vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –1 5 Hiilen nielijä Seurakuntien metsäseminaarissa ei saavutettu yksimielisyyttä metsistä hiilinieluina. Ei ihme, sillä metsää koskevissa kysymyksissä ei tutkijoillakaan ole yhtä lopullista totuutta. huhtikuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ri st o Pu ra ne n / Va st av al o 11 9. 8 4 Suomalainen kaupunki rakentaminen menee väärään suuntaan 6 Piispojen esitys kirkko järjestyksen muutoksesta herättää kysymyksiä 12 Gazan sota nostattaa vihaa – rabbi ja pappi uskovat silti rauhaan. N:o 14 | 5
| Kuva: Jukka Granström 2~ ~3 Kotimaa | 5.4.2024 Kotimaa | 5.4.2024. Apu on konkreettista, nopeaa ja tiedämme, että se me nee perille. Pelkoa ei tarvitse pelätä eikä hävetä. Esimerkiksi Sakarjan kirjan luvussa kahdeksan linjataan selvästi, kuinka pelätä ei tarvitse, meidän on rohkaistava mielemme! Tässä maailmassa pelottomuus on hengellinen luksustuote eikä minulla ainakaan olisi pokkaa puhumaan pelottomuuden helppoudesta Gazaan tai Ukrainaan. Niistä oli paljon apua. Toivomme, että tämä herättäisi ja kannustaisi myös muita tarttu maan oman kylän asioihin. huhtikuuta 2024 16 Radio ja tv Radiohartaudet ja jumalanpalvelukset 20 Yhdysvallat Millainen on uskonnollisen oikeiston maailmankuva. 1 Minkälainen yksikön vastaanotto alueella oli. Tilastoihin vaikutta vat maahanmuutto ja muihin uskontokuntiin syntyvien lasten osuus. Tilanteeseen ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. 2 Minkälaista yhteistyötä olette tehneet. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Pääkirjoitus | Jussi Rytkönen, artikkelitoimittaja Kaste on välttämätön pelastukseen V ielä sata vuotta sitten Pohjoismais sa liki jokainen kastettiin kirkon jäseneksi. Tätä aikaa muokkaavat individualismi, maallistuminen ja muut valtavat kulttuuriset, ideologi set ja taloudelliset voimat. Ainakin Suomes sa rippikouluikäisten kasteet ovat lisääntyneet. – Yksikön perustamisesta alkoi ensin kiiriä huhuja ja meidän kin asiakkaat siitä puhuivat. – Asukkaat opettelevat normaa lia arkea, kuten kaupassa käymis tä, eikä se aina mene heti nappiin. Kaste ei saa liukua adiafo raasioiden suuntaan. Joistain asukkaista on tullut meille läheisiä. 23 Hengähdyspaikka Kun työ kuormittaa liikaa, Annamarika Väekäs menee Diakonissalaitoksen kirkkoon 18 Paholainen Ruandassa Kansanmurhasta tulee kuluneeksi 30 vuotta Oman kylän asiat ovat tärkeitä Tomi ja Maaret Pilkevaaralle. Joka aamu asuk kaat käyvät hakemassa hävikin, ja puolen tunnin kuluttua suurin osa on jo syöty. Mehän vain kohtelemme ihmisiä ihmisi nä. TUIJA PYHÄRANTA TOMI JA MAARET PILKEVAARA – K-Market Kivikon kauppiaat N:o 14 | 5. Joku on voinut tulla päihtyneenä kauppaan, ja silloin saattaa tehdä asioita, joita jälkikäteen katuu. Pelko on inhimillinen tila. Maaliskuussa Diako nissalaitos myönsi heille Aurora kumppanipalkinnon. Ruotsissa luku on 40 prosentin tienoilla – Tukholman läänissä tosin vain neljännes. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Julkista keskustelua ja maailmantilaa leimaa silti voimakkaasti lankalauantain tuntu: ihmeen odotus, pelko ja epävarmuus. NIILO RANTALA Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Meillä on ollut tapana antaa toinen mahdol lisuus. Myös Raamatussa pelätään aina profeetoista Jeesukseen asti. Mikä muu asia voisi olla kirkolle pe lastuksen asiaa tärkeämpi. Lisäksi verkossa järjestettiin muutama avoin tiedotustilai suus asukkaille jo ennen yksikön avaamista. Olemme lahjoitta neet ruokaa heidän järjestämiin sä tapahtumiin ja olleet niissä itse mukana. Mutta eniten on kyse siitä, että kyselyjen mukaan yhä useammat van hemmat ajattelevat, että lapsi päättäköön itse vanhempana asiasta. 5 Miltä palkinnon saaminen tuntui. Siksi halki Raamatun toistuvat kehotukset siitä, että pelätä ei tarvitse, tuntuvat välillä jopa turhauttavilta. Kaup piaat Tomi ja Maaret Pilkevaara aloittivat kuitenkin yksikön kanssa yhteistyön. – Kävimme heti yhteisökokouk sessa toivottavamassa asukkaat tervetulleiksi. Jokainen ihminen haluaa kuulua johonkin. Kirkko on tässä mittelössä usein puo lustuskannalla. Kuolema on voitettu, paha on saanut jo ratkaisevan iskunsa. Sillan naapurus totyön koordinaattori jalkautui alueelle ja vastasi kysymyksiin. 3 Minkälaisia ongelmia on tullut vastaan ja miten olette niistä selvinneet. Seurakuntalaiselle riit tää se, mitä Katekismus asiasta sanoo. Va litettavasti näpistelyitäkin on ol lut. Tällä hetkellä Suomessa runsaat 50 prosent tia syntyneistä kastetaan. 2000luvul la kasteiden määrä ja kastettujen osuus synty neistä ovat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa romahtaneet. – Se on valtava. Arjen uu tisvirran perusteella arvioituna ilmei sesti kuitenkin aika moni asia on. Monille on ollut hyvä ko kemus, kun on joutunut kohtaa maan tekemänsä virheen, pyytä nyt ja saanut anteeksi ja myös tul lut kuulluksi. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Entisten asunnottomien asumisyksikön lisäksi K-marketin kauppiaat ovat tehneet yhteistyötä muun muassa nuorisotalon kanssa. Ehkä Raamatun viesti 2020-luvun ihmettelijälle voisikin olla: pelätä saa, mutta ei tarvitse. Ne ohjai levat yksilöitä ja heidän valintojaan. – Vähän se punastutti. 4 Mikä on hyvän naapuruston merkitys elämässä. Asiaa ei ehkä osata pitää tärkeänäkään, jos vanhempien suhde kirkkoon on etäinen. viikon henkilöt ”Jokainen ihminen haluaa kuulua johonkin” K-Market Kivikon naapuriin Helsingissä avattiin runsas vuo si sitten entisten asunnottomien Rinnekodit Silta asumisyksik kö, joka herätti osassa alueen asukkaista vastustusta. Pappien pitäisi tietenkin hallita asia vielä paljon syväl lisemmin ja osata perustella tämän ajan ihmi selle, miksi Augsburgin tunnustuksen artikla IX ”Kaste” on varmasti totta. Teologisesti asia on kirjaimellisesti kuolemanva kava: sekä Uusi testamentti että lute rilaiset tunnustuskirjat pitävät kastetta pelastuksen edellytyksenä. Kirkolla pitää olla sen verran luottamusta Herraansa, että panikointiin ei nytkään ole ai hetta. Se herätti huolta levottomuuden li sääntymisestä ja jopa asuntojen arvon laskusta. Kasteen teologiaa, sen pyhyyttä ja mys teeriäkin täytyy kuitenkin kirkastaa ja opet taa vielä enemmän. Rakkaus on voittanut. Hävikkiruuan lahjoitam me myös heille. Tilanne on sakramentti ja kirkkoopillisesti karmaiseva, eikä se lupaa hyvää kirkkojen tu levaisuudelle. Teemme yh teistyötä myös muiden toimijoi den kuten nuorisotalon kanssa. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. | Kuva: Samuli Skantsi / Diakonissalaitos Kulkiessani kaupungilla näen jatkuvasti ilmestyskirjamaisia otsikoita: sotia, tauteja, kuolemaa, köyhyyttä ja kurjistumista. Näiden tilanteiden käsittelyssä olemme olleet mukana. Toisaalta kasteet vanhemmalla iällä ovat ilmeisesti kasvussa. Meille on tärkeää tehdä hyvää nimenomaan omilla nurkillamme. Pääsiäisen viesti tulee tarpeeseen erityisesti tällaisina aikoina. Tänään on toisin. Kasteiden kriisin luulisi olevan kirk kojen ykkösprioriteetti
– Tämä on makea tila, jossa vanhasta jäykästä hallintorakennuksesta on tehty moderni, ulospäin avautuva ja institutionaalisia rajoja rikkova kohtaamispaikka. Kirkon juhlien tilaisuudessa Kaupungistuminen ja kirkko. Oman kodin ja mielellään myös sen alla olevan maan omistamisen katsot tiin takaavan yhteiskuntarauhan. Vaattovaara itse asuu Espoos sa, jonka perinteisiä arvoja olivat luonnon läheisyyden ja tilan tun nun säilyttäminen sekä kaupun kirakenteen inhimillinen mitta kaava. | Kuva: Jukka Granström julistaneet esimerkiksi, että ”jos joku teistä harvoin kirkossa käy vistä luulee uskovansa, voin sanoa, ettette usko oikein”. Sinne ei mahdu ihmisen kokoista ja ihanaa kaupunkia. Uusien asuina lueiden ja talojen rakentamistapa ”ei ilahduta”. Viime vuosina on rakennettu paljon yhä pienempiä, vuokratta via kerrostaloasuntoja. ”Katastrofaa lisia” puheita pitäneet papit ovat ajankohtaista ” Vielä suurempaan tehokkuuteen voidaan varmaan päästä yhdistämällä kylpyhuone ja keittiö. Mi nulla on hyvin ristiriitainen suh de myös oman ammattikuntani pelottaviin ja paatoksellisiin pa remmintietäjiin, jotka poissulke vat ihmisiä. Mediakin kuvaa lähinnä kirkon sisäisiä taisteluita. Jos ennen kerrostalossa oli 40 asuntoa, nyt yhdessä talossa saat taa olla 126 asuntoa. Silloin on tehtävä ja ko keiltava jotain parempaa. Hän joutui korjaamaan näke myksiään, kun häntä pyydettiin asiantuntijaksi Kirkkohallituk sen ”lämminhenkiseen” Kaupun gistuminen ja kirkko neuvotte lukuntaan. – Kirkon kaltaiset yhteisöllisyy den paikat ovat edelleen erinomai nen idea, mutta nykyisellä raken tamistavalla näitä sosiaalisia yti miä on vaikea tunnistaa. – Vielä suurempaan tehokkuu teen voidaan varmaan päästä yh distämällä kylpyhuone ja keittiö. – Myös kunnat laskevat saavansa voitosta osansa tonttien myyntitu lojen maksimoimisen kautta sen sijaan että mietittäisiin, miten täs tä alueesta tehtäisiin poikkeuksel lisen ihana. – Olen yhä hullunkurisen in nostunut hommistani, mutta ko kouksissa yritän pidättäytyä in nostumasta. Jotain sellaista siltä itse kaipaisin – elä män merkityksellisyyttä ja ihmis ten kohtaamista. Olisiko tämä sitten ”weskiö”. – Inhoan ihmisiä, jotka sano vat ”mitäs minä sanoin”, mutta tä män minä ja tutkijatoverini Matti Kortteinen sanoimme jo 20 vuot ta sitten: Meillä on muihin poh joismaihin nähden perässähiihtä jän etu, mutta olemmeko ottaneet niiltä oppia. – Menemmekö me Suomessa yhä silmät ummessa eteenpäin toistaen vanhoja korulauselmia ja toivoen hurskaasti, että järjestel mä kestää. M ari Vaattovaara on ilmaisultaan eläväinen kau punkimaantie teen professori, joka esittää tule vaisuuden visioita ja arvostelee suorapuheisesti yhteiskunnallisia epäkohtia. Ihmisten eriarvoistumiskehi tystä, kaupunkien rakenteellista erilaistumista ja maahanmuuttoa selvittänyt Vaattovaara antaa va kavan varoituksen. Me ihmiset olemme aika erilaisia tar peinemme, toiveinemme ja arvoi nemme. Asukkaiden ja asumisvaihtoeh tojen monimuotoisuuden tulisi to teutua kaupunginosien, korttelien ja jopa rappukäytävien sisällä. – Minua ahdis taa, kun samalle alueelle tupataan metro, raskain mahdollinen jouk koliikenne ja levein mahdollinen tie. Pohjoismaiset kaupunkitutki jat ovat kiertäneet heikoimmilla asuinalueilla, esimerkiksi Ruot sin Göteborgin ja Tanskan Århu sin getoissa ja kysyneet asukkai den kokemuksia. JANNE VILLA Mari Vaattovaara puhuu ihanan kaupungin tuntomerkeistä Tampereella 17.5. – Kaikkialla korostetaan, että olisi välttämätöntä synnyttää ja säilyttää sosiaalinen järjestys. Keskiluokka karttaa köyhien asuinalueita tai pakenee pois. Niitä teh taillaan laadusta tinkien, ja sijoit tajat vuokraavat niitä mahdolli simman kalliisti. – Miettivätkö he yhtään kenelle puhuvat ja missä tilanteessa. Ruotsalaisten demarienkin vies ti meille on, että siitä ei saa live tä yhtään. Hän suhtautuu hyvin kriittises ti kaupunkikehityksen tilaan. – Miksi muuten rakennettaisiin isoja asuinalueita ja valtavia ker rostalokomplekseja, joiden raken nuskanta on sellaista, että jo etu käteen tiedetään köyhien ja maa hanmuuttajien täyttävän talot. Asumiseen heikosti sopivat alueetkin kaavoitetaan ja raken netaan tupaten täyteen taloja vä littämättä esimerkiksi seudun his toriaan ja paikalliseen identiteet tiin liittyvistä mahdollisuuksista. – Kirkolla on lupaus jostain suuremmasta ja pyhemmästä, ar mosta ja armollisuudesta, joka tästä arkisesta talouskasvuvetoi sesta kulttuurista puuttuu. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara halusi tulla kuvatuksi Helsingin yliopiston Porthania-rakennusta vastapäätä olevassa Tiedekulmassa, joka edustaa hänelle ihanasti ja notkeasti muuttuvaa kaupunkia. Yhteiskuntaan vielä heikosti in tegroituneiden maahanmuuttaji en ja alimpien tuloluokkien per heiden parasta ei oteta huomioon nykykehityksessä. – Diversiteetti tarkoittaa kai ken mahdollisen alueella olevan ihanuuden maksimoimista. Istun käsieni päällä, etten heiluttaisi niitä ja huutaisi, että ”minä voin tehdä sen!”, Vaat tovaara sanoo ja nauraa. Lähes sadan vuoden ajan Suo messa parannettiin niin asumis väljyyttä kuin laatuakin. Jos isoja asuinalueita rakenne taan siten, että niihin tulee vain tietyntyyppisessä elämäntilantees sa ja tuloluokassa olevia ihmisiä, ongelmallisten asuinpaikkojen vaikeudet kärjistyvät. Ihana kaupunki tekee tuloaan kivuliaasti kaupungistuminen | Suomessa on vasta kehittymässä oleva kaupunkikulttuuri, mutta nyt kaupunkirakentaminen on menossa väärään suuntaan, kritisoi Mari Vaattovaara. Olenkin maailman pelastushommissa toi selta työltäni. 