joulukuuta 2017 l hinta: 3,70€ 50 17 Katolinen kirkko kasvaa mutta seinät rapistuvat Lutherin mukaan munkit pysyivät pikkupoikina. vu os ik er ta 00 43 59 5– 17 –5 1 24 Metropoliitta Ambrosius tuntee kaikki ”Ekumeniassa täytyy ottaa yllättäviä askelia” 20 14. 10 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 2
Tässä on tärkeä tehtävä myös isosilla. Miten kiusaamista voidaan ehkäistä seurakunnan nuorisotyössä. SaaRa-MaRia PulKKinen ”Idols on ohi, joten pakkaan kitaran ja lähden isoseksi” – Olen tehnyt musiikkia ihan skidistä asti, kertoo idols-kilpailussa toiseksi tullut leevi Salonen. Miten löysit isoskoulutukseen. Samalla se tarjoaa tilaisuuden nähdä, miltä näyttää uskontunnustuksen pyhä yhteinen seurakunta, johon me kaikki kuulumme. Mediaa Suomen katolinen kirkko ei aina kiinnosta. Omaakin musiikkiaan Idolsissa esittänyt Salonen käy lukiota ja valmistuu pian isoseksi Porvoon suomalaisessa seurakunnassa. Oma riparini ei ollut kauhean mukava kokemus, mutta kaikki kaverit olivat viihtyneet omillaan, joten mietin, pitäisikö kokeilla uudestaan. Katolinen kirkko Suomessa on pieni ja omalaatuinen. Kuten Rytkösen artikkelissa kerrotaan, sitä värittävät jäsenistön monikulttuurisuus ja jäsenten ekumeeniset avioliitot luterilaisten kanssa. Arkipäivät menivät uusia kappaleita harjoitellessa ja äänittäessä. Sivustaseuraajalle katolisen kulttuurin monipuolisuus voi näyttää sekavalta. Olen tehnyt musiikkia ihan skidistä asti, joten se jatkuu joka tapauksessa jollain tavalla. Matalalla profiililla toimiva paikalliskirkkomme ei viehätä eksotiikannälkäistä toimittajakuntaa. Sinun, hyvä lukija, kannattaa kiinnostua. aluksi | viikon henkilö | Kaoottinen ja täysi seurakunta V aikuttaa siltä, että katolinen kirkko ei ole suomalaiselle medialle kiinnostava, piispa Teemu Sippo sanoo tässä lehdessä ilmestyvässä Jussi Rytkösen artikkelissa. – Vielä on liian aikaista puhua tarkoista suunnitelmista. 2 Olet viittä vaille valmis isonen. Katolisen kirkon todellisuuteenkin törmää herkemmin etelänlomilla kuin koti-Suomessa. Jos joukossa kaikki pitävät vähän erilaista ihmistä outona, ollaan vaikeuksissa. – Oma isoseni kannusti lähtemään koulutukseen. Sippo voi olla oikeassa. 4 Miltä tulevaisuus näyttää nyt idolsin jälkeen. 1 Millainen kokemus idols oli. Keski-Euroopan maista tuttua juurevaa katolista yhtenäiskulttuuria ei Suomesta tunnu löytyvän. Se ei ole joukko samannäköisiä ja -oloisia ihmisiä. Nyt olen ehtinyt vähän levätä, ja fiilis on tosi hyvä. Olen aina ollut se, joka säestää riparilaulut. Silloin tarvitaan edes yksi ihminen sanomaan, että vaikka tuo on erilainen, se on silti ihan ok. | Kuva: Seppo Sirkka / Eastpress leevi SalOnen Lukiolainen, muusikko ja isonen KOTIMAA | 14.12.2017 2. Perjantaisin oli livelähetys. Nyt on jäljellä enää muutama tehtävä. Olen tosi tyytyväinen koulutukseen, ja olen saanut sen kautta paljon uusia frendejä. Katoliseen kirkkoon liittyvistä ilmiöistä saa lukea lehdistä harvoin, silloinkin ulkomaansivuilta. En ensin tiennyt, olisiko minusta siihen. Nuoret kuuntelevat toisia nuoria, ja kiusaamisen ehkäisy onkin kiinni nuorten asenteista. Porvoolainen Leevi Salonen, 16, sijoittui Nelosen vastikään päättyneessä Idols-laulukilpailussa toiseksi. – Aikuisten on tosi vaikea puhua nuorille järkeä. SaaRa-MaRia PulKKinen Toimittaja suosittelee kiinnostumaan katolisesta kirkosta. Menin sitten ilmoittautumisiltaan, kun siellä oli ruokaakin tarjolla, enkä kehdannut enää kieltäytyä. Viime kesänä olin jo isosena parilla leirillä, ja ensi kesänä on tarkoitus olla kahdella tai kolmella, mitä nyt musajutuilta ehtii. 3 Olet kilpailun yhteydessä puhunut kokemastasi koulukiusaamisesta. Pakkaan kitaran mukaan myös leireille. – Tiivis puristus. Yhden katolilaisuuden sijaan Suomessa voisikin puhua useista erilaisista katolilaisuuksista, jotka kohtaavat yhteisessä messussa. Se on jotain moninaisempaa, kaoottisempaa – ja täydempää
Esimerkiksi kaikki Suomen muslimit eivät ole varauksetta hankkeen takana. Suurella antaumuksella ja taidolla tehnyt työtä sekä monivuotisena johtajattarena että ansiokkaalla kirjallisella toiminnallaan. Paimen tiedostaa väistämättä, ettei pysty olemaan todellinen Hyvä Paimen. Helsingin Diakonissalaitos 50-vuotias. Sillä on paikallisuutta laajempi symboliarvo. 1902 johtokunnan kunniajäsen. He ovat hankalassa saumassa. Sellaiselle paimenelle voisi vähän tuhahtaakin. Huomionarvoista kuitenkin on, että poliittiset päättäjät eivät vielä ole lausuneet hankkeesta juuri mitään virallista. Hjelt oli diakonissalaitoksen johtaja vuoteen 1874 ja sen lääkärinä vuoteen 1881. Iso kysymys kuuluukin, onko rahoitus vastikkeetonta vai sisältyykö siihen opillisia ja poliittisia velvoitteita. Johtajatar Lina Snellman. Kyse ei ole vain moskeijasta, vaan myös laajasta monitoimikeskuksesta, joten kokonaisuuden leimaaminen pelkäksi suurmoskeijaksi on yksinkertaistamista. Kirkon näkökulmasta moskeijahanke on toisen uskonnon sisäinen asia, jossa on otettava huomioon kaavoitukseen ja muuhun suomalaiseen rakentamiseen liittyvän päätöksenteon kiemurat. Kuka näkee työnsä puolesta maailman realistisemmin: auringon laskujen ja nousujen kauneuden, alati vaanivan petojen uhan, syntymän ja kuoleman verikynnet ja kyyneleet. Paimen huolehtii uhratakseen, kasvattaa ja suojelee johdattaakseen kuolemaan. Se voidaan nähdä ikään kuin virallisena tunnustuksena kaikille muslimiyhteisöille Suomessa. Mutta virallinen ihanteellisuus ei aina ole koko totuus. Hankeen taustajoukkojen eli Suomen muslimiliitto ry:n, Kulttuurija uskontofoorumi Fokus ry:n ja Suomen Musliminaiset ry:n perustaman Oasis-säätiön on annettava riittävä selvitys rahoituksesta ja täytettävä muita välitavoitteita, jotta hanke voisi mennä eteenpäin. Virkamiesten ehdotus on ehdollinen. 1913. 1917 Yksi uskontokritiikin elitistisimmistä piirteistä on puhe paimentolaissaduista. Hankkeen virallisena tavoitteena on edistää muslimiyhteisöjen toimintaa osana suomalaista yhteiskuntaa, täydentää julkisen sektorin palveluita sekä edistää uskonnollisten yhteisöjen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Arkkiatri O. Diakonissalaitoksen perustaja, aulis suosija ja kuolemaansa asti v. Myös rahoitus herättää epäilyjä. Everstinna aurora Karamzin. Peruukkipäiset valistusajattelijat ja pikkutakkibyrokraatit kyllä kelpuutetaan ajattelun auktoriteeteiksi, mutta ketojen duunareille vain tuhahdellaan. Oikeassa elämässä suuret lahjoitukset ovat harvoin rahan antajan yleistä ystävällisyyttä. Uskonnoilla on oikeus omiin pyhiin rakennuksiin KOTIMAA | 14.12.2017 3. Tuskin kukaan heistä haluaa leimautua maahanmuuttajasaati uskontovastaiseksi, vaikka moskeijahanketta eri syistä vastustaisikin. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Saara-Maria Pulkkinen, Jussi Rytkönen, Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 040 774 7777 Lukijamäärä: 70 000 KMT 14.12. Niin ikään kriittinen kysymys kuuluu, edistäisikö moskeijahanke sosiaalipalveluineen pikemminkin muslimiväestön kuplautumista ja eristäytymistä kuin sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirkko ei voi sekaantua moskeijoiden rakentamiseen muuten kuin korostamalla uskonnonvapauden näkökulmaa. Lauri KeMppainen Kirjoittaja on rap-artisti, pastori ja teologian tohtori. Diakonissalaitoksen johtajatar vuodesta 1884. Henry Thoreau kysyi, ”mitä ajattelisimmekaan paimenen elämästä, jos hänen laumansa aina vaeltelisivat korkeammille laitumille kuin hänen ajatuksensa?” Niin. Paimen on aitiopaikalla luonnon kiertokulun, pysyvyyden ja muutoksen, ykseyden ja moneuden erikoisen kokonaisuuden äärellä. ?. e. Se olisi tällä tietoa tulossa Bahrainista ja muualta arabimaista. Suunnitelmissa moskeijan – jota voi myös keskusmoskeijaksi kutsua – pinta-ala olisi 2 800 neliömetriä, monitoimikeskuksen 13 000 neliömetriä. Tällaista hanketta ei voi kuin kannattaa. Helsingin päättäjät ovat käsitelleet asiaa kuluneella viikolla. Viime viikolla Helsingin kaupungin virkamiehet esittivät, että kaupunki varaa Sörnäisistä tontin moskeijan ja monitoimikeskuksen jatkoselvittämistä ja arkkitehtikilpailua varten. H elsingin suurmoskeija puhuttaa. Jokaisella uskonnolla on oltava oikeus lakien ja säädösten mukaiseen omien toimintatilojen rakentamiseen. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. a. Mutta minkä ammattiryhmän edustaja olisi valmiimpi kohtaamaan Jumalan kuin paimen. Seurasi jakamattomalla harrastuksella diakonissalaitoksen työtä kuolemaansa asti v
