joUlUKUUta 2016 | hinta: 3,70€ | 111. vuosikerta | 0043595–16–51 50 K r Is tI In A K o n to n Ie m I. Sivut 12–15 Kohtuullisuus on nykymenosta kaukana, Päivi Ketolainen kirjoittaa esseessään. Sivut 12–15 MESSU KESKIÖSSÄ MESSU KESKIÖSSÄ Kirkkoherra Matti Tolvanen iloitsee siitä, että Kangasniemen jumalanpalvelusryhmissä toimii 140 vapaaehtoista. Seurakunnat vaihtavat ideoita ja kokemuksia messun virkistämiseksi. Kirkkoherra Matti Tolvanen iloitsee siitä, että Kangasniemen jumalanpalvelusryhmissä toimii 140 vapaaehtoista. SIvUt 16–17 Imaami Anas Hajjar kertoo, miksi pääkaupunkiseudulla tarvitaan uusi moskeija. SIvUt 6–7 15. Seurakunnat vaihtavat ideoita ja kokemuksia messun virkistämiseksi
Siksi emme voi asettua vaaraan vastustaa Jumalan rakkauden täydellistä vapautta, jolla hän käy sisään jokaisen ihmisen elämään. Paavi Franciscus kirjeessään Misericordia et misera Laupeuden riemuvuoden päätyttyä 20.11.2016.. Joulusiivouksissa huomattava. Kaupunkilähetyksen murukokoelmiin Betaniassa ja Sörnäisissä vastaanotetaan kiitollisuudella lahjoina kaikenlaisia vanhoja tavaroita kuten vaatteita, jalkineita, vanhoja kalosseja, rikkinäisiä huonekaluja, leikkikaluja, kirjoja, paperia, sanomalehtiä, rautaja messinkitavaroita sekä pulloja. Kuopion sisälähetysyhdistyksen toimesta jo muutamia vuosia ilmestynyt seurakuntalehti, Siunausta Koteihin, joka on levinnyt pääasiallisesti vain Kuopion kaupunkiin ja maalaiskuntaan, on tänä syksynä päätetty saada ensi vuoden alusta lukien koko Pohjois-Savoa käsittäväksi seurakuntalehdeksi. Siksi se oli vuoden 2016 tärkein puhe. Santos muistutti myös siitä, että rauhan rakentaminen on kuitenkin aina vaikeampaa kuin sodan lietsominen. Mikään, mitä katuva syntinen tuo Jumalan laupeuden eteen, ei voi jäädä vaille hänen anteeksiantonsa syleilyä. Kolumbiassa alkaa nyt uusi vaihe historiassa, mutta monilla muilla alueilla työ rauhan puolesta on kesken. sodan toisen osapuolen, sissijärjestö Farcin, uhreja osallistui Oslon juhlallisuuksiin. Armo sai Saaran vatsan pyöristymään. Yksi heistä on Leyner Palacios. Sittemmin Farcin edustaja on pyytänyt anteeksi Leyner Palaciokselta – ja hän on antanut anteeksi. Palacios menetti iskussa 32 sukulaistaan, muun muassa molemmat vanhempansa ja kolme nuorempaa veljeään. Heistä polveutuisi kansa, jonka kautta kaikki maailman kansat tulisivat siunatuiksi. Jose Manuel Santos sanoi puheessaan, että kun rauha on mahdollista Kolumbiassa, se on mahdollista myös muualla maailmassa, Syyriassa, Jemenissä ja Etelä-Sudanissa. Siksi kukaan meistä ei voi asettaa ehtoja laupeudelle; se on aina taivaallisen Isän ilmainen lahja, rajattoman ja ansaitsemattoman rakkauden teko. • Se tapahtui juuri siihen aikaan, jonka Jumala oli ilmoittanut. 21:2. Ihmisestä riippumatta alkaa tapahtuu jotakin vain siksi, että Jumala on hyvä ja kaikkivaltias. Sieltä suojaa hakeneista ihmisistä kuoli lähes 80, heistä valtaosa lapsia. Presidentti jatkoi: ”Tai kuten me uskon ihmiset sanomme, me olemme kaikki Jumalan lapsia.” Juan Manuel santos asettui rohkeasti toivon puolelle. Heistä, kahdesta vanhasta ihmisestä! Vaikka rouva oli jo menopaussinkin kokenut. Kaksi tuhatta vuotta myöhemmin saman koki koskematon teinityttö Maria. Vuoden tärkein puhe Kun rauha Kolumbiassa on mahdollista, se on sitä myös muualla maailmassa. Mahdottomasta voi tulla mahdollista. Kun teette joulusiivouksenne, muistakaa Kaupunkilähetyksen murukokoelmia. Kaunis nainen lähti kaukaa Kaldean maasta siirtolaiseksi oudoille seuduille, sillä sinne Jumala oli käskenyt hänen miehensä mennä. Palkittu Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos on vaikuttanut keskeisesti viisi vuosikymmentä kestäneen sisällissodan päättymiseen. Vihollisten sijaan pitää opetella puhumaan vastustajista. Presidentti Santos pitääkin yhtenä sodan paradoksina, että eniten kärsineet ihmiset ovat kaikkein alttiimpia antamaan pahantekijöilleen anteeksi ja kohtaamaan tulevaisuuden vailla vihaa. Vapahtajaa, jonka kautta kaikki maailman kansat tulivat siunatuiksi. Siinä on kuollut yli 220 000 ihmistä ja kahdeksan miljoonaa kolumbialaista on joutunut jättämään kotiseutunsa. Toukokuussa 2002 kotitekoisen kranaatinheittimen ammus osui hänen kotikylänsä kirkkoon. • Millaisia mahtoivat olla pariskunnan keskustelut kamelinmaitokupposen ääressä, kun Abraham oli saanut käsittämättömän tiedon. Santos puhui myös siitä, että kaikki ihmiset ihonväristä, uskonnosta ja rodusta huolimatta ovat viime kädessä osa samaa maailmaa ja ihmisyyttä. Lauantaina Istanbulissa tehdyissä iskuissa kuoli 40 ihmistä. Moos. Hän korosti myös eri osapuolten kunnioittamisen merkitystä. 1. 1 2 . 2 KOTIMAA 1 5. Hän kantoi kohdussaan Abrahamin jälkeläistä. 2 01 6 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Olli Seppälä Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus lukijamäärä 64 000 KMT 2016 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi 15.12.1916 uusi seurakuntalehti Pohjois-Savoon. DAnIelle MIeTTInen A utuaita rauhantekijät: He saavat Jumalan lapsen nimen. Tämä jae Matteuksen evankeliumista nousi mieleen, kun viime lauantaina seurasi suoraa lähetystä Oslosta, Nobelin rauhanpalkinnon jakotilaisuudesta. Myöhään ja aikaisin N eljännen adventin Vanhan testamentin teksti tuo seuraksemme Saaran. Se edellyttää kuitenkin tehtyjen vääryyksien myöntämistä. • Saara tunsi omissa nahoissaan, mitä Jumalan lupaus tarkoittaa. Sunnuntaina Kairossa tehtiin terrori-isku koptien katedraaliin, jossa kuoli ainakin 25 ihmistä
joulukuuta. Kausi on kaksivuotinen. Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu laajasalo on valittu Helsingin seurakuntayhtymän johtajaksi. Ratkaisun taustalla on Helsingin seurakuntien toimintakulttuurin muutosprosessi, sanoo seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa raittila. Laajasalo alkaa hoitaa yhtymänjohtajan tehtävää kirkkoherran työn ohella 1.1.2017. Ylivieskan puukirkon polttamisesta syytetty 27-vuotias mies on todettu syyntakeettomaksi. Laajasalosta seurakuntayhtymän johtaja . KuvA: AMr AbdAllAh dAlSh / rEuTErS / lEhTIKuvA sTI kutsui järjestöt neuvonpitoon avioliittolaista . Marraskuun lopussa hankkeen päävastuuseen nimettiin Kirkkohallitus. 2 01 6 VIIKON KUVA KOONNUT: NOOrA wIKMAN-hAAVIsTO Egyptissä ainakin 25 ihmistä kuoli ja kymmeniä loukkaantui pommi-iskussa koptikristittyjen katedraaliin sunnuntaina. Yhteinen keittiö -hankkeessa osallistujia ei rajata. Sari Essayah valittiin ryhmän puheenjohtajaksi. Ylivieskan kirkko paloi pääsiäislauantaina 26.3. Neuvonpito järjestetään vuodenvaihteen jälkeen, 19. KOTIMAA 3 1 5. Sen tarkoituksena on ”Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. Mielentilatutkimuksen tulokset on julkistettu poikkeuksellisesti ennen oikeudenkäyntiä. Suomen teologinen instituutti (STI) on kutsunut jäsenjärjestöjensä edustajat koolle keskustelemaan avioliittolain muutoksesta. Sosiaalija terveysministeriö on myöntänyt Kirkkohallitukselle toimintaan miljoona euroa. Ylivieskan kirkkopalosta syytetty oli syyntakeeton . Ryhmä seuraa maailman tapahtumia ja pyrkii esimerkiksi vetoomuskirjeillä auttamaan uskontoon ja omantunnonvapauteen liittyvän vainon kohteiksi joutuneita. Hankekuvauksen mukaan Yhteinen keittiö on kaikille tarkoitettu matalan kynnyksen paikka, jossa kokoonnutaan suunnittelemaan, valmistamaan ja nauttimaan yhdessä terveellistä ruokaa. Tähän mennessä kokoon on saatu 12 kansanedustajaa kristillisdemokraateista, sosiaalidemokraateista, perussuomalaisista ja keskustasta. Kyseessä on ministeriöstä lähtöisin oleva Yhteinen keittiö -hanke. Kirkko kiinnostui hankkeesta, koska osallisuutta tukeva ja yksinäisyyttä torjuva hanke on diakoniatyön ytimessä, sanoo diakonian asiantuntija Tiina Saarela Kirkkohallituksesta. Kirkon konservatiivisten järjestöjen väki odottaa Auvisen mukaan avioliittolain muutosta ”varpaillaan”. KIMMo brAndT / EduSKunTA Eduskuntaan perustettiin uskonnonvapausryhmä suomen evankelis-luterilainen kirkko alkaa organisoida eri puolilla maata toimintaa, jossa kokoonnutaan tekemään ruokaa ja syömään yhdessä. Monet uhreista olivat sunnuntain jumalanpalvelukseen osallistuneita naisia ja lapsia. Järjestöissä odotetaan, miten tuomiokapitulit reagoivat pappeihin, jotka ovat ilmoittaneet olevansa valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Puheenjohtajaksi valitun kansanedustaja Sari Essayahin (kd) mukaan ryhmän perustamista ovat toivoneet muun muassa Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen Evankelinen Allianssi ja Marttyyrien ääni -järjestö. Tehtävässä aloittaminen edellyttää vielä, että Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli hyväksyy kirkkoherran sivutoimiluvan. Auvinen uskoo, että jos kirkko hyväksyy vihkimiset käytännössä, yhä suurempi joukko järjestöissä aktiivisesti vaikuttavista ihmisistä eroaa kirkosta. Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi tuomitsi iskun jyrkästi ja julisti maahan kolmen päivän suruajan. Kukaan ei heti ilmoittautunut iskun tekijäksi, mutta terroristijärjestö Isis nimitti iskua sosiaalisessa mediassa ”siunatuksi teoksi”. Toiminnasta kiinnostuneet tahot hakivat rahoitusta alkusyksystä. Yhtymänjohtajan tehtävää on aiemmin hoitanut oman toimensa ohella yksi Helsingin yhtymän osastonjohtajista. Egyptissä on noin yhdeksän miljoonaa koptia, mikä on kymmenesosa maan väestöstä. STI:n pääsihteeri ville Auvisen mukaan toive kokoontumisesta on tullut järjestöiltä. Usein niin sanotut matalan kynnyksen kohtaamispaikat on suunnattu tietylle kohderyhmälle. Asian käsittely jatkuu Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa 29. artiklan mukaisesti edistää mielipiteen-, omantunnonja uskonnonvapauden toteutumista”. Miljoona euroa yhteiseen ruuanlaittoon ja aterioihin Osallisuutta tukeva ja yksinäisyyttä torjuva hanke on diakoniatyön ytimessä.. Eduskuntaan on perustettu uskonnonja omantunnonvapausryhmä. KuvA. 1 2 . Nyt tehtävään valittiin ensimmäistä kertaa virkamiehen sijaan kirkkoherra. tammikuuta. Hänen mukaansa tapaamisessa saatetaan myös allekirjoittaa yhteinen julkilausuma
Tapaus avaa uusia näkymiä valtakunnalliseen liitoskeskusteluun. seurAKunTAlIITOs Hollolan keskiaikainen harmaakivikirkko oli nykyisen Päijät-Hämeen muinainen keskus. 2 01 6 V uoden vaihteen jälkeen Kärkölän, Padasjoen ja Kuhmoisten seurakunnat kuuluvat kappeleina jälleen ikivanhaan emäseurakuntaansa Hollolaan. Kuhmoisten ja Padasjoen seurakunnat liittyvät Hollolaan, vaikka yhteinen maaraja puuttuu. 4 KOTIMAA 1 5. – Kun seurakunta tekee aloitteen vapaaehtoisesta liitoksesta, alueen ei tarvitse olla yhtenäinen, kunhan ratkaisu on toiminnan, hallinnon ja talouden kannalta tarkoituksenmukainen, projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkohallituksen seurakuntarakenteiden kehittämishankkeesta sanoo. Poikkeuksellinen liitos astuu voimaan hOllOlA Vuoden vaihteen jälkeen Kärkölä, Padasjoki ja Kuhmoinen yhdistyvät Hollolan seurakuntaan. Menettelytapa on lajissaan ensimmäinen, mutta kirkkolain mukaan mahdollinen. KUva: JUHana Säde / Hollolan SeUraKUnta Viimeinen niitti oli, kun avoinna olleeseen kirkkoherran virkaan ei ollut hakijoita.. Paikallishistoriaa tutkinut Kuhmoisten kirkkovaltuuston puheenjohtaja Seppo Unnaslahti muistuttaa, että jo katolisella ajalla Kuhmoinen kuului Hollolan seurakuntaan. 1 2 . Yhdistynyt seurakunta ei muodosta yhtenäistä maantieteellistä aluetta