4~ ~5 Kotimaa | 5.4.2024 Kotimaa | 5.4.2024. Tuloksena on usein halvan ho tellihuoneen kaltaisia, epäkäy tännöllisiä asuntoja ja alueellisia ”köyhyystaskuja”. – Miten paikallisyhteisö voi pi tää näissä jättiläistaloissa yllä edes auttavaa sosiaalista kontrollia ja järjestystä. Ihmisten vaihtuvuus ta pahtuu tällaisissa läpimuuttopai koissa nopeammin kuin missään aikaisemmin ja alueet eriytyvät jo upouusina tavalla, jota ei ole en nen nähty. – Espoo on Suomen kaupun geista ehkä eniten kääntänyt kelk kaansa, unohtanut menneisyyten sä, identiteettinsä ja arvonsa. Muissa pohjoismaissa on jo jouduttu tunnustamaan, että segregaation estämiseen ja maa hanmuuttajien integraatioon liit tyvässä politiikassa on epäonnis tuttu. Näin kävi jo 1990luvun laman jäl keen, kun alueita rakennettiin täy teen sosiaalista asuntotuotantoa. – Tutkimushavaintojen jälkeen kumpuaa tarve huutaa asukkai den, luonnon ja asuinalueiden in himillisen mittakaavan puolesta! Ne ovat jääneet jakojäännöksik si, jotka otetaan viimeisenä huo mioon. Vaattovaara ajatteli aiemmin, ettei kirkko oikein näy sosiaalisena toimijana arjessa. Ei ole kenenkään etu, että synny tetään alueita ja yhteisöjä, joissa tapahtuu sosiaalinen segregaa tio. Uusia taloja rakennetaan lii kenneväylien risteyksiin, jotka oli vat ennen ”no go” alueita. Sosiaaliset ryhmät eriytyvät, huonoosaisuus kasautuu ja inte graation haasteet tuottavat kasva via ongelmia, kun yhteiskuntaan sopeutumista helpottavia ja tasa painottavia tekijöitä ei ole tarpeek si, lähtien lasten oppimisympäris töstä. Suomessa on menty eriarvoista van kaupunkikehityksen suhteen sinisilmäisellä ”toivotaan, toivo taan” linjalla. – Kaikki hyvä, kaunis ja ihana on vielä mahdollista, jos uskallam me myöntää, milloin menemme metsään. Mari Vaattovaaralla on ollut äitinä ja kummina huonoja koke muksia kirkollisista toimituksista, kuten rippijuhlista. Jaloilla äänestäminen on viho viimeinen varoitus laadun heikke nemiselle. – Seurakunnissahan tehdään paljon enemmän hyviä asioita kuin olen tajunnut. Kirkko on ollut Suomessa keskel lä kylää. Olen erityisen huolissani siitä. Ajatus voi tuntua absurdilta, mutta vielä muutama vuosi sit ten oli vaikea kuvitella asuntoja myytävän huoneella ilman ikku naa. Lähtökohtana eivät nykyään ole edes laadulliset minimikritee rit, asumisen viihtyi syys ja erilaisiin elä mäntilanteisiin tar jottavat monipuoli set vaihtoehdot vaan maksimaalinen ta loudellinen voitto. ”Bi lettäjät ja ankeuttajat” voivat täl löin löytää omat osoitteensa. Kirkko voi olla monikulttuuri sessa yhteiskunnassa yhä yksi hyvä vaihtoehto ihanan kaupungin so siaaliseksi ytimeksi
Kotimaassa 17.5. Sitä ovat kritisoineet paitsi ne, joi den mielestä kristillisen avioliiton tulisi olla vain miehen ja naisen välinen, myös monet niistä, jot ka haluaisivat kirkon vihkivän sa maa sukupuolta olevia pareja. Esikoislestadiolaisten edusta jat, päätoimittaja Teemu Tast ja saarnaajat Timo Hämäläinen ja V eli-Matti Koskimaa, Rau han Sanan lähetysjohtaja Jukka Paananen, Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela, SLEY:n toiminnanjohtaja Tom Säilä, SRK:n puheenjohta ja Valde Palola ja Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen edustavat vastauk sissaan perinteistä kantaa: vain mie hen ja naisen välinen avioliitto on oikea ja kirkossa luovuttamaton. Jukka Paanasen mukaan esi tys on ristiriitainen ja tulisi joh tamaan mahdottomiin tilantei siin. Yhteysliikkeen johtokunnan pu heenjohtaja, ro vasti Arja Majuri toteaa, että liikkeen sisällä on varsin yhdensuuntainen näke mys piispojen esityksestä. Kuva on Pride-kulkueesta vuodelta 2019. – Oma suhde evankelisluteri laiseen kirkkoon vaikuttaa siihen, kuinka henkilökohtaisena asiana tämä koetaan. Maju rin mielestä esitys olisi ”iso askel eteenpäin”, vaikka se ei olekaan täydellinen. Positiivisena esityksessä voi nähdä alueellisen yhdenvertai suuden edistämisen. Hintikan mielestä esitys on joka tapauksessa askel eteenpäin. avioliitto | Piispojen esitys avioliittokiistan ratkaisemiseksi on saanut ristiriitaisen vastaanoton. TUIJA PYHÄRANTA Kaikista haastatteluista pidemmät versiot ovat luettavissa Kotimaa.fi:ssä. uutiset Esitys kirkkojärjestyksen muuttamisesta huolettaa myös liberaaleja Y hteysliike ehdottaa, että kirkon kiista avio liitosta ratkaistaisiin erillisellä kirkollisko kouksen velvoittavalla päätöksellä. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: 6~ ~7 Kotimaa | 5.4.2024 Kotimaa | 5.4.2024 KIRKON JUHLAT 2024 17.–19.5. Kannanotto muotoillaan to dennäköisesti kevään kuluessa. Valde Palolan mukaan kristit tyinä ei voida poiketa Jumalan sa nan opetuksesta. Kaikkein parhaimpana vaihtoehtona hän pitäisi sitä, että nykyinen kirkko järjestys, jossa ei mainita eri avio liittokäsityksiä tai vihittävien su kupuolia, voisi säilyä ja vain tul kintaa muuttamalla laajennettai siin avioliitto koskemaan myös samaa sukupuolta olevia pareja. – Me uskomme ja opetamme, että Jumala on säätänyt elinikäi sen avioliiton mie hen ja naisen välille. – Esitys mahdollistaisi sen, että tulevaisuudessa voimme vihkiä kaikkia pareja. Piispojen esitys kahden rinnak kaisen avioliittokäsityksen kirjaa misesta kirkkojärjestykseen on he rättänyt huolta myös laajemmin. julkaistua artikkelia Hilja Haahdesta ei ollut kirjoittanut Jouni Grönholm, vaan Jouko Grönholm. TAMPERE. Toisenlaista kantaa edustaa He rättäjäYhdistyksen toiminnan johtaja Kalle Hiltunen. – Kyseessä olisi sitä paitsi pelk kä väliaskel kohti yhtä, kristikun nan yleisen näkemyksen vastaista avioliittokäsitystä. Ruotsissa kirkolla on yksi sukupuolineutraali avioliittokäsitys ja papeilla mahdollisuus kieltäytyä vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja. Tähän päätökseen sisällytet täisiin samat asiat, joita piispain kokous nyt ehdottaa muutoksina kirkkojärjestykseen. Hän toivoo, että kaikki parit saisivat tasaarvoisesti häänsä järjesty mään kotikirkoissaan. Sateenkaarijärjestöissä piispojen esityksessä nähdään sekä hyvää että huonoa. | Kuva: Jukka Granström Oikaisu Kotimaassa 22.3. – Suunta on oikea, mutta ta voitteemme ovat isommat, hän sanoo. JUSSI RYTKÖNEN Herätysliikejohtajien haastattelut ovat kokonaisuudessaan luettavissa Kotimaa.fi:ssä. Piispainkokous ehdottaa kirkolliskokoukselle kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen mallia. Haluaisin ajatella, että se olisi siten mahdollinen myös kirkolliskokoukselle. – Rinnakkaisten käsitysten tunnus taminen on realisti nen pyrkimys etsiä ratkaisua kahtiaja ”Tämä oli se yhteinen maaperä, jonka löysimme” Piispainkokouksen esitystä tekemässä ollut Espoon piispa Kaisamari Hintikka ymmärtää, että sukupuolten lisääminen kirkkojärjestykseen herättää kysymyksiä. – Piispojenkin kesken olemme käyneet tätä pohdintaa hyvin erilaisista lähtökohdista. Mal kus on uskonnollisesti sitoutuma ton seksuaali ja sukupuolivähem mistöjen hengellistä ja henkistä hyvinvointia edistävä järjestö. Kannan oton on muotoillut liikkeen johto kunta. Sateenkaariyhdistys Malkuksen kanta piispojen esitykseen on vielä tekeillä, Malkuksen puheenjohtaja Hanna Kuparinen kertoo. TUIJA PYHÄRANTA Herätysliikejohtajat kritisoivat piispojen esitystä P iispainkokouksen esi tys kirkon kahdesta rinnakkaisesta avioliit tokäsityksestä otetaan Kotimaan kahdeksan suurim man herätysliikkeiden johtajille tekemässä kyselyssä vastaan pää osin kriittisesti. Kuparisen mukaan myös halli tuksen jäsenillä on keskenään eri laisia näkemyksiä piispojen esityk sestä. Hintikka kehottaa lukemaan tekstiä kokonaisuutena ja pohtimaan sitä, mihin suuntaan se kirkkoa vie. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kirkossa sellainen taho, jolla virallisesti on mandaatti tästä asiasta linjata, tekee esityksen, joka aidosti mahdollistaa samaa sukupuolta oleville pareille kirkollisen vihkimisen ja avioliiton kirkollisen siunaamisen. | Kuva: Olli Seppälä kautuneeseen tilanteeseen ja edis tää sateenkaariihmisten oikeutta kirkolliseen vihkimiseen. – Kirkko on nyt piispojen joh dolla astunut tielle, jonka loppu on synkkä. Taustalla vaikuttaa se, että jäsenten taustat ovat erilaisissa seurakunnissa ja herätysliikkeissä. Täl lä hetkellä kirkkojärjestyksessä ei oteta kantaa vihittävien sukupuo leen. Tällä muotoilulla meillä on mahdollisuus saada asiaa eteenpäin. Negatiivis ta on taas se, että kirkkojärjestyk seen tulisi maininta vihittävien sukupuolista. Hintikka on aiemmin kertonut julkisesti kannattavansa niin sanottua Ruotsin mallia. Lauri Vartiainen sanoo, että esitys ei ratkaise ongelmaa, vaan synnyttää uu sia. ” Vaarana on, että se vahvistaisi olemassa olevia syrjiviä käytäntöjä. Malkuksessa virallinen kanta on vielä tekeillä. Piispojen esitystä Kuparinen kuvailee kompromissina, jonka avulla yritetään ratkaista kirkos sa kärjistynyt kah tiajako. Niitä ovat kaksi rinnakkaista avioliittokä sitystä, papin oikeus valita kum man avioliittokäsityksen mukai sesti toimii sekä kirkkoherran vas tuu järjestää vihkijä ja tila avioliit toon vihkimistä varten. Tämä oli se yhteinen maaperä, jonka löysimme. Yhteys-liike ehdottaa, että vaadittavat muutokset tehtäisiin koskematta kirkkojärjestykseen. ” Kirkko on nyt piispojen johdolla astunut tielle, jonka loppu on synkkä. – Vaarana on, että se vahvistaisi olemassa olevia syrjiviä käytäntöjä ja asenteita ja tietyllä tavalla juur ruttaisi ne kirkkoon. Daniel Nummelan mukaan piispat ovat esityksellään heiken täneet kirkon ykseyttä ja syventä neet hajaannusta. KRS:n toiminnanjohtaja Kalle Virta ei halunnut kommentoi da esitystä. KESÄ 2024 MENOVINKIT Ilmoitusvaraukset 8.5. Yhteysliike on kirkkojen rajat ylittävä seksuaali ja sukupuolivä hemmistöjen tukiryhmä. Mallin pitkän aikavälin vaiku tuksia sateenkaariihmisten oi keuksiin on Kuparisen mukaan kuitenkin vaikea ennustaa
Taalas totesi, että metsiin liittyy voimakkaita tunnelatauksia. Lintunen perusteli näke mystään vanhojen metsien parem muudesta muun muassa sillä, että ne ovat jo isoja hiilivarastoja. Tosin ky ” Suojelu muun muassa auttaa säilyttämään uhanalaisia eliölajeja. Lintusen mukaan tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä kaikilla seurakunnilla olisi ympä ristödiplomi. | Kuva: Roni Ekomaa / Lehtikuva 8~ ~9 Kotimaa | 5.4.2024 Kotimaa | 5.4.2024 Kirkon valtakunnalliset uutiset aina tuoreena mukanasi! Merkityksellistä sisältöä Kotimaan digitilaus ensimmäinen kuukausi vain 1 € Tarjous on voimassa rajoitetun ajan – Tilaa nyt! Tämän jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9,90 € / kk. – Säätiöiden tuotolla olemme palkanneet seurakuntaan puo lipäiväisen diakoniaavustajan, Rautakoski kertoo. Suojelu muun muassa auttaa säilyttämään uhanalaisia eliölaje ja. Kirkolla on seurakuntiensa kaut ta yhteensä noin 7 000 kiinteis töä. – Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys katsottiin liian abstrakteiksi teemoiksi ollak seen hyödyllisiä käytännön työssä. Siinä ovat mukana esimerkiksi Kärsämäki, Tyrnävä, Raahe ja Kalajoki. Osa mittavasta metsäomai suudesta on historiallista perua, osa on tullut testamenttien kaut ta. Seurakunnilla on mittavia met säomistuksia etenkin edellä mai nituissa hiippakunnissa. Osalle seurakunnista puun myyntituloilla on iso merkitys. Nii den on arvioitu tuottavan seura kunnalle kuusi miljoonaa euroa seuraavan kymmenen vuoden ai kana. Pelkästään Oulun hiippakunnan alueella metsät tuottivat seurakunnilleen viime vuonna 3,2 miljoonaa euroa. – Tavoitteeseen on vielä mat kaa, sillä tähän mennessä 52 seu rakuntataloudella on se. M iten metsäomai suutta voi sekä varjella että viljel lä. Esimerkiksi laiva ja lentoliiken teen osuus on noin kaksi prosent tia maailman kaikista päästöistä, Petteri Taalas sanoi. Kokkolan seurakuntayhtymällä on metsää 4 500 hehtaaria. Tähän etsittiin vastauksia Rokualla PohjoisPoh janmaalla järjestetyssä metsien kestävän käytön seminaarissa maaliskuussa. Seurakuntien metsiä on 1 700 hehtaaria metsien suojelun Met soohjelmassa. Lintunen päivitti puheessaan Kir kon ympäristöohjelman tilaa sekä sen kärkihanketta hiilineutraalis ta kirkosta. – Hakkuut tehdään lähinnä metsänhoidollisista syistä, emme ole riippuvaisia siitä saaduista tu loista, kirkkoherra Ari Rautakoski sanoi. Kalajoen seurakunnassa tilan ne on erityislaatuinen, sillä seura kunnan metsää paloi yli 200 heh taaria kolme vuotta sitten. – Ilmastonmuutos on suu rin haaste, mutta emme ole menossa kohti maailman loppua. Keminmaan seurakunnan strategiana on metsien moni muotoisuuden säilyttäminen. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua. Metsäseminaari vei globaaleista näköaloista paikallisiin ratkaisuihin metsä | Metsien kestävää käyttöä pohdittiin seminaarissa Rokualla. Lisäksi suojellun alueen yhtey teen on Laurin mukaan tullut eri laisia hankkeita, esimerkiksi tai deprojekteja. Hän on myös Kirkon ympäristötyön seuranta ryhmän puheenjohtaja ja toisen kauden kirkolliskokousedustaja. Piispa Jukka Keskitalo totesi metsäkysymysten nousevan jat kuvasti esille seurakuntien edus tajien kanssa. Uutiset, artikkelit, mielenkiintoisia henkilöitä, hengellistä sisältöä, kulttuuria, näkökulmia, keskustelua, näköislehti, podcasteja ja blogeja. Öljylämmityksestä luopumi seen on tarjottu Kirkkohallituk sen asiantuntijaapua sekä Aran eli Asumisen rahoitus ja kehittä miskeskuksesta avustuksia myös seurakunnille. – Kannattaa keskittyä kestä vyyteen prosessina, jossa paran netaan pienin askelin aina siellä, missä seurakuntalaisten mielestä on kulloinkin eniten kohennetta vaa. Yksi seminaarin puhujista oli Helsingin yliopiston tutkija, met sänhoitaja ja metsätieteen dosent ti Anna Lintunen. Sitä on toteutettu perustamal la suojelualueita muun muas sa lehtomaiselle alueelle. Oulun ja Kuopion hiippakuntien järjestämään se minaariin osallistui yli sata seura kuntien työntekijää ja luottamus henkilöä. Suurin yksit täisen seurakun nan metsäomai suus lienee Liek san seurakunnal la, jolla on noin 5 000 hehtaaria metsää. Esimer kiksi Keminmaan, Kalajoen ja Ro vaniemen seurakunnilla on jokai sella yli 2 000 hehtaaria metsää. Sen sijaan tärkeiksi asioiksi valit tiin vesien tila, luonnon tila, ilmas ton tila, talous, ihmisten terveys ja hyvinvointi sekä metsien käytön hyväksyttävyys. Seminaari ei saavuttanut ai heesta yksimielisyyttä. – Metsissämme oli ennestään kin suojelualueita, mutta metsä palon jälkeen on palanutta metsää suojeltu 20 vuodeksi yli 100 heh taarin Susinevan alue, kirkkoherra Kari Lauri kertoi. Petteri Taalas muistutti myös siitä, että ravinnon tuottaminen aiheuttaa aina jossain määrin päästöjä. Hän toi esille THINK! hanket ta, jossa eri sidosryhmät miettivät yhdessä sitä, mikä kestävyydessä on tärkeää. Metsää hakataan vuosittain metsäsuunnitelman mukaisesti noin 70 000 euron edestä. Anna Lintusen esityksessä nousi esille kysymys siitä, ovatko vanhat vai nuoret metsät parempia hiili nieluja. uutiset seisiin yhteisöihin kuuluu iso osa seurakuntalaisista. Suomessa on vuosisadan lopussa nykyisen PohjoisSaksan aluetta vastaava ilmasto. Seminaarissa kuultiin Ilmatie teen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen globaaleja näköalo ja. Kuvassa aarnimetsää Hämeenlinnassa. Hän sanoi provosoivasti ettei tutki mustuloksiin ylipäätään kanna ta luottaa. Metsää koskevissa kysymyksissä tutki mustulokset saattavat olla osin keskenään ristiriitaisia. Niitä hallinnoidaan säätiöiden kautta. Vuo sisadan loppuun mennessä vuo ristojäätiköt ovat sulaneet, ja sillä on iso vaikutus erityisesti Euroo pan ja KeskiAasian jokiin. – Keskustelussa on hyvä muis taa metsien hyötykäytön tuottavan hyvinvointia, ja että Suomessa täy tyy pitää huolta maataloustuottei den omavaraisuudesta. Kalajoen seurakunnassa metsät tuottavat vuosien 2023–2030 väli senä aikana noin miljoona euroa. Luontovarakeskuksen tutki musprofessori Annika Kangas totesi olevansa yksi tutkimus tulosten kyseenalaistajista. Suomessa se mer kitsee kovia talvipakkasia ja kesäi sin pitkiä hellekausia. Vedes tä alkaa olla pula eri puolilla maa ilmaa. – Suurin yksittäinen ilmaston muutoksen aiheuttaja on kivihii len käyttö etenkin Aasian maissa. Keminmaan seurakunnassa on 2 365 hehtaaria metsää, jos ta 1 800 hehtaaria on varsinais ta metsämaata. – Ei edes minun omiini, Kan gas sanoi. Koko maassa seurakuntien metsäomaisuus on noin 150 000 hehtaaria. Erikoistarjous uusille asiakkaille!. Siitä saa daan vuosittain tuottoa keskimää rin 450 000 euroa pääasiassa har vennushakkuilla. Osa tutkijoista pitää sen sijaan nuoria metsiä, eli hakattujen metsien ti lalle istutettuja metsiä parempina hiilinieluina. Tosin summasta täytyy vähentää metsänhoidolliset kulut. Siel lä viihtyvät sellaiset harvinaiset kasvit kuten tikankontti ja nei donkenkä. Jatkossa on odotettavissa yhä enemmän paikalleen jämähtänei tä sääilmiöitä. Vielä suurempi tuotto saadaan Kalajoen seurakunnan alueelle ra kennetuista tuulivoimaloista. Seurakuntien päästöistä läm mitys aiheuttaa isoimman yksit täisen osuuden eli 35 prosenttia. Kankaan mukaan seurakun tien kestävässä metsäsuhteessa on perusteltua edetä pienin as kelin. Taalas palasi vuodenvaihtees sa Suomeen työskenneltyään sitä ennen YK:n alaisen Maailman il matieteen järjestön pääsihteerinä. MARI TEINILÄ Kysymykset kestävästä metsänhoidosta askarruttavat monissa seurakunnissa. Hänen esittä mänsä tulevaisuu denkuvat olivat kuitenkin synkkiä ilman maailmanloppuakin. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1768 Kotimaa.fi merkityksellistä ja luotettavaa sisältöä kirkosta ja yhteiskunnasta päivittäin
Suurin osa Raamatun avioliittokuvauksis ta löytyy Vanhasta testamentista. Evankeliumiyhdistys yhdessä useiden järjestöjen kanssa jul kaisi 20.3. K onservatiiviset kristilliset järjes töt julkaisivat kannanoton raa matullisen avioliittokäsityksen puolesta. Saa nähdä oikean vauvan ja seurata kasteen vaiheita ristinmerkistä kynttilän sytyttämiseen. Kirkollanne olisi jo valmiiksi oma piispakuntakin ja Turkua voisitte edelleen pitää pääkirk kona. Moos. Ponnistelun jälkeen ym märrän jotenkuten järjestöissä koetun huolen avioliitosta. Toisaalla leirin ulko puolelta naiminen nimenomaan kielletään (5. Seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa kastettava lapsi tulee heti konkreettisesti osaksi myös laajempaa välittävien ja hy vää toivovien ihmisten yhteisöä. Ja kyllä varmaan tähän vanhaan kirkkoon jäävät kin piispansa ja pappinsa löytäi sivät. Hääjuhlanviet to ei sinällään kerro mitään itse avioliitosta. Eikä se täälläkään yleistynyt ennen kuin 1700 ja 1800lu kujen myötä. Jeesus ei opettanut avioliitosta paljoa. Messun yhteydessä kastamiseen liittyy monta muutakin hyvää puolta niin kastettavan, hänen perheensä kuin koko seurakun nan näkökulmasta. Kuitenkin niitä voitaisiin mielestäni sanoittaa uusilla tavoil la, mikä voi jo sinänsä vaikuttaa teologiaan ja hengellisyyteen. Kor. Sama koskee omaa lajiam me: mitä enemmän tutkimusme netelmät kehittyvät, sitä mahdot tomampi on sanoa missä kehityk sen vaiheessa meistä tuli ihmisiä. Eikö homoseksuaalinen ih minen ei ole Jumalan kuva siinä missä minäkin. Tekstissä sanotaan, että Raamattu kutsuu tällaisia suhteita synniksi ja ho moseksuaalisuutta koetuksi ih misen piirteeksi. SAANA KAUKO Köyliö Onko Evankeliumiyhdistys unohtanut Lutherin. Moos. Tammikuun alussa sain olla kutsut tuna vastaavaan juhlaan Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. kannanoton raama tullisen avioliittokäsityksen puo lesta. Aatella, mikä lahja! TUOMAS MEURMAN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Lapualle kotoutuva savolainen, perheenisä ja nuorisopappi. Ennen kaikkea lapsen tuomi nen messuun kastettavaksi on suurenmoinen lahja heiltä koko seurakunnalle. Niinpä, arvoisa arkkipiispa, Teillä lienee niin paljon arvo valtaa, että voisitte olla tämän uuden kirkon perustaja. Pappi ottaa koko seurakunnan edessä kastetun syliinsä ja joh dattaa siten ajatukset esirukoukseen kastetun ja hänen perheen sä puolesta. Siellä etelässähän se uuden kirkon suurin kannattajakunta kin taitaa olla. Rytkösen mukaan teologian ja evankeliumin sanoman tulisi vas tata kysymyksiimme ja sen pitäisi soveltaa tietämystämme ihmisen reaalisesta historiasta. Avioliitto – olisi se sit ten yksi tai moniavioinen – on ollut luonteeltaan hyvinvointi sopimus ja sellaisenaan pysyvä lupaus. Moos. Näin hän kuitenkin tekee negaation kautta, kun hä neltä tivataan kantaa avioeroon (Mark. Tieteellisen tutkimuksen avul la tiedämme maailmankaikkeu den miljardien vuosien historian. 10). Mys tiikka sisältyy todellisuuteen il man niitäkin ja voi avautua us kon kautta. Avioliitto on muuttunut ja muuttuva järjes tys – myös raamatullisesti. Sen mukaan olisi aika päästä eroon Vanhan testamentin alkukirjojen myy teistä kristinuskon oppirakennel mien perusteina. Avioliittosopimuk sia syntyi erikoisissa olosuhteissa (esimerkiksi 1. Niilo Rantala otti kantaa kastamiseen Kotimaassa (27.2.) Hän eh dotti, että “pitäisi keskittyä puhumaan kasteen mysteeristä”, jotta me kaikkea koettelevat ja järkisyitä toiminnallemme etsivät van hemmat rohkenisimme tuoda lapsemme kastettavaksi. Kasvien ja eläinlajien kehittymi nen miljoonien vuosien kuluessa alkeellisista muodoista on kiista tonta. Se, että pakotetaan ”nykyisyyt tä menneen maailman ja maail mankuvien kaavaan, kuviin ja sa noihin”, voikin olla perussyy sii hen, että suuri osa nuorista aikui sista kokee kirkkouskovaisuuden itselleen vieraaksi – se ei puhut tele eikä kosketa merkittäviä ky symyksiä. Kun. Suomalainen kristillinen käytäntö kastaa lapsi kotonaan tai jossain lähipiirin kodissa on globaalisti ja ekumeenisesti harvinai nen. MATTI RUDANKO oikeustieteen tohtori Helsinki M eillä Lapuan tuomiokirkossa otettiin varaslähtö pääsiäisen iloon jo palmusunnuntain messussa. Viheriäisillä oksilla huiskuttelevien lapsikuoro laisten, heidän perheidensä ja muiden seurakun talaisten iloksi jumalanpalveluksessa kastettiin pieni vauva. Käytännön kysymyksiä toki riittäisi, mutta piispathan ovat tunnetusti luo via persoonia. Toisaalta monet meistä kai paavat selkeitä opinkappaleita ja myyttejä. Toki halki vuosisatojen aina joku on kastettu kirkossa, sakaristossa, kappelissa tai pappilassa. 11). Isät naitta vat tyttäriään ja poikiaan omiin sukuihinsa (1. Myös pappisvih kimykset sujuisivat jouhevasti ilman Inkerin kirkkoa, puhu mattakaan riidoista Raamatun eri tulkintatavoista. Mielestä ni tämä tuntuu mahdottomalta toiveelta tai vaatimukselta. Ne, jotka eivät kaipaa kirkkoon mi tään uusia teologisia virtauksia saisivat jatkaa tässä isien kir kossa. KALEVI VIRTANEN Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Onko Evanke liumiyhdistys todella, sitä mieltä, että nämä minulle rakkaat ja tär keät ihmiset eivät voi lukea Lut herin selitystä omalla kohdallaan todeksi. Jotta evankeliu min sanoma voisi olla relevantti tämän päivän todellisuudessa ja vastata aidosti meidän kysymyk siimme, teologian ja koko uskon non perusteissa pitäisi ottaa huo mioon luonnontieteellinen maa ilmankuvamme kuten evoluutio. Uskon ja tieteen ristiriita ei ole tätä päivää Seppo Rytkösen kirjoitus ( Kotimaa 8.3.) tulee ottaa kirkossa huo mioon ja vastata siihen. Kreikkalainen valtakulttuuri oli yksiavioinen. Mikä voisikaan korostaa pyhän kasteen luonnetta salaisuutena paremmin kuin sen viettäminen samassa yhteydessä kirkon toisen suuren mysteerin, pyhän ehtoollisen kanssa. 24 ja 28). 10~ ~11 Kotimaa | 5.4.2024 Kotimaa | 5.4.2024. Jostakin syystä Jumala ei ole antanut ihmiselle kykyä tietää sitä, mutta uskoa sen ei tarvitse horjut taa. Uskon ja tieteen välinen ristiriita ei ole tätä päivää. Uu dessa testamentissa on avioliittoon liittyviä oh jeita, joista ei ”raamatullisuudenkaan” nimissä kovaan ääneen puhuta (Ef. Teologia voisi kuitenkin vahvis taa uskoa eli luottamusta siihen, että todellisuutemme on Jumalan luoma, ilman että meidän tarvit see taivuttaa järkeämme pitämään joitakin seikkoja tiedollisesti to sina. Juutalaiskristillisessä perinteessä yhteiselä män johdonmukainen opetus on ollut avio sopimuksen vakavuus. Mutta Mooseksen vaimo ei ol lut israelilainen (2. Minulle tämä oli kuitenkin jo toinen kerta tänä vuonna. 17:28). 7:3, Esra 10). 5:21–24), sillä aika on ajanut niiden edelle. Tätä luottamusta ilmentää apostoli Paavalin käsitys ”Hänes sä me elämme, liikumme ja olem me” (Ap.t. Siksi kristittyjen vel vollisuus on tuntea omat juurensa, mutta myös ne ajan esille nostamat tekijät, jotka edellyttä vät tarkistamaan tuttuja oletuksia, ennakko luuloja ja totuuksia. 22 ja 25). Hääjuhla toimii myös me taforana taivasten valtakunnalle (Matt. Messun yhteydessä kastaminen on kuiten kin harvinaista evankelisluterilai sen kirkon seurakunnissa Suomes sa. Kasteperhe puolestaan säästää voimiaan ja vaivannäköään, kun voi jatkaa juhlaa kirkkokahveilla. mielipiteet Ohuesta raamatullisuudesta avioliitto | Raamatun opetus avioliitosta ei ole yksiselitteinen. Moos. JUKKA HAUTALA Turun kristillisen opiston säätiön ja Linnasmäki Oy:n toimitusjohtaja Nyt on aika perustaa uusi kirkko Suomen evankelis-luterilainen kirkko on jakautunut vahvasti eri teologisiin näkemyksiin ja siksi uuden kirkon perustaminen on nyt ajankohtaista. Jo 1800luvulla oman aikansa individualistit pitivät jälkeläi sensä kastetta mieluummin perhe juhlana kuin koko seurakunnan yh teisinä kekkereinä. Uusi testamentti sisältää vähän avioliitto kuvauksia, mutta hääjuhla on järjestävälle su vulle tärkeä asia (Joh. Olen aikanaan rippikoulussa Loimaan evankelisella kansan opistolla tankannut Lutherin selitystä uskontunnustuksen ensimmäiseen kohtaan: “Us kon, että Jumala on luonut mi nut sekä koko luomakunnan, an tanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit sekä pitää niitä jatkuvasti yllä – – Kaiken tämän hän tekee yksinomaan isällisestä, jumalallisesta hyvyy destään ja laupeudestaan, vaikka en sitä lainkaan ansaitse enkä ole sen arvoinen.” Lähelläni elää minulle rak kaita homoseksuaalisia ihmisiä, jotka eivät ole itse valinneet tätä ominaisuuttaan. Teologian perusteiden radikaali päivitys Teologi, biologi Seppo Rytkönen julkaisi yllä olevalla otsikol la Kotimaassa (8.3.) tärkeän kir joituksen aiheesta. Suurin osa patriarkoista ja kuninkaista eli moni avioisessa suhteessa. Kaikista mahdollisista tieteel lisistä tosiasioista riippumatta oleellista on se, miten ihminen ratkaisee henkilökohtaisen suh teensa Jumalaan. Kirjoitusten pituus enimmillään 2000 merkkiä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. 