Kotimaa 15.2.2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

4 Ka nn en ku va : Pa si Le in o 11 3. Salo 12 Arkkipiispanvaali on nyt kahden kamppailu Muslimitaustaisesta tuli Ruotsin kirkon pappi. helmikuuta 2018 | hinta: 3,70 € 20 7 18 Papille lossi on kuin retriitti Pyhä on kietoutunut arkeen, sanoo Kari K. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –0 8 15
Jotkut sotilaamme eivät tunnista uskontoja ja uskonnollisia kysymyksiä. ”Kanadan sotilaspapisto heijastaa maamme uskonnollisia ryhmiä” Kanadalaisen kenraalimajuri Guy Chapdelainen mukaan uskonnosta ei konflikteissa saa tehdä asetta eikä väkivallan kanavaa. Papisto voi auttaa heitä tässä. Sotilaamme tulevat monista eri taustoista. Se vei minut muistoihin. 2 Mitä kanadalaissotilaat odottavat papeiltaan. – Yhdysvaltoihin verrattuna Kanada on pitkälti maallistunut kansakunta. Lauantaina emme yleensä saa aikaan yhtään mitään. 5 Mitä haluaisit toivottaa Suomen puolustusvoimien satavuotiaille sotilaspappijoukoille. Uskonnosta ei saisi tehdä asetta tai väkivallan kanavaa. Kun nuorena työskentelin pitkään Israelissa kibbutsilla, totuin kuusipäiväiseen työviikkoon. Yhä tärkeämmäksi lepo ja latautuminen muodostuvat sitä mukaa, kun aivojen kapasiteetti täyttyy informaatiosta ja työn määrä lisääntyy niillä, joilla sitä on. Se oli hyvin täyttä lepoa, kun juuri mikään paikka ei ollut auki eikä mikään väline kulkenut. FReiJa özCan Toimituspäällikkö liikuttui levon ajatuksesta. JuSSi RytKönen Lue Jussi Rytkösen kolumni sotilaspappien konfrenssista sivulta 25. Se uuvuttaa. – Haluaisin ajatella niiden olevan osa ratkaisua. On edettävä, luotava uraa, hankittava unelmaa, tultava kunnon ihmiseksi, joka täyttää vaadittavat mitat. Sotilaspappeina tuemme sotilaita ja heidän perheenjäseniään hengellisesti ja muutenkin. Sunnuntaina jaksaakin jo taas tehdä kaikkea kivaa. Esimerkiksi kansainvälisissä operaatioissa sotilaspapit voivat solmia kontakteja paikallisten uskonnollisten johtajien kanssa. – Joukkojen suorituskyky koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja hengellisestä kestävyydestä. Lepäämistä voi harjoittaa monin eri tavoin. Lepo rauhoittaa. Meidän satavuotisjuhlaamme on siis vielä matkaa. – Tällainen sadan vuoden merkkipaalu on hieno saavutus. Olin jo tuolloin lukenut ruotsalaisen tomas Sjödinin kirjan Se tapahtuu kun lepäät. Siihen tottui. Joukkojen uskonnollinen moninaisuus heijastaa maamme eri väestöryhmiä ja sen pitää näkyä myös sotilaspapiston koostumuksessa. Täällä kaikki on auki ja kulkee. Mutta pyrin siihen, että perjantai-iltana syömme kotona pitsaa ja sitten romahdamme vuorokaudeksi täysin. Seitsemäntenä päivänä vain lepäsimme. Me Kanadassa tulemme teitä suomalaisia jäljessä, sotilaspapisto vakinaistettiin armeijassamme vasta 1945. | Kuva: Jani Laukkanen Guy Chapdelaine Kenraalimajuri, Kanadan puolustusvoimien johtava sotilaspappi lepäävä pärjää Tulevaisuudessa pärjää se, joka osaa levätä, luki Aamulehdessä noin vuosi sitten. KOTIMAA | 15.2.2018 2. Tämä korostuu kansainvälisissä operaatioissa. Sotilailla on hengellisiä tarpeita ja papisto suo heille mahdollisuuden keskustella näistä asioista. 4 Millaista on sotilaspapiston työ Kanadan monikulttuurisessa yhteiskunnassa. 1 Miksi Kanadan puolustusvoimissa on sotilaspappeja. Tämän lehden sivuilla 12–15 kerrotaan aiheesta lisää. aluksi | viikon henkilö | Puolustusvoimien sotilaspappijoukkojen satavuotisjuhlan johdosta Suomessa kokoontui viime viikolla kansainvälinen sotilaspappien konferenssi. Lepäävä pärjää paremmin. Sjödinin kirjan luettuani palasin lepopäivän viettoon suomalaisittain. Kuudennen päivän iltana söimme kaikki yhdessä ja lauloimme. Se tuottaa ideoita, omaa ajattelukykyä, luonteen syvyyttä. Lause jäi mieleeni. – Sitä, että olemme tavoitettavissa. 3 Ovatko uskonnot maailman konflikteissa osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Yksi vieraista oli Kanadan puolustusvoimien johtava sotilaspappi, kenraalimajuri Guy Chapdelaine. Levon tarvetta lisäävät myös itseen kohdistuvat vaatimukset. Itse olen katolilainen
Raportti muistuttaa, että kirkon tulee tehdä vaikuttamista median välityksellä. Ei ole mitään uutta auringon alla. Näin on tehtykin, mutta kuten Kerimäen aluekappalainen Toivo Loikkanen huomauttaa Kotimaa24:n blogissaan, kirkossa monet digitaaliset järjestelmät on kehitetty organisaation sisällä työskenteleviä, eli työntekijöitä varten. Lundin, joka on maansa olympiakisajoukkueen pappina. Maailma toistaa matemaattisia kaavojaan, historia itseään, ihminen on niin kerrassaan läpinäkyvä. FreiJa ÖzcaN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Niistä rakentuu ihmisen oma paratiisi, johon voi palata. Liika tieto kyynistää. Kun kaikki on selitetty, tyhjäksi kaluttu, ei jää enää mitään ihmeteltävää. Miten totta se onkaan, kun ihmiskuntaa katsoo. Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää, sanoo vanha sanonta. Sama näkökulma nostettiin esiin parin viikon takaisessa Missiologian tuntemus ja osaaminen kirkon työssä -raportissa. Mutta monien asioiden hoitamisessa sähköisyys on kätevää ja hyödyllistä. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 70 000 KMT Grenoble, Kotimaalle Martti Alaja Tapasin täällä tänään norjalaisen pastori Kjell T. Mahdotonta oli ihmisen jäädä keskelle paratiisin ihanuutta nauttimaan alituisista sadoista ja kitkattomista suhteista toiseen ihmiseen ja luomakuntaan. Kyynistynyt sydän ei kuitenkaan ole menetetty tapaus. Mieli paloi eteenpäin. Jo Erilaistuva kirkko -katsauksessa (Suomen ev. Sometyötä Olarin seurakunnassa tekevä Emilia Turpeinen kiteyttää kokemuksiaan Kotimaa24:n blogissa: ”Some on todella tuonut Kristuksen kirkon palvelemisen aina ja kaikkialla mahdolliseksi. Siinä puhuttiin kontekstuaalisuudesta eli siitä, että uskonilmaisut sovitetaan kulloisenkin kulttuurisen, kielellisen ja jopa uskonnollisen ympäristön mukaiseksi. Tämä joustavuus on ollut yksi kristinuskon menetyksen perusta halki vuosisatojen, ja voi olla sitä vastakin. Tieto on ihanaa, mutta kaiken tietämisellä on varjopuolensakin. ?. Varsinainen suuri digiloikka seurakuntalaisiin päin on vielä tekemättä, vaikka erilaisia askeleita siihen suuntaan onkin otettu, varsinkin sosiaalisessa mediassa. Tokion kisoissa pappi jo oli, samoin tulee olemaan kesäkisoissa Meksikossa. 1968 ???????. Yksi tapa vastata näihin vaatimuksiin on lisätä digitaalista läsnäoloa niin kirkollisissa palveluissa kuin sosiaalisen median yhteisöllisyydessä. Nyt ihmiset löytyvät paljolti netistä ja somesta. Missiologian tuntemus ja osaaminen kirkon työssä -raportissa korostetaan, että tietoisuutta yhteisölähtöisistä työtavoista tulee vahvistaa kirkon työkulttuurissa. kirkko 2012–2015) todetaan, että kirkko kohdataan yhä useammin pelkästään median välityksellä. Hänet on lähettänyt tänne Norjan kirkko, joka maksaa puolet kustannuksista, toinen puoli on saatu vapaaehtoisin varoin. Mitä on ollut, sitä on aina oleva. – – Nyt on norjalainen pappi ensi kerran mukana talvikisoissa. Kirkko valmistautuu digiloikkaan KOTIMAA | 15.2.2018 3. Tarpeen siihen pitää kuitenkin nousta asiakkaasta eli seurakuntalaisesta käsin. Kaikkia somessa kohtaamiani ihmisiä en olisi voinut kohdata kasvotusten välimatkan vuoksi, mutta somessa kilometrit menettävät merkityksensä.” Sähköinen kohtaaminen ei korvaa fyysistä kohtaamista, jossa ihminen voi katsoa toista silmiin. U sein toistettu näkemys on, että kirkon tulee olla siellä, missä ihmiset ovat. Sometyötä ja verkostoitumista netissä ei pidä rajata vain yksittäisten ”somepappien” työmaaksi. Niinpä kirkko näkyy eri viestintävälineissä keskeisten henkilöidensä kautta. Piti saada tietää mitä kaikkea on ja miten se kaikki toimii. Kirkon tulee panostaa laadukkaaseen strategiseen viestintään, koska suurin osa kirkon jäsenistä ylläpitää kirkkosuhdettaan median kautta – ja yhä enenevässä määrin nimenomaan sosiaalisen median kautta. Paha voittaa aina. Hyvä ruoka ja juoma, läheisen käden kosketus, auringon kimallus lumihangella, ystävälliset sanat juuri oikeaan aikaan. Kasvot ja näkyvyys ratkaisevat. Tämä on toki havaittu kirkossakin. lut. Raportti kysyy kuitenkin kirkon tulevaisuutta ajatellen, pystyvätkö kirkon työntekijät ja kirkollinen toimintakulttuuri myös jatkossa uudistumaan ympäristön vaatimusten mukaisesti. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 16.2. Kun ihmeteltävää ei enää ole ja on huono olo, voi kääntyä taas katsomaan niitä elämän yksinkertaisimpia asioita
Inkisen mukaan olisi kirkon etu, jos nainen olisi ollut mukana toisella kierroksella. Tapio Luoma arvioi heti ensimmäisen kierroksen ratkettua, että toisesta kierroksesta tulee tiukka. Vaalissa oli kaikkiaan viisi ehdokasta. Arkkihiippakunnan äänioikeutetut antoivat kolmasosaääniä ja muualla maassa äänestäneet kokonaisia ääniä. Mikkelin ja Porvoon hiippakunnissa hän sijoittui peräti kakkoseksi. Luoma sanoi Auvisen kannatuksen osoittavan, että tämän osallistuminen vaaliin oli perusteltua. Vikström totesi, että toisella kierroksella mitataan ennen kaikkea sitä, millaisen johtajan äänestäjät haluavat kirkolle. Muissa hiippakunnissa äänestivät kirkolliskokousedustajat sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet. Yliopisto-opettaja Heli Inkinen sai äänistä 14 prosenttia, lähetysjohtaja Ville Auvinen 13 prosenttia ja kansanedustaja Ilkka Kantola 8,5 prosenttia. Tuleva arkkipiispa on joko espoon piispa Tapio luoma (vas.) tai porvoon piispa Björn vikström. Luoma sai ensimmäisen kierroksen äänistä 38 prosenttia ja Vikström 26 prosenttia. Äänestysprosentti oli 92,8. Sijoitukseensa vaalin hännillä pettynyt Ilkka Kantola kertoi, ettei ole harkinnut mahdollista ehdokkuutta tulevissa piispanvaaleissa. Vikström totesi äänisaaliin kertovan kirkon vahvasta konservatiivisiivestä. Heli Inkinen Heli inkinen | Kuvat: Olli Seppälä ville auvinen ilkka Kantola | vaalitulos | KOTIMAA | 15.2.2018 4. Ville Auvinen tuli vaalissa neljänneksi. – Toivon hartaasti, että naispapit valmistautuisivat seuraaviin vaaleihin. Kirkon uudistetun vaalilainsäädännön mukaisesti Turun arkkihiippakunnan äänioikeutettujen äänten painoarvoa oli vähennetty, jotta muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon vaikutus vaalissa olisi vahvempi. | Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja ” Aion tukea kaikkia naisia muissa hiippakunnissa, jos he lähtevät mukaan piispanvaaleissa. Meri Toivanen, anTTi Berg, olli Seppälä Tapio Luoma ja Björn Vikström jatkavat matkaa arkkipiispaksi ensimmäinen kierros | Äänistä 38 prosenttia saanut Luoma ja 26 prosenttia saanut Vikström etenivät kirkkaasti arkkipiispanvaalin toiselle kierrokselle. maaliskuuta. Ääniä annettiin kahdeksassa hiippakunnassa ja Turun arkkihiippakunnan viidessä rovastikunnassa. Hänen mukaansa seuraavien vaalien keskeiseksi kysymykseksi nousee se, voitaisiinko piispojen joukkoon saada nainen. – Lähden haastajan asemasta, mutta ero ei ole mikään mahdoton. – Aion jatkossa tukea kaikkia naisia muissa hiippakunnissa, jos he lähtevät mukaan piispanvaaleissa. Äänioikeutettuja oli kaikkiaan 1 530. Vikström päihitti Luoman ylivoimaisesti omassa hiippakunnassaan Porvoossa ja täpärästi Kuopion hiippakunnassa. Oulun ja Tampereen hiippakunnissa hän jakoi kakkossijan Björn Vikströmin kanssa. Luoma on painottanut perinteistä avioliittokäsitystä. Luoman etumatka oli ensimmäisellä kierroksella selvä. Espoon piispan Tapio Luoman ja Porvoon piispan Björn Vikströmin suosio mitataan vaalin toisella kierroksella 1. Kolmanneksi vaalin ensimmäisellä kierroksella tullut Heli Inkinen myönsi olevansa hitusen pettynyt siitä, ettei päässyt toiselle kierrokselle. Tulevan arkkipiispan on hänen mukaansa mietittävä, miten kaikkiin tahoihin ylläpidetään toimiva keskusteluyhteys. Luoma voitti kolmessa muussa rovastikunnassa. uutiset A rkkipiispanvaalissa jatkaa viime viikon torstaina järjestetyn ensimmäisen kierroksen jälkeen kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Haluamme, että kirkon kanta perustuu perinteisen raamatunymmärryksen varaan. – Kysymys suhtautumisesta samaa sukupuolta olevien avioliittojen vihkimiseen ja siunaamiseen tulee varmasti esille, hän sanoi. Hän oli ykkönen kuudessa hiippakunnassa kahdeksasta. Vaalin jälkeen keskustelua herätti konservatiiviehdokas Ville Auvisen saama 13 prosentin kannatus. Auvinen totesi vaalin jälkeen, että kaikki hänen tukijansa eivät hänen laillaan vastusta naisten pappeutta. Turun arkkihiippakunnan viidestä rovastikunnasta Vikström sai niukat voitot Paimion rovastikunnassa ja Turun tuomiorovastikunnassa. Arkkihiippakunnassa äänestivät papit ja lehtorit sekä seurakuntien valitsemat maallikot. Vikström on ilmaissut toivovansa, että kirkko voisi vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. – Mutta he ovat sitä mieltä, että kirkossa pitää olla tilaa myös perinteisen virkakannan edustajille
Arkkihiippakunnassa äänesti noin 90 prosenttia äänioikeutetuista. Ensimmäisellä kierroksella prosentti oli 92,8. Vaalin tulokseen vaikuttaa myös äänestysprosentti. Lopputulokseen vaikuttaa moni asia. He ovat keski-ikäisiä miehiä (Luoma on 55-vuotias, Vikström 54-vuotias). He antoivat kolmasosaääniä siinä missä muualla maassa äänestäneiden äänet olivat painoarvoltaan kokonaisia ääniä. Turun arkkihiippakunnan ulkopuolisissa hiippakunnissa, joissa äänioikeutettuja oli runsaat 300, se oli 100. He ovat hiippakuntiensa piispoja (Luoma on johtanut Espoon hiippakuntaa kuusi vuotta, Vikström Porvoon hiippakuntaa runsaat kahdeksan vuotta). Eroja on turha suurennella, sillä se luo itsetarkoituksellista kahtiajakoa. Aina perustelut eivät ole niitä ilmeisimpiä. Luoma sanoi Kirkko ja kaupungin haastattelussa pitävänsä Vikströmin otetta akateemisempana ja problematisoivampana siinä missä hän itse ponnistaa enemmän seurakuntakokemuksesta. Paljon riippuu siitä, haluavatko Luoma ja Vikström erottua toisistaan. Koko maata alhaisemman äänestysprosentin on tulkittu johtuvan muun muassa siitä, että äänioikeutettujen joukkoon kuuluu suuri määrä eläkepappeja, joista osa ei eri syistä johtuen halua tai voi äänestää vaalissa. Jos edes osa 120:sta äänestämättä jättäneestä antaa äänensä toisella kierroksella, merkitys voi olla tuloksen kannalta suuri. Osa toivoi hänestä arkkipiispaa ennen kaikkea siksi, että kirkkoon kaivattiin vaikuttajaa, jolla on selkeän yhteiskunnallinen ote. Osa Auvisen tukijoista asemoituu kirkossa niin konservatiiviselle laidalle, että heille Luomankin äänestäminen voi olla kivulias kompromissi. Hieman suurempi arvoitus on se, miten Ilkka Kantolan kannatus jakautuu toisella kierroksella. Asetelma vaikuttaa samantyyppiseltä kuin arkkipiispanvaalissa vuonna 2010, jolloin Kari Mäkinen voitti Miikka Ruokasen 11 äänen turvin. Vikström aloitti omaehtoisen erottautumisen Kotimaa24:n haastattelussa heti ensimmäisen kierroksen ratkettua. Joukkojen liikkeitä voidaan ennakoida, mutta lopulta jokainen äänestäjä tekee oman ratkaisunsa. Ehdokkaat ovat kuitenkin profiloituneet kirkossa eri tavoin. | uutisessee | KOTIMAA | 15.2.2018 5. Vaalista tulee tasainen, joten erottautuminen kannattaa Kari Mäkisen seuraaja saa kesäkuussa arkkipiispan sauvan, kaavun ja hiipan. Hän sanoi haluavansa olla helposti tavoitettavissa ja ottavansa aktiivisesti osaa keskusteluihin. ”Tapio” [Luoma] sen sijaan on Vikströmin mukaan ”ollut enemmän tasapainottavana voimana, joka ei likaa käsiään keskusteluissa yhtä paljon”. Luoman ja Vikströmin erot näyttävät pieniltä. Osaan alueen ihmisistä se vaikuttaa, toisille se on yhdentekevää. Erot on kuitenkin syytä tuoda selkeästi esiin. Inkinen on myös itse ilmoittanut antavansa toisella kierroksella äänensä Vikströmille. Oma merkityksensä on paikallisuudella. Molemmilla on vielä mahdollisuus vakuuttaa äänestäjiä. Lähtötilanteessa Luoma on pienesti niskan päällä, ja tämänhetkisten arvioiden mukaan Luoman ja Vikströmin ääniero on toisella kierroksella jotain muutamasta äänestä muutamaan kymmeneen ääneen. Arkkihiippakunnan rovastikunnissa äänioikeutettuja oli noin 1 200. Jos vaali menee oikein tasaiseksi, sen voivat ratkaista yksittäisten äänestäjien yllättävät siirrot. Keskeisin on se, miten Tapio Luoma ja Björn Vikström onnistuvat jakamaan pudonneilta ehdokkailta jäljelle jääneen 36 prosentin ääniosuuden. arkkipiispanvaalin toisen kierroksen äänestyksestä uumoillaan tasaista edellisen, vuonna 2010 toimitetun vaalin tapaan. Ville Auvisen äänestäjien oletetaan lähtökohtaisesti siirtyvän kannattamaan Luomaa, jota pidetään toisen kierroksen ehdokkaista selvästi perinteisempänä. Auvinen itse on julkaissut kannanoton, jossa hän painotti äänestämisen tärkeyttä ja ilmoitti äänestävänsä Luomaa. A rkkipiispanvaali on tästä eteenpäin kahden kamppailu. Vikströmillä on Turun seudulle vahvemmat yhteydet kuin Luomalla. Heli Inkisen kannattajien ennakoidaan siirtyvän lähes yhtenä joukkona tukemaan Björn Vikströmiä. Asetelma ei kuitenkaan välttämättä ole aivan niin yksinkertainen kuin äkkiseltään näyttää. Inkinen ja Vikström ovat yhtä mieltä muun muassa siitä, että kirkon pitäisi vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevia. Toisen kierroksen äänestyksestä ennakoidaan tasaista. Kantola miellettiin liberaaliksi ehdokkaaksi, mutta kaikille hänen kannattajilleen esimerkiksi avioliittokäsitys ei ollut ehdokasvalinnan ensisijainen syy. | Kuva: Aarne Ormio ” Miten Tapio Luoma ja Björn Vikström onnistuvat jakamaan pudonneiden ehdokkaiden äänet. Meri Toivanen Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja
Englannin kirkko kertoi hyväksikäyttötapausten määrästä jo vuonna 2016. Rakenteilla olisi maailman ensimmäinen ”vihreä kryomatorio”, johon tulee kahvila ja kappeli. Pian 91 vuotta täyttävä Ratzinger on asunut pienessä luostarissa Vatikaanissa sen jälkeen, kun hän jättäytyi pois paavin tehtävistä viisi vuotta sitten. | Kuva: Rolf Vennenbernd / DPA / Lehtikuva maailmalta KOTIMAA | 15.2.2018 6. Kölnissä järjestään yhdet Euroopan suurimmista karnevaalikulkueista. Menetelmä on kerännyt myös vastustusta. Vaikka laskiaiskarnevaalit liittyvät suoraan kirkkovuoteen ja kristilliseen paastoon, monet niiden perinteistä ovat peräisin pakanalliselta ajalta. Ekologisesti jääksi ja jauheeksi – uusi hautausmenetelmä kehitteillä Sevenoaksin kunnassa Isossa-Britanniassa harkitaan uutta hautausmenetelmää. Tuloksena on keko kahvijauhon värisiä hiutaleita, jotka voidaan haudata kapeassa maatuvassa putkilossa. Kunnanvaltuusto on saanut käsiteltäväkseen aloitteen vainajan syväjäädytyksestä. ”Fyysisten voimieni pitkäaikaisen heikkenemisen vuoksi olen pyhiinvaellusmatkalla kohti Herran huonetta”, Joseph Ratzinger kirjoitti kirjeessä, jonka italialainen lehti Corriere della Sera julkaisi viime viikolla. Sitten se murskataan jauheeksi, josta poistetaan kaikki haitalliset metallijäänteet. Inhimillinen kulttuuri yhdistää erilaisia perinteitä omintakeisiksi kokonaisuuksiksi. Se sijaitsisi Edenbridgen golfkentän laidalla. Syynä on Independent inquiry into child sexual abuse -työryhmän (suom. Menetelmää kehutaan ekologiseksi ja paljon ympäristöystävällisemmäksi kuin arkkuhautausta tai tuhkausta. Riippumaton selvitys lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä) tekemä selvitys, jossa edetään kuulemisiin maaliskuussa. Vatikaanista kerrotaan, että paavi emeritus ei enää hallitse käsiään eikä pysty enää soittamaan pianoa, mutta hänen mielensä on hyvin kirkas ja hän muistaa kaiken. Englannin kirkon jokaisessa hiippakunnassa toimii yhteyshenkilö, joka työskentelee ilmi tulleiden hyväksikäyttötapausten kanssa. Työryhmä selvittää hyväksikäyttötapauksia julkisissa laitoksissa ja instituutioissa. Englannin kirkko vastaa 3 300 epäilyyn seksuaalisesta hyväksikäytöstä Englannin kirkko saa pian vastattavakseen yli 3 300 epäilyä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kertoo brittilehti The Guardian. Kölnissä ruusumaanantaina (Rosenmontag) järjestetyssä laskiaiskarnevaalin kulkueessa oli mukana myös poliittisia kannanottoja. Mikäli se leviäisi laajemmin maailmalle, sen väitetään vähentävän hautausmaille tarvittavaa tilaa. Paavi Benedictus XVI on ”pyhiinvaellusmatkalla kohti Herran huonetta” Paavi emeritus Benedictus XVI eli Joseph Ratzinger on huonossa kunnossa ja valmistautuu viimeiselle matkalleen, kertoo Dagen. Pääministeri Teresa May riistää Britannia-vauvan EU-äidin rinnoilta. Laskiaisrieha päättyy tuhkakeskiviikkoon, jolloin alkaa perinteisesti paastonaika. Itse vainajan syväjäädytys tapahtuisi käyttämällä nestemäistä typpeä, jolla ruumis jäädytetään -200 asteeseen
Autottomat ikäihmiset ovat toisten avun varassa hoitaessaan kauppaja pankkiasioitaan tai käydessään lääkärissä. Esimerkiksi voimattomuus tai varattomuus estävät palveluiden hakemisen useammasta paikasta ja eri viranomaisilta. Yhteiskunnan muutokset näkyvät työssämme, kun tuet eivät riitä tai ihmiset jäävät niiden ulkopuolelle. Kentälle tarvitaan lisää työvoimaa. Työntekijöiden on oltava yhä enemmän kartalla esimerkiksi velkaja talousneuvonnasta tai toimeentulotuen siirtymisestä Kelaan ja sen seurannaisvaikutuksista. Asiakkaita koskevat päätökset voivat viipyä kohtuuttomasti. Resursseja tarvitaan kohtaavaan työhön, jolloin asiakkaiden kanssa yhdessä voidaan ratkoa työhön, asumiseen, terveydenhoitoon ja ravitsemukseen liittyviä haasteita sekä opetella tarvittaessa lisätaitoja. Vapaaehtoistoimijoiden löytämiseen, ohjaamiseen ja tukemiseen kaipaan lisää resursseja, aikaa, viisautta ja taitoa. Jos diakoniatyöntekijöitä olisi enemmän ja toimeentulotuen jakamisesta vapautuneet kuntien sosiaalityöntekijät lyöttäytyisivät jonottajien kanssa yhteiseen neuvonpitoon, voisi syntyä jotakin uutta. Anu Fedotoff, diakoniatyöntekijä, Oulujoen seurakunta Ihmiset tulevat yleensä tapaamaan työntekijää jonkun yksittäisen asian vuoksi mutta keskusteluissa näkyy elämän monimuotoisuus. Tämä tuskastuttaa vanhuksia ja tekee heidän olonsa hölmöksi ja ulkopuoliseksi. oli tarkoitettu yhteiskunnassa selviytymiseen, ei tulonsiirroksi elämiseen. Emilia Karhu ari Tuomikoski Sirpa Toivo Tanja mäkelä anu Fedotoff Saara huhanantti KOTIMAA | 15.2.2018 7. Ari Tuomikoski, diakoni, Lappeenrannan seurakuntayhtymän päihdeja kriminaalityö Yksinäisyys, tarkoituksettomuus ja arjen sisällöttömyys passivoi monia. Saako ihminen sellaisen tulkin kuin tarvitsee tai saako tulkkia lainkaan. Diakoniatyön tarve ei ole vähentynyt samassa suhteessa. Leipäjonot ovat pitkiä. | diakoniaraati | Mitkä tarpeet nousevat nyt esiin diakoniatyössä. Tiedon etsiminen internetistä on joillekin mahdotonta. Asiakkaat kaipaavat tukea, ohjausta ja neuvontaa mutta myös osallisuutta, kuulumisen tunnetta ja yhteisöä. Tiukankin talouden kanssa pystytään vastaamaan monenlaisiin tarpeisiin jos työntekijämitoitus on kunnossa. Iloitsen, että Vantaalla kaikki virat on täytetty ja resursseja kohdistettu sinne missä on tarvetta, esimerkiksi yhteisöruokailujen kehittämiseen. Tanja Mäkelä, maaseututyön diakoni, Lohjan seurakunta Omassa työssäni korostuu etenkin vanhusten yksinäisyys ja palvelujen karkaaminen kauas sekä julkisen liikenteen vähäisyys. Ongelmana on myös palveluiden pirstaloituneisuus. Onneksi tähän liittyvät asiat ovat seurakunnassamme vahvasti vireillä. Sirpa Toivo, kuurojen diakonissa, Tampereen seurakunnat Vammaistyössä nousee nyt esille huoli palveluiden saatavuudesta. Diakoniatyöhön on saatava mukaan yksinasuvien omaehtoista näkökulmaa ja kehitettävä uudenlaisia toimintatapoja. Saara Huhanantti, Diakoniatyöntekijöiden liiton puheenjohtaja ja Tikkurilan seurakunnan koordinoiva esimies (vs.) Diakoniatyössä näyttäytyy ajasta ja paikasta riippumatta ihmisten moniulotteinen huono-osaisuus. Jos ihminen ei itse osaa kysyä neuvoa vaikkapa hänelle kuuluviin etuuksiin liittyen, diakoniatyöntekijä auttaa, tukee ja toimii tarvittaessa puolestapuhujana. Kelan tulkkauspalvelu on uuden kilpailutuksen myötä muuttunut. Kun kasvokkaiset palvelut vähenevät ja digitaaliset palvelut lisääntyvät, jotkut kokevat jäävänsä äänettömiksi ja kasvottomiksi. Aikapula vaivaa työssäni usein, vaikka me diakonit teemmekin työajatonta työtä. Tästäkin nousee huolia. Asiakkaat tarvitsevat kannustusta omasta itsestä välittämiseen ja tukea arjen hallintaan. Oleellisinta ovat riittävät henkilöresurssit. Sähköiset ohjelmat on tarkoitettu helpottamaan työskentelyä, mutta ne tuntuvat vievän yhä enemmän aikaa asiakaskohtaamisilta. Vammaistuki auttaminen | Kotimaa-lehden uusi diakoniaraati kertoo myös näkemyksiään siitä, mihin diakoniatyön pitäisi saada enemmän resursseja. Työttömyyden hoidossa aktiivimalli syrjäyttää kuurot vammaistukea saavat työttömät palveluiden ulkopuolelle. Kelan ja sosiaalitoimen rajapinnat etuisuuksien käsittelyssä eivät aina toimi. Tietotekniikka ei ole kaikilla hallinnassa ja pelkästään matkapuhelimeen saapuneen tekstiviestin lukeminen tuottaa joillekin vaikeuksia. Lisääntyvä joukko ihmisiä tarvitsee palvelua yhden luukun periaatteella. Vapaaehtoiset ovat loistava apu ja tuki diakoniassa, mutta työntekijöitä tarvitaan koordinoimaan ja ohjaamaan toimintaa. Diakoniatyö on monipuolistunut viime vuosien aikana. Ongelmia aiheuttavat esimerkiksi velat, köyhyys, nälkä ja toivottomuus. Työssä on korostunut ihmisten ohjaus ja neuvonta. Valtakunnallisesti diakoniatyöntekijöiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa yli sadalla. Myös yksinasuvien määrä kasvaa. Virkoja on jätetty täyttämättä tai lakkautettu. Ihmiset miettivät mistä, miten ja millä kielellä niitä saa ja kenelle ne riittävät. Jos virat jätetään eläköitymisten myötä täyttämättä, näyttää diakoniatyön tulevaisuus todella huolestuttavalta. Kuurolle viittomakieliselle pitäisi taata samat mahdollisuudet kuin muillekin kansalaisille
Isäni perustama kiinteistönvälitysyritys tarvitsee minua, samoin juutalaisyhteisö, Magda Haroun kertoo toimistossaan Kairon keskustassa Adly-kadulla sijaitsevan synagogan pihapiirissä. – Olemme ehkä Egyptin ainoa perhe, jossa juutalainen, muslimi ja kristitty syövät saman ruokapöydän ympärillä, Haroun sanoo. ”Petri Laaksosen monipuolinen musiikki on rikastuttanut maamme ja kirkkomme musiikkielämää”, Kirkon viestinnän tiedotteessa todetaan. Egyptin pääsynagoga rakennettiin Kairoon Adly-kadulle vuonna 1903. Palkinnon myöntää Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto. Ismo Savimäki on Vuoden kanttori Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus on nimennyt vuoden kanttoriksi 2018 Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanttorin, musiikin maisteri Ismo Savimäen. – Olen jo eläkeiässä mutta en voi jäädä eläkkeelle. Taustalla on muun muassa vuokratuottojen ja kirkon myöntämän tuen lasku viime vuosina. Juutalaisyhteisön kulta-aikaa Egyptissä olivat 1900-luvun alkuvuosikymmenet. Haroun on asettanut tärkeimmäksi elämäntehtäväkseen Egyptin juutalaisen kulttuuriperinnön säilyttämisen jälkipolville. Vuonna 2001 kuollut Shehata Haroun oli paitsi liikemies myös kuuluisa poliitikko, yksi Tagammu-vasemmistopuolueen perustajista. Magda Harounin isä, Shehata Haroun kieltäytyi lähtemästä. Vuosittain kuoroissa on 200–300 laulajaa. – Egyptistä lähdettiin ensisijaisesti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, vain alle viidennes Egyptin juutalaisista muutti Israeliin, koska juutalaiset olivat varakkaita ja heitä ei kiehtonut alkeellinen elämä kibbutseilla, Haroun kertoo. Egyptissä ei ollut nuoruudessani 1970-luvulla enää juutalaisia miehiä joten minulle jäi vaihtoehdoksi joko lähteä Egyptistä tai mennä naimisiin muslimin tai kristityn kanssa. Sukupuuttoon kuoleva yhteisö haluaa säilyttää juutalaisen kulttuuriperinnön tuleville sukupolville. uutiset M agda Haroun valittiin Egyptin juutalaisten johtajaksi kolme vuotta sitten. Heistä tuli ei-toivottuja kansalaisia, ja moni lähti maasta. | lyhyesti | ” Egyptissä ei ollut nuoruudessani 1970-luvulla enää juutalaisia miehiä joten minulle jäi vaihtoehdoksi joko lähteä Egyptistä tai mennä naimisiin muslimin tai kristityn kanssa. Toinen aviomies on katolinen kristitty. Suomen Raamattuopisto aloittaa yt-neuvottelut Suomen Raamattuopisto aloittaa yt-neuvottelut. Harounin perheessä vietetään kaikkien kolmen uskonnon juhlia tasapuolisesti. – Minut kasvatettiin vahvasti egyptiläiseksi. Esitys koskee koko säätiön ja sen kustannusyhtiön henkilökuntaa. Nyt juutalaisilla on täydet kansalaisoikeudet, vapaus äänestää ja matkustaa. Suomen Raamattuopiston Säätiön konsernissa on noin 60 vakituista työntekijää. Egyptiläiset kasvavat perheja sukukeskeisiksi ja monet avioituvat ulkomailla mieluiten toisen egyptiläisen kanssa tai lähtevät maailmalle vasta avioiduttuaan. Saman valinnan tekivät kymmenet muut Harounin ikäluokan egyptiläiset juutalaisnaiset. – Vanhempamme joutuivat elämään Egyptissä toisen luokan kansalaisina. Egyptiin jääneiden juutalaisten elämä muuttui lähes mahdottomaksi vuonna 1967 käydyn kuuden päivän sodan jälkeen. – Egyptin juutalaisten historia on tärkeä osa Egyptin historiaa. | egypti | Petri Laaksoselle kirkkotaiteen Engel-palkinto Laulaja, säveltäjä Petri Laaksonen on saanut kirkkotaiteen Engel-palkinnon. Aiemmin juutalaiset saivat vain lähteä maasta, eivät palata. Vankilasta juutalaiset vapautettiin yleensä vain sillä ehdolla, että he suostuivat lähtemään maasta. Uskonnot elävät rinnakkain Magda Harounin perheessä. Valintaperusteiden mukaan Savimäki on kehittänyt seurakunnan ja koulun yhteistyötä tavalla, joka tavoittaa suuren määrän lapsia ja nuoria ja innostaa koululaisia laulamaan. Juutalainen kulttuuriperintö ei saa hävitä vaikka me Egyptin juutalaiset kuolemme sukupuuttoon muutamassa vuosikymmenessä. Hän on 65-vuotias ja nuorin Egyptin yhdeksään naiseen kutistuneesta juutalaisyhteisöstä, joista kuusi asuu Kairossa ja kolme Aleksandriassa. Vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla Egyptissä asui noin 100 000 juutalaista. Satoja juutalaisia miehiä pidätettiin ja he joutuivat vuosiksi vankilaan. En voinut ajatella elämää muualla kuin Egyptissä. Juutalaisten kulttuuriperintö säilyy haastattelu | Egyptissä on enää vain yhdeksän juutalaista. KOTIMAA | 15.2.2018 8. Vähennystarve on arviolta 11–14 henkilötyövuotta. Tällä hetkellä Savimäen johdolla laulavat Tyttökuoro Aurorina, Hämeenlinnan poikakuoro, Nuorisokuoro Aurora, Vanajan kamarikuoro ja Vox Vanajae -kuoro. Laaksonen tuli vuonna 1994 tunnetuksi Täällä Pohjantähden alla -sävellyksestään. Vanhin on Magda Harounin 91-vuotias äiti Marcelle Haroun. Israelin valtion perustaminen vuonna 1947 ja siitä alkanut arabimaiden ja Israelin välinen konflikti muutti dramaattisesti Egyptin juutalaisten elämän. Neuvotteluesitys on annettu Suomen Raamattuopiston Säätiön henkilökunnalle helmikuun alussa. Hänen ensimmäinen aviomiehensä oli muslimi, joten avioliitosta syntyneet lapset ovat Egyptin lain mukaan automaattisesti muslimeita. Hän oli kolme vuotta vankilassa