Jo katolisista ajoista Kuhmoinen kuului Hollolan seurakuntaan, hän muistuttaa. Entisaikojen vilkas kyläkunta Päijänteen rannalla on taantunut lähinnä kesänviettopaikaksi. 2 01 6 Diakoni Tarja Vesikallio veti marraskuussa Ruolahden ja Pihlajakosken kylien yhteistä päivätuokiota Mirjam Kauppisen kotona. Väkimäärä on vähentynyt vanhusvoittoisessa seurakunnassa niin, että rippikouluryhmät eivät tahtoneet enää täyttyä. Päivi Aaltonen sanoo, että Kärkölä tuo yhteiseen pöytään rikkaan musiikkielämän ja pienen seurakunnan yhteistyövalmiuden. Iloinen puheensorina kuuluu rappusille asti. – Ei mehtiä täältä mihinkään viedä, täällä ovat ja pysyvät, toteaa Seppo Unnaslahti. Yhteiseen seurakuntaneuvostoon on liittyville seurakunnille varattu kiintiöpaikat seuraaviin vaaleihin saakka. Padasjoen ja Kuhmoisten kappelilla ei ole ollenkaan yhteistä rajapintaa tulevan emäseurakuntansa kanssa. Kärkölästäkin tulee kappeliseurakunta. Väliin jää Asikkala, joka sekin oli aluksi neuvotteluissa mukana. – Valtuustossa aion tuoda esille pienten yhteisöjen toiminnan tärkeyttä, suunnittelee Järvenpää. Kappeliseurakunnilla tulee olemaan oma kappelineuvosto, joka päättää oman kulmakunnan käytännön asioista. Tällä kertaa hän ottaa puheeksi vuoden vaihteessa tapahtuvan seurakuntaliitoksen. Ne neuvottelut eivät tuoneet tulosta, mutta etelän suunta sytytti kipinän roihuun. Onkos teistä joku joskus käynyt Hollolan kirkossa. Alustavia tunnusteluja oli käyty aiemmin pohjoisen suuntaan, Jämsään päin. Sen jälkeen kaikki ehdokkaat valitaan suoralla vaalilla. Kärkölä ja Hollola sijaitsevat vierekkäin. Seurakunnallisten palveluiden he uskovat jatkuvan Padasjoen ja Kuhmoisten kappeliseurakunnassa kuten tähänkin asti. – Kylän alueella asuu vakituisesti vain viisi lapsiperhettä, laskee Kauppinen. Se, mitä Kuhmoinen ja muut yhteen liittyvät seurakunnat saavat, on byrokratian keventyminen ja liikkumavara niin työntekijäresurssien kuin muidenkin seurakunnallisten palveluiden suhteen. Ruolahden ja Pihlajakosken kylien yhteistä päivätuokiota vetää diakoni Tarja Vesikallio. – Ensi vuonna nämäkin kylät kuuluvat Hollolan seurakuntaan. 1 2 . Unnaslahti on kotiseutuneuvos ja innokas paikallishistorian tutkija. Kuvassa myös Laila Ranta, Salli Salonen, Marja-Liisa Kauppinen, Kaarina ja Timo Hakala, Kirsti Korppila. Samalla aikataululla Hollolaan liittyy Kärkölä, jossa liitospäätös oli niin ikään yksimielinen. Kuhmoisissa on toive, että edustus säilyisi jatkossakin. Täältä Kuhmoisten perukoilta tulee yli sata kilometriä matkaa Hollolan ”isolle kirkolle”. Kuhmoisten seurakunnan komeat ja hyvin hoidetut perämetsät ovat käsite, ja niiden menetystä on joku seurakuntalainen voinut mielessään aprikoida. – Olemme jo aiemmin Hämeenkosken seurakunnan kohdalla saaneet kokemusta siitä, mitä kappeli tuo tullessaan. Tilaisuus pidetään kerran kuussa vuoronperään eri kodeissa. Nyt viranhaltijoita on pienissä työyhteisöissä vain muutamia. Neuvottelualoite syntyi Padasjoella, josta otettiin yhteyttä Kuhmoisiin viime vuodenvaiheessa. Kuhmoisten seurakunta oli tehnyt peräjälkeen useita alijäämäisiä budjetteja. Muutama käsi nousee. KOTIMAA 5 1 5. Tervon mukaan tulevaisuus voi tuoda kuitenkin uudet paineet, sillä rakennusprojekteja ja muita rahanreikiä on luvassa. – Kuhmoinen on liittynyt ja itsenäistynyt menneinä vuosisatoina useaan kertaan. Mirjam Kauppisen ikkunasta loistaa valo hämärtyvään iltaan. Kahvinjuonnin lomassa vaihtuvat kuulumiset, sillä muita naapurustoa koolle tuovia tapahtumia ei juuri ole. Nytkin liitosneuvottelut antoivat vahvan luottamuksen hyvään yhteistyöhön, vakuuttaa Hollolan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eila Iivari. – Mutta siihen se jäi, sanoo Asikkalan kirkkoherra Petri Tervo. Ikääntyneet naapurukset kuitenkin arvelevat, ettei heidän tule käytyä Hollolassa kuin korkeintaan tutustumisretkellä. – Liitosneuvottelut alkoivat sopivalla hetkellä, sanoo Kuhmoisten kirkkovaltuuston puheenjohtaja Seppo Unnaslahti. Luottamushenkilöiden yksituumaisella päätöksellä Asikkala tulee jäämään itsenäiseksi keskelle Hollolan seurakuntaa. Hollolan seurakunnan näkövinkkelistä liitoskeskustelut sujuivat avoimessa ilmapiirissä. Monesta muusta talosta Kuhmoisten Ruolahdella valot ovatkin sammuneet. Kauppa, kirjasto ja koulu ovat sulkeneet ajat sitten ovensa. KuVa: PäiVi KeToLainen – Sen sijaan, jos liitos tapahtuu kuntaliitoksen myötä, kuntarakennelaki edellyttää pääsääntöisesti yhtenäistä maa-aluetta. Talon emäntä on laittanut pöydän nätiksi, sillä meneillään on seurakunnan järjestämä päivätuokio. Paikalla on kymmenkunta ikäihmistä lähikyliltä. Mitä uudet kappelit tuovat ja saavat. kyselee hän kyläläisiltä. – Lomitukset on ollut hankala järjestää, ja yhdenkin työntekijän sairausloma voi lamaannuttaa toimintaa pahan kerran, sanoo Unnaslahti. – Liitos ei meitä haittaa, jos diakonimme Tarja säilyy ja jatkaa täällä työtään, sanovat päivätuokion osallistujat. Sellaiset, jotka eivät muuten pääse kodeistaan liikkeelle, tuodaan taksilla paikalle, kiittää eläkeläinen Timo Hakala. Liitoksen kanssa ei ole viivytelty. PäIvI KeTOLAInen Liitos ei meitä haittaa, jos diakonimme Tarja säilyy ja jatkaa täällä työtään.. Täältä, Kuhmoisten perimmäiseltä perältä, on ”isolle kirkolle” matkaa pitkästi yli sata kilometriä. – Seurakunta sentään pitää meistä huolta järjestäen toimintaa. Suunta oli oikean tuntuinen. – Viimeinen niitti oli, kun avoinna olleeseen kirkkoherran virkaan ei ollut hakijoita. Kuhmoisten ja Padasjoen seurakunnat tekivät yksimielisen liittymispäätöksen pikaisessa tahdissa. Kirkkovaltuutettu Taina Järvenpää Pihlajakosken kylältä edustaa Kuhmoisia ainakin kahden vuoden ajan Hollolan kirkkovaltuustossa. Hän sanoo, että seurakuntien liitos ei ole mikään uusi ja ihmeellinen asia aikojen saatossa. – Liittyminen oli luonteva päätös, sillä meillä on ollut Hollolan kanssa läheiset välit seurakuntina jo ennestään, toteaa Kärkölän kirkkovaltuuston puheenjohtaja Päivi Aaltonen
Moni esiintyjä kertoi pelkäävänsä virheitä ja sitä, että tulee nolatuksi. – Joissain kouluissa järjestetään monikulttuurisia juhlia. Hän on työskennellyt muun muassa Sibelius-Akatemian suunnittelijana ja Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tuottajana. Presidentti myönsi maahanmuuttokoordinaattori Jyrki Koskelalle Suomen Leijonan ansioristin ja johdon assistentti Liisa Rinteelle (ent. Esimerkiksi Bible Gateway -sivustolla on linkit raamatunkäännökseen yli 70 kielellä. Itsenäisyyspäivän juhla koetaan arvokkaaksi, ja sitä pidetään tärkeänä myös siksi, että juhlassa on yleensä ysien tanssit. – Perinteiset joulujuhla ja kevätjuhla ovat pitäneet pintansa. Kirkkopalvelujen työntekijöille kunniamerkit . Raamattu leviää nykyisin myös verkon kautta. Kunniamerkeillä itsenäisyyspäivänä palkittujen suomalaisten joukossa oli kaksi Kirkkopalveluista vastikään eläkkeelle siirtynyttä pitkäaikaista työntekijää. Haastattelit väitöskirjaasi varten peruskoulun 8:nnen ja 9:nnen luokan oppilaita sekä opettajia. On järjestettävä juhla mikä tahansa, mielestäni tärkeintä on, että sen suunnitteluun osallistuu kaikenlaisia oppilaita. Raamattu on maailman levinnein kirja. Kuva: EsKo JäMsä Kirkkomusiikkiliiton uusi toiminnanjohtaja on jonna Aakkula . Käytännöt ovat kuitenkin kirjavia. Pelkkä erilaisten perinteiden esittely ei kuitenkaan riitä tekemään kaikista osallisia. – Yleensä samat oppilaat – musiikkiluokat, draamaryhmät, oppilaskunnan hallitus ja tutorit – järjestävät kaikki koulun tapahtumat. luokan mitalin kultaristein.. Yhteensä Raamattua on siis olemassa vähintään yhden kirjan verran 3 223 kielellä. Maailman raamatunkäännökset löytyvät verkosta . Kaikille yhteiseen joulujuhlaan saattaa kuulua myös modernisoitu jouluevankeliumi tai kristillisiä joululauluja. Hänestä on hienoa, että seurakunnan musiikkityöstä ketään ei rajata ulos laulutaidon perusteella. Tukeakseen ja kehittääkseen kirkkomusiikkitoimintaa liitto muun muassa järjestää koulutuksia ja tapahtumia, tekee viestintää ja kustantaa nuotteja. ”Kanttorit ovat monitaitureita, mutta osa kanttorin ydinosaamisesta menee tässä työssä hukkaan”, Aakkula toteaa. Uusi testamentti on olemassa 1 442 kielelle käännettynä. Olisi tärkeää, että myös yleisön jäsenet ymmärtäisivät olevansa vastuussa siitä, minkälaiseksi tunnelma muodostuu. Osa olisi valmis luopumaan Suvivirrestä, jos siitä tulisi este joidenkin osallistumiselle, kertoo yhtenäisyyden rakentamista koulun yhteisissä juhlissa väitöskirjassaan tutkinut Pia-Maria Niemi. – Oppilaille tärkeää on se, että ylipäänsä on yhteisiä juhlia, jotka rikkovat kouluvuotta ja tuovat vaihtelua arkeen. 6 KOTIMAA 1 5. – Haastatteluissa tämä ei tullut esille, mutta voi olla, että monikaan ei ajattele perinteisten joululaulujen sanoituksia kovin syvällisesti, eikä näin ollen välttämättä koe niitä uskonnollisina. Koko Raamattu on käännetty vuoteen 2016 mennessä 636 kielelle. Olennaista on, että juhlassa on hyvä tunnelma ja kaikki voivat osallistua. Haastattelemani opettajat korostivat sitä, että juhlien avulla opitaan suomalaisia perinteitä ja historiaa. Mitä juhlien valmistelussa pitäisi ottaa huomioon, jotta kaikki kouluyhteisön jäsenet tuntisivat olevansa osallisia juhlasta. 1 2 . Haastattelemani oppilaat kertoivat, että yleisö saattaa huudella lavalle esitysten aikana tai vain tuijottaa puhelimiaan. TuIjA PyhärAnTA Teologian maisteri Pia-Maria Niemi tutki kasvatustieteen alan väitöskirjassaan yhtenäisyyden rakentamista koulun yhteisissä juhlissa. Kirkkomusiikkiliiton uusi toiminnanjohtaja Jonna aakkula palvelee 50 000 suomalaista kirkkomuusikkoa eli esimerkiksi maamme lukuisia kirkkokuorolaisia. Aineistossani niitä ei pidetty ongelmana. – Opetussuunnitelman näkökulmasta juhlat eivät ole vain sosiaalisia tapahtumia, vaan niiden kautta välitetään perinteitä. Jos iso osa oppilaista ei osallistu juhlan suunnitteluun, voi olla, että he eivät ole kovin hyvin mukana juhlassakaan. Hämäläinen), Suomen Valkoisen Ruusun 1. Mitkä ovat oppilaiden suosikkijuhlia kouluissa. Liiton aiemmat toiminnanjohtajat ovat olleet yleensä kanttoreita, mutta Aakkulan tausta on toisenlainen. – Joulujuhlaa vietetään nykyään usein täysin sekulaarina puurojuhlana, jonka rinnalla saatetaan järjestää joulukirkko. Entä opettajien. 2 01 6 vIIKOn henKIlö ”Kouluissa joulujuhlaa vietetään usein sekulaarina puurojuhlana” O ppilaille tärkeintä koulun juhlissa on, että kaikki voivat osallistua. Mikä juhlissa on oppilaiden mielestä olennaista. Tutkimuksessa Suvivirsi koettiin ennen kaikkea suomalaisena perinteenä. Viimeistään 2000-luvulla miltei kaikkien merkittävien kielten raamatunkäännöksiä on ollut ilmaiseksi luettavissa myös internetissä. Lue lisää ja katso linkit Kotimaa Prosta. Lue Aakkulan haastattelu Kotimaa Prosta. Uudemmista juhlista suosikkeja vaikuttavat olevan Halloween ja Ystävänpäivä. Miten kouluissa suhtaudutaan juhlien uskonnolliseen sisältöön kuten joulukuvaelmaan tai Suvivirteen. Osa oppilaista olisi kuitenkin valmis luopumaan sen laulamisesta, jos siitä tulisi este joidenkin osallistumiselle. Vähintään joitakin Raamatun kirjoja on lisäksi käännetty 1 145 kielelle
