vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –4 7 15. 14 Ka nn en ku va : Sa nn a Kr oo k 11 3. marraskuuta 2018 | hinta: 3,70 € 22 46 18 Pohjolan piispa Jukka Keskitalon piispan asun teemana on vesi. 8 Kirkolliskokouksessa syntyy yllättäviä ystävyyksiä Kirkkokoira Muksis tekee tärkeää työtä
”Radikaali julistus Jeesuksesta voisi kohta olla taas se kova juttu, myös nuorille ihmisille. 1 Miten ohjelma mielestäsi suhtautuu avioliittoon ja puhuu siitä. Kirkon on osattava erotella, mikä on se muoto, joka tavoittaa tämän päivän ja huomisen ihmiset, ja mikä se luovuttamaton sanoma, jota ilman viimeinen sammuttaa valot. Kristinuskossa suhtaudutaan vakavasti avioliittoon. Annan avioliitolle myös uskonnollisen merkityksen. Päivi PuHAkkA Toimittaja viihtyy ruudun ääressä, kun piispaa vihitään. Lisäksi uskonnoissa on vahva yhteiskunnallinen ulottuvuus, joten opinnot täydentävät taloustiedettä yhteiskuntatieteenä. 2 Mitä itse ajattelet avioliitosta. aluksi | viikon henkilö | Taloustieteen väitöskirjatutkija ja pian teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta valmistuva Heikki Palviainen löysi elämänkumppanin syksyllä AVA:lla esitetystä Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta. Ari MinAdis ”Lähdin ohjelmaan ensisijaisesti löytääkseni elämänkumppanin” Heikki Palviainen opiskelee teologiaa Helsingin yliopistossa toiveenaan pappeus. KOTIMAA | 15.11.2018 2. Kotimaan haastattelussa tuore piispa kysyy, järjestetäänkö kirkossa liikaa toimintaa ja miten Jeesuksesta pitäisi puhua. Kauniita ja koskettavia. 4 Mikä teologiassa kiinnostaa sinua. – Lähdin ohjelmaan ensisijaisesti löytääkseni elämänkumppanin. Ohjelmaan osallistuminen ennemmin vahvisti aiempia käsityksiä avioliitosta. | Kuva: Olli Seppälä Heikki PAlviAinen Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta tuttu väitöskirjatutkija kohtalonkysymyksiä E n ole seremoniafriikki, mutta piispanvihkimykset ovat tv:n suosikkiohjelmiani. – Minulle avioliitto merkitsee sitoutumista ja turvallisuutta. Osallistumisen kääntöpuolena on kuitenkin julkisuus, sillä perinteinen ja sosiaalinen media tuomitsevat tai idealisoivat osallistujia pitkälti sen perusteella, millainen kemia parien välillä on. Näin haasteena mennä tuntemattoman kanssa tv-kameroiden edessä naimisiin. Tekstit ja puheet ovat sydämeenkäyviä. Reportaasi piispanvihkimyksestä ja Jukka Keskitalon haastattelu tämän lehden sivuilla 8–11. Teologian opiskelu antaa työkaluja analysoida uskontoja ja on yleissivistävää. Myös tuotantoyhtiö ja asiantuntijat toivovat vilpittömästi parien onnistumista. Se kuitenkin kunnioittaa avioliittoa, koska osallistujat ovat vahvasti sitoutuneet liiton onnistumiseen. 3 Miksi lähdit ohjelmaan ja mitä siitä sait. Jukka keskitalo vihittiin Oulun piispaksi viime sunnuntaina. Jotain hykerryttävää on hetkessä, kun tuore paimen kääntyy komeassa ”sotisovassa” kirkkokansan puoleen: Tässä minä nyt olen. – Ohjelma tunnustelee avioliiton rajoja ja kyseenalaistaa totuttuja oletuksia avioliitosta. Valot ja liekit loistavat, kirkko on täpötäynnä. Ohjelmasta sain upean ja kauniin vaimon Miinan. Vihkijän kasvoilla viipyilee hymy, kun hän pyytää hiippakuntaa ja piispaa ottamaan toisensa omakseen. Ympäri Suomea, eri hiippakunnissa sytytellään uusia liekkejä jumalanpalvelusyhteisöissä, joissa kynnys on matala, maallikot välttämättömiä ja bändi hyvä. Teologia ja uskonnot ovat ikkuna ihmisyyteen. Jätettyäni Jehovan todistajat halusin saada tieteellistä tietoa uskonnoista. – – Jos Jeesuksen persoona ja työ jäävät taka-alalle, vaarana on, että kirkon julistus ja opetus muuttuvat liian yleisuskonnolliseksi.” Kohtalonkysymyksiä. – Uskonto ja uskonnollisuus ovat kulkeneet mukanani läpi elämän. Toisena syynä oli halu haastaa itseäni. Ja sitten yhdistää nämä kaksi, muoto ja sisältö. Toiveissa on pappeus jossain vaiheessa elämää. Kuitenkaan edes asiantuntijat eivät voi etukäteen tietää parien välistä dynamiikkaa
Pienen seurakunnan jäsenellä on usein paremmat edellytykset tuntea olevansa osa yhteisöä, jonka päätöksiin tahtoo vaikuttaa. Avartuessani paranen ja opin hyvyyttä. S eurakuntavaalien ennakkoäänestykset päättyivät viime lauantaina ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina. Vaatimattomaan äänestysvilkkauteen löytyy useita syitä. Kun nostan katseen itsestäni ja keskityn tekemään hyvää toisille, jokin minussa alkaa muuttua. Juutalais-kristilliseen jumalalliseen ideaan sellainen ei ole koskaan kuulunut. Viidettä vuotta riehunut verinen maailmansota on ainakin virallisesti asettunut: Saksan on ollut suunnattoman ylivoiman edessä pakko tunnustaa voittajien aselepoehdot. -Sen jälkeen kuin lehtemme viimeksi ilmestyi, on Euroopan historiassa eletty sen tähän asti suurimmat hetket. 1918 Kotimaa 15.11.1918. Suurista kaupungeista Oulu ja Vantaa ovat myös nostaneet tulosta viime vaaleista. Toinen syy on seurakuntavaaliryhmien epäinformatiivinen nimeäminen. Siksi tässä asiassa ei pidä vaipua laskevien tilastojen alakuloon, vaan muistaa, että seurakuntavaalit eivät ole koskaan saaneet suuria joukkoja liikkeelle. Eikä tuloksia juurikaan näy. Siksi uskossaan kilvoitteleva ihminen joutuu aina vaikeuksiin puunatessaan sisintään. Mutta mitä sekään on, jos kauneus ei hohda sisältä käsin. Yksi on se, että kirkon hallintojärjestelmä on sekava. Kolmas syy on se, että äänestysinnostus näyttää olevan laskusuunnassa kaikissa muissakin vaaleissa. Sellaisesta Jumala piti jo Vanhan testamentin kertomuksissa ja sellaisesta hän pitää edelleen. On opittava huomioimaan muut, olemaan empaattinen ja sen vuoksi on syytä karttaa pahantekoa ja pyrkiä hyvään ja oikeudenmukaiseen. Äänestysprosentti nykyisellä tavalla toteutettavissa seurakuntavaaleissa ei ole koskaan ylittänyt 20 prosenttia. On ymmärrettävää, että pienet seurakunnat ohittavat äänestysvilkkaudessa monet isot seurakunnat. Ensimmäisen kerran nykyisen vaalitavan mukainen äänestys järjestettiin vuonna 1970. Ihmiskunnan suuret hetket. Yksi keino äänestysvilkkauden nostamiseen olisi sähköiseen äänestämisen mahdollisuus. Silloin olen oikeanlaisen kilvoittelun tiellä. Aallon nopeudella seuraavat nyt tapahtumat toisiaan. Vaikka äänestäjien määrä ei ole ollut koskaan korkea, se ei poista sitä tosiasiaa, että se on ollut aina matala. Maan kansat ovat kuin huumauksissa; toiset vallanhimosta, toiset vapaudenhalusta. on hämmentävää, miten vähän hyvää itseensä keskittyminen ja omaan napaan tuijottaminen ihmisessä tuottaa. Ne ovat lohduttoman ankarat. ?. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Kun karttaa syntejä ja siivoaa itseään vain oman itsensä pelastumisen vuoksi, ajautuu kiertämään yhä ahdistavampaa kehää. Pienemmän seurakunnan jäsen tuntee usein myös suhteessa enemmän ehdokkaita kuin suuren seurakunnan jäsen. Pahasta hyvään oppiminen nimittäin liittyy yksinkertaisesti yhteiseen hyvään. Äänestysvilkkautta on joinakin vuosina jopa saatu nostettua. Yhä isompi osa seurakuntavaalien kampanjoinnista tapahtuu verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Alimmillaan äänestysprosentti on ollut vuonna 1994, jolloin vain 13 prosenttia äänioikeutetuista äänesti. Vaalikonetta käyttänyt ja some-keskustelua seurannut tai siihen osallistunut henkilö ei helposti näe sitä vaivaa, että hän erikseen kävelee äänestyspaikalle. Etenkin nuoremmat seurakuntien jäsenet saattaisivat helpommin käyttää äänioikeuttaan, jos sen voisi tehdä sähköisesti äänestämällä. Tosin tässä on menty pienin askelin eteenpäin esimerkiksi siinä suhteessa, että vuodesta 1994 ryhmille on saanut antaa nimiä numeroiden sijaan. Valtaosan kirkon jäsenistä on vaikea hahmottaa, mitä hän äänestää. Muutospaine koskee myös seurakuntavaaleja KOTIMAA | 15.11.2018 3. Myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kannusti kirkkoa siirtymään sähköiseen vaalijärjestelmään kirkolliskokouksessa viime viikolla. FreiJa ÖzcaN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Ari Minadis, Jussi Rytkönen (virkavap.), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 49?000 KMT S2017/2018 15.11. Ennakkoäänestysten tulos ei osoita kasvua valtakunnallisesti, mutta joissakin seurakunnissa, muun muassa Toivakassa, Liedossa, Konnevedellä, Mäntyharjussa, Viitasaarella ja Vaara-Karjalassa on päästy hyviin lukuihin. Ehkä jonkinlaista ulkoasun kiillotusta ja puunausta
