syyskuuta 2018 | hinta: 3,70 € 16 37 18 Kun sanoista tuli tekoja Diakonia ja pappeus ovat Kai Henttosen elämäntapa 18 Kirkko vastaa ilmastonmuutokseen hoitamalla metsiään Antti Eskola kritisoi kapitalismia ja etsi uskoa. 8 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 3. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –3 8 13
Omien kanssa on mukava seurustella ja päästään suoraan asiaan. Ensi kevään europarlamenttija eduskuntavaaleihin Jaakonsaari ei aio lähteä. Pitäisi puhua myös konkreettisemmin, esimerkiksi mitä rakenneuudistus tarkoittaa. Tunnelma oli lämmin ja kiinnostavaa ohjelmaakin runsaasti, muun muassa mahdollisuus ajeluun armeijan panssarivaunulla. – Jos vertaa Suomen eduskunnan kielenkäyttöä brittiparlamenttiin tai Saksan liittopäiviin, niin Suomessa on vielä aika väritöntä keskustelua. Talouskysymyksistä unioni selviää, mutta arvopohjan rapautuminen on huolestuttavaa. Eniten jäin miettimään asenteita. Minusta on menty parempaan suuntaan. Kärjistykset kuuluvat poliittiseen keskusteluun. Hienoa, Kouvola! Oman väen yhteisiä kokoontumisia tarvitaan. 4 Mitä seuraavaksi. 3 Mistä asioista EU:ssa puhutaan. 1 Millaista kielenkäyttöä politiikassa on. Saavutettavuuden parantamiseksi kirkkoihin on rakennettu ramppeja ja induktiosilmukoita, mutta vieläkö on näkymättömiä (tai näkyviä) kynnyksiä, joita muut eivät huomaakaan mutta jotka niihin törmäävälle ovat ylittämätön muuri. Se on totta, ja siksi meistä jokaisen kannattaisi kysyä itseltään: ovatko kaikki tervetulleita kirkkoon. Kehitysvammaisten kirkkopyhän lisäksi tässä lehdessä kerrotaan kirkon ympäristöväen (sivut 4–5), kirkon viestijöiden (sivut 8–9) ja helsinkiläisten pappien (sivut 22–23) tapaamisista. Nyt kansanedustajamiehet osallistuvat lastenhoitoa koskevaan keskusteluun, ja naisia arvostetaan talouspolitiikassa. KOTIMAA | 13.9.2018 2. TUiJA PyhärAnTA Toimittaja pohtii, minkälaiset kynnykset saattavat estää kirkkokäynnin. Eduskuntaan hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1979. EU on saanut sen suhteen jo paljon aikaan, mutta unionin sisäinen solidaarisuus on kärsinyt siitä, että osa jäsenmaista ei halua olla mukana kriisin hoitamisessa. Mennessäni eduskuntaan oli vielä selkeä jako, että naiset puhuvat sosiaalipolitiikasta ja miehet puhuvat talousja turvallisuuspolitiikasta. Haluan antaa kokemukseni yhteiseen käyttöön. Jäin miettimään, minkälaisiin seurakuntiin Kouvolasta palattiin. Usein käytetään hämäyskieltä, eivätkä ihmiset ymmärrä mistä puhutaan. Turvallisuuspolitiikassa on vielä vahva miesten maailma. aluksi | viikon henkilö | Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd.) ura parlamentaarikkona on kestänyt ensi vuonna jo 40 vuotta. 2 Miten naisen asema on kehittynyt politiikassa. Kauppariidoista EU:n ja Yhdysvaltojen välillä keskustellaan myös, sillä se haittaa talouden kasvua. SiIloin kun aloitin, niin eduskunnassa käytettiin älyttömän pitkiä jaarittelevia puheenvuoroja. – Enemmän arvostavaan suuntaan. Sitäkin tärkeämpää on, että oman väen kokoontumisista palataan kotiseurakuntaan ja tuodaan lahjat koko seurakunnan käyttöön. Ari MinAdis ”Kärjistykset kuuluvat poliittiseen keskusteluun” Eduskunnan keskustelukulttuuri on mennyt parempaan suuntaan, sanoo pitkän uran parlamentaarikkona tehnyt Liisa Jaakonsaari. Unioni ei pysy pystyssä, jos tällaista sallitaan. – Maahanmuuttoja pakolaiskriisi tulee pitkään olemaan tärkeä aihe. Jutussa (sivut 12–15) paljastuu, että järjestelyihin kului kokonainen vuosi, mutta vaivannäkö kannatti. – Ajatushautomot kiinnostavat. | Kuva: liisajaakonsaari.fi LiisA JAAkonsAAri europarlamentaarikko Esteetön kirkko V iime viikonloppuna Kouvolassa vietettiin Kehitysvammaisten kirkkopyhää. Unkarissa lehdistönvapautta rajoitetaan ja kansalaisjärjestöjä suitsitaan. Jutussa toimittaja Hannele Niemi toteaa, että joskus omia asenteita ympäröivän kulissin ylläpitämiseksi olisi helpompaa välttää kosketusta erilaisuuden kanssa
Lääkäri toisteli epäuskoisena kuunnellessaan lapsen hengitystä: ”En usko sitä…” Kristus. Ota kuollut syliisi, ota vierihoitoosi. Vai ovatko niitä ne, joilla on toinen uskonto kuin kristityillä tai juutalaisilla tai muhamettilaisilla. Pakanuuden suuri jumala on mammona. Seurakuntavaalien pääteema on #minunkirkkoni ja sen jatkoteema minun kirkkoni uskoo, toivoo, rakastaa, on lähellä ja uudistuu. Seurakuntavaalien jälkeen ja etenkin kirkolliskokousedustajien valintojen myötä nähdään, millä painotuksilla ja tahdilla meidän kirkkomme jatkossa uudistuu. Evankeliumeissa, kuten elämässä, kohtaavat ilon ja surun kulkueet samalla tiellä. Vanhemmat puhelivat lapselleen, kertoivat tälle hänen nimensä ja mitä olisivat hänen kanssaan tehneet. Ovatko niitä ainoastaan ne, jotka uskovat moniin jumaliin yhden ainoan sijasta. Valta kirkossa on jo siirtynyt ja siirtymässä niille, joilla on riittävästi tahtoa ja pontevuutta ottaa sitä haltuunsa. Avarampaa kansankirkollista linjaa edustavat kirkon jäsenet eivät asetu samassa suhteessa ehdolle, eivätkä äänestä yhtä aktiivisesti. M aanantaina 17.9. 2018 Mitä on olla pakana. Kuule hengitykseni, se on Jumalan antamaa henkeä, rukousta. Seurakuntavaalit eivät ole pelkästään paikallisvaalit, vaan ne ovat välillisesti myös valtakunnalliset vaalit. päättyy seurakuntavaalien ehdokasasettelu. ?. Tällä hetkellä naispappeus ei todennäköisesti menisi kirkolliskokouksessa läpi määräenemmistösäädöksen takia, koska kirkolliskokouksen edustajat ovat konservatiivisempia kuin kirkon jäsenistö tai työntekijät. Niin pitkään kuin tämä demokratiavaje toteutuu, kirkkonsa vakavasti ottavan jäsenen on tyydyttävä seurakuntavaaleihin, jos tahtoo vaikuttaa kokonaiskirkkoa koskeviin muutoksiin. Tämä painotus selittyy joidenkin herätysliikkeiden aktiivisuudella asettua ehdolle sekä äänestää seurakuntavaaleissa. Näin seurakuntavaalissa äänestävä tulee samalla linjanneeksi kokonaiskirkkoa koskevia päätöksiä. Vaatimus määräenemmistöstä varmistaa nyt sen, että monissa asioissa kirkon uudistaminen käytännössä on lähes mahdotonta. Raamatussa on monta kuvausta lapsen menetyksestä ja yhtä lailla kuvauksia ihmeestä, suurimmasta toiveesta surun keskellä, paluusta elämään (1. Aikanaan kirkolliskokous päätti esimerkiksi pappisviran avaamisesta naisille. ARttURi KivinevA Kirjoittaja on sairaalapappi Seinäjoelta. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Ari Minadis, Jussi Rytkönen (virkavap.), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 58 000 KMT 6.9. Ketkä ovat pakanoita. Itse asiassa on pakanuudessakin vain yksi jumala. Uutinen ajassamme kertoi kaksosten ennenaikaisesta syntymästä. Avaa käärinliinani ja elvytä minut. Kun äiti elvytysyritysten jälkeen sai pojan syliinsä, hän avasi käärityt liinat ja asetteli lapsensa rintaansa vasten. Samalla pitää muistaa, että edellä mainitut jakolinjat eivät näy kaikessa kirkolliskokouksen käsittelemissä asioissa, esimerkiksi seurakuntarakennetta koskevissa päätöksissä. Ei, ei uskonnolliset tai uskonnottomat ajatukset määrää ihmisten pakanuutta tai kristillisyyttä, vaan ihmisen voimakkaimmat elämänpyrkimykset, joiden hyväksi hän elää. Kirkon maallikkojäsen ei siis voi äänestää suoraan omaa ehdokastaan kirkolliskokoukseen. Tyttö selvisi, mutta poika ei. Kun. Vähitellen vauvassa näkyi lisää elonmerkkejä, ja lopulta hän yhtäkkiä avasi silmänsä ja otti kiinni äitinsä sormesta. Mikäli avarakatseiset kansankirkon ystävät eivät innostu asettumaan näissäkään vaaleissa ehdolle, tai äänestämään, muutos konservatiivisempaan suuntaan jatkuu edelleen. 17:17–24). Seurakuntiin valitut luottamushenkilöt valitsevat reilun vuoden päästä maallikkoedustajat kirkon ylimpään päätäntäelimeen eli kirkolliskokoukseen. Avaa silmäni ja pidä minusta kiinni. Vaalit käydään marraskuussa. Seurakuntavaaleissa kirkon 16 vuotta täyttäneet jäsenet saavat äänestää seurakuntansa ja/tai seurakuntayhtymänsä luottamushenkilöä tai -henkilöitä seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Äidin ja isän ihmeeksi lapsessa oli harvakseltaan pientä liikettä, kuin refleksejä. Muutos on kuitenkin hidasta, ja se selittyy sillä, että rakenteelliset uudistukset ja opilliset päätökset vaativat kirkolliskokouksessa kolmen neljäsosan määräenemmistön. Näe olematon uskoni, kuin heikot refleksit. Paljon enemmän kuin paikallisvaalit KOTIMAA | 13.9.2018 3. Kotimaa ei ilmestynyt 13.9.1918. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????
