi. Torvisella oli siellä ateljee kolmenkymmenenviiden vuoden ajan. Työt eivät ole julistavia vaan aihettaan kunnioittavia. Hän suuntasi taiteilijapuoliso Väinö Rouvisen kanssa 1962 hääja stipendimatkalle Italiaan. Ravintola Kaks Ruusua esittelee Torvisen grafiikkaa. syyskuuta asti Varkauden taidemuseossa, Taidekeskus Väinölässä, seurakuntavirasto Majakassa ja ravintolassa Kaks Ruusua. kulttuuri | taidenäyttely | ” Huoneeseen on jätetty värituubit, siveltimet ja keinutuoli aivan kuin ne olisivat olleet juuri taiteilijan käytössä. Hänen opettajinaan vaikuttivat esimerkiksi taidemaalarit Tuulikki Pietilä, Olli Miettinen ja Tapani Raittila. Mukana on myös Varkauden seurakunnan kirkkoherrojen virallisia muotokuvia. Taidemuseon työt Rakkauslaulu ja Rakkauslaulu II tuovat mieleen Laulujen laulun. Lapsiaiheisissa töissä Torvinen käytti malleina usein omia lapsiaan ja läheisiään. Varkautelaisen taidemaalari ja taidegraafikko Meeri Torvisen muistonäyttely esittelee hänen tuotantoaan lähes 60 vuoden ajalta. Torvinen osallistui taidenäyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla. Tämä ja noin 160 hänen teostaan lähes kuudenkymmenen vuoden ajalta ovat esillä kesäkuussa avatussa muistonäyttely Profiilissa. Virpi KirVes-TorVinen Meeri Torvisen muistonäyttely 1. Torvinen sai Suomen Taideyhdistyksen dukaattipalkinnon 1963. Taidekeskus Väinölässä huoneeseen on jätetty käytetyt värituubit, erikokoiset siveltimet ja keinutuoli aivan kuin ne olisivat Kunnioittavaa ajattelun vapautta olleet juuri taiteilijan käytössä. Varhaisrenessanssin taiteilijasta vaikuttuneena Torvinen maalasi sen 84-vuotiaana. | Kuva: Varkauden museot KOTIMAA | 15.8.2019 14. Grafiikoita on myös vedettävissä laatikoista katsottavaksi
Turvallisuussyistä käytetään peitenimiä. | dokumentti | Viime keväänä Isis menetti maa-alueensa. Schauman oli ruotsinmielinen ja vastusti presidentti Urho Kekkosta sitkeästi huvittavuuteen asti. Katolisuus vaati rohkeutta, sillä Schaumanin isoisä oli Porvoon piispa. Teema&Fem pe 16.8. Nuorisotyöntekijä Sirpa Hiltunen. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. (U) Taidehistorioitsija Camilla Granbackan taidekirja Stig Fredrikssonista valittiin vuonna 2013 yhdeksi Suomen kauneimmista taidejulkaisuista. Virpi KirVES-TorVinEn Camilla Granbacka: Taide ja tunteet. klo 15.05 Pisara. (U) TV1 la 17.8. Pedro Brito Da Fonseca / Yle Kuvapalvelu Kotimaan numero 30 hyväksi jutuksi äänestettiin tasaäänin leirireportaasi Partaharjulla pisaroi ilo ja evankeliuminselitys Ei tarvitse pelätä. EU:n säästövaatimukset pahentavat tilannetta. Perhe on aina ollut tärkeällä sijalla Harkimon elämässä. Kustannusosakeyhtiö Parvs 2019. klo 22.05 Ulkolinja: Saudinaisten pako. TV1 ke 21.8. klo 17.25 Uusi Kino: Kaksi koulua. TUija pyhäranTa TV1 to 15.8. Elokuvan lopussa yksi miehistä kuitenkin sanoo olennaisen: teimme osuutemme ja tärkeintä on, että selvisimme hengissä. Kuvat lähipiirin ihmisistä ja taiteilijan töistä tuovat tekstin lähemmäksi lukijaa. Italialaisen Marcellon johtamassa ryhmässä on taistelijoita Yhdysvalloista ja Euroopasta – myös Suomesta. Uusinta su 18.8. Katolisuudesta Schauman sai vaikutteita jo lapsuudessaan asuessaan Puolassa. Granbacka nostaa esiin monipuolisesti Schaumanin omaperäisen taiteilijapersoonan rakentumiseen vaikuttaneita tekijöitä eri elämänvaiheissa. KOTIMAA | 15.8.2019 15. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Granbacka korostaa paljon matkustaneen Schaumanin avoimuutta kansainvälisille ja pohjoismaisille virtauksille, väreille ja valolle. Se on toimitettu ja taitettu uudelleen teoksesta Sigrid Schauman med palett och penna (2018). Kirjan on kääntänyt Liisa Kasvio. Yhdeksi dokumentin päähenkilöistä nousee Oulusta Syyriaan lähtenyt Bagok. Vain vuosittainen jalkapalloturnaus yhdistää kouluja. Granbacka sai kirjastaan helmikuussa ansaitusti Svenska Litteratursällskapetin palkinnon. (Sef. Schauman oli seitsemänvuotias, kun hänen äitinsä kuoli, eikä isä juuri tukenut hänen uraansa. | Kuva. Joku haluaa puolustaa demokratiaa, toinen tehdä vallankumouksen, monelle sota on keino paeta päämäärätöntä arkea. Kasvava joukko naisia yrittää paeta Saudi-Arabiasta. Granbacka arvioi samaistumisen eurooppalaisuuteen olleen yksi kääntymyksen syy. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Bosnian sodan jälkeen lukiorakennus Bosnia ja Hertsegovinassa on jaettu kahdeksi kouluksi: yksi Kroatian katolilaisille ja toinen Bosnian muslimeille. Kirjapalkinnon voitit Sirkku Helenius Pukkilasta. Schaumanin elämä on esimerkki naistaiteilijoiden kohtaamista haasteista. Talouskasvusta huolimatta nuorisotyöttömyys rehottaa Portugalissa, Italiassa ja Irlannissa. Haastatteluissa miehet kertovat, miksi he ovat tulleet Syyriaan. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. TV1 to 15.8. Miehemme Syyriassa Dokumentissa seurataan kansainvälistä taistelijoiden ryhmää raqqassa vuonna 2017. Siitä on kiittäminen myös niitä noin 1 000 länsimaista sotaan lähtenyttä vapaaehtoista, jotka taistelivat terroristijärjestöä vastaan kurdijoukoissa. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Tullakseen taloudellisesti toimeen tyttärensä kanssa Schauman aloitti merkittävän taidearvostelijan uransa. Usko oli Sigrid Schaumanille henkilökohtainen asia, mikä osaltaan vaikuttanee siihen, ettei Granbacka käsittele kirjassa Schaumanin kääntymystä katolilaiseksi vuonna 1932 kovin laajasti. Euroopassa 199 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä, monet lapset näkevät nälkää. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Granbacka kuvaa koskettavasti Schaumanin läheisyyttä Bobrikovin murhanneen ja itsemurhan tehneen veljensä Eugenin kanssa. 240 sivua. Ranskalaisdokumentti Raqqan pelastajat seuraa kansainvälistä taistelijoiden ryhmää vuonna 2017, jolloin Yhdysvaltojen tukema kurdijohtoinen SDF pyrki valtaamaan kaupungin takaisin. Ulkolinja tapasi paossaan onnistuneita Kanadassa. Kamerat seuraavat taisteluja, hetkiä niiden välillä ja lopulta kotiinpaluuta. Välillä sodasta puhutaan ehtaan self help -tyyliin. klo 20.00 Toivomus: Hjallis ”Harry” Harkimo. Erityisen kiinnostavan kirjasta tekee sen kytkökset Suomen historiaan ja kenraalikuvernööri Bobrikovin murhaan. 3:17) Teema&Fem su 18.8. Nyt hän kertoo suhteestaan vanhempiinsa. klo 13. Schaumanista tuli yksinhuoltaja, kun liikemiesystävä ei tunnustanut lasta omakseen. klo 23.10 Köyhä Eurooppa. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vasta 86-vuotiaana. Nyt Granbacka on tehnyt ensimmäisen kattavan elämäkerran kuvataiteilija ja taidearvostelija Sigrid Schaumanista (1877–1979) ja hänen töistään. klo 19 Dokumenttiprojekti: Raqqan pelastajat. Sigrid Schaumanin elämä