Hän oli paitsi Kuopiossa vaikuttanut kirkon ensimmäinen diakonian hiippakuntasihteeri, myös Lahden Diakonialaitoksen johtaja, joka antoi opiskelijoille luvan avioitua ilman rangaistusta. Sleyn selvitys kohuvihkimyksestä riitti piispoille Piispainkokous pitää riittävänä Suomen Luterilaiselta Evankeliumiyhdistykseltä (Sley) saamaansa selvitystä, joka koskee yhdistyksen työntekijän Keniassa toimitettua pappisvihkimystä. ”Yhden henkilön puuttumista listalta pidän kuitenkin suurena puutteena: Toivo I. Oikaisu Kotimaa-säätiön jakamasta Uskontojournalismipalkinnosta kertovasta uutisesta (7.12.) oli pudonnut pois palkintosumma. uutiset | lyhyesti | | historia | ” Ennen kuin katsoin listaanne, tein oman varjolistani. Listalle toivottiin myös ekoteologi Pauliina Kainulaista, professori Raija Sollamoa, rovasti Matti Vuolannetta, julistaja-kirjailija Riku Rinnettä, pastori Ilkka Pärssistä, taitelija Hannu Konolaa, viestintäjohtaja Seppo Simolaa, rovasti Kirsti Aaltoa, rovasti Veikko Pöyhöstä, kiinteistöjohSadan vaikuttajan listalle tulvi ehdotuksia Lukijat kommentoivat | Kotimaan julkaisema lista kirkon vaikuttajista olisi erinäköinen, jos lukijoiden vinkkaamat 70 nimeä otettaisiin mukaan. Bertha Hermanssonin jäämistä listan ulkopuolelle ihmeteltiin ja pidettiin huomattavana puutteena, sillä Hermanssonilla oli iso rooli pyhäkoulutyön ja laajemminkin kirkollisen koulutuksen vakiintumisessa. Seksuaalista häirintää vastustava #totuusvapauttaa-kampanja on osa maailmanlaajuista #metoo-kampanjaa. Listaa pidettiin pääosin perusteltuna, mutta yksittäisiä nimiä kaivattiin mukaan. Lukijoiden toiveissakin miesten nimiä oli selvä enemmistö. Listalla oli 78 miestä ja 22 naista. Samalla vain harvan listalle nostetun paikka koosteessa kyseenalaistettiin. I tsenäisyyden ajan sata kirkollista vaikuttajaa listannut Kotimaan kooste (30.11.) kiinnosti lukijoita, ja siitä tuli paljon palautetta. Verkkosivusto kerää kertomuksia häirinnästä kirkossa Facebookissa käynnissä olleella #totuusvapauttaa-vetoomuskampanjalla on verkkosivu, johon kootaan kertomuksia seksuaalisesta häirinnästä kirkossa. Moni totesi, että listalla on paljon pappeja. Se oli 3 000 euroa. Hallituksen toimikausi on 2018–2021. Esimerkkinä tästä listalle olisi toivottu seuraavia: oikeusneuvos Johannes Leivonen, hallintoneuvos Pekka Kurvinen tai varatuomari Jouni Veinio. Toinen kommentoija puolestaan huokaisi tuntevansa itsensä vanhaksi, koska listalla oli niin paljon tuttuja nimiä. Viimeksi mainittu rakensi palautteen antajan mukaan kirkon yhteiskuntasuhteita face-to-face-periaatteella, kun kirkossa niitä hoidettiin vielä lähettämällä ministeriöihin A4koon kirjelmiä. Vapaaehtoisten aloittaman kampanjan vetoomuksen voi allekirjoittaa, jos on kokenut seksuaalista häirintää tai haluaa ilmaista tukensa sellaista kokeneille. Nimeltä mainittiin ainakin Eeva Alha, Yrjö Karilas ja Sulo Karpio sekä kouluneuvos Meeri Päivänsalo, joka oli myös ensimmäinen naispuolinen kirkolliskokouksen varapuheenjohtaja. Palon, joka oli kirkon teollisuustyön ja yhteiskunnallisen työn uranuurtaja, joka koulutti papistoa ja seurakuntia ymmärtämään yhteiskunnan teollista murrosta ja työväestön asemaa ja muutenkin ottamaan kirkon työssä huomioon yhteiskunnan muuttumisen tuomat haasteet”, Juhani Veikkola kirjoitti. ”Ainakin puolet oli minulle tuntemattomia nimiä”, kuului eräs kommentti Facebookissa. Puheenjohtajaksi valittiin Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Maallikoiksi kutsutaan myös kirkon eri ammattiryhmien edustajia, joita ei ole vihitty papeiksi. Kirkkopalvelut on Kotimaata kustantavan Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Kommenteissa listalle toivottiin varsinkin kasvatustyön vaikuttajia. Piispainkokous toteaa, että kirkon päätöksiä ei tule kiertää niin, että pappisvihkimys haetaan toisesta kirkosta ja näin synnytetään jännitteitä luterilaisen yhteisön sisällä. Mikael Pentikäinen Kirkkopalvelujen hallituksen puheenjohtajaksi Kirkkopalvelut ry:n valtuusto on valinnut Kirkkopalvelut ry:lle uuden hallituksen. Maallikoita laskettiin vain 26. Toisaalta pappien suuri määrä todettiin perustelluksi, sillä heillä on ainakin takavuosikymmeninä ollut parhaat mahdollisuudet vaikuttaa kirkossa. Tietämys kirkon lähihistoriasta vaikutti lukijoiden ensireaktioihin. Silti myös moni maallikko on toiminut kirkon hallinnossa ja vaikuttanut ratkaisevasti asioiden etenemiseen ja toteutumiseen. Syy Kenian-vihkimykseen oli se, että Suomessa vihkimyksessä olisi avustanut naispuolinen pappi. Kirkkomusiikin edustajista listalla oli haluttu nähdä Ahti Kuorikoski, Taneli Kuusisto, Armas Maasalo, Tauno Satomaa, Tapio Tiitu, Seppo Murto, Sulo Saarits, Ossi Elokas, Ilmari Krohn, Jaakko Hulkkonen, Pekka Kostiainen, Tauno Äikää, Enzio Forsblom, Matti Heroja tai Harald Andersen. Listalle toivottiin myös diakonissa Marja Pakarista. Koosteeseen kaivattiin runsaasti myös muita yksittäisiä nimiä. KOTIMAA | 14.12.2017 4. Listalla olisi haluttu nähdä myös Otto Aarnisalo, joka oli luomassa diakoniatyön mallia sellaiseksi kuin se on nykyään. Sivun osoite on totuusvapauttaa.fi. Tätä ihmeteltiin mutta kirkon historian huomioiden ymmärrettiin
Tamminen ja Samuel Lehtonen. leino Hassinen | Matti Karppinen Timo Veijola | Kotimaan kuva-arkisto Raija Sollamo | Jukka Granström Wille Riekkinen | Aarne Ormio Seppo Simola | Kotimaan kuva-arkisto Olli Seppälä Kotimaan julkaisupäällikkö KOTIMAA | 14.12.2017 5. Valmiista listasta piti tehdä tasapainoinen: eri vuosikymmenet piti huomioida, ettei lähimenneisyys korostuisi liikaa. Jokainen lista on lopulta kokoajansa ja kokoamisajankohtansa näköinen. Johanneksen ja Johannan aloittama liikehdintä jatkuu edelleen vanhoillislestadiolaisuudessa sekä myös kirkossa.” Reijo Arkkila otti esille evankelisen liikkeen vaikuttajia, kuten Sleyn toiminnanjohtaja, virsirunoilija K. Toimituksen tietämys ja näkemys kirkosta on varsin laaja. taja Arvo Ahoa ja professori Timo Veijolaa. Lisäksi Tastin listalta löytyvät muun muassa seuraavat nimet: Jaakko Gummerus, Erkki Kaila, Väinö Havas, Aku Räty, K. Tammisen, maallikkosaarnaaja Hjalmar Laxin, toiminnanjohtaja Lauri Koskenniemen, Japanin-lähetti Pentti Karikosken ja kansanopistovaikuttaja Anna Koskenniemen. Monia nimiä tekisi mieli lisätä, ja ehkä jonkun nimen voisi poistaa antaakseen tilaa toisille”, kommentoi Sirkka-Liisa Koivisto. Yritin ottaa myös kirkon eri toiminnan alueet huomioon parhaan ymmärrykseni mukaan. F. Lopputuloksena nimiä oli huomattavasti enemmän kuin sata. Jotain nimiä otin mukaan, joitain jätin pois. Hänen listallaan oli runsaasti samoja nimiä kuin Kotimaassakin. Arkkila mainitsi kommentissaan myös piispa Eero Lehtisen ja piispa Yrjö Sariolan nimet. Osa kommentoijista kaipasi listalle henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet erityisesti herätysliikkeisiin. W. Sen pohjalta aloin kirjoittaa listaa ja perusteluja. Luin Suomen itsenäisyyden ajan kirkkohistoriaa käsitteleviä kirjoja. Inkerin kirkon piispanakin toiminutta Leino Hassista ehdotti moni. ”Heidän tekemänsä työ sekä vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen että myös kirkon ’avartumisessa’ on ollut erittäin suurta ja mainittavaa. Puukko, Juhani Kalmanlehto, Josef Stenbäck, Aarni Voipio, Teemu Kakkuri, Heikki Tervonen, Martti Esko, K. Hän olisi nähnyt listalla mieluusti Simo Talvitien, Wille Riekkisen, Pekka Särkiön, Juhani Veikkolan, Seppo Tirkkosen, Heikki Hiilamon, Jaakko Haavion ja Erkki Kurki-Suonion nimet. Loppu oli karsimista ja lisäämistä. ”Ennen kuin katsoin listaanne, tein oman varjolistani”, kirjoitti Juha-Lassi Tast. Lähestyin sähköpostitse, puhelimitse ja kasvokkain erilaisia tahoja edustavia ihmisiä ja kyselin nimiä, jotka he omista näkökulmistaan käsin nostaisivat listalle. Kommentoijat kysyivät myös, miksi mukana ei ole seuraavia henkilöitä: Pirkko Lehtiö, Esko Rintala, Ahti Auranen, Jaana Hallamaa, Risto Lehtonen ja Risto Saarinen. Jos yhden nimen lisäsi, toinen piti ottaa pois. ”Olipa kiinnostava tuo lista. Olli Seppälä lista on aina ajan ja kokoajan kuva Kotimaan lista sadasta kirkollisesta vaikuttajasta syntyi seuraavasti: Ensin toimitus nosti esiin nimiä, joiden toivoi päätyvän listalle. R. Tapio Hintsala kirjoitti palautteessaan ihmettelevänsä suuresti, missä ovat Perniön kappalaisen Johannes Alarannan ja tutkija Johanna Hurtigin nimet. V. Kares, Hannes Leinonen, Anssi Simojoki, Jukka Thurén, Niilo Tuomenoksa, A. Spontaanisti nimiä tuli kuutisenkymmentä
