vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –2 4 13. 4 18 Luoja hoitaa luonnossa Samuli Lankinen osallistui Tampereella pyhiinvaellukseen 10 Ka nn en ku va : Ra m i M ar ja m äk i 11 4. kesäkuuta 2019 | hinta: 3,90 € Kaverit kotouttavat maahanmuuttajia Kotkassa Oikeuttaako Jeesuksen kärsimys väkivallan?
Pyrimme säilyttämään nykyisen uskonnonvapauden ja tunnistamme kristillisen kulttuurin vaikutuksen asiana, johon ei tavoitella juuri nyt muutosta. AnTTi Berg Toimitussihteeri on vähentänyt Facebookin käyttöä vaihtelevalla menestyksellä. Kärjistäen: yksittäiset vihaviestitkin kuvastavat suurempaa kokonaisuutta, rahan valtaa. Uuden viime viikolla nimitetyn hallituksen tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) vastaa myös kirkkoasioista. Tuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia. Kirkon sisäistä keskustelua ja yhteiskunnallisen aseman muutosta olen kuitenkin pyrkinyt seuraamaan verrattain tiiviisti. Toiviaisen tapaus näyttää kehityksen nurjan puolen eli sen, että kätevä yhteydenpitosovellus antaa kanavan myös asiattomille ja lainvastaisille viesteille. 3 Uskonnonvapauden merkityksen ja kristillisen perinteen vaaliminen oli yksi kirkon hallitusohjelmatavoitteista. Hänen tehtäväkenttänsä on sama kuin minulla. Yksi heistä sai tuomion myös laittomasta uhkauksesta. Minulla on vahva tausta seurakuntaelämästä kotiseudulta, ja kirkon nuorisotyöllä oli merkittävä rooli kasvuni eri vaiheissa. | Kuva: Pasi Leino AnnikA SAArikkO tiedeja kulttuuriministeri KOTIMAA | 13.6.2019 2. Tuomiota lukiessa yksi mielenkiintoinen piirre on siinä tuomittujen ikä. Tulkittakoon kirjausten puuttuminen positiiviseksi; ainakaan suurta mullistusta tai pyrkimystä kirkon aseman muutokseen ei ole. Facebook perustettiin alun perin keräämään opiskelukaverit samalle sivustolle, nyt se koukuttaa kaikkia kouluikäisistä isovanhempiin. Kaiken takana on oikeastaan raadollinen bisnesajattelu. aluksi | viikon henkilö | Aika aikaansa kutakin H elsingin käräjäoikeus tuomitsi 28 ihmistä helsinkiläisen papin Marjaana Toiviaisen kunnian loukkaamisesta. Nyt elämän onnellisina mutta ruuhkaisina vuosina aikaa elävän seurakuntayhteyden ylläpitämiseen on liian vähän. Miksi hallitusohjelmassa ei ole tähän liittyviä linjauksia. 4 Miten ministerin tehtävät jaetaan äitiysvapaanne aikana. – Hanna Kosonen vastaa tiedeja kulttuuriministerin tehtävästä elokuusta 2019 elokuuhun 2020. 2 Mikä on suhteenne kirkkoon. Olen iloinen siitä, että minulle mahdollistui vastaanottaa tämä tehtävä perhevapaista huolimatta. Edes Facebookin valta ei ole ikuista. – Koen suhteeni kirkkoon läheiseksi ja arvostavaksi – seurakuntalaisena ja päättäjänä. Silti selvitysten mukaan kehityksen keihäänkärki eli nuoriso karkaa vuosi vuodelta sankemmin joukoin muihin sosiaalisen median sovelluksiin. Seurakunta on ollut minulle myös työnantaja viestintätehtävissä opiskeluvuosina, samoin Kirkkohallitus. Uutisen aiheesta voi lukea sivulta 7. – Koen olevani kirkkoministeri, joka arvostaa eri uskontoja ja kunnioittaa ihmisten vakaumuksia. Aiemmissa vastuutehtävissä politiikassa olen mielelläni halunnut tavata ja kuulla kirkon edustajien näkökulmia. Kunnianloukkaukset tapahtuivat Facebookin ja sen Messenger-sovelluksen välityksellä. 1 Oletteko kirkkoministeri vai uskontoministeri. Valtaosalla heistä on sen verran ikää, että he ovat enemmänkin someaikaan sopeutuneita kuin siinä kasvaneita. – Vaikka hallitusohjelma on laaja, ihan kaikista tärkeistäkään asioista ei ole kirjauksia. TUijA PyhärAnTA ”Kirkon sisäistä keskustelua olen pyrkinyt seuraamaan tiiviisti” Ministeri Annika Saarikko kuvaa suhdettaan kirkkoon läheiseksi. Facebook kerää talteen kaiken: hyvän, pahan, rakkauden ja vihan. Ihmisten ajatuksilla ja tunteilla sen on määrä tehdä voittoa tarjoamalla mainostajille ennennäkemättömän tietopaketin
Tänään, kun Pyhä Kolminaisuus juhlii ja Herran helmat heiluvat, Hän sanoo itsestään: ”Minä olen”. Olen tehnyt Pojasta harmittoman kulkurin ja ihmeitä tekevän taikurin. | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Teollisseutujen Evankelioimisseura ja Helsingin N.M.K.Y. Kiihtelysvaaran kirkon hanketyöryhmä jatkaa vielä toimintaansa ensi vuoden tammikuulle. Vaatteet, joita voisi melkein hipaista. Seurakunnilla on ylläpidettävinään sekä kulttuurihistoriallisia ”arvokirkkoja” että vähemmän arvokkaista ”käyttökirkkoja”. Uudelle kirkolle perustettiin alkuviikosta rakennusrahasto. Jo ensimmäisenä kokousiltana oli saapuvilla noin 1 500 osanottajaa. Hahmo, joka istuu valtaistuimella. 1919 kotimaa 13.6.1919. Siinä sanotaan, että koska kirkon elinkaareksi Ylivieskassa on ajateltu 200 vuotta, se nostaa kustannuksia verrattuna tavanomaiseen rakentamiseen, jolloin elinkaareksi on laskettu 50–70 vuotta. Myös siellä ollaan rakentamassa uutta tilalle, vaikka asia on monin tavoin vasta lähtökuopissaan. KOTIMAA | 13.6.2019 3. Hyvästä suunnittelusta ja tarkasta taloudenpidosta huolimatta: olisiko pahitteeksi, jos kirkkohankkeissa olisi mukana myös hitunen uskoa ja ripaus hullunrohkeutta. Toisaalta Suomessakin ollaan tilanteessa, jossa luterilaisissa seurakunnissa kirkoista joudutaan luopumaan sekä hiipuvan käytön että taloudellisten realiteettien vuoksi. ovat yksissä neuvoin ryhtyneet järjestämään ulkoilmakokouksia Suruttoman kallioilla Sörnäisissä. Tämän päälle tulee kokonaiskirkolta saatava avustus sekä mahdollisilla keräyksillä saatu tuki – mutta pelkästään niiden avulla kirkkoa ei