2:20). Kristinusko otettiin vastaan paljolti kreikkalai sessa ympäristössä elävien juutalaisten ja ”ju malaa pelkäävien” kreikkalaisten keskuudessa. Onnea ja menestystä uuden kirkon perustamiselle! ESKO PIIROINEN puuseppä, nuorisonohjaaja, TM, pastori Alavus ” Jeesus ei opettanut avioliitosta paljoa. Paavali pohtii erilaisia ristiriitatilanteita, joissa suosittaa puolisoita pysymään yhdessä – tai eroamaan (1. Koetun todellisuuden pakottaminen menneen maail man ja kulttuurin maailmanku viin johtaa outoon kielenkäyttöön ja yritykseen taivuttaa ihmismieli pitämään tiedollisina totuuksina pelkkiä uskomuksia. Pentti Lempiäinen erittelee tämän kehityksen syitä klassikko teoksessaan Pyhät toimitukset: Lapsen tuominen kirkolle oli usein vaivalloista ja siellä iski helposti vauvoille vilu ja tauti etenkin tal vella. Hän uskoo kuitenkin, että mate rialistinen evoluutio ei riitä seli tykseksi kehitykselle, mutta että myös Jeesuksen merkitystä so vittajana ja jumalallisen todelli suuden ilmentäjänä tulisi arvioi da uudelleen. Tässä ajassa jäänee ikuiseksi mysteerik si se, miksi luomakunnan synty ja kehitys on tapahtunut niin kuin se tähän päivään asti on tapahtunut. Sen väite raamatulli sen avioliittoopetuksen selkey destä ja yksiselitteisyydestä on harhaanjohtava. Kummankaan kirkon piispo jen ei tarvitsisi miettiä, miten kaitsea niskuroivia pappejaan ja miten naispapittomat messut järjestettäisiin. Tun nelma oli lämmin, välitön ja pyhä. Hy vin vaikea minun on ymmärtää kannanoton opetusta homosek suaalisuudesta ja homoseksuaa lisista parisuhteista. Voi sitä iloa, mikä seurakuntalaisissa herää, kun pääsee yllät täen mukaan koskettavaan juhlaan. Sitä ei tulisi purkaa, koska sen purkaminen merkitsee heikommas sa asemassa (nainen) olevan suistumista on gelmiin. Itsekin voisin vielä palvella näin eläkevuosinani vaikka lää ninrovastina. 34 ja 38). Todellisuus on tässä, niin var masti kuin aistimme kertovat – se riittää ilman vieraita myyttejä tai todistelua, että kaiken taka na on älykäs suunnittelija. ” Voi sitä iloa, mikä seurakuntalaisissa herää, kun pääsee yllättäen mukaan koskettavaan juhlaan. Vanhan testamentin avioliitto on kaikkea moniavioisuuden ja yksiavioisuuden välil tä. 18), ja kuningas Sa lomo otti lukuisia vaimoja muiden kansojen keskuudesta (1. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Se ratkaisisi monet kirkkoa rasittaneet riita kysymykset. 7:12–15)! Naimattomuut ta hän piti avioliittoa suositeltavampana. Varhaiset kristityt omaksuivat valtakulttuurin avioliittonormistosta yksiavioisuuden ja teki vät pesäeroa Vanhan testamentin moniavioi suuteen. Vastaukset tullevat sitten, kun Jumala luo uuden taivaan ja uu den maan. 2, Mark
Hizbol lah pystynee ampumaan ohjuksia Jerusalemiin. Pastori Sally Azarin mukaan palestiinalaiset haluavat vapautta, ja se on eri asia kuin Hamasin kannattaminen. Nerilin perheen asuintalo on rakennettu viisikymmenluvulla. Maaliskuussa avustuspaketteja pudotettiin Gazan alueelle lentokoneesta. Nerilin perhe tuntee olonsa suhteellisen tur valliseksi Jerusalemissa, joka ei ole kovin lähellä Gazaa tai Libanonia. Neril viittaa esimerkiksi Libanonissa ma jailevaan Hizbollahterroristijärjestöön, jolla on varastoissaan moninkertaisesti aseita ver rattuna Gazassa sotivaan terro ristijärjestö Hamasiin. | Kuva: Marko Mannila Rabbi Yonatan Neril uskoo, että rauha on Lähi-Idässä mahdollinen. Myöhemmin selvisi, että ääni johtui ukkosen jyrinästä. – Sota on haastavaa myös lapsille. Y onatan Neril käveli hiljattain Je rusalemin Mahane Yehudato rilla, kun hän kuuli voimakkaan pamauksen. Koulupäiviä on pitänyt lyhentää, sillä jotkut opettajista ovat so timassa Gazassa. Siellä on viereisessä tilassa kaasusäi liö, joten se ei ole kaikkein turvallisin paikka. Nyt, viiden kuukauden jäl keen, sota alkaa tuntua samanlaiselta kuin mitä ukrainalaiset tuntevat kahden sotavuoden jäl keen, Neril sanoo. ” Koulupäiviä on pitänyt lyhentää, sillä jotkut opettajista ovat sotimassa Gazassa. – Varoitin lapsiani seisomas ta kadun reunassa ja menevän kauemmaksi ajoradasta, kun odottavat bussia pysäkillä. Siitä huolimatta he ovat TEKSTI | MARKO MANNILA, JERUSALEM » Israelin sotatoimet Gazassa ovat aiheuttaneet humanitaarisen kriisin. – Suojaudumme tarvittaessa rakennuksen kellariin. Poikani historian opettaja sai surmansa panssarivau nussa lähellä Libanonin rajaa. Tämän mies on edelleen panttivankina. Ter roristithan ajavat toisinaan au tolla ihmisjoukkoihin bussipy säkeillä. päivän jälkeen ensimmäisen kuukauden aikana pelko ja shokki olivat voi makkaimmillaan. –Ajattelin heti, että pommi räjähti lähellä. Lasten kanssa on välttämätöntä keskustella tapahtumista. Perheeseen kuuluu 13vuotias poika ja kah deksanvuotias tytär. Jerusalemkaan ei ole täydellisesti turvas sa. Neril mainitsee esimerkkinä ilmaisen terapian, jota monet ammattilaiset tarjoavat. Hamasin hyökkäys aiheutti pelkoa ja vihaa israelilaisissa, mutta myös lisäsi auttamishalua. | Kuva: Omar Ashtwy Images / POLARISIMAGES / Lehtikuva varautuneet mahdollisiin terro ristihyökkäyksiin. Neril pyrkii löytämään tasapai non ja varoo pelottelemasta lapsia liikaa. – Lokakuun 7. | Kuva: Marko Mannila 12~ ~13 Kotimaa | 5.4.2024 Kotimaa | 5.4.2024. Gazan sota on muuttanut Nerilin kuten mo nen muunkin ihmisen ajattelutapaa. Lähellä Nerilejä sijaitsee Israelin pääminis teri Benjamin Netanyahun virkaasunto, jon ka lähistölle mielenosoittajat kerääntyvät usein vaatimaan Gazan panttivankien vapauttamis ta. reportaasi Siltojen rakentaminen on entistä tärkeämpää Gazan sota on synnyttänyt paljon vihaa Israelissa ja Palestiinassa. Yonatan Neril on Jerusalemissa asuva rab bi ja uskontojen väliseen vuoropuheluun sekä ekologiaan keskittyvän The Interfaith Center of Sustainable Development järjestön perus taja ja johtaja. Rabbi Yonatan Neril uskoo kuitenkin rauhan koittavan joskus. Silloin rakennusmääräykset eivät vielä velvoittaneet erityisten tur vahuoneiden rakentamista asuntoihin. Saarnoissaan Azar muistuttaa seurakuntalaisia rauhan rakentamisesta. Nerilin erään ystävän sisko oli panttivanki na, mutta hänet vapautettiin. Palestiinalaiskristitty pastori Sally Azar ajaa rauhaa väkivallattomin keinoin
Seurakuntalaisten keskusteluissa kauhistellaan kuolleiden suurta määrää ja sitä, että ihmi siä kuolee jatkuvasti lisää. Gazan sota on synnyttänyt pal jon vihaa ja epätoivoa, ja suh teiden paraneminen voi kestää kauan. – Olisimme aina toisen luokan kansalaisia. Ihmetel lään, mihin ihmisten inhimilli syys on jäänyt. Sota on asettanut kirkon jäseniä erilaiseen asemaan riippuen hei dän asuinpaikastaan. Konferenssin jär jesti ja juonsi Pekka Haavisto yhdessä ulkomi nisteriön kanssa. Tämä ei ole helppo kysymys. Ihmisillä on valtava stressi. Juu talaisten uskonnollisessa kirjallisuudessa on paljon opetuksia siitä, miten tärkeää on saada panttivangit vapaiksi. Tarve siltojen rakenta miselle ja sovun luomiselle on entistä suurem pi. – Heräsin aamulla puoli yhdeksän sireenien ulvontaan. – Kysyin kerran arabianopettajaltani, musli milta, mikä kieli on lähinnä arabiaa. Alkuun en tiennyt, mistä on kyse, hyökkääkö Israel meitä vastaan vai joku muu. Puhun myös Ju malan rakkaudesta, jonka opet tama rauha pitäisi näkyä jokai sessa meistä. Pidän kuitenkin työstäni ja yhteisöni palvelemisesta. Kun suosittelet Kotimaan Digitilausta uudelle tilaajalle, palkitsemme sinut yhdellä ilmaisella tilauskuukaudella. – Se on täysin eri asia kuin Ha masin kannattaminen. Näin hyödynnät tarjouksen: Pyydä ystävääsi laittamaan meille sähköpostia osoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi Viestin aihe: Digitilauksen ystävätarjous / 1234567 (suosittelijan asiakasnumero, joka löytyy lehden osoitekentästä nimen alta) Asiakaspalvelumme vastaa sähköpostiviestiin lähettämällä linkin digitilauksen tarjoukseen. Länsiran nalla asuville ei ole myönnetty kul kulupia Israelin puolelle. Me taiste lemme vapauden puolesta, mutta väkivallattomasti. – Lähiidän konflikteissa ei ole kysymys ai noastaan maantieteestä, vaan myös uskonnos ta. Matka liittyy Eappiin, Kirkkojen maailmanneuvoston kansainvä liseen vapaaehtoisohjelmaan, joka lähettää ihmisoikeustark kailijoita Länsirannalle ja ItäJe rusalemiin. Sota on kuitenkin lisännyt vihaa muslimien ja juutalaisten välille. Yhteys löytyy myös kielistä. Häm mästelyn aiheena on myös se, että moni kirkko välttää otta masta kantaa sotaan. Ennen pastoriksi vihkimistään Azar opiskeli kahdeksan vuotta ulkomailla. – Kyllä Lähiidän rauha on mahdollinen. päivän iskussaan yli sata panttivankia. – Länsirannallakin on jo aikai semminkin ollut hyökkäyksiä pa lestiinalaisia vastaan. Valtaosa ryh mästä oli muslimeja Palestiinasta, Libanonista, Jordaniasta, Egyptistä ja Kazakstanista. – Ihmiset tuntevat vain surua ja kärsivät paljon. Yhden valtion mallikaan ei hä nen mukaansa toimi. päi vää kahvilassa Jerusalemin Vanhan kaupungin Uudella portilla. Azar uskoo, että Israel rankai see Hamasin teoista kaikkia pales ” On vain ajan kysymys, milloin selkkaus laajenee Länsirannalle. Onko viisasta va pauttaa vankeja, jotka saattavat aloittaa terro rin uudelleen. päi vänä kuolleita kohtaan. Merkityksellistä sisältöä Ystäväsi voi tutustua Kotimaan digitarjontaan Ensimmäinen kuukausi hintaan 1 € Tutustumisjakson jälkeen palvelu maksaa ainoastaan 9,90 €/kk. Jordanian ja Pyhän Maan evan kelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu kuusi seurakuntaa Jerusalemissa, Länsirannalla sekä Jordaniassa. Sitä paitsi israelilaisten siirtokuntia on jo paljon Palestii nassa. Sally Azarin mukaan palestii nalaiset haluavat vapautta. päivän iskut. – Juutalaiset ja muslimit ru koilevat useasti päivässä, syövät vain tietyllä tavalla teurastettua lihaa, eivät syö porsasta, pyhittävät yhden päi vän viikosta ja uskovat yhteen Jumalaan. Tällä hetkellä on ~15 Kotimaa | 5.4.2024 14~ Kotimaa | 5.4.2024. He ovat kauhuissaan Gazan tapah tumista ja ymmärtävät, etteivät sotatoimet Gazassa edistä israe lilaisten panttivankien vapautta mista. Neril näyttää kirjaa, jossa on kuvia juutalaisten murhista ja heidän asumustensa tuhoamisesta 1920luvulla. Alku ei ole ollut helppo. Haastattelupaikka, Uusi portti, on kristittyjen tärkeä kulkuväylä Vanhaan kau punkiin. Joukko teki hyvää yhteistyötä, ja paviljongista tuli me nestys: puhujia oli kaikkiaan kolmesataa lukui sista eri uskonnoista. | Kuva: AP / Lehtikuva / Leo Correa tiinalaisia, muitakin kuin Gazassa asuvia. Meillä riittää empatiaa myös lokakuun 7. – Olen keskustellut asiasta is raelilaisten ystävieni kanssa, jot ka ovat vasemmistolaisia ja vas tustavat maansa politiikkaa. Saarnoissaan Azar ei koskaan puhu politiikasta. Azar on keskustellut myös radi kaalien israelilaisten kanssa, jotka uskovat, että kaikki gazalaiset ovat Hamasin tukijoita ja siten syyllisiä terroritekoihin. – Puhun seurakuntalaisille, kuinka voimme rakentaa rauhaa yhteiskunnassa. Hamas otti lokakuun 7. – Heidät on piiritetty, Azar sa noo. Nyt hän on totutellut elämään Palestiinassa ja Jerusa lemissa. liikaa vaadittu, että asiat unohdet taisiin nopeasti. Neril oli joulukuussa YK:n ilmastokokoukses sa Dubaissa organisoimassa Faithpaviljonkia kymmenhenkisessä ryhmässä. – Muistin, mitä tarkoittaa elää miehityksen alla, mutta olin unoh tanut, miltä se tuntuu. Minun täy tyi totutella uudelleen tarkastus pisteisiin, muureihin ja muihinkin liikkumisrajoituksiin, ikävä kyllä. – Miten sellainen ratkaisu toi misi. Neuvotteluja tulitauosta ja panttivankien vapauttamisesta on käyty. Palestiinalaiskristitty Azar on toiminut vuo den verran Jordanian ja Pyhän Maan evanke lisluterilaisen kirkon pastorina, ensimmäise nä naisena. Azar kuuluu pappissukuun, sillä hänen isänsä on Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon piispa Ibrahim Azar. – Toisaalta on muistettava, että yksi Israelin sotilas vaihdettiin tuhanteen palestiinalaiseen vankiin vuonna 2011, ja joukossa oli Hamasin nykyinen johtaja Yahya Sinwar. Ilmapiiri on sureva. Sally Azar on käynyt kerran Suomessa, ja toukokuussa hän on tulossa toiselle vierailulle. Pitäisi tarkkaan määritel lä palestiinalaisten oikeudet, mi ten maat jaetaan ja muut vastaa vat asiat. – Olen ainoa naispastori, mies pastoreita on kahdeksan. Tilaus jatkuu automaattisesti. Sally Azar on toiminut nyt vuoden kirkkonsa ensimmäise nä naispuolisena pappina. Oslon prosessi epäonnistui, sillä siihen ei saatu mukaan uskonnollisia johtajia. Seura kuntalaiset kääntyvät vanhasta tottumuksesta ensin miesten puo leen. Neril on ollut mukana monessa rauhankon ferenssissa, esimerkiksi viime kesänä Köning stedtin kartanossa Vantaalla. Neril muistuttaa, että juutalaisia on otettu panttivangeiksi tuhansien vuosien ajan. On vain ajan kysymys, milloin selkkaus laajenee Länsirannalle. Lähiidän konfliktin ratkaisua vaikeuttaa sen kesto. – Miten he voivat ajatella, että gazalaiset eivät ole ihmisiä. Azarin mu kaan monet ihmiset vielä totutte levat naispappiin ja siihen, mitä tasaarvo tarkoittaa. Periaatteessa Sally Azar haluaisi kahden valtion mallin toteutuvan, muttei usko siihen enää. Hän suunnit teli lokakuun 7. Olihan kuolleiden joukossa juutalaisia, jotka olivat suopeita palestiina laisia kohtaan, ja arabejakin. Moni seurakuntalainen on me nettänyt sukulaisiaan Gazassa. – Gazan sota tuli esiin jossain keskusteluissa, mutta pääasiassa vältimme aihetta hyvien suh teiden ylläpitämiseksi, hän kertoo. Muistutan myös, ettei kirkko koskaan tue väki valtaa. Hän vas tasi: Raamatun heprea.” Pastori Sally Azar muistelee lokakuun 7. Neril muistuttaa, että uskon nollisilla juutalaisilla ja uskon nollisilla muslimeilla on paljon yhteistä. – Perheissä on paljon huolta. He eivät uskalla ar vostella Israelin toimia, ei edes Je rusalemissa, sillä he pelkäävät pi dätystä tai työpaikan menetystä. Hän uskoo, että uskonnolla on osansa rauhanponnisteluissa. Onhan maailmassa ollut pitkiä konflikteja, ku ten vaikkapa Saksan ja Ranskan tai Ruotsin ja Tanskan välillä, ja ne on sovittu. Kiitos, että olet osa Kotimaan yhteisöä ja autat meitä kasvamaan! Suosittele & Nauti! Saat kuukauden lehdet ilmaiseksi! Hyvä Kotimaan tilaaja! Olet meille tärkeä, ja haluamme tarjota Sinulle ja ystävällesi jotakin ainutlaatuista. Kuulin räjähdyksiä. Muistuta ystävääsi mainitsemaan asiakasnumerosi viestissä, jotta voimme rekisteröidä lahjasi