Päivän toinen sana on marginaali. On puhuttu esimerkiksi alhaalta kasvavasta kirkosta, osallistuvasta kirkosta ja haastetusta kirkosta. Nyt tarvitaan näkyä, visioita ja strategiaa siitä, mitä on viestintä. Mutta mitkä ovat kirkon viestinnän haasteita seurakunnissa juuri nyt. Kuukaudeksi vaihtoon lähtevä pappi säilyy oman seurakuntansa työntekijänä ja saa palkkansa sieltä. Meri-Anna Hintsala muistutti, että viestintä on pohjimmiltaan hengellistä työtä. Salmi sanoi omana teemanaan, että kirkon tulisi olla koskettava kirkko. Blom kuitenkin painottaa, että viestintä ei ole erillinen osa seurakuntien työtä, vaan kaikki työmuodot ja työalat läpäisevää. Yhtiö on selvittänyt Heinävedellä Aitolammen alueella grafiitin laatua poraamalla testireikiä. Uskallammeko antautua vuorovaikutukseen. Tämän jälkeen on avoimesti kysyttävä, minkälaisella panostukselViestintä vaatii eri kohderyhmien tuntemista kirkon viestintäpäivät | Sanoman sovittaminen aikaan ja paikkaan eli kontekstuaalisuus on päivän sana kirkon viestinnässä. Arkkipiispa Leon mukaan kaivos vaarantaisi alueella eläviä EU-direktiivien suojaamia lajeja ja muodostaisi ylipääsemättömän haitan Lintulan ja Valamon luostarien elinkeinoille. uutiset | lyhyesti | | 50-vuotisjuhla | ”K irkon ympäröivä radikalismi on vähemmän vaarallista kuin se konservatismi, joka on kirkon sisällä.” Tämä ajatus sisältyi Kirkon tiedotuskeskuksen johtajan Erkki Karion haastatteluun sanomalehti Kalevassa joulukuussa 1968, jolloin Oulussa pidettiin ensimmäiset kirkon viestintäpäivät, tosin silloiselta nimeltään tiedotusseminaari. – Perusja ydinsanoma on osattava tuoda esille selkeästi. Kirkon toiminta lähtee marginaalista, syrjässä olevien ja vähemmistöjen elämästä. KOTIMAA | 13.9.2018 4. Jyri Komulainen muistutti, että oikeastaan teologian keskus ei ole oppineiden kamareissa vaan kansanuskonnollisuudessa. ” Olemme pitkään olleet saarnayhteisö, jossa viesti tulee ylhäältä. Maailma on monimutkainen verkosto. Pitäisi revetä moneen suuntaan, sanoo Kouvolan seurakuntien viestintäpäällikkö Laura Blom. Esimerkiksi henkisyyden haaste tulee kirkossa ottaa vakavasti. – Jos ei näin olisi, työmme olisi turhaa nykyisessä viestintäympäristössä. Ajan muutosta kuvastaa tiedotuksen muuttuminen viestinnäksi. Kirkolla on yhä strategia, mutta kartta, johon kristinusko vuosisatojen ajan sijoitettiin, on muuttunut. Yleinen puhe ei kohtaa ihmisiä. Päivien teemana oli #rohkeasti. Arkkipiispa Martti Simojoki oli piispana ennen Turkuun tuloaan Helsingissä ja Mikkelissä, ei Kuopiossa. Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala ja piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen esittelivät 250-päiselle viestintäpäivien osallistujajoukolle alkuvuodesta ilmestynyttä raporttia Missiologian tuntemus ja osaaminen kirkon työssä. Tapio Saraneva ei vuonna 1968 ollut arkkipiispa Simojoen sihteeri. Blom puhuu palvelumuotoilusta eli siitä, että asiat tehdään uudella tavalla ottaen huomioon kokonaisuus. – Olen seurannut, kuinka kirkko on käynyt läpi erilaisia temaattisia vaiheita. Tulkitsen, että kirkko yrittää näillä teemoilla viestiä, keitä me olemme, sanoi Oulun piispa Samuel Salmi viestintäpäivien avajaisissa. Jutun ensimmäinen kuva (sivun 12 vasemmassa reunassa) ei suoraan liity vuoden 1968 tapahtumiin. Oikaisu Viime viikon Kotimaan (6.9.) jutussa kirkon hullusta vuodesta 1968 oli muutama virhe. Päivän sana kirkon sanomasta kertomisessa on kontekstuaalisuus eli sanoman sovittaminen kulloiseenkin aikaan ja paikaan. Enää ei yksisuuntaisesti tiedoteta vaan viestitään vuorovaikutteisesti. Fennoscandian Resourcesille myönnettiin malminetsintälupa vuonna 2016. – Viestintä on monimuotoistunut, ja on entistä haastavampaa pysyä mukana, kun resurssit eivät ole samassa tahdissa lisääntyneet. Tarvitsemme työtapoja, joilla kaikki seurakunnissa pelaamme samaan maaliin. Kirkon tiedotuskeskuskin on nykyiseltä nimeltään Kirkon viestintä. FELM-keskus tarjoaa majoituksen ja mielekkään tehtävän. Pilottihankkeen tavoitteena on tutustuttaa seurakuntien työntekijöitä Lähetysseuran kenttätyöhön. Viime viikolla Oulussa juhlittiin kirkon viestintäväen säännöllisten kokoontumisten 50-vuotisjuhlaa. Maailma ei ole rakentunut enää kristillisen keskuksen mukaan. – Monille valaistuminen on tutumpi käsite kuin vanhurskauttaminen, Komulainen sanoi. Siinä on kyse Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen lukusalin muutosta Snellmaninkadulta omaan ”anekaupalla” hankittuun uuteen huoneistoon Lönnrotinkadulla. Helsinkiläiset papit töihin Jerusalemiin Helsingin seurakuntien virassa olevat papit voivat nyt hakeutua kuukaudeksi töihin Suomen Lähetysseuran FELM-keskukseen Jerusalemiin. – Viestinnän suurin este onkin nähdä viestintä erillisenä. Jari Jolkkosen ja Seppo Häkkisen mukaan hankkeen ympäristövaikutuksista tarvitaan lisää selvitystä. Raportti antaa ison kuvan kirkon globaalista tilanteesta ja ymmärryksen siitä, että kirkon sanoman on otettava huomioon kohdentaminen ja osayleisöt. – Sami Kallioinen Piispat huolissaan kaivoshankkeesta Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo sekä luterilaisen kirkon piispat Jari Jolkkonen ja Seppo Häkkinen ovat huolissaan Heinävedelle suunnitellusta grafiittikaivoksesta. Jumala on jo kaduilla, lähiöpubeissa, kauppakeskuksissa ja takapihoilla
Viestinnän maailmassa ei ole yhtä kulttuuria ja tapaa, joka sopii kaikille. Ymmärrys tähän on lähtenyt Jäsen360-segmentointityökalusta, Kallionen sanoo. – On tärkeä innostaa ihmisiä vaaleihin, sillä kyse on heidän lähipalveluistaan, esimerkiksi siitä, halutaanko panostaa lapsityöhön vai johonkin muuhun, Blom sanoo. Kallioinen sanoo myös, että perinteisellä seurakuntalehdellä on Tampereella edelleen paikkansa, mutta se ei voi olla viestinnän ainoa satsaus. Tampereen neljään seurakuntaan kuuluu 147 000 jäsentä. – Uskon, että itse asiassa parhaiten viestimme, kun toimimme vahvasti arvojemme mukaan. Teoilla seurakunta lunastaa paikkansa lähiyhteisössään ja myös yhteiskunnassa laajemmin. Työntekijöitä on noin 500. Sarlin haluaa myös nostaa esiin näkökulman viestinnän ja toiminnan yhteydestä. Näkyvyys ei tule ilmaiseksi, Sarlin sanoo. Myös jäähallin mediakuutiosta on ostettu tilaa vaalimainonnalle. Kirkossa kaikkien sanomiset ovat kaikkien päänvaiva. Segmentointi tarkoittaa ihmisten kokoamista arvojensa ja kirkkosuhteensa mukaisiin kohderyhmiin. OLLi SEPPäLä KOTIMAA | 13.9.2018 5. – Ei ole vain yhtä tapaa olla Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala, kirkolliskokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen ja Oulun piispa Samuel Salmi puhuivat kirkon viestinnän 50-vuotisjuhlapäivillä. Juuri nyt lähestyvät seurakuntavaalit ovat Kouvolan viestinnässä esillä. Uskallammeko antautua vuorovaikutukseen. Kaikkia ei voi lähestyä samalla viestillä. Tällä hetkellä Espoon seurakuntien viestintä on vahvasti valjastettu seurakuntavaaleista kertomiseen Tampereen seurakuntien viestintäpäällikkö Sami Kallioinen toteaa, että haasteena on lisätä ymmärrystä viestinnän kohdentamisesta. On osattava lukea erilaisia kulttuureja, joissa ihmiset elävät. Viestin kohdentaminen on tärkeää. Viestinnässä työskentelee 11 henkilöä, joiden lisäksi on harjoittelijoita ja projektityöntekijöitä. – Miten kirkon jäsenet saavat viestin, että kirkko on olemassa, että se on heitä varten ja mitä seurakunnalla on tarjota. Espoon seurakuntien viestintäpäällikkö Urpu Sarlin. – Eri ihmisiä lähestytään eri tavoin. Seurakunnissa on oltava avoinna ihmisille ja vuorovaikutukselle. Päivien yhteinen näkemys oli, että viestintä vaatii entistä tarkempaa toimintaympäristön ja kohderyhmien tuntemusta. la seurakunta on valmis toteuttamaan näkyään. Työntekijöitä on noin 550, ja viestinnässä on seurakuntien viestijät mukaan lukien 13 henkilöä. – Isona haasteena kirkossa on oppia siihen, että erilaiset näkemykset ja painotukset kristittynä olemisesta eivät ole minulta pois. – Viestintä on yhteinen asia. Sarlin pitää viestinnän resurssia riittävänä. Kouvolan seurakuntayhtymässä on viisi seurakuntaa, joissa on yhteensä lähes 63 000 jäsentä. Tampereen seurakuntien viestintäpäällikkö Sami Kallioinen. Omintakeisena ratkaisuna on ollut seurakunnan kiinteistöpalvelun auton teippaaminen seurakuntavaalien mainoksella. Espoon seurakuntien viestintäpäällikkö Urpu Sarlinin mukaan viestinnän suurin haaste on, millä tavalla kirkko, sen sanoma ja toiminta ovat näkyvillä. Espoossa on kuusi seurakuntaa ja 168 000 kirkon jäsentä. Kunnia ja häpeä jaetaan. | Kuvat: Olli Seppälä kristitty. Kallioinen siteeraa Tampereen seurakuntien toimintamottoa: Tampereella on mahdollista olla kristitty itselleen merkityksellisellä tavalla. Olemme pitkään olleet saarnayhteisö, jossa viesti tulee ylhäältä. Työntekijöitä on 230, viestinnässä heistä on kolme. Kouvolan seurakuntien viestintäpäällikkö Laura Blom