Egyptin juutalaiset ovat säästyneet islamistien terrori-iskuilta, jotka ovat viime aikoina kohdistuneet poliisin ja armeijan lisäksi myös Egyptin kristittyyn vähemmistöön. Magda Haroun on aina kokenut olevansa vahvasti sekä egyptiläinen että juutalainen. Juutalaista kulttuuriperintöä Haroun pyrkii säilyttämään erityisesti kansalaisjärjestötoiminnan avulla. Maailman pitäisi yhdessä taistella terrorismia vastaan. – On hullua, että uskontojen pyhiä paikkoja pitää vartioida aseilla. KOTIMAA | 15.2.2018 9. – Molemmat identiteettini, egyptiläisyys ja juutalaisuus, ovat tasapainossa ja yhtä vahvoja. – Meitä on niin vähän, ettei meidän suhteen saisi riittävästi uutisarvoa, Haroun sanoo kyynisesti. Ihmisillä pitäisi olla vapaus mennä rukoilemaan mihin tahansa pyhään paikkaan. Adly-kadun synagogan ovet Haroun on pitänyt avoinna jo useana pääsiäisenä sekä juutalaisten uudenvuodenjuhlapäivänä, jonka perinteisiin kuuluu syödä omenaa ja hunajaa. Askeleet ovat pieniä, mutta meillä on jo paljon hyviä kokemuksia, Haroun kertoo. – Minun on pakko olla, muuten masentuisin. Ele osoittaa egyptiläisten luonnetta, olemme suvaitsevia ja kunnioitamme toistemme uskoa. Egyptin tilanteen ja tulevaisuuden suhteen Haroun on optimistinen. Olen ylpeä sekä egyptiläisyydestäni että juutalaisuudestani. Terrorismista hän on syvästi huolissaan. Sama Jumala on kaikkialla ja hän on muslimien, kristittyjen ja juutalaisten Jumala. Hän on aina kokenut vahvasti olevansa sekä egyptiläinen että juutalainen. – Tavoitteena on avata Kairon 12 ja Aleksandrian kolme synagogaa ympäristöineen kaikille ihmisille. Järjestö on siivonnut Adly-kadun synagogaa, inventoinut sen esineistöä ja järjestänyt hepreankielisten kirjojen kokoelmia Egyptin yliopistoille, jotka opettavat hepreaa ja kaipaavat hepreankielistä kirjallisuutta. Tärkeintä on saada järjestön toiminta ja vastuu siirtymään Egyptin kristityille ja muslimeille. – Mukana on 30 ihmistä, juutalaisia, kristittyjä ja muslimeja. Terrorismi on globaali ongelma nykypäivän maailmassa ja se koskettaa kaikkia. Päivi Arvonen Magda Haroun johtaa egyptin yhdeksän hengen juutalaista yhteisöä. | Kuvat: Päivi Arvonen Juutalaisyhteisön kulta-aikaa egyptissä olivat 1900-luvun alkuvuosikymmenet. Hän johtaa jo vuonna 1926 orpojen juutalaislasten auttamiseksi perustettua ”Drop of Milk”, ”Maitopisara” -kansalaisjärjestöä. – Eräs muslimimies tuli synagogaan ja toi minulle korissa omenia ja hunajaa, koska hän oli kuullut perinteestämme
Kirkon edustajat olivat silloin selvästikin liian ankaria sodassa hävinneille punaisille. KOTIMAA | 15.2.2018 10. Siitä käy ilmi Suomeen kaavaillun sosialistisen työväen tasavallan hallinto. Helsingin Sanomissa ilmestyi useita artikkeleita sodan syttymisen 100-vuotispäivänä (27.1.) kuvaten sitä, kuinka maltilliset sosiaalidemokraatit vastustivat vallankumouksellisten punakaartilaisten anarkiaa, kuten Siltasaaren työväentalon valtausta ja työväen omien ruokatarvikkeiden ryöstöä. He kehottavat unohtamaan Pentinkulman. Tavoitteena ei siis ollut demokratia vaan kansandemokratia, jossa kansan vihollisilla ei ollut oikeutta osallistua päätöksentekoon. Samalla on jäänyt syrjään, mistä sodassa oli kysymys. ” Kirkon olisi pitänyt puolustaa heitä, joita odotti kohtuuton rangaistus. Syksyllä 1917 työläisille oli saatu kahdeksan tunnin työpäivä ja torpparikysymys eteni vihdoin kohti vapautusta. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Suomen työväelle oli varattu tärkeä tehtävä jatkaa vallankumouksen punaista aaltoa Suomen yli Ruotsiin. ” Tavoitteena ei siis ollut demokratia vaan kansandemokratia, jossa kansan vihollisilla ei ollut oikeutta osallistua päätöksentekoon. Kommunistit yllyttivät Suomen työväestöä liittymään vallankumoukseen. Maata johtaisi kansanvaltuuskunta, jonka kansaneduskunta valitsee. Olihan Suomessa vapaa demokratia, johon kuuluivat yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, monipuoluejärjestelmä sekä yksikamarinen eduskunta. He käynnistivät vallankumouksen Suomen senaattia vastaan. Edellinen kysymyksenasettelu on todellakin hallinnut keskustelua kirkon roolista sisällissodassa. Lisäksi ryöstely ja lakkoilu aiheuttivat epäjärjestystä. Vähemmän on pohdittu sitä, mihin kirkon puolenvalinta perustui. Työväestöllä ja maaseudun maattomalla väestöllä oli vuosikymmenien kokemus epäoikeudenmukaisuudesta. Kirkko ei voinut asettua laittomuuden eikä väkivallan taakse. Taustalla oli useita vuosia jatkunut maailmansota, jonka vuoksi Venäjä oli sekasorron vallassa. Vastausta etsittäessä on paneuduttava sodan laajempiin taustoihin. Kansanvaltuuskunta valitsee puheenjohtajakseen kolmeksi vuodeksi kansantasavallan esimiehen. Jalovaara siteeraa Kotimaan artikkelissa. Kirkon olisi pitänyt puolustaa heitä, joita odotti kohtuuton rangaistus. Vedenjakajana oli suhtautuminen vuoden 1917 vallankumouksiin Venäjällä. Väinö Tannerin johtamat maltilliset sosiaalidemokraatit olivat aseellista vallankumousta vastaan. ”Suomen kirkko asettui valkoisten puolelle. Vähävaraisten omaisuuteen ei ole kajottava, mutta millä alalla kansan yhteinen hätä jo selvästi vaatii suurten riistäjäin tuotantolaitostenkin ottamista yhteiskunnan haltuun, väistyköön heidän omistusoikeutensa.” Omaisuus ja tuotantolaitokset on siis otettava kansanvaltuuskunnan haltuun. Samalla kirkon olisi tullut asettua myös kärsivän ihmisen puolelle. Puolueessa valtaan nousivat anarkistit kuten Kullervo Manner, Otto Wille Kuusinen ja Yrjö Sirola. Suomessa oli vakava elintarvikepula. Armeija ja poliisi ovat suoraan kansanvaltuuskunnan alaisia ja toimivat sen tarkoitusten mukaisesti. Työväenliike oli varsin jakautunut. Väinö Linnan Pohjantähti-romaani on heidän mukaansa ohjannut tulkintoja ja keskustelua vuosikymmenet sodan jälkiselvittelyihin ja punaisten kärsimyksiin. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Edellisen jälkeen voidaan kysyä uudelleen, miksi kirkko tuolloin asettui valkoisten eikä punaisten puolelle. sisällissota | Kirkko ei voinut asettua laittomuuden taakse, mutta sen olisi pitänyt puolustaa kärsiviä ihmisiä, kirjoittaa kenttäpiispa Pekka Särkiö. Miksi kirkko ei julistautunut puolueettomaksi?” Jalovaara toteaa, että kirkon leimautuminen valkoisten kannattajaksi jätti haavan, joka arpeutui hitaasti. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Siksi kirkko oli valkoisen Senaatin puolella. He halusivat edetä uudistuksissa parlamentaarista ja demokraattista tietä. Pekka Särkiö kenttäpiispa Miksi kirkko asettui valkoisten puolelle. Stalin kävi puhumassa sosiaalidemokraatteja vallankumouksen puolelle. Keisari oli luopunut vallasta maaliskuussa 1917 ja Suomestakin puuttui järjestysvalta. D osentti Ville Jalovaara pohtii Kotimaan artikkelissaan (1.2.2018) kirkon puolenvalintaa vuoden 1918 tapahtumissa. Kansanvaltuuskunta julkaisi myös ehdotuksen Suomen valtiosäännöksi (23.2.). Se alkaa johdantolauseella: ”Sitten kun Suomen työtätekevä kansa on kukistanut sortovallan ja kunnialla voittanut kansan viholliset...” Kansan vihollisiksi kuvataan alempana tuotantolaitosten ja maatilojen omistajat, virkamiehet ja aateliset. Julistuksessa todetaan hieman myöhemmin: ”Pankkipääoma on alistettava yhteiskunnan valvontavaltaan ja sen kautta päästävä mahdollisimman pian pitämään kurissa teollisuusja kauppapääomaa. Pietarin vallankumouksellisten, Stalinin ja Leninin kiihotus tuotti kuitenkin tulosta ja maltilliset sosiaalidemokraatit jäivät Suomessa tappiolle. Vallan Etelä-Suomessa otti kansanvaltuuskunta, jonka julistusta 29.1. Virkamiehiä ei ole vaan eri tehtäviin valitaan kansalaisia ilman pätevyysvaatimuksia viideksi vuodeksi kerrallaan. Niitä on esitelty käynnissä olevan muistovuoden julkaisuissa. Tällä hallintomallilla – proletariaatin diktatuurilla – näyttää olevan selviä liittymäkohtia Neuvostoliiton hallintomalliin, jonka toteutuminen on tunnettua, samoin kuin kansan vihollisten kohtalo. Samaan aiheeseen pureutuu Risto Volasen ja Lasse Lehtisen kirja 1918 – Kuinka Vallankumous levisi Suomeen
Kannattaako olla ihminen ihmiselle, joka kuitenkin lähetetään pian pois. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.” Kirkon tulevaisuus riippuu siitä, tavoitetaanko nuoret aikuiset. Tällä hetkellä ei mene hyvin. Moni vaikuttamisesta kiinnostunut nuori ei kuitenkaan tule edes ajatelleeksi seurakuntavaaleissa ehdolle asettumista, vaalityön tekemistä tai äänestämistä. Pelit jatkuivat alkukesästä lumentuloon. Yksittäisen toimijan maksamiin, kirkolle kuuluviin menoihin on saatava asianmukainen hyväksyminen ennen menon korvaamista toimijalle. Piispa on oikeassa: nuorten ja nuorten aikuisten asia on aito, ajankohtainen ja kiireellinen. Kaikkien kirkon työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vaalilistojen kokoajien on tärkeää ymmärtää tämä. Innostaisitko jonkun kaverisi mukaan?” Tammikuussa Kirkon kasvatuksen päivillä piispa Seppo Häkkinen totesi, että kirkon työntekijöillä on jopa velvollisuus kannustaa nuoria lähtemään ehdolle, tarjota tietoa, innostaa ja auttaa. ”Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne – – Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Saatana synnyttää pelkoa ja vastuunpakoilua, se kehottaa ohittamaan ihmisen, joka tarvitsee apua. saatana, erilleen heittäjä topi linjaMa Kirjoittaja on musiikkitieteilijä ja ruokasieniharrastaja. Otetaan tämän vuoden seurakuntavaaleissa nuoret mukaan! Me nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:ssa ajattelemme, että nuorten aikuisten tavoittamisen ja nuorten luottamushenkilöiden määrän välillä on todellinen yhteys. Hän antoi masentavan kuvan vallan kolmijaosta ja vastuunotosta. antti Vanhanen Entinen SLS:n lähetti Lappeenranta ” Saatana synnyttää pelkoa ja vastuunpakoilua, se kehottaa ohittamaan ihmisen, joka tarvitsee apua. Veijo riistaMa Vantaa ei uusia lähetysjärjestöjä Lähetysseuran lähettäminä perheemme työskenteli Tansanian luterilaisen kirkon palveluksessa. ”Muhammed. Jokin aika sitten Muhammed karkotettiin Irakiin, missä hänen tulevaisuutensa näyttää synkältä. Pari vuotta sitten tutustuimme muutamiin turvapaikkaa hakeneisiin irakilaismiehiin. Lähetysseuran toiminnanjohtaja rolf steffansson painotti oikeaa asiaa: lisää uusia hallintokuluja. Joskus lentäjänä oli Lähetysseuran työntekijä, toisinaan jostain muusta maasta. L uterilaiseen oppiin kuuluva persoonallinen Paha, Saatana, on ollut minulle hankalasti hahmotettava tyyppi. Tällä hetkellä köyhtyvä kirkko kamppailee nimenomaan hallinnon rationalisoimiseksi ja kulujen karsimiseksi. Kyse on yksinkertaisesti kirkon taloushallinnon, erityisesti sen valvontaorganisaation toimivuudesta, mikä on verrattavissa minkä tahansa aatteellisen järjestön vastaavaan toimintoon. Jeesus puhuu näköjään myös kotimajoittajista ja vapaaehtoisista, jotka ajavat suojaa tarvitsevien lähimmäisten asiaa. Keskustelin asiasta erään pitkän linjan järjestöihmisen kanssa. Kirkon korkeimman tason päättäjillä uskoisi olevan kokonaiskuva kirkon taloudesta ja nykyisestä lähetysjärjestöhimmelistä. Kirkko ei ole heille merkityksellinen yhteisö. Näin ”se” muuttuu ”sinäksi”, ”ne” Omareiksi, Ahmedeiksi ja Mohammedeiksi. Malmia ja paperia voimme myydä ulkomaille, mutta moraaliresursseja meillä on hyvin niukasti, sori! Niinpä päättäjät, tutustukaa ennen seuraavaa, paljon suurempaa, turvapaikanhakijoiden aaltoa esimerkiksi Jonathan Gloverin klassikkoon Ihmisyys – 1900-luvun moraalihistoria, jotta tunnistatte teitä vaivaavan vastuun hajautumisen ongelman ja voitte pysäyttää käynnissä olevan moraalisen luisun. KOTIMAA | 15.2.2018 11. Maahanmuuttovirasto sanoo ministeriön linjaavan, ministeriö ja hallinto-oikeus taas sanovat luottavansa maahanmuuttovirastoon, ja ulkomaalaispoliisi väittää olevansa vain osa koneistoa. Näin toimivat ihmiset lähetetään viimeisellä tuomiolla Saatanan ja hänen enkeleidensä luokse, sanoo Jeesus. Pitkät välimatkat lyhenivät Lähetyslentäjien (MAF) avulla. Rohkenen olla eri mieltä sellaisen toimikunnan soveltuvuudesta tämän kaltaisiin tapauksiin. Kirkko tarvitsee nuorten aikuisten osaamista. Katri MalMi NAVI:n puheenjohtaja, Helsinki MiKKo Karhunen NAVI-edustaja, Espoo Innostetaan nuoret! ei eettistä toimikuntaa tapio aaltonen ehdotti (25.1.) Kotimaassa eettisen toimikunnan perustamista kirkkoon teemu laajasalon tapauksen johdosta. Mitä todellista lisäarvoa saadaan, jos Lähetyslentäjät hyväksytään kirkon uudeksi lähetysjärjestöksi. Kotityöt tekevät opiskelijakämpästä kodin, ja samoin oikea vastuu ja luotto sitouttavat kirkkoon ja sen sanomaan. Ehkä päättäjiltä puuttuu tietoakin, mutta ennen kaikkea heiltä puuttuu moraalia ja kykyä asettua toisen ihmisen asemaan. Ja irakilaismiehistä, jotka tulivat sairaalaan katsomaan isoon leikkaukseen joutunutta 6-vuotiasta futiskaveriaan. Se osaa syötellä hyvin eikä tee ite maaleja.” Läheisenpäivänä Muhammed oli pojan kanssa koulussa koko päivän. Sinä voit kysyä tutulta nuorelta: “Lähtisitkö ehdolle. Talvella kysyin eskarilaiselta, kuka on hänen paras kaverinsa. Samalla alle 30-vuotiaiden osuus kirkon luottamushenkilöistä on kohtuuttoman pieni, vain 6 prosenttia. Eli jokaisella maksettavaksi tulevalla erällä tulee olla asianmukainen hyväksyminen. Sisäisen tarkastustoiminnan tehtävänä on valvoa näiden määräysten noudattamista. Hän kehotti tutustumaan turvapaikanhakijaan. Erityisesti ihmettelen, että kirkolliskokousedustajia on ajamassa hanketta. Siksi tarvitaan aktiivista työtä nuorten innostamiseksi. Saatana on diabolos, erilleen heittäjä. Erityisesti tämä koskee kirkon työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, mutta varmasti jokainen tämän lehden lukija tuntee jonkun nuoren aikuisen. Ei auttanut, että hän oli nuhteeton, hänellä oli kaksi työpaikkaa ja hyvät sosiaaliset verkostot. Pelasimme tiistai-iltaisin jalkapalloa läheisellä kentällä, aikuiset vastaan lapset. Nuoret aikuiset ovat suurin kirkosta eroajien ryhmä. Se rakentaa rajoja ja muureja. Nuoret osaavat parhaiten kertoa, miten uskoa voisi nuorille sanoittaa ja mitä kautta nuoret voisi tavoittaa
salo (kansikuvassa) rentoutuu kauniissa maisemissa. hämmärönsalmen lossia kuljettava pappi ja veneenrakentaja kari k. Kiire tappaa, lepo pelastaa Ihminen joutuu nykyään vetämään itse ajankäyttönsä rajat paljon tietoisemmin kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Ajatuksiaan työstä ja lepopäivän pyhittämisestä kertovat yritysjohtaja, lossikuski-pappi ja perhepäivähoitaja. TeksTi | emilia karhu – kuvaT | Pasi leino lepopäivä luonto lataa akkuja. KOTIMAA | 15.2.2018 12