Hurskaisen sanoin: ”Sep pälä pelkää Jumalan olevan yhtä tyhjä kuin ihminen”. Teksti sijoittuu 2000luvun al kuun, joten maa ilma on tähän päi vään muuttunut rajusti. Katsottavissa Yle Areenassa 6.5. Hurs kainen kirjoittaa oivaltavasti Sep pälän teologisesta ulottuvuudesta. Vai lohduttaako isänsä laimin lyömää poikaa se, että ”legenda” taistelee viranomaisia vastaan. Sukellus Tommi Liimatan tuotantoon on huikea. MARI TEINILÄ Minari (USA 2020). Vuonna 2021 ilmestynyt Hautajaiskengät on tu levaisuushakuinen romaani, jos sa antipoliittinen riehakkuus on kiehtovaa. Alkuvuosina perheen isä on hankkinut elantonsa tipujen sukupuolten määrittäjänä. NOORA WIKMAN | painettua sanaa | Yhdysvaltain Arkansasiin muuttavan korealaisperheen isoäitiä näytellyt YuhJung Youn (keskellä) sai sivuroolistaan Oscarin vuonna 2021. ” Hän vie maaseudun ja kaupungin teoretisointiin, kirjailijoiden ilmaisuvoiman lähteille, musiikin ja uskon maailmaan sekä teologian syövereihin. Nyt dikta tuureista on tullut tuhoisaa arkea kaikkialla maailmassa. Siltala 2024. Hän rodullistaa – kuten hän itse ilmaisee – maalaisen ja kau punkilaisen omiin lokeroihinsa, vaikka harva maalainen pääsee hahmottamaan elämäänsä proo san kautta. Antti Hurskaisen kokoel ma En kieltäytynyt aseista toimii loistavasti. Elokuvan nimi Minari tarkoittaa korealaista kasvia, jota isoäiti vilje lee pienen joen varressa. To 11.4. Hävetä ei silti tarvitse, koska joskus tulee sutta ja sekundaa. Ke 10.4. Elokuva kuvaa perheen asettumista ja puutarhan perustamista Arkansasiin 1980luvulla. Taiten tehtyjä hahmo ja, mutta eivät kohellustaan syväl lisempiä. Juliaana Kellokoski. Sain seuraavanlaisia vastauksia: Ei mitään, nälkäisiä ihmisiä, koiria, sotilaita, portaita, taloja, puutarhoja, vääräuskoisia, isäni”, Anand Gopal kirjoittaa. Uskon Hurskaisen kanssa vakaasti, ettei hän vielä ole kirjoittanut parasta teostaan, vaikka on Finlandiaeh dokkaanakin ollut. Kuoro: Tuomiokirkon kuoro, joht. Helsingin Kaupunginteatteri. Seurakuntapastori Jaana Kivekäs, Hamina. Uskonnollisuudella on keskeinen osa elokuvassa. Kristus tuo ilon ja rauhan. Hänen luo naan asuu salaa 15vuotias Phaed ra ( Mitra Matouf), jota tämän vä | radio ja tv | kivaltainen isä ( Rauno Ahonen) ilmeisesti kohtelee kaltoin. Monet eivät olleet kuulleetkaan Syyriasta, Irakista, Yhdysvalloista tai edes televisiosta – – Kysyin lapsilta, mitä he ajattelivat aitojen ulkopuolella olevan. Hurskai nen painottaa taiteen ja kulttuu rin eheyttävää merkitystä tuhovoi mien keskellä. Hän nauttii kulttimainetta, jota hän pönkittää mielikuvituksellisilla tarinoilla legendaarisista tempuis taan. Viestintäpäällikkö Annmari Salmela, Helsinki. Piispa emeritus Seppo Häkkinen, Mikkeli. Vieraina ovat filosofi Sami Pihlström, yliopistotutkija Noora Kotilainen ja rauhankasvattaja Hanna Niittymäki. Liturgina ja saarnaajana tuomiorovasti Jussi Peräaho, avustaa kappalainen Riitta Hepomäki. Iltahartaus: ma-to klo 18:50, pe klo 18:35, la 18:00 La 6.4. Teok sen syvämerkitys liittynee luokka yhteiskuntaan sekä systeemistä syrjäytyneiden uljaaksi katsottuun kapinahenkeen, itsenäisyyteen ja vapaudenkaipuuseen. Byron järjestää metsässään megabileitä, sekoilee ja tappelee pubeissa. klo 15 Miten rauha ja rauhanaate voivat näin sotaisana aika. Toimittaja Anand Gopal on vieraillut useita kertoja Al-Holissa ja kertoo jutussa sinne päätyneiden ihmisten elämäntarinoita. Naiset näitä romantti sia renttuja silti rakastavat. Tärkeintä on tiedostaa, missä olen juuri nyt. ”Monille lapsille maailma leirin ulkopuolella on tuntematon ja mahdollisesti vaarallinen. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Apostolien tekoja. Yhdysvaltalaisen The New Yorker -lehden maaliskuussa julkaistu reportaasi Al-Holin vankileiristä on vangitseva. Olosuhteet ovat hirvittävät ja hengenvaaralliset. Seppälä on armoton uskontodialo gissaan. | Kuva: Josh Ethan Johnson / Yle Kylän ykköskovis Johnny Byron on koonnut ympärilleen kirjaimellisesti pihalla olevan seuraajajoukon. Horisontti su 7.4. Teologian tohtori, Pipliaseuran toiminnanjohtaja Petri Merenlahti, Helsinki. Hurskainen kulkee Helsingin Vironkadulla kulttuurihenkilöitä analysoiden ja samaa hän harras taa Lapinlahden Peltoniementiel lä. Se ilmenee muun muassa puutarhassa työskentelevässä uskovaisessa ja sydämellisessä mie hessä. Radio 1 klo 20 Ehtoopalvelus Järvenpään Jumalansynnyttäjän Kazanilaisen ikonin kirkosta. Päähenkilö Johnny Byron – jä risyttävän vahvan ja ikimuistoisen roolin tekevä Santeri Kinnunen – on entinen surmanajaja, van han koulukunnan miesten mies. Pastori, viestintäyrittäjä Taneli Hassinen, Helsinki. Yle Radio 1 Aamuhartaus ma-pe klo 6:50, la 8:25 La 6.4. Ja mitä jää käteen. Näyttelijöistä sivuosaOscarin roolistaan sai Yuh-Jung Youn. Nimiesseessä En kieltäytynyt aseista Hurskainen pohtii milita rismia, pasifismia sekä varusmies ja siviilipalvelusta. Seurakuntatyön koordinaattori Katariina Leskelä, Isokyrö. Teoksessa maailma asettuu lu kijaa vastapäätä. Isoäiti ei osaa laittaa ruokaa, mutta hän opettaa lapsenlapsilleen korteilla pelaamista. Suomen Pipliaseuran verkkoviestintäpäällikkö Hanna Paavilainen, Helsinki. Hän myy huumeita nuorillekin. Kir joittaminen on aina arvottamista ja arvoitusta. Al-Holissa elää vankeudessa yli 50?000 ihmistä, joista suurin osa on naisia ja lapsia. Partiolaisten ja Eng lannin suojeluspyhimys vilahtaa tarinassa, kun puhutaan neidon pelastamisesta ja hirviön tappa misesta. Palveluksen toimittaa rovasti Andrei Verikov ja kanttorina toimii Maria Verikov. Parhaat elokuvat kestävät useamman katselukerran. Humalainen kapakoitsija ( Jouko Klemettilä) vierailee vanhan ka verinsa luona, vaikka tulee nöy ryytetyksi. Juttu osoittaa, että syyt päätyä vankileirille ovat moninaisia. Kaupunkilaisille se on luontevampaa. Johnny Byron on monia rötök sillään loukannut rääväsuu. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 7.4. Hän vie maaseudun ja kaupungin teoretisointiin, kirjai lijoiden ilmaisuvoiman lähteille, musiikin ja uskon maailmaan sekä teologian syövereihin. 214 sivua. Ohjaus Lee Isaac Chung. Opiskelija Annu-Tuulia Kehusmaa, Baptistiyhdyskunta, Turku. Mytologisia aineksia kohel taviin hahmoihinsa sekoittavas ta näytelmästä on vaikea nähdä, mikä tekee siitä, vakavassa mie lessä, mainostetun ”kamppailun kansakunnan sielusta”. Hän opettaa myös, ettei käärmettä saa kiviä viskomalla pelotella piiloon, sillä ihminen pelkää eniten piilossa olevia asioita. Nuoret saavat Byronin bile paikasta tukikohdan. Kun tätä lyhyttä tekstiä varten tarkistin elokuvasta pari kohtausta, huomasin katsovani sen kokonaan uudestaan. Käsikirjoitus Jez Butterworth, ohjaus Pasi Lampela. Nobelis teja ei istu joka ok salla ja joku jää palkitsematta. Ma 8.4. Juha Seppälää Hurskainen seuraa uskossa ja kirjallisuudessa. Tekstinlukijoina Sisko Palmu ja Jorma Kallio, kanttorina Juliaana Kellokoski, urkurina Silja Heikkilä. Vertautuuko systeemiä vastaan taisteleva, teinityttöä aut tava antisankari siis peräti pyhi mykseen. Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta, Helsinki. Ma 8.4. Musiikki: Valfrid Åkerlund, Tuula Åkerlund, Soraya Hagert, Jasmin Hagert, Jasmin Valentin, Miikka Kallio ja Aurora Ikävalko. kulttuuri Johtaako toksinen uho tuhoon. Toimittaja, muusikko Ariel Neulaniemi, Seinäjoki. Byronin ympärille on keräänty nyt hölmöileviä ja suuntaa vailla olevia teiniikäisiä ja yhtä hukassa olevia aikuisia, kuten muistisairas professori ( Joachim Wigelius) ja Byronin taikapiiriin vuosiksi ju mittamaan jäänyt tyhjäntoimitta ja Ginger ( Markus Järvenpää). Metsään rakenne taan uusi asuinalue. Pe 12.4. Hän kieltäytyy aseista, mutta ei ole aseistakiel täytyjä, sillä hän suorittaa vuoden mittaisen palveluk sensa Aaltomuse on arkistossa. Leiriltä on kuitenkin lähes mahdotonta päästä pois. P asi Lampela on oh jannut onnistuneesti Helsingin Kaupungin teatteriin Englannissa 2000luvun parhaaksi näytelmäk si hehkutetun Jerusalemin. Perheen isä on haaveillut korealaisia kasveja tuottavan viljelyspuutar han perustamisesta. Puhuin useille lapsille, eivätkä he tienneet juuri mitään elämästä Al-Holin ulkopuolella. | Kuva: Otto-Ville Väätäinen 16~ ~17 Kotimaa | 5.4.2024 Kotimaa | 5.4.2024. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Lapuan tuomiokirkosta. Pe 12.4. Ti 9.4. | viikon kirja | Raikkaasti helisevä esseekokoelma Antti Hurskainen: En kieltäytynyt aseista. Hurskaisen mukaan kyllä voi, jos esikoinen ei ole osoittautunut kum moiseksi. Santeri Kinnunen tekee vivahteikkaan ja alkuvoimaisen roolin kapinallisena antisankarina. Hän näyttelee epäsovinnaista ja samalla rakastettavaa isoäitiä. teatteri | Kovis on aina kovis, vannovat vanhan liiton kovanaamat ja heidän ihailijansa. Valtaosa kukoista tapetaan jo tipuina, koska niistä ei ole taloudellista hyötyä. RISTO KORMILAINEN Perhe muutti maalle | tv-vinkki | Yle Areenasta löytyvä elokuva Minari kertoo EteläKoreasta Yhdysval toihin muuttaneesta perheestä. Tyhjyyden ää relle pysähtyvä on jo perillä. Muut muusikot: Aaro Panula, kornetti. saakka. Byron jää järjestäytyneen yhteis kunnan ulkopuolelle ja kieltäytyy sen tylsistä symboleista: työn teke misestä, verojen ja laskujen mak samisesta, lakien noudattamises ta, lapsestaan huolehtimisisesta. Liturgi Lauri Westerlund. ”Vapaus” on vain toinen tapa sanoa se, ettei enää ole mitään menetettävää. Byron uhmaa lakeja ja kieltäy tyy luopumasta leirintäpaikastaan, josta alueen asukkaiden enemmis tö on valittanut. Säätämiseen ja bilettämiseen keskittyneestä individualistista ei isäksi ollut. Paikallinen emeritussankari, kär jistetty mutta suomalaisistakin pikkukylistä kovin tunnistettava toksinen tyyppi, majoittuu asun tovaunussaan metsässä, luksus kerrostalojen liepeillä. Essee on vaativa kirjallisuuden laji. Ke 10.4. Itsenäinen irtolainen ei ole kuiten kaan jalo, saati ihailtava sankari. Pastori Risto Wotschke, Vapaakirkko, Oulu. Suomentaja ja dramaturgi Ari-Pekka Lahti. Näyttämöllä näkyy Pyhän Yr jön risti. Tolkun äänen kuuntelemisesta kieltäytyville voi kuitenkin jäädä luu kouraan Jerusalem-näytelmän mukaan. JANNE VILLA Jerusalem. Voiko huonon esikoisen jälkeen kirjoittaa toisen esi koisen. Saarna Tino Varjola. Sen suu rempia vertailuja Hurskainen ei har rasta nykypäivään, sillä 2000luvun alun historian kulkua leimasi opti mismi pois lukien terrorismi, joka nähtiin suuressa osassa maailmaa yhteisenä vihollisena. Ti 9.4. TV1 klo 10 Kansainvälisen romanipäivän juhlajumalanpalvelus Lahden Ristinkirkossa. Ulkopuolisuutta ja uhoamista pidetään monesti romanttisena. To 11.4. Rinnastaminen on metka ja ta sapuolinen, jos ajatellaan ihmisyy den syvintä olemusta, ei populaa tion määrää