Kampanjaan antoi kasvonsa kymmenen eri-ikäistä ja eritausÄänestäjiä houkutellaan kaduilla ja kauppakeskuksissa ennakkoäänestys | Ennakkotietojen mukaan äänestysinto on jäämässä monissa suurissa kaupungeissa neljän vuoden takaista matalammaksi. Äänestysprosentti ei ollut tiedossa. Helsingin Lauttasaaressa seurakuntavaaleja mainostetaan tolppamainoksin. Voisiko kirkko ottaa käyttöön sähköisen äänestämisen, kysyi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vieraillessaan viime viikolla kirkolliskokouksessa Turussa. Vaaliautoa ajoi Liedon seurakunnan kirkkoherra Risto Leppänen, ja lisäksi mukana olivat vaihtuvat vaalitoimitsijat. Pohjoissaamen raamatunkäännös hyväksyttiin Kirkolliskokous hyväksyi viime viikolla uuden pohjoissaamen raamatunkäännöksen. Yksi äänestysprosenttiaan nostanut on Lieto, jonka alueella kiersi ennakkoäänestysviikolla asuntoauto. Lopullinen ennakkoäänestysprosentti oli neljä vuotta aiemmin 10,6. Autossa oli mahdollisuus äänestää ennalta sovituissa paikoissa. uutiset | lyhyesti | Ylivieskan kirkon rakentamiseen varattiin miljoona euroa Kirkolliskokous varautuu tukemaan Ylivieskan uuden kirkon rakentamista puolella miljoonalla eurolla vuonna 2019 ja enintään puolella miljoonalla vuonna 2020, kertoo Kirkon viestintä tiedotteessaan. Me olemme kaivaneet vanhan hyvän idean uudelleen esille, ja se tuntuu toimivan. Koko Helsingin alueella ennakkoon äänestäneiden määrä pysyi lähes samana kuin neljä vuotta sitten. Luvun odotetaan nousevan, kun posti tuo muiden seurakuntien ennakkoäänestyspisteissä annetut äänet. Helsingissä ennakkoon äänesti 17 414, joista helsinkiläisiä oli 16 549. Espoossa seitsemänkymmentä prosenttia äänistä annettiin suurissa kauppakeskuksissa. – Halusimme tehdä tämän näyttävästi ja niin, että olemme helposti tunnistettavissa. Uskon, että kun ennakkoäänestyspaikan visuaaliseen ilmeeseen panostaa, niin seurakuntavaalit eivät jää huomaamatta, Leppävaaran seurakunnan tiedottaja, pastori Laura Vähäsarja kertoi ennakkoäänestysviikolla. | seurakuntavaalit | S eurakuntavaalit huipentuvat vaalipäivään tulevana sunnuntaina 18. Panu Partanen on tehnyt henkilökohtaisen vaalilupauksen: hän on ilmoittanut avioituvansa kumppaninsa kanssa, jos äänestysprosentti ylittää 40 prosenttia. Helsingin alustava äänestysprosentti on vajaa kuusi prosenttia, josta puuttuvat muualla kuin Helsingissä annetut äänet. Kirkkoherra Panu Partasen mukaan se oli mahdollisesti myös korkein koskaan mitattu ennakkoäänestysprosentti seurakuntavaalien historiassa. Opetusministeri: voisiko kirkko kehittää digiäänestämistä. Vaaliauton ja äänestyspisteiden sijoittaminen kauppojen läheisyyteen toimi, kun sitä tehostettiin Hörkkö-Granön sanoin ”sisäänheitolla”. Mainoksia on Lauttasaaren alueella 50. Monissa kauppakeskuksissa ennakkoäänestysintoa tavoiteltiin näyttävillä sinisillä äänestysstandeilla. KOTIMAA | 15.11.2018 4. Yli 40 prosentin äänisaaliilla avioituminen tapahtuu, Partanen kertoo. – Tuntui, että moni antoi äänensä, kun se kävi helposti oman matkan varrella ja siihen vähän kannustettiin. Viimeisten tietojen mukaan Toivakan seurakunnan jäsenistä äänesti ennakkoon 31,2 prosenttia. Ympäri Suomen tehdään työtä seurakuntalaisten aktivoimiseksi. Suosituin äänestyspiste oli kauppakeskus Sellossa, jonka vaalikopeissa annettiin lähes 1 900 ääntä eli joka viides Espoon ennakkoäänistä, ilmenee Espoon seurakuntien tiedotteesta. Virka luotiin 1960-luvulla, kun kirkolliskokous pohti naisten pappeutta. Liedon seurakunnan tiedottaja Johanna Hörkkö-Granön mukaan vaaliauto lisäsi äänestystä etenkin taajamissa, joissa se korvasi aiemmin kouluilla pidetyt äänestykset. Kirkon viestinnän mukaan ennakkoon äänestäneiden määrä jäi useissa suurissa kaupungeissa viime kertaa alhaisemmaksi, mutta toisaalta monet pienet seurakunnat nostivat ennakkoäänestysprosenttiaan. Vuoden 2014 Helsingissä ennakkoäänestäjiä oli 17 636, joista helsinkiläisiä oli 16 696. Vuonna 2014 Toivakan ennakkoäänestysprosentti oli 26,7. – Kyllä, vaalilupaus pitää paikkansa. Ennakkoäänestysprosentti Liedon seurakunnassa on nyt 12,6 prosenttia. Yhteensä Lauttasaaressa annettiin 1 051 ennakkoääntä, kun vuonna 2014 vastaava luku oli 777. Raamatunkäännöksen painettu versio otetaan käyttöön ensi vuoden syyskuussa. Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat tehneet seurakuntavaaleihin oman mainoskampanjan. Päätös sisältyi Kirkon keskusrahaston talousarvioon vuodelle 2019 ja toimintaja taloussuunnitelmaan vuosille 2019–2021. Lehtorivihkimys on ensimmäinen Helsingin hiippakunnassa kymmeneen vuoteen. Puhujia on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Sitä puhuu kolme neljäsosaa kaikista saamenkielisistä. Helsingin seurakuntayhtymän johtaja, Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäki kertoo, että ulkomainoksilla kerrotaan käynnissä olevista seurakuntavaaleista. Piispa Teemu Laajasalo vihki lehtorin Piispa Teemu Laajasalo vihki lehtorin virkaan Lähetysyhdistys Kylväjän aluekoordinaattorin Katariina Leskelän, kertoo Kylväjä tiedotteessaan. Pohjoissaame on saamen kielistä levinnein. marraskuuta. Lauttasaaressa annettiin ennakkoääniä kaikkiaan neljännes enemmän kuin edellisvaaleissa. Toivakan ennakkoäänestysprosentti oli yksi maan korkeimpia. – Ulkomainokset ovat perinteinen tapa, josta on vaaleissa jo vähän luovuttu. Grahn-Laasosen mukaan kirkolliset vaalit voisivat olla ensimmäiset valtakunnalliset ja lakiin perustuvat vaalit, joissa äänioikeutta voisi käyttää omalta kotikoneelta tai äänestyspaikalla
Yhteensä Espoossa äänesti ennakkoon 9 384 äänestäjää, joista 8 799 oli espoolaisia. Myös Helsingin Pakilassa lapset saavat äänestää. Toivomme, että väki löytää tiensä uurnille ja lapsille tulisi tutuksi, että omaa ääntä kannattaa käyttää, kertoo Alavuden seurakunnan varhaiskasvatuksen ohjaaja Merja Anttila. Vaalivirkailijoina toimivat Päivi Linnasaari (vas.) ja Elina Ahola. Keräysluvat:Manner-Suomi RA/2016/517, Ahvenanmaa ÅLR 2017/6120. – Pakilassa on jo pitkään tehty palvelumuotoilua, jonka periaate on kuulla ihmisiä. Jokainen lapsi saa kolme tarraa, jotLappeenrantaan juuri muuttanut, aiemmin Liedossa asunut Otto Salmela äänesti vaaliautolla Liedon seurakuntatalon pihalla viime viikon torstaina. Nuori kirkko ry:n yhteydessä toimiva Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:n tehtävänä on ollut saada nuoria ehdokkaiksi ja äänestämään. – Nallevaalit järjestettiin Alavudella myös edellisten seurakuntavaalien aikaan. alv 24 %). Hellmanin videolla on YouTubessa vajaa 60 000 katselukertaa. Ari MinAdiS KOTIMAA | 15.11.2018 5. Äänioikeutettuja vaaleissa ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet, mutta myös tätä nuoremmat lapset on huomioitu joissakin seurakunnissa. Viime vaaleissa espoolaisia ennakkoon äänestäneitä oli 10 564 ennakkoäänestysprosentin ollessa 7,9. Kasvatuksen tiimissä olemme miettineet keinoja kuulla muitakin kuin nykyisessä toiminnassa aktiivisesti toimivia perheitä. Pakilan seurakunnan lapsityönohjaaja Tanja Berg kertoo, että kirkkosalin seinällä on erilaisia lasten ja perheiden toimintaa esittäviä kuvia. NAVI, Nuori kirkko ry ja Kirkkohallitus tekevät myös tubettajayhteistyötä suositun tubettajan Joona Hellmanin kanssa. Esimerkiksi Seinäjoen, Alavuden ja Helsingin Paavalin seurakunnissa järjestetään seurakuntavaalien yhteydessä nallevaalit, joissa etenkin lapset saavat äänestää omaa lempinalleansa. Seurakuntavaaleissa huomioidaan myös lapset ja nuoret. Perusta merkkipäiväkeräys Lahjoituspalvelu 020 7127 256 (arkisin klo 9–15) suomenlahetysseura.fi/merkkipaiva ” Kyllä, vaalilupaus pitää paikkansa. NAVI on muun muassa ohjeistanut nuoria kampanjan tekemiseen sekä julkaissut Facebookissaan ja Instagramissaan nuorten ehdokkaiden esittelyjä. Yli 40 prosentin äänisaaliilla avioituminen tapahtuu. Jaa iloa merkkipäivänäsi Hinnat 020-numeroihin soitettaessa: kiinteästä puhelinverkosta ja matkapuhelinverkosta 8,4 snt/min (sis. | Kuva: Jukka Granström ka he voivat kiinnittää heitä eniten kiinnostaviin kuviin. Äänestysprosentti on tämän hetkisen tiedon perusteella 6,7. Alavuden seurakunnassa äänestetään varhaiskasvatukselle oma nimikkonalle. Vähäsarjan mukaan värikästä ja ihmiskasvoista kampanjaa oli helppo hyödyntää Sellon ennakkoäänestyspaikan rakentamisessa. Tämän lisäksi Sellonaukion lavan screenillä nähtiin seurakunnan työntekijöiden ottamia kuvia Leppävaaran seurakunnan arjesta. taista ihmistä, jotka kannustavat äänestämään seurakuntavaaleissa. Nallevaalien odotetaan lisäävän äänestysvilkkautta ja saavan lapsiperheet saapumaan vaaliuurnille. Muilla paikkakunnilla Espoon vaaleihin annetut äänet eivät ole vielä tiedossa. Hän kannustaa nuoria äänestämään