Islamilainen kalenteri hijra seuraa kuunvaiheita. Jokainen tapaus arvioidaan erikseen, Greek Reporter kertoo. Kuukalenterissa on lyhyemmät kuukaudet kuin aurinkokalenterissa – noin 29 päivää –, mistä johtuen islamilaiset juhlapyhät liikkuvat vuosittain noin 11 päivää. Päätös tarkoittaisi sitä, että Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeus I tunnustaisi Kiovalle autonomisen aseman eli käytännössä sen eron Moskovan patriarkaatista. Tosin vuonna 2016 uskonnottomiksi itsensä määritteli hieman useampi eli 53 prosenttia. Konstantinopolin patriarkaatti sallimassa pappien uudelleen avioitumisen Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin pyhä synodi on päättänyt sallia ortodoksipapeille uudelleen avioitumisen, jos heidän vaimonsa on kuollut tai päättänyt erota. Yhä useampi ihminen Britanniassa kertoi olevansa uskonnoton. Päätöksessä on painotettu sitä, ettei toista avioliittoa sallita, jos pappi haluaa jättää vaimonsa ja avioitua jonkun toisen kanssa. Noin 33 vuodessa juhlat sattuvat kaikille vuodenajoille. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta British Social Attitudes -kyselytutkimuksesta. Määrä on laskenut 15 vuodessa huomattavasti, sillä vuonna 2002 jäseniksi heistä identifioitui 52 prosenttia. Asiasta uutisoi brittilehti The Guardian. Kiovan patriarkaatti on julistanut olevansa itsenäinen jo 1990-luvun alussa, mutta muut ortodoksikirkot eivät ole tunnustaneet sitä. Asiasta uutisoi englanninkielinen Greek Reporter, joka siteeraa Romfea. Noin 70 prosenttia heistä sanoo, ettei heillä ole uskontoa. Asiasta uutisoi Britannian yleisradioyhtiö BBC. Islamilaisen ajanlaskun katsotaan alkavan siitä, kun Muhammad pakeni Mekasta Medinaan, eli nyt on menossa vuosi 1440. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Indonesialaiset koululaiset osallistuivat tiistaina 11.9. maailmalta Kiovan patriarkaatti saamassa tunnustuksen itsenäisyydestään Ukrainan presidentti Petro Porošenko sanoo, että ortodoksikirkon johtajat ovat valmiita myöntämään autokefaalisen aseman eli itsenäisyyden Ukrainan ortodoksiselle kirkolle eli Kiovan patriarkaatille. Heistä noin 30 prosenttia kertoi pitävänsä itseään Englannin kirkon jäsenenä. Vuonna 2002 uskonnottomia oli 41 prosenttia vastaajista, viime vuonna yli puolet eli 52 prosenttia. Kalenterista katsotaan uskonnollisten juhlien ajankohdat. Vastaavasti juutalaisen kalenterin mukaan nyt on menossa vuosi 5779. islamilaisen uuden vuoden paraatiin Banda Achecissa Sumatran saarella. Eniten Englannin kirkon jäseniä oli yli 65-vuotiaissa. Toiseen kertaan avioituvan hääseremonia eroaa siten, että sen on tarkoitus olla yksinkertainen rukous lähimpien sukulaisten kanssa. | Kuva: Lehtikuva / AFP / Chaideer Mahyuddin KOTIMAA | 13.9.2018 6. Britanniassa nuoret aikuiset eivät pidä itseään kirkon jäseninä Vain kaksi prosenttia alle 24-vuotiaista briteistä pitää itseään Englannin kirkon jäseninä. gr-verkkosivustoa
| Kuva: Hazem Bader / AFP / Lehtikuva ” Israelin saartamassa Gazassa UNRWA on huolehtinut monista pakolaisten peruspalveluista kuten koulutuksesta ja terveydenhuollosta. – Tällaisella painostamisella ei saada rauhaa aikaan, Parhiala sanoo. Kotimaan haastattelema EU-virkamies kertoo ymmärtävänsä, että tukea halutaan siirtää järjestöltä valtioille, joiden alueella se toimii. Pauliina Parhialan mukaan palestiinalaishallinto on kuitenkin luvannut kattaa Yhdysvaltojen sairaaloilta leikkaaman tuen. Olisi kuitenkin hyvä, että kun tukea päätetään vähentää, se tehdään hitaasti portaittain. – He ovat todennäköisesti saaneet rahoituslupauksen toisaalta, Parhiala arvelee. Kaikki kolme ilmoittivat viime viikolla kasvattavansa omaa tukeaan. – UNRWA on joutunut irtisanomaan työvoimaa Gazassa. Yhdysvallat on ollut UNRWA:n suurin rahoittaja. Leikkausten taustalla lienee Yhdysvaltojen pyrkimys saada palestiinalaishallinto neuvottelupöytään. EU on puolestaan toivonut UNRWA:n tehostavan omaa hallintoaan jo pitkään. Sillä on valtavia kerrannaisvaikutuksia, koska palkoista ovat riippuvaisia suuret perheet. Yhdysvaltojen sairaaloille osoittama tuki on kulkenut palestiinalaishallinnon kautta, ja tuen maksu sairaaloille on ollut epävakaata. UNRWA on YK:n alainen pakolaisjärjestö, joka auttaa palestiinalaisia pakolaisia Palestiinassa, Libanonissa, Syyriassa ja Jordaniassa. Budjetit on tehty pitkälle tulevaisuuteen, ja marginaalit ovat vähäiset, sanoo Kotimaan haastattelema EU:n virkamies. | Yhdysvallat ja Lähi-itä | Y hdysvaltojen elokuun lopussa antama ilmoitus pakolaisjärjestö UNRWA:n tuen lakkauttamisesta on otettu maailmalla vastaan tyrmistyksellä. Muutokset tukiin tulisi kuitenkin tehdä hallitusti. Länsirannalla hebronin kaupungissa osoitettiin lauantaina mieltä yhdysvaltojen unrWa:lle myöntämän rahoituksen lakkauttamista vastaan. – Yhdysvaltojen päätös lisää painetta meidän kasvattaa omaa maksuosuuttamme. Luterilaisen maailmanliiton (LML) Jerusalemin-edustaja Pauliina Parhiala ei ymmärrä taktiikkaa. KOTIMAA | 13.9.2018 7. EU:n jälkeen järjestön suurimpia tukijoita ovat olleet Saksa 66 miljoonalla eurolla, Iso-Britannia 58 miljoonalla ja Ruotsi 53 miljoonalla. Israelin saartamassa Gazassa se on huolehtinut monista pakolaisten peruspalveluista kuten koulutuksesta, terveydenhuollosta, ruoka-avustusten jakamisesta ja jätehuollosta. Samaa mieltä on Suomen Lähetysseuran Lähi-idän ja Israelin aluepäällikkö Vesa Lehtelä. UNRWA:a on luonnehdittu valtioksi valtion sisällä. Summa vastaa noin kolmannesta kaikesta järjestön saamasta tuesta. Suomi tuki UNRWA:a viime vuonna reilulla neljällä miljoonalla eurolla. Viime vuonna Yhdysvallat tuki sitä noin 313 miljoonalla eurolla. Euroopan unioni on UNRWA:n toiseksi suurin rahoittaja. Esimerkiksi koulujen sulkeminen saattaa lisätä levottomuuksien riskiä. LML ylläpitää Itä-Jerusalemissa Länsirannan potilaita hoitavaa Augusta Victoria -sairaalaa, johon viimeisimmät leikkaukset vaikuttavat suoraan. Tuija PyhäranTa Leikkausten pelätään lisäävän levottomuuksia Gazassa tukipäätös | Yhdysvallat ilmoitti lopettavansa palestiinalaisia pakolaisia tukevan YK-järjestön rahoittamisen ja leikkasi Itä-Jerusalemin sairaaloilta. EU tuki järjestöä viime vuonna noin 123 miljoonalla eurolla. Aukkoa rahoituksessa tuskin saadaan täytettyä. On kuitenkin selvää, että aukkoa ei pystytä täyttämään. Viime viikonloppuna Yhdysvallat kertoi lisäksi leikkaavansa noin 21,5 miljoonaa euroa Itä-Jerusalemin sairaaloilta. Hän muistuttaa, että leikkaukset vaikuttavat paitsi esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden toimintaedellytyksiin, myös monien ihmisten toimeentuloon. – Voisi olla perusteensakin sille, että palestiinalaishallinto ottaisi vähitellen itse enemmän vastuuta
Vikström peräänkuulutti myös yhdessä toimimista, sillä silloin saamme paljon enemmän aikaan kuin uskommekaan. Mutta se, että tämä tapahtuu joskus, ei tarkoita sitä, etteikö meidän pitäisi välittää siitä, mitä ympärillämme tapahtuu nyt. Hän nosti myös puidenistutustalkoot yhtenä vaihtoehtona esiin. Ymmärrykseen tarvitaan monien eri tieteenalojen, kansalaisjärjestöjen, bisnesmaailman ja kirkon yhteistä toimintaa ja visiota. – Lisäksi kirkko voisi toimia kansainvälisenä esimerkkinä itään päin sekä olla muutenkin aktiivinen kansainvälisessä toiminnassa. Ensin meidän pitää tietää, kuka on vastustajamme. Fatalisti luottaa siihen, että mitä tahansa tulevaisuudessa tapahtuukin, niin olemme Jumalan käsissä. Saharan metsittäminen pysäyttäisi Afrikan ilmastopakolaisuuden. Kirkon ympäristöasioiden seurantaryhmän puheenjohtaja piispa Björn Vikström esitti kommenttipuheenvuoron Kulmalan alustuksesta. – Mitä meidän pitäisi tehdä, jos haluamme vaikuttaa ilmastonmuutokseen yksittäisinä kansalaisina, kristittyinä, seurakuntalaisina tai seurakuntina. Paneelissa tiedusteltiin myös sitä, millä tavalla kirkko voisi kasvattaa hiilinieluja. Suomalaiset eivät lupaile liikoja, joten yleenkirkon ympäristöpäivät | Ympäristöpäivillä kirkkoa haastettiin mukaan ilmastotalkoisiin. On kyse muutosvastaisuudesta, siitä, että henkilö ei halua ottaa tilannetta todesta. Kulmala esitti yhdeksi keinoksi sen, että kirkko pitäisi omaisuudestaan, kuten kiinteistöistään tai metsistään hyvää huolta. Niissä tilanteissa käsitellään yleensä henkilökohtaisia elämänkriisejä, eikä ihmistä välttämättä auta, jos kohtaamistilanteessa otetaan vielä ilmastonmuutos esiin. – Muutokseen on mahdollisuus, jos me vain autamme toisiamme pitämään toivoa yllä ja levitämme hyviä käytänteitä kuten, mitä ruokaa syömme, mihin kuluttamme ja niin poispäin. Yhdessä toivoa ylläpitäen saadaan paljon aikaan KOTIMAA | 13.9.2018 8. Ympäristöpäivillä järjestettiin paneelikeskustelu ilmastonmuutoksen haasteesta kirkolle. Tieteen akateemikko ja ilmastotutkija Markku Kulmala piti keskustelun alkuun alustuksen siitä, mitä ilmastonmuutos teoriassa ja käytännössä tarkoittaa, mistä se johtuu sekä mitä siitä seuraa. Hyvin usein on kyse ihmisistä, jotka eivät tahallaan halua tuhota kenenkään tulevaisuutta. Vikströmin mukaan vaarallinen puoli fatalismissa on se, jos se johtaa ajatukseen siitä, ettei tarvitse tehdä mitään. Vikström myös pohti sitä, missä määrin yhteiskunnalliset epäoikeudenmukaisuudet kuuluvat kirkon tehtävään. Kiinteistöistä ja metsistä huolehtiminen jo auttaisi asiaa. Jumalan rakkaudesta ja luottamuksesta on hyvä muistuttaa ja se voi olla kirkon panos, kun keskustellaan uhkista jotka liittyvät maapallon tulevaisuuteen. – Yksi haaste kirkon tulevaisuudesta