Miten helppo onkaan viikonloppuaamuna puhelinsoittoon herätessään väittää soittajalle, että olin minä jo hereillä. ” Lepo oli luomistyön huippukohta. Toisinaan kyse on jopa elämästä ja kuolemasta. Joskus voi lähteä vaikka lenkille. Jos ihmisellä on liian paljon työtä, liian raskaita velvollisuuksia ja liian vähän mahdollisuuksia lepoon, hän kokee olevansa ihmisenä riittämätön. En katso edes sähköposteja. Kun nämä tarpeet täyttyvät, ihminen on luova ja aikaansaava kuormittavissakin työtilanteissa. – Ihmisen on raivattava kaikessa elämässään tilaa pysähtymiselle ja ajattelulle. Puhe hyveistä ja hyvästä elämästä oli normaalia. Tomas Sjödin kuvaa kirjassaan puhuttelevin esimerkein, miten pahasti olemme nykyään vieraantuneet ajankäytössämme kestävästä elämäntavasta ja ikiaikaisesta rytmistä. Lepo sisältää hyviä voimia, jotka kannattelevat, kun omat voimat uupuvat. Kasvatustieteen professori ja filosofi Juha T. Tämän ihmiskuvan mukaan ihminen on rationaalinen ja pyrkii aina itsekkäästi maksimoimaan oman etunsa sekä optimoimaan työpanoksensa. Äkräs perheineen pyhittää pääsääntöisesti viikonloput levolle ja yhdessäololle perjantai-illasta sunnuntaiaamuun. Sjödin tekee kiinnostavan huomion siitä, miten levon tarve ja riittämättömyyden kokemus kietoutuvat nykyisin oudosti yhteen. Lisäksi merkittävää roolia näyttelee häpeä. Ryhdyttiin ajattelemaan, että ihminen ei toimi oikein ilman ulkoista palkkiota ja kontrollia. Ihmisen ajateltiin koostuvan ruumiista, sielusta ja hengestä. Olisi muka häpeällistä tunnustaa nukkuneensa pitkään. On väärin olla väsynyt ja levon tarpeessa. Hakala kirjoittaa, että työtä ei voi tehdä kestävästi sata lasissa. Sitten on tavoiteltava hiukan tuon rajan ylittävää, kestävää tapaa työskennellä. Voimme katsella ja kuunnella ohjelmia tai osallistua keskusteluihin vaikka läpi yön. Niiden aikana hän on tiimiläisten tavoitettavissa tai sammuttelee yllättäviä tulipaloja, joiden hoitaminen jäi aiemmin ylimääräisiksi iltatöiksi. Näin napakasti Tomas Sjödin toteaa kirjansa Se tapahtuu kun lepäät alkusanoissa. Kiireen vastainen sota käydään lopulta jokaisen omassa päässä. Kun raja työn ja levon välillä häviää, siitä kärsivät molemmat. Työnilo uhkaa kadota ja keskittymiskyky heikkenee. Tomas Sjödinin mukaan elämän perusperiaate on: ensi lepo, sitten työ. Hän tutkii ja pohtii päätoimisesti työhyvinvoinnin ja johtajuuden kysymyksiä, mutta on tehnyt lisäksi tietoisia ajankäyttöön liittyviä päätöksiä henkilökohtaisessa elämässään. – Fyysisestä uupumuksesta toipuu yleensä lepäämällä, mutta henkinen uupumus on vaarallista. Toisaalta on viisasta levätä jo ennen kuin on täysin uupunut. Työn ja levon vaihtelun luontainen rytmi on rikkoutunut. Diplomi-insinööri Päivi Hämäläinen selvitti vuonna 2010 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, että työ tappaa vuosittain maailmassa noin 2,3 miljoonaa ihmistä. Jos ihminen pyrkii jatkuvasti parhaaseen mahdolliseen laatuun, hän uupuu väistämättä ennen eläkeikää tai jopa kuolee työnsä ääreen. Ihminen tarvitsee työssään kokemuksen autonomiasta, siitä että häneen luotetaan ja hän voi itse vaikuttaa työnkuvaansa. Juha Äkräksen mukaan ratkaisevaa ei aina ole työn määrä, laatu tai kuormittavuus. Olennaista on, että ihmisten työelämään kohdistuvat psyykkiset tarpeet täyttyvät. Hän varaa almanakkaan joka työpäivä noin kaksi tuntia tyhjää aikaa. Vaikka työelämä on nykyisin sairasta, sen ei tarvitse olla parantumattomasti sairasta. Kolmanneksi työpaikalla pitää olla hyviä, luottamuksellisia ihmissuhteita. – Lepopäivän pyhittäminen on minulle pysähtymistä ja irtautumista arjesta. Ihmisen uskottiin kykenevän sekä hyvään että pahaan. Juha Äkräs näkee ihmisten orjallisen ajankäytön ja riittämättömyyden tunteiden takana myös ihmiskuvan muutoksen viimeisen sadan vuoden aikana. Meillä on mahdollisuus tehdä valintoja, vaikka aina ei siltä tunnu. Vakavan henkisen burn outin kokeneista moni ei palaa enää koskaan työelämään, Äkräs toteaa. evosta on tullut kirosana. Kyse on myös siitä, että työsähköpostit ovat luettavissa kännykästä aina ja etäyhteydet mahdollistavat työnteon missä ja kuinka pitkään vain. Kairos-aika on pysähtymistä. Sjödinin mukaan levon kolme päävihollista ovat huoli, kyllästyminen ja rauhattomuus. Mistä sisäänrakennetut reaktiomme syntyvät ja ketä ne palvelevat. Ihminen joutuu vetämään itse ajankäyttönsä rajoja paljon tietoisemmin kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Lepäämistä pitää selitellä kuin se olisi pahakin synti. Kirja on väkevä vastalause tälle ajattelulle. Tästä valinnanmahdollisuudesta ihmisiä valmentaa myös Nokian entinen henkilöstöjohtaja ja Hintsa Performancen nykyinen operatiivinen hallituksen puheenjohtaja Juha Äkräs. Aihe koskettaa monia. Juha T. Äkräs aloittaa nykyään työpäivänsä ajattelemalla. On siis tehtävä tietoinen päätös, että joka asialla on aikansa. Toisaalta hän valaa uskoa tulevaan. Hakala on kehittänyt ajatuksen turmarajasta. KOTIMAA | 15.2.2018 13. Levon ylle levittäytyy häiritsevä ajatus siitä, mitä kaikkea pitäisi vielä tehdä. Hänen mukaansa emme saa suostua marioneteiksi maailmanlaajaan nukketeatteriin. Emme saa hyväksyä, että työpäivä ei olekaan enää päivä, vaan vastaamme maailman toiselta puolelta tuleviin puheluihin myös öisin. Kuolemista vain 360 000 selittyy työtapaturmilla. Yhteiskunnan ja yritysten perustavaa laatua olevat oletukset ja rakenteetkin alkoivat perustua tälle ajattelulle. Pysähtyneenä ihminen voi kuulla myös Jumalan puheen ja tajuta, mihin suuntaan elämässä kannattaa kulloinkin kulkea. Sen jälkeen hän nyrjäyttää asiat raikkaalla tavalla päälaelleen ja paaluttaa meidät takaisin vanhasta juutalaisesta sapattiperinteestä nousevaan ajatteluun. On pohdittava, mikä on se laatutaso, jonka alle ei voi työssään koskaan jäädä. Lepopäivä on lepäämistä varten ja tärkeintä siinä on rauha ja läheisten kohtaaminen. ”Olemme tuoneet ajanpuutteemme, kiireemme ja stressimme koteihimme. Ihmisen näkökulmasta katsoen kaikki alkoi levolla. Lisäksi luen ja liikun luonnossa, Äkräs kertoo. Viimeisen sadan vuoden aikana ekonomistien ajatukset ihmisestä homo economicuksena ovat korostuneet. Sähköpostit hän katsoo noin neljä kertaa päivässä. Lisäksi aikaa jää myös suunnitteluun. Kronos-aika on tauotonta ajan juoksua eteenpäin. Mutta olisiko se oikeasti häpeä. Oikea reaktio olisi todeta: Minulla on liian paljon tehtävää. Ihmisen pyyteettömät kyvyt ja tunteet sekä ihmisten välinen vuorovaikutus unohdettiin. Hakala hätkähti uutisesta niin, että kirjoitti kirjan kiireestä ja sen tuhovoimasta sekä hallitun hidastelun välttämättömyydestä. Tuhansia vuosia ihmiskäsitystä määrittivät ensisijaisesti filosofit ja teologit. Arki ja pyhä erottuvat nyky-yhteiskunnassa yhtä vähemmän toisistaan. Kyse ei ole pelkästään siitä, että kaupat ovat auki lähes yötä päivää jokaisena viikonpäivänä ja ravintoloiden aukioloajat ovat vapautuneet sääntelystä. Lisäksi tärkeä on tunne siitä, että hän osaa työnsä ja häntä arvostetaan. Vaikka Äkräs käy vaimonsa kanssa noin joka toinen viikonloppu Kotiryhmä-verkoston messussa Munkkiniemen kirkossa ja kokee seurakuntayhteyden tärkeäksi, hän painottaa, ettei lepopäivän pyhittämistä kannata ylihengellistää. Lepo ei saisi tarkoittaa viimeis» ” Pysähtyneenä ihminen voi kuulla myös Jumalan puheen ja tajuta, mihin suuntaan elämässä kannattaa kulloinkin kulkea. Lisäksi valppauden ja levon suhdetta haastavat netti ja sosiaalinen media. – Onneksi ekonomistitkin ovat alkaneet kyseenalaistaa tätä ajattelua viime aikoina. Nautimme perheen kanssa ruuanlaitosta ja yhdessä syömisestä. Juha Äkräs pitää tärkeänä antiikin kreikkalaisten tekemää ajan jaottelua kronos-aikaan ja kairos-aikaan. Varhainen lintu madon nappaa. Emme enää ole uupuneita ja masentuneita vain työaikana vaan myös vapaa-aikanamme”, Hakala kirjoittaa
Kyse on paitsi minuuteista, tunneista ja päivistä myös sydämen kaipauksesta. Juha Äkräs on samoilla linjoilla. Jos taas aliarvioi levon merkityksen, ottaa elämän liian kevyesti”, Sjödin julistaa. Lepo yhdistää meidät ”niihin ikuisuudesta kumpuaviin sydämenlyönteihin”, jotka tahdittavat elämäämme siihen saakka kunnes siirrymme ajasta ikuisuuteen ja pääsemme lopulliseen lepoon. Ensimmäiseksi on kuitenkin voitettava oma sydämensä. Taianomaisimmin hänen sielunsa lepää syksyisenä arki-iltana, kun mökkiläiset ovat jättäneet saariston, keli on tyyni ja hän tuuppaa kanoottinsa vesille. ”Se, joka lepää, ottaa elämäntehtävänsä tosissaan. On ehkä täysikuu, mutta silti hyvin hämärää. Siinä on levon syvin salaisuus: kun omat voimat eivät riitä, toiset voimat ottavat asiat huolekseen.” Lepo on sekä kalenterin että sydämen asia. Lepo on näkymätön armolahja arjessa. Sapattia vietetään paitsi siksi, että Jumalakin lepäsi, myös Egyptin pakkotyöstä vapautumisen muistoksi. – Hämärässä ja hiljaisuudessa kaikki aistit herkistyvät. Ikuisessakin Jumala voi luoda uutta. Kestävä elämäntapa koostuu Sjödinin mukaan työn ja levon loputtomasta, yksitoikkoisesta vaihtelusta. Lepo on kausiluontoista ja torkut pitää ottaa aina kun voi. Sapatissa on siis kyse aivan muusta kuin liiallisen työnteon ja harrastusten aiheuttamasta krapulapäivästä”, Sjödin kirjoittaa. lepopäivä Fyysisestä uupumuksesta toipuu yleensä lepäämällä, mutta henkinen uupumus on vaarallista, sanoo Juha Ärkäs. Hänen elämässään erilainen ja nautinnollinen tilanne on sellainen, jossa voi vain olla. Lepo ei ole tauko kahden tärkeän tehtävän välissä, vaan jotakin luotua ja osa tehtäväämme ihmisinä. Sjödinin mukaan se, jolla on aikaa, voittaa sydämiä. Sitten hän sanoo: ”Huomenna kun heräätte, meillä on täällä lepopäivä.” Ensimmäinen asia, mitä juuri luoduilta ihmisiltä vaadittiin, oli siis lepääminen. Hän lepää ja latautuu paitsi perheen parissa myös liikkumalla luonnossa. Siinä mieli rauhoittuu. Samalla hän muistuttaa, että sapatin avainsanat eivät ole sallittu ja kielletty vaan erilainen ja nautinnollinen. – Kun menen kesäiltana mökille ja laitan rantasaunan lämpiämään, jään usein tuijottamaan tyyntä järvenpintaa. Sjödin kuvaa kirjassaan juutalaisia sapattikäytäntöjä. Työ on hyvää mutta lepo siunattua. Akkujaan Salo lataa luonnossa. Oikeus sapatin lepoon koskee niin poikia kuin tyttäriä, orjia kuin orjattaria ja jopa karjaa. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 15.2.2018 14. tä huokausta vaan mahdollisuutta uusiin alkuihin ja mukanaoloa luomistyön uudistumisprosessissa. Ihmisen näkökulmasta katsoen kaikki alkoi levolla. Kun kaikki muu on tehty, Jumala luo ihmisen. Äkräs on kuvattu Eiranrannassa Helsingissä. Uupumuksen syövereihin uponneillekin häneltä löytyy lohdun sana: ”Se armo, jota ei voi ansaita ja jonka arvoiseksi tullakseen ei tarvitse ponnistella, annetaan, kun olet tullut umpikujaan. Lossinkuljettajan retriitti Lossikuski, pappi ja veneenrakentaja Kari K. Näkemystään hän perustelee luomiskertomuksella muistuttaen, että lepo oli luomistyön huippukohta. Kehotus pyhittää lepopäivä on jättäytymistä elämän ikiaikaisen rytmin vietäväksi. Kuuluu vain muuttolintujen ääniä. Sjödin pitää viisaana sapattiin liittyvää, tietyllä kellonlyömällä tapahtuvaa kaiken työnteon äkkipysähdystä ja joidenkin sääntöjen ehdottomuutta. Toisaalta hän ei ajattele ikuisuudenkaan merkitsevän muuttumattomuutta vaan juhlaa, jossa tärkeää on yhdessäolo ja rajoittuneiden ajatusrakennelmiemme murtuminen. Salo Rymättylän Aasla-luodosta elää keikkatöiden ja kolmivuorotyön silppuamaa arkea. Sapatilla on myös eettinen ulottuvuus. ”Sapatin lepo on täynnä ystäviä, muistoja, keskusteluja, harkintaa, mielijohteita, huumoria, leikkiä, iloa ja aistillisuutta
Hakala: Pakattu aika, Kiireen imusta hallittuun hidasteluun. Onpa ongelmana rikkimennyt lossin moottori tai papin työn haastavat ihmissuhdekohtaamiset, Salon mieltä rauhoittaa tieto siitä, että tämäkin tilanne ja koko elämä ovat korkeammassa kädessä. Salo. – Ja kun tilanteesta sitten selvitään, nousee sydämestä kiitos. Pyhä on kietoutunut arkeen syvänä pohjavireenä. Palokankaalle on pyhää ja arvokasta, että jokainen lapsi kokisi perheessä tulevansa kuulluksi ja nähdyksi omana ainutlaatuisena itsenään. Koululaiset tarvitsevat hänen mukaansa päiviä, jolloin ei ole pakko mennä minnekään. • Juha T. Hän ei koe tarvitsevansa lepopäivää jumalasuhteen hoitamiseen. Kun mies on pulassa, avunpyyntö Jumalalle lähtee lähes automaattisesti. Hyvään elämään kuuluu ottaa huomioon jokaisen perheenjäsenen iän myötä muuttuvat toiveet ja tarpeet. – Jos vapaa-aika menee pelkkään työstä palautumiseen ja sohvalla itkemiseen, peli on jo menetetty. Kun perheessä on monen ikäisiä lapsia ja kaikki rakastavat musiikkia, välittyy sanoma tällä hetkellä luontevimmin musiikin välityksellä. Sellaiset asiat eivät riko lepopäivän rauhaa. Myös kävelylenkit tai pieni puuhastelu pihamaalla auttavat Saloa jaksamaan. • Tomas Sjödin: Se tapahtuu kun lepäät. On aikaa miettiä. Lepopäivän pyhittäminen on Palokankaalle tärkeää, mutta pyhäpäivän ei tarvitse välttämättä olla aina sunnuntai. Eri tyyppiset ansiotyöt tarjoavat Kari K. Veneiden korjaaminen on armollisen mekaanista ja työn päätteeksi näkee selkeästi kättensä jäljen. Nora Palokangas nauttii vapaapäivinä myös kävelylenkeistä keskellä päivää. – Tärkeintä on oppia tuntemaan itsensä ja tajuta, milloin on levon tarpeessa. Papin työn vastapainoksi lossin kuljettaminen tuntuu retriitiltä, kertoo Kari K. Salon elämässä vastapainoa toisilleen. Lossin kuljettaminen on puolestaan retriitinomaista. Pyhäpäivän ei tarvitse olla sunnuntai Kuuden lapsen äiti ja perhepäivähoitaja Nora Palokangas Vihdistä on oppinut arvostamaan erityisellä tavalla kiireetöntä ja vapaata yhdessäoloa perheen kanssa. Joskus voi joutua käymään pyhänä kaupassa tai nuorilla voi olla omia menoja. Gummerus 2010. Olennaista on, että laitetaan kiireettömästi vähän parempaa ruokaa, katetaan pöytä kauniisti ja syödään koko perhe yhdessä. Ne ovat tarpeen myös aikuisille. Perussanoma Oy 2015. – Paras hetki on se, kun ollaan juuri syöty, ja jokainen ryhtyy tekemään sitä, mistä tykkää. Muutoksen pitää tapahtua pian. Papin sijaisuudet ovat arvaamatonta ihmissuhdesoppaa ja siksi joskus kuluttavia. Käsityöt tekevät hyvää. Elämän pyhyys avautuu Salolle parhaiten keskellä arkea. Joku piirtää, joku pelaa kännykällä, joku musisoi ja joku rapsuttaa koiraa. Ihmisillä on eri elämänvaiheet, tarpeet ja elämäntilanteet ja niihin sopivat erilaiset rytmit. – Ja jos en pääse ulos, lataudun neulomalla. – Lepopäiviin ei silti pidä suhtautua orjallisesti. Kukaan ei käske ketään ja kotona vallitsee raukea rauha. Myös verkostot ovat tärkeitä. Hälytyskellojen pitää Salon mukaan soida, jos ei saa nukuttua eikä jaksa enää harrastaa mitään tai työtehtävät ovat mahdottomia suorittaa ja epäselvästi johdettuja. On hyvä miettiä, kenelle soittaa tai kenen kainaloon käpertyy, jos työn ja levon tasapaino järkkyy ja ihminen romahtaa. Joskus koko perhe käy yhdessä kirkkokonsertissa. Hengellisyys on hänelle tärkeää. Salo on skeptinen sen suhteen, että ulkoapäin ohjattu lepopäivän pyhittäminen toimisi nykymaailmassa. KOTIMAA | 15.2.2018 15. Nuoruudessa syntynyt uskon äidinkieli kantaa. – Klassinen musiikki lataa akkujani
Uskonnollisilla asenteilla on korvaamattoman suuri merkitys elämäntapaamme ja vastuuseemme maailmasta. Vaikkakaan yllä esitetty fundamentalistinen ympäristökielteisyys ei edusta kristillisten kirkkojen valtavirtaa, uskonnollisten yhteisöjen olisi syytä ottaa ympäristömme kohtalo vakavan teologisen pohdinnan kohteeksi. Toisaalta kritiikki on yksipuolista – voisi ehkäpä sanoa puolueellista – sillä se unohtaa, että sekulaari ateismi ei ole luonnonsuojelun suhteen pystynyt yhtään parempaan tulokseen. Viimeisten vuosikymmenien aikana on esitettykin terävää kritiikkiä erityisesti juutalais-kristillistä perinnettä vastaan ja syytetty sitä osaltaan ympäristön huonosta tilasta. Samaiset kriitikot tekevät mielellään yksinkertaistetun vertailun juutalais-kristillisen ja aasialaisen perinteen välillä. Mitä tästä kritiikistä on sanottava. Ensimmäistä kertaa kosmoksemme pitkässä historiassa yhdellä luomakunnan jäsenyhteisöllä on resurssit tuhota itsensä ja tulevaisuutensa väärällä elämäntavallaan. Ympäristönsuojelun laiminlyömistä perusteltiin sillä, että luomiskertomus oikeuttaa ja valtuuttaa ”hallitsemaan” maapalloa ja että pian lähestyvän maailmanlopun valossa on turha investoida katoavaan maailmaan. Väitetään, että hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa edistetään harmoniaa luonnon ja ihmisen välillä ja että noissa uskonnoissa etsitään luontaisesti ”vihreitä” arvoja ja elämäntapaa. Pitäisikö meidän ”vihreitä” arvoja etsiessämme siis kääntyä vaikkapa idän uskontojen puoleen. Aasialaisten uskontojen vihreyden korostaminen osoittaa huolestuttavaa asiantuntemat” Uskonnoilla on oma osuutensa luonnon tasapainon ja hyvinvoinnin pelottavassa horjuttamisessa. Uskonto ja ympäristö Y hdysvaltojen vetäytymistä Pariisin ilmastosopimuksesta tervehdittiin hyvin tyytyväisinä amerikkalaisten äärikonservatiivisten kristittyjen leirissä. Uskonnollisilla yhteisöillä on totisesti syytä itsetutkisteluun ja parannuksentekoon. Onko juutalais-kristillinen perinne ympäristökatastrofin syntipukki. Erityisen kiireelliseksi teologisen pohdiskelun tekee se, että – amerikkalais-juutalaisen astrobiologi David Grinspoonin tuoretta kirjannimeä siteeraten – maapallomme elämä on nyt ihmisen käsissä ( Earth in Human Hands). Samoin on valitettu, että kristinusko keskittyy vain tuonpuoleisiin ja hengellisiin ja siten jättää huomiotta arkipäivän tarpeet. TeksTi | Veli-MaTTi kärkkäinen – kuViTus | PäiVi karjalainen essee KOTIMAA | 15.2.2018 16. Kriitikot ovat vedonneet yllämainittujen fundamentalistien perusteiden lisäksi muun muassa siihen, että Raamatun uskossa luonto ja ihminen erotetaan radikaalisti toisistaan, koska ihmisen ajatellaan olevan Jumalan kuva. Yhtäältä on selvää, että uskonnoilla on oma osuutensa luonnon tasapainon ja hyvinvoinnin pelottavassa horjuttamisessa. Vai mitä on ajateltava vaikkapa entisen Neuvostoliiton ja Kiinan järkyttävästä ekologisesta tilasta. Jos uskonnottomuus olisi avain vihreään elämäntapaan, ateistinen kommunismi olisi näyttänyt meille tien jo kauan sitten
