9 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –4 6 4 Elämäntyö helluntaiherätyksessä Helluntailiikkeen vaikuttajan Valtter Luodon mukaan risti ja armo ovat tulleet julistuksessa enemmän keskiöön 10 Teemu Laajasalo esittää kaksi haastetta seurakunnille Kirkolliskokous päätti istuntokautensa
yllätysjaksoin, joissa tänä syksynä mukana olleet artistit versioivat jouluisia lauluja. Olen saanut melko läheltä seurata tilannetta, jossa erään ihmisen itsemurha vaikutti tuhoisasti hänen lähipiiriinsä. Itsemurhia tapahtuu Suomessa vuosittain noin 800. Ja jos aiheeseen tartutaankin, niin peiteilmaisuin. Toisten taakkoja kannattaa kantaa. KOTIMAA | 14.11.2019 2. Hän on tutkinut sitä, miten läheisen itsemurha tai oma itsemurhayritys vaikuttaa hengellisyyteen. Sieltä on vaikea nostaa vain yhtä, mutta nostaisin ehkä Vesku Loirin kanssa versioimisen. Uskon siihen, että jokainen voi yksilönäkin kantaa asiassa oman vastuunsa. Pikkusisarensa kuoleman jälkeen hän kertoi menettäneensä kokonaan uskon Jumalaan. | Kuva: Leri Leskisen arkisto Leri LesKinen muusikko, kapellimestari Muutama sanakin voi riittää T ässä lehdessä sivuilla 6–7 käsitellään jenni Tabellin gradua. aluksi | viikon henkilö | Musiikkiohjelma Vain elämää jatkuu perjantaina 15.11. Mukana on myös bändiä alusta asti luotsannut kapellimestari Leri Leskinen. Tässä vaiheessa jätän yllätykseksi, mitä muuta on tulossa. – Pidän amerikkalaisista viihteellisistä joululauluista, esimerkiksi Frank Sinatran ja Nat King Colen tuotannosta, ja toisaalta tutuista suomalaisista, kuten En etsi valtaa loistoa. 3 Minkälaista joulumusiikkia ohjelmassa kuullaan. Menehtyneellä on sukulaisten lisäksi ystäviä, työtovereita ja naapureita. 5 Onko jokin hetki tai esitys menneiltä kausilta jäänyt erityisesti mieleesi. Määrä ei vaikuta kovin suurelta. – Mukana on myös perinteisiä joululauluja. Itsemurha on edelleen aikamoinen tabu. 2 Minkälainen roolisi on sovitusten tekemisessä. Leirillä tavoitetaan luovuuden ilmapiiri, ja esitykset muuttuvat usein tosi paljon vielä esityspäivänä. Elämästä oli pudonnut pohja pois. Jokainen itsemurha kuitenkin heijastuu laajalle. – Olen todella jouluihminen ja joululauluista pidän äärimmäisen paljon. – Mahtava kokemus! Yhteenkuuluvaisuuden tunne leireillä on mieletön, vähän samanlainen kuin pikkupoikana musiikkileireillä. 1 Olet ollut mukana kaikilla ohjelman kymmenellä kaudella. Vetoja on ollut yli 500, eikä niistä yhtään ole tehty vasemmalla kädellä. Minkälainen kokemus se on ollut. Itsemurhien ehkäisyä tapahtuu monella tasolla. Niissä on sellainen kotoisa fiilis. Aihe on rankka. Mitä menetettävää siinä on, jos sanoo jotakin ystävällistä vaikka tuntemattomallekin ihmiselle. Muutama rohkaiseva sana oikeassa paikassa voi olla se ratkaiseva asia. – Tämä on kysymys, jota minulta usein kysytään. Hartaat joululaulut ja virretkin ovat tosi rakkaita. Niihin ei kyllästy. Ensimmäisillä kausilla tein ne itse, mutta nykyään artistit ja artistien omat tuottajat ovat aktiivisia. Vainajan veli oli aikaisemmin suhtautunut myönteisesti kirkkoon. Loirin kanssa soittaminen oli yksi urani hienoimpia hetkiä. – Vastaan kaikista sovituksista. Alkoholi alkoi ottaa elämässä yhä suurempaa roolia. 4 Mikä on suhteesi joululauluihin. Usein ohjelmaa verrataankin musiikkileiriin tai rippileiriin. Siitä ei oikein haluta puhua. Vesa KeinOnen Toimittaja toivoo, että itsemurhasta voisi joskus puhua ilman häpeää. Tuija PyhäranTa ”Hartaat joululaulut ja virretkin ovat tosi rakkaita” Kapellimestari Leri Leskinen kertoo olevansa jouluihminen. Tuska ja suru koskettavat heitä lukemattomin eri vivahtein. Hän on minulle idoleista idolein
Joulukirkkoa ei ole kielletty, se voi jatkossakin olla osana koulujen ohjelmaa. Epäselvyys voi johtaa myös siihen, etteivät koulut uskalla järjestää enää mitään tilaisuuksia kirkkotiloissa – ei edes niille oppilaille, jotka itse tai joiden vanhemmat sitä tahtoisivat. Siitä huolimatta Jumala kaipaa sanoja. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. N.M.K.Y:set, jotka jo v. Hänen mukaansa apulaisoikeusasiamiehen teksti sisältää moniselitteisiä oletuksia esimerkiksi kirkkotilaan liittyen. olli SePPälä Kirjoittaja on Kotimaa24:n julkaisupäällikkö. Ei omiaan, vaan ihmisen, luomansa olennon. Vai välittyykö apulaisoikeusasiamiehen tulkinnan mukaan kirkkorakennuksesta virrenveisuuseen uskonnollisia lisämerkityksiä. Tämä on mahdollista rukous-nimisen kommunikaatiovälineen ansiosta. Katuvan ihmisen kyyneleet. Hämmentävää. Epäselvyys näissä asioissa aiheuttaa sekaannuksia ja saattaa loukata kaikkia osapuolia. 1878 järjestivät maailmankomitean yhteistä työtä johtamaan ja keskinäiseksi yhdyssiteeksi, olivat asettaneet päämäärän: kohottaa Jeesus Kristus kaikkien nuorten miesten sydämien kuninkaaksi. Perustuslakivaliokunnan tulkinnan ja apulaisoikeusasiamiehen koulujen juhlia koskevien ratkaisujen pitäisi olla yksiselitteisiä ja linjassa keskenään. Keskitalo kysyy päteekö tämä tulkinta, jos sama virsi veisataan kirkkotilassa vietetyssä koulun yhteisessä joulujuhlassa. Käytännössä tästä tulkinnasta voi seurata, ettei koulun yhteisiä tilaisuuksia voisi jatkossa järjestää kirkkotilassa. Näin siitä huolimatta, että apulaisoikeusasiamies puuttui kirkossa järjestettyyn tilaisuuteen, josta koulun rehtori käytti nimitystä joulujuhla. persoonallinen kosketus, yhteinen rukous ja raamatun tutkiminen. Rukoilevan ihmisen sanat. Mikä on Jumalan lempijuoma. Kaikilla paikkakunnilla koulujen tilat eivät kuitenkaan riitä yhteisille tilaisuuksille. Huh, huh. 1919 Mari Teinilä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Lukukauden päättäjäisjuhlaa ei voi kuitenkaan korvata kirkossa järjestettävällä juhlalla, johon kaikki oppilaat eivät voi osallistua sen uskonnollisen sisällön seurauksena. Mikä on Jumalan lempiruokaa. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 14.11. Jumala riittää itselleen. ?. Edellä sanottu on hurskasta vitsailua, sillä oikeasti Jumala ei syö eikä juo mitään. 1855 liittyivät maailmanliitoksi ja v. Koulun pitää järjestää yhteinen juhla, johon kaikki voivat osallistua. Keskitalo nostaa myös esille perustuslakivaliokunnan aiemman tulkinnan, jonka mukaan yksittäinen virsi joulujuhlassa ei tee koulun juhlasta uskonnon harjoittamista. Kirkko opettaa, että Jumalaa kuulee ja välittää. Kotimaa 14.11.1919. Tilaisuus sisälsi runsaasti uskonnollista sisältöä. Asian monimutkaisuutta selventää Oulun hiippakunnan piispan Jukka Keskitalon Kaleva.fi-sivustolle kirjoittama blogi. Se on ikivanhaa tekniikkaa, jota on säännöllisesti päivitetty nykyaikaan. Yhdistysten tunnuslause, että he yhtä olivat, on rakkauden siteellä liittänyt yhteen kansojen parhaimmat miehet. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kirkkorakennuksesta itsestään välittyy uskonnollisia merkityksiä, koska siellä vietetään myös jumalanpalveluksia. KOTIMAA | 14.11.2019 3. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Samalla kun Jumala on maailmankaikkeutta luova voima, hän on yksityistä ihmistä kuunteleva rakkauden lähde. Yksikertaisimmillaan rukous-laite näyttää siltä kuin ihmisellä olisi sormet ristissä. Periaatteessa kyse on samasta laitteesta, jolla Jeesus piti yhteyttä taivaalliseen isäänsä. Kirkko on määritellyt uskonsa ja oppinsa käyttäen sanoja. KoTiMaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Matti Koli Myyntijohtaja: Otto Mattsson lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Tämän päämäärän saavuttamiseksi on kolme suurta tekijää nim. Silloin positiivinen uskonnonvapaus jää toteutumatta. Jumala on kuin maailman tunnetuin ja juhlituin julkkis, joka tekstailee juuri sinun kanssasi ja on kiinnostunut juuri sinun pienistä arkisista asioistasi. Kristillisen kirkon opetus on alusta saakka ollut, että tie Jumalan luokse kulkee sanoja pitkin. Koulu voi edelleen järjestää joulukirkon H uolestuneiden on syytä rauhoittua. Jumala vain on ja luo uuttaa
Hiilineutraali kirkko sai 215 000 euroa Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2020 sekä toimintaja taloussuunnitelma vuosille 2020–2022 hyväksyttiin. Sen mukaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on tehtävä sidonnaisuusilmoitus muun muassa johtotehtävistä tai luottamustoimista elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Rahaa myönnettiin pyhiinvaelluskeskuksen perustamiseen ja hiilineutraaliuden edistämiseen kirkossa. seurakuntien päätösten valmisteluun. Aloitteen lähtökohtana on vuonna 2017 voimaan tullut uusi kuntalaki. Hanketta on valmisteltu ja siitä on käyty keskusteluja Turun kaupungin, Åbo Akademin, Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sekä Turun tuomiokirkkoseurakunnan kesken. Kirkon energiaja ilmastostrategiaan Hiilineutraali kirkko 2030 budjetoitiin 215 000 euroa vuodelle 2020. Seurakunnille annetaan energianeuvontaa, ja fossiilista energiaa käyttäviä seurakuntia tuetaan siirtymisessä fossiilittomiin energialähteisiin. Nuorille vaikuttajaryhmiä seurakuntiin Jokaiseen seurakuntaan tulee vastaisuudessa perustaa nuorten vaikuttajaryhmä. uudet edustajat valitaan 11.2.2020 järjestettävillä vaaleilla. Suomen ensimmäistä pyhiinvaelluskeskusta suunnitellaan Turkuun. Hallituksen esitys uudeksi kirkkolaiksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 14.11.2019 4. Turkuun halutaan pyhiinvaelluskeskus Pyhiinvaellustoiminnan kehittämiseen ja pyhiinvaelluskeskuksen valmisteluun myönnettiin 40 000 euron vuotuinen määräraha vuosille 2020–2022. uutiset | kirkon tulevaisuus | K irkolliskokous kokoontui nykyisellä kokoonpanollaan viimeiseen istuntoonsa Turun kristilliselle opistolle 4.