rakenneta. Olen tehnyt Hengestä hengettömän ja persoonattoman... Mooses uskoi ja todisti: ”’Minä olen’ lähetti minut.” Lainaisinko tänään uskontunnustukseeni profeetalta sanat ja vastauksen kysymykseen ”Kenet minä lähetän?”: ”Tässä olen.” Päivi PuHakka Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. kuin jotakin uskonnollista yläpilveä. Uuden kirkon hintalapussa saisi lukea mieluiten alle 10 miljoonaa. Virastokollegion käsityksen mukaan niistä koituisi tulevina vuosina seurakunnan taloudelliseen kantokykyyn suhteutettuna liian raskas taakka. ?. Y livieskan kirkko paloi lankalauantaina 2016. Paikkakunnalla nousi vahva tahto rakentaa tilalle uusi kirkko. Tavoitteena on näissä kokouksissa käsitellä useita ajan kysymyksiä kristilliseltä kannalta ja kaikkien puoluenäkökohtien ulkopuolella, kosketellen niitä asioita, jotka kaikille ihmisille yhteisinä voivat rakentaa rauhaa eri kansalaisryhmiin kuuluvien ihmisten välille. Ylivieskan ja Kiihtelysvaaran palaneiden kirkkojen tilalle rakennettavat Herran huoneet ovat samanlaisen kriittisen tarkastelun kohteina kuin kirkot kautta historian. Onko uuden kirkon elinkaari todellakin ajateltavissa tuohon aikahaarukkaan. Tärkein syy punaiselle valolle olivat kirkon rakennuskustannukset 13,4 miljoonaa euroa. Riittääkö kirkkorakennuksen elinkaareksi 50–70 vuotta. Joensuussa Vaara-Karjalan seurakunnan Kiihtelysvaaran kirkko paloi viime vuoden syyskuussa. Virastokollegion hämmentäväksi luonnehdittu päätös palaa vielä Kirkkohallituksen täysistuntoon tarkasteltavaksi elokuussa. | pääkirjoitus | 13.6. Virastokollegion esittelyssä on periaatteellisesti kiinnostava yksityiskohta. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Jesaja kuvaa: ”...minä näin Herran: hän istui korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin.” Mielikuvituksellista! Herran helmat temppelin täytteenä! Mutta niin profeetalle näytettiin, tavalla, joka ei menisi aivan yli ymmärryksen. Kirkon alustava hinta-arvio asettuu 3–4 miljoonaa euron tietämiin. Kirkon rakentamista rahoitetaan kolmella tavalla, ensinnäkin seurakunnan omalla osuudella, joka on kaiken lähtökohta. Suunnitelmat saatiin valmiiksi, mutta viime viikolla ylivieskalaiset saivat kylmän suihkun kirkkohallituksesta. Tarvitsen Herran selfien, Hänen itsensä ottaman ja nähtäväkseni lähettämän. Ajatus on kaukana kirkkorakentamisen vanhasta lähtökohdasta: Jumalalle vain parasta ja kestävintä. Virastokollegio päätti, että suunnitellussa muodossa se ei puolla kirkkohanketta, vaan hanke pitäisi valmistella uudelleen. Mistä rahat. Olen luonut Hänestä niin monta kuvaa, jotka vasta mielikuvituksellisia ovat. Olen tehnyt Kaikkivaltiaasta Luojasta bisnesenkelin, menestyksen takuumiehen. Normaalisti kirkon rakentamisesta päättää kirkkohallituksen täysistunto, mutta nyt se valtuutti kiireellisyyssyistä asian kirkkohallituksen virastokollegiolle
Sateenkaariseurat pidetään nyt ensimmäistä kertaa, kertoo Herättäjä-Yhdistyksen Uudenmaan aluesihteeri ja kansainvälisen työn sihteeri, pastori leena Väyrynen-Si. Monelle | lyhyesti | | maahanmuuttajat | Kotoutumista kavereiden avulla kotka | Seurakunta ja kaupunki tekevät Kotkassa yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten kotouttamiseksi. Elokuvan on määrä saada ensi-iltansa kesällä 2020. – Asiasta on keskusteltu körttipiireissä ajoittain jo vuosia sitten, mutta aiemmin on todettu, että aika ei ole vielä kypsä, Väyrynen-Si sanoo. Valtaosa kavereiksi ryhtyvistä on keski-ikäisiä tai sitä vanhempia. Se toteutuu esimerkiksi niin, että kouluista opettajat saattavat olla Miilunpaloon yhteydessä, jos huomaavat, että jollakin oppilaalla on ongelmia tai huolia. Kaveri-toiminnan lisäksi hanke järjestää kotkalaisten ja sinne muuttaneiden maahanmuuttajien yhteisiä tapahtumia. Kotka-Kymin seurakunta on Miilunpalon työnantaja. Hän sanoi haaveilevansa siitä, että erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset Suomessa viettäisivät enemmän aikaa yhdessä, koska täällä on niin paljon yksinäisyyttä. Valtuusto haluaa seuraavaksi, että vaihtoehtoja Vantaan seurakuntien viestinnän hoitamiseksi selvitetään avoimesti. Miilunpalo kertoo myös saavansa hienosti tukea muilta seurakunnan työntekijöiltä työhönsä. Rahoitus tuulee Työja elinkeinoministeriöltä (TEM). MAri teinilä Vantaa päätti irtisanoa Kirkko ja kaupunki -sopimuksen Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt irtisanoa pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen Kirkko ja kaupunki -median sopimuksen päättyväksi vuoden 2020 lopussa. Hän on rakentamassa elämäänsä kaukana perheestään ja synnyinmaastaan Afganistanista. Seurakunta on tehnyt aktiivisesti työtä maahanmuuttajien parissa muun muassa tukiperhetoiminnan kautta jo yli kymmenen vuotta. KOTIMAA | 13.6.2019 4. Herättäjä-Yhdistys järjestää sateenkaariseurat Herättäjä-Yhdistys järjestää erityisesti seksuaalija sukupuolivähemmistöille suunnatut sateenkaariseurat Helsinki Pride -viikon päätteeksi Helsingissä. Elokuva sai viime vuonna 10 000 euron tuotantotuen Kirkon mediasäätiöltä. Seurakunnan maahanmuuttajatyön koordinaattorina työskentelee Maarit Koskensalo-Tiainen. Seurakunnan ja kaupungin yhteisessä Kaveriksi minulle -hankkeessa on etsitty kavereita maahanmuuttajataustaisille nuorille, jotka ovat tulleet Suomeen alaikäisinä. Sinnikkyyden lisäksi Moheb teki erityisen vaikutuksen myötätuntoon liittyvällä unelmallaan. rippileiristä kertovan elokuvan kuvaukset alkoivat