Toivon, että jo seuraavissa kirkolliskokousvaaleissa tämä asia toteutuisi. risto Kormilainen, Suomussalmen seurakunta, Kuopion hiippakunta Kannatan lämpimästi kiintiöpaikkoja juuri tai vastikään rippikoulun käyneille. 2 01 6 KIrKKOherrArAATI Satu Saarinen, Oulujoen seurakunta, Oulun hiippakunta Kannatan molempia kiintiöitä. Niistä olisi hyötyä joka suuntaan: mahdollisesti jonkin verran urautuneet ajatukset saisivat uutta, raikasta tuulta nuorten kokemusmaailmasta ja nuoret saisivat kokemuksen päätöksenteon maailmasta ja sen realiteeteista. Kirkon on nuorten suhteen ryhdyttävä sanoista tekoihin eli annettava heille reilusti tilaa myös päätöksenteossa. Menettelyn puitteissa voidaan pyytää nuorilta tai heidän edustajiltaan lausuntoja tai kutsua heidät kokoukseen kuultaviksi. Jukka GRanstRoM kirkon tulevaisuus -komitea ehdottaa seurakuntien päätöksentekoon kiintiöpaikkoja 15–17-vuotiaille nuorille ja kirkolliskokoukseen joka hiippakunnasta alle 30-vuotiasta kiintiömaallikkoa. Myös kirkolliskokousehdotus on kannatettava, kun vain selvitetään käytännön yksityiskohdat. sat u sa ari n en Jo uk o ala Pri n k k ilä R is to kor m i lainen M ar ja -Li i sa M a l mi Pe kk a V a l k e a p ää. Jouko Ala-Prinkkilä, Kauhajoen seurakunta, Lapuan hiippakunta Seurakunnan päätöksenteossa olisi hyvä huomioida entistä enemmän lasten ja nuorten näkökulmaa. Kirkkovaltuustoon on tähänkin asti valittu niin sanottuja nuorten edustajia nuorten äänillä, ja nyt nämä 15–17 vuotta täyttäneet voisivat muodostaa nuoren valtuuston jäsenen tai jäsenien kanssa nuorten asioista ja näkemyksiä esillä pitävän ryhmän. Pekka Valkeapää, Vihdin seurakunta, espoon hiippakunta ehdotukset kiintiöpaikoista nuorille ovat kannatettavia. Jos aidosti halutaan lisätä nuorten äänen kuulumista päätöksenteossa, kiintiöiden kautta se onnistuisi. Tämä voisi olla tapa kiinnittää nuoria seurakuntaan rippikoulun ja isostoiminnan jälkeen. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että muutaman nuoren voi olla vaikea motivoitua seurakunnan perinteisessä kokouskulttuurissa. Hyvä, että nuoret saavat ehdottaa keskuudestaan nuoria edustajia. Tärkeää olisi siis valita mahdollisimman nuoria edustajia. Marja-Liisa Malmi, Parikkalan seurakunta, Mikkelin hiippakunta rohkea ja raikas ehdotus. Kaksivuotinen pesti ei tunnu liian raskaalta. Kirkolliskokouksen osalta epäilen, että kirkon vaalijärjestys ei notkistu tällaiseen positiiviseen ikäsyrjintään, vaikka se muuten olisikin kannatettavaa. KOTIMAA 7 1 5. Tosin maaseudulta lähdetään opiskelemaan kauemmas, eikä arki-iltoihin sijoittuviin kokouksiin ole helppo lähteä kotiseudulle. Myös kirkolliskokouksessa olisi tärkeää saada nuorten ääni kuuluviin. Olisivathan ne ainakin yritys osallistaa nuoria päätöksentekoon sekä paikallistasolla että kirkolliskokouksessa. Selvitettäväksi jää vielä luottamuksellisuus ja vaitiolo joidenkin päätösten suhteen. Paremman tavan lasten ja nuorten kuulemiseen tarjoaa kirkon äskettäin hyväksymä lapsivaikutusten arviointimenettely, joka velvoittaa seurakuntaa arvioimaan päätöstensä vaikutukset alle 18-vuotiaisiin. Alle kolmekymppisiin kuuluvat myös monet nuoret perheet, jotka ovat usein pikkulasten toiminnan kautta aktiivisesti mukana seurakunnan työssä. 1 2 . Nuorten mukanaololla kirkko katsoo eteenpäin eikä tuijota peruutuspeiliin! Vanhojen ja pitkäaikaisten päättäjien asenteet voivat olla suurin ongelma ja este näille ideoille. Laajentaisin vielä heidän oikeuttaan niin, että he olisivat täysivaltaisia jäseniä, joilla olisi myös päätösvalta. eMILIA KArhu Mitä mieltä nuorisokiintiöistä päätöksenteossa. Rippikoulun ja isostoiminnan jälkeen osallistuminen seurakunnan päätöksentekoon voisi kiinnittää nuoria seurakuntaan. Oletettavasti tämä toisi eloa ja tuoreita näkökulmia seurakunnan hallintoon. Lapsivaikutusten arviointi on saatu osaksi päätösten valmistelua. Seurakunnan hallinnon seuraaminen kasvattaa tulevaisuuden päättäjiä. Ajattelen, että nuoruuden into, ilo ja idealismi voisi tuoda kirkollisen byrokratian rattaisiin monin paikoin toivottua draivia ja elämänmakuisuutta. Nyt nuoret itse pääsisivät paikan päälle valvomaan ainakin heitä koskevia päätöksiä
Imaami puhuu kuin köyhän kristillisen järjestön tai jäsenkatoa potevan seurakunnan työntekijä, vaikka jäsenmäärät muuttuvat päinvastaisiin suuntiin. Jos moskeijat määrittelevät rukousajat eri tavoin, yhteen kokoontuminen on hankalaa. Todistus täytyy lähettää postissa. Palvelun laatu on mitä on. Jos rukouspaikan alla tai yllä käydään kauppaa, se ei ole puhtaasti moskeija. Miten muslimien tulee suhtautua sharian käskyyn surmata luopiot. Asioita ei pidä sotkea keskenään. Hajjar uskoo, että rakennuslupa Helsingin moskeijalle lopulta heltiää. Mitä väliä sillä sitten on, rukoileeko yksin vain samaan aikaan toisten kanssa. Jotkut kristityt vastustavat moskeijan rakentamista Helsinkiin. – Asia ei ole niin, että sharia käskee. Monet kristityt kannattavat muslimien oikeutta rakentaa Suomeen suurmoskeija, koska jokaisen kansalaisen vapaus harjoittaa itse valitsemaansa uskontoa on demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Palvelun laatu on juuri nyt islamilaisessa maailmassa trendikäs puheenaihe. Syyksi on esimerkiksi sanottu, että minareetit edustavat alueen haltuunottoa islamille. Mitään ei tapahdu. Rukousmatot on saatu lahjoituksina mattotehtaalta Saudi Arabiasta. Palkatulta työntekijältä voi edellyttää enemmän kuin vapaaehtoiselta. Hajjarin mielestä imaamin pitäisi olla ihmisläheinen ja pystyä puhumaan asioista niin, että ne koskettavat muslimien arkea. Harmillista. Imaami on luvannut antaa vihkitodistuksen sitä hakemaan tulevalle miehelle, mutta nyt tämä ei saakaan paperia. Joku on uusinut verkkoasetukset, ja yhteys Hajjarin tietokoneen ja printterin välillä on katkennut. 2 01 6 P aina siitä sinisestä napista! Imaami Anas Hajjar pyytää käynnistämään tulostimen. Monet muut Helsingin 22 rukoushuoneesta ovat tätäkin pienempiä. Kun hän saapui Suomeen opiskelemaan lääketiedettä 1980-luvun lopulla, tataarien lisäksi täällä oli vain kourallinen muslimeita. – En usko, että kukaan, joka on todella muslimi, kääntyisi pois islamista. Tämä harmittaa imaamia. – Suurin osa työstä tehdään vapaaehtoisvoimin. – Täytyy tutkia, kuinka todellisesti he ovat kääntyneet, vai ovatko he hyötyneet kääntymisestä jollakin tavalla, ja kuinka todellisesti he ovat olleet muslimeita. Ensi vuoden aikana Suomeen on tarkoitus saada yhtenäiset rukousajat kaikille rukoushuoneille. Tukholman suurimpaan moskeijaan mahtuu pari tuhatta henkeä. Hajjarin mukaan kaikki lainoppineet eivät tulkitse kirMoskeijoille suunnitellaan laatukriteereitä IslAM Imaami Anas Hajjarin mielestä shariaa ei ole pakko tulkita niin, että islamista kristinuskoon kääntynyt on surmattava. Hän toivoo, että muslimit saisivat moskeijan, jonne mahtuisi tuhansia ihmisiä rukoilemaan. Muslimioppineet laativat parhaillaan kansainvälisiä laatukriteereitä imaamin työlle. Ulottuuko uskonnonvapaus myös käännynnäisiin. Anas Hajjar valittelee, että kasvavan yhteisön palveleminen on vaikeaa. – Juju ei ole minareetissa, vaan siinä, että rakennus on rakennettu nimenomaan moskeijaksi, Jumalan palvelemista varten. MuslIMIT suOMEssA Helsingissä Lönnrotinkadulla sijaitseva rukoushuone on liian pieni kasvavalle muslimiyhteisölle, sanoo Suomen Islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar. Uutiset kuitenkin kertovat vähintäänkin useista sadoista muslimitaustaisista maahanmuuttajista, jotka ovat viimeisen parin vuoden aikana saaneet kristillisen kasteen. Profeetan perimätiedossa Hadithissa sanotaan, että yhdessä rukoileminen on 27 kertaa suurempi hyve kuin yksin rukoileminen, imaami vastaa. Tulkinnan perusteella valtion asettama tuomioistuin päättää mahdollisesta rangaistuksesta, jos asia edes etenee sille tasolle. Helsingin Lönnrotinkadulla sijaitsevan rukoushuoneen punaiset matot tuntuvat pehmeiltä kengistä riisuttujen jalkojen alla. Mitä Anas Hajjar heistä ajattelee. Suomen suurimmassa muslimiyhteisössä, Suomen islamilaisessa yhdyskunnassa, arki on usein tätä. Vähillä resursseilla yritetään palvella kasvavaa joukkoa. – Yhden puhe nukuttaa ja toisen innostaa, ihan niin kuin kirkossakin, Hajjar vertaa. Tukholman kaupunki osoitti sille paikaksi vanhan sähkölaitoksen Södertäljen kaupunginosasta. Monet uusista tulokkaista eivät pysty lahjoittamaan yhteisölleen paljoakaan. Entä mitä hän ajattelee muslimien oikeudesta kääntyä kristinuskoon. – Moskeijat ovat Jumalaa varten. Jotta toiminta olisi laadukasta ja pysyvää, tarvittaisiin palkattuja ihmisiä, Hajjar sanoo. Hyvä sijainti, kyllä, mutta aivan liian pieni ja epäkäytännöllinen rakennus, Hajjar toteaa. Nyt heitä on Hajjarin arvion mukaan jopa 100 000, jos turvapaikkapäätöstä odottavat lasketaan mukaan. Lakikoulukuntien oppineet tulkitsevat Koraania ja Haditheja. – Rukous on hyve. Nykyisessä työpaikassaan Hajjaria vaivaa se, että samassa talossa tapahtuu ties mitä muutakin. kuvAt: jukkA GrAnStröM Juju ei ole minareetissa, vaan siinä, että rakennus on rakennettu nimenomaan moskeijaksi, Jumalan palvelemista varten.. Siksi moskeijan tulot ovat pienet ja epävarmat. 8 KOTIMAA 1 5. Hänen mielestään Helsingin olisi aika saada muiden eurooppalaisten pääkaupunkien tapaan suurmoskeija, johon mahtuisi tuhansia ihmisiä rukoilemaan yhtä aikaa. Myös Anas Hajjar vetoaa tähän. 1 2 . Vapaaehtoiset vaihtuvat ja väsyvät. Anas Hajjarin huolena se on ollut jo pitkään. Islamilaisia järjestöjä Suomessa nykyään puhuttava kysymys on oikea rukousaika
