Ka nn en ku va : Pe ntt i Po tk on en 11 5. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –2 Hyvää oloa hengellisyydestä. 18 Anglikaanipappi R.S. Harri Koskela tutkii millainen uskonnollisuus tuottaa positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Thomas oli lumoavan karu ajattelija Yllättäen kirkossa onkin kaksi erilaista ympäristöteologiaa 12 22
S. Pääasiassa kaupunkiseurakunnat ovat striimanneet jumalanpalveluksiaan. Tasaista ja sallittua käyntiä oli kestänyt kauan. alkaen Saarenmaalla asuvat ja heidän perheenjäsenensä ovat voineet matkustaa sieltä pois. Hänen säväyttävät säkeensä ja karu teologiansa kiihdyttivät ja rauhoittivat – ja rohkaisivat jopa omaan kiikarointiin. 3 Milloin virolaisten seurakuntien toiminta voi taas palautua normaaliksi. Viimeinen ajatus ennen silmien avaamista: Voiko selin siunata. Kärjistäen: erakkomainen anglikaanipappi ja runoilija eli lähellä seurakuntalaisiaan ja kaukana Jumalasta. | Kuva: Jyrki Vesa anTi ToPlaan Viron Saarenmaalla sijaitsevan Kuressaaren seurakunnan pastori kiikarointia T ämän lehden sivuilla 12–15 on juttu otsikolla ”Pappi, joka kiikaroi lintuja ja odotti Jumalaa”. Sitten sanoja katosi näkyvistä, siunaten. alkaen. Suljin silmät ja itkun vavahduttaessa rintaa kiikaroin hetken kuin poissaoloon, ”joka on kuin läsnäoloa”. Korona on katkaissut tämän tulonlähteen. Thomasista laittoi ajatukset ja sydämen kauan kaivatulle laukalle. veSa keinonen ”Hengellisen työn tekijöillä on edessään suuri tehtävä” Pastori anti Toplaanin mukaan turismista elävälle Saarenmaalle on koronaeristyksen jälkeen elintärkeää, että sinne tullaan ja käytetään saaren palveluita ja tuotteita. 2 Miten korona on vaikuttanut evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan Saarenmaalla ja muualla virossa. Uusia tartuntoja ei ole ollut, ja sairaalamme neljästä korona-osastosta kaksi on suljettu. | viikon henkilö | Virossa koronavirusepidemia on iskenyt pahiten Saarenmaahan. KOTIMAA | 15.5.2020 2. Joku katsoo kuin loittonevaa selkää, toinen lähestyviä kasvoja. Suuremmat hengelliset tapahtumat on kesän ajaksi peruttu. Kolmas ei näe selkää eikä silmiä. Kokemuksemme hänestä ovat erilaisia. aluksi Päivi Puhakka Toimittaja pehmeni karusta teologiasta. Turistit pääsevät saarelle 18.5. 4 Miltä hengellinen elämä Saarenmaalla näyttää koronan jälkeen. – Keskeinen kysymys on se, miten ihmiset reagoivat jälleen käynnistyvään seurakuntatoimintaan. – Maamme kirkot ovat olleet suljettuina. On vain ”suuri poissaolo”. Useat seurakunnat ovatkin kehittäneet erilaisia sivupalveluja. Näinkö sittenkin lempeät silmät. 1 Mikä on koronatilanne siellä juuri nyt, Saarenmaan kuressaaren seurakunnan pastori anti Toplaan. Antoivat polun pään, rohkeutta jatkaa, tietämättä, mitä mutkan takana odottaa. Kuulin sanat ”joka päivä maailman loppuun asti”. Meidän seurakunnassamme suurin puute on se, että emme ole pystyneet palvelemaan sairaaloissa ja hoitokodeissa olevia. Tämä antaa toisaalta mahdollisuuden keskittyä seurakunnan perustyöhön, erityisesti pitkään eristyksissä olleiden sielunhoitoon. Yksi näkee kuin välähdyksen fyysisen isänsä nyrkiksi kovettuneesta kädestä, toinen tämän lempeyttä läikkyvistä silmistä. Virossahan ei tunneta kirkollisveroa. Näin välähdyksen selästä täynnä lyöntien jälkiä. – Messuja ja toimituksia on saanut pitää 10.5. 4.5. liisa Seppäsen kirjoitus walesilaisesta R. Onko heillä suurempi kaipuu yhteyteen, vai ovatko he vieraantuneet. Saarenmaalla tyypillistä on tarjota majoitusta ja leiripalveluita. Myös raamattupiirit ja erilaiset pienryhmät ovat voineet aloittaa toimintansa. Joka tapauksessa hengellisen työn tekijöillä on edessään suuri tehtävä. – Se on nyt parempi. Hän kirjoitti: ”Tämä suuri poissaolo, joka on kuin läsnäoloa, / pakottaa minut puhumaan sille vastausta toivomatta.” Lähdin lähes kiitolaukalle: onko Jumalalla selkää. alkaen. Kiikaroiva Thomas näki sekä lähelle että kauas, sekä runoilijana että pappina. Iso saari eristettiin mantereesta 53 päivän ajaksi. – Talous huolestuttaa
Sanotaan, että kärsimyksen määrä on vakio. Tämä koskee erityisesti vuoden 1918 sodassa kuolleiden omaisia. KOTIMAA | 15.5.2020 3. Pandemia puolestaan on suuri tasaaja. Kaatuneiden muistopäivää vietettiin ensimmäisen kerran talvisodan päätyttyä 80 vuotta sitten. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Tuija Pyhäranta, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 KMT Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Se on varmaan aivan totta, mutta kuten Jobin kirjakin todistaa, huolten kurimukseen joutunut ei saa ajatuksesta lohtua. Omien sanojensa mukaan presidentti Nixon on valmis uhraamaan poliittisen tulevaisuutensa pelastaakseen Yhdysvallat 190-vuotisen historian ensimmäiseltä tappiolta. 1970 ???????. Yhä on elossa ihmisiä, jotka muistavat talvisodassa tai jatkosodassa kuolleen omaisensa. Kansakunnilla on nyt yhteinen vihollinen, tässä sodassa ihminen ei taistele ihmistä vastaan. Vaikka henkilökohtainen muisto kaatuneesta omaisesta on yhä harvinaisempi, niin monien sukujen vaiheisiin menetys vaikuttaa yhä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Pandemian varjostamana keväänä kaatuneiden muistopäivä ja rukoussunnuntai sopivat erityisen hyvin vietettäväksi samana päivänä Kaatuneiden muistopäivässä kyse on yhteisestä historiasta ja rukoussunnuntaissa katse on kohti yhteistä tulevaisuutta. Ei kaikki maailmassa ole ansaittua eivätkä maailman suuret koettelemukset ole yhden ihmisen kuritusta, pikemminkin kyse on ihmiskunnan yhteisestä kärsimyksestä. -Voitosta ei sentään puhuta aivan avoimesti, mutta oletettavasti tuollainenkin sana yhä kummittelee amerikkalaisten kenraaleiden mielissä. Mielessä on vain kysymys: miksi minä, mitä minä tein ansaitakseni tämän. Vaikutus on saattanut olla sitä suurempi, mitä enemmän siitä on vaiettu. Kärsimyksen lamauttama ihminen ei oikein voi miettiä muuta kuin, että tässä olen tänään, huomisesta en tiedä. Päivä koskettaa jokaista suomalaista, koska me saamme elää itsenäisessä maassa. Piispat ovat poikkeuksellisesti laatineet kyseistä päivää varten esirukouksen. Tänä vuonna rukoussunnuntai ajoittuu kaatuneiden muistopäivään. Kaatuneiden muistopäivää on siis alusta lähtien vietetty huomioimalla vuoden 1918 sodassa menehtyneet valkoiset ja punaiset. ?. Tappiota ei siis siedetä Indokiinassa, vaikka lähtöaikataulua muotoillaan. He kutsuvat kaikkia rukoilemaan Suomen ja koko maailman puolesta koronaviruksen aiheuttaman pandemian vuoksi. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Muut ovat jo kauan sitten hyväksyneet tosiasian, ettei Vietnamissa ole sotilaallista voittoa. On vain odotettava yhdessä toisten kanssa ja Kristuksen kanssa, joka tietää kyllä mitä ihmisen kärsimys on. Heti alusta lähtien kyseinen päivä, alkuperäiseltä nimeltään Yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäivä, oli puolustusvoimien ylipäällikön Gustaf Mannerheimin antaman päiväkäskyn mukaan talvisodassa kaatuneiden lisäksi ”Murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteinen uskonnollinen muistopäivä”. FreiJa ÖzcaN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Rukous elävien ja kuolleiden puolesta S unnuntaina vietetään vuotuista kaatuneiden muistopäivää. Seuraan ihmisiä, jotka jäävät töitä vaille, kamppailevat opiskelupaikasta, menettävät yrityksensä, seisovat ruokajonossa kun jaettava ruoka loppuu tai sairastuvat. Se täytyy myös kestää yhdessä. Huolen määrä tuntuu loputtomalta. Piispojen laatiman esirukouksen saatesanat muistuttavat, että yhdessä me saamme enemmän aikaan. Kuolleet ovat samalla puolella rajaa. Kyllä se siitä ja kaikki käy hyvin! No ei kyllä. mari teiNiLä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Kotimaa 15.5.1970. tässä vaiheessa korona-aikaa huomaan, että lohduttavat ja kannustavat toivotukset alkavat ärsyttää. Sunnuntaina liput liehuvat, osan päivää puolitangossa, kaatuneiden muistoksi. Jumala pitää huolen. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 15.5. Samana keväänä järjestetty piispainkokous oli esittänyt talvisodassa kaatuneiden muistoksi suruja muistojumalanpalvelusten järjestämistä
Ministeriön hallintoneuvos Joni Hiitola vahvisti Kotimaalle, että linjaus koskisi myös kirkkoa ja seurakuntien toimintaa. Hallitus kertoi viime viikolla, että julkisissa kokoontumisissa sovelletaan 1.6. Lähtökohta on siis, että seurakuntien tilaisuuksiin saa tulla 50 ihmistä. seurakunnille ohjeet, jotka perustuivat valtioneuvoston tuoreimpiin linjauksiin. alkaen 50 henkilön kokoontumisrajoitusta. Hallitus antoi 6.5. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä tehdään nyt paikallisia ratkaisuja piispojen ohjeen ja 50 paikalliset ratkaisut | Kirkkoherrat kertovat, miten messuja ja rippikouluja järjestetään tänä kesänä Ilomantsissa, Lumijoella, Mänttä-Vilppulassa ja Espoossa. Voi kuitenkin olla mahdollista, että kirkko saisi järjestää kesällä suurempiakin tilaisuuksia. | kirkon kesä | S eurakunnissa valmistaudutaan nyt kesän toimintaan koronarajoituksia vähitellen purkaen. Tilojen väljyyteen ja hygieniaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Turvaetäisyyksistä ja hygieniasta täytyy pitää huolta. Seurakunta valmistelee rippileirejä heinä-elokuulle. Yön yli kestävää leiritoimintaa, kuten rippileirejä, piispat pitävät suositeltavana vasta juhannuksen jälkeen. | Kuva: Jukka Granström uutiset KOTIMAA | 15.5.2020 4. Piispat totesivat, että jumalanpalveluksiin ja kirkollisiin toimituksiin saa kesäkuun alusta lähtien osallistua enintään 50 henkilöä. Seurakunnat purkavat rajoituksia Espoon tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaaja Pentti Airaksinen ja kirkkoherra Antti Kujanpää odottavat alkuviikon räntäsateesta huolimatta rippikoulukesää. periaatepäätöksen, jonka mukaan yli 50 hengen yleisötilaisuuksia voidaan järjestää, jos niiden turvallisuus voidaan varmistaa asiakasmäärien rajaamisen, turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen avulla. Riskiryhmään kuuluvia suositellaan välttämään fyysisiä kontakteja ja käyttämään omaa harkintaa. Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Ehtoollista voidaan viettää. Opetusja kulttuuriministeriö tarkensi, että tällaisia yli 50:n mutta alle 500 hengen tilaisuuksia voisivat olla urheiluja kulttuuritapahtumat. Piispat julkaisivat 5.5. Tätä suositettiin toimintaohjeeksi myös uskonnollisiin tilaisuuksiin. Kirkkohallituksessa perehdytään hallituksen periaatepäätöksen mahdollisiin kirkkoa koskeviin vaikutuksiin
Nyt suuren seurakunnan monista kappeleista on iloa. – Toisaalta ymmärrämme rippikoulun suuren merkityksen nuorille ja seurakunnalle. Vielä ei ole tietoa siitä, kuinka moni lähtee leirille. Näin muut kirkot linjaavat . Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa on yli 30 rippikouluryhmää ja lähes 800 rippikoululaista. Ilomantsissa ei ollut alkuviikkoon mennessä todettuja koronatatuntoja, ja koko Pohjois-Karjalassa tilanne on hyvä. Mänttä-Vilppulan seurakunnan vs. Suomen ortodoksit ovat ilmoittaneet pitävänsä kirkot kiinni heinäkuun loppuun saakka. henkilön kokoontumisrajoituksen pohjalta. Älä jää koronalamaannukseen. Käytäntöä jatketaan. Bussimatkat leirikeskuksiin mietityttävät Kujanpäätä, samoin leirikeskusten osin ahtaat tilat. – Sitä en haluaisi tehdä. Helluntaiseurakunnat siirsivät rajoitusten myötä toimintansa verkkoon. Messussa käyvät yleensä aktiivisimmin yli 70-vuotiaat. Vaikka yli 50 hengen tilaisuudet sallittaisiin, niiden järjestämisessä ei pidetä kiirettä. Meri ToivaNeN, olli Seppälä Kokoontumisia ja tapahtumia koskeva henkilörajoitus on valtioneuvoston päätöksellä höllentymässä 10 hengestä 50:een. Mänttä-Vilppulan jumalanpalveluksissa 50 henkilön rajasta ei tule ongelmaa, jos vähänkin iäkkäämmät jäävät kotiin, Munukka kertoo. Alkuperäisessä suunnitelmassa leirit painottuivat kesäkuuhun. Kujanpää odottaa käytännön asioihin tukea aluehallintovirastolta ja Kirkkohallitukselta. kirkkoherra Saila Munukka on tyytyväinen siitä, että tilaisuuksia voi pian järjestää vapaammin. – Pian piispojen linjauksen jälkeen tapasin ulkona seurakuntalaisia, jotka iloitsivat, että pääsevät taas kirkkoon, Oikarinen sanoo. – Niihin täytyy päästä kolminumeroinen määrä väkeä. Muutama viikko sitten tehdyssä ennakkokyselyssä neljä viidestä perheestä toivoi, että nuori pääsisi ” Ymmärrämme rippikoulun suuren merkityksen nuorille ja seurakunnalle. Rippikouluryhmiä seurakunnassa on vain yksi. Toisaalta esimerkiksi Oulun seurakunnissa kaikki leirit on muutettu päivärippikouluiksi. Myös joidenkin työntekijöiden lomia on siirrettävä, kertoo kirkkoherra Antti Kujanpää. Monin paikoin rippileirejä valmistellaan loppukesälle. Munukka tietää, että se väsyttää myös työntekijöitä. Erilaiset käytännöt hämmentävät paikkakunnalla. Rippikoulut järjestetään näillä näkymin leireinä heinä-elokuussa. Messujen lähettäminen verkkoon aloitettiin Ilomantsissa jo viime syksynä, jotta jumalanpalveluksia voidaan seurata esimerkiksi hoivakodeissa. Kirkollisiin toimituksiin voi tuoda myös tilaisuutta varten tehdyt ohjelmat. Vai katsotaanko tilannetta ovilla. Omaleimaisuutta Ilomantsin seurakunnan toimintaan tuo läheinen yhteistyö paikallisen ortodoksisen seurakunnan kanssa. Tilaisuuksia striimataan. Monille häitä, hautajaisia tai kasteita järjestäville jo osallistujamäärän nostaminen 50:een on helpotus. Messuja suunnitellaan kesäkuun ensimmäiselle sunnuntaille 6–7, jotta turvaväleistä saadaan pidettyä kiinni. Mielipiteitä jakaa etenkin rippikoulujen järjestäminen. Tilanteet ja suunnitelmat muuttuvat. Seurakunnassa on pyöritelty kesälle a-, b-, cja d-vaihtoehtoja. Lumijoella seurakuntalaisia pyydetään ottamaan messuun oma virsikirja. Siksi yritämme uhkista huolimatta. Yksi vaihtoehto on, että nuoret konfirmoidaan pienissä ryhmissä. Konfirmaatioita tuomiokirkkoseurakunta ei aio järjestää rajoitusten aikana. Arkimessuihin saa tulla nyt enintään 10 henkilöä, kesäkuun alusta lähtien 50. – Suurin osa on siis riskiryhmässä olevaa väestöä. . Suomen ortodoksinen kirkko pitää tällä tietoa kirkkonsa kiinni heinäkuun loppuun saakka. – Ennen lopullista päätöstä haluan keskustella leiristä, huolista ja siitä, että turvavälit eivät pääse toteutumaan rippileirillä, Erja Oikarinen sanoo. Toisaalta häntä askarruttaa, kuinka paljon tauti rajoitusten purkamisen myötä leviää. Ehkä paikallislehden ja somen kautta täytyy vedota, että riskiryhmien on hyvä pysyä kotona. Väkeä on meillä kirkossa herkästi 60–70 ihmistä. Tavallisena kesäsunnuntaina Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa järjestettäisiin vain yksi messu. Se, miten konfirmaatiot toteutetaan, on vielä epäselvää. Avaa ovet, mainosta tapahtumaasi Kotimaassa ja toivota jälleen väki tervetulleeksi! Seurakunta, nyt katse uudestaan avautuviin mahdollisuuksiin! Ota yhteyttä: Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi KOTIMAA | 15.5.2020 5. Pohjois-Karjalassa sijaitseva Ilomantsin seurakunta etenee rajoitusten purussa varovaisin askelin, kertoo kirkkoherra Seppo Kuosmanen. Papit toimittavat jumalanpalveluksia ilman seurakuntaa. Espoossa kaikki tämän kesän rippileireille ilmoittautuneet saavat paikan heinätai elokuussa järjestettävältä leiriltä. rippileirille vielä kesän aikana. Rippikouluryhmien koko ei hätyyttele 50 ihmisen rajaa, mutta rippileireillä ollaan tiiviisti yhdessä. Kesällä suositaan ulkotilaisuuksia. 330 nuoren ja perheen suunnitelmien muuttaminen vaatii isoa palapeliä. Kesän tapahtumat ja leirit on ehditty perua. Katolinen kirkko Suomessa alkaa avata toimintaansa. Leirin pitämisestä päätetään kokouksessa, johon on kutsuttu rippikoululaisten huoltajat. Myös mahdollisuuksia päivärippikoulun käymiseen lisätään. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan rippikoulu toteutetaan osin etänä, osin päivärippikouluna ja osin lyhyenä leirijaksona elokuussa. Kuosmanen miettii, pitääkö messuun olla ennakkoilmoittautuminen. – Väki on kaivannut ehtoollista, Antti Kujanpää sanoo. . Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Lumijoen seurakunnan kirkkoherraa Erja Oikarista ilahduttaa, että seurakunnassa on iso kirkko, jossa turvavälit pääsevät toteutumaan. Pienen seurakunnan ainoa rippileiri oli suunniteltu pidettäväksi heinäkuun lopussa. Ilomantsissa on kuitenkin paljon vanhuksia, ja se mietityttää Kuosmasta. 1 800 jäsenen seurakunnassa ei ole vaaraa siitä, että messuun tulisi tavallisena kesäsunnuntaina yli 50 ihmistä. Se mahdollistaa useimmissa seurakunnissa jumalanpalvelusten ja muiden tapahtumien järjestämisen lähes normaalisti