– Väkisinkin tulee. Huokuna toteaa kuitenkin lähtevänsä tehtävään motivoituneena. Se tietää Kirkkohallitukselle, tuomiokapituleille ja seurakuntien avustuksiin säästötoimenpiteitä kuuden ja puolen miljoonan edestä. – Hyvää on, että tietää, miten organisaatio toimii ja mistä narusta pitää vetää. Häneen kohdistuu nyt myös paljon odotuksia kirkon linjauksista ja äänenä olemisesta. | Kuva: Jukka Granström nähnyt monta vuotta. Millä tavalla ja millä työotteella sitä tehdään, on vielä liian varhaista miettiä, Huokuna toteaa. Huokuna tunnustaa, että nouseminen kansliapäälliköksi talon sisältä pitää sisällään sekä hyviä että huonoja puolia. En halua edes tietää. – Kansliapäällikön tehtävä ei ole tehdä linjauksia vaan toteuttaa päättäjien linjoja. Kirkolliskokous äänesti kuitenkin virkaan Pekka Huokunan äänin 58–47. Pekka Huokuna | Kuva: Aarne Ormio ” Kansliapäällikön tehtävä ei ole tehdä linjauksia vaan toteuttaa päättäjien linjoja. Jos asia liittyy kansliapäällikön vastuisiin, sitten kommentoin. Kyllä tunnistan myös sen huonon puolen, että on tietyllä tavalla sokea asioille, joita on En tällä hetkellä näe, että julkinen keskustelu olisi keskiössä. Freija Özcan Valinnan taustoihin paneudutaan syvemmin tämän lehden kolumnissa sivulla 25. Huokuna toteaa ehdokkaana olleensa sivussa metelistä ja lähtevänsä tehtävässään reippaasti liikkeelle. Huokuna ei aio myöskään esittää näkyviä julkisia kannanottoja. Näistä pitää olla tietoinen. KOTIMAA | 15.11.2018 6. – Tunnen haasteita ja tiedän asioita, joita pitää tehdä. Tulokulmien täytyy olla selkeät. Valitsijamiehet esittivät valittavaksi Kuopion Männistön seurakunnan kirkkoherraa Aulikki Mäkistä. Melkein kymmenen vuotta olen ollut talossa töissä ja miettinyt itsekin, mitä pitää tehdä. Kansliapäällikön valinta kiihdytti kirkolliskokousedustajia. Uudella kansliapäälliköllä on edessään vaativa urakka merkittävä virka | Kirkolliskokous valitsi Kirkkohallituksen uudeksi kansliapäälliköksi Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajan Pekka Huokunan. Samaan aikaan arkkipiispa hoitaa kirkon yhteiskuntasuhteita. – En tiedä, mitä salissa on puhuttu. Lähden palvelemaan Kirkkohallitusta ja sitä kautta parhaani mukaan kirkkoa, hän lupaa. uutiset | kirkon hallinto | E nsi vuoden alussa Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä aloittavalla Pekka Huokunalla on vastassaan kirkolliskokouksen edellyttämä kehittämispalvelu-uudistus, joka voi muuttaa kirkon hallinnon rakenteita, sekä keskusrahastomaksun aleneminen. Luulen, että pitkälti täytyy löytää omat roolit. Se on vähän erilainen hallintovirkamiehellä ja paimenella, Huokuna arvioi. Piispat ottavat kantaa, ja luotan vahvan osaamisen omaaviin asiantuntijoihin. Vastaehdokas, kirkkoherra aulikki Mäkinen onnitteli kansliapäällikön vaalin voittanutta Pekka Huokunaa kirkolliskokouksessa viime torstaina. Kansliapäällikkö on kirkon korkein hallintovirkamies. Olen luottavainen sen suhteen, että meillä on osaavaa henkilöstöä. Hän joutuu nyt tutustumaan osastoihin ja työtovereihinsa uudesta näkökulmasta. Se on vaativa urakka, mutta minulla on vahva luottamus siihen, että se voidaan hoitaa hyvin ja päästään hyvään lopputulokseen. – Kansliapäällikön ensisijaiset vastuut eivät ole sillä suunnalla. Tuleeko siinä päällekkäisyyttä. Ulkoa tuleva näkisi helpommin. Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa Kirkkohallitusta ja vastata sen yhteiskuntasuhteiden hoidosta
| Kuva: Jukka Granström ” Meidän on pakko hankkia kirkkoon hankeosaamista. Selvityksen esitellyt kirkkoneuvos Leena Rantanen totesi, että selvityksessä annettiin palautetta kirkon heikosta projektinhallinnan ja muutosjohtamisen osaamisesta. Keskittämisen piti pudottaa kirkon henkilöstöja taloushallinnon kustannuksia vuositasolla 26 miljoonasta eurosta 17–19 miljoonaan euroon. Hän totesi isojen ja pienten seurakuntien olevan eriarvoisessa asemassa: isot pystyvät vähentämään henkilökuntaa, mutta pienessä vähästä on vaikea vähentää. Digitointi on kuitenkin kunkin seurakunnan omalla vastuulla. Muuten me hankitaan mitä sattuu, ja se maksaa. Kyselyyn vastanneista vajaasta 3 700 kirkon työntekijästä harvempi kuin joka kymmenes oli edes jokseenkin samaa mieltä siitä, että Kipan avulla on voitu tehostaa seurakunnan toimintaa. – Siinä mielessä Kipa on hyvä, että vaikka olisi teologisesti eri mieltä asioista, on aina jotain keskusteltavaa, kun keskustelee Kipasta. Edustaja Seija Kuikka sanoi, että 45 000 jäsenen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa kokemukset Kipasta ovat hyviä. Toinen vaihtoehto olisi, että seurakunnista siirretään Kipan vastuulle enemmän tehtäviä niin, että päällekkäinen työ vähenee. Kirkolliskokouksen salissa käydyssä keskustelussa kiitettiin selvitystä ja soimattiin sen tuloksia. Kirjurin piti tuottaa 30 miljoonan säästöt kymmenen vuoden aikana. eniten edustajia puhuttivat Kirkon taloushallinnon palvelukeskuksen karanneet kustannukset. Meillä ei ole varaa tehdä tällaisia virheitä. Sitä koski myös suurin osa salissa kuulluista puheenvuoroista. It-hankkeita koskevassa selvityksessä voimakkain kritiikki kohdistui Kipaan. Tämä ei ollut lähtökohtana selvitykseen johtaneen aloitteen tekemiseen, mutta tuskaa lisäävää tietoahan sieltä tuli, selvityksen ohjausryhmään kuulunut edustaja Heikki Sorvari sanoi. – Meidän on pakko hankkia kirkkoon hankeosaamista. Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja, edustaja Rolf Steffansson totesi, että Kipasta tulee usein puhetta seurakunnan työntekijöiden kanssa. Edustaja Markku Hekkala moitti, että Kokkolan seurakuntayhtymässä maksetaan kymmeniä tuhansia vuodessa työstä, josta suurin osa tehdään seurakunnassa. | kirkon talous | K irkolliskokous otti viime viikolla vastaan kirkon it-hankkeista ja niiden kustannuksista tehdyn ulkopuolisen selvityksen. Ensimmäisenä vaihtoehtona ehdotetaan, että Kipa tarjoaisi seurakuntien talousja henkilöstöhallintoon yhteisiä alustoja ja niihin liittyviä tukipalveluja. Vikström ehdotti, että Kipa palvelisi jatkossa seurakuntien tukijärjestelmänä. Selvityksen mukaan myöskään jäsentietojärjestelmä Kirjuri ei ole täyttänyt sille asettuja tavoitteita. Meillä ei ole varaa tehdä tällaisia virheitä. – Tieto lisää tuskaa. Näin ei ole käynyt, vaan kustannukset ovat nousseet 30 miljoonaan euroon vuodessa. Jäsentietojärjestelmä Kirjurista odotetut hyödyt eivät selvityksen mukaan toteudu ennen kuin kirkonkirjojen digitointi on saatettu loppuun. Kolmantena vaihtoehtona selvityksessä pidettiin henkilöstöja taloushallinnon palvelujen kilpailuttamista. Kirkolliskokous otti vastaan kirkon it-hankkeista tehdyn ulkopuolisen selvityksen. Piispa Björn Vikström huomautti, että selvityksessä ei edes näy se työaika, jota seurakunnissa käytetään ohjelmien oppimiseen ja käyttämiseen. Kipan käyttäminen koetaan vaikeaksi ja sen hyötyjä pidetään vähäisinä. Meri Toivanen Kirkolliskokous suomi kallista taloushallinnon palvelukeskusta it-hankkeet | Kipan roolia pitää muuttaa, esittää ulkopuolinen selvitys. Tähän mennessä järjestelmä on tullut maksamaan 22 miljoonaa, ja säästöä on tullut 700 000 euroa. Selvityksen mukaan Kirkon taloushallinnon palvelukeskus (Kipa) ei ole täyttänyt sille asetettuja säästötavoitteita. Edustaja Sami Ojala totesi, että hän on ollut 11 vuotta kirkolliskokouksessa ja silti hänelle on epäselvää, kuka koko kirkkoa koskevista strategisista ratkaisuista on vastuussa. KOTIMAA | 15.11.2018 7. – Tuntuu siltä, että on luotu raskas, hidas ja vaikeakäyttöinen järjestelmä, joka ei tuo säästöjä, ja sitten syytetään siitä käyttäjiä. Selvityksen mukaan Kipan roolia on muutettava. Seurakunnat kuitenkin vastaisivat hallinnon toiminnasta