–8.11. Ilmoitus pitää tehdä myös merkittävästä varallisuudesta ja muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamusja virkatehtävien hoitamisessa. Hankkeen rahoituksen on siis määrä tulla useasta lähteestä. Tuija PyHäraNTa, Olli SePPälä, Meri TOivaNeN Kirkolliskokous kokoontui viimeisen kerran. Kummien määrää koskevan muutoksen on määrä tulla kirkkojärjestykseen samalla, kun uudistettu kirkkolaki ja kirkkojärjestys tulevat voimaan, arviolta ensi vuoden alussa. Raha käytetään pyhiinvaelluskoordinaattorin palkkaamiseen. Ohje koskee kirkon luottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Viikon aikana se teki muutoksia kummien vähimmäismäärään, päätti seurakuntiin perustettavista nuorten vaikuttajaryhmistä sekä ohjeiden laatimisesta sidonnaisuuksien ilmoittamiseen. Tämä on ollut mahdollista vuodesta 2010 lähtien kirkkoherran päätöksellä. Pyhiinvaelluskoordinaattori kehittää pyhiinvaellustoimintaa ja koordinoi pyhiinvaelluskeskushanketta. Lisäksi selvitetään seurakuntien kiinteistöjen energiamuodot ja tämänhetkisten hiilipäästöjen määrä. Kirkolle ohjeet sidonnaisuuksien ilmoittamisesta Kirkolliskokous lähetti kirkkohallituksen valmisteltavaksi ohjeet sidonnaisuuksien ilmoittamisesta. Kirkon keskusrahaston osallistumisen edellytyksenä on, että myös muut hankkeen toimijat tekevät myönteisen päätöksen rahoituksesta. Muutoksella halutaan helpottaa kastejärjestelyjä ja madaltaa kynnystä kastaa lapsi tai aikuinen kirkon jäseneksi. Tarkoitus on lujittaa nuorten seurakuntayhteyttä ja lisätä heidän osallisuuttaan kirkon hallinnossa. Kastettavalle riittää yksi kummi Kastettavalla pitää olla aiemman kahden kummin sijaan vähintään yksi kummi, joka on konfirmoitu ja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. Ryhmien tarkoitus on saada konfirmoidut, alle 29-vuotiaat nuoret osallistumaan Kirkolliskokous naputteli viimeiset päätöksensä demokratia | Kotimaa kokosi tärkeimmät päätökset kirkolliskokouksen syysistuntoviikolta. Hankkeessa kartoitetaan seurakuntien metsäomaisuus sekä sen toimiminen hiilinieluna ja -varastona. Jatkossa erillistä päätöstä ei enää tarvita. Seurakunta voi perustaa ryhmän yksin tai esimerkiksi yhdessä naapuriseurakunnan kanssa. Päätös nuorten vaikuttajaryhmistä tulee voimaan samaan aikaan uuden kirkkolain ja kirkkojärjestyksen kanssa
32 allekirjoittajaa ilmaisi tukensa Räsäselle ja ilmoitti puolustavansa sananvapautta ja uskonnonvapautta. Seppo Häkkinen kirjoitti, että valtakunnansyyttäjän ratkaisu ”koettelee ymmärrettävästi monen oikeustajua”. ”Jumalan tahdosta ja seksuaalisuudesta voidaan tietenkin olla myös aivan toista mieltä kuin Räsänen, ja sekin on julkisuudessa 32 kirkolliskokouksen jäsentä otti kantaa Päivi Räsäsen puolesta reaktiot | Useat piispat kommentoivat kansanedustajaan kohdistuvia rikosepäilyjä. Allekirjoittajien mielestä Päivi Räsänen ei ole kyseenalaistanut homoseksuaalien ihmisarvoa, halventanut, solvannut tai uhannut heitä. Valtakunnansyyttäjä kertoi viime viikolla määränneensä toimitettavaksi esitutkinnan Räsäsen kirjoituksesta, jonka Luther-säätiö julkaisi vuonna 2004. Oikeuslaitokseen luottamista peräsivät myös Matti Repo ja Jukka Keskitalo. Lisäksi hän sanoi pitävänsä tärkeänä, että keskustelussa tuodaan esiin toisaalta kirkon ehdoton kanta uskonnonvapaudesta tärkeänä arvona ja toisaalta myönnetään, että demokraattisessa yhteiskunnassa erilaiset vapaudet voivat joutua kohtaamaan. Hän jatkoi, että julkinen, kriittinenkin keskustelu on kuitenkin vapaan yhteiskunnan merkki. Verkossa edelleen oleva 24-sivuinen pamfletti käsittelee homoseksuaalisia suhteita ja kristillistä ihmiskäsitystä. Hän arveli, että uskonnonvapauden puolustaminen on ehkä helpompaa silloin, jos sitä rikotaan kaukana kuin jos se on uhattuna lähellä. Allekirjoittajien mukaan poliisi tai oikeuslaitos eivät voi ratkaista sellaisia asioita kuin raamatuntulkinnan oikeellisuus tai Jumalan tahdon mukainen seksuaalisuus. ”Perustellusta uskonnonvapauden kaventumista koskevasta huolesta huolimatta ei mielestäni ole syytä ylidramatisoida asiaa”, Keskitalo kirjoitti. Allekirjoittajien nimilistan voi lukea Kotimaa24:stä. Hän kuitenkin totesi, että Kirkkohallitus pyrkii toimimaan niin, että suomalaisessa yhteiskunnassa voidaan jatkossakin harjoittaa uskontoa, myös kristinuskoa, julkisessa tilassa. | Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva sallittava”, vetoomuksessa kirjoitetaan. Elämme Suomessa edelleen oikeusvaltiossa”, Häkkinen kirjoitti. Laajasalo sanoi pitävänsä Räsäsen kirjoituksia väärinä, vahingollisina ja kristillisen lähimmäisenrakkauden vastaisina. ”Poliisin ja oikeuslaitoksen tulee puuttua sellaiseen uskonnollisuuteen, joka uhkaa yksilön tai ihmisryhmän yhteiskunnallista asemaa, kunniaa, omaisuuden suojaa tai ruumiillista koskemattomuutta.” Kirkolliskokoukseen kuuluu 109 jäsentä, joista 96 on vaaleilla valittuja edustajia. Vetoomus julkaistiin alun perin Seurakuntalainen.fi-sivustolla. ”Kyse ei ole kristittyjen vainojen alkamisesta tai Raamatun kieltämisestä, vaikka saamistani monista yhteydenotoista niin voisi päätellä. Molemmissa tapauksissa kansanedustajaa epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. ”Jos kansalaiset eivät voi ilmaista toisistaan poikkeavia mielipiteitä esimerkiksi eettisistä ja elämäntyyliä koskevista kysymyksistä pelkäämättä rikkovansa lakia tai syyllistyvänsä vihapuheeseen, se on omiaan tukahduttamaan demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluvaa vapaata keskustelua”, kirkolliskokousedustajien vetoomuksessa kirjoitetaan. KOTIMAA | 14.11.2019 5. Räsäseen kohdistuu tällä hetkellä myös toinen rikosepäily, joka liittyy hänen kesällä julkaisemaansa Twitter-viestiin. Kuvassa Räsänen eduskunnassa syyskuun lopussa. Niiranen halusi tietää, miten piispat ja Kirkkohallituksen johtavat viranhaltijat osallistuvat uskonnonvapauden puolustamiseen Räsäsen tapauksessa. Edustaja Pekka Niiranen muistutti puheenvuorossaan, että kirkko on eri yhteyksissä kertonut puolustavansa uskonnonvapautta. Päivi Räsäsen tilanne nousi esiin myös kirkolliskokouksessa pidetyllä Kirkkohallituksen kyselytunnilla. Kansanedustaja Päivi Räsästä epäillään kahdessa eri esitutkinnassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuija PyhäRanTa, MeRi Toivanen ” On pakko punnita sitä, millä tavalla erilaisia vapauksia suhteutetaan toinen toisiinsa. Vastauksessaan arkkipiispa Tapio Luoma kertoi pitävänsä tarpeellisena sitä, että uskonnonvapaudesta nyt keskustellaan. Viikon aikana Räsäsen tilannetta kommentoivat sosiaalisessa mediassa ainakin piispat Teemu Laajasalo, Seppo Häkkinen, Matti Repo ja Jukka Keskitalo. – Silloin on pakko punnita sitä, millä tavalla erilaisia vapauksia suhteutetaan toinen toisiinsa, Luoma sanoi. Uskonnonvapauden näkökulmasta Laajasalo piti kuitenkin huolestuttavana, että Suomessa epäillään kyseisiä sanoja rikokseksi. | esitutkinnat | J oukko kirkolliskokousedustajia julkaisi viime viikolla vetoomuksen, jossa he ottivat kantaa kansanedustaja Päivi Räsäseen (kd.) kohdistuviin esitutkintoihin. Vetoomuksen allekirjoitti näin ollen joka kolmas edustaja. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna sanoi, ettei hänellä ole asiaan Kirkkohallituksen puolesta lisättävää
Oikaisu Teologien Rooman-matkaa käsittelevässä jutussa ”Kaksi kohtaamista paavin kanssa” (Kotimaa 7.11.) oli virheitä. Raportin mukaan usko voi kuitenkin olla myös riskitekijä, jos esimerkiksi uskontoon liittyvät käytösnormit ovat leimaavia ja vaikeuttavat avun hakemista. uutiset | lyhyesti | | kriisit | I tsemurha tekee kärsimyksen kysymykset hyvin eläviksi, Jenni Tabell toteaa. Tabellilla on myös omakohtaista kokemusta tutkimastaan aiheesta. Vuosina 2016 ja 2017 itsemurhakuolleisuus kääntyi kuitenkin taas kasvuun. alkaen niin kauan kuin lehteä ei voida jakaa normaalisti tilaajille. Uskontojen suojaava vaikutus riippuu siis kulttuurisesta kontekstista. Olen miettinyt, liittyykö se omaisten häpeään tai syyllisyydentunteeseen vai pelätäänkö sitä, miten pappi suhtautuu. Myös pohdinnat kuoleman jälkeisestä elämästä tulivat esiin lähes kaikilla. Itsemurhan kohtaaminen synnyttää ihmisessä usein rajun kriisin ja ravistelee perusluottamusta elämään. Jenni Tabell, 30, on kirjallisuustieteen ja teologian maisteri sekä pappi. – Tein aikoinaan harjoittelun Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset -järjestöllä. Sen sijaan hän saarnasi vuonna 2016 reformaation muistovuoden ekumeenisessa rukoushetkessä Lundin tuomiokirkossa. – Saattohartauksissa olen joskus kokenut, kuinka moni asia kohtaamisessa kertoo siitä, että kuollut on tehnyt itsemurhan, mutta omaiset eivät puhu siitä suoraan. Asia on vaikuttanut myös uskonnollisuuteeni. Siellä huomasin, että monet itsemurhaa yrittäneiden omaisista, puolisot, lapset tai sisaret, olivat jääneet vaille tukea, näkymättömiin. 