Näin toimivat todennäköisesti ainakin useimmat covid-19-taudin riskiryhmiin kuuluvat – ikä ei ole ainoa vakavan taudin riskiä lisäävä tekijä. Tervetuloa pitämään rippikoulu Kainuuseen, Paltamon Mieslahteen! Majoitus, ruokailu sekä opetustilat yhdistettynä upeaan sijaintiimme vaaramaiseman ja Oulujärven välissä mahdollistavat ikimuistoisen rippikoulun ryhmällenne. Niinpä on kysyttävä, olisiko jumalanpalvelusten järjestäminen jatkossakin vain verkossa – ihan vain solidaarisuudesta – parempi ratkaisu myös kesällä. Viime vuosina yleistynyt lyhenne FOMO viittaa englannin sanoihin fear of missing out. Nyt FOMO uhkaa nuorison sijaan erityisesti ikääntyneitä. Korkeintaan kymmenen hengen kokoontumisten sijaan sallittuja ovat jatkossa 50 hengen kokoontumiset. Lisäksi kokemus eristäytymisestä on jaettu laajasti. Se tarkoittaa ahdistusta siitä, että muut pitävät hauskaa, josta ei itse pääse osalliseksi. Miltä tuntuisi katsoa striimausta jumalanpalveluksesta, johon ei itse saa osallistua. Lehtitietojen mukaan valmisteilla on myös uusi aiempaa väljempi ohje, joka sallisi ainakin tapaamisia ulkotiloissa turvaväleillä. Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous Kainuun Opistolta p. KoronapandeJumalanpalvelusten jatkaminen vain verkossa olisi solidaarista Yli 70-vuotiaita koskevat rajoitukset haittaavat isoa osaa uskollisimmista messuvieraista. On kuitenkin eri asia katsoa tyhjässä kirkossa striimattua jumalanpalvelusta kuin sitä, että muut viettävät ehtoollista. Monelle ikääntyneelle tuskaa tuottaa se, että seurakunnat järjestävät messuja, joihin ei voi mennä. KOTIMAA | 15.5.2020 6. Siinäkään tuskin kannustetaan ikääntyneitä joukkokokoontumisiin sisätiloissa. Piispat eivät sitä kiellä mutta eivät toisaalta puollakaan, vaan vetoavat valtioneuvoston ohjeisiin: ”Samoin riskiryhmään kuuluvien suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja ja käyttävän omaa harkintaa.” Piispat suosittelevat lisäksi, että seurakunnat jatkaisivat jumalanpalvelusten striimausta myös kesällä. Muun muassa kirjastot, museot ja ravintolat saavat jälleen avata ovensa. Toisten lisääntynyt vapaus saattaa tehdä karanteenista raskaamman. | Kuva: Matti Karppinen mian aikana paitsi jäämisen pelko on epäilemättä vähentynyt. Vaikka jo epidemian alussa karanteeniin vetäytymistä pyydettiin vain yli 70-vuotiaita, pyyntö välttää ”ei-välttämättömiä” sosiaalisia kontakteja on koskenut aivan kaikkia. Yli 70-vuotiaita suositellaan edelleen pysymään erossa muista ihmisistä. Valtioneuvosto on korostanut, että toimintaohjeen noudattamisessa saa käyttää omaa harkintaa. Samalla esimerkiksi kulttuurilaitokset, monet harrastuspaikat ja ravintolat ovat olleet suljettuina. Suomalaiset jakaantuvat kahteen joukkoon: niihin, joiden vapaus pian lisääntyy, ja niihin, jotka väistävät lenkkipolulla ojaan vapaudestaan hullaantuneita. Vielä ei palata normaaliin, mutta otetaan kuitenkin askelia sitä kohti. 044 2990 826 ja sinikka.korhonen@kainuunopisto.fi K esäkuun alussa Suomessa höllennetään monia koronaepidemian rajoitustoimia. Oletettavaa on, että alle 70-vuotiaistakin moni jatkaa omaehtoista karanteeniaan ja välttelee muita mahdollisuuksien mukaan. Usein se suomennetaan paitsi jäämisen peloksi. Ilmiöstä on puhuttu erityisesti nuorten kohdalla. Voi tosin olla, ettei jonoja synny, sillä yhteiskunnan avautuminen ei koske isoa osaa kaikkein uskollisimmista messuvieraista. Samaan aikaan riskiryhmiin kuulumattomat saavat halutessaan mahdollisuuksia nauttia rajoitustoimien purun tuomasta vapaudesta. Kun rajoitustoimia nyt aletaan purkaa, tilanne muuttuu. Toiset saavat, minä en. uutiset | kommentti | ETSITTEKÖ RIPPIKOULULLE IHASTUTTAVAA PAIKKAA. Ei ole juuri ollut sellaista hauskaa, josta jäädä paitsi. Tuija PYhäranTa ” Voi tosin olla, ettei jonoja synny, sillä yhteiskunnan avautuminen ei koske isoa osaa kaikkein uskollisimmista messuvieraista. Kirkoissakin aletaan taas järjestää messuja, joihin otetaan jonosta 50 ensimmäistä
näin myös koronapandemian aikana. Usea artikkeli tuo esille koronan tuottamien muutosten lopullisuuden. Tiivistä ja konkreettista opusta on helppo käyttää seurakunnissa työntekijöiden inspiroimiseen ja myös tavallisten seurakuntalaisten, kauempaakin seuraavien, osallistamiseen. Skotlannin kirkon pappi Albert Bogle kertoo esimerkkejä teknologian mahdollistamasta lähetysajattelusta, joka vie sanan luovin keinoin uusille ryhmille. | arvio | KOTIMAA | 15.5.2020 7. Reflections on Doing Church Online, on julkaistu e-kirjana huhtikuun puolivälin jälkeen, ja se on saatavissa ilmaiseksi netistä. Kokoomateos, The Distanced Church. Saksan evankelisen kirkon pappi Ralf Peter Reimann kertoo, miten paikka paikoin protestanttisten kirkkojen piirissä on annettu ohjeet online-ehtoollisen viettoon kotona tai digitaalisesti. Erkki SutinEn Kirjoittaja on Turun yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Namibian Windhoekissa. Ihmiset osallistuvat mieluummin paikallisiin, ehkä vaatimattomammin toteutettuihin online-messuihin kuin teknisesti laadukkaampiin tuntemattoman seurakunnan kanssa. Vain teknologiaa uudistavasti soveltava kirkko jatkaa tulevaisuuteen. Durhamin yliopiston Digitaalisen teologian keskusta johtava Peter Phillips viittaa muilla aloilla tapahtuneeseen kehitykseen, jossa teknologia on esimerkiksi avannut uusia liiketoimintatapoja aikaisempien lisäksi, niiden rinnalle ja vanhentuneita korvaamaan. Paavi Johannes Paavali II:n internetin suojelupyhimykseksi julistamasta Isidorus Sevillalaisesta inspiroitunut katolinen teologi ja yliopistolehtori Matthew John Paul Tan viittaa Jumalan läsnäoloon Hänen luomassaan digitaalisessa maailmassa. Sen sijaan teknologiaa on – usein tosin teknisesti taitavasti – sovellettu perinteisen toiminnan välittämiseen verkon kautta. Lainkuuliaisuudestaan ja säännöistään tunnetut saksalaiset ovat unohtaneet kirkkoon julistetut WhatsApp-kiellot ja tulkinneet EU:n yksityisyyden suojeluun perustuvia julkisen tilan kuvausrajoituksia joustavasti. Kokeilun rohkeus ja jopa leikkisyys saa Luojaltaan tilaa. | Kuva: EFE / Lehtikuva / Antonio Lacerda Heidi Campbell (toim.): reflections on Doing Church Online. Kirkolle onkin tullut vain uusi määre, online church, kun se voisi käyttää koko Jumalan luoman digitaalisen todellisuuden mahdollisuudet, olla church online. Teknologioita ei ole käytetty tarkoituksenmukaisesti uudistumiseen ja siihen, että seurakunta voisi nykyistä rohkeammin olla hoitava, intiimi ja jäsentensä osallisuutta arvostava, saman uskon jakava 24/7-yhteisö. Phillips kuuluttaa kirkkoon nykyratkaisuja – olivatpa ne käytännöllisiä tai teologisia – ravistelevaa uudistumista ( disruption). Kirjan koonnut professori Campbell tuo esille turhautumisensa siihen, että hänen yli kahdenkymmen vuoden aikana keräämäänsä aineistoon perustuvat tulokset eivät tähän mennessä ole juuri näkyneet seurakuntien digitaalisessa olemuksessa. https://oaktrust.library.tamu.edu/ handle/1969.1/187891 ” Teknologioita ei ole käytetty tarkoituksenmukaisesti uudistumiseen. Kirjan alkuesseet sisältävät muitakin yllätyksiä. Vastaava julkaisu olisi varmaan tehtävissä myös suomalaisten kokemusten tiimoilta. Church online yhdistää diakonian inklusiivisuuden ja mission eksklusiivisuuden. An imprint of the network for new Media, religion & Digital Culture Studies 2020. Digital religion Publications. Digitaalisen todellisuuden mahdollisuudet käyttöön teknologiaa käytetään usein perinteisen toiminnan välittämiseksi verkossa. Kirjan ensimmäiset 16 napakkaa esseetä ovat konkreettisia onnistumisja innostamiskertomuksia siitä, miten eurooppalaiset ja amerikkalaiset seurakunnat ovat uudistuneet koronan aikana. Yleinen pappeus voi toteutua ennennäkemättömällä tavalla. huhtikuuta rio de Janeirossa, Brasiliassa. Uusia ihmisiä on tullut seurakuntien piiriin, samalla kun ikääntyneet jäsenet ovat rohkeasti ottaneet käyttöönsä uusia sovelluksia ja laitteita. kuvassa Sao Jorgen kirkon pappi Dirceu pitää onlinemessua Pyhän Yrjön päivänä 23. Digitaalinen maailma kutsuu kuitenkin ylittämään maantieteen rajat. Parantumatonta syöpää sairastava kirjailija ja kouluttaja Bex Lewis korostaa, miten teknologian myötä sairaat ja monenlaisista puutteista ja fyysisistä kynnyksistä kärsivät pääsevät mukaan. P rofessori Heidi Campbell Texas A&M Universitystä on koonnut kolmen viikon aikana tilannekuvan siitä, miten kirkot ovat digitalisoineet elämäänsä ja toimintaansa pandemian aikana
Piispa Jukka Keskitalo kertoo, että kokoontumisrajoituksista huolimatta perheet ja ystäväporukat voivat pyöräillä yhdessä. Kari Mäkinen johtaa koronan jälkeistä eriarvoistumista estävää työryhmää Sosiaalija terveysministeriö ja työja elinkeinoministeriö ovat asettaneet työryhmän, jonka tarkoitus on ehkäistä eriarvoisuuden lisääntymistä koronaepidemian jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Antturi aloittaa tehtävässä 1. syyskuuta. KOTIMAA | 15.5.2020 8. ”Kirkon sisäinen norminantovalta onkin ajateltua laajempi” uudistus | Kirkkolain uudistus palautui eduskunnan valiokuntien lausuntojen jälkeen takaisin kirkolle uuteen valmisteluun. Arto Antturi on työskennellyt Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2015. Eduskunnan hallintovaliokunta toivoo, että kirkko helpottaisi kirkkolain säätämisjärjestystä. Kirkkolain säätämisessä ilmenneet ongelmat tulivat kirkossa monelle yllätyksenä. Heihin kuuluu myös arkkipiispa Tapio Luoma. Työryhmän tavoitteena on estää sosiaalisten ongelmien pitkittymistä ja syrjäytymistä sekä nostaa keskusteluun ihmisten hyvinvointiin ja tasa-arvoon liittyviä näkökulmia. Eduskunta voi vain hyväksyä tai hylätä kirkolliskokouksesta tulevat lakiehdotukset. ja sen toimikausi päättyy 31.5. Yllättävä käänne kirkkolain valmistelussa on arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kirkolle myönteinen mahdollisuus. Nallet moikkaavat piispanpyöräilijöitä Oulussa Nallet kurkistelevat Oulun kirkkojen ikkunoista tulevina viikkoina. Jo aiemmin oli eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnittänyt huomiota muutamiin lakiehdotuksen kohtiin, jotka kaipasivat perustuslain vaatimuksien mukaisia korjauksia. Nallebongaus puolestaan levisi poikkeusolojen alkuaikoina ympäri maan. Eduskunta säätää kirkkolain, mutta kirkolla on yksinoikeus muuttaa sitä. Eduskunnan hallintovaliokunta palautti maaliskuussa kirkkolakiesityksen Kirkkohallitukselle uudelleen valmistelua varten. Ryhmä aloitti toimintansa 5.5. Piispanpyöräilyssä nämä yhdistyvät. uutiset | lyhyesti | | kirkkolaki | P itkään valmisteltu uusi kirkkolaki myöhästyy selvästi alkuperäisestä aikataulustaan. Ryhmää johtaa arkkipiispaemeritus Kari Mäkinen, joka toimii sosiaalija terveysalan valtakunnallisen kattojärjestön SOSTE ry:n valtuuston puheenjohtajana. Hallintovaliokunta listasi Kirkkohallitukselle osoittamassaan kirjeessä lukuisia asioita, joita kirkkolain valmistelussa uudelleen pitäisi ottaa huomioon. Sansan nykyinen toiminnanjohtaja Juha Auvinen jää eläkkeelle vuodenvaihteessa. Nallet voi bongata Oulun kirkkojen ikkunoista touko-kesäkuun aikana. – Kieltämättä tilanne tuntui aluksi yllättävältä, koska kirkkolain kodifiointia pitkään kestäneessä valmistelussa on tehty yhteistyötä valtiovallan kanssa, ja huomautuksia annettiin moniin sellaisiin ehdotuksen kohtiin, jotka jo nyt ovat eduskunnan hyväksymää kirkkolakia, Luoma sanoo. | Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio Sansan toiminnanjohtajaksi Arto Antturi Helsingin Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra Arto Antturi, 58, on kutsuttu Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) toiminnanjohtajaksi. Pehmoeläimet liittyvät Piispanpyöräily-liikuntatapahtumaan, jota jouduttiin tänä keväänä ideoimaan toisenlaisella konseptilla
Asiassa on myös yllättävät puolensa. Useat perustuslakivaliokunnan esiin nostamat säännökset ovat voimassa olevaa kirkkolakia ja siten jo kerran eduskunnan hyväksymiä. Toki lakiehdotusta on muutenkin korjattava. uutta materiaalia kirkon suunnasta, Purra sanoo. Hallintovaliokunnan sihteeri, valiokuntaneuvos Ossi Lantto korostaa sitä, että kaiken tarkoitus on, että kirkkolaki sisältää vain ne säännökset, jotka siihen perustuslain nojalla kuuluvat. Tiina Ahonen, Heli Kantola. Luoman mielestä valmistelussa tapahtuvissa ongelmissa perustuslain kanssa ei ole kysymys siitä, että kirkon puolella perustuslain tunteminen olisi puutteellista. Ja on minulla se käsitys, että kirkon piirissä on kuitenkin varsin hyvä ymmärrys tästä asiasta. – Kaiken kaikkiaan emme valiokunnassa käyttäneet tähän asiaan paljon aikaa. Jussi Mäkelä, Anniina Ilola. Yksinoikeus on Luoman mukaan tarkoittanut myös sitä, ettei edes lainsäädäntöteknisiä virheitä ole voitu korjata ilman kirkon lausuntoa. Pykälien perusteluista nähdään tarkemmin lakitekstin tarkoitus. Kirkko on halunnut pitää kiinni yksinoikeudesta ehdottaa kirkkolakia. Jussi Rytkönen Jumalanpalvelus Vuosaaren kirkossa TV7–kanavalla sunnuntaisin klo 10 ”Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen!” (Ps. Tämä on nähdäkseni kirkon kannalta myönteinen asia. Koska emme voi lakiesitystä muuttaa, niin me voimme vain palauttaa sen. Ja jos on jotakin muuta kirkkoa koskevaa lainsäädäntöä, niin se sitten valmistellaan kirkossa ja käsitellään eduskunnassa niin sanottuna tavanomaisena lakiehdotuksena tarvittaessa osana samaa hallituksen esitystä, Lantto sanoo. – Kaikki muu tulee sisällyttää kirkkojärjestykseen, jonka sisällöstä kirkko itse päättää, ja erillislakeihin. Minusta tämä heijastaa sekä perustuslakiettä hallintovaliokunnan käsitystä siitä, että kirkon sisäinen norminantovalta onkin laajempi kuin tähän asti on ajateltu. Tervetuloa mukaan! Su 17.5. Perustuslakija hallintovaliokuntien viesti on Luoman mielestä samansuuntainen. – Mutta eihän vanhaan viittaamalla saa asioista selvää. Valiokunta on lähestynyt kirkkoa asiapohjalta. Luoman mukaan kirkkolaki säätää perustuslain mukaisesti evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Lakien kokonaisuudistuksia tehtäessä saatetaan viitata siihen, että sisällössä ei olisi mitään uutta. Tämä on yleisempi lainsäädäntötekninen ongelma. – Pikemminkin perustuslakivaliokunnan noudattamasta perustuslain tulkinnasta, joka siis tässä tapauksessa pyrkii nykyistä suppeampaan kirkon hallinnon ja järjestysmuodon määrittelemiseen kirkkolaissa. 