Muisto puoliksi huvittaa Suonperää . mutta vain puoliksi. S alissa oli haudanvakavaa. Hänestä on kiinnostavaa tutkia, onko vakavuus yhtä vakavaa kaikkialla. Kyllä nyt jää sulaa, hän ajatteli. . Jos se on totinen ja torjuva, pitää seurakuntalaisen olla ”aika leijona”, että hän uskaltaa mennä puhumaan kirkon väen kanssa. Kaikkiin tilaisuuksiin eivät nauru ja iloiset värit sovi, mutta melko moneen kuitenkin. Ilosanoman ammattilaisille hän haluaisi sanoa pari valittua sanaa. HyJos aamulla ei aurinko paista, kutsu kamarineuvos Kaarina Suonperä kahville. Kamarineuvos houkuttelee hymyilemään haastattelu KOTIMAA | 15.8.2019 16. Ei sulanut. Toinen puoli on hämmennystä ja hieman harmiakin. En kuitenkaan löydä Raamatun sivuilta kieltoa iloita tai nauraa. Toivoisin lempeämpää tunnelmaa. Joku katseli kengänkärkiään, toinen tuijotti epäluuloisena tapakouluttaja Kaarina Suonperää. Kyllä se kuulemma on. Hän löytää ilonaiheen päivästä kuin päivästä. Mistä vaikutelma lempeydestä syntyy. Hänen mielestään kirkon kannattaisi tarjota ilosanomaa koskettavammin ja kutsuvammin. Puhujan paikalle noussut kamarineuvos toivotti hyvää huomenta aurinkoisesti hymyillen. vin yksinkertaisista asioista, useiden seurakuntien työntekijöitä opastanut tapakouluttaja vakuuttaa: katso silmiin, kuuntele, hymyile kasvojesi lisäksi myös äänelläsi ja vahvista puheellasi hyvää. Tapakouluttajana Suomea kiertäessään Suonperä käy kirkoissa aina kun pääsee. Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. . Iso joukko seurakunnan työntekijöitä istui tummissa vaatteissa ja kädet puuskassa
Minulla on uunissa piirakoita, niitäkin saa, aamuvirkku yrittäjä vastasi. Hän välitti kokemuksen, että usko tuo iloa, ei karkota sitä. Hän on nauravainen nuorimies, joka käyttää murresanoja. Kun Kaarina avioitui eversti Teppo J. . Suonperän kanssa, hän ei tiennyt kovin paljon varuskuntaelämästä, komentajan vaimon roolista puhumattakaan. – Loistava idea! Minkä hintaista kahvia myydään eniten. Silmiin katsominen ei ole aina helppoa, mutta Suonperä rohkaisee siihen kuitenkin. Syötyään Suonperä kiitti ja kysyi aamupalan hintaa. Parkkipaikalla ja eteisessä saattaa vielä kuulla iloista rupattelua, mutta sitten tapahtuu jotakin. Sanon, että onpa sulla nätit silmät, näytä niitä mulle vielä vähän enemmän. Jos se on liikaa, kädelle taputtaminenkin tuntuu hyvältä. Penkkiin istuutuessaan väki muuttuu totiseksi. – Kolmen euron kahvia. Rippikoulussa Helsingin Töölössä kohdalle osui onneksi iloinen kappalainen Ilmo Launis, joka osasi antaa tilaa tunteiden koko kirjolle. Kirkon ympärillä leijuva totisuus on vaivannut Suonperää lapsesta saakka. Hymyile sinä! Kaarina Suonperä opastaa lempikahvilassaan Laurentiuksessa Pyhän Laurin kirkolla. Murre tuo lämpöä ja tekee kaiken keveämmäksi. . Karamelleja mutustellessaan poika kysyi haluaisiko Kaarinakin yhden. Usein saan kuulla, että tämä nyt on vaan tämmöinen työvaate. Kukaan ei halunnut, ja niinpä Kaarina lauloi yksin. – Kyllä, kiitos! – Saat tämän toffeen, kun mä en tykkää toffeesta! poika vastasi. Oman Hämeenkylän seurakuntansa