Mo net pitivät kostoa oikeutettuna. Olisiko kansamurha voitu estää, jos kir kot olisivat reagoineet ajoissa. historia Otsikon lainaus on Time-lehden kansikuvateksti toukokuulta 1994. Silti tapaamisen seurauksena YK pystyi pelastamaan monia ih misiä kuolemalta ja toimittamaan humanitaa rista apua. Ruanda on kristitty maa ja oli sitä myös kan sanmurhan aikaan. | Kuva: Olli Pitkänen neet katkaista hotellin telefaxpuhelinlinjan, jonka kautta Dallaire pystyi lähettämään päi vittäin viestejä YK:hon. Tansanian armeija kuitenkin käännytti heidät Ruandaan. Antakaa meille anteeksi vihamme maassamme ja vihamme kollegoitamme koh taan johtuen heidän etnisyydestänsä. Joulukuussa 2016 leirissä levisi huhu, että Tansanian armeija ajaisi pakolaiset takaisin Ruandaan. Katolisen kirkon tahraantunut maine on kasvattanut karismaattisten kirkkojen ase maa. Tiedän, että paholainen on olemassa ja siksi tiedän, että Ju mala on olemassa”, Dallaire vastasi. Historia on kuitenkin näiden kahdenkymmenen vuoden aikana osoittanut, ettei mitään ole opittu. Helmikuussa 2018 hallitus sulki Kigalissa yli 700 kirkkoa ja 100 moskeijaa, jotka eivät täyttäneet perusvaatimuksia koskien turvalli suutta, hygieniaa ja meteliä. Sankarin sädekehä on vuosien varrella him mentynyt. Ruandan kansanmurhasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Toisinajattelijoita on vangittu ja ar meijasta loikanneiden kohtalo on ollut anka ra. Joukkohautoja löytyy edelleen 30 vuoden jälkeen. huhti kuuta 1994. ”Pyydämme anteeksi kaikkea vääryyttä, mitä kirkko teki. Monet pastorit kerto vat saaneensa kutsun palata auttamaan pahasti traumatisoituneita ruandalaisia. Hän on johtanut Ruan daa kansanmurhasta lähtien. Kirjan nimi tulee tapauksesta, jossa Dal laire sai neuvoteltua tapaamisen kolmen kan sanmurhaa toteuttavan johtajan kanssa. Katolinen kirkko ei kuitenkaan tuominnut jul kisesti tapahtumia, mikä heikensi sen asemaa. Monet tutkijat pohtivat, miten Ruandan käy, kun aika Kagamesta jättää. Kun Paavi Franciscus tapasi presidentti Kagamen ja tämän vaimon vuonna 2017, myös hän pyysi anteeksi katolisen kirkon osallisuutta kansanmurhaan. Vastustajat pidä tettiin. Olen nähnyt hänet, olen haistanut ja koskenut häntä. Suosittu ruandalainen radioasema RTML oli merkittävä tekijä kansanmurhan toteu tumisessa. Radioasema sai tukea hallituksen kontrolloimalta Radio Rwandalta. Ystävän ja naapurin tappaminen perustel tiin kansalaisvelvollisuudella. Vierai lullaan eräässä armeijan yksikössä Kanadassa sotilaspastori kysyi Dallairelta, miten hän voi enää uskoa Jumalaan kaiken kokemansa hir veyden jälkeen. Ei koskaan enää Ruandaa, sanottiin kansan murhan jälkeen. Jälkeenpäin on todettu kansainvälisen yh teisön reagoineen Ruandan tapahtumiin sur keasti. He olivat palaamassa Tansaniasta rauhanneuvotteluista. Demokratian ja ih misoikeuksien tila on iso haaste. Ruandassa on nykyään yli 50 kansanmurhan museoiksi jätettyä kirkkoa. RTML:llä oli suuri merkitys kansanmurhan mahdol listaneen asenneilmapiirin synnyttämisessä. Paluumuutto sujui yllättävän hyvin vaikka kostotoimenpiteitäkin tapahtui. Historiallisesti katolisella kirkolla, joka saapui Ruandaan vuonna 1900, on ollut vahva asema. Noin sadan päivän aikana Ruan dassa tapettiin arviolta 800 000 tutsia ja mal tillista hutua. Burundista, Ugandasta, Tansaniasta ja Kongosta palanneet tutsit ovat perustaneet useita näistä. Miten oli mahdollis ta, että samassa kirkossa jumalanpalveluksessa sunnuntaisin istuneista perheistä toisesta tuli tappaja ja toisesta uhri. Monet kirkot olivat joukkomurhien teko paikkoja, vaikka ne oli tarkoitettu rauhan tyys sijoiksi. Kansanmurhan jälkeen uskonnollinen mai sema on muuttunut merkittävästi Ruandassa. Tämä koski kaikkia kirkkokuntia. Dallairen vaiheista kansanmurhan aikana kerrotaan myös suursuosion saaneessa eloku vassa Hotelli Ruanda. Afrikan maista rapor toinut toimittaja Michela Wrong esittää Ruan daa käsittelevässä kirjassaan kysymyksen: Tutsi vaimo pyysi hutu miestään tappamaan hänet ennen kuin sotilaat tekisivät sen, ja mies nou datti vaimonsa pyyntöä. Yhdellä johtajista oli paidassaan edelleen kui vunutta verta. Kansanmurhan jälkeen on noussut tu hansia uusia kirkkoja. Varsinkin YK:n kyvyttömyyttä puuttua asiaan on suomittu kovin sanoin. Tapahtumat näyttivät spontaanil ta, mutta niitä oltiin valmisteltu pitkään. Puhuttiin ”hutuvoimaideologiasta”, jota radio tuki tehokkaasti. Tappajat olivat unohta destä aikamme hirvittämästä tragediasta. Seuraavana päivänä lähti käyntiin järjetön tappaminen. Ne muistuttavat yh Ruandasta saapui lähes 300 000 pakolaista huhti-toukokuun vaihteessa Tansaniaan, jonne syntyi Benacon pakolaisleiri. Kansalle syötet tiin ajatus: jos et tapa niin sinut tapetaan. Presidentti Kagame tuki vahvasti tätä kampanjaa. Pyydämme anteeksi kaikkien kris tittyjen puolesta, jotka rikkoivat valansa Juma lan käskyille. Kostotoimenpiteitä tapahtui vuosia kansan murhan jälkeen, ja niistä vaiettiin kauan. ”Tiedän, että Jumala on olemassa, koska kät telin paholaista Ruandassa. | Kuva: Aimo Kakriainen lisyyttä neuvotellessaan näiden miesten kans sa, joita hän ei tunnistanut ihmisiksi heidän te kemiensä kauheuksien takia. Näi hin museoihin ei tulla katsomaan, miten elä mää elettiin, vaan sitä, miten elämä lopetettiin. YK:n UNAMIR-joukkojen komentajan Roméo Alain Dallairen kirja Shake hands with the Devil vuodelta 2003 taustoittaa kan sanmurhan valmistelua, johon YK olisi voinut tarttua, jos sillä olisi siihen ollut halua. Dallaire kertoi kokeneensa syyl ”Helvetissä ei ole enää paholaisia, ne ovat kaikki Ruandassa” Ruandan pakolaisia pakomatkalla joulukuussa 1996 | Kuva: Aimo Kakriainen Kansanmurhan jälkeen uusia hautausmaita ilmestyi kaikkialle Ruandaan. Erityisen su rullista on se, että YK:n joukkoja komentanut Dallaire lähetti lähes päivittäin tietoa kansa murhasta päämajaan ja pyysi apua sitä saa matta. Emme osoittaneet olevamme yksi perhe vaan sen si jaan tapoimme toisiamme.” Tiedotteen allekirjoitti yhdeksän kirkon piis paa. Alkusysäyksenä tapah tumiin toimi sekä Ruandan että naapurimaa Burundin hutupresidenttien lentokoneen am puminen alas Kigalin lentoasemalla 6. 18~ ~19 Kotimaa | 5.4.2024 Kotimaa | 5.4.2024. Nämä miehet olivat orkestroineet äärettömän raakaa tappamista. Monet tulkitsivat kirkkojen sul kemisen ”viimeisen vapaan tilan” tukahdutta miseksi siinä mielessä, että kristityille korkein auktoriteetti on Jumala eikä valtio. Lähes 90 prosenttia ruan dalaisista oli kristittyjä. Ruanda laiset kuuntelivat laajasti RTMLradioase maa, joka lähetti tutsien, maltillisten hutu jen, belgialaisten ja YK:n rauhanturvajouk kojen vastaista vihapropagandaa. Oliko hän sankari vai hirviö. Esimerkiksi vapaan lehdistön tila on yksi maailman sur keimpia. Hän kuvailee kirjassaan, ettei hän tavannut ihmisiä vaan paholaisia. TEKSTI | OLLI PITKÄNEN – KUVAT | AIMO KAKRIAINEN & OLLI PITKÄNEN M aailma heräsi huhtikuussa 1994 uutiseen: keskiafrik kalaisessa Ruandassa oli tapahtumassa kansanmur ha. On pitkälti pre sidentti Paul Kagamen ansiota, että maassa saatiin vakaus aikaan. Ruandan katolinen kirkko julkaisi vasta 2016 anteeksipyynnön sen jäsenten roolista kansanmurhassa. Mikä sai toisen pasto rin järjestämään tutsipakolaiset kirkkoonsa ja kutsumaan tappajat paikalle, kun taas toinen pastori yritti estää tappamisen ja kuoli itse vii dakkoveitsen iskuun. Hetkessä kymmenet tuhannet ruandalaiset läksivät kävelemään Keniaan pakoon. Useat pastorit ja nunnat osallistuivat väkival taan. Kirjoittaja on humanitaarisen avun asiantuntija, joka työskenteli ruandalaisten pakolaisleirillä kansanmurhan aikaan Tansaniassa. Ruandan kansanmurhaan liittyy valtavia eettisiä kysymyksiä, joihin on mahdoton löy tää helppoja vastauksia
His toria on tästä esimerkkejä täynnä. Uskonnonvapaudesta keskus teleminen taas on Huisjenin mu kaan mitä merkittävin moderni fi losofinen kysymys. Nykyisin uskonnollisen oikeis ton agendalla tyy pillisiä asioita ovat Huisjenin mukaan keskeisimmin ai nakin sikiöiden oi keus elämään, avio liiton ja perheen suojelu sekä laajan uskonnonva pauden puolustaminen. Mokaajat pelkästään mokailevat, hyvät tyypit onnistuvat. Hämmennys ei ole liittynyt sinänsä sävellyksiin, vaan pikemminkin säveltäjän olemukseen. Kyseessä on romantiikan ajan teoksille tyypillinen allevii vausmenetelmä, jonka mukaan hyvät ovat kauniita ja pahat ru mia. Hyvä ei ole tyhmä, eikä paha älykäs. Abortin vastustaminen ja ai noastaan heteroseksuaalisen avio liiton puolustaminen liittyvät tut kimuksen mukaan myös siihen, että perinteinen valkoinen pat riarkaalinen ajattelu on Yhdys valtojen väestöllisen muutoksen myötä uhattuna. Myös siksi Huisjenin väitöskirja on monesta syystä arvokas ja mielenkiintoinen työ. ” Oikeat tyypit saavat olla jopa väärässä, mutta väärät tyypit eivät saa olla edes oikeassa. Ehkä tällainen ennaltaarvattavuus on tavallistakin, mutta voi miten tylsää se on. Amerikan kristityille konserva tiiveille on myös tärkeää edistää hallitusvallan tai valtion mahdol lisimman vähäistä roolia kansalaisten elämässä. Huisjenin mukaan parempi Trumpin esikuva voisi kuitenkin olla Babylonian kuningas Nebu kadressar: ylpeä hallitsija nöyrtyi Jumalan edessä ja hänen valtansa sai jatkoaikaa. Samanlainen asettelu vaivaa tämän hetken kirkkopolitiikkaa. Se on terveen ajattelukulttuurin merkki. Oma maailmansa on myös jul kisen koululaitoksen rinnalla toi mivan yksityisen kouluverkoston tukeminen. On vaikea kuvitel la, että kukaan haluaisi todeta sitä ääneen, sillä se ei sovi kuvaan. Tutkija David Huisjenin mukaan kyseessä on väljä liittou tuma, joka haluaa luoda ja edistää sellaista lainsäädäntöä ja politiik kaa, jota pidetään Jumalan tahtoa edistävänä. Uskonnolli silla liikkeillä on ollut merkittä vä rooli amerikkalaisten vapaus ideaalien muotoutumisessa. Amerikkaan muutti vuosisatoja sitten uskonvainoista Euroopassa kärsineitä kristittyjä. Monet tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että ihmismasso jen mielipiteet tosiaan ovat monesti kimpussa, ja saman vahvistavat vaalikoneet. Ihmiset eivät kuitenkaan ja kaudu hyviin ja pahoihin tai mielipiteiltään viisaisiin ja tyhmiin. Kuvassa Pro Life -mielenosoittajia Texasissa tammikuussa. Asia on myös sikäli hyvin ”amerikkalainen”, että ennen Yhdysvaltojen perustamis ta se oli maailmassa historiallisesti tuntematon. Perusoletuksena se on kuitenkin virheellinen. Paha kadehtii, hyvä ei ahnehdi. Y hdysvaltojen uskon nollinen oikeisto ei ole yksi järjestäyty nyt liike tai organi saatio. Sen sijaan yhteiskunnan toimivuuden, oikeu denmukaisuuden ja hyvinvoinnin turvaamisen se jättäisi mielellään pitkälti uskonnollistaustaisten jär jestöjen ja filosofi Adam Smithin luonnehtiman ”markkinoiden nä kymättömän käden” hoidettavaksi. Tai vaihtoehtoisesti: kuinka klassisen dogmaattisesti orientoitunut liberaali saa olla. Tuntuu siltä, että yleinen mielipide haluaa yksilönsä pakettina: pahoilla tyypeillä ei saa olla viisaita näkemyksiä ja hyvien tyyppien harhalaukaukset ohitetaan nikottelematta. Perustajaisät – esimerkiksi George Washington, Thomas Jefferson, John Adams, James Madison ja Alexander Hamilton – eivät halunneet valtiokirk koja. Oikeat tyypit saavat olla jopa väärässä, mutta väärät tyypit eivät saa olla edes oikeassa. Se auttaa ymmärtämään mo nia yhdysvaltalaiseen yhteiskun taan liittyviä ilmiöitä sekä niiden monimutkaisia ja toisiinsa kietou tuvia taustoja. 20~ ~21 Kotimaa | 5.4.2024 Kotimaa | 5.4.2024 15 eurolla kuukaudessa 100 lasta saa aterian siellä, missä hätä on suurin. JUSSI RYTKÖNEN David Huisjenin väitöskirja Governing God´s way or man´s way?: A philosophical analysis of theocratic impulses in the United States´religious right tarkastettiin tammikuussa Helsingin yliopistossa. Kirkollisessa keskustelussa leireihin jakautuminen ja ”toisen puolen” näkeminen vain mielipidekimppuna, on virhe. Miten monen vaimonsa surmaaja ja aggressiivinen tyranni on kyennyt luomaan jotain noin kaunista. ” Uskonnollisilla liikkeillä on ollut merkittävä rooli amerikkalaisten vapaus-ideaalien muotoutumisessa. Saan ko minä esimerkiksi vapaasti nauttia korkeakirkollisesta liturgi asta olematta konservatiivi. Donald Trumpiin voidaan uskon nollisen oikeiston joukoissa tutki muksen mukaan suhtautua kuin Vanhan testamentin Persian suur kuningas Kyyrokseen. Uskonnollinen oikeisto odottaa val tiovallan turvaavan sisäisen ja ulkoisen järjestyksen ja tur vallisuuden poliisin ja asevoimien avulla. Huisjen avaa aluksi laajasti Yh dysvaltojen perustajaisien ajatte lua ja kansakunnan syntyvaihei den filosofisuskonnollispoliit tista maailmankuvaa, sekä myö hempää kehitystä. Niin ei saa olla! Entä jos Donald Trump onnistuisi jossain. Abortin vastustajan on tämän logiikan mukaan vastustettava myös sateen kaariparien vihkimisiä, ja pridekulkueeseen osallistuvan on ol tava kirkkoon kuulumattomien kummien hyväksymisen kannal la. Huisjen on analysoinut uskon nollisen oikeiston toiminnan ratio naalisia perusteluja, arvoja ja nii den taustoja sosiaalietiikan väitös kirjassaan. | Kuva: Suzanne Cordeiro / AFP / Lehtikuva | kolumni | O len joskus hämmentänyt vieraitani sillä, että olen lait tanut jossain vaiheessa illanistujaisia soimaan tunnel mallista ja kaunista wanhaa musiikkia ja sitten pal jastanut säveltäjän olevan Henrik VIII. Suurin osa on jotain siltä väliltä. Trump sinänsä ei ole tämän tutkimuksen aihe, mutta Huisje nin mukaan entisen presidentin keulakuvaroolilla on suuri merki tys uskonnollisen oikeiston asialle tulevaisuuden Yhdysvalloissa. Yhdysvaltoja arvioidaankin liiaksi eurooppa laisten silmälasien läpi. Abortin kieltäminen on yksi Yhdysvaltojen uskonnollisen oikeiston tavoitteista. Jos kannatat yhtä, sinun oletetaan kannattavan myös toista. Kunpa maailma oli sikin niin selvästi luettavissa. Mikään ei tunnu hämmentävän ihmisiä niin paljon kuin saman mielisyys oletetun ”vihollisen” kanssa. Suurkunin gas ei uskonut Israelin Jumalaan eikä ollut erityisen oikeudenmu kainen, mutta teki kuitenkin mah dolliseksi juutalaisten paluun ko timaahansa ja siten toisen temp pelin ajan. Yhdysvaltalaisuuden pohjalla oleva filosofian, uskonnon ja po litiikan yhteen kietoutunut moni mutkainen maailma on vahvasti valtiojohtoisissa yhteiskunnissa kasvaneille eurooppalaisille usein vaikeasti avautuva. Suurin osa putoaa sille välille, Luojan kiitos, ja toivon mielipiteiden syvenemisen teologisissa kysymyksissä rik kovan kimppuja. Ihmiset saivat uskoa mihin halusivat, mutta näiden herrojen mielestä heillä oli hyvä olla iden titeetissään ja pyrkimyksissään myös jotakin yhteistä, jotta voi taisiin luoda yhteiskuntaan soli daarisuutta. En ole mielipidekimppu, olen ihminen NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankohtaisia teologisia aiheita. teologia Jumalan valta maan päällä sosiaalietiikka | Väitöskirjassa avataan Yhdysvaltojen uskonnollisen oikeiston maailmankuvan rationaalista perustelua. LIITY KK-LAHJOITTAJAKSI > KUA.FI/TÄRKEÄTEKO. Konservatiivin ja liberaalin kaksi tylsää muottia tylsistyttävät kuvan koko kirkosta