Moni messuvieras ylisti musiikkia, jonka johtamisesta vastasi hiippakuntasihteeri Raimo Paaso. | oulun hiippakunta | H etkeä ennen messun alkamista Oulun tuomiokirkon kryptassa oli tiivis tunnelma. Tilaisuudessa laulettiin myös virsi Henki, armon tuoja. Sakaristorukoukseksi kutsutun tilaisuuden yhteydessä Jukka Keskitalo antoi lakimiesasessorille virallisen lupauksen piispan viran hoitamisesta. Arkkipiispa Tapio Luoma toimitti virkaan vihkimisen. Läsnäolo tahdotaan tallentaa ja jakaa sosiaalisessa mediassa. Ei pakolaisuus. Eivät ihmisoikeuskysymykset. vihkimys | Korkeakirkollisuus yhdistyi lämpimään tunnelmaan Oulun piispanvihkimyksessä. Arkkipiispa Tapio Luoma toimitti piispan virkaan vihkimisen. Ei vanhusten hoidon haasteet. Ei soteuudistus. Sen jälkeen tumman violetin sävyisiin piispanvaatteisiin puettu Keskitalo kääntyi seurakuntaan päin ja kirkkokansa vastasi taputtamalla. Keskitalo muistutti siitä, että Kristuksen rakkaus vaatii kilvoittelemaan, että emme eläisi vain itsellemme. Upeaa oli myös se tapa, jolla tuomiorovasti Satu Saarinen hoiti omaa osuuttaan juhlapäivän valmisteluissa ja juhlapäivän aikana. asti. Ei ilmastonmuutos. Paikalla oli toistakymmentä piispaa, vihkimismessun avustajia, median edustajia, pääministeri ja kaupunginjohtaja. | Kuvat: Sanna Krook Etuosassa kaapua on orjantappuraa symboloiva koru, joka on tehty Tornion jaloteräksestä ja poronsarvesta. Vihkimismessussa kirkko oli täpötäynnä juhlakansaa. Vihkimisessä avustivat sisarkirkkojen edustajat Virosta, Tansaniasta, Norjasta, Tanskasta, Islannista ja Ruotsista. – Iankaikkisen päämäärän tähyileminen ei saa johtaa siihen, että me pyhiinvaeltajat elämme tulevassa todellisuudessa unohtaen tämän hetken kutsumuksen ja haasteet maailmassa. uutiset Piispat Aarre Kuukauppi (vas.) Joel Luhamets, Seppo Häkkinen, Matti Repo, arkkipiispa Tapio Luoma, pääministeri Juha Sipilä ja hetken päästä piispaksi vihittävä Jukka Keskitalo. Yhtenä kohokohtana oli Miikka Lehtoahon sovittama Päivän virsi Nyt ylös sieluni. Saarnassa Jukka Keskitalo muistutti siitä, että kirkon ja kristittyjen matka iankaikkiseen päämäärään kulkee läpi kauniin ja rujon maailman. Siksi juuri se arki, jossa elät, on mahdollisuus toteuttaa Jumalan antamaa kutsumusta lähimmäisten hyväksi. Piispat Jari Jolkkonen ja Simo Peura avustivat piispanasun pukemisessa. Tätä aikaa kuvaavaa oli se, että osa kirkkoon kokoontuneesta väestä otti kesken messun kännykkäkuvia. Tuomiorovasti Satu Saarisen mukaan on upeaa, että piispa Keskitalon paramentit kunnioittavat paitsi protestanttisen piispankaavun traditiota, myös pohjoisen hiippakunnan omaleimaisuutta. MARi TeiniLä Virkaan vihkiminen ja siihen liittyvä messu on nähtävissä Yle Areenassa 11.12. Pohjoinen ulottuvuus näkyi monin tavoin, muun muassa siinä, että Jukka Keskitalo lausui lopuksi Herran siunauksen, Buressivdnáduksen, pohjoissaamen kielellä. Pohjoinen ulottuvuus näkyi messussa ” Mikään ajallinen ei ole vierasta kohti iankaikkista päämäärää tähyilevälle pyhiinvaeltajalle. Lyömäsoittimen osuus oli koko messussa merkittävä ja toi siihen energisyyttä. – Siksi mikään inhimillinen ja ajallinen ei ole vierasta kohti iankaikkista päämäärää tähyilevälle pyhiinvaeltajalle. KOTIMAA | 15.11.2018 8. Emerituspiispoista paikalla olivat ainakin Samuel Salmi, Eero Huovinen ja Kari Mäkinen. Ei työttömyys eikä työllisyys
Kirkollisessa symboliikassa nurin päin käännetty risti ei kuitenkaan ole uusi asia. Kyllä ihmisten pitäisi olla vähän sivistyneempiä. Opiskelijat Iida Kämäräinen (vas.) ja Maren Elle Mäkitalo olivat esirukoilijoina. Kyse on pietarinristi, joka päätyi hiippaan sommittelullisista syistä ja taiteilijan vapaudella. – Turhaa panettelua. Pietarinristi hämmentää Sosiaalisessa mediassa on hämmästelty piispa Jukka Keskitalon hiipassa olevaa ristiä (katso lehden kansikuva). Se tunnetaan pietarinristinä. Populaarikulttuurin kuvasto on tehnyt symbolia tunnetuksi. Se on ylösalaisin käännetty risti, joka nykyisin tulkitaan uskonnonvastaisuuden ja satanismin vertauskuva. Tarinan mukaan apostoli Pietari ristiinnaulittiin, mutta hän ei katsonut olevansa arvollinen tulemaan ristiinnaulituksi samalla tavalla kuin Jeesus. OllI SEPPälä KOTIMAA | 15.11.2018 9. Pietari pyysi roomalaisia kääntämään edes ristin ylösalaisin, mihin teloittajat suostuivat. Pietarinristi on nurin päin käännetty latinalainen risti, eli sen yläsakara on pitempi kuin alasakara. Myllykangas kertoo, että piispanasua on suunniteltu yhdessä tilaajan eli kapitulin kanssa, eikä mielleyhtymä satanistiseen ristiin ole tullut vastaan missään vaiheessa. – Voi hyvänen aika, huokaisi Keskitalon piispan asun suunnitellut oululainen tekstiilitaitelija Moosa Myllykangas kuultuaan puheet satanistisesta rististä hiipassa
– Piispan tehtävä on puhua enemmän arvoista ja päämääristä kuin keinoista. Lähivuosina edessä on paljon matkustamista, sillä Oulun hiippakunta on pinta-alaltaan lähes puoli Suomea. Jälkimmäiset kuuluvat poliitikoille. – Piispana sain palata seurakuntatyöhön ja evankeliumin sanoittamiseen. Lisäksi avustuskriteerejä pitäisi muuttaa niin, että ne tunnistavat paremmin vaikeimmat alueet. – Uskon ja toivon, että ymmärrystä tällaiselle aloitteelle löytyy kirkolliskokouksesta. Kaipasin sitä kansliapäällikön työssä. Hän kertoo odottavansa innolla helmikuussa vietettävää saamelaisten kansallispäivää. – Odotan sitä, että pääsen luomaan kontakteja seurakuntalaisten kanssa. Hän korostaa kuitenkin sitä, että paikallisia asukkaita pitää aidosti kuunnella ennen päätöksiä. Jukka Keskitalon äiti Kerttu Keskitalo menehtyi vain kolme viikkoa sitten. Oulun hiippakunnassa on 60 seurakuntaa, joista osa on erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Ympäristövaikutusten huomioon ottamisen pitäisi toteutua kaikissa suurissa hankkeissa, myös kaivoksissa. – Äitini sai elää pitkän elämän ja meillä oli tilaisuus jättää rauhassa jäähyväisiä. Hän toivoo kuitenkin, että vanhoillislestadiolaiset osallistuisivat aktiivisemmin jumalanpalveluksiin ja muuhun seurakunnan toimintaan. Kokonaisuuden kannalta kyse ei ole kovin suurista summista. Piispa ja puoli valtakuntaa KOTIMAA | 15.11.2018 10. Sen yhteydessä vietetään piispanmessua. Keskitalo ei ota suoraan kantaa Jäämeren radan rakentamiseen. Piispanvirkaan valmistautumista on sävyttänyt myös suru. Piispa Jukka Keskitalo on kirkon avioliittolinjauksen kannalla, eli hän pitää avioliittoa naisen ja miehen välisenä liittona. Jukka Keskitalo sanoo vanhoillislestadiolaisuuden olevan tuttu liike lapsuudesta, vaikka perhe ei siihen kuulunutkaan. Keskitalon edeltäjä Samuel Salmi puhui kirkon oikeudenmukaisemman taloudenjaon puolesta lähtöhaastattelussaan Rauhan tervehdys -lehdessä. – Tosin se pohjoinen, josta aikoinaan lähdin, on muuttunut. Tämä saattaa johtaa kirkon sisällä eriytymiseen. Saamelaiset, ympäristökysymykset ja vanhoillislestadiolaisuus määrittävät osaltaan pohjoisen hiippakunnan piispan edessä olevia asioita. kirkon tulevaisuus | Piispan yksi tehtävä on rohkaista toivoon laskevien tilastojen ja repivien riitojen todellisuudessa, Jukka Keskitalo sanoo. uutiset | oulun hiippakunta | O ulun hiippakunnan piispana marraskuun alusta aloittanut Jukka Keskitalo on kahdessa mielessä paluumuuttaja. – Luontevin tapa korjata tätä asiaa olisi kaksinkertaistaa köyhille seurakunnille suunnattu nykyinen avustussumma, joka on noin 1,6 miljoonaa euroa. Keskitalon tarkoituksena on kiertää ensimmäisen puolen vuoden aikana hiippakunnan kaikki kahdeksan rovastikuntaa. Myös työn suhteen hän on tavallaan paluumuuttaja, sillä työura alkoi seurakuntapappina Jyväskylässä. Kuulun sikäläiseen hirviporukkaan. – On selvää, että lähivuosina köyhimpien seurakuntien tilanne käy kestämättömäksi, ellei uusia kokonaiskirkollisia ratkaisuja tehdä, Keskitalo sanoo. Kaksi ensimmäistä seurakuntavierailua hän tekee Raaheen ja Lumijoelle, joissa asetetaan kirkkoherra virkaan. Keskitalo sanoo, että häntä huolettavat muissakin hiippakunnassa ne alueet, joiden kaikki seurakunnat ovat niin köyhiä, ettei edes seurakuntayhtymän perustaminen tuo ratkaisua. – Lappi ei voi muuttua ulkomuseoksi, mutta pohjoisen herkkää luontoa ja perinteisiä elinkeinoja ei pidä tuhota. Elokuussa julkaistussa Kotimaa24:n haastattelussa hän kertoi pitävänsä vanhoillislestadiolaisuudessa hyvänä sitä, että muiden herätysliikkeiden tavoin se pitää esillä evankeliumia ja tarjoaa monelle hengellisen kodin. Olen kuitenkin pitänyt yhteyttä synnyinseudulleni käymällä siellä usein. – Joskus herätysliikkeet keskittyvät liiaksi vain liikkeen oman toiminnan kehittämiseen ja vähemmän paikallisseurakuntaan. Hän on lähtöisin Karungista, Tornionjokilaaksosta. Siksi tunteeni on enemmän kaipausta ja haikeutta kuin surua. – On selvää, ettei tämä kysymys poistu kirkon asialistalta. ” Ehkä puhumme nyt liikaa pyhästä, ja liian vähän Jeesuksesta
