vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –0 7 14. Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 5. helmikuuta 2020 | hinta: 3,90 € Olen kansankirkollinen Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula kertoo miksi kaksi kautta kirkolliskokouksessa riitti 12 4 6 Enkelit ja energiat kiehtoivat Minä Olen -messuilla 24 Aatteet veivät körttejä oikealta vasemmalle Seurakuntien työntekijät eriarvoisia koulutuksen suhteen
Meillä ystävänpäivä on varsin nuori perinne, mutta sillä on sitäkin pitemmät juuret. Kalenteriin ystävänpäivä tuli virallisesti kuitenkin vasta 1996. Nykymuodossa suosituksi juhlapäivä on tullut Yhdysvalloissa 1800-luvulla, ja siellä siihen liittyy tapakulttuuria kuten postikorttien lähettämistä. Silloin vietetään monissa maissa kautta maailman ystävänpäivää. päivänä on lupa muistaa ystäviään. Lapsella on oikeus itsenäistyä, ja kehittymisen potentiaalia pitäisi tukea kaikin keinoin. 2 Minkälaista väkivaltaa lapset kohtaavat uskonnollisissa yhteisöissä. Vanhan italialaisen uskomuksen mukaan linnut valitsevat pesintäkumppanin juuri Valentinuksen päivänä. – Ylipäänsä erilaiset lapsiin kohdistuvan väkivallan muodot tunnistetaan aika heikosti. 3 Tunnistetaanko lapsiin kohdistuva hengellinen väkivalta. Suomessa näin on tehty 1980-luvulta lähtien. Arkea rytmittävät tiukat säännöt voivat kuitenkin olla ristiriidassa lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Aina niitä ei edes haluta tunnistaa tai tunnustaa. Sopimusvaltioiden pitää puuttua siihen ehkäisten ja mahdollisista rikkomuksista rangaisten. KOTIMAA | 14.2.2020 2. Kristityt halusivat 400-luvulla karsia tämän tavan ja se korvautui Pyhän Valentinuksen juhlapäivällä. Ystävyys on kuitenkin yksi ihmisen perustarpeista. – Uskonnolliset yhteisöt eivät ole immuuneja millekään väkivallan muodoille, kuten fyysiselle, seksuaaliselle tai taloudelliselle väkivallalle. | Kuva: Jukka Granström ELina PEkkarinEn lapsiasiavaltuutettu OLLi SEPPäLä Julkaisupäällikkö on innostunut juhlaperinteistä. aluksi | viikon henkilö | Uskonnolliset yhteisöt haluavat kitkeä lapsiin kohdistuvan väkivallan, mutta aina väkivaltaa ei tunnisteta, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Muista muistaa ystävää H elmikuun 14. Päivän tunnukseksi tuli sydän. Vaikka postikorttien lähettäminen Suomessa onkin dramaattisesti vähentynyt, ystävänpäivänä niitä kuitenkin jaellaan – toivottavasti mahdollisimman paljon. Media on ollut aktiivinen ilmiön esiin tuomisessa, ja aiheesta on julkaistu myös ansiokkaita tutkimuksia. Uskon, että yhteisöt haluavat kitkeä epäasiallisen käytöksen, mutta aina ei tunnisteta sitä, että yhteisön normaalina pitämät käytännöt saattavatkin olla voimakasta väkivaltaa esimerkiksi silloin, jos lapsi kuuluu seksuaalivähemmistöön tai haluaa muuten kulkea omaa polkuaan. Ystävänpäivä onkin ollut joulun jälkeen suosituin korttipäivä. Päivän lähtökohtana lienee ollut antiikin Roomassa Junon, naisten ja avioliiton jumalattaren juhla. Sen tunnusmerkkinä on kadotukseen, yhteisöön kuulumiseen tai suuriin eksistentiaalisiin kysymyksiin liittyvä uhka ja vallankäyttö. Erityispiirteenä on hengellinen väkivalta. Ystävänpäivä, Valentinuksen päivä, on yleensä rakastavaisten juhlapäivä, mutta erityisesti Suomessa se on kaikenlaisen ystävyyden päivä. – Yleisesti ottaen hyvin. 1 Miten lapsen oikeudet toteutuvat uskonnollisissa yhteisöissä. Harva mieltää ystävänpäivän lähtökohdaltaan uskonnolliseksi juhlaksi, josta on kehittynyt yleisinhimillinen juhla. Yhteisöt, joissa on tiukat omat säännöt tai joihin liittyy karismaattista ideologiaa, ovat tietysti aina alttiimpia, samoin sulkeutuneet yhteisöt. 4 Onko lapsen pelotteleminen kadotuksella laitonta. – Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan myös henkinen väkivalta tai muuten uhkaava, pelotteleva tai traumatisoiva käytös on kielletty. Tuija PyhäranTa ”Lapsiin kohdistuva väkivalta tunnistetaan heikosti” Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen seuraa lasten ja nuorten elinoloja ja arvioi heidän oikeuksiensa ja hyvinvointinsa toteutumista
KoTiMaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Matti Koli Myyntijohtaja: Otto Mattsson lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 13.2. KOTIMAA | 14.2.2020 3. Suurin osan kunnissa syntyvistä päästöistä muodostuu tieliikenteestä, maataloudesta, kaukolämmöstä ja sähkönkulutuksesta. Kyntäkää itsellenne uudispelto. Haudankaivajien keskiansio on 697 mk ja virastoapulaisten ja kirkkoherranvirastojen kanslistien 725 mk. Se oli symbioosia, jossa kaikki pelasivat yhteen yhteisen hyvän eteen. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Sanot sanoja läheisille ihmisillesi, kosketat, palvelet ja hoidat. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | Mari Teinilä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Se edellyttäisi muun muassa öljylämmityksestä sekä fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta sähköstä luopumista. Mielikuva vie peltomaisemaan, muhevaan multaan ja kovaan kylvötyöhön. Lisäksi kirkkohallitus on asettanut tavoitteet kirkon muuttamiseksi hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Myös kirkko toimii ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan eniten päästöjään on vähentänyt reilun 3000 asukkaan Simo. Ehkä nykyään oikeudenmukaisuuden kylvöstä ei palkaksi saa uskollisuutta, mutta toivoa sopii, että hyvästä seuraa hyvän kierre, joka ei katkea. Menet töihin, käyt lounaalla, tulet kotiin. On saatettu väittää, että ilmastokysymysten esiin nostaminen ei kuulu kirkon ydintehtäviin tai tehtäviin ylipäätään. Mitä kylvät, kun poikkeat tapaamaan ystäviäsi kahvilaan ja iltaiselle kävelylenkille. Oikeudenmukaisesti toimiva ihminen saa palkakseen uskollisuutta. Aplodit Simolle! Osaltaan ykkössijaa selittää se, että Simon kunnan alueelle on rakennettu runsaasti tuulivoimaa. Lisää hyviä uutisia: ilmastopäästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa kunnissa vuosien 2005 ja 2017 välillä. Joidenkin kirkon työntekijöiden ja aktiivien joukoista on välillä kuulunut ilmastoasioihin liittyvää hymähtelyä ja arvostelua. Ja vielä vaikeampaa, miten kohtelet kaikkia niitä muita, jotka päiväsi aikana tapaat: tarjoilijaa, kassaa, bussikuskia, päivähoitajaa. Kuntia koskeviin ilmastopäästölukuihin on laskettu vain ne päästöt, joihin kunta pystyy vaikuttamaan. – – Vuodelta 1967 olevien tietojen mukaan on seurakuntien palkkalistoilla olevista laskettava alhaista tuloa nauttivien ryhmään siivoojat, joiden keskiansio on 475 mk kuukaudessa ja keittäjä-emännät, joiden keskiansio on 547 mk. Kirkon ympäristödiplomi on ollut käytössä vuodesta 2001. Vielä on paljon varaa laajentaa tätä joukkoa. FreiJa Özcan Hyviä uutisia ilmastopäästöistä S uomen ympäristökeskus (SYKE) on julkaissut ensimmäistä kertaa vertailukelpoiset luvut kaikkien kuntien ilmastopäästöistä. Näin Herra kehottaa kansaansa tekemään. 550 markan kuukausikeskiansio ja kolmen markan keskimääräinen tuntipalkka on määrätty rajaksi, jonka alle jääviä tuloja pidetään alhaisina. Ympäristödiplomi on myönnetty myös Espoon, Turun arkkihiippakunnan ja Mikkelin tuomiokapituleille sekä kirkkohallitukselle ja Suomen Lähetysseuran kotimaan toiminnoille. Jumalan luoman maapallon säilyminen elinkelpoisena on ydinasia jokaiselle ihmiselle, myös kristitylle. Tällä hetkellä diplomi on myönnetty 48 seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, joista osa on suuria kuten Helsingin seurakuntayhtymä sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Niin Jumalan valtakunta tulee kaikkia lähelle. Sekin on maalainen mielikuva. Se on eräänlainen räätälöity väline auttamaan seurakuntia tekemään osuutensa luomakunnan suojelemisessa. Mitä kylvät, kun kuljet päiväsi läpi. Pienistä teoista syntyy suuria virtoja, jotka muuttavat mielten maisemia. Tätä näkemystä on vaikea ymmärtää. Kun isännät muinoin kohtelivat väkeään hyvin, nämä tekivät kaikkensa heidän eteensä. ???????. Mutta voi sen kuvitella toisinkin. Kylväkää oikeudenmukaisuutta, ja niittäkää uskollisuutta. Ympäristödiplomi jaetaan kerrallaan neljäksi vuodeksi. ?. 1970 Kotimaa 13.2.1970
Kirkossa eletään nyt niukkenevien resurssien aikaa, ja se vaikuttaa ehkä ensimmäisenä koulutuksiin, Raassina sanoo. Koulutuskäytännöt vaihtelevat seurakunnissa Kirkkotaiteen Engel-palkinto Ville Rannalle Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto on myöntänyt Kirkkotaiteen Engel-palkinnon sarjakuvataiteilija Ville Rannalle. Kaikki tulokset ovat luettavissa Kotimaa24:stä. Kaikille työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta osallistua kahteen koulutuskokonaisuuteen vuodessa. Äänestyspäivä oli 11.2. Hongkongiin palataan aikaisintaan 15. Talousjohtaja Heli Muhonen kertoo, että yleensä kaikki halukkaat ovat päässeet hakemaansa koulutukseen. Paintola kiittelee seurakunnan myönteistä suhtautumista koulutuksiin, mutta näkee väestötappioalueen tulevaisuuden haasteet. Perustelujen mukaan Rannan yllättävät, usein hätkähdyttävätkin näkökulmat ja omintakeinen tyyli avartavat ihmisten ajattelua ja uskoa. Vaalitulokset eivät olleet vielä valmistuneet tätä Kotimaan numeroa tehtäessä. Ranta toteaa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan tiedotteessa, että pilapiirrosten tarkoitus on saada ihmiset ajattelemaan ja ottamaan kantaa asioihin. Hän pitää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon koulutusjärjestelmää ainutlaatuisena maailmassa. KOTIMAA | 14.2.2020 4. – Pääsääntöisesti koulutusta hyödynnetään seurakunnissa hyvin, Kopperi sanoo. Kaksi työntekijää siirtyy Suomeen, yksi jatkaa työtään Yhdysvalloista ja kaksi Malesiasta käsin. Sadan vakituisen työntekijän seutyö | Koulutusta arvostetaan kirkossa, mutta niukkenevien resurssien aikana seurakuntien mahdollisuudet tarjota tilaisuuksia täydennyskoulutukseen vaihtelevat. maaliskuuta, Lähetysseura kertoo tiedotteessaan. Kirkolliskokoukseen valittiin uudet edustajat – Kotimaa24 kertoo tulokset Kirkolliskokousvaalit on käyty. – Tärkeätä olisi kuitenkin, että motivaatio itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen säilyisi, johtava kappalainen Leena Paintola Savonlinnan seurakunnasta painottaa. Rannan journalistinen, teologinen, eettinen ja yhteiskunnallinen ote ei jätä ketään kylmäksi, palkitsijat toteavat. Lähetysseura evakuoi viisi työntekijäänsä Hongkongista Suomen Lähetysseura on päättänyt evakuoida viisi työntekijäänsä Hongkongista koronavirusepidemian aiheuttaman hätätilan vuoksi. uutiset | lyhyesti | K irkon koulutuskeskuksen johtaja Kari Kopperi toteaa, että kirkko on edelleen koulutusmyönteinen organisaatio. – Se ei ole normi, vaan seurakuntien realiteetit vaihtelevat. Maakuntien seurakunnat, joiden väestö vähenee ja sen myötä verotulot, joutuvat suhteessa maksamaan enemmän koulutuksistaan muun muassa matkakuluista johtuen. Eri puolilla Suomea seurakuntien todellisuus kuitenkin vaihtelee. Joissakin seurakunnissa ei koulutuksiin päästä edes vuosittain, mutta toisaalla on mahdollisuus jopa useampaan koulutuskokonaisuuteen vuosittain. Kaikki työntekijät perheineen ovat terveitä ja voivat hyvin. Viiden vuoden takaisesta notkahduksesta on noustu ja koulutuksen kysyntä näyttää vakaalta. – Olemme henkisesti varautuneet siihen, että myös koulutusmäärärahoista joudutaan leikkaamaan. Palkintolautakunta toteaa perusteluissaan, että Ville Ranta on sarjakuvataiteen keinoin herättänyt keskustelua kirkollisista aiheista. Kirkon akateemisten AKI:n ja Kanttori-urkuriliiton puheenjohtaja, johtava kanttori Minna Raassina kertoo, että hänen työpaikallaan Savonlinnan seurakunnassa koulutukseen suhtaudutaan myönteisesti. Viime vuosina koulutuksiin on Savonlinnassa käytetty vuosittain lähes 60 000 euroa. Vaaleissa valittiin edustajat kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoihin. Työntekijöistä neljä on suomalaisia ja yksi amerikkalainen
– Viime vuosina johtamiskoulutuksen kysyntä on kasvanut, Kari Kopperi kertoo. – Seurakunta pitää olla hyvin johdettu. Diakoniatyöntekijöiden osuus oli kuusi prosenttia, taloushallinnon ” Varhaiskasvatuksen koulutusten kysyntä kertoo innostuksesta osaamisen kehittämiseen. Se tarkoittaa, että kouluttaja menee seurakuntiin paikan päälle. Heistä lastenohjaajia oli noin 1 900. Kirkon työmarkkinalaitoksen tilastojen mukaan seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijöitä vuonna 2018 oli yhteensä 2 264, mikä oli 11 prosenttia koko henkilöstöstä. Siihen eivät osallistu ainoastaan papit, vaan varhaiskasvatustyössä toimivat ovat kokeneet yhä suurempaa tarvetta kehittää johtajuustaitojaan. Savonlinnassa kaikille työntekijöille tarjotaan koulutusta samoin perustein. Minna Raassina pitää koulutuksia työmotivaatiota lisäävänä tekijänä. Erityisesti tilauskoulutusten määrä on kasvanut. – Lapset ovat se pohja, josta seurakunta kasvaa. Huonosti voivat työntekijät eivät pysty hyvin tekemään sitä työtä, johon heidät on palkattu, Paintola sanoo. Silloin jää energiaa siihen, mitä varten olemme olemassa. – Koulutus on kannustava elementti. Hän on osallistunut kanttorikuoroon ja valtakunnallisiin kanttoripäiviin, mikä auttaa jatkuvassa kehittymisessä. Muhonen pitää täydennyskoulutuksiin satsaamista työhyvinvointia lisäävänä ja innostusta ylläpitävänä tekijänä. Lastenohjaajien osuus oli 14 prosenttia. Siellä nähdään, miten hyvin kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Tämä koskee myös tukipalveluiden työntekijöitä. Reilu ja oikeudenmukainen johSuuri osa seurakuntien täydennyskoulutuksesta tapahtuu Seurakuntaopistolla järvenpäässä. Vuositasolla kyse on 120 000 eurosta, ja jotain silläkin saadaan aikaan. Johtamiskoulutuksen lisääntynyt tarve johtuu osin väliportaan johtajien lisääntymisellä. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 14.2.2020 5. rakunnassa se tarkoittaa noin 600 euroa työntekijää kohti. Alalla tapahtuu paljon uutta sekä kunnissa että seurakunnissa. Tämä on huomattu myös Savonlinnassa, jossa sekä johtava kanttori ja johtava kappalainen ovat osallistuneet Kirjo II -johtamiskoulutukseen. Hiippakunnat tarjoavat seurakunnille koulutusavustuksia, ovathan lähtökohdat aivan erilaiset eri puolilla maata. Silloin suurin koulutuksiin osallistunut ammattiryhmä oli papisto. Kun kirkon palkat eivät ole kovin kilpailukykyisiä, pidän tätä bonuksena. – Seurakunnat haluavat pitää huolta henkilöstöstään, jotta he osaisivat toimia hyvin ammatissaan, Marja Pesonen toteaa. Antoisana hän pitää myös Kirjo II -johtamiskoulutusta, joka on kahden vuoden prosessi. – Koulutusavustus tasaa tilannetta. Toinen kanttori taas tajuaa heti, mistä on kysymys. Seurakunnassa on jo vuoden 2018 talousarviota laadittaessa saatu yhteistyötoimikunnan lausunto, jonka mukaan koulutusmäärärahoista olisi mahdollista säästää esimerkiksi myöntämisperusteita muuttamalla. Seurakuntien työntekijöiden täydennyskoulutuksen tilaa Kari Kopperi summaa pyydettäessä, mutta ei halua esittää muuta täsmällistä kuin näppituntuman. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi Uusi on ilmestynyt! työntekijöiden kolme prosenttia ja kanttorien kaksi prosenttia. Leena Paintolan mukaan johtamiskoulutuksen arvostus liittyy työhyvinvoinnin arvostukseen. – Näitä koulutuksia yhdistää kohtaaminen. taminen on hyvän työn perusta. – Paikallisia eroja on paljon ja monissa seurakunnissa on säästötoimien takia tiukkaa. Seuraavana olivat lastenohjaajat, joiden osuus on lisääntynyt. Heitä oli 21 prosenttia koulutuksiin osallistuneista. Tästä kirkko rakentaa tulevaisuutta. Seurakuntien työntekijöiden täydennyskoulutuksista suuri osa tapahtuu Kirkon koulutuskeskuksen järjestämissä koulutuksissa Järvenpäässä tai tilauskoulutuksissa eri hiippakunnissa. – On sellaisia haasteita, joita toisen alan ihminen ei ymmärrä. – Se auttanee sitoutumiseen ja mahdollisesti on myös plussana meille rekrytointitilanteessa, hän toteaa. Koulutuksen asiantuntija Marja Pesonen Kirkkohallituksessa kertoo, että vuonna 2018 kaikkiaan 62 prosenttia varhaiskasvatuksen henkilöstöstä osallistui koulutuksiin. Varhaiskasvatuksen koulutusten kysyntä kertoo innostuksesta osaamisen kehittämiseen. Kollegoiden kohtaaminen kirkastaa jo muuten hyvän sisällön timanttitasolle, Raassina kiteyttää. Tilastossa on mukana hiippakuntien, kirkollisten järjestöjen, Kirkkohallituksen yksiköiden sekä kirkollisten kouluttavien laitosten koulutustarjonta. Näin säästetään matkaja majoituskuluissa ja yhä useammat pääsevät osallistumaan. Kirkon koulutuskeskuksen viimeisimmät tilastot ovat vuodelta 2018. Kaj aalto Tilaa Askel itsellesi tai lahjaksi. Vuonna 2016 vastaava luku oli vain 19 prosenttia. – Kaikki eivät käytä mahdollisuutta, mutta kaikkia siihen kannustetaan, Leena Paintola sanoo. Vertaistuki on yhtenä elementtinä kaikissa. Syntyy ystävyyssuhteita