122:1) Emme vielä voi kokoontua kirkkoihin, mutta voit kokoontua kanssamme jumalanpalvelukseen TV7 välityksellä. Lanton mukaan uutta kirkkolakia tehtäessä on tärkeää, että jokainen pykälä perustellaan hyvin. – Tätä autonomiaa eduskunta on aina kunnioittanut, niin mielestäni myös nyt syntyneessä tilanteessa. Lantto kertoo ymmärtävänsä sen, että kirkossa voi olla erilaisia pelkoja lainsäädäntöprosessiin liittyen. Hallintovaliokunnan kirje pohjautui perustuslakivaliokunnan lausuntoon tuoden esille myös joitakin lisänäkökohtia ja korostuksia. – Nyt onkin syytä tutkia, onko säännöstä näiltä osin mahdollista joustavoittaa, vaikka yksinomaisesta aloitevallasta pidettäisiin kiinni. – Tämä ei tarkoita kokonaan uutta kirkkolakia. Hallintovaliokunnan näkemys on, että kirkkolakiehdotus valmistellaan yhtenä kokonaisuutena uudestaan niin, että se ottaa huomioon perustuslakivaliokunnan säätämisjärjestyshuomautukset. Tämä on usein pitkittänyt säädösprosessia. – Mutta turha tässä asiassa on pelkoja nähdä. Su 31.5. – Kun kirkolliskokouksesta aikanaan tulee uusi lakiehdotus, sen jälkeen tämä nykyinen ehdotus voidaan hylätä. Purran mukaan kirkkoasiat ovat yleensä menneet eduskunnassa hyvin, mutta kirkkolain säätämisjärjestys on kyllä ”hyvin poikkeuksellinen asia”. Arto Huhdanmäki, Nea Meriranta. Tommi Vanhanen, Anniina Ilola. – Nähtävästi voitaisiin ottaa säännöksiä kirkkolaista kirkkojärjestykseen nykyistä laajemmin. Eduskunta säätää kirkkolain, mutta ei voi sitä muuttaa. Lantto toteaa, että hallintovaliokunnan Kirkkohallitukselle osoittamassa kirjeessä on ”tietynlainen toive” siitä, että kirkko helpottaisi kirkkolain säätämisjärjestystä. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että kirkkolaissa on syytä pysyä tarkasti vain näiden asioiden säätelyssä. Kun poikkeusolot saadaan pois, saataneen käyttöön ” Onkin syytä tutkia, onko säännöstä näiltä osin mahdollista joustavoittaa, vaikka yksinomaisesta aloitevallasta pidettäisiin kiinni. – Kuuntelimme perustuslakivaliokuntaa. Luoman mukaan tämä on yksi keskeinen seikka, joka ilmentää kirkon autonomiaa suhteessa valtiovaltaan. – Pidän selvänä, että uuden ehdotuksen valmistelussa otetaan huomioon valiokuntien näkökohdat ja pyritään työskentelyssä hyvään yhteistyöhön valtiovallan kanssa, Tapio Luoma sanoo. Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra (ps.) sanoo, että lakiehdotuksen palauttamisen syynä olivat sen perustuslailliset ongelmat. Kirkkohallituksessa on jo alkanut työ uuden kirkkolakiehdotuksen aikaansaamiseksi. Tavoite on, että uusi ehdotus saadaan eduskuntaan nykyisen eduskunnan toimikaudella. Nyt Kirkkohallitukselle lähetetty kirje toimintaehdotuksineen oli hänestä paljon kauniimpi menettelytapa. – Tarkempi asiaan perehtyminen on kuitenkin itselleni paljastanut, että kirkon näkökulmasta tämä yllättävä tilanne on itse asiassa myönteinen mahdollisuus. KOTIMAA | 15.5.2020 9. Valiokunta olisi Lanton mukaan voinut suoralta kädeltä kirjeen perusteluin hylätä koko kirkkolakiesityksen. Hän ei osaa ottaa kantaa siihen, viittasiko valiokunnan toive kirkkolain muuttamisen joustavoittamisesta esimerkiksi kirkolliskokouksen määräenemmistösäädöksiin. To 21.5. – Koska kyseessä on kokonaisuudistus, laista pyydettiin pitkästä aikaa myös perustuslakivaliokunnan lausunto, joka sitten toi nämä puutteet esille. Ensiesityksen jälkeen jumalanpalvelukset löytyvät TV7 ohjelma-arkistosta, sekä seurakuntamme Facebook-sivulta. Su 24.5
Hartauden jälkeen mieli on enemmän pahoittunut kuin rohkaistunut. ” Keskittyvä valtamedia vaatii vastapainoa myös kirkolliselta journalismilta. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Lehdistöä on luonnehdittu Montesquieun vallan kolmijako-oppia mukaillen neljänneksi valtiomahdiksi. Nykytilanteessa kirkkomme tarvitsee valtakunnallista avointa journalistista foorumia uskon ja kirkon jäsenyyden näkyväksi esillä pitämiseksi. Voisiko kirkon yhteinen jäsenlehti olla ratkaisu. Luonteva valinta kirkon yhteisen jäsenlehden kustantajaksi olisi Kotimaa Oy. Tuon tapaiset sovitelmat toistuvat turhan usein. Se pätee virsiinkin. Miten ovat kokeneet asian liikuntakyvyttömät vanhukset tai sairaalan vuoteisiin joutuneet virsiin ja hengellisiin lauluihin tottuneet seurakuntien jäsenet, jotka odottavat hartausmusiikilta muuta kuin renkutuksia. Lehden talous perustuisi seurakuntalehtien tapaan veroja ilmoitustuloihin. Onneksi 28.4. Kirkkohallitus on vähemmistöomistaja edelliseen verrattuna huomattavan pienellä osuudella. Printtilehti menisi Suomessa jokaiseen talouteen, jossa on vähintään yksi suomenkieliseen luterilaiseen seurakuntaan kuuluva jäsen. Eräänä esimerkkinä haluan mainita iltahartauden 28.4. VeikkO Pöyhönen Opetusneuvos Olisiko nyt kirkon yhteisen jäsenlehden aika. Joudumme etsimään ja ikävöimään sitä olotilaa, että valonpilkahduksia näkyisi. Tällä hetkellä Kirkkopalvelut ry on enemmistöomistaja vajaalla 70 prosentilla. Hanke ehkä vaatisi yhtiön omistuspohjaan uudistuksia. Ja miksi. asian korjasi Soile Isokosken laulama loppuvirsi oikein esitettynä. Pyydänkin kohteliaimmin hartausmusiikin valitsijoita miettimään, mihin tarkoitukseen he sävelmiä valitsevat, viihteeksi vai hengelliseksi virittymiseksi. Aina on vain vähän toivoa jäljellä, mutta kuitenkin on, tänäänkin. Asiasta päättäminen kuulunee kirkolliskokoukselle. Soitinsovituksessa se sitten kuultiinkin, mutta niin hyvin sekoitettuna, että vasta aivan lopputahdeilla selvisi, että kysymys oli tutusta virrestä. Tätä on joutunut miettimään vanhana hartaan musiikin harrastajana (ikä 85 vuotta) ja sepittäjänäkin. A lueviestijä Rebekka Naatus vaatii kirkon viestinnän uudistamista ja täydellistä erottamista journalismista ( Kotimaa 13.3.2020). Tälle tasolle pääseminen vaatii paljon ja asettaa journalismille tiukat vaatimukset. Tällöin vastaavan päätoimittajan valinta olisi kustantavan yhtiön hallituksen. On aika keskustella kirkon yhteisestä jäsenlehdestä ja avoimesta journalismista. Olisi välttämätöntä, että Kirkkopalvelut ry ja Kirkkohallitus sopisivat keskenään omistuksen tasaamisesta. Yhtiö on 115 vuoden ajan kustantanut kristillis-yhteiskunnallista viikkosanomalehteä. Oudoista esityksistä, niin sanotuista muunnelmista ja myös kummallisista teoksista on tullut ennemmin sääntö kuin poikkeus, sillä usein liikutaan musiikillisesti paremminkin iskelmämusiikin kuin hengellisen musiikin kaistoilla. Tuo muutettu lause on helppo sanoa ja heittää ihmisille, jotka kärsivät; se on kevyt lohdutus. media | Voisiko Kotimaa toimia valtakunnallisena kirkon jäsenlehtenä, kysyy opetusneuvos Veikko Pöyhönen. Kenelle sillä pyrittiin julistamaan, ketä virittämään Sanan kuuloon. Suomessa painatusja postinjakelukulut ovat korkeat, joten printtilehden ilmestymistiheyttä on tarkoin harkittava. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Ajattelin ja ajattelen, että armon ja toivon murusia joudutaan ikään kuin etsimään ”lattianraosta”. Ehkä olisi myös perusteltua laajentaa omistuspohjaa seurakuntayhtymien ja yksityisten seurakuntien suuntaan. Jos tavoitteena on avoin media, sananvapauden edustajana kirkon julkista sektoria toimivampi olisi yksityinen kustantaja. Tältä pohjalta olisi hyvä ponnistaa kohti uutta tavoitetta, kirkon yhteistä jäsenlehteä. eSkO Laukkanen Oulu Onko hartausmusiikki joutunut alamäkeen. Keskittyvä valtamedia vaatii vastapainoa myös kirkolliselta journalismilta. SePPO Mertanen Äänekosken pappi KOTIMAA | 15.5.2020 10. uskonnollisesta kielestä Ollessani kirkkoherrana Äänekoskella, Konginkankaan liikenneonnettomuuden tapahduttua nykyisen ja silloisenkin Äänekosken kaupungin alueella, puhuin kriisihartauksissa ja myös kirjoitin lehteen, ”Aina on vain vähän toivoa jäljellä”. Sen muodostaisivat Naatuksen hahmottelemalla tavalla seurakuntalehdet ja Kotimaa yhdessä. Voisiko seurakuntalehti edustaa lehdistönvapautta, joka on demokraattisen järjestelmän kulmakiviä. Mihin on viety hengellinen musiikki aamuja iltahartauksien edeltä. Kuuluttaja sanoi asiallisesti, miten harras musiikkijakso aloitettaisiin virrellä ”Kaitse, Jeesus, paimen hyvä”. Koronapandemian runtelemille seurakuntatalouksille hyvin toteutettu valtakunnallinen jäsenlehti paikallisine seurakuntalehtineen merkitsisi säästöjä nykyisiin kustannuksiin verrattuna. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Toimittaja luuli, että olin kirjoittanut väärin tai muuten vain vahingossa hän jätti yhden sanan pois ja lehdessä luki: ”Aina on vähän toivoa jäljellä.” En kuitenkaan kirjoittanut näin. Aina on toivoa ja se siitä. Lopuksi niin valitsijoille kuin esittäjille ja sovittajille Sibeliuksen selkeä ohje: ”Kun esitätte musiikkia, se on tehtävä niin, että säveltäjän tekemä jokainen merkki pyritään toteuttamaan juuri niin kuin se on kirjoitettu”. Avoimen journalismin periaatteiden mukainen kirkon media toimisi päätoimittajan vastuulla
Kirkkoa tarvitaan! Suomen historiassa kirkolla on ollut tärkeä merkitys kansakunnan eheyttäjänä ja yleisen yhteisöllisyyden ylläpitäjänä. Nykyajassa erilaisten onnettomuuksien kohdatessa hakeudutaan saamaan lohdutusta kirkon taholta. Kirkon työntekijöiden reaktio on ollut valtavan rohkaiseva. Kertomuksessa täti ei kohdannut Ninniä ihmisenä, vertaisena, eikä osoittanut tälle minkäänlaista huomiota. Tämän henkisen etulinjan ylläpitäminen vaatii meiltä kaikilta osallistumista vielä pitkään kriisin jälkeenkin. Kansa oli oppinut käyttämään rukouksenkin voimaa kotirintamalla, ja sotilaspapit olivat miesten rinnalla torjuntavoittoa saavuttamassa. Puhumattakaan lukuisista nuorista, jotka ovat jäänet kaveripiirien ja WhatsApp-ryhmien ulkopuolelle. Oman lukunsa muodostavat jo ennen kriisiä näkymättömäksi jääneet yksinasuvat, erityisesti vanhukset. Tietämättämme Jumala oli valmistellut henkilökuntaamme tähän uuteen haasteeseen ja mahdollisuuteen. Sama kysymys vaivaa nyt meitä kaikkia. He ovat hyvin kiitollisia digitaalisista raamattutuotteista, joita he voivat jakaa palvelutyössään. Näkymätön Ninni perustuu Tove Janssonin kertomukseen, jossa Muumitaloon saapuu tätinsä vähättelemäksi ja kaltoin kohtelemaksi joutunut tyttö nimeltään Ninni. Jo aikoja sitten kirkon kehitystä arvioitaessa esitettiin, että alenevan kannatuksen voisi muuttaa, jos maata kohtaisi suuri katastrofi, joka laskisi kansan elintasoa. Tädin ei voida sanoa kohdelleen Ninniä fyysisesti huonosti, mutta tunnekylmä ja latistava suhtautuminen Ninniin ihmisenä oli muuttanut tytön näkymättömäksi. Tämä uusi ajattelutavan muutos uskoakseni saa meidät paljon entistä vahvemmin tarjoamaan Jumalan sanaa nykyaikaisten työkalujen ja teknologian avulla. Lopulta täti päätyi lopettamaan vähäisenkin huolehtimisen tytöstä, koska eihän tyttöä voinut edes nähdä. Kriisi ja muuttuneet arjen rutiinit eivät poista jo vallinneita ongelmia. Nyt ympäri maailman monet koteihinsa eristetyt miettivät, palaako mikään enää koskaan ennalleen. Tämä jos mikä muuttaa ihmisen näkymättömäksi. Elinvoimainen kirkko kansakunnan kohottaa. K un Joosef oli vankina Egyptissä (täällä missä minäkin asun), hänestä luultavasti tuntui siltä, ettei hän koskaan enää pääse vapaaksi eikä hänellä ole minkäänlaista tulevaisuutta. Haluan kuitenkin pohtia kanssasi sitä, miten me Egyptin Pipliaseurassa näemme Jumalan käyttävän tätä hirvittävää pandemiaa organisaatiomme parhaaksi. Sosiaalinen eristäytyminen on käynyt raskaaksi monelle ja yksi vallitsevan kriisin ikävistä lieveilmiöistä on, että osa ihmisistä muuttuu sen vallitessa näkymättömiksi. Kirkon paimenilta kysytään vahvaa kutsumusta ja niin sanottua sielunvoimaa. Näin voitanee laajemminkin ajatella. Kun lapset ovat kotona ja perheet sulloutuneet yhteen tuntikausia ulkonaliikkumiskieltojen aikana, sellaiset olennaiset ohjelmat, kuten päivittäinen virtuaalinen raamattuvisamme, ovat enemmän kuin tarpeen ja laajalti käytössä. Paradigman muutos oikaisu Kotimaan numero 18 kolumnin otsikossa oli toimituksen tekemä kirjoitusvirhe. Genesiksen lopussa Joosef tarkastelee elämäänsä ja sanoo veljilleen: ”Te tosin harkitsitte minua vastaan pahaa, mutta Jumala on kääntänyt sen hyväksi” (1 Moos. Vaikka kriittinen suhtautuminen asioihin ja avoin keskustelu on aina toivottua, emme saa ajautua tilanteeseen, jossa syyttelemme toisiamme tai suhtaudumme kylmästi kanssaihmisiin. Ainoa tapa välttyä näkymättömyydeltä on tulla nähdyksi. Englannista kääntänyt Freija Özcan. Onneksi alkuvuodesta 2019 perustimme digitaalisen mediaosaston, joka on nyt täydessä vauhdissa. Kansalaisilla ei olisi varaa sen voimaa heikentää! Kirkon jäsenyys on jokaisen kunnia-asia, ja seurakunnissa tulee uusinkin metodein saada eronneitakin liittymään takaisin seurakuntien jäsenyyteen. Jokainen meistä voi auttaa tässä taistelussa. En usko, että olisimme saaneet aikaan tätä paradigman muutosta ajoissa, ellei pandemia olisi meitä siihen pakottanut. Vuosien varrella olemme onnistuneet tuottamaan noin 700 painettua nimikettä. Koronakriisi uhkaa terveyden ja talouden sakkaamisen ohella suhtautumistamme muihin ihmisiin. Oikea otsikko olisi ollut ”Jumalan kuvana”. atte Isoaho teologian kandidaatti Helsinki Korona ei saa muuttaa ketään näkymättömäksi Ninniksi KOTIMAA | 15.5.2020 11. Digitaalisen mediatiimin ja ohjelmistokehitystiimin aivan uskomaton yhteistyö on auttanut meitä ennennäkemättömässä kriisissä aloittamaan tosissaan siirtymisen kohti digitaalisen median maailmaa. ” Tietämättämme Jumala oli valmistellut henkilökuntaamme tähän uuteen haasteeseen ja mahdollisuuteen. Paavo NärväNeN Pirkanmaa ramez atallah Kirjoittaja on Egyptin Pipliaseuran pääsihteeri. Elinvoimaista kirkkoa tarvitaan nykyajassakin, olkoot mannerlaattojen liikahdukset mitä tahansa. Vanhempi polvi muistaa myös kohtalokkaat sotien ajat, jolloin voi sanoa kansankirkon olleen myös merkittävässä roolissa jouduttaessa taistelemaan ylivoimaista vihollista vastaan. Sitä kautta voisi kirkon tulevaisuus muuttua valoisaksi. Rukoukseni on, että kun tarkastelemme jälkikäteen tätä maailmanlaajuista ja pelottavaa pandemiaa, teemme sen samasta näkökulmasta kuin Joosef. 50:20). Maailma on kuitenkin nopeasti siirtymässä digitaalisen median aikaan, emmekä me Egyptissä ole onnistuneet pysymään muutoksen tahdissa riittävän hyvin. Asiantuntemuksemme ja menestyksemme on näkynyt siinä, että olemme onnistuneet jakelemaan painettua Sanaa laajasti kaikkialle maahamme. Mutta nyt kun covid-19 on kuihduttanut myyntimme ja lahjoitustemme virrat pieneksi liruksi, tarvitsemme vaihtoehtoisia tapoja levittää Jumalan sanaa