1000-luvulta 1400-luvulle itsemurhan vastustuksesta tuli Euroopassa osa yhteiskuntajärjestelmää ja itsemurha kriminalisoitiin. Itsensä surmaamista ei ennen 400-lukua paheksuttu kuolemansyntinä. Tabell toivoikin saavansa tutkimuksellaan myös itsemurhaa yrittäneiden ja heidän läheistensä äänen kuuluviin. SuoLopulta on armo suru | Jenni Tabell tutki gradussaan, miten läheisen itsemurha tai oma itsemurhayritys vaikuttaa hengellisyyteen. kotimaa.fi/lehti. Ainakin näitä asioita kertoivat pohtineensa monet Tabellin tutkimukseen osallistuneista. Samalla mieleen voi nousta kysymys, onko Jumala olemassa, ja jos on, miksi hän sallii ihmisen kärsimyksen. Keräystuotto oli tänä vuonna osapuilleen samansuuruinen kuin 2018. Kotimaan näköislehti vapaasti luettavissa Kotimaa-lehti ilmestyy näköislehtenä verkossa myös postilakon aikana. Yhteisvastuukeräys tuotti yli kolme miljoonaa euroa Yhteisvastuukeräyksen tilitys luovutettiin perjantaina 8.11. Hiljaisuus itsemurhayrityksen ympärillä on mahdollisesti vieläkin suurempi kuin toteutuneen itsemurhan kohdalla. Varoilla avustetaan vähävaraisten lasten ja nuorten kouluttautumista Suomessa ja hauraissa maissa. Jenni Tabell uskoo, että suurin osa kirkon työntekijöistä suhtautuu omaisiin sielunhoidollisesti eli myötäelämisen ja lohdutuksen kautta. Kirjoituskutsuun tuli runsaasti vastauksia. Lehteä voi lukea osoitteessa www. Raportissaan Preventing Suicide (2014) WHO listaa suojaaviksi tekijöiksi muun muassa vahvat ihmissuhteet, hyvinvoinnin arkielämässä, positiiviset selviytymisstrategiat sekä hengelliset ja uskonnolliset uskomukset. keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Kirkkoisä Augustinuksen kirjoitukset aloittivat kuitenkin uuden vaiheen opillisessa suhtautumisessa itsemurhaan. Vasta 1700-luvulla valistuksen myötä asenteet itsemurhaa kohtaan alkoivat lieventyä, mutta hitaasti. Luterilainen maailmanliitto (LML) on perustettu vuonna 1947, ei 1954, eikä paavi Franciscus pitänyt saarnaa LML:n 50-vuotisjuhlan jumalanpalveluksessa. Korvauksena jakamatta jääneistä lehdistä Kotimaan määräaikaistilaajien tilauskautta pidennetään suhteessa lakon kestoon. Itsemurhat ovat vähentyneet tasaisesti Suomessa 1990-luvun huippulukemista. Hän oli vasta 13-vuotias, kun hänelle läheinen ihminen teki itsemurhan. Omaisten kohtaamiseen tarvitaan joka tapauksessa sensitiivisyyttä. Esimerkiksi itsemurhan tehneiden hautaamisesta kieltäydyttiin pitkään. Myös näköislehtien arkisto on samalla ajanjaksolla vapaasti käytettävissä. Tällä hetkellä hän toimii aluepappina Järvi-Kuopion seurakunnassa. Yhteisvastuukeräyksen tuotto jaetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofiavun (60 prosenttia), Kirkon diakoniarahaston (20 prosenttia) sekä paikallisseurakuntien (20 prosenttia) kesken. Esimerkiksi WHO on velvoittanut kaikkia jäsenvaltioitaan sitoutumaan itsemurhalukujen laskemiseen kymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Maailman terveysjärjestö WHO on tutkinut itsemurhan riskitekijöitä sekä itsemurhalta suojaavia tekijöitä. Koen, että se on iso syy siihen, miksi ylipäätään kiinnostuin nuorena seurakunnan toiminnasta, Tabell miettii. Keräys tuotti 3 069 473,52 euroa. Kestotilaajille on suunnitteilla mahdollisuus Kotimaan tai Askelen lahjatilauksiin. Kirkon suhtautuminen itsemurhaan on vaihdellut historian saatossa. Augustinus rinnasti itsensä surmaamisen murhaan ja laajensi Älä tapa -käskyn koskemaan myös sitä. Näköislehti on vapaasti luettavissa 14.11. Tabell ajattelee, että kokemus on vaikuttanut syvästi hänen identiteettinsä ja koko elämäänsä. Monet seurakunnat ovat perustaneet sururyhmiä nimenomaan itsemurhan tehneen omaisille. Esimerkiksi marttyyrikuolemia ihannoitiin kunniallisina tekoina. KOTIMAA | 14.11.2019 6. Vatikaanin toinen kirkolliskokous alkoi vuonna 1962, ei 1963, kuten jutussa väitettiin. Eri tahot ovat tehneet pitkään työtä itsemurhien ehkäisemiseksi, mutta poliittisella tasolla työ ei tunnu tuottavan tulosta. – Luulen, että ilman tuota tapahtumaa olisin aivan eri ihminen. Itsemurhaa alettiin pitää kuolemansyntinä, jota ei voinut saada anteeksi. Viime vuosisadan puolivälistä lähtien kirkon huomio on kiinnittynyt kuitenkin diakoniaan, omaisten lohduttamiseen ja itsemurhien ehkäisyyn
– Siinä joutuu vain jättäytymään Jumalan armon varaan. Itsemurhaa yrittäneillä muutokset olivat pienempiä. Rukous saattoi liittyä esimerkiksi toiveeseen, että Jumala ottaisi vastaan. itsemurhan tehneiden muistoksi sytytettiin kynttilöitä Vanhan kirkon edustalla Helsingissä 19. Se voi lisätä itsemurhariskiä. Tabellin eri kanaviin lähettämä kirjoituspyyntö itsemurhasta ja uskosta tuotti 153 vastausta, joissa eri-ikäiset ihmiset kertoivat omin sanoin kokemuksistaan. Epäusko saattoi olla tilapäistä tai ristiriitauttavaa. – Itsemurhaa yrittäneiden kertomuksissa nousi esiin kysymys, miksi Jumala antaa yrittää itsemurhaa, mutta sitten hän ei annakaan kuolla, Tabell kertoo. marraskuuta 2017. – Useimmat omaisista kokivat, että itsemurhakriisi oli vahvistanut Jumala-uskoa, Tabell kertoo. Osa itsemurhaa yrittäneistä kertoi rukoilleensa myös itsemurhan hetkellä. • Itsemurhan tehneiden muistopäivää vietetään sunnuntaina 17.11. ” Mielenterveysongelmat, kuten masennus, voivat heijastua myös hengellisyyteen. Itsemurhaa yrittäneillä ajatus pelastuksesta ei ollut yhtä vahva tai he kiersivät aiheen. Rukoileminen toi monille omaisille lohtua. Kirjoituskutsuun vastanneet pohtivat elämän ja kuoleman tarkoitusta. Kriisi saattoi aktivoida uskonnollista elämää, mutta osa ilmaisi myös pettymystään seurakuntaan. | Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto KOTIMAA | 14.11.2019 7. – Hengellisyyteenkin voi tulla ikään kuin epäterveitä piirteitä. Kirjoittajat kertoivat pohtineensa myös sitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Omaiset kertoivat myös voimakkaista epäuskon kokemuksista, jotka heräsivät etenkin heti läheisen itsemurhan jälkeen, kriisin alkuvaiheessa. Lähes kaikki vastaajista olivat kristittyjä. Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto 2019. Osalla tapahtumasta oli kulunut vasta vähän aikaa, toisilla jopa vuosikymmeniä. Jumalaa kohtaan tunnettiin monenlaisia tunteita, vihaa ja rakkautta. Tutkimuksen mukaan omaisten uskonnollinen tila muuttui selvästi itsemurhakokemuksen jälkeen. Tabell kertoo olevansa hämillään ja kiitollinen siitä, miten avoimesti ja suoraan ihmiset kirjoittivat itselleen kipeistä asioista. Voimakkaimmin teksteistä nousi kuitenkin esiin, ehkä yllättäenkin, armo. Uskomaan, että hän on läsnä siinä kuolemassa, Tabell sanoo. Tutkimuksessa toistuu hämmennys ja varovainen toivo. Useimmilla kuolemakäsitykset muuttuivat armollisemmiksi. Ajatus kuolemanjälkeisestä elämästä ja toivo jälleennäkemisestä toivat lohtua omaisille. Muutamalla vastaajalla epäusko jäi pysyväksi tilaksi. Itsemurhakriisin merkitys spiritualiteettiin ja käsitykseen kuolemanjälkeisestä elämästä”. Itsemurha tuntuu olevan aihe, josta on lopulta vaikea sanoa oikein mitään. Kärsimyksen kysymykset tulivat esiin kipeästi. Mielenterveysongelmat, kuten masennus, voivat heijastua myös hengellisyyteen, Tabell pohtii. mi ei ole ottanut asiaan mitään kantaa. – Tuli sellainen olo, että tämä todella puhuttelee. Pro gradu -tutkielmassaan hän analysoi lopulta 53:a kirjoitusta. Maija Repo • Jenni Tabellin pro gradu -tutkielma ”Etkö Jumala sinäkään jaksanut
Löydetään selkeä näky siitä, millainen halutaan olla, ja kolmesta viiteen keskeistä asiakokonaisuutta, jotka vievät tavoitteeseen. Toki hyviäkin tuloksia on, mutta kyllä ne häviävät hyvin vaikkapa kirkon 200-sivuiseen tulevaisuusmietintöön. Tarvitaan keskittymistä ja rohkeita kysymyksenasetteluita. Puhutaan maallikkouden vahvistamisesta, mutta näin on tehty sata vuotta. Vaikka ne ovat tärkeitäkin teemoja, niistä puhuminen ei edusta minkään sortin luovuutta. Nahkakantinen Raamattu ja virsikirja Lahja jolla on merkitys tä Kotimaiset Raamat tumme ovat valmistettu laadukkaana käsityönä KOTIMAA | 14.11.2019 8. Miksi kirkko hoitaa asioita, joiden hoitaminen kuuluisi yhteiskunnalle. Nykyaikainen strategiatyöskentely on kevyt, mutta laadukas prosessi. Itse strategian tekeminen ei saa viedä kaikkia voimia. Puhutaan yhtymistä, seurakuntien yhdistymisestä tai yhteistyön kehittämisestä. enää kovin pitkään nykyiseen valtavaan hallinnon ja hallintoelinten määrään. Jäsenmäärän ja talouden romahtamisen lisäksi tosiasia on esimerkiksi rippikoulun antaman ”tukijalan” pettäminen lähitulevaisuudessa. Entä kuka uskoo, että kokonaiskirkolla tai seurakunnilla on varaa Kirkon strategiatyö kaipaa uskallusta ” Mitkä työalat ajetaan alas, kun ei loputtomiin voi yhdelle henkilölle sysätä uusia vastuita. Edelleenkin näyttää siltä, että asian kanssa on vain puuhasteltu. On perustettu erilaisia työryhmiä ja tulevaisuuskomiteoita, joille asia on sysätty. tulevaisuus | Vanhoista palikoista uudelleen järjestelemällä ei tule uutta. Pää on pantu pensaaseen. Tulevaisuuden hahmottamisessa ja haltuun ottamisessa on jämähdetty vanhoihin malleihin niin kokonaiskirkon kuin joidenkin seurakuntien kohdalla. Jos resurssit tipahtavat puoleen, näyn ei tarvitse muuttua, mutta keinot varmaankin muuttuvat. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Näin on ainakin osittain siksi, että suurella osalla henkilöitä, jotka asian kanssa ovat olleet eniten tekemisissä, oma tulevaisuus ja eläke on jo turvattu. Mitkä työalat ajetaan alas, kun ei loputtomiin voi yhdelle henkilölle sysätä uusia vastuita. Strategiatyö on sitä, että oikeasti tehdään valintoja ja keskitytään. pipl i akauppa fi On aika ihmeiden 9,90€ Vauvan oma Rapinaraamattu Sisältää psalmiin pohjautuvan laululeikin Vastustamattoman mukava ja rapiseva pehmokirja Hopeariipukset IKUINEN YSTÄVÄ Tyylikästä suomalaista muotoilua HERRAN SIUNAUS Laatassa siunaava teksti muinaisella kielellä Tutustu ja tilaa pipliakauppa . V uosikymmeniä on jo kauhisteltu evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärän laskua. Milloin luovutaan osasta ammattinimikkeitä, kun ne eivät enää kuvaa henkilön toimia. Lähtökohdan tulisi olla tosiasioiden tunnustaminen oikeasti, ei vain vähän sinne päin. On selitetty, että olemmehan vielä valtakirkko. Nyt tarvitaan luovuutta löytää uudet palikat. Miten pitkään seurakunnan jäsenet maksavat kirkkoon kuulumattomien palveluita. Seurakuntien strategiatyössä tarvitaan nyt rohkeutta. ErKKi KurrOnEn Oulu Yllätä lahjalla, jolla on merkitystä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Nyt tarvitaan luovuutta löytää uudet palikat, kirjoittaa Erkki Kurronen. Kulutetaan aikaa ja rahaa, mutta tulokset ovat yleensä vaatimattomia. alennus pipliakaupassa alennuskoodilla IHMELAHJAT Voimassa saakka pipl i akauppa fi . Vanhoista palikoista uudelleen järjestelemällä ei tule uutta. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi
Tulkoon heidät tässä mainituksi. Mieluummin tulisi valita keskinäisen kunnioituksen ja kanssakäymisen dialogi. Se on herättänyt monissa lukijoissa aivan aiheellisen kysymyksen. Eikö tämä ole juuri sitä uskonnonvapautta, joka nykyisin on entistä tärkeämpää. Partioliikkeen 60 000 jäsenen joukossa on valtaosa niitä, jotka hyväksyvät lupauksessa Jumala-sanan. Tarkoitus ei voi kuitenkaan olla se, että uskostaan kiinnipitävien tulisi kieltää tai piilottaa uskonsa. Jos rippikouluperheitä on 300 ja jokaisen perheen kanssa puhutaan vartti, niin kesto on 75 tuntia. Kolme alkuperäisistä matkalaisista, Eero Bäckman, Kalevi Takanen ja Sirkka Pöllänen, ovat jo siirtyneet iäisyyden rajan taakse, myös professori Seppo A. Samalla tavalla voi laskea uusia lapsia saaville perheille soittamisen. Kuva on puolen vuosisadan takaa. Ideana on yksinkertaisesti olla yhteydessä perheisiin heidän elämänsä tärkeissä vaiheissa. Kaikki olemme jo eläkkeellä kirkon eri tehtävistä, Kyllikki Tiensuu Helsingin yliopistosta, osalla meistä oli myös puoliso mukana matkalla. rehtori Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Partiolupaukseen kaksi vaihtoehtoa Kotimaa-lehti antoi kiitettävästi palstatilaa, peräti viidelle sivulle ulottuvalla kuvauksellaan jo ikääntyneiden teologian ylioppilaiden ”riemumatkasta” Roomaan (Kotimaa 7.11.). Teemu LaajasaLo Kirjoittaja on Helsingin hiippakunnan piispa. Kaikille kuuluu oikeus tunnustaa oma uskonsa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa. Muutoksen perustelut kuulostavat tutuilta: kaikilla tulee olla mahdollisuus omaan uskonsa ja uskonnottomuutensa mukaiseen elämään. KOTIMAA | 14.11.2019 9. Toinen haaste kuuluu: miten saisimme rakennettua sellaisen kokonaiskirkollisen tavan, jolla kasvava nuori aikuinen saatettaisiin uuteen kotiseurakuntaansa opiskelupaikkakunnalle muutettaessa. Matkan primus motor oli professori Kyllikki Tiensuu. Jos kymmenen ihmistä tekee tämän, se on yksi työpäivä vuodessa. Haluankin esittää alun kysymyksen uudelleen: onko kyse siitä, että emme tiedä mitä pitäisi tehdä, vai onko kysymys siitä, että emme vain tee. ” Onko kyse siitä, että emme tiedä mitä pitäisi tehdä, vai onko kysymys siitä, että emme vain tee. Ja miten hänet otettaisiin uudella paikkakunnalla vastaan. Kaksi lupausta olisivat sanamuodoiltaan muuten samanlaiset, mutta toisessa mainittaisiin nykyiseen tapaan Jumala. Matkalaiset tänä vuonna olivat Risto Cantell, Veli-Matti Hynninen, Kaarina Koho, Risto Krogerus, Jukka Leino, Kyllikki Tiensuu ja Olli Vuorinen. Me muu joukko olimme riemumatkalla, kuten Kotimaa-lehti osuvasti ja monimerkityksellisesti luonnehti. Risto Cantellin takana näkyvät Katri Kuoppalan kasvot. Rantala, Elina Paloheimo ja Markku Tapio, oli nyt estynyt lähtemästä mukaan ”riemumatkallemme”. Eli miten teemme systemaattisen jokaista seurakuntaa koskevan mallin, jossa poismuuttavat otetaan yksi kerrallaan haltuun ja yhdistetään vastaanottavan seurakunnan kanssa. Onko kyse siitä, että emme tiedä, mitä pitäisi tehdä, vai onko kysymys siitä, että emme vain tee. K irkkokäsikirjan synnintunnustuksessa sanotaan: ”Usein olemme vain puhuneet, kun olisi pitänyt toimia.” Tämä on meille hyvä synnintunnustus. Viisi vuoden 1969 matkalaisista, Marja Hynninen, Katri Kuoppala, Taru Matikainen os. Kirkkoneuvos Risto Cantell otti vastuulleen tiedotuksen, samoin kuin vuonna 1969. Lehden kansikuvassa paavin vastaanotolta ovat palaamassa vasemmalta lukien Risto Krogerus, Elina Paloheimo, Risto Cantell, Kaarina Koho ja Jukka Leino. Esitän kaksi haastetta. Kirkon ja partion yhteyttä syvästi uhkaavasta tilanteesta päästäisiin, jos partioliike hyväksyisi kahden lupauksen ratkaisun. Suomen Partiolaiset on tekemässä merkittävää eroa Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ehdottaessaan partiolupauksesta Jumala-sanan poistamista. Teinonen ja hänen Riitta-puolisonsa ovat kuolleet. arTo Kaarma pastori, em. Jutusta ei monista kuvista ja paljosta tekstistä huolimatta käynyt ilmi, keitä näillä matkoilla oli mukana. Olemmeko keskittyneet puhumaan vai toimimaan. mitä olemme vuosikymmenessä tehneet. Kaarina Koho on vuosikymmeniä sitten kääntynyt katolilaiseksi ja toimii dominikaanisena maallikkosisarena. Tämä ei voi olla vain yksittäisten innokkaiden ihmisten vastuulla. Olemme erittäin hyviä rakentamaan laitureita, mutta huonoja rakentamaan siltoja. Olemme jo pitkään pelotelleet toisiamme uhkakuvilla ja hurjalla tulevaisuudella kirkon tunnuslukujen haasteiden kanssa. Vuosikymmenen vaihtuessa on hyvä pohtia, mitä olemme kymmenessä vuodessa tehneet. risTo Krogerus Keitä Roomassa olikaan. Hän kantoi vastuun matkan suunnittelusta ja käytännön järjestelyistäkin pääosin. Haastan ensinnäkin jokaisen hiippakunnan kehittämään mallin, jossa systemaattisesti ja mitatusti jokaisessa seurakunnassa soitetaan aktiivisesti kaikkiin perheisiin, joissa lapsia syntyy, ja niihin perheisiin, joissa on rippikoulun kävijöitä. Jos tiedämme, mitä kirkon hyväksi ja ihmisten saattamiseksi Kristuksen omiksi pitää tehdä emmekä silti sitä tee, on syy useamminkin hiljentyä tuohon alun synnintunnustukseen
Viimeisin lukemani teos on Peter Halldorfin Andens folk. Elämässäni olen ylpeä siitä, että olen pystynyt tekemään työni nuoruudessa saamani näyn mukaan sekä siitä, että olen saanut elää yhdessä vaimoni Lean kanssa yli 60 vuotta ja saanut ympärilleni lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten toivoa antavan joukon. Tarkastellessaan itselleen rakkaan liikkeen nykytilaa Luoto näkee hyvää muutosta: risti ja Helluntailiikkeen mies Valtter Luotoa voi luonnehtia helluntaiherätyksen grand old maniksi. Epävarma ja rikkinäinen nuori mies löysi suunnan ja rohkeuden saarnaaja Aarne Ylpöltä saamastaan profetiasta: ”Sinulla on tehtävä, josta sinä et vielä tiedä.” – Ylppö oli pieni mies, voimakkaat silmälasit, väkevä julistaja, jollain lailla patriarkaalinen hahmo. Rukoilen läheisten ja monien asioiden puolesta. On menoa, vauhtia, mutta ei hiljaisuutta, syvyyttä. Helluntailaisessa julistustoiminnassa Valtter Luoto on ollut mukana siitä lähtien, kun isä osti hänelle haitarin vuonna 1951. Kotimaan lukijat tuntevat luterilaisen kirkon pylväitä viime vuosikymmeniltä, mutta entä jos katsomme helluntaiherätyksen suuntaan: kuka siellä voisi olla pylväs. Eläkkeelle hän jäi 1999. Tässä jutussa vakavasti sairas eläkeläinen katsahtaa elämäänsä ja helluntailiikkeen tilanteeseen. Kuka. haastattelu J o alkuseurakunnassa joitakin ihmisiä pidettiin seurakunnan pylväinä, henkilöinä, jotka kannattelevat kirkkoa ja joiden varaan uudet kerrokset rakentuvat. Veikko Valtter Luoto, 83 Juuri nyt vähän kirjoittelen. Tehtävä kuljetti Luodon 1960-luvulta alkaen helluntaiherätyksen lehtija kirjakustannuksen johtoon ja Ristin Voitto -lehden päätoimittajaksi, vapaiden kristittyjen yhteistyöelimiin sekä ekumeenisiin yhteyksiin. Elämänsä aikana hän on pitänyt tuhansia saarnoja ja opetuspuheita. Aiemmin saattoi olla niin, että keskeistä oli elämän pyhitys, jonka kautta pyrittiin olemaan Jumalalle kelpaavia. Syvempää hengellistä elämää Luoto helluntailaisuuteen kuitenkin kaipaa. – Hetkittäin tulee tunne pintaliidosta, ja jumalanpalvelukset saattavat olla festarikonsertteja äänineen ja valoineen. armo ovat tulleet julistuksessa yhä enemmän keskukseen. Kristillinen lehti ei voi olla vallankäytön väline, jossa toisia yhteisön jäseniä nostetaan ja toisia lasketaan, hän toteaa. Jos sitten joku lankesi, hän sai helposti ympärilleen koko joukon syyttäjiä. – Kun tänään sanoma rististä on enemmän keskuksessa, monet ja monien taakat raukeavat. Luodosta piti tulla juristi, mutta sisäinen pakko ajoi hänet jättämään opinnot Helsingin yliopistossa. Katsellessaan taaksepäin Luoto kertoo kahden periaatteen hallinneen hänen työnäkyään: kaikkia ihmisiä on kohdeltava tasavertaisesti ja on pyrittävä raittiiseen uskonelämään. – Erityisen tärkeätä ihmisten tasapuolinen kohtelu on suhteessa julkisuuteen, jota esimerkiksi lehdissä julkaistut tekstit ja kuvat edustavat. – Raittiin uskon etsimisessä kuljetaan ääripäiden välissä: yhtäältä meitä kehotetaan pysymään sanassa eikä odottamaan ihmeitä, toisaalta emme saa langeta puhtaaseen järkiuskoon. Paras rukoukseni on kuitenkin: ”Tapahtukoon sinun tahtosi.” Luen historiaa ja raamattukirjallisuutta. Seurakuntaneuvos Valtter Luoto on jaksanut, saanut aikaan paljon ja ollut niin monessa mukana, että väistämättä häntä voi ajatella yhtenä 1900-luvun loppupuolen, ei vain helluntailaisuuden, vaan koko suomalaisen kristillisyyden pylväänä. Esimerkiksi television katselu oli aikanaan hyvinkin paha asia. TEksTi | kaLEVi ViRTanEn – kuVaT | Jukka gRansTRöm KOTIMAA | 14.11.2019 10. Minulle tärkeä ihminen, Valtter Luoto sanoo. Päivärytmi määräytyy kotona suoritettavan munuaisdialyysin mukaan