Käyttäjät kokevat väreilyn rauhoittavana ja rentouttavana. Hän kertoo, että aluksi hän itsekin pelkäsi enkeleitä. Toinen ohjaa sähkömagneettiselta säteilyltä suojautumiseen. Uushenkisyyttä kutsuttiin varsinkin aiemmin myös new age -liikehdinnäksi. Tai sitten he uskovat, että ihmistä ympäröivät energiakentät, aurat. Heille annetaan lupa tulla takaisin seuraavana yönä – mutta vain pyydettäessä. Oviaukossa tönitään toisia. Hän pitää herätyssaarnaa aivojen ja suolistobakteerien yhteyksistä ja mielikuvaharjoitteiden vaikutuksista mitä erilaisimpiin oireisiin. Hän keskittyy mieluummin pehmeämpiin asioihin. Uushenkistä enkeliuskoa on Suomessa tutkittu melko vähän. Enkelikouluttaja Sanni Nevalaisen luennolle on saapunut parisataa 30–70-vuotiasta naista ja muutama mies. Kaikki eivät mahdu sisälle saliin. Nevalainen pyytää osallistujia kuvittelemaan, että heidän jalkoihinsa kasvavat juuret. Kouluttajan mukaan enkeleille olisi nyt paljon kysyntää, mutta on aika lopettaa. Käytännössä näitä ihmisiä voivat kiinnostaa perinteiseen intialaiseen lääkintään perustuvat energiapisteet, chakrat. | Kuva: Olli Seppälä valainen sanoo. Minä Olen -messuilla kaikkea tätä ja paljon muuta pitää esillä lähes kaksisataa näytteilleasettajaa. Jokainen kuulija voi valita, ottaako enkelit vastaan, Nevalainen sanoo. Moni kokee saavansa voimaa kristalleista. Eikä se totta vie ole marginaalista. Vaihtoehtoista henkisyyttä kannattaa Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan seitsemäsosa suomalaisista. Useimmiten enkelin aistii hipaisuna, valona tai värinä, Nekokemukset | Minä Olen -messut esitteli Helsingissä vaihtoehtohoitoja, rajatietoa ja uushenkisyyttä. Uushenkisyydellä tarkoitetaan perinteisiin uskontoihin sitoutumattomia henkisyyden muotoja. Tutkimusten kertoma ikäja sukupuolijakauma tulee todeksi Minä Olen -messuilla. Henkilökohtaista kokemusta ja kasvua pidetään arvossa. Mukana on viestien välitystä edesmenneiltä, selvänäkijäpalveluja ja sielunkuvan maalausta. uutiset | ilmiö | T ässä ei ole kyse mistään pienen piirin puuhasta. KOTIMAA | 14.2.2020 6. Tulilohikäärmeet polttavat esteitä enkelien tieltä. Enkelimeditaatiot ja kristallihoidot kiinnostavat myös isoa osaa kirkon jäsenistä. – Pyydä ihanaa enkelienergiaa ihanasti tiivistymään lähellesi, Nevalainen sanoo kuulijoille. Nykyään Nevalainen ei ole kovin kiinnostunut kuuntelemaan uutisia tai saamaan tietoa sodista. On lauantai-iltapäivä, ja Helsingin Finlandia-talo kuhisee väkeä. Yksi firma tarjoaa kurssitusta vastuun ottamiseen omasta värähtelystä ja sen puhdistamisesta. ” Enkelikouluttajan luennolle on saapunut parisataa 30–65-vuotiasta naista ja muutama mies. Nevalainen aloittaa enkelimeditaation. Arkkienkelit Mikael ja Gabriel kutsutaan nimeltä paikalle. Omassa mainonnassaan messut kertovat asian toisin: tapahtuman sanotaan kokoavan kehon, mielen ja hengen hyvinvoinnista sekä henkisestä kasvusta kiinnostuneita ihmisiä. Luentoja järjestetään yhtä aikaa neljässä salissa. Meneillään ovat Minä Olen -messut, jotka esittelevät muun muassa uushenkisyyttä, vaihtoehtohoitoja ja rajatietoa. Vaihtoehtotai uskomushoidoiksi puolestaan kutsutaan hoitomuotoja, joiden vaikutusta ei ole lääketieteellisesti todennettu. – Enkelit tiesivät sen oikein hyvin, Nevalainen toteaa. Mikael voi tuoda valomiekan siteiden katkomiseksi. Suurta innostusta tuntuvat herättävän myös enkelit. Uushenkisyyden valtakunta Metallisia ja savisia äänimaljoja soitetaan puisella kapulalla. Vanha energia saa pudota pois, uutta pyydetään tilalle. Rajatiedolla tarkoitetaan laajalti selittämättömiä ilmiöitä ja ihmisten paranormaaleja kykyjä. Se kuitenkin tiedetään, että enkeleistä ovat kiinnostuneet keski-ikäiset ja keskiluokkaiset naiset, jotka yhdistävät perinteiset enkelihahmot osaksi omaa liikkuvaa henkisyyttään. Suuri osa enkeliharrastajista kuuluu kirkkoon mutta ei osallistu aktiivisesti sen toimintaan. Suurimman tilan on lauantai-iltapäivän parhaaseen aikaan saanut kiisteltyjä verkkokursseja tarjoava bloggari, arkkitehti ja yrittäjä Maria Nordin. Ilman lupaa he eivät saa tulla
Naisen mukaan hänen enkeliyhteytensä on vahvistunut viime kuukausina. – Minulle sanottiin että älkää menkö, siellä on new agea. Uskomushoidoille ja rajatiedolle voi monin paikoin lyödä puoskaroinnin tai huuhaan leiman. Minä Olen -messuille nainen tulee joka vuosi. Nainen toteaa, ettei pysty todentamaan sitä, miten energioihin vaikutetaan. evankelis-luterilaisella kirkolla oli tapahtumassa oma messuosastonsa ja useita tilaisuuksia. Se on kristityille hyvä muistutus siitä, että hengellisyys ei rajoitu pään sisälle. Kerroin aikeestani jo 24. Nainen ei halua nimeään julkisuuteen mutta on valmis kertomaan omista kokemuksistaan. Kaiken keskellä messuilla vilkkuu myös ikoneita, ristejä ja muutamia papinkauluksia. Hän on keski-ikäinen nainen, jolla on akateeminen koulutus. Helsingin seurakuntayhtymää edustava pappi ja hengellinen ohjaaja Henri Järvinen on päivystänyt Minä Olen -messuilla vuodesta 2008. Meri Toivanen Toimituspäällikkö Freija Özcanin kokemuksia messuilla päivystäneenä pappina voi lukea sivulta 23. Meri Toivanen tymismatkalle Etelä-Savoon. Toisaalta messuilla melkein kaikki oli kaupan. Uskontotieteilijät ovat havainneet, että uushenkisiä palveluita käytetään tilannekohtaisesti yksilöllisiin tarpeisiin. Helsingin seurakuntien lisäksi mukana olivat tänä vuonna Tuomasyhteisö ja Hiljaisuuden ystävät. Messukokemus oli yhtä aikaa hämmentävä ja avaava. Kun he olivat 1970-luvulla menneet seurakuntaan kertomaan astrologisista löydöistään, heitä lyötiin Raamatulla päähän, Järvinen sanoo. Moni kristitty kutsuisi näkemäänsä henkivaltojen taisteluksi. tammikuuta ilmestyneen Kotimaan teologiasivun kolumnissa. Onko nainen kristitty. Enkelit ovat tällä hetkellä elämässäni ”pinnalla”, eräs enkelimeditaation osallistujista sanoo. Kirkon tapahtumista puuttuu kuitenkin läheisyyden tunne. Hän viihtyy kirkkotiloissa ja käy kirkkokonserteissa. Minä olen -messut järjestettiin viime viikonvaihteessa Finlandia-talossa Helsingissä. Hengellisyyden myyminen ahdisti. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 14.2.2020 7. Enkelimeditaation jälkeen hän pohtii, kävisikö mittauttamassa omat energiansa samalla yrittäjällä, joka kävi aiemmin parantamassa hänen kotinsa energiat. – On kuitenkin parempi tehdä kaikkensa, että ympäristö olisi hyvä. Uushenkisyys keskittyy oman hyvinvoinnin tavoitteluun. Oivalsin, että lähes kaikkeen uushenkisyyteen liittyy fyysinen elementti. Tämän huomion allekirjoitin seuratessani enkelimeditaatiota. Hän on heinäveteläisen matkailuyrittäjän kanssa houkuttelemassa kävijöitä hiljenKaiken keskellä on minä Lähdin Minä Olen -messuille tutustuakseni uushenkiseen maastoon. Messuhulinassa päivystää myös ortodoksisen Lintulan luostarin nunna Nektaria. Kirkko järjesti muun muassa paneelikeskusteluja, sielunhoitoa ja Tuomasmessun ehtookellot -tilaisuuden, jossa sai rukoilla ja vastaanottaa siunauksen. Sinä aikana kirkon rooli tapahtumassa on vakiintunut. – Ensimmäisinä vuosina osa vanhan liiton new age -ihmisistä kysyi, miksette tulleet aiemmin. Toisin on kristinuskossa, joka ainakin lähtökohtaisesti kehottaa suuntautumaan itsestä toisiin. – Jos se on kiinni siitä, että uskoo Jeesukseen, niin olen, hän sanoo. Ja jossa enkelit eivät ole ihmisten käytettävissä, vaan Jumalan työkaluja. Etukäteen Nektaria kuuli kommentteja, joissa varoiteltiin messuista. Nainen kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toisaalta olisi pöyhkeää ohittaa niiden ihmisten kokemus, jotka etsivät ja löytävät myös. Kiinnostus enkeleitä kohtaan alkoi jo lapsena, jolloin äiti puhui niistä. Naisen mukaan kaikessa siellä tarjolla olevassa on yksinkertaistaen kyse energiasta. Mutta täällä on tultu sanomaan, että kristillistä näkemystä tänne juuri kaivataan
Toisaalta rukoukset kantavat mukanaan myös kirkon oppia. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Kirkollisiin toimituksiin osallistuu paljon niitä, jotka eivät usein hakeudu seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin. E spoon tuomiorovasti Antti Kujanpää kysyy Kotimaassa (4/2020), olisiko aika uudistaa messukirjat. Mitähän Kujanpää mahtaa tarkoittaa ”kielenhuollollisella korjauksella”. Olin edellisen käsikirjauudistuksen liturgiajaostossa kielenhuollon asiantuntijana. Erityisen paljon kiitosta on tullut uusista selkokielisistä rukouksista. Kutsumme kaikkia kiinnostuneita mukaan talkoisiin kielen uudistamiseksi. Taru KOlehmainen Kielitoimiston tutkija (el.) Liturgiajaoston kielen asiantuntijajäsen 1990-luvulla Yksityiskohta messukirjojen kielestä: ”ne jotka” vai ”he jotka”. Itsekin tosin mietin, olisiko nykyisen kieliohjeen rajapinnassa, siis tuntemattoman kohteen (ne) ja tunnetun kohteen (he) välillä kuitenkin alue, jossa he läheisyyden, myötätunnon tai yleisen koskettavuuden ilmauksena olisi paikallaan: ”Muistamme heitä, jotka ovat menettäneet rakkaansa.” Siitä voisi keskustella. Työryhmälle saa antaa palautetta. Kielen tulee liittyä luontevasti ihmisten elämään. Tuomiorovasti Antti Kujanpää ( Kotimaa 4/2020) nosti esiin tärkeän asian. Käytäntö on vanha ja vakiintunut, minkä myös sananlaskut todistavat: ”Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.” Jo Agricola (1500-luvulla) on rakennetta käyttänyt: ”Autuat ovat ne, jotca wanhurscauden tähden waiva kerssivet [= kärsivät] – –.” Nykyisissä kirkollisissa kirjoissa, Raamatussa, virsikirjassa ja kirkkokäsikirjassa, noudatetaan säännönmukaisesti ne jotka -rakennetta. Palautteen antamisen aika on syksyllä 2020. Palautteen antajaksi voi ilmoittautua yksittäinen ihminen tai vaikka seurakunta. Jos messukirjojen tekstejä tältä osin uudistetaan, eteen tulee kysymys, mitä tehdään vastaaville ilmauksille muissa kirkollisissa kirjoissa. puhe ei ole tietyistä, tunnetuista yksilöistä vaan yleisesti kenestä hyvänsä, johon luonnehdinta sopii. Tässä joka-lauseessa niiden viittaa kohteeseensa yleistävästi, ts. Arvaan kuitenkin yhden asian, josta voisi olla kysymys. Siksi on aloitettava ripeästi messukirjojen ”kielenhuollollinen ja sisällöllinen korjaus”. Esirukousten laatiminen ja lukeminen ovat jo nyt jumalanpalveluksen oppaan mukaan seurakuntalaisten tehtävä. ”Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan – – ” (Mt. Monet papit ovatkin jo alkaneet uudistaa tekstejä omin päin ”enemmän tai vähemmän onnistuneesti”. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Hänen mielestään ”monet käsikirjojen tekstit ovat alkaneet tuntua kielellisesti vanhentuneilta ja kömpelöiltä ja seurakuntalaisista vaikeaselkoisilta”. Työryhmään kuuluvat lisäksi Tuomasyhteisön toiminnanjohtaja Pirjo Kantala, maahanmuuttajatyön pappi Timo Viitanen, kappalainen Maria Siekkinen, kehitysvammaistyön pappi Pertti Arola, piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala, projektisihteeri Timo-Matti Haapiainen ja johtava asiantuntija Terhi Paananen. Korjausta ne jotka > he jotka ei voi tehdä kevyellä kädellä, koska takana on monisatavuotinen kielenkäytäntö ja siihen perustuva kieliohje. Työryhmä on jo pyytänyt rukouksista vähän palautetta. Kirkkohallituksessa on myös työn alla päivän rukousten selkomukautusten tekeminen. Tällaisesta yksilöimättömästä ryhmästä (ainakin yleensä) mainitussa rukouksessa on kyse. Kirjailija Anna-Mari Kaskisen johtama työryhmä on syksystä 2018 alkaen kirjoittanut uusia rukouksia kirkollisiin toimituksiin. Jos messukirjoja ruvetaan uudistamaan, tästäkin kieliseikasta varmasti keskustellaan. Esirukousten ”kielenuudistuksessa” on viime vuosina alkanut näkyä seuraavaa: ”Me rukoilemme heidän puolestaan, jotka aikovat solmia avioliiton.” Vanhastaan on ollut, kielenhuollon ohjeiden mukaisesti, pronominin heidän sijasta niiden: ”Rukoilemme niiden puolesta, jotka aikovat – –.” Miksi pitää olla niiden eikä heidän. 5:10). Tavoitteena on ymmärrettävä, inklusiivinen rukouksen kieli, joka avautuu myös niille, joille kirkolliset käsitteet eivät ole tuttuja. Eikö ihmisiin viitata yleensä pronomineilla hän tai he. Kujanpää kiteyttää hienosti jumalanpalveluskielen uudistuksen tavoitteen: kielen tulee olla tuoretta, ymmärrettävää ja koskettavaa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla mukana on väkeä eri kulttuureista ja hengellisistä taustoista. Jo sillä, että eri-ikäiset seurakuntalaiset osallistuvat rukousten kirjoittamiseen ja lukemiseen, on rukousten kielen kannalta suuri merkitys. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. anna-mari KaSKinen kirjailija, Uusien rukousten työryhmän puheenjohtaja Terhi Paananen johtava asiantuntija, jumalanpalvelus ja hengellinen elämä, Kirkkohallitus PeTri määTTä vt. Tätä varten järjestetään palauteseminaareja, ja palautetta voi antaa myös sähköisesti. ”Suo niiden, jotka työhösi ottavat kutsun vastaan – –” (VK 251:4). Kujanpään kritiikin yksi kärki kohdistuu päivän rukousten ja esirukousten sanoituksiin. Käsikirjan rukousten kieleen liittyvä ongelma on havaittu laajasti, ja toimeen on jo tartuttu. kirkkoneuvos, Toiminnallinen osasto, Kirkkohallitus Uusia rukouksia kirjoitetaan parhaillaan KOTIMAA | 14.2.2020 8. Sama ilmaisutapa on viime vuosina yleistynyt lehtija muissa teksteissäkin: ”Mukana on todennäköisesti myös heitä, jotka liittyvät kirkkoon ennen häitä ja eroavat sitten muutaman vuoden päästä.” Kyseessä on epämääräinen joukko, joten säännön mukaan tulee olla niitä. Siksi juuri toimituksissa kieleen tulee kiinnittää erityisesti huomiota. kielenhuolto | Esirukousten ”kielenuudistuksessa” on alkanut näkyä kyseenalaisia ratkaisuja. Kirkollisten toimitusten rukousten ei kuitenkaan tulisi olla rukouksen muotoon puettua kirkon opin sanoittamista. Eivät kielenhuollon periaatteet ole siitä ajasta paljonkaan muuttuneet