Keskitalon mukaan kirkko on myös aiempaa keskustelevampi. – Radikaali julistus Jeesuksesta voisi kohta olla taas se kova juttu, myös nuorille ihmisille. Mari Teinilä Tornionjokilaaksossa kasvanut Jukka Keskitalo palasi muualla vietettyjen vuosien jälkeen pohjoisen Suomen piispaksi. Ennen työ kirkossa oli selvemmin elämäntapa, nyt se on professio. – Samaa innovatiivisuutta näen omassa hiippakunnassani. – Taaksepäin katsoessani huomaan, ettei kirkko olekaan niin hidas muuttumaan. 30 vuotta sitten kirkko oli kansallisempi Suomen evankelis-luterilainen kirkko. | Kuva: Jaani Fohr KOTIMAA | 15.11.2018 11. Tässä ei ole kyse positiivisesta ajattelusta, vaan hengellisestä kysymyksestä, siitä rohkenemmeko luottaa Jumalaan. Keskitalon mukaan avioliittokysymys jakaa kirkkoa jo nyt. – Kirkon tulevaisuus on hyvä, koska viime kädessä se on Kristuksen tulevaisuus. Tässä yhteydessä puhe kääntyy Jeesukseen, siihen, miten Hänestä puhutaan. Hän kertoo ystäväpiirissään olevan henkilöitä, jotka ovat solmineet avioliiton samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Taustalla näkyy Oulun tuomiokapitulin portti. Hän korostaa uusien työtapojen merkitystä, esimerkiksi Paavalin kirkkoherran Kari Kanalan ennakkoluulotonta toimintaa sekä Malmin torille jalkautuneita pappeja. – Siksi tämä ei ole minulle vain ”asia”, vaan eläviä ihmisiä koskettava kysymys. Näin hän toivoo myös uudessa tehtävässään piispana. Olen sitoutunut etsimään ratkaisuja muiden piispojen kanssa. Keskitalo vastaa korostamalla kuuntelemisen merkitystä. Ehkä puhumme nyt liikaa pyhästä, ja liian vähän Jeesuksesta. Voiko henkilö, joka on solminut avioliiton samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa, tuntea olevansa täysin tervetullut ja täysivaltainen kirkon jäsen. – Myös työn tekemisen tapa on muuttunut. – Toivon, että emme revi silmiä toistemme päästä, vaan säilytämme keskustelutaidon. – On tärkeää, että jokainen saa kertoa oman tarinansa. Keskitalo sanoo, että kirkko tarvitsee johtajia ja rivijäseniä, joilla on hallussaan positiivinen nuottiavain. – Mutta onko kirkko kuitenkaan avoimempi tai ymmärtävämpi, hän kysyy. Saman päivänä vihittiin myös ensimmäiset naiset papeiksi. – Olen kuitenkin toiveikas, että pääsemme tässä eteenpäin. – Oleellista on katseen suunta, katsommeko toista ihmistä ylhäältä ulkoistaen vai silmiin samalta tasolta. Nyt se on selkeämmin osa maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa. – Jos Jeesuksen persoona ja työ jäävät taka-alalle, vaarana on, että kirkon julistus ja opetus muuttuvat liian yleisuskonnolliseksi. Keskitalo sanoo työskentelevänsä sen eteen, että pystyisi näkemään muutoksissa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Piispan ei pidä hönkiä omia näkemyksiään toisen ihmisen päälle. Asioista uskalletaan olla eri mieltä. Siksi Keskitalon mukaan pitää kysyä, järjestetäänkö nyt liikaa toimintaa. Kirkon työntekijämäärä on kaksinkertaistunut 70-luvulta, mutta kokoavaan toimintaan osallistuvien seurakuntalaisten määrä on laskenut jyrkästi. Keskitalo vihittiin papiksi vuonna 1988 Lapualla
Hinnat sis. Lehti ilmestyy 29.11.2018. Yksimielisyys teologisista argumenteista paikattiin siis laatimalla vihkikaava, jolle ei ollut kirkolliskokouksen hyväksymiä teologisia perusteita. Jonossa syntyi tavallista säähän ja pankkien toimintaan liittyvää keskustelua. Ratkaisua haettiin vihkikaavoista: erillinen vihkikaava eronneita varten sisältyi vuoden 1963 käsikirjaan. Antti Yli-OpAs Teol. Yhteiskunnan ja kirkon käsitykset avioliitosta ovat erkaantuneet toisistaan jo aiemmin. Perusteiksi jäivät kirkon yhteiskunnallisen aseman ja vihkioikeuden säilyttäminen. Avioliittokäsityksen oheneminen näkyy kirkossa nykyisessä vihkikaavassa. Kirkon käsityksen mukaan avioero oli edelleen poikkeustoimenpide, johon tuli olla hyvin painavat syyt. tri, Ruotsinpyhtään vt. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Kotimaan adventtilehti tarjoaa runsaasti ajankohtaista ja innostavaa luettavaa jokaiselle seurakuntalaiselle. Tee Kotimaa-lehden adventtinumeron nipputilaukset! K otimaassa (1.11.) kerrottiin Vesa Hirvosen tutkimuksesta eronneiden vihkimisestä. Eronneiden vihkimistä koskevat muutostoiveet menivät kyllä aikanaan läpi, vaikka teologisista perusteista ei päästy yksimielisyyteen. Siunaus toteutuu langenneessa maailmassa yhtäältä Jumalan edellytyksettömänä siunauksena kaikille vihittäville, toisaalta ”hengellisenä siunauksena”, joka on liittymistä seurakunnan yhteiseen uskoon ja elämään, Kristuksen läsnäoloon ja Jumalan tahdon mukaiseen elämään armahdettuna syntisenä. Kaavassa ei välttämättä mainita elinikäisyyttä lainkaan, eivätkä lapset ja seksuaalisuus näy missään sanoitusvaihtoehdoissa. Seisoin pankkijonossa. Tilaukset ja tiedustelut: Päivi Ryyti 050 381 7228. Tilaa Kotimaa-lehden adventtinumero 22.11.2018 mennessä. Vaikka syyllisen etsintä avioerojen myöntämisessä aiemmin saattoi vain lisätä tilanteen vaikeutta, se ei tarkoita, että puolison ja lasten hylkäämisen on oltava laissa erikseen suojattu oikeus. avioliitto | Kirkon ja yhteiskunnan avioliittokäsitykset ovat jo pitkään erkaantuneet toisistaan, eikä kirkon teologinen työskentely ole muuttuvassa tilanteessa onnistunut, kirjoittaa Antti Yli-Opas. alv 10 %. Jaan Antti Raunion (Kotimaa 1.11.) käsityksen, kuinka uskon ja rakkauden erottelu ei ole toimiva tapa ratkaista teologiassa rajanvetoa muuttuvien ja pysyvien asioiden välillä. Ehkä se on esimerkki siitä, kuinka kirkossa näyttää usein käyvän. Siunauksen lisäksi kirkollinen vihkiminen on merkinnyt liittymistä kirkon uskoon, rukousta avioliiton puolesta sekä halua toteuttaa Jumalan tahdon mukaista elämää. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Lehdet maksavat 1 € kpl. Kun minulta sitä nyt kysyttiin ja kun ympärilläni olevat ihmiset näyttivät tavallisille suomalaisille sanoin maan nimen. Tuosta on hyvin vaikea tehdä malliesimerkkiä sille, kuinka jokin asia kirkossa tulee ratkaista. Minimi tilausmäärä 50 kpl. Langenneessa maailmassa tarvitaan uuden liiton siunausta, siitä siunauksesta kirkollisessa vihkimisessä on kyse. Avioliitossa on kysymys paitsi miehen ja naisen yhteiselämän muodosta myös seksuaalisuudesta, lisääntymisestä, huolenpidosta, kumppanuudesta, perusturvasta, yhteiskunnan rakenteesta, kristillisestä kasvatuksesta sekä miehen ja naisen välisen suhteen erityisyydestä. Avioliittokeskustelun vaikeus pohjautuu pitkälti kahteen seikkaan: kirkon ja yhteiskunnan avioliittokäsitykset ovat jo pitkään erkaantuneet toisistaan ja kirkon teologinen työskentely ja teologian uudelleen sanoitus muuttuvissa tilanteissa ei ole onnistunut. Vuonna 1987 hyväksyttiin laki, jonka mukaan avioeron sai ilman syytä. kirkkoherra Vihkimisestä täytyy käydä teologista keskustelua ” Avioliittokäsityksen oheneminen näkyy vihkikaavassa. Lehdet toimitetaan 50–100 kpl nipuissa. Kirkko on sitoutunut Raamattuun, ja tulkintojen eriävyydestä huolimatta jokin liittymäkohta Raamattuun on säilytettävä, jos kirkko haluaa olla kirkko. Yleensä en koskaan sano tuntemattomille, missä asun, sillä aina on se mahdollisuus, että Israelin mainittuaan joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Suomen suurin mallisto Sievi-kenkiä www.sievishop.fi Simonkatu 12, Helsinki | Kauppakeskus Itis, Helsinki Kauppakeskus Jumbo, Vantaa | Yliopistonkatu 24, Turku Ideapark, Lempäälä | Koskikeskus, Tampere | Chydenia, Kokkola Kantolantie 8, Sievi | Pakkahuoneenkatu 9, Oulu | Merihelmi, Kuivaniemi L U M I Koot: 36-43 Värit: hiekka, tiili, viininpun, musta, 209€ KOTIMAA | 15.11.2018 12. Kotimaa 24:n blogeissa sanottua Helsingissä matkani lopussa jouduin ikävän juutalaisvastaisen tapahtuman kohteeksi. Siihen ei kuitenkaan ole ryhdytty – nykyisessä tilanteessa. Nykyinen vihkikaava on monin tavoin puutteellinen, ja sen uudistaminen on välttämätöntä
Olen onneksi nähnyt toimintasuunnitelmia, joissa määritetään jo, miten seurakunta vuodessa muuttuu, kuten ”leirikeskuksesta luovutaan” tai ”toiminta sopeutetaan henkilöstön määrään”. Hyödyllisiä työkaluja, mutta mitä varten. Uskon, toivon ja rakkauden ylläpitämisen sijaan kirkon työnä on lisätä uskoa, toivoa ja rakkautta. Keskustelukumppanin mielestä kirkon pitäisi jatkaa entiseen malliin. KOTIMAA | 15.11.2018 13. Yksi keino, jolla moni säilyttäisi kasvonsa, on luopuminen avioliittoon vihkimisoikeudesta. V ilpitön hämmästys oli molemminpuolinen. Kirkon treenaaminen yhä parempaan iskuun on turhaa, jos jätetään määrittämättä, miksi. Keskusjohdon on todella otettava kirkon helmoissa annettava opetus ja oppimateriaali tiukempaan valvontaan varsinkin silloin, kun materiaali on suunnattu lapsille ja nuorille. Heidän juutalaisvihansa on siihen liian irrationaalista ja voimakasta. Heikki Palmu, 8.11. Näin kirkolle ja sen järjestöille jäisi enemmän tilaa ja voimavaroja kehittää perhetyötään, kun ei tarvitsisi ottaa kantaa vihkikysymykseen. Jos kaikkein ahtaimmin ajattelevat halutaan saada pysymään tyytyväisenä, se johtaa selänkääntämiseen monille lähimmäisille. On kuitenkin yksi iso ero. Ymmärsin, että nämä ihmiset eivät ole todellisuudessa kiinnostuneita siitä, mitä Israelissa oikeasti tapahtuu tai millaista siellä on elää. linnea leivo TM, FM Kutsutaanko ”sitä” rakkaudeksi. Ainoa usein täyttyvä kiinteistö on vanha Tuomiokirkko. Tällöin kirkon tehtävänä olisi siunata