Piet. Ja ylösnousi ih meellisesti niin kuin Jumala vain voi. Messiaan kaipuuta on ilmas sa, kun vääryys ja sodat valtaavat maailmaa. Ehdotukseni sopi puoli solleni, ja kun kirkko oli vapaana toivottuna ajankohtana, pidimme häät siellä. Kirkossa on upeat lasimaalaukset, vanhojen sisarten virkkaamia pitsejä, risti pistoin tehty alttarimatto ja muita hienoja yksityiskohtia. Luukkaan evankeliumi 24:36–49 Yhtäkkiä Jeesus itse seisoi opetuslastensa keskellä ja sanoi: ”Rauha teille.” He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Se tuli ihmisenä keskellemme, eli ihmisen tavoin ja kuoli niin kuin ihminen kuolee. | Kuva: Olli Seppälä Diakonissalaitoksen kirkko . Me is tuimme toimituksen ajan, koska kumppanini on liikuntavammai nen, eikä pysty seisomaan pitkiä aikoja. SAILA AARNIO Helsingissä sijaitsevan Diakonissalaitoksen kirkon tilat taipuvat moneen. Vieraita sai olla vain kourallinen, ja turvaväleistä pidettiin tarkasti kiinni. Luo tettava siihen, että voima korkeu desta ohjaa meitä. 2:2, Ps. Jos joskus tuntuu, että päi vä meinaa kaatua niskaan, saatan pistäytyä Diakonissalaitoksen kir kon penkissä hengittämässä het ken. Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. Olimme menossa sinä kesänä naimisiin, eikä meillä ollut vielä vihkikirkkoa valittuna. Vähäisin on suurin, suu rin vähäisin. Se on tunnelmallinen, eikä siellä ei ole liikaa krumeluuria. Jeesus sanoi heille: ”Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu.” Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. En oikein usko. Päätin ottaa selville, onko se sa teenkaaripareja vihkivien kirkko jen listalla – ja olihan se. Asettelim me penkit niin, että hääväki voi asettua tilaan terveystur vallisesti. Aaveet eivät syö eikä kokonai nen joukko voi hallusinoida samaa suuhun katoavaa kalapalaa, näyt tävät tapahtuman todistajat ajatel leen. Käärme joka viet teli, hedelmä joka syötiin, nainen joka toi synnin maailmaan on pois pyyhitty. Meistä oli mu kavaa, että voimme tehdä kirk koon omia järjestelyjä. ” Kirkon tunnelma tarjoaa mahdollisuuden rauhalliseen ja kunnioittavaan keskusteluun vaikeistakin aiheista. Tässä piilee kristinuskon outo pa radoksi. Joku ehkä sanoo, että olemme huonompia uskomaan kuin ihmi set 2 000 vuotta sitten. Alttarilla on neljä kynttilää. Kävimme tarkistamassa tilat etukäteen meidät vihkineen pap piystäväni kanssa. Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta.” ensi pyhänä 1. Kun olin menossa naisen kanssa naimisiin ja halusin eh dottomasti kirkkohäät oman us koni vuoksi, tämän kirkon riippu mattomuus painoi vaakakupissa. Häät olivat tiukkojen korona rajoitusten vuoksi todella pienet. Pala leipää, tilkka viiniä muistona Jeesuksen ja opetuslasten ateriois ta ja ristintyöstä. Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Näin saim me tilasta meidän näköisen. Uusille työntekijöil le esiteltiin tiloja, ja ihastuin tä hän viehättävään kirkkoon sa man tien. | 1. Tilanne oli hyvin erikoinen ja epätodellinen. Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä. Silloin Jeesus kysyi: ”Onko teillä täällä mitään syötävää?” He antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi. Kristinusko ei tipahtanut taivaas ta ihmisen käsiin valmiina, ei sitä saneltu eikä automaattikirjoitettu. Eivät opetuslapset sitä täysin ymmärtäneet eivätkä he pilkun tarkkoja ohjeitakaan saaneet, vain ilosanoman ja Jeesuksen esimer kin miten toimia. Rakennuksen kauneus teki mi nuun suuren vaikutuksen. . Hän sanoi heille: ”Näin on kirjoitettu. Siitä piti lähteä levittämään Jumalan valtakuntaa. Täytyy siis olla kyse todelli sesta tapahtumasta. Kirjallisuus ja eloku vat tarjoavat kerta toisensa jälkeen messiastoivoa. Tekstit: 1. t. Kirkko on minulle tärkeä myös siksi, että olen saanut olla järjestämäs sä siellä erilaisia tilaisuuksia, ku ten sateenkaarimessun Pridevii kolla ja keskustelutilaisuuden eduskuntavaalien alla. |K uv a: An na m ar i Vä ek kä än ark isto 22~ ~23 Kotimaa | 5.4.2024 Kotimaa | 5.4.2024. 13:23–33, Luuk. sunnuntai pääsiäisestä | On vain luotettava kuten Luoja luottaa FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja ja pappi. Nyt avautuvat kirjoitukset opetuslapsille ja samalla se kau hea totuus, että tästä pitäisi läh teä kertomaan kaikille näissä sy nagogapoliittisissa olosuhteissa ja tällä varsin vaatimattomalla joukolla. Luotettava sii hen, että Luoja itse luottaa mei hin, vaikka tietää, että erehdym me paljon. Tämän kirkon tunnelma tarjoaa mah dollisuuden rauhalliseen ja kun nioittavaan keskusteluun vaikeis takin aiheista. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan.” Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Työskentelen projektipäällik könä Kallion ja Kontulan Dase milla, kansalaistoiminnan keskuk sissa. sunnuntai pääsiäisestä on aiheeltaan ”Ylösnousseen todistajia”. |K uv itu s: G un D am én Sen enempää ei meilläkään ole. | kirkko & minä | Kirkko, jossa on ilmaa ja riippumattomuutta Annamarika Väekäs K ävin Diakonissalai toksen kirkossa en simmäisen kerran keväällä 2020, kun tulin Diakonissalaitoksen Hel singin Alppikadun toimipistee seen töihin. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. Voittanut kuoleman, saarnannut tuonelaan vaipuneille, ja nyt maailma ei ole enää entisensä. 116:1–9, Joh. Mutta Jeesus sanoi heille: ”Miksi te olette noin kauhuissanne. Te olette tämän todistajat. Diakonissalaitoksen säätiön omistuksessa olevassa kirkossa ei ole säännöllistä jumalanpalveluselämää, mutta sitä vuokrataan kirkollisia toimituksia ja konsertteja varten. Liturginen väri on valkoinen. Usko siihen, että he todella näkivät miten pala kalaa katosi ylösnousseen suuhun. Silti ratkaisu on yksinkertainen, yhtä yksinkertainen kuin Luojalla itsellään: on vain luotettava. Annamarika Väekäs, 39, meni kirkossa naimisiin pandemian aikana. Koskettakaa minua, nähkää itse. Kuollut ja haudattu Jeesus on noussut kuolleista. 20:26, Sak. Mutta kristinusko on paradok sien usko. Diakonissalaitoksen kirkko ei kuulu mihinkään seurakuntaan, mikä tuo sinne il maa. Jos Jumala tulisi ihmisek si 2020luvulla, miten paljon suu remmat resurssit hänellä olisikaan käytössään: internet, somemaail ma, suoratoistokanavat, viestintä ja markkinointitoimistot. Kolehti on seurakunnan valittavissa. Vaikka olen todella mielelläni oman seurakunta ni jäsen, monissa seurakunnissa on ennakkoluuloja sa teenkaariihmisiä kohtaan. 8:12–13, Ap. Katson, minkälaista valoa sil lä hetkellä siilautuu lasimaalaus ten läpi. Haluamme toivon, jonkun joka johdattaa meidät vih reille niityille tästä kaikesta. Mikä ei ole mitään, siitä tulee jotain Luojan käsissä. Vihittiin käyttöön 1898. Edel leen vajavainen ymmärrys kaikes ta, mistä tässä oikein on kyse ja miten pitää toimia. pyhä P ala paistettua kalaa erottaa ylösnousseen kummituksista ja ko kemuksen hallusinaa tiosta tässä evankeliumin kohdas sa. Ihmiskunta ja Kaikkeu den luoja ovat jälleen löytäneet toisensa. 24:36.49. Saimme tätä varten Auro rasalin vanhat hienot tuolit käyt töömme. . Luojan, joka omituisesti luottaa luomaansa ihmiseen, toisin kuin me ihmiset itse. Karl August Wreden suunnittelema uusgoottilainen kirkko Helsingin Kalliossa
Maaret Marttinen rohkaisi kohtaamiaan hädässä olevia, että muutos on mahdollinen ja apu on aivan lähellä. Ilmoittautumiset 18.4. Kahvitus ja valtakirjojen tarkistus alkaen klo 15.30. Maaret Marttinen piti kotipyhäkoulua 15 vuoden ajan ja järjesti Sirkolan pihapiirissä myös Jouluvaelluksen kyläläisille. 24 %. kirkkoherra. Tasavallan presidentti myönsi Maaret Marttiselle Suomen Leijonan ansioristin tunnustuksena vapaaehtoisesta kansalaisjärjestötoiminnasta. ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Tiedustelut diakoniatyön pappi Ville Hiltunen puh. Anna rauha, joka yhdistää poisnukkuneet ja meidät, jotka vielä vaellamme täällä. kotikäyntityö, kerhot, leirit, diakonia-avustukset, diakonian vapaaehtoistoiminta ja yhteisvastuukeräys. Lomakotiyhdistys Ilonpisara ry Hallitus tiedoksi 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 5.4.2024 Kotimaa | 5.4.2024. Ensimmäinen työrupeama Kansan Raamattuseurassa Virralla oli jo vuosituhannen alussa. klo 14 asti! Kurikan seurakuntaan haetaan JOHTAVAA DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄ 1.8.2024 alkaen. klo 15 saakka Ranuan seurakunnan kirkkoherran viran hakuaika 19.4. Marttisetkin joutuivat hakemaan uutta suuntaa. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. 24 %. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Maaret ja Pauli olivat tukea tarvitsevien lasten lomaja sijaisvanhempina, elämänsä suuntaa etsivien murrosikäisten tukena sekä toipuvien päihdeongelmaisten tukihenkilöinä. Maaretin aloit| kuolleet | teesta käynnistyi Suomen Valkonauhaliitossa Neliapila -hanke, jossa järjestettiin hoidollista toimintaa maaseudun murroksen kokeneille Mikkelissä, Kuopiossa ja Hirvensalmella. paivi.kettunen@kirkkopalvelut.fi (puh. Maaretin viimeisiä vuosia varjosti syöpä. Maaretia jäivät kaipaamaan puoliso ja lapset Anna-Pauliina, Johannes ja Markus perheineen. tai 23.4.2024. | hiippakuntauutisia | Oulun hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Hanna Oja-Nisula Raahen seurakuntapastoriksi 3.6.24 alkaen, Veijo Lohiniva Kemin seurakuntapastoriksi 1.6.24 alkaen, Jussi Savolainen Kemin seurakuntapastoriksi 1.5.24 alkaen, Timo Kapanen Ylivieskan kappalaiseksi 1.7.–31.12.24, Riikka Honkavaara kuurojenpapiksi 1.7.–31.12.24, Minna Rahko Siikalatvan seurakuntapastoriksi 1.4.–30.9.24. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Avatessaan uuden toimintakauden työvaliokunnan kokousta, saattoi hän muistuttaa meitä: Lähimmäisen tuskaa voi lievittää ja kantaa – yhdessä! Eläkkeelle jäämisen jälkeen iloa elämään toi kasvava lapsenlapsijoukko. Maaret Marttisen elämäntyö oli monipuolinen ja monia koskettava. | nimityksiä | Kansan Raamattuseuran Säätiön hallitus kutsui järjestön uudeksi toiminnanjohtajaksi pastori Kalle Virran. Hakemukset tulee toimittaa 16.4.2024 klo 15 mennessä sähköpostitse osoitteeseen mikko.pelkonen@evl.fi, aiheeksi ”diakonian virka”. 040 482 8390). Jumalan antama aika, kairos, merkitsi Maaretille oikeaa aikaa toimia. 050 387 1640. Kirkkolain mukaan viranhaltijan on oltava Suomen ev.-lut. Työt Ylitornion kirkkoherrana Nona Lehtinen aloittaa heinäkuun alussa. Paikkoja avoinna Iitin seurakunnassa on haettava DIAKONIAN VIRKA Toivomme diakoniatyöntekijältä laaja-alaista työotetta, johon kuuluu mm. Seuraavat henkilöt kutsuttiin ordinaatiovalmennukseen seuraavin vokaatioin: Marika Dahl vokaatio Sodankylän seurakuntaan, Jarkko Hannunen Tornion seurakuntaan, Teemu Hietala Kaustisen ja Ullavan seurakuntaan, Satu Näätänen Taivalkosken seurakuntaan, Sofia Oranen Raahen seurakuntaan. Viran peruspalkka on 2763,41 €/kk (vaativuusryhmän 502 mukaan) ja virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. kirkon jäsen. Maatalouden muutosvuodet olivat kynnyksellä ja Sirkolan tila ei ollut EU-Suomessa kannattava tuotantoyksikkö. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Maaret koordinoi toimintaa, loi kumppanuudet seurakuntiin ja ohjasi Mikkelin ryhmiä perheneuvoja Eija Himasen kanssa. Maaret toimi puolisonsa rinnalla maatalousyrittäjänä noin 10 vuotta. Haastattelut järjestetään joko 22.4. Maaret Marttinen toimi diakonissan virassa Mikkelin, Mäntyharjun ja Hirvensalmen seurakunnissa. Tarkemmat tiedot kirkkorekry.fi Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikkailmoitukset Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. klo 15 saakka. Maaret Marttinen toimi Suomen Valkonauhaliiton varapuheenjohtajana ja työvaliokunnan puheenjohtajana 1997–2006 sekä Mikkelin yhdistyksessä puheenjohtajana ja sihteerinä 1990–2000 -luvuilla. Kirkkovaltuusto päätti asiasta 13.2. Hyvä hoito ja lähipiirin tuki auttoivat elämään hyvää elämää loppuun asti. SEURAKUNTAYHTYMÄ Tampereen tuomiokirkkoseurakunta etsii MÄÄRÄAIKAISTA SEURAKUNTAPASTORIA ajalle 1.6.