työntekijöistä hän ei moiti ketään . Sielun ja sydämen lämpöä saisi tulla vähän enemmän ilmoille. . Kerran minua ojennettiin: ’Anteeksi rouva Suonperä, mutta meitä ei ole esitelty’. Suonperästä tämä on harmi. Hetken päästä mies toi pöytään kahvin ja karjalanpiirakan, jonka päällä oli runsaasti munavoita. poika kysyi kummissaan. Huonon itsetunnon lisäksi silmiin katsominen on vaikeaa myös, jos on jotain peiteltävää. . . Huomenta ja kahvi, kaksi euroa. Kaarina Suonperä nauraa makeasti muistolleen. Kylläpä täällä tuoksuu ihanalta! tapakouluttaja sanoi astuessaan sisälle huoltamon kahvioon. Kun pojalla oli syntymäpäivä, Kaarina vei hänelle karamellipussin. . | Kuva: Philippe Gueissaz kirkkovaltuutettuna toimiva Suonperä kertoo. Opetus taitaa olla tämä: huumori on mukavampi elämäntapa kuin loukkaantuminen. – Hyvää huomenta, saako teiltä jo kahvia. . . Jos on mahdollista asettua olemasta vastakkain, se tehdään. hiljaisuus. Saatan siihen sanoa, että olkoon vaikka yövaate, mutta sopii kuitenkin hyvin ja korostaa silmienne sävyä! Hissit ovat Suonperän mielestä oivallisia tutkimuslaboratorioita. Suonperä epäilee, että hänen ilomissionsa on ainakin osaksi karjalaisen äidin syytä tai ansiota. Olen lapsuudenkodissani oppinut tervehtimään halaamalla. – Hyvää huomenta, kyllä saa kahvia. Ennen matkaa opettelin salaa ilmailusanastoa. Rippikoululaisetkin kehuvat häntä. Jos hissin seinällä on jotakin luettavaa, olo helpottuu kummasti. Katsonko sen näköisenä, että nyt riitti, vai katsonko niin, että kerro lisää. Suonperä tietää, että nauravaista ja tuntemattomille puhelevaa ihmistä saatetaan pitää yksinkertaisena tai teennäisenä. Kun Kaarina aloitti viisivuotiaana koulun, hänen luokalleen tuli likainen poika, jolla oli aina nuha, eivätkä läksyt sujuneet. . Siinä kerrotaan, että kahvi maksaa kolme euroa. Kun eversti lähti virkamatkalle Ranskaan, Kaarina puhui itsensä mukaan. . Tilanteeseen sopiva käytös oli Kaarina Suonperälle osa ammattitaitoa jo 1970-luvulla, jolloin hän esiintyi paljon televisiossa. Jäykkyys voi syntyä siitä, että ihminen varoo antamasta itsestään epäedullista mielikuvaa. Hississä paljastuu, miten vaikeaa ihmisten on kohdata toisiaan. Huomenta, kahvi ja kiitos, yksi euro. . ” Hyvässä käytöksessä ei ole kyse omasta onnistumisesta, vaan toisen ilahduttamisesta ja huomioimisesta. Hyvässä käytöksessä ei ole kyse omasta onnistumisesta, vaan toisen ilahduttamisesta ja huomioimisesta. – Ette tainnut huomata lappua ovella. Kamarineuvos painottaa, että tervehtiminen, ilmeet, äänensävy ja pukeutuminen vaikuttavat kaikki ilmapiiriin. Rouva, kyllä teillä on vielä työsarkaa! Suonperän mielestä käytös muuttuu usein paremmaksi, kun hoksaa, kuinka paljon sillä on vaikutusta toiseen ihmiseen. Rupesin opettelemaan, miten rouvat toimivat, kun tulee kuninkaallisia vieraita. sehän ei olisi hyvän tavan mukaistakaan. Hän oli matkalla kotiin Keski-Suomesta ennen aamukuutta. Kun hän kohtaa pienen lapsen, joka ei uskalla katsoa silmiin, hän menee kyykkyyn tämän viereen ja nostaa varovasti leuasta. – Miksi sä tämän mulle toit. Siitä oli paljon hyötyä. – Koska sulla on syntymäpäivä! Hei kaverit, lauletaanko onnittelulaulu. Avoimella katseella kerron, että tämä mitä sanon, on totta. Jämsän kohdalla