jo muodostettu avioliitto. Susanna Kokkonen, 12.11. Tai jos sellaisia asetetaan, kuten ”messuaktiivisuus kasvaa”, tavoite koskee kirkkoa itseään. Miten muuten voisi selittää tuntemattoman henkilön haukkumisen julkisella paikalla. Sen tehtävä on muuttaa maailmaa. Hyvä toimintasuunnitelma asettaa konkreettisen tavoitteen. Oli aika uskomaton kokemus joutua täysin tuntemattomien ihmisten vihan kohteeksi vain siksi, että asuu Israelissa. Ajatus konkreettisista tavoitteista, joiden toteutumista voisi mitata, on kirkossa uusi. Vaikka Kirkkohallitus kerää tilastoihinsa tietoa seurakunnan toiminnan muodoista ja toimintaan osallistuvien määristä, seurakunnan itsensä pitäisi mitata ihan muuta. Päätöksenteosta tulee siksi sattumaa ja valta jää virkamiehille. Juuri muutos on kuitenkin kirkon tehtävä. Toimintasuunnitelmiin kirjataan vuodesta toiseen tavoitteiden sijaan työmenetelmiä, sellaisia kuin ”järjestetään kaksi leiriä”, ”toteutetaan kolme perhemessua” tai ”jalkaudutaan ostarille”. Kuinka moni perhe päätti sittenkin jatkaa yhdessä. Toiset ovat tukeneet hulppeaa rakentamista tietoisina siitä, että oma vuoro tulee. Tietenkin työnsä voisi tehdä vielä paremmin, mutta keskustelukumppanin mielestä oli turhaa vaivata ihmisiä jatkuvalla muutoksella. Sitten se on rakentanut itsensä paljon köyhemmäksi. Jos seurakunnan vastaus rakastuneelle, ehkä avioliittoon aikovalle on kehotus mennä ”eheytymisterapiaan”, niin ollaan melkoisen kaukana lähimmäisenrakkauteen pohjaavasta yhteisöstä. Nyt seiniä on paljon, ihmisiä vähemmän. Kirkon tehtävä ei ole muuttaa itseään. Työntekijät ovat hyvin koulutettuja, toiminta laadukasta. Riparilaiset ryhmäytettäisiin yhdeksi joukoksi ja riparista tehtäisiin unohtumaton spektaakkeli. Luettuani teoksen olen ihmeissäni. Asun Israelissa. Mikä on vuoden kuluttua toisin. Seurakunnissa tällaiset selkeät ryhmät puuttuvat. Kuinka moni viisivuotias oppi iltarukouksen. Yksi seurakunta kerrallaan on laajentanut tilojaan, sulle-mulle periaatteella. Kuinka monen kriisiin joutuneen elämä saatiin yhdessä raiteilleen. Kuntien asioista päättävät poliittiset ryhmät. Välittömästi, aivan kuin uneliaaseen joukkoon olisi tuotu se härän punainen vaate, vihantunne kuohahti joukossa. Nähdäkseni pohdinta siitä, kuka saa harrastaa seksiä kenenkin kanssa ja koska sekä miten perheen sisäinen dynamiikka tulisi järjestää, eivät vähennä kirkosta vieraantumista. Kutsumalla nuoria heti toimintaan mukaan. Silti esimerkiksi homoseksuaalisuutta käsitellään luvussa ”Rakkaus eksyksissä”, jossa esitellään kirjan näkökulmasta kaikkea ei-toivottua ja rikollista toimintaa. Vastuullisena vanhempana en voisi hyväksyä, että suuresti arvostamani kirkko opettaisi lapselleni rippikoulussa tämän teoksen näkökulmaa. Pekka Pesonen, 7.11. Sen sijaan kirkossa uudistetaan messua, virsikirjaa ja kirkkokäsikirjaa, kevennetään hallintoa ja koulutetaan vapaaehtoisia. seurakuntien hallinto on suurelta osalta kopioitu kunnilta. Kyllä. Luotaisiin näin hyvä yhteinen leirifiilis. Mutta en ole vielä nähnyt ensimmäistäkään toimintasuunnitelmaa, joka kertoisi, mikä on alueella asuvien ihmisten elämässä vuoden kuluttua toisin. Jospa joskus vielä kirkossa tapahtuisi herätys ja nuoret nostettaisiin toiminnan keskiöön. Kuinka moni yksinäinen löysi yhteisön. Ennen päätöksentekoa ne neuvottelevat ryhmän sisällä ja ryhmien välillä. Keskustelukumppani kysyi: miksi kirkon pitäisi muuttua. Jos tavoitteita on, ne koskevat toiminnan yleistä päämäärää tai voimavaroja, kuten ”rakennetaan verkostoja” tai ”huolehditaan henkilöstön koulutuksesta”. ” Kirkon treenaaminen yhä parempaan iskuun on turhaa, jos jätetään määrittämättä, miksi. Ei anneta fiiliksen kadota. Kirjassa todetaan moneen kertaan, että jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas Jumalalle juuri sellaisena kuin hän on. Riparin jälkeen tuota fiilistä pidettäisiin yllä. Rakkaushan on Jumalan lahja, ja siitä kiittäminen on aina oikein. Vielä parikymmentä vuotta sitten Turku oli tavallista vauraampi seurakuntayhtymä. Kotimaassa on käyty keskustelua nuorten oppaasta Kutsuvat sitä rakkaudeksi. Mitä korkeammalle tavoite asetetaan, sitä enemmän ihmisiä tarvitaan sitä toteuttamaan ja sitä suurempi on muutos kaikkien elämässä. Kaisa Raittila Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija. Minä puhuin muutoksesta ja siitä, miten se tehdään. Vain konkreettisen tavoitteen toteutumista voi toimintakertomuksessa arvioida. Turussa tämä on näkynyt ennen muuta rakentamisessa
Suurin osa edustajista yöpyy opistolla yhden hengen huoneissa. Olen vain evankelis-luterilaisen kirkon Patrik Hagman keskustelee kirkolliskokouksen kahvijonossa edustajatoveriensa Marjaana Toiviaisen ja Hanna Mithikun kanssa. Kirkolliskokouksessa päivät käytetään tehokkaasti hyödyksi. Koska istuntojen välillä on kuukausia, luottamuksen rakentaminen alkaa aina tavallaan alusta. Viime viikolla kirkolliskokous oli koolla Turussa tiistaista perjantaihin. Hän on Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja ja entinen lapsiasiavaltuutettu, joka toimi aikanaan kolme kautta keskustan kansanedustajana. Jälkipuinteja ravintola Old Bankissa kutsutaan pankkivaliokunnan kokouksiksi. Istuntoviikolla kaverit ja kiistakumppanit viettävät Turun kristillisellä opistolla päivät ja yöt. Hän tarkasteli eduskuntaa työpaikkana ja kysyi, millaisia ovat sen valtasuhteet, liittoumat ja kirjoittamattomat säännöt. Hiippakuntien edustajista vähän yli kolmannes on naisia. Maantiede ei kuitenkaan ole se, joka edustajia ensi sijassa yhdistää. Vuonna 2016 kirkolliskokoukseen valittujen keski-ikä oli 56 vuotta. Yhdistäviä tekijöitä ovat hengellisyys, teologia ja kirkollinen kulttuuri. Sitten on alalajeja: Tulkaa kaikki -porukat, muut liberaalimieliset, konservatiiveissa viidesläiset, sleyläiset, vanhoillislestadiolaiset. – Koen kuuluvani pieneen leiriin, joka on kirkon ydinsysteemin ulkopuolella, toisen kauden kirkolliskokousedustaja Maria Kaisa Aula sanoo. Selkeimmän jakolinjan voi tietysti tehdä liberaalien ja konservatiivien välille. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, joka käsittelee lakia, rahaa, oppia ja virkoja. Istuntosalin perällä on paikkoja yleisölle. Muualla kuin kirkossa töissä oleville edustajille korvataan ansionmenetys kokousajalta. Työpäivien päätteeksi on tarjolla urheilua: lentopalloa, sählyä, kimppakävelyitä kaupunkiin. luottamushenkilö, joka edustaa avaraa keskilinjaa. Kirkolliskokouksessa ja eduskunnassa on paljon yhteistä. Edustajat tekivät monta päätöstä. – En ole töissä kirkossa enkä kirkon järjestössä. Siinä sivussa naurettiin, itkettiin, loukkaannuttiin ja ystävystyttiin. reportaasi N uija kopahtaa puheenjohtajan pöytään. Merkittävä osa eduskunnan vakiintuneista toimintatavoista liittyy Kontulan mukaan konfliktien hallintaan. Molemmissa istutaan suuressa salissa, pidetään vaikuttamaan pyrkiviä puheenvuoroja ja äänestetään. Kaikilla ei ole selkeää heimoa. Keskeinen ero on, että kirkolliskokouksessa ei ole puolueita eikä ryhmäkuria. Sellaisia on kirkolliskokouksessa aika vähän. Tänä syksynä kansanedustaja, sosiologi Anna Kontula julkaisi kirjan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä (Into). Istuntosalissa saavat puhua myös Kirkkohallituksen kansliapäällikkö, kirkkoneuvokset ja lainoppinut asiantuntija. Eduskunnan ja kirkolliskokouksen välillä on myös suuria eroja. TeKsTi | MeRi Toivanen– KuvaT | JuKKa GRansTRÖM » KOTIMAA | 15.11.2018 14. Kaikille maksetaan kokouspalkkiot ja päivärahat. Sählyporukka noutaa mailansa ja suuntaa liikuntasaliin purkamaan päivää. Päivä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa on päättynyt. Edustajat hajaantuvat tahoilleen Turun kristillisellä opistolla: Osa jää saliin supattelemaan kaksittain ja hiomaan tulevia kuvioita. Merkittävä taustatyö tehdään valiokunnissa, jotka kirkolliskokouksessa tapaavat istuntoviikoilla ja niiden välillä. Sauna on lämmin, ja uima-altaaseenkin pääsee. Siinä auttaa vapaa-ajan ohjelma. Lisäksi ovat piispat, jotka istuvat salin eturivissä. Kirkolliskokous kokoontuu yhdeksi työviikoksi kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Loput viettävät yönsä Turussa sijaitsevassa birgittalaissisarten vieraskodissa. Eduskunnassa edustajat istuvat puolueittain, kirkolliskokouksessa hiippakunnittain. ” Papit ja maallikot ovat kirkolliskokouksessa tasa-arvoisia – siihen asti, kun aletaan puhua teologiaa. Kontula huomauttaa kirjassaan, että demokratian keskiössä on konflikti mutta pitkään jatkunut konflikti aiheuttaa ihmisissä stressiä. Valtioneuvostolla ja saamelaisilla on omat edustajansa. 96 vaaleilla valittavaa edustajaa tulevat yhdeksästä hiippakunnasta. Viikko muistuttaa rippileiriä tai leirikoulua. Matti Ketosella on asiaa piispa Matti Revolle. Kansanedustajan tehtävä on kokopäivätyö, mutta kirkolliskokous istuu vain kahdesti vuodessa. Päättäjien leirikoulu Kirkolliskokous järjestetään kahdesti vuodessa. Päiväohjelma on tiivis, meno on sosiaalista, aamulla ja illalla pidetään hartaus. Kaksi kolmesta on maallikoita, loput pappeja. Kirkolliskokouksen ryhmät ovat väljiä heimoja. Kerran istuntoviikossa mennään isolla joukolla ravintola Silver Mooniin laulamaan karaokea. Kumpaankin valitaan edustajat nelivuotiskausiksi. Eduskuntaan verrattuna kirkolliskokous on miehinen ja iäkäs. Samalla se on ihmisten yhteisö. En kuulu herätysliikkeisiin enkä pappissukuun