Runossa Sea Watching kirjoittaja, ”kallioiden erakko, tuulen ja sumun tuttu”, katselee harmaita aaltoja. Suomalainen solahtaa tuttuun sielunmaisemaan, jossa köyhä kerjääjä nostaa taivaalle katseen kaipaavan. Mutta Thomas oli myös anglikaanipappi. Tässä maisemassa olivat syntyneet hänen kypsimmät runonsa. Mikä niissä nyt olisi niin erityistä. hengellinen ajattelija I stuin junassa, joka kiiti kohti Ll?n Peninsulan niemimaata Britannian Pohjois-Walesissa, ja yritin syventyä R. Thomasin karu runous ei tarjoa lohdutusta eikä positiivisia voimavärssyjä. Mainetta ja palkintoja niittänyt runoilija oli ollut jopa Nobelin kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana vuonna 1996. Se on rukousten meri, jossa ei tapahdu mitään. Täällä Ronald Stuart Thomas oli toiminut kirkkoherrana ennen eläkkeelle jäämistään. S. Suorapuheinen, luonnossa ja yksin viihtynyt Thomas kirjoitti Jumalan Pappi, joka kiikaroi lintuja ja odotti Jumalaa Walesilaisen R. Ennen kuin pääsin Pwllheliin – kymrinkielistä nimeä en oppinut lausumaan – olin jo uponnut runoihin niin syvälle, että menetin yhden junanvaihdon. Astun huoneeseen, josta joku on juuri poistunut, tai odotan eteishallissa jotakuta, joka ei ole vielä tullut. Thomasin runojen maailmaan. Mitä muuta minulle jää kuin olemassaoloni tarkoituksettomuus ilman häntä, tämä tyhjyys, jota hän ei kavahda. Jostain syystä Thomasin laaja tuotanto, yli 20 runoteosta, on jäänyt meillä vieraaksi eikä runoja ole suomennettu. Minua kiinnosti runojen hengellisyys, jumalakäsitys, jota oli moitittu synkäksi, radikaaliksi, harhaoppiseksi. Ymmärrän, että runojen karu hengellisyys hätkähdyttää brittilukijaa. Sanani ja yhtälöni epäonnistuvat. Geenit ja molekyylit eivät tuo häntä esiin enempää kuin juutalaisten alttariuhrit. Sitä on vain katsottava odottaen, silmänsä väsyksiin. S. TeksTi | Liisa seppänen KOTIMAA | 15.5.2020 12. Saavuin ”maan ääreen” eli Ll?n Peninsulan kärkeen, pieneen Aberdaronin kylään. Merkillisesti se silti rohkaisee Jumalan ikävässä. ”Mutta harvinainen Poissaolo (The Absence) Tämä suuri poissaolo, joka on kuin läsnäoloa, pakottaa minut puhumaan sille vastausta toivomatta. Se tuntui ihmeen kotoisalta: suomalainen perusluonne ja körttiläinen uskonkäsitys. Uudistan kieltäni nykyaikaan, mutta ei hän ole sanoissani. Harmi hälveni löytämiseen riemuun. Atlantti pärskyi vaahtopäinä rantaan. poissaolosta, vaikenemisesta, odottavasta uskosta
Se ilmestyy silloin, kun ei katso, / kun ei ole paikalla.” Jumalan odottaminen on ihmisen osa. Nobelin kirjallisuuspalkinnon ehdokkuus 1996. Mitä kokemuksiin tulee, vahvin kokemus Jumalasta oli hänen poissaolonsa. Thomas kuvaa Jumalaa nopeaksi Jumalaksi, joka näyttäytyy ohimenevinä välähdyksinä – vai armon vilahduksina. | Kuva: Wikipedia Ronald Stuart Thomas . R. Oregon 2013). Koko ikänsä Walesissa asunut luontomystikko tunnusti olevansa täysin riippuvainen ”avarista maisemista, muuttolinnuista ja meren kohinasta. Walesin syrjäseutujen pappi 42 vuotta. . Ne asiat jätän Jumalalle.” | Kuva: John Hedgecoe / TopFoto » lintu on / harvinainen. Julkaisi runokirjoja kuudella vuosikymmenellä. . Thomas oli pappina sitoutunut kirkon oppiin Jumalasta. – salaperäisen linnun lailla. Tai odottamatta Jumalan läsnäolo voi läikähtää ehtoollismaljassa ”äärettömänä merenä”. . S. 1913–2000: syntyi, eli ja kuoli Walesissa. ”Hän ei yleensä kokenut Jumalan läsnäoloa kirkkorakennuksissa, vaan ulkona luonnon pyhäkössä”, sanoo John G. McEllhenney kirjassaan A Masterwork of Doubting-Belief (Wipf and Stock Publishers. Anglikaanipappi, runoilija. Siksi hakeuduin työhön syrjäseuduille. Kun epäilys puetaan sanoiksi, se lakkaa kummittelemasta, sanoo runoilija. . Walesissa on vain 3,1 miljoonaa asukasta mutta yli 10 miljoonaa lammasta. Maaseudun ihmisten uurastus pelloilla on vahvasti läsnä Thomasin runoudessa. Mutta epäily kuuluu uskoon, ja epäilyn kieltäminen näivettää uskon. KOTIMAA | 15.5.2020 13. . Thomas, Jumalan poissaolon runoilija, sanoi uskoneensa Jumalaan – aina. ”Taivas ja helvetti. Patriootti, pasifisti, luonnonsuojelija
Kun pappi oppi tuntemaan ihmisiä arjessa, hän osasi palvella heitä tarvittaessa myös sielunhoitajana. Saari oli vuosisatojen ajan tärkeä pyhiinvaelluskohde, ”ohut paikka”. En suostu seisomaan alttaripöydän takana kuin kauppias tiskillä jotakin myymässä. Runo In a Country Church kuvaa mykkää hiljaisuutta maalaiskirkossa, jossa rukoukseen polvistunut kuulee vain lepakoiden – ei enkelien – siipien suhinaa. Omassa maassaan häntä kutsuttiin Walesin omituisimmaksi kirkonmieheksi. Jeesusta hän kutsui ”Jumalan räjähtäväksi Sanaksi”. Vaikka Thomas mietiskeli saarnojaan avoimen taivaan alla, hän harjoitti uskollisesti rukoushetkiä myös kirkossa. Runo Kneeling, suomeksi polvistuminen, kuvaa saarnan valmistamisen ahdistusta ja päättyy pyyntöön: ”Anna minulle sanat, Jumala; / Mutta ei vielä. / Tarkoitus on odottamisessa.” Suomen kirkossa etenkin herännäisyys on puolustanut ikävöivää, arkaa uskoa. Sekä runon että saarnan tarkoituksena on avartaa kuulijassa uusia näköaloja, Williams sanoi Thomasin syntymän satavuotistilaisuudessa 2013 Swansean yliopistolla. Paavo Ruotsalaisen hengellistä neuvoa lainataan yhä ahkerasti: ”Jos et taida rukoilla, niin ikävöi, jos et taida ikävöidä, niin sairasta Herralle.” Luulen, että walesilainen runoilija-pappi olisi ollut kuin kotonaan suomalaisissa körttiseuroissa, joissa töksähtävät puheet, säestyksettömät virret ja hiljaisuus vuorottelevat. Thomas totesi, että runoilijana hän oli vapaa, ei puhdasoppinen. Lähtökohta on unohtunut: ”tyhjäksi riisuttu risti, viinimaljan veri ja leivänmuru kielellä.” Kiiruhdin aamumessuun Aberdaronissa. Kuuluisan kirkkoherran muisto elää sekä runokirjoissa että seurakuntalaisten tarinoissa. hengellinen ajattelija Vuonna 1137 valmistunut Aberdaronin kirkko tarjosi yösijaa pyhiinvaeltajille, jotka odottivat sopivaa purjehdussäätä Bardseyn luostarisaarelle. Kun minä puhun, / vaikka sinun tulisi puhua / minun kauttani, jotakin katoaa. Kirkkoa laajennettiin 1417. Saarnoja muistellaan lämmöllä. Lasten kanssa kirkkoherra saattoi potkia palloa ja seurakuntalaisille hän leipoi kakkuja. Runoissaan hän etsi totuutta ja sanoitti hengellistä painiaan. Rantatöyräällä seisova St Hywyn’s Church, jonka vanhin osa on 1100-luvulta, sisältää myös pienen kirjamyymälän. Sitä kutsutaan 20 000 pyhimyksen leposijaksi. – Olen Raamattu-uskovainen. ”Johdatan seurakuntaa mieluummin Jumalan läsnäoloon. Runossa Crucifixion ilmenee Thomasin syvä kaipuu uskon yksinkertaisuuteen. Aamupäivisin kirkkoherra luki ja kirjoitti, iltapäivisin hän käveli ja kiikaroi lintuja ja iltaisin hän kävi seurakuntalaisten kodeissa. Juteltiin niitä näitä – maanviljelyksestä, kalastuksesta, urheilusta. Thomas täytti tehtävänsä pappina. Modernit liturgit yrittävät luoda ehtoollisesta sosiaalisen aterian, mutta Yläsalin viimeisen aterian luonne ei ole toistettavissa.” Urkuja kirkkoherra inhosi, mikä saattoi johtua hänen kammostaan tekniikkaa kohtaan. Pappina olen omistautunut sanan ja sakramenttien viralle, toisti Thomas useassa haastattelussa. Parasta Raamatussa ovat ru nous ja vertaukset. Kotinsa ainoan sähkölaitteen, pölynimurin, hän hylkäsi melun tähden ja vältti myös sähkövaloja, jotta tähdet näkyivät kirkkaammin. Silti luulen hetkittäin ymmärtäväni häntä. | Kuva: Liisa Seppänen Teollisuuskaupungissa uskoni olisi luultavasti kuollut.” On huomautettu, että runot Jumalan poissaolosta eivät lohduta tai anna vastauksia, niin kuin hengellisen runon tulisi tehdä. – Runoissa on oltava tilaa kaikelle, pimeydellekin. Mutta sairaiden ja kuolevien vierellä hän valvoi läpi yön, kotona tai sairaalassa, kertoo iäkäs herrasmies. | Kuva: Liisa Seppänen KOTIMAA | 15.5.2020 14. Runon loppu on Thomasin asteikolla lohdullinen: orjantappurakruunun piikeissä hehkuu rakkaus. Thomas itse kuvailee työnäkyään ja työpäiväänsä McEllhenneyn kirjassa. Jumala vaikenee. Hän muisti lintujen nimet paremmin kuin ihmisten. Ihmisääni ilman säestystä oli hänestä kauneinta musiikkia. Ne olivat niin lyhyitä ja yksinkertaisia – ei koskaan paperille kirjoitettuja – että kuulija pystyi toistamaan saarnan vaivatta toisillekin. Kristus oli suuri runoilija, ja Uusi testamentti on täynnä metaforia. MuutBardseyn saarelle syntyi kelttiläinen luostari noin v. Rowan Williams, entinen Canterburyn arkkipiispa, ei näe ristiriitaa kahden kutsumuksen välillä. Hän parahtaa, että ”olemme varustelleet uskoamme liikaa ja tehneet kirkoistamme limusiineja taivaskulkueeseen”. – Hän oli sosiaalisesti kömpelö erakkoluonne, ei mikään small talk -mies. Koska en ole runoilija, en pysty tavoittamaan Thomasin kielen ilmaisuvoimaa. McEllhenney kertoo, että Messun ehtoollisliturgiassa Thomas seisoi itsepintaisesti selin seurakuntaan. Myös Raamatun psalmeissa vyöryvät kaikki tunteet, ja profeetat pukevat kärsimystä sanoiksi. 500
Barry Morgan, entinen Walesin arkkipiispa, näkee Thomasin nurkkapatriotismin osana suurempaa kuvaa. Bardseyn luostarisaari kelttiläiseltä ajalta, vain muutaman mailin päässä Aberdaronista, oli Thomasille tärkeä paikka, jonne hän vetäytyi usein rukoilemaan – ja lintuja tarkkailemaan. Brittiläisessä perinteessä myös muistosanoihin kuuluu ainakin yksi vitsi, ja kirkollisissa piireissä syntyikin pian seuraava anekdootti. Hän suhtautui vihamielisesti englantilaisiin raharikkaisiin, jotka ostivat loma-asuntoja Aberdaronin rannoilta. – Onko muitakin aiheita. Silloin, aamuyön tunteina makaan hereillä kuunnellen maininkia, jossakin Atlantilla syntynyttä, miten se nousee ja laskee, nousee ja laskee aalto aallolta kylän pitkään rantaan, jossa ei näy valoa eikä kulkijaa. 28,30 € Rohkeuskassi Tyylikäs kangaskassi Raamatun voimasanoilla. Kylän asukkaat menettivät ikiaikaisia asuinsijojaan. Toinen (The Other) On niin hiljaisia öitä, että pienen pöllön huuto kuuluu kaukaa ja ketun haukahdus mailien takaa. Täällä Aberdaronissa kristinusko on ollut jo vuosisatoja ihmisten DNA:ssa, sanoi Morgan puhuessaan Thomasin perintöä vaalivalla runofestivaalilla kesällä 2019. Runot puhuvat kuvien ja vertausten kieltä. No, ehkä Jumalalla ei ollut suurta kiirettä tavata häntä. Suomennokset Liisa Seppänen. – Jumala ei ole sidottu tiettyihin paikkoihin, mutta me ihmiset olemme. – Välillä tunsin yksinäisyyttä hänen eläessään, kerrotaan leskimiehen vastanneen. – Ehkä minut tullaan muistamaan joistakin runoistani. Mutta puhuivatko runot Jumalasta. Thomasin mielestä maa oli pyhää. Kun Thomas, useasti palkittu runoilija, joutui antamaan haastatteluja, hän ei voinut sietää toimittajien typeriä kysymyksiä. Jo nuorena pappina Thomas oli solminut avioliiton taiteilija Elsi Eldridgen kanssa. Kangaskannet vetoketjulla, vaalea ja tumma. Maisema vaikuttaa uskonkäsitykseen, ja vastaavasti yhteisön usko jättää jälkiä maisemaan. Kysymys on uskon maantieteestä. 1:9 KOTIMAA | 15.5.2020 15. ” Erityisesti teologit kokevat, että Thomas on antanut äänen ja oikeuden epäilylle, josta usein vaietaan, koska sille ei ole sijaa pappiskoulutuksessa. 20 € -20% koodilla PIPLIAKEVÄT20 Tilaukset pipliakauppa.fi ole rohkea ja luja Joos. Parhaiten uskon maantiede avautuu, kun Thomasin tekstejä luetaan taivasalla. 29 € 92Raamattu Keskikokoinen. Rauhaa Raama tusta 20 % 92Farkkuraamattu Pienoisraamattu. Thomas: Everyman’s Poetry. kaan määritelmät eivät mairitelleet: äksy, ankara, totinen, harhaoppinen, erakko, riidanhaluinen... Ryhmä vaeltaa hiljaisuudessa rantapoluilla ja niityillä, kunnes on taas aika pysähtyä runoa kuuntelemaan. Lontoolaisille lehtimiehille hän puhui tahallaan kymrin kieltä päästäkseen heistä eroon. Laajin raamattuvalikoima, myös erikieliset. – Syvä yhteys luontoon on avannut monille etsijöille hengellistä polkua. Thomas, walesilaisen merikapteenin poika, tunnettiin kiihkeänä patrioottina. Erityisesti teologit kokevat, että Thomas on antanut äänen ja oikeuden epäilylle, josta usein vaietaan, koska sille ei ole sijaa pappiskoulutuksessa. 12 € pipl i akauppa.fi . Rouhekantinen, kaksiväriteksti. 33/38 Raamattu Grafiitti Keskikokoinen. Mainingit kohisevat, lampaat määkivät. Televisio-ohjelman kysymyksen Jeesuksesta hän ohitti yhdellä sanalla: seuraava! Jeesus ei sopinut kevyen keskustelun aiheeksi. Kysyn Susan Fogartylta, runofestivaalin johtajalta, mikä Thomasin runoissa puhuttelee nykyihmistä. Miksi epäilevää Thomasia (suomeksi Tuomas) siunattiin niin pitkällä elämällä. Hän taisteli kymrin kielen puolesta, vaikka hänen äidinkielensä ja runojensa kieli oli englanti. Nahkajäljitelmäkannet, värit Turkoosi ja Hiekka. S. Elämänsä ehtoossa Thomas teki yhteenvetoa työstään pappina ja runoilijana kirjakustantamo Bloodaxe Booksin haastattelussa. Onnellinen yhteiselämä päättyi 51 vuoden jälkeen vaimon kuolemaan. Dent London 1996. Runositaatit kirjasta R. Seurakuntalaiset lohduttivat kirkkoherraa kysymällä, tunsiko tämä kovin syvää yksinäisyyttä. Toivon, että olisin ollut myös esimerkki miehestä, joka rakasti ulkoilmaelämää ja koko luomakuntaa ja jolle oli annettu kyky nähdä ja kuulla. J. tokaisi runoilija. Niin on tapahtunut jo kymmenen vuoden ajan Susan Fogartyn johtamilla runovaelluksilla. Silloin tulen ajatelleeksi Toista, joka myös valvoo ja jota kohti rukouksemme saavat virrata, ei vain näinä muutamina tunteina vaan päivästä, vuodesta toiseen, ikuisesti. Jumala tuli ”paikalliseksi” Jeesuksen kautta Betlehemissä, Nasaretissa ja Kapernaumissa. Ronald Stuart Thomas kuoli 87 vuoden iässä syyskuussa 2000. On hyvä tiedostaa, että änkyrän miehen maine kytkeytyy brittiläiseen kulttuuriin, jossa sosiaalinen sujuvuus ja kohtelias käytös kuuluvat sivistyksen alkeisiin. M. Kohtaamme Jumalan ajassa ja paikassa siellä, missä me elämme