rupesi tekemään mieli kahvia. Toivottaessani hississä hyvää päivää, yleisin vastaus on . – Voit pyyhkiä vaikka nenää, tomera tyttö vastasi. Silmiin katsominen ja hymyileminen eivät maksa mitään, mutta saavat toisen ilahtumaan. DanieLLe MieTTinen KOTIMAA | 15.8.2019 17. Kaarina vei pojalle paperinenäliinoja. – Mitä mä näillä teen. Suonperä saattaa sanoa tuiki tuntemattomalle, että hänen puseronsa väri sopii tälle erinomaisesti. Kehuja saa Savosta kotoisin oleva pappi Miika Koistinen. Olen lukenut koulussa ranskan ja ajattelin, että minusta voisi olla apua. Karjalaiset sukulaiset eivät hävenneet jakaa sen enempää iloaan kuin suruaan, Vantaalla – Turhaan motkotat, että toinen ei hymyile. Kamarineuvos kertoo tarinan
Uskonnollisen yhteisöjen jäseniä ei ole tapana diagnosoida jaettujen uskonnollisten käsitysten perusteella. Kun psykiatriassa diagnosoidaan ja hoidetaan yksilön mielenterveysongelmia, uskonnollisen yhteisön merkitys on keskeinen sen kannalta, miten hänen uskonnolliset käsityksensä ja mahdolliset mystiset kokemuksensa tulkitaan. Psykiatriassa jaettu harhaluuloisuus liitetään yleensä perheyhteisöihin. Kuulostaa erikoiselta, että psykoottinen voisi muuttua profeetaksi saadessaan seuraajia. Psykoottisina aistiharhoina ei puolestaan pidetä esimerkiksi sellaisia Jumalan äänen kuulemisia tai enkelien näkemisiä, joita yksilön uskonnollinen yhteisö pitää normaaleina tai toivottavina. Littlewoodin mukaan Baptiste ei suinkaan ole hullu, koska monet ihmiset ovat pitäneet hänen näkemyksiään siinä määrin mielekkäinä, että ovat sitoutuneet niihin. Muuttuuko psykoottiseksi määritelty ihminen profeetaksi, jos hänen näkemyksellisyytensä koskettaa muita ihmisiä siinä määrin, että he alkavat ihailla häntä. Miksei jaettua harhaluuloisuutta voisi liittyä myös tällaisten uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Kun monet ihmiset kärsivät harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi.” Näihin Robert M. TeksTi | Mari sTenlund – kuviTus ?| Päivi karjalainen Uskon ja hulluuden rajalla ”K un yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. ” On myös esitetty, että harhat voivat levitä ihmisestä toiseen kuin virukset. Osuuko Pirsig oikeaan väittäessään, että uskonto on monen ihmisen harhaa. Näin kuitenkin ajattelee trinidadilaista Mother Earth -yhteisöä tutkinut psykiatri ja sosiaaliantropologi Roland Littlewood. Psykiatriassa tunnetaan hulluuden muoto, jossa ihminen lähtee mukaan harhaluuloisen läheisensä mielenmaisemaan ja tulee näin itsekin hänen siivellään harhaiseksi. Pirsigin sanoihin viittaa Richard Dawkins kirjassaan Jumalharha. Muuttuuko psykoottiseksi määritelty ihminen profeetaksi, jos hän saa seuraajia. essee KOTIMAA | 15.8.2019 18. Onko usko ilman yhteisöä turvallista. Ovatko uskonnolliset yhteisöt siis pohjimmiltaan harhaluulojen ja aistiharhojen pesäkkeitä, joissa viljellään vinksahtaneita käsityksiä ja kokemuksia. Muuttuvatko näin yksilön psykoottisina harhoina pidetyt käsitykset uuden uskontokunnan oppisisällöksi. Luontoa, yksinkertaisuutta ja alastomuutta ihannoiva yhteisö syntyi skitsofreenikkona hoidetun Jeanette Baptisten saamien ilmestysten pohjalta. Psykoottisella ihmisellä ei siis ole yhteisöä, joka ajattelisi asioista hänen kanssaan samalla