» KOTIMAA | 15.11.2018 15. Johannes Leppänen haluaa olla kirkolliskokouksessa Johannes, ei varapuheenjohtaja. Kirsi Ojansuu-Kauniston mukaan päätöksenteko on eduskunnassa pinnallisempaa kuin kirkolliskokouksessa
Violetteihinsa pukeutuneet piispat ovat kirkolliskokouksessa omaleimainen porukka. Leppänen on ollut kirkolliskokouksessa 18 vuotta, ja hänen taustansa on vanhoillislestadiolainen. – Ikään kuin pelättäisiin, että demokratiakäsitys tarttuu. – Maallinen päätöksenteko on pinnallisempaa, se ei mene sielun tasolle. Kukaan ei kiinnitä piispoihin sellaista huomioKOTIMAA | 15.11.2018 16. Ojansuu-Kauniston mukaan poliittista taustaa voidaan kirkolliskokouksessa myös vierastaa. Ojansuu-Kaunisto kuunteli haltioituneena, kun Leppänen luennoi Suomen perustuslain uudistamisen käänteistä 1990-luvun lopussa. Kirkolliskokouksessa tunnen erilaista vastuuta vaikkapa siitä, lähtevätkö ihmiset tästä kirkosta vai eivät. Vuosituhannen vaihteessa he ehtivät olla kansanedustajia yhtä aikaa, Ojansuu-Kaunisto vihreiden ja Leppänen keskustan ryhmässä. Johannes Leppäsen mielestä poliitikon taustasta on ollut hänelle kirkolliskokouksessa hyötyä. Vihreänä on pitänyt tehdä työtä sen eteen, että minua pidetään aitona kristittynä. Täällä minun pitää miettiä jokaisen ratkaisun kohdalla, olenko itse sen kanssa sinut. reportaasi Tälläkin illanvietolla on tietysti kirkolliskokoukseen sopiva nimi: maallisten laulujen hengellinen valiokunta. – Eduskunnassa on oltava ennustettavuutta, muutenhan hallitus kaatuu heti. Ojansuu-Kaunisto on ensimmäisen kauden edustaja, joka valittiin kirkolliskokoukseen Tulkaa kaikki -liikkeen listalta. Ojansuu-Kauniston mielestä käsiteltävien asioiden hengellinen taso vaikuttaa siihen, että kirkolliskokouksen ilmapiiri on herkempi ja varautuneempi kuin eduskunnan. Viikon aluksi ja lopuksi Maarian kirkossa järjestettävä messu on monille tärkeä. Kaksikkoa yhdistää historia eduskunnassa. Leppänen pitää tärkeänä, että kirkolliskokouksessa jokainen edustaa ryhmän sijaan itseään. Eduskuntakokemus saattoi vaikuttaa siihen, että hänet äänestettiin kirkolliskokouksen varapuheenjohtajaksi. Porukat sekoittuvat myös ruokapöydässä Turun kristillisellä opistolla – kuten viime viikolla, kun Kirsi Ojansuu-Kaunisto ja Johannes Leppänen söivät päivällistä yhdessä. Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson (oik.) haastoi kirkolliskokousedustajat osallistumaan Nenäpäivä-keräykseen. Kuopion hiippakunnan maallikkoedustaja Pekka Niiranen joi kahvit Mikkelin hiippakunnan piispan Seppo Häkkisen kanssa. Vaikka olisi riidelty, ehtoollispöydässä ollaan yhdessä
Johannes Leppänen sanoo saaneensa edustajista kymmeniä ystäviä. Jälkimmäinen on Leppäsen mielestä vain hyvä asia. ta, jota he saavat missä tahansa muualla kirkkokansan joukossa liikkuessaan. Kirkolliskokouksessa luodaan viholliskuvia, mutta siellä syntyy myös ystävyyksiä. Olen käynyt vähän kouluja, ja sen minkä olen oppinut, olen oppinut toisilta ihmisiltä. Mutta vaikka moni asia erottaa, yksi yhdistää. Kun kiuruvetinen maallikko Marjatta Pulkkinen tuli kirkolliskokoukseen, hän kääntyi takanaan istuvan Maria Kaisa Aulan puoleen ja alkoi tunnustella, oliko heillä yhteisiä tuttuja Aulan kotipaikkakunnalla Viitasaarella. Hänen mukaansa persoonat ovat vähentyneet ja puheet lyhentyneet. – Katri tuli äänestyksen jälkeen rapussa vastaan. Rivien väliin jää enemmän kuin eduskunnassa. – Olin lukenut Marjaanasta haastattelun Kotimaasta. Illan päätteeksi edustajat kokoontuvat iltahartauteen kristillisen opiston auditorioon. Kirkolliskokouksessa pitää uskottavuutensa säilyttääkseen olla rauhallinen ja järkevä. Heidän läsnäolonsa kuitenkin vaikuttaa. Marjatta Pulkkinen ja Maria Kaisa Aula soittelevat istuntojen välillä ja pohtivat kantojaan myös kirkolliskokouksen asioihin. Jotkut ovat äänessä suuressa salissa, toiset keskittyvät valiokuntatyöhön. – Koen tappioksi, jos jään ennakkoluulojeni uhriksi. – Meille kaikille kirkko on rakas ja haluamme, että se säilyy merkityksellisenä, Kirsi Ojansuu-Kaunisto sanoo. Lisäksi naisia yhdistivät monet kirkkopoliittiset kannat. – Olen oppinut luottamaan Katriin ja ymmärtämään, millä logiikalla hän toimii. Ja meidät suuret, pienet, sun sulje suojahas. Katri Korolainen ja Janne Kaisanlahti olivat vuonna 2012 ainoat edustajat, jotka valittiin kirkolliskokoukseen alle 30-vuotiaina. Katri sanoi, että ollaan. – Olemme soitelleet silloin tällöin ja miettineet samalla kirkolliskokouksen asioita, Pulkkinen sanoo. Joku saapuu suoraan saunasta märät uikkarit kourassaan. Korolainen saattaa kysyä Kaisanlahdelta, miltä jokin aloite kuulostaa konservatiivin korvin. Pari kertaa vuodessa he tapaavat Helsingissä ja käyvät teatterissa tai oopperassa. Kaisanlahti oli keskustalainen arvokonservatiivi Lapista, Korolainen vihreä arvoliberaali Helsingistä. Samanmielisten kaverusten lisäksi kirkolliskokouksessa on ystävyksiä, jotka eivät ole yhtä mieltä juuri mistään. – Olin lukenut Patrikin kirjan ja etsin hänet käsiini. Kun Viitasaaren naiskuoro konsertoi Iisalmessa, Maria Kaisa kutsui Marjatan kuuntelemaan. Piispat ovat vaihtaneet virkapaitansa neuleisiin. – Kirkolliskokouksen sali on ainoa paikka, jossa välillä mietin, uskallanko puhua, vai sanonko ehkä jonkin niin sanotun opillisen virheen, Maria Kaisa Aula toteaa. Aamulla kopisee nuija. Katri tietää yksityisasioitani, joita en kerro useimmille samanmielisille, Kaisanlahti sanoo. Kirkolliskokouksessa eteen tulevia asioita on ennakkoon hyvä testata toisella. Heidän pitää harkita, miten he käyttäytyvät, jos haluavat edetä urallaan kirkossa. Hän vaikutti ihmiseltä, jonka kanssa halusin puhua, Hagman jatkaa. – Haluan olla täällä Johannes, en varapuheenjohtaja. Osa heistä on kriittisempiä salin ulkopuolella kuin salissa, sillä siellä isoveli valvoo, Kirsi Ojansuu-Kaunisto sanoo. – Kirkolliskokouksessa on 32 pappia. Helsingin hiippakunnan pappisedustaja Marjaana Toiviainen ja Porvoon hiippakunnan maallikko Patrik Hagman tutustuivat ensimmäisellä kirkolliskokousviikollaan. – Tämän salin kontekstissa olemme lähellä äärilaitoja, mutta muuten meillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä, Korolainen toteaa. Nyt Hagman sanoo, ettei tiedä, olisiko selvinnyt kirkolliskokouksessa tähän saakka ilman Toiviaista. Nykyään Korolainen ja Kaisanlahti syövät kirkolliskokouksen aikana yhdessä vähintään yhden lounaan. Johannes Leppäsen mukaan paine puhua julkisuudelle on lisääntynyt kirkolliskokouksessakin. Tällaista hetkeä eduskunnasta on turha hakea. Vuosien saatossa edustajat oppivat tuntemaan toistensa argumentit. Kirsi Ojansuu-Kaunisto sanoo, että eduskunnassa on totuttu nopeaan replikointiin. Harva pääsee yllättämään. Toisaalta moni kokee kirkolliskokouksessa, että piispat eivät aivan kuulu edustajien joukkoon. Kaisanlahdelle oli vaikea paikka olla tukematta Korolaista kirkolliskokouksen varapuheenjohtajan vaalissa kaksi vuotta sitten. Leppänen on kirjoittanut mustakantiseen muistikirjaansa Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Colin Powellin sanat: ”Älä sido minuuttasi asemaasi, ettet asemasi menettäessäsi menettäisi minuuttasi”. Kävi ilmi, että Toiviaisella ja Hagmanilla oli samankaltaiset näkemykset kirkosta ja teologiasta. Konservatiivimiehet tulevat sählyottelusta mailat kainalossa. Konservatiivimiehet tulevat sählyottelusta mailat kainalossa. Paikalla on kolmisenkymmentä ihmistä. Katri Korolainen ja Janne Kaisanlahti ovat ystävät, vaikka ovat kirkolliskokouksessa melkein kaikesta eri mieltä. ” Piispat ovat vaihtaneet virkapaitansa neuleisiin. Johannes Leppänen on tarkkaillut kirkolliskokouksen elämää pian viiden nelivuotiskauden ajan. Eduskunnan tavoin myös kirkolliskokouksessa on näkyviä ja vähemmän näkyviä edustajia. Ystävyys on ulottunut kirkolliskokouksen ulkopuolelle. Yö rauhainen suo meille, oi Jeesus laupias, edustajat laulavat yhteen ääneen. – Vapaa puheoikeus on sitä, että mahdollisimman moni ehtii puhua. Tarkastelemme kirkolliskokousta yhtenä erikoisena osana Kristuksen ruumiin elämää, Toiviainen sanoo. Kielenkäyttö on yleisesti korrektia, mutta teologisia iskuja Ojansuu-Kaunisto pitää viiltävinä. Kävi ilmi, että oli. Olemme molemmat ensikertalaisia kirkolliskokouksessa, ja tuntui tärkeältä hämmästellä uusia asioita yhdessä. – Olen vieraillut Patrikin luona ja tutustunut myös hänen puolisoonsa, Toiviainen kertoo. Papit ja maallikot ovat kirkolliskokouksessa tasa-arvoisia – siihen asti, kun aletaan puhua teologiaa. Pysähdyin ja kysyin, ollaanko me vielä kavereita. KOTIMAA | 15.11.2018 17