Vaikka jotakuinkin kaikki traditio naaliset japanilaiset soittimet ovat alun perin peräisin Kiinasta, ovat japanilaiset luoneet kiinalaisvai kutteiden pohjalta vuosisatojen kuluessa täysin omanlaisensa mu siikin. 301 s. Mutta ja panilainen musiikki on paljon muutakin. KOTIMAA | 15.5.2020 16. Japani ja japanilaisuus näyttäytyvät juuri sellaisilta, mil laisina olemme niitä oppineet pi tämään: modernin teknologian täyttämän elämäntavan taka na on vuosituhantinen sivistys ja kulttuuri. Lehtosen kirjan myötä myös suo malainen lukija saa tilaisuuden perehtyä tähän erikoiseen ja mer kittävään musiikin maailmaan. Sisäkasvien avulla metsän pa rantava voima siirtyy myös kotei hin ja toimistoihin. Gummerus 2018. Kaiken tämän keskellä luki ja voikin sitten ihmetellä, ihas tua tai kohottaa muuten kulma karvojaan. Myös ongelmanratkaisukyky ja luovuus paranevat. Kirja neuvoo, miten toteutat kotimaassa oman metsä kylpysi. Tämän tukevan kirjan kansien väliin on saatu mahdutettua japa nilaisen musiikin eri historialli set vaiheet, ominaispiirteet, täh tihetket ja erikoisuudet. | kirjat | rikuvituksena on runsaasti upeita japanilaisia puupiirroksia. Milloin kirsikankukat tai kuu tamo on kauneimmillaan. Lukija saa tietää maan merkittävimmät säveltäjät, erilaiset musiikkityylit ja kontekstit, orkesterit, eri alo jen mestarit ja populaarimusiikin uskomattoman rikkaan maailman. Tämä kysymys alkoi vaivata vuonna 1998 Kiinasta Japaniin muuttanutta lääkäri Qin Li’tä. Japanilaisella musiikilla on yli tuhatvuotiset, maan kulttuuriin ja uskontoihin kietoutuvat perinteet. Kirjan monivä Nousevan auringon maa luo vanhasta kulttuurista uutta Minna Eväsoja: Shoshin. Ja panin yksi salaisuus voi avautua. Metsässä liikku jan mieli virkistyy, kunto kohenee ja verenpaine voi las kea. Aloittelijan mieli. Ilma on puhdasta. Gaudeamus 2019. Ne ovat kotoisin Ateneumin kokoelmista. Kirjassa on 50 ajatusta Japa nista ja japanilaisuudesta. 196 s. Metsä on monenlaista rikkautta ja elämän laatua, niin Japanissa kuin Suo messakin. Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet. Tai mitä pitäisi aja tella temppeleihin vetäytyvistä zenmunkeista, jotka pyrkivät täy dellisyyttä hipovien pienten arjen teko jenkin kautta koko naisvaltaisiin elä myksiin ja rituaalei hin. Yhtenä moni vuotisen metsälääketieteellisen tutkimuksen tuloksena on kirja Shinrin-Yoku. Tämän historiasta ny kypäivään liikkuvan tarinan ker too Lasse Lehtonen kirjassaan Japanilainen musiikki. Japanilaisia ajatuksia ja ajatuksia Japanista. Nämä pikku tarinat vievät usein historiallisiin teks teihin, tapahtumiin tai henkilöi hin, joissakin tapauksissa nyky ajan ilmiöihin. Readme.fi 2018. Eväs oja avaa niitä lukijalle aina kah della sivulla. JuSSi RYTkönEn ” Hiljaisuus, lehvästön läpi siivilöityvä valo ja muut luonnon tekijät saavat ihmisessä aikaan hyvää oloa. 519 s. Qing Li: Shinrin-Yoku. Tiheään asutussa Japanissa on runsaasti erilaisia metsiä. Aloittelijan mieli. kulttuuri Kolme erilaista kirjaa esittelee ja avaa Japanin kulttuurin ja japanilaisen mielen saavutuksia ja arvoja. Taiko-rumpujen kuminasta J-poppiin. Vuoden 1868 jälkeen suu rimmat vaikutteet musiikkiin ovat tulleet länsimaista. J apani on länsimaalaisille ihmisille paljon tutkittu mutta samalla salaperäi nen maa, kansa ja kult tuuri. Laulu ja soitinmusiikki on monella tavalla kietoutunut japa nilaisen kansakunnan vaiheisiin. Japanilaisuuden ovea avaa Minna Eväsojan pieni suuri kir ja Shoshin. Salaisuus tarkoittaa Qin Lin mukaan sitä, että ihminen viet tää aikaansa metsässä, puiden ja muiden kasvien keskellä. Miksi me voimme paremmin, jos olemme käyneet metsässä. Shoshin antaa vastauksia. Metsän tuoksut, sen kasvien, eläinten ja vesien aiheut tamat äänet, ajoittainen hiljaisuus, lehvästön läpi siivilöityvä valo ja muut luonnon teki jät saavat ihmisessä aikaan hyvää oloa ja tukevat terveyt tä. Käsite ”metsäkylpy” luotiin siellä kirjan mukaan jo vuonna 1982. Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet. Japanilaisesta musiikista voi monelle tulla mieleen Akira Kurosawan elokuvien loistava ääni maailma tai sitten moderni ani memusiikki tai Jpop. Tällaisia haku sanoja ovat esimerkiksi Vuoret ja joet, Nimekkäät asiat, Kivien asettelun taidosta, Lumen kätke mä verso, Naisen sydän ja kevät taivas, Taivaan pilari ja Yksinker taisuus. Taiko-rumpujen kuminasta J-poppiin. Minkä laisia luontokuvia käytetään nai sen luonnetta rakkaussuhteissa kuvattaessa. Lasse Lehtonen: Japanilainen musiikki
Toimittajina mm. Auringon välähdys on valvontakameran linssi ja tuulenpuuska kuuntelulaitteiston huminaa. Esillä myös Namibian kirkon 150-vuotisjuhla vuosi ja avauksia teemasta Missä taivas on. klo 9-10 Mukana muun muassa muusikot Sakari Löytty, Miikka Kallio, Magdalena Valkeus, duo Sonja ja Olivia, piispat Teemu Laajasalo, Jari Jolkkonen ja Seppo Häkkinen ja tietysti lähetystyön parissa työskentele vät eri puolilta Suomea ja maailmaa. klo 20.50 Itse asiassa kuultuna: Pertti Salolainen. TV1 La 16.5. Ministeri, EU-neuvottelija, puoluejohtaja ja luonnonsuojelija – Pertti Salolaisen monet roolit. Nyt norjalaiset sotalapset rikkovat hiljaisuuden traagisilla kertomuksillaan. Näytelmäkirjailijana Khemiri osaa kirjoittaa dialogin niin, että rivien väliin jää ajatuksia ja kokonaisia maailmoja. Dokumentti seuraa Islannin luontoa vuodenaikojen muovatessa maisemaa ja selvittää, millaisia keinoja eläimet ovat kehittäneet pärjätäkseen karussa ympäristössä. Toinen maailmansota jätti jälkeensä tuhansia saksalaissotilaiden lapsia. Khemirin päähenkilö antaa ohjeita kavereilleen: heidän tulee ajaa partansa, pukeutua huomaamattomasti, jättää palestiinalaishuivit ja epäilyttävät laukut kotiin, pitää lakata olemasta oma itsensä ihmisten ilmoilla, ettei pistä silmään ja ala edustaa jotakin. Soitan veljilleni ei kuitenkaan ole rikostarina. Lue lisää lahetysjuhlat.fi Ruotsalainen Jonas Hassem Khemiri on kirjoittanut sekä romaaneja että näytelmiä. Tai siltä lukijasta alkaa vaikuttaa. Ensiesityksessä myös Päivi Mattilan kirjoittama tositapahtumiin perustuva kuunnelma Amaliasta, joka seurasi sydämensä ääntä Ambomaalle. Mervi Ritokoski ja Sari Lehtelä. Ennakkoluulot porautuvat syvälle ja saavat niiden kohteen muuttumaan epäluuloiseksi kaikkea kohtaan. Johnny Kniga 2020. klo 18-20 La 23.5. 127 s. Luvassa tarinoita ja haastateltavia eri puolilta maailmaa, elävää musiikkia sekä keskustelua siitä, mitä lähetystyö on tänään. Khemirin äiti on ruotsalainen ja isä tunisialainen. Katsoja (lukija) kuulee puheen, joka on sellaista kuin se tuttujen välillä on, poukkoilevaa, suoraa. Vuoropuhelu saa aikaan vahvoja tunnelmia. klo 15.06 Yle Olohuone TV keskiviikko: Viitasen Piia. klo 13.30 Pisara Teema & Fem La 16.5. Tule kuulolle Radio Dein taajuuksilla tai verkossa radiodei.fi Pe 22.5. Yle Radio 1 Su 17.5. Alun perin vuonna 2012 ilmestynyt Soitan veljilleni on pienimuotoinen romaani, joka muistuttaa näytelmää tai kuunnelmaa. Hänen romaanissaan puhutaan maahanmuuttajataustaisten ihmisten kokemasta toiseudesta ja siitä, että heitä kaikkia epäillään, jos tapahtuu jotain traagista. Piia Viitasen lisäksi yhtyeessä on viisi muuta jäsentä: Mikko Malmivaara, Matias Tyni, Juho Niemelä, Oskari Lehtonen ja Sarah Palu. Kirja koostuu puhelinkeskusteluista ja sisäisistä monologeista. klo 12.05 Horisontti. Hän epäilee tuntevansa iskun tekijän. Haastattelijana Juho-Pekka Rantala. Vaikutelma on elokuvamainen, päähenkilö kulkee kaupungilla ja puhuu puhelimessa. KOTIMAA | 15.5.2020 17. Amor-niminen nuori mies alkaa soitella veljilleen eli maahanmuuttajataustaisille kavereilleen. OLLi SeppäLä Jonas Hassen Khemiri: Soitan veljilleni. Ei siis ihme, että nyt suomeksi ilmestynyt Soitan veljilleni on ehditty nähdä Ruotsissa myös näyttämöllä. Tarja Lipponen. klo 18.45 Avara luonto: Maaginen Islanti. klo 19.00 Historia: Sodat eivät lopu. TV1 Ma 18.5. Vai paljastuuko sittenkään. Khemirin romaani alkaa tiedolla, että Tukholmassa on räjähtänyt autopommi. TV1 To 21.5. Khemiri kritisoi ruotsalaista yhteiskuntaa ja sen piilossa olevia syrjiviä asenteita, jotka ilmenevät katseina, epäluulona, sivistyneenä varautuneisuutena. Suom. | viikon kirja | | viikon tvja radio vinkit | TV1 La 16.5. Löhetysjuhlot Radio Deissö 22.-24.5. Jännitystä – erityisesti jännitteisyyttä – siinä on, vaikka veljille (ja sisarille) soittelu paljastuukin liioitteluksi ja kuvitteluksi. klo 10-12 ja klo 17-20 Su 24.5
Teosten mukaan esimerkiksi uskonnollisuuden ja optimismin yhteyttä selvittäneistä tutkimuksista 81 prosenttia havaitsi positiivisen yhteyden suuremman optimismin ja vahvemman uskonnollisuuden tai spiritualiteetin välillä. Tulokset ovat uskonnollisuuden kannalta jopa häkellyttävän hyviä, kun huomioidaan se, että uskonyhteisöihin tiedetään hakeutuvan runsaasti erilaisissa elämän kriiseissä olevia ja että elämän vaikeudet ovat yhteydessä runsaampaan rukoilemiseen. – Masennuksen ja uskonnollisuuden yhteydestä on maailmalla tehty ainakin 400 tutkimusta, ja tulokset ovat hyvin yhdenmukaisia: henkilön uskonnollisuuden määrä ja hengellisiin tilaisuuksiin osallistuminen ovat käänteisesti yhteydessä masennukseen. Yli puolet tutkimuksista löysi positiivisen yhteyden myös esimerkiksi vähäisemmän yksinäisyyden ja uskonnollisuuden välillä. Uusateisti Christopher Hitchensin slogan ”Uskonto myrkyttää kaiken” on siis kaikkea muuta kuin totta. Omassa väitöstyössään Koskela pyrkii selvittämään, millainen uskonnollisuus on vahvimmin positiivisessa yhteydessä hyvinvointiin. Loput kyseisiä asioita analysoineista tutkimuksista eivät useimmiten löytäneet uskonnollisuuden ja kyseisen hyvinvointiulottuvuuden välillä mitään yhteyttä tai löysivät niiden väliltä sekä positiivisia että negatiivisia yhteyksiä. – Useimpien tutkimusten perusteella ei – valtaosa tutkimuksista osoittaa vain näiden asioiden välisen yhteyden. haastattelu ” Vakaumuksen vahvuus näyttää olevan yhteydessä henkiseen hyvinvointiin. Alustavien tulosten mukaan esimerkiksi hengellisiin tilaisuuksiin osallistumisella on yhtä voimakas positiivinen yhteys itse arvioituun hyvinvointiin kuin alkoholiriippuvuudella on negatiivinen yhteys. Mutta voidaanko sanoa, että hyvinvointi johtuu juuri uskonnollisuudesta. Sisäisellä uskonnollisuudella, kuten aktiivisella rukoilemisella, Autuaaksi tekevän uskon jäljillä Tutkimusnäyttö hengellisyyden hyvinvointia tukevasta vaikutuksesta on jopa häkellyttävän vahva, aiheeseen perehtynyt Harri Koskela toteaa. Tällaiset tieteelliset löydöt tuntuvat antavan apologeettista vipuvartta tilanteessa, jossa uskonyhteisöt kamppailevat elintilastaan maallistuvien yhteiskuntien keskellä. Uutisessa tutkimuksen metodologiaa ei avata tarkemmin, mutta tulokset ovat linjassa parhaan akateemisen näytön kanssa, toteaa hengellisyyden ja hyvinvoinnin yhteydestä väitöskirjaa valmisteleva Harri Koskela. Ilmeni, että noin neljännes kristityistä ja muita uskontoja tunnustavista 18–35-vuotiaista kokee usein surua tai alakuloa. Vielä enemmän vipuvartta saa, jos katsoo uskonnon ja terveyden suhdetta tarkastelevia metatutkimuksia. Vaikka uskonnollisten nuorten aikuisten masennus oli yleistä, vielä yleisempää se oli uskonnottomien keskuudessa. On kuitenkin tehty joitakin pitkittäistutkimuksia, joissa on todettu myös syy-seuraus-suhde siten, että uskonnollisuus lisää hyvinvointia. Harri Koskela tarkastelee tekeillä olevassa väitöstutkimuksessaan sitä, millainen ja kuinka aktiivinen uskonnollisuus on vahvimmin positiivisessa yhteydessä ihmisen henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä kriiseistä selviytymiseen. Tutkimuskysymyksiin vastanneista ateisteista, agnostikoista ja mihinkään uskontokuntaan kuulumattomista surua tai alakuloa kertoi usein kokevansa keskimäärin 37 prosenttia. Käytännössä ainoa asia, jossa suurempi uskonnollisuus yhdistyy huonompaan fyysiseen terveyteen, on liikalihavuus. Samantyyppisiä havaintoja on tehty myös Suomessa, vaikka aihetta onkin täällä selvitetty vain vähän. Tulokset ovat samantyyppisiä fyysistä terveyttä tarkasteltaessa. Alan perusteokset, vuosina 2001 ja 2012 ilmestyneet Handbook of Religion and Health -kirjajärkäleet, analysoivat yhteensä yli 3 000 tästä aihepiiristä tehtyä määrällistä tutkimusta. Itsetunnon osalta vastaava yhteys ilmeni 61 prosentissa ja elämän tarkoituksen kokemisen osalta 93 prosentissa tutkimuksia. Y hdysvaltalainen tutkimuslaitos Barna julkaisi viime syksynä tutkimuksen, johon se oli haastatellut yli 15 000 nuorta aikuista 25 maasta. Kriiseistä ja vaikeuksista huolimatta uskonnolliset ihmiset voivat keskimääräistä paremmin. – Suomen kaltaisessa maallistuneessa yhteiskunnassa näitä tuloksia ei tahdota uskoa, koska media nostaa esille yleensä vain uskontoihin liittyviä ongelmia ja väärinkäytöksiä, Harri Koskela toteaa. Asiasta uutisoi hengellisyyden ilmiöihin keskittyvä Religion News Service. TeksTi | Heikki salmela – kuvaT | penTTi poTkonen » KOTIMAA | 15.5.2020 18
» KOTIMAA | 15.5.2020 19. – Pisin pyörälenkki tänä keväänä on ollut noin 30 kilometriä läheisen Pyhäselän jäällä, Koskela kertoo. Ulkoilu tuottaa sekä henkistä että fyysistä hyvänolontunnetta. Joensuulaisella Harri Koskelalla on tapana pitää työpäivän lomassa yksi pidempi tauko ja käydä ulkoilemassa
Keskellä olevilla on epävarmuutta elämän suunnasta, tutkija tulkitsee. Täällä on meille riittävästi palveluja ja luonto on lähellä. Kuka. Osa pahoinvoinnista johtuu henkilöiden taustoista – evankeliumi tuntuu vetoavan erityisesti kovia kokeneisiin. puolestaan on vahvempi yhteys koettuun hyvinvointiin kuin esimerkiksi erittäin hyvällä fyysisellä terveydellä. Tällä hetkellä Koskela kokee olevansa varsin hyvässä voinnissa sekä henkisesti että fyysisesti. Koskela itse on kertonut julkisesti, kuinka hän nuorena yritti ansaita olemassaolon oikeutta muita ihmisiä ja seurakuntayhteisöä palvelemalla. Niin ei kuitenkaan ole ollut aina. Helluntailiikkeessä lapsuudestaan asti mukana ollut Koskela on nähnyt runsaasti sekä hyvinvoivia että huonosti voivia kristittyjä. – Oma jumalakuvani muuttui 1990-luvun kriisivuosina. Luontokuvauksen harrastaja ryntää parvekkeelle kuvaamaan luonnonilmiötä. Usko antoi toivoa ja lohdutusta. Haastattelupuhelu keskeytyy, kun Harri Koskela vilkaisee ikkunasta ulos. merkitystä vanhemman henkisen, hengellisen ja sosiaalisen elämän muotoutumisessa. Silti hän uskoo, että ilman kristillistä vakaumusta hänen vointinsa olisi ollut vielä huonompi. Vakaumuksellisten ateistien kokema hyvinvointi ei ole yhtä hyvä kuin vahvasti uskonnollisilla, mutta se on kuitenkin parempi kuin niillä, jotka ovat vain vähän tai eivät ole juurikaan uskonnollisia. Asumme susirajalla Joensuussa, joka on hieno paikka elää. – Vakaumuksen vahvuus näyttää olevan yhteydessä henkiseen hyvinvointiin. Vuonna 1994 Koskela ja hänen Hanna-puolisonsa menettivät Heini-tyttärensä kätkytkuoleman seurauksena. Erikoisen poikkeuksen Koskelan aineistossa muodostavat kaikista vähiten uskonnolliset ihmiset. Koskelan mukaan suomalaisissa uskonyhteisöissä henkistä pahoinvointia ovat aiheuttaneet esimerkiksi psyykkisten ongelmien hengellistäminen, varauksellisuus lääketieteellistä apua kohtaan, ihanteisiin ja ihmisen kilvoitteluun keskittyvä julistus, ankara jumalakuva sekä omien tai läheisten tarpeiden laiminlyöminen uskonnollisten aktiviteettien vuoksi. Nykyään seurakunnissa tiedostetaan aiempaa paremmin esimerkiksi psyykkisten prosessien sekä fyysisestä kunnosta huolehtimisen merkitys, tutkija arvioi. Väitöstutkimuksessaan hän tarkasteli lapsen menetyksen ” Suomen kaltaisessa maallistuneessa yhteiskunnassa näitä tuloksia ei tahdota uskoa, koska media nostaa esille yleensä vain uskontoihin liittyviä ongelmia ja väärinkäytöksiä. Seuraavaksi syntyneellä Ainolla todettiin vakava sydänvika. Rukoilen päivittäin, että Jumala johdattaisi elämääni. Vuonna 2011 Koskela väitteli tohtoriksi käytännöllisestä teologiasta. Nykyään koen, että armossaan Jumala hyväksyy minut ilman tekoja, ihan tällaisenani. Silti näen esimerkiksi helluntailiikkeen historiassa myös sellaista autoritaarisuutta ja mustavalkoisuutta, joka on heikentänyt ihmisten henkistä hyvinvointia, Suomen Helluntaikirkon eettis-opilliseen toimikuntaan kuuluva Koskela sanoo. Onneksi tilanne on parantunut. – Arvelen, että suomalaisten seurakunta-aktiivien enemmistölle hengellisyys on aina ollut hyvinvointia tukevaa. Ulkona taivaalta alkaa leijua poikkeuksellisen isoja räntärättejä. Harri Koskela, 60 Elämässäni olen ylpeä siitä, että vastoinkäymisistä huolimatta olen selviytynyt mielekkääseen elämään. Oman tyttären kuolema 1990-luvulla muutti myös Koskelan jumalauskoa ihmettelevämpään suuntaan. Aineistona väitöstutkimuksessa ovat Koskelan keräämät 880 suomalaisen aikuisen kyselyvastaukset. haastattelu ”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa” oli yksi Harri Koskelan lempilauluista, kun hän nuorena työskenteli lastentarhanopettajana. – Kevät on hienoa aikaa, Koskela sanoo, kun haastattelua päästään jatkamaan. Parhaillaan luen Leevi Launosen toimittamaa Selvyyttä seksiin -kirjaa, William Lane Craigin teosta Valveilla sekä Jung Changin ja Jon Hallidayn laatimaa Maon elämäkertaa. KOTIMAA | 15.5.2020 20. Pyrin rukoilemaan myös läheisteni, kotiseurakunnan, vaikeuksissa ja vastuussa olevien ihmisten sekä vainottujen kristittyjen puolesta. Joensuun helluntaiseurakunnan pastorina tuolloin työskennellyt Koskela oli tapahtumien jälkeen vuosia hyvin masentunut. Psykologian väitöstutkimusta hän tekee Itä-Suomen yliopistoon. Silti myös seurakuntien opetuksella, käytännöillä ja ihmissuhteiden laadulla on merkitystä