puhuttaessa liittyy fatalismiin eli kohtalouskoon, joka uhkaa nurkan takana. Kulmala nosti alustuksessaan esiin myös ajatuksen Saharan metsittämisestä, mitä hän samalla piti suuruudenhulluna ideana. Pääsemme siihen ymmärtämällä pienten prosessien juttuja, jotka tapahtuvat millisekunneissa tai vielä pienemmässä ajassa tai molekyylitasolla. Ihmisiin pitäisi Vikströmin mukaan suhtautua kuitenkin kokonaisuuksina ilman, että heitä eriteltäisiin hengellisten, sosiaalisten tai taloudellisten ongelmien perusteella. Merien ja metsäalueiden on kummankin arvioitu sitovan ja varastoivan noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Hän kertoi keskustelleensa yhden ympäristöpäivillä olleen kirkon työntekijän kanssa ihmisten kohtaamisesta. uutiset | ilmastonmuutos | K irkon ympäristöpäiviä vietettiin tänä vuonna Messilän kartanohotellissa Hollolassa, missä paikalla oli ympäristötyöstä kiinnostuneita kirkon työntekijöitä. – Meillä on aurinko, avaruus, tulivuoret, jäätä, pilviä, merivirtoja, metsiä, päästöjä ja kaikkea muuta ja kaikki ovat liittyneinä toisiinsa. Jossain mielessä se voi olla hyvä asia. – Oikeasti toivon, että kirkko Suomessa vaikuttaa Kirkkojen maailmanneuvostoon, ekumeenisiin yhteyksiin ja kaikkiin muihin, että isotkin hankkeet lähtisivät liikkeelle. – Sekä Raamattu että luonnontiede lähtevät siitä, että elinolot tulevat joskus tulevaisuudessa muuttumaan planeetallamme niin, ettei ihmiskunta pysty täällä elämään. Me tarvitsemme kokonaisvaltaista ymmärrystä. Maailmanlaajuisesti hiilinielujen merkitys on ilmastonmuutoksen kannalta erittäin merkittävä
Nyt kirkolle olisi ympäristöasioissa hyvin oleellista se, että pidetään mitä luvataan. Markku Kulmalan mukaan on olennaista, että kiinteistöjen kunto saadaan selville. | Kuva: Pirjo Koistinen / Vastavalo KOTIMAA | 13.9.2018 9. – Kirkon ympäristödiplomi on konkreettinen työväline, jolla voidaan systemaattisemmin ohjata seurakunnan toimintaa ja sitä, millä tavalla seurakunta pitää huolta rakennuksistaan ja niiden lämmityksestä, Björn Vikström totesi. Rekisteriin kerätään automaattisesti rakennusten energiankulutustietoja, joista voidaan kartoittaa niiden hiilijalanjälkeä sekä asettaa vähennystavoitteita ja näin tavoitella hiilineutraaliutta. Moni pieni seurakunta tulee juuri ja juuri toimeen, ja isommatkin seurakunnat voivat tuntea, että juuri ja juuri jaksavat ylläpitää normaalia toimintaansa. Juuri tämä aiheuttaa muutosvastarintaa. sä pidämme sen minkä lupaamme. Se vaatii ohjeistusta, tukea ja tunnetta, että emme jätä näitä seurakuntia yksin tämän haasteen kanssa. Kulmala myös painottaa, että ihmisiltä tulisi vaatia kohtuullisesti. Merien ja metsäalueiden on kummankin arvioitu sitovan ja varastoivan noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Energiaja ilmastostrategian konkreettinen ja rohkea tavoite on, että kirkko luopuisi öljylämmittämisestä vuoteen 2025 mennessä. Strategian tavoitteena, on että kirkon keskushallinto sekä kaikki seurakunnat ovat sitoutuneita ilmastotyöhön ja että työ saa riittävät taloudelliset resurssit. Paneelikeskustelun loppuvaiheilla yleisöstä muistutettiin yksityisen rahan tarpeesta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja korostettiin kirkon yhteistyön merkitystä yritysten kanssa. Ympäristöpäivillä esiteltiin myös ensimmäinen versio kirkon uudesta energiaja ilmastostrategiasta nimellä Hiilineutraali kirkko 2030. Olemme kuitenkin ottaneet askeleita oikeaan suuntaan, Vikström sanoi. Maailmanlaajuisesti hiilinielujen merkitys on ilmastonmuutoksen kannalta erittäin merkittävä. Kulmalalle ja Vikströmille esitettiin myös väittämä siitä, ovatko kirkon tähänastiset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi olleet riittämättömiä. – Koska ilmastonmuutosta ei ole torjuttu, niin eiväthän ne sitten ole olleet riittäviä. – Meidän täytyy ottaa huomioon myös se, miten hiilineutraaleja ovat meidän investoinnit, miten hiilineutraalia on se, että rakennamme ja kunnostamme ja pysymme kohtuudessa erilaisissa asioissa. Kirkon energiaja ilmastostrategian työryhmää vetävä ilmastotutkija Laura Riuttanen kertoo, että kirkolle valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä Basis-niminen kiinteistörekisteri, johon kaikki seurakunnat kuuluvat vuoden loppuun mennessä. – Jos vaadimme ihmisiltä, että heidän täytyy olla huomenna täysin erilaisia kuin tänään, niin ei se onnistu. – Meillä on niin erikokoisia seurakuntia ja erikokoisia yhtymiä. Ari MinAdis ” Jos vaadimme ihmisiltä, että heidän täytyy olla huomenna täysin erilaisia kuin tänään, niin ei se onnistu. Yleisöpuheenvuoroissa mietittiin myös kestävää rakentamista ja seurakunnan ekologisesta rakentamisesta vastaavien henkilöiden ohjeistamista. Millä tavalla me voimme innostaa näitäkin seurakuntia mukaan talkoisiin
Ulkosuomalaisten tarpeet vaihtelevat ja muuttuvat. mAUri VihkO Kirkon ulkosuomalaistyön johtaja hAnnU SUihkOnen Suomen Merimieskirkon pääsihteeri Kirkon tulee palvella ulkosuomalaisia ” Ulkomailla asuminen on usein herkkyyskausi suhteessa kotimaan kulttuuriin, myös kirkon elämään. Yhä useammalla eläkeläisellä on mahdollisuus asua talvet etelässä, jossa arjen elinkustannukset ovat Suomen hintatasoa alhaisemmat. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. suomalaiset maailmalla | Ulkosuomalaisten palveleminen tulee nähdä osana seurakuntien perustehtävää, kirjoittavat Mauri Vihko ja Hannu Suihkonen. Jokaisen seurakunnan perustehtävänä on rakentaa ja ylläpitää yhteyttä jäseniinsä ja alueensa muihin asukkaisiin. Suomalaisten koulutustason nousu, maamme EU-jäsenyys ja globaalit työmarkkinat ovat muuttaneet maasta muuttajien profiilin. Onneksi seurakunnat toteuttavat työtä hienosti. Leirit ja retket tukevat lapsen turvallista itsenäistymistä ja omatoimisuutta. Ilmestyy joka kuukausi Kotimaa-lehden liitteenä! TeemA: Seurakuntavaalit L ähes 200 000 kirkkomme jäsentä asuu ulkomailla. Kirkon on pystyttävä liikkumaan heidän mukanaan. Suomalaisten ikärakenteesta seuraa, että talvensa etelässä viettävien eläkeläisten joukko kasvaa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Partioryhmiä oli 3 212, osallistujia vuositasolla 31 329 ja partio-ohjaajia 6 693. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Digitaalinen viestintä tarjoaa hyödyllisiä apuvälineitä voittaa pitkätkin välimatkat. Ulkomailla asuminen on usein herkkyyskausi suhteessa kotimaan kulttuuriin, myös kirkon elämään ja uskon todellisuuteen. Tehtävän hoitaminen edellyttää, että seurakunnat ja kirkolliskokous takaavat päätöksillään ulkomailla asuvien ja liikkuvien suomalaisten parissa tehtävälle kirkolliselle työlle riittävät resurssit myös tulevaisuudessa. Heidän tavoittamisensa ja tukiverkkojen rakentaminen tarvitsevat monipuolisia toimintamalleja. Kirkkomme tärkeä työ näkyy myös koululaisten arjessa. Osana tätä verkostoa Suomen Merimieskirkko vastaa toiminnasta Isossa-Britanniassa ja Benelux-maissa sekä osin myös Saksassa, Kreikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Kouluikäisille tarjotaan lisäksi leirejä, retkiä ja tapahtumia. Siksi ulkosuomalaisten palveleminen tuleekin nähdä osana jokaisen seurakunnan perustehtävää. Tähän ryhmään kuuluvat myös ne tuhannet opiskelijat, jotka suorittavat osan tai koko tutkintonsa ulkomailla. Merkitykselliset kohtaamiset ulkosuomalaisseurakunnissa ovatkin kirkolle mahdollisuus tavoittaa heitä. TULOSSA! 27.9. Heistä merkittävä osa ei ole kirkon jäseniä tai heidän suhteensa kirkkoon on löyhä. Lisäksi tuhannet opiskelijat viettävät lukukauden tai -vuoden vaihdossa, kymmenet tuhannet eläkeläiset talvensa etelän lämmössä ja sadat tuhannet suomalaiset ovat työn tai muun syyn takia liikkeellä eri puolilla maailmaa. Työtä tehdään verkostossa yhdessä sisarkirkkojen, ekumeenisten kumppaneiden ja erilaisten yhdistysten, kuten kirkkomme lähetysjärjestöjen kanssa. Moni ei lähde pysyvästi, mutta lähtee usein uudelleen johonkin toiseen maahan työn ja uramahdollisuuksien perässä. Varhaisnuorten toiminta on äärimmäisen tärkeää. Piispa Seppo Häkkinen otti Kotimaassa (6.9.) kantaa poikatyön puolesta, kun uranuurtaja Pentti Tapion syntymästä tuli hiljattain 100 vuotta. Ikäkaudelle ominainen toiminnallisuus ja kristillisen Koululaiset kirkossa 100 vuotta KOTIMAA | 13.9.2018 10. Kyse ei ole pelkästään varakkaista ihmisistä. Kannanotto on ajankohtainen ja tarpeellinen. Lähtijät ovat nykyisin enimmäkseen korkeasti koulutettuja ja kielitaitoisia. Kirkon ulkosuomalaistyö palvelee maailmalla asuvia ja liikkuvia suomalaisia kaikilla mantereilla. Vuonna 2016 7–14-vuotiaiden varhaisnuorten ryhmiä oli valtakunnallisesti 3 620, osallistujia 42 916 ja vapaaehtoisia ryhmänohjaajia 5 858. Monille ensimmäiset kokemukset vastuutehtävistä liittyvät esimerkiksi kerhonohjaajana toimimiseen. Kirkon työ on kuitenkin vahvimmillaan läsnäolossa ja ihmisen kohtaamisessa. Yli 90 prosenttia kouluista tekee yhteistyötä seurakunnan kanssa. Erityisen tärkeää tämän tiedostaminen on nuorten, 20–40-vuotiaiden lähtijöiden kohdalla. Suuri osa tämän päivän ulkosuomalaisista ei lähde pysyvästi
Onko ruumiin koko ihmisarvon mitta. Kuinka monta kuukautta vanha muuttuu solumöykystä ihmiseksi. Mutta noiden kaikkien hienojen arvojen keskellä on yksi musta piste, jota minä en kerta kaikkiaan ole koskaan voinut ymmärtää: Miksi kaikki ihmisoikeudet puuttuvat niiltä kaikkein pienimmiltä ja heikoimmilta, jotka eivät mitenkään voi itseään puolustaa eli syntymättömiltä lapsilta. Tällä miehellä oli ruusu kädessään. Joku sanoikin, että lapsen vaarallisin paikka on oman äidin kohtu. Ei tainnut hänkään ymmärtää. Pipliaseurassakin myönnetään, ettei uuteen Kirkkoraamattuun ole varaa. Kuulun kirkon jäsenten enemmistöön, joka arvostaa kristinuskon eettisiä tavoitteita ja kirkon parhaita perinteitä sitoutumatta sen dogmeihin. Raamattu ja virsikirja voidaan puolestani uudistaa vaikka vuosittain, kunhan sitä ei tehdä rahoillani. Alan tutkijoiden luulisin puolestaan käyttävän alkukielisiä versioita, jolleivät nimenomaan tutki eri käännöksiä. Joka vuosi Suomessa noin 10 000 lasta menettää mahdollisuuden elää. Me korostamme syrjimättömyyttä, tasa-arvoa ja monia muita tärkeitä asioita. Ensimmäisenä lahjana lanseeraamme tammikuussa 2019 kouluikäisten uuden digimedian, Youtubessa pyörivän viikoittaisen iltapäivälähetyksen. Etsin käsiini tuon vanhan miehen ja kiitin häntä siitä, että minäkin saan elää!” Me kaikki kuulijat olimme hiljaa, eikä salissa ollut varmaan yhtä ainoaa kuivaa silmää. Tiedän, että jos aborttiin liittyen edustaa väärää mielipidettä tai kysyy vääriä kysymyksiä, saa leiman otsaansa tai suoraan turpiinsa, sillä Suomessa näyttää tänään olevan tästä asiasta vain yksi ainoa totuus tai sallittu mielipide. Sen on saanut kokea viime aikoina myös ulkoministeri Timo Soini. Minusta se on humaanin ja sivistyneen yhteiskunnan pimeä puoli. Heinäkuussa kokoonnumme Partaharjun perinteiselle suurleirille, jonne odotamme noin 2 000 lasta ja nuorta niin Suomesta kuin ulkomailta. Jyrki Vesikansa Fil. Passiivinen enemmistöhän kirkkoa ylläpitää. Kirkollisia vaikuttajia he ovat epäilemättä olleet. Aiemmin oli hyvä mennä joskus hiljentymään jumalanpalvelukseen. Saarnat saattoivat olla hyviä, samoin kuoroja urkumusiikki. Pekka simOJOki Kirjoittaja on muusikko, sanoittaja, sovittaja ja säveltäjä. Jos näin ei ole, niin voisiko joku kertoa, miksi ei! Psalminkirjoittaja kirjoittaa: ”Sinä tunsit minut jo idullani…” Hän ei tarkentanut, kuinka monta viikkoa vanha se itu on. Ensi vuonna voimme siis juhlia sekä tyttöettä poikatyön yhteistä vuosisataa. lis., Helsinki Vielä kirkon myllerryksestä identiteetin sisäistäminen kokonaisvaltaisesti yhdistyvät seurakuntien hyvässä työssä, jota Nuori kirkko järjestönä pyrkii tukemaan. Pipliaseurassa ilmeisesti kuvitellaan, että kun Raamatusta poistetaan maataloudellinen ynnä muu sellainen sanasto, nuoriso ryntää lukemaan sitä päivittäin. Yleissivistykseen kuuluu Raamatun ydinsisällön tunteminen. Totta kai ymmärrän tilanteet, jolloin äidin henki on vaarassa tai kun on tapahtunut raiskaus, ei niissä paljon vaihtoehtoja ole. KOTIMAA | 13.9.2018 11. Tervetuloa juhlimaan yhdessä 100-vuotiasta ilon taivalta! sami OJala Toiminnanjohtaja Nuori kirkko ry ” Joka vuosi Suomessa noin 10 000 lasta menettää mahdollisuuden elää. Kirkon myllertämisestä yleensä ja raamatunkäännöshankkeesta erityisesti on virinnyt keskustelua ( Kotimaa 16.8. Onko itua. Haluan kaiken uhalla kuitenkin kysyä yhden väärän kysymyksen. Ensi vuonna on näiden lasten, nuorten ja heidän kanssaan toimivien kirkon työntekijöiden 100-vuotisjuhla. Olennaista ei kuitenkaan ole uudistajien asema lyriikan parnassolla, vaan se, että kirkolliskokous antoi heidän toteuttaa hybristään. Kohta kuulimme, mistä oli kyse: ”Tässä on se lääkäri, joka kehotti äitiäni vielä harkitsemaan, onko abortti ainoa mahdollisuus. Se oli syy, miksi äitini päätti lopulta pitää lapsen. Ainakin minulle Raamattu on Kalevalaan tai vaikkapa Kansallisbiografiaan rinnastuva hakuteos, jota käytän tarvittaessa. Sitä onkin havainnollistettu monin tavoin. Uudistusten jälkeen seremoniat ovat vieraita ja virsien sanatkin peukaloituja. Totta kai Raamatusta voi tehdä verkkoversioita. Ymmärrän senkin, että naisella on oikeus päättää ruumistaan, tietenkin on, mutta onko kellään oikeus päättää toisen ihmisen ruumiista. Ehtoollinen oli ennen harvinainen juhlahetki – nyt se katkaisee rutiinina tilaisuuden jännitteen toisten jonottaessa kuin kaupan kassalla, toisten kuluttaessa jouten aikaansa. Kai minä sitten olen konservatiivi tiukkapipo tai muuten typerä, mutta en vaan ymmärrä! Selittäkää nyt viisaat ihmiset, mistä ne ihmisoikeudet alkavat!. Suurleirille ja median tekoon kutsumme mukaan seurakuntia ympäri Suomen. Vuonna 1919 perustettiin sekä Suomen Nuorten Kristillisen Liiton Tytöt ja NMKY:n Poikien liitto. S e kaveri näytti yleisölle valokuvaa, jossa hän seisoi jonkun vanhan miehen vierellä. Sukupuolten vastakkainasettelun sijaan voimmekin nostaa esiin sitä tärkeää työtä, mitä kouluikäisten lasten ja nuorten parissa teemme. Ihmisen taimi ei kohtuun ilmesty tyhjästä tai sattumalta, hän ei ole syöpä eikä sairaus. Me elämme aikaa, joka puhuu yhdenvertaisuudesta, ihmisoikeuksista ja oikeudenmukaisuudesta. Hänen ruumiinsa on hänen ruumiinsa ja hänen elämänsä on yhtä ainutlaatuinen kuin jokaisen meistä. En unohda sitä hetkeä koskaan. ja 30.8.). Pirjo Lyytikäinen 2004) Paavo Haavikon, Kirsi Kunnaksen, Eeva-Liisa Mannerin, Aila Meriluodon, Lassi Nummen, Mirkka Rekolan, Pentti Saarikosken, Sirkka Turkan, Aale Tynnin tai Marja-Liisa Vartion rinnalla. Uusi tubekanava jatkaa Joka Poika -lehden kunniakasta perintöä tämän hetken lasten ja nuorten mediaympäristössä. Virsikirjan uudistajien nimiä ei ole Suomen kulttuurihistorian elämäkertatai lyriikkaosassa (prof
Ruokatauolla tutustuttiin ja nautittiin broilerikiusausta kaali-puolukkasalaatin kera. Teemu Havia pääsi panssarivaunun kyytiin. Kokemusta muistellaan varmasti vielä pitkään Orimattilassa, Tapolan kyläyhteisön Väinälän talossa, missä Havia kämppäkavereineen asuu. Paikallisen koripalloseuran Kouvojen esittelypisteelle kertyi jonoa. KOTIMAA | 13.9.2018 12 reportaasi. Kouvolalainen Taru Nikkilä taitaa tehdä korin. Jari Nordström (vas.) tuli Kouvolaan Helsingistä ja Kari Koitala Jyväskylästä
Kun Kouvolan seurakuntayhtymän kehitysvammaistyön pastori Tero Kajander toivottaa vieraat tervetulleiksi eksoottiseen Kouvolaan, on tunnelma jo lähes katossa. os niin sanottu normaali ihminen on siihen valmis, tarjoaa kohtaaminen kehitysvammaisen ihmisen kanssa ainutlaatuisen tilaisuuden tutkailla omia asenteitaan. Yhteisöllisyys on ylikulunut ja lievä sana kuvailemaan tunnelmaa Kouvolan keskuskirkossa, jonka kaikille avoimeen messuun sunnuntaina kokoontuu kuutisensataa osallistujaa. Sellaisia tehtiin kaikkiaan 800, muun muassa kehitysvammaisten kerhoissa ja työtoimintakeskuksissa ympäri Kymenlaaksoa ja Etelä-Karjalaa. Erityistä huolenpitoa tarvitsevien ihmisten Tapolan kyläyhteisössä asuu myös Sami Tamminen, joka ei ole ensikertalainen kirkkopyhässä. Tykitys alkaa heti keskuskirkon pihalla ennen messua: – Kukas sinä olet. Kirkkopyhä on osa evankelis-luterilaisen kirkon Saavutettavuus-kokonaisuutta, jolla halutaan huomioida kirkon toiminnassa tasapuolisesti kaikki seurakuntalaiset. Siihen ei Kehitysvammaisten kirkkopyhä anna mahdollisuutta, kun kohtaamisissa mennään suoraan asiaan. Kirkkopyhään lähdetään yleensä isolla porukalla, johon kuuluu myös henkilökohtaisia avustajia ja omaisia. Keskuskirkon ympäristöön ovat levittäytySuojamuurit murenevat pala kerrallaan Puolustusmuureja murtui ja tunteita tulvi, kun Kouvolassa vietettiin syyskuun toisena sunnuntaina Kehitysvammaisten valtakunnallista kirkkopyhää. Tapahtuman tunnus, Elina Fantan suunnittelema palapeliristi osoittautuu käyttökelpoiseksi symboliksi kuvaamaan sekä kehitysvammaisten ihmisten osuutta yhteiskunnassamme ja kirkossamme että kirkkopyhän järjestelyjä lukuisten yhteistyökumppanien tuella. Tervetuloa meille Tapolaan, toivottaa Risto Rautiainen, kun olemme kirkonpenkissä hetken tarinoineet hänen Norjan-matkastaan. Tähän johtoajatukseen törmää sunnuntaina yhtenään ja monissa muodoissa. Monipuolisuus on hyvä suositus, ulottuuhan lähes 500:n juhlaan ilmoittautuneen osallistujan ikähaitari 15:stä 80:een. Oletpas ihana, onpas nätti mekko ja kauniita kukkia. Sen aikana osoitekirjaan ilmestyi 15 uutta nimeä, joille kaikille pitäisi lähettää postikortti. Messun liturgina ja koko kirkkopyhän juontajana toimivan kouvolalaispapin luetellessa päivän ohjelmaa, kirkkokansan keskuudessa syntyy tuon tuosta niin kohahduksia, kommentteja kuin spontaaneja aplodejakin. Kun Kouvolan seurakuntayhtymän järjestäjävastuu varmistui, alkoivat palaset loksahdella kohdilleen, ja teemaksi päätettiin ”Palasena seurakuntaa”. Mitä teet. Naantalissa 39 vuotta sitten syntynyt Tamminen aikoo ensi vuonna viettää pyöreitä vuosiaan Tapolan juhlasalissa. Hyvä uutinen on, että ruokatauolla päästään taas ulos ihastelemaan yhteistyökumppanien osastoja, joista ylivoimaisesti suosituimmaksi osoittautuu Karjalan prikaati panssarivaunukyyteineen. Sisätiloihin on silti syytä mennä, ja sinne kirkkokansaa vetää järjestäjien lupaama monipuolinen ohjelma kaikille aisteille. Puheenaiheitakaan ei juuri tarvitse keksiä, vaikka säästäkin tulee turistua, kun se kerta kaikkiaan on niin hieno. Ne kruunaavat tämänkin tilaisuuden. Suhteet yläkertaan taitavat olla kunnossa, vitsaillaan kouvolalaisten järjestäjäporukoissa. Se vie aikaa, mutta tuo myös suuresti iloa, herrasmies huomauttaa. Kaikille osallistujille jaettavassa kassissa on myös pahvinen palapeliristi. Eikä Kouvolassa, Suomen suurimman varuskunnan Vekaranjärven kaupungissa, voi järjestää kunnon tapahtumaa ilman Sotilaskotisisarien munkkikahveja. Vuosittain järjestettävä kirkkopyhä tarjoaa osallistujille tilaisuuden tavata vanhoja tuttuja ja luoda uusia tuttavuuksia, joista usein syntyy elinikäisiä ystävyyksiä. Ajelulle pitää jonottaa tovi jos toinenkin. » KOTIMAA | 13.9.2018 13. Kutsuvieraiksi hän on kaavaillut sukulaisia ja ystäviä. TeksTi | Hannele niemi – kuvaT | Jukka GransTröm ” Tervetuloa meille Tapolaan, toivottaa Risto Rautiainen, kun olemme kirkonpenkissä hetken tarinoineet hänen Norjan-matkastaan. neet toimintaansa esittelemään niin Partiolippukunta Valkealan Kolmisoihtu kuin Kouvolan koripalloseura Kouvotkin. Olihan se vitsi. Hän käy myös jumalanpalveluksissa, vaikka niitä useammin ehkä tulee kuunneltua radiosta. Joskus kulissien ylläpito ja oman sisimmän suojaus ovat niin tärkeitä, että on helpompi välttää ylipäätään kosketusta erilaisuuden kanssa. Mistä tulet. Rautiaisen kanssa Kouvolaan tuli Orimattilan Niinikoskelta täysi bussilastillinen vieraita
” Jumalan mitta on syli, johon jokainen ihminen mahtuu. Siihen päästään soveltuvuustestien kautta. Kajanderin tulevaisuuden suunnitelmissa siintääkin viittomakielen opiskelu ja työnohjaajakoulutus. – Pyhtäältä Parikkalaan, Iitistä Virolahdelle, hän listaa. Ehkä pelosta, että itsestäkin löytyisi jotain erilaisuutta. Jokaiselle palalle löytyy paikkansa, ja kun yksikin pala puuttuu, on kokonaisuus vajavainen. – On etuoikeutettua ja hienoa päästä mukaan aitojen ja rehellisten ihmisten yhteisöön ja ilmapiiriin. – Ketään ei voi pakottaa, Kajander muistuttaa. Virkaa hän kuvaa sipulimaiseksi: päällekkäisiä kuoria on paljon. Siihen tarvitaan sekä rehellisyyttä että armoa. – Kehitysvammaisuus ei vielä kerro ihmisestä juuri mitään. Kehitysvammaisten ihmisten pappi on myös työpaikkapappi kehitysvammaisten kanssa työskenteleville. Niin myös kehitysvammaistyön pastori Tero Kajanderille, vaikka tällä kertaa järjestelyvastuu painoikin kouvolalaista koko kuluneen vuoden. Reilut kuusi vuotta sitten kehitysvammaistyön pastorin virassa aloittaneen Kajanderin vastuualue ulottuu reippaasti Kouvolan seurakuntayhtymän rajojen ulkopuolelle. – Tärkeintä kai olisi, että itse kukin pystyisi hyväksymään itsensä hyvine ja huonoine puolineen. Me kaikki olemme yksilöitä. – Huumorin avulla voi käsitellä vammoja ja sairauksiakin, mutta toisten uskontoa ja Jumalaa en lähtisi pilkkaamaan. – Seppo Häkkinen Pekka Laukkarisella ja Matti Laitisella oli yleisöön liikuttava vaikutus. – Tässä työssä ehkä keskeisintä on kyky kohdata erilaisia ihmisiä ja työskennellä heidän kanssaan, niin kodeissa kuin laitoksissakin. KOTIMAA | 13.9.2018 14 reportaasi. Keskuskirkossa messun ja ruokatauon jälkeen jatkuneessa pääjuhlassa Kajander muistuttaa kehitysvammaistyön pastorin viran juuri saavuttaneen 40 vuoden kypsän iän. Asenteet ovat hänen mielestään muuttuneet merkittävästi parempaan suuntaan, mutta yhä valitettavan usein kehitysvammaisista ihmisistä puhutaan kuin yhdestä samankaltaisten joukosta. Lisäksi täytyy vielä pystyä kuvailemaan asioita jotenkin muuten kuin sanoilla. Niitä hän on heittänyt myös kehitysvammaisten ihmisten tilaisuuksissa, joissa kuulemma puree erityisesti visuaalinen huumori. – Virka on vanhempi kuin minä. – On hienoa, että kirkko on halunnut panostaa näin pitkään kehitysvammaistyöhön, Kajander kiittää. Tosin saatan nyt näyttää vanhemmalta, kun en järjestelykiireiden takia ole ehtinyt ajaa partaani vuoteen, naurattaa yleisöä pastori, joka sivutoimenaan tekee stand up -keikkoja. Tunne vain vahvistui koulutuksessa, joka jokaisen virkaan hakevan pitää käydä. Syli on sana, jota Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen käyttää pääjuhlapuheessaan usein, muun muassa kuvaamaan jumalasuhdetta ja ihmisten suhdetta toisiinsa. Kirkkopyhä on monelle syksyn kohokohta. Sunnuntaina siis juhlittiin myös pyöreitä vuosia. Koko Suomessa toimii 20 kehitysvammaistyön pastoria, kaikilla Kajanderin tavoin laajat vastuualueet. Uskon löytäneeni oikean paikkani, pohtii Tero Kajander. Niin sanotuista normaaleista ihmisistä kaikki eivät tahdo tutustua erinäköisiin ja erilaisen oloisiin ihmisiin. Ristin viesti on, että palapelipalojen tavoin kaikki ihmisetkin ovat erilaisia, mutta yhtä tärkeitä ja arvokkaita osasia kokonaisuudessa. – Työ pitää tekijänsä koko ajan evankeliumin ytimessä
Kiitos voisikin olla koko kirkkopyhäteema, kun Kouvolaan tulleita kuuntelee. Piispa Häkkinen muistuttaa sylistä myös suomalaisena parin metrin pituusmittana, joka samalla on rakkauden mitta. Sanat heijastetaan suurin tekstein seinälle ja tulkataan viittomakielelle. – Taivaan Isä tietää, mitä me ihmiset tarvitsemme ja pitää meistä huolen. Kun pastorijuontaja Kajander pääjuhlan aluksi tiedustelee, onko ollut hyvä päivä, oletteko saaneet syödäksenne ja nähneet armeijan miehiä, nousevat lähes kaikki kädet. Kirkon seinälle heijastuu Häkkiselle tärkeä kuva Vaalijalan silloisesta keskuslaitoksesta. Se on jokaisen kristityn ja kirkon yhteinen tehtävä. Kouvolasta kirkkopyhäristi lähtee kohti Rovaniemeä, missä Kehitysvammaisten valtakunnallinen juhla järjestetään ensi vuonna. alk. Kuusituntisen kirkkopyhän päätteeksi korviin jäävät soimaan Jäähyväiset-laulun sanat: ”Turvallista matkaa aalloilla elämän, kanssa hyvän ystävän …” Kun kello käy iltapäivällä neljää, tungeksii keskuskirkon ovella jo hiukan väsyneiden, mutta onnellisten juhlijoiden joukko. 1.435,ANDALUSIA 22.-30.12. alk. – Anja Vironen on äitini, jonka elämäntehtävä oli kehitysvammaisten parissa. ja 27.12.-3.1. Jo aiemmin saarnassaan piispa mainitsee kehitysvammaiset ihmiset oiviksi opettajiksi siinä, miten luottaa aidosti ja vilpittömästi Jumalaan. hinnat 8,28 snt/min (+alv 24 %). Omat huolemme paitsi vievät voimia, ovat usein myös aivan turhia. auta, polvistuu pelle rukoukseen. – Yhteisenä tavoitteenamme ihmisten yhdenvertaisuus. alk. – Jumalan mitta on syli, johon jokainen ihminen mahtuu. Vielä hetken kirkon seinällä viipyy kouvolalaisen Jani Mäkelän tuhansista ja taas tuhansista lasihelmistä kirjailema ristipistotyö, jossa lukee: Olet tärkeä. Huonommaksi ei jää Kouvolan teatterin näyttelijä Sami Kosola, jonka hellyttävä pelle jäljittää kadonnutta sydämenpalaa pitkin kirkkoa. Kohta jo alttarille laskeutuu lähes ihmisen kokoinen sydän, josta löytyy paikka myös surukasvoiselle miehelle pienempine sydämineen. Helsinkiläinen Jari Nordström iloitsee siitä, että kehitysvammaisille ihmisille järjestetään vuosittain kirkkopyhän kaltaisia hyviä tapahtumia. Siunaa koko maailmaa, siunaa koko maailmaa.” Kouvolassa kasvaneen Laukkarisen laululeikit tempaavat yleisön mukaan niin, että koko keskuskirkko on yhtä aaltoilevaa käsimerta. Virsiäkin veisataan täysin rinnoin yhdessä, gospelmaisesti elehtien. ” Pappi antoi meille marjaviiniä, niin raikasta ja tanniinista. Mulkoileva talitintti ja muita juttuja on yhdessä äidin, Marjatta Pasasen kanssa tehty kokoelma oivalluksia eri elämänaloilta. Olo kirkastui ihan hetkessä.” Samaa voinee sanoa ruokaja ohjelmatauon vaikutuksesta, vaikka monella on selviä vaikeuksia siirtyä sisätiloihin kesän ehkä viimeisistä helleauringon säteistä. KOTIMAAN LUKIJOILLE Matka agentit Suomalainen matkanjärjestäjä Opastetut matkat sis. – Jos joku on tänään huolia vailla, ei pidä huolestuman, piispa muistuttaa. Päätösvirsi 501 kolahtaa juhlaesiintyjiksi saatuihin Pekka Laukkariseen ja Matti Laitiseen niin, että supersuosittu duo toistaa sen vielä omassakin osuudessaan. MEILTÄ MYÖS LIITTYMÄLENNOT/JUNALIPUT! WIEN JA BRATISLAVA 23.-25.11. Kun yleisön tuki ja saippuakuplatkaan eivät KOTIMAA | 13.9.2018 15. 385,BUDAPEST 22.-26.12. Jyväskyläläinen kehitysvammaistyön pastori Maarit Nuopponen kehaisee ruokateltassa ohi mennessään Jari Nordströmin taltioineen ansiokkaasti Hankasalmella vuoden 2009 kirkkopyhän. 1.695,Paras valikoima joulun ajan elämyksiä! HELSINKI • JOENSUU • PORVOO • TURKU www.matka-agentit.fi Varaa matkasi 24 H Vapaa-ajan matkat puh. 1.055,PRAHA 23.-26.12. Ryhmäkodissa asuva Nordström harrastaa valoja videokuvauksen ohella monenlaista kirkollista toimintaa, seurakuntailtoja sekä retkiä, ja odottaa perinteistä joulumessua Paavalinkirkossa. – Vaan olla iloinen ja kiittää siitä hyvää Jumalaa. 695,ROOMA 5.-8.12. ”Kuule Isä taivaan, pyyntö tää. 980,RIIKA 22.-26.12. Auta, ettei kukaan yksin jää. Olo kirkastui ihan hetkessä. Suurinta osaa odottaa vielä kotimatka, joka pisimmillään yltänee Porin ja Keski-Suomen korkeuksille. Kirkkopyhässä lauletaan paljon, myös räppiä Kuusaan Bändin keikalla. Häneltä opin, että tärkeintä on pitää huolta erityisesti heistä, jotka tarvitsevat eniten apua. 895,TENERIFFA – esteettömästi 25.12.-6.1. Katso, Isä, lasta kärsivää. Olet Jumalalle äärettömän rakas, et itsesi ja ansioittesi, et edes uskosi vuoksi, vaan Jeesuksen Kristuksen tähden. Kappaleessa Uskonasioita Ilona pohtii ehtoollista: ”Pappi antoi meille marjaviiniä, niin raikasta ja tanniinista. 010 321 2800 Puh. Kuvassa Anja Vironen pitää sylissään laitokseen 50-luvun alussa tullutta pikkutyttöä. Välitä lähimmäisestäsi! Kirkkopyhäponnistuksesta kunnialla selvinneillä järjestäjillä on edessään tovi sulattelua, ja kohtapuolin vastuunvaihto. 725,PEKING JA KIINAN MUURI 20.-27.12. Niin ikään ruokateltassa tapaamme juuri nelikymppisiään juhlineen kouvolalaisen Ilona Pasasen, jolta viime vuonna ilmestyi jo kolmas kirja. alk. Lahjakassiprojektista Kouvolan kirkkopyhässä vastannut Kuusankosken diakoni Maria Korpi on yhtä hymyä: – Hyvin meni! Sääkin suosi. – Ilona Pasanen Seurakuntayhtymän kehitysvammatyön vastuuryhmän puheenjohtaja Hannele Viljakainen toivoo puheessaan, että kirkkopyhän jälkeenkin vieraat vielä muistaisivat Kouvolasta sen, että meille kaikille on annettu elämänlahja, ja olemme kaikki Jumalan suojeluksessa. kuljetukset H:gistä, majoitus, ohjelman mukaiset ateriat, retket jne. Se kertoo, miten meidän tulee suhtautua toisiimme
”Minusta näyttää, etteivät ne kirkkorakennukset, joita ympärillemme pystytetään, ole tarkoitettuja Nasaretin Jeesukselle, vaan ahneelle ja vallanhimoiselle epäjumalalle”, Eskola ruoski. –Antti Eskola TeksTi | Janne Villa – kuViTus | PäiVi karJalainen Punainen professori palasi isien uskoon KOTIMAA | 13.9.2018 16. Kun kulttuuriradikaalit kyseenalaistivat vanhat arvot, kirkko sai edustaa yhtä isäkapinan kohdetta. Olisiko Jumalasta hyväksyvästi puhuva yhteiskuntatieteilijä enää tieteellisesti vakuuttava. Kristinusko osoittautui hänelle haastavaksi aiheeksi. Maanlaajuista huomiota Tampereen yliopiston teräväkielinen ja poleeminen ”punainen professori” sai vasemmistoradikalismin vuosina 1960ja 1970-luvuilla. Tällöin Jeesus sovitettiin toisinaan romanttisen vallankumoukselliseen viittaan. Eskolalla oli ”hurja kaipuu uskonnolliseen yh” Minusta näyttää, etteivät ne kirkkorakennukset, joita ympärillemme pystytetään, ole tarkoitettuja Nasaretin Jeesukselle, vaan ahneelle ja vallanhimoiselle epäjumalalle. Hämäläisen pientilan kasvattia kiinnosti tutkia yhteyttä oman lapsuuden sielunmaiseman ja luterilaisuuden välillä. Kotimaassa Eskola paljasti vuonna 1998 kirjoittavansa kirjaa uskonnosta. Hänen sosiaalipsykologiaa ja sosiologian tutkimusmenetelmiä käsittelevät teoksensa olivat alan perusteoksia. Eläkevuosinaan hän heittäytyi hengelliseksi etsijäksi. Hän kertoi Etsijässä vuonna 1993 Jeesuksen olleen kritiikkinsä mallina ja tavoitteenaan temppelin puhdistaminen rahanvaihtajista tyyliin ”te kyykäärmeitten sikiöt”. Tuolloin perin patriarkaalinen instituutio sopikin siihen rooliin. Kirkkoja uskontokriittinen kommunisti oli porvarien painajainen. Tämä selvisi haastatellessani Eskolaa, kun Uskon tunnustelua -kirja (1999) teki tuloaan. Lukijakuntaan kuuluneet lukuisat perinteisten arvojen – kodin, uskonnon ja isänmaan – puolustajat eivät olisi raapustaneet Ystäväni-kirjaan ensimmäisenä Eskolan nimeä. essee Sosiaalipsykologian professori Antti Eskola kuoli viime viikolla 84-vuotiaana kotonaan Tampereella. Antti Eskola ”kunnioitti” Etsijä-lehdessä (1969) Jeesusta kutsumalla häntä ”Jumalan pojaksi ja hyväksi bolshevikiksi, joka ei ollut taantumuksellinen”. A ntti Eskola oli 1960-luvulta lähtien maamme tunnetuimpia yhteiskuntatieteilijöitä. Luterilainen kirkko edusti monille Eskolan ikäpolven akateemisille vasemmistoradikaaleille taantumuksen linnaketta, välttämättömien uudistusten vastustajaa. Moni kirkkokriitikko saattoi silti kantaa yhä sisällään isiensä ja äitiensä uskoa. Vielä kirjassaan Vanhuus (2016) professori määritteli olevansa ”vasemmistolainen vanhus”. Toisin kuin monet Marxista ammentaneet ikäja aatetoverinsa Eskola ei kuitenkaan kääntänyt takkiaan, kun poliittiset tuulet kääntyivät. Professorilla oli ”pelko tieteen ajatuspoliiseja kohtaan”. Jälkikäteen Eskola itse suhtautui kriittisesti ”räyhähengen” rooliinsa etenkin 1970-luvun väittelyissä, joista hän kyllä kovin nautti. ”Porvarien valkoisen kirkon” katsottiin olevan kapitalistisen järjestelmän tukipylväs. Hän luonnehti olevansa hankala ihminen, joka loukkasi helposti ystäviäänkin. Eskola myönsi, että Jeesuksen sotkeminen politiikkaan oli teennäistä. Kapitalismin kriitikko loppuun asti. Eskola esiintyi usein Kotimaassakin
Antti Eskola teki vuosikymmenten saatossa katsomuksellisen käännöksen, jonka aikana vasemmistolaiset ihanteet, kristilliset arvot ja usko integroituivat yhteen. Uhmapäissäni ja kuin kokeeksi päätin tekeytyä uskonnottomaksi”, Eskola tunnusti kirkkoon palattuaan. Professori on tullut hulluksi?” Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja teki pikatuomion lukematta ainoatakaan Eskolan kirjaa: ”Hörhö mikä hörhö, oli omalla alallaan kuinka ansioitunut tahansa – ei hörhö siksi, että puhuu Jumalasta, vaan siksi, että on vanhoilla päivillään päättänyt pistää aivonsa naulakkoon ja loikata tieteen ulkopuolelle.” Helsingin Sanomat suhtautui Yksinkertainen usko -kirjan (2006) arviossa yhtä nuivasti: ”Eskola hairahtuu kytkemään uskoaan liikaa kristinuskoon.” Intellektuellille tämä oli kai ajatusrikos! Kirkon sisällä Eskolan etsintäprojektia kohtaan tunnettiin ymmärrystä. Kirkko ei tuntunut enää ”porvarien kirkolta”, vaan se oli aidosti myös köyhien puolella, vastavoimana kovalle markkinataloudelle, massaviihteelle ja moraalisten arvojen rispaantumiselle. Kun yhteiskunnallisella tasolla tähdätään oikeudenmukaisuuteen, edetään myös siinä, mitä jumalasuhteessa kutsutaan vanhurskaudeksi.” Viimeisinä vuosinaan Eskola halusi vaikuttaa siihen, että Suomen henkinen rakenne kestäisi pystyssä. Hän ymmärsi, että innostusta sosiologiaan, politiikkaan ja uskonnolliseen uskoon yhdisti pyrkimys puolustaa kaikkea sellaista, mikä tekee Suomesta hyvän ja turvallisen isänmaan. Hän myönsi olevansa kristitty, mutta ikikapinallinen kielsi olevansa uskovainen. –Dylan Thomas KOTIMAA | 13.9.2018 17. Diakoniatyö ja piispojen kannanotot lämmittivät miehen mieltä. Hänet kutsuttiin körttiläisten Hengellisen Kuukauslehden ja Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnistiksi, ja viihtyipä mies herättäjäjuhlillakin. Monen vanhan vasemmistolaisen tavoin Eskolan kirkkosuhdetta lähensi kirkon yhteiskunnallinen auttamistoiminta lama-aikana. teisöön liittymiseen mutta toisaalta hurja pelko”. ”En tiedä miten opiskelijani olisivat suhtautuneet. / Raivoa, valon sammumista / vastaan raivoa.” Thomasin runo innoitti Eskolaa seikkailemaan kristinuskon maastoon. Hän koki, että ”tosiuskovaisten” mielestä hän ei usko tarpeeksi ja oikein. ”Tavallisena syntisenä minulle riittää yksinkertainen usko Jumalan armoon.” ”Tunnustuksellisena kristittynä katson kuuluvani Kristuksen seuraajiin, mutta olen kaukana ristinlippua liehuttavasta ja tunteellisia iskulauseita huutelevasta etujoukosta”, Eskola asemoi itsensä. Sympaattisen ja syvällisen yhden miehen etsintäprojektin tuloksena oli viisi rehellistä pohdiskelukirjaa. Isänmaallisena itseään pitänyt Antti Eskola toivoi, että kristinusko ja pyhän kunnioitus siirtyisivät sukupolvelta toiselle, edes tässä suomalaisen perusmiehen yksinkertaisessa, osin heikossa ja karussakin muodossa. ”On kuin liittymällä taas kirkkoon sytyttäisin kynttilän vanhempieni haudalle.” ”Keski-ikäisen miehen voimantunnossa, Marxista innostuneena ja hyvinvointivaltion kehitykseen luottaen, yritin repiä itseni irti uskonnosta. ”Ja sen selkänä on kristinusko.” Vapaa-ajattelijoiden herjojen lukeminen hävetti entistä kirkon herjaajaa. Professori ei uskaltanut puhua uskonnollisesta kiinnostuksestaan yliopistomaailmassa. Samaan aikaan kirkkokin kyllä uudistui ja muuttui monin tavoin. / Vanhuuden pitää roihuta ja riehua / kun päivä päättyy. Solidaarisuuteen, yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon sekä köyhien ja heikkojen aseman parantamiseen liittyvistä ajatuksista tuli kirkollista valtavirtaa. Pappien joukossa entinen papiston kauhu tottui sukkuloimaan sujuvasti, ja kirkollisissa miestenilloissakin hän istui. Saatuaan elämäntyönsä valmiiksi vanhuuden vaivojen jo rasittama mies löysi itselleen sopivan muistovärssyn Jesajan kirjasta: ”Kuin kutoja minä olen kiertänyt loppuun elämäni kankaan, ja nyt minut leikataan loimilangoista irti.” ” Vanhuuden pitää roihuta ja riehua / kun päivä päättyy. ”Uskosta voi saada voimaa myös taisteluun yhteiskunnallisia vääryyksiä vastaan. Eläkkeelle jäätyään Antti Eskola kirjoitti kalenterinsa alkusivulle Dylan Thomasin säkeet: ”Älä sovinnolla lähde siihen / hyvään yöhön
Nuorisopappina oli silloin herätyshenkinen ja hyvin innovatiivinen Juha Kauppinen. Kai Henttonen pitää nuorten diakoniakerhossa saatuja kokemuksia syvinä ja havaintoja tärkeinä itselleen ja toiminnalleen diakonian parissa. Nimi oli ironista huumoria, sillä tanssi oli silloin vielä kovin suuri synti monissa kristillisissä piireissä. Palattuaan hän meni Lahden ammattikorkeakouluun opettajaksi ja sieltä Diakin ensimmäiseksi diakonia alan verkostoyliopettajaksi, sittemmin lehtoriksi. Kai Henttonen esittelee ylpeänä satoaan Lahden lähellä Nastolan Villähteen kylässä. Koko kesänä ei ole tarvinnut kurpitsaa kastella. – Luin kotona yksin Raamattua. Tutkimme Raamattua keskenämme. Heitin Raamatun turhautuneena seinään monta kertaa. Koin, etten kelpaa kristittynä. Paljon virikkeitä työhönsä hän on ammentanut Saksasta. Sanoista tekoihin – arkielämän ympäristöTeksTi ja kuvaT | olli seppälä ” Heitin Raamatun turhautuneena seinään monta kertaa. syyskuuta elämäntyöstään erilaisten diakonisten hankkeiden ja innovaatioiden kehittäjänä. Henttonen sanoo löytäneensä uskon, jossa ei keskitytä omaan uskoon ja sen vahvuuteen, vaan tyydytään armoon ja siihen, että Jumala uskoo ihmiseen. Kai Henttonen palkitaan Lahdessa diakoniapäivillä 13.–15. haastattelu O ho! Lehtikompostissa kasvaa valtavan kokoisia kurpitsoja. Hän toimi sitä ennen ja sen jälkeen nuorisopappina LahdesOnnellinen mies Diakonia on ollut Kai Henttosen elämän punainen lanka. Diskolaiset osallistuivat erityisesti kolmeen toimintaan. – Perustimme raamattupiiriin, jonka nimesimme Ursukseksi (”Karhu”), koska mukana oli aluksi vain poikia. Mutta miten Henttonen löysi diakonisen kipinän. Niinpä raamattupiiriläiset perustivat nuorten diakoniakerhon, jolle he antoivat nimen Disko. Taimi kasvatti juurta alaspäin kosteutta kohti. – Tekemistä ja toimintaa. Marssimme siis diakoniatyöstä vastaavan Erkki Hokkasen luokse, ja hän oivalsi, mitä tarvitsemme. sa, myöhemmin hän työskenteli Saksassa kahteen eri otteeseen. Henttosen ollessa yhteiskunnallisen työn pappi, hän teki toimittaja Pauli Välimäen kanssa yhden ensimmäisistä, ellei peräti ensimmäisen, kirjan ekologisesta elämäntavasta ja siihen liittyvistä käytännön valinnoista. Ripari teki vaikutuksen, mutta kesti puoli vuotta ennen kuin Henttonen lähti mukaan seurakuntanuoriin. – Jos se olisi minusta tai minun uskostani kiinni, Raamattu lentäisi edelleen seinään. Kun ensin sopivasti auttaa alkuun, tapahtuu kasvua ihan omin avuin. Toisekseen autettiin eri tavoin romaniperheitä ja romanilapsia koulunkäynnissä. Ensinnäkin Lahden seudulla oli tullut aktiivisen katulähetyksen myötä uskoon kymmeniä rappioalkoholisteja. Sitten tuli syvä armon kokemus: voin palvella Jumalaa tällaisena kuin olen, vaikka en koe itseäni kaikki mitat täyttäväksi hyväksi kristityksi. Oikeastaan kurpitsat ovat oiva vertauskuva Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori Henttosen filosofialle. KOTIMAA | 13.9.2018 18. Seurakuntanuorissa 16-vuotiaana Kai Henttonen koki, että hänestä tulee pappi. Kolmantena diskolaisten toimintamuotona oli osallistuminen avustajina kehitysvammaisten leireille. Hänen teologiansa yksi perusajatus on, että Jumalalle kelpaa jokainen. Siellä syntyi ajatus, että pitäisi myös tehdä jotain. Lahden seurakunnissa Henttonen oli lopuksi vt. Tunsin itseni epätoivoiseksi. – Kaivoin keskelle kompostia kuopan, täytin sen mullalla ja kastelin huolella. Kai Henttonen vihittiin papiksi 1977. Aikaisemmin urahaaveena oli eläinlääkäri. Varmaan parikymmenkiloisia, ellei enemmän. Henttosen oma raamattukamppailu aiheutti sen, että myöhemmin opiskeluaikana raamattukiistat eivät hetkauttaneet häntä suuntaan tai toiseen. Sitten tuli syvä armon kokemus. Elettiin 1960-luvun loppua ja Kai Henttonen kävi rippikoulun Keski-Lahden seurakunnassa. Heille kerättiin vaatteita ja rahaa. Sivuilta tuli vastaan vaatimuksia, joita en täyttänyt. – Haluan olla niiden puolella, jotka kokevat, etteivät kelpaa Jumalalle. Usko ilman tekoja on kuollut. yhteiskunnallisen työn pastori, jonka jälkeen hän lähti Heidelbergiin opiskelemaan
Vuosina 2006–2010 hän oli itäisen Saksan suomalaisseurakuntien pappina. Ne ovat oiva vertauskuva Henttosen filosofialle: kun ensin sopivasti auttaa alkuun, tapahtuu kasvua ihan omin avuin. Jälkimmäisen työkauden alkaessa Henttosta haastateltiin Suomen Saksan suurlähetystön verkkosivulla. Miksi seurakunta järjestäisi tapahtumia ja odottaisi kyläläisiä omiin tilaisuuksiinsa, kun seurakunta voi olla mukana kaikessa siinä, mitä kylässä muutenkin tapahtuu. Koskaan en ole ollut puolueen jäsen, vaikka olinkin perustamassa Lahden Vihreiden yhdistystä. Henttonen sanoo, että ekologiasta ja luomisuskosta puhuminen on myös diakoniasta puhumista. Hänen opiskeluaikanaan saksa oli vielä teologian tärkein kieli. Vuosina 1982–1984 Henttonen oli Hessenin alueen suomalaisten sekä saksankielisen Königstädtenin seurakunnan pappina. – Papin elämä oli yhteistä elämää kyläyhteisön kanssa. Yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys ovat laajassa katsannossa myös diakonian ulottuvuuksia. Kirjasta otettiin seitsemän painosta, ja siitä on tehty uudistettu laitos. KOTIMAA | 13.9.2018 19. opas (SKSK-Kustannus Oy) ilmestyi 1989 ja siitä tuli myyntimenestys. – Kirjan suosio yllätti meidät täysin. Kävimme puhumassa aiheesta eri puolella Suomea ja moni ihmetteli, että kirkon piiristä tulee tällaista uutta näkökulmaa. Hän sanoi: ”Seurakuntalaisten vanheneminen sekä yhteiskunnan maallistuminen ovat yhteisiä haasteita niin suomalaisissa kuin saksalaisissakin seurakunnissa, joihin on etsittävä uusia ratkaisumalleja.” Saksassa Königstedtin seurakunnassa Henttonen oppi uuden tavan olla papin roolissa. Niinpä hän on sekä opiskellut että työskennellyt Saksassa. Viimeisin työtehtäväni Saksassa oli osallistua paikallisen kaninkasvatusja hedelmäpuuyhdis» Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori Kai Henttonen kasvattaa kotipihassaan kurpitsoja. Kai Henttonen on koulussa lukenut pitkän saksan. Ei sen puoleen, olin perustamassa 1970-luvun lopulla Lahteen myös sulkapalloseuraa, Henttonen hymähtää. – Olin kolme kautta Vihreiden mandaatilla Lahden ympäristölautakunnassa sen puheenjohtajana
– Toiminnan tulokset ovat olleet hyviä. Henttosella oli Saksassa maanantaisin vapaata, ellei silloin ollut töitä. Toiminnan tukemiseksi perustettiin yhdistys, joka työllistää nykyisin yli 300 työntekijää Saksassa. Kai Henttonen, 67 Ammatti: Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori, pappi Kotoisin: ”En mistään, sillä isäni oli upseeri. Henttonen on käynyt luennoimassa muun muassa Saksan Diakonia-akatemiassa. Savon Sanomissa oli vuonna 2014 juttu Virtasalmen toimintakeskuksesta. Mutta lukeminen on tärkeää, samoin purjehtiminen kaverin veneellä, puutarhanhoito – onko se harrastus vai elämäntapa – sekä nuorempana pyöräily, juokseminen ja sulkapallo.” Motto: Elämä on kivaa tyksen yhteiseen 75-vuotisjuhlaan. Henttoselta pyydettiin 25 vuotta sitten apua syrjäisellä paikalla sijaitsevan talon löytämiseksi Suomesta. Henttonen löysi sopivan paikan Virtasalmelta ja toiminta jatkuu siellä edelleen. Jutun yhteydessä Kai Henttonen muisteli erästä tapaushaastattelu KOTIMAA | 13.9.2018 20. Saksasta Henttonen löysi myös käsitteen diakoniatiede. Yhteydet Saksaan ovat vahvat yhä edelleen. Ideana oli luoda saksalaisille ongelmanuorille sosiaalipedagoginen ohjelma, johon kuului puolen vuoden jakso Suomessa syrjässä ja alkeellisissa oloissa. Kun lapset huomasivat tutun papin, he huusivat ”pappi, pappi” ja ryntäsivät iloissaan tämän luokse. Kuka. Henttonen oli myös ideoimassa ja perustamassa Diakonian tutkimuksen seuraa 2000-luvun alussa. Hän oli tuomassa diakonian teoreettista ajattelua jo 1990-luvun alussa myös Lahteen, ja oli siellä järjestämässä aiheeseen liittyviä kansainvälisiä konferensseja. Viime vuosina ei ole hirveästi ehtinyt harrastaa. – Tuskin Suomessa olisi noin päässyt käymään. – ”Harmi ettei nykyään juuri enää suomenneta saksankielistä kaunokirjallisuutta.” Musiikki: ”En ole musikaalinen, mutta kuuntelen kaikkea musiikkia klassisesta rokkiin. Nuorten piti ottaa vastuu omasta elämästään, hoitaa päivittäiset askareet ruokailuineen kaikkineen. Henttonen kertoo toisen esimerkin läsnäolosta. Hän oli pari vuotta sitten kävelyllä erään papin kanssa Weinheimin kylän läheisessä metsässä. Myös päivittäisiä koulutunteja korostettiin. Ihmisille oli tärkeää, että pappikin tuli paikalle. Nuoruuden elin Lahdessa.” Asuu: Lahdessa, Nastolan Villähteen kylässä Perhe: Teini-ikäinen tytär ja kaksi aikuista poikaa Viimeksi luetut kirjat: Regina Scheerin Machandel (”Kataja”) ja Robert Seethalterin Das Feld (”Kenttä”). Paikalla on kerralla 3–4 nuorta ohjaajineen. Mutta kun valtakunnallinen Diakonia-ammattikorkeakoulu myöhemmin 1996 perustettiin, näkemys tiedepohjaisesta diakonian koulutuksesta jäi vähemmälle ja sai väistyä ilmiöön perustuvan oppimisnäkemyksen tieltä. Papit ovat meillä liian etäällä. Papin ei pidä tehdä tiukkaa rajaa työn ja vapaa-ajan välille, mutta silti hänen tulee muistaa ja huolehtia, että vapaa-aikaankin on. – Nykyisin tapaa kirkon työntekijöitä, joilla on aika mekanistinen tapa vetää raja työn ja vapaa-ajan välille. Helpommalla pääsisi, jos myöntäisi olevansa elämäntapa-ammatissa. Saksan yhteydet poikivat myös yhteistyön ongelmanuorten auttamiseksi. Mutta olen pappi, joka ei liturgina laula.” Harrastukset: ”Juoksulenkit ja keskustelut tyttäreni kanssa. Tärkeää oli myös luottamussuhde yhteen aikuiseen ja omien kädentaitojen löytäminen. Henttonen sanoo, että pappeus on hänelle paljolti elämäntapa. Vastaan tuli päiväkotiryhmä. Noin 60 prosenttia koulutuksen läpikäyneistä nuorista pääsee omille jaloilleen ja irti ongelmistaan