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on saanut monet pelkäämään, että eri tavoin uskovat ja ajattelevat joutuvat kaikkialla maailmassa yhä kauemmaksi toisistaan. – Ajoittain kuuluu ammuskelua, mutta Damaskoksessa on suhteellisen rauhallista. Se on ruokkinut jakoa ”todellisiin” ja ”kelvottomiin” muslimeihin. Kovin huolissaan Anas Hajjar ei kuitenkaan ole. Ennen sotaa Syyrian sunnit, shiiat, alaviitit ja kristityt tulivat Anas Hajjarin mielestä hyvin toimeen keskenään. • Suomen islamilaisen neuvoston perustajajäsen ja hallituksen jäsen.. Pariisin ja Belgian verilöylyt eivät ole auttaneet asiaa. Hän toivoo, että muslimit saisivat moskeijan, jonne mahtuisi tuhansia ihmisiä rukoilemaan. Länsimaissa demokraattinen järjestelmä toimii ja Donald Trumpin puheetkin ovat jo muuttuneet. Poliisiammattikorkeakoulun viharikollisuuden vuosiraportin mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna selvästi aiempaa enemmän rikosilmoituksia, joiden taustalla epäilleen olevan rasismia tai joku muu vihamotiivi. • Anas Hajjar • Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami vuodesta 2011. Ja päädyttiinpä millaiseen rangaistukseen tahansa, sen toimeenpano kuuluu viranomaisille. Nykyisin uskonnollisten ryhmien vastakkainasettelusta kärsii koko islamilainen maailma. – Trumpin puheet ovat ruokkineet koko muslimiväestön joutumista vastuuseen marginaalijoukon teoista. 2 01 6 joituksia niin, että islamista luopumisesta pitää seurata kuolemanrangaistus. Yksityiset henkilöt eivät saa käyttää oman käden oikeutta, Hajjar painottaa. Hajjar on kotoisin Damaskoksesta, joka on sisällissodassa pysynyt hallituksen hallinnassa. Opiskellut islamia muun muassa äitinsä isoisän johdolla, joka oli Syyrian mufti. kuvAt: jukkA GrAnStröm Suomalaisina toimimme Suomen uskonnonvapausperiaatteiden mukaisesti. Hajjar ei usko, että presidentti Bashar Al-Assad voisi enää jatkaa vapailla vaaleilla valittuna johtajana. Vaikka musliminuorten väkivaltainen radikalisoituminen on vakavaa, se ei kuitenkaan ole Hajjarin mielestä niin iso ongelma kuin median perusteella voisi kuvitella. Sisäministeriö sai valtion täydentävään talousarvioesitykseen lisää rahaa poliisille muun muassa ääriliikkeiden laittoman toiminnan ja vihapuheen ehkäisyyn. Mitä tapahtuu moskeijoille ja hunnutetuille naisille. – Kuka häntä äänestäisi kaiken sen jälkeen, mitä hän on tehnyt. • Kotoisin Syyrian Damaskoksesta. DAnIelle MIeTTInen Helsingissä Lönnrotinkadulla sijaitseva rukoushuone on liian pieni kasvavalle muslimiyhteisölle, sanoo Suomen Islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar. 1 2 . Anas Hajjarin kotimaahan Syyriaan verrattuna Suomen ongelmat ovat pieniä. Anas Hajjarin mielestä suurmoskeija ei ole uhka yhteiskuntarauhalle, mutta viharikokset ovat. Pelkäämme leimaamista. Yksi käännekohta oli Hajjarin mielestä Iranin vallankumous. KOTIMAA 9 1 5. – Suomalaisina toimimme Suomen uskonnonvapausperiaatteiden mukaisesti. Moskeijahanke herättää kantasuomalaisissa monia kysymyksiä: käytetäänkö siihen verorahoja, saavatko ulkomaalaiset rahoittajat määrätä perjantaisaarnan sanoman, olisiko koolle tuleva tuhatpäinen muslimijoukko turvallisuusuhka. KUKA. Pari päivää ennen haastattelua Hajjar oli sisäministeri Paula Risikon kutsusta sisäministeriössä keskustelemassa yhdessä muiden muslimijohtajien kanssa turvallisuudesta ja muslimien turvallisuudentuneesta. Entä mitä hän itse ajattelee muslimin oikeudesta vaihtaa uskontoa. Sähkö, vesi, ruoka ja lääkkeet ovat vähissä tai kallistuneet
Lohjan kirkon laajassa korjauksessa kirkon lattian alla olevat haudat tyhjennettiin ja luut laskettiin yhteiseen hautaan kirkkomaalla. Korjauksia hautarauhaa kunnioittaen Kotimaa-lehdessä 1.12. Tällöin he voisivat toimia papiston sijaisina tai hoitaa omaan työalaan liittyviä papillisia tehtäviä ja toteuttaa siten omaa kutsumustaan Kristuksen kirkon palvelijana. . Se seikka, että hauta on muinaismuistosäädösten alainen, ei vapauta meitä käsittelemästä sitä samalla kunnioituksella kuin eilen vasta luotua hautakumpua. Tämä näkyy hyvin myös vastavalmistuneiden teologien keskuudessa. Tällä hetkellä seurakunnissa työskentelee paljon diakoniatyöntekijöinä, nuorisotyönohjaajina, lastenohjaajina ja suntioina teologian maistereita, joilla olisi täysi muodollinen pätevyys ja suuri kutsumus pappisvirkaan. tausmaiden rauhaa ja koskemattomuutta. Esimerkiksi talvella 2014 Haagan seurakunnan seitsemän kuukauden seurakuntapastorin viransijaisuutta haki 73 teologia ja tänä vuonna sekä Lohjalle että Parkanoon yli 40 teologia haki vuoden määräaikaista, 50 % seurakuntapastorin viransijaisuutta. Tämä on surullista siksi, että papintyö, kuten monet muutkin seurakunnan työtehtävät, ovat ennen kaikkea kutsumusammatteja. Nyt syksyllä Hämeenlinnassa vakituista virkaa haki 52 teologia. 10 KOTIMAA 1 5. Minnesvårdarna-yhdistys, jonka tavoitteena on hautausmaakulttuurin vaaliminen, on aina halunnut painottaa hautojen ja hauVeisataan ilolla ja rohkeasti! Olen Ritva Ojan kanssa samaa mieltä: Kyllä suomalainen veisaa ( Kotimaa 1.12.) Isäni piti joka ilta iltahartauden, johon kuului myös aina virsi. Tämä koskee kaikkia kirkon työntekijäkuntia, mutta teologeille se tarkoittaa myös sitä, ettei edes pappisvihkimyksen saannista sitten joskus ole mitään varmuutta. Lyhyet virkamääräykset heikentävät nuorten pastorien sitoutumismahdollisuuksia seurakuntatyön kehittämiseen ja henkilökohtaisen elämän suunnitteluun, kuten perheen asumisjärjestelyihin. Mielestäni radiokirkon tulee olla aina sanajumalanpalvelus. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Kokeneempien pappien vakuuttelut joskus tulevaisuudessa vapautuvista viroista eivät lohduta, sillä seurakunnat jättävät koko ajan entistä enemmän virkoja täyttämättä säästötoimien kohdistuessa myös henkilöstöön. Hankalin tilanne on kuitenkin niillä teologeilla, jotka eivät ole saaneet vielä vihkimystä. Turun tuomiokirkon ja Pyhän Katariinan hautakappelin rohkeasti kukin omalla äänellä itsemme ja toistemme iloksi sekä Jumalan kunniaksi! KAArInA HeIsKAnen muurihaudat eri aikakauden arkkuineen on saatettu järjestykseen. Kirkolla ei tietenkään ole mitään juridista vastuuta huolehtia opiskelijoiden tai valmistuneiden työllistymisestä, mutta mielestäni on vastuutonta markkinoida kirkkoa työnantajana kertomatta samalla tulevaisuuden realiteeteista. Kirkossa jumalanpalveluksissa saankin veisata sydämeni kyllyydestä hiljaa tai kovaa, nuotilleen tai jos ei aina mene ihan, niin vierestä kuitenkin, eikä se haittaa. Pappisvihkimyksen voi kuitenkin saada myös koulussa, yliopistossa tai kirkon hallinnossa työskentelevä teologi, vaikkei työhön kuuluisi mitään papillisia tehtäviä. Uuden papin virkamääräyksen kuuden kuukauden minimirajaa on perusteltu välttämättömyydellä saada riittävän pitkä perehdyttämisjakso työhön. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Eikö hoitotestamentin määräys ole voimassa. . 1 2 . Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Aluksi tämä herätti suurta pahennusta pitäjäläisten keskuudessa, mutta yhteishaudan kunnioittava käsittely on hälventänyt aiemmat mielipiteet. Mielestäni olisi täysin perusteltua pohtia mahdollisuuksia heidän vihkimiseksi pappisvirkaan, vaikka he jatkaisivatkin senhetkisessä työssään. Radion äärellä syntyy yhteys sanaosioon, mutta ehtoollisen vieton kuunteleminen katkaisee tämän yhteyden. Juhani Lukkari, Kotka. Olen jopa kiitellyt veisaajaa upeasta äänestä! Veisatkaamme vapaasti ja Itsenäisyyspäivänä Helsingin tuomiokirkossa valtiollisen juhlajumalanpalveluksen keskustelusaarnassa nuori aikuinen Ida-Maria Sola toi hyvin esiin sukupolvensa turhautumisen ja pessimistisyyden tulevaisuuteen. AnTTI LuOMA Työstään kiitollinen pappi Pappeus yhä harvempien teologien etuoikeus TeOLOgIT Piispainkokouksen olisi vakavasti mietittävä, voitaisiinko pappisvihkimyksen ehtoja löyhentää. Viestin hinta on 0,90 euroa. Nautin usein, kun kuulen jonkun toisen äänen erottuvan veisuusta. käsiteltiin laajasti etiikkaa vainajien tutkimuksessa. Lisäksi myös muinaisilla vainajilla on jälkeläisiä ja omaisia, joiden mielipidettä tulisi kuulla. Mielestäni on vastuutonta markkinoida kirkkoa työnantajana kertomatta samalla tulevaisuuden realiteeteista. Porvoon Näsinmäen hautausmaan muurihaudat ovat viime vuosina korjattu, ja siellä lattian alla lepäävien vainajien rauhaa ei ole tarvinnut rikkoa. Toki näin on kuorossa, mutta kun en ole missään kuorossa ja veisatessani kirkkoväen kanssa saan toki laulaa tai veisata omalla tavallani vapaasti. Vaikka uusia pappeja vihitään joka vuosi ympäri Suomea, niin silti virkaan halukkaita on koko ajan selvästi enemmän, kuin mitä seurakunnat pystyvät ottamaan vastaan. Se on suurta iloa! Kerran eräs kirkkokuorolainen sanoi minulle hienovaraisesti ikään kuin vihjaten, että kuorossa oma ääni ei saa erottua. Ota kantaa Lähetä tekstiviesti! Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Vaikka mitään hoitoa ole enää annettavissa. Erityisen kipeä asia on niille, joilla on vahva sisäinen kutsumus hengelliseen työhön ja vihkimysvirkaan. Akateeminen työttömyys on noussut viime vuosina ja samaan aikaan myös pappisvirkaan pääsy on vaikeutunut, puhumattakaan vakituisen viran saannista. Tuleeko ihmisestä lääkäreiden tai valtion omaisuutta silloin, jos tuskissaan kituvalle ei anneta kuolinapua hänen sitä pyytäessään. HenrIK DegerMAn intendentti, Minnesvårdarna-yhdistys. Anna Oikarinen, Kuusamo. 2 01 6 Mielipiteet Kerro mielipiteesi napakasti omalla nimelläsi. Kun vuosikymmeniä on kulunut ja isäkin siirtynyt ajasta ikuisuuteen, niin huomaan kaipaavani yhä enemmän virsiä. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Tästä näemme, että myös kirkon lattian alla olevat haudat voidaan korjata ilman, että hautarauhaa rikotaan. Piispainkokouksen olisi vakavasti mietittävä, voitaisiinko pappisvihkimyksen ehtoja löyhentää. Omalla tyylilläni veisaan intoni mukaan. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä
KOTIMAA 11 1 5. Onko tehty enemmän radio-ohjelmaa kuulijoille kuin viettämässä todellisesti Jumalan kansan juhlaa. Pidän Nojatuolikirkkoa erittäin hyvänä ja koskettavana hartausohjelmana. Myös kirkossa on vaara liukua unelmointiin ihmisen omasta sydämestä tai omista teoista löytyvästä joulurauhasta etenkin, jos se tehdään hyvin kauniisti kynttilän valossa hennon lumisateen ja kulkusten kilinän säestyksellä. Radioja TV-messu säilytettävä Pianisti Risto Lauriala vaati mielipidekirjoituksessaan ( Kotimaa 1.12.) radiojumalanpalveluksien viettämistä messun sijasta sanajumalanpalveluksina. Hänen lahjansa on tarkoitettu tuhmille. Joulurauha ei tule siitä, mitä ihminen tekee vaan siitä, mitä Jumala on tehnyt ja lahjoittanut. Monen joulu on kuitenkin täynnä pettymyksiä, kun yhdessäolo läheisten kanssa kiireisen syksyn jälkeen ei olekaan pelkkää idyllistä rauhan valtakuntaa. Mikrofonit ja äänentoistolaitteet ovat usein jopa osasyy puheen epäselvyyteen. oli juttu kirkkosalin muuntelusta. Mistä puhumme, kun puhumme toimitetun ja autenttisen hartausohjelman eroista. Tänä adventtiaikana on ollut hienoa huomata virsikirjan uuden lisävihon käyttö. Sekä vanhat katkeruudet että jouluvalmistelujen tuoma stressi saavat hermot kärähtämään kuin Gävlen olkipukin. Eihän siinä sinänsä muuta vikaa ole kuin se, ettei sillä ole mitään tekemistä jouluevankeliumin kanssa. Oikeasti ja paikan päällä vietetyn jumalanpalveluksen radioinnissa tai televisioinnissa saa kuvan, mikä on missäkin jumalanpalvelusyhteisössä tärkeää. Matka sinne veisi iankaikkisuuden, vaikka Junnu Vainio toisin väittää. Kuitenkin juuri heille esitetään maailman ensimmäinen joulukonsertti ja kerrotaan Vapahtajan syntymisestä. Jeesus ei kysy, onko täällä kilttejä lapsia, koska hän tietää, että ei ole. Jumala tuo valon pimeyteemme meidän ulkopuoleltamme. Se ei kuitenkaan korvaa seurakunnan viettämän jumalanpalveluksen lähettämistä. Merkkinä siitä, että Vapahtaja on heitä varten, tämä makaa eläinten syöttökaukalossa. Tässä yhteydessä ei yleensä otettu huomioon sitä, miten vanhojen kirkkojen akustiikka on rakennettu: arkkitehtonisten ratkaisujen vuoksi alttarilta ja saarnastuolista ääni yleensä kuuluu parhaiten – jopa ilman äänentoistolaitteita. Unelmointi ei kestä todellisten ihmisten todellista joulua. Vaikka hyvänä tarkoituksena on saada aikaan välittömyyttä, siinä unohtuu, että äänelle pitää antaa aikaa kulkeutua ja se vaatii selkeää artikulointia. Rauhan valtakuntaa ei löydy heidänkään sydämestään. Joulun evankeliumi on ilosanoma juuri siksi, ettei se edellytä ihmiseltä itseltään mitään. Toivon sen jatkuvan. Radioitu ja televisioitu jumalanpalvelus on seurakunnan näyteikkuna muille seurakunnille: Näin meillä! Toivon jumalanpalvelusta koskevan keskustelun jatkumista. Muuten ansiokkaassa jutussa oli vain yksi maininta akustiikasta sen yhteydessä, että saarnatuoli on keskellä ja korkealla. Ne vain lisäävät taakkaa ja ahdistusta. Hän syntyy ihmiseksi, jotta voi ihmisenä kantaa meidän syntimme. Minulle se kertoo, että kyseisessä seurakunnassa sakramenttia ei juurikaan arvosteta. 