Paavi totesi italialaisessa tv-ohjelmassa, että Isä meidän -rukouksen englanninnos ei ole kaikilta osin onnistunut. Taustalla näkyvät moskeijan tornit eli minareetit. Ruotsin kirkossa vaalien jälkeen 262 tyhjää valtuustopaikkaa Ruotsin kirkossa on jäänyt täyttämättä 262 luottamushenkilön paikkaa syyskuisten kirkollisvaalien jälkeen, kertoo Kyrkans Tidning. Maan politiikka on rakennettu uskonnollisen tasapainon varaan: presidentin pitää olla maroniittikristitty, pääministerin sunnimuslimi ja parlamentin puhemiehen šiiamuslimi. Tämä viittaa siihen, että Pyhän Nikolauksen jäännöksinä pidetyt reliikit saattavat olla aitoja, kertoo Turun yliopisto. Nikolaus on kristillinen pyhimys, jonka legenda liitetään joulupukkiin. Jos ryhmä saa paikkoja, joihin sillä ei ole ehdokkaita, paikat jäävät tyhjiksi. äläkä saata meitä kiusaukseen) voi tulkita harhaanjohtavasti, sillä ihmisiä ei johdata kiusaukseen Jumala, vaan saatana. KOTIMAA | 14.12.2017 6. | Kuva: Lehtikuva / AFP / Marwan Tahtah Kirkkojen johtajat paheksuvat Trumpin Israel-päätöksiä Kirkkojen johtajat arvostelevat USA:n presidenttiä Donald Trumpia itsevaltaisista Israel-päätöksistä. Trump vahvisti viime viikolla, että USA tunnustaa Jerusalemin Israelin pääkaupunkina ja alkaa valmistella Israelin-suurlähetystönsä siirtoa Tel Avivista Jerusalemiin. Luterilaisen maailmanliiton johtajat kehottavat avoimessa kirjeessään Trumpia perumaan päätöksensä, joka rikkoo kansainvälisen yhteisön näkemystä Jerusalemista kahden kansan ja kolmen uskonnon kaupunkina. Libanonissa on noin kuusi miljoonaa asukasta. YK:n mukaan Itä-Jerusalem on miehitettyä palestiinalaisaluetta ja siitä pitäisi tulla kahden valtion, Israelin ja Palestiinan, pääkaupunki. Paavi Franciscus vetosi, että Jerusalemin nykytilannetta kunnioitettaisiin YK:ssa sovitun mukaisesti. Pyhän Nikolauksen luuksi epäilty jäännös ajoitettiin 300-luvulle Oxfordin ja Turun yliopistojen tuore tutkimus todistaa, että pitkään Pyhän Nikolauksen jäännöksenä pidetty luunkappale on peräisin 300-luvulta. Franciscuksen mukaan muotoilun ”lead us not into temptation” (suom. Ruotsin kirkollisvaaleissa ryhmät saavat paikkoja suhteessa keräämäänsä äänimäärään. maailmalta Ihmiset ottivat kuvia ilotulituksesta, joka säkenöi taivaalla, kun Libanonin pääkaupungin Beirutin keskustassa sytytettiin viime sunnuntaina valot joulukuuseen. Ääniosuuttaan kasvattaneella puolueella ei ollut monessa seurakunnassa tarpeeksi luottamushenkilöitä ehdolla. Paavin mukaan Isä meidän -rukouksen käännöksessä on epäonnistunut kohta Paavi Franciscuksen näkemys Isä meidän -rukouksesta on herättänyt laajaa keskustelua. Nikolauksen jäännöksinä pidettyjä luita on säilytetty pääasiassa Italiassa, mutta myös kirkoissa ympäri maailmaa. Väestö edustaa lukuisia uskonnollisia ryhmiä. Yli puolet täyttämättömistä paikoista kuuluu ruotsidemokraateille
Syrjiminen ei voi olla yhteistyösopimuksen hintana. Sillä tarkoitetaan, että hyvin eri lailla ajattelevat kristityt mahtuvat kirkkoomme ja olemme ylpeitä siitä. Kun kirkon virallinen lähetysjärjestö viettää rukoushuoneellaan ehtoollista, se lähettää minulle kirkkojärjestyksen mukaisesti ennakkosuunnitelman. Seurakunnassani ei toimi erillisiä jumalanpalvelusyhteisöjä. On hyvä, että säännöt ovat kaikille selvät. Seurakunta joustaa salliessaan yhteisön olemassaolon, joten yhteisön olisi joustettava esimerkiksi siinä, ettei aseta esteitä naispuolisten pappien osallistumiselle ehtoolliseen. Piispainkokouksen pöytäkirjanotteesta näkyy, että piispat Häkkinen ja Salmi olisivat jättäneet ohjeesta pois kohdan ”olennaista on, että ketään ei syrjitä sukupuolen, vakaumuksen tai virkanäkemyksen vuoksi”. Monimuotoisuus ei ole uhka, kunhan kaikki tapahtuu rauhallisesti, avoimesti ja rakentavasti. Kaisa Huhtala, Porin Teljän seurakunta, Turun arkkihiippakunta: Omassa seurakunnassamme on kaksi vahvaa ja kasvavaa jumalanpalvelusyhteisöä, pääkirkon aamumessu ja Väinölän kirkon iltapäivämessu. Tosin saarnan on oltava tunnustuksen mukainen. Sen sijaan meillä on välillä vierailevia saarnaajia herätysliikkeistä, eikä siinä ole ollut ongelmaa. Ennen yhteisAnnakaisa Rantala, Karl af Hällström, Timo Suutari, Kaisa Huhtala, Jussi Mäkelä ja Arto Marttinen. Väinölässä messut toimitetaan yhteistyössä Sleyn kanssa. Kun kristillinen järjestö järjestää säännöllisesti Sanan ja rukouksen illan kirkossamme, se ei ole messuyhteisö, vaan uskonyhteisö. Annakaisa Rantala, Orimattilan seurakunta, Tampereen hiippakunta: Seurakunnan yhteisessä messussa on tarjolla Sana ja ehtoollisen sakramentti. | kirkkoherraraati | Toimiiko piispojen suositus messuyhteisöistä. Suositus korostaa, että naispappeja ei saa syrjiä, mutta ei myöskään niitä, joilla on vakaumuksensa vuoksi eri virkakäsitys. työn aloittamista keskusteltiin perusteellisesti myös työyhteisön kanssa. Periaate on, että ketään ei saa syrjiä. Piispojen ohjeistus puhuu auki sen hyvän käytännön, joka varmaan on ollut monin paikoin jo olemassa. Jumalanpalvelusyhteisön messussa on tarjolla ilmeisesti lisäksi jotain muuta. Herätysliikkeiden tulisi saada olla herätysliikkeitä eikä vain jotain seurakunnan aluetai ikäryhmätoimintaa. Yhdistyksillä tulee olla oikeus toimia oman perinteen mukaisesti. Suosituksen henki on siis eri lailla ajattelevien yhteistyöhön kannustava. Naispuolisten pappien yksimielisyys asiassa oli ratkaiseva. Seurakuntaneuvosto on hyväksynyt sopimuksen ja keskustelee joka vuosi asiasta uudestaan. Meidän seurakunnassamme asia ei ole ajankohtainen. Jos vain on tahtoa ja suvaitsevaisuutta, sopimus on mahdollista laatia jokaisen järjestön kanssa. Viime vuonna eräs muualla toimiva pappi aikoi pitää paikkakunnallamme sarjan jumalanpalveluksia ”maallisessa” tilassa, jotta ”Jumalan sanaa saarnattaisiin” meilläkin. Onko minun lisäksi oltava messupoliisi, jolle ilmiantajat paljastavat palkkiota vastaan luvattomat messut. Itselleni juuri tuo lause on ohjeessa tärkeä. Mitähän he ajattelivat. Tämä oli kyseisen papin yksityisyritteliäisyyttä, mikä ei ole hyväksyttävää. Seurakuntavierailut ovat asia erikseen. Ei kaikkea pidä tasapäistää tasa-arvon nimissä. Jos taustalla on eri näkemykset virkakysymyksessä ja se halutaan hyväksyä, molempien osapuolten on joustettava. Haluamme toimia niin, että virkakysymyksessä perinteisesti ajattelevat voivat toimia kirkossamme ja sen parhaaksi kunnioittavassa yhteydessä. Molempia kuvastaa kutsuva ja kohtaava yhteisöllisyys. Kaipaan täsmennyksiä. Jussi Mäkelä, Helsingin Vuosaaren seurakunta, Helsingin hiippakunta: Suositus tuo mieleeni jo unohdetun sloganin ”kirkossa on katto korkealla ja seinät leveällä”. Karl af Hällström, Lovisa svenska församling, Porvoon hiippakunta: Lähtökohtana on oltava, että kaikki paikkakuntalaiset saavat kuulla evankeliumia. Ei hyvä. Timo Suutari, Kuhmon seurakunta, Kuopion hiippakunta: On omituista, että kirkkoherra valvoo alueensa herätysliikkeiden jumalanpalveluselämää, varsinkin niiden toimittajia. Oleellista siis on, että keskitytään Kristuksesta julistamiseen Raamatun mukaisesti! Arto Marttinen, Imatran seurakunta, Mikkelin hiippakunta: Piispojen mukaan ”kirkkoomme on muodostunut sekä oman seurakunnan jumalanpalveluselämää että sen rinnalle muita jumalanpalvelusyhteisöjä”. EMiliA KARHu KOTIMAA | 14.12.2017 7. Kun esikoislestadiolaiset järjestävät seurat rukoushuoneella, kyseessä ei ole messuyhteisö, vaan seuroihin kokoontunut uskonyhteisö. Ohjeistus korostaa liikaa seurakunnan toimintaan integroimista. Tässä tapauksessa tunnistan jumalanpalvelusyhteisön, mutta meillä on jo toimiva sopimus. Yhteistyö | Piispat kehottavat, että seurakunta tekee alueensa messuyhteisöjen kanssa sopimuksen. En tiedä, millä ehdoilla sopimuksen voisi solmia yhteisön kanssa, joille miespappeus on lähtökohta – se ei minulle piispojen suosituksesta aukene
Siksi he jättävät kirkon. Ratkaisu, joka synnyttäisi rinnakkaisia jumalanpalvelusyhteisöjä, joilla olisi kipukysymyksistä keskenään erilaiset näkemykset. ” Paikallisseurakunta ei kuitenkaan voi hyvin, jos siellä on kaksi totuutta. Tämä on totta sekä konservatiivien että liberaalien kohdalla. Ilmaisut ”yksin Raamattu, Kristus ja usko” ovat vaihtumassa ”yksin demokratia”-ilmaisuun. Kirkkohallituksen linjauksen takana lienee se, että ekumenian tähden Kirkkohallitus ei halua ärsyttää katolista kirkkoa käyttämällä sanaa uskonpuhdistus. Jos Raamatun auktoriteetti kielletään, parannuksen tekeminen katoaa kirkosta. Hämmästykseni oli suuri, kun puheenvuoroja käyttäneet piispa ja kirkkoherra puhuivat koko ajan käsitteestä reformaatio eivätkä käyttäneet sanaa uskonpuhdistus. Kun USA:n luterilainen kirkko (ELCA) teki vastaavat päätökset, niin 1,2 miljoonaa jäsentä lähti, koska he näkivät kirkon käytännössä hyväksyneen harhaopin. L uterilainen kirkko on kriisissä. Miksi tulevilla toisinajattelijoilla olisi mitään syytä sitoutua, jos nykyinen johto valikoi kirkon uskosta ne asiat, mihin sitoutuu. Kun kirkon johto itse lipeää kirkon yhteisistä linjauksista, voiko tulevilta uusilta päätöksiltäkään odottaa sitovuutta. En voi hyväksyä tätä Kirkkohallituksen linjausta, koska se on vastoin Lutherin yhtä perusajatusta, jonka mukaan kansalaisille tulee kertoa asioista heidän omalla kielellään. Koulussa opetettiin, että Lutherin iso ansio oli uskonpuhdistus. Paikallisseurakuntiin tarvitaan erilaisia yhteisöjä. Jos kirkko on moniääninen, voisiko se olla sitä vakaumuksia kunnioittaen. TOTEUTA TOIVE YSTÄVÄSTÄ Yhdenkään lapsen ei kuulu jäädä yksin. Nyt monet itsensä raamatullisiksi hahmottavista eivät voi samaistua paikallisseurakuntaan, jos siellä kielletään Jumalan sanan auktoriteetti. Akateemisessa keskustelussa ja yleisönosastolla kirkon moniäänisyys voi olla kiinnostavaa. Päätöksien aika on pian, sillä aika on vähissä. Hannu VuOrinen pastori, Tampereen Eteläinen seurakunta Avoin kirje luterilaisen kirkon piispoille kirkon ykseys l Voisiko jumalanpalvelusyhteisöistä löytyä ratkaisu kirkkoa hajottaviin kipukysymyksiin. Lahjoita harrastus W W W.PA RT I O N Y S TÄVÄT.F I KOTIMAA | 14.12.2017 8. Paikallisseurakunta ei kuitenkaan voi hyvin, jos siellä on kaksi totuutta, jotka riitelevät. Juhlan jälkeen sain tietää, että 