Kirkkonummella alettiin kuvata viime viikolla rippileirille sijoittuvaa pitkää elokuvaa. Kaveriksi minulle -hanketta vetää teologian maisteri Suvi-Tuuli Miilunpalo. Kotkalainen Moheb on yksi heistä. ”Äkkirakastumiset, järisyttävät oivallukset, yllättävät ystävyydet ja yöjuoksut sävyttävät 15-vuotiaiden nuorten vimmaista ripariviikkoa”, Ulla Heikkilän esikoiselokuvasta kertovassa tiedotteessa todetaan. Niihin voivat osallistua nekin kotkalaiset, jotka eivät tahdo sitoutua pitkäaikaiseen kaverisuhteeseen. Malinen toimii kaverina Kotkassa asuvalle ja opiskelevalle Moheb Fazlille. Otetaan mallia nuorista Alkukesästä olen saanut tavata nuoria ihmisiä, jotka ovat luoneet uskoa myötätuntoisempaan ja sitä kautta parempaan maailmaan. Moheb on opetellut uuden kielen, kulttuurin ja haaveilee ylioppilaskirjoitusten ja ammattiopintojen jälkeen oman yrityksen perustamisesta. Osa heistä on jo 18–21-vuotiaita niin sanotussa jälkihuollossa olevia. Päätös syntyi yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa viime viikolla äänin 25–19. – Keskeisenä päämääränä on auttaa nuorten kotoutumisessa Suomeen, Miilunpalo jatkaa. – Tavoitteena on, että mahdollisimman moni nuori saisi suomalaissyntyisiä kavereita. Valtaosa alaikäisinä Suomeen tulleista on nuoria poikia. Näissä yhteistapahtumissa on muun muassa tehty retkiä lähistön saariin, tehty ruokaa yhdessä tai käyty katsomassa pelejä. uutiset M oheb Fazlin kaverina oleminen on lisännyt ymmärrystäni siihen, ettei ole olemassa mitään yhtenäistä maahanmuuttajien ryhmää, vaan jokainen on yksilö, Marja Malinen sanoo. Hankkeen myötä maahanmuuttajataustaisia nuoria on autettu löytämään kesätöitä. – Myös yhteistyö kaupungin kanssa toimii hienosti. Nuorten kotkalaisten löytäminen kaveriksi nuorille maahanmuuttajille ei ole onnistunut toivotulla tavalla. Että heidän välilleen syntyisi suhde, joka toivottavasti kantaa myös hankkeen päätymisen jälkeen, Miilunpalo sanoo. Vapaaehtoiset eivät saa varsinaista koulutusta, mutta heidät haastatellaan huolellisesti. Viime vuoden alussa käynnistyneen hankkeen kautta 45 nuorta on löytänyt itselleen kotkalaisen kaverin tai osallistuu ryhmätoimintaan. – Monilla vapaaehtoisiksi hakeutuneille on auttamisen tahdon lisäksi tarve toimia vastavoimana vihapuheelle, rasismille ja uusnationalismille, Miilunpalo sanoo. Elokuvan tuottaa Miia Haavisto Tekele Productions Oy:stä, ja sen levittää Nordisk Film. Tällä hetkellä rahoitusta hankkeelle on tiedossa vuoden loppuun. Mohebin kaltaiset myötätuntoiset nuoret – ja heitä on paljon – rakentavat parempaa Suomea
Hanketta vetää Suvi-Tuuli Miilunpalo (vasemmalla). – Moheb Fazli afganistanista Suomeen tullut Moheb Fazli (keskellä) ja Marja Malinen tutustuivat toisiinsa Kotka-Kymin seurakunnan ja Kotkan kaupungin yhteisen Kaveriksi minulle -hankkeen kautta. Tuntipalkka on kaikille sama 10 euroa. Nuoret maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat kuitenkin kertoneet kohtaavansa esimerkiksi rasistista huutelua. – Kaverisuhdetta ei ole välttämättä helppo luoda, sillä nuoren taustalla voi olla rankkoja kokemuksia. Heti kun vuokranantaja kuulee vierasperäisen nimen, niin asunto on jo vuokrattu. Moheb toimii ammattioppilaitoksessaan ainoana ulkomaalaistaustaisena tuutorina. se on ensimmäinen kesätyöpaikka. Moheb Fazli sanoo haaveilevansa siitä, että erilaiset ihmiset viettäisivät enemmän aikaa yhdessä, sillä Suomessa on niin paljon yksinäisiä. – Työkuvioissa olen huomannut rakenteellista rasismia. Ensimmäisellä tapaamisella reilu vuosi sitten Marja Malinen ja Moheb Fazli kävivät syömässä posso-munkit kotkalaisessa kahvilassa. Miilunpalo kertoo järjestävänsä omat tapaamiset maahanmuuttajataustaisten ihmisten kanssa mahdollisimman usein niille paikoille ja ostoskeskuksiin, jossa liikkuu paljon kotkalaisia. Marja Malinen sanoo ryhtyneensä kaveriksi, koska hän oli pitkään miettinyt vapaaehtoistyöhön ryhtymistä ja erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten tilannetta. – On hyvä, kun olen saanut tutustua eri-ikäisiin suomalaisiin, Fazli sanoo. – Sitten haaveilen, että perustaisin samaa alaa opiskelevien Afganistanista lähtöisin olevien kavereideni kanssa LVI-alan yrityksen. | Kuva: Mari Teinilä KOTIMAA | 13.6.2019 5. Sen jälkeen Malinen on auttanut etenkin läksyissä ammattiopistossa LVI-linjalla opiskelevaa ja suomea sujuvasti puhuvaa Fazlia. Posso-munkkien ja läksyissä auttamisen lisäksi Malinen on vienyt Fazilin perheen mökille Haminaan, jossa on harjoiteltu muun muassa mustikan poimimista, grillaamista ja saunomista. Marja Malinen sanoo huomanneensa, että monilla maahanmuuttajanuorilla on selkeät tavoitteet ja tulevaisuudensuunnitelmat. Luottamuksen luominen kestää aikansa. Oman elämänsä suhteen hänellä on selkeitä päämääriä. Afganistanista syntyisin oleva Moheb Fazli kuuli Kaveriksi minulle -hankkeesta ensimmäisen kerran kaupungin sosiaalityöntekijältä. Lisäksi monet nuoret tekevät töitä Work Pilots -mobiilipalvelun kautta, jossa tarjotaan keikkaluonteisesti muun muassa siivoustai puutarhatöitä. Työpaikkoja on todella vaikea löytää. – Kesätyöpaikkojen löytämisessä on ollut kuitenkin myös iloisia yllätyksiä, Miilunpalo jatkaa. – Näin kotkalaiset saavat mielikuvaa siitä, että maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä on myös syntyperäisiä suomalaisia tuttavia. Mari Teinilä ” On hyvä, kun olen saanut tutustua eri-ikäisiin suomalaisiin. Koulussa ja ammattioppilaitoksessa Moheb Fazli on tutustunut myös suomalaissyntyisiin nuoriin. Moheb Fazli opiskelee LVI-opintojen lisäksi ylioppilastutkintoa ja tarkoituksena on jatkaa insinööritutkintoon. Miilunpalo toteaa, ettei ilmapiiri Kotkassa ole ehkä erityisen rasistinen