1 2 . Oman kotikirkkoni sunnuntaimessun ajankohta mahdollistaa yleensä myös radiojumalanpalveluksen kuuntelemisen. Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä, Katri Helena laulaa Junnu Vainion sanoin kappaleessa Joulumaa. 2 01 6 KOLUMNI Soili Haverinen Kirkkotilan akustiikka unohtuu muutoksissa Kotimaassa 8.12. Kiitän Laurialaa hyvästä keskustelun avauksesta. Siksi meidän ei tarvitse teeskennellä hänen edessään mitään. Ongelmiensa, ristiriitojensa ja syyllisyytensä kanssa kamppailevaa ihmistä eivät ilahduta toistuvat kehotukset etsiä rauhaa omasta sydämestä. SOILI HAverINeN Kirjoittaja on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) Helsingin Luther-kirkon teologi. Kukaan jouluevankeliumin henkilöistä ei osaa odottaa jumalallista väliintuloa, vielä vähemmän valmistautua siihen. Se vie meidät kahden tärkeän äärelle. Paimenet eivät kuuluneet siihen porukkaan, joka odottaa Messiaan syntymistä hartaasti. Rauhan valtakunta on Kristuksen lahja. Jumalanpalvelusuudistuksessa tuotiin lukupulpetti – ja sen myötä iso osa liturgiasta – pois alttarikaiteen sisältä. Ilokseni kuva on rikas. Syvän rauhan etsiminen ja kaipaaminen kuuluvat olennaisesti suomalaiseen joulun odotukseen. Olenkin joka kerran surullinen, kun seurakunta on valinnut sunnuntaisen messun sijasta sanapalveluksen. Jos ainoa osoite rauhan valtakunnalle on oma sydän, jää se saavuttamattomaksi unelmaksi. Siinä eivät edes suuret puurokauhat auta. Onneksi tällaiset valinnat ovat nykyään aika harvinaisia. MArTTI MUUKKONeN Oman funkkiskirkkonsa akustiikan kanssa painiskellut Rajamäen kappalainen J oulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta, joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta. OLLI J vUOrISTO-WATIA Jakomäen kirkon vapaaehtoinen, Helsinki Unelmointi ei kestä todellisten ihmisten todellista m a tt i K a r p p in en. Olen aina hyvilläni, kun saan ääniviitteitä lasten läsnäolosta seurakunnassa. Seurauksena on usein vanhempien ihmisten valituksia siitä, ettei puheesta saa selvää. Tämä etu on menetetty kun liturgi on siirretty pois akustisesti optimaalisesta paikasta. Niin Maria ja Joosef kuin paimenetkin voisivat todeta, että en ollut sitä pyytänyt ja se tuli minulle yllätyksenä. Esimerkiksi Ruotsin kirkon julkaisemassa Vaihtoehtoisessa adventtikalenterissa esitetään joka päivälle kehotus johonkin hyvään tekoon. Tämä ei valitettavasti korjaudu pelkästään teknisillä ratkaisuilla, jos akustiikkaa ei huomioida. Mistä puhumme, kun puhumme jumalanpalveluksesta. Itse toivon ankarasti, ettei televisioituja ja radioituja messuja vaihdeta sanajumalanpalveluksiksi. Onko täällä tuhmia lapsia. Jumala tulee heille arkisista arkisimpaan paikkaan täysin yllättäen. Varsinkin nuoremmat papit puhuvat mikrofoniin samalla tavoin kuin juttelisivat kahvipöydässä. Heitä pidettiin epäluotettavina ja syntisinä jo ammattinsa puolesta. Jumalanpalveluksen sovittamiseksi lähetysaikaan on tehty tällöin priorisointi, jossa sakramentin viettäminen on jäänyt kaiken muun ajankäytön jalkoihin. Radioitu tai televisioitu jumalanpalvelus kertoo, millainen Jumalan kansan juhla on kirkkomme eri seurakunnissa
Nyt hänen seurakuntansa jumalanpalvelusryhmissä on 140 vapaaehtoista, ja ideoita messun elävöittämiseksi on vaihdettu toisten seurakuntien kanssa. – Messuun tulijat toivotetaan tervetulleiksi ovilla, he saavat virsikirjat ja esirukouslaput. Lisäksi jumalanpalveluksessa on rukouspalvelu, jossa ehtoollisen ja lopuksi kahvituksen aikana voi mennä rukoiltavaksi ja siunattavaksi. Messu pitäisi tehdä koko seurakunnan voimin, jotta se ei olisi papin ja kanttorin pingismatsi.. Vierailupäiviin kuuluu messun lisäksi ruokailua sekä yhteistä keskustelua, jossa jaetaan kokemuksia ja ideoita jumalanpalveluksesta. – Vierailut muissa seurakunnissa lähtivät liikkeelle, kun Tiellä-hanke vuonna 2013 päättyi. Lisäksi penkeistä kerätään messun jälkeen pois sinne jääneet virsikirjat. Muutenkin Kangasniemen jumalanpalveluksessa toimii poikkeuksellisen paljon vapaaehtoisia seurakuntalaisia erilaisissa tehtävissä. Lisäksi on niin sanottu kirkonpenkkitehtävä: muutama ihminen rukoilee messun puolesta ja on näin hengessä mukana. Laskutaitoiset ovat suntion apuna ehtoollispikarien laskemiMinulla syttyi lamppu: tässä on ratkaisu meillekin, tätä olemme etsineet. Kehittämistyöstä on lähtenyt liikkeelle seurakuntien uudenlaista verkostoitumista. Tulijalle ojennetaan virsikirja ja hän voi ottaa myös paperilapun ja lyijykynän kirjoittaakseen esirukouspyynnön istuessaan hieman yli 200-vuotiaan kirkon penkissä. Mutta mitä näissä ryhmissä tapahtuu. Hän on toiminut tässä tehtävässä eli yhden ryhmän vastaavana henkilönä kolmisen vuotta. Mutta jo ennen sitä messuasioita oli Kangasniemellä mietitty. Tämä kaikki on vain lähtenyt liikkeelle. Ryhdyimme toimiin ja kutsumaan ihmisiä messujen yhteyshenkilöiksi, ja siitä se sitten lähti vauhdilla leviämään eteenpäin. Messua ennen, sen aikana ja sen jälkeen on paljon tehtäviä, joita vapaaehtoiset hoitavat. Mikkelin silloinen hiippakuntasihteeri Liisa Seppänen kutsui ryhmän koolle. – Messuryhmiä on minun tietääkseni syntynyt nyt eri puolille. Syntyi sellainen termi kuin ”messumatkailu”. Puskaradio on toiminut. Se on samalla ollut erittäin motivoivaa ja on ollut mukavaa jakaa asioita. Meistä se on arvokasta työtä, Ylönen sanoo. Kangasniemi oli yksi mukana olleista Mikkelin hiippakunnan seurakunnista. 2 01 6 K un seurakuntalainen käy sunnuntaina eteläsavolaisen Kangasniemen kirkon ovesta sisään, häntä tervehtivät vapaaehtoiset messun vastuuhenkilöt. Mukaan lähteneet seurakunnat saivat tehtäväkseen suunnitella, miten omaa jumalanpalvelusta pitäisi kehittää. Mutta jo ennen sitä olimme täällä lähteneet kehittämään jumalanpalvelusta. Vuonna 2010 aloitimme kerran kuukaudessa päiväjumalanpalveluksena sunnuntaisin pidettävän gospelmessun perinteen, Matti Tolvanen kertoo. Tolvanen kertoo, että varsinkin mukana olleen Keski-Pohjanmaan Haapajärven kirkkoherran Kari Tiirolan suunnitelma messun kehittämiseksi kosketti. Kaikki lähti varsinaisesti liikkeelle Kirkkohallituksen jumalanpalveluksen kehittämiseen tarkoitetusta Tiellä-hankkeesta, joka toteutettiin 2011–2013. Siihen vastaa yhden jumalanpalvelusryhmän yhdyshenkilö, seurakuntalainen Marja-Liisa Ylönen. Toistaiseksi se on ollut vielä ohutta, mutta ilmiö on olemassa. 1 2 . Kotona muut työntekijät olivat heti mukana. teksti: Jussi Rytkönen & kuvat: kRistiina kontoniemi la tai toisella olleet esimerkiksi Imatra, Puumala, Tohmajärvi, Mäntyharju, Ristiina ja Lapuan hiippakunnan puolella Korpilahti. – Meillä on tapana juoda kirkon keskiristillä pystykahvit, jonka keittämiseen ja tarjoilemiseen tarvitaan vapaaehtoisia. Matti Tolvasen mukaan jumalanpalvelusryhmiin on saatu noin 140 vapaaehtoista. Tolvasen mukaan mukana ovat Kangasniemen lisäksi tavalMessueväitä lainaamassa Voisiko jumalanpalvelus oikeasti olla seurakunnan elämän keskus, pohti Kangasniemen kirkkoherra Matti Tolvanen haikeana vuosia sitten. Vapaaehtoisia alkoi ilmoittautua ja seurakunta koulutti heidät tehtäviinsä. Myös Lahden Joutjärven seurakuntaan on ollut messuyhteyksiä. Näin kertoo Kangasniemen kirkkoherra Matti Tolvanen. – He ovat apuna eri tehtävissä. Kun messu päättyy, vapaaehtoisten vastuunkantajien työt eivät pääty. 12 KOTIMAA 1 5. Messun aikana tietenkin tarvitaan Raamatun tekstin ja esirukouksen lukijoita sekä kolehdinkantajia. Tiellä-hankkeeseen osallistui jokaisesta hiippakunnasta kourallinen seurakuntia. – Mietimme, miten hanketta viedään eteenpäin seurakunnissa. Ryhmissä on myös lapsia. Nykyään Kangasniemen jumalanpalvelus on monen vapaaehtoisen, pappien, kanttorin ja suntion yhdessä rakentama. – Näin me pappien ja kanttorin kanssa teimmekin, mutta laatimamme suunnitelma ei tyydyttänyt minua alkuunkaan. Maaliskuussa olemme menossa Puumalaan, Tolvanen kertoo. Tämä ei kuitenkaan ole sattumaa, vaan tietoisen jumalanpalveluksen kehittämisen tulosta. Tällaisia vierailuja on myös Mikkelin hiippakunnan suunnalla tehty muutamia pitkin ja poikin. Kotona muut työntekijät olivat heti mukana. Hankeseurakuntien kirkkoherrojen tapaaminen Tuusulassa keväällä 2012 oli ratkaisevaa jumalanpalveluselämän kehittämiselle Kangasniemen seurakunnassa. – ”Tiellä” oli meille Kangasniemellä erittäin merkittävä hanke. Idea on se, että hiippakunta järjestää vuosittain kyydityksen eri puolilta hiippakuntaa ja silloin kokoonnutaan johonkin seurakuntaan messuun, Tolvanen tiivistää. Messuryhmistä tuli varsinainen jumalanpalveluksemme uudistamisen työkalu, Tolvanen sanoo. Kangasniemen innostus huomattiin muuallakin. Piispa Seppo Häkkinen oli ilmaissut, että näitä asioita voisi viedä hiippakunnassa eteenpäin, Tolvanen sanoo. – Minulla syttyi lamppu: tässä on ratkaisu meillekin, tätä olemme etsineet. Saimme aikaan vain pintaraapaisuja
• Syvä Huokaus –yhtye säestää virsiä ja lauluja gospelmessussa. 1 2 . • Kerran kuukaudessa vietetään Kangasniemen kirkossa sunnuntain päiväjumalanpalvelus gospelmessuna. Joulukuun gospelmessun 4.12. KOTIMAA 13 1 5. Vasemmalta Lauri ja Sami Tiihonen, Riikka Juuti, Jouko Suuronen ja Ilkka Tiihonen.. 2 01 6 • Kirkkoherra Matti Tolvasen mielestä vapaaehtoisten panos todella tekee jumalanpalveluksesta seurakunnan elämän keskuksen. messuryhmän yhdyshenkilönä palvellut Marja-Liisa Ylönen (vas.) tarjoili myös kirkkokahveilla