tomuutta niiden asenteesta ympäristöön. Juutalaiskristillinen ruumiillisen ylösnousemuksen toivo viittaa siihen, että tämän ja tulevan maailmanajan välillä on jonkinlainen jatkuvuus. Pitkässä evoluutioketjussa ihminen on elimellisesti sidottu muuhun luotuun todellisuuteen ja viime kädessä alkuräjähdystä seuraavaan miljardeja vuosia kestäneeseen tähtien kehityksen, joka tuotti elämänmahdollisuuden planeetallamme. ” Eskatologinen täyttymys ei ulotu ainoastaan koko ihmiskuntaan vaan käsittää myös muut eliöt. 104:29– 30). Isä luo Poikansa kautta Hengen energialla ja elämänvoimalla. Ajattelepa vaikkapa Intiaa, missä ylivoimaisesti suurin määrä hinduja asustaa. Kristillisen teologian mukaan kaikki Jumalan työt ovat trinitaarisia, niin luomistyökin. Kun Jumala toivomme mukaan luo uudet taivaan ja uuden maan, se ei merkitse luomakunnan mitätöimistä vaan sen uudistamista ja täydellistämistä. Eskatologinen odotus Jumalan rakastavan ja oikeudenmukaisen valtakunnan esiinmurtautumisesta ei siis ohjaa tämänpäiväisten velvollisuuksien laiminlyömiseen vaan toivorikkaaseen panostamiseen kaikkeen hyvään ja oikeaan. Jumalankuvaksi luotua ihmiskuntaa ei ole asetettu itsekkään despootin hallinta-asemaan suhteessa luomakuntaan vaan vastuulliseen Luojan avustamistehtävään. Kristillisen uskomme mukaan eskatologinen täyttymys ei ulotu ainoastaan koko ihmiskuntaan vaan käsittää myös muut eliöt ja luodun todellisuuden. Myöskään ihminen ja luonto eivät ole vieraita tai vastakkaisia toisilleen. Eihän minkäänlainen ruumiillinen elämä ole mahdollista pelkästään ”henkisessä” ympäristössä. Hindulaisuus nimittäin on ylettömän tuonpuoleinen uskonto eikä sillä ei ole resursseja rakentaa koko ihmiskuntaa koskevaa vihreää tulevaisuutta. Kuten Luther opetti, perimmäinen syy maailman luomiseen on Jumalan ylitsevuotava rakkaus. Raamatun ensimmäisen luomiskertomuksen toistama hyväksijulistaminen on osoitus Jumalan luomistyön arvosta ja kauneudesta. Siinä kaikki fyysinen ja maallinen jää taakse, vain henkisyys on ikuista. Edes puoli-ateistinen alkuperäinen buddhalaisuus, jonka päähuomiona pitäisi olla eettinen pyrkimys, ei ole juuri sen enempää kiinnostunut ympäristöstä. Jumala ja luomakunta eivät ole hierarkkisesti vastakkaisia vaan kolmiyhteinen Luoja on läsnä kaikkialla luomakunnassaan sen ylläpitäjänä ja huolehtijana. KOTIMAA | 15.2.2018 17. Meidän on tehtävä tili Luojallemme toiminnastamme. Voisiko ajatella, että juutalais-kristillisestä perinteestä itsestään löytyisi avaimet vihreän, ekologisesti kestävän elämäntavan rakentamiseen. Luomakunnan ja lähimmäisten eteen tehty hyvä työ kantaa pysyvää hedelmää. Tämä on radikaalisti aasialaisista uskonnoista eroava visio. Kirjoittaja on Kaliforniassa sijaitsevan Fullerin teologisen seminaarin professori. Se tähtää yksilöihmisen vapautumiseen tämänpuoleiseen, ”epätodelliseen” todellisuuteen kuuluvasta olotilasta, tavoitteenaan sulautuminen kosmiseen vapautukseen. Kuin rakastava äiti tai isä, Luoja pitää huolta ja huolehtii luomastaan. Ilman luontoa ei olisi meitäkään. Sen loppupäämäärä on yksilöihmisen vapautuminen, ei ainoastaan tästä ajasta, vaan jopa harhaisesta persoonalliseen minuuteen sitoutumisesta. Entäpä jos ympäristönsuojelun valo ei tulekaan idästä – eivätkä sekulaarit profeetatkaan taida pystyä paljon parempaan. Jumalankuvaksi luotua miestä ja naista ei ole tarkoitettu eroteltavaksi muusta luomakunnasta. Henki läpäisee luomakunnan niin syvästi ja kokonaisvaltaisesti, että jokainen luodun henkäyskin on Jumalan hengestä riippuvainen (Ps. Eksegeetit ovat jo kauan sitten huomauttaneet siitä, että luomiskertomuksen mandaatti ”ottaa valtaansa” voi tarkoittaa myös hellävaraista huolenpitoa. Se on lahja. Sen luonnontila on katastrofaalinen. Itse asiassa, luomakunnalla on kristillisessä maailmankäsityksessä pysyvä arvo
Oksanen ei ole löytänyt näyttöä väitteelle, että kerjäläiset tekisivät töitä rikollisliigoille. Kerjääminen on alentavaa, ja se tuhoaa terveyden. Stoica ja Moldovan ovat Suomessa kääntyneet ortodokseista helluntailaisiksi ja kertovat saaneensa uskonyhteisöltään tukea. Myös Suomi on jättänyt kerjäläisromanit pitkään oman onnensa nojaan. ”Kenenkään ei pitäisi joutua kyyhöttämään kadulla ohikulkijoiden säälimänä ja halveksimana. kulttuuri puoliso Suras Moldovan sai työpaikan. 480 sivua. | Kuva: Heidi Piiroinen | kirja ja näyttely | ” Kun markkinatalous ja Euroopan unioni tulivat, romanien työpaikat maataloudessa ja teollisuudessa hävisivät. ”Rahan antaminen kerjäläiselle ei ratkaise köyhyyden ongelmaa, mutta kerjäläisen ongelman se ratkaisee, tai ainakin helpottaa hänen ongelmaansa: rahattomuutta”, Oksanen sanoo. Tekijät tutustuvat laajaan romaniperhekuntaan ja tuovat esiin heidän tarinansa, taustansa ja elinolonsa. Niin voi sanoa Kimmo Oksasen ja Heidi Piiroisen kirjasta Ohikuljetut. Ohikuljetut antaa äänen Euroopassa kerjääville romaneille. Hänen lapsuutensa kului kerjuulla äidin kanssa Puolassa, eikä hän oppinut lukemaan. Kuvassa Mihaela Stoican kotikylä Cetatea de Balta Romaniassa. Romaniassa romanit elävät syrjittyinä, ja työnsaanti on heille lähes mahdotonta. Pitääkö kerjäläiselle antaa rahaa vai ei. Oksasen ja Piiroisen kirja kertoo haastateltavistaan myötäeläen, heidän arkensa keskeltä, heidän omalla äänellään. • Ohikuljetut -valokuvanäyttely Suomen valokuvataiteen museossa Helsingissä 20.5. saakka. Kuva teossarjasta ohikuljetut – erään kerjäläisperheen tarina. ”Minulla ei ole oikeutta vaatia ihmisoikeuksia itselleni, jos en vaadi niitä muille. Oksanen haastattelee kirjassa useita viranomaisia romanien tilanteesta. Perhe kuitenkin jatkoi sinnikkäästi paremman elämän etsimistä. Entä pitäisikö kerjääminen kieltää. Monet lähettävät kaduilla tienattua rahaa kotiin, jossa lapset ovat usein isoäidin hoivissa. Puute ajaa kerjuulle Länsi-Eurooppaan. Valokuvat ovat vaikuttavia, mutta joskus henkilöt jäävät ikävästi taitteeseen. Siinä toimittaja ja valokuvaaja kulkevat romanialaisten romanikerjäläisten rinnalla vuosina 2007–2017. He tapaavat romaneja teltoissa Herttoniemen sillan alla ja muualla Helsingissä, heidän kotiseudullaan Romanian Transilvaniassa ja eri puolilla Eurooppaa, minne kerjuuelinkeino on heidät kuljettanut. Nykyisin valtaosa heistä elää riittämättömien tukien varassa. Tuija Tiihonen • Kimmo Oksanen, Heidi Piiroinen: Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina. Nyt he asuvat Suomessa, josta Kirja heistä, jotka kierrämme kaukaa heidi Piiroisen valokuvanäyttely avautui Suomen valokuvataiteen museossa viime viikolla. Siksi minä mietin heitä, Euroopan eniten kaltoin kohdeltuja, hyljeksittyjä, syrjittyjä, pahnanpohjimmaisia: romaneja”, Oksanen kirjoittaa. Vastaansanomaton teos antaa äänen niille, jotka mieluiten kiertäisimme kaukaa. Ensimmäisen lapsensa hän sai Helsingissä 17-vuotiaana, jonka jälkeen kaupunki lähetti heidät Romaniaan alkeellisiin oloihin. Keskushenkilö on Helsingissä vuosia kerjännyt nuori äiti Mihaela Stoica perheineen. Kirja osoittaa, että ihmisoikeudet eivät tunnu koskevan romaneja. Kerjääminen ei ole ratkaisu yleisesti, mutta henkilökohtaisesti se voi sitä olla.” Kirja esittelee matriarkka Virginia Moldovanin, jonka perheelle kerjääminen on avannut tien ulos umpikujasta: hänen kodissaan on nykyisin sähköt ja juokseva vesi ja lapsenlapset ovat saaneet käydä koulua. Kun markkinatalous ja Euroopan unioni tulivat, romanien työpaikat maataloudessa ja teollisuudessa hävisivät. KOTIMAA | 15.2.2018 18. WSOY 2018. R avisteleva teos
Mitä opitte tänä aikana. He ovat päähenkilöt, en minä eikä Heidi. Pääministeri Mart Laarin tarina hänen hallituskautensa vaikeasta ajasta ja siitä kuinka valtio luodaan uudelleen. Usein sitä miettii, mitä itse tekisi toisen asemassa, kun pitäisi miettiä, miltä toisesta tuntuu. Nyt ihmissalakuljettajat paljastavat miten he toimivat ja rahastavat ihmisten hädällä. Heidi Piiroinen: Kun ihmisellä ei ole rahaa ostaa edes ruokaa, hänellä ei ole voimia suunnitella tulevaisuuttaan. klo 15.05 Pisara. klo 21.55 Ulkolinja: Ihmissalakuljettajat. 116 min, K7. Päätoimittaja intoilee kunnon skuupista ja sananvapaudesta. Toimittajia sankareina ihannoiva elokuva sortuu lopussa sentimentaalisuuteen. 2 Mikä yllätti projektin aikana. Tapahtumien keskiössä ovat Postin päätoimittaja Ben Bradlee ( Tom Hanks) sekä kustantaja katharine Graham ( Meryl Streep). Toimittaja kimmo oksanen ja valokuvaaja Heidi Piiroinen kulkivat romanikerjäläisten rinnalla kymmenen vuoden ajan. Katharine Graham oli maan ensimmäinen ison lehden naispuolinen kustantaja. Kuvat kertovat kurjuudesta, mutta myös perheen keskinäisestä huolenpidosta ja rakkaudesta. |K uv a: M ar ku s Jo ke la KOTIMAA | 15.2.2018 19. Noora WikMaN-HaaViSTo kiMMo okSaNEN ja HEidi PiiroiNEN Ohikuljetut -kirjan tekijät |K uv a: H ei di Pi ir oi ne n The Post. klo 19.00 Prisma: Ensimmäiset yhdeksän kuukautta 1/3. Kohtaus, jossa julkaisupäätös lopulta tehdään, on suorastaan piinaavan jännittävä. Päärooleissa Meryl Streep, Tom Hanks, Bob Odenkirk, Matthew Rhys. Toivottomuus yllätti. Kun ei osaa kirjoittaa eikä lukea, jää kaiken ulkopuolelle. Miten ihminen kehittyy äitinsä kohdussa hedelmöityksestä syntymään. Turvaa hakevista on tullut kukoistavaa liiketoimintaa. Romanit elävät äärimmäisen köyhissä oloissa, mutta silti vastassa on usein nauru ja hyväntahtoinen naljailu. Kimmo Oksanen: Opin oman riittämättömyyteni kaiken edessä. Kimmo Oksanen: Minut yllätti eniten se, että iloitsen ja suren. Graham taas tasapainoilee suuren vastuun kanssa. ”Kasvu urheilussa, elämässä ja uskossa tapahtuu usein kivun kautta.” Pappi ja uimari Jussi Koivisto. Täytyy luottaa vain itseensä ja kirjoittajana omaan lauseeseensa. Toinen tärkeä teema elokuvassa on naisen heikompi asema yhteiskunnassa ja työelämässä. Ohjaus Steven Spielberg. TV1 21.2. Satojatuhansia ihmisiä pyrkii laittomasti Eurooppaan. Kirjani henkilöt heräsivät eloon. Steven Spielbergin ohjaama, tositapahtumiin perustuva The Post alkaa jännittävästi Vietnamin sodalla ja valtion salaisten asiakirjojen varastamisella. TV1 19.2. Postin toimittajat saivat asiakirjat käsiinsä ja alkoivat tehdä juttua, vaikka Timesille oli asetettu julkaisukielto. Heidi Piiroinen: Kuvaajana pääsin tutustumaan läheltä köyhän, hyljeksityn ja lukuja kirjoitustaidottoman ihmisen arkeen. Sen, että mikään ei ole miltä näyttää. Noora WikMaN-HaaViSTo Meryl Streep esittää The Post -elokuvassa The Washington Post -lehden kustantajaa. Muutaman päivän ajalle sijoittuvia tapahtumia kuvataan kuin suurta jännityskertomusta. 3 Heidi, mitä toivot valokuvien kertovan romaneista tai heidän arjestaan. klo 21.30 Dokumenttiprojekti: Rodeo (12) Viron villit vuodet. TV1 22.2. Elokuvaa on pidetty kylmäävän ajankohtaisena Yhdysvaltain nykyisen hallinnon mediaa kohtaan tunteman vainoharhaisuuden vuoksi. TV1 17.2. Useassa kohtauksessa hänen nähdään kävelevän sisään miehiä täynnä olevaan huoneeseen muiden naisten jäädessä ovien taakse. Toivon ihmisten myös löytävän hetkiä, joihin voi samaistua. Elokuvassa Graham näyttäytyy sympaattisen epävarmana, miesten aliarvioimana johtajana, joka lopulta uskaltaa käyttää valtaansa. Ohjelmasarjassa tutustutaan aluksi kahdeksaan ensimmäiseen raskausviikkoon, jotka ovat lapsen kehityksen kannalta kriittisimmät. The Washington Post -lehden toimituksessa harmitellaan sitä, että kilpailijan The New York Timesin onnistui saada käsiinsä salaisia asiakirjoja. Niin sanotut Pentagonin paperit todistivat, kuinka eri presidenttien hallinnot olivat valehdelleet kansalle tietoisesti Vietnamin sodan motiiveista ja voiton mahdollisuuksista. | viikon elokuva | | viikon tv-vinkit | | 3 kysymystä tekijöille | 1 Seurasitte kymmenen vuoden ajan Euroopassa kerjääviä romaneja
TEKsTi jA KuvAT | KAj AAlTo KOTIMAA | 15.2.2018 20. – Yritys oli lempilapseni. – Persialaisessa seurakunnassa on nyt noin 300 jäsentä, Parsan kertoo. Se on hänen elämäkertansa, jonka on julkaissut suuri amerikkalainen kustantaja Nelson Books. Persialaisen seurakunnan juuret ovat toistakymmentä vuotta sitten kokoontuneessa kolmen hengen rukouspiirissä. Halusin laajentaa, mutta sitten oli huono vuosi. – Näin siinä vain on käynyt, ovet ovat avautuneet, Parsan toteaa hymyillen. Hänen kulttuuritaustaansa vasten se tuntui mahdottomalta. Lipaston päällä on valokuva, jossa Parsan poseeraa kuningatar Silvian kanssa. Vuonna 1969 tummasta tiilestä ja betonista rakennettu kirkko on hieman synkkä, mutta toimistossa on vaalea sisustus ja kirkas valaistus. Parsanilla oli Tukholmassa liike, jossa hän ompeli juhlapukuja ja korjasi vaatteita. Pakolaisesta papiksi Ruotsissa Iranilaissyntyinen Annahita Parsan on ensimmäinen muslimitaustainen nainen, joka on vihitty papiksi Ruotsin kirkossa. Hän on kertonut elämäntarinaansa niin kuninkaallisille kuin lukuisille pakolaisillekin. Annahita Parsan, 55 Ammatti: Ruotsin kirkon pappi, persiankielisen seurakunnan pappi Kotipaikka: Tukholma Perhe: Aikuiset lapset Roksana ja Daniel Elämäkerta Stranger no more (Ei enää muukalainen) julkaistiin Yhdysvalloissa marraskuussa 2017. Parsan oli silloin yrittäjänä ja mukana St. Hammarbyn kirkossa kokoontuu sen piiriin kuuluva persialainen seurakunta. ” Jeesus Marian poika, auta minua. Yrittäjä rukoili johdatusta elämäänsä ja mietti kuumeisesti. EFS eli Evankelinen isänmaasäätiö on matalakirkollinen herätysliike Ruotsin kirkossa. Jäseniä sillä on noin 15 000. Kun kirkkoherra Carl-Erik Sahlberg sai kuulla rukouspiirin kasvavan, hän kehotti sitä kokoontumaan kirkossa. Yritys oli melkein konkurssikypsä. Se painottaa maallikkotoimintaa ja lähetystyötä. Kirjoittajana on britti Craig Borlase. Claran kirkon toiminnassa. Silloin Parsanilla ei ollut ajatustakaan pappisurasta, vaikka hänessä näytti olevan johtaja-ainesta ja puhujanlahjojakin löytyi. haastattelu K odikkaassa toimistossa Hammarbyn kirkon siivessä on kukkia ja pieni kahviautomaatti. Hän kertasi mielessään elämänsä dramaattisia vaiheita ja muisti tanskalaisen naispoliisin lohduttavat sanat, jotka kuuli hakiessaan suojaa väkivaltaiselta mieKuka. Pappina vuoden 2012 alusta lähtien toiminut Annahita Parsan, 55, ojentaa painotuoreen englanninkielisen kirjan Stranger no more. Viime kesästä lähtien Annahita Parsan on ollut päätoimisesti persialaisen EFS-seurakunnan pappi. Annahita Parsanin työpaikkana on Hammarbyn kirk ko, joka sijaitsee mäen päällä vanhalla kerrostaloalueella lähellä Globenia Tukholman keskustasta etelään. Siinä vaiheessa jouduin autokolariin ja neljäksi kuukaudeksi petipotilaaksi, Parsan kertoo. Hammarbyn kirkossa Tukholman kupeessa hän on nyt kastanut lukuisia muslimeja kristityksi. Jos pääsen vapaaksi, minusta tulee kristitty. Pian ryhmä oli kasvanut kuuteenkymmeneen henkeen. Annahita Parsan tarjoilee kahvia ja suklaata