Kyrkans Tidningin kyselyssä syitä kirkkojen käyttöön juhlatiloina olivat perinne ja koulujen liian pienet tilat. Vuosina 2015 ja 2013 vastaava kysely osoitti, että päättäjäisistä runsaat puolet pidettiin kirkossa. Aldrinin tutkimusaineisto lukuvuodelta 2016–2017 osoitti, että 51 prosenttia kouluista piti päättäjäisensä koululla, 35 prosenttia kirkossa ja 13 prosenttia jossain muualla, kuten urheiluhallissa. Israelin presidentti Reuven Rivlin on paheksunut Kleinin kommenttia ja pitänyt sitä antautumisena antisemitismille. Juutalaisvastaisia ilmiöitä seuraava virkamies Felix Klein sanoi mediayhtymä Funkelle antamassaan haastattelussa, ettei kipan käyttöä voi suositella aina ja kaikkialla. Englannin kirkko tarjoaa viheralueita mielenterveyden hyväksi Kirkkojen pitäisi tarjota viheralueitaan yhä enemmän mielenterveyttä tukeviin puutarhaprojekteihin, Englannin kirkon piispa James Newcome sanoo. Kirkossa järjestettävistä kevätjuhlista kertoi 47 prosenttia kyselyyn vastanneista rehtoreista. Tilaisuudesta kerrottiin Englannin kirkon verkkosivuilla ja brittimediassa. Antisemitistiset viharikokset lisääntyivät Saksassa viime vuonna maan sisäministeriön mukaan viidenneksellä. Paraati juontuu aina vuoteen 1412. Se on yksi suurimmista Euroopassa järjestettävistä ratsukulkueista. Konferenssissa viitattiin tutkimuksiin, joiden mukaan puutarhanhoito voi lievittää masennuksen oireita ja yksinäisyyttä. Kirkossa järjestettävien kevätjuhlien perinne elää Ruotsissa vahvana Kirkossa järjestettävien koulujen päättäjäisten määrä on vähentynyt Ruotsissa viime vuosina vain vähän, osoittaa Kyrkans Tidningin kysely, johon vastasi runsaat 1 100 peruskoulujen rehtoria. Kulkueen nimi Pfingstritt tarkoittaa sananmukaisesti helluntairatsastusta. Asiaa tutkinut dosentti Viktor Aldrin toteaa Kyrkans Tidningissä, että perinne kirkossa järjestettävistä kevätjuhlista jatkuu Ruotsissa vahvana. Saksassa kehotettiin harkitsemaan kipan käyttöä Saksan hallituksen virkamies on kehottanut juutalaisia harkitsemaan perinteisen kipa-päähineen käyttöä julkisilla paikoilla. Ratsastajan kantamassa ristissä lukee ”Nasaretin Jeesus, juutalaisten kuningas.” | Kuva: Lehtikuva / AFP / Armin Weigel maailmalta KOTIMAA | 13.6.2019 6. Tuoreen kyselyn mukaan mielenterveysongelmat ovat kärjessä Englannin kirkon seurakunnissa kohdattujen ongelmien joukossa. Saksalaislehti Bild kannusti saksalaisia käyttämään kipaa ja osoittamaan näin tukensa juutalaisille. Monilla kaupunkilaisilla ei kuitenkaan ole puutarhoja erityisesti niillä kaupunkialueilla, joilla on paljon sosiaalisia ongelmia. Kirkko isännöi viime viikolla Lontoossa konferenssia, jossa terveysalan asiantuntijat ja kirkon väki käsittelivät mielenterveyden ja puutarhanhoidon yhteyksiä. Sadat perinteisiin baijerilaisiin pukuihin sonnustautuneet ihmiset osallistuivat viime sunnuntaina helluntaikulkueeseen Bad Koetztingin kylän lähistöllä Etelä-Saksassa
Seuraavaksi seurakunta toimittaa lisäselvityksiä. Lisäksi vastaajat määrättiin korvaamaan Marjaana Toiviaisen oikeudenkäyntikuluja. Osa 28 vastaajasta katsoi, että heidän kirjoittamassaan julkaisussa on ollut kysymys julkista virkaa eli papinvirkaa hoitaneen Toiviaisen menettelyn arvostelusta eikä heidän tarkoituksenaan ole ollut halventaa Toiviaista. Jotta vahvistus rakentamiselle heltiää, kirkkohallitus edellyttää Ylivieskan seurakunnalta asianmukaisia toimenpiteitä Museoviraston kanssa ja kokonaiskustannuksiltaan pienempää kirkkohanketta. Helsingin käräjäoikeus on tuominnut sakkoihin 28 ihmistä, joita syytettiin pastori Marjaana Toiviaisen kunnian loukkaamisesta. Nivalan mukaan viivästymisestä seuraa lisäkustannuksia. – Tätä hanketta on kolme vuotta suunniteltu. Nivalan mukaan seurakunnalla ja kirkkohallituksella on eriävät käsitykset siitä, miten kova rasite kirkon rakentaminen Ylivieskan seurakunnalle olisi. Sehän se vasta maksaisi. – En ymmärrä, miten on varaa siihen, että kun taloudesta ollaan huolissaan, niin viivytellään, halutaan heittää pitkälle menneet suunnittelutyöt sivuun ja aloittaa alusta. | Kuva: Arkkitehtitoimisto K2S Oy KOTIMAA | 13.6.2019 7. Käräjäoikeuden mukaan kunnianloukkauksesta tuomitaan rikoslain mukaan se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Lisäksi yksi syytetyistä oli kuollut sen jälkeen, kun asia tuli käräjäoikeudessa vireille. Alentuneiden kustannuksien pitäisi näkyä myös rakennussuunnitelmissa. Oikeus oli kuitenkin toista mieltä. Ylivieskan kirkon rakennustöiden oli määrä alkaa kesällä. Yksi syytetyistä tuomittiin kunnianloukkauksen ohella myös laittomasta uhkauksesta. Kolmen osalta syyte vanheni. Virastokollegio päätti, että se jättää Ylivieskan kirkkovaltuuston tekemän rakentamispäätöksen vahvistamatta ja palauttaa sen valmisteluun. Lykkäykselle on kaksi perustelua. Korvausten kokonaissumma on noin 30 000 euroa. Toiviainen sopi asian neljän henkilön kanssa, ja näistä syytteistä luovuttiin. Vastaajat joutuvat korvaamaan kunnianloukkauksen ja laittoman uhkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 500–1 600 euroa henkilöä kohden. Uusia rakennussuunnitelmia ei Nivalan mukaan ole vielä määrä tehdä. Ylivieskan vuonna 1786 valmistunut kirkko paloi pääsiäislauantaina 2016 tuhopolton