Vieraanvaraisen politiikkamme ansiosta pakolaiset saavat koulutuksen, terveydenhuollon ja jopa työllistyvät vastaanottaviin ugandalaisiin yhteisöihin. Ugandalaiset ja pakolaiset hyötyvät molemmat elämää pelastavista ratkaisuista. Toivoisin, että uusi kirkolliskokous käynnistäisi kristityn henkilökohtaista rukouselämää tukevan rukouskirjan laatimisen. Soili JunTuMaa Erkki Laitinen hyökkäsi melkoisen kärkevästi ( Kotimaa 4/2020) nykyisissä hartauspuheissa esiintyvien teemojen kimppuun. ESKo MiETTinEn Tietokirjailija ristinmerkkien sutiminen kertoo maagisesta ajattelusta Freija Özcan kirjoitti kolumnissaan (Kotimaa 4/2020) asiaa ehtoollisliturgiasta. Ainoastaan oikeus äänestää kansallisissa vaaleissa on rajattu heiltä pois. Hallitus ja humanitaariset järjestöt vetoavat jatkuvasti kansainväliseen yhteisöön, jotta Uganda saisi riittäviä resursseja pakolaisten kanssa toimimiseen. Lisäksi me yleisesti katsomme, että tämä avoimien ovien politiikka on hyväksi kaikille osapuolille. U gandan sanotaan olevan pakolaispolitiikaltaan maailman vieraanvaraisimpia maita. Nyt tarvitaan taas koulutusta yhteisen ”pyhän piknikin” viettoon. Eikö yksi ”iso” ristinmerkki ehtoollisen asettamisen yhteydessä riitä ja ennen kaikkea rukous. Kouristuksenomainen ja ennakkoluuloinen usko on aina ahdas ja suvaitsematon, vaikka se muuta väittäisi. Pyhä Henki on siellä, missä hyväksyvä ja myönteinen suhtautuminen toisiin voi virittää hengellisesti avaran sekä keskustelevan ilmapiirin ilman toisten demonisointia ja itsekästä taivashömpöttelyä. Se ilmestyi osana Virsi-, evankeliumija rukouskirjaa. Nämä asiat voivat luonnollisesti myös aiheuttaa jännitteitä vastaanottajayhteisöjen ja pakolaisten välille. Muuten olen havainnut, että kaikkien kirkkojen alttareilla ei ole lainkaan valkoista pöytäliinaa korporaaliliinasta puhumattakaan, ainoastaan pöytälevy. Ihmiseltä, jolta puuttuu itsekunnioitus, on pakko kukistaa minän valtias, jossa majailevat kaikki sisäiset hirviöt. Mutta ehkä seurakuntalaiset avustaisivat omilla ehdotuksillaan. Viimein heistä tulee tuottavia jäseniä yhteiskuntaan. Sota, väkivalta, taloudellinen kriisi ja poliittinen epävakaisuus etenkin Etelä-Sudanissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa saavat ihmiset jättämään kotimaansa – ja suurin osa heistä päätyy Ugandaan. Kun ihminen kokee olevansa ehdoitta hyväksytty, hänen on kaikista virheistään huolimatta helpompi asettua toisen asemaan tasa-arvoisesti ja auttaa mahdollisuuksiensa mukaan. Vuoden 1938 jälkeen kirkko on laatinut suppeita rukoukseen opastavia kirjasia. Sen alussa on yli 150 sivua erilaisten henkilökohtaisten rukousten malleja, ennen kuin siirrytään muuhun kristilliseen aineistoon. Pakolaiset rekisteröidään rajalla, minkä jälkeen he saavat oikeuden koulutukseen, terveydenhoitoon, työntekoon ja muihin palveluihin. Tämä edistää koko maan kehitystä. Hän on sitä mieltä, että kristinuskon hedelmistä, kuten heikkojen auttaminen, tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja jokaisen ihmisarvo – näillä hyveillä näyttää hänen mukaansa olevan pääpaino tämän päivän puheissa – on kiitollista saarnata. Kaikki ehtoollisaineet, jotka on asetettu korporaaliliinan (ruumisliinan) päälle, tulevat siunatuiksi samalla kertaa. Rukousten kirjoittaminen ei varmaankaan ole helppoa. Tämä on uskon salaisuus. Täällä on edelleen runsaasti naapurimaista tulleita pakolaisia. Etelä-Sudanissa on etnisiä ryhmiä, jotka ovat levittäytyneet rajan molemmin puolin ja olleet jo vuosikymmeniä yhteyksissä toisiinsa poikkeamatta kulttuurisesti toisistaan juuri lainkaan. Ortodokseilla on muun muassa Rukousja hartauskirja. Pyrimme kuitenkin parhaamme mukaan etsimään tähän ratkaisuja sen sijaan, että vain katsoisimme poispäin. Näistä haasteista huolimatta Uganda ei ole koskaan pitänyt pakolaisia taakkana. Pakolaiset osaksi yhteiskuntaa Sharon Shaba Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Ugandassa Tarvitaan luterilainen rukouskirja Tuomiorovasti antti Kujanpää kiinnitti (Kotimaa 4/2020) huomion kirkon kirjoihin. Tällöin hän saattaa projisoida muihin omaa tiedostamatonta itsehyväksynnän puutettaan. Kaikki nämä asiat ovat Laitisen mukaan omiaan tuudittamaan ihmiset väärään rauhaan, johon Saatana sisukkaasti pyrkii. Näin suuren joukon vastaanottamisessa on kuitenkin yhä monia haasteita. ” Heistä tulee tuottavia jäseniä yhteiskuntaan. Toisaalta, pakolaisten hylkääminen voi olla kohtalokasta. Uganda on onneksi saanut eri tahot pelaamaan yhteen hallinnon kanssa pakolaisten auttamiseksi. Siitä olen löytänyt esimerkiksi matkoilla käytettäviä rukouksia ja vaimoni kuoltua tuntoihini sopivan lesken rukouksen. Katolilaisille on tarjolla varsin tuore Katolinen rukouskirja vuodelta 2013. Maagisesta ajattelusta kertoo, että vain se, mitä tehdään konkreettisesti, tapahtuu. Minulla on aiheeseen hiukan toisenlainen näkökulma. Vastaavaa käytäntöä ei useinkaan ole muissa maissa, ja juuri siksi pakolaisia tulee Ugandaan. Olen ihmetellyt hänen kanssaan sitä, miksi monet papit ”sutivat” ristinmerkkejä kalkkien ja öylättilautasten päälle. Me edelleen otamme vastaan, huolehdimme ja suojelemme heitä, koska se on moraalisesti oikein tehty. Tällä hetkellä meillä on 1,1 miljoonaa pakolaista, siis yksi suurimmista pakolaiskeskittymistä koko maailmassa. Monet muutkin maat tahtoisivat olla siinä asemassa, että voisivat vastaanottaa pakolaisia, mutta niiltä saattaa puuttua resurs– seja ja kansainvälisten ja paikallisten organisaatioiden tuki. ESa VähäMäKi Naantali Myönteinen asenne ratkaisee KOTIMAA | 14.2.2020 9. Myös luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi vielä vuonna 1938 varsin laajan henkilökohtaisen rukouskirjan tekstin. Juuri dogmaattinen ja sokeasti raamatullinen suhtautuminen tällaisiin asioihin on omiaan aiheuttamaan hajaannusta ja on pirullinen ase varsinkin riidanhaluisella teologilla. Uskoakseni yksi syy siihen, miksi me ugandalaiset otamme pakolaiset avosylin vastaan, on yhteinen kulttuuri. Esimerkiksi terveyden, koulutuksen, veden ja turvallisuuden rahoittamisessa on puutteita
sitä, että esimies kielsi talouspäälliköltä talousosaston ykköshankkeen kritisoimisen ja sen julkisen arvostelemisen. Palvelukeskushankkeeseen liittyen se merkitsi mm. Kirkkohallitus onnistui vuonna 2010 saamaan kirkolliskokouksen riittävän enemmistön hyväksymään kirkkolain muutoksen seurakuntien pakkojäsenyyteen perustuvasta Kirkon palvelukeskuksen perustamisesta. Kipa ei kuulu niihin. Kirkkohallitus ei itse ollut aloitteellinen selvittämään, miten sen hankkeet ovat onnistuneet. Niistä vain muutaman katsottiin onnistuneen ja toimivan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Harvoin monopoli johtaa hyvään palveluun ja edullisiin kustannuksiin. Konsulttitoimistoksi kilpailutuksella valittu KPMG:n laati laajan ja perusteellisen kirkon tietohallintohankkeiden raportin. Jo vuosina 2007–08 kirkkohallituksen talouspäällikkö Heikki Kämäräinen kritisoi kirkkohallituksen valitseman konsultin PwC:n palvelukeskuslaskelmia. talous | Kipalla tavoitellut miljoonien säästöt ovat kääntyneet kymmenien miljoonien eurojen lisämenoiksi. euroon vuodessa. Se päättyi 26.10.2009 annettuun kirjalliseen huomautukseen, koska hän ei ollut käyttäytynyt virka-asemansa edellyttämällä tavalla, vaan oli rikkonut lojaliteettivelvollisuuttaan kirkkohallitusta kohtaan vastustamalla kielloista huolimatta palvelukeskushanketta ja luovuttamalla sitä kritisoivan pitkähkön analyysin talousvaliokunnan jäsenille. Laatimassaan em. euroa. euroa vuodessa. Ylioptimistiset laskelmat palvelivat tavoitetta saada kirkolliskokous päättämään kirkkohallituksen alaisen kirkon henkilöstöja taloushallinnon palvelukeskuksen Kipan perustamisesta. euroa. Kipan kehittämisja käyttökulut olivat kuitenkin samaan aikaan noin 66 milj. Niiden katteeksi seurakunnat eivät saaneet edes parempaa palvelua, vaan hikeä, kyyneleitä ja hidasta palvelua sekä suomeksi että vielä huonommin ruotsiksi. Varmemmaksi vakuudeksi kirkkohallitus uhkasi Kämäräistä erottamisella, jos hän jatkaa palvelukeskushankkeen kritisoimista. KPMG:n surkeaksi osoittautunut Kipa edellytti konsultin mielestä koko nykyisen toimintatavan uudistamista ja Kipan roolin muutamista. Niitä oli laatinut talouspäällikkö Heikki Kämäräinen. Laskelmiensa vuoksi vastuuta tuntenut Kämäräinen laati kuitenkin syksyllä 2009 talousvaliokunnan käsittelyä varten palvelukeskuksen valmisteluun liittyvistä taloudellisista ja toiminnallisista ongelmista laajan muistion. Vuonna 2010 ennen Kipaa ne olivat vuositasolla 26 milj. Raportin mukaan kokonaiskirkon henkilöstöja taloushallinnon kustannusten piti alentua roimasti! Toisin on käynyt. Kun kirkkoneuvos ei sietänyt kritiikkiä, alkoi Kämäräiseen kohdistunut koirakoulu. Konsulttina toimi kirkkohallituksen palkkaama PricewaterhouseCoopers eli PwC. mielipiteet J o vuosikymmenen ajan kirkolliskokousten kestoasiana on ollut kirkon palvelukeskus – KIPA. Kun asiantuntijoiden johdolla toiminut ohjausryhmä antoi loppuraporttinsa kirkon tietohallintohankkeista 15.10.2018, selvisi karulla tavalla syyt kirkkohallituksen innottomuuteen. Vuoden 2012 alusta lukien syntyi kirkkohallituksen alainen taloushallintopalveluiden monopoli. Tähän jälkimmäiseen Kämäräisen oli helppo suostua, koska ei ollut hanketta siihenkään mennessä julkisuudessa arvostellut. Kipalla tavoitellut miljoonien säästöt olivatkin kääntyneet kymmenien miljoonien eurojen lisämenoiksi. KOTIMAA | 14.2.2020 10. Kirkolliskokous oli toimikautensa aikana aktiivisesti pyrkinyt selvittämään syitä, miksi Kipan käyttöönotto on niin pahasti kangerrellut, miksi siihen on oltu laajasti tyytymättömiä ja miksi miljoona säästöt ovatkin muuttuneet kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannuksiksi. Kirkon henkilöstöja taloushallinnon kehittäminen alkoi HeTa-hankkeena vuonna 2006. Jo ennen näitä kriittisiä lausuntojaan Kämäräinen oli jälkeen jättämiensä dokumenttien mukaan ollut esihenkilönään toimineen kirkkoneuvoksen silmätikkuna. Se kertoi huonosta johtamisesta, suurista kustannuksista ja huonosti toimivista järjestelmistä. Tavoitellut tietotekniikan ja henkilöstömenojen säästöt ajalla 2010–17 olivat KMPG:n raportin mukaan vain noin 7 milj. Kun näin ei heti tapahtunut, käynnisti hän kirkkohallituksessa kurinpitomenettelyn talouspäällikkö Kämäräistä vastaan. Syynä olivat talouspäällikön voimakas tahto, pyrkimys seurakuntien ymmärtämiseen ja auttamiseen sekä vakaumus työssään ehdottomaan rehellisyyteen. Hankkeen esiselvityksestä lähtien kustannuslaskelmat sisälsivät virheitä, joita ei korjattu. Muistiota Kämäräisen esihenkilö, kirkkoneuvos, piti sellaisena epälojaalisuutena, että kehotti häntä eroamaan virastaan. Hänet kuitenkin kirkkohallituksen johto vaiensi kovin ottein. Hänen ajatuksenaan oli, että ennen päätöksentekoa hankkeesta voitaisiin käydä perusteellinen ja kriittinen keskustelu. Kipa onkin ollut kalleudessaan ja käyttäjien tyytymättömyydessä malliesimerkki huonosta, monopolina toteutetusta palvelusta. euroa. Hanketta vietiin eteenpäin jesuiittamaisesti – tarkoitus pyhittää keinot. Kirkkohallituksessa oli hankkeen alusta lähtien todellisuuspohjaisia ja laskuvirheettömiä laskelmia. Todellisuudessa ne olivatkin kohonneet 30 milj. Hankkeen esiselvityksestä lähtien kustannuslaskelmat sisälsivät virheitä, joita ei korjattu. Monopolin sijaan taloudellisuuden parantaminen vaatisi henkilöstöja taloushallintopalveluiden kilpailuttamista. Sitä varten kirkolliskokous päätti marraskuussa 2017 teettää selvityksen Kipasta ja muista kirkon 2000-luvun tietohallintohankkeista. Niiden mukaan hankkeesta piti tulla yli 13 milj. Se oli poikkeuksellista, koska muussa julkishallinnossa kunnissa, kaupungeissa, kuntayhtymissä ja valtiolla ei moista pakkoon perustuvaa järjestelmää luotu. Siinä jäivät jalkoihin seurakuntien kriittiset näkemykset ja yhteensä 548 kirkkoherran, talouspäällikön ja monen muun seurakunnan työntekijän allekirjoittama kirjelmä kirkolliskokoukselle palvelukeskuksen tarpeellisuudesta ja seurakuntien taloudellisen itsenäisyyden menettämisestä. Marraskuun 2019 istuntoonsa työnsä päättänyt vuosien 2016–2019 kirkolliskokous sai viimeiseen kokoukseensa asti käsitellä Kipaan liittyviä asioita. Oli vain yksi totuus, ja niitä tukevat virheelliset taloudelliset laskelmat. Kämäräinen osoitti omilla laskelmillaan, että säästöjä ei olisi tulossa lainkaan, vaan miljoonaluokan lisäkustannukset. analyysissä Heikki Kämäräinen kertoi palvelukeskusasian valmisteluun osallistuville ja siitä viime kädessä päätöksen tehneille kirkolliskokousedustajille niistä virKIPA – kirkon painajainen ” Heikki Kämäräinen oli ’jälkiviisas’ Kipasta ennen kuin sen toiminta oli edes alkanut. Kipan myötä niiden olisi pitänyt alentua niin, että vuonna 2017 ne olisivat 17–19 milj. Hän kertoi kirkkohallituksessa ja kahdelle kirkolliskokousedustajalle, että kirkolliskokouksen marraskuussa 2008 tekemä palvelukeskuspäätös perustui virheellisille laskemille. Ensimmäinen sitä koskeva päätös tehtiin marraskuun 2008 kirkolliskokouksessa. euron säästöt
Uskontososiologien kansainvälisissä kohtaamisissa on ihmetelty, miten jossakin maassa voi olla YK:n ihmisoikeuksien sopimuksen niin hyvin täyttävä opetusjärjestely. Veikko Pöyhönen Opetusneuvos Pidempi versio mielipiteestä on julkaistu vierasblogina Kotimaa24:ssä. Suomessa pidetään uskontorauhaa itsestäänselvyytenä, mitä se ei ole. Uskonnottomat ovat myös tällainen vähemmistö. Vastaukset alkavat vertailulla muihin uskontoihin jopa silloin, kun kysytään luterilaista käsitystä jostain asiasta. Elämänkatsomustiedon avaaminen muille saattaisi olla tämän tehtävän kannalta heikennys uskonnottomille. Ne ovat: kaikkien koululaisten tulee opiskella samassa koulussa ja yhteiskunnan tulee ylläpitää uskontorauhaa. Heikki Kämäräinen erosi kirkkohallituksen talouspäällikön virastaan syksyllä 2012 henkisesti uupuneena ja kokeneensa tulleeksi nöyryytetyksi. Vaikeus rakentaa lukujärjestyksiä poistuisi tai ainakin helpottuisi. Ennemminkin on kysyttävä: saavatko oppilaat riittävästi tietoa omasta uskonnollisesta kulttuuristaan. Tätä kirjoitusta varten käytössäni on ollut mm. Nykyinen uskonnonopetus tarjoaa tämän hyvän kokemuksen muillekin vähemmistöihin kuuluville lapsille. Ratkaisun kaksi jälkimmäistä kannanottoa on välttämätöntä kyseenalaistaa, koska ne julkisuusvalvonnasta annetun lain mukaan voivat hyvin kuulua tarkoitushakuisten kysymysten kategoriaan. Taitaa olla jopa niin, että elämänkatsomustiedon opetus on heidän ainoa virallinen identiteetin vahvistusinstituutionsa. Pölönen piti kirkossa pidettyä joulujuhlaa ja siihen liittynyttä joulukirkkoa uskonnonharjoituksena ja siksi lakien vastaisena. taPio lamPinen professori taPani ruokanen päätoimittaja em. Tämä ilmeni, kun eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen antoi syksyllä ratkaisunsa kantelusta, joka koski Kuusankosken kirkossa syksyllä 2017 pidettyä yhtenäiskoulun joulujuhlaa ja siihen liittynyttä koululaisten joulukirkkoa. Oleellisinta oli, että luvattujen säästöjen sijaan se tulee aiheuttamaan seurakunnille ja kirkkohallitukselle suuret lisäkustannukset. Heikki Kämäräinen kuoli kesällä 2017. Nämä eivät kuulu laillisuusvalvonnan tehtäviin. Muistio oli kiihkoton ja asiallinen. Uskonnonopetus vahvistaa vähemmistöjen identiteettiä ja takaa uskontorauhan KOTIMAA | 14.2.2020 11. Me tarkastelemme uskonnonopetusta uskontososiologisen tiedon ja kahden luovuttamattoman periaatteen kautta. Suomalaiset arvostavat koulun perinteisiä juhlia heistä, joita laskelmiin sisältyi sekä näkökohdista, jotka tulevat vaikeuttamaan palvelukeskuksen käyttöönottoa ja toimintaa. Yhteistyöstä jouduttiin kuitenkin luopumaan, kun Pölönen antoi kielteisen ratkaisunsa. Sitten hän yllättäen lyö korvalle omaa ajatustaan päätyessään kannattamaan kaikille yhteistä uskonnonopetusta. Koulun juhlat ovat liittäneet koulun yhteiseen kulttuuriperintöön, jossa kristillisillä arvoilla ja sisällöillä on ollut oma paikkansa. Henkilökohtaisesti tunsin arvostamani kirkollisen kollegani. Kolmantena pelko siitä, että uskonnonopetus ilman tätä muutosta poistatetaan kokonaan julkisista kouluista. ”Näin hyvä uskonnonopetusjärjestelmä tulisi ottaa käyttöön koko Euroopassa.” Jotenkin näin totesi Espanjan Sosialistipuolueen uskontoasioista vastannut Carlos Garcia de Andoin, kun hänelle kuvattiin suomalaista järjestelyä. Lisäksi Pölösen ratkaisu edellyttää, että koulu ei saa sitouttaa uskontoon eikä politiikkaan. Ylioppilaskirjoitusten reaalikokeen uskonnon vastaukset saavat vakuuttuneeksi siitä, että opetus, jota esimerkiksi luterilaisen kirkon jäsenet saavat, on hyvin uskontotieteellistä. Käytännöllä oli pitkä kaikkia osapuolia tyydyttänyt historia. Näemme, että kaikille yhteinen uskonnonopetus ei toteuttaisi näitä periaatteita. Valtaosa mielipiteistä suhtautui kriittisesti Pölösen kannanottoon. Hän oli tuntenut tulevansa hyväksytyksi suomalaisena, vaikka hänellä oli venäläinen nimi. Syntyi vaikutelma, että ratkaisu sopii huonosti yhteen yleisen oikeustajun kanssa. Heikki Kämäräisen jälkeensä jättämä Kipan valmisteluun liittyvä laaja dokumentaatio, hänen esihenkilönään olleen kirkkoneuvoksen ”johtamiseen” liittyvät viestit ja asiakirjat sekä Kämäräisen omat muistiinpanot. Ratkaisu herätti julkisen kohun lehdistössä, radiossa, televisiossa ja sosiaalisessa mediassa. Vuosina 2012–2014 hän toimi Lähetysyhdistys Kylväjän arvostettuna talousjohtajana. Hän katsoi myös, että kirkko ei sovi julkisen koulun juhlien pitopaikaksi. Se vaikeuttaa koulun yhteisten juhlien toteutusta. Suomalaiset näyttävät arvostavan koulumme juhlaperinnettä. Yhteiset juhlat vahvistavat myös yhteisöllisyyttä, mitä kouluihin kaivataan. Miksi me Suomessa sitten hylkäisimme sen. Se, että koululaiset saavat tietoa omasta uskonnostaan tai vakaumuksestaan julkisessa koulussa akateemisesti koulutettujen opettajien johdolla, on parempi, kuin jos tieto siitä saataisiin kunkin yhteisön omassa opetuksessa. Pölösen ratkaisu on periaatteellisesti hyvin merkittävä. talouspäällikkö Espoo Kotimaan ”Mielipiteet”-palstalla (5/20) Petri Järveläinen kiinnitti huomiomme kirjoituksensa alkuosassa asiaan, jota on ihmetelty julkisuudessa muuallakin. Heikki Kämäräinen oli ”jälkiviisas” Kipasta ennen kuin sen toiminta oli edes alkanut. Kirkko jumalanpalvelusten pitopaikkana välittää uskonnollisia merkityksiä. Nykyinen oman uskonnon opetus on tärkeä erityisesti vähemmistöjen sekä uskonnollisten että muiden katsomusten suomalaisille. Syy kirkon käyttöön oli lähinnä käytännöllinen: Kuusankoskella kirkko on ainoa riittävän iso tila, johon koulun yli 500 oppilasta kerralla mahtuvat. Kämäräisen kritiikki ja jo vuosina 2007–09 esittämät laskelmat palvelukeskuksen todellisista kustannuksista osoittautuivat KPMG:n vuonna 2018 laatimassa perusteellisessa selvityksessä hämmästyttävän oikeiksi. Ehkä kaikille yhteistä uskonnonopetusta ajetaan kolmesta syystä: Koulutoimenjohtajat tähtäävät sillä säästöihin. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan avustaja kuvasi vuosia sitten kauniisti, miten ortodoksiseen uskonnonopetukseen osallistuminen oli antanut oikeutuksen hänen identiteetilleen. rosila seurakuntaneuvos Eduskunnan ent. Vai olisiko Kipaa lainkaan. On välttämätöntä, että Pölösen ratkaisu käsitellään eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Pertti J. Olen myös haastattelut Kipan valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuneita. On perusteltua kysyä, millainen Kipa nyt olisi, jos sen valmistelussa olisi otettu huomioon Kämäräisen laskelmat ja esiin tuomat toiminnalliset näkökohdat