Miehellä oli pieni lapsi, joka oli loukkaantunut auto-onnettomuudessa. Pariskunnan oli heti paettava maasta, vaikka heille oli juuri syntynyt lapsi. Sodassa oltiin nyt turvassa ja Iraniin jäänyt poika saatiin 18 kuukauden odotuksen jälkeen kotiin, mutta perhehelvetti jatkui. Heti häiden jälkeen aviomies kuitenkin pyörsi lupauksensa muodollisesta avioliitosta ja osoitti väkivaltaisesti, missä on vaimon paikka. Parsan luuli lapsen kuolevan ja toivoi itselleenkin kuolemaa. Lesken asema ei ollut helppo 1980-luvun Iranissa. Lopulta Annahita Parsan hälytti poliisit, ja Tanskan sosiaaliviranomaiset auttoivat hänet ja lapset turvaan. Annahita Parsanin työpaikkana on Hammarbyn kirk ko, joka sijaitsee mäen päällä vanhalla kerrostaloalueella lähellä Globenia Tukholman keskustasta etelään. Imetettävä lapsi mahtui kassiin, mutta Annahitan neljävuotias poika jäi hänen vanhempiensa hoitoon. heltään: ”Kyllä kaikki järjestyy! Sinun olkapäälläsi on enkeli.” Onnellisimmat hetkensä Annahita Parsan oli kokenut kotimaassaan Iranissa 17-vuotiaana saadessaan ensimmäisen lapsensa. Pako lumisen vuoriston yli Turkkiin ihmissalakuljettajan opastamana oli täynnä vaaroja. Hän haki avioeroa, mutta mies vastusti sitä ja suunnitteli lasten sieppaamista. Aviomies joutui auto-onnettomuuteen ja kuoli. Kuohuva Iran kävi tuolloin sotaa naapurimaansa Irakin kanssa. Se järjestyi Tanskasta. Kaikista yhdessä koetuista vaikeuksista huolimatta mies jatkoi väkivaltaista käytöstään, josta nyt lapsetkin saivat osansa. Onnea ei kuitenkaan kestänyt kuin kymmenen päivää. Eräänä päivänä Annahita Parsanin mies ilmoitti, että sotilaspoliisi etsi häntä. Oltuaan kolme ja puoli kuukautta turkkilaisessa vankilassa perhe sai apua YK:n työntekijöiltä ja pääsi vapaaksi. Turkissa heihin suhtauduttiin epäilevästi, ja miestä kuulusteltiin kaksi viikkoa tietojen saamiseksi sotaa käyvästä Iranista. Lapsi oli heikko ja äiti loppuun väsynyt. Lopulta salakuljettaja jätti perheen lähelle Turkin rajaa ja turkkilaiset rajavartijat löysivät heidät lämmittelemästä nuotion äärellä. Seuraavat yhdeksän kuukautta he anoivat Istanbulista käsin turvapaikkaa. Parin vuoden kuluttua Parsan kuitenkin tapasi leskimiehen ja, koska halusi katon päänsä päälle, oli valmis menemään naimisiin. » KOTIMAA | 15.2.2018 21. Nuori vaimo oli surun murtama. Iranissa vaimo oli miehen omaisuutta, jolle tämä sai tehdä mitä halusi
Kun Parsan vuonna 1994 matkusti Iraniin tavatakseen vanhempiaan ja sukulaisiaan, matka osoittautui kohtalokkaaksi. – Sytytin kynttilän ja sanoin, että nyt olemme kristittyjä. Hän tiedusteli paikalle osuneelta naiselta, mikä tämä koulu oli. – Ennen paikkasin ihmisten vaatteita, mutta nyt harsin Jumalan avulla kokoon ihmisten sieluja, hän sanoo. Hän alkoi ottaa selvää asioista ja tutustui kristittyihin iranilaisiin ja ruotsalaisiin. Ruotsiin päästyään Annahita Parsan meni lastensa kanssa kirkkoon. Silloin kirkko tarjosi Parsanille ja lapsille turvapaikan Vadstenan luostarissa. Tuomari ihmetteli, miksi itken ja kysyi sitten, auttaisiko se asiaa, jos hän peruisi vankilatuomion. Se oli vanhaa persiaa, jota oli vaikea ymmärtää. Poliisi sai kuitenkin tietää, että aviomies oli päässyt hänen jäljilleen. – Siellä koin ensi kertaa elämässäni syvää rauhaa. En tuntenut ketään kristittyä. Kastekin järjestyi pian. Ensin hän torjui kaikki kannustavat ehdotukset lähteä pastorin uralle. Iranin viranomaiset huomasivat hänen passissaan jotain vikaa. Hän oli päättänyt kääntyä kristityksi, mutta ei tiennyt mitään kasteesta, ennen kuin joku rupesi kyselemään häneltä, oliko hänet kastettu. Hänet pidätettiin ja tuomittiin 1 000 dollarin sakkoihin, minkä lisäksi häntä uhkasi vuosi iranilaisessa vankilassa. En ollut uskoa sitä todeksi, mutta niin hän vapautti minut, ja kaksi päivää myöhemmin olin Ruotsissa. Mutta kun aloin rukoilla Jeesusta, tunsin kerta toisensa jälkeen, että siinä oli voimaa, Annahita Parsan kertoo. Hammarbyn kirkon pappina Annahita Parsan päivittelee nyt, miten vähän hän silloin tiesi kristinuskosta. Jos pääsen vapaaksi, minusta tulee kristitty.” Itkin pää painuksissa. Usein asiakkaiden kanssa kehkeytyi puhetta uskosta ja he pyysivät esirukousta. KOTIMAA | 15.2.2018 22. Annahita Parsan kertoi tälle tarinansa ja tiedusteli opinahjon pääsyvaatimuksista. Tanskassa Parsan oli saanut käsiinsä persiankielisen Raamatun, jota hän oli vähän lukenut. Olin ollut aiemmin vihainen Jumalalle ja olin sitä mieltä, että kaikki uskonnot olivat yhtä ja samaa. Annahita Parsan pakeni Ruotsiin ja hankki itselleen uuden identiteetin. Hän totesi pian, ettei hän täyttäisi niitä, mutta hänellä oli kova halu opiskella teologiaa. Hän ei halunnut julkisuuteen vaan teki töitä ompelimossaan. Onneksi poliisi kuunteli miehen puhelinta ja sai todisteet siitä, että tämä oli hankkinut itselleen ja lapsille passit vaimon tietämättä. Kerran Uppsalassa Parsan osui sattumalta Johannelundin teologisen instituutin eteen. Selviäisin sakoilla. haastattelu Annahita Parsan on Ruotsin kirkon pappi, jolla on persiankielinen seurakunta. Parsan kävi lyhyen raamattukoulun, jossa hän tutustui kristinuskon perusteisiin. Armahtava Jumala oli jotain aivan uutta hänelle, joka oli kasvatettu islamin tiukkoihin sääntöihin. Monet asiakkaat kyselivät rististä, joka hänellä oli kaulassaan. Asuttuaan jonkin aikaa turvakodissa hän yritti päästä kiinni tavalliseen elämään. Tuntui lohdulliselta suudella kirjaa. – Viimeisessä oikeuden käsittelyssä olin epätoivoinen ja rukoilin: ”Jeesus Marian poika, auta minua. Nainen olikin koulun vararehtori
– Opettajat olivat erittäin kannustavia ja niin jaksoin lukea. Hyviä sanoja kannattaa tuhlata. Siihen ihminenkin yhtyy keittiössään ja kalastusveneessään, polkua kulkiessaan ja muukalaisia kohdatessaan. Ajoittain yöunet jäivät vähiin. Ne innostavat ja rohkaisevat, sillä niissä on mullan makua ja taivaan tuoksua. Kirjan tarinat ovat kaikki elettyjä ja koettuja. Kun Annahita Parsan naisena ja entisenä muslimina puki papinpaidan ylleen, hän teki historiaa. Hyvät ja rohkaisevat sanat sekä teot voivat valaista koko päivän. Lapsena kuullut sanat painuvat syvälle mieleen ja vaikuttavat vielä tähän päivään. Tiistaisin ja torstaisin pidettävät raamattutunnit vetävät 30– 100 kuulijaa. Kun Pyhä Henki on mukana, sana alkaa elää. Muut kirkon työntekijät ovat lounastauolla, ja salissa häärää siivooja, joka on yksi persiankielisen seurakunnan vapaaehtoisista avustajista. – En osannut odottaa tällaista, tämä on Jumalan armoa. Hammarbyn kirkon persialaiseen seurakuntaan kerääntyy lääkäreitä, insinöörejä ja muuta hyvin koulutettua väkeä. Lisäksi jumalanpalveluksissa käy paljon niitä, jotka eivät uskalla tai halua liittyä jäseniksi. Kannustimme toinen toisiamme, Annahita Parsan kertoo hymyillen. – Elämme todeksi apostolien tekoja. Minä saarnaan nyt ilosanomaa Jeesuksesta. Raikkaissa teksteissä soi luomakunnan ylistys Pyhälle Kolmelle. Julkisuuteen astuminen pappisvihkimyksen jälkeen on ollut myönteistä. Mies suostui. Hammarbyn kirkossa kehitys on aivan päinvastainen. Rakennamme seurakuntaa ja opettelemme, mitä se on, ja kyselemme Jumalalta, mitä hän haluaa, Parsan sanoo. Kirjaprojektikin lähti liikkeelle kristillisestä konferenssista Isossa Britanniassa. Pekka Simojoki Mullan makua, taivaan tuoksua – Keikkamiehen hartauskirja Pekka Simojoki vie lukijansa keikkamatkoilleen keskelle jännittäviä tapahtumia, merkillisiä kohtaamisia, hauskoja kommelluksia ja Jumalan ihmeellistä todellisuutta. Kirjassa kuljetaan hienovaraisesti surutyötään tekevän kanssa polulla, jonka on määrä johtaa huomiseen. Ruotsin television SVT:n tekemä dokumenttiohjelma on myös avannut uusia ovia. Mutta en minä välitä heidän mielipiteistään, koska Jumala on minut kutsunut, Parsan sanoo. Jumalalla on hyviä, rakkauden sanoja, jotka nostavat, kantavat ja parantavat. Parsan kertoo muslimimiehestä, joka tuli ensimmäistä kertaa kirkkoon ja papin juttusille. 15,10 (18,50) 15 10 22 50 Marja Heltelä Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa – Surukodin kirja Uusi surukirja sisältää sekä lohduttavia sanoja että käytännön ohjeita läheisensä menettäneelle. Se on tuonut kutsuja puhumaan eri puolille Ruotsia ja muuallekin. Ruotsissa seurakunnat ovat yleisesti huolissaan jäsenkadosta. 13,90 (18,90) MINERVA Anna-Mari Kaskinen Hyvyyden voimaa Maailmassa on paljon hyvyyttä, vaikka hyvät uutiset välillä hukkuvat huonompien alle. Pappisvihkimys oli tammikuussa 2012. 22,50 (25,00) PÄIVÄ VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Olin ollut aiemmin vihainen Jumalalle ja olin sitä mieltä, että kaikki uskonnot olivat yhtä ja samaa. – En tee enää niin, koska ei Jeesuskaan verrannut itseään muihin. Pappisuransa alkuvaiheessa Parsan myöntää tehneensä virheen, kun hän puheissaan vertaili Muhammedia ja Jeesusta. – Kolme kuukautta myöhemmin sain kastaa hänet kristityksi, Parsan sanoo. Migreeni oli vaivannut häntä pitkään. Pappi kysyi, saisiko hän rukoilla miehen puolesta. Siirrymme kuvaukseen kirkkosalin puolelle. Jotkut ovat kieltäytyneet ottamasta häneltä ehtoollista vastaan. Se oli kuitenkin upeaa aikaa. ” Siellä koin ensi kertaa elämässäni syvää rauhaa. Parsan on kuudessa vuodessa kastanut satoja kristityiksi kääntyneitä. Kuukauden kuluttua mies tuli kertomaan, ettei hänellä enää ollut ollut yhtään migreenikohtausta. Joskus voi olla vaikea päästä eroon ikävien sanojen painolastista. 020 754 2350 HY VÄ ÄN EL ÄMÄ ÄN Liisa Seppänen Maa jalkojeni alla – Kelttiläisiä rukouksia Kelttiläistä elämänviisautta ja vanhoja rukouksia Brittein saarilta. Parsan on ainoa seurakunnan palkattu työntekijä. Parsan ei ollut osannut kuvitella, miten paljon uutta hänen piti omaksua. Jumala on läsnä kaikessa. Ruotsin kielellä opiskeleminen oli alkuun työlästä. Runsas myönteinen palaute on antanut rohkeutta jatkaa avoimuuden tiellä. – Jos Jumala kutsuu ja valitsee, mikä minä olen sen kieltämään, totesi vararehtori. – Tietenkin se surettaa minua, etteivät he hyväksy naispappeja. Hän on ensimmäinen entinen musliminainen, joka on vihitty papiksi Ruotsin kirkossa. Kaikki Parsanin kristityistä maanmiehistä eivät kuitenkaan olleet asiasta iloisia. Samaan aikaan myös aikuiseksi varttuneet lapseni opiskelivat yliopistossa. 15,30 (17,90) ANNA-MARI KASKINEN Hyvyyden vo?maa 15 30 13 90 KOTIMAA | 15.2.2018 23. Seppäsen kirjoittama johdanto valottaa vanhojen kelttitekstien taustaa. Isotekstinen kirja sopii hyvin osanoton ilmauksena surevalle annettavaksi. Ne ovat täynnä siunausta. Persiankielinen seurakunta on kasvanut. En voinut kuvitella, että seurakunta kasvaa tällä tavalla, Parsan sanoo. Kaikkiaan eri ryhmissä on mukana 70 vapaaehtoista työntekijää
Paavalia koskevaa tutkimusta tai yleistajuista esitystä ovat viime vuosikymmeninä suomen kielellä tarjonneet kirjallisessa muodossa Aejmelaeuksen ohella ainakin Emil Anton, Timo Eskola, Kari Kuula, Antti Mustakallio ja Heikki Räisänen. ” Vääristelikö Paavali lain roolia juutalaisessa pelastusopissa. Kirjan dispositio on yksinkertainen ja selkeä. Kirjoittaja tekee kaikkein keskeisimmissä erikoisaiheissa myös mielenkiintoisia ekskursseja. Tämä todetaan jopa 2. Tämä on tarpeellista, sillä Paavali ei ollut systemaattinen ajattelija. Kuitenkin myös heille ja etenkin kaikille muille tämä kirja on yleistajuinen, vankka ja detaljoitu johdatus Paavaliin, hänen elämäänsä ja keskeisiin ajatuksiinsa, jotka tekivät kristinuskosta sitä, millaisena mekin sen tunnemme. Lars Aejmelaeus on meritoitunut Paavalin tutkija, jonka käsissä apostolin henkilö ja ajattelu avautuvat ytimekkäällä tavalla. | Kuva: Jussi Rytkönen Tämä kirja ei ole Paavalin kirjeiden eksegeettinen kommentaari, mutta se on välttämätöntä oheislukemista esimerkiksi saarnoja valmistaville pastoreille ja hyödyllistä muillekin Paavalin ajattelusta kiinnostuneille. 486 sivua. Ja onpa joukossa tunnetusti myös Paavalin näkemystä naisten roolista seurakunnassa, minkä ajattelun jälkikaiku heiluttaa kirkkoja vielä 2000-luvullakin. Aivan vuoden tarkkuudella esimerkiksi ei tiedetä, milloin Paavali asui Efesoksessa, tai milloin ja missä jotkut kirjeet on kirjoitettu. Kirjoittaja käsittelee Paavalia kriittisesti, mutta samalla kunnioittaen ja paikoitellen rohkeasti tulkiten. Elämä ja kirjeet. Toivottavasti myös lukijoita. Teoksen ensimmäisissä luvuissa käsitellään Paavalin henkilöhistoriaa, hänen taustojaan, kääntymystään ja muuttumistaan nuoren Jeesus-liikkeen yhdeksi keskeiseksi julistajaksi. Aejmelaeus perustelee yksityiskohtaisesti mutta yleistajuisesti, miksi kirjeen luvut 10–13 (perinteinen nimi ”Kyynelkirje”) on kirjoitettu ennen kirjeen lukuja 1–9 (”Sovintokirje”). Vääristelikö hän lain roolia juutalaisessa pelastusopissa. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 114. Muinainen roomalainen katu Tyroksessa Libanonissa. Paljon tilaa saa myös 1. Ymmärrettävistä syistä Paavalin tärkeimmät kirjeet saavat kirjassa laajimmin tilaa. Niiden lomassa jatkuu Paavalin vaiheiden pohdinta. Helsinki 2018. Apostolien teoissa (21:3–6) kerrotaan apostoli Paavalin vierailleen kaupungissa ja tavanneen sikäläisiä kristittyjä viikon ajan. Paavaliin eksegeettisesti tai muuten syvällisesti perehtyneille Lars Aejmelaeuksen uutuudessa ei liene suuria yllätyksiä. Korinttilaiskirjeen ongelma. Tämän jälkeen seuraavat Paavalin aitojen kirjeiden esittelyt. Vieraskielisiä julkaisuja artikkeleina tai kirjoina ovat tuottaneet vielä useammat suomalaiset tutkijat. Korinttilaiskirje, jota ilman kristillisen teologian olisi tultava toimeen nykyistä vähemmällä tiedolla jo varhaisten kristittyjen saamasta opetuksesta ehtoollista, seurakuntaelämää ja ylösnousemusta koskien. Ja sitten on 2. H elsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professori (emeritus) Lars Aejmelaeuksen uusi kirja Paavali. Pietarin kirjeessä (3:15–16), jossa Paavalin kirjeissä todetaan olevan ”yhtä ja toista vaikeatajuista”. teologia | eksegetiikka | Professori Lars Aejmelaeuksen uusi kirja avaa erinomaisella tavalla ”kristinuskon ensimmäisen teologin” elämää ja hänen Uuteen testamenttiin koottuja kirjeitään. Tutkijoiden käsitykset näistä yksityiskohdista vaihtelevat. Kristinuskon kehitykselle, tunnetusti myös reformaatiolle niin tärkeää RoomalaisApostoli Paavali – ominaisuudet ja tulkinta kirjettä käsitellään yli sadan sivun laajuudelta. Elämä ja kirjeet tuo eteemme apostoli Paavalin, miehen, jota saamme kiittää suuresta osasta Uuden testamentin sisältöä. Millä tavalla tuntemamme kirje on mahdollisesti rakentunut. Tämäkin ”Uuden testamentin vaikeatulkintaisin tekstikatkelma” saa Aejmelaeuksen tarkastelussa perinpohjaisen käsittelyn. Kirjan monipuolisesta sisällöstä voi nostaa esille esimerkiksi Roomalaiskirjeen kohdan 7:7– 25 käsittelyn, jossa Paavali puhuu laista ja synnistä. Kirja puristaa Raamatun tekstiin pohjautuen esiin tuoreinta tietoa ja näkemystä siitä, kuka oikeastaan oli Paavali, tämä jopa kristinuskon toiseksi perustajaksi ja kristinuskon ensimmäiseksi teologiksi tituleerattu, Kilikiassa syntynyt juutalainen teltantekijä, kirjanoppinut ja fariseus, jonka osaksi koitui levittää uutta oppia ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Jumalan Pojasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Paavalin suhde juutalaisuuteen ja lakiin, sekä Onko uskonvanhurskaus ”sivukraatteri” Paavalin pelastusopissa. KOTIMAA | 15.2.2018 24. Apostoli Paavali ei kuitenkaan tyhjene, vaan uusille esityksille on aina tilaa. Jussi RyTkönen • Lars Aejmelaeus: Paavali