500-vuotisjuhlan yhteydessä Kirkkohallitus on suosittanut reformaatio-sanan käyttöä sanan uskonpuhdistus sijaan. Samaa sukupuolta olevien parisuhteen siunaamiseen kriittisesti suhtautuvien mielestä ongelman ydin ei ole parisuhdekysymyksessä, vaan raamattukysymyksessä. Luther todisti, että pelastuksen eteen ei tarvitse tehdä hyviä tekoja eikä pelastus ole ostettavissa, vaan pelastus on lahja. Näen asian samoin. Harva johtavassa asemassa oleva puhuu siitä, että Suomen kirkon kirkkojärjestys määrittelee Raamatun kirkon korkeimmaksi auktoriteetiksi. JaaKKO MiKKOLa Kuhmo mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Siinä, että laki ja evankeliumi voivat olla totta vain siellä, missä Raamattu saa olla Jumalan sanaa. Sana reformaatio ei ole suomen kieltä ja mielestäni sen käyttö hämärtää Lutherin ansioita, joita piti juhlia. Paikallisessa jumalanpalveluselämässä monien totuuksien ristiriita tuottaa kipua, koska ihmiset kaipaavat yhteyttä samoin ajatteleviin. Voisiko piispojen antamat ohjeet jumalanpalvelusyhteisöistä olla yksi ratkaisu. Uskonpuhdistus on uskonpuhdistus. Samaa sukupuolta olevien parisuhteen siunaamiskeskustelu hämmentää seurakunnissa. Jos sen sijaan paikallisseurakuntien sisällä olisi myös Raamatun auktoriteettia korostavien jumalanpalvelusyhteisöjen verkosto, se voisi olla joillekin riittävä syy pysyä kirkossa. Luther siis puhdisti kirkosta vallalla ollutta harhaoppia, ja ohjasi katsomaan pelastuksen asiassa vain Raamatun sanan lupauksiin. Luterilaisuuden ytimessä on Raamatun auktoriteetti, joka haastaa kaiken järkiviisauden ja uskonnollisen tradition. Oletko valmis auttamaan. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Uskonpuhdistus vai reformaatio Osallistuin Kuopion kirkossa uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaan. Jo 40 eurolla vuodessa annat lapselle mahdollisuuden kokea seikkailuja yhdessä kavereiden kanssa. Katolisessa kirkossa oli Lutherin aikana vallalla harhaoppinen käsitys, jonka mukaan pelastus oli ostettavissa rahalla. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Historiaa emme voi muuttaa
Ja pelkoahan rakkaudessa ei ole, sillä rakkaus karkottaa pelon (1. En perustele asiaa perinteisellä auktoriteetilla, eli Raamatulla, koska se ei nykyään ole trendikäs aina edes kirkossa, vaan ihmisoikeuksilla itsellään. Yhteiskunnan kupliintumisen ja kuplien välisten tahallisten väärinymmärrysten takia sanon selvästi, että ihmisoikeudet ovat hyvin tärkeitä. Koska jos kaikki ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisia ja itse kullakin on vain oikeuksia ja kaikilla muilla velvollisuus kunnioittaa niitä, silloin kaikilla on vain oikeuksia eikä kenelläkään siten velvollisuutta kunnioittaa niitä. En, vaikka itsekseni ajattelisin niistä eri lailla kuin on lupa. Pekka Pesonen 10.12. Ihminen etsii ja löytää sielulleen rakennuspuita yli rajojen, tieteestä, taiteesta, ystäviltä, luonnosta, biiseistä, elokuvista. Nykyaika kaipaa sellaisia vuosituhantisia hyveitä kuin kohtuullisuus ja pyrkimys totuuteen. Koska hän tietää kaiken, hän näkee myös sen, jos joku ei rakasta häntä aidosti ja vapaasti, vaan kadotuksen pelosta. Yksi on tuo Athanasioksen julistus, että uskossa pysymättömät joutuvat kadotukseen. Se on yhteiskunta, josta inhimillisyys ja sydämellisyys katoavat, oikea juristien taivas. Monet uskonkohdat ovat muovautuneet kirkkopoliittisissa kiistoissa. Oivalluksista, jotka syntyvät elämän paineen alla silloin, kun vanhat vastaukset eivät riitä. Joh. Jos ihmisoikeuksista puhuttaessa ei anneta painoa myös ihmisvelvollisuuksille, vaan asia esitetään usein liberaalien, ateististen, individualististen ja hedonististen länsimaalaisten mieltä hyväilevästi vain itse kunkin omien oikeuksien ja vapauksien näkökulmasta, jäädään puolitiehen. Riikka Leskinen 11.12. Vastaus kysymykseen, ovatko oikeus seksiin ja avioliittoon subjektiivisia ihmisoikeuksia, riippuu täysin siitä, mitä vastataan seuraaviin kysymyksiin: 1) kuuluvatko ihmisoikeudet kaikille eli ovatko ihmiset oikeuksiltaan yhdenvertaisia ja 2) onko ihmisellä halutessaan oikeus fyysiseen/seksuaaliseen koskemattomuuteen, ja siihen likeisesti liittyvä kysymys, 3) onko avioliittoon pakottaminen väärin. Kotimaa24:n blogeista luterilainen ateismi on termi, jonka kuulin tänään radiosta. Iloista Vapahtajan syntymäjuhlaa! Pelosta vapauteen EEva-Kaisa Rossi Kirjoittaja on pappi ja kuvantekijä. Molemmat eivät voi olla ihmisoikeuksia yhtä aikaa sellaisessa yhteiskunnassa, jossa ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Pappina olen sitoutunut siihen, etten julkisesti julista tai salaisesti suosi vääriä oppeja. Tarkennettakoon, että tässä seksistä puhuessani en tarkoita sooloseksiä muoti-ilmausta käyttääkseni, vaan kahden (tai useamman) ihmisen välistä seksuaalista kanssakäymistä, ja että tarkastelen asiaa yksilölähtöisesti. Mutta niin ovat myös ihmisen moraaliset velvollisuudet toisiaan kohtaan, vaikka niistä puhutaan vähemmän. Kysyn kaverin puolesta. Rauha ei synny mahtikäskyillä eikä toimenpiteillä, jotka koetaan syrjivinä. Jokaisella on niin monta ihmisoikeutta kuin muilla velvollisuuksia kunnioittaa/toteuttaa niitä. Rolf Steffansson 11.12. MiKKo HEiKKilä FT Eikö enää ole velvollisuuksia. Suostutko siihen, että usko on tätä. A ila Ruohon kirjassa Pyhät, pahat ja pelokkaat hengellisten pelkojen alla eläneet kertovat vallankäytöstä, helvetinpelosta, vaanivasta ja vihaisesta Jumalasta. Jos järjen tai sydämen asento on vinossa uskonkohtiin nähden, sen saisi sanoa, ja silti kuulua joukkoon. Voisimme luottaa siihen, että kaiken Luoja ei meidän puuhistamme horju eikä hänen rakkautensa järky. Peilautuuko ateismi juuri siihen uskonnolliseen viiteryhmään, joka on lähinnä. Se edellyttää sitoutumista ja dialogia. Mutta ihmisen tunteet, ajattelu ja mielikuvitus lentävät vapaina, kysyvät luvattomia ja päätyvät tuntemattomaan. Voisiko uskonnon maailma olla avarampi. Saanko kulkea opetuslasten joukossa, vaikken uskoisi niiden joutuvan kadotukseen, jotka eivät kulje. ” Ihmisen tunteet, ajattelu ja mielikuvitus lentävät vapaina. Mikäli vastaus kaikkiin kysymyksiin on kyllä, ainoa looginen johtopäätös on, että subjektiivinen oikeus koskemattomuuteen ja subjektiivinen oikeus seksiin/ avioliittoon ovat keskenään sovittamattomassa ristiriidassa. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.” (Athanasioksen uskontunnustus) Uskossa pysyminen on monille noudattamista, kuin sopimuksen allekirjoittamista. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Niiden käskeminen on vaikeaa, parhaiten se onnistuu pelolla. Sillä yhteiskunta, jossa kaikilla on vain oikeuksia, muttei lainkaan velvollisuuksia, on ankea paikka. Ihmisoikeudet ja -velvollisuudet kulkevat siis käsi kädessä. Koska 2000-luvulla kirkossa ja kirkosta keskusteltaessa on puhuttu kohta enemmän seksistä, avioliitosta ja ihmisoikeuksista kuin Jumalasta, on syytä pohtia, ovatko oikeus seksiin ja avioliittoon ihmisoikeuksia. Saanko seurata Jeesusta, vaikken uskoisi hänen syntyneen neitseestä tai palaavan aikojen lopussa. Kriittisyys, heikkous tai mielenterveysongelmat eivät sovi monen yhteisön uskonkäsitykseen. Näin piirretään kirkolle rajat. Paneutumisella huolellisesti maan tilanteeseen, pelaamalla reilua peliä, kuuntelemalla paikallisyhteisöjä, kansalaisjärjestöjä, kirkkoja ja seurakuntia myös yritysmaailma voi hankkia arvokasta tietoa ja kokemusta siitä, miten yhteistyötä voidaan ja miten sitä tulisi tehdä. Tällöin sinänsä erittäin kannatettavat ihmisoikeudet kaatuvat itseensä. Luen Raamattua niin, että meidän tulee toimia vastuullisesti ja pyrkiä löytämään ratkaisuja, jotka mahdollistavat pysyviä rauhan rakenteita. Onko olemassa ortodoksista tai katolilaista ateismia. KOTIMAA | 14.12.2017 9. On paljon järjelle ja sydämelle vastenmielisiä opinkohtia. Suostumalla sitoutuu yhteisöön. Jaa miksi. Dogmilla suljetaan pois sen vastakkainen tulkinta. 4:16). Voidakseen elää täytyy lähteä pois. ”Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Se on ristiriidassa paitsi Jumalan armon, myös hänen kaikkinäkevyytensä kanssa
KOTIMAA | 14.12.2017 10 reportaasi. Katolinen Suomi viettää messua Messu on Suomen katolisten seurakuntien toiminnan keskipisteenä. teksti: Jussi Rytkönen kuvat: Jukka gRanstRöm isä stanislaw Zawilowicz messupalvelijoiden kanssa huolehtii siitä, että tampereen Pyhän Ristin seurakunnan pyhä messu alkaa ajallaan. Kotimaa vieraili adventtisunnuntaina katolilaisen isä Zawilowiczin pitämissä messuissa Tampereella ja Hämeenlinnassa