V aikuttamisen halu on minulla vahvana veressä, sanoo Maria Kaisa Aula. Kesäkuusta 2019 Aula on toiminut valtiosihteerinä valtiovarainministerin, ensin Mika Lintilän ja sitten Katri Kulmunin, esikunnassa. Aula jatkoi opintojaan Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa 1988–1989. Maria Kaisa Aulan nykyinen esihenkilö, valtiovarainministeri Katri Kulmuni, on kertonut olleensa mukana omassa kodissaan pidetyssä tupaillassa, jossa vieraana oli kansanedustajaehdokas Maria Kaisa Aula. – Vaikuttamisen halu on syntynyt monesta tekijästä, joista merkittävin saattaa olla persoonallisuuteni. – Meillä keskusteltiin paljon sekä lähiyhteisön ongelmista että laajemmistakin yhteiskunnallisista ongelmista. Yhdessä ajateltiin, että asioita voi korjata eikä tarvitse tyytyä nykytilaan. Nyt lukion ensimmäisellä luokalla olevat lapseni ovat leikillään todenneet, että äidille ei kannata kertoa mistään koulussa ilmenneestä ongelmasta, koska äiti ryhtyy heti toimimaan, lähettää Wilma-viestin opettajalle tai jotain. Hän oli keskustan kansanedustaja 1991–2003 ja Suomen ensimmäinen lapsiasiavaltuutettu 2005–2014. Tässä jutussa hän kertoo, mitä kaksi kautta kirkolliskokouksessa opetti ja miksi koko uransa politiikassa tehnyt vaikuttaja ei enää pyrkinyt kolmannelle kaudelle. Kasvun aika Tiukan työputken jälkeen Maria Kaisa Aulan elämään tuli aikaa hengellisyydelle. – Siellä vallinnut ilmapiiri, me teemme paremman maailman, vaikutti ratkaisevasti siihen, että en lähtenyt tutkijaksi, en virkamieheksi enkä talouselämään, vaan mukaan aktiiviseen poliittiseen toimintaan ja kansanedustajaehdokkaaksi. Yleensäkin yhteiskunnallinen ilmapiiri tuolloin oli Aulan mukaan keskusteleva ja haastava. Paljon vaikuttamisen haluun on vaikuttanut myös koti. Myös koulun historian ja yhteiskuntaopin opettaja oli innostava persoona. » haastattelu KOTIMAA | 14.2.2020 12. Aula kasvoi maatilalla Tervolan Louen kylässä, Kemijokivarressa
” Usein tunsin kirkolliskokoukseen lähtiessäni tiettyä henkistä raskautta. Maria Kaisa Aula ei pyrkinyt enää kolmannelle kaudelle kirkolliskokoukseen. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 14.2.2020 13
Hengelliseltä polultaan Maria Kaisa Aula nostaa aivan erityisesti esiin viimeiset kolme vuotta. Luen ennen nukkumaanmenoa. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 14.2.2020 14. Kansanedustajana ja keskustan varapuheenjohtajana Aula osallistui 1990-luvulla ensimmäiseen Kirkkopalvelujen järjestämään Arvojen Akatemiaan. – Äitini oli palveleva kristitty numero yksi. Heidän syntymänsä kautta kirkon elämä tuli uudestaan läheiseksi. Maria Kaisa Aula, 57 Juuri nyt koen elämäni tasapainoisena: rakastan perhettäni, nautin työstäni. Se tuntui Aulasta yhtäältä lämpöiseltä, mutta myös jollain tapaa ylihuolehtivalta. Aula poimi sen johtoajatuksekseen 1990-luvun laman aikana: – Politiikassa niin kuin muussakaan elämässä ei pidä toimia pelosta tai uhkakuvista käsin vaan toivon ja mahdollisuuksien näkökulmasta. Aulan mielestä erilaisuuden kohtaaminen on kuitenkin demokratian ydintä. haastattelu Myös Aula muistaa tuon tupaillan vuonna 1991. – Nyt keskustelu on siirtynyt mediaan ja someen ja poliittinen aktiivisuus liittyy lähes aina johonkin henkilöön, kuulutaan tukijoukkoon tai ei kuuluta. Hän toimi kahdeksan vuotta Viitasaaren kirkkovaltuuston puheenjohtajana ja kaksi kautta kirkolliskokouksen jäsenenä. Hengellistä tietään kuvatessaan Maria Kaisa Aula nostaa ensimmäisenä esille äidin ja kodin vaikutuksen. Aamuisin kuunneltiin aamuhartaus. lempivirrekseni tuli virsi 600 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan. Näyttämisen tarve, liian kova draivi, helpottivat, ja rauhoittumisen kautta opin tekemään asioita stressaamatta liikaa. Tarvitaan meitä senioreita ja pitkän aikavälin osaamista, mutta myös nuoria ja heidän intoaan ja jaksamistaan. Jollain lailla kodin perintö kuitenkin piti mukana. Siitä tuli pienelle koululaiselle hyvä olo, Aula kertoo. Ja olihan äiti, joka lopetti jokaisen puhelunsa tyttärelleen toivottamalla siunausta ja toteamalla ”rukoilen puolestasi”. Elämässäni olen ylpeä monenlaisesta uudisraivauksesta, jota olen tehnyt. Onhan totta, että nuoruudestani lähtien olen ollut sellaisissa hommissa, joissa kukaan ei aseta rajaa, kuten kansanedustajana ja lapsiasiavaltuutettuna. – Tupailtoja järjestettiin 1990-luvulla jokaisessa kylässä, ja niihin tuli mukaan myös sellaista väkeä, joka ei ollut sitoutunut yhteen ehdokkaaseen. Ne hän tiukan työputken jälkeen vietti väljemmillä vesillä. – Siellä hengellinen todellisuus kosketti uudestaan. – Hyvin merkittävä asia tänä aikana oli kokemus edistymisestä hengellisessä elämässä, Aula sanoo. Hänelle nykyinen, aikaisempi ajankohta kello 7.15 sopii erinomaisesti. Aula innostui vaikuttamaan. Vuonna 2003 Aula sai kaksoset. Blogin, jota Maria Kaisa Aula silloin tällöin kirjoittelee, motto kuuluu: ”Toivo on valmiutta kuulla sellaista, mitä ei ole vielä lausuttu.” Lause on lainaus Terho Pursiaisen kirjasta Tulevaisuus kriisissä. Opiskeluaikana Aula etääntyi uskosta. Se, että ministeri on 34-vuotias ja valtiosihteeri 57-vuotias, tuntuu Maria Kaisa Aulasta turvalliselta ja mukavalta. Kuka. Tuolloin ruohonjuuritasolla oli mukana paljon enemmän ihmisiä ja oli enemmän keskustelua. Nyt on menossa Olga Tokarczukin Alku ja muut ajat Rukoilen veisaamalla sekä saunassa kun mietin viikon kulkua. Aikaa jäi muuhunkin kuin työhön ja terveyttäkin tuli hoidetuksi. Rippikoulu ei koskettanut nuoren Maria Kaisan Aulan sydäntä. Valmius nähdä sellaista mitä ei ole vielä lausuttu, luova ajattelu ja innovatiivisuus ovat oikeita asenteita myös politiikassa. Ihmiset olivat kiinnostuneita tutustumaan, haastamaan ja kyselemään asioita. Avointa, etsivää keskustelua on vähemmän. Silloin Kirkko on täällä tuodakseen Jumalan valtakuntaa maan päälle, Maria Kaisa Aula ajattelee. Aamuhartauden Aula kuuntelee nykyäänkin lähes joka aamu. Hän aloitti myös laulamisen Viitasaaren naiskuorossa. Se oli puuduttavaa ulkoa opettelemista, jonka kiltti tyttö kuuliaisesti suoritti. Hyvällä tavalla kompromisseja hakevaa keskustelua pitäisi suomalaisessa yhteiskunnassa olla paljon enemmän. Pitää pyrkiä kulkemaan askeleen edellä. Isosena hän ei seurakunnassa toiminut. Vuonna 2018 Aulalle tehtiin sydämen ohitusleikkaus. Akatemiassa mukana olleista ihmisistä mieleen on jäänyt Eero Huovinen. – Ehkä sitä voisi kutsua spiritualiteetin vahvistumiseksi. Kotona oli itsestään selvää, että Yhteisvastuuta kerättiin, joulukukkia vietiin vanhuksille ja muutenkin oltiin aktiivisesti mukana kylän elämässä. – On tärkeää, että politiikkaa tekemässä on eri-ikäisiä ihmisiä. – Keskustelussa kärjekkäätkin mielipiteet silottuvat
WWW.ABILIS.FI/LAHJOITA Annamme mielellämme lisätietoa 09 6124 0300 KOTIMAA | 14.2.2020 15. Kirkon erityinen ongelma on, että se näyttää kauempaa katsoen keskenään kamppailevien ryhmien taistelukentältä. Mutta on selvää, että sen kehittäminen tuskin pidemmän päälle pitää yllä sitä, että kirkko voi olla osa elävää yhteistyötä, ketjua. Tässähän olisi juuri kirkon ja kristillisyyden mahdollisuus, että mahdollistettaisiin ihmisille, miten hiljennytään, miten rauhoitetaan, miten voi mielen sisällä rukoilla. Seurakuntien yhteistyö päivähoidon tai koulujen kanssa tulisi Maria Kaisa Aulan mielestä linjata uudestaan. Mutta on myös syy, jonka kertomista Aula hetken epäröi: – Usein tunsin kirkolliskokoukseen lähtiessäni tiettyä henkistä raskautta. Lisäksi kirkolliskokouksen yhdistäminen valtiosihteerin tehtävään olisi haastavaa. Ne voivat uudistua vain osallistamalla ihmiset. Opin tekemään asioita stressaamatta liikaa. Tänä aikana hän oppi kirkosta kaksi asiaa. Samalla on tietysti kehitettävä kirkkorakennuksen sisällä toteutuvaa jumalanpalveluselämää, Aula sanoo. Tuntui, että keskustelu kävi sellaisilla käsitteillä ja tavoilla nähdä maailmaa, jotka olivat varsin kapeita. Toinen opettavainen kokemus oli se, miten todella, todella hitaasti kirkkolaiva kääntyy. Niitä leimasivat opillisuus ja oikean opin hakeminen. – Tärkeitä ovat olleet näkymme sekä kykymme ja halumme tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa. Tärkeää on, että seurakunta on opillisesti avoin: tänne saavat tulla kaikki. – Varsinkin alussa koin paineita, jos halusin sanoa jotain: ehkä sanon jotain väärin. Sanoin heille, ettei vastaus ole poisjääminen vaan teidän on löydettävä uusi tapa sanoittaa kristinuskon perussanomaa, vastausta jokaisen ihmisen kysymykseen siitä, miksi täällä ollaan. Puheet ja koko ohjelma ovat vahvistaneet lasten itsetuntoa sekä puhutelleet vanhempia. Siellä on ollut hyvä työskennellä yhdessä muiden, kirkkoherran ja neuvoston, kanssa. Missä on kristittyjen yhteinen asia, miten kirkko voisi olla houkutteleva ja vetovoimainen. – Jossakin seurakunnassa oli lopetettu vierailut päiväkodeissa, koska siellä ei enää saanut pitää hartauksia. Oman kotiseutunsa paikallisesta yhteistyöstä Aula toteaa, että jos Viitasaarella olisi jouluna, pääsiäisenä ja keväällä vietetty vain koulun järjestämiä juhlia, paljon olisi menetetty. Tämän talven kirkolliskokousvaaleissa Aula ei enää ollut ehdolla. – Elämme keskellä valtavaa henkistä etsintää. Hän sanoo, että kaksi kautta oli tavallaan riittävästi: hän pystyi vaikuttamaan itselleen tärkeisiin lasten ja nuorten osallisuutta koskeviin asioihin. Olen itse vanhempi, mutta ehkä henkisesti nuorempi. – Kirkon pitäisi tehdä selväksi sekä itselleen että yhteistyökumppaneille, että sen työn yksi perusta on Lapsen oikeuksien sopimus, eli meillä on sama eettinen perusta kuin muilla lapsen parasta rakentavilla. – Yhteistyö seurakunnan kanssa on tuonut juhliin lämmintä yhteisöllisyyden tunnetta ja syvyyttä. Itselleni, joka olen aika lailla kansankirkollinen, en kuulu mihinkään herätysliikkeeseen tai järjestöön, en mihinkään pappissukuun, kirkolliskokouksen keskustelut ja niiden käymistapa olivat osin ahdistavia. Se oli hyvin hämmentävä, joskin opettavainen kokemus, johon en ollut törmännyt aikaisemmin. Kirkolliskokouksen jäsen Maria Kaisa Aula oli kaksi kautta vuosina 2011–2019. Kaupungilla ja seurakunnalla on yhteiset työteemat, jotka ovat nyt kestävä kehitys ja vanhemmuuden tukeminen. Ei niin, että ihmiset tulisivat mukaan niiden toimintaan, vaan niin, että ne pääsevät ihmisten elämään mukaan. – Kaikki kolme ovat käpertyneet liiaksi omiin asioihinsa, jolloin väki on karkonnut katsomoon. Itsekin liikuntaa harrastavana tiedän, että enää lehdissä ei suositella pelkkää hikijumppaa, nyt hiljennytään, rauhoitutaan. Heitä, jotka ovat kaikista heikoimmassa asemassa. Tärkeitä tukia hengellisessä kasvussa olivat Antti Siukosen Todella mystistä ja Anthony de Mellon teokset. – Esivallan kunnioittaminen, johon Raamattu ja Luther kehottavat, tarkoittaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamista: asioita hoidetaan avoimesti ja laillisesti, tuetaan yhdenvertaisuutta ja hierarkiat ovat matalia, Aula sanoo. Kolmas kausi tuskin olisi olennaisesti muuttanut kokemusta. Koin, että en osaa puhua täällä. Ensinnä sen, miten valtava kirjo ihmisiä ja uskonnäkemyksiä on Suomen evankelis-luterilainen kirkko; meillä on omat ortodoksimme, katolilaisemme ja kaikki muut, Aula sanoo. Kirkon tulee astua ulos, elämän keskelle. joka erityisesti toimii vähäosaisten puolesta ja vahvistaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta. Erityisesti tämä koskee nuoria naisia. Kyllä ne uskontunnustukset ja opit sieltä sitten aikanaan tulevat vastaan. Aula toteaa, että kirkko on täällä tuodakseen Jumalan valtakuntaa maan päälle sekä ihmisille yhteyttä Jumalaan ja luodakseen yhteisön, jossa lähimmäistä autetaan, kaikki ovat samanarvoisia ja erilaisuus hyväksytään. Kalevi virtanen TEE ARVOKAS TESTAMENTTILAHJOITUS Suomalainen Abilis-säätiö on tukenut vuodesta 1998 alkaen kehitysmaiden vammaisia ihmisiä. Aulan mukaan seurakuntaa ei tule nähdä vain hartaushetkien toteuttajana vaan myös yhteiskunnan arvojen pilarien vahvistajana, ” Näyttämisen tarve, liian kova draivi, helpottivat. Tarkastellessaan suomalaista yhteiskuntaa Aula toteaa havainneensa, että puoluetoiminta, ammattiyhdistysliike ja kirkko painivat saman ongelman kanssa. Aula on yhä Viitasaaren kirkkovaltuuston jäsen
KOTIMAA | 14.2.2020 16. Samoin isällä oli joskus tapana ottaa aihe esille, kun poika istui samassa autossa. Miehityksestä vapautuneessa, kovia kokeneessa Hollannissa vainottujen juutalaisten kokemukset kuitenkin kiinnostivat harvoja. Siellä myös naurettiin, haaveiltiin ja jopa rakastuttiin, Melcher de Wind kertoo. – Erityisesti mieleeni jäi se, että Auschwitzista puhuessaan hän ei ikinä halunnut katsoa silmiini. Melcherin mukaan Eddyn kirja eroaa yhdessä suhteessa muista keskitysleirikuvauksista. Kulttuurihistorioitsija kiertää nyt ympäri maailmaa toteuttamassa vuonna 1987 kuolleen isänsä suurinta toivetta. Kotimaahansa Eddy de Wind palasi Neuvostoliiton kautta kesällä 1945 – Friedel kotiutui toista reittiä pitkin sattumalta samana päivänä. De Windien tarina tavallaan unohtui vuosikymmeniksi. Ihmisille on kerrottava, mikä Auschwitz oli ja miten sen pirullinen koneisto oikein toimi. Eddy de Wind työskenteli sodan jälkeen lääkärinä ja psykoterapeuttina. – Auschwitz istui siinä ruokapöydässämme, hän kuvailee. Teos avaa keskitysleirin elämää piinallisenkin yksityiskohtaisella tavalla. Friedel oli joutunut Auschwitzissä monien muiden naisvankien tavoin natsilääkärien julmien kokeiden uhriksi. Eddy itse ei koskaan toipunut keskitysleirin kauhuista. Jos Eddy ei saanut nukuttua, hän saattoi istahtaa Melcherin vuoteen vierelle kertomaan leiriajoista. Oikea aika koitti paljon myöhemmin. Eddy halusi kertoa myös kolmelle lapselleen leirikokemuksistaan. Myös hänen avioliittonsa Friedelin kanssa päättyi 1950-luvulla eroon. | Kuva: Eddy de Windin kotialbumi ” Leirillä kuunneltiin swing-orkesteria, juotiin alkoholia ja rakasteltiin. Eddy de Wind ja Frieda (Friedel) Kormonik menivät naimisiin Westerborkin kokoamisleirillä. Päätepysäkki Auschwitz (WSOY 2020) on ainutlaatuinen dokumentti siitä, mitä ihminen voi tietyissä olosuhteissa tehdä toiselle. Keskitysleirillä toivo piti hengissä Hollanninjuutalainen Eddy de Wind selvisi hengissä Auschwitzin keskitysleiristä. Heti vapauduttuaan tammikuussa 1945 Eddy kirjoitti kauhujen ajan kokemukset leiristä paenneiden SS-vartijoiden käyttämään muistikirjaan. Päätepysäkki Auschwitz on syvälle lukijan ihon alle menevä kokemus. Eddy ja Friedel olivat harvoja, jotka selviytyivät hengissä keskitysleiristä. Hollanninjuutalaisia kuljettaneessa junassa oli mukana nuori lääkäri Eliazar (Eddy) de Wind sekä hänen vaimonsa Friedel. Jo seuraavana vuonna Eddyn kirjoittamat leirimuistelmat julkaistiin. – Keskitysleirien rakenteita on käsitelty paljon. Hänen nyt suomennetut leirimuistelmansa avaavat kuvan pahuuden ytimeen, jossa pilkahteli myös ripaus toivoa ja rakkautta. Hän kehitti käsitteen ”keskitysleirisyndrooma” ja teki uranuurtavaa työtä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. – Isäni todennäköisesti ajatteli, että tarinat ovat lapsien korville kauheita, mutta on kuitenkin parempi kertoa ne itse. historia S yyskuisena yönä vuonna 1943 juna saapui Auschwitzin asemalle. Kiitollisin kuuntelija heistä oli Melcher. Isäni muistelmat tuovat esille sen, että leirillä ei vain kärsitty ja kuoltu. Lähes tasan 75 vuotta Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen jälkeen Eddy de Windin Melcher-poika istuu kirjan suomalaisen kustantajan tiloissa edessäni valmiina haastatteluun. Eddyn silminnäkijäkertomus julkaistiin englanniksi ja lukuisilla muilla kielillä – myös suomeksi – vasta tämän vuoden alussa. Mielikuvitus on aina todellisuutta pahempaa. Vuonna 1961 Eddyn toisesta avioliitosta syntynyt Melcher kertoo, että keskitysleiri oli oikeastaan aina läsnä heidän perheensä elämässä. Muuten lapset alkavat kuvitella asioita. Se avaa Auschwitzin todellisuutta meille ulkopuolisille leirin sisältä käsin