takia. Ylivieskan taloudellinen tulos on ollut viime vuosina ylijäämäinen ja rakentamisen takia seurakunnan talousrasitteet ymmärrettävästi kasvavat, hän taustoittaa. Ylivieskan seurakunnan kirkkoherra Eija Nivala on hämmentynyt kirkkohallituksen päätöksestä. Myös toisen halventaminen esimerkiksi haukkumasanoin voi johtaa tuomioon kunnianloukkauksesta. Miljoonien pois ottaminen tarkoittaa sitä, että suunnitelmat aloitetaan uudelta pohjalta. Rangaistukset ovat 20–45 päiväsakkoa. Tällaiseen rakennushankkeeseen sitoutuminen saattaa johtaa siihen, että kirkollisveroprosenttia on nostettava, työntekijöitä irtisanottava tai seurakunta yhdistettävä toiseen seurakuntaan, kirkkohallituksessa arvioidaan. Asia siirretään kirkkohallituksen täysistunnon käsiteltäväksi, kertoo Kirkkohallituksen hallintopäällikkö Asta Virtaniemi Rauhan Tervehdykselle. Tuomituista 24 on miehiä ja neljä naisia. Toiviainen toimi tuolloin pappina Helsingin Oulunkylän seurakunnassa, ja hänen tehtäviinsä kuului maahanmuuttajien parissa työskentely. Olli Seppälä Käräjäoikeus tuomitsi 28 syytettyä sakkoihin Marjaana Toiviaisen kunnian loukkaamisesta Marjaana Toiviainen uutiset | uusi kirkko | K irkkohallituksen virastokollegio päätti lykätä viimeisen sinetin antamista Ylivieskan kirkon rakennussuunnitelmille viime viikolla. AnTTi Berg Ylivieskan kirkkohanke viivästyy Ylivieskan kirkon suunnitelmat on tehnyt helsinkiläinen Arkkitehtitoimisto K2S. Kirkkohallituksen arvion mukaan nykyinen 13,4 miljoonan euron kustannusarvio on liikaa, kun ottaa huomioon uusimmat arviot kirkollisverotuottojen kehityksestä. Kunnianloukkaukset liittyvät Facebookissa ja Messengerissä julkaistuihin kirjoituksiin ja viesteihin vuonna 2017, jolloin Toiviainen oli julkisuudessa erityisesti turvapaikanhakijoiden puolustamisesta ja pakkopalautusten estämisestä. Syytteitä oli alun perin 36. Lausunto Museovirastolta saapui maanantaina. Toiseksi suunnitelmiin kuuluva uusi kellotapuli vaatii sijaintinsa takia lausunnon ja toimeenpano-ohjeen Museovirastolta. Ensinnäkin kirkkohallituksen mukaan rakentamisesta seuraa liian suuret kulut seurakunnalle
Keräyksen aihe ensi vuonna osuu ajan hermoon ja suureen tarpeeseen. Vertailu papiksi vihkimiseen jättää huomiotta sen, että pappisvihkimyksen ehdot on säädetty kirkkojärjestyksessä. Kevään edetessä ja lämmön lisääntyessä elämä piristyy ja ihmiset ovat paremmin liikkeellä myös yhteisvastuussa. Y hteisvastuukeräys 2020 tukee vanhemmuutta Suomessa ja kehitysmaissa. Kotimaassa keräystä tehdään yhteistyössä valtakunnallisten järjestöjen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Tilanne voi toki muuttua, jos piispainkokous päättää muuttaa suositustaan. Suosituksen 7. Käsite ”palveluksessa” merkitsee toki työmarkkinakontekstissa palkattua palvelussuhdetta. Käytännössä yhteisvastuu kuitenkin painottuu seurakunnissa usein helmikuusta huhtikuuhun. Kotimaan (6.6.) diakoniaa koskeva uutinen antaa yksipuolisen kuvan diakoniavihkimyksen uudesta käytännöstä Oulun hiippakunnassa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. saamalla kutsun hoitamaan diakoniaan liittyviä tehtäviä seurakunnassa. keräys | Yhteisvastuu voisi olla seurakunnissa ennemmin työmuoto kuin varojen keräämistä tiettynä ajanjaksona, kirjoittaa Riitta Hirvonen. Keräys 2020 tulee olemaan tätä kaikkea parhaimmillaan. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Ensi vuoden superhyvä keräysaihe saa minut miettimään asiaa erityisesti tästä näkökulmasta. Jo etukäteen harmittaa keräysajan rajoittuminen seurakunnissa muutamiin kevätkuukausiin. Jos keräysaika ei olisi puristettu muutamiin kevätkuukausiin, yhteisvastuun nimissä olisi mainiota kokoontua läpi kesän kivoihin ja rentoihin tilaisuuksiin. Oulun käytäntö perustuu piispainkokouksen suositukseen sitä soveltaen. 70-vuotisjuhlaansa viettävän keräyksen kohde on äärimmäisen ajankohtainen ja siksi erinomainen sekä inspiroiva. Itse näen, että yhteisvastuu voisi olla seurakunnissa ennemminkin moderni, koko ajan uutta etsivä työmuoto kuin varojen keräämistä tiettynä ajanjaksona. kohdan mukaan ”vihkiä voidaan myös henkilö, joka on kutsuttu hoitamaan diakoniaan liittyviä tehtäviä (KJ 4:3 §) seurakunnan – – palveluksessa – –”. hoitamalla diakonian virkaa ja 2. Helmikuussa ilma on kylmä ja pimeyttä riittää. Piispainkokouksen suositus diakonian vihkimyksestä ei kuitenkaan ole palvelussuhteen ehtoja määrittelevä työmarkkinadokumentti vaan pikemminkin virkateologinen vihkimystä koskeva suositus. Suosituksen 6. Diakonian virkaan vihkimisen ehdoista ei ole kirkkolainsäädännössä säädetty. Seurakunnissa diakonian palkattuja tehtäviä hoidetaan yleensä virkasuhteessa. Toisin kuin Kotimaa väittää, perustuu Oulun käytäntö piispainkokouksen vuonna 2016 antamaan suositukseen, sitä paikallisesti soveltaen. Silloin ei mielikuvitus useinkaan synnytä uusia, mukaansa tempaavia keräysideoita. Seurakunnan työntekijöille haluan sanoa heti, että en ajattele, että te tekisitte tätä kaikkea. Virallisesti keräysluvat ovat toki voimassa useita kuukausia vuoden aikana. Suosituksen 4. Se on luonteva tapa tuoda kirkko aina uudelleen keräysteeman kautta keskelle yhteiskunnan kiperiä kysymyksiä. Mietin asiaa vapaaehtoisten seurakuntalaisten vastuunoton näkökulmasta. Yhteisvastuukeräykseen osallistuvana seurakuntalaisena olen usein miettinyt, voisiko yhteisvastuu olla läsnä seurakunnissa läpi vuoden. Oulun hiippakunnassa helatorstaina kymmenestä diakonian