Messun pääkohta onkin ehtoollinen, eukaristia. Kirkkosali on kerrostalokompleksin keskellä ja sisällä sijaitseva liki ikkunaton, sähkövalaistu, hieman hämärä tila. Suomen katolilaisten virsikirja Cantemus pursuaa muutenkin luterilaisia virsiä. Ehtoollisella leipää jakaa isä Stanislawin kanssa kirkkoherra Zenon Strykowski SCJ. Adventtimessun liturgina ja saarnaajana palvelee seurakunnan nuori kappalainen, puolalaissyntyinen Stanislaw Zawilowicz SCJ. Kannattaa kysyä: kasvaako meissä vuosi vuodelta Jumalan kaipuu. Näitä pappeja on palvellut Suomessa jo kauan. Se on samalla kertaa haasteellinen asia ja myös suuri rikkaus. Moni vaikuttaa ulkomaalaistaustaiselta. » KOTIMAA | 14.12.2017 11. Voglerin Hoosianna-hymniä, jota luterilaisetkin Suomessa laulavat adventtina. Siinä luetaan apostolisen uskontunnustuksen lisäksi useita kertoja Isä meidän -rukous ja Ave Maria -rukous. Saarna on lyhyempi kuin luterilainen saarna. Meneillään on ruusukkorukous. T ampereen katolisessa Pyhän Ristin kirkossa kaikuu ennen messun alkamista esilukijana toimivan naisen ääni. Saarnassaan isä Stanislaw muistuttaa adventin sisimmästä olemuksesta: se ei ole joulu, se on vasta hartaan odotuksen aikaa. Kun messu lopulta alkaa, ehkä pari sataa henkeä vetävä kirkkosali on aivan täynnä. Olemmeko valmiimpia uhrautumaan toisen puolesta. ” Messussa on paikalla koko maailma. Joukossa on paljon lapsia. Viiniä jakaa kaksi maallikkomiestä. Siksi on hyvä, että evankeliumi kutsuu meitä valvomaan. Olemmeko lähempänä Jumalaa. Messun toimittajien saapuessa kulkueena kirkon etuosaan seurakunta laulaa samaa G.J. – Uskonasioissa rutiini on yksi suurimmista vaaroista. Kirkkoon saapuu lisää väkeä ja yhä useampi liittyy rukoukseen. Hänen nimensä lopussa oleva lyhenne kertoo hänen kuuluvan Jeesuksen Pyhän Sydämen sääntökuntaan. Ulkona olevan harmaan joulukuisen sunnuntaiaamun valo ei riitä alkuunkaan
Sipon mielestä katolinen kirkko on Suomessa edelleen hieman tuntematon. Luterilaisuus on reformoitua katolisuutta. Autonomisessa suuriruhtinaskunnassa oli Venäjän armeijassa palvelleita puolalaisia ja liettualaisia sotilaita palvelevia katolisia pappeja. Katolisilla seurakunnilla ei yleensä ole kuukausipalkattua keittiöhenkilökuntaa. Aline Kaihari tarjoaa kahvin toiselle seurakuntalaiselle. Helsingin piispa Teemu Sippo on ensimmäinen suomalaissyntyinen katolinen piispa 1500-luvun jälkeen. KOTIMAA | 14.12.2017 12 reportaasi. – Vaikuttaa siltä, että katolinen kirkko ei ole suomalaiselle medialle kiinnostava, Sippo arvioi. Tämän narratiivin mukaan viimeinen katolinen piispa Suomessa oli Pohjanlahteen vuonna 1522 hukkunut Turun piispa Arvid Kurki. Helsinki sai seurakunnan vuonna 1856. Myös Suomessa, vaikka täällä tapauksia ei ole ollutkaan. Sipon mukaan kirkon imagoon ovat 2000-luvulla vaikuttaneet negatiivisesti paljon eri puolilla maailmaa katolisessa kirkossa paljastuneet lasten hyväksikäyttötapaukset. Irakista Suomeen muuttanut Allaa Yousif ja puolalaissyntyinen kirkkoherra Zenon Strykowski vaihtavat ajatuksia kirkkokahveilla. Katolinen piispa Helsingissä on ollut Suomen itsenäistymisen ajoista alkaen. Esimerkiksi mediassa siitä puhutaan suhteellisen vähän. Katolinen kirkko Suomessa ajattelee olevansa reformaatioon päättyneen keskiajan kirkon jatkaja tässä maassa. Hänet vihittiin piispaksi vuonna 2009. Katolisella kirkolla on keskushallinto kuuria ja kaksi seurakuntaa Helsingissä. Jäseniä on rekisterissämme noin 15 000. Reformaation merkkivuoden päätyttyä on aika kysyä, miten katolisella kirkolla Suomessa menee. Vaikka katolinen kirkko on Suomessa pieni vähemmistökirkko, sen identiteetti on Sipon mielestä selkeä ja vahva. Anna Malm edustaa Suomen nuoria katolilaisia. Monet ovat maahanmuuttajataustaisia. Luterilainen on täälläkin kotonaan. Vain ajoittainen polvistuminen tuntuu eksoottiselta. Lisäksi on seurakunnat Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kuopiossa ja Oulussa. Sen sijaan vuonna 2013 paaviksi tullut Franciscus on Sipon mukaan tuonut katoliselle kirkolle kaikkialla, myös Suomessa, paljon positiivista julkisuutta. Ylipäätään koko messu on samankaltainen kuin nykyinen, 1990-luvulla uudistunut luterilainen messukin. Nämä kaksi lännen kirkon haaraa eivät lopulta olekaan kovin kaukana toisistaan. Sen jälkeen katolinen kirkko oli Suomesta kauan poissa. Vasta vuonna 1799 perustettiin katolinen seurakunta silloin Venäjään kuuluneeseen Viipuriin. Mutta meidän mielestämme myös tuhannet muut Suomessa asuvat katolilaiset ovat kirkkomme jäseniä, vaikka he eivät olisikaan rekisteröityneet seurakunnissamme. – Olemme osa maailmanlaajaa katolista kirkkoa. Kirkolla Adventtimessuun on kokoontunut seurakuntaa Tampereelta ja muualta Pirkanmaalta
Hämeenlinnan ortodoksiseen kirkkoon nousee tarvittaessa nopeasti katolinen alttaripöytä, joka viimeistellään matkakäyttöön ajatelluilla esineillä ja ehtoollisvälineillä. Hän painottaa, että suuri ero luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon verrattuna on, että katolisella kirkolla Suomessa ei ole verotusoikeutta. Sipon mukaan tämä on rikkautta, vaikka on myös haastavaa saada tämä joukko ”yhden katon alle”. – Tässä mielessä tilanteemme muistuttaa vapaiden suuntien elämää. Me keräämme vapaaehtoisia jäsenmaksuja ja kolehtituloja. Yksi iso muutos on tänä vuonna ollut se, että hiippakunnan papit ovat alkaneet saada palkkaa. Kuronen arvioi, että koko kirkon budjetti on viime vuosina ollut noin kolme miljoonaa euroa. Katolisella kirkolla on yksi oma hautausmaa, Turussa. Eräistä kirkollisista toimituksista peritään pieni maksu. Ero luterilaisiin seurakuntiin on, että kahvipöydän kattaneet emännät ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Kirkon taloudesta huolehtii Helsingin kuuriassa hiippakunnan ekonomisti Peter Kuronen. Toisaalta siitä seuraa myös se, että kirkot ja muut tilat käyvät joskus hieman ahtaiksi. – Tämä on se perustulovirta, joka muodostaa noin kaksi kolmasosaa kirkon tuloista. Sekin on hieman poikkeavaa, että suurin osa jäsenistämme on naimisissa luterilaisen kanssa. Rahaa kirkolla ei ole liikaa. » KOTIMAA | 14.12.2017 13. Sippo korostaa katolisen kirkon kansainvälisyyttä ja monikielisyyttä. Käsittääkseni Suomessa aina tai jo pitkään asuneiden taloudellinen taakka on aika suuri. Isä Stanislaw käy Tampereen ohella usein pitämässä messuja myös Hämeenlinnassa ja Pohjanmaalla. Yhteinen näkemys lopulta oli, että palkan maksamisen ehdot – työ ja työvelvoite – täyttyvät Suomen lain mukaan, Kuronen sanoo. – Kirkkomme ei ole leimallisesti kovinkaan suomalainen. on myös erilaisia sääntökuntaja muita instituutioita. Joukossa on nykyisin myös suomalaissyntyisiä. – Uskonnonvapauslakiin liittyen ei-valtionkirkot saavat lisäksi opetusministeriöltä pienen vuosittaisen avustuksen. Kirkolla ei juuri ole ammattitaitoista omaa kiinteistöhenkilökuntaa. Joillakin sääntökunnilla on ollut jopa niin tiukat säännöt aiemmin, että heidän papeillaan ei ole ollut edes pankkitiliä, Peter Kuronen valottaa tilannetta. Tampereen seurakunnan kirkkokahveilla on samanlainen hälinä kuin kaikkien muidenkin kirkkojen jumalanpalveluksien jälkeen. Joillakin sääntökunnilla on ollut jopa niin tiukat säännöt aiemmin, että heidän papeillaan ei ole ollut edes pankkitiliä. Pappien ja muun henkilökunnan palkkoihin ja sosiaalikuluihin kuluu tästä summasta noin miljoona. Tämä on erikoista moneen muuhun maahan verrattuna. Katolisen kirkon jäsenet eivät kanna taloudellista vastuutaan aivan niin hyvin, kuin kirkko toivoisi. Lisäksi on muistettava, että osa papeistamme on sääntökuntalaisia, jotka ovat tehneet köyhyyslupauksen. Katolinen kirkko Suomessa kasvaa maahanmuuton vuoksi. Katoliset seurakunnat ovat taloudellisesti sangen itsenäisiä. Nytkään muutos ei ole pappien näkökulmasta suuri, sillä asunto ja ateria katsotaan nyt osaksi palkkaa. Kirkon sisällä on monia eri ryhmiä. Irakilaissyntyinen Allaa Yousif esittelee it” Osa papeistamme on sääntökuntalaisia, jotka ovat tehneet köyhyyslupauksen. Tämä on ollut hiippakunnalle vaikea kysymys. Aikaisemmin kirkko tarjosi papeilleen täyden ylöspidon, siis asunnon, ruoan, osan vaatteista ja taskurahan. Palkattua henkilökuntaa ei ole. Kuronen arvioi, että kirkon jäsenistöstä noin 60 prosenttia on eri puolilta maailmaa tulleita maahanmuuttajia. Muualla Suomen katolilaiset haudataan yleensä luterilaisiin hautausmaihin. – Tätä asiaa on pakko tulevaisuudessa kehittää, Kuronen toteaa. – Meillä on myös ollut työsuojelutarkastuksia ja juristit ovat keskustelleet asiasta. Uutta on kuitenkin työsuhteeseen liittyvä työterveyshuolto. Mutta jos on investoitava, esimerkiksi korjattava kirkon vuotavaa kattoa tai rakennettava jotakin uutta, tarvitaan muita ratkaisuja. Sillä pyritään toteuttamaan uskonnonvapauslain henkeä. Muiden Pohjoismaiden katolisille papeille palkka on maksettu. – Pappeja hiippakunnassa on nyt 33 ja hekin edustavat kymmentä eri kansallisuutta. – Papeille ei nytkään makseta kovin paljon rahapalkkaa. Kirkko saa myös jonkin verran vuokratuloja sen haltuun ajan mittaan kertyneistä osakehuoneistoista. Kirkkokansan joukossa on noin sata eri kansallisuutta. Tämä on kirkolle ilo. Oma ongelma-alueensa on kiinteistöjen ylläpito. Pappien, diakonien ja kuurian henkilökunnan lisäksi katolisella hiippakunnalla Suomessa on hyvin vähän muuta päätoimisesti palkattua henkilökuntaa. Muita tuloja kirkko saa testamenteista ja lahjoituksista. Seurakunnilla on omat y-tunnuksensa ja kirkon keskushallinnolla omansa. Useimmat katoliset papit Suomessa tekevät paljon matkatai diasporapapin työtä. Kirkko rahoittaa itsenäisesti säännöllisen toimintansa. – Olemme saaneet tarvittaessa erilaisiin projekteihin avustuksia saksalaisilta katolista kirkkoa läheltä olevilta instituutioilta. – Näkisin hyvänä asiana kirkollisveron myös meidän kirkollemme, Teemu Sippo sanoo. Esimerkiksi kuukausipalkkaisia kirkkomuusikkoja on vain muutama. – Voidaan ajatella, että heidän kykynsä tukea kirkkoa taloudellisesti on joka tapauksessa suhteellisen vähäinen
