SiVU 6 14. USKO VERKKOON! Professori Erkki Sutinen uskoo kirkkokansan siirtyvän yhä enemmän verkkoon. Sivut 12–14 Arkkipiispa Antje Jackelénin mukaan uskontojen välinen vuoropuhelu pitää aloittaa siitä mikä yhdistää. tammiKUUta 2016 | hinta: 3,70€ | 111. SiVU 9 Yhteisöverotuoton poistuminen aiheutti kirkolle taloudellisia menetyksiä. vuosikerta | 0043595–16–03 2 p en t ti p o tk o n en. Keskustelualustan lisäksi se tarjoaa uskonnollisia elämyksiä
Jackelén puhuikin Jeesuksen maailman vuodattamasta ilosta, jota me ihmiset voimme yrittää auttaa virtaamaan vapaasti. 1 . Projekti on suunnattu erityisesti EU:n sisältä tuleville kerjäläisille ja siirtolaisille, joista monet nukkuvat öitä taivasalla. • Missä minua tarvitaan, miten voisin laittaa itseni alttiiksi Jumalan suunnitelmille. Tällainen kokemus syntyi Helsingin tuomiokirkossa Kasteen lahjan sunnuntaina. Mitä jos. Hän sanoi kyllä, tapahtukoon niin kuin Jumala tahtoo. Siksi nykyiset messut ovat pääsääntöisesti juhlavia. Jumalanpalveluksen viimeisimmässä uudistuksessa 15 vuotta sitten ehtoollinen ja liturgiset yksityiskohdat nousivat keskeiseen asemaan. Jos pakkanen laskee alle seitsemän, kirkkojen ovet ovat auki suojaa tarvitseville. Kristittyjen pitäisi jakaa tätä vapaasti virtaavaa iloa toinen toisilleen, mutta myös eriuskoisille ihmisille. leenA hIeTAMIes H yvä saarna ei jätä rauhaan edes seuraavana päivänä. “Juuri ilon tähden viljelemme pään ja sydämen tietoa; tavoittelemme kiihkeästi sellaisia kirkkoja ja seurakuntia, jotka ovat iloisia jumalanpalveluselämässä, päättäväisiä diakoniatyössä, luovia uskon jakamisessa ja vahvoja vuoropuhelussa.” Harvoin saarnassa kuulee näin selkeää seurakunnan tehtäväjaottelua. Sodan alkuaikoina joutui tosin suuri osa Armeniaa venäläisten valtaan, mutta jäljellä olevassa osassa väitetään kurdien taasen harjoittaneen sellaista julmuutta, että on puhuttu armenialaisten uhrien luvun nousseen satoihintuhansiin. Kaupunkilaisten ja maalaisten pienimmät asiat hoitaa Helsingissä toimittaa nopeasti ja huolellisesti N.M.K.Y:n ylläpitämä Pikatoimisto Mars. Jos samalla paikkakunnalla on ihmisiä, joilla ei ole lämpimiä vaatteita eikä ystäviä, tiedämme mitä pitäisi tehdä. Messuun osallistujalle tulee tunne, että hänen hyväkseen on nähty vaivaa. Masentuneelle ihmiselle ei pidä sanoa, että sinun pitää jaksaa riemuita. Vaikka joltain Egyptin prinsessalta, joka sanoi ei. Parhaimmillaan iloinen jumalanpalveluselämä tarkoittaa sitä, että ihminen vahvistuu toivossa ja luottamuksessa. Saarnavuorossa oli Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén. Iloinen jumalanpalveluselämä merkitsee seurakuntalaisille eri asioita. 23 59. Iloa jumalanpalvelukseen Kristittyjen pitäisi jakaa iloa toinen toisilleen, mutta myös eriuskoisille ihmisille. Ellei enkeli ilmesty kysymään, Jumala puhuu Katekismuksen mukaan myös omassatunnossa. Varmaankin myös talonpoikaisjärjen kautta. Liian usein jumalanpalveluksessa kuulee tunneväriltään niin arvokasta musiikkia, että se sopisi paremmin hautajaisiin. Hän puhui ilosta ja seurakunnan tehtävistä. K un sanansaattajaenkeli ilmestyi Marialle, hän kertoi, että tämä olisi synnyttävä Jumalan pojan maailmaan. Näihin molempiin on vielä matkaa. Jumalanpalveluselämässään iloinen seurakunta kuulostaa houkuttelevalta ajatukselta, mutta synnyttää myös vastaväitteitä. Koska Jumala on antanut ihmisille vapaan tahdon, myös Maria olisi voinut sanoa ei. Yksi keskeinen asia on, että messuun osallistuva tuntee olevansa sydämellisesti tervetullut riippumatta siitä, kuinka usein hän käy kirkossa. Puh. Näyttääkin siltä, että ilon yhdistäminen tarkoin harkittuun liturgiaan vaatii erityistä taitoa. • Olikohan enkeli kysynyt muiltakin tytöiltä ennen Mariaa. Mitä jos keräisin rohkeuteni ja uskaltaisin rukoilla: Tapahtukoon Sinun tahtosi. Vuorik. Toinen keskeinen asia on, että liturgian lisäksi saarnan perusajatus on mietitty tarkkaan. Kolmas oleellinen asia on musiikin herättämät tunnetilat. 14.1.1916 Armenialaisten, tuon alituiseen verta vuotavan marttyyrikansan, kohtalosta on nykyisen sodan aikanakin taasen kuulunut varsin surkeita tietoja. Tämä Nefertiti tai Ngozi, jonka nimi tarkoittaa siunausta, voisi olla nyt arvostuksemme ja kiitollisuutemme kohde. Tosin siihen osallistuvat kutsuvat projektia nimellä Minus 7. Jackelén muistutti siitä, että kasteessa elettävä elämä on iloa. 17. Näin Marian elämä muutti suuntaa dramaattisesti. Seurauksena oli, että Yhdysvaltain presidentti puuttui virallisesti asiaan, vaatien Turkin hallitusta tekemään voitavansa armenialaisten aseman parantamiseksi. Jokainen tavallinen mies tai nainen voi toimia Jumalan tahdon välikappaleena. Iloon ei voi myöskään pakottaa. Näihin molempiin on vielä matkaa.. 2 KOTIMAA Ko t i m a a 14 . 2 01 6 KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) ja Noora WikmanHaavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Jussi Rytkönen, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@ kotimaa.fi Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi vIIKOn PlussA Tukholmassa on projekti nimeltä Vinternatt 2. Tuntisiko vakavamielinen suomalainen olonsa kotoisaksi messussa, joka välittäisi nykyistä enemmän iloa
Marja Kantanen valoa pimeyden keskellä Lux Helsinki -festivaalin keskeiset näyttämöt olivat Tuomiokirkko ja Vanha kirkko. Helsingin tuomikirkon julkisivuun heijastettiin kuvia osana Lux Helsinki -valofestivaalia. Kuva: LauRI RoTKo räsänen: suomessa saa vaihtaa uskontoa Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) mielestä turvapaikanhakijoita on informoitava uskonnonvapaudesta ja siitä, että Suomessa voi vaihtaa uskontoa. Kirkon valkoinen pinta soveltuu kuvien heijastamiseen ja lisäksi kirkkorakennuksen symboliikka tuo aina teokseen lisämerkityksiä. KOTIMAA 3 Ko t i m a a 14 . Teoksen nimi Ilon kuvia, tekijä Maiju Salmenkivi. Räsäsen mukaan vastaanottokeskuksilla on tärkeä ensivaiheen tehtävä kertoa turvapaikanhakijoille suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä, joihin kuuluu myös uskonnonvapauden periaate. Hän on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen uskonnonvapauden turvaamisesta vastaanottotoiminnassa. Marja Kantasen seuraajaksi yhteiskunnallisen työn asiantuntijaksi Kirkkohallitukseen on valittu teologian tohtori, dosentti Kari Latvus, 58. Minun eduskuntani -keruun toteuttavat eduskunta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska Litteratursällskapet i Finland. “Gideon Levy työskentelee rauhan ja sovinnon puolesta työkaluinaan totuuden etsiminen ja peloton usko järjen voittoon alueella, jota määrittävät ennakkoluulot, väkivalta ja propaganda”. Aktiivinen kuolinapu ihmiselle sallittava -kansalaisaloitteella on vain noin 1 600 allekirjoitusta. Keruu jatkuu 15. Poutiainen sanoo, että Tuomiokirkkoa tai sen portaita ei luovuteta kaupalliseen mainoskäyttöön eikä kirkon sanoman vastaiseen käyttöön. Mitri Raheb on palestiinalainen luterilaisen kirkon pappi. Olof Palme -palkinto on vuodesta 1987 lähtien jaettu ruotsalainen rauhanpalkinto. Keräys alkoi joulukuun alussa. Karismaattinen kristillisyys tulee leviämään. “Työssään luterilaisen kirkon pastorina Mitri Raheb lähettää nuorille palestiinalaisille selvän viestin: Haluamme teidän elävän, emme kuolevan Palestiinan puolesta”. Tuovinen: Kristillinen kenttä pirstoutuu Maamme kristillinen kenttä tulee Kansanlähetyksen johtaja Mika Tuovisen arvion mukaan pirstoutumaan entistä enemmän. Poutiainen pitää ymmärrettävänä, että Helsingin tuomiokirkko on haluttu erilaisten taideprojektien näyttämönä. Kerro kokemuksesi eduskunnasta Eduskuntaan ja kansanedustajiin liittyvää muistitietoa kerätään parhaillaan. Keruuaineistosta on suunnitteilla Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan kuuluva julkaisu syksyyn 2017 mennessä. Hän jäi vuoden vaihteessa eläkkeelle Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikön apulaisjohtajan paikalta. Tässä meidän tulee erottaa se karismaattisuus, jota tuemme ja se, josta irtisanoudumme.” M a R I Te In IL ä o LL I S eP Pä Lä. – Pidimme etukäteen palaverin valotaiteilijoiden ja tapahtumatuottajien kanssa. Eutanasiasta kansalaisaloite Vireillä olevassa kansalaisaloitteessa vaaditaan eutanasialainsäädännön valmistelutyön aloittamista. “Vaikka etsimme yhteyttä, syntyy monia pieniä ryhmiä, joissa ihmiset saavat hengellistä ravintoa. 2 01 6 uuTIsvIIKKO KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO Mitri raheb palkittiin vuoden 2015 Olof Palme -palkinto on jaettu palestiinalaiselle papille Mitri Rahebille sekä israelilaiselle journalistille Gideon Levylle. Ensin niistettiin kasvun mahdollisuus, sitten havahduttiin tapahtuneeseen ja alettiin korostaa sitä, mikä oli hetkeä aikaisemmin siivottu puolivahingossa pois. Kansalaisaloitteen läpimenemiseksi on saatava kokoon 50 000 allekirjoitusta puolessa vuodessa. Tällä hetkellä Eutanasialaki Suomeen. Meillä on periaatteet, joiden nojalla lähdemme yhteistyöhön. “Lisää tilaa maallikoille” Maallikoilta on viety tilaa pois seurakunnissa, sanoo Marja Kantanen. Tavoitteena on aktiivisen kuolinavun salliminen. – Taiteilijoilla on hyvä taju siitä, mitä kirkon käyttö teoksen osana edellyttää. 1 . Kaupungin järjestämä Lux Helsinki keräsi viime viikolla noin puoli miljoonaa kävijää. Miehet palkittiin kamppailusta miehitystä ja väkivaltaa vastaan, rauhanomaisen rinnakkaiselon puolesta. Kantanen vastasi Kirkkohallituksessa työelämän kysymyksistä ja kirkon yhteiskunnallisesta työstä. Olof Palme -säätiön palkintoperusteissa sanotaan, että työllään Raheb ja Levy antavat toivon säteen konfliktiin, joka on saastuttanut miljoonien ihmisten elämää ja vaarantaa maailmanrauhan. Kaupungin kanssa on pitkät ja luottamukselliset suhteet, enkä muista, että olisi koskaan ollut ongelmia yksittäisten töiden sisällön kanssa, sanoo tuomiorovasti Matti Poutiainen. elokuuta 2016 asti ja sillä halutaan selvittää kansalaisten kokemuksia ja muistoja kansalaisvaikuttamisesta, eduskunnasta ja kansanedustajien työstä historian eri vaiheissa. – Tuntuu, että seurakuntien yhdistämisen myötä katoaa luottamuselimiä ja ryhmiä, joissa maallikoilla on mahdollisuus toimia. Kantanen suhtautuu hieman kriittisesti puheisiin “alhaalta kasvavasta kirkosta”