Sitä ei kuitenkaan syntynyt. » KOTIMAA | 14.11.2019 11. Lujuutta Luodolta vaadittiin myös Raamatun käännöskomitean jäsenenä 1974–1991, sillä uusi raamatunkäännös aiheutti helluntailaisuudessa melkoisen kriisin. – Istuessani tuolissani tunsin itseni yksinäiseksi ja niinpä huokasin ylöspäin, etten pääse tähän mukaan. – On myös väärää tähän hetkeen keskittymistä. Työtä hänen kanssaan tehneet kuitenkin tarkentavat: Valtter on ihmisenä pehmeä, mutta asiassa luja. ” Hetkittäin tulee tunne pintaliidosta, ja jumalanpalvelukset saattavat olla festarikonsertteja äänineen ja valoineen. Baptistikirkon irrottauduttua vuoden 1992 kirkkoraamatun käännöstyöstä helluntailaisia vaadittiin tekemään sama päätös. Meno oli melkoista ja lupaukset suuria. Ajatellaan, että juuri nyt Jumala tekee jotakin ainutlaatuista ja että Hän tekee tämän ensimmäisen kerran historiassa. Lujuutta häneltä on vaadittukin helluntaiherätyksen ”kirkolliskokouksen” Talvipäivien linjakeskusteluissa ja Ristin Voiton päätoimittajana. Auttaisi, jos tunnettaisiin vähän enemmän kristinuskon monivaiheista historiaa. Valtter Luotoa tuntevat luonnehtivat häntä usein samoin kuin Jeesus luonnehti Natanaelia: ”Siinä on oikea israelilainen, mies vailla vilppiä.” Luodon mieltä lämmittää tunnustus, jonka hän kerran kuuli keskustelukumppaniltaan: ”Sinä, Valtter, et ole kenenkään puolella, pyrit tasapuolisuuteen ja siihen, että kaikkia kuunnellaan.” Valtter Luoto on siis erinomainen kuuntelija ja rauhanrakentaja. Sitä on vaadittu myös vapaiden kristittyjen keskinäisissä keskusteluissa koskien vaikkapa raamatunkäännöstyöhön osallistumista. Luoto kertoo olleensa jokin aika sitten mukana ulkomaisen saarnamiehen tilaisuudessa. Minulle vastattiin: ”Ei sinun tarvitsekaan.” Keskellä kokousta ympärilleni syntyi hiljaisuuden kehä ja olin ristin juurella
– Eläväisessä liikkeessämme on tänäänkin saarnaajia, jotka eivät käytä vuoden 1992 käännöstä, Luoto kertoo. Onko aatteissa enää vallankumous potentiaalia. 40 hengellistä ohjaajaa eri vuosisadoilta. Kirja tuo niin varhaisten vuosisatojen mestareiden kuin nykyajan mystikkojen elämän, opin ja harjoitukset tuoreella tavalla lukijan ulottuville. Oli vaikea hyväksyä ajatus, että sanatarkka käännös tosiasiassa johtaa harhaan. Varhaiskirkon diakoni Stefanos suututti juutalaiset vallan pitäjät ja kivitettiin kuoliaaksi, Assisin Franciscus mullisti kirkkoa 1200-luvulla ja maalais tyttö Jeanne d’Arc tarttui miekkaan 1400-luvun alun Ranskassa. VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Teoksessa esitellään n. haastattelu Monet osasivat Raamattua ulkoa ja monia puheita oli pidetty juuri ”tuosta sanasta”, mutta nyt juuri sitä sanaa ei enää erilaisesta käännösperiaatteesta johtuen tekstissä ollutkaan. Pyhä Henki on puhunut. He johdattavat esseistin pohtimaan ajatusten ja tekojen suhdetta myös ja ennen kaikkea nykymaailmassa. Näistä tekstejä voi käyttää esimerkiksi hartauspuheiden, koulujen aamunavauksien tai raamattupiirikeskustelujen pohjana. Jumalallista johdatusta toisen ihmisen profeetalliseksi koettujen sanojen myötä Luoto sanoo saaneensa muutaman kerran: ”Älä lähde, tämä on sinun paikkasi”, ja myöhemmin vuosien päästä uusi viesti: ”Sinä tulet seisomaan eturivissä joukoissani!” – Näiden hetkien kautta olen sisäisesti vakuuttunut ja tajunnut, että tämä ei nyt ole omaa ajatteluani, omaa sisäistä puhettani, vaan sanat tulevat jostain muualta. 21,90 (25,90) 21 90 Lauri Maarala, Matti Pikkujämsä (kuv.) Gurun opissa Toivoa ja inspiraatiota, kristillisen mystiikan, spiritualiteetin ja rukouksen opettajilta. Valtter Luoto oli mukana vuoden 1992 raamatunkäännöstä valmistelleessa komiteassa 1974–1991. Hinnat alk. 28,30 (31,60) PERUSSANOMA 28 30 Antti Nylen Kolme pyhää Uskon ja poliitiikan merkityksestä kolmen marttyyrin elämän pohjalta. Tällöin mieli on rauhoittunut ja tie auennut eteenpäin. 3,50 . 020 754 2350 A ARTEITA Kristilliset joulukalenterit Upeita vanhanajan joulukalentereita, laaja valikoima, myös Reilun Kaupan suklaa kalenterit. Eero Junkkaala Arkeologian aarteita – Katsaus Israelin uusimpiin kaivauksiin Kirjassa kerrotaan uusimmista löydöistä ja kerrataan myös tärkeimpiä aikaisempia, Raamatun historian kannalta merkittäviä tutkimustuloksia. 19,60 (25,90) 19 60 KOTIMAA | 14.11.2019 12. Kirjassa on ohjeita löytöjen soveltamisesta Raamatun ymmärtämiseen ja tulkintaan sekä oman elämämme kysymyksiin. Lujuutta Luodolta tarvittiin silloinkin, kun Kristilliset Kustantajat ry perustettiin vuonna 1972 ja Ristin Voitto liittyi tähän yhteistyöjärjestöön. – Monet pelkäsivät, että yhteistyö merkitsee suuremmalle luterilaiselle kirkolle häviämistä ja totuuden myymistä. Ja mitä se ”pyhyys” oikein on
Minulle on ollut tärkeätä noudattaa ohjetta ”opeta heille sanaani”. Luoto, joka ei ollut pitänyt Liskin ohjauksesta, vastasi: ”Kun nyt suoraan kysyt, kerron suoraan, en pitänyt ollenkaan.” ”Halleluja”, kuului Maunulan vastaus Lapualta Kosolan talosta. Voisiko matka jouluun olla iloinen ja tyyni. Silloin ratkaisuksi muodostui suora keskustelu vastuunkantajien kesken. – Lehden päätoimittajallakin pitää olla elävä yhteys siihen kenttään, johon hän lehteä tekee. – On ihmisiä, jotka katsovat, että nykytilanteessa, erityisesti vuonna 2002 syntyneen Suomen Helluntaikirkon kautta, helluntailaisuus on menettänyt alkuperäisen teränsä. Näytöksen lopussa ei taputettu, vaan väki nousi ylös ja veisattiin Paavon virsi. Tilaa 5.12. Viimeiset kiusaukset Toimiessaan yli kymmenen vuotta Kristilliset Kustantajat ry:n vastuutehtävissä Valtter Luoto oppi tuntemaan kaikki kristillisten tahojen kustantajat henkilökohtaisesti. Muutaman kerran Valtter Luoto on työurallaan kokenut sydämeen asti ulottuvan iskun, kun osa uskovista on vastustanut hänen linjauksiaan ja halunnut erottaa hänet vastuupaikoilta. Musiikkimies kun on, Luoto oli saanut lipun Viimeiset kiusaukset -oopperan erityisesti körttiläisille suunnattuun näytäntöön. Lähetä tilauksesi viimeistään 21.11.2019 klo 12.00 mennessä (Myöhästyneiden tilausten postituskulut ovat moninkertaiset.) osoitteeseen seurakunta@kotimaa.fi (ilmoita tilatessasi tilausmäärä/lehtien lähetysosoite/ yhteyshenkilö + puhelin /laskutusosoite jos muu kuin KIPA) Uskoa, toivoa & rakkautta Tämä tarjous on seurakunti en lisäksi voimassa kaikille Kotimaan lukijoille! Tilaa: asiakaspal velu@kotim aa.fi askellehti.fi RIKAS MIES JOKA ANTOI KAIKEN POIS JOULULLA EI OLE VAIHTOEHTOA KOLIN VAARAA VALLOITTAMASSA EIJA-RIITTA KORHOLA: OLLI VALTONEN: MINNA KETTUNEN: Joulun ja ilon kantaja 21 levollista adventin askelta JOULU ON JEESUKSEN SYNTYMÄJUHLA IDA ELINA: Seimi pysäytti Heikki Hurstin ja Ritva Oksasen Diakonissan matkassa Sodankylässä Uskoa, toivoa & rakkautta numero 9,50 € jouluun KOTIMAA | 14.11.2019 13. Siitä Luoto iloitsee, että Raamatun osaaminen ja ymmärtäminen on liikkeessä vahvistunut ja että hän on saanut olla tässä työssä mukana. Seuraavana aamuna Maunula soitti ja kysyi, mitä Luoto piti oopperasta. Hän oli merkittävä tekijä myös prosessissa, jonka seurauksena itsenäisten yhdistyspohjaisten helluntaiseurakuntien keskuuteen syntyi uskonnollinen yhdyskunta Suomen Helluntaikirkko vuonna 2002. Luoto oli nähnyt oopperan aikaisemmin ja pitänyt siitä. Luoto tietää avanneensa sulkeutunutta helluntailaisuutta sekä suhteessa muuhun vapaakirkollisuuteen että luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon. Diakoniatyöntekijän matkassa kuljetaan ihmisen arjessa ja jouluun voi siivouksen sijasta valmistautua tällä kertaa henkisin eväin. Nyt kuitenkin kyseessä oli uusi Paavo Liskin ohjaus. Paljon Raamatun tuntemista on lisännyt Keuruulla sijaitseva Iso Kirja -opisto ja sen koulutustoiminta sekä vuosikymmenien aikana julkaistut Raamatun tietokirjat ja Luodon kirjoittamat teokset. ” Auttaisi, jos tunnettaisiin vähän enemmän kristinuskon monivaiheista historiaa. Kuitenkaan Luoto ei ole kaikkein herkin helluntailainen tällaiselle uskolle. Hän toimi helluntailaisten valtuuskunnan puheenjohtajana luterilaisen kirkon kanssa käydyissä oppikeskusteluissa 1987–1989. Paavo Maunulasta hän kertoo jutun. Osasta kustannusjohtajia tuli henkilökohtaisia ystäviä, jotka ovat tavanneet vielä eläkeaikanakin. Askelen joulukuun numerossa valmistaudutaan jouluun kaikessa rauhassa. Joulun Askeleessa pop-kanteletar Ida Elina kertoo joulustaan ja kirjailija Kaisa Raittila johdattelee joulumeditaatioon. Bussilasteittain heränneitä Pohjanmaalta saapui oopperaan. Näistäkin hetkistä on selvitty, ja suuri oli se työtovereiden ja ystävien joukko, joka yhdessä Luodon kanssa iloitsi seurakuntaneuvoksen arvonimestä vuonna 2002. Erikseen Luoto mainitsee Lähetysseuran ja myöhemmin Kirjaneliön Tauno Väinölän, Herättäjä-Yhdistyksen Paavo Maunulan sekä Evankeliumiyhdistyksen Aimo Kymäläisen. Valtter Luodon elämänlanka on ollut aktiivinen mukanaolo paikallisseurakuntien elämässä julistajana ja opettajana. ilmestyvää Askel-lehteä jakoon esimerkiksi diakoniatyön tarpeisiin tai kiitokseksi kirkkokuoroille. Ensitreffit alttarilla -pappi Kari Kanala paljastaa, mihin seimen hahmoon hän samaistuu. – Olen ehkä liiankin kriittinen. Naisten Pankin perustajiin kuuluva Satu Mehtälä puhuu hyvän tekemisestä. Kerran Luoto on ajatellut, että nyt ainoa ratkaisu on eropyyntö. Tarjoamme mahdollisuutta tilata uudistunutta Askelta nipputilauksena edullisesti jaettavaksi seura kunnan tilaisuuksiin tai lahjaksi seurakuntalaisille 1,69 euron kappalehintaan + postituskulut