Toistaiseksi tällaiseen neutraaliin tutkimusasetelmaan ei ole juurikaan päästy. Kokoelma johdattaa lukijansa kristinuskon varhaisimpiin vaiheisiin. Kuunteleminen ei ole vain puhutun vastaanottamista. Jotta eri uskontojen hyvinvointivaikutusta voitaisiin verrata keskenään, tutkimus pitäisi tehdä ympäristössä, jossa kaikkiin vakaumuksiin suhtaudutaan samalla tavalla. Vaikeisiin kysymyksiin etsitään vastauksia ymmärrettävällä kielellä. 25,00 SUOM. KIRJALLISUUSSEURA Wilfrid Stinissen Murrettu leipä – Jumala ilmaisee rakkautensa eukaristiassa Karmeliittaisä Wilfrid Stinissen kuvaa eukaristian sisältöä: Jumalan oma rakkaus annetaan meille todelliseksi ruoaksi — ei mietiskelyn kohteeksi, eikä vain seurattavaksi esimerkiksi. f i M y y m ä l ä : m a – p e 9 – 1 7 , l a s u l j e t t u p o i k k e u s t i l a n a j a n . P u h . Miten kristitty kohtaa nämä haasteet. Ve r k k o k a u p p a : w w w. Teoksen avulla voi laajentaa omaa käsitystään kuuntelemisesta ja harjoitella omaa kuuntelemisen taitoaan. Hän huomioi myös hiljaisuuden, eleet, ilmeet ja äänensävyt. Mikäli uskontojen totuusväitteiden paikkansapitävyydellä ei ole isoa merkitystä yksilön hyvinvoinnille, niin mihin uskontojen myönteinen terveysvaikutus sitten perustuu. Kirja tarjoaa kättä pidempää sekä ateistin että kristityn pohdinnoille. Jokaiseen käännöksen yhteyteen on laadittu johdanto ja selitykset. TEOL. Tämä purkaa ajatusta siitä, että pelkästään kristinusko edistäisi hyvinvointia. Kirjoitukset ovat syntyneet itäisen Välimeren alueella ja Roomassa 100–200-luvuilla. Onko kristinuskon aika ohi. Samaistuttavat käytännön esimerkit tukevat toimimista erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. 2 7 5 4 2 3 5 TÄY T TÄ A S I A A Niko Huttunen, Joona Salminen, Ulla Tervahauta (toim.) Apostoliset isät – Kokoelma varhaiskristillisiä kirjoituksia Uusi suomennos. Johtaako tiede vääjäämättömästi siihen, että nykyaikainen ihminen ei enää tarvitse Jumalaa. Harri Koskelan mukaan tutkimusten yleislinja näyttää olevan, että uskonnollisuuden hyvinvointia lisäävä vaikutus koskee myös muita uskontoja. Yhteys hyvinvointiin näkyy myös muissa uskonnoissa Viime vuosina hengellisyyden ja hyvinvoinnin yhteyttä on tutkittu enenevästi myös islamilaisessa, buddhalaisessa ja hindulaisessa ympäristössä. s a c r u m . Tutkimuksessa ilmiölle on havaittu useita syitä, kuten uskontojen positiivista terveyskäyttäytymistä edistävät elämäntapaohjeet, uskonyhteisöjen tarjoama sosiaalinen tuki sekä uskontojen kognitiivisista sisällöistä kumpuava käsitys elämän tarkoituksesta. – Myös niissä aktiivit ovat hyvinvoivempia kuin maallistuneet. Monet niistä ovat nauttineet suurta arvovaltaa läpi kirkon historian, toiset puolestaan on otettu osaksi kokoelmaa vasta uudella ajalla. Esipuheessaan piispa Jari Jolkkonen toteaa: Kirja tuo raikkaan lisän ehtoollisen eli eukaristian salai suudesta käytävään mietiskelyyn, varsinkin kun sen suomennos ilmestyy hetkellä, jolloin kansainvälisen pandemian takia miljoonat kristityt viettävät pääsiäistä ilman eukaristiaa ja ikävöivät aikaa, jolloin he taas pääsevät polvistumaan Herran aterialle. Taitava kuuntelija kohtaa toisen ihmisen kunnioittavasti ja avoimesti. 22,90 (27,00) PERUSSANOMA KOTIMAA | 15.5.2020 21. 36,90 (45,00) PS-KUSTANNUS Eero Junkkaala Onko mitään järkeä uskoa Jumalaan. Se on myös empatiaa, tilanteen hahmottamista ja toisaalta kykyä ottaa tarvittaessa etäisyyttä. Kirjassa tarkastellaan kysymystä Jumalan olemassaolosta ja kristinuskon merkityksestä nykyajan kysymysten valossa. Harri Koskelan mukaan vakaumuksen vahvuus on yhteydessä henkiseen hyvinvointiin. – Jos henkilö on aktiivinen esimerkiksi urheiluseurassa, sielläkin on usein hyvinvointia tukevia arvoja ja sosiaalisuutta, mutta elämän tarkoituksen ja merkityksen löytyminen on hengellisessä kontekstissa aivan eri tasolla, Harri Koskela havainnollistaa. Voidaanko Jumalan olemassaoloa enää puolustaa järkisyillä. 22,00 (25,00) VÄYLÄKIRJAT Raili Gothoni Kuuntelijan käsikirja Käsikirja tarjoaa sekä kokemuksellisia että tieteen näkökulmia kuuntelemiseen ja kuuntelemattomuuteen. Tämä johtuu siitä, että uskonnollisten vähemmistöjen edustajat joutuvat usein kokemaan sellaisia hyvinvointia heikentäviä asioita, joita enemmistöuskonnon edustajat tai maallistuneet eivät kohtaa. Pahimmillaan vähemmistöasema merkitsee avointa vainoa, lievimmilläänkin usein erilaisuuden ja ulkopuolisuuden kokemusta. Kuuntelemisen taitoon sisältyy niin itsen kuin muidenkin kuunteleminen – ilman itsensä kuuntelua omat ennakkoluulot häiritsevät muiden kuuntelemista
Pyhän Hengen läsnä” Ilmaisu ”tilanhoitaja etiikka” korostaa sitä, että luonnon suo jelu nähdään ennemmin eettisenä toimintana kuin uskon harjoittamisena. Kasvava tietoisuus ihmisen kyvystä turmella luontoa on saanut kirkot arvioimaan omaa suhdettaan ympäristöön. Lisäksi seitsemännen käskyn selityksessä todetaan, että ympäristön turmeleminen on varastamista tulevilta sukupolvilta. Samana vuonna julkaistu Kirkon ympäristödiplomin käsikirja perustelee ihmisen ja kirkon ympäristövastuuta luomakunnan hallitsemisen, viljelemisen ja varjelemisen tehtävällä. Vuonna 2005 julkaistu päivitetty käsikirja jätti sanan ”hallita” pois ja muistutti, että luonto on tullut miljoonia vuosia toimeen ilman ihmisten apua. Kirkon yhteiskunnallisen työn keskuksen vuonna 1991 julkaisema Ekologinen elämäntapa muistuttaa, että monet teologiset tulkinnat keskittyvät liiaksi Jumalan ja ihmisen väliseen hengelliseen suhteeseen, jolloin luonto jää teologisen näkökentän ulkopuolelle. Teoksen mukaan Kristuksen sovitustyö koskee koko luomakuntaa. Viljelemisen ja varjelemisen tehtävään viitataan kutsumalla ihmistä Jumalan taloudenhoitajaksi tai tilanhoitajaksi. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ekoteologinen lähestymistapa on haastanut perinteisemmän tilanhoitajaetiikan. Usein käytetty ilmaisu ”tilanhoitajaetiikka” korostaa sitä, että luonnon suojelu nähdään ennemmin eettisenä toimintana kuin uskon harjoittamisena. Ympäristökysymykset kuuluvat yleisen ilmoituksen ja moraaliharkinnan alaan ja luterilaisessa perinteessä käytetyn jaottelun mukaan lain saarnan piiriin. Teoksen mukaan evankeliumin vapauttava sanoma on tuotava elämän voimaksi siihen todellisuuteen, jossa elämme. Kirkolliskokouksen perustevaliokunta käsitteli aloitetta kirkon ilmasto-ohjelman laatimisesta mietinnössään 1/2007. Käsky viljellä ja varjella on näissä asiakirjoissa ympäristövastuun keskeinen perustelu. Ekoteologiaan pohjautuvat asiakirjat perustelevat ympäristövastuuta Jumalan olemuksella ja pelastuksen kuulumisella koko luomakunnalle. Kirkkojen ja kristittyjen toiminta luomakunnan eheyden puolesta saa voimansa sovituksesta. Ihmisen erityisaseman sijasta tulee korostaa ihmisen ja muun luomakunnan yhteistä, jaettua riippuvuutta elämän ehdoista. Luomakunnan vapautus on nähtävä osana Jumalan kosmista pelastussuunnitelmaa. TeksTi | Tuomas Hynynen – kuviTus | Päivi karjalainen essee KOTIMAA | 15.5.2020 22. Osallistuminen taisteluun luonnontalouden terveyden ja toimivuuden puolesta on sen maailman eheyttämistä, jonka puolesta Kristus antoi henkensä. Mietinnön mukaan luomisuskosta nousee kehotus suhtautua luontoon rakastavasti ja kunnioittavasti. Kirkon diakoniaja yhteiskuntatyön keskuksen julkaisu Ihmisiksi luomakunnassa vuodelta 1997 liittää kolmiyhteisen Jumalan olemuksen, pelastuksen ja ympäristövastuun toisiinsa. Esimerkiksi vuonna 1999 hyväksytty Katekismus muistuttaa luomisessa annetusta tehtävästä varjella ja hoitaa maailmaa. Katekismuksen kuva ympäristövastuusta on hyvin ihmiskeskeinen. Kirkon ympäristödiplomi perustettiin vuonna 2001. Kaksi ympäristöteologiaa K irkon julkaisemissa asiakirjoissa ihmisen vastuu luonnosta perustuu luomiskertomuksen käskyyn viljellä ja varjella
olo luomisessa sitoo ihmiset yhteen kaiken luodun kanssa. Ilmasto-ohjelman laatiminen aloitteesta ohjelman hyväksymiseen kesti reilun vuoden. Uusimmissa asiakirjoissa ekoteologinen lähestymistapa on saanut aiempaa enemmän tilaa. Kirjoitus perustuu Tuomas Hynysen marraskuussa 2019 tarkastettuun väitöskirjaan ”Uskon ja rakkauden asialla”. Teologisen kannanoton laatiminen olisi käsittääkseni ollut piispainkokouksen tai kirkolliskokouksen tehtävä. Ilmasto-ohjelman ja vuoden 2012 ympäristödiplomin käsikirjan mukaan luomakunta on pyhä, koska Jumala itse on läsnä kaikessa luodussa elämää antaen ja ylläpitäen. Olisiko piispojen seuraavan kannanoton siis aiheellista selvittää luterilaisuuden, ekoteologian ja vapautuksen teologioiden suhdetta. Vapautuksen teologiat olivat Suomessa tuttuja 1990-luvulla muun muassa Tapio Saranevan ja Elina Vuolan teoksista ja ekoteologia yllä mainituista Kirkkohallituksen julkaisuista Ekologinen elämäntapa ja Ihmisiksi luomakunnassa. Panenteismin ja panteismin ero kuvataan Ekologinen elämäntapa -teoksessa, ilmasto-ohjelmassa ja vuoden 2012 ympäristödiplomin käsikirjassa. Siksi ympäristövastuuta on voitu perustella joko tilanhoitajaetiikalla, jossa ympäristövastuu liittyy vain ohuesti kirkon uskoon, tai kolmiyhteisen Jumalan olemuksella ja koko luomakuntaa koskevalla pelastuksella. Tilanhoitajaetiikasta on tullut yksi ekoteologiaan pohjautuvan argumentaation sivujuonne. Kirkon omat ekoteologiasta ammentavat asiakirjat haastavat tällaisen pelastuskäsityksen kuvaamalla koko luomakuntaa koskevaa pelastusta. Lopputuloksena Kirkkohallitus hyväksyi 22 sivua ekoteologiaa ja 18 sivua toimenpide-ehdotuksia. Viljelemisen ja varjelemisen tehtävä mainitaan tämän käsikirjan johdannossa, mutta ei ympäristödiplomin teologisia perusteluja kuvaavassa luvussa. Kirkon ympäristövastuuta koskevat asiakirjat voidaan jakaa tilanhoitajaetiikkaan nojaaviin ja ekoteologiasta ammentaviin. Varsinainen ekoteologian esiinmarssi kirkossa tapahtui vuonna 2008, jolloin Kirkkohallitus hyväksyi Kirkon ilmasto-ohjelman Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus. KOTIMAA | 15.5.2020 23. Katekismuksessa pelastuksen keskeinen sisältö on ihmisen vapautuminen syyllisyydestä ja Jumalan tuomiosta. Siksi myös luomakunta muodostaa lahjoittavan rakkauden järjestyksen, jossa kaikki luotu on olemassa toista varten. Toisaalta herää kysymys, miksi vapautuksen teologioiden ja ekoteologian painotukset eivät lainkaan näy vuonna 1999 hyväksytyssä Katekismuksessa. Kirkolliskokous antoi ilmasto-ohjelman laatimisen Kirkkohallitukselle tehtäväksi, ilmeisesti ajatellen, että ilmasto-ohjelmasta tulisi ennen kaikkea toimenpideohjelma. Ilmasto-ohjelman mukaan kristittyjen toiminta luomakunnan hyvinvoinnin puolesta edellyttää sekä ajattelun että elämäntavan uudistumista. Kirkkohallituksen asettama valmistelutyöryhmä sai tehtäväkseen jäsentää ilmastokysymykset kirkon uskoon, oppiin ja käytäntöön. Ilmasto-ohjelman laatimisprosessin rinnalla monivuotinen selvitystyö parisuhdelain seurauksista kirkossa ja toistuvat eriävät mielipiteet parisuhdekysymysten kuulumisesta kirkon oppiin näyttävät lähinnä absurdeilta. Kirjoittaja on teologian tohtori ja Lopen seurakunnan kirkkoherra. En tiedä, että missään olisi keskusteltu siitä, oliko Kirkkohallituksen alainen työryhmä toimivaltainen jäsentämään ympäristökysymyksiä kirkon uskoon ja oppiin. ” Ilmasto-ohjelman mukaan kristittyjen toiminta luomakunnan hyvinvoinnin puolesta edellyttää sekä ajattelun että elämäntavan uudistumista. Vaikkei teksteistä ilmene suoraa yhteyttä, ilmasto-ohjelman on helppo nähdä kritisoivan juuri sellaista uskonkäsitystä, jota Katekismus edustaa. Jumalan keskeinen olemus on lahjoittava rakkaus. Näyttää siltä, että ympäristöteologia ei herätä samanlaisia ristiriitoja kuin parisuhdekysymykset. Ilmasto-ohjelmassa ilmastoteologia rakentuu uskon ydinkysymysten eli jumalakäsityksen varaan. Toistaiseksi uusin, vuonna 2012 julkaistu Kirkon ympäristödiplomin käsikirja mukailee ilmasto-ohjelman teologisia perusteluja. Panenteistiseksi käsitykseksi kutsuttu Jumalan läsnäolo luomakunnassa ei kuitenkaan merkitse panteismia, jossa kaikki olisi jumaluutta
Mitä se tarkoittaa pyhien kirjoitustemme ja uskonnollisen kielemme kannalta. – Siinä paimentolaisen uhri joutuu häviölle, eli kertomuksessa voi olla maanviljelystä parempana pitävä taustavire. Raamattu pursuaa kielikuvia, jotka kertovat viljelyn ja maan antimien merkityksestä. Mooseksen laissa maatalouden merkitys näkyy uhraamisessa, mikä oli israelilaisille keskeinen Jumalan kanssa kommunikoimisen muoto. Muinainen veren roiske on poissa. Kor. Tällä tutkija viittaa siihen, että useimmat muinaisen Israelin ja Juudan kaupungeista olivat todellisuudessa tiiviisti pakkautuneita pieniä kyliä. E ri puolilla Suomea on päästy äestämään ja kylvämään. Nuo kuvat ovat siirtyneet myös kristilliseen julistukseen ja virsiin. 3:6). Sen jälkeen Jumala ei tarvitse yhdenkään luontokappaleen verta. Varhaisen paimentolaisuuden traditiot Raamatussa ovat sellaisten ihmisten kertomaa, jotka eivät itse enää olleet paimentolaisia. KOTIMAA | 15.5.2020 24. – Evankeliumeissa Jeesus syö ja juo. Paavali kirjoittaa istuttaneensa, Apollos kasteli, mutta Jumala antoi kasvun (1. Jeesuksen kylväjä-, sinapinsiemenja rikkaviljavertaukset (Matt. Sananlaskuissa (21) kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin kastelupuro. Juutalais-kristillinen uskonnollinen traditio on siis muovautunut pitkälti siellä, missä tuoksuu multa ja ihminen on seurannut luonnon kiertokulkua viljelyksillä. Jesajan viidennessä luvussa on kuuluisa laulu viinitarhasta. Nykyihmisen on mahdotonta kuvitella, minkälainen lahtaamisen meteli, veren haju ja palavien uhrien käry Jerusalemin temppelissä on ollut, Nissinen sanoo. Jussi Rytkönen ” On mahdotonta kuvitella, minkälainen lahtaamisen meteli, veren haju ja palavien uhrien käry Jerusalemin temppelissä on ollut. teologia | eksegetiikka | Monet Pyhän kirjan ja virsien kielikuvat kertovat uskomme traditioiden vahvoista siteistä maahan. | Lehtikuva / Jussi Nukari – Egyptin vitsauksissa heinäsirkat söivät sadon. Tärkeä kristillinen sakramentti, ehtoollinen, on sekin liittymistä uhriin. Kertomukset liittyvät kaupunkikulttuuriin, joka oli toki meidän silmissämme maatalouskulttuuria, Nissinen sanoo. Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen haluaa aluksi torjua yhden vanhan kliseen: Vanha testamentti ei ole paimentolaisten kirja, joka kertoisi paimentolaisten uskonnosta. Nissisen mukaan näiden muinaisajasta kumpuavien juhlien nykyinen syy ei välttämättä ole alkuperäinen. Viljan ja muiden kasvien omavaraisviljely oli monien elinkeino. Ilman tätä agraarista kaupunkikulttuuria Raamattukaan ei ehkä olisi syntynyt. Maatalouden suuri merkitys muinaisen Israelin ja Juudan asukkaille näkyy esimerkiksi vuodenkiertoon liittyvissä juhlissa. – Kirjoituskulttuuri liittyy urbaaniin yhteiskuntarakenteeseen. Uhrina käytettiin sekä eläimiä että kasvikunnan tuotteita. Hoosean kuudennessa luvussa Herra tulee, kuin kevätsade, joka kastelee maan. Uudessa testamentissa kytkennät maatalouteen jatkuvat. Kaupungistuneessa maailmassamme emme aina muista sitä, että Raamattu ja kristinuskon sanoma ovat alun perin kietoutuneet maatalousyhteiskuntaan ja värittyneet maan antimien vaikutuksesta sellaisiksi, kuin ne ovat. Raamattu syntyi urbaanin maatalouden keskellä Kahden elämäntavan yhteentörmäys on Nissisen mukaan taustalla Kainin ja Abelin tarinassa. – Genesiksessä kantaisät olivat kyllä paimentolaisia, mutta heidän jälkeensä Raamatusta saa tikulla etsiä paimentolaisia. Kristuksen ruumis nautitaan luonnontuotteina. – Niitä ovat esimerkiksi helluntai (shevuot) ja lehtimajajuhla (sukkot). Maataloustuotteiden keskeisyys kristittyjen rituaalisessa ja hengellisessä elämässä on käynyt vähäiseksi. Ja Laulujen laulu on tulvillaan maan hedelmiä. Maataloustuotteiden keskeisyys kristittyjen hengellisessä elämässä on nykyaikana käynyt vähäiseksi. – Uhrit edellyttivät aina yhteyttä maatalouteen ja vähintään karjanpitoon. Jos joku kauhistelee ristiinnaulitsemisen väkivaltaisuutta, niin kristinuskon mukaan se oli viimeinen uhri. – Kristuksen ruumis on leipää, mutta rituaali on äärimmäisen hygieeninen. Ruutin kirjassa työskennellään puimatantereella. – Hengellinen side maatalouteen on ohentunut. Evankeliumeissa on viinitarhan työmiehiä ja hedelmistään puu tunnetaan. Galilea on maatalousympäristö. Siihen liittyy myös Gennesaretinjärven kalastus, se on yksi maatalouselinkeino. Raamattu on pullollaan maatalouteen liittyviä kielikuvia. Pääsiäinen (pesah) on mahdollisesti yhdistelmä kahdesta juhlasta, joista ainakin toinen liittyy viljelykseen. Nissinen luettelee tästä runsaudesta joitakin esimerkkejä. Suurkaupungistunut nykyaika on ottanut peltomiesten maailmaan etäisyyttä. 131–43) opettavat uskon ja Jumalan valtakunnan luonteesta. Se elää meillä kielikuvissa, mutta ei juurikaan enää konkretiassa, Martti Nissinen sanoo