Vapaaehtoinen luopuminen vihkioikeudesta olisi mielestäni täysin turha ele, joka vahingoittaisi kirkkoa, sanoo Miika Ahola Turun arkkihiippakunnasta. 45 prosenttia perusteli vihkimisestä luopumista sillä, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen. Joulukuussa esikoislestadiolainen herätysliike aloitti maallikkoehtoolliset. 1 . Moni ehdokas katsoo, että vihkioikeudesta luopuminen edesauttaisi kirkon ykseyttä. Kirkko sen sijaan on ottanut erivapauksia omasta identiteetistään, kirjoittaa Helena Laavi Helsingin hiippakunnasta. Kaikista ehdokkaista miehiä on 56 ja naisia 44 prosenttia. 68 prosenttia vastaajista oli maallikkoehdokkaita, 37 prosenttia pappisehdokkaita. Itse en halua olla Suomen valtion virkamies, vaan evankelis-luterilaisen kirkon pappi, kirjoittaa Marjaana Toiviainen Helsingin hiippakunnasta. V iidennes kirkolliskokouksen ehdokkaista toivoo, että kirkko luopuisi vihkioikeudestaan sukupuolineutraalin avioliittolain tultua voimaan 2017. 2 01 6 KIrKOllIsKOKOusvAAlIT. – Teologisesti merkittävä osuus avioliittoon vihkimisessä on nimenomaan siunaus, ei se, että samalla liitto saa juridisen pätevyyden. Kotimaa kartoitti ehdokkaiden kantoja kysymyksiin, joista kirkolliskokouksessa todennäköisesti keskustellaan seuraavalla nelivuotiskaudella. Viisi prosenttia luopuisi vihkioikeudesta ja siunaisi vain eri sukupuolta olevat parit. – Kyse ei ole erivapauksista vaan siitä, että herätysliikkeet puolustavat oikeaa kristillistä kirkkoa. Asia selviää Kotimaan kirkolliskokousedustajille tekemästä kyselystä. Kirkon ydintä on rukous, siunaaminen sekä avioliittojen ja perheiden tukeminen. Vastaajien keski-ikä on sama kuin kaikkien ehdokkaiden: 52 vuotta. Vastaajista 16 prosenttia katsoo, että kirkon tulisi vihkiä vain eri sukupuolta olevia pareja, mutta siunata myös samaa sukupuolta olevien avioliitot. mistöihin liittyen. Hän on ehdolla maallikkovaalissa Usko ja yhteys -listalla. Liike on perustellut omia ehtoollisia muun muassa virkakäsityksellä. – Jos ei ole halua ja valmiutta sitoutua kirkolliskokouksen linjauksiin, on älyllistä rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä sanoa se ääneen julkisesti ja hankkiutua sinne, missä on muita riittävän samanmielisiä, vastaa Mikko Laitinen Kuopion hiippakunnasta. Kirkon vihkioikeus jakaa Kotimaan kyselyyn vastanneita ehdokkaita. Miehiä vastaajista oli 52 prosenttia ja naisia 48 prosenttia. Yhteensä vihkioikeudesta luopumista kannattaa siis 21 proEhdokkaat haluavat eroon määräenemmistöstä Kysely kirkolliskokousedustajille: Vastaajia oli 363, yhteensä ehdokkaita on reilut 700. Hän on pappisvaalissa ehdolla Yhdessä-listalla. Niukka enemmistö, 55 prosenttia toivoisi kirkon vihkivän kaikki parit, mutta ei pidä sitä mahdollisena. Hän on ehdolla pappisvaalissa Yhteisen tulevaisuuden rakentajat -listalla. entä miten herätysliikkeiden tulisi menetellä, jos ne eivät hyväksy kirkon yhteisiä linjauksia esimerkiksi naisten pappeuteen tai seksuaalivähemJeesuksen esimerkki suurena uudistajana ja syrjittyjen ihmisten puolustajana ei kirkossa nyt toteudu. Enemmistö kyselyn vastaajista, 57 prosenttia, katsoo, että herätysliikkeiden tulisi noudattaa kirkon yhteisiä linjauksia tai irtautua kirkosta. Kysely Kirkon vihkioikeus ja herätysliikkeiden asema jakavat kirkolliskokousehdokkaita. Joulukuussa toteutettuun kyselyyn vastasi hieman yli puolet kirkolliskokousvaalien ehdokkaista. Tämä on nähtävä Pitäisikö kirkon sukupuolineutraalin avioliittolain astuessa voimaan… Vihkiä ja siunata vain eri sukupuolta olevia pareja Vihkiä ja siunata myös samaa sukupuolta olevia pareja siten, että papeilla on valinnanvapaus Vihkiä ja siunata myös samaa sukupuolta olevia pareja siten, että papeilla ei ole valinnanvapautta Vihkiä vain eri sukupuolta olevia pareja, mutta siunata myös samaa sukupuolta olevien avioliitot Luopua vihkioikeudesta kokonaan ja siunata kaikki parit Luopua vihkioikeudesta kokonaan ja siunata vain eri sukupuolta olevat parit 4 KOTIMAA Ko t i m a a 14 . Moni teki eron omien ehtoollisten ja muiden kysymyksien välille. Vihkioikeudesta luopumista kannattavilta ehdokkailta kysyttiin myös perustelua. Me emme tarvitse valtiollista vihkioikeutta yhtään mihinkään. Hän on ehdolla pappisvaalissa Viinipuu-listalla. Reilu neljännes vastaajista, 27 prosenttia, katsoo, että herätysliikkeet voivat ottaa joitain erivapauksia esimerkiksi naisten pappeutta tai seksuaalivähemmistöjen asemaa koskevissa kysymyksissä. Niin ikään 16 prosenttia vastaajista kannatti vihkioikeudesta luopumista siten, että kirkko siunaa kaikki parit. Toisaalta vastauksissa huomautettiin myös, ettei vihkioikeudesta luopuminen poista perimmäistä kysymystä suhtautumisesta samaa sukupuolta oleviin pareihin. Useat vihkioikeudesta luopumista kannattavat ehdokkaat perustelivat näkemystään sillä, että avioliitto on juridinen sopimus, jonka laatiminen ei kuulu kirkon ydintehtäviin. – Kirkko ei ole virkamiesyhteisö, vaan hengellinen yhteisö. Vastanneista kirkolliskokousehdokkaista 29 prosenttia katsoo, että kirkon tulisi jatkossakin vihkiä ja siunata vain eri sukupuolta olevia pareja. Vaikka luopuisimme juridisesta oikeudesta, meille jää aivan sama ongelma siunaamisesta. – Jos ei ole yhteistä ehtoollispöytää, ei teologisesti ole yhteistä kirkkoa. Monet vastaajat korostavat lisäksi, ettei vihkioikeudesta luopuminen liity sukupuolineutraaliin avioliittolakiin. Kysely senttia kyselyyn vastanneista ehdokkaista. Samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä ja siunaamista niin, että papilla on valinnanvapaus, kannattaa 27 prosenttia ehdokkaista. Eniten vastauksia tuli Tampereen ja Helsingin hiippakunnista, Turusta ja Mikkelistä. Ehdokkaiden määrään suhteutettuna ahkerimmin vastasivat Lapuan, Tampereen, Espoon ja Porvoon hiippakuntien ehdokkaat. Vaatimusta kolmen neljäsosan määräenemmistöstä kannattaa alle neljännes Kotimaan kyselyyn vastanneista ehdokkaista
1 . Hän on ehdolla pappisvaalissa Tunnustuksellinen-listalta. PeriscoPe kirkolliskokoukseen! kotimaa kysyi kirkolliskokousehdokkailta myös, pitäisikö kirkolliskokouksen täysistunnot kuvata verkkoon. Sen sijaan itse avaisin avioliittoon vihkimisen säännöksiä siten, että pappi voisi vihkiä kenen tahansa parin – ilman kirkkoonkuulumisvaatimusta. 2 01 6 toimittajan kommentti Poimintoja kyselystä: vihkioikeudesta ei pidä luopua, koska sen myötä menetettäisiin satoja kohtaamisia seurakuntalaisten kanssa vuosittain. Hän on ehdolla maallikkovaalissa För folkkyrkan -listalla. Kirkon tehtävänä on etsiä yhteyttä erimielisyyksistä huolimatta, ei saavuttaa yhdenmukaisuutta tai hajautua pieniin “puhtaisiin” yksikköihin, vastaa Patrik Hagman Porvoon hiippakunnasta. Kannatetaan! noora wikman-haavisto Kirkolliskokouksen pappisja maallikkoedustajat kaudelle 2016–2020 valitaan vaaleilla, jotka järjestetään 9. Kokonaan määräenemmistövaatimuksesta olisi valmis luopumaan 12 prosenttia vastaajista. en missään tapauksessa halua omantunnonklausuulia, joka naispappeusasiassa on johtanut siihen, että vielä tänä päivänäkin naisia kohdellaan ala-arvoisesti kirkossa. Ehdokkaiden vastauksissa tuli esiin myös ihan aiheellisia pelkoja videoimiseen liittyen. Moni nykykäytäntöä kritisoiva ehdokas perusteli kantaansa sillä, että kolmen neljäsosan määräenemmistövaatimus tekee päätöksenteosta liian hidasta. Kyselytunnin videostriimausta on jo kokeiltu Kotimaa24:ssä vuonna 2013 ja lähetys sai paljon katsojia. Perustelut voisi kiteyttää näin: Miksipä ei, mutta kuka sitä jaksaa katsoa. Silti en voi olla vaikuttumatta 23-vuotiaan Kuopion hiippakunnan ehdokkaan Anton Sutisen innosta. ihmiset solmivat avioliiton, joka on yhteiskunnallinen sopimusasia. tuija Pyhäranta noora wikman-haavisto Ehdokkaiden näkemyksiä seurakuntarakenteesta ja seurakuntien viroista voit lukea Kotimaa Prosta. Hänen mielestään katsojien pitäisi voida myös kommentoida tapahtumia lähetykseen. – Samuli Korkalainen, Mikkelin hiippakunta Raamattu on Jumalan Sanaa eikä sen ‘yli voi kävellä’ ei kirkko eikä kirkolliskokous… Toisekseen kirkon tulisi olla antamassa yhteiskunnalle arvoja eikä mukautumassa maallistuneen yhteiskunnan arvoihin... Nykyisellään moniin kirkolliskokouksen päätöksiin vaaditaan kolmen neljäsosan määräenemmistö. Määräenemmistövaatimusta puolustettiin samalla perusteella kuin sitä vastustettiin: se hidastaa päätöksentekoa. Nykykäytäntöä kannattaa 24 prosenttia vastaajista. kotimaa 5 Ko t i m a a 14 . Selvä enemmistö, 63 prosenttia kannatti videostriimausta. helmikuuta. KuvA: JAni LAuKKAnen suurena suruna, ei käytännön ratkaisuna kysymykseen, josta on kirkossa erimielisyyttä. Pelättiin puheenvuorojen venyvän, istuntojen muuttuvan mediasirkukseksi ja ulkopuolisten vaikutteiden vahvistuvan. – Jeesuksen esimerkki suurena uudistajana ja syrjittyjen ihmisten puolustajana ei kirkossa nyt toteudu, vastaa Sara Paavolainen Helsingin hiippakunnasta. – Sonja Alanko, Helsingin hiippakunta. Ratkaisukin hänellä on jo valmiina: kommentoinnin mahdollistava videopalvelu Periscope käyttöön kirkolliskokouksessa. – Määräenemmistö on monta kertaa suojellut kirkkoa ajan hengen lietsomilta älyttömyyksiltä, kirjoittaa Pasi Palmu Oulun hiippakunnasta. Jos joku niitä kuitenkin haluaa ja jaksaa katsoa, pitäisin videostriimiä vain hyvänä asiana. Määräenemmistövaatimuksen loiventaminen tai siitä luopuminen sai Kotimaan kyselyssä yhteensä 70,3 prosentin kannatuksen, mikä ei siis riittäisi päätöksen syntymiseen. Vaikka kirkko on luonteeltaan hengellinen yhteisö, sen toiminta perustuu demokratiaan ja päätöksenteon tulisi olla avointa. Hän on ehdolla maallikkovaalissa Tulkaa kaikki -listalta. Reilu neljännes, 26 prosenttia, vastaajista soveltaisi määräenemmistövaatimusta nykyistä rajoitetummin ja 32 prosenttia ajattelee, että nykyistä loivempi 2/3 määräenemmistö riittäisi. – Hannu Häkämies, Tampereen hiippakunta Kirkon tulee kohdella jäseniään arvostavasti ja tasa-arvoisesti. mikäli Kotimaan kysely olisi ollut kirkolliskokouksen äänestys, määräenemmistövaatimus säilyisi nykyisellään
Seurakunnat, joiden alueella on paljon yhteisöveroa maksavia yrityksiä, häviävät rahanjaossa.. 6 KOTIMAA Ko t i m a a 14 . 2 01 6 TAlOus Hautaustoimi on yksi kirkon lakisääteisistä yhteiskunnallisista tehtävistä, joita rahoitetaan budjettivaroin. Kuva Hietaniemen hautausmaalta Helsingistä. Hautaustoimea, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoa ja väestökirjanpitoa on aikaisemmin rahoitettu kirkolle osoitetulla yhteisöveron tuotto-osuudella, mutta vuoden 2016 alusta yhteisöveron tilalle on tullut valtion budjettiin sisältyvä suora rahoitus. Uudessa mallissa rahanjaon perustana on kunnan väkiluku. Syynä on vuoden alusta muuttunut rahoitusmalli, jolla valtio osallistuu evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksiin. Kuva: Matti Karppinen T änä vuonna useat suuremmat kaupunkiseurakunnat joutuvat paikkaamaan budjetissaan normaalia suurempaa aukkoa. 1 . Seurakunnat, joiden alueella on paljon yhteisöveYhteisövero jättää aukkoja talouteen Helsingissä verotulot vähenevät viidellä ja Espoossakin kahdella miljoonalla. Käytännössä muutos koskee noin 114 miljoonan suuruisen valtion potin jakamisesta uudella tavalla seurakuntien kesken
Muutos tuo lähes miljoona euroa lisää tuloja edellisvuoteen verrattuna. JussI RyTKönEn Arkkipiispa Mäkinen: Omat ehtoolliset vakava rikkomus Arkkipiispa Kari Mäkinen KuvA: MinervA Seppälä Sinulla on pääsy vuoden 2016 ajan Kotimaan digipaketin sisältöihin. Tälle vuodelle veroäyri on 1,30 ja siinä pyrimme pysymään, talousjohtaja Arja Ahonen sanoo. Maksulla katetaan kirkon yhteisiä toimintoja. Kaupungin alueella toimii suuria teollisuusyrityksiä, joiden maksama yhteisövero on ollut myös seurakunnalle tärkeä tulonlähde. 2 01 6 roa maksavia yrityksiä, häviävät rahanjaossa ja seurakunnat, joille yhteisöveron tuotto on ollut vähäistä, saavat jonkin verran lisää. Se on merkittävä summa yhtymän 50 miljoonan euron käyttötalousbudjetissa. Kaikkinensa talouden kiristyminen tarkoittaa toiminnan sopeuttamista, eikä henkilöstön vähennyksiltäkään voitane välttyä. Irtisanomisiin ja yt-neuvotteluihin ei ole vielä tarvetta. KOTIMAA 7 Ko t i m a a 14 . Muutokseen liittyen seurakuntien maksamia verotuskustannuksia alennetaan 6 miljoonaa ja seurakuntien maksama perusmaksu alenee 8,2 prosentista 7,5 prosenttiin. Ensisijainen JAOssA 114 MIlJOOnAn pOTTI Vuonna 2016 valtion korvaus on 114 miljoonaa euroa. Hallintojohtaja Risto Hämäläinen arvioi, että jos taloustilanne jatkuu myös muilta osin kireänä, edessä saattaa olla tarve kirkollisveroäyrin nostamiseen. Mukana oleville ihmisille kysymys on Mäkisen mukaan erilleen joutumisesta ja vaikeasta ristiriidasta. Hautaustoimen maksuja on pyritty korottamaan vuosittain 1-2 prosenttia vastaamaan kustannustason nousua. Kirkko on liikkeen koti, josta irtaantumishankkeet repivät paljon, Mäkinen sanoo Kotimaa24:lle. – Rahoitustuottojen avulla saamme käyttökatteen pysymään positiivisena. Muhonen harmittelee sitä, että seurakuntahallinnon rakenneuudistus kaatui kirkolliskokouksessa. Hautaustoimen kustannuksia keventää Espoossa viime vuosina tapahtunut nopea siirtyminen arkkuhautauksista tuhkauksiin. Kirkon keskusrahasto jakaa siitä 107 miljoonaa kuukausittain seurakunnille kunnan väkiluvun perusteella. Hautausten kustannuspaineita helpottaa myös Raumalla tuhkauksiin siirtyminen. Liikkumatilaa säästöjen toteuttamisessa ei ole paljoa, sillä suurimmat menoerät Helsingin noin 100 miljoonan euron budjetissa tulevat henkilöstöstä ja kiinteistöjen ylläpidosta. Tervetuloa verkkouutisten, juttujen, blogien ja keskustelun pariin! Hyviä uutisia, kestotilaaja!. Hän ei halua tehdä tilanteesta laajempia tulkintoja. Rekisteröidy Kotimaa24 sivulla. Yhden työnantajan malliin siirtyminen olisi helpottanut talouden sopeuttamista, kun työvoimaresursseja olisi voitu siirtää yhtymän sisällä joustavammin. Se ei myöskään ole sidoksissa kirkosta eroamiseen, sillä valtion rahoitus maksetaan kunnan väkiluvun mukaan. Tämä on vaikuttanut siihen, että kaikilla tasoilla joudutaan arvioimaan toimintaa ja henkilöresursseja uudella tavalla, sanoo hallintojohtaja Jussi Muhonen. Korvauksen määrä on 19,55 euroa/kunnan jäsen/vuosi. 