Miehityksen jatkuessa juutalaisten oikeuksia ja elintilaa rajoitettiin askel kerrallaan. Oman nimen käyttäminen olisi ollut hänen mielelleen liian raskasta. – Olen vähitellen oppinut ymmärtämään, että juuri nuo asiat voivat pelastaa maailman. Solidaarisuutta ja vastarintaa syntyi myös kirkon piirissä. Hollantilaiset eivät katsoneet vaiti maan juutalaisväestön lisääntyvää painostusta. Kulttuurihistorioitsija kertoo, Melcher de Windin mukaan hänen isänsä kirjoitti leirimuistelmiensa kertojaksi Hans-nimisen henkilön. Nuori lääkäri osasi olla fiksu ja rohkea juuri oikeilla hetkillä. Läheskään kaikkia leirille kuljetettuja ei heti viety tapettavaksi. Se oli silkkaa onnea. Erilaista suvaitsemattomuutta ja vihaa taas tulee vastustaa horjumatta. Junasta laskeutumisen jälkeen tehtiin karkea jaottelu työkykyisiin ja työkyvyttömiin. Ainutlaatuisen elämän kauhujen varjossa elänyt Eddy edustaa pojalleen kaikkea kansallissosialismille vastakkaista: solidaarisuutta, humaaniutta, toivoa ja rakkautta. | Kuva: Vesa Keinonen että jo hänen isänsä oli elinaikanaan huolestunut antisemitismin noususta. Melcher de Windin mielestä hänen isänsä oli omalla tavallaan sankari. Viime vuonna Melcher itse kävi ensimmäisen kerran Auschwitzissa. Lääkärinä Eddy de Wind kuului heihin. Melcher de Wind ei usko Auschwitzin toistuvan enää koskaan aivan samanlaisena. Leirimuistelmissaan Eddy de Wind sivuaa heidänkin kohtaloitaan. Kun keskitysleireistä puhutaan, kaksi kysymystä nousee lähes aina esille. – Paha on kuin monipäinen lohikäärme. Mutta suureen vankijoukkoon mahtui myös etuoikeutettuja. Vakaumukselliset ihmiset saattoivat vahvalla keskinäisellä yhteydellään kestää koettelemukset muita vankeja paremmin. Kulttuurihistorioitsija on kulkenut pitkän matkan isänsä jalanjäljillä. – En halua saksalaisten työstävän omaa häpeäänsä. Hän välttyikin lähes kokonaan epäinhimillisiltä työkomennuskunnilta. Sama koski myös toista kiinteää ryhmää, kommunisteja. Jokaisena aikakautena se kehittää itselleen uudenlaisen ilmenemismuodon. Keskitysleireissä virui myös kristittyjä vankeja. Esimerkiksi monet eri kirkkokuntien edustajat piilottelivat juutalaisia saksalaisilta sekä heidän hollantilaisilta kätyreiltään. Vaikuttaa absurdilta, että keskitysleirin kaltaisessa paikassa kukoistivat myös monet ”normaalin maailman” ilmiöt. Hän huomauttaa, että tietyissä olosuhteissa lähes kuka tahansa pystyy käyttäytymään samalla tavalla kuin saksalainen keskitysleirin vartija. Hollannissa asui tuolloin noin 140 000 juutalaista. KOTIMAA | 14.2.2020 17. Entä sitten tämän maailmanajan pelkoa herättävät merkit. Melcher de Wind antaa sodan jälkeen syntyneille saksalaisille synninpäästön. Ja onko mahdollista, että ihmiskunta kokisi vielä joskus vastaavia hirmutekoja. Monet heistäkin menehtyivät lyhyessä ajassa. Mieluummin toivoisin heidän yrittävän ymmärtää sitä, mitä 1930–40 luvuilla oikein tapahtui. Melcher näkee maailman toivon oikeudenmukaisuudessa. Hän tähyili kaukana sinisinä siintäviä eteläpuolalaisia kukkuloita, samoja, joita vangittu isä katseli parakkinsa ikkunasta 75 vuotta aikaisemmin. Jälkimmäiset tuupittiin kaasukammioon, työhön kykenevät pakotettiin raatamaan järkyttävissä olosuhteissa. Eddy itse ei ollut vakaumuksellinen juutalainen. Auschwitzissa käytiin salaista viestinvaihtoa ja vilkasta mustan pörssin kauppaa. Mutta pahuus on pirullisen ovela. Puhumme Melcher de Windin kanssa siitä, että Hollannin kristittyjen ja juutalaisten elämät kietoutuivat monin tavoin yhteen sotavuosien aikana. Kun leikkaat siltä yhden pään, niin tilalle kasvaa toinen. Maa joutui natsimiehityksen alle keväällä 1940. Voiko kansallissosialismin valtaan päästäneille saksalaisille antaa koskaan anteeksi. Leirillä kuunneltiin swing-orkesteria, juotiin alkoholia ja rakasteltiin. – Mutta hän itsekin oli elämänsä loppuun saakka sitä mieltä, että selviytyminen keskitysleiriltä riippui lopultakin vain yhdestä asiasta. Vesa KeinOnen alkuperäinen muistivihko, johon eddy de Wind kirjoitti tarinansa kiertää nyt näyttelyissä ympäri maailmaa. – Olen huolissani kaikista ääriaineksista, tulevat ne sitten oikealta tai vasemmalta
Antti Tapani -johtajahahmo on puhdasverinen susi lampaan vaatteissa. Syynä on Suomen suosituimpiin poptähtiin kuuluvan Antti Tuiskun uusi levy, joka näki päivänvalon viime viikolla. Valittu kansa -levyn nimikkosingle tihkuu juutalais-kristillistä symboliikkaa. Joka ikisessä niistä on viittauksia hengellisyyteen, useimmin leimallisesti kristinuskoon. Albumin nimi on Valittu kansa, ja sen teema on usko. | Kuva: Anna Äärelä telua monenlaista vallankäyttöä kohtaan. Joillekuille tähän tulkintaan toki riittävät pelkät seksiviittaukset ja vähäpukeisuus, jotka ovat tanssipopin tyylilajille ominaisia elementtejä. Kultainen vasikka. Kappaleen kertosäkeessä hallelujat ja aamenet. Jeesus-hahmo ja toisenlainen messias, palvottu Antti Tapani roomalaisen keisarin elkeineen. Osa kuulijoista leimasi sen odotetusti pilkaksi niin Jumalaa kuin kristittyjä kohtaan. On kyyhkyjä, lampaita ja öljyllä voitelua. Kokonaisuutena Valittu kansa -albumi laajenee monikulmaiseksi puheeksi uskosta. Omaa idoliaan Madonnaa hän kritisoi siitä, että tämä on käsitellyt uskontoa musiikissaan päälleliimatulla tavalla. Toki Tuiskun tuotannolla haetaan huomiota, ja mukana on aina vähintään ripaus provokaatiota. Heidän mukaansa kappaleissa pilkataan tekopyhyyttä ja kyseenalaistetaan auktoriteetteja. Huutia saavat kultit, uskonnolliset harhaanjohtajat, maallisen elämän väärät profeetat, itserakkaudessaan muhivat idolit ja Antti Tuisku itse. Julkisuudessa Tuisku on puhunut omista hengellisistä pohdinnoistaan ja etsinnöistään. | Kuva: Anna Äärelä Poptähden uusimmalla albumilla on yksitoista kappaletta. Valittu kansa -kappale on hengellinen, ja etenkin video ohjaa tulkintaa tähän suuntaan. Hän piehtaroi huomiossa ja itsekeskeisyydessä ja alistaa kaikkensa antavia fanejaan uskonnollisella kielellä. Sen video tihkuu juutalais-kristillistä symboliikkaa. Videolla esiintyy kuitenkin myös toisenlainen pelastaja, perinteinen parrakas ja pitkätukkaiKOTIMAA | 14.2.2020 18. Leima on väärä. Useissa nettikeskusteluissa hahmo nimettiin osuvasti Ant(t)ikristukseksi. Kappaleesta voi lukea arvosAntti Tuisku kaipaa levyllä Jumalaa ja yhteisöä Antti Tuisku esiintyy uusimmalla videollaan palvottuna Antti Tapani -hahmona, jolla on roomalaisen keisarin elkeet. Se ei kuitenkaan ole pääasia. Tuisku on sanonut haastatteluissa halunneensa tehdä uskontoon liittyvää musiikkia sisältö edellä. Kuulija ja katsoja voi kohdistaa kritiikkinsä siihen, mikä itseen kovimmin kolahtaa. Valittu kansa -video otettiin vastaan ristiriitaisesti. Ehtoollista jäljittelevä kohtaus. kulttuuri | arvio | O n epätodellista ja hykerryttävää ajatella, että suomalaisilla radiokanavilla ja yökerhoissa soi tänä vuonna hengellinen kaipuu. Sanojen kielipeli on kristillinen, sillä sen kielen Antti Tuisku osaa. Ensimmäisenä, suuren huomion saattelemana, julkaistiin levyn nimikkokappale. Valittu kansa -videolla on kaksi messiasta. Kappale kritisoi kaikenlaista vallan väärinkäyttöä. Tuisku ja levy-yhtiö ovat kuvailleet albumia kantaaottavaksi, syvälliseksi, hengelliseksi ja itseironiseksi
Klo 15.35 Johdanto Pärtin 3. Jesse on mun frendi arvostelee rajusti kristillisyyttä, jota myydään kuin bileitä, ja seurakuntia, joissa unohdetaan käytöstavat muita kuin sisäpiiriläisiä kohtaan. Kuuntelin levyn läpi useamman kerran. Loppukuvassa jäljellä on vain Jeesus, joka luo silmänsä suoraan katsojaan. Toiset kappaleet, kuten Häitä ja hautajaisii ja Pidä tunkkis, ovat hyvin yksityistä puhetta Jumalalle. Ja siksi albumi tulee paikoin sanoittaneeksi koko tätä aikaa. Mistä minä tiedän pyörittelee uskon ja tiedon suhdetta. Teema & Fem Ma 17.2. Jälkimmäinen on suora synnintunnustus, joka alkaa ääniefektillä saapumisesta rippituoliin. Vaan eipä aikaakaan, kun hänkin on mukana rodeon selässä. TV1 La 15.2. Osa kappaleista kertoo yhteisöstä tai kaipauksesta sellaiseen. Yle Radio 1 Su 16.2. Videon vahvin elementti, epäjumalanpalvonnan ilmentymä, on kultainen härkä, jolla Antti Tapani ratsastaa villiintynyttä rodeota kultainen asu päällään. Sit ku me kuollaan on monitasoinen oodi elämälle ja piikki uskonnollisuudelle, joka odottaa juhlien alkamista vasta maallisen elämän päätyttyä. Se on teemana erityisesti kappaleissa Jumalan kämmenellä ja Kerran vuodes kirkkoon. Ei tällaisia tulkintoja muuten voisikaan tehdä. Jeesus tulee, oletko valmis. Hän on täällä jo nyt. Tuija PYhäRanTa Messias on katsottavissa Netflixissä. Kappaleessa ovat mukana yhteisöjen kauniit puolet, ulos sulkemisen pelko ja eksistentiaalinen kaipuu kotiin. Trillerin juonenkäänteistä kiinnostunut katsoja ei kaikki jaksot katsottuaan ole saanut vastausta tai edes riittävästi vihjeitä vastatakseen kysymykseen, johon jännite perustuu: onko mies huijari, ehkä Venäjän agentti, vai onko hän todella Messias. Pari päivää videon jälkeen julkaistiin albumi kokonaisuudessaan. On hienoa, ettei uskon kysymyksiä käsittelevä sarja tarjoa vain yhtä oikeaa vastausta, mutta nyt avonaisia juonenpätkiä jää ilmaan liian monta. Hahmoja on paljon ja heidän elämänsä kipupisteitä sivutaan pintapuolisesti. Kukaan ei saapunut Harri Juhanin hautajaisiin. Netflixin kymmenosainen sarja on herättänyt kiinnostusta ja kohuakin, eikä ihme. klo 11.00 Mikaela & Thomas. Tuiskun ja hänen kirjoittajatiiminsä aikaan saamat kappaleet kertovat uskonkipuilusta ja Jumalaan kohdistuvasta kaipuusta. Levy on musiikillisesti vaihteleva mutta temaattisesti yhtenäinen teos, joka piirtää kokonaisen ja rehellisen oloisen kuvan Antti Tuiskun hengellisyydestä. Pappi ja kanttori saattoivat vainajan viimeiselle matkalle tyhjässä kappelissa. Antti Tuisku sanoi Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa, että hänessä on olemassa Jumalan kaipuu ja tarve nojata johonkin suurempaan. Levyllä on yksitoista kappaletta. Pyhä kosketus käsittelee seksin ja pyhyyden suhdetta. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Se on mahdollista siksi, että Antti Tuisku puhui uskosta juuri niin kuin tahtoi – siitä huolimatta, että osa ihmisistä huutaa nytkin kuorossa, kuinka väärin hän sen tekee. Orkesteria johtaa Paavo Järvi. Sillä jos uskoa haluaa käsitellä uskottavasti, sitä ei voi tehdä muuten kuin omalla äänellään. Temaattinen poplevy on Suomessa harvinaisuus. klo 13.40 Pisara. KOTIMAA | 14.2.2020 19. Nimekseen hän ilmoittaa al-Masih, Messias. Siinä missä Valittu kansa -single videoineen on jossain määrin monitulkintainen, albumin sanoma kokonaisuudessaan on aivan selvä. Yllättävintä on, että se saattaa tuoda julkiseen tilaan uudenlaista vapautta puhua Jumalasta. Mitä on ilmastoahdistus ja mitä sille voi tehdä. Kaipauksen lisäksi levyn keskeinen aihe on synti. Se sivuaa monia arkoja ja ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä, kuten Syyrian kriisiä, Israelin ja Palestiinan konfliktia ja pakolaisten asemaa länsimaissa – puhumattakaan ikiaikaisesta kysymyksestä Jumalan olemassaolosta. Se kuuluu levyllä. Minä luen siitä viestin: Jeesus on läsnä tässäkin sekoilussa, päästämättä irti edes vääristä profeetoista. Ei ainakaan pelkän huomion hakemisen vuoksi. Tällaisia ovat Bailantai ja etenkin riipaiseva Kahvia ja pullaa, jossa voi kuulla myös kaikuja taivaasta. Entäpä miten video päättyy! Antti Tapanin touhu karkaa käsistä ja hän putoaa hurjan rodeonsa vauhdista. Erityisen poikkeuksellista on, että teema on usko ja että sitä käsitellään näin laajasti ja avoimesti. Klo 15.40 Arvo Pärtin kolmas sinfonia Viron festivaaliorkesterin esittämänä. Tuisku näyttää albumilla itsensä. Kaikessa. Arvo Pärt iltapäivä. TV1 La 15.2. Muutamasta kappaleesta en meinannut päästä eroon ollenkaan. On sanoissa körttiläistäkin virettä. Katsojan pohdittavaksi jää silti yksi teema, joka sarjan ilmeisistä heikkouksista huolimatta on kiinnostava: uskoisinko vai epäilisinkö. Jälkimmäisen monologi on kuin suoraan Vanhan testamentin Psalmien kirjasta. Klo 14.35 dokumentti virolaisen säveltäjän Arvo Pärtin nimeä kantavasta keskuksesta Laulasmaalla. TV1 Su 16.2. klo 10.45 Perjantai-dokkari: Yksinäiset hautajaiset. Tarinassa on paljon jännitettä, mutta se ei aivan lunasta lupauksiaan. sinfoniaan. Teema & Fem Su 16.2. Miksi on sopimatonta puhua rahasta, ja minkä takia niin moni häpeilee omaa taloudenpitoaan. Siksi levy voi tarjota tarttumapintaa niillekin, joille musiikkityyli on vieraannuttava ja joiden arki on kaukana Antti Tuiskun todellisuudesta. Pian hän johdattaa joukkonsa Israelin rajalle ja myös ylittää sen sotilaiden laskiessa aseensa tunkeilijan intensiivisen katseen edessä. Mediaa kiinnostaa karismaattinen saarnaaja, joka ilmoittaa olevansa Messias. klo 12.05 Horisontti. Hän on vääristyneen spektaakkelin keskellä häivähdys tuonpuoleisesta. MeRi ToiVanen ” Yllättävintä on, että levy saattaa tuoda julkiseen tilaan uudenlaista vapautta puhua Jumalasta. Samaan aikaa surullinen ja hämmentynyt Jeesus katsoo touhua mellakka-aidan kaltereiden välistä. klo 19.00 Axel Åhman – vieraassa normissa. Antti Tuisku on korostanut haastatteluissa, kuinka omakohtainen aihe hänelle on. | Kuva: Netflix nen Jeesus-hahmo. Henry Knuuttila. Vieraana Panu Pihkala. Joka ikisessä niistä on viittauksia hengellisyyteen, useimmin leimallisesti kristinuskoon. | viikon tv-vinkit | | draamasarja | Karismaattinen saarnaaja ( Mehdi Dehbi) kerää kuulijoita Syyriassa