– Kristillinen kirkko yleisesti ja katolinen kirkko erityisesti on pitänyt tärkeänä myös moraalia ja moraalista elämää. Oma seurakunta on minulle kuitenkin kuin perhe. sensä ja kertoo muuttaneensa Suomeen Irakin Basrasta vuonna 2003. – Uskon, että kun Jeesus sanoi Pietarille kalliosta ja kirkon perustamisesta, se kirkko on katolinen kirkko. – Se on välttämätöntä, jotta tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Minulle ne periaatteet ovat olleet tärkeitä. Hän vierailee monissa muissakin tamperelaisissa kirkoissa, koska haluaa arabiankielentaitoisena auttaa Suomeen Lähi-idästä muuttavia ihmisiä. – Luterilainen kirkko tulee romahtamaan, Kaiharin arvio kuuluu. Nykyinen kirkko on ollut käytössä vuodesta 1969 alkaen. Yousif uskoo, että kaikki kirkot puhuvat samasta Jeesuksesta. Kaiharin viidestä lapsesta useimmat ovat katolilaisia. – Minulle oma kirkko hyvin tärkeä. Katoliseksi kastettu 23-vuotias kertoo, että Suomen katolilaiset ovat hyvin ekumeenisia. Kirkko tilanakin on merkityksellinen. – Toivoisin, että nykyinen paavi antaisi katolisille papeille mahdollisuuden mennä naimisiin. Kaihari kertoo, ”ettei oikein tykkää naispappeudesta”. Tamperelainen Aline Kaihari kertoo käyvänsä messussa nykyisin melko harvoin, mutta adventtina hän on tullut paikalle. – Haluan, että he ymmärtävät oikein, mistä kristinuskossa on kysymys. Täällä on aika pienet piirit, tämä on tiivis yhteisö. Anna Malm opiskelee Tampereen teknillisessä korkeakoulussa diplomi-insinööriksi. Saksan ja ruot” Kirkkomme ei ole leimallisesti kovinkaan suomalainen. Kuin koti. Katolinen kirkko ei käy keskustelua virkakysymyksestä eikä avioliittokäsityksestä. Joskus hän huomaa, että monilla ihmisillä on aika erikoisia käsityksiä siitä, mitä on olla katolilainen. Hän on pannut merkille myös luterilaisen kirkon sisällä homoseksuaalisuudesta ja samaa sukupuolta olevien parien siunaamisesta käytävät kiistat, eikä arvele sen johtavan mihinkään hyvään. Yksi parisuhdetoive Kaiharilla on kuitenkin omallekin kirkolle. Se on enemmän kuin koti, se on minulle koko elämä. Tämä on erikoista moneen muuhun maahan verrattuna. Mutta tärkeä on kirkon sanomakin. Täällä on koolla paljon samanhenkisiä ihmisiä. Ennen eläkkeelle jäämistään hän työskenteli ranskan kielen opettajana. Messussa käyminen on Yousifin mielestä tärkeää, koska kenellä tahansa on aikaa tunti viikossa. Yousif kertoo toimivansa kirkossaan vapaaehtoisena. Ranskalaissyntyinen rouva kertoo muuttaneensa Suomeen jo 63 vuotta sitten. Hän on taustaltaan kaldealainen, siis Irakin assyrialaiseen uniaattikirkkoon kuuluva katolinen kristitty. Tampereella oli pieni kappeli vuodesta 1956 eräässä huoneistossa. Hän kertoo katolilaisena elävänsä aivan tavallista elämää. Kirkko on merkinnyt minulle paljon. Täällä Jumala on meidän keskellämme. Katolinen kirkko on silti hänelle juuri se oikea. Anna Malmin äiti Katri Malm on hänkin ollut lapsesta saakka katolilainen. Hän on asunut Tampereella miltei koko tuon ajan. Hämeenlinnan seudun katolilaiset kokoontuvat omaan messuunsa ekumeenisesti kaupungin ortodoksisessa kirkossa. Hän kertoo mielellään myös muslimeille kristinuskosta. Se on Kaiharin mielestä aina täynnä rauhaa. – Varsinkin aikaisemmin osallistuin kirkon toimintaan usein. KOTIMAA | 14.12.2017 14 reportaasi
Isä Stanislaw pakkailee laukkujaan Tampereen adventtimessun jälkeen. Se peitetään valkoisella pöytäliinalla, kynttilöillä, krusifiksilla ja muilla esineillä. Olisiko verotusoikeus sille paikallaan. Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. Matkatyö vie aikaa ja on välillä raskastakin, mutta pappi pitää siitä. Ja he ovat niin ystävällisiä! Joskus he jopa osoittavat kiitollisuutta ja ystävyyttä minua kohtaan pienillä lahjoilla. Seurakunnan henki on Malmin mielestä kuitenkin lämmin. Messu aloitetaan taas Hoosianna-hymnillä. Se on kuin hyvä ystävä, joka tuo tullessaan lämpöä ja välittämistä. Pappi on lähdössä pitämään messua 80 kilometrin päähän Hämeenlinnaan. Toisten ihmisten auttamista pidetään tärkeänä. Tämä näkyy kirkkokahveillakin siinä, että erikieliset ihmiset istuvat mielellään samaa kieltä puhuvien pöydissä. Iltapäivän jo hämärtyessä kirkkoon alkaa kertyä Hämeenlinnan alueen katolilaisia. Yhteisöllisyys on suurta. Askel-lehti 3 kk vain (norm. Kyllä kiitos! . Hämeenlinnassa messu pidetään ortodoksisessa kirkossa. Askel on Suomen suurin kristillinen aikakauslehti. Katolinen kirkko ja oma seurakunta ovat hänestä hyvin monikulttuurisia. Moni Suomen katolilainen elää diasporassa. Siitäkin syystä Malm esimerkiksi kaipaa takaisin Tampereelle aiemmin tänä vuonna Yhdysvaltoihin eläkkeelle palanneita nunnia, jotka opettivat kirkon yhteydessä olevassa englanninkielisessä koulussa. Pidämme säännöllisesti messuja myös Hämeenlinnassa, Kristiinankaupungissa, Seinäjoella, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa. Silloin sääntökuntalaisten ei tarvitsisi muuttaa eläköidyttyään ulkomaille. Se on samalla kertaa haasteellinen asia ja myös suuri rikkaus. TILAAJA/MAKSAJA KM_50_17 Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Tilaan Itselleni Lahjaksi Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kk hintaan 19 € (norm. – Seurakunnassamme on yli 1 600 jäsentä, mutta he asuvat laajalla alueella. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. – Meillä on katolisessa kirkossa paljon rapistuvia seiniä. Sen jälkeen isä Stanislaw tervehtii monikymmenpäistä joukkoaan kädet levitettyinä. Joukossa on myös paljon afrikkalaistaustaisia eri maista. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. Seurakunnan äärilaitojen ihmiset odottavat aina papin tulemista ja messuun pääsemistä. – Herramme Jeesuksen Kristuksen armo ja Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne. Isä Stanislaw kokoaa kirkon keskelle yksinkertaisen alttaripöydän. + 17,17 snt/min. Jos Malm omassa kirkossaan jotakin haluaisi muuttaa, se olisi talous. Tee tilaus haluamallasi tavalla. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. sin kielen kääntäjäksi opiskellut Malm työskentelee it-alan yrityksessä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 23 €) 19 € Isä Stanislaw Hämeenlinnan ortodoksisessa kirkossa. TILAUSKORTTI Askel maksaa postimaksun Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. + 7,02 snt/min. Luterilainen seurakunta on harvoin näin globaali tai kirjava. Postita oheinen tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi Soita 020 754 2333* *Puhelun hinta: Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. – Messussa on paikalla koko maailma. 23 €). Katolinen kirkko on tänään kansainvälinen ja kasvava osa satavuotiasta Suomea ja sen yhä moni-ilmeisemmäksi muuttuvaa kansaa. – Olisi hyvä, jos Suomessa olisi katolinen vanhainkoti. Monet heistä ovat puolalaisia. KOTIMAA | 14.12.2017 15. Toivoisin, että kirkon talous paranisi. Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa verkosta www.askellehti.fi/tarjous Tarjoushinta on voimassa toistaiseksi ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. – Olen hyvin tyytyväinen. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen
Tämä on luettavissa esimerkiksi uskontotieteilijä Terhi Utriaisen uutuuskirjasta Enkeleitä työpöydällä – Arjen ja lumon etnografiaa. Jossain vaiheessa enkelit lakkasivat olemasta salonkikelpoisia. Se osoittautui kuitenkin tärkeäksi lukukokemukseksi. Mutta aivan kuten monet muut vanhemmat – ja nyt puhun meistä, jotka tietoisesti haluamme antaa lapsillemme kristillisen kasvatuksen – lopetin enkeleistä puhumisen suurin piirtein silloin, kun lapseni lakkasivat uskomasta joulupukkiin. Tänään mietin, miksi näin tein. Enkelit ovat osa sitä mielenmaisemaa, johon kuuluvat niin keijut, yksisarviset kuin kristallitkin. Tämä oli ennen uushenkisyyden nousua, mutta ehkä enkelit, kuten rukoushelmet ja pyhimyksetkin, koettiin katolisiksi. Tietyt aiheet tuntuivat toki sen verran vierailta, etten osannut niihin edes suhtautua. Sen tiedän, ettei enkeleillä ollut paikkaa kirkon lapsija nuorisotyössä. Samaan ei-toivottujen ilmiöiden listaan liitettiin myös enkelit. Kun katson omaan taustapeiliini, totean muodostaneeni joskus teini-ikäisenä seurakuntanuorena käsityksen, etteivät enkelit ole täysin salonkikelpoisia. Pitäisikö ne nyt vallata takaisin yksisarvisilta. Nuorisopastori puhui Jumalan kiusaamisesta. teksti: Monica VikströM-Jokela & kuVa: PäiVi karJalainen Hankalat enkelit M onet meistä, jotka olimme lapsia 1960-luvulla, nukahdimme suojelusenkelin taulun alla. Olen kiinnittänyt enkelin kuvan myös omien lasteni sängyn ylle. Tunsin itseni jopa hiukan hölmöksi, kun vuosia sitten lentokentän kirjatiskiltä ostin itselleni tyypillisen dekkarilukemisen sijasta kirjan Angels in My Hair. On helppoa hymähtää, jos kuulee jonkun väittävän, että hän näkee enkeleitä. Tänään enkeleistä on tullut symboli uushenkisyydelle. Enkeleistä on helppo puhua lasten iltarukouksissa ja… ei oikeastaan missään muualla. Sellaista oli kevytmielinen vastausten etsiminen Raamatusta ja ylipäänsä merkkien pyytäminen Jumalalta. Mutta syvemmällä tasolla kirjan kertomukset vahessee KOTIMAA | 14.12.2017 16. Irlantilaiskirjailija Lorna Byrne on Utriaisen mukaan yksi niistä, jotka ovat vaikuttaneet Suomesta löydettävän enkelibuumin syntyyn. Katolilaisen Lorna Byrnen kirjat, varsinkin esikoisteos Enkeleitä hiuksissani, ovat saaneet laajan lukijakunnan myös Suomessa