Eikö tämä ainoa suomalainen kirkollinen striptease-esitys ole muistettavampi kuin Liisan vaatimaton kauhujuoksu. Mikä Liisassa sitten oli niin ainutlaatuista. Vielä minuakin vilkkaammalla mielikuvituksella varustettu voisi nähdä hänessä jonkinlaisen ylimaallisen viestintuojan, joka sytytti hurmosherätyksen roihun palamaan ja poistui sitten näyttämöltä. Aivan satunnaisesti kohteeksi valikoitui niin sanotun varhaisemman herännäisyyden alkuvaiheiden tärkeä tekijä, Liisa Eerikintytär, joskus myös Erkintyttäreksi nimitetty. Mutta hänessä on sadunomainenkin puolensa. En voinut mennä hänen haudalleen, sillä hänen hautapaikkaansa ei tunneta. Sen teksti kuuluu: ” Liisa Erkintytär syntyi 1733 Kytämäen Antintalossa ja heräsi ankaraan synnintuntoon 1756 ollessaan paimenessa Santtion Maunulla. Sitä katsoessa Liisa tuntuu hyvin lujasti historiaan ankkuroituneelta henkilöltä. Hän vain häviää historiasta. 1732), joka juoksenteli iltakirkon aikana alastomana Turun tuomiokirkon keskikäytävällä kirkkoa kiroten. Tein pyhiinvaelluksen Liisa Eerikintyttären muistomerkille Kalantiin. Kuluu kallis armon aika Pian poies pakenee.” Yle Urheilu on viime vuosina tuottanut ohjelmasarjaa nimeltä Kiveen hakatut. Liisassa on kuitenkin yksi ainutlaatuinen ” Liisan kohtalossa oli dramatiikkaa, joka olisi sopinut vanhaan suomalaiseen elokuvaan. Esimerkiksi käy Lauri Ulstadius (k. Oli hurmoskristillisyyttä 1700-luvulla ollut jo ennen häntäkin. Viimeisin kuulemani oli tehty sprinttiluistelun maailmanmestarin Leo Linkoveden haudalla Keravalla. Liisan kohtalossa oli dramatiikkaa, joka olisi sopinut vanhaan suomalaiseen elokuvaan. Sen sijaan etsin hänelle pystytetyn muistokiven, ”Liisan kiven”, läheltä Uuttakaupunkia. Liisan kivi on tieltä 196 haarautuvan Lahden kylään vievän tien varrella. Tästä alkoi laajalle levinnyt herännäisliike. Kirkonkirjat kertovat, että vuonna 1759 hän ”muutti pois”. Halusin kokeilla, miltä tuntuu muistella sellaista henkilöä hänen muistomerkkiään katsellen. Vai tuntuuko miltään. Urheilusankareiden lisäksi on myös uskon sankareita, ”protestanttisia pyhimyksiä”. essee TeksTi | esko MieTTinen – kuviTus | Päivi karjalainen KOTIMAA | 14.11.2019 14. Sellaisia on ihan lähelläkin Liisan kotiseurakuntaa. Siinä kaksi asiantuntijaa muistelee urheilusankarin haudalla hänen saavutuksiaan ja persoonaansa. Ei tiedetä minne. Myöhemmin hurmos levisi lähiseuduille. Kohta myös kyläläiset olivat poissa tolaltaan: Santtiossa ei kuultu muuta kuin surkeata kirkunaa, huutoa ja valitusta jumalattomasti eletyn elämän tähden. Hänestä alkoivat suomalaiset kansanherätykset. Paimentyttö järkyttyi kirjaa luettuaan suunniltaan ja juoksi läheiseen Santtion kylään toistellen kauhunäkyään parannusta tekemättömiä kohtaavasta Jumalan vihasta. Reaalimaailman vastaus arvoitukseen lienee, että hän muutti sellaiseen seurakuntaan, jonka kirkonkirjat ovat tuhoutuneet. Tämä kirjoitus on saanut vaikutteita noista ohjelmista. Liisa herätti kansan P unakivinen muistomerkki ulottuu olkapään korkeudelle
Osmo Tiililä on kirjoittanut: ”Kirkko puolestaan olkoon selvästi tietoinen juuri näistä yllätystekijöistä. Ei siinäkään kerrota professorin ja dosentin diskuteerauksesta eikä edes pastorin ja kauppiaan pohdiskeluista. ” Kun kansa tällä tavoin otti uskon omakseen, silloin alkoi iso rumpu kumista. Achrenius pyrki ohjaamaan ”Liisan herätystä” kirkon syliin. Jos vertaan kirjaa vaikkapa elokuvaan Constantine (2005), jossa mainio Keanu Reeves menee helvettiin tapaamaan yhtä sinne joutunutta päähenkilöä, niin siinä on – toisin kuin Dentillä – todella helvetin maalailua: loimuavia liekkejä ja uhkaavia demoneja. Se seisoo hautausmaalla Jyväskylän Taulumäen kirkon vieressä, vaikka ei ole hautamuistomerkki. Yhtä Liisan kohtalolle tärkeää tekijää ei muistokiveen ole saatu mahtumaan. Osmo Tiililä toteaa kirjassaan Suomalaista kokemuskristillisyyttä (1964), että naisvaikuttajien suurta määrää voi pitää rukoilevaisuudelle tunnusomaisena piirteenä. Se on liioittelua. Tietysti tämä helvetti sijoittuukin fantasian maailmaan, toisin kuin Dentin kohtikäyvä julistus. Sellainen tässä lähellä on vaikkapa Uudenkaupungin automuseo. Esimerkiksi sitä, mikä on hakattu muistolauseeksi Achreniuksen hautakiveen Nousiaisten kirkon itäpäässä: ”Aina tulee rukoilla eikä väsyä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Mikä sitten on ”Santtion metsän mentaalisen räjähdyksen” – ilmaisu on historioitsija Irma Sulkusen – sanoma juuri nyt. Jos niitä ei olisi, hengellinen elämä olisi jo aikoja sitten keskuudessamme näivettynyt ja kuollut.” Joillain papeilla oli aavistus tekeillä olevasta ajan hengen muutoksesta. piirre. Puhukoot papit saarnastuoleista perunanviljelyn siunauksista, kansa tarvitsi apua sielunhätään. Dent pitää pitkän parannussaarnan, tarkoitus ei ole pelotella. Liisa ei keksinyt näkyä helvetin tulella uhkaavasta vihaisesta Jumalasta ihan omasta päästään. Kilpailtiin siitä, kuka näkee kummallisimmat ilmestykset ja kokee erikoisimmat elämykset. Liisan järkytys aloitti kansanherätyksen. Kerran vuodessa täällä kuulemma pidetään seurat. Ohjaavaa kättä tarvittiinkin, sillä hurmosherätys meni ajoittain aika lailla överiksi. Tässä kohden tulee mieleen toinen muistokivi. Liisa Eerikintytär on Länsi-Suomen rukoilevaisliikkeen hengellisiä äitejä, joita vähän myöhemmin olivat myös muun muassa mystikko ja näkyjen näkijä Anna Lagerblad Porissa ja horrossaarnaaja Anna Rogel Merikarvialla. Kiven juurella on kukkia. Tästä oli kysymys myös Liisan aloittamassa hurmosherätyksessä. Liisan kivi on sijoitettu pienelle puiden ympäröimälle aukiolle. Rahvas otti aloitteen. KOTIMAA | 14.11.2019 15. Eihän tämä ”luonnon kappeli” mikään turistirysä ole. Alettiin yhä enemmän korostaa hurmoskokemusten arvoa. Hän vetoaa enemmänkin tahtoon kuin tunteisiin. Kivi kertoo, että seppä Jaakko Högmanin ja Paavo Ruotsalaisen kohtaaminen vuonna 1799 teki Paavosta suomalaisten herättäjän. Ja kun kansa tällä tavoin otti uskon omakseen, silloin alkoi iso rumpu kumista ja pasuuna pauhata. Siinä tapasivat käsityöläinen ja aloitteleva maatyömies. Kuka olisi osannut tuolloin ennustaa, että metsän siimeksestä juoksee silmät kauhusta laajenneina paimentyttö, joka herättää ensin kotikylänsä, sitten välillisesti lähikylät ja lopulta melkoisen osan Lounais-Suomea. Ulstadius ja muut aikaisemmat hurmosheränneet olivat lukeneistoa mutta Liisa ja santtiolaiset tavallista kansaa. Hänellä oli tuolloin pyhäinpäivänä 1756 mukanaan Arthur Dentin kirja Totisen kääntymisen harjoitus. Uskonnollis-siveellinen sisältö uhkasi unohtua. Siitä hän sattui lukemaan kirjan ainoan hiukan pitemmän kuvauksen kadotuksen tuskista. Se meni 23-vuotiaan kestokyvyn yli. Kuuluisin heistä oli Nousiaisten kirkkoherra Abraham Achrenius (k. Achrenius opetti Sanan satuttamille toisenlaista, syvempää kristillisyyttä. Jotkut makasivat kokoustilan lattialla, kömpivät tuolien alle eli ”menivät ahtaasta portista sisälle”, toiset hyppivät ja tanssivat. Mutta Liisan kivi on yksi muistutus siitä, että Suomessa on hengellistä harrastusta, joka ei yleensä näy julkisuudessa. Myöhemmin on Dentin kirjaa kuvattu kaiken kaikkiaan järisyttäväksi tekstiksi. 1769). Minusta se sisältyy sanoihin ”Jumalan yllätys”. Tällaisia yllätyksiä on ollut ja tulee kai edelleen
teologia KOTIMAA | 14.11.2019 16. Väitös järjestettiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa lauantaina 9.11. Vain hyvin harvoin eettiset ratkaisut jätetään harkittaviksi tilanteen mukaan. Kirkon avioliittokeskusteluun tutkimus tuotti kaksi oivallusta. Hynynen teki niistä sosiaalietiikan väitöskirjan ja huomasi, että kannanotoissa väitetään kirkon opetuksen olevan sopusoinnussa ihmiselle koituvan hyvän kanssa. Tutkimuksessaan Hynynen päätyi analysoimaan kirkon opetusta, oppia, uskoa ja eettistä harkintaa seitsemässä kannanotossa, jotka ovat kirkkohallituksen, kirkolliskokouksen valiokunnan tai piispojen käsialaa vuosilta 2005–2010. | Kuva: Olli Seppälä Tuomas Hynysen väitös osoittaa, että kirkon kannanotot jakautuvat rajoittaviin ja innostaviin. Kirkko rajoittaa perheitä ja innostaa yhteiskuntaan Tuomas Hynynen tutki väitöskirjassaan seitsemää kirkon kannanottoa vuosina 2005–2010. | väitöskirja | V iime vuodet teologi, Lopen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Hynynen on seurustellut tiiviisti kirkon eettisten kannanottojen kanssa. Mukana ovat perhettä, avioliittoa ja seksuaalisuutta koskeva piispojen puheenvuoro Rakkauden lahja (2008), kirkkohallituksen lausunto hedelmöityshoitolain valmisteluun (2005), kirkon näkökanta EU:n palautusdirektiiviin (2008), kirkon vastuullisen sijoittamisen ohjeet (2007), piispojen kannanotto maailman ruokaturvan puolesta (2010), kirkon ilmasto-ohjelma (2008) sekä kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietintö, joka koskee parisuhdelain seurauksia kirkossa (2010). Katekismusta tai kymmentä käskyä ei juuri mainita. – On tietysti Raamattu ja Tunnustuskirjat, mutta esimerkiksi kirkon ihmiskäsitystä ei ole opin tasolla määritelty, Hynynen sanoo. Hynysen mukaan kannanottojen perustana ovat luomiseen perustuva ihmisarvo ja kultaisen säännön soveltaminen. Hynysen mielestä yritys välttää ristiriitoja kirkon opetuksen ja etiikan välillä tuottaa toisinaan absurdeja lopputuloksia. Kun Tuomas Hynynen alkoi tehdä väitöskirjaa vuonna 2012, hän halusi tutkia juuri opin ja etiikan suhdetta. – Joissain kohdissa kirkon uskon ja eettisen hyvän yhteen sovittaminen vaatii kannanotoissa isoja kompromisseja ja vähintään ”jänniä tulkintoja”. Kannanotot eroavat toisistaan siinä, kuinka paljon niissä viitataan Raamattuun, kirkon opetukseen, uskoon ja kirkon aiempiin kannanottoihin. Ensimmäiseksi hän huomasi, että etiikan vertaaminen oppiin on mahdotonta