Jos Jumala itse ihmiseksi tulleena sovitti ihmiskunnan itsensä kanssa, ei lisäuhreja enää tarvita. Lisäksi vuosisata on niin pitkä aika, että yhteiskunnalliset kontekstit ovat ehtineet Saksassakin mennä muutamaan kertaan uusiksi. Sitten on evoluutioperusteinen syy. Minua liikuttaa tietoisuus siitä, että uskontoni ankkuroituu historiallisiin paikkoihin ja henkilöihin – vaikkakin se jättää aina sen varan, että juutalaiset saattoivat sittenkin olla oikeassa. Jonkinlainen kiteytys uskon tiedollisesta oikeutuksesta tuntui tarpeelliselta, toisaalta usko nähtiin jonain muuna kuin järkiperusteisena ilmiönä. KOTIMAA | 15.5.2020 25. Teologian tohtori Kari Kuula ehdotti Kirkko ja kaupungin kolumnissaan (27.4.) kirkkoon asiantuntijahanketta, jossa etsittäisiin älyllisiä syitä liittyä kristinuskoon. Kertomuksessa käy ilmi, että Jumala halusi koetella Abrahamia. Näiden monipuolisesti oppineiden ihmisten näkemykset yhteiskunnan olemuksesta ja tehtävästä ovat hyvin erilaisia. Järkisyistä myös, mutta ne ovat usein kovin proosallisia kuten kirkkohäät tai oleskeluluvan saaminen – mitä ei pidä väheksyä, sillä proosallisista syistäkin voi lopulta syntyä uskoa. Etäopiskelun ja -työn kyllästyttäminä päädyimme siihen, että pidän hänelle kotirippikoulun. 310 s. Ne voivat kuitenkin muuttua omalakisiksi ja karata Golemin tavoin luojiensa käsistä. Jokaisessa ehtoollisrukouksessa seurakuntaa muistutetaan tästä taivaan lahjasta. Minusta idea tuntui uuvuttavalta. Tässä lehdessä sivuilla 18–20 väitöskirjaa tekevä Harri Koskela kertoo siitä, miten uskonnollisuudella on positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin – tämä pätee muihinkin kuin kristinuskoon. Niin syntyi uskonnollinen kaipuu. Kristinuskon piiriin tullaan nähdäkseni eri syistä: syntymän perusteella, helvetinpelosta, mystisestä uskoon tulon kokemuksesta. FReiJA özcAN Toimituspäällikkö ihmettelee ajankohtaisia teologisia aiheita. Pitävätkö tekoni ja sanani yhtä. K oronaviruksen vuoksi poikani talvirippikoulu peruuntui. Thomasin huokaus: ”Tämä suuri poissaolo, joka on kuin läsnäoloa, pakottaa minut puhumaan sille vastausta toivomatta.” Thomasin ajattelusta kerrotaan tässä lehdessä sivuilla 12–15. Teinille olen ajatellut lainata Nietzscheä: ”Rakkaudessa on aina vähän hulluutta, mutta niin on hulluudessakin aina vähän järkeä.” Järkeä vai mystiikkaa. Ihan hyvä järkisyy tämäkin. Tämän ei kuitenkaan pidä merkitä pessimismiä, vaan myös valveutuneisuutta: siitä lähtevät kirjan toimittajien mukaan myös pohdinnat tilanteiden parantamiseen ja toivoon. Eräs vaikeimmin selitettävistä uhreista on Abrahamin uhri: Jumala halusi patriarkan uhraavan ainoan poikansa Iisakin. Kristinuskossa ajatellaan Jeesuksen uhrikuoleman Golgatalla olleen kertakaikkinen sovitusuhri. Teoksen näkemyksien sisällöllisenä lähestymiskeinona voidaan kirjoittajien mukaan pitää tarinaa Prahan juutalaisen rabbi Löwin luomasta Golemista: tavoitellessaan onnea ja vaurautta ihmiset luovat yhteiskunnassakin erilaisia teknologioita ja instituutioita. Loppuosa kristinuskosta on minulle mystistä rakkautta, josta en älylläni pääse eroon. Saksalaisen kulttuurin ja tieteen tuntemus Suomessa on vähentynyt. Itse olin oman teinini ikäisenä valtavan innostunut kristinuskon puolustuksesta. Kirjan rakenteessa käsiteltävät saksalaiset – ja itävaltalaiset – ajattelijat ryhmitellään karkean kronologisesti seuraavien päälukujen alle: ”Modernin yhteiskuntaelämän taloudelliset ehdot” (Weber ja Schumpeter), ”Elämismaailman rakenteita” ( Alffred Schütz, Georg Simmel ja Arendt), ”Frankfurtin koulukunta” (Adorno, Habermas ja Alex Honneth) sekä ”Toimintaa systeemien ja epävarmuuksien asettamissa rajoissa” ( Niklas Luhmann, Ulrich Beck ja Hans Joas). Raamattu kertoo monista uhreista. Se tuntui hyvältä, lohdulliselta ja tarpeelliselta. Kirja on artikkelikokoelma, jossa monet suomalaiset tutkijat esittelevät 11 sellaista viime vuosisadan saksalaista ajattelijaa, joiden tutkimuksilla on ollut merkitystä myös yhteiskuntaa koskevassa keskustelussa. Ajatus herätti tietenkin keskustelua sosiaalisessa mediassa. JUSSi RyTköNeN ” Muinainen ihminen kirkasta tähtitaivasta katsellessaan avautui ajatukselle, että on olemassa jotain elämää suurempaa. Ajatus on haastava, sillä hän jos kuka on seurannut käytännön elämääni tarkasti. | kirja | | kolumni | Uskonnonhistoriallisesti uhri tarkoittaa jumaluudelle annettavaa lahjaa, jonka avulla halutaan päästä yhteyteen hänen kanssaan. Kovin kaukana hänestä ei varmaankaan ole runoilija R.S. Miten monta kirjaa siitä aiheesta tulikaan tankattua! Sittemmin, elämää nähtyäni olen käynyt säännöllisesti epäilyksen rajamailla ja sen toisellakin puolen ja päätynyt älyni puolesta tyytymään tähän uskoon, kun en oikein muuta enää jaksa miettiä. Siksi on hyvä, että uutuuskirja 1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria muistuttaa itse substanssin ohella myös Lutherin, Bachin ja Goethen maan tieteellisestä vaikutuksesta. Uskonto ei kirjassa ole kovin keskeisesti esillä, mutta senkin näkökulmasta on merkityksellistä, minkälaisena todellisuutena yhteiskuntaa ja sosiaalista todellisuutta pidetään. Uhrin tarkoituksena voi olla esimerkiksi kiitos, palvonta, pyyntö, sovitus tai hyvitys. Mitä tarkoittaa Uhri Ilkka Kauppinen, Miikka Pyykkönen & Olli-Pekka Moisio (toim.): 1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria. Toisekseen, kuinka selittää tämä usko ja sen merkitys teinille ymmärrettävästi ja uskottavasti. Adorno, Jürgen Habermas tai joukko näitä klassikkoja tuntemattomampia viime vuosikymmenien tutkijoita ovat näistä asioista sanoneet. Muinainen ihminen kirkasta tähtitaivasta katsellessaan avautui ajatukselle, että on olemassa jotain elämää suurempaa, jokin mieli, joka pitää kaaosta järjestyksessä. Kirkot ovat aina osa yhteiskuntaa, ja siksi on hyödyllistä tietää, mitä esimerkiksi Max Weber, Joseph Schumpeter, Hannah Arendt, Theodor W. Gaudeamus 2019
Mitä kieltä runoilija R.S. Tunnistatko kuvan puhujan. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Kirjapalkinnon voitti Raija Laitinen Mikkelistä. Kur ess aar en 2. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa24 julkaisevat kuvia arkistostaan. 2 . Mistä tilaisuudesta kuva on ja milloin se on otettu. OLLi SeppäLä |K uv a: Ko tim aa n ku va -a rk is to / Er kk i Ta lv ila 1 . Insinööriajon jälkeen Leinonen sai palautetta: – Pakkohan minun on Teidät päästää läpi, kun saitte auton liikkeelle kolmosella. 3 . ”Pieni yksilaivainen kirkko on vuorattu lautavuorauksella. Myöhemminkin Leinonen tunnettiin vähemmän hyvänä kuskina. 1. Siellä ollessaan hän myös suoritti ajokortin. Tekstejä saatetaan käyttää osana seuraavia mysteerikuvajuttuja. Kuva on kuitenkin vuodelta 1992, jolloin Mommilan kirkkoon saatiin uudet kirkkotekstiilit. Rakennukseen liittyy kellotorni ja yksityiskohdissa näkyy aikakauden jugendtyylin piirteitä”, kerrotaan Museoviraston sivulla samassa yhteydessä kuin Mommilan kartanosta, joka on yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Ne suunnitteli tekstiilitaiteilija Leena erkamo-Ylhäinen ja ne kutoi Vappu Oravala. Onko sinulla muistoja hänen Suomen vierailustaan. Voit perustella valintasi lyhyesti. Mao n Viime viikon mysteerikuvaan ei tullut yhtään henkilötunnistusta. Mommilan kirkko kuuluu Hausjärven seurakunnalle ja se valmistui 1904 alun perin Mommilan kartanon rukoushuoneeksi. Minkä virolaisseurakunnan pastori Anti Toplaan on. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaa24:n Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Kotimaan numero 17 parhaaksi jutuksi äänestettiin Olli Seppälän ja Mari Teinilän kirjoittama ”Kutsumuksen käsikirjoitus”. 26 KOTIMAA | 15.5.2020. Tämän viikon kuva on evankelioivasta massatapahtumasta jossain urheiluhallissa. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. | 3 kysymystä | Oulun piispa Hannes Leinonen (1916–1986) oli nuorena miehenä pappina Ylikiimingissä. K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Kuvasta näkyy, että puhujapöntössä on kaksi miestä, toinen arvatenkin tulkki. Thomas puhui lontoolaistoimittajille. Kym rin kie ltä 3. Kenen elämäkertaa Harri Koskela lukee parhaillaan. kirkkokahvit Mysteerikuva | vastaus | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu
Olemmeko kellon orjia. Lahtiluoma ei ole juuri nyt erityisen kiihkeä kelloharrastaja, sillä hänellä on suunnitteilla omakotitalon hankkiminen, mutta koronakriisi hankaloitti tilannetta. Sekä huippusuosittuja. | harrastaja | O piskeluaikanaan 1980-luvun puolivälissä Sami Lahtiluoma innostui kelloista. Jos se edistää tai jätättää minuutin, tulee tarve laittaa se oikeaan aikaan. Myöskään yhteiskunta ei toimisi ilman kelloa ja tarkkoja kellonaikoja. Swatchit olivat muovisia ja usein kirkkaan värisiä, niitä löytyi moneen lähtöön ja ne olivat edullisia. Ehkä, mutta mikä olisi vaihtoehto. Tuntui huikealta, että on käsintehtyjä mekaanisia Sami Lahtiluoma Minuutilleen ajassa kelloja, jotka jätättävät vain sekunnin pari vuorokaudessa. Turussa asuva Sami Lahtiluoma työskentelee Kirkkopalvelujen kehittämiskonsulttina ja kouluttajana. Silloin markkinoille tuli Swatch-merkkinen kello, joka paitsi mullisti rannekellomuotoilun, myös pelasti sveitsiläisen kelloteollisuuden. KOTIMAA | 15.5.2020 27. Lahtiluoma ei keräile kelloja. Sitten lapsiperheen arki vei mukanaan, eikä hän kiinnittänyt kelloihin erityistä huomiota, paitsi, että aikarauta oli aina ranteessa. Lahtiluoma kulki muovikello ranteessaan monta vuotta. – Ajatus sveitsiläisestä, laadukkaasta ja tarkasta kellosta jäi kytemään mieleen. Haluan tietää asioita, ja se lähtee liikkeelle siitä, mitä kello on. Lahtiluoma kysyy. Olli Seppälä Sami lahtiluoma laittoi kuvausta varten ranteeseensa kaksi kelloa, ne ovat sukeltajamallinen Seiko 5 ja retromallinen Tissot Visiodate. Joskus seuraan myös kelloharrastajien Facebook-ryhmän keskusteluja ja siellä julkaistavia kelloselfieitä. – Työstäni johtuen vai mistä, minulle on tärkeää, että kello on ajassa. Lisäksi hänellä on patterikelloja eli kvartsikoneistolla toimivia kelloja muutama sekä jokunen vintagekello. Kellomies-kirja antoi ratkaisevan sysäyksen Suomessa syntyneelle uudelle kelloharrastukselle. Hänen erityisalaansa ovat seurakuntien rakennemuutokset, työyhteisöt, johtaminen ja hallinto. – Vuonna 2012 ostin Joona Vuorenpään kirjan Kellomies. | Kuva: Pasi Leino ” Tuntui huikealta, että on käsintehtyjä mekaanisia kelloja, jotka jätättävät vain sekunnin pari vuorokaudessa. Se avasi silmäni kelloharrastukselle, Lahtiluoma muistelee. Hänellä on käytössään toistaiseksi vain kolme mekaanista kelloa. – Kuitenkin jos jossain lehdessä tai netissä näen kelloaiheisen jutun, luen sen varmasti. – Olen ajatellut, että kello edustaa minulle eräänlaista hallinnan välinettä
Heikki oli liikkeellä milloin juosten, suksilla tai pyörällä, milloin kyyditsemässä lastenlapsia, milloin lähimmäisen luona auttamassa. Heikki oli kansan pappi. Heikki opiskeli ensin Kajaanin opettajaseminaarissa ja valmistui kansakoulunopettajaksi. tiedoksi | kuolleet | Kotimaan matkaklubin matka Saksan Ekumeenisille Kirkkopäiville Frankfurtiin (to-su) 13.-16.5.2021 Matkalla on mukana Kotimaan matkaklubin matkanjohtaja. Rakentaminen ja käden työt olivat Heikin elämässä mukana eri vaiheissa. Hän oli mukana puolisonsa kanssa usein tukemassa ja auttamassa perheiden arkea, muun muassa navettatöissä ja rakennuksilla. Hän oli Kuusamon Penttilänvaaran koulun opettajana ja johtajana vuosina 1961–1984. Sen jälkeen hän muutti Joutsaan, jossa toimi virallisena apulaisena ja kappalaisena 1987–1989. Heitä jäivät kaipaamaan lapset Pekka, Riitta ja Ritva perheineen ja monet heidät tunteneet. Eläkkeellä hän jatkoi vuosia sijaisena Leivonmäen ja Pertunmaan seurakunnissa. Lähetys oli läheinen asia, ja Heikki oli mukana Kuusamon seurakunnassa, hiippakunnassa ja kirkon lähetyshallinnossa. Hänet valittiin kirkkoherraksi, jona hän toimi eläkkeelle jäämiseensä asti vuonna 1997. Virsi 509 ohjasi elämää: ”Vierelläni kulje, askeleeni ohjaa, etten väisty, milloin kutsut auttamaan.” Viimevuodet olivat sairastamisen aikaa yhdessä Elsa-puolison kanssa, joka kuoli miltei tasan kolme viikkoa Heikin kuoleman jälkeen. Hän oli syntynyt 20.1.1934 Hartolassa. Käsien taitoa on nähtävissä omassa kodissa ja Joutsan kirkossa, johon hän on tehnyt kulkueristin ja lukupulpetin. Hän jatkoi opintoja varttuneella iällä teologisessa tiedekunnassa ja valmistui ripeästi. Heikki vihittiin papiksi Oulussa 9.3.1984., ja ensimmäisen papin paikan hän sai Tervolasta. Alustava hinta: 1.045,/hlö Lisätiedot: Matka-Agentit, porvoo@matka-agentit.fi, www.matka-agentit.fi tai soita/jätä soittopyyntö numeroon 050 371 6203/Hanna Kallio. Uuden elämän odotuksessa heitä ajatellen. Hän osasi myös pysähtyä kuuntelemaan, hiljentymään ja olemaan sanomatta. Timo PieTilä ystäväpappi Joutsasta KOTIMAA | 15.5.2020 28. Myös Leivonmäen kirkkoon hän teki lukupulpetin ja sakastin kaapiston. Heikki Salminen Joutsan eläkkeellä ollut kirkkoherra, rovasti Heikki Nestori Salminen kuoli 86-vuotiaana kodissaan Joutsassa sunnuntaina 29.3.2020