virkaan vihitystä kaksi sai ”kutsun hoitamaan diakoniaan liittyviä tehtäviä seurakunnassa” vapaaehtoispohjalta. Mutta sitten loppuukin aika, on yhteenvedon, tilityksien ja kiitosjuhlan vuoro. Olen aina kokenut, että yhteisvastuukeräys on ihana, luonteva tapa lähestyä ihmisiä ajankohtaisella aiheella. Riitta HiRvonen Oulu Yhteisvastuu ansaitsee nykyistä enemmän tilaa ” Keräyksen aihe ensi vuonna osuu ajan hermoon ja suureen tarpeeseen. Kutsun (vokaation) esitti kirkkoherra, tehtävät on määritelty ja on sovittu niihin perehdyttämisestä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Todettakoon ensin, että puheena oleva piispainkokouksen dokumentti on suositus. MiRva KuiKKa diakonian hiippakuntasihteeri Oulun hiippakunta Oulun diakoniavihkimyskäytäntö perustuu piispainkokouksen suositukseen KOTIMAA | 13.6.2019 8. Jo etukäteen harmittaa keräysajan rajoittuminen seurakunnissa muutamiin kevätkuukausiin. Seurakuntalaisvastuusta puhutaan paljon, kun kurkistellaan tulevaisuuden kirkkoon. kohdan mukaan ”diakonian virkaan vihkimisestä päättää piispa”. Yhteisvastuu on hyvä syy niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin tulla yhteen, toimia muiden hyväksi. Helmikuun startti alkaa presidentin keräyspuheesta televisiossa. Suosituksen mukaan seurakuntaan voi siis saada vihkimyksen kahta kautta: 1. Jos Yhteisvastuukeräystä ryhdyttäisiin katsomaan kaikki työalat ylittävänä, läpi vuoden kulkevana ihmisten pariin jalkautuvana työmuotona, voisi se olla seurakuntalaisvastuun ydintä vielä nykyistäkin enemmän. kohdan mukaan ”vihkiä voidaan henkilö, joka on kutsuttu hoitamaan diakonian virkaa kirkon palveluksessa”
Tätä taustaa vasten on absurdia, että seksuaalisuus ja seksi ovat useassa seurakunnassa edelleen tabu. Onkin asennemuutoksen aika: pappeja tulee vihkiä kirkon palvelukseen, ei sen palkkalaisiksi. Seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöitä vihittiin diakonian virkaan Oulussa toukokuussa. Vapaaehtoiset taas olisivat jo osoittaneet sitoutumisensa ennen kuin seurakunta tai järjestö heidät vapaaehtoisina virkaan kutsuisi. SaaRa-MaRia Pulkkinen informaatikko, Turku Pappisvirka avattava vapaaehtoisille ” Siellä mistä löytyy arkullinen käskyjä ja kieltoja vailla armoa, sieltä löytyy myös syvä haudallinen häpeää, syyllisyyttä ja salailua. On vaikea ymmärtää, miksi seurakuntatyötä tekevät teologit jäävät vaille vihkimystä, kun keskushallinnon asiantuntijat ja yliopisto-opettajat sen saavat. Mitään todellisia esteitä vapaaehtoisten teologien pappisvihkimykselle ei ole. Heidät on jo opintojen aikana todettu päteviksi kirkon virkaan. Päivänselvästi hengellistä työtä tekevät teologit eivät kuitenkaan ole kelvanneet hiippakuntien ordinaatiokoulutukseen. Miltä näyttäisi seurakunta, jossa seksistä puhuminen olisi yhtä luonnollista kuin puhe Jumalasta, synnistä ja armosta. He ovat tehneet seurakuntaharjoittelun ja soveltuvuustestit sekä usein jo käyneet piispan juttusilla. Sain kyselyyn yli 500 vastausta. Oman itsen tai oman kumppanin kanssa yhdessä luotu ja toteutettu seksifantasia kun on monin verroin antoisampi, kuin netistä silmien eteen vyöryvä pornouniversumi, joka on täynnä hyväksikäyttöä, alistamista ja tuhottuja elämiä. Nostaa seksin ilo, kauneus ja nautinto esiin myös saarnatuoleissa. Seksistä ei puhuta ääneen tai jos puhutaan, puhetta värittävät käskyt, kiellot ja äärimmäisyyksiin viedyt seksuaalisen puhtauden vaatimukset. Gävert osui ajatuksessaan naulan kantaan. kristityt ja seksuaalisuuden tabu ” Pappeja tulee vihkiä kirkon palvelukseen, ei sen palkkalaisiksi. Siellä mistä löytyy arkullinen käskyjä ja kieltoja vailla armoa, sieltä löytyy myös syvä haudallinen häpeää, syyllisyyttä ja salailua. Pia Rendic Kirjoittaja on teologi, tietokirjailija ja Vapauta Uhri ry:n toiminnanjohtaja. K irjoitan parhaillaan väitöskirjaa suomalaisten kristittyjen pornonkäytöstä. Sama kipuilu jatkuu aikuisuudessa: Miten avioseksin voi saada toimivaksi, kun puoliso pitää kaikkea lähetyssaarnaaja-asennosta poikkeavaa riettautena eikä suostu rakastelemaan kuin pimeässä. Olen seurannut vierestä, kuinka teologiystäväni ovat käyttäneet viikossa tuntikausia jumalanpalvelusyhteisön kehittämiseen sekä sen vapaaehtoisten rekrytointiin ja kouluttamiseen. Eniten pornoa katsotaan itsetyydytyksen yhteydessä, mutta monet katsovat sitä myös uteliaisuudesta, lievittääkseen yksinäisyyttään tai korvatakseen seksiä, jota saa liian vähän omassa avioliitossa. He ovat opintojensa aikana saaneet kutsumuksen papin työhön ja seuraavat nyt kutsumustaan seurakunnan vapaaehtoisina esimerkiksi jumalanpalveluksissa, rukousja raamattupiireissä ja diakoniatyössä. Toisin on niiden teologien laita, jotka on palkattu asiantuntijatyöhön Kirkkohallitukseen, yliopistoon tai järjestöihin: viimeisen parin vuoden sisällä piispamme ovat vihkineet papeiksi muun muassa yhteys-, projektija kirkollisen työn koordinaattoreita, teologian opettajia, ammattiliiton järjestökoordinaattorin ja radiotoimittajan. Asiasta kertovassa Kotimaan (6.6.) jutussa kirkkohallituksen asiantuntija Titi Gävert totesi, että soisi mahdollisen vihkimyksen myös aktiivisesti vapaaehtoistyötä tekeville teologeille. He ovat vastanneet laitoshartauksista, järjestäneet tapahtumia ja valmistelleet saarnoja. Voisivatko Matti ja Maija poiketa kirkonmenojen jälkeen seksikauppaan ostamaan näpsäkän korsetin ja sukkanauhat seksielämän piristykseksi ilman, että heidät leimattaisiin