Silti Mallaszin muistiinpanoissa enkelien ilmestymiset ja viestit liikkuvat hyvin älyllisellä ja teoreettisella tasolla. Kun äskettäin sain tilaisuuden keskustella Lorna Byrnen kanssa, kysyin häneltä, onko hänen kirjojensa yksi missio toimia juuri näin: herättää meissä kaikua siitä, mihin joskus uskoimme. Toisaalta, onko syytä tehdä numeroa siitä, miten Jumala meitä rohkaisee ja auttaa. Eihän ajatus suojelusenkelistä ole uusi. Monille enkelin konkreettisuus – olento, vaikka näkymätön – kuitenkin merkitsee paljon. Naivistinen taulu puhuttelee eri tavoin kuin abstrakti maalaus, mutta kumpikin voi viestittää aitoja kokemuksia. Pyysin Lorna Byrneä kertomaan, miten hän itse neuvoo vanhempia. ” Kun maailma murenee ympärillämme, miksi emme kertoisi lapsillemme, että heillä on aina mahdollisuus kutsua Jumalan apujoukot paikalle. Tai edes keskustella siitä. Oliko se lapsen fantasiaa. Siksi koen ymmärtäväni, mistä Lorna Byrne puhuu, kun hän sanoo, että nyt on aika kutsua kaikki hyvät voimat koolle ja taistella lasten ja rauhan puolesta. KOTIMAA | 14.12.2017 17. Sinun tarvitsee vain kutsua heitä. Enkelit näyttäytyivät heille hyvin erinäköisinä, mutta tilanne ja avun tarve olivatkin täysin erilaisia. Mitä jos lupaan liikaa, mitä jos lapset pettyvät. – Sanon vanhemmille, että enkeli on yhtä todellinen kuin sinä ja lapsesi. Silti en yrittäisi välittää lapsille tietynlaista kuvitelmaa enkelin hahmosta. Kun maailma murenee ympärillämme, miksi emme kertoisi lapsillemme, että heillä on aina mahdollisuus kutsua Jumalan apujoukot paikalle. Voit kertoa kaiken omalle enkelille ja on tärkeää kuunnella mitä hän vastaa. Työskentelymme on vienyt minut pohtimaan, mitä nykyään haluamme kertoa lapsille enkeleistä. Lapsille kerron, että jokaisella on oma enkelinsä, joka ei koskaan jätä häntä. Miksi tämä kuulostaa radikaalilta. käännös Samtal med änglar 1943–1944) on tehnyt minuun todentuntuisemman vaikutuksen kuin osa Lorna Byrnen enkelikohtaamisista. Pohjimmiltaan kysymys tietenkin kuuluu, salliiko Jumala pahuutta. Silloin edessämme toki on vielä pelkokynnys. – Ja minä voin sanoa: ei ollut! Lapsenomaisuuteen liittyy myös konkreettisuus. Tunnen itse pari ihmistä jotka ovat kokeneet nähneensä enkeleitä. Sillä jos jokaisella meistä todella on oma enkeli, joka kulkee kanssamme läpi elämän ja halutessamme kutsuu myös muita enkeleitä avuksemme, silloinhan on järjetöntä olla puhumatta siitä. Samalla lailla voin todeta, että unkarilaisen Gitta Mallaszin dokumentointi enkelien ilmestymisistä neljän ystävän ryhmälle toisen maailmansodan aikaan (ruots. Kuulun itse niihin ihmisiin, jotka pitävät tätä ajallista elämäämme hyvyyden ja pahuuden taistelutantereena, vaikka Jumala Kristuksessa onkin kukistanut pahan vallan. Jos jokaisella on oma enkeli, mistä johtui Porvoon käsittämätön väkivaltatapaus, mistä johtuu maailman lasten suunnaton kärsimys. Oma johtopäätökseni on: joko pidämme enkeleitä pelkästään Jumalan valon ja voiman vertauskuvina ja puhumme niistä jatkossakin lähinnä mikkelinpäivänä ja jouluaattona tai sitten omaksumme ajatuksen, että lapsilla on oikeus kuulla enemmän enkeleistä. Ajatus johtaa auttamatta kysymykseen enkelien tehokkuudesta. Byrne kiteyttää sanomansa: – Jumalan apujoukot ja palvelijat, enkelit, ovat koko ajan meille tarjolla. Enkeleitä ei kristillisessä traditiossa rukoilla eikä palvota, he toteuttavat Jumalan tahtoa. Olisiko aika nyt kypsä vallata enkelit takaisin yksisarvisilta. Kuulun työryhmään, joka laatii seurakuntien ja perheiden käyttöön lasten kirkkovuosimateriaalia. Aikuistuessa kysyt itseltäsi, oliko tuo totta, vai ajattelinko pienenä noin siksi, että minua rohkaistiin ajattelemaan juuri niin. Koen Byrnen haastavaksi siksi, että joudun ottamaan kantaa. Hän vastasi: – Lapsena sinulla oli enemmän uskoa ja uskomuksia kuin ikinä aikuisena. Tulisiko meidän kirkon lapsityössä kehottaa lapsia kutsumaan enkeleitä avukseen. Siksi on niin elintärkeää ottaa kantaa ja tehdä Jumalan hyvyyden voimalle tilaa maailmassamme. Sanon myös lapsille, että enkelisi voi kutsua toisetkin enkelit apuun. Miksi piilottaisit tämän ihmeellisen lahjan lipaston laatikkoon. ” Mitä jos lupaan liikaa, mitä jos lapset pettyvät. Samalla syntyi linkki lapsuuden uskoon. Miksi et siis tekisi niin. vistivat minussa kuvia ja käsityksiä Jumalasta ja todellisuudesta
Esitys herättää kysymyksen, kenelle Lahti ja Luukkonen ovat halunneet Saarnaajan suunnata. Mikäli Niilo Yli-Vainion vaikutusaikana eläneelle sukupolvelle, vaikuttaa se liian rajulta ja jopa loukkaavalta. Väliajan jälkeen joitakin ihmisiä on lähtenyt yleisöstä pois. KOTIMAA | 14.12.2017 18. Jeesus tulee, oletko valmis -julisteineen se on riisuttu ja oivaltava. Liisu Aurasmaan muuntautuminen ylistyslaulua säteilevästä laulajasta hengellisen ja seksuaalisen väkivallan uhriksi on melkoinen. ” Saarnaja on kaukana hengellisestä rauhasta ja tasapainosta. Se ei säästä katsojaa piirunkaan vertaa. Näytelmä jättää ristiriitaisen olon antaen pohdittavaa pidemmäksikin aikaa. Se ei säästä katsojaa piirunkaan vertaa. Jakolinja oikealla tavalla uskoviin ja kadotukseen joutuviin on perinteiNiilo Yli-Vainiosta ammentaen sen herätyssaarnan mukaan armoton. Esitykseltä olisi odottanut enemmän toivon ja armon näkökulmaa. S einäjoen kaupunginteatterin Saarnaaja herätti paljon ennakko-odotuksia. Liisu Aurasmaan muuntautuminen säteilevästä laulajasta hengellisen ja seksuaalisen väkivallan uhriksi on huomattava. Lasse Heikkilän Suomalaisen messun lauluja ja virsilaulua olisi kuullut mielellään enemmänkin. Saarnaajat eivät herätä seurakuntalaisissa pelkästään hengellisiä ajatuksia ja tunteita. Saarnaaja on huuto paremman yhteiskunnan ja terveempien seurakuntien puolesta. Juha Luukkosen ohjaama näytelmä on myös tarkkanäköinen yhteiskunnallinen kuvaus, jossa eduskunta ja vallanpitäjät saavat kuulla kunniansa. maaliskuuta 2018 saakka. Virpi KirVes-TorVinen Esitykset jatkuvat Seinäjoen kaupunginteatterissa 23. Katsoja tuntee olevansa mukana herätyskokouksessa. Jukka Puronlahti ja Seppo Kaisanlahti ovat jäätäviä vihan tulkinnassaan. Se on saanut vaikutteita myös Mauno Saaren kirjasta Saarnaaja (1983). Sen tämä näytelmä todella tekee. Vapaiden suuntien ja kirkon toiminnasta tietämättömän voi olla vaikea erottaa, mikä esityksessä on seurakunnissa tavanomaista. Näytelmä ei säästele hengellisiä yhteisöjä niissä tapahtuvista vääryyksistä vaan jopa korostaa niitä räikeästi. Juha Luukkosen ja Ari-Pekka Lahden kirjoittama näytelmä on kuitenkin jotain muuta kuin osasi odottaa. Juha Lindtsrömin hieno lavastus on rakennettu ristin muotoon. | Kuva: Jukka Kontkanen / Seinäjoen kaupunginteatteri. Esitys ottaa kantaa myös tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Saarnaaja on kaukana hengellisestä rauhasta ja tasapainosta. Saarnaaja pakottaa ajattelemaan suomalaisen yhteiskunnan ja kirkon nykytilaa. Se kertoo näytelmän rajuudesta. Näytelmän tapahtumat siirtyvät henkilöistä ja ajasta toiseen, mikä tekee välillä seuraamisesta haastavaa. Jari Kekäleen laulu Viimeinen sana on herkkä ja kaunis. Perheväkivalta, seksuaalinen ja hengellinen väkivalta saavat esityksessä kosolti tilaa. Taiteen tehtävänä on herättää ihmisiä. Vaikka iso osa näytelmän kritiikistä kohdistuu karismaattisiin yhteisöihin, saavat ”löysät” luterilaisetkin osansa. kulttuuri | teatteri | Saarnaaja on hätähuuto seurakuntien ja yhteiskunnan puolesta. Mitä yhteiskunnassamme tapahtuu oikean, väärän ja kristillisyyden kadotessa. Saarnaajassa fiktiiviset saarnaajat saavat suunvuoron. Esityksen musiikki syntyy lavalla. Tekstissä on otteita neljäkymmentä vuotta sitten laajan herätyksen käynnistäneen helluntailaisevankelista Niilo Yli-Vainion (1920–1981) saarnoista. Mistä ihmisten sukupolvelta toiselle siirtyvä pahoinvointi johtuu. Missä on herätys, jos julistajia ei ole. Sen sanat ”vain Jeesus jää” tuovat näytelmän kristillisen uskon ytimeen. Kun väkivallan eri muotoja kuvataan piinallisesti, katsojassa herää ahdistavia tunteita. Saarnaaja ei pelkää kertoa, miten seurakunnassa voidaan suhtautua pahimmillaan homoseksuaalisuuteen ja miten naisen raiskausta voidaan pitää oikeampana kuin kahden tytön pussailua ja nuoruuden herkkää rakastumista. Äänentoisto on pienehköä Elissa-studion tilaa ajatellen liian kovalla. Sari Jokelin on hyvin uskottava saarnamiehen roolissaan. Pohjalaislähtöistä Yli-Vainiota ei esityksessä nähdä, mutta useita yhtymäkohtia hänen elämäänsä löytyy