5 miljoonaa käytetään hakemusten perusteella kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon ja 2 miljoonaa varataan Kirjurin kehittämiseen. Esikoislestadiolaisten omat ehtoolliset ovat vakava rikkomus, toteaa arkkipiispa Kari Mäkinen. Hautausmaat ja hautaukset tullaan toki hoitamaan ja kirkot korjaamaan, mutta kysymys on laajemmasta kokonaisuudesta. Espoon seurakuntayhtymässä aikaisempi noin 7 miljoonan yhteisöverotuotto vähenee lähes kahdella miljoonalla. Hämäläinen myös muistuttaa, että kirkon pidemmän aikavälin strategiassa tavoitteena on nostaa hautaustoimen taksoja vastaamaan todellisia kustannuksia. Tällä katetaan yleisten hautausmaiden kustannuksia. Seurakunnan 7,5 miljoonan käyttötalousbudjetissa yli 530 000 euron pudotus on merkittävä. Talouden suunnittelua helpottaa myös se, että valtion rahoitus on paremmin ennakoitavissa kuin vaihteleva yhteisöveron tuotto. – Liikkeessä käydään kipeää prosessia, joka on liikettä jakava ja monelle hyvin ahdistava. – Viime vuoteen verrattuna tuottojen vähenemisen nettovaikutus on noin viisi miljoonaa euroa. – Olemme myös pystyneet ottamaan vanhoja arkkuhautapaikkoja uudelleen käyttöön, Haapasaari sanoo. Talouden ja työllisyyden yleinen heikkeneminen sekä kirkon jäsenmäärän lasku ovat Muhosen mukaan johtaneet siihen, että Helsingin seurakuntayhtymä joutuu seuraavien kolmen vuoden aikana sopeuttamaan talouttaan 15 miljoonalla eurolla. – Tähän tavoitteeseen on tosin vielä matkaa ja mahdolliset korotukset tulevat olemaan joka tapauksessa maltillisia, Hämäläinen sanoo. Se koskee myös liikkeen sisäistä auktoriteettirakennetta. Tarvitset toimivan sähköpostiosoitteen ja asiakasnumerosi, joka löytyy lehden osoitekentästä. Tavoite Raumalla on kuitenkin Haapasaaren mukaan selkeä: kirkollisveroäyri on tarkoitus pitää edelleen 1,25 prosentissa. Talousjohtaja Marko Haapasaaren mukaan ilman aikaisempiin säästöihin perustuvia rahoitustuottoja talous jäisi selvästi negatiiviseksi. – Olemme pyrkineet ennakoimaan laskevaa jäsenmäärää ja talouden kiristymistä korottamalla kirkollisveroäyriä maltillisesti 0,05 prosenttiyksikköä. keino on kuitenkin menojen karsiminen. HAnnu KuOsMAnEn FAKTA Yhden työnantajan malliin siirtyminen olisi helpottanut talouden sopeuttamista, kun työvoimaresursseja olisi voitu siirtää yhtymän sisällä joustavammin. Nyt sopeutustoimet pitää hoitaa vaikeamman kaavan mukaan seurakuntakohtaisesti. Tälle vuodelle uusi rahoitusmalli tuo 12,1 miljoonaa valtion korvausta. Muutamissa seurakunnissa kysymys ei ole pikkurahoista. Kolmen seuraavan vuoden aikana toteutetaan vuotuisen kustannustason alentaminen käyttötalouden osalta noin 4,8 miljoonalla. Oulun seurakuntayhtymä sen sijaan hyötyy uudesta mallista. Tälle vuodelle valtion rahoitus on 3,8 miljoonaa, joka on yli 12 prosenttia arvioidusta 29,8 miljoonan kirkollisverokertymästä. Se tarkoittaa, että pääset käyttämään seuraavia palveluita: Kotimaa24 Kotimaa Pro Kotimaan näköislehti + arkisto Kuinka pääset nauttimaan digipaketin annista. Esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymässä yhteisöveron tuotto on vaihdellut vuosittain 16–20 miljoonan välillä. Olemme myös pystyneet tekemään tälle vuodelle 180 000 euron säästöt, Haapasaari sanoo. – Kirkko ei voi pakottaa, mutta se voi osoittaa selkeästi mihin irtaantuminen johtaa ja tukea niiden kirkon jäsenien sitoutumista, jotka joutuvat elämään ristiriidan keskellä. Väkimäärään nähden suhteellisesti suurimpia häviäjiä uudessa rahoitusmallissa on Rauman seurakunta. 1 . Arkkipiispa ei näe omien ehtoollisten taustalla yksittäisiä syitä, vaan liikkeen sisäisen kehityksen
Jokaisen ajatollan ohjeet sitovat kuitenkin vain hänen seuraajiaan. Sunnalaisuus pitää tärkeänä sunnaa eli profeetta Muhammedin (n. 8 KOTIMAA Ko t i m a a 14 . Hän julisti muihin islamin suuntiin kuuluvat epäuskoviksi, jolloin heitäkin vastaan voitiin käydä pyhää sotaa. 5 Suufilaisuus Sekä sunnalaisuuden että shiialaisuuden sisällä vaikuttaa henkilökohtaiseen jumala-kokemukseen ja mystiikkaan keskittyvä suufilaisuus, johon sisältyy erilaisia askeettisia, mystisiä, filosofisia ja sosiaalisia suuntauksia. Suomessa on jo tullut ongelmia, kun eri suuntien muslimeja on sijoitettu samoihin vastaanottokeskuksiin. 1 . Saudi-Arabian vuoden alussa teloittamien ihmisten joukossa oli shiialainen uskonoppinut Nimr al-Nimr, jolla oli keskeinen rooli vuoden 2011 shiiojen mielenosoituksissa. Jokainen imaami tai muu uskonoppinut johtaa itse oikean opin Koraanista, sunnasta ja 700-luvun johtavien uskonoppineiden yksimielisistä näkemyksistä. Suufilaiset ovat saaneet vaikutteita muun muassa kreikkalaisesta uusplatonismista. Miehet ja naiset ovat druusien yhteisöissä tasavertaisia, mutta ovat eri tiloissa esimerkiksi työpaikoilla. Into 2014. Iranissa suufilaisuus on lähes pelkästään filosofiaa, mutta Senegalissa suufiveljeskunnat toimivat eräänlaisena yhteiskunnan turvaverkkona. Islamin sisällä on lukemattomia suuntauksia ja monet niistä sietävät toisiaan huonosti. Pakolaisaallon mukana on tullut ainakin sunneja, shiialaisia ja ismailiitteja. Lisäksi shiialaisia on Irakissa noin 60 prosenttia väestöstä, Libanonissa 30 prosenttia ja Azerbaidzanissa 70 prosenttia väestöstä. Heitä on myös Bahrainissa, Qatarissa, Libyassa, Pakistanissa ja Intiassa. Siihen asti imaamien sijaisina toimivat uskonoppineet, joista korkeimpia ovat ajatollat. Shiialaisuus on ollut Iranin valtionuskonto vuodesta 1501. Kuvassa shiiamuslimit kantavat Nimr al-Nimrin kuvaa teloitusten jälkeen järjestetyssä mielenosoituksessa Qatifin kaupungissa. Sen perustaja Muhammad ibn Abdalwahhab (1703– 1792) halusi uudistaa islamin ja yhteiskunnan muuttamalla ne profeetta Muhammedin aikaisia vastaaviksi. Druuseja on vähemmistöinä Syyriassa, Libanonissa, Jordaniassa ja Israelissa, yhteensä noin miljoona. 1 Sunnalaisuus Maailman 1,3 miljardista islamilaisesta sunneja on noin 80–90 prosenttia. KuvA: LEHTIKuvA / AFP PHOTO / STR Suomessa on jo tullut ongelmia, kun eri suuntien muslimeja on sijoitettu samoihin vastaanottokeskuksiin. 600–661) oli erityinen hengellinen tehtävä Muhammedin rinnalla. 2 01 6 Kuusi islamin suuntaa Länsimaissa islam ajatellaan usein yhdeksi, yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Islamin viiden peruspilarin sijasta druuseilla on niitä vastaavat seitsemän käskyä. Sen jälkeen sunneilla ei ole ollut yhteistä johtajaa, hallinnollista hierarkiaa eikä organisaatiota. uSKOnTO Tarkkoja määriä eri suuntausten kannattajista Suomessa ei ole, mutta perinteisesti täällä on ollut eniten sunneja ja shiialaisia. Kalifin virkaa pidettiin keinotekoisesti yllä ensin Egyptissä ja sitten Turkissa, joka lakkautti sen vuonna 1924. 570–632) elämäntapaa ja sen tarjoamaa mallia. 6 Wahhabilaisuus Suufilaisuuden lähes täydellinen vastakohta on radikaali ja fundamentalistinen wahhabismi. Salafistit eivät eroa wahhabisteista juuri mitenkään, eikä näitä suuntauksia voidakaan pitää toisistaan erillisinä. 3 Ismailiitit Ismaililaisten eli ismailiittien eli seitsenshiialaisten mielestä kätkeytynyt, viimeinen ja kerran messiaana palaava imaami ei ole kahdestoista vaan seitsemäs. Ziauddin Sardar & Merryl Wyn Davies: Islam. Otava 2004. Kaukasuksella suufilaiset veljeskunnat taistelevat aseellisesti venäläisvaltaa vastaan. Pakolaisaallon mukana on tullut ainakin sunneja, shiialaisia ja ismailiitteja.. Sunna perustuu haditheihin eli perimätietona säilyneisiin kertomuksiin siitä, mitä Muhammed missäkin tilanteessa teki tai sanoi. Seitsenshiialaisia elää Syyriassa, Jemenissä, Kiinassa, Tadzikistanissa, Afganistanissa ja Itä-Afrikassa. Äärijärjestö ISIS:n joukoissa on paljon saudiarabialaisia wahhabisteja. Shiialaisten eli tarkkaan ottaen kaksitoistashiialaisten mielestä imaameja on ollut vain 12, joista suurin osa on murhattu ja viimeinen on kätkeytynyt ihmiskunnalta vuonna 941 palatakseen lopunaikoina Mahdina eli messiaana. Tärkeitä periaatteita ovat kuitenkin konsensus, yhteisön yhtenäisyyden säilyttäminen ja uudistusten välttäminen. Teloitusten pelätään lisäävän shiiojen ja sunnien välisiä jännitteitä alueella. Ismailiiteistä on historian varrella jakautunut useita suuntauksia, joilla on ollut toisistaan poikkeavia näkemyksiä esimerkiksi imaamien määrästä ja joidenkin imaamien henkilöllisyydestä. Alin shiian eli puolueen mielestä valta olisi kuulunut imaameille eikä kalifeille ja sen olisi kuulunut periytyä suvussa. 2 Shiialaisuus Profeetta Muhammedin kuoltua alkoi sisällissota ja valtakamppailu, jonka voittivat kalifien kannattajat. Druusien mielestä kalifi al-Hakim bi-Amr Allah (985–1021) on ihmiseksi tullut Jumala. Druusien uskonnollisia johtajia ovat tietäjät, jotka perehtyvät muilta salattuun uskonnolliseen tietoon. Wahhabismi on Saudi-Arabian valtionuskonto. 4 Druusilaisuus Ismaililaisuudesta on irtautunut druusilaisuus, jota voidaan pitää yhtä hyvin erillisenä uskontona kuin islamin suuntana. MATTI PIrhOnen Kirjallisuutta: Jaakko Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja. Sunnalainen kalifaatti tuhoutui mongolien valloittaessa Bagdadin vuonna 1258. Puolueen mielestä Muhammedin serkulla ja vävyllä Ali ibn Abi Talibilla (n
Ruotsin piispojen kanta on, että liike rakentaa omaa kirkkokuntaansa. JussI RyTKönen Ruotsin arkkipiispa Antje Jackelén toteaa muslimien evankelioimisesta 1. “Pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta muslimeille Jeesus on profeetta. Kysymys pelastuksesta voidaan esittää myös toisin. Kun heidän kastamiaan lapsia liitetään Ruotsin kirkkoon, heihin suhtaudutaan samalla tavalla kuin vapaista suunnista tuleviin kirkkoon liittyjiin. – On totta, että kristinuskon oppi Jeesuksesta on muslimeille hyvin vaikea. KOTIMAA 9 Ko t i m a a 14 . Tarvitaanko Skandinaviassakin muslimilähetystä. Teologisesti on hyvä alkaa siitä, mitä yhteistä eri uskonnoilla on. Pitäisikö Euroopan kirkkojen tietoisesti evankelioida muslimeja. Siksi voimme puhua aiheesta kristinuskoon kuuluvien Kristuksen kolmen viran – profeetallisen, ylimmäispapillisen ja kuninkaallisen – kautta. Mistä voimme puhua dialogissa muslimien kanssa. – Olen arvostellut hallitusta liian nopeasta rajatarkastuksien toteuttamistavasta. kUvA: MARi Teinilä On myös muistettava Martti Lutherin ajatus siitä, että lähimmäisistä puhuttaessa kristitty rakastaa, rukoilee ja välittää.. On häpeällistä, että tuhansia ihmisiä hukkuu Välimereen. Siinä on esimerkiksi merkittävä mystinen traditio. Miten uskontojenvälisessä dialogissa voidaan puhua Kristuksen ainutlaatuisuudesta. – Ruotsissa esikoislestadiolaisilla on ollut omia ehtoollistilaisuuksia jo vuosien ajan ja heidän maallikkosaarnaajansa kastavat myös lapsia. Paljonko uusia ihmisiä Ruotsiin voi mielestänne tulla. – Ylipäätään meillä on paljon, mistä voimme puhua kohtaamisissa muslimien kanssa. – Kristittyjen on tarvittaessa oltava valmiita todistamaan uskostaan. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana.” – Muslimeja kohdattaessa on aina muistettava, että islam on hyvin monikasvoinen uskonto. Tietysti on myös niin, että suuret tulijamäärät luovat painetta meidän järjestelmillemme. Onko kristillisen kirkon ulkopuolella pelastusta. Pääongelma pakolaiskysymyksessä on EU:n sisäisen solidaarisuuden puute. Hyvä lähtökohta voisi olla paavi Franciscuksen taannoinen toteamus, että me olemme kaikki Jumalan lapsia. Dialogissa olisi myös hyvä, jos kristityt voisivat vierailla moskeijoissa ja tietysti myös muslimit kirkoissa. Miten arvioitte tämän liikkeen tilannetta. Emmekö rakentaisi turvallisia reittejä tulijoille. – Tämä ei ole kirkollinen kysymys, eikä ole minun asiani esittää siitä Ruotsin kirkon tai omaa mielipidettäni. Suomen esikoislestadiolaiset ovat seuranneet Ruotsin esikoislestadiolaisten esimerkkiä ottamalla sakramentit omaan käyttöön. En itse kannata rajoittamatonta maahanmuuttoa. Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut ja Ruotsissakin puhutaan asevelvollisuuden palauttamisesta. Ja mitä lukumääriin tulee, kyse ei minusta lopulta ole numeroista, vaan ihmisarvosta. Pietarin kirjeen kolmanteen lukuun. – Maailmassa on kymmeniä miljoonia pakolaisia ja EU:n 500 miljoonan asukkaan joukossa pari miljoonaa pakolaista on vähän. Ruotsi on ottanut vastaan valtavasti siirtolaisia. Olette arvostellut Ruotsin hallitusta rajatarkastuspäätöksestä. Pitäisikö Ruotsin liittyä Natoon. – Tällainen lähestymistapa ei ole paras mahdollinen uskontojenvälisissä kohtaamisissa. Pietarin kirjeeseen viitaten, että kristityn on oltava valmis tarvittaessa todistamaan uskostaan. Niitä voimme kuitenkin korjata. 1 . Viittaisin tässä yhteydessä 1. Sen aihe oli ajankohtaisesti Ekumeeniset ja uskontojenväliset haasteet. 2 01 6 vIIKOn henKIlö “Uskontojen dialogi alkaa siitä, mikä on yhteistä” R uotsin arkkipiispa Antje Jackelén osallistui Helsingissä sunnuntaina päättyneeseen pohjoismaiseen systemaattisen teologian konferenssiin. Silloin on myös muistettava Martti Lutherin ajatus siitä, että lähimmäisistä puhuttaessa kristitty rakastaa, rukoilee ja välittää. Islam ei tunnusta esimerkiksi Jeesuksen jumaluutta, perisyntiä tai lunastusta ristinkuolemassa