Tämän kirjan sivuilla esiintyvät kertomukset ja niiden tulkintayritykset sivuavat myös teologiaa ja esimerkiksi kirkon pastoraalista työtä. Arjen kummat kokemukset. Jos tältä mielenkiintoiselta kirjalta jotakin olisi toivonut, koskee se juuri selittämättömien ilmiöiden suhdetta uskonnon maailmaan. Suomalaisen sotilaspapiston satavuotisjuhlan johdosta järjestettiin vuosittainen maailmanlaajuinen sotilaspapiston konferenssi tällä kertaa Suomessa. Heidät rinnastetaan lääkintähenkilökuntaan. Pyhä epistolamme on syntynyt sangen inhimillisissä olosuhteissa. Kirja kuvaa erilaisia selittämättömiä kokemuksia yli 100 suomalaisen kirjeitse antamien kertomuksien ja pohdintojen kautta. Suomessa sotilaspapeilta edellytetään varusmiespalveluksen suorittamista ja mielellään reservin upseerin koulutusta. Aejmelaeuksen mukaan Paavalikin lienee sanellut kirjeitä kirjurille teltantekijän ammattia harjoittaessaan. Sotilaspapit käyttävät univormua ja palkat maksaa valtio. Tanskassa taas koko sotilaspapisto koostuu kirkon palkkaamista seurakuntapapeista, jotka hoitavat varuskuntaansa seurakuntatyön ohessa. Näihin ja moniin muihin selittämättömyyksiä koskeviin kysymyksiin voi etsiä vastauksia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimittamasta kirjasta Mielen rajoilla. Täysin uskontoneutraalissa Ranskassa valtio palkkaa armeijaan sotilaspappeja ja -imaameja. Jos ihmisen elämään liittyy selittämätöntä, yliluonnollista ja mahdollisesti vielä pelottavaa sellaista, on siitä suomalaisessa kulttuurissa ilmeisen vaikeaa puhua toisille. Kirjoittajien joukossa on myös uskontotieteilijä. Käytännön syyt ovat johtaneet siihen, että eri maissa sotilassielunhoito on ratkaistu eri tavoin. Jos siis kanadalainen, korealainen tai eteläafrikkalainen sotilaspappi on oman erikoisalansa majuri, eversti tai kenraali, ollaan SA-Intissä sotilaspastoreita, kenttärovasteja ja kenttäpiispoja. Esimerkiksi Roomalaiskirjeen sanelu on voinut kestää sata tuntia. ”Kummasta” on kummallisen vaikea puhua. Entä uskovatko kristityt ei-kristittyjä herkemmin arjen erilaisten selittämättömien asioiden ja tapahtumien ei-rationaalisia selityksiä. Oletko joskus varma siitä, että tyhjässä asunnossa kanssasi on kuitenkin joku. V iime viikolla vietettiin Helsingissä ja vähän Lahdenkin suunnalla harvinaista tapahtumaa. Ne jakautuvat kappaleisiin, jotka pitävät sisällään laadukasta ja mielenkiintoista suomalaisten kertomien kokemuksien analyysia. | kirja | | kolumni | Marja-Liisa Honkasalo, Kaarina Koski (toim.): Mielen rajoilla. On nimittäin olemassa myös sellaisia kysymyksiä, tarpeita ja hätää, joissa kukaan toinen ei voi sotilasta yhtä hyvin auttaa. Asiaa kirjassa toki ansiokkaasti sivutaan, mutta ehkä vielä laajempi lähestymistapa olisi ollut paikallaan. Kansainvälisesti suomalaisen sotilaspapiston erikoisuus on, että se ei käytä normaaleja sotilasarvoja. Ennemmin tai myöhemmin useimmat papit tai seurakuntien muut työntekijät kohtaavat omassa työssään ihmisiä, joille yliluonnolliset kokemukset ovat täyttä totta. Toisaalta esimerkiksi Saksassa sotilaspappi on historiallisista syistä johtuen aseeton ja univormu ylläänkin lähinnä eräänlainen siviilisotilas. Otetaanko minut vakavasti vai nauretaanko minulle. Suomalainen tapa järjestää sotilassielunhoito on vallalla monissa muissakin maissa. Mitä tarkoittaa. Suomessa sillä on eri kirkko-, yhteiskuntaja valtiomuotojen aikana itse asiassa jo vuosisataiset perinteet. Liturgian kielessä se elää edelleen. Kirjoitustarpeet, papyrus tai pergamentti, olivat kalliita ja kirjoitusprosessi erittäin hidas. Helsinkiin saapui kotimaisten sotilaspappien lisäksi kaikkiaan toista sataa ulkomaalaista sotilaspappia ja heidän puolisoaan. Tunnetko ihmisen, joka väittää saavansa unessa tai muuten viestejä kuolleelta omaiseltaan ajan rajan toiselta puolen. 360 sivua. Sotilaspapisto toimii kahden vanhan instituution – kirkon ja armeijan – rajapinnalla. Sotilaspapistomme tekee arvokasta työtään erikoisolosuhteissa, joita ulkopuolinen ei aina voi täysin samalla tavoin hahmottaa. Jussi Rytkönen Vanhahtavassa suomen kielessä saatettiin apostoli Paavalin kirjeisiin – ja juhlavasti muihinkin kirjeisiin – viitata kreikkalaisperäisellä sanalla epistola. sotilaspapit Helsingissä Jussi Rytkönen Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Epistola ” Saksassa sotilaspappi on historiallisista syistä johtuen aseeton ja univormu ylläänkin lähinnä eräänlainen siviilisotilas. Aiheeseen vievän johdannon ohessa kirjan laajoja päälukuja ovat Kumman tunteet ja aistimukset, Kumma ja sosiaaliset suhteet sekä Kumma, tulkinnat ja sosiaaliset liikkeet. Arjen kummat kokemukset. Apostoli Paavalin henkilöä ja kirjeitä oheisessa uutuuskirjassa selittäessään professori Lars Aejmelaeus kertoo myös, miten vaativa ja arvokas tehtävä kirjeen kirjoittaminen antiikin maailmassa oli. Jos avaudun ja luotan, pitääkö toinen minua yliherkkänä, terapian tarpeessa olevana tai vieläkin vaikeampana tapauksena. Selitykset pohjautuvat usein tieteen näkemykseen, totta kai, mutta kaikkea ei voi selittää. Nyt itsenäisen Suomen sotilaspapiston toiselle vuosisadalle lähdettäessä on erilaisten ajan poliittisten tuulien ja myös yleisen uskonnonvastaisuuden ehkä vielä voimistuessa syytä huolehtia siitä, että suomalaisella sotilaalla on tulevaisuudessakin käytettävissään oma, osaavasti toimiva sotilaspappi. • Lue Kanadan puolustusvoimien johtavan sotilaspapin haastattelu sivulta 2. Kriisialueilla suomalaisen sotilaspapin vyöllä voi olla itsepuolustusta varten ase, mutta aseelliseen toimintaan papit eivät osallistu. SKS 2017. Norjassa on sotilaspappien ja -imaamien lisäksi myös uskonnottomien ”humanistisotilaspappeja”. KOTIMAA | 15.2.2018 25
Sen ymmärsivät jo muinaiset Rooman keisarit, jotka vuoden kuumimpaan aikaan poistuivat mielellään kaupungista jonnekin, jossa vuoriston korkeus tai merituulen viileys helpottivat olemista. Antiikin kirjoittajien mukaan keisari piti järvellä soutelusta ja jousiammunnasta sen rantojen metsissä ja aukeilla. kristityn vaellus KOTIMAA | 15.2.2018 26. Myöhemmistä keisareista ainakin Hadrianuksen (hallitsijana 117–138) ja Marcus Aureliuksen (hallitsijana 161–180) oletetaan lomailleen paikassa. Hieman myöhemmin paikassa viihtyivät joskus myös vuosina 37– 41 hallinnut pahamaineinen julmurikeisari Caligula sekä Rooman palosta syytetty ja kristittyjä vainonnut taiteilijakeisari Nero (hallitsijana 37–68). Hän rakennutti vuorenharRooman ulkopuolella sijaitsevan Castel Gandolfon ympäristössä on kulttuurihistorian lumoa. Myös vuosina 51–96 hallinnut keisari Domitianus ihastui alueeseen. Castel Gandolfon paavillisen kesäpalatsin kattotasanteelta on huikea näkymä ikivanhassa tulivuoren kraatterissa päilyvän syvän Albanojärven yli. hallinnutta keisari Tiberiusta. | Kuvat: Jussi Rytkönen Keisarien ja paavien piilopaikka jalle järven yläpuolelle laajan palatsin ja linnan. R oomassa on kesällä tukahduttavan kuumaa. Noin 25 kilometriä Roomasta kaakkoon nousevilla vuorenrinteillä muinaisessa tulivuorenkraatterissa sijaitseva Albanojärvi veti lomapaikkana ilmeisesti ensimmäisenä puoleensa vuosina 14–37 jKr. Hän vietti aikaansa järven rannalla sijaitsevassa villassa
Tässä on tiettyä ironiaa, koska tämänkin keisarin aikana valtakunnassa toteutettiin keisarien palvonnasta kieltäytyvien kristittyjen vainoja. Se rakennettiin kylän korkeimmalle kohdalle alun perin paavina vuosina 1623–1644 toimineen Urbanus VIII:n aikana. Paavillinen kesäpalatsi on nähnyt paljon. Nykyistä paavia, vuonna 2013 paaviksi valittua Franciscusta pyhiinvaeltajat eivät kuitenkaan Castel Gandolfossa tapaa. Täällä myös kristinusko jalostui vainojen tulessa voimaksi, joka jatkaa voittokulkuaan ympäri maailmaa. Nykyajan paaveista esimerkiksi puolalainen Johannes Paavali II (paavina 1978–2005) ja saksalainen Benedictus XVI (paavina 2005–2013) viettivät runsaasti aikaansa Castel Gandolfossa. Miltei kaksi tuhatta vuotta Rooman keisareiden jälkeen seison itse korkealla kraatterijärven reunan yläpuolella. Niissä asutaan ja niiden alakertojen kaupoissa myydään kaikkea sitä, mitä matkailijat tarvitsevat. Osa tästä joukosta on pyhiinvaeltajia, joille vierailu merkitsee myös uskonnollista kokemusta. Prameilua karttava paavi ei ole ainakaan toistaiseksi halunnut sitä käyttää. kruunannut mahdollisuus osallistua paavin vastaanottoon tai hänen toimittamaansa hartauteen. Lago Albano, Albanojärvi. Koska muinainen Rooma sai toista tuhatta vuotta vettä näiltä vuorilta, rata seurailee suunnilleen keisarien rakennuttaman akveduktin reittiä. Aleneva vihellys vain kuului pudotuksen kestäessä. Junan ikkunasta näkee, miten tuo ihmeellisesti aikaa kestänyt insinööritaidon mestarinäyte istuu maisemaansa kauniisti. Täällä syntyi osa siitä Euroopasta ja eurooppalaisuudesta, jonka merkin tunnemme. Samoin paavi Paavali VI (paavina 1963–1978). Castel Gandolfon lounaspaikkani ikkunasta aukeaa kaunis maisema yli Albanojärven. Castel Gandolfon ympäristössä leviävät monet kauniit puutarhat ja viljelykset. Samantekevää ei ole sekään, missä merkittäviä urheilukilpailuja pidetään. K äy s ke n t e l e n kaupungin kaduilla vuosisatojen ikäisiä taloja ihaillen. Italiassa ei ole koskaan pulaa hyvistä ravintoloista. Voin kuvitella lukemattomien italialaisten, ehkä hieman keskimääräistä äveriäämpien piirien iloiset sukuja grillijuhlat järveä reunustavissa villoissa ja vaatimattomammissakin loma-asumuksissa. Aukioiden ja katujen kivetys näyttää graniitilta, mikä Italian kaltaisessa kalkkikiven luvatussa maassa hieman yllättää. Castel Gandolfoon pääsee helposti Roomasta paikallisjunalla. Jalkojeni alla on Castel Gandolfon kylän suurin rakennus, paavillinen kesäpalatsi. Tänään pikkukaupunki elää turismista. Ehkä hän täällä mietiskeli myös Itä-Eurooppaa ja kommunismin ikeen kaatamista, tuumailen itsekseni. Paavillinen palatsi sijaitsee osaksi Domitianuksen palatsin raunioiden päällä. Kilpailut olivat silloin lähinnä Saksan yhdistyneen joukkueen ja Neuvostoliiton juhlaa, mutta Suomen joukkueen Veli Lehtelä ja Toimi Pitkänen voittivat silti tämän järven aalloilla pronssia perämiehettömässä kaksikossa. Sota-ajan ja jälleenrakennuksen ajan Paavi Pius XII (paavina 1939– 1958) kuoli Castel Gandolfon palatsissa. Nykyinen Castel Gandolfo on monen muun Italian asutuskeskuksen tavoin rakennettu antiikin ja muun historian päälle. Sen toisella puolella on jyrkkä pudotus. Ei ole samantekevää, missä ja miten hyvän aterian syö. Kylät, vanhat tiet, kirkot, pellot, viinitarhat, sypressit ja muut ikiaikaiset elementit sointuvat kaikki yhteen. Joka vuosi valtava määrä matkailijoita vierailee sen palatseissa, villoissa, museoissa, kaduilla, ravintoloissa, majoitusliikkeissä ja puutarhoissa. Terve risti, ainoa toivo. Mutta voihan se olla jotakin muutakin kovaa kiveä. Toisen maailmansodan aikana joukko juutalaisia sai palatsissa turvapaikan. JUssI Rytkönen KOTIMAA | 15.2.2018 27. Nyt talvella heitä on vain murto-osa kesäsesongin luvuista. Benedictus XVI taas käytännössä piiloutui tähän palatsiin viikkokausiksi ilmoitettuaan erostaan vuonna 2013. Libanoninsetri viihtyy kotimaansa ilmastoa muistuttavassa Italiassa hyvin. Castel Gandolfon ympäristön maisemassa on merkillistä kulttuurihistorian lumoa. Ave crux, spes unica. Sen rannat ovat kauan vetäneet puoleensa suurten ja mahtavien ohella myös tavallista kansaa. Edellinen asui täällä arvioiden mukaan noin viiden vuoden ajan. Hyvä Suomi, tuumailen kraatterijärven kauneutta korkeuksista ihaillessani. Sen on usein kesäkuukausina ” Paavillinen kesäpalatsi on nähnyt paljon. Entisenä urheilijana hän jopa rakennutti palatsiin uima-altaan. Ihminen on merkillinen olento siinä mielessä, että esteettisyys vetää häntä puoleensa. Paavillinen kesäpalatsi rakennettiin paavi Urbanus VIII:n aikana 1600-luvulla. Nojaan kattotasanteen kaiteeseen. Myöhemmin sitä on laajennettu. Sinne liiaksi kurkottavalle voisi käydä samalla tavalla kuin lapsuuteni tv-sarjojen Keljulle kojootille, joka putosi usein satoja metrejä suoraan kanjonin pohjalle. Vuonna 1960 Rooman olympialaisten soutuja melontakilpailut käytiin tuuliolosuhteiltaan suojaisella Albanojärvellä. Urbanus VIII oli sama paavi, jonka aikana Galileo Galilei vuonna 1633 joutui inkvisition hampaisiin väittäessään aurinkokuntaa aurinkokeskeiseksi. Toisen maailmansodan aikana joukko juutalaisia sai palatsissa turvapaikan – kuuluuhan alue eksterritoriaalioikeuksin Vatikaanivaltioon
|K uv a: M ar kk u Pi hl aj a Kotimaan arkistosta löytyi kolme ”mysteerivalokuvaa”, jossa on esillä kolme henkilöä. Messua toimittamassa Kotimaaja Askel -lehden toimitusväkeä. Messu klo 10:00 jonka jälkeen ohjelmallinen juhla kahvitarjoiluineen TTuomiokirkon kryptassa. Jos tiedät, missä ja milloin kuvat on otettu, ja keitä niissä on, laita tietoa Kotimaan toimitukseen: olli.seppala@kotimaa.fi Kuvat 2 ja 3 on julkaistu aiemmin Kotimaa24:ssä. klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, Helsinki Toimituspäällikkö Freija Özcan saarnaa, liturgina Jussi Rytkönen. Kotimaa24:ssä kuvan ottamishetkeksi arvioitiin 1980-luvun alkua ja kuvan mies tunnistettiin Heikki Huttuseksi, joka sittemmin oli muun muassa Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri. Vastaava kirje on lähetetty lähetysteologeille sekä -sihteereille. Taneli Helminen toimii musiikinjohtajana, Tuomaskuoroa johtaa Inna Vintturi. tiedoksi Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat | nimitykset | Suomen Lähetysseuran hallituksen jäsenten ehdolle asettaminen on alkanut tammikuussa kirkkoherroille lähetetyllä vaalitoimikunnan kirjeellä. Missä ja milloin kuva on otettu. Keitä he ovat. Kolme pappia jakaa teltassa ehtoollista. Määräaika ehdokkaiden asettamiselle umpeutuu 28.2.2018, jolloin tiedon ehdokkaista tulee olla perillä Suomen Lähetysseurassa. Hän on toiminut Lohjalla seurakuntapastorina vuodesta 2009 nuoriso-, lapsija perhe-, lähetystyössä sekä viimeksi vastannut rippikoulutyöstä ja rippikoulun uudistamisesta. Messun kokoavat Mari Teinilä ja Päivi Puhakka. Ilmeisimmin kyse on jonkin herätysliikkeen kesäjuhlista. Keitä he ovat ja mistä tilaisuudesta oli kyse. Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa vuonna 1988 4.3.2018 juhlimme 30-vuotista taivalta Helsingin Tuomiokirkossa ja kutsumme kaikki lämpimästi tervetulleiksi jakamaan juhlan kanssamme. Kuvan henkilöt ovat virsiasiantuntija Tauno Väinölä, Kirjapajan kustannuspäällikkö Margit Laininen ja Sleyn toiminnanjohtaja Seppo Suokunnas. Kirkkoherra Ismo Turunen jää eläkkeelle 1.6.2018. Freija Özcan Jussi Rytkönen Siuntion suomenkielinen seurakunta valitsi seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi Lohjan seurakunnan seurakuntapastorin Mirja Harhasen. Kolme henkilöä seisoo ilmeisesti jokin tilaisuuden tauolla. Mistä on kyse ja keitä he ovat, kysyttiin Kotimaa24:ssä. Kolme henkilöä istuu pöydän ääressä. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/ tyopaikat-ja-virat Tule mukaan Kotimaan kokoamaan TUOMASMESSUUN Sunnuntaina 18.2. Kuvat henkivät oman aikansa tapakulttuuria ja tunnelmaa. Lukijat arvelivat kuvan liittyvän virsikirjan kustannustyöhön. | mysteerikuvat | KOTIMAA | 15.2.2018 28