Kangasniemellä vieraat saivat nähdä messuryhmät toiminnassa. Marttinen kertoo, että jo ennen Kangasniemen vierailua Haapajärven kirkkoherran Kari Tiirolan esiintymiset eri yhteyksissä ovat olleet suuri innostaja messun kehittämiseen. 2 01 6 sessa. Mikkelin hiippakunnan alueella on syntynyt jonkin verran tietoista ”messumatkailua”, jolloin käydään tutustumassa toisten seurakuntien messuihin. – Minulle tuli siellä sellainen kutina, että olisipa mukava käydä katsomassa. Tätä palautetta papeille tulee myös seurakuntalaisilta. Messun jälkeen lapset ovat ottaneet numeroita pois virsitauluilta. – Ensi vuoden puolelle tammikuussa suunnittelemme keskustelusaarnaa. Veikkaan, että se oli tällä kulmakunnalla ensimmäisiä tämän lajin vierailuja. Seuraava Jaetut eväät -tapahtuma eli jumalanpalveluspäivät vietetään maaliskuussa 2017 Oulussa. Se tarkoittaa tietysti eri ihmisille hieman eri asioitakin, osalle ehkä kokemuksellisuutta. Uskon, että kirkkoon on myös helpompi tulla, kun siellä on tuttuja ihmisiä vastassa jo ovella sekä muissa tehtävissä, Marja-Liisa Ylönen arvioi. Tämä on mielestäni seurakuntayhteyttä parhaimmillaan. Imatran seurakunta on ollut mukana Kirkkohallituksen uusimmassa Jaetut eväät -jumalanpalvelusprojektissa. – Seurakunnassa on aika-ajoin kysyttävä, millä mallilla oma seurakuntaelämä on. – Tunnetta ei voi sanoin kuvailla kun näkee, kuinka paljon meitä on. Marttinen kertoo vapaaehtoisia käytettävän tekstinluvussa, ehtoollisavustajina ja kolehdinkerääjinä. Jumalanpalvelus ei ole vain kuuntelemista, Marttinen avaa. Käytännön toimme sitten Imatrallekin, Marttinen naurahtaa. Kokemuksia ja keksintöjä olisi hyvä saada entistä enemmän jakoon. Kirkkoherrojen kokouksessa Marttinen sattui kuulemaan Matti Tolvasen kertomusta Kangasniemen uudistuksista ja kokeiluista. Esimerkiksi sen, että jumalanpalvelusta ei pidä toimittaa harvojen, vaan monien toimittajien ja tekijöiden, Arto Marttinen sanoo. Kirkkohallituksen jumalanpalveluksen ja hengellisen elämän asiantuntija Terhi Paananen on hyvillään siitä, että seurakuntien välillä on omaehtoista yhteydenpitoa ja ideoiden vaihtoa jumalanpalvelusasioissa. – Se, mitä seurakunnat voivat oppia toisiltaan on parasta oppimista. Kirkkokahvin sakramentti ei näytä olevan ollenkaan väärä asia. 14 KOTIMAA 1 5. Hän on huomannut, että Imatrallakin ihmiset osallistuvat mielellään messun jälkitilanteisiin. Viisaus ei asu Kirkkohallituksen käytäKangasniemen seurakunnan messukokeilut ovat antaneet ideoita myös monien muiden seurakuntien jumalanpalveluselämään. Seurakunnasta tulee useimmille suomalaisille mieleen kirkko ja jumalanpalvelus. – Tietysti kuulimme paljon muutakin. Halutaan, että kotikirkko täytyy voida kokea kaikilla viidellä aistilla. Imatrallakin messu on muuttunut. – Osa joutuu tietysti lähtemään heti pois, mutta kyllä tuota kirkkokahvityyppistä toimintaa ja kohtaamista kannattaisi kehittää. Ja ihmiset ovat innostuneita. Imatran seurakunnan kirkkoherra Arto Marttinen painottaakin, että seurakunta on jumalanpalvelusyhteisö. Sovimme vierailusta, ja meitä imatralaisia lähti sitten pikkubussillinen Kangasniemelle.. Minä ja pari luottamushenkilöä saarnaamme – keskustelua käyden. Ylösen mielestä messuvastaavana toimiminen on ollut hieno tapa palvella. Ja ne pystykahvitkin kirkossa juotiin. – Sekin jakaminen on antanut meille pysyviä eväitä. Ylipäätään minusta tuntuu, että seurakunnan luottamushenkilöissä olisi paljon käyttämätöntä potentiaalia, Marttinen tuumii. Minulle tuli siellä sellainen kutina, että olisipa mukava käydä katsomassa. Nykyisin halutaan, että messun on oltava ”elävä”. Sovimme vierailusta, ja meitä imatralaisia lähti sitten vuonna 2013 pikkubussillinen Kangasniemelle. 1 2
Kaikki pyritään toteuttamaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa. 2 01 6 KOluMnI jussI ryTKönen villä, kyllä elämisen viisaus on seurakunnissa, Paananen sanoo. Tohmajärven seurakunta on Mikkelin hiippakuntaan kuuluvaa Pohjois-Karjalaa. jumalanpalveluksen suosion heikentyminen on yleinen pohjoisja länsieurooppalainen ilmiö ja se koskee niin protestantteja kuin katolilaisiakin. KOTIMAA 15 1 5. Vaikka absoluuttiset luvut ovat toki edelleen suuria ja messun asema selkeä, on merkkejä siitä, että kirkossa käyminen alkaa edustaa Suomessa ensimmäistä kertaa moniin vuosisatoihin hieman erikoista vähemmistökulttuuria. Paananen kertoo ennakkotietona, että tilastollisesti merkittävää muutosta Tiellä-hanke ei ilmeisesti aiheuttanut. Seurakuntaa on rakennettava yhdessä. – Sitten kun se on nähty ja koettu, on hyvä keskustella siitä. Valtakunnallinen tilasto taas kertoo lievästä laskusta, Terhi Paananen sanoo. – Olemme pyrkineet selvittämään, kannattiko hanke, oliko sillä jotakin vaikutusta messuaktiivisuuteen ja mitä seurakunnat siitä hyötyivät. Toisaalta viime vuosina usein kirkossa käyvien osuus on Suomessa lisääntynyt. Pohjoismaissa miltei kaksi kolmasosaa ihmisistä käy jumalanpalveluksissa harvemmin kuin kerran vuodessa, jos häitä ja hautajaisia ei lasketa. Jouluaamun suosio on suorastaan romahtanut. – Tämä luo mielestäni kokemusta osallisuudesta ja messu alkaa elämään. Mutta nyt monen vuoden kehittämistyön jälkeen voin sanoa, että kyllä, jumalanpalvelus on oikeasti seurakunnan elämän keskus. – Kyse ei ole vain siitä, että tietyn kylän väkeä kutsuttaisiin kirkkoon tiettynä sunnuntaina. Myös henkilöstöpuolella seurakunnissa on pakko etsiä uutta tietä. – Sitä asiaa on ruvettu miettimään. Tavallaan se on ymmärrettävää, sillä työtä on muutenkin paljon ja jumalanpalveluksen kehittämisessä on nähtävä ylimääräistä vaivaa. Kirkkoherra, lääninrovasti Mikko Lappalainen kertoo joitakin vuosia sitten lähteneensä hiippakunnan jumalanpalvelusretkelle Kangasniemelle. Kaikki tällainen on hänen mielestään myös kirkon tulevaisuusstrategioiden mukaista. Nopeinta ja edullisinta jumalanpalveluskoulutusta onkin Paanasen mielestä se, että seurakunnasta lähdetään pienellä porukalla joskus naapuriin messuun. – Mukana oli paljon työntekijöitä ja seurakuntalaisia. sunnuntain pääjumalanpalvelukseen osallistui vuonna 1995 yli viisi miljoonaa suomalaista. saapa nähdä, minne saakka kirkossa käyminen Suomessa taantuu, kunnes trendi muuttuu. – Aikaisemmin ajattelin melko haikeasti, että kyllähän messu teologisesti on se keskus, mutta todellisuudessa ei kyllä tunnu siltä. – Ehkä jonkin verran, mutta ei suuresti. Työ jatkuu. Kristityn kilvoittelu toteutuu tietenkin enimmäkseen muualla kuin jumalanpalveluksessa. Mutta senkin osallistujamäärät ovat pienentyneet suuresti tällä vuosituhannella. Toisaalta normaali päiväjumalanpalvelus on ollut jo kauan kriisissä: valtakunnalliset jumalanpalvelustilastot ovat karua luettavaa. Saatetaan havaita tarve jollekin muutokselle tai huomata, että meillä tämä asia onkin aika hyvin. Mitä pitäisi Kangasniemen kokemuksien jälkeen vastata vanhaan kysymykseen: onko messu seurakunnan elämän keskus. Vaikka kukaan ei tiedäkään kuinka usein kristityn ”pitäisi” messussa käydä, on liki täydellinen osallistumattomuus todellisuudessa surkea juttu. Esimerkiksi Mikkelin hiippakunnan suunnalla on uudenlaista messuverkostoitumista. Viime vuonna sama lukema oli 3,3 miljoonaa. Sieltä käsin hän tohtii arvioida, että aivan tavallista seurakuntien yhteistyö messun kehittämisessä ei vielä ole. Kangasniemen tuliaisiin kuuluu se, että messuryhmien ohella myös säännöllisesti vietettävä gospelmessu on juurtunut Tohmajärven vaaramaisemiin. Hän pitää tärkeänä sitä, että seurakuntien kirkkoherrat heräisivät jumalanpalveluksen kehittämiseen. Jumalanpalvelusta on tehtävä yhdessä ja seurakunnan on oltava mukana. – Tässä heijastuu myös kirkon talouden kiristyminen. Tässä Kotimaa-lehdessä kerrotaan, että jumalanpalvelus elää nyt herätysaikaa. Messua valmistellaan yhdessä ja seurakuntalaisille annetaan palvelutehtäviä. Lappalainen kertoo esimerkiksi esirukouspyyntöjen lisääntyneen. Entä onko kirkossa käyminen lisääntynyt. Gospelmessuun osallistuu kuitenkin selvästi enemmän nuorta väkeä kuin muutoin. Menkäämme Herran huoneeseen! On merkkejä siitä, että kirkossa käyminen alkaa edustaa Suomessa ensimmäistä kertaa moniin vuosisatoihin hieman erikoista vähemmistökulttuuria.. Paananen on kuitenkin eräänlaisella näköalapaikalla. Sinänsä se on mukava kehityskulku, Lappalainen sanoo. Esirukousta valmistellaan ja meditoidaan etukäteen evankeliumitekstejä. Näin kutsutaan seurakuntaa parhaiten sanan ja sakramentin äärelle. Siihen on omat syynsä. Eri puolilla järjestetään säännöllisesti Jaetut eväät -tyyppisiä tapaamisia, Koivisto tietää. Se voi olla vain entistä aktiivisemman seurakuntalaisuuden tie, Antti Koivisto ennustaa. 1 2 . Olennainen syy tähän ovat joka sunnuntai runsaasti palvelutehtävissä mukana olevat seurakuntalaiset, Matti Tolvanen sanoo. Messu – matkalla katakombiksi. Jumalanpalvelukset eivät Suomessa vetäydy katakombeihin, mutta voisivatko ne jossakin skenaariossa käytännössä kapseloitua sellaiseksi. – Siinä messussa lauletaan Viisikielinen-laulukokoelman lauluja. Mitä juhlapyhiin tulee, kirkkovuoden huippupäivä on jo pitkään ollut jouluaatto. Taustalla on hänen mukaansa tunnetun ruotsalaisen jumalanpalvelusgurun ja uudistajan Fredrik Modéuksen ajatuksia. Seurakunnassa on nyt ruvettu kutsumaan ihmisiä messuun kyläkirkko-periaatteella. – Uusi formaatti on kyllä mennyt meillä läpi. Työntekijä on koutsi tai manageri, ei ole jakoa virkamiehiin ja muihin, Koivisto sanoo. Niitä saadaan myös netin kautta. S uomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on kehitetty jumalanpalveluselämää vuosikymmenien ajan. Kangasniemeltä toimme kotiin ideoita ja seuraavana vuonna järjestettiin rovastikunnan papeille seminaari, johon Kangasniemen kirkkoherra kutsuttiin kertomaan heidän ideoistaan käytännönläheisesti, Lappalainen sanoo. Seurakunnan jumalanpalveluselämä on uudistunut ja kirkkoherra Tolvanen on tyytyväinen tilanteeseen. Niissä pyydetään rukousta tyypillisesti elämäntilanteiden ja sairauksien vuoksi. Ylipäätään tässä kaikessa näkyy Fredrik Modéuksen vaikutus, joka tavallaan on kulkeutunut Haapajärven ja Kangasniemen kautta meille Tohmajärvelle. Toivottavasti ei. Kiirastorstai on kuitenkin pitänyt pintansa. Mikkelin hiippakunnasta katsoen Päijänteen länsipuolella ja Lapuan hiippakunnassa sijaitsee Korpilahti. Jättiläismäiseen Jyväskylän seurakuntaan kuuluvan pienen Korpilahden alueseurakunnan aluekappalainen Antti Koivisto pitää selvänä, että ilmassa on nyt jumalanpalvelusherätystä. Korpilahti on haja-asutusaluetta. – Seurakunnissa on paljon halua tulla toimeen omillaan. Kirkkohallituksessa valmistuu lähiaikoina taannoisen Tiellä-hankkeen vaikuttavuuden arviointi. Tämä tarkoittaa Korpilahdella tekstien luvun lisäksi virsien ja musiikin valintaa. Jokainen seurakunta on vaarassa elää vain omassa kuplassaan, Paananen tietää. Kävijämäärät eivät ole välttämättä nousseet, mutta lasku on seisahtunut. Periaate on ollut nyt se, että ei lisää erikoismessuja, vaan kehitetään olemassa olevaa konseptia – sunnuntain kello kymmenen jumalanpalvelusta. Alas ovat tulleet adventit ja pyhäinpäivät, jouluyöt ja pääsiäiset. – Messu pitäisi tehdä koko seurakunnan voimin, jotta se ei olisi papin ja kanttorin pingismatsi. Mutta ei seurakunnan kokoustakaan pitäisi jättää. Minusta tämä ajatus on vahvistumassa kirkossamme laajemminkin. Vastuuta jaetaan niin laajasti, kuin sitä voidaan jakaa. Takaisin Kangasniemelle. Kehitettävää ja työtä riittää vielä, Mikko Lappalainen toteaa. – Mutta hankkeen vaikutus näkyy niillä paikkakunnilla, joissa on lisätty seurakuntalaisten aktiivisuutta ja toteutettu uudenlaisia jumalanpalveluskäytäntöjä