seksihurjastelijoiksi ja tekouskoviksi. Mitä jos raja esiaviollisen seksin suhteen on jo ylitetty. Seurakunnissa ja järjestöissä toimii useita teologeja, jotka eivät ole virkatai työsuhteessa eivätkä nosta palkkaa. Tulevaisuudessa kirkolla tuskin on varaa maksaa palkkaa kaikille papeilleen. Miten päästä eroon uskottomuudesta, joka on tuhoamassa avioliiton. Puhuessani kristityille nuorille seksuaalisuudesta esiin nousevat aina samat kysymykset ja kipupisteet: Onko itsetyydytys todellakin syntiä. Entä jos seurakunnissa toimittaisiin toisin. Oman työn ohella työskentelevien lisäksi kyse on esimerkiksi tuoreista teologian maistereista, jotka ovat vielä vailla ensimmäistä työpaikkaansa. Tuoda esiin, kuinka paljon hyvää toimiva ja luova seksi tuo mukanaan parisuhteeseen, ja kuinka tärkeää nuoren on voida tutustua omaan seksuaalisuuteensa ilman häpeää ja syyllisyyttä. Missä puhetta seksistä ei kiedottaisi yhteen erilaisten negaatioiden kanssa, vaan se olisi luonnollinen osa kristityn ihmisyyttä. www.kotimaa24.fi KOTIMAA | 13.6.2019 9. Pappisvirka on kirkossamme viipymättä avattava myös siihen päteville vapaaehtoisille. Miten päästä eroon pornoriippuvuudesta. Maailman mittakaavassa palkallinen työsuhde vihkimyksen edellytyksenä näyttäytyy jo nyt kummajaisena. Voisiko sinkkuna elävä Liisa hankkia dildon ilman, että pelkäisi joutuvansa helvettiin. Vastaajat luokittelivat itsensä uudestisyntyneiksi kristityiksi, joille pornonkäyttö oli ollut tai oli parhaillaan osa elämää. Mitä sitoutumiseen tulee, on hyvä muistaa, että tällä hetkellä elämänmittaiseen pappisvirkaan vaaditaan vain kuuden kuukauden työsuhde. Uskon, että terveeltä pohjalta nouseva, avoin ja ihmistä kuunteleva puhe seksuaalisuudesta vähentäisi myös kristittyjen tarvetta klikkailla itseään pornosivustoille. Kristittyjen pornonkäytölle löytyy monia syitä. Olisiko aika puhua seksistä uudella tavalla
Urbaanin vaeltajan tiellä Jussi Holopainen johdatti kaupunkipyhiinvaeltajia vaihtelevissa maisemissa. reportaasi KOTIMAA | 13.6.2019 10
Pyhiinvaellus lähti liikkeelle Pispalan kirkolta. Tampereella vaellettiin hiljaisuudessa omaa hyvinvointia kartoittaen. TEksTi | VEsa kEinonEn – kuVaT | Rami maRjamäki samuli Lankinen tuoksutteli syreeniä. Pyhiinvaeltajan ei aina tarvitse lähteä maailman ääriin. KOTIMAA | 13.6.2019 11. Elämän oikeat mittasuhteet voivat avautua pyhiinvaelluksen aikana. Vaeltajat ihailivat maisemaa Pyynikin harjulla. Kiinnostavia reittejä voi löytyä myös läheltä
Siitäkin voi halutessaan ammentaa mukaansa matkaevästä. Hyvinvoinnin pyhiinvaellus on suunniteltu erityisesti niille, jotka kokevat olevansa hengellisiä, mutta eivät varsinaisesti uskonnollisia. Autoilijat antavat kohteliaasti tilaa. Hän antaa kirkon aulassa osallistujille käytännön ohjeita. Rannalla huomaamme kymmeniä soutuveneitä, joita järvenselältä puskeva navakka tuuli keikuttaa. Hiljaisuus on laskeutunut luontevasti. Tampereen Pispalan kirkolle saapuu väkeä autoilla ja kävellen. Siinä pysähdytään ensimmäisen kerran. Rannassa lojuvat paatit herättävät lähinnä sääliä. Joukko venyy pitkäksi ketjuksi. On alkamassa vaellus läpi kaupungin länsiosien. Matka jatkuu täydessä hiljaisuudessa. – Viisi tai jopa kymmenen metriä. Kenenkään ei ole hyvä olla yksin. Itseäni miellyttäisi eniten sellainen vene, joka olisi omassa elementissään, vedessä. Jussi Holopainen lähtee taas liikkeelle ja ryhmä seuraa häntä epämääräisenä muodostelmana. Onkohan niillä joku viesti ihmislajille, jolla on valta ja voima tuhota häikäilemättä ympäristöä. Muutama vuosikymmenen sitten kaivinkone kuitenkin teki tekosensa, eikä lähteen vettä voi enää juoda. Silloin on paremmin tilaa kuunnella itseään. O n perjantai-iltapäivä. – Olen ollut mukana pyhiinvaelluksilla pari vuotta. Meitä pyydetään samaistumaan johonkin veneistä. Asialla ei kaupunkivaelluksella liene sen suurempaa merkitystä. Mikä veneistä sinä olet. Missä niistä näet jotakin omasta hyvinvoinnistasi. Äitini isällä oli tapana tervata veneitä. Pyynikin harjulta löytyi risti. Vedessä näkyy vaahtopäitä. Linnut laulavat taustalla. Aivan järven rannalla sijaitseva puu on yksi maamme pohjoisimpia kynäjalavia. Hyvinvoinnin pyhiinvaellus taivalletaan hiljaisuudessa kahvitaukoon saakka. reportaasi ” Soliseva lähde on taantunut sameaksi altaaksi. Soliseva lähde on taantunut sameaksi altaaksi. Syrille komea kynäjalava edustaa yhteyttä toisiin. Ryhmää muistutetaan myös siitä, että kävellessä on hyvä säilyttää riittävä etäisyys muihin. Se on kuin satujen ilkeän noidan myrkkypata. Vaihdamme Lankisen kanssa muutaman sanan siitä, miksi hän on päättänyt viettää kesäistä perjantai-iltaa kävelemällä kaupungin rannoilla, metsissä ja kaduilla. Olen kuitenkin etukäteen sopinut muutaman matkalaisen kanssa mahdollisuudesta esittää heille kysymyksiä matkan aikana. – Matkan varrella jokin alkaa katsoa sinua takaisin. Vaeltajat kiertelevät lähteen reunoilla. Puutaloalue päättyy Pyhäjärven rantaan. Mitä tuoksuja haistat ja millaisia ääniä kuulet. Aurinko paistaa ja edessä on suomalaisten kesäviikonloppu. Vaeltajat kaivavat esille ohjaajan antaman ohjepaperin. Katselen joukkoamme. Noin viiden kilometrin kävelystä kyllä suoriutuu ilman retkeilyvarusteita. Se on kuin satujen ilkeän noidan myrkkypata. Moni on suuntaamassa mökille. Katkaisen hiljaisuuden ja pyydän Samuli Lankisen sivummalle. – Avatkaa tietoisesti kaikki aistinne. Osa niistä on rikki ja täyttynyt vedellä. Olen aina nauttinut tervan tuoksusta, siitä