tavalla. Tällainen ”myötähulluus” kuitenkin taintuu, kun läheiset erotetaan siitä ihmisestä, josta harhaluuloisuus alun perin lähti liikkeelle. Psykoottisten harhaluulojen yksi kriteeri on, että yksilön kulttuurissa tai alakulttuurissa vieroksutaan niitä. Kun jumalauskomukset ja -kokemukset ovat yhteisöllisiä, niitä ei siis psykiatriassa lähtökohtaisesti pidetä hulluuden oireina. Jos ihminen uskoo saaneensa viestin Jumalalta, periaatteessa 19 muuta ihmistä voi uskonnonvapauslain mukaan yhdessä hänen kanssaan perustaa uuden uskonnollisen yhdyskunnan. Vahvan johtajan varassa toimivat pienet uskonnolliset yhteisöt voivat kuitenkin olla tiiviimpiä kuin monet perheet. Onko peräti niin, että muut ihmiset voivat pelastaa ihmisen hulluudelta olemalla samaa mieltä hänen kanssaan
Simon koki, että Jumala otti häneen yhteyttä kynttilän sulaneen steariinin jättämien kuvioiden kautta, ja uskoi saaneensa erityisen tehtävän. Välttämättä ihminen ei ole hullu, vaikka hän jäisi erikoisten ajatustensa ja mystisten kokemustensa kanssa yksin. Aini Linjakummun mukaan hengellinen väkivalta vahingoittaa ihmisen oikeuksia ja vähentää hänen mahdollisuuksiaan määritellä omaa toimijuuttaan, hengellisyyttään ja tulevaisuuttaan. Psykiatrian filosofian tutkija Jennifer Raddenin mukaan ihmiset voivat saada toisiltaan ideoita ikään kuin tartuntana. Voihan Jumalaan uskoa ilman niitäkin. Onkin syytä kysyä, mitä on sellainen järkevyys, jota muut ihmiset eivät tunnista. Kun ulkopuoliset syyttävät yhteisön jäseniä jumalharhaisiksi, ristiinnaulittuun Jeesukseen turvautuva kristitty voi myöntää hulluutensa Ensimmäisen korinttilaiskirjeen sanoin: ”Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat”. Mitä riippuvaisempi ihmisen elämä on toisten yhteisön jäsenten hyväksynnästä, sitä hurjempia valintoja hän on valmis tekemään. Jennifer Radden arvioi, että uskonnollisia ideoita pidetään harvemmin harhaluuloina, koska niihin liittyy ihmistä tukevia sosiaalisia raameja ja ajattelurakenteita. Uskonnollisten uskomusten ja kokemusten jaettavuus, hyvää tekevyys ja järkevyys kietoutuvat toisiinsa. Voiko ihminen säilyä hyvinvoivana, jos hän jää ajatustensa ja kokemustensa kanssa yksin. Periaatteessa on mahdollista sekin, että toisinajattelija jää yksin ajatustensa kanssa, jotka kuitenkin ovat niin järkeviä tai mielekkäitä, ettei häntä voida pitää niiden vuoksi hulluna. Yhteisöjen terveyttä uhkaavia ongelmia voidaan ymmärtää sinänsä normaalista hyväksytyksi tulemisen tarpeesta käsin. Kirjoittaja on teologian tohtori ja sosionomi(-diakoni) AMK ” Jaettu uskonnollisuus on käynyt läpi eräänlaisen mielekkyystestin. On myös esitetty, että harhat voivat levitä ihmisestä toiseen kuin virukset. Hengellisen väkivallan harjoittajat eivät kuitenkaan välttämättä ole hulluja, jotka aivopesevät uhreiksi toisia hulluja. Samalla mekanismilla voi levitä myös uskonnollinen järjettömyys. Syömishäiriöitä aiheuttavaa laihuuden ihannointia Radden kutsuu laihuuskultiksi. Psykiatrian filosofiassa on käyty keskusteltua amerikkalaisen Simonin tapauksesta. Kuinka selvitä, kun omassa mielessä syntyy kuva syyttävästä ja armottomasta kaikkivaltiaasta tai nallekarhusta, joka ei tarjoa kasvun aineksia. Ihmiset haluavat uskoa ”omalla tavallaan” ja ”omaan