Itä-Euroopan maista Albania pysyi kristinus kolle suljettuna kaikkein pisimpään. Birgitta oli yliopistokaupungissa mukana luterilaisessa nuorisotyössä. Hän jätti pappeutensa ja perusti tunnustus kuntiin sitoutumattoman Elämän Sana seu rakunnan. Uppsalaan rakennettiin kirkko neljälletuhannelle hengelle ja raamat tukoulussa oli parhaina vuosina jopa tuhat opiskelijaa. Minulle tuli valtava sanan nälkä ja täytyin Pyhällä Hengellä ennen kuin edes tiesin, mitä se tarkoittaa. Elämän Sana sai silti luvan järjestää kulttuu ” Edessä oli vaikea tehtävä: asia pitäisi kertoa Elämän Sana -yhteisölle. Kaikki eivät silti mahdu istumaan. Keskustelut liturgiasta ja ekume niasta venyivät pitkiksi. Kun Ekmanit ryh tyvät messun jälkeen kertomaan tarinaansa kappelin alapuolella sijaitsevassa luentosalis sa, tuoleja täytyy hakea lisää. He perustivat Elä män Sana raamattukoulun, ja ihmisiä alkoi virrata sinne kaikkialta. Minulla ei kuitenkaan ollut tarvetta ottaa etäisyyttä lute rilaisuuteen vaan liberaaliteologiaan, Ulf Ek man kertoo. 1990luvun herätysten ai kana Elämän Sana toimi kaikissa ItäEuroopan maissa paitsi Bulgariassa. Ber liinin muuri kaadettiin, Neuvostoliitto hajosi ja ovet avautuivat itään. Kaikki eivät mahtuneet saliin, kun he vierailivat Helsingissä kertomassa mitä oikein tapahtui. Tunnustuskunnat olivat sivuseikka. Pariskunnan näyn yti messä oli tien avautuminen Kristuksen luokse. Kasvu oli valtavaa. TeksTi | Danielle MieTTinen – kuviTus | anTTi RinTala Ulf Ekman kasvoi tavallisessa luterilaises sa perheessä Göteborgissa. Ulf ja Birgitta huomasivat, että heillä oli loputtomasti pu huttavaa. – Tämä oli tietenkin ristiriidassa luterilaisen kirkon näkemysten kanssa. Kuinka kirkottomista karismaatikoista tuli katolilaisia Kun paavi Johannes Paavali II oli tulossa Ruotsiin, Elämän Sana -liikkeen johtaja Ulf Ekman järjesti rukouskampanjan torjumaan harhaoppia. Voitte vain kuvitella, millaista iloa ja millaisia ongel mia se kaikki piti sisällään, Ulf Ekman sanoo ja virnistää. Hyppy ultrakarismaattisesta tun nustuskuntiin sitoutumattomasta seurakunta ja lähetysliikkeestä katolisen kirkon helmaan kohahdutti laajasti. Nuorena hän rakastui luterilai seen liturgiaan ja liittyi luterilai seen kirkkoon. Se jaetaan vain katolisen kirkon täyteen yhtey teen otetuille. – Siellä ei saanut edes mainita Jeesuksen ni meä, Ulf Ekman muistelee. Nyt, tammikuun lopulla, he istuvat hute rilla tuoleilla nurkassa, kun pieni joukko viettää Helsingissä messua dominikaaniveljien kappelissa. Ekmaneista tuli sellaisia kuusi vuotta sitten. Monet ke hottivat Ekmaneja perustamaan myös seurakunnan, jotta koulun käyneillä olisi hengellinen koti. Lähetystyö, evan keliointi ja Raamatun opettaminen olivat hei dän yhteinen intohimonsa. Ekmanien perustaman raa mattukoulun on käynyt jo yli 10 000 opiskelijaa. En ollut myöskään saanut teologian opinnoissani virikkeitä kirkkoopin pohdiskeluun. Ekmanit osaavat liturgian latinankieliset osat ulkoa ja ottavat vastaan pyhän eukaristian. Oliko syntynyt uusi kirkkokunta. KOTIMAA | 14.2.2020 20. reportaasi E lämän Sanan (Livets Ord) perustajapari Ulf ja Birgitta Ekman ovat tottuneet seisomaan la valla suurten yleisöjen edessä. Ekmanit avioituivat, ja Ulfista tuli Uppsalan yliopiston opiskelijapastori. 20vuotiaana hän tuli uskoon. – Lähetimme muutaman vuoden aikana ehkä jopa viisi tuhatta miestä ja naista julis tamaan evankeliumia ItäEurooppaan ja istu timme uusia seurakuntia, Ulf Ekman kertoo. Arkkipiispa sanoi, ettemme voi perustaa luterilaista seurakuntaa, Ulf Ekman toteaa. – Olin niin karismaattinen, etten halun nut kirkkokuntaa. – Piispani ei ollut tyytyväinen. Ulf Ekman muutti Uppsalaan opiskelemaan teologiaa aikomuksenaan valmistua luterilai seksi papiksi. Kaikki halua vat kuulla, mikä sai katolisesta hapatuksesta varoittaneet karismaatikot polvistumaan paa vin helmaan. Monet hänen ystä vistään olivat 60luvulla ateistikommunisteja, mutta Ulf ei koskaan epäillyt Jumalan olemas saoloa. Paikalla on monia luterilaisia, helluntailai sia ja katolisia mediapersoonia ja Elämän Sa nan entisiä raamattukoululaisia. En ajatellut koko asiaa. Sitten ItäEuroopassakin alkoi rytistä. Parikymmentä vuotta myöhemmin Ulf ja Birgitta Ekman kääntyivät katolilaisiksi. – Olimme nuoria ja kokemattomia. Birgitta Ekman syntyi ruotsa laisten metodistilähetystyön tekijöiden perheeseen Intiassa. – Kohtasin Jeesuksen henkilökohtaisesti, ja se muutti elämäni. Kiinnostusta riittää yhä
Väki hurrasi, ja moni otti vastaan kutsun seurata Jeesusta Herrana ja Vapahtajana. Pitikö hän tervehtimään tullutta miestä veljenään. Pyhän Hengen työn ytimessä on halu vetää meidät kaikki ykseyteen. – Kyse ei ollut niinkään siitä, mitä seurakunta tekee, vaan mikä se on – tai kuka hän on. Minäkin olen katolilainen!’ mies sanoi innoissaan. Häkellyin täysin. En osannut sanoa muuta kuin ’Jumala siunatkoon sinua, veli’. Neuvotteluissa sovittiin, että myös pastori voi sanoa muutaman sanan. Pohdiskellessaan tätä hän näki mielessään puun, joka oli kristikunnan vertauskuva. Ulf Ekman koki, että oli tullut aika paneutua kirkon johtajuuden historiaan. Aikaisemmin kasvu ja toiminta olivat ohittaneet tradition, mutta nyt kirkko-oppi veti Ulf Ekmania puoleensa kuin magneetti. – Olin aina ajatellut, että sijaitsin keskellä runkoa. Raamattua on luettava Kristuksen kirkon opetusviran piirissä, Ekmanit sanovat. Carola Häggkvist oli juuri voittanut Euroviisut ja lauloi suuren kuoron kanssa. – 20 000 ihmistä kuunteli, kun kerroin, että kommunismi on kuollut, ateismi on kuollut, mutta Jeesus Kristus on noussut kuolleista ja elää. ritilaisuuden stadionilla. » KOTIMAA | 14.2.2020 21. ta kirkko-opista meillä ei ollut mitään sanottavaa. Elämän Sana korosti kristittyjen yhteyttä, mutta Ekman ei osannut ajatella katolilaisten kuuluvan yhteyden piiriin. Tämä alkoi vaivata minua. Mitä hän tiesi katolilaisuudesta ja tunsiko hän yhtäkään tämän kirkon jäsentä. Ulf ja Birgitta Ekman etsivät raamatuntulkintansa avuksi varhaisen kirkon tulkintaperinnettä. – ’Olin mukana edellisessä kokouksessanne. Uusissa seurakunnissa oli monenlaisia johtajuuteen liittyviä ongelmia, joiden ratkaiseminen oli vaikeaa ilman keskustelua auktoriteettiaseman perusteista. Kun Ekmanit tulivat Albaniaan myöhemmin uudelleen, presidentin sihteeri halusi tervehtiä Ulfia. – Kenellä on aito auktoriteetti oppia ja moraalia koskevissa kysymyksissä. – ’Minä, Pyhä Henki ja Raamattu’ ei riitä. Asia jäi vaivaamaan Ulf Ekmania. Nyt minusta tuntui, että olinkin lehti jossakin oksan perukoilla. Julistimme evankeliumia niin hyvin kuin osasimme, mut” Älyllinen haasteeni oli ottaa selvää, perustuivatko näkemykseni ensi käden lähteisiin. Ulf Ekman näyttää melkein liukuvan entiseen identiteettiinsä kertoessaan tapahtumasta
Ekmanit olivat lukeneet tuhansia sivuja, rukoilleet johdatusta ja käyneet lukemattomia keskusteluja, kun he vuonna 2014 lopulta tiesivät, mihin kaikki johtaisi. – Perille päässeet pyhät eivät pelaa taivaassa tennistä, vaan rukoilevat meidän puolestamme ja viettävät pyhää liturgiaa. Neitsyt Marian perisynnittömyys ja hänen ruumiinsa taivaaseenottaminen olivat protestanteille vaikea pala. – En osaa selittää mitä tapahtui. Heidän toimistonsa sijaitsi paikassa, jonka vierestä Jeesusta odottava Maria oli kaksi tuhatta vuotta sitten kävellyt tapaamaan Elisabetia. Hän kysyi aina papilta, olivatko ilmestykset Raamatun opetuksen mukaisia, Birgitta Ekman kertoo. reportaasi Kun Ekmanit vierailivat Roomassa Pietarin kirkossa, opas näytti heille reiän, josta voi katsella alttarin alle kätkettyjä apostoli Pietarin luita. Kirja tutustutti hurskaaseen ja viisaaseen naiseen, joka oli myös erinomainen teologi. – Älyllinen haasteeni oli ottaa selvää, perustuivatko näkemykseni ensi käden lähteisiin vai johonkin muuhun, Ekman sanoo. – Meillä oli ennakkoluuloja, jotka olivat siirtyneet eteenpäin monessa polvessa. Edessä oli vaikea tehtävä: asia pitäisi kertoa Elämän Sana -yhteisölle. Eräs keskeisimmistä oli Johannes Paavali II:n paimenkirje Redemptoris Mater. Sitä Petri Mäkilä ei kuitenkaan osaa epäillä, etteivätkö Ulf ja Birgitta Ekman edelleen ole hänelle veli ja sisar. Monelle tämä olisi kipeä uutinen. Ekmanit huomauttavat, että eräs keskeinen protestanttien vaikuttajahahmo on ollut lieromainen jesuiittaisä Hieronymus. Ajan myötä ennakkoluulojen tilalle on kuitenkin tullut vuorovaikutusta. Marian persoona sai uusia ulottuvuuksia pariskunnan muutettua kolmeksi vuodeksi Israeliin. Myös katolilaisuuden huono tuntemus alkoi vaivata. He liittyisivät katoliseen kirkkoon. – Rakastamme sisariamme ja veljiämme Elämän Sanassa ja luterilaisessa kirkossa. Hän muistelee 40 vuotta sitten Uppsalassa Elämän Sanan raamattukoulussa viettämiään hyviä hetkiä. Se on täynnä elämää ja kirkkautta, Ulf Ekman kuvaa näkymätöntä maailma KOTIMAA | 14.2.2020 22. Birgitta Ekman oli saanut käsiinsä kirjailija Eila Pennasen paksun historiallisen romaanin Pyhä Birgitta. Tunnetun naispyhimyksen elämä kiehtoi häntä jo siksi, että hän oli saanut nimensä tämän mukaan. – Pyhä Birgitta näki paljon ilmestyksiä Jeesuksesta ja Mariasta. Ekman vakuuttui, että ylösnoussut Jeesus oli valinnut Pietarin ja tämän seuraajat kirkkonsa pääksi. En ollut koskaan pysähtynyt kysymään, mihin käsitykseni perustuivat. Ulf Ekmanilla oli aiheesta tavanomainen vapaan suunnan pastorin käsitys, joka oli syntynyt kriittisiä ja varoittavia puheenvuoroja kuuntelemalla. Olemme kiitollisia työstä, jota olemme saaneet niiden kautta tehdä, Birgitta Ekman vakuuttaa. – Ryhdyin lukemaan katolilaisten kirjoittamia kirjoja Mariasta, Birgitta Ekman kertoo. Paavi Johannes Paavali II:n ruotsinvierailun alla Ekman oli järjestänyt rukouskampanjan, etteivät eksyttävät opit saisi maassa jalansijaa. Tilaisuus päättyy ja helluntailaisen Ristin Voiton päätoimittaja Petri Mäkilä kävelee dominikaanien komeaa porraskäytävää alas Ritarikadulle. Autolle kävellessään hän harmittelee, etteivät Ekmanit löytäneet Kristus-puun protestanttisesta haarasta sitä kirkko-opin rikkautta, joka siellä kuitenkin on. Sakari Topelius oli luonut hänet Välskärin kertomuksiin. Elämän Sana ei puolestaan kuulunut kirkkohistoriassa oikein mihinkään, ja Ulf Ekman kärsi siitä. ” Opas näytti reiän, josta voi katsella alttarin alle kätkettyjä Pietarin luita. Niiden puntaroiminen oli Ekmaneilla edessä seuraavaksi. Ajatus jatkuvuudesta tarttui minuun kuin koukku, Ulf Ekman kertoo. Ja tottahan sekin on, että karismaatikkojen kirkko-oppi usein painuu kaikenlaisen touhuamisen alle
Idän kirkon mystinen teologia ei myöskään ole sellainen, mutta sen sisältö on tuhtia matkaevästä. 334 sivua. Jussi Rytkönen FReiJa özcan Toimituspäällikkö ihmettelee teologisia aiheita. Lopputuloksena voi olla idän kirkon ajattelun syvällisempi ymmärtäminen ja mahdollisesti myös oman uskonperinteen näkeminen uudella tavalla ja laajemmassa koko kristillisen ajattelun rikkauden kontekstissa. Päälinjoja ovat anglo-katolisuus ja evankelikaalisuus. Pappia ei siellä karteltu, vaan papilta tultiin kysymään – ja nimenomaan henkisiä asioita. Mitä pitää ajatella enkeleistä. Ekumeenisessa liikkeessä anglikaaniset kirkot ovat näytelleet erittäin tärkeää osaa. alkuvoimien alla KOTIMAA | 14.2.2020 23. Sellaista sanotaan alkuvoimien alle alistumiseksi ja se tyydyttää vain ihmisen ylpeyttä. Kirja on kustantajan mukaan edelleen paras yleisesitys ortodoksisesta opista. Suomentanut Jyrki Härkönen. Yllättävää minusta oli, miten mielekästä oli olla messuilla läsnä nimenomaan pappina. Uusi Englannin kirkko ei ollut luterilainen tai reformoitu vaan anglikaaninen. Alkuvoimiin liittyy sääntöjä olla maistamatta ja koskematta. Kolossalaiskirje liittää sanan omatekoiseen hurskauden ja nöyryyden harjoitukseen. Mitä tarkoittaa Anglikaanisuus Vladimir Losski: Idän kirkon mystinen teologia. Se vaatii hidasta lukemista, omaksutun märehtimistä ja vertaamista siihen, mitä oman tradition pohjalta jo ennestään arvelee tietävänsä ja ymmärtävänsä. Losski lähtee kirjassaan siitä, että idän teologisessa ajattelussa oppi ja spiritualiteetti kuuluvat yhteen. 1800-luvun Oxfordin liike palautti Englannin kirkkoon paljon katolista traditiota. Anglikaanisuus kätkee sisälleen Englannin latinankielisen nimen ”Anglia”. Venäläisen ortodoksisen emigranttiteologin Vladimir Losskin (k. Se on inspiroinut vuorollaan uusien teologipolvien ajattelua. Moni meistä tuntee olevansa eksyksissä odotusten, paineiden ja oman ailahtelevan minänsä kanssa. Pappina minulle teki hyvää olla siellä, missä ihmiset olivat kaikkine kysymyksineen. Alkuvoimat on erikoinen sana, joka mainitaan Galatalaisja Kolossalaiskirjeissä. Miksi tuli outo olo. | kirja | | kolumni | | kirja | Englannin 1500-luvun reformaatio poikkesi suuresti Keskija Pohjois-Euroopan reformaatiosta. Nykyään puhutaan paljon ihmisten tarpeesta hengellisyyteen ja siitä, miten sitä haetaan uushenkisyydestä mieluummin kuin kirkosta. Kristittyjä varoitetaan näissä kohdin palaamasta alkuvoimien alle, nyt kun Kristuksessa on kuoltu pois niiden ulottuvilta. Voisi sanoa, että ihmisen ei pidä yrittää tehdä kirkostaan itsensä näköistä tai sellaista kuin kulloinkin tuntuu: ”Kirkkoa ei voi kaventaa yksinkertaisesti sen ’maallisen tehtävän’ tai ’inhimillisten tarpeiden’ mukaan, muuten se kadottaa todellisen luontonsa, jolla se erottautuu muista inhimillisistä verkostoista.” Luterilaiselle lukijalle kirja ei ehkä avaudu aivan helposti. Siltä ajatukselta en voinut välttyä, että kirkko on onnistunut tuhlaamaan aikaansa ja voimiaan joutavaan, jos ihmisen täytyy kaipaustaan täyttää uushenkisyyden markkinoilla. Mitä kirkko täällä tekee. Opilliset ja eettiset riidat, sääntöjen ja juhlapäivien tarkkailu ovat vieneet ajan niin, että lempeä ja viisas läsnäolo ovat jääneet vähemmälle. Losskin kirjalla on ollut ortodoksiselle – ja muullekin – teologialle huomattava jälkimerkitys. Valamon luostari 2019. Samoin niihin liittyy päivien ja juhla-aikojen tarkkailua. A lkuvoimat oli sana, joka tuli mieleen, kun viime viikolla päivystin muutaman tunnin pappina Finlandia-talossa Helsingin seurakuntien tiskillä. Ei se mikään ihme ole, jos siihen hakee neuvoa ja ohjausta. Jos minusta monet messuilla näkyneet hoitomuodot, ennustajat ja manifestaatiokoulutukset tuntuivatkin hörhöilyltä, ihmisten tarve oli kuitenkin vakava ja ilmeinen. Anglikaanisuus on sisäisesti jakautunut. On vaikea välttää ylisanoja, kun kansainvälisesti ja ekumeenisesti merkittävä teologinen kirja käännetään suomeksi. ” Kirkko on tuhlannut aikaansa ja voimiaan joutavaan, jos ihmisen täytyy kaipaustaan täyttää uushenkisyyden markkinoilla. Kun sen avun saa lempeästi ja kuuntelevasti annettuna, on kiitollinen ja valmis seuraamaan neuvonantajaa, edustipa tämä sitten shamaanirummutusta, tarot-kortteja tai kristinuskoa. Voisiko yksinäisille olla retriittejä, joissa ei tarvitse olla hiljaa. Ortodoksiseen teologiseen traditioon ei juurikaan ole kuulunut länsimaistyyppisten systemaattisesti järjestettyjen dogmatiikkojen tekeminen. Losski kirjoittaa vuosituhantisen itäisen tradition pohjalta taipumatta teologisen globalisaation moniarvoisuuteen tai päiväperhojen liitelyyn. Meneillään olivat Minä olen -messut, joista tässä lehdessä kerrotaan tarkemmin sivuilla 6–7. Minä olen -messuilta haettiin selvästi jotain alkuvoimaista, jonkinlaista hartauden harjoitusta, neuvoa elämän tilanteisiin, rytmiä ja ohjausta, yliluonnollista kosketusta, ylipäätään jollain keinolla jotakin. Vaikka kirjoittajan lähestymistapa poikkeaakin länsimaisen teologian totutuista askelmerkeistä, käsitellään kirjan pääluvuissa ilmoitusta, Jumalan olemusta, luomista, ihmisen olemusta, pelastusta, Pyhän Hengen työtä, kirkkoa sekä mystistä kokemusta ja yhteyttä Jumalaan. 1958) Ranskassa jo vuonna 1944 julkaisema Idän kirkon mystinen teologia houkuttelee kuitenkin sellaiseen. Myrskyisten vaiheiden jälkeen kirkkokunta asemoitui nykyisenkaltaiseksi, teologisesti ja liturgisesti keskitietä kulkevaksi katolis-protestanttiseksi kirkoksi ja traditioksi. Elämä nyt vaan on ihmiselle vaikea asia. Minä olen -messuilla tilanne ei minusta vaikuttanut ihan siltä. Niinpä teologiaa ja mystiikkaakaan ei saa asettaa toistensa vastakohdiksi. Se levisi Britannian siirtomaavallan ja lähetystyön myötä liki kaikkialle maailmaan