Kannanotot ovat keskenään erilaisia. KOTIMAA | 14.11.2019 17. Tuomas Hynysen mielestä lähtökohta on hyvä mutta tulkinnat yhteydestä kirkon oppiin erikoisia. Nykyään kannanotot ovatkin kirkolle ennen kaikkea mahdollisuuksia asemoida itseään yhteiskunnassa, Hynynen sanoo. Kenpä tietää, ehkä luterilaisuuden leimaaminen harhaopiksi ei kuitenkaan edusta Suomen ortodoksisen kirkon virallista linjaa. – On etiikan näkökulmasta järjetöntä, että lapsen olisi parempi olla syntymättä kuin syntyä avoparin perheeseen. Innostavissa kannanotoissa ihmisiä kannustetaan hyviin valintoihin. Ihminen voi pelastua Pyhän Hengen avulla, jos hän vapaasta tahdosta alkaa pelastusta etsiä. Nyt on entistäkin kerettiläisempi olo. Tällä kertaa ei enää vedottu kirkon opetukseen, vaan todettiin, ettei asiasta ole kirkossa ja kirkkojen välillä riittävää yksimielisyyttä. Nythän on niin, että luterilaisuutta voi kyllä arvostella. Tätä perusteltiin elämän rajallisuuteen suostumisella, Hynynen sanoo. Parisuhteista ja perheistä on tuotettu tekstiä moninkertaisesti muihin asioihin verrattuna. Pelastuksensa eteen ihminen ei itse voi tehdä mitään. – Kirkon kannanotot eivät enää vaikuta niinkään ihmisten käsityksiin eettisistä kysymyksistä kuin ihmisten käsityksiin kirkosta. Hän jakaa tutkimansa kannanotot innostaviin ja rajoittaviin. – On selvää, että vuodesta 2010 alkaen kirkossa on tehty tilaa kahdelle erilaiselle tulkinnalle homoseksuaalisuudesta Raamatussa. Kristus pitäisi kyllä häneen uskovista huolen. Niissä ei käytetä aikaa sen arvioimiseen, mikä on hyvää, eikä olla niin tarkkoja siitä, miten kirkon uskoa tulkitaan. Ilmasto-ohjelma on hänen mukaansa teologisesti radikaali, mutta siitä ei ole kirkon sisällä tarvinnut riidellä. Ihan muissa kirkoissa Suomessa hypitään seinille, jos joku kehtaa ihmetellä kriittisesti opinkohtia. Yksin armosta on edelleen luterilaisen opin pääkohtia.” Hei, kiitti vaan tästä arviosta, toinen kansankirkko. Opeistahan ollaan kirkoissa eri mieltä. Niissä yhdistyvät minuuden toiveet ja häpeä. Harhaoppituomio 2019 Jussi Rytkönen Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. | kolumni | ” Nyt on entistäkin kerettiläisempi olo. Tuomas Hynynen kutsuu niitä suorastaan eriparisiksi. On kannanottoja toki julkaistu myös vuoden 2010 jälkeen, esimerkiksi piispojen selonteko (2016), joka kuvasi kirkon avioliittokäsitystä ja kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietintö (2018), joka arvioi avioliittokäsityksen laajentamista. Vuonna 2003 kirkolliskokouksen perustevaliokunta totesi, että kirkko ei voi siunata rekisteröityjä parisuhteita ja että tämä on seurausta kirkon opetuksesta. Median rytmi pakottaa kaikki kannanottajat reagoimaan nopeasti somessa. – Kirkossa näyttää olevan suurempi vapaus puhua pelastuksesta ja Jumalan olemassaolosta kuin avioliitosta, Hynynen sanoo. Ajatuksena on suojella heikompaa, kuten syntymätöntä lasta. Ei, vaikka Ortodoksiviestiä julkaisee Helsingin ortodoksinen seurakunta ja siinä kolumnoi Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo. Kirkolle kannanotot ovat perinteisesti olleet väylä yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun. – – Tämä harhaoppi johti sovittamattomaan välirikkoon roomalaiskatolisen kirkon kanssa. Varsinkin silloin, kun puhutaan asiasta, joka ei ole harhaoppia. ”Virhekäsityksiä pelastuksesta” -artikkelin on aukeaman ”Harhaopit”-vinjetin alle kirjoittanut Matti P. – Uskonto ja seksuaalisuus ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Siitä vaan. Jos väitetään, että on vain yksi tulkinta, kerrotaan puoli totuutta, Hynynen sanoo. Meneillään olevaan avioliittokeskusteluun tutkimus tuo Hynysen mielestä kaksi näkökulmaa. Kirkon ilmasto-ohjelma taas annettiin Kirkkohallituksen virkamiesten tehtäväksi. Rajoittavat kannanotot koskevat parisuhteita ja perheitä. Koska totuus tekee vapaaksi, tästä on ekumeniassa varmaankin hyvä jatkaa puhtaalta pöydältä. Hynysen mukaan seksuaalisuuden yhteydessä vedotaan oppiin, koska asia on ristiriitainen. Väite lienee siis ortodoksista vapaa-ajattelua, eikös niin. Vuonna 2010 siunauskaava torjuttiin samassa valiokunnassa. J a tapahtui näinä päivinä, että Ortodoksiviesti-lehti (7/19) luonnehti luterilaista Yksin armosta -pelastusoppia harhaopiksi. Parisuhteet ja seksuaalisuus ovat Tuomas Hynysen tutkimuksessa ainoita asioita, joiden yhteydessä kirkon oppi ylipäänsä mainitaan. Ensinnäkin samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin liittyvät perustelut ovat muuttuneet. Hynynen kutsuu tutkimaansa jaksoa kirkon kannanottojen kulta-ajaksi. Mutta kristitty pelastuu tästä syntiin langenneesta maailmasta vain armosta, uskosta ja Kristuksen kautta. Koska totuus tekee vapaaksi, tästä on ekumeniassa varmaankin hyvä jatkaa puhtaalta pöydältä. Läntisen kristinuskon kirkkaimpia ja rehellisimpiä helmiä on opetus siitä, että jokainen luonnollisella tavalla syntyvä ihminen on osallinen perisynnistä ja kadotuksen alla. Tärkeintä on lähteä yhteisiin talkoisiin vaikkapa ilmaston tai vastuullisen sijoittamisen puolesta. ”Jos vain armo pelasti, pakollinen rippi, paasto tai luostarikilvoitus eivät merkinneet mitään. MeRi toivanen ” Kirkossa näyttää olevan suurempi vapaus puhua pelastuksesta kuin avioliitosta. Jutussa tiivistetään myös ortodoksista pelastuskäsitystä: ihminen ei ole perinyt Adamin syntiä – vain synnin seurauksen eli kuoleman. Parisuhdeasioissa ihmisten omia toiveita rajoitetaan Raamatulla. Mutta harhaopeista puhuminen osoittaa kuitenkin huonoa harkintaa, asiantuntemattomuutta ja ekumeenisen aikamme vaatiman tyylitajun puutetta. Rooli kansan omantunnon äänenä on kuitenkin heikentynyt, ja piispakunnasta on tullut entistä moniäänisempi. Vasta niistä siirrytään Martti Lutherin ja Jean Calvinin synteihin. – Toisaalta koko samaa sukupuolta olevien parisuhteista käyty prosessi on ollut pitkä juuri siksi, että toiveet ja odotukset ovat niin suuressa ristiriidassa kirkon viestin kanssa. Pulkkinen. Laajassa jutussa käydään kursorisesti lävitse pelagiolaisuuden ongelma sekä kirkkoisä Augustinuksen perisyntija armo-oppia. Toisena huomiona Hynynen nostaa esiin sen, että kirkon kannanotoissa viitataan hyvin vähän kokemuksiin, joita asianosaisilla on puheena olevista asioista. Vai olisiko ajatus luterilaisista harhaopeista kirkolla kuitenkin vähän niin kuin takataskussa. Kristuksen ja reformaation vapauttamina ihmisinä me teemme niin itsekin. Vuonna 2005 kirkko suositti hedelmöityshoitoja vain avioliitossa oleville heteropareille heidän omilla sukusoluillaan
kirkkokahvit Mysteerikuva | vastaus | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Viimeisenä johtokunnan puheenjohtaja piispa erkki Kansanaho.” |K uv a: Ju kk a G ra ns tr öm |K uv a: Rit va Ne uv on en Kotimaan numeron 43 parhaaksi jutuksi äänestettiin Jaakko Ripatin kirjoittama artikkeli ”Kun kirkko varautui sotaan”. Ensimmäisessä parissa oikealla on Bäckmanin opiskelukaveri Arvi Hurskainen, sittemmin Afrikan kielten ja kulttuurin professori Helsingin yliopistossa, hänen parinaan edellinen pääsihteeri Jorma louhivuori. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Taivaan raitilla Johanssonia vastaan tuli punavankeja, jotka oli teloitettu. | 3 kysymystä | Arkkipiispa Gustaf Johansson (1844–1930) kuoli ja tuli taivaaseen. Hän oli eläessään ollut teologiassaan varsin konservatiivinen. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaa24:n Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Toisessa parissa mahdollisesti oikealla Alpo Aaltonen, Sauvon kirkkoherra, ja parinaan paavo ekko Porista. ”Asiallinen katsaus kirkon näkemyksiin talvisodan alla”. Tekstejä saatetaan käyttää osana seuraavia mysteerikuvajuttuja. 3 Mihin kaupunkiin suunnitellaan pyhiinvaelluskeskusta. K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. – Kyllä, mutta enemmän ihmettelen sitä, mitä minä täällä teen. 2 Kuka vastaa Vain Elämää -musiikkiohjelman sovituksista. Mistä tilanteesta, missä ja milloin kuva on otettu. 1 Ris tin Voi tto 2 ler i les kin en 3 Tur kuu n 18 KOTIMAA | 14.11.2019. Tämänviikkoisessa valokuvassa kirkko on vallattu, ainakin mikäli on uskominen banderolliin. Olli Seppälä Hannu laasio Lohjalta kirjoitti edellisestä mysteerikuvasta: ”Menossa on Merimieslähetysseuran uuden pääsihteerin tehtävään siunaaminen Taivallahden [Temppeliaukion] kirkossa [1981]. Voit perustella valintasi lyhyesti. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. ”Historia kiinnostaa”, perustelivat lukijat valintaansa. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Kulkueessa ensimmäisenä on Jorma Bäckman. Kirjapalkinnon voitti Brita lamminen Tampereelta. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Tunnistatko kuvan kirkon tai kuvan henkilöitä. – Eikö arkkipiispa ihmettele, mitä me täällä teemme, kun emme maan päällä juurikaan olleet tekemisissä, miehet kysyivät. 1 Minkä lehden päätoimittaja Valtter Luoto oli