Myöskään uuden toimitusjohtajan esittelyä ei järjestetä, vaan tätä varten on eri tilaisuus myöhemmin. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäviksi määrätyt asiat. oman tilanteen jäsentelyyn, tilanteeseen liittyvien tunteiden käsittelyyn ja uusien näkökulmien avautumiseen sekä kehittää taitojaan oman hyvinvoinnin ja jaksamisen parantamiseksi. 2020 Kotimaa Oy:n hallitus Tilinpäätökseen liittyvät asiakirjat ovat osakkeenomistajien nähtävissä yhtiön toimitiloissa osoitteessa Porkkalankatu 7 B, Helsinki, viikkoa ennen yhtiökokousta. www.elakeliitto.fi/sopeutumisvalmennus Suunnittelija, p. Kurssilla käsitellään omien lasten erosta johtuvaa lapsenlapsista vieraantumista. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Kurssille osallistuminen ei edellytä Eläkeliiton jäsenyyttä, vaan kurssit ovat avoimia kaikille. 2020 klo 12 mennessä. 040 7257 561 Eläkeliiton sopeutumisvalmennus 2020 Ilmoitukset osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi KOTIMAA | 15.5.2020 29. Paikkoja avoinna Kokouksia Koulutusta Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat K O K O U S K U T S U Kotimaa Oy:n hallitus kutsuu osakkeenomistajat VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN joka pidetään maanantaina 1.6. Ilmoitusvalmistus 70,00 € + alv. • Osallistujille ei jaeta mitään aineistoja. Sen asemesta osallistujia kehotetaan tutustumaan yhtiön 2019 toimintakertomukseen, joka antaa tilivuoden tapahtumista kattavan kuvan. Kurssilla käydään läpi suruun liittyviä asioita ja yksin jäämisen aiheuttamia tunteita. innostavaa musisointia lasten ja nuorten parissa sekä kuoronjohtamisen kokemusta. Haku su 31.5.2020 mennessä. Kokouksessa ei esitellä eikä käsitellä muita aineistoja, eikä erillistä toimitusjohtajan katsausta tänä vuonna ole tarkoitus pitää. Se tarjoaa mahdollisuuden ja tuen mm. Tavoitteena on auttaa osallistujia eteenpäin ja voimaan hyvin haastavassa tai muuttuneessa elämäntilanteessa. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Kotimaa-lehti kestotilaus 12 kk 139 € ja 6 kk 70 €; määräaikainen tilaus 12 kk 149 € ja 6 kk 79 €, Kotimaa-näköislehti kestotilaus 12 kk 108 € ja Kotimaa Seurakunta Pro -tilaus 149 €.• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Osallistumisesta on ilmoitettava etukäteen numeroon 040 737 4722 tai sähköpostitse irja.karppinen@kotimaa.fi viimeistään maanantaina 25.5. Lisätiedot ja sähköinen hakulomake www.joensuunseurakunnat.fi/rekrytointi. • Kokouksessa ei ole mitään tarjoiluja, ei edes vettä. Isovanhemmuus erossa -kurssi on tarkoitettu yli 50-vuotiaille isovanhemmille. Koronavirusepidemian takia yhtiökokouksessa on erityisjärjestelyjä, eikä siihen saa tulla, mikäli on sairastunut, tartunnan oireita tai karanteenissa. 24 %. 12.00 till Esbo församlingar, Registraturen, PB 200, 02771 Esbo, e-post kirjaamo.espoo@evl.fi Enon seurakunnassa Joensuussa on avoinna KANTTORIN VIRKA Arvostamme mm. Jos kokoukseen osallistuu paikalla, osakkaan tulee toimia kokouksessa seuraavasti: • Kokoustilassa vältetään kaikkia fyysisiä kontakteja, mm. klo 9.00 koulutustila Kassio peiassa osoitteessa Porkkalankatu 22, katutaso, Helsinki. • 28.9.–2.10.2020 Anttolanhovi, Mikkeli, haku 24.7.2020 mennessä Yhtäkkiä yksin® -kurssit on tarkoitettu yli 50-vuotiaille leskeksi jääneille. Helsingissä, 15.5. Vill du bli församlingssekreterare i Esbo svenska församling. Annonsen i sin helhet: esboforsamlingar.fi/information-kansli/jobb Skicka din ansökan senast 20 maj 2020 före kl. Viranomaisten suosituksen mukaisesti riskiryhmään kuuluvia kehotetaan osallistumaan kokoukseen muulla tavoin kuin saapumalla kokouspaikalle. • 26.–30.10.2020 Eden, Oulu, haku 14.8.2020 mennessä Omasta erosta, lapsen erosta (isovanhemmuus erossa kurssi) tai leskeksi jäämisestä tulee olla kulunut vähintään puoli vuotta ja pääsääntöisesti enintään kolme vuotta kurssille tultaessa. • Tilassa liikutaan ja istutaan siten, että muihin osallistujiin säilyy riittävä etäisyys. Det är fråga om en fast anställning som inleds 1.9.2020 eller enligt överenskommelse. 24 %. Turvallisempaa on tilata asiakirjojen jäljennökset sähköpostitse. • 25.–27.9.2020 Lehmiranta, Salo, haku 24.7.2020 mennessä Erosta eheäksi® -kurssit on tarkoitettu yli 50-vuotiaille aviotai avoeron kokeneille. kättelyä. Samassa yhteydessä sovitaan myös asiakirjoihin tutustumisesta tai niiden tilaamisesta, ennakkokysymyksistä ja -puheenvuoroista sekä esitetään mahdollinen valtakirja ja todiste henkilöllisyydestä. Tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Päätöksentekoon voi yhtä lailla vaikuttaa lähettämällä valtakirjalla toimivan sijaisen tai toimittamalla käsiteltävät kysymykset ja puheenvuorot etukäteen. Kursseilla on mahdollisuus muiden samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamiseen ja vastavuoroiseen kokemusten vaihtoon kokeneiden ammattilaisten ohjauksessa. Virka täytetään 1.10.2020, mutta työ alkaa sijaisuutena jo 1.9.2020
Ti 19.5. Sitä lähimmäistä, joka umpisolmuun menneessä elämäntilanteessaan on kokenut, ettei osaa mitään, eikä todellakaan edes rukoilla. 10.00 Jumalanpalvelus Lopen kirkosta. Miten monet kerrat olenkaan näillä pienillä sanoilla saanut työssäni lohduttaa ja rohkaista. Tutkija Päivi Salmesvuori, Helsinki. Oppilaitospappi Tiina Hallikainen, Turku. Yhdessä hänen ja toistemme kanssa teemme matkaa kohti taivaan kotia. Urkuri Katja Heroja. Pipliaseuran sidosryhmäpäällikkö Ulla Oinonen, Helsinki. Rovasti Matti-Pekka Virtaniemi, Järvenpää. Tekstit: Ps. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.” ” Jeesuksen rukous on, että me olisimme yhtä. Lähetysteologi Jukka Kääriäinen, Espoo. Ennen kuin SAnnA JukkoLA Kirjoittaja on Nivalan seurakunnan kirkkoherra. 8:24–28, Matt. Ei hartautta. Helatorstai 21.5. Juontaja Maarit Kolsi. Saarna ja liturgia: kirkkoherra Mirja-Liisa Lindström. Kappalainen Kaisa Heininen, Helsinki. Siinä on nimittäin kerrottuna kahdella pienellä sanalla valtavan iso asia. Avustaa Sasa Lehtinen. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. Pian pitäisi johdattaa nettiradioiden ja livestriimin päässä oleva seurakunta esirukoukseen. Kanttori Taina Sulkanen. |K uv a: An ni in a M ik am a Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15 La 16.5. Pe 22.5. Saarna ja liturgia: khra Tuomas Hynynen. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Ti 19.5. Korona-arki on sujunut muuten kohtalaisen hyvin, mutta jumalanpalvelusten toimittaminen on ottanut koville. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Viittomakielelle tulkattu. Näyttelijä Satu Silvo lukee 1. To 21.5. Jumala kuulee rukouksesi – nekin, joita et osaa edes sanoiksi asti muotoilla. 11.00 Ortodoksinen liturgia Joen suusta. Sitä lähimmäistä, jonka kanssa on käyty läpi lähestyvän hautajaispäivän eteneminen, vainajan elämänkerta, ja kun kahvitkin on juotu ja jäljellä on vain jännitys siitä, miten ihmeessä hautajaispäivän läpi voi selvitä. Itku on ollut herkässä. Liturgina Risto Korhonen. Pe 22.5 . Luotan siihen, että aivan jokainen huokauskin kyllä kuullaan. Alttarilla on 4 kynttilää. Sanat, virret, laulut ja rukoukset tulevat nyt eri tavalla kohti. Kanttori Taina Hurtig. Hiippakuntasihteeri Artturi Hirvonen, Ortodoksinen kirkko, Oulu. Keskustelemassa teol. Sitä lähimmäistä, jonka elämä on eurojen laskemista, laskujen järjestelyjä ja jatkuvaa ahdistusta ja pelkoa siitä, miten ihmeessä saa perheen arjen rullaamaan, kun koko ajan on tiukkaa aivan kaikesta ja vatsanpohjassa jääkylmä pelko siitä, ettei mitään yllättävää vain sattuisi. Rohkaisemme arkoja, tuemme heikkoja ja autamme sorrettuja. ke 20.5. KOTIMAA | 15.5.2020 30. Ma 18.5 . Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään. Seurakuntapastori Terhi Nissilä, Vaasa. 10.00 Helatorstain jumalanpalvelus Alatornion kirkosta. Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Mooseksen kirjaa. Tällä samalla ajatuksella rauhoittelen itseänikin. 6:5–13. Liturginen väri on valkoinen Matteuksen evankeliumi 6: 5-13 Jeesus opetti ja sanoi: ”Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. Toteutus Tampereen seurakuntien yhteiset tehtävät. Virret: 126, 107, 901, 919, 420:1,8,9. TV1 klo 10.00 Helatorstain Nojatuolikirkko. Sitä lähimmäistä, joka sairasvuoteessaan maatessaan, kivun ja väsymyksen runtelemana on kokenut, että kaikki on jo sanottu, ettei jäljellä ole edes sanoja. TV1 klo 10.00 Studiokirkon rukoussunnuntain kelttiläinen jumalanpalvelus. Ei hartautta. Seurakuntaa on ikävä. Ennen kuin ehdin asiasta edes hätäillä. Ehtoollispöytään on ikävä. Jonakin päivänä ei ole enää ikävää.” Sirkku-työkaverini päättää näihin sanoihin saarnansa. ke 20.5. Ja hän tietää ne, ennen kuin ehdit niitä edes ääneen sanoa. Tulkoon sinun valtakuntasi. 40:2–6, Dan. Älä pelkää – kaikki sinun huolesi, pelkosi ja jännityksesi tiedetään jo taivaassa asti. Iltahartaus klo 18.50, la klo 18. Virret: 567: 1-3, 728, 514, 581, 919, 362: 11–12; 213. To 21.5. 9:17–20, Room. Pyhän saarnateksti on eräs lempiraamatunkohtani. Taivaassa asti. La 16.5. Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme. sunnuntai pääsiäisestä | | ensi pyhänä | | radio & tv | 5. Artistivieras Ida Elina. Hengitän syvään. Ma 18.5 . tri Petri Merenlahti, pastori Outi Hänninen ja tanssija Reijo Kela. Näissä ja monissa muissa kohtaamisissa olen sanonut evankeliumin sanat ”ennen kuin”. Rukoilkaa te siis näin: – Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Jeesus rukoilee lakkaamatta tämän maailman ja meidän puolesta. Ne sanat ovat ”ennen kuin”. Minä itken ja kokoilen itseäni hiljaisen kirkon penkissä. Jeesus rukoilee, että me kristityt, hänen seuraajansa, kunnioitamme toisiamme ja tuemme toisiamme yhteisellä matkallamme. Pastori Paulus Rissanen, Vapaakirkko, Vantaa. Uusinta klo 23. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 17.5. pyhä | 5. sunnuntai pääsiäisestä (Rukoussunnuntai, Rogate) on aiheeltaan ”Sydämen puhetta Jumalan kanssa”. Palveluksen toimittaa pastori Aleksander Roszczenko. Ensi sunnuntaina kirkoissa puhutaan rukouksesta
ToMi olli anna alho anna alhon isoisoisä oli mukana rakentamassa Humppilan kirkkoa. Humppilassa ei muutoinkaan voi oikeastaan liikkua ohittamatta kaunista jugendkirkkoa. Opin samalla elämään pyörätuolissa jo nuorena, ja tunnen sairauteni olevan tänä päivänä osa minua. Olen ylpeä kotikirkostani, joka on rakennettu Humppilan Rautavuoren graniitista, ja rakentamisessa on ollut mukana myös isoisoisäni. Olin kaksi ensimmäistä elinvuottani normaali tyttö, joka konttasi ja touhusi kaikenlaista kuten muutkin samanikäiset. Se oli tuolloin teinivuosina hieman Olen ylpeä kotikirkostani haastavaa, sillä tytöillä oli omat juttunsa. Kirkko rakennettiin harmaasta graniitista samalle paikalle kuin uudenvuodenpäivänä 1917 palanut puukirkko. Olen myös tyytyväinen Humppilan kirkkoon rakennettuun pyörätuoliluiskaan, joka on tukeva ja kaunis, kirkon arkkitehtuuriin sopiva. |K uv a: To m i O lli KOTIMAA | 15.5.2020 31. | Kirkko & minä | H aen elämääni voimaa kotikirkostani, sillä Humppilan kirkko on ollut minulle lapsuudesta saakka erittäin tärkeä paikka, siellä on pidetty suuri määrä perheen ja suvun elämänvaiheisiin liittyviä merkittäviä juhlia. Kirkko sijaitsee lähellä kotiani, ja kirkonkellot kuuluvat kotipihalleni. . Olen kuitenkin huomannut, etteivät asiat ole yhtä hyvin kaikissa kirkoissa. Sairauteni ei onneksi myöskään tämän hetken tiedon mukaan ole etenevä. Olen iloinen, että Suomessa liikuntarajoitteiset ihmiset otetaan hyvin huomioon, monissa paikoissa asiointi onnistuu varsin kätevästi. Elämäni ei ole kulkenut tavallisia polkuja, sillä sairastuin lapsena harvinaiseen lihassairauteen. Kotikirkossa käynti taas saa minulle kokonaisuudessaan aikaan rauhallisen, levollisen ja voimaannuttavan olon, sillä onhan se elämäni kirkko. Tärkeä rooli kunnon ylläpitämissä on omilla toimenpiteillä, teen esimerkiksi erilaista jumppaa päivittäin. Josef Daniel Stenbäckin suunnittelema Humppilan kirkko on valmistunut vuonna 1922. Valmistuin myös ylioppilaaksi, ja opiskelen nyt kolmatta vuotta venäjää Tampereen yliopistossa, tarkoitus on valmistua tänä keväänä kandiksi. Maija p. Kouluaikani sujui varsin hyvin sairaudestani huolimatta, sillä minulla oli ympärilläni tärkeitä ystäviä. ” Kirkko sijaitsee lähellä kotiani, ja kirkonkellot kuuluvat kotipihalleni. Tilanne on varmasti aivan toinen sellaisten ihmisten osalta, jotka menettävät kävelykykynsä myöhäisemmällä iällä. Kaksivuotiaana en kuitenkaan onnistunut nousemaan jaloilleni, ja sairaus löytyi tutkimusten yhteydessä. Tämä on harmi, sillä vammaisten lisäksi esimerkiksi osa vanhuksista tarvitsee pyörätuolia. | Kuva: Tapio Tuomela Humppilan kirkko . Jo lapsuudessa minulle muodostui erityisen tärkeäksi juhlapyhien aika, jolloin meillä oli tapana käydä kirkossa. Oman pienen hankaluutensa toi yläasteella se, että mukanani oli aina henkilökohtainen avustaja. Matkalle on toki mahtunut myös jonkin verran ikäviä kommentteja, yksi tällainen on spontaani kysymys siitä, kuolenko pian
– Miksi ihmeessä, onhan maailma pullollaan komeita, koreita ja loistavanvärisiä lintuja, enkelit ihmettelivät. Sen voi helposti sekoittaa metsäkirviseen. Loistavan mitätön Kirviset ovat vaatimattomia, mutta juuri siksi kiinnostavia lintuja. Omalla äänelläni en kehtaa tulla eturiviin, mutta jossain takarivissä saan toteuttaa itseäni ja ylistää sinua. Lapinkirvisellä on punertava rinta, luotokirvisellä harmaa selkä. Jumala keksi puuhaa sanansaattajilleen: – Etsikää minulle vaatimaton lintu ja pyytäkää sitä ylistyskuoroon. Aamen. Ja niin niittykirvinen kera muiden lintujen ylisti Jumalaa taivaassa. Ne tuotiin Jumalan eteen. Jumala pyysi sitä laulamaan. Sen laulu oli sympaattista ja helisevää, mutta ei mitenkään mielenpainuvaa. M ökkijoen rantaniityltä lennähti koivuun lintu. – Otetaan tuo viirukas mukaan, Jumala sanoi. Niitä pesii Suomessa arviolta 500 000–900 000 paria. Jos on olemassa hankala linturyhmä tunnistamisien kannalta, niin sellainen ovat kirviset, jotka kuuluvat västäräkkien heimoon. Menkää ja tehkää samaa maan päällä ja ilahduttakaa ihmistä, jonka ajattelin luoda seuraavaksi. – Miksi, eihän se ole mikään erityinen laulaja. Lintujen keväinen konsertti on sukua taivaan äänimaailmalle. Niinpä. – Teillä on tosi hyvä soundi. Olli Seppälä Niittykirvinen on vaatimattoman näköinen. – Ääni ratkaisee. En nähnyt sitä tarkkana, mutta ääni ja linnun olemus herättivät epäilyksen: kirvinen, arvatenkin niittykirvinen. Tosin ihmistä ei vielä ollut luotu. Havainto ei olisi lainkaan tavaton, sillä niittykirvinen (Anthus pratensis) on yksi maamme yleisimmistä lintulajeista sijalla 11. Myös äänet ovat tunnistamisen kannalta tärkeitä. Lintujen joukossa oli myös niittykirvinen. Suomessa nähdään muuttoaikoina säännöllisesti, mutta harvinaisena isokirvisiä sekä satunnaisesti muun muassa nummikirvisiä. Niittykirvisen voi helposti sekoittaa erittäin yleiseen metsäkirviseen, vaikka tarkemmin tutkittuna eroja löytyy paljon, esimerkiksi nokan muodossa ja vatsaviiruissa. Niin enkelit etsivät vaatimattoman näköisiä, mutta laulutaitoisia lintuja. Runsain kanta on Pohjois-Suomen soilla. luomakunta KOTIMAA | 15.5.2020 32. – Ehkä ei, mutta lintujen ylistyskuoroon se sopii mainiosti. Niittykirvistä tavataan koko maassa avoimilla mailla, soiden lisäksi pelloilla, rantaniityillä ja tunturinummilla. Ne ovat vaatimattoman näköisiä lintuja. Niiden koiraat on helppo tunnistaa juhlapukuisina. Tarina kertoo, että taivaassa enkelit alkoivat pitkästyä, kun maailma oli mallillaan ja kaikki rullasi omalla painollaan. Kuorossa lauletaan, ei keimailla, sanoi Jumala. Edellä mainittujen lisäksi Suomessa pesii huomattavasti vähälukuisempina lapinkirvinen ja luotokirvinen. Jälkimmäinen on muutaman kerran pesinytkin Suomessa, ei tosin enää 2000-luvulla. | Kuva: Mika Seppälä Rukous Suuri Kuoronjohtaja! Anna minun laulaa muiden mukana. Ja kuten nimet kertovat, toinen pesii Lapissa tuntureilla, toinen meren luodoilla