Murtorinne käsitteli myös sitä, miksi juuri herännäistaustaiset nuorukaiset hakeutuivat sittemmin arvostelua osakseen saaneen suomalaisen SS-pataljoonan riveihin. – Vaikka tämä ei koskenut herännäisyyttä kokonaisuudessaan, liike sai oikeisto-ideologisen uskonliikkeen leiman. Murtorinne korosti esitelmässään myös sitä, että kiihkonationalistisuus kosketti vain osaa herännäisyyttä. Murtorinteen mukaan herännäisyydestä muovautui monien käsityksessä uskonliike, jonka piirissä kansallisuus ja sen puolustaminen nousivat lähes toisen uskonnon asemaan. Romantiikan herättämä kiinnostus kansaa kohtaan loi Murtorinteen mukaan pohjaa heränneiden omalle hengelliselle työlle kansan kielen ja kulttuurin kehittämiseksi. Murtorinteen mukaan romantiikka-idealismi jätti pysyvän jäljen herännäisyyteen, vaikka muun muassa Lars Stenbäckin ja Paavo Ruotsalaisen johdolla sanouduttiin jyrkästi irti romantiikan uskonkäsityksestä sekä filosofeista ylipäätään. teologia ” Etenkin romantiikan ja herätysliikkeiden keskinäinen suhde muodostui läheiseksi. Näkyvän ilmauksen se sai Akateemisen Karjala-Seuran (AKS) toiminnassa, jonka keskeisenä suunnannäyttäjänä ja puheenjohtajana toimi herännäisiin lukeutuva pastori Elias Simojoki. Hänen mukaansa taustalla oli ”pietistiseen hurskauteen kietoutunut romanttis-idealistinen maailmankuva ja sankaruuden ihanne, joka sai lähtemään myös tälle matkalle”. Seminaarin tavoitteena oli käsitellä körttiläisyyden muodonmuutosta otsikolla ”Pietismin pihdeistä avaran armon liikkeeksi”. – Sodan jälkeisestä muuttuneesta ilmapiiristä lähtenyt heränneen nuorison henkinen kapina, joka 1960-luvulta lähtien suuntautui isien ja äitienkin perinteisiä näkemyksiä vastaan, oli merkkinä todellisuuskäsityksen yleisestä muuttumisesta. Yhteiskunnallis-poliittisen toiminnan saralla oltiin kuitenkin pidättyväisiä kaikkia ihmiskeskeisiä aatteellisia pyrintöjä ja erityisesti nousevaa työväenliikettä kohtaan. Uskonnon ja nationalismin kietoutuminen toisiinsa herännäisyydessä ajautui toisen maailmansodan jälkeen murrokseen. Muita alustajia olivat Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori Ilkka Huhta, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki sekä allekirjoittanut. Hän puhui otsikolla ”Pietismi ajan aallokoissa”. Seminaarin pääalustaja oli professori Eino Murtorinne. Kommunistisen Neuvostoliiton pelätty muodostuminen rajan takana nousi Murtorinteen esityksessä yhdeksi tekijäksi, joka oli vahvistamassa uutta isänmaallis-uskonnollista roolia. – Etenkin romantiikan ja herätysliikkeiden keskinäinen suhde muodostui läheiseksi. – Varsinkin romantiikan subjektivismi, sen keskittyminen sisäiseen elämään ja omiin tunteisiin, sen historiallisen menneisyyden, kansanomaisen turmeltumattomuuden ja aatteellis-isänmaallisten arvojen ihannointi sekä sivistyneistön sisällyksettömän turhamaisuuden värittämän seuraelämän vieroksunta soveltuivat erottavista tekijöistä huolimatta pysyvästi heränneiden pietistiperäiseen elämänkatsomukseen, Murtorinne sanoi. 1930-luvulla herännäisjohtajat osallistuivat talonpoikaismarssiin sekä toimivat keskeisinä vaikuttajina Isänmaallisessa kansanliikkeessä (IKL). – Työväenliikettä koskenut kielteinen asenne ja liikkeen romanttisperäinen kansallismielisyys vaikuttivat sen, että heränneet löysivät maan itsenäisyyteen johtaneissa kiistoissa ja sittemmin puhjenneessa kansalaissodassa itsestään selvänä asiana paikkansa valkoisen Suomen riveistä. Se johti osaltaan myös siihen, että kiinnostus suuntautui suomensukuisiin heimokansoihin. Osaltaan se oli johtamassa kaikenpuoliseen yhteiskunnalliseen avartumiseen. Murtorinne tulkitsi niin, että Schleiermacherin mukaan kristillistä uskontotuutta, sen suurta vapautuksen sanomaa, ei saanut KOTIMAA | 14.2.2020 24. Hän totesi, että varhaisempi pietismi ja herrnhutismi eivät olleet ainoita herätysliikkeiden sisällöllisiä taustavaikuttajia. Yleisön joukossa olivat muun muassa emeritusarkkipiispat John Vikström ja Jukka Paarma. Tänä vuonna 90 vuotta täyttävän Murtorinteen esitelmä avasi laajan kaaren aatehistorian vaikutuksesta herännäisyyteen. Kommunistinen Neuvostoliitto oli noussut vastoin odotuksia maailmanvallaksi, eikä Suomella ollut hävityn sodan jälkeen mahdollisuuksia toimia suurena suomensukuisten heimojen kokoajana ja auttajana. Körtit aatteiden vietävinä Professori Eino Murtorinteen esitelmä körttiseminaarissa Turussa piirsi laajoja kaaria heränneiden poliittisesta aktiivisuudesta. Siitä huolimatta romantiikan vauhdittamasta nationalismista luopumisella oli laajempia vaikutuksia. – Samalla murentui liikkeen piirissä sen pietistisestä perinteestä noussut pidättyvä suhde maailmaan. Murtorinne päätti laajoja kaaria avaavan, huikean esitelmänsä vetämällä johtopäätöksiä tähän aikaan Berliinin Humboldt-yliopiston 1800-luvulla vaikuttaneen professori Friedrich Schleiermacherin ajattelusta. K örtti-seminaari Turun kristillisellä opistolla lauantaina keräsi yli 150 kuulijaa eri puolilta Suomea. Murtorinne lähti esitelmässään liikkeelle 1800-luvun aatehistoriasta
Mari TEinilä KOTIMAA | 14.2.2020 25. Emeritusarkkipiispa John Vikström kuunteli professori Eino Murtorinteen esitelmää. Ilkka Huhta viittasi esityksessään myös Aholansaaressa pidettyihin rippikouluihin, joissa on ollut yhteiskunnallis-eettistä toimintaa ja eetosta. – Jos radikaalisuutta sukupolvissa esiintyi, niin 1945–1949 syntyneitä voisi kutsua vasemmistoradikaaliksi rauhanaatekörttiläisyyden sukupolveksi ja 1970-luvun loppupuoliskolla syntyneitä lama-Suomen ympäristöradikaalikörttiläiseksi sukupolveksi. Professori Ilkka Huhta käsitteli esityksessään herännäisyyden sukupolvia otsikolla ”Körttiläisyyden radikaalit lapset 1960–2000”. – AKS-teologiisät katsoivat otsa rypyssä partoja kasvattavien poikiensa poliittista aktivoitumista, joka suuntautui joko hieman liian vasemmalle tai aivan liian vasemmalle. Seuroja vietettiin maataloissa, virsien sanat ilmensivät maamiehen uurastusta ja vaivaa, eivät milloinkaan esimerkiksi kaupankassan ylityörasitusta. | Kuva: Mari Teinilä ” Herännäisyyden on väitetty olleen 30-luvulla liian oikealla, 60-luvulla liian vasemmalla ja 2000-luvulla liian vihreä. Ilkka Huhta painotti Murtorinteen tavoin ”herännäistarinaa, jossa uskonnollisen lisäksi ihmisten aikahistoriallinen todellisuus otettiin vakavasti”. Salomäki esitteli omassa osuudessaan kymmenen vuoden takaista sosiologian alan väitöskirjaansa, jossa hän muun muassa tutki herätysliikkeisiin sitoutumista. Huhdan mukaan sukupolvien kapina saattoi näkyä vahvimpana erityisesti sellaisten körttiperheiden sisällä, joissa teologiaa opiskeltiin toisessa polvessa. Huhta totesi myös, että 1960-luvun kokemus körttiläisten nuorten radikaalisuudesta saattaa olla historiantutkimuksen keinoin palautettavissa vain varsin pienen teologikoulutuksen saaneiden ryhmään, joka asui Helsingin Ratakadulla Körttikodissa. Seminaarin otsikossa olleet avaran armon teemat näkyivät esitelmien sijaan yleisön käyttämissä puheenvuoroissa sekä iltaseuroissa. – Tästä samasta varoittaa ehkä myös herännäisyyden historia, Murtorinne päätti esityksensä. – Liikkeen identiteetti ja käsitteistö oli maalta. Niissä se taitaa ilmetä edelleenkin, Huhta sanoi. Herätysliikkeiden joskus nopeaa muutosta kuvaa se, että Salomäen tutkimuksessa Nokia Missiolla oli vielä keskeinen sija. Huhta nosti esille myös sen, että rakennemuutoksen keskellä nopeassa yhteiskunnallisissa muutoksissa herännäisyys oli kriisissä. Huhdan mukaan meni kauan sen huomaamiseen, että sanasto oli vanhentunut. Herännäisyyden asemasta se ei kuitenkaan kerro mitään erityistä, sillä levikkien lasku koskee muidenkin herätysliikkeiden lehtiä, samoin kuin lähes kaikkia tilattavia lehtiä. Hän lainasi piispa Jari Jolkkosen kiteytystä siitä, että herännäisyyden on väitetty olleen 30-luvulla liian oikealla, 60-luvulla liian vasemmalla ja 2000-luvulla liian vihreä. Voimakkaammin se ilmeni tasa-arvo-, yhdenvertaisuusja ympäristöteemoissa. alistaa tai kytkeä mihinkään ajallisiin arvoihin, aatteisiin ja virtauksiin, niin lupaavilta kuin ne näyttivätkin. Ilkka Huhta viittasi esitelmässään myös Hanna Salomäkeen, jonka tutkimusten mukaan herännäisyys on nykyään verrattain sekulaari uskonnollinen liike. Seminaarien suuren suosion seurauksena niitä on tarkoitus jatkaa. Salomäen tuoreempia lukuja esittävissä kalvoissa näkyi muun muassa Hengellisen Kuukauslehden tilaajamäärän puolittuminen tällä vuosituhannella. – Voisiko sanoa niinkin, että yhteiskunnallisessa mielessä körttiläisyyteen kuuluu kääntää takkia, koska maailma muuttuu. Seuraava järjestettäneen ensi vuoden alussa. Savon tai Pohjanmaan herännäisyys ei muuttunut Turun tai Helsingin herännäisyydeksi, vaikka körttiperheiden lapset yhä suuremmassa määrin syntyvät kaupunkeihin. – Aktiivinen muutospyrkimys suuntautui oman herätysliikkeen kritiikin sijaan kirkkoon ja yhteiskuntaan. Herättäjä-Yhdistyksen, Kotimaa-lehden ja Turun kristillisen opiston herännäisyys-seminaari järjestettiin toista kertaa. – Herännäisyyden kansanliikeluonne säilyi agraarisena pidempään kuin myöhemmin on annettu ymmärtää
Vasemmalta Sleyn lähetysosaston apulaisjohtaja, lehtori Tuula Sääksi, samaiselta osastolta pastori Martti laitinen, KLK:n Raimo Harjula, piispa Olavi Rimpilänen, Sleyn toiminnanjohtaja Reijo Arkkila, teologian tohtori Seppo Suokunnas ja äärimmäisenä oikealla Sleyn hallituksen puheenjohtaja hallintoneuvos pekka Kurvinen.” pasi perander kirjoitti olevansa ”melkoisen varma, että kuva on Lohtajan evankeliumijuhlilta kesältä 1981”. Toista se on meillä muilla. Kyllä, sieltä kuva on. | 3 kysymystä | 1 Mikä suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö lopetti työnsä Pohjois-Koreassa viime kesänä. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa24 julkaisevat kuvia arkistostaan. Kotimaan numero 4 parhaaksi jutuksi äänestettiin Eero ja Sakari Huovisen kirjoista tehty arvio ”pappisperheen valot ja varjot”. 3 Kuka kustansi ja rakennutti Mäntän kirkon 1920-luvulla. Jutun kirjoitti ja valokuvat otti Olli Seppälä. Ser lac hiu s Oy K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Edeltävä pitkä ja kiivas työrupeama painoi Kekkosen silmät kiinni ja hän nukahti kesken saarnan. Tunnistatko kuvan henkilöitä. Mistä tilanteesta on kyse. Tekstejä saatetaan käyttää osana seuraavia mysteerikuvajuttuja. Elämän Sana). Kaksi miestä soittaa, nainen valitsee sitruunoita. Kirjapalkinnon voitti Anja Kontto lahdesta. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Missä ja milloin kuva on otettu. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaa24:n Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. 1 Fid a 2 Ulf ja Birg itt a Ekm an 3 G. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Kukaan ympärillä istuneista ei tohtinut herättää valtionpäämiestä. Ministerit supattivat keskenään, kunnes eräs heistä totesi: – Antaa miehen nukkua kirkossa, jos hänellä on niin hyvä omatunto. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. kirkkokahvit Mysteerikuva | vastaus | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Tämänviikkoisessa kuvassa ollaan kaupassa. A. Presidentti Urho Kekkonen osallistui aikanaan itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen. Voit perustella valintasi lyhyesti. 26 KOTIMAA | 14.2.2020. 2 Ketkä perustivat Livets Ord -liikkeen (suom. Olli SEppälä |K uv a: Ju kk a G ra ns tr öm Edellisestä mysteerikuvasta tunnisti alttarin takana seisseet henkilöt pekka Kiviranta: ”Valtakunnallisen evankeliumijuhlan lähettien matkaan siunaaminen
Samuli Korkalainen on seurannut suosikkihahmonsa Brooken edesottamuksia Kauniissa ja rohkeissa pian 30 vuotta. – Sarja on aivolepoa, koska se on niin valmiiksi ajateltu. Silti hän on löytänyt Kauniista ja rohkeista aineksia niin ystävilleen jakamiinsa Facebook-päiSamuli Korkalainen Kauniit ja rohkeat vityksiin, saarnoihin kuin vihkipuheisiinkin. | harrastaja | T ämä harrastus vaatii pitkäjänteisyyttä. – Olen aina Brooken puolella. Kirja oli keskiajan katolisen mystikon Ristin Johanneksen Pimeä yö. Sarjan yllättävimpiin kohtauksiin Korkalainen lukee tilanteen, jossa Brooke lohdutti surevaa tytärtään eräällä kirjalla. MTV3:lla 20-minuuttisia jaksoja esitetään yhä joka arkipäivä. Korkalaisen mukaan yksi sarjan suurista teemoista on se, voiko ihminen muuttua. Uskomattomat juonenkäänteet ovat Kauniiden ja rohkeiden tavaramerkki. Ja avioliittoon, vaikka kaikki ovat olleet keskenään naimisissa moneen kertaan. Muotitalo Forresterin johtava malli on nyt afroamerikkalainen transnainen. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 14.2.2020 27. Aivan ensimmäisiä sarjan jaksoja Korkalainen ei nähnyt, sillä Kiuruvedelle ei vuoden 1992 alussa vielä yltänyt silloinen Kolmoskanava. 12 viime vuotta hän on nähnyt tallentavan digiboksin ansiosta sarjan jokaisen jakson. Hän kiittää sitä, että viime vuosina sarja on monipuolistanut hahmogalleriaansa. Brooke-patakinnas on ystävän tuliainen Tallinnasta. Meri Toivanen ” Kauniista ja rohkeista on löytynyt aineksia niin Facebook-päivityksiin, saarnoihin kuin vihkipuheisiinkin. Sarjasta tuttuja leivonnaisia, sitruunaruutuja, tarjoillaan nykyään myös Korkalaisen kahvipöydässä. Kyllä voi, sarjan henkilöt ajattelevat. Samuli Korkalainen ei jätä väliin yhtään jaksoa legendaarisesta tv:n saippuasarjasta Kauniit ja rohkeat. Korkalainen on helsinkiläinen pappi ja kanttori, joka valmistelee tällä hetkellä väitöskirjaansa. Melko pian yläasteikäinen Korkalainen pääsi kuitenkin siskonsa kanssa juoneen mukaan. Kuolleiksi luullut perheenjäsenet ilmestyvät kadoksista. He luottavat pohjimmiltaan hyvyyteen. – Siinä mielessä he ovat tavallinen amerikkalainen perhe, Korkalainen naurahtaa. Lapset kasvavat mutta aikuiset eivät vanhene. Henkilöt myös rukoilevat toistensa puolesta. Kaikkein rakkain henkilö Korkalaiselle on kuitenkin alkuperäishahmoihin kuuluva Brooke, väärin ymmärretty tunteella eläjä. Vaikka muuten ollaan tukkanuottasilla, juhlapyhinä riidat unohtuvat. Suurta juonenkäännettä puidaan sarjassa kaksi seuraavaa viikkoa, Korkalainen sanoo
Hän on valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1996. Lisäksi hän on suorittanut erikoissairaanhoitajan tutkinnon vuonna 1992. + 14,9 snt/min. Rakkaamme Lehtori Leena HUKKA s. kirkkoherrana 2005, Kankaanpään kappalaisena 2003–2009, Siikaisten vt. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –4 7 4 21 Tutkimusmatka pyhyyteen Taiteilija Samuli Heimonen maalaa maisemia Petäjäveden kirkkoon 12 Suomussalmella harkitaan kirkkojen myyntiä Lapset kysyvät teologilta: Kuka on Jeesus. Kyytinen on asunut perheineen Kankaanpäässä yli 20 vuotta. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. jakso 6 kk vain 44,90 euroa (norm. 30.1.2020 ”Oi, katso mikä aamu; yön varjot katoaa, ja linnut pienimmätkin ylistää Jumalaa! Niin täydellinen nytkin on Herran luomistyö. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Kestotilaustarjous: 1. tiedoksi | kuolleet | | nimitykset | Raamattu kannesta kanteen -ohjelman (Rkk) toimittaja vaihtuu määräajaksi. Teologian kandidaatti: Grönmark Benjam, Hakkarainen Sanna, Hartonen Heljä, Huhta Julia, Huuhtola-Laurén Tero, Koskela Nina, Koskinen Ilpo, Lampinen Mika, Laurila Riina, Lehtinen Kiia, Mata Eriksson Federico, Nordling-Salvadorini Minna, Saari Juulia, Santaharju Jiri, Siirtola Kari, Tepponen Linda, Vatajaniemi Miro, Väistö Väinö. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –0 2 12 Kirkko täydentää valtion tehtäviä Sisäministeri Maria Ohisalo pitää syrjäytymistä suurimpana uhkana sisäiselle turvallisuudelle 4 Tässä lehdessä liitteenä: Kotimaan uudet kolumnistit esittäytyvät Inkerin kirkon tuleva piispa luottaa kasvuun 8 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. Kyytinen on toiminut seurakuntapastorina Oulujoen seurakunnassa Oulussa 1996–1999, Kankaanpään seurakuntapastorina 1999–2002, Isojoen vt. 8 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 5. Muistoseurat pidetään 14.3.2020 klo 15 Lähetyskirkossa Tähtitorninkatu 18 A, 00140 Helsinki. kirkkoherrana 2008–2009 ja vuodesta 2009 alkaen nykyisessä virassaan Länsi-Porin kirkkoherrana. jakso 6 kk vain 44 , 90 (70,00€) KOTIMAA | 14.2.2020 28. Porissa vuonna 1969 syntynyt Kyytinen pääsi ylioppilaaksi Ulvilan lukiosta vuonna 1988. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tarjous on voimassa 30.4.2020 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. 1. Teologian maisteri: Eilittä Anna-Maria, Ijäs Lauri, Kyllönen Jaakko, Lahdensuo Anna-Sofia, Lapinoja Kari, Liimatta Ilmo, Mikkola Anne, Nieminen Meri, Ojalainen Liisa, Orpana Tiia, Porkola Riikka, Pulli Erkki, Raitanen Keijo, Raninen Miia, Repo Anniina, Söderqvist Mirjam, Tarpeenniemi Miikka, Teräväinen Minna, Tormas Janne, Vikman Kirsi, Weckström Laura, Yli-Vainio Esa. Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) kustantama Raamattu kannesta kanteen alkoi maaliskuussa 1997. 70 €), jonka jälkeen tilaus jatkuu normaali hintaisena kunnes irtisanot sen. 25.7.1919 k. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –4 8 24 Pietari on taiteilijoiden paratiisi Reetta-Sofia Maunumaa päätyi Venäjälle opiskelemaan taidetta 18 Arkkipiispa Tapio Luoma: Ei kirkko mihinkään katoa Kuukausi Jerusalemissa muutti helsinkiläispappia Soita: 020 754 2333* Lähetä sähköpostia: asiakaspalvelu@kotimaa.fi TILAUSKOODI: KM-6-20-K *Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tällä hetkellä se kuuluu Radio Deistä, Järviradiosta ja paikoitellen Ruotsissa ja Norjassa. Ka nn en ku va : Kr is tii na Ko nt on ie m i 11 4. Oi katso, mikä aamu, kun väistyy pitkä yö!” Kiitollisuudella kaivaten Anna, Matti, Maija ja Timo perheineen Tilaa Kotimaa! • Saat kerran viikossa tietopaketin siitä mitä kirkossa meillä ja muualla on meneillään ja mistä siellä keskustellaan • Tutustut kirkkovuoteen ja saat virikkeitä omaan hengelliseen elämääsi Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 1.12.2019–31.1.2020 myönnetyt tutkinnot Teologian tohtori: Ahonen Karoliina, Anton Emil, Hynynen Tuomas, Kuivala Petra. Länsi-Porin seurakunnan kirkkoherra Mika Kyytinen on valittu Kankaanpään seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi. Jukka Norvannon raamattuopetuksia voi kuunnella myös Rkk-nettisivuilla ja mobiilisovelluksella. | tutkinnot | Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Heinolalainen kirkon nuorisotyönohjaaja Elina Karonen toimii vakituisen toimittajan Marjaana Keräsen sijaisena loppuvuoden ajan