Kenelle nämä reseptit on laadittu. Kohtuullistako. Ajelehdin ihmisjoukon mukana kohti tavarataivasta. Sellaista pitsireunaista, jota käytetään leivonnaisten alla tarjoiluvadilla. Aikuiset ihmisetkin kuvittelevat, että muilla on kivempi elämä kuin itsellä ja kaikkea pitäisi olla enemmän. Oli sinistä, valkoista, punaista ja vilkkuvaa. K ohtuullisuus on yksi neljästä klassisesta hyveestä. Tai anna edes se toinen joulupukkihahmoinen valokoriste köyhälle. Katson ympärilleni ja totean: eipä toimi antiikin oppi. Kohtuullisuuden kultaisesta keskitiestä muistuttaa myös Salomon sananlaskuissaan. Oli osterikastiketta, banaanisalottisipulia, lakritsijuurijauhetta, babypinaattia ja harissatahnaa. Ei liikaa mitään, vaan kaikkea sopivasti. Piti kävellä pitkä matka, kunnes oikea hylly löytyi. Ei varmaan sille ruuhkavauhtia rientävälle äidille tai isälle, joka koettaa nopeasti ja edullisesti loihtia kasaan päivällistä pesueelleen. Mutta hei, senhän minä voinkin tehdä. Mietin, onko kohtuullista, että tavallisen kotikokin tulisi tuntea tuommoiset ruoka-ainekset. Ehkä mielessä käväisi sekin, että kohtuullisesti eläen jaettavaa riittää muillekin. Sitä ennen kuljin läpi käytävän, jonka varrella oli kymmenittäin – ei, vaan sadoittain – erilaisia jouluvaloja. Joulun päähenkilö vastaisi tähän, että myy kuule koko roska ja seuraa minua.. Onko perheeni joulukoristemäärä siis kohtuullinen, liian vähäinen vai joutaisiko jotain pois. Mutta voi olla niinkin, että joku lähimmäinen ei omista yhtään tähteä, tuikkua tai palloa. Ehkä antiikin viisaat arvelivat, että liiallisuus ruuassa, juomassa ja laiskottelussa veltostuttaa rikkaan miehen aivot ja kehon. Mascarpone ja créme fraîche ovat sentään minullekin tuttuja, mutta keittiöpuuhissa harvakseltaan viihtyvä puoliso ei tiennyt niistäkään mitään. Arvelen, että jollakulla on koristuksia enemmän. Kiikutin kakkupaperipakkauksen kassalle. M eillä on kotona kolme kenkälaatikollista joulukoristeita. Niiden jatkumona oli enkeleitä, pukkeja, tonttuja sekä monenlaisia jouluaiheisia hilavitkuttimia. Onko perheeni joulukoristemäärä siis kohtuullinen, liian vähäinen vai joutaisiko jotain pois. 1 2 . Työntekijälle ei makseta juuri senttiäkään joulupallon valmistamisesta. Materian ja värien runsaus oli pyörryttävä. Eräänä päivänä automaattiovi nielaisi minut jättimäiseen varastomyymälään. Jos hunajata löydät, syö kohtuudella, ettet kyllästyisi siihen ja sitä oksentaisi. Mässäily on sana, joka ensimmäisenä tulee mieleen. Kuusenkoristeet säilytetään yhdessä laatikossa, toisessa ovat lasten askartelemat koristeet ja kolmannessa sekalaiset muut. Niihin sisältyi ainesosia, joista en ole ikinä kuullutkaan. Sitten oli päästävä pikaisesti ulos. Selasin lehteä ja aloin lukea reseptejä tarkemmin. Niin, ja sitten päästäänkin ostamaan taas uusia. Tähtinä, palloina, nauhoina ja joulupukin poron muotoisina ne loistivat. Kohtuullisuus on nykymenosta kaukana. Perimmäinen tarkoitus oli ostaa kakkupaperia. Kohtuullisuus on nykymenosta kaukana, kirjoittaa Päivi Ketolainen. Kannessa luvattiin uusia trendejä joulupöytään. Viedä sen typerän joulupukkivalon kirpputorille tai lahjoittaa SPR:n konttiin. Joulun päähenkilö vastaisi tähän, että myy kuule koko roska ja seuraa minua. 16 KOTIMAA 1 5. Niiden jälkeen oli vuorossa kimalleosasto. Tämä lienee ollut mielessä antiikin filosofeilla, kun he rustasivat hyvän elämän oppeja omille aikalaisilleen ja samalla meille jälkipolville. Pari päivää myöhemmin televisio esitteli kiinalaista joulukoristeita valmistavaa tehdasta. Nappasin nimittäin ruokakaupan kassalta ilmaisen reseptilehden. T oinen kaupallinen kokemus heti perään. 2 01 6 Kohtuus hukassa Somen aikakausi on synnyttänyt uuden kateuslajin, kokemuskateuden. Tarjolla oli joulukuusen koristenauhoja ynnä muuta välkehtivää kaikissa sateenkaaren väreissä
Kun ei oikein ole mitään, mitä esitellä. Luonnon riistämisellä ole mitään rajoja, kun ihminen ottaa yhteisestä pallosta tehot irti. pä iv i k a r ja la in en. Tosi juoksija kipittää ainakin 50 kilometriä yhteen menoon. Sisältyyhän niihin sellaisia arvoja kuin oikeamielisyys, tasapuolisuus, toisen ihmisen kunnioittaminen ja elämänviisauden arvostaminen. Suorastaan kuolemansynneiksi on julistettu muutamat paheet. Ei ainakaan Juice Leskisen Sika-biisin tunnelma. Hyvinvointikuilu on revennyt, ja some ruokkii sitä. Kiirehtijä ehtii hankkia myös isoja kokemuksia. Klassinen esimerkki naapurin kallis auto. Tärkeäksi haluava ihminen pyrkii osoittamaan kiireensä muillekin. Kannattakaamme kohtuutta ja lähiruokaa. K ohtuullisuuden näkökulmia on tutkinut tuoreessa kirjassaan kasvatustieteiden professori ja filosofi Juha T. Kohtuutta olisi, että kaikilla olisi määräosansa kinkkua ja pottulooraa, lämpöä ja rakkautta. Vanhoina hyvinä aikoina piti olla melkoinen fakiiri, jotta sai nimensä valtakunnalliseen lehteen tai Guinnessin ennätyskirjan sivuille. Tapana on puhua arvotyhjiöstä, mutta enemmän taitaa olla kyse ”monilukuisten, epämääräisten ja ristiriitaisten arvojen torista.” Oppien ja ismien vihannesosastolta voi jokainen kerätä koppaansa tilanteeseen sopivalla tavalla henkisyyden hedelmiä. Jos kiireinen kokemushaalija en ole minä itse, niin jokaisella on ainakin kaveri, joka tuntuu pyyhältävän jatkuvasti matkoilla ja syövän tämän tästä hienoissa ravintoloissa. J atkan Juha T. Hän nostaa esille myös aikamme maailmankuvien äärimmäisen ja kohtuuttoman sekamelskan. Esimerkiksi ahneus on niin kiero synti, että se voidaan nähdä suorastaan hyveenä. Minua tarvitaan täällä ja tuolla, sanoo hän ja vilkuilee älypuhelintaan. Tietysti tapaus jaetaan välittömästi somessa. Tiedämmehän tämän: ei häitä, ei ristiäisiä eikä pian hautajaisiakaan. Hakalan mukaan tavoittelemme äärimmäisyyksiä taloudessa (rajattoman kasvun ideologia), työelämässä ja liikunnassa (äärisuoritukset). Nykykatsannon mukaan kiireinen ihminen luo itsestään tärkeän vaikutelman. Mikä olisi jouluna kohtuullista. Köyhä ja vaatimaton pieneläjä ei liiemmin esittele elämäänsä. Parannuksenteko tarkoittaa laihdutuskuuria tai katkolla käymistä. Tuloksena ihmiset vaeltavat ilman ideologista kotia ja samalla rutiinit katoavat. Itsessäni huomasin kokemuskateuden viime kesänä, kun ei ollut mahdollisuutta matkustella. 2 01 6 Anteeksi vain, sanoo järki: kierrätys on krääsän osalta yhtä paljon silmänlumetta kuin omantunnon lepyttelyä. Seikkailunhalu saa meidät kiipeämään esimerkiksi jyrkkiä vuorenrinteitä henkemme kaupalla. K iire on kuin maailmanlopun edellä, tapasi vanha kansa todeta silloin, kun joku oikein hötkyili. Minä itse olen oman elämäni toimittaja. Kiitos Facebookin, nyt yhä useampi saa aikaansaannoksensa esiin. KOTIMAA 17 1 5. Nykykielellä puhumme näistä asioista toki sisäsiistimmin. 1 2 . Apua ongelmiin voi saada vaikkapa terapiassa tai ottamalla itseään niskasta kiinni. Nuoruudessamme kesäfestareilla kävivät nuoret. Taidan tyytyä perusmättöön, kuten nuoriso sanoo. Hakalan kirjan lukemista. Pitää olla menoa ja meininkiä, ettei tarvitse kiikkustuolissa katua elämätöntä elämää. Nyt festareilla ravaavat viisikymppiset entiset nuoret. Tunsin epämääräisiä viiltoja mielessäni, kun kaverit laittoivat sivuilleen kuvia siitä, missä olivat käyneet ja mitä tehneet. Kovin usein olen omassa lähipiirissänikin kuullut, että lapset saavat sitten itse päättää aikuisina, mihin haluavat uskoa. Ei riitä tavallinen elo ja olo. Ehkä pöydässämme on myös Päijänteen muikkua. Meillä on ostosja peliriippuvuutta, päihdeongelmaa ja syömishäiriöitä. Mistä kiire kaikkiaan syntyy, hän kummeksuu. Menestysteologian yksi kulmakivi taitaa olla, että Jumalan siunaus näkyy maallisen mammonan runsautena. Ja totta niin totta: kateuskin on perinteisellä syntilistalla mukana. Ennen olimme kateellisia rikkaille tuttaville. Entä luonnonvarat. Psykologian kielelle käännettynä entisajan synnit tuntuvat helpommin kesytettäviltä. Entä siihen asti. (Pakko sanoa, Sika on yksi lempijoululauluistani.) Kohtuutta olisi, että kaikilla olisi määräosansa kinkkua ja pottulooraa, lämpöä ja rakkautta. Hakala. Some-etikettiin ei kuulu kertoa, että käväisin sossussa tai täytin juuri työttömyysrahahakemuksen. Somen aikakausi on synnyttänyt uuden kateuslajin, kokemuskateuden. Kohtuuttomuutta löytyy muistakin äärimmäisyyksiä hipovista ihmisen touhuista. Kuka moittisi ahkeroivaa ihmistä. Siihen ei olekaan kovin yksinkertaista vastata. Hakalan mukaan ääritoiminnan läheinen kumppani on kiire. Tyytymättömyyttä ja kateuttahan tästä kaikesta syntyy. Kaikki neljä hyvettä kuulostavat myös melko kristillisiltä. Milloin kultainen keskitie vaihtuu kohtuuttomuudeksi. Syömiseen liittyy mässäilyn lisäksi muitakin ääri-ilmiöitä: sairaalloista kilojen tai terveellisyyden vahtaamista. Äärimmäiset poliittiset näkemyksetkin (rasismi) ovat nousussa. Onhan jokaisella kuitenkin vuorokaudessa ja vuodessa yhtä monta tuntia ja minuuttia käytettävissään. PäIvI KeTOlAInen Kirjoittaja on yhteiskunnan tarkkailija ja freelancer-kirjoittaja Keski-Suomesta. Vain nössökuntoilijat juoksevat pelkän maratonin. Minä jätän osterikastikkeen ostamatta. Kohtuuden kirja. K ohtuuden ohella muut antiikin päähyveet olivat viisaus, oikeudenmukaisuus ja urhoollisuus. Kohtuus esimerkiksi katoaa, kun ahneus, juoppous, ylensyönti ja himot saavat ihmispolon valtoihinsa. Aikuiset ihmisetkin kuvittelevat, että muilla on kivempi elämä kuin itsellä, koska se somessa siltä näyttää. Kristityn näkövinkkelistä hyvettä uhkaa aina synti, tuo ihmismieltä vaaniva pahis. Näkökulmia ääriyhteiskuntaan -teoksessa hän ei kirjoita vain kohtuuttomasta syömisestä. Kiire syntyy ”pyrkimyksestä ahtaa tiettyyn aikayksikköön, vaikkapa päivään, vielä vähän lisää hyödyllisiä toimintoja; työorientoituneita liikkeitä, pilateskurotuksia tai esikouluikäisten sellotunteja”, toteaa Hakala. Aika harvoin perusluterilainen pappikaan intoutuu saarnaamaan ahneutta vastaan oikein tosissaan