Kaikilla kolmella luomisvoimaisella muusikolla on oma vahva profiilinsa ja siksi myös henkilökohtainen faniyleisönsä. M ikä määrä suomalaisille rakkaita lauluja, melodioita ja sanoja lavalla yhtä aikaa! Jaakko Löytty, Pekka Simojoki ja Petri Laaksonen ovat Suomi-Gospelin The Konkarit – unohtamatta yleisössä istunutta Anna-Mari Kaskista sanallisine hunajapurkkeineen. Kiitos, niin oli. Simojoen Katsooko hän vielä on vaimon inspiroima, mutta vielä koskettavampi köyhien sairaalassa koetun synnyttämä Toisen maailman ääni. AnnmAri SAlmelA Seuraavat konsertit 21.–25.11. Taiteilijat tulivat hyvin esitellyiksi. Onkin vaikea arvioida kuinka moni yleisössä fanittaa kaikkia ja kuinka moni tuli yhden nimen perässä. Laulut saattavat kiertueen konserteissa vaihtua, materiaalia ainakin on. Konsertin esitysjärjestyksen arpa osui hyvin: Petri Laaksosen henkilökohtaisiin muistoihin liittyvät pyhäinpäivätunnelmaiset laulut flyygelillä säestettyinä hiljensivät ja koskettivat. Tässä on hyvä olla, totesivat artistit. Laaksonen toteuttaa nuoruuden haaveensa hehkuttamalla Liekit-musikaalin nimikkonostatuksen. Jaakko löytty, Petri laaksonen ja Pekka Simojoki esiintyivät Temppeliaukion kirkossa Helsingissä 1. Pekka Simojoki luki yleisöä, evankelioi ja Tyyleilleen uskolliset gospelin konkarit lauloi elämänsä eri tilanteissa syntyneet teokset. Itse olen kaikkien illan artistien sujuva sekakäyttäjä, mutta silti tapahtuu se yksi kokemus yli muiden, kun Petri Laaksonen laulaa Täällä Pohjantähden alla. Taitavien luottomuusikoiden joukko pystyy varmasti mukaan nopeillakin ohjelmakäänteillä. Onneksi se on näemmä osunut muihinkin. Tuttuja lauluja löytyi varmasti yli fanirajojen. Kiitos, niin oli. Nyt samaiset harmaapäät nauttivat Temppeliaukion kirkossa ikinuorten Petrin, 56, Pekan, 60, ja Jaakon, 63 seurasta tyytyväisinä jalkaa naputellen, itselle merkityksellisiä asioita muistellen. Arvottaahan näitä taiteilijoita ei voi, eikä tarvitse – jokaisella on vahva oma visio, ääni, tapa olla ja ottaa yleisönsä. kulttuuri | konsertti | Jaakko Löytyn, Pekka Simojoen ja Petri Laaksosen yhteiskiertue The Gospel Gentlemen jatkuu ensi viikolla. Mukulamessun Kaikkea hyvää pelasti totaalilta tunnemyrskyltä. Yleisöä katsellessa tulee mieleen Radio Suomen Enska, Entisten nuorten sävellahja, mutta livenä! Sinne ne kuus-seitsemänkymppiset ”nuoret” soittelevat kaikenlaista toivoen. Kotimaa oli paikalla kuun vaihteessa Temppeliaukion kirkon konsertissa. Saas nähdä, miten kiertue kehittyy, materiaalia on ja nälkä voi kasvaa toisiinsa tutustumisen ja yhdessä tekemisen myötä. Päätöslauluksi vedetään lauluaarteistosta potpurina jokaiselta oma lähtölaulu, mutta oikeasti yhdessä herrasmiehet eivät vielä laula. Kiertueaikataulu osoitteessa www.ohjelmakristalli.com/gospel-gentlemen/. KOTIMAA | 15.11.2018 18. Esityskokonaisuuksista viimeisin on todellinen huipennus! Jokainen on valinnut toisiltaan teoksen, jonka esittää aitoon Vain elämää -tyyliin kosketinsoittaja Jussi Pyysalon huikeasti luotsaaman bändin ainutlaatuisena sovituksena. marraskuuta. Jaakko Löytty muistutti Jumalan huolehtivan ihmisistä ja pyysi ihmisiä huolehtimaan ajassamme toisistaan ennen omia musiikillisia julistuksiaan. | Kuva: Ville Huurri / Huuricreative ” Tässä on hyvä olla, totesivat artistit. Yli puolet teoksista säestetään itse, ja bändi on mukana vähemmän. Löytty omistaa esityksensä puolisolleen Kaija Pispalle, ”voimavaralleen ja välttämättömälleen”. Pispan sanat soivat lauluissa Kuka on hän ja Kahden maan kansalainen. Seuraavat kaksi laulua jokainen onkin saanut valita itselleen merkityksellisimmästä osastosta. Nyt loksahtelevat jopa konkarimuusikoiden suut auki sovitusten nerouden edessä, kun Simojoki vetää Palmumatolla tai Löytty Nousevaan aamuun
39,00 Ateljé Solemnis Stola Natura 185,00 Leipärasia Raakel 185,00 Kastekynttilä Elämänkirja 8,55 KAIKKIEN KUSTANTAJIEN KIRJAT SEURAKUNNAN ERI TYÖALOILLE Alkukirkon salaisuus 26,10 (29,00) PERUSSANOMA Tulkaa kaikki nyt laulamaan 17,90 (24,90) AURINKO KUSTANNUS Kirkkovuosi lasten kanssa alk. 020 754 2350 ALBASTA ÖYLÄTTIIN – SACRUM Keskittämällä hankinnat Sacrumiin säästät rahtikuluissa ja laskujen määrässä, edullisten hintojen tuoman edun lisäksi. täyden palvelun kirkollinen kauppa VIRKA-ASUT EHTOOLLISEN VIETTOON TEKSTIILIT KIRKKOKYNTTILÄT Sacrum Virkapaita alk. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 9,70 Olkoon ylläsi kirkas taivas cd 20,00 (21,90) Juomapullo 9,90 (14,00) Kumiankka Luther 11,00 VIRSIKIRJAT YHTEISVASTUU MUSIIKKI JA ELOKUVAT PALJON MUUTA. 14,00 (19,90) Kiitos tästä elämästä alk. 12,90 (22,00) MINERVA Alk
Hänhän opetti: ”Rukoilkaa siis te näin...” Rukous on olemassa ennen meitä, se on olemassa ilman ihmisen, sinun tai minun aktiivista toimintaa, me synnymme rukouksen virtaan. Ja vielä pidetään selviönä, että rukoileminen edellyttää omakohtaista uskoa, Jumalan olemassaolon tunnustamista. Rukous on virta, joka tulee takaani historiasta, joka on alkanut kauan ennen minua ja jatkuu minun jälkeeni. Virran alkulähteet ovat Vanhan testamentin hurskaissa ja aivan erityisesti Kristuksessa ja hänen ensimmäisissä opetuslapsissaan. Rukoiliko lapsen isä katsoessaan kostein silmin lapsensa ja avovaimonsa puoleen. Jumala, älä jätä silmistäsi minua, pimeässä ajelehtivaa rukousta”, Mirjami Lähteenkorva kirjoittaa. ” Jokaisella on oma käsialansa tai nimikirjoituksensa, jolla hän kirjoittaa sanaa Jumala koko elämänsä ajan. ”Minä lepään heikkoudessani ja ahdistuksessani ja ajelehdin pimeässä. I llansuussa olemme kokoontuneet pienen Akselin kastehetkeen Töölönlahden pohjukassa sijaitsevaan Talvipuutarhaan. Meille tulee hetkittäin tarve sulkea kammiomme ovi ja rukoilla sanoilla, me saamme kirkossa, messussa rukoilla sanoilla, mutta meidän kannattaa muistaa, että viime kädessä koko ” Rukous on virta, joka tulee takaani historiasta, joka on alkanut kauan ennen minua ja jatkuu minun jälkeeni. Kun nousemme muutaman askelen korokkeelle, josta kaikki meidät näkevät, äiti kuiskaa pienen poikansa korvaan: ”Nyt Akseli mennään Jumalan valtakuntaan!” Rukoiliko hän tuolloin. Mutta ethän sinä, Jumala, tarvitse sanoja. Näiden vastausten takana on neljä oletusta: Ensinnä se, että rukous, rukoileminen olisi ensisijaisesti puhetta ja sanoja. Toiseksi ajatellaan, että kaikkivaltias Jumala ymmärtää sanoja, mutta ei ymmärrä huutoa, itkua tai parahdusta. Jokainen näistä on väärä oletus. Minun pitäisi varmaan rukoilla, mutta minussa ei ole ainoatakaan sanaa. Ei Akseli voi rukoilla, koska hän ei osaa puhua, vähän vain jokeltaa, hän on kolmekuukautinen vauva. essee KOTIMAA | 15.11.2018 20. Rukoilivatko kummit, joita jännitti. Väärin! TeksTi | kalevi virTanen – kuviTus | Päivi karjalainen Osaako vauva rukoilla. Katsoivatko edesmenneet pyhät juuri tuolla hetkellä rukouksineen Akselin suuntaan. Eikä Akseli voi tai osaa rukoilla, koska hän ei tunne Jumalaa. Ei kolmikuukautinen osaa muuta kuin syödä, nukkua ja itkeä, joku sanoo. Hiljalleen hämärtyvän puutarhan kasvit tuoksuvat, suihkulähde sammutetaan hetkeksi, jäljelle jäävässä hiljaisuudessa kuuluu vain kanarialintujen sirkutus. Kuka rukoili. Minä itse olen sanaton rukous. Rukoileminen on puhetta, koska Jumala ymmärtää vain sanoja. Rukoiliko Akseli itse nukkuessaan kastemekossaan äitinsä sylissä. Sitten ollaan sitä mieltä, että rukoileminen on ensisijaisesti yksilön, ihmisen, sinun ja minun osaamisesta nousevaa toimintaa suhteessa Jumalaan. Oliko ympärillä enkelien siipien havina. Jokainen ihminen on sanaton rukous, jokainen savu on rukous, jokainen ähkäisy, parkaisu on rukous, jonka Pyhä Henki kantaa eteenpäin Kaikkivaltiaan syliin. Pappi, lapsi, äiti, isä ja kummit, me kaikki seisomme rappusten alapäässä. Ja mitä minä rukoilisin, mitä minun pitäisi rukoilla, mitä minä uskaltaisin rukoilla