3 Olet taustaltasi kuvittaja, mikä sai nyt tarttumaan kynään kirjoitusmielessä. Hahmot ovat minua ja tuttaviani. klo 23.52 Synti suuri surkia (1980) Tiernapoikanäytelmä Oululaiseen tapaan. 1 kirjasi Avain hukassa palkittiin marraskuussa lasten ja nuorten Finlandialla, miltä nyt tuntuu. En ajatellut, että kirjoitanpa nyt lastenkirjan. Uskon, että kuvitusten avulla voi myös auttaa lapsia uppoutumaan lorujen maailmaan. JuSSi RYTkönen | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | | 3 kysymystä kirjailijalle | Lasse Lehtinen: Väinö Tanner. Teoksen yksi tarkoitus on myös nostaa Tanner siitä unohduksesta, johon tämä sotasyyllisenä tuomittu patriootti kuolemansa jälkeen Suomessa painui – tai painettiin. Itsenäisen Suomen mies. Tämän teoksen erikoisuuksiin kuuluu, että kirjan päähenkilö miltei katoaa omasta elämäkerrastaan vankilavuosien selostuksen ja vapautumisen jälkeen. Lehtisen kirjan suurin draama on sotavuosissa, jolloin Tanner hoiti useita eri ministerintehtäviä. Tanner omaksui jo nuorena miehenä Saksassa sosialistisen ja ateistisen maailmankuvan. 42 sivua. Runot avautuvat ihan eri tavalla, kun ne on paketoitu nykyaikaiseen formaattiin. Kun luonnostelin ensimmäisiä hahmoja monta vuotta sitten, tein hassuja riimejä niiden viereen kuvatekstiksi. En ole tottunut olemaan kuvattavana ja sen jälkeen halusin vain vetäytyä humusta. Hän myös erosi kirkosta. Luen itse tosi paljon lapsille, ja kyllä he vierastavat aika paljon sellaisia vanhanaikaisia, suloisia lastenloruja. 880 sivua. Yritän esimerkiksi karsia kotoa turhaa tavaraa, mutta löydän aina jotain ihania Barbien kenkiä, joita en voikaan heittää pois. SAnnA mAndeR kuvittaja, kirjailija |K uv a: Ju lia na H ar kk i KOTIMAA | 14.12.2017 19. Kustantamo oli kuitenkin sitä mieltä, että riimit olivat hyviä ja auttoi minua viimeistelemään ne. Kirjan pieniin asiavirheisiin kuuluu esimerkiksi se, että Väinö Tanneria ei siunannut hautaan piispa Martti Simojoki, vaan rovasti Erkki Niinivaara. klo 12.40 Dokumenttiprojekti: Hiljainen kieli (S) Kertomus ruotsalaisesta elokuvaohjaajasta Frans Huhta Karlssonista, joka tekee matkan sukujuurilleen Suomeen etsimään äitinsä elämän palasia. Kirja on Lehtisen kunnianosoitus ja -palautus merkittävälle suomalaiselle työväenjohtajalle, SDP:n pitkäaikaiselle puheenjohtajalle ja sotavuosien hallituksien ministerille Väinö Tannerille (1881–1966). Yle Teema & Fem Lauantai 16.12. Yle TV1 Sunnuntai 17.12. Tiernapoikina Timo Rautiainen, Toni Wirtanen, Ismo Alanko sekä Jarkko Martikainen. Schildts & Söderströms 2017. klo 21.00 Human Teema viettää kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää esittämällä maailmankuulun valokuvaajan Yann Arthus-Bertrandin puhuttelevan dokumenttielokuvan. Tanner kansainvälistyi työn ohessa, samalla kun hänen painoarvonsa politiikassa lisääntyi. En ole vielä ehtinyt sulatella asiaa, mutta onhan se tosi hieno juttu! 2 kirjassa kerrostalon asukas on hukannut avaimensa ja etsii sitä muista huoneistoista tutustuen samalla naapureihinsa, joita ovat muun muassa tavaroita hamstraava kummitus ja prinsessa pinkissä yksiössä. Itsenäisen Suomen mies. Satavuotias itsenäinen Suomi näkyy myös kirjamarkkinoilla, jonne vyöryy toinen toistaan kiinnostavampia analyyseja Suomen historian vaiheista, ilmiöistä ja henkilöistä. Näihin kaikkiin kategorioihin kuuluu Lasse Lehtisen uutuuskirja Väinö Tanner. Jos tämä suuren suomalaisen poliitikon ja talousmiehen elämäkerta nostaa kohteensa unohduksesta, se lienee toteuttanut tehtävänsä satavuotiaassa tasavallassa. nOORA WikmAn-HAAViSTO Sanna Mander: Avain Hukassa. Siamilaiset kaksoset, joista toinen haluaa lähteä ulos bailaamaan ja toinen olla kotona, kuvaavat minua ja ystävääni. Merkittävää kirjassa on myös Suomen oikeushistorian suurimpiin tragedioihin kuuluvan sotasyyllisyysvankeuden kuvaus. Otava 2017. Yle Teema & Fem Perjantai 15.12. Olin ihan shokissa, kun se ilmoitettiin ja koko palkintotilaisuuden ajan. klo 23.28 Tiernapojat (2002) Suomen eturivin rockmuusikoiden joulutervehdys uudelleen sovitettuna. Tannerin elämän kaari rautatieläisperheen pojasta ja lahjakkaasta koululaisesta sinnikkääksi opiskelijaksi, merkittäväksi osuustoimintaihmiseksi ja poliitikonaluksi kuvataan kirjassa tarkasti, mutta Lehtinen kuvaa myös henkistä kasvua ja perhe-elämää. Sen sijaan kirjan loppupuolella on satojen sivujen verran SDP:n ja Suomen 1950-luvun ja 1960-luvun alun dramaattista poliittista historiaa. klo 16.50 Himmelintekijä (1975) Henkilökuva 75-vuotiaasta Hilma Sievästä palauttaa mieliin perinteisen joulukoristelun kauneuden. Oliko hahmojen esikuvana omat naapurisi. Ullakon haamu on minun turhautumiseni siivoamiseen. Valtakunnanpolitiikkaan hän nousi kansanedustajana ja senaattorina. Ei sentään naapurit. Yle Teema & Fem Torstai 14.12
Se on 30 neliömetrin kokoinen, ja siksi se piti tuoda Serbiasta 24 osassa. Tämä on Ambrosiuksen valtakunta. Metropoliitta Ambrosius on luonut itselleen näkymättömän verkoston ja tehnyt sen avulla ortodoksisesta kirkosta näkyvän. Vielä Ambrosius ei ole vanha ja köppänä. Ambrosius esittelee päärakennuksen ulkoseinään nakuteltua jouluaiheista mosaiikki-ikonia. Metropoliitta itsekään ei karta talousvaikuttamista: hän on Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hallituksen puheenjohtaja. Heitä on paljon. Siihen on kaksi syytä. Omasta mielestään Ambrosius ei jää eläkkeelle. Hengelliseen etsintään piti vastata. Parveke on merelle. Ambrosius muutti Sofiaan heti, kun se perustettiin 2006. Helsingin metropoliitta johtaa puhetta Sofiaa ylläpitävässä säätiössä. Ambrosius asuu Sofiassa ja on sitä ylläpitävän säätiön puheenjohtaja. Tästä joukosta Ambrosius on houkutellut lahjoittajia Sofiaan. – Luoja on antanut voimia. Haluan luennoida, kirjoittaa ja toimia Sofiassa entistä tiiviimmin. haastattelu M etropoliitta Ambrosius haluaa muuttaa täältä suoraan taivaaseen. Kulttuurikeskuksessa, City-Valamossa, järjestetään näyttelyitä, seminaareja ja retriittejä. Helsingin juuri eläkkeelle jäänyt luterilainen piispa Irja Askola on Sofian hallituksen jäsen ja Ambrosiuksen ystävä. Hän vaihtaa hommia. Tänään täällä tuulee ja vihmoo räntää. Vuosien etsimisen jälkeen sopiva paikka löytyi. Sofian juuret ovat ortodoksisessa perinteessä, mutta siitä on johdonmukaisesti rakennettu ekumeenista keskusta. Kuuttakymmentäneljää asuinneliötä täydentää työja vierastila. Kappelissa on luterilaiset virsikirjatkin. Nyt metropoliitta asuu Sofian pihapiirissä sijaitsevassa kerrostalohuoneistossa. Ambrosiuksen mielestä se on hyvä idea. Metropoliitta Ambrosiusta, tuttavallisemmin Ambroa, pidetään suomalaisten hengellisten piirien ylivoimaisesti parhaana verkostoitujana. Muutama vuosi sitten virka-asunto, paritalon puolikas, alkoi tuntua suurelta. Muutama vuosikymmen sitten hän huomasi, että ortodoksisuus alkoi kiinnostaa ihmisiä. Omasta mielestään Ambrosius on yläkerran tsuppari, juoksupoika. Unelma pääkaupunkiseudulle perustettavasta henkisestä keskuksesta alkoi muhia Ambrosiuksen päässä viime vuosituhannen lopulla, jo paljon ennen kuin hänestä tuli Helsingin piispa. Ihmiset, joita Ambrosius kokoaa ympärilleen, muodostavat hänen verkostonsa. – Piispa Irja antoi tälle paikalle hauskan nimen. – Sitten kun olen vanha ja köppänä, voin käydä parvekkeella ihailemassa merta. Kulttuurikeskus Sofia sijaitsee hiekkaniemellä Itä-Helsingissä. teKSti: meri toiVAnen & KuVAt: juKKA grAnStröm KOTIMAA | 14.12.2017 20. Arkkipiispa Leo aloittaa työt Helsingissä, ja Kuopioon valitaan uusi piispa. Entisen Osuuspankkiopiston tilat tosin olivat viisi kertaa suuremmat kuin piti, mutta merenrantaa Helsingissä ei voinut ohittaa. Vastedes hän kutsuu itseään Kulttuurikeskus Sofian kappalaiseksi. Sisällä ranskalainen automerkki pitää markkinointitilaisuuttaan. Sillä ei ole virallista rakennetta, mutta kutsuilla voi huomata, että näkymättömään verkostoon kuuluu valtiojohtoa, kulttuuriväkeä ja bisnesvaikuttajia. ”Miten sielusi voi?”, Ambrosiuksella on tapana kysyä ystäviltään. Sofiassa hän myös asuu. Nyt on kuitenkin aika jäädä eläkkeelle. Tärkeintä hänelle on, että tämä ja tuleva aika ovat yhtä. Monella on rahaa. On kuitenkin syytä tarkentaa yksi asia. Ensinnäkin Ambrosius on 72-vuotias ja tehnyt pitkän päivätyön. Täältä muutan sitten aikanaan yläkertaan. ”Ambrosius tietää, mikä on todellista vaikuttamista Suomessa: on yhtä aikaa puhuteltava yksityisiä ihmisiä ja oltava mukana kansakunnan rakenteiden ytimissä”, Suomen Kuvalehden ja Kotimaan päätoimittajana työskennellyt Tapani Ruokanen totesi vuonna Näkyvä ja näkymätön Ambrosius jää vuodenvaihteessa eläkkeelle Su omen ortodoksisen kirkon Helsingin hiippakunnan johdosta. Hän sanoi, että tämähän on City-Valamo, Ambrosius naurahtaa. Toiseksi Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispanistuin siirtyy ensi vuoden alussa Kuopiosta Helsinkiin