Katso tarkempi ilmoitus: www.h-y.fi. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 8.3.2018 klo 16:00. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. Hakemukset osoitetaan: Yhteiselle kirkkoneuvostolle, Kristiinankaupungin seurakuntayhtymä, PL 59, 64 101 Kristiinankaupunki (kirjoita kirjeeseen ”hakemus hall.päällikkö”!) Hakemukset voi jättää myös sähköpostitse: Yht. Paikkoja avoinna Julistetaan haettavaksi Herättäjä-Yhdistys ry hakee musiikkija aluesihteeriä ajalle 17.5.2018–22.3.2019 hoitamaan Herättäjä-Yhdistyksen musiikkityötä sekä aluetyötä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen alueella. Lisätietoja: Nuorisotoimisto / Berg 040 3126642. Koeaika kuusi kuukautta. Palkkaus on kirkon virkaja työehtosopimuksen viran J20 hinnoitteluryhmän mukaan. Hakemukset 26.2.2018 klo 16 mennessä osoitteeseen Herättäjä-Yhdistys, PL 21, 62101 Lapua tai simo.juntunen@h-y.fi. Hallintopäällikkö toimii myös yhteisen kirkkoneuvoston kokousten sihteerinä. Eduksi katsotaan kauppatieteen maisterin tutkinto. Lisätietoja: Kanttori Riina Tölli 040 312 6610; khra Mika Lehtola 040 312 6601 tai (etunimi.sukunimi@evl.fi). Hakemukset pe 2.3.2018 klo 15 mennessä osoitteeseen: Lappeen seurakunta, PL 45, 53101 LAPPEENRANTA. koulutyö, tyttötyö, kerhotyö sekä toimiminen nuorisotiimissä. Nuorisotyöntekijän tehtäviin kuuluu mm. HELSINGIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Vantaankosken seurakunnan III kappalaisen viran Hakuaika virkaan päättyy 2.3.2018 klo 15.00. klo 10–11.30 Café Mikael Mikaelintuvassa. kirkkoneuvoston puheenjohtajalle Daniel Norrbackille. Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Odotamme sinulta yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja sekä valmiutta liikkua laajan Lappeen seurakunnan alueella. Lähetä CV liitteenä. Viransijaisuuteen valittavalta edellytetään hyvää yhteistyökykyä ja vuorovaikutus taitoja, kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä valmiutta liikkua laajan Lappeen seurakunnan alueella. Hakemukset pe 30.8.2013 klo 14.00 mennessä osoitteella Lappeen seurakunta, PL 45, 53101 LAPPEENRANTA. Pe 16.2. LAPPEEN SEURAKUNNASSA on haettavana NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRANSIJAISUUS Työntekijämme jää opintovapaalle 2.9.2013 – 31.5.2014 sekä 1.9.2014 – 31.5.2015. Kristiinankaupungin seurakuntayhtymä julistaa haettavaksi HALLINTOPÄÄLLIKÖN VIRAN Virka tulee ottaa vastaan mahdollisimman pian tai sopimuksen mukaan. www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. Viran vaativuus 502. Sinulla tulee olla hyvät ruotsin ja suomen kielen taidot. Lisätietoja: Simo Juntunen, 050 337 1535. Palveluhakemisto Varaa paikkasi Palveluhakemistosta Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi www.sacrum.fi Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Yhteisvastuun tuotteet. 08 4639 200 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. Hakuilmoitukset ovat kokonaisuu dessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: www.oulun hiippakunta.evl.fi. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. Palkkaus määräytyy vaativuusryhmä 502 mukaan. Kuoreen merkintä ”Sijausuus”. Hakijalta edellytetään taloudellista koulutusta tai vastaavaa työkokemusta. OULUN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Pelkosenniemen seurakunnan kirkkoherran viran sekä Kannuksen seurakunnan kappalaisen viran Hakuajat päättyvät 9.3.2018 klo 15. Lappeen srk:ssa on haettavana kanttorin viransijaisuus loppuvuodeksi 2018 (tai sopimuksen mukaan) . Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. Ennen sijaisuuden vastaanottamista on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus sekä rikosrekisteriote (RLL 6§). Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 129,00 € Kotimaa-lehti ja DigiPro-paketti 12 kk 147,00 € DigiPro-paketti 12 kk 120,00 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. Hallinto päällikkö vastaa yhtymän taloudesta. Kuoreen merkintä sijaisuus. Sähköposti: daniel.norrback@evl.fi Lisätietoja antaa: Daniel Norrback (040-586 2370). Sijaisuus täytetään sopimuksen mukaan. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä KOTIMAA | 15.2.2018 29. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: helsinginhiippakunta.evl.fi” Seurakunnat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ota yhteyttä ilmoitusmyynti p. Töitä on tarjolla myös kesälle 2014
Ke 21.2. ti 20.2. Toki elokuvassa esitetään myös Uudesta testamentista tutut kiusaukset, nälän tyydyttäminen, Jumalan koetteleminen, maailman rikkauksien omistaminen. Pyhän Marian kirkko Helsinki. Jos käytettävissämme olisi vain Markuksen evankeliumi, josta tämän sunnuntain saarnateksti on peräisin, emme tietäisi kiusausten sisällöstä mitään. Todistuspuheenvuoro Heikki Rautiainen ja turvapaikanhakijat Ahmed ja Mehdi. tV1 klo 10.00 Jumalanpalvelus. kirjailija Torsti Lehtinen, Helsinki. pastori Nanna Helaakoski, Helsinki. Voimaton Kristus voi vain parahtaa: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Kuinka moni onkaan oman elämänsä kärsimyksissä saanut voimaa tästä heikosta ja häväistystä Kristuksesta. Kun 19:3–9) tai Jumala ruokki kansaansa mannalla ja viiriäisillä autiomaavaelluksen aikana (2. Tietysti kohtaus on silkkaa mielikuvitusta, tässä tapauksessa elokuvan taustalla olleen romaanin kirjoittajan Nikos Kazantzakiksen kuvitelmaa. Ma 19.2. kasvatustyöntekijä Kaarina Lyhykäinen, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. kappalainen Seppo Viljasjärvi, Kanttorina ja urkurina Heikki Koljonen. Toinen koitos seuraa, kun Jumalan poika päätyy ruoskittuna ja runneltuna ristille. Liturgi vt. Sunnuntain aihe on kertomus Jeesuksen kiusaamisesta autiomaassa. iltahartaus klo 18.50. Tämän heikkoudessaan voitokkaan Vapahtajan seuraajiksi paastonaika kutsuu meitäkin. Hän eli villieläinten joukossa, ja enkelit pitivät hänestä huolta. pastori Tiinakaisa Honkasalo, Turku. pe 16.2. Vaikka Jeesus palaa autiomaasta, villieläinten keskeltä, voittajana, on kyse vasta ensimmäisestä koitoksesta. to 22.2. oppilaitospastori Tiina Keinänen, Vaasa. Vain suostumalla kiusauksiin Jeesus voittaa ne. Kyse oli kuvitelmasta – kiusauksesta, jonka enkeliksi naamioitunut Saatana kuiskutti ristiinnaulitun korvaan. Markus toteaa ainoastaan, että Jeesus oli autiomaassa neljäkymmentä päivää Saatanan kiusattavana, mutta ei esimerkiksi sitä, että hän paastosi tuon ajan. kasvatusasian koordinaattori Sirpa Okulov, Ortodoksinen kirkko, Kuopio. Virret: 940:1-2, 940:3, 940:4, 939:1,2,4,6 , 305, 774, 475:4. 3:1-7 (8-19), Hepr. Jeesus ei joudu autiomaahan sattumalta, vaan Henki ajaa hänet Saatanan kiusattavaksi. tekstit: Ps. 1:12-13. Yle Radio 1 klo 11.00 Jumalanpalvelus Kuopion helluntaiseurakunnasta. 1. näyttelijä Laura Malmivaara lukee Siirakin kirjaa. Neljäkymmentä päivää hän oli autiomaassa Saatanan kiusattavana. Katolisen kirkon messu. viestintäpäällikkö Mikko Hieta, Hämeenlinna. Jeesuskaan ei saa helppoa elämää. 1:16-20 tai 1. Moos. | ensi pyhänä | | radio & tv | K olmekymmentä vuotta sitten Suomessakin kohistiin Martin Scorsesen elokuvasta Kristuksen viimeinen kiusaus. Hänestä, josta sunnuntain Uuden testamentin lukukappaleessa sanotaan: ”Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan” (Hepr. Yle Radio 1 klo 10.00 Jumalanpalvelus Keuruun kirkosta. 16). Loppuuko Jumalan mielisuosio. 2:9, 17-18, Mark. 2:18). Yle Radio 1 Aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50. Liturginen väri on violetti tai sininen. Mutta kuinka todentuntuista ja puhuttelevaa! Kuinka inhimilliseksi ja samastuttavaksi se tekee maailman Vapahtajan! Jos et ole nähnyt elokuvaa tai lukenut kirjaa, varo juonipaljastusta: Kristus voittaa tämänkin kiusauksen. pastori Mauri Vihko, Espoo Jumalanpalvelukset Sunnuntai 18.2. Päinvastoin maininta enkeleistä pitämässä Jeesuksesta huolta tuntuisi viittaavan siihen, että enkelit ruokkivat Jeesusta – kuten enkeli huolehti profeetta Elian syömisestä autiomaassa (1. paastonajan sunnuntai (Invocavit). Loukkaantumista aiheutti etenkin kuvaus Jeesuksen avioliitosta ja perheestä. Alttarilla on kaksi kynttilää. pe 16.2. Näistähän Matteus ja Luukas evankeliumeissaan kertovat. 91:1-4, 11-12, Jes. Outi Lehtipuu Kirjoittaja on eksegetiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. paastonajan sunnuntai Markuksen evankeliumi 1:12–13 Henki ajoi Jeesuksen autiomaahan. to 22.2. pastori Panu Pihkala, Helsinki. Ke 21.2. Kolehti kannetaan medialähetystyöhön Intiassa Medialähetys Sanansaattajat ry:n kautta. Ma 19.2. Miksi kärsiä kun voit elää onnellisena rakastamasi naisen kanssa?” Juuri tämä oli Kristuksen viimeinen kiusaus: unohtaa kutsumuksensa ja elää niin kuin tavalliset ihmiset. Näin siitä huolimatta, että edellä on juuri kerrottu Jeesuksen kasteesta ja siitä, kuinka taivaasta kuuluu Jumalan ääni: ”Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt.” Jumalan suosio ei tarkoita ajallista hyvinvointia. Vain joutumalla Jumalan hylkäämäksi, Jeesus kukistaa kuoleman. La 17.2. ti 20.2. Saarna kirkkoherra Ossi Poikonen. pastori Minna Jaakkola, Helsinki. Moos. ”Astu alas, kun kerran voit. La 17.2. Saarna Heimo Enbuska. tiedottaja Eva Wäljas, Tampere. pyhä | Kuva: Gun Damén KOTIMAA | 15.2.2018 30. Mielensäpahoittajilta jäi usein huomaamatta, että elokuvassakaan näin ei tapahtunut ”oikeasti”. La klo 18. Kiusausten voittaja 1. Pääselebrantti: isä Oskari Juurikkala
Toimin myös kirkossa ehtoollisavustajana. Kun olen miettinyt niitä eri kanteilta, näen kummatkin mahdollisena. Olen kouluasioiden myötä usein pohtinut niin Raamatun luomiskertomusta kuin evoluutioteoriaakin. Etsin tapahtuneeseen vastauksia Raamatusta, pohdin miksi näin kävi hänen kohdallaan. luankin pitää kiinni niin Raamatun sanasta kuin tieteellisestä näkökulmasta. Mielestäni Raamattu ei ainakaan kehota tällaiseen toimintaan. Raamattu antoi minulle rauhaa tässä asiassa. Pyhäkoulu oli tuolloin luonnollinen valinta, sillä kotonani kunnioitettiin kristillisiä arvoja. Hänellä todettiin heti syntymän jälkeen sydämen rytmihäiriöitä, joiden hoito alkoi välittömästi lääkityksellä. Sain Raamatun luvusta myös kaipaamaani rauhaa, minulle tuli tunne asioiden järjestymisestä. Se on mielestäni hyvä asia, sillä Raamattu antaa elämälle suuntaa. Raamattu avautui minulle ensimmäisen kerran laajemmin rippikoulussa, missä käsittelimme ja pohdimme useita erilaisia kysymyksiä. HaMaija p. Minua kiinnosti erityisesti tieto pelastuksesta, eli miten ihmisen pitäisi elää ja toimia saadakseen pelastuksen. Tunsin hänen ensimmäisen elinvuotensa ajan suurta huolta asiasta ja mietin, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Raamatun luku on nykyisin jäänyt turhan vähälle. | Kuva: Tomi Olli Rakas raamatunkohta Psalmi 139 1-3 Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. ToMi olli Antti Joensuu ” Minua harmittaa, kun Raamattua käytetään lyömäaseena tai sen sanomaa tulkitaan omien etujen ja näkemysten mukaisesti. Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni. Uskon tällaisen palvelutehtävän olevan Raamatun oppien mukainen. Jumala-suhde on minulle kuitenkin tärkeä, ja esimerkiksi iltarukous kuuluu oleellisena osana elämääni. Raamattu oli minulle suuri apu noin kymmenen vuotta sitten tyttäreni syntyessä. Yksi syy siihen on elämän kiireisyys. Olemme myös saaneet lasten vanhemmilta kiitosta siitä, että Raamattu on mukana uskonnon opetuksessa. S ain ensimmäisen kontaktini Raamattuun käydessäni pyhäkoulussa Alajärven Paalijärvellä. Raamattu kuuluu opetussuunnitelman mukaisesti myös koulumme uskonnon opetukseen. Koin tuolloin samanlaisen tunteen kuin rippikoulussa ollessani, tiedostin kaikella olevan tarkoituksensa. Minua harmittaa, kun Raamattua käytetään lyömäaseena tai sen sanomaa tulkitaan omien etujen ja näkemysten mukaisesti. KOTIMAA | 15.2.2018 31. | Raamattu ja minä | Raamatusta elämälle suunta alajärveläinen antti joensuu, 40, on alakoulun rehtori. Kaikki menikin lopulta hyvin, ja tyttäreni on tänä päivänä iloinen koululainen. Työskentelen Alajärven Hoiskossa alakoulun rehtorina. En pidä myöskään siitä, että eri uskontokunnat kritisoivat toisiaan tehden itsestään muita parempia. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni. Ymmärsin samalla kaikella olevan tarkoituksensa. Evoluutio antaa vastauksia kysymyksiin maailman kehittymistä, ja luomiskertomus siihen, miksi ja mitä varten kaikki tapahtui
Mies söi hitaasti leipiään ja kun kaikki eväät oli nautittu, hän nojautui taaksepäin puuta vasten. Tätä mies hätkähti. Oli aika juoda hyvin ansaitut kahvit. Outoa oli vain se, ettei hän ollut koskaan käynyt saarnatuolissa, tavallinen seurakunnan rivijäsen kun oli. Mies etsi vaaran laidalta sopivan tuulettoman kohdan, otti sukHiihtoretki holvistoon Luonnon arkkitehtuuri käyttää tykkyä kauniissa ja kylmässä maisemassa. Oikeasti tykky vahingoittaa kasvustoa. Kuva on pudasjäveltä, Syötteeltä. Metsän puut ovat kirkkosalin pilareita. Tarina kertoo miehestä, joka lähti hiihtämään umpihankeen. Puunrunko toimi selkänojana. Osoittivat sormella ja kuiskuttivat. set jalastaan, ja asetti ne lumipenkalle istuimeksi. Se alkoi jo lämmittää. Unessa mies meni kirkkoon ja kapusi saarnatuoliin. luomakunta KOTIMAA | 15.2.2018 32. Ja niitä oli monta. Jos pysyn ladullani, suothan haudallani kasvaa tykkypuun. Maisema alkoi avartua. Myöhemmin mies kävi varta vasten lapsuutensa kirkossa katsomassa, oliko se samanlainen kuin unessa. Monissa kohdin oli, mutta unikuviin oli sekoittunut piirteitä kaikista muista kirkoista, joissa hän elämänsä aikana oli käynyt. Puut nuokkuivat lumen painon alla ja näyttivät kuin kirkkosalin holvilta. Unen aikana ei aluksi tapahtunut muuta kuin että mies käänsi hitaasti katsettaan ja aina kirkkosalista tuli esille uusia yksityiskohtia. Tämän lumisessa metsässä tapahtuneen oudon sattumuksen vuoksi mies ei enää koskaan vastannut kenellekään, että metsä on minun kirkkoni. Täältä pitää päästä äkkiä pois, hän jupisi. Äkkiä mies havahtui hereille. Unen kirkossa mies alkoi hätääntyä, sillä hänestä tuntui, että kaikki katsoivat häntä, joka oli ilman lupaa noussut saarnatuoliin. Aurinko paistoi. Mies tunnisti sen lapsuutensa kirkoksi. Olli Seppälä Tykky muovaa puista pilareita ja holvistoja. Myös ihmisen kannalta tykky voi olla vaarallista, se esimerkiksi vahingoittaa sähköjohtoja ja rakennuksia. Mies kohotti katseensa sitä kohden. Aikansa hiihdettyään mies tuli joen varrelle. M etsä olkoon kirkkoni, sanoo moni suomalainen – toisissaan tai leikillään – kun häneltä kysytään, käytkö sunnuntaisin kirkossa. Hänen oli kylmä, sillä aurinko ei enää lämmittänyt. Hän laittoi silmät kiinni ja luomien läpi auringon säteet vaivuttivat hänet uneen. Sieltä hän katseli kirkkosalia ja sen mahtavaa arkkitehtuuria, pylväitä, penkkirivejä, kuoriosan valoisuutta ja urkuparven mahtipontisuutta. Nihkeä hiki punki miehen otsalle. Talvisen metsän lumiset puut ovat kirkon kaarirakenteet. Sieltä hän jatkoi aarnimetsän läpi vaaran juurelle ja ryhtyi nousemaan sen reunaa pitkin eteenpäin. Mies hätääntyi ja alkoi nopeasti hamuta suksia jalkaansa. Hänellä oli mukanaan termoskannussa kahvia ja voipaperiin käärittyjä juustoleipiä. | Kuva: Matti Karppinen Rukous Herra, minä matkamies lumisen maan, sun luokses kerran hiihtää saan. Ja aivan erityisesti tykky saa puut taipumaan kuin keskiaikaisen katedraalin holviston. Maisema oli jotenkin muuttunut