jumalaansa”. Yksityinen uskonnollisuus ei välttämättä ole yhteisöllistä uskonnollisuutta turvallisempaa tai rakentavampaa. Mitä enemmän uskonnollisten yhteisöjen epäkohdista tietää ja mitä rajummasta hengellisestä väkivallasta kuulee uutisia, sitä vahvemmin on syytä kysyä, mihin uskonnollisia yhteisöjä oikeastaan tarvitaan. Yksityinen uskonnollisuus ja henkisyys ovat kasvussa. Vaikka Simonin mystinen todellisuudentulkinta vaikuttaakin harhaiselta, Mike Jackson ja Bill Fulford pitävät sitä henkisenä tai uskonnollisena sillä perusteella, että Simon koki ilmestyksensä ja hengellisen tehtävänsä myönteisiksi ja tukea antaviksi. Yhteisöt eivät nimittäin tunnista ja hyväksy mitä vain kokemuksellisuutta ja mitä hyvänsä ideoita, vaan jaettu uskonnollisuus on käynyt läpi eräänlaisen mielekkyystestin. Erilaisten joukkopaniikkien lisäksi ideoina leviävät itsemurhat sekä perheja koulusurmat. KOTIMAA | 15.8.2019 19. Tällöin kyse on vaarallisesta ja syvään järjettömyyteen perustuvasta joukkojen hulluudesta. Uskomusten ja kokemusten hyvää tekevyys ja järkevyys ovat kuitenkin käytännössä yleensä kietoutuneet siihen, että ne voidaan jakaa jossakin yhteisössä. Erikoiset yksilölliset käsitykset ja kokemukset eivät siis välttämättä ole psykoosin oireita, jos ne tekevät ihmiselle hyvää eivätkä horjuta hänen toimintakykyään. Joukkojen hulluuden diagnosoivat psykiatrien sijaan tavan tallaajat puuskahtamalla: ”Aivan sairasta.” Joskus uskonnollisissa yhteisöissä harjoitettu vallankäyttö on terveydelle vaarallista ja kaventaa yhteisön jäsenten valinnanvapautta. Mutta entä jos oma jumala paljastuukin ahdistavaksi. Hän menestyi työelämässä ja perusti sittemmin hyväntekeväisyysjärjestön. Muuttuessaan massiiviseksi ilmiö näyttää kuitenkin pakenevan lääketieteellisten diagnoosien ulottumattomiin
VeSa Keinonen KOTIMAA | 15.8.2019 20. Vuosisadanvaihteen esoteerisessa henkisyydessä suosittiin käsitystä sielun jumalallisuudesta ja sen alkuperäisestä, taivaallisesta kodista. 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa kristinuskon maailmanselitys ei riittänyt enää kaikille. Taitelija pyrki kohti syvempää henkisyyttä. Lehtereiden lasi-ikkunoissa voi ihailla muun muassa Pyhän Hengen kyyhkystä sekä Ilmestyskirjan ratsuja, Kokkinen kertoo. – Ilokseen arvioitsijat kuitenkin huomasivat Simbergin käyttäneen joitakin kristillisen kuvastonkin teemoja. Sokeaa uskoa, kristillistä kirkkolaitosta ja myös ympäröivän yhteiskunnan pintapuolisuutta arvosteltiin ankarasti. Nina Kokkinen näkee niiden heijastavan silloin muodissa ollutta jälleensyntymisoppia. Nykyisin Tampereen tuomiokirkkona tunnettu komea pyhättö vihittiin käyttöön vuonna 1907. Mainituista taitelijoista Hugo Simbergin suhtautumista kristinuskoon on pidetty varsin ristiriiHugo Simberg etsi totuutta esoteerisesta henkisyydestä taisena. Vähemmän tunnettua on, että taiteilija sisällytti freskoihinsa elementtejä myös esoteerisen henkisyyden maailmasta. Teosofit puolestaan ammensivat vastauksia luonnon peitetyistä salaisuuksista, Kokkinen sanoo. Simbergin Tampereen tuomiokirkkoon suunnittelemat kattoholvija värilasimaalaukset liittyvät näihin ajatuksiin. Jälleensyntymisen uskottiin tapahtuvan eri planeetoilla. Totuuden löytämiseksi oltiin valmiita rohkeisiinkin