Tiukkaa loppuvuoden keikkarupeamaa eri kokoonpanojen kanssa läpivievä 32-vuotias Antti Railio odottaa samalla joulua ja sen tuomaa hengähdystaukoa. Kukaan ei selviä, jos kuluu koko ajan samasta kohtaa. Jotain tapahtui silloin sisälläni, aloin kirjoittaa pahaa oloani ulos. Kahden lapsen isä haluaa antaa tyttärilleen eväät hyvään ja turvalliseen elämään. Kirkkosali ei tosin anna mitään anteeksi, siellä pienetkin virheet kuuluvat normaalia selkeämmin. Jouluna unohdetaan kiistat ja ollaan sovussa kaikkien kanssa. – Tuntuu hyvältä. Synkkien ajatusten ja ahdistuksen kierre ajoi miehestä elämänilon myös onnen hetkillä. – Se on kaiken ydin. – Kirkkoon liittyy tosiaan paljon tunteita. Tällaisten tapahtuminen muistokirjo nousee usein mieleeni ollessani kirkossa. 18 koTImaa 1 5. Olin kuitenkin henkisesti täysin turta, en kyennyt iloitsemaan tai tuntemaan suurta riemua. – Parantumiseni avain on puhuminen. – Kirkko on todella hieno, vaativa ja kunnioitusta herättävä esiintymispaikka. Tämän hetkistä olotilaansa Railio kuvailee paremmaksi kuin koskaan. Nautin tuon ajan kiireettömyydestä sekä yhteisistä hetkistä perheen kanssa. Auttamisen ammattilaiset saavat jo opiskeluvaiheessa paljon eväitä siihen, miten pysyä ammatillisena, jotta jaksaa. – Haluan painottaa lapsilleni oikeudenmukaisuutta, reiluutta, auttamisen merkitystä sekä toisten kunnioittamista. Kyseessä on sairaus, johon voi saada apua. Vaikka sairaus ei parane koskaan, oireet on mahdollista saada hallintaan. Kukaan ei selviä, jos kuluu koko ajan samasta kohtaa. Katsomme aikanaan perheen kanssa mitä teemme. Hänellä on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä paniikkihäiriö. Kenenkään ei tarvitse olla kaikkivoipa ja loputtomiin venyvä. Kun nyt olen vienyt nuorempaa tyttöäni hänen harrastekerhoonsa, tuntuu mukavan nostalgiselta havaita saman ruokarukouksen olevan käytössä. Tapahtumaa edeltäneet kymmenen vuotta olivat jättäneet syvät jäljet mieheen. Samalla käynnistyi pikkuhiljaa etenevä parantuminen. aina tämä ei onnistu. Nautin myös suunnattomasti mahdollisuudesta esiintyä eri kokoonpanojen kanssa. Laulan eri kirkoissa todella mielelläni, sillä niiden akustiikka sopii hyvin äänelleni. On annettava itselleen lupa huolettomiin hetkiin silloinkin, kun huolet ovat vuorenkorkuiset. On annettava itselleen lupa annostella erilaisia kohtaamisia ja murheenaiheita. Silti on hyvä pitää mielessä kirkkaana ajatus siitä, että irtautuminen ei ole rakkaan ihmisen hylkäämistä vaan tervettä itsesuojelua. Eri lähimmäisrooleissa haasteet ovat tietenkin erilaiset, mutta pääkysymys lienee sama: Yritänkö kantaa enemmän kuin mihin kykenen, vai osaanko asettua kokoiselleni paikalle. – Tällaisia asioita ei myöskään tarvitse hävetä. kRIsTITyn vaellus Auttajan pyytämä apu on viisautta T örmäsin sosiaalisessa mediassa kiinnostavaan, syvälliseen keskusteluun jaksamisesta auttamistyössä. Rajanveto syvään rakkauteen ja kiintymykseen perustuvan antaumuksellisen auttamisen ja toisaalta itsensä huomioonottamisen ja itsesuojelun välillä voi tuntua mahdottomalta. Vapaaehtoistyössä tai vaikkapa vaikeassa perhetilanteessa tai omaishoitajana tilanne on toinen. Vuonna 2013 Voice of Finland -kilpailun voittaneen pohjalaismuusikon tie saattaa jouluna myös viedä kirkkoon. Muutos parempaan alkoi vuoden 2015 keväällä Railion kerrottua avoimesti ongelmistaan. Haluaisin silti uskoa, että aito empatia ja toisaalta tiukka rajanveto itsesuojelumielessä ovat mahdolliset yhtä aikaa. – On täysin käsittämätöntä ajatella, ettei esimerkiksi Voice of Finland -kisan voitto tuntunut miltään. Tärkeää on myös välillä irrottautua ja siirtää ajatukset aivan muualle. Joulukirkko on kuitenkin jäänyt minulle mieleen erittäin positiivisena asiana jo lapsuudesta. – Yritin hukuttaa tuota kaikkea juomisella. Jos sen antaa paisua sisällä, on edessä melko varmasti paha lukkotilanne. Hyvä tapa on kuunnella sekä sydäntä että järkeä. Mies on täynnä elämää. On suurta viisautta, että auttaja pyytää välillä apua. – Äitini opetti minulle aikanaan Levolle lasken Luojani -rukouksen. Ajoittain tuntui, ettei millään ole väliä. – Kirkko tarjoaa minulle kokonaisuudessaan seesteisyyttä ja rauhallisuutta. Se antoi nappulalle rauhallisen mielen. Voinko mennä kahvilaan ystävän kanssa ja puhua hetken jostakin ihan muusta. Asiaa pahensi, että soimasin samalla itsenäni tunteettomuudesta. Kävin myös seurakunnan kerhoissa, missä luettiin ruokarukous. Voi sanoa, että mukana oli myös itsetuhoisia ajatuksia. – Se on mahdollista. Mutta kun kuluu tasaisesti eri kohdista, selviää paremmin. 2 01 6 kolumnI emIlIa kaRhu. Mikäli ongelmiin ei tartuta, ne vain pahenevat, Railio painottaa. Muusikko muistuttaa muita samoista ongelmista kärsiviä puhumisen tärkeydestä. Hän kokee voivansa olla siellä vapaasti oma itsensä. S einäjoella kävelee vastaan jykevä, hyväntuulinen ja kiireinen muusikko. Mutta kun kuluu tasaisesti eri kohdista, selviää paremmin. Kirkko nostaa Railiossa esiin vahvoja tunteita. Railion elämään on mahtunut todella rankkoja vaiheita. Kun olen saanut purettua tuskaa sisältäni ulos, on se tuonut huojennusta olooni. On selvää, että kyseessä oli lumipallo, joka kasvoi ja kasvoi. 1 2 . Kun niiden välille saa aikaan keskitien, on siinä hyvä ajella. Iltarukous tuli Railiolle tutuksi jo pikkupoikana. Olen pikkuhiljaa saanut itseäni parempaan kuntoon. Tämän viikon sunnuntaina hänet nähdään vielä Lappajärven kirkossa. Takana oli valtava määrä yksinäisyyttä, ahdistusta ja itseinhoa. On torjuttava väärä syyllisyys ja mietittävä, voinko lähteä lenkille tunniksi ja keskittää kaiken huomioni ympäröivään luontoon. Siellä on pidetty tyttöjeni ristiäiset sekä saateltu matkaan monia läheisiä ihmisiä. TomI ollI Jouluinen kulkija musIIkkI Elämässään kovia vastoinkäymisiä selättänyt muusikko Antti Railio kokee kirkon seesteisenä paikkana. Muusikko on rypenyt syvässä masennuskierteessä, missä myös alkoholi on läikkynyt vahvasti. on tärkeää kuulla, kohdata ja olla todesti läsnä, kun sen aika on. – Konkreettinen käännekohta tapahtui katsellessani valvotun yön jälkeen pihamaalla kävelevää fasaaniherraa. Paha olo täytyy saada puhuttua ulos jonkun kanssa. Vahvaääninen muusikko nauttii kirkkokonserteista täysin palkein. Railion ongelmat juontavat selkeisiin sairauksiin. – Odotan joulua kuin pikkupoika, sillä olen jouluihminen. Jouluksi ei kannata tehdä mitään kiveen hakattuja suunnitelmia. Kirkkokonsertit ovat tänäkin vuonna kuuluneet Railion joulunodotukseen. Tietyt elämänarvot ovat pohjalaiselle tärkeitä. Siellä todella tuntee suuremman voiman läsnäolon. On tilanteita, joista ei voi irrottautua, vaikka voimat olisivat olemattomat
2 01 6 Monen suomalaisen lapsen ja aikuisen joulu on köyhä. Tilana kirkko nostaa pintaan monia tunteita, ja siellä Railio voi olla vapaasti oma itsensä. Keräysvaroilla hankittavan ruoka-avun vie perille seurakuntien diakoniatyö. Voice of Finland -ohjelmasta tuttu Antti Railio nauttii kirkkokonserteista. Keräykseen voi osallistua osoitteessa kotimaanapu.fi. 1 2 . kuVA: Tomi Lähdesmäki / FinRecoRds KOTIMAA 19 1 5. Joulun valoa! Kiitos yhteistyöstä ja siunattua uutta vuotta!. Joulumuistamisten sijaan olemme osallistuneet Kotimaanavun jouluruokakeräykseen
Kortekangas empi ja totesi veljelleen olevansa epävarma ehtoollisella kävijä. Ehtoollisella käynti on jokaiselle kovin henkilökohtainen, vaikka onkin kyse yhteisöllisestä messun osasta. Joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Traditiosta nousee luontevasti vahva polku nykyhetkeen. 1952) on kirjoittanut monipuolisen kuoleman kohtaamista käsittelevän teoksen Kuolema – tie elämään. – Ehtoollinen on itselleni herkkä ja vaikeakin asia. Armo kantaa ja kannattelee. 1 2 . Heikkinen kirjoittaa myös Jumalan läsnäolon tiedostamisen tärkeydestä kuoleman kohtaamisessa. Messujen musiikki ja ennen kaikkea virret koskettavat häntä usein enemmän kuin kuultu puhe. 2 01 6 Rakkaamme TT, FM Voitto Vihtori VUOLA s. Hän tarkastelee kuolemaa erityisesti kuolemisen taito -näkökulmasta. Koskettavasti Heikkinen kirjoittaa esipuheessa: Sain kuoleman kohtaamisen haasteeksi vuonna 1994, kun tyttäremme kuoli Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Hänen elämänsä päättyi sylissäni vain tunnin ikäisenä. Lutherin viimeisiksi sanoiksi jäivät: ”Kerjäläisiä me olemme.” Ne sisältävät kristillisen uskon tulevaisuuden ja toivon kuoleman hetkellä. Eikä yksikään, joka uskoo minuun, ikinä kuole.” Kaivaten ja kiittäen Maija Miika ja Sinikka Asser, Arthur, Elisa, Aaron ja Ester perheineen Mirjami ja Juha Jouni, Eero ja Saara perheineen Mervi ja Timo Mikael Timo ja Kirsi-Marja Lasse perheineen, Marja Elina Elsa, Kerttu Kari ja Ulla Alina, Hanna, Helena Aulikki ja Esa Anna, Justus Veljet perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan haudan lepoon Turun Ylösnousemuskappelissa lauantaina 17.12.2016 klo 11. Nautin musiikista myös ja ennen kaikkea kuuntelijana, ja erityisesti pidän vokaalimusiikista ja oopperoista. 31.8.1922 Kalanti k. Siihen sisältyy paljon käsittämätöntä ja symbolista, mutta myös konkreettista: leipä ja viini. KIRjAT Vuokko Kortekangas empi ensin veljensä Olli Kortekankaan säveltämän ehtoollisvirren sanoittamista. – Toivottavasti se jatkaa elämäänsä jumalanpalveluksissa ja auttaa muitakin arkoja ehtoollisvieraita pohdinnoissaan. Veljensä rohkaisemana Kortekangas ryhtyi kuitenkin työhön. Muistotilaisuus lähimpien kesken. 29.11.2016 Turku Jeesus sanoo: “Minä olen ylösnousemus ja elämä. 221 s. RIsTO KORMIlAInen Jouko M. KuVa: erKKa malKaVaara VIRRen TeKIjä 956 Virren viimeinen säkeistö loppuu kysymysmerkkiin ikään kuin auki jääden.. Ei ole aina helppoa kävellä muiden joukkoon ehtoolliselle. Vuokko Kortekangas kertoo olevansa satunnainen kirkossakävijä. Tähän veli puolestaan totesi, että miksei se sitten voisi olla juuri sellaisen ehtoollisvieraan virsi. V. Heikkinen on jakanut teoksen neljään osaan, joissa hän tarkastelee kuolemista niin Raamatun, kristillisen perinteen kuin kirjallisuudenkin valossa. Viittauksia on myös musiikin ja kuvataiteen suuntaan. Vuosien varrella hän on suomentanut ja toimittanut lastenkirjoja sekä ollut mukana oppikirjailijana alakoulun uskontokirjasarjojen työryhmissä. Hän kysyi, olisinko valmis yhteistyöhön, kun meillä oli siitä aiempaakin kokemusta. – Virren viimeinen säkeistö loppuu kysymysmerkkiin ikään kuin auki jääden. Sanoituksen nimeksi tuli Aran ehtoollisvieraan rukous, joka nyt löytyy virsikirjan lisävihosta numerolla 956, ”Tämä on...”, meille luvataan. J ärvenpäässä luokanopettajana ja vararehtorina työskentelevälle Vuokko Kortekankaalle musiikki on rakas harrastus. Heikkinen (s. Heikkinen: Kuolema – tie elämään. Hänellä on vahva teologinen ote, mutta hän kirjoittaa sen auki hyvin luettavaan asuun. – Virsi oli tulossa osaksi Ollin säveltämää Riemuvuoden juhlamessua. Vaikka aihe on raskas, teoksessa on kauttaaltaan valoisa ote. Väyläkirjat 2016. Eri elämänvaiheiden kirkolliset juhlat tuntuisivat aika ontoilta ilman virsiä. – Suuret kirkkomusiikkiteokset ovat itselleni rivilaulajana aina sykähdyttävintä ohjelmistoa. Kun Vuokko Kortekangas sai veljeltään säveltäjä Olli Kortekankaalta pyynnön tehdä sanoitus ehtoollisvirteen, tuntui tehtävä ensin isolta. Soittoa ja laulua lapsuudesta asti harrastanut Kortekangas on ollut kolmisenkymmentä vuotta mukana järvenpääläisessä kuorossa. 20 KOTIMAA 1 5. – Harrastan lisäksi pöytälaatikkorunoilua ja joitakin sanoituksia olen tehnyt tilaustöinäkin, Kortekangas kertoo. – Virret tuovat turvallisuutta ja luovat mielija muistikuvia. V. Kuolemisen taito, ars moriendi, tarkoittaa laajaa kirjallisuutta, joka on syntynyt 1300-luvulla. Kortekangas ei koe itseään erityisesti virsirunoilijaksi, mutta toteaa olevansa iloinen, että hänen tekstinsä on mukana uusien virsien joukossa. Rutto levitti kauhua ja kuolemaa Euroopassa. PäIVI HäKKInen Aran ehtoollisvieraan virsi Kuolemisen taito elämäksi Teologian tohtori, emerituskirkkoherra Jouko M. Myös tekstien työstäminen on Kortekankaalle tuttua. Laulettuna säettä ei kuule kysymykseksi, mutta itselleni tuo kysymysmerkki merkitsee epävarman ihmisen antautumista itseä isomman voiman edessä, luottavaisuutta ja toivoa. Myös Martti Luther on paljon käsitellyt aihetta, hän itse joutui kuoleman vaaraan useita kertoja elämässään