Maria oli luvannut ilmestyä puoliltapäivin. Fatiman lapset olivat varsin nuoria. Podcastin voit kuunnella osoitteessa www.kotimaa24.fi. Aurinko tuli esiin ja alkoi käyttäytyä aivan oudosti. Maria pyysi lapsia tulemaan joka kuun 13. Silloin ilmestyspaikalle oliivilehtoon saapui peräti 70 000– 100 000 ihmistä. Ja taas heitä pyydettiin palaamaan kuukauden päästä. Pian lasten näyt olivat koko kylän tiedossa. EEro HiEtala ja HEikki rusama Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusimmassa jaksossa kerrotaan Fatiman Marian tarina tarkemmin ja pohditaan, mitä siitä pitäisi ajatella. Hyvin usein Marian nähneet ovat olleet lapsia. Marian salaisuudet saivat paikallisen poliitikon Arturo Santosin niin suuren kiihtymyksen valtaan, että hän uhkasi keittää lapset öljyssä, jos he eivät paljasta niitä hänelle. Silminnäkijät kuvasivat auringon liikettä tanssiksi. Jaksossa kuvataan myös muutamia muita väitettyjä Marian ilmestyksiä. Tämä ihme oli ollut nähtävissä paitsi paikalle kokoontuneille ihmisille, ilmeisesti myös jopa 20 kilometrin päässä. Paikalla oli myös paljon toimittajia, jotka kirjoittivat näkemästään sanomalehtiin. Voit tilata ja kuunnella podcastin myös muun muassa Spotifystä ja Apple Podcasteista ja muista podcast-palveluista. tietoon. Silminnäkijät todistivat myös outoja väri-ilmiöitä. Tapahtuman jälkeen Jacinta kertoi asiasta äidilleen, joka ei uskonut sanaakaan tyttärensä jutuista. Ensimmäisen maailmansodan vielä riehuessa Euroopassa toukokuussa 1917 portugalilaiset lapset, Lucia Dos Santos sekä hänen serkkunsa Francisco ja Jacinta Marto, näkivät Neitsyt Marian paimenessa ollessaan – tai ainakin naisen, joka vaikutti Neitsyt Marialta. Heinäkuussa lapsille ilmestynyt nainen antoi heille säilytettäväksi kolme salaisuutta. Kuohunta herätti huolta viranomaisissa, jotka pelkäsivät levottomuuksia. Äidin mielestä asia oli todella kummallinen, ja hän alkoi kertoa siitä kaikille. päivänä samaan paikkaan, jotta hän voisi ilmestyä heille uudestaan. Enää he eivät päässeet näkemään Neitsyt Mariaa ilman häiriöitä, vaan mukana kulki aina iso joukko ihmisiä. Lasten saamat salaisuudet kiehtoivat ihmisten mielikuvitusta. | Kuv itus : Mat teus Pen tti KOTIMAA | 14.11.2019 19. Silminnäkijöiden mukaan aurinkoa oli helppo katsella. Noin yhdeltä lapset näkiErikoisimpia tapahtumia kristinuskon piirissä modernilla ajalla ovat Portugalin Fatimassa tapahtuneiksi väitetyt Marian ilmestykset ja niihin liittynyt niin kutsuttu aurinkoihme, jota todisti satatuhatpäinen ihmisjoukko. Santos päästi lapset pois vankilasta yksitellen ja uskotteli jokaiselle, että häntä ennen pois viety lapsi todella oli keitetty öljyssä. Lapsista oli jo tullut melkoisia julkkiksia. Tämä ihme tapahtuisi lokakuun kolmantenatoista päivänä. Kymmenvuotias Lucia oli heistä vanhin. Fatimaan saapui tuhansia ihmisiä näkyjen perässä. Tieto Fatiman tapahtumista alkoi hyvin pian levitä laajan yleisön Tapahtuiko Fatimassa todellinen ihme. Lisäksi kerrotaan, mitä Marian paljastamat salaisuudet olivat ja millaista kuohuntaa ne myöhemmin aiheuttivat katolisessa kirkossa. ” Kun lapset jälleen elokuussa yrittivät tulla tapaamaan Neitsyt Mariaa, heidät otettiin kiinni ja vietiin vankilaan. Maria oli luvannut lapsille, että kun hän tulee heidän luokseen viimeisen kerran, hän tekisi niin ison ihmeen, että kaikki uskoisivat. Kun Lucia, Francisco ja Jacinta yrittivät jälleen elokuussa tulla tapaamaan Neitsyt Mariaa, heidät otettiin kiinni ja vietiin vankilaan. Kun tämä ilmestys oli päättynyt, alkoi tapahtua. Mutta lapset eivät paljastaneet salaisuuksia. vät jälleen Marian, ja tällä kertaa myös Joosefin ja Jeesus-lapsen. Näitä ilmestyksiä on koettu useissa kirkkokunnissa, mutta eniten katolisuudessa. Aluksi se alkoi pyöriä ja sitten tehdä myös muunlaisia liikkeitä. Katsojien kauhuksi aurinko näytti välillä syöksyvän kohti maata. Francisco oli yhdeksänvuotias ja Jacinta kahdeksanvuotias. M arian ilmestyksillä tarkoitetaan tapahtumaa, jossa ihmiset ovat kokeneet Neitsyt Marian ilmestyneen heille
Kansiin saatiin myös Ismon isän Simo Saarikosken lehdissä julkaisemat pakinat. Erityisesti hän iloitsi yhteistyökumppaneiden antamasta arvostuksesta. Alstela kehitti lähimpien yhteistyökumppaniensa kanssa koko kirkollisen erityisnuorisotyön perusrakenteen. Lenkeillä käytiin myös isä-poikakeskustelut. Jossain vaiheessa häneltä kysyttiin, miksi hän ei osallistunut juhliin tuomiokirkossa. Hänestä löytyi pioneerihenkeä, rohkeutta kulkea omaa tietään. Lenkeillä Ismo suunnitteli puheensa ja saarnansa, jotka hän puolestaan kirjoitti sinitai mustakantiseen vihkoonsa. Sen sijaan hän lupasi olla tukena elämän arjessa. Eläkepäiviin kuului lähes kymmenpäinen lastenlasten joukko. Ismo Saarikoski toimi pappina 40 vuotta. Sisarukset-lehdistä otetut kopiot ovat olleet hyvänä esimerkkinä myös jälkipolville siitä, että harjoitus tekee mestareita. Alstela valmistui vuonna 1970, ja hänestä tuli erityisnuorisotyön mies. Hän oli 74-vuotias, syntynyt Tampereella 17.9.1945. Muutaman kenttävuoden jälkeen hän teki elämäntyönsä kirkkohallituksessa työalasta vastaavana erityisnuorisotyön sihteerinä. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2009 hän muutti puolisonsa kanssa Espoosta Jyväskylään. Se ei tarkoittanut Alstelalle eristäytymistä, päinvastoin hän integroi erityisnuorisotyön kirkon muuhun kasvatusja nuorisotyöhön. Ismo totesi, ettei ollut ollenkaan tärkeää olla mukana juhlassa. Jokainen heistä tuli isovanhemmille tutuksi. Kirjan kansiväreissä oli sininen vahvasti edustettuna. Festivaalityössä Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta. Kuuden vuoden aikana syntymäpäivien ja juhlapyhien yhteydessä ilmestyi aina sisarusten tuottama lehti, joka osuvasti sai nimen Sisarukset ja jonka päätoimittajana oli itseoikeutetusti Ismon veli ja tuleva runoilija Pentti Saarikoski. Matkat puolisonsa kanssa eri maanosiin näyttivät ihmisten toisenlaisen todellisuuden ja elävöittivät kulttuurien tuntemusta. Ota yhteyttä lakimieheemme Tarja Larmasuo, varatuomari tarja.larmasuo@suomenlahetysseura.fi 020 7127 204 Voit myös tilata testamenttioppaamme suomenlahetysseura.fi/testamentti | kuolleet | koulutetut vapaaehtoiset nuoret aikuiset tekivät joukkotapahtumissa nuorten sielunhoitoja nuorisohuoltotyötä ammattilaisten tukemana. Kirkon erityisnuorisotyö oli hänelle lähimmäiskeskeistä; toiminta kohdennettiin niihin, joiden elämäntilanne oli kaikkein ahdistavinta ja riskialtteinta. Samoin Alstela verkostoi erityisnuorisotyön yhteiskunnan ja järjestöjen vastaavaan toimintaan. Ismo ilmaisi halunsa tulla papiksi jo varsin nuorena. Ismon lapsuudenkodissa arvostettiin kirjoittamisen taitoa ja sivistystä. Vain jälkikäteen valinnan rohkeus ja poikkeuksellisuus on herättänyt hämmästystä. Silloin luettiin Päivän Tunnussana, verraten välillä suomennosta saksan-, ruotsin-, englannintai espanjankieliseen versioon. Siihen kuuluivat muun muassa työntekijöiden erikoistumiskoulutus, heidän ja vapaaehtoisten tapaamiset neuvottelupäivineen sekä perusmateriaalin tuottaminen. Vuodet Puolan Gdanskissa 60–61, Buenos Airesissa Argentiinassa 62–68 ja sitten Lontoossa 68–73 olivat lapsille osa arkea. Kun naisia vihittiin papeiksi, Ismo oli hiihtelemässä Mikkelissä. Eläkepäivinä kirjoihin ja kansiin saatiin myös Ismon elämänkerta, joka sai nimekseen ”Satamasta Satamaan”. Miksi ja miten hän päätyi merimiespapiksi, ei lapsille koskaan selvinnyt. RAuno ElomAA Juha Alstelan esimies ja työtoveri olli SAARElA johtaja opetusja kulttuuriministeriössä, nuorisoasiainneuvos ismo Saarikoski ismo Saarikoski kuoli 10.9.2019 ja siunattiin vaimonsa Eilan viereen, Ristiniemen Hautausmaahan 5.10.2019. Ismo Saarikoski syntyi Impilahdessa 14.3.1935. Autamme mielellämme testamenttia koskevissa asioissa. Pappisvihkimykseen Mikkelissä 6.3.1988 liittyi monelle paikkakunnan asukkaalle kerrottu muisto Ismosta. Alstelalle myönnettiin ansioistaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki ja Kirkon lapsija nuorisotyön kunniaplaketti. Työtoverina hän oli lojaali, vastuullinen ja valmis auttamaan. Persoonana Alstela oli herkästi tunteva ja huumorintajuinen ihminen. PiRkko TulokAS rovasti, työtoveri, eläkeläinen VillE SAARikoSki poika KOTIMAA | 14.11.2019 20. Suurissa kaupungeissa toiminta vakiintui ympärivuotiseksi. lokakuuta vaikeaan sairauteen kotonaan Jyväskylässä. Hän ymmärsi rajojaan kokeilevia häiriköitä ja ongelmistaan vaikenevia hiljaisia. Hän loi avoimen ja ammatillisen kontaktin muun muassa opetusministeriöön, sosiaalija terveysministeriöön, kouluja nuorisotoimeen, lastensuojeluun, poliisiin, päihdeja kriminaalityöhön sekä tukiasuntoja työpajatoimintaan. Vastauksen olennaisin osa jäi mieleen. Eläkepäivinä Ismo ja Eila ottivat harrastuksekseen Päivän Tunnussanan toimittamisen. Alstelalle oli tärkeää kirkon erityisnuorisotyön omaleimaisuus. Alstelalla oli kyky tarkastella elämää ja maailmaa niiden nuorten kannalta, joilla ei mennyt hyvin. Heille oli ohjelmoitu päiväntäyteinen ohjelma, johon aina kuului päivälepo ja päiväkahvit. Kilometrit merkittiin tunnollisesti sinikantiseen vihkoon. Julkisesti tunnetuinta oli Saapastoiminta. tiedoksi Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/ tyopaikat-ja-virat Juha Alstela Diakoni Juha Alstela menehtyi 10. 70-luvulla alkoi kuntoiluharrastus. Viimeiset 25 vuotta hän oli Haminan seurakunnan kappalaisena. Kesämökillään Keuruun maisemissa hän nautti muun muassa kalastuksesta ja eräretkeilystä