Haku 6.3.2020 mennessä. Lisätiedot ja tarkemmat tiedot hakumenettelystä www.vesannonseurakunta.fi/uutiset. 040 7120 562. Ohjelmassa mm. Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi KOTIMAA | 14.2.2020 29. klo 16 mennessä. Palkkaus KirVesTes vaativuusryhmä 502. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 6. Tiedustelut Jarmo Paananen 040 5719596 (jarmo.paananen@evl.fi) Niiniveden seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN VIRKA kalajoenseurakunta.fi Kalajoen seurakunta hakee kesälle 2020 Kesäpappia Kirjalliset ilmoittautumiset 6.3.2020 klo 15 mennessä Oulun tuomiokapitulille KirkkoHR?palvelun kautta, liitteenä tuomiokapitulista saatava nimikirjaote. Pälkäneen seurakunnassa on haettavana TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRKA 17.2. 24 %. Lisätiedot: kirkkoherra Kari Lauri, p. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Kotimaa-lehti kestotilaus 12 kk 139 € ja 6 kk 70 €; määräaikainen tilaus 12 kk 149 € ja 6 kk 79 €, Kotimaa-näköislehti kestotilaus 12 kk 108 € ja Kotimaa Seurakunta Pro -tilaus 149 €.• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Toivotamme tervetulleiksi kirkkomuusikot, nykyiset ja entiset opettajat sekä kaikki kirkkomusiikista kiinnostuneet! Juhlapäivien tarkempi ohjelma julkaistaan huhtikuussa ilmoittautumisinformaation kanssa mm. Lisätietoja: evl.fi/tyopaikat KIRKON ULKOSUOMALAISTYÖ¤ Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Pääsiäisen pitkät pyhät Kotimaa-lehden tuplanumero ilmestyy 3.4. krs., sunnuntaina 8.3.2020 seurojen jälkeen noin klo 18. pykälässä mainitut asiat. Tapahtumia Kokouksia HELSINGIN SEURATUPAYHDISTYS r.y:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Helsingin Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D 2. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Virka täytetään 1.4.2020 alkaen tai sopimuksen mukaan. www.facebook.com/sibakuopio/ Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö Paikkoja avoinna Olisitko kiinnostunut turistipapin tai turistikanttorin tehtävistä. PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA Lähde siirtolaispapiksi Kanadaan, asemapaikkana Sudbury. Ilmoitusvalmistus 70,00 € + alv. juhlamessu, konsertteja, seminaareja, juhlaillallinen, paneelikeskustelu kirkkomusiikki koulutuksen tulevaisuudesta ja alumnitapaamisia. Johtokunta KUOPION KIRKKOMUSIIKKIKOULUTUS 60 VUOTTA Juhlat vietetään Kuopiossa 1.–3.11.2020. Tiedot www.evl.fi/rekrytointi Tiedustelut: kirkkoherra Jari Kemppainen puh. 044 755 5512. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Palkkaus vaativuusluokan 602 mukaan. 24 %. 044 7229000 tai hiippakuntapastori Päivi Liiti, p. Katso evl.fi/tyopaikat KIRKON ULKOSUOMALAISTYÖ¤ Hakuaika päättyy 28.2.2020 klo 12
Isä on työvaatteissa. Siitä Jeesuksen opetus lähtee liikkeelle: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Yhteydestä Jumalaan kasvaa ja kumpuaa kaikki muu, myös kaikki rakkauden teot. alttarilla on kaksi kynttilää. 3:7–15, Joh. | ensi pyhänä | | radio & tv | H umina kuuluu jo kaukaa. | 2. Toiset ovat tehneet työn, mutta te pääsette korjaamaan heidän vaivannäkönsä hedelmät.” Sanna Jukkola Kirjoittaja on Nivalan seurakunnan kirkkoherra Kuivaajan vintillä |K uv a: An ni in a M ik am a pyhä 2. Virret: 416:1,3,6; 952 (vuorovirsi), 846, 456, 332. To 20.2. 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkosta Turusta. Usko Jumalaan muuttuu arjessa rakkauden teoiksi kaikkialla siellä, missä kaksi tai kolme kokoontuu Kristuksen nimessä. Voi, mikä tuoksu! Aikuisena olen usein ihmetellyt, miten vahva muistoni kuivaajan vintiltä onkaan. Pastori Lasarus Jalonen, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Kuivuvien jyvien tuoksu on edelleen eräs lempituoksuni. Diakoni Anne Matilainen, Kajaani. Samalla diakoniatoimiston ovi käy. Ilman ensimmäistä lähimmäisenrakkaus jää hyväntekeväisyydeksi ilman syvempää merkitystä. Ti 18.2. 44:2–5, Hoos. Näitä molempia suuntia – suuntaa ylös ja suuntaa sivuille – tarvitaan. Pyhän teksti vie meidät Samariaan, Sykar-nimisen kaupungin laidalle. Suljen silmäni ja huokaan. To 20.2. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Ion Durac. Kesän vaalentamat viljavainiot, niillä työtään tekevät isot puimurit ja sadonkorjuun aika vievät minut usein muistoissani kuivaajan vintille – sinne, minne pienellä koululaisella ei totisesti olisi ollut mitään asiaa. Ti 18.2. Emerituspiispa Jorma Laulaja, Kurikka. 10.00 Jumalanpalvelus Lapuan tuomiokirkosta. Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, hän kokoaa satoa iankaikkiseen elämään, ja kylväjä saa iloita yhdessä korjaajan kanssa. On suunta ylös, kohti Jumalaa, ja suunta sivuille, kohti lähimmäistä ja meitä ympäröivää luomakuntaa. Poljen punaiseen pyörääni vauhtia. Työ jatkuu. Urkuri Elke Unt. iltahartaus klo 18.50, la klo 18.00. Lapuan tuomiokirkon kuoro, joht. En epäile hetkeäkään, etteikö konkreettisen avun lisäksi myös mieli olisi tuon kohtaamisen aikana keventynyt. 4:31–38. Näyttelijä Satu Silvo lukee 1. Nuorisotyönohjaaja Taru Spännäri, Rovaniemi. la 15.2. Uskollisuus Jeesuksen opetukselle tarvitsee pohjalleen luottamuksen Jumalaan. Kor. Yliopettaja Mikko Malkavaara, Helsinki. Liturgina Matti Salomäki. Uusinta klo 21. Sinne kuitenkin kielloista huolimatta usein kipaisin. Toimittaja Anna Lehtinen, Helluntaikirkko, Keuruu. Pyörä ja reppu jäävät kuivaajan pihalle, kun pujottelen isojen jyväsäkkien ja kuumana hehkuvan pesäluukun ohi, kipuan jyrkät portaat ylös, polvistun ja työnnän käteni syvälle kuivuviin, lämpimiin jyviin. Te sanotte: ’Neljä kuuta kylvöstä korjuuseen.’ Minä sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kypsä korjattavaksi. ke 19.2. Matka pienen kyläkoulun mäeltä kotipihan kulmalle ei kestä kauaa. Lauluryhmä Sikermä, Elke Unt. Riitta Jukkola. Työhuoneeni ikkunasta näen, miten nuori isä saattelee pientä tytärtään kerhoon. Ma 17.2. Ryhmätaideterapeutti Kristiina Huotari, Helsinki. Mooseksen kirjaa. sunnuntai ennen paastonaikaa (Sexagesima) on aiheeltaan ”Jumalan sanan kylvö”. Ilman jälkimmäistä kristillinen usko taas käpertyy itseensä, kuivuu ja kuihtuu ontoiksi, tyhjiksi sanoiksi. la 15.2. Yhteys Jumalaan on kristityn elämän tärkein asia. Tekstit: Ps. Ja kuten tiedämme, sanat ilman niiden kanssa tasapainossa olevia tekoja ovat yhtä tyhjän kanssa. 4: 31–38 Opetuslapset sanoivat Jeesukselle: ”Rabbi, tule syömään.” Mutta hän sanoi heille: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” Opetuslapset kummastelivat keskenään: ”Onko joku tuonut hänelle syötävää?” Mutta Jeesus jatkoi: ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen. Ja kas, siinä tulee nuorisotyönohjaaja kantamuksineen – arvatenkin valmistelemaan nuorille yökahvilaa. Näen koko ajan kylväjiä ja korjaajia, vasta muokattua maata ja vaalennutta viljapeltoa. Seurakuntapastori Heli Pääkkönen saarnaa. liturginen väri on vihreä. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 16.2. Avustava pastori Ida Hellemaa. Ma 17.2. Vertauskuvat kumpuavat viljapelloilta, kylvöstä ja korjuusta. kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. On hyvä pitää mielessä kaksi eri suuntaa. Yle Radio 1 aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. KOTIMAA | 14.2.2020 30. Vaskiseitsikko Tasamaan torvet: Maisa Pasila huilu, Amanda Saarenpää laulu, Miika Saarenpää kitara. ke 19.2. Tässä pitää paikkansa sanonta: ’Toinen kylvää, toinen korjaa.’ Minä olen lähettänyt teidät korjaamaan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa. Mietin, miten paljon järjestelyjä perheessä on tehty, että lapsi pääsee tänäänkin seurakunnan kerhoon. 10:12–13, 1. Kirkkoherra Tuomas Antola, Vantaa. Jeesus tulee kertoneeksi myös oman tehtävänsä: ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen.” Jeesus esittelee tässä meille hyvän mallin elämään. Sieltä, Jaakobin kaivon luota, löydämme Jeesuksen, joka puhuu opetuslapsilleen. Kanttori Riitta Jukkola. sunnuntai ennen paastonaikaa | Joh. Joku lähtee kotimatkalleen ruokakassi mukanaan. Seurakuntapastori Aija Pöyri ja tiedottaja Timo Hormio, Helsinki
Vaivaispojan lisäksi niitä on 34 alttarija lehterikaiteessa sekä saarnastuolissa. Useamman tunnin jälkeen opas tuli varovasti luoksemme ja kysyi: ”Voitteko kertoa, mikä tässä kirkossa on niin erityistä?” ViRpi KiRVeS-ToRVinen ” Jokaisessa elävässä pikkuhahmossa on oma tarinansa, ne ovat kuin sarjakuvia puuhun veistettynä. Käyn kirkoissa enemmän konserteissa ja taiteen perässä kuin jumalanpalveluksissa. Kuopiosta kotoisin oleva taidehistorioitsija ja tietokirjailija Marjo-Riitta Simpanen kiinnostui Mäntän kirkosta opiskellessaan taidehistoriaa jyväskylän yliopistossa. Oli kaunis päivä, kiersimme kirkkoa ja sen ympäristöä keskustellen ja katsellen. Suomalaisen kansankulttuurin tuntijan Hannes Autereen humoristiset puuveistokset ovat kiinnostaneet minua opiskeluajoista lähtien. | Kuva: Mänttä-Vilppulan seurakunta Mäntän kirkko . Harmaat suomenlampaat olivat samoja, joita Serlachiukset olivat tuoneet Mänttään jalostettaviksi Syskyjärven Hovin tilaltaan Laatokan Karjalasta. Olen kiertänyt paljon tiekirkkoja. Mäntän kirkko oli näyttelypaikkana Mäntän kuvataideviikoilla vuonna 2014. Jokaisessa elävässä pikkuhahmossa on oma tarinansa, ne ovat kuin sarjakuvia puuhun veistettynä. Tuo taideteos johdatti monet ensimmäistä kertaa Mäntän kirkkoon. Serlachius Oy:n kustantama ja rakennuttama, ja se on vihitty käyttöön tehtaan 60-vuotisjuhlassa. Marian mallina oli Serlachiuksen Joennimen kartanon karjakko Tyyne Helin. Se on barokkivaikutteinen, kaunis 1920-luvun kokonaistaideteos. |Kirkko & minä| Marjo-Riitta Simpanen V ieraillessani ensimmäistä kertaa taidehistorian opiskelijana Mäntän kirkossa katseeni kiinnittyi kirkon yläosan tekstiin ”Jumala on rakkaus”. Taiteilijan ensimmäisen kirkollisen tilauksen luonnoksessa oli ensin äidin sylissä nuori poika. Taiteen runsaus Mäntän kirkossa on mielestäni täysin Serlachiusten ansiota. Maija p. Paperitehtaan pääkonttori ja kirkko sijaitsivat vierekkäin. Palmqvist. Lehterin alle marmoritauluun on hakattu rakennusmiesten nimet. Suunnittelija W.G. Vien ystäviäni käymään kirkossa myös Mäntän Musiikkijuhlienja Urkuviikkojen konserteissa. Alvar Cawénin maalaamassa alttaritaulussa on lampaiden ympyröimä Maria Jeesus-lapsi sylissään. Kerran olin taidehistoriatuttavani kanssa käymässä Unesco-kohteena olevassa Petäjäveden vanhassa kirkossa. Taideteokset johdattavat kirkkoon | Ku va : Sa m po Li nk on ev a Länsitornin katon räystäistä alas vedettyihin naruihin oli ripustettu eri värien mukaan kauluspaitoja, jotka heiluivat tuulessa. Aviopari halusi Alvar Cawénin alttaritaulun liittyvän ihmisten arkeen. Tiekirkko viisinkertaisti silloin kävijämääränsä. Valmistunut vuonna 1928. . Myös lasimaalaukset alttaritaulun molemmin puolin ovat hänen töitään. Maisema on Cawénille rakkaalta Päijänteeltä Korpilahden Oittilasta. Silloin Kaarina Kaikkosen installaatio Totuuden henki teki erityisen vaikutuksen. Mäntän kirkko on sopivan pieni ja intiimi. Tehdasyhteisön kirkko on G.A. Myöhemmin minulle selvisi saman tekstin olleen Mäntän paperitehtaan toimitusjohtajan Gösta Serlachiuksen toisen vaimon Ruthin isoäidin hautakivessä ruotsiksi. KOTIMAA | 14.2.2020 31
Ihmisen hämmennyksen mentyä matkoihinsa, linnut palasivat takaisin maahan eineelle kuin mitään ei olisi tapahtunut. Illalla ruustinna kertoi kokemuksestaan aviomiehelleen, joka piti sitä luontevana. Aamen. Sen ulkonäkö vaihtelee hämäävästi. Lintu laulaa, kalalla on evät. Pesiviä pareja on 700 000–2 000 000. Sinä et kuulemma usko meihin. Osa ihmisistä näytti hämmentyneiltä: noin paljon pieniä lintuja, mitä ne ovat. Jotain siemeniä polulta arvatenkin löytyi, sillä linnut viihtyivät paikalla pitkään. Viikon kuluttua ruustinna oli pihalla, kun hän näki lintuparven lehahtavan lintulaudan alle. | Kuva: Jyri Seppälä Rukous Lintuparvien Jumala, meillä on hieman erilaiset höyhenpuvut, mutta sinä tunnet jokaisen värin ja pilkun. Vihervarpusiahan ne. Olen aina nauttinut niiden seuraamisesta. Aina välillä parvi lennähti pakoon, kun lenkkeilijä tai kävelijä lähestyi sitä. Siitä päivästä lähtien ruustinna liitti iltarukouksensa jatkoksi kiitoksen kaikista maailman linnuista, puhuvista ja myös pelkästään sirkuttavista. – Ei sellaista lintua ole olemassakaan. Sinä lennätät meitä ravinnonhaussa ja elämänilosta myös. Lintulaudoillakin niitä voi nähdä. Yksi linnuista tuli ruustinnan luo. Linnusta löytyy erilaisia määriä keltaista, vihreää, harmaata ja mustaa kirjavuuden erilaisina yhdistelminä. Vihervarpunen (Spinus spinus) on yksi maamme yleisimmistä linnuista, joskin sen kanta vaihtelee erityisesti kuusen siemensadon mukaan. – Linnut puhuvat minullekin, eivät kylläkään äänellään, vaan olemuksellaan. hervarpunen lienee suuren yleisön keskuudessa huonosti tunnettu ja tunnistettu. Olli Seppälä Toisinaan vihervarpunen näyttää enemmän ”keltavarpuselta” kuin nimensä väriseltä. – Miksi sinä iso mies lintuja ruokit, kysyi ruustinna. Linnut syövät siemeniä ja keikkuvat puiden oksistoissa ruokailemassa, usein korkeallakin. Vihervarpunen pesii sekaja havumetsissä koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Lisäksi olen kuullut, että vihervarpunen voi tulla vierailulle, vastasi rovasti. Nyt on talvi, kohta koittaa kevät. Kuvan yksilö lepänsiementen kimpussa. luomakunta KOTIMAA | 14.2.2020 32. Tapahtui kerran, että rovasti laittoi lintulaudan pappilan puutarhaan, omenapuusta roikkumaan. V iime syksynä olin marraskuun lopulla linturetkellä. Eihän sellaisia ollut olemassakaan. – Haluan nähdä elämää kotonani, varsinkin nyt kun lapset ovat jo lentäneet pois pesästään. – Kyllä Jumala on sellaisen luonut. Jotenkin sympaattisia pikkuotuksia. Samaan aikaan oli liikkeellä runsaasti vihervarpusia. – Saanko esittäytyä. Yleisyydestään huolimatta viVarpusen pikkuserkku Vihervarpunen on yleinen pesimälintu, mutta huonosti tunnettu. Katselin kuinka parisataapäinen parvi istahti maahan ulkoilupolulle puistossa. Ruustinna oli lähinnä kauhistunut kuulemastaan. Puhuva lintu. Minä ja parvikaverini olemme vihervarpusia. Suomessa talvehtii vaihteleva määrä spinareita – kuten lintuharrastajat tapaavat sanoa lajin latinankielistä niemeä vääntäen