Papeilla on omat ehdokkaansa vaalissa ja siinä vain papit saavat äänestää. Niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin on ollut suru nähdä, miten vaikeista haasteista ja suurista ongelmista huolimatta kaikki eivät näe yhteistä hyvää päämääränä, vaan moni pelaa omaa peliään ja vie tehon koko ottelusta. Varmasti käytössä on ollut uusimman johtamisparadigman ajatukset: kannustava kulttuuri, avoimuus, läpinäkyvyys, tiimityöhön kannustaminen, vastuualueiden selkeys, virheiden ja epäonnistumisen sietäminen, kannustus riskinottoon ja virheistä oppimiseen sekä työntekijöiden autonomia tehtävien hoidossa sekä hyvä tiimin kokoonpano ja ryhmän dynamiikka. TIMO KOrpelA Kirkolliskokousehdokas-lista, Helsingin hiippakunta päätösmusiikki TV-jumalanpalveluksessa Vaasan kirkosta päätösmusiikki katkaistiin kesken, vaikka lähetysaikaa oli vielä runsaasti jäljellä. Kirkolliskokousvaalit ovat todella vaikuttamisen paikka. Aina päämääränä oli saavuttaa sen ottelun voitto. Juuri tätä henkeä yhteiskunnassa ja kirkossakin nyt tarvitaan. nuorten esimerkillä oli ja on valtava merkitys suomalaisille, vaikka kyseessä olikin vain jääkiekkopeli, siis ”leikki”. Sama kielen rajallisuus koskee itse asiassa kaikkea inhimillistä kokemusta. Se oli henkisesti luovuttanut. Miten päästään tällaiseen tulokseen. Apofaattisessa eli vaikenemisen teologiassa on kaksi peruslinjaa: spekulatiivinen ja kokemuksellinen. Ratkaisevaa on käsitellä, hyväksyä ja nollata ne ja jatkaa eteenpäin, ei jäädä märehtimään niitä. MM-ottelussa läntinen naapurimme oli esimerkki siitä, kun mitaliotteluissa selkäranka katkesi, eikä ennen niin menestyvästä ja tehokkaasta joukkueesta ollut jäljellä juuri mitään. Jokainen pystyi tekemään ratkaisuja yhteiseksi hyväksi. Tästä Ylen menettelystä näyttää tulleen jo tapa! Myös nimet juoksevat jo musiikin aikana! Missä on se taho, joka neuvottelee asiat tv-väen kanssa, ettei vastaava toistuisi. Sanotaan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Vaikenemisen teologiasta väärin Jatkan Kotimaan keskustelua siitä, voidaanko Jumalasta puhua ja miten ( KM 10.12. Olennaista on termi ylittää, mihin jo ensimmäinen apofaattinen teologi Dionysios Areiopagita viittaa sanoessaan, että Jumala on ylijärjellinen. Yleensä pelissä ja elämässä tulee tappioita. Ensiksi, aina taisteltiin voitosta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Sanoin voidaan selittää kuvan sisältöä, mutta ei välittää kuvaa ja kokemusta kuvasta täydellisenä ja identtisenä. Ottelua seurasi lähes puolet suomalaisista. Onneksi oli arkipyhä aattoineen, jolloin moni saattoi seurata ottelua ilman työpaineita ja loppiainen tarjosi vielä sopivan palautumisja juhlimispäivän. Nythän vaali on välillinen ja vain kirkon luottamushenkilöt saavat äänestää ehdokkaita kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kolmanneksi, tappiota ei jääty märehtimään. Henkisen ja taloudellisen laman aikana tarvitaan juhlia ja pyhiä, muuten kaikki on arkea – kuka sitä jaksaa. Toiseksi, jokaisella oli yhteinen päämäärä. Silti kuvasta voidaan puhua ja sen sisällöstä voidaan esittää kuvauksia, jotka ovat oikeita, tai kuvauksia, jotka eivät ole yhtäpitäviä kuvan kanssa. Viestin hinta on 0,90 euroa. Kyse ei ole siitä, ettei Jumalasta voida sanoa mitään, vaan siitä, että sen jälkeen kun on sanottu ja ajateltu oikeita ja Jumalan tavoittavia asioita, minkä Dionysios katsookin olevan ns. Kerro mielipiteesi napakasti, kommentoi tiukasti. Spekulatiivisessa pohditaan Jumalan käsitettä ja päädytään johtopäätökseen, ettei ihmisellä voi olla täydellistä käsitettä Jumalasta. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Työtä on tehty! Ja johtaminen on ollut kunnossa. Nuorten taistelua ja juhlintaa seuratessa vahvistui luottamus siihen, että kansallamme on tulevaisuutta ja toivoa! Jumala kansaamme siunatkoon! MATTI sAlOMäKI tuomiorovasti, Lapua Lätkänuorten henkeä tarvitaan nuOrTen MM-KulTA Nuorten jääkiekkoilijoiden esimerkillä on valtava merkitys suomalaisille. Nuorten taistelu oli esimerkillistä. Olisi aika palata Pelikirjan perusteisiin ja perustehtävän äärelle.. IlMArI KArIMIes TL, spiritualiteetin teologian tutkija Kirkolliskokousvaalit kaikille jäsenille “Kevään kirkko-listalla” Espoon hiippakunnasta olevat ehdokkaat tarttuivat tärkeään asiaan. Jokainen teki ratkaisuja samaan päämäärään. Katafaattisen teologian, esimerkiksi saarnan, tehtävä on esittää Jumalasta niin hyvä ja tosi kuva, että se saa ihmisen kaipaamaan Jumalan tuntemusta, ei ainoastaan sanallisesti, vaan myös kokemuksellisesti. Kokemuksellisessa yritetään kuvata kokemusta Jumalasta. Juhlahumussa ei näy vuosien – ainakin lähes kahden vuosikymmenen sitkeä harjoittelu, yksin ja yhdessä toisten kanssa. On tärkeää, että valitsijayhdistyksellä on mahdollisimman selkeä ohjelma, johon sen ehdokkaat sitoutuvat. Joka ottelulle tavoite oli selvä. Yhdyn heidän näkemyksiinsä monessa kohdassa, puutun tässä vain olennaisimpaan. Paikan päällä katsomossa oli edustajat valtion johtoa myöten. 10 KOTIMAA Ko t i m a a 14 . Ota kantaa lähetä tekstiviesti! Juuri tätä henkeä yhteiskunnassa ja kirkossakin nyt tarvitaan. ja 7.1.). Molempia yhdistää vakaumus, että koettu ja pohdittu on jotakin, joka ylittää inhimillisen kielen ja ajattelun kyvyn kuvata kohdettaan. Olisi aika palata Pelikirjan perusteisiin ja perustehtävän äärelle. Eivät jumalanpalveluksen musiikkiosat ole mitään lisukkeita, vaan yhtä tärkeitä muiden osien rinnalla. 1 . Liian moni jää suremaan menneitä tappioita. Olisin valmis näkemään tulevaisuudessa vaalit kaikkien kirkkoon kuuluvien yhteisenä vaalina, jossa äänioikeus koskee jokaista kirkollisveronsa maksavaa jäsentä. Tämän kaiken päälle oli ilo huomata, että aikaisemmasta oli opittu. Jukka Jalosta ennenkin näitä oppeja on toteutettu, yhtenä esimerkkinä Jeesus Nasaretilainen, joka kokosi hajanaisesta kalastajien ja tullimiesten porukasta todella menestyvän voittajajoukkueen. Se edistää avoimuutta ja tasapuolisuutta. Kirkollisessa keskustelussa vedotaan väärin vaikenemisen teologiaan sen perustelemiseksi, ettei Jumalasta voisi puhua. 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Tämä lista on suoraan johtamisen oppikirjasta, uusimman johtamistrendin kuvauksesta ( Hannele Seeck: Johtamisopit Suomessa, Gaudeamus 2012). Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Siinä oli havaittavissa kolme keskeistä piirrettä. Tuskin olisi paljon vaadittu, jos kirkon johto informoisi asiasta lähetystä tekeviä toimittajia. Ja musiikkihan alkaa vasta silloin, kun sanat loppuvat! eerO MIKKOnen eläkekanttori, Ristijärvi nuoret suomalaiset jääkiekkoilijat tarjosivat piristävän taistelun suomalaisten iloksi vuoden alkuun. Nuoret osasivat juhlia voittoaan ei-perisuomalaiseen tapaan – raittiisti ja asiallisesti. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. katafaattisen eli käsitteellisen teologian tehtävä, jäljelle jää vielä jotakin, jota ei voida kuvata eikä ajatella. Tällaisessa kokemuksessa sanat voivat jäädä sivuun, jolloin sitä kutsutaan kontemplaatioksi eli Jumalan katselemiseksi
Siellä on elämää. JOUNI TUrTIAINeN Yhteinen kansankirkko -listan kirkolliskokousvaalien ehdokas T yöskennellessäni Lontoon merimieskirkolla tutustuin paikalliseen anglikaanikirkkoherraan Isä Richardiin. Tässä toteutuu Paavalin useissa yhteyksissä esiin tuoma ajatus seurakunnasta Kristuksen ruumiina, jossa kullakin jäsenellä on oma tehtävänsä. Siitä tuli heidän oma kirkkonsa. Lista edustaa avarakatseista kansankirkkoa, jossa halutaan käydä keskustelua avoimesti ja rakentavassa hengessä, osallistetaan seurakuntalaisia, hyväksytään ehdoitta erilaiset ihmiset joukkoon. Aikoinaan yhteisöllisyys näyttäytyi siten, että ihmiset osallistuivat yhteisen kirkon rakentamiseen. Ei täällä ole yhtään vapaaehtoista. Sen sijaan meillä on runsaasti seurakunnan jäseniä, jotka elävät arkeaan kristittyinä palvellen omaa yhteisöään ja lähimmäisiään. Seurakuntalaisilla ei aina ole tilaa aktiiviseen toimijuuteen. Seurakuntalaisemme ovat jo verkossa, sinne meidänkin tulee entistä vahvemmin mennä. Hänen seurakuntansa alueella asui 11 000 ihmistä. Vastuuta annetaan ja vastuuta kannetaan. Varsinkaan ne asiat, jotka koskevat koko ev.lut. Vapaaehtoistyöllä on tähän malliin verrattuna jotenkin ulkopuolisuuden sivumaku. Turvapaikanhakijavyöryn seurauksena tapahtunut aktivoituminen monilla paikkakunnilla on tästä oiva esimerkki. Mottomme on: pääasiassa yksimielisyys, sivuasioissa vapaus ja kaikessa rakkaus. Kukin sai tuoda osaamisensa ja aikansa oman yhteisön hyväksi. Kevään kirkko -listan kirkolliskokousehdokkaat ovat lähteet ajoissa liikkeelle (KM 7.1.) ja peräänkuuluttavat kirkolliskokousvaaleissa selkeää linjaa ja ohjelmaa. Ehdokkaat tietysti kannattavat naispappeutta ja suhtautuvat hyväksyvästi samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin. Meillä on monissa kysymyksissä erilaisia näkemyksiä – emme siis ole samanmielisten joukko – mutta haluamme olla yksimielisiä. Nyt luottamushenkilöt ovat huomattavasti kirkon koko jäsenistöä konservatiivisempia. kirkkoa. LIIsA KUpArINeN kirkkovaltuutettu, kirkolliskokousvaalien ja hiippakuntavaltuuston vaalien ehdokas, Muutoksen tuuli, Jyväskylä Samanmielinen kirkolliskokous. Digisukupolven aktiivinen kansalaistoiminta voi monella tavoin olla myös kirkon pelastukseksi. Kevään kirkko -ehdokkaat haluaisivat, että listalla olevat ehdokkaat eivät olisi kovin eri lailla ajattelevia. Tähän voi mielihyvin yhtyä. Kun suomalaiset pappisliiton opintomatkalaiset kysyivät häneltä, kuinka runsaasti tässä vireässä seurakunnassa on vapaaehtoisia, jäi Richard hölmistyneenä katsomaan kysyjiä. Meillä tulee olla valmius puhua myös tämän joukon kielellä ja heidän välineillään. Yhteisöllisyys ei synny pelkästään kirkon penkissä istumalla. Olisi suotavaa, että asia edellä toimivat ehdokaslistat yleistyisivät. Uuden sukupolven diginatiivien myötä kansalaistoiminta ja yhteisöllisyys seurakunnissakin muuttuu. Haluamme antaa seurakuntalaisille ja kirkkoon aiemmin pettyneille viestin siitä, että kirkko on meidän kaikkien kirkko; kirkko, johon jokainen on tervetullut. Lapuan hiippakunnassa puoluelistat ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus – vaikka useimpien nimestä ei voi puoluetta tunnistaa. Haluammeko seurakunnistamme aitoja yhteisöjä vai virkamiesvetoisia viihdekeskuksia, joissa ihmiset vain käyvät kääntymässä. Tällaista organisaatiolähtöisen ja -keskeisen kulttuurin vastavoimana sykkivää kansalaistoimintaa me tarvitsemme. 1 . Tällainen samanmielisyyden ajatus on hämmentävä ja kansankirkon identiteetille sekä Uuden testamentin opetuksille vieras ajatus. Ehdokaslistoilta on usein puuttunut oleellinen yhteinen nimittäjä ja samalla listalla on voinut olla hyvin eri näkemyksiä edustavia ehdokkaita. m a t ti k a r p p in en Yhteisöllisyys muuttuu Seurakuntalaisemme ovat jo verkossa, sinne meidänkin tulee entistä vahvemmin mennä.. Selkeästi sanottu onkin äänestäjän kannalta mukavinta silloin kun asiat ovat yksinkertaisia. Meitä yhdistää yksimielisyys Kristuksen evankeliumin ensisijaisuudesta kirkossa ja huoli siitä, että juuri tämä, kirkon varsinainen aarre, on vaarassa hukkua sen alle, mikä on tämän rinnalla toissijaista. Kirkon asiat harvoin ovat. Seurakunnan palkkalistoilla toimi kirkkoherran lisäksi vain kanslisti tunnin viikossa. Harva meistä kokee tekevänsä vapaaehtoistyötä esimerkiksi osallistuessaan kotonaan viikkosiivoukseen tai muihin askareisiin. Lyhyesti sanottuna: ajatuksenja omantunnonvapautta sekä yksimielisyyttä kirkon viestistä. Kirkot täyttyivät seurakuntalaisista, jotka halusivat yhdessä olla tukemassa tulijoita. Tähän asenteeseen lienen itsekin syyllistynyt. Lihavat vuodet kasvattivat kirkkomme työntekijäjoukkoa niin, että lähes kaikkiin mahdollisiin tehtäviin on ollut palkattu tekijä. Viime viikon paukkupakkasilla Facebookin avulla löytyi yöpaikka Helsingissä ulkona majaileville kodittomille. Seinät meillä on jo pystytetty, mutta muuta tekemistä vielä löytyy. Kansankirkon tulisi olla aidosti moniääninen, mutta samalla yksimielinen – ei kuitenkaan samanmielisten ja yhden aatteen joukko. Se voidaan todeta koko kirkkomme historian ajalta. Poliittisilla puolueilla kun vaikuttaa olevan kirkollisessa päätöksenteossa varsin vähän eroja. Kunhan vain annamme siihen mahdollisuuden. Seurakunnassa annettiin jäsenille tilaa. Muutoksen tuuli -listasta haluttiin takuulista siitä, että ehdokkaista kaikki ovat avarakatseisia. Koin Muutoksen tuuli -listan perustamisen tärkeäksi, jotta kirkon hallinto saadaan vastaamaan paremmin kirkon jäsenistöä. Itse edustan Espoon hiippakunnassa uutta, laajapohjaista valitsijayhdistystä, jonka nimi on “Yhteinen kansankirkko.” Listamme ehdokkaat edustavat eri herätysliikkeitä ja kirkollisia taustoja tai eivät edusta mitään herätysliikettä. Tuija Pyhäranta kirjoitti väriä tunnustavien puoluelistojen olevan kirkolliskokousvaaleissa poikkeuksia. Into oli niin suurta, että sitä ei olisi nujerrettu edes kirkolliskokouksen päätöksellä. Nyt edessä olevissa vaaleissa on mukana Muutoksen tuuli -lista, jolla on ehdokkaita useista eri puoluetaustoista ja eniten puoluepolitiikasta irrallisia ehdokkaita. TApIO pAJUNeN Kirjoittaja on Yhteisvastuun keräysjohtaja. 2 01 6 KOLUMNI Tapio Pajunen Kohti kantaa ottavia ehdokaslistoja Kotimaan Toimittajalta-palstalla 3.12. Mitä se tarkoittaa. KOTIMAA 11 Ko t i m a a 14 . Seurakuntalaiset vapaaehtoisina toimijoina koetaan monasti rasitteena ja työllistävänä taakkana
teksti: AnnA-kAisA Pitkänen & kuvAt: Pentti Potkonen E dessäni istuu hyväntuulinen mies, joka on juuri keskustellut 24 tuntia putkeen kuolemasta. Kuvaushetkellä loppiaisena Kolilla oli peräti 28 astetta pakkasta. 12 KOTIMAA Ko t i m a a 14 . Hän uskoo, että digitaalisuus muuttaa kirkkoa tulevaisuudessa enemmän kuin osaamme kuvitellakaan. 2 01 6 ”Kirkkokansasta on tullut verkkokansa” ”Kirkkokansasta on tullut verkkokansa” Erkki Sutinen rakentaa entisen kotiseutunsa maisemiin Pohjois-Karjalan Kolille huvilaa, josta haaveilee paikkaa retriiteille ja kansainväliselle ajatusten vaihdolle. Tietotekniikan professori ja pastori Erkki Sutisen ovet ovat avoimia uusille ajatuksille ja ihmisille. Kyseessä ei ole sairaalateologi tai minkään sortin filosofi, vaan Turun yliopiston tietotekniikan professori. Siellä tietotekniikan opiskelijat poh. 1 . Erkki Sutinen on palannut monivuotiseen kotikaupunkiinsa Joensuuhun Kiteen opistolta
Jopa se pystytään tunnistamaan, jos uskontoa käsittelevä keskustelu kääntyy vihapuheeksi. Sen pitäisi ryhtyä tekijäksi. Kristillisiä digitaalisia yhteisöjä syntyy ja katoaa netissä jatkuvasti. Kyseessä oli hackathon, vapaasti suomennettuna koodijuhla, jossa tietokoneohjelmoijat ja muut alan ammattilaiset kokoontuvat 24 tunniksi ratkomaan yhteistä ongelmaa. Koulun jälkeen hän hakeutui opiskelemaan matematiikkaa, josta hän valmistui vuonna 1986. Sutinen kuvailee, miten jo nyt ihmiset kertovat itse omista uskonkokemuksistaan ja näkemyksistään sosiaalisessa mediassa reaaliajassa. – Pian kristikunnan katedraalit rakennetaankin sosiaaliseen mediaan, Sutinen ennustaa. Kysymys valikoitui ajankohtaiseksi Sutisen erään entisen opiskelijan elämäntilanteen vuoksi: 39-vuotias tietotekniikan ammattilainen ja perheenisä sai tänä syksynä tietää sairastavansa terminaalivaiheen syöpää. Teologina Sutinen uskoo, että kirkon pitäisi ottaa digitalisoituva maailma haltuunsa paljon nykyistä ennakkoluulottomammin. Haaveena olivat myös teologian opinnot, mutta papin pojasta ei. – Ihmisillä on uskonnollinen minuus verkossa. Kirkkokansasta onkin tullut verkkokansa, Sutinen kuvailee. Yhden teologian sijaan meillä onkin monta teologiaa, Sutinen uskoo. Tulevaisuudessa voimme aistia sähköisesti myös kosketusta. Kirkko voisi helposti rakentaa yhteyttä verkkokansaan. Gradunsa hän teki uskontoteologiasta. Hän halusi jakaa tilanteensa opiskelijayhteisön kanssa ja käyttää omaa esimerkkiään kuoleman digitaalisovellusten luomiseen. 2 01 6 Tulevaisuudessa kristikunnan katedraalit rakennetaankin sosiaaliseen mediaan. Sutinen on paitsi tietotekniikan professori myös pastori. Sutinen muistuttaa, että netissä ei pelkästään puhuta uskonnosta. Verkossa kuunnellaan uskonnollista musiikkia ja nautitaan uskonnollisesta kuvastosta. Kysymykset Jumalasta ja elämän mielekkyydestä eivät ole minkään tieteenalan omaisuutta, muistuttaa Erkki Sutinen, jonka työn eräs tärkeä osa-alue on digitaaliteologia. • Erkki Sutinen, 56 • Ammatti: tietotekniikan professori • Asuinpaikka: Turku • Perhe: vaimo Päivi ja neljä lasta Laura, Tuuli, Martti ja Anton maailmalla • Harrastukset: ihmiset ja improvisointi •Tärkeä ajatus: Olemme Matkalla tivat professorinsa kanssa kuolemaa energiajuomien voimalla. Esimerkiksi tilastopohjaista tietokoneanalyysia käyttäen pystytään näkemään, kenen kanssa ihmiset keskustelevat internetissä, millaisia teemoja he käsittelevät ja millaisin tunnelatauksin. Hänet vihittiin papiksi vuonna 2001 Kuopiossa, samaan aikaan, kun hänet valittiin ensimmäiseen tietotekniikan professorin pestiinsä Joensuun yliopistoon. Aineyhdistelmä on yllättävä, mutta ei lainkaan epäluonteva. Erkki Sutinen on kotoisin Merikarvialta pappisperheestä. Pulma voi olla kasvatukseen tai yhteiskuntaan liittyvä tai sitten puhtaasti tietotekninen kysymys. – Meidän pitää oikeasti kuunnella ja tutkia sitä, mitä ihmiset ajattelevat uskosta sen sijaan, että kirkon oppia määritellään vain instituutiosta käsin. KOTIMAA 13 Ko t i m a a 14 . – Minua on jo kauan kiinnostanut, millainen yhteisö kirkko on digitaalisessa maailmassa. Kiteellä teemat liittyivät kuoleman kohtaamiseen. KUKA. – Digitalisaatio mahdollistaa luterilaisuuden hengen toteutumisen: kaikki pitää laittaa kyseenalaiseksi ja kuunnella tavallisten ihmisten näkemyksiä uskosta. 1 . Vuorokauden työskentelyn tuloksena syntyi esimerkiksi sovellus, jonka avulla kuoleva ihminen voi löytää samankaltaisessa tilanteessa olevia lähimmäisiä ja pohtia tilannettaan heidän kanssaan. Se tarjoaa entistä enemmän myös uskonnollisia elämyksiä. Päästäkseen selville monista teologioista kirkko ei saisi vain seurailla ja omaksua asioita, joita digitaalisessa maailmassa tapahtuu
Siksi harmittelen sitä, että juuri niiden määrärahoja on vähennetty nyt. Hän ryhtyi tutkimaan tietotekniikkaa opetusvälineenä. Työt kulkevat luontevasti mukana läppärillä. Toki osa heistä on samoja ihmisiä. – Saisimme majoitettua nämä ihmiset, jos edes joka sadas suomalainen päättäisi ottaa yhden pakolaisen kotiinsa. – Meillä kävi esimerkiksi Lähetysseuran työntekijöitä lähetyskentiltä ja olin hyvin utelias heidän suhteensa. Sutisten perheeseen kuuluu neljä lasta: Laura, Tuuli, Martti ja Anton. Oman kokemukseni mukaan järjestöt pystyvät tällaiseen työhön. Erityisesti Afrikka on vetänyt Sutista puoleensa siitä asti kun hän vuonna 1995 lähti Tansanian Kidugalaan opettamaan ohjelmointia. Kenellekään meistä elämästä ei näytetä vain yhtä puolta, vaan elämän koko kuva. Vanhin lapsista Laura elää rekisteröidyssä parisuhteessa ja on Frida-tytön äiti. Sutinen uskoo, että erilaisiin näkemyksiin on aina syynsä. Hän on yhdistänyt ennakkoluulottomasti tietotekniikkaa koulutuksen ja kehitysyhteistyön kysymyksiin. – Olen ollut aina olevinani ihminen, joka on avoin ja jolle kaikki käy. – Muistan, miten pappi kuvasi, ettei kenenkään elämä ole vain yhdenlaista. 1 . Niinpä heillä oli joka ilta valtava määrä ihmisiä kylässä, joista osa taisi sitten jäädä välillä nukkumaankin. Vieraanvaraisuudesta Erkki Sutinen kiittelee kuitenkin vaimoaan Päiviä, joka on fysiatriaan erikoistunut ylilääkäri. Sutiset ovat jo isovanhempia. Tähän aihepiiriin liittyi myös merkkijonoalgoritmeja käsitellyt väitöskirjatyö, joka valmistui vuonna 1998. Kaikki tiesivät ja tunsivat sinut, mutta ihmisten kanssa ei välttämättä päässyt oikein vuorovaikutukseen. – Usein kyse on henkilön omasta kasvusta sekä siitä, millaisia hengellisiä maailmankuvia ja ajatuksia on perinyt kodistaan. Sutinen ei ole kammiossaan viihtyvä tietokonenörtti, vaan hänelle tietotekniikka on alusta asti ollut vuorovaikutusta luova ja rajoja rikkova voima. Asian työstämisen ansiosta minun on nyt paljon helpompi kohdata erilaisuutta ympärilläni. – Vaimoni Päivi laski, että vuosien varrella meillä on käynyt yli 20 000 vierasta, joista moni on yöpynytkin. 14 KOTIMAA Ko t i m a a 14 . Vuorovaikutuksesta on sittemmin tullut Sutiselle elämänkokoinen teema. Itse paljon ulkomaalaisia majoittavana Sutinen ei oikein jaksa ymmärtää nykyistä pakolaiskeskustelua. Sutinen ajatteleekin, että Suomen valtiollisessa kehitysavussa liikutellaan yksiselitteisesti liian suuria summia, joita on äärimmäisen vaikea seurata ja kohdentaa toimivasti. – Pienellä paikkakunnalla pappilassa kasvaminen oli vähän niin kuin akvaariossa olisi kasvanut. Omien kokemustensa vuoksi Erkki Sutinen ei halua jakaa kirkossa rintamalinjoja esimerkiksi homoliittojen tai naispappeuden vastustajien välillä. Tyttäreni parisuhdetta minun oli kuitenkin pitkään vaikea hyväksyä. – Meillä on ollut kapea näkemys siitä, että kehitysyhteistyö on palveluiden tai rahan viemistä kehittyviin maihin. Sutinen kertoo, että hänelle jää harvoin saarnoista mitään erityisempää mieleen, mutta Porin Lattomeren kirkossa vaimon kanssa kuunneltu saarna on syöpynyt mieleen ikiajoiksi. Toki osa heistä on samoja ihmisiä. – Yksinäisyys on maailman helpoin asia poistaa, sen kun vain pitää ovensa auki ja toivottaa ihmiset tervetulleiksi. He kummastelevat, miksi eurooppalaiset vievät Afrikkaan vastikkeetonta rahaa. Sutisten pöydän ääressä on istunut samaan aikaan niin irakilainen diplomaatti kuin Israelin armeijan naisupseeri. – Hän kasvoi pientilalla Satakunnassa, ja heillä sattui olemaan kylän ensimmäinen televisio. 2 01 6 Erkki Sutinen aloitti viime syyskuussa työnsä Turun yliopiston tietotekniikan professorina, mutta vierailee edelleen usein myös Joensuun kodissaan. Lopulta saimme käännettyä tilanteen niin, että he istuvat vierekkäin ja pakistanilainen vieraamme sai kuulla, miten Israelin syntyvaiheessa pakistanilaisten ja israelilaisten välillä oli vallinnut ystävyys. Pakolaisten Suomeen tuloa suurempana ongelmana Sutinen pitää sitä, että meillä on suuri määrä yksinäisiä ihmisiä erittäin hienoissa, keskuslämmitetyissä taloissa. – Minä ajattelin, että professorina minulla on velvollisuus laittaa itseni likoon. Sutinen on miettinyt rahan merkitystä keskustellessaan esimerkiksi kiinalaisten kollegoiden kanssa Afrikassa. Sutinen on sittemmin työskennellyt niin yliopiston, järjestöjen kuin Suomen valtion kehitysyhteistyöhankkeissa. En voi jäädä suremaan sitä, miten huonosti Suomessa menee. Erkki Sutinen kertoo tottuneensa jo lapsena siihen, että kotona kävi paljon erilaisia vieraita, joita myös majoitettiin. Avoimet ovet ovat Sutisille itsestään selvyys ja elämän suola, vaikka aina eri kansallisuuksien yhteiselämä ei ole mutkatonta. Erkki Sutinen toteaa, että osa hänen avoimuudestaan ihmisille ja heidän tarinoilleen on kasvanut harjoittelun kautta. Hän päätti ottaa laman keskellä velkaa ja rakentaa perheensä kanssa Kolille hirsihuvilan, joka on tarkoitettu ihmisten kohtaamisiin ja retriitteihin. – Rahaa toki tarvitaan, mutta sen pitäisi olla hyvin kohdennettua. Vaimoni laski, että vuosien varrella meillä on käynyt yli 20 000 vierasta, joista moni on yöpynytkin. Niin se on mennyt myös minun ja perheeni kohdalla.. Velkaantumisen päivittelyä ja lamapuhetta vastaan Sutinen on päättänyt toimia omilla teoillaan. Sutisen ura kehitysyhteistyön parissa alkoi 1980–1990-lukujen vaihteessa Suomen Lähetysseurassa, jossa hän suunnitteli ja toteutti nuorille suunnattua Pula-keräystä. Se, mitä opin häneltä oli, että toisin ajattelevat pitää hyväksyä, vaikka ei olisi samaa mieltä heidän kanssaan. Itse uskon, että kehitysyhteistyö hyödyttää eniten, kun sen tulokset jäävät hyödyttämään paikallisia. – Äitini vihittiin ensimmäisten joukossa papiksi heti, kun se oli mahdollista. Professorin Joensuun kodin kynnys on matala niin kollegoille, opiskelijoille kuin muuten vain mielenkiintoisille ihmisille. Myöhemmin Lähetysseuran it-kehitykselle omistautunut nuori työntekijä uupui, mutta burnoutista syntyi jotakin aivan uutta. – Kerran pakistanilainen opiskelijavieraamme ei suostunut lainkaan menemään samaan huoneeseen Israelin suurlähettilään kanssa. Esimerkiksi tansanialaisessa Tumainin yliopistossa vierailevana professorina vuosituhannen vaihteessa toimiessaan Sutinen kehitti opiskelijoidensa kanssa sovelluksen, jonka avulla yläkouluikäiset HIV-positiivisten sukulaiset saattoivat kertoa tarinoitaan ja samalla vapautua sairauteen liitetystä häpeän leimasta. Kehitysyhteistyön pitäisi Sutisen mielestä olla sellaista, että paikallisille jäisi sen tuotto. tuntunut luontevalta lähteä välittömästi seuraamaan isänsä jalanjälkiä. Sitä kävi koko kylä katselemassa. Erkki Sutinen on seuraillut toisaalta huolestuneena mutta myös ymmärtäväisesti keskustelua kehitysyhteistyön varojen vähentämisestä ja uudelleen jakamisesta
Kirja on hiljattain suomennettu. Vastaus kristityille on ollut: Jeesus Kristus, Jumalan Poika pelastaa. Etsikää Jumalaa Kun oletamme Jumalan joko vihastuneen tai tehneen jotakin hyvää meille, kuitenkin vain me muutumme. Ja miten säilytetään rauha, luopumatta teologiassa ja kirkon julistuksessa hiukkaakaan siitä, mitä kirkon sanoma on. Teologiaa pidettiin antiikin aikana ja joskus myöhemminkin käytännöllisenä tieteenä, erityisenä jumalallisena pelastustaloutena. jussI ryTKönen • Mestari Eckhart: Jumalallisen lohdutuksen kirja. KOTIMAA 15 Ko t i m a a 14 . Sen sijaan hän etsii teoksessaan todellista, luonnollista Jumala-uskoa. eckhartin kirjassa on itse asiassa kolme sielunhoidollista, mutta samalla syvästi teologista tekstiä: Jumalallisen lohdutuksen kirja, Ylhäisestä ihmisestä ja Riippumaton sydän. Hyvin toisenlaiseen maailmaan siirrytään suuren skotlantilaisen filosofin, valistusajattelijan ja esseistin David Humen (1711–1776) kirjassa Keskusteluja luonnollisesta uskonnosta. Valistusajan monen muun viisaan tavoin sitä haetaan nimenomaan filosofian, ei ilmoituksen keinoilla. •Riippumaton sydän Filosofisissa ja teologisissa tutkisteluissa kuhisevat sanakiistat kuvottavat kaikkia tervejärkisiä. •Keskusteluja luonnollisesta uskonnosta Pyhä pelastustalous H elsingissä päättyi sunnuntaina 18. Helsingin teologisen konferenssin tematiikkaan kuului tärkeitä ja keskeisiä kysymyksiä: Kristologiaa, Kristusta ekumeniassa, sekularismia ja reformaation merkitystä eri tavoilla tarkasteltuina. jussi.rytkonen@kotimaa.fi Pelkkä sekulaari puhe suvaitsevaisuudesta ja rauhasta ei enää riitä.. Ensimmäinen kirja on kirjoitettu alun perin Unkarin kuningattarelle Agnesille. Mikä niitä erottaa ja mikä niitä yhdistää. Uskontojen välinen dialogi eli inter-faith oli myös konferenssin agendalla. Niiden avulla moni arvoitus ratkeaa. Niissä kirjoittaja antaa hahmojensa tuulettaa uskoa ja kirkkoa tavalla, joka jopa 1700-luvun valistushenkisessä Britanniassa varmasti nostatti kulmakarvoja. Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. Varoituksen sana: Humen uskonnonfilosofia ei hyvästä suomennoksesta huolimatta ole aivan yksinkertaista luettavaa. Jälkimmäiset tekstit ovat oikeastaan saarna, sekä pohdinta Jumalan olemisesta ja yhteydestä ihmiseen. Euroopassa on siis uudelleen tajuttava, mitä kristinusko on, ja mitä sen kanssa kilpailevat maailmanselitykset ovat. Niin & Näin 2014. Tällaisessa maailmassa syntyi esimerkiksi vuonna 1328 kuolleen kuuluisan saksalaisen teologin, filosofin ja mystikon Mestari Eckhartin kirjanen Jumalallisen lohdutuksen kirja. Kun Eckhartia lukee ajatuksella, ymmärtää nopeasti, miten vähän ihmisen luonto on 700 vuodessa muuttunut. Monen muun keskiajan tekstin kääntämisen tavoin tämä pieni kirja on myös kulttuuriteko. 1 . “Menetyksien kestäminen kannattaa Jumalan tahdon vuoksi.” Maailma olisi epäilemättä toisenlainen, jos tämän kaltaiset Eckhartin ajatukset saisivat vielä kerran puhutella kohti tuhoaan monella tavalla syöksyvää ihmiskuntaa. Some-ajan usein pinnalliseen pikaviestintään tottuneelle voi olla syvästi ravitsevaa lukea keskiajan mystikkojen ajatonta viisautta. Kalvinistisessa Skotlannissa varttunut ja myöhemmin ateismista syytetty Hume hahmottelee tässä dialogikirjassaan oikeaa käsitystä äärettömästä, hyvästä Jumalasta, joka meille käsittämättömistä syistä sallii myös pahan maailmassa. Onhan juuri pelastus ollut aina kristinuskon ydinkysymyksiä. Sen sijaan Humea on märehdittävä ajatuksella ja otettava aikaa myös kirjan lopussa olevien suomentajan huomautuksien lukemiseen. Vasta Humen kuoleman jälkeen julkaistu ja viime vuonna ensimmäistä kertaa suomennettu uskonnonfilosofian klassikko on platonisen dialogiperinteen mukaisesti kolmen (kuvitteellisen) hahmon käymä keskustelu siitä, onko Jumala olemassa ja minkälainen Jumala on. Eurooppalaisia yhteiskuntia, kirkkoja ja myös teologista tiedettä koskevista kysymyksistä tärkeimmät nousevat nyt kansainvaelluksista ja uskontojen kohtaamisista. Se on: miten minä saan syntini anteeksi, pääsen Jumalan yhteyteen, palvelen lähimmäistäni ja maailmaa Jumalan tahdon mukaisesti. Ylipäätään kirjassa käsitellään klassiset ja modernille ihmiselle tutut argumentit Jumalasta ja hänen ominaisuuksistaan. Eurooppaan on tulossa miljoonia toiveikkaita, joiden kulttuurissa Jumala on keskipisteessä. Niin & Näin 2015. Humen kirjassa on 12 osaa. Kiireiselle tekstinnielijälle tämä kirja ei helposti avaudu. Ja miten minun käy, kun kerran täältä lähden. Maanosa, jossa tietäväisesti ja ylimielisesti on ennustettu uskonnon kuihtumista, saa tällä hetkellä shokkihoitoa harhoihinsa. Mikään kirkkoinstituution ylin ystävä Hume ei tämän kirjan perusteella ollut. Sen aihe “ekumeeniset ja uskontojenväliset haasteet” oli ajankohtainen ja muutenkin ytimessä. Huomaamme, että se on paljon enemmän kuin pohjoismaisen hyvinvointivaltioideologian tai -eetoksen juoksupoika. Tähtitaivaalle katselevan ihmisen ikuista peruskauraa siis luvassa yli sadan sivun verran. • David Hume: Keskusteluja luonnollisesta uskosta. Saksan kielestä suomentanut Kai Pihlajamaa. Meillä on sama Jumalan kaipuu, sama kuoleman pelko, sama elämän nälkä kuin keskiaikaisilla kulttuurisilla isillämme ja äideillämme. 146 s. Termi on käyttökelpoinen. Tämä johtaa vastaamaan myös kysymykseen, miksi meillä oikeastaan on Kristuksen kirkko. Jos jokin painotuote on hyvässä mielessä slow reading, se on tässä. 93 s. Tapani Kilpeläinen. pohjoismainen systemaattisteologinen konferenssi. Hume kuuluu siihen A-ketjuun, joka on saatellut ikuisuuskysymykset meidänkin aikaamme. Pelkkä sekulaari puhe suvaitsevaisuudesta ja rauhasta ei enää riitä. Olisi tuhoisaa heikentää teologisen tutkimuksen asemaa. Sellainen ei mene sivilisaatioiden törmäyspisteiden ytimiin. 2 01 6 KOluMnI jussI ryTKönen TeOlOgIAn KIrjAT O lipa kerran aika, jolloin luettavaa oli vähän ja se vähän oli enimmäkseen puhetta siitä, mikä elämässä on tärkeintä: Jumala ja hänen hyvä pyhä tahtonsa ihmistä kohtaan. Monikulttuurisuuden varjopuolia kohti kiihtyvästi suistuva Eurooppa tarvitsee nyt teologiaa enemmän kuin aikoihin. Suom
1 . verisillä vaatteilla koristautuneet nuoret elävät tätä päivää, eikä heillä ole omakohtaista kosketusta traumaattiseen sotilasjuntan aikaan vuosina 1973– 1988. Maan itsetuntoa kohotti viimekesäinen Etelä-Amerikan jalkapallomestaruuden, Copa American, voitto. Vaikutelma on voimakas, jopa tyrmäävä. Nykyisin Chile on ollut varsin menestyvä ja vauras Etelä-Amerikan valtio, olkoonkin, että yhteiskunnassa on edelleen paljon ongelmia muun muassa koulutuksen suhteen, ja tulonjako on pahasti epätasainen. Valmiiksi se saatiin vuonna 1800, jolloin Chile oli vielä Espanjan vallan alla. Itsenäisyystaistelu alkoi kymmenen vuotta myöhemmin. He ovat arvatenkin matkalla naamiaisiin tai zombie-juhlaan. Näkymä on loistokkaampi kuin ulkoapäin uskoisi. 2 01 6 KrIsTITyn vAellus N uori poika ja tyttö kävelevät nauraen aukion laidan poikki. Astun sisälle Catedral Metropolitana de Santiagoon. Sitä reunustavan talorivistön kulmassa on katedraali, joka ei ulospäin ole erityisen näyttävä. Heidän vaatteensa on koristeltu verisiksi. kuvA: CriStiAn Medel. 16 KOTIMAA Ko t i m a a 14 . Aukio, Plaza de Armas, sijaitsee Chilen pääkaupungin Santiagon vanhassa keskustassa. Aivan sen vieressä kadun toisella puolella kohoaa monta kertaa kirkkorakennusta korkeampi lasiseinäinen toimistotalo. Tekisi mieli polvistua, kuten kunnon katolilainen tekisi, mutta luterilaisen polvet eivät arkkitehtuurin edessä taivu. Melko matala rakennus edustaa uusklassista tyyliä. Istun hetken penkissä kirkon Yllätys katedraalissa sAnTIAgO Chileläinen katedraali on täynnä kiehtovia sivualttareita, joita tutkiessa kaksi pyhimystä alkaa yhtäkkiä elää. Katolinen hurskauselämä vyöryy vahvana vastaan. Catedral Metropolitana sijaitsee Chilen pääkaupungin Santiagon vanhalla alueella Plaza de Armas -aukion reunalla. Katedraalin rakentaminen alkoi 1700-luvun puolivälissä. Kirkko on kiinni muussa korttelirakenteessa. Chile löi loppuottelussa rangaistuspotkukilpailussa Argentiinan
Ikkunapaikalla istui vanhempi naishenkilö, joka tuntui poikkeavan ympäristöstään. Suomeen saapui vuosina 1973–1977 noin 190 poliittista pakolaista Chilestä. Toinen patsas, johon huomioni Catedral Metropolitanassa kiinnittyy, kuvaa Andien Teresaa, Teresa de Los Andesia. Yllättäen huomioni kiinnittyy kahteen patsaaseen sivualttarilla. Astuin ulos kirkosta takaisin päivänvaloon. Alberto Hurtado oli jesuiitta, hän kouluttautui lakimieheksi, toimi opettajana ja kiinnostui sosiaalisista kysymyksistä ja työläisten asemasta. Hänet julistettiin pyhimykseksi 2005. Työmatkan jälkeen aloin pohtia, mikä omassa elämässäni voisi olla yhtä mukaansatempaava asia kuin työmatkaseuralaiseni ristikot. Teresa de los Andesin alttari on perinteisempi, eikä herätä samalla tavalla huomiota kuin Padre Hurtadon modernimpi alttari. Augusto Pinochetin johtama sotilasjuntan vallankaappaus 1973 ja Allenden kuolema aiheuttivat laajoja solidaarisuuskampanjoita. KOTIMAA 17 Ko t i m a a 14 . Hän luki kaimansa, ranskalaisen Lisieux´n Teresan eli “Jeesuksen pikku kukan” omaelämäkertaa ja liittyi myös karmeliittojen sääntökuntaan Los Andesin kaupungissa. Hän perusti avustusjärjestö Hogar de Criston auttaakseen kaikkein köyhimmässä asemassa olevia ja kodittomia. Häntä kutsutaan nimellä Teresita, “pikku Teresa”. Hänet tunnetaan myös pidemmällä nimellä Teresa de Jesús de Los Andes . Ajatellessani Teresa de Los Andesia, huomasin ajattelevani ranskalaisen Alain Cavalier´n palkittua elokuvaa nimeltä Thérèse, joka kertoo Lisieux´n Teresasta. Aloin katsella ympärilleni. Hän oli syventynyt johonkin erittäin kiinnostavaan ja tärkeään tehtävään. Hän oli täysin keskittyneessä mielentilassa ja nautti selvästi tekemisistään. Katselen korkealle kaartuvaa holvikattoa, hengitän rukousten ja kynttilänsavun kyllästämää ilmaa. Se herätti paljon huomiota esittämällä tuoreita tilastotietoja muun muassa vähäisestä messussa käymisestä. Täällä tunnelmassa mukana on enemmän kuin ripaus myös siirtomaavaltaa. Sieltä käsin hän kirjoitti kirjeitä, joiden hengellinen sisältö kosketti monia. Yksi Santiago de Chilen kaupunginosista on nimetty hänen mukaansa, samoin yksi kaupungin yliopistoista. Äkkinäinen tulkitsee sen neitsyt Mariaksi, vaikka tarkkaavaisempi havaitsee, että patsaan nuori nainen on kuvattu sääntökuntapuvussa. Paavi Bendictus XVI julisti hänet pyhimykseksi vuonna 2005. Häntä tarkkaillessa aloin itsekin kaivata vastaavanlaista tekemistä, tarkkaa ja pohtimista vaativaa, mutta samalla mukaansatempaavaa ja mielenkiintoista puuhaa. Keskittymisen autuus T een työmatkalla paikallisjunassa samaa kuin moni muukin. Kun keskittyy hetkelliseen tietoon, kadottaa olennaisen ja muuttuu hermostuneeksi. Hän oli ensimmäinen pyhimykseksi julistettu chileläinen. Andien Teresa oli 19-vuotiaana kuollut karmeliitta. Thérèse on yksi mieleenpainuvimpia elokuvaelämyksiäni. Padre Hurtado on suosittu pyhimys kotimaassaan. Suuri osa pakolaisista palasi aikanaan takaisin kotimaahansa olojen salliessa. Chileläiset kutsuvat Alberto Hurtadoa yleisesti Padre (isä) Hurtadoksi. Tabletin tai kännykän selaaminen on usein jonkinlainen tyhjänpäiväinen sijaistoiminto. Hurtado kirjoitti 1941 kirjan Onko Chile katolinen maa. kuvA: Olli SePPälä Tekisi mieli polvistua, kuten kunnon katolilainen tekisi, mutta luterilaisen polvet eivät arkkitehtuurin edessä taivu. Tänä aamuna toimin kuitenkin syystä tai toisesta toisin, ehkä uutiset olivat niin masentavia tai tylsiä, ehkä kaikki oli vain sattumaa. He olivat ensimmäinen maahamme tullut suurempi pakolaisryhmä, ja he saivat runsaasti huomiota mediassa. En vielä keksinyt tätä, mutta päätin ottaa asian alkuvuoden teemaksi ja luopua pakolliseksi muodostuneesta uutisten selailusta. kuvA: Olli SePPälä Padre Hurtado oli sosiaalityötä tehnyt jesuiittaa. Hän kuoli pääkaupunki Santiagossa 1952. 1 . Chilen konservatiiviset katolilaiset eivät pitäneet Hurtadon näkemyksistä ja syyttivät häntä kommunistiksi. Vain 19-vuotiaana vuonna 1920 kuollut nuori nainen syntyi yläluokkaiseen perheeseen Santiagossa. Miehellä oli kädessään tabletti, jota hän selaili puolihuolimattomasti, kyllästyneen näköisenä. Hänen koko nimensä oli Juana Enriqueta Josefina de los Sagrados Corazones Fernández y Solar. Se esittää Alberto Hurtadoa, järjestyksessään toista chileläistä pyhimystä. Asioiden kehityskaaret ja oleelliset sisällöt kehittyvät pidemmillä aikajaksoilla. Hän oli ensimmäinen chileläinen pyhimys ja ensimmäinen Euroopan ulkopuolella elänyt niin sanottujen paljasjalkakarmeliittojen sääntökuntaan kuulunut pyhimys. Selaan älypuhelimestani päivän uutisia. Toinen on selvästi uudempi kuin useimmat muut. Jatkuvasti päivittyvät ja muuttuvat uutiset luovat illuusion siitä, että elämä ja tapahtumat ovat jossain toisaalla. Se häilähti mielessäni etäisenä heijasteena Santiagon katedraalissa. Nykyinen argentiinalainen paavi Franciscus on myös jesuiitta ja samoilla linjoilla. Minua vastapäätä istui kaksi matkustajaa, kuten yleensä täysissä ruuhkajunissa. Jos olisi pitänyt sanoa, kumpi nautti olostaan enemmän, vanha nainen vai mies, ei olisi ollut vaikea vastata. Kun irrottautuu niistä hetkeksi, tajuaa nopeasti, ettei mikrosekunneissa päivittyvä tieto ole tarpeellista. tammikuuta 1901 Viña del Marin kaupungissa Tyynen valtameren rannalla. Elokuva valmistui 1986 eli vuotta aikaisemmin kuin Teresa de Los Andes kanonisoitiin. Paavi Johannes Paavali II julisti Andien Teresan pyhimykseksi 1987. Tarkkaamaton kirkkovieras voi kulkea Teresan alttarin ohitse ilman että oivaltaa, ketä patsas esittää. Ehkä alan katsella ikkunasta ulos. Tabletin tai kännykän selaaminen on usein jonkinlainen tyhjänpäiväinen sijaistoiminto.. Kiertelen kirkossa, joka muistuttaa monia kaltaisiaan. Pahimmillaan se tuottaa stressiä ja aiheuttaa riippuvuutta. Nykyisin Suomessa asuu noin 350 chileläistä. Huomasin, että hän täytti ristisanoja. Padre Hurtadoa voi pitää sääntökuntansa, jesuiittojen (Societas de Jesu) hyvänä edustajana, joka käytti oppineisuuttaan kirkon sanoman levittämiseen myös sosiaalisin keinoin. 2 01 6 KOluMnI AnnA-KAIsA pITKänen takaosassa. luis Alberto Hurtado Cruchaga syntyi 22. TeKsTIT: OllI seppälä ensIMMäIseT pAKOlAIseT CHIlesTä Sosialistipresidentti Salvadore Allenden nousu valtaan Chilessä vuonna 1970 oli iso uutinen maailmalla ja myös Suomessa. Teresa on suosittu hahmo Chilessä, etenkin nuorten naisten keskuudessa. Silmät tottuvat hämärään ja sivualttareiden valoon. syvennyin katselemaan naista hetkeksi. Naisella oli syventynyt, nautinnollinen ilme
Mutta sitä harjoittavien vaikutusvalta on jatkuvasti lisääntynyt. Perussanoma Oy 2015. Nyt molemmat ovat joutuneet jyrkentyneen islamin ankaran vainon kohteiksi. Sen näemme pakolaisvirroistakin. Coren toteaa, että lännessä ankarasti arvosteltujen Syyrian Assadien ja Irakin Saddam Husseinin vuosina kristittyjen tilanne oli parempi kuin heitä vastaan nousseiden ja lännen tukemien muslimiliikkeitten aikana. 18 KOTIMAA Ko t i m a a 14 . Fotografin muistikuvat. Ajoittain sitä on vainottu, mutta koskaan vaino ei ole ollut niin jatkuvaa ja ankaraa kuin viimeisten neljänkymmenen Kristittyjen vaino kiihtynyt vuoden aikana. WSOY 2015. Kun islamin omaksuneet 600-luvulla valloittivat nämä alueet, kristityt syrjäytettiin. Äkkinäinen muutos, jota ei käsitellä puhumalla, järkyttää kaikkien mielenterveyttä. Kirjan luettuaan katselee simpansseja uusin silmin. Kirja on tuore ja omaperäinen katsaus mielenkiintoiseen operaatioon ja maailmankolkkaan. Monipuoliseen aineistoon perustuen kanadalainen tv-toimittaja Michael Coren tuo kirjassaan esiin suomalaiselle uusia näköaloja. Rajala taitaa elämänkerran ja saa elävällä kielellään vietyä lukijan 150 vuotta ajassa taaksepäin, jolloin pieni Inha näki päivänvalon. 419 s. Näin Rajala pääse kirjoittamaan lihaa luiden ympärille ja Inhan epäonniset kosioretket ja tappion hetket sekä toisaalta uskomattomat matkat ja keksijän mielenlaatu maalautuvat lukijalle kiinnostavaksi kertomukseksi. Islamistien on helppo leimata heidät muslimivaltion asioihin puuttuneiden uskottomien kannattajiksi. 362 s.. Syyriassa kristittyjä oli 2000-luvun alussa 2,5 ja Irakissa 1,5 miljoonaa. Paradoksaalisesti USA:n evankelisen kristityn presidentin Georg W. Kirjassa kerrotaan toki myös itse rauhanturvaamisesta, mutta Se Tavallinen Rauhanturvaaja pääsee kirjassa melko vähän esille. Miltä esimerkiksi tuntuu, kun huomaa olevansa maroniittikirkon alttarilla ehtoollista jakamassa – ja oma pistooli asetakin alla. Tulos on kuitenkin täysin päinvastainen. Kirjan lukijaystävällisiin nautintoihin kuuluvat monet hauskasti kerrotut tilannekuvat rauhanturvaajapapille sattuneista asioista ja kohtaamisista. Gun DAMén Panu Rajala: Intoilija. Vuoden 2011 arabikevät herätti lännessä suuria toiveita demokratian voitosta. Islamin radikaalit suunnat ovat jatkuvasti julkisuudessa, mutta harvoin puhutaan niiden suhtautumisesta kristittyihin. Kaiken kaikkiaan kristityt ovat nykyisin muslimimaissa vainon ja syrjinnän kohteena. Tammi 2015. Länsivaltojen vastustama Bashar al-Assad on kyllä moniin terroritekoihin syyllistynyt diktaattori. Tämä ei suinkaan tarkoita, että kaikki muslimit olisivat kristittyjen vainoajia. Ja kun taiteilijan kunto romahtaa, Rajala vie tarinaa eteenpäin läheisten ajatusten kautta. Hyvin vaikea tilanne on myös Iranissa ja Pakistanissa. Mielenkiintoista on myös lukea suomalaisen valokuvauksen kehittymisestä ja Inhan roolista siinä. Kirja nostaa koskettavalla tavalla esiin eläinkokeisiin liittyvät monitahoiset eettiset kysymykset. Sekä Syyriassa että Irakissa on elänyt alkukirkosta polveutuvia kristillisiä kirkkoja. Silloin on kulunut 10 vuotta siitä kun hän tapasi viimeksi veljensä. Riikonen on kokenut rauhanturvaaja ja tämä kuvastuu myös tekstistä. 189 s. Kertoja on keski-ikäinen Rosemary, joka aloittaa kertomuksensa tarinan keskeltä, ajasta, jolloin hän oli hämmentynyt nuori opiskelija. 190 s. Väyläkirjat 2015. Ja siitä, mitä hän miettii kuvia ottaessaan, miten hän kohtaa kuvattavansa ja inspiroituu luonnosta ja maisemista. Sotilaspappina Hizbollahin maassa Suomalaisia sotilaspappeja on palvellut rauhanturvatehtävissä Lähi-idässä 1950-luvulta lähtien. Fowler ei saarnaa ryppyotsaisesti, vaan valloittaa lukijansa lämpimällä kertojanäänellään. SEIKKO ESKOLA Michael Coren: Radikaalin islamin sota kristinuskoa vastaan. Bushin sota diktaattori Saddamin syrjäyttämiseksi on vaikeuttanut Irakin kristittyjen tilannetta. Takana on epätavallinen lapsuus perheessä, jonka tiedemies-isä ei osaa arvioida tieteellisen kokeen vaikutuksia lapsiinsa. Riikonen: Libanonin setripuun alla. Kristityille hän on antanut suhteellisen turvatun aseman. JuSSI RYTKönEn Teuvo V. Siihen on kuulunut 10–20 prosenttia maan väestöstä. Länsimaissa näistä vainoista mielellään vaietaan. Länsimaissa vainoista vaietaan. Siitä lähtee liikkeelle innoittunut minä-muotoon kirjoitettu romaani taiteilijan elämästä, ajatuksista ja teoista. Tilanne on kuitenkin kehittynyt niin pahaksi, että niin kristillisten kirkkojen kuin ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi puuttua asiaan. Kritiikin pelätään ilmaisevan suvaitsemattomuutta ja lisäävän rasismia. Kirja sai arvostetun PEN/ Faulkner-palkinnon. Eläinkoe hajottaa perheen Amerikkalainen Karen Joy Fowler on kirjoittanut vahvan ja hätkähdyttävän tarinan perheestä. Olisin mielelläni nähnyt kirjassa enemmän Inhan valokuvia. Riikonen on julkaissut työjaksostaan kirjan Libanonin setripuun varjossa. Sisaren katoamisesta on jo 17 vuotta. Niin on käynyt myös vanhankirkon ydinalueella Egyptissä. Irakin kristitty yhteisö on historian vanhimpia ja vakiintuneimpia kristillisiä kulttuureja. Riikonen on rakentanut kirjansa temaattisesti. Muslimien Egyptissä on kristinuskon alkuajoista lähtien säilynyt koptilainen kirkko. Hän onnistuu yllättämään lukijan perinpohjin. Libanonissa vuonna 2014 suomalaisen kriisinhallintajoukon pappina Unifil-operaatiossa työskennellyt Teuvo V. TuIJA TIIHOnEn Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme. Mutta eräissä maissa säilyi kristittyjä vähemmistöjä. Kritiikin näet pelätään ilmaisevan suvaitsemattomuutta ja lisäävän rasismia. Lähi-idässä, kristinuskon synnyinalueella, kristityt ovat joutuneet kovan vainon kohteiksi. 1 . Inhan kohdalla kerrontamuoto on paikallaan, sillä hän ei keiku sosieteetin huipulla vaan ajautuu helposti tarkkailijan asemaan. Hän kertoo silminnäkijän äänellä rauhanturvaamisen filosofiasta, Libanonista, sotilaspapin työstä kriisinhallintajoukoissa, paikallisista ihmisistä ja uskonnoista, Lähi-idän poliittisesta tilanteesta ja jopa libanonilaisen keittiön herkullisista antimista. 2 01 6 KIRJAESITTELY L ähi-idän vanhat kristilliset kulttuurit ovat joutuneet jyrkentyneen islamin vainon kohteiksi. Tämä voi johtua siitäkin, että nykyisen turvallisuusajattelun vuoksi kirjassa ei mainita rauhanturvaajien nimiä tai muita henkilötietoja. Fotografin tarina Finlandia-ehdokkaanakin ollut elämänkerta Intoilija valokuvaaja, tutkimusmatkailija, kääntäjä ja keksijä Into Konrad Inhasta on taattua Panu Rajala -laatua
Hänen ajatteluansa voi luonnehtia syväkirkolliseksi. Toiviainen oli paitsi teologi myös laajasti kirjallisuuteen ja taiteisiin perehtynyt humanisti. Sekä työntekijänä että luottamushenkilönä Kujanpää tunnettiin asioihin paneutumisesta, johdonmukaisuudesta ja kärsivällisyydestä. Kalevi Toiviainen (1929-2015) Kuva: MaTTi Karppinen Syväkirkollinen piispa saako pahaa surra. Varsinaisen elämäntyönsä Kujanpää teki kuitenkin koulumaailmassa. Takautumien kautta eletään läpi Aslakin lapsuutta. Hän oli hyviä tapoja ja kohteliaisuutta arvostava herrasmies, joka osoitti avointa mielenkiintoa keskustelukumppaneilleen. Opettajana ja rehtorina Kujanpää oli pidetty. Lämmin kiitos osanotosta. Elina Hirvosen Kun aika loppuu kertoo siitä, minkälaista on lukea uutisia hirmuteoista ja pelätä, että tekijä saattaa olla oma lapsi. Tarinaa kehystävät ihmiskunnan suuret kysymykset, ilmastonmuutos ja siihen kytkeytyvät konfliktit, mutta keskiössä on kuitenkin Aslak ja hänen perheensä. Hänen johdollaan aloitettiin myös oppikeskustelut Suomen ortodoksisen kirkon kanssa 1989. Aslakin varttuessa pienen lapsen viaton suru muuttuu kyyniseksi vihaksi. Hänen kirkkokäsityksessään virka ja sakramentit olivat keskeisiä. Kirjan toinen suuri kysymys on, saako rakastaan surra, vaikka hän tekisi kammottavalla tavalla väärin. Hän vietti runsaasti aikaa Espanjassa, opiskeli espanjan kieltä ja julkaisi Espanjan kulttuurihistorian henkilöitä monipuolisesti esitelleen teoksen. TuIjA PyHärAnTA Elina Hirvonen: Kun aika loppuu. Vuonna 1928 Nurmossa syntynyt Matti Kujanpää opiskeli nuoruudessaan teologiaa. Seurapuhujan roolinsa ohella Kujanpää oli myös kolme vuosikymmentä (1964–1994) Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikunnan jäsen, mistä ajasta viimeiset kahdeksan vuotta puheenjohtajana. Samaan aikaan ammutaan myös muissa kaupungeissa ympäri maailmaa. Pappina ja uskonnonopettajana toimiessaan Toiviainen jatkoi akateemisia opintojaan ja väitteli teologian tohtoriksi 1968 ollessaan Ristiinan kirkkoherrana. 251 s. Piispa Kalevi Toiviainen oli selkeästi näkemyksiään perusteleva, määrätietoinen kirkon johtaja. Siinä missä Kevin-poika kuitenkin kuvataan jo lapsena tunnekylmänä, Aslak ei sitä ole. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle vuonna 1991. Kujanpää kuului vuosikymmenien mittaan myös Seinäjoen ja Nurmon kirkkovaltuustoihin. Rakkaudella muistaen Leena, Eila, Tauno ja Tommi. Hänen seurapuheensa olivat napakoita, sopivasti tarjottua rukiista leipää. Seinäjoen lukion rehtorin tehtävistä hän siirtyi viimeisiksi työvuosikseen Nurmon lukion uskonnon ja psykologian opettajaksi. Saku, Hanna, Siiri ja Leevi, Iiro ja anniina, Pirkko, Kari, sukulaiset ja ystävät Olemme siunanneet rakkaamme haudan lepoon. Kertojia ovat Laura-äiti, ilmastonmuutostutkija, sekä Aava-sisko, joka työskentelee lääkärinä Somaliassa. Matti Kujanpää kuului Siionin virsiä veisaavaan kansaan. Matti Kujanpään omin sanoin: “Elämä on tuulen henkäys ja kämmenen leveys.” jussI ryTKönen. joulukuuta 2015 kotonaan Espoossa 86-vuotiaana. Toiviainen toimi raamatunkäännöskomiteassa ja kirkolliskokouksen raamatunkäännösvaliokunnan puheenjohtajana. Työtehtäviinsä hän suhtautui aina pedantisti. Vuonna 1970 hänet valittiin kirkon koulutuskeskuksen ensimmäiseksi johtajaksi. KOTIMAA 19 Ko t i m a a 14 . WSOY 2015. Ekumeenikkona hän suhtautui kriittisesti perinteisiin kansankirkkotulkintoihin. 3.8.1929 Uukuniemi k. Vuosien vieriessä tuli yhä enemmän esille, että hän oli sisimmältään herkkä ja tunteva ihminen. 1 . VOITTO HuOTArI Piispa emeritus HAnnu nIsKAnen Kenttäpiispa emeritus Kirjoittajat ovat Kalevi Toiviaisen työtovereita ja ystäviä. Karhunmäen kristillisen kansanopiston johtokunnan puheenjohtaja hän oli vuosina 1983–1994. Papiksi hänet vihittiin Mikkelissä 1954, minkä jälkeen hän työskenteli pappina Kerimäellä, Savonlinnassa ja Lapuan hiippakunnan nuorisoja diakoniapastorina. Tämä oli linjassa hänen elämänsä toisen suuren intohimon eli rakentamisen kanssa. Hän oli syntynyt 3.8.1929 Uukuniemellä. Piispakaudellaankin aktiivinen kirjoittaja julkaisi nyt lukuisia teoksia ja tutkimuksia. Hän oli huolehtiva isä ja isoisä kolmelle lapselle ja viidelle lapsenlapselle. Hän oli tehnyt pitkän päivätyön koulumaailmassa rehtorina ja opettajana, sekä järjestömaailmassa ennen kaikkea Herättäjä-Yhdistyksen luottamustehtävissä. Tutkijana ja yliopiston opettajana Toiviainen oli omimmillaan. Aslak on kiivennyt katolle Helsingin ydinkeskustassa ja tähtää satunnaisia ohikulkijoita pienoiskiväärillä. 2 01 6 KuOlleeT Rakkaamme Piispa Kalevi Eino Ilmari ToIvIaInEn s. Ekoterroristien tavoitteena on harventaa ihmiskuntaa. Kirkollisen painotuksensa ja laaja-alaisen sivistyksensä perustalta hän arvioi rakentavan kriittisesti myös yhteiskunnan ja kulttuurin ajankohtaisia kysymyksiä. Pitkän linjan opettaja, kirkonmies, rakentaja, pesäpallon ystävä, perheenisä ja körttikansan johtaja on nyt poissa. Hän jaksoi muistuttaa pappejaan teologian harrastamisen ja kaunokirjallisuuden seuraamisen välttämättömyydestä. Piispuusvuosina Mikkelin hiippakunnassa päästiin osallisiksi Toiviaisen ekumeenisesta ja kansainvälisestä ajattelutavasta. Hän osallistui vuosina 1971–92 Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa käytyihin oppikeskusteluihin arvostettuna teologian tuntijana. Hänen arvostuksensa yli kuusi vuosikymmentä rinnalla kulkenutta Leena-rouvaa kohtaan ei jäänyt salaisuudeksi. Työpöydälle jäi keskeneräisiä tutkimusja kirjoitussuunnitelmia. Ystäviään ja työtovereitaan kohtaan hän oli kannustava ja lojaali. 7.12.2015 Espoo Jeesus sanoo: Minä olen ylösnousemus ja elämä. Tuohon ajanjaksoon mahtuvat opiston historian vaikeat vuodet, jolloin oli päätettävä opiston siirtymisestä uusiin tiloihin Lapuan keskustaan. Perhe ja koti olivat Kalevi Toiviaiselle hyvin tärkeitä. Työkalut pysyivät myös omissa käsissä, ja hän osoitti työmailla suurta kirvesmiehen taitoa. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan sosiaalietiikan apulaisprofessorina hän toimi vuodesta 1974 ja ekumeniikan professorina vuodesta 1976. Mikkelin hiippakunnan piispana hän oli vuosina 1978–93. Siihen se antaa myös vastauksen: tietysti saa, muutakaan ei voi. Eläkevuosiin sijoittuivat useat kirkkohistoriallisesti laadukkaat kirkollisten vaikuttajien henkilöhistoriat. Tarina tuo mieleen Lionel Shiverin romaanin Poikani Kevin (2003), joka kertoo kouluampujan tarinan äidin näkökulmasta. Piispa Kalevi Toiviainen menehtyi 7. Hän oli rakentajasukua ja hankki itselleen ilman muodollista koulutusta myös osaamisen omakotitalojen suunnitteluun. Takautumissa kysymykseen etsitään vastausta, mutta mitään kattavaa selitystä kirja ei tarjoa. Matti Kujanpää lehtori Matti Kujanpää nukkui ajasta iäisyyteen Espoossa 13.12.2015. Äiti ja sisko jäävät kysymään, mikä meni väärin. Tässä roolissa Kujanpää oli vaikuttamassa siihen, että 1986 kirkossamme toteutunut naispappeus ei särkenyt herännäisyyden rivejä. Vetäytyvä Erik-isä jää kirjassa statistin rooliin, ehkä myös perheessä. Hän toimi uskonnon ja psykologian opettajana sekä rehtorina Seinäjoen Tyttölyseossa, sittemmin Seinäjoen lukiossa, sekä Marttilan lukiossa. Hän on empaattinen lapsi, joka itkee ajatellessaan kuolevia villikaneja mutta jonka on vaikea löytää ystäviä. eläkkeelle jäätyään Toiviainen saattoi palata tieteen pariin. Hän kuului teologeihin, jotka 1970-luvulta lähtien rakensivat uudenlaista kirkkotietoisuutta
Asialistalla Suomen Papinpuolisoiden Liiton toiminnan lakkauttaminen. ) Helsingissä, Hotelli Arthurin Aunoila-salissa (Vuorikatu 19) lauantaina 13.2.2016 klo 13. /rekrytointi / Lisäti etoja: vs. Yksityiskohtainen hakuilmoitus osoitt eessa www.evl.. Koulutuksessa yhdistetään kristillinen usko ja psykologinen tieto. Hakuaika päättyy: 17.4.2016. Kouluttajina psykologian, teologian, psykiatrian, psykoterapian ja sielunhoitoterapian asiantuntijoita. 101000 lukijaa (KMT S2014/K2015). johtava kappalainen Minna Lainimo, puh. Koulutuspaikka: Lähijaksot Vivamon toimintakeskus, Lohja Koulutuksen hinta: 8 100 € sisältää opetuksen, täysihoidon Vivamossa ja harjoitteluihin liittyvän työnohjauksen. 2 01 6 KOULUTUSTA JULISTETAAN HAETTAVAKSI Terapeuttisen sielunhoidon koulutus RE9 2016–2018 Koulutus antaa valmiudet sielunhoitoterapeuttiseen työsken telyyn sekä yksilöiden ja ryhmien kanssa. hakuaikaa jatkettu: hakemukset ja cv pyydetään toimittamaan 4.2.2016 mennessä Äänekosken seurakunnan kirkkoherralle aanekosken.seurakunta@evl.fi Hakuilmoitus on kokonaan luettavissa osoitteessa www.aanekoskenseurakunta.fi/etusivu/avoimet-tyopaikat/ PAIKKOJA AVOINNA Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa www.kotimaa24.fi/tyopaikat. Hakuaika päättyy pe 29.1.2016 klo 15. ke 20.4.2016 Psykoanalyytikko Riitta Hyrck ja TT Timo Totro: Sielunhoito ja psykoanalyysi Matti Hyrckin ajattelussa. Tervetuloa! Suomen Papinpuolisoiden Liiton Vuosikokous PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELÄKETEOLOGIT JA PUOLISOT kokoontuvat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Bulevardin seurakuntasalissa Bulevardi 16. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa osoitteessa www.lohjanseurakunta.fi (Ajankohtaista/Avoimet työpaikat) HELSINGIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Malmin seurakunnan kirkkoherran viran Virka täytetään vaalilla, jonka toimit taa seurakuntaneuvosto. Lohjan seurakunta on laajentunut vuoden 2013 alusta ja seurakuntaan kuuluvat entiset Karjalohjan, Nummen, Pusulan ja Sammatin seurakunnat. Tervetuloa virkistymään uusista ajatuksista vanhaan sovellettuina ja tuttuja tapaamaan. Koulutuksen organisoinnista vastaa RE koulutus ry. www.seinajoenseurakunta.fi Seinäjoen seurakunnassa haettavana YlisTAROn KAPPElisEURAKUnnAn JOHTAVAn KAPPAlAisEn ViRKA Hakemukset toimitetaan viimeistään 29.1.2016 kello 16 osoitt eella Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli, os. krs, PL 160, 60101 Seinäjoki. Seurakunnan jäsenmäärä on noin 36 000. 1 . Opetus sisältää 14 viikonloppua lähiopiskelua, etätehtäviä, 150 tuntia työnohjattua sielunhoitoterapiaharjoittelua. Valintahaastattelut 20. ke 16.3.2016 Emeritus piispa Eero Huovinen: Saarna. Länsi – Uudenmaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa on haettavana PERHENEUVOJAN VIRKA Etsimme työryhmäämme perheneuvojaa pitkäaikaisen työtoverimme jäätyä eläkkeelle. Huom. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi OULUn hiippakUnnan tUOmiOkapitULi on julistanut haettavaksi: kuusamon seurakunnan i kappalaisen viran Hakuaika päättyy 11.2.2016 klo 15. Tuo mukanasi juuri eläkkeelle jäänyt tuttavasi. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: www.oulunhiippakunta.evl.fi. • Suomen ACC ry:n akkreditoima koulutus • RE -koulutusta vuodesta 2000 lähtien, nyt 9. Koulutuksen laajuus on 65 op. Ensimmäinen lähijakso 19.–21.8.2016. Tervetuloa! KOKOUKSIA Äänekosken seurakuntaan haetaan varhaisnuorisotyön ja lapsija perhetyön osaajaa hoitamaan NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRANSIJAISUUTTA ajalle 15.2.–1.12.2016. 044 550 2671 Kirkkoherra Jukka Salo, puh. Hakuaika virkaan päättyy 1.2.2016 klo 15.00. Viran vastuualueena on varhaisnuorisotyö Konginkankaan ja Sumiaisten kappeliseurakunnissa. Voit tilata Askelen myös kotiisi. Lisäksi virkaan kuuluu lapsija perhetyön kokoseurakunnallisia suunnitteluja koordinointivastuita, joissa työparina on lapsija perhetyön pappi. 20 KOTIMAA Ko t i m a a 14 . Tilaisuudet alkavat kahvituksella klo 13.00 ja luennot klo 13.30-15.00. Kokouksen aluksi kahvitarjoilu. Kalevankatu 12, 3. Työntekijöitä on noin 130. Lähijaksot toteutetaan internaattiopiskeluna. 050 548 9458 (sähköposti t muotoa etunimi.sukunimi@evl.. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: www.evl.fi/helsingin hiippakunta. ja 21.5.2016. 2.kerros kevätkaudella 2016 seuraavasti: ke 20.1.2016 Opetusneuvos Pertti Luumi:”Kerronta – ajatonta vuorovaikutusta” ke 17.2.2016 Päätoimittaja Heli Karhumäki: Miten kristinusko tavoittaa nykyihmisen – kristillisen median ja seurakuntatiedottamisen haasteita ja hurmiota. kurssin hakuaika • kaksivuotinen monimuotokoulutus • pohjakoulutusvaatimuksena sosiaalija terveysalan, seurakuntatyön tai vastaava koulutus Uudistunut lehtipisteissä. Lisätietoja ja hakulomake: www.rekoulutus.org