kokeiluihin. – Sen mukaan ihmissielun on määrä jalostua toisiaan seuraavien elämien ja jälleensyntymien ketjussa kohti korkeampaa henkisyyttä. Ne tarjosivat lähteen uutta luoviin rajanylityksiin. Monen nykyihmisen tavoin kultakauden taiteilijat kokivat, että perinteinen kristinusko oli tullut tiensä päähän. Hugo Simbergin yksi merkittävimmistä töistä on laajan fresko-ohjelman toteuttaminen Tampereelle rakennettuun Johanneksen kirkkoon. Hugo Simbergin Tampereelle kohun saattelemina toteuttamat freskot jäivät mestarin ainoiksi maamerkeiksi kirkkotaiteen saralla. – Tarjolla oli niin magneettisia aaltoja, parapsykologiaa kuin spiritualistista henkivalokuvaustakin. Henkisen taiteen tekemiseksi täytyi kuitenkin etsiä omakohtaisesti koettua ja oikealta tuntuvaa henkisyyttä. Hugo Simberg (1873–1917) maalasi syksyllä 1904 Tampereen Johanneksen kirkon kattoon käärmettä ja enkelinsiipiä. Kirja on yleistajuinen ja lyhennetty versio Kokkisen väitöstutkimuksesta. Siihen Tampereen tuomiokirkko tarjosi erinomaisen mahdollisuuden. Jälkimaailma tietää, että Simbergin kirkon kattoon maalaamasta käärmeestä sekä lehterin kaidetta kuvittavista alastomista pojista nousi kova kohu. Ne kertovat siitä henkisestä ja hengellisestä maisemasta, jossa 1900-luvun alun taitelijat liikkuivat. Gallen-Kallela, Halonen ja Simberg mielsivätkin itsensä totuudenetsijöiksi. Vaihtoehtoja löytyi yllin kyllin. Monien aikalaistensa tavoin Hugo Simberg halusi tehdä henkistä taidetta. Kirkon kattoholveihin ja värilasimaalauksiin taitelija maalasi avaruutta kohti kulkevia taivasmatkoja. Aiheet ja symbolit tarrautuvat usein kiinni toisiinsa muodostaen monisyisiä merkitysten kimppuja. Kukkien symboloima elämänmakuinen, aistillinen rakkaus tarjoaa parhaimmillaan yhden reitin todellisuuden korkeimpiin tasoihin, ehkä jopa menetettyyn jumalyhteyteen. Siihen antoivat oman mausteensa myös ajan esoteeriset ilmiöt. Kummastusta herätti sekin, että taiteilija ei juuri hyödyntänyt kristilliseen kirkkotaiteeseen viittaavia elementtejä. Sellainen, jonka jumalista ei tarvitsisi enää luopua. S uomen taiteen kultakauden edustajista monet olivat innostuneita uusista henkisyyden muodoista. teologia | uskontotiede | Tampereen tuomiokirkon freskojen toteuttamisessa Hugo Simbergiä inspiroivat myös ajan esoteeriset ilmiöt. Tuomiokirkon kuuluisat Köynnöksenkantaja-freskotkin kiinnittyvät esoteerisuuteen. Vaikka Simberg ei tuntenut itseään perinteisessä mielessä uskovaiseksi, hän oli kiinnostunut uskonnoista ja tunsi Raamattunsa. Simbergin taide ei ole helppolukuista. Niissä pojat kannattelevat köynnöstä, jossa on punaisina hohtavia ruusuja. – Ehkä hänen päämääränään oli jopa luoda taiteesta itselleen uudenlainen uskonto. Tampereen tuomiokirkon teoksetkaan eivät kaikille aikalaisille avautuneet. | Kuva: Kirkon Kuvapankki / TSA ” Hugo Simberg halusi tehdä henkistä taidetta. Siihen Tampereen tuomiokirkko tarjosi erinomaisen mahdollisuuden. Kirjassaan Totuudenetsijät – Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa (Vastapaino 2019) filosofian tohtori, tutkija Nina Kokkinen näkee mainitut taitelijat edelläkävijöinä uudenlaisen henkisyyden toteuttajina. Tutkija arvelee, että Simberg etsi eri lähteistä ratkaisua lapsenuskonsa menettämiselle