–31.12.2024 Hakuaika päättyy 11.4.2024 klo 15.00 Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat Maaret Marttinen Diakonissa Maaret Anneli Marttinen kuoli Mikkelissä 12. Vuonna 2010 papiksi vihitty Lehtinen on työskennellyt Tampereen tuomiokirkkoseurakunnassa, Turun tuomiokirkkoseurakunnassa sekä Tornion seurakunnassa. Hän osasi kohdata eri elämäntilanteissa olevat henkilöt kuunnellen ja myötäeläen, kuitenkin säilyttäen ammatillisen näkökulman. Tiedämme, että Maaretille tärkein asia oli vastata Jumalalta saamaansa työkutsuun. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. Kokouksia SUOMEN KIRKON SISÄLÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS pidetään 25.4.2024 klo 14 osoitteessa Kirkkopalvelut ry, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää (c-talo). (Lassi Nummi) IRJA ESKELINEN PEKKA HUOKUNA Kirjoittajat ovat Suomen Valkonauhaliiton eläkkeellä oleva pääsihteeri sekä kirkkohallituksen kansliapäällikkö ja Maaret Marttisen esihenkilö. Espoon hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Janne Keränen Tuusulan vt. Opiskeluaikana Maaret tutustui Pauli Marttiseen ja nuoret avioituivat. Kun sitä seurasi, saattoi olla apuna myös kriisissä olevalle lähimmäiselle. Maaret valmistui sairaanhoitajaksi 1996 ja diakonissaksi 1998. Helsingin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Sini Ikävalko Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön ma. Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä Kansan Raamattuseuran varatoiminnanjohtajan paikalta. Se toteutui äitinä, puolisona, isoäitinä, järjestöaktiivina, kirkollisena toimijana ja Sirkolan tilan ja kodin emäntänä. Lehtinen oli ainoa hakija virkaan. Hakuaika 24.4. Hän oli 68-vuotias, syntynyt Helsingissä 1.7.1955. Hänen kotiyhdistyksensä, Mikkelin Valkonauhan yksi työmuoto oli perjantai-iltaisin toiminut Nuorison neuvontapiste, jossa Maaret oli yksi vastuunkantajista. Maaret Marttinen toimi Mikkelin hiippakunnan maaseututyöryhmän jäsenenä sekä Maaseudun tukihenkilöverkon vastuuhenkilönä. tammikuuta 2024. Esillä sääntömääräi set asiat, yhdistyksen nimen muuttami nen sekä tuleva toimi tilojen saneeraus. Työ edellyttää oman auton käyttöä. www.kirkkorekry.fi Lomakotiyhdistys Ilonpisara ry:n kevätkokous on keskiviikkona 24.4.2024 klo 16.00 . TAMPEREEN EV.LUT. Anna rauha käsille, jotka ovat askareistaan vaipuneet, silmille, jotka ovat sulkeutuneet lepoon. Virkaan valitun tulee esittää hyväksyttävä todistus terveydentilastaan ennen viran vastaanottamista. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Toivomme ilmoittautumista 18.4.2024 mennessä. Kelpoisuutena on diakonian virkatutkinto tai kirkkohallituksen päätöksen mukainen tutkinto (Kirkon säädöskokoelma nro 162). Työ aloitetaan kesäkuun alussa tai sopimuksen mukaan. 03 647 090. kirkkoherraksi 1.5.24 alkaen kunnes virka vakinaisesti täytetään, Aaro Rytkönen Tuusulan I seurakuntapastoriksi 1.4.24 alkaen, Antti Tuononen Hyvinkään ma. Kokouspaik kana on Lomakoti Ilonpisara, Hatun niementie 41, 13600 Hämeenlinna. seurakuntapastoriksi 1.4.–31.5.24 ja III seurakuntapastoriksi 1.6.24 alkaen. KURIKAN SEURAKUNTA www.kurikanseurakunta.fi MIKKELIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Kotka-Kymin seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy 7.5.2024 klo 15.00 . 050 387 1642 tai kirkkoherra Mikko Pelkonen puh. Maaret Marttinen valmistui Otavan kodinhoitajakoulusta 1980. Tervetuloa vuosikokoukseen Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n hallitus Julistetaan haettavaksi OULUN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Oulaisten seurakunnan kirkkoherran viran hakuaika 2.5. Valkonauha-ystävät sekä työtoverit seurakunnissa kiittävät Maaretia hyvästä työtoveruudesta, siunaavat hänen valoisaa muistoaan ja ottavat osaa läheisten suruun. Valtakunnallinen valkonauhatyö kehittyi Maaretin kaudella monin uusin työmuodoin. kasvatuksen papiksi 1.3.–31.12.24. Hänen työtään seurakunnassa leimasi ihmisten lähellä oleminen. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. mennessä: lomakoti.ilonpisara@ilonpisara.fi Mahdolliset tiedustelut p. Hakuilmoitukset on kokonaisuudessaan luettavissa os. Kesästä 2023 alkaen hän on ollut Pelkosenniemen vt. Nona Lehtinen on valittu Ylitornion kirkkoherraksi. Sururyhmiä lapsiperheille käynnistettiin Mikkelissä, Lappeenrannassa, Tampereella ja Tuusulassa. Maaret oli Suomen Valkonauhaliiton toiminnassa 1980-luvun alusta 2000-luvun lopulle. Näin hän saattoi tuoda toivoa vaikeisiinkin tilanteisiin. Katso tarkemmat tiedot KirkkoRekry sivulta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä valitaan uusi hallitus. Virta aloittaa tehtävässään 1.4.2024
Sillä saralla kohokohta on vuonna 2012 Sveitsissä pelattujen MMkisojen välieräottelu. ”Kun mielikuvitus kohdennetaan vain itseen, ei mielikuvitusta tarvita muuhun kuin pohjaksi valheille. On tervehdittävä ilolla sitä, että kansakoulujen ohjelmaan on otettu talousopetusta – – Apukirjana on tällöin hyvin suositeltava E. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Lewis ei ole kuullut katsomosta ammattiin liittyvää huutelua, vaik ka yleisöstä on toki kuulunut mo nenlaisia kommentteja. Niin on taitamattomuus ruoanlaitossakin mitä vaikein puute, joka maksaa paljon niin rahassa kuin rauhassa. 3. Välillä lukijoilla on herännyt epäilys siitä, eikö toimituksessa todellakaan tunnisteta kyseistä henkilöä, henkilöitä tai tilannetta. Lewis on tehnyt mittavan uran salibandytuomarina. 2. Lewisilla on sel keä vastaus siihen, mikä on suurin vir he, jonka tuomari voi lähtökohtai sesti tehdä. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan henkilöstä il meisesti työpöytänsä äärellä. Mikä on Ruandan presidentin nimi. Lewis on tuominnut myös kan sainvälisiä otteluja neljällä mante reella. Se on hyvä nimitys, Lewis nauraa. + 6,9 snt/min. Harrastuksena salibandytuomarointi Andrew Lewis suntio, Keuruun seurakunta A ndrew Lewisin ar keen kuuluu talviai kaan oikeuden jaka minen salibandype leissä. – Olen sen merkeissä vierail lut viimeksi lokakuussa Norsun luurannikolla. Arkistonhoita ja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoit teeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebooksivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Näin tahdomme varmistaa, että kaikki vastaukset ehtivät mukaan. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Koska tuomarin tehtävät olivat jalkapallosta tuttuja, hän päätti kouluttautua myös salibandytuoma riksi. kirkkokahvit Mysteerikuva K otimaan valokuvaarkistosta löytyy monta laatikol lista kuvia, joista ei käy kunnolla ilmi keitä kuvassa on, ja missä ja milloin se on otettu. Tyttärien opastaminen tälle alalle ei siis ole mikään pieni asia. Lewis oli aiem min ohjannut seu rakunnassa saliban dykerhoa. 1. julkaistuun kuvaan tulleita vastauksia julkaistaan vasta 12.4. Kun kestävin rakkaussuhde on omaan itsesääliin, muut henkilöhahmot ovat kliseisiä sivuesiintyjiä.” Jyrki Lehtola esseessään kirjallisuuden ja journalismin minäkeskeisyydestä Imagessa (3/2024) | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. 150 00 heh taa ria 3. Talvella hän tuomitsee salibandya, kesäisin jalkapalloa. Monia mysteereitä on ratkaistu ja kiehtovia välähdyksiä kirkon lähihistoriasta saatu jaettavaksi. Epäily on joissakin tapauksissa aiheellinen, mutta koska arkistonhoitaja saati muu toimitus ei ole ollut täysin varma, asiaa on kysytty lukijoilta. – Saan kuuden vuoden päästä täyteen viisikymmentä vuotta tuo marina. Miesten Suomisarja on täl lä hetkellä korkein sarjataso, jolla hän viheltää. Muita hieman ek soottisempia maita ovat Japani ja Singapore. – Jos tuomari tekee virheen, on se kyettävä myöntämään. Hän tuomitsi vuosina 2005–2021 miesten pää sarjassa 307 ottelua, kruununa kahtena kautena koetut finaali sarjat. Niinpä oheisen, pääsiäislehdessä 22.3. – Sanoin hänelle sen jälkeen, että si nun vuorosi tuomi ta, koska mielipitei tä löytyy joka asiaan. – Pääsarjaurani päättyi otte luun SPVEräViikingit. Peleistä on jäänyt monenlaisia muistoja. Kumpikin on myös aivan oma maailmansa, eli ne tukevat omalla tavallaan toi siaan. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Lewisin mielestä tuomarointi on mainiota vastapainoa suntion työlle. – Tavoitteellinen liikkuminen sopii minulle, se on taas aivan eri laista kuin siviilityöni. Suomi kuitenkin pelasi finaalissa, eivätkä tuomarit voi olla samasta maasta. Ke säisin kalenterissa taas on merkin töjä jalkapallotuomaroinnista. Se littelylinjalla kaivetaan vain omaa kuoppaa. Tässä yhteydessä arkistonhoitaja kiittää kaikkia tähän mennessä vastanneita. – Finaalipeliinkin olisi saat tanut olla mahdollisuuksia. 3 kk 24 € (Norm. 4.4. Esimerkiksi Ruotsissa pelatussa Champions Cupin fi naalissa ruotsalaisjoukkueen pe laaja valitti jatkuvasti tuomiois ta ja muista asioita. Valittaminen loppui tuohon hetkeen. Lewis toimii nykyään kansain välisessä kehitys ja koulutusryh mässä. 28 €) esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1796. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Lewisilla on tuomaroinnin suh teen selkeä tavoite. Lewis aloitti tuomaritehtä vät kolmetoistavuotiaana vuonna 1981 jalkapallon parissa. Dia kon iss ala ito kse n Aur orakum ppa nip alk inn on 2. Työyhteisössään keuruulainen Lewis kokee olevansa sovittelija, sillä hän on työsuojeluvaltuutettu. – Jatkoin sen jälkeen edelleen myös jalkapallon parissa, sillä sitä pelataan kesällä ja salibandya tal vella. – Tuomariparini on ristinyt mi nut rauhaan pakottajaksi. Tähtäin on asetettu sinne. Kun hän teki sen toisessa erässä sisäänlyönnin yhteydessä, hyppäsi Lewis jouk kueen vaihtopenkille, otti pelaa jalta mailan ja antoi tilalle pillin. ilmestyvässä Kotimaassa. Tunnistaako kukaan kuvassa ole vaa henkilöä, tai onko tietoa siitä, mihin työpöydällä olevat pii rustukset viittaavat. Pau l Kag am e |K uv a: G un D am én | tiedote | Mysteerikuvien ratkaisut julkaistaan jatkossa kahden viikon vastausajalla. Kuinka suuri on seurakuntien metsäomaisuus koko maassa. TOMI OLLI ” Sanoin hänelle sen jälkeen, että sinun vuorosi tuomita, koska mielipiteitä löytyy joka asiaan. Se on salibandyn kol manneksi korkein sarjataso. Tilaa Askel – Aloita matkasi sydämen rauhaan Tilaus on määräaikainen. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. 2024 Tunnettua on, miten usein juuri taitamattomuus kodin hoidossa on tuottanut paljon ikävyyttä ja aineellisiakin tappioita nuorille perheille. | Kuva: Salibandyliitto 26~ ~27 Kotimaa | 5.4.2024 Kotimaa | 5.4.2024 asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Keuruulaisella Andrew Lewisilla tulee muutaman vuoden päästä täyteen 50 vuotta tuomarina. Reinilä-Hellmanin ”Koulun keittokirja”, joka sopii kodeissakin käytettäväksi. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Minkä palkinnon Maaret ja Tomi Pilkevaara ovat saaneet. 1. Saliban dy tuli mukaan vuonna 1998. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Kyseessä olivat samat joukkueet kuin en simmäisessä pääsarjaottelussani, vaikka vierasjoukkue oli silloin ni meltään SSV
Perinteikäs saksalainen yritys PERHEYRITYS TARJOUS ON VOIMASSA VAIN 26.04.2024 ASTI | KÄYTÄ ETUKOODIA F24-6686-24. Etua ei voi vaihtaa rahaksi. Laadukas erityisen hieno merinovilla takaa erinomaisen käyttömukavuuden: se sekä säätelee kehon lämpötilaa ja myös toisaalta tuntuu superpehmeältä iholla. Vartalolle edullinen malli, pidentävä huivikaulus ja päällitaskut. Jos tilaat puhelimitse tai verkossa, ilmoita etukoodi tilauksen yhteydessä. Lyhyiden kokojen asiantuntija jo yli 50 vuoden ajan JO VUODESTA Tilaa nyt soittamalla numeroon: (09) 8870 566 tai osoitteesta goldner-fashion.com/neulos * Alennuskoodia ei voi käyttää jo tehtyihin tilauksiin. Ylellistä pehmeyttä edulliseen hintaan ja ilman toimituskuluja! VAIN 26.04.2024 ASTI! Konepestävä Ilmainen toimitus! Oletko enintään 165 cm pitkä ja onko kokosi yleensä 44. Jokainen henkilö voi käyttää vain yhden etukoodin | Löydät toimitusehtomme ja tietosuojaselosteen sivuiltamme: www.goldner-fashion.com. Kokeile lyhyttä kokoa 22 ja koe, miltä täydellisesti istuva vaate tuntuu! KOKO VINKKI VA IN 26.0 4.20 24 AST I! Sää stä 80 € + ILM AIN EN TO IM ITU S ETU KO OD I: F24 -66 86-2 4 169.95 89. Tilaa nyt tämä 100-prosenttista merinovillaa oleva neuletakki ja SÄÄSTÄ 80 €. 95 1581-303 beige 1581-603 musta 1581-003 punainen 1581-203 jadenvihr. Kaikki koot: 1 hinta Normaali koko 38-54 | Lyhyt koko 19-25 Pituus NK 75 cm | LK 71 cm 100 % uutta villaa (merinoa); Konepesu Normaali koko 38-54 | Lyhyt koko 19-25 100 % uutta villaa (merinoa); Konepesu Ylellinen neuletakki hienoa merinovillaa Pitkästä, väljän mallisesta merinoneuletakista saattaa tulla uusi suosikkisi: se on nopea pukea päälle ja viimeistelee hetkessä minkä tahansa asukokonaisuuden. Etu on henkilökohtainen, eikä siihen voi yhdistää muita etuja. 1580-903 tummansin. 1581-403 harmaa 1581-103 vaaleansin