tulee lapsuus mieleen. Kysyn häneltä, millaisia ajatuksia ikivanha puu herättää. Elina Syri on muiden vaeltajien tavoin asettunut kynäjalavan lähistölle. Joukossa on konkarivaeltajia, mutta jokunen ensikertalainenkin. Sen paksun rungon taakse voi aivan konkreettisestikin vetäytyä suojaan kovalta viimalta. Liikkeelle lähdetään tasan puoli kuudelta. Seuraava etappimme on muutaman sadan metrin päässä sijaitseva Tahmelan lähde. Nyt entinen janon sammuttaja katsoo ihmistä syyttävän näköisenä. Se valottaa omaa elämääsi, Holopainen sanoo. Suojeltu puu uhmaa koko ajan yltyvää kesämyräkkää. Näistä vaelluksista olen löytänyt oman juttuni, Lankinen kertoo. Vaeltajat ylittävät jonossa vilkkaan tien. Osalla on päällään trendikkäät urheiluvarusteet, toisilla taas arkiset vaatteet. Jotkut kävelevät pienissä ryhmissä, toiset jättävät hajurakoa muihin. Pois ajatusten kehältä, kohti kehollista läsnäoloa. – Valitsin mustaksi tervatun. Entä mitä kaikkea tunnet sormillasi ja ihollasi. Pian saavutaan vanhan puutalon pihaan. Se oli aikoinaan kirkasvetinen ja tarjosi juomavettä yli 600 taloudelle. Ensimmäisessä on viriketekstejä jokaiselle pysähtymispaikalle. Ryhmää vetää Tampereen seurakuntien hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen. Pyhiinvaelluksemme ohjaaja johdattaa matkalaiset suuren lehtipuun luokse. Vaelluksen ohjaajan mukaan ympäröivä luonto ja rakennettu ympäristö kutsuvat meitä suhteeseen. Tärvellyn lähteen jälkeen tuntuu hyvältä suunnata kulkunsa kohti vapaana vellovaa suurta järveä. KOTIMAA | 13.6.2019 12. Mikä veneistä on kiinnittänyt hänen huomionsa. Ryhmäläisille jaetaan kaksi paperia. – Vieressä vaahtopäinä kuohuva järvi taas kertoo minulle Jumalasta elävän veden lähteenä. Siinä Holopainen antaa vielä viimeiset evästykset. Pidän paljon luonnosta. Pyhiinvaeltaja mieltää puun ennen kaikkea turvallisuuden symboliksi. Toisessa puolestaan ortodoksinen hymni Luomakunnalle. Millaisia värejä ja yksityiskohtia näet
Sen huomaa autoistakin. Kannattaa pohtia sitä, mikä elämässä on kaikkein merkityksellisintä. Yhtään kirkontornia ei horisontissa erotu. Katoavaisia ovat ihmisen luomat muurit. Seuraava pysähdyspaikkamme on niemen kärjessä. Se muodosti joskus Tampereen ja naapurikunnan rajan. Me ihmiset synnymme ja kuolemme. Pysähdymme sammaloituneen kivisen aidan luokse. Jumalan kasvojen edessä olemme kuitenkin kaikki samanarvoisia. Haistelinkin sitä. Saavutaan alueelle, jossa asuvat kaupungin rikkaimmat veronmaksajat. Puu saattaa sen sijaan jököttää paikallaan lukemattomien ihmispolvien ajan. Ei ole yhtään mitään pelättävää, mies sanoo. Saan sen avulla tasapainotettua itseni arjen keskellä. Kansallismaisema ylevöittää mielen. Elina Syri otti pysähdyksen aikana valokuvan. Lankinen on huomannut, että metsä antaa elämään oikeat mittasuhteet. Siinä hetkessä oli erittäin hyvä olla. » KOTIMAA | 13.6.2019 13. Sitä voi tunnustella sormillaan ja poskillaan. Tehtävänä on vain olla ja hengittää. On aika pitää metsäkylpy. Nykyajan tapa, jolle ei taida mahtaa mitään. Se ei ole niin helppoa kuin luulisi. – Metsällä on minulle todella tärkeä merkitys. Viimein nousemme Pyynikin harjulle. Stressihormonitasot laskevat ja suru helpottaa, hän pohtii. Sen pinta tuntuu rosoiselta mutta myös lohdulliselta. – Pitääkö haalia paljon mammonaa, vai riittäisikö vähempikin. Tehtävänä on löytää sellainen puu, joka kutsuu luokseen. Sitten matka jatkuu rinnettä ylemmäs. Kuusi oli Samuli Lankisenkin valinta. Aistit kannattaa vapauttaa, jotta puiden kertoma viesti välittyisi mieleen. Sen sijaan monien kauppakeskusten pöyhkeät mainostornit tavoittelevat taivasta. – Puu edustaa minulle myös pysyvyyttä. Hulppeissa maisemissa moni vaeltaja ottaa valokuvia. Tämänkin kynäjalavan juuret ovat syvällä maassa, ja ne ovat levittäytyneet laajalle, Syri pohtii. Päässä surisee leegio ajatuksia. Luoja sitten hoitakoon molempia. Sieltä käsin on hyvä tarkkailla järvenselkää. ” Pyhiinvaeltaja saattaa saada erämaakokemuksen myös asutulla alueella. Valitsen läheisen kuusen. Puuta vasten voi myös nojata. Jussi Holopainen johdattelee matkalaiset pienelle aukiolle, jonka laidalla on puita. – Tartuin äsken kuuseen oikein kunnolla, joten sain sormiini pihkaa. Vieressäni asteleva Samuli Lankinen kertoo vaelluksillaan pohtineensa sitä, kuinka paljon ihmiselle oikein riittää. Nyt sortunutta kivirykelmää ei erottaisi ilman siitä kertovaa kylttiä
Kysyn Elena Baranovalta hänen tunnelmiaan, kun pyhiinvaellus alkaa lähestyä loppuaan. Se voi olla hengellinen oivallus, tai sitten ilo ystävistä ja kauniista maisemista. Oli myös hienoa, että reitti lähti liikkeelle juuri kirkolta. Kesäilta on leppeä. Pyhiinvaelluksen ohjaaja kaivaa rinkastaan esille kahvitarpeet ja munkit. On maallisen virkistäytymisen aika. reportaasi Vaeltajat ihailivat komeaa kynäjalavaa. Varsinaisen vaelluksen päätyttyä jäämme vielä muutamien osallistujien kanssa juttelemaan heidän kokemuksestaan. Elina Syri oli elämänsä toiseen pyhiinvaellukseen hyvin tyytyväinen. Kahvia jonotetaan, ja pientä puheensorinaa alkaa kuulua. Toivotamme toisillemme siunausta ja hyvää viikonloppua. – Ryhmämme osasi asettua hienosti hiljaisuuteen. Kahvitauon jälkeen askel nousee vaivatta. – Vaikka olimme vain muutaman kilometrin päässä Tampereen keskustasta, järvet, kukat ja metsä rauhoittavat mieltä. ” Puuta voi tunnustella ja sitä vasten nojata. Niin helposti ohitamme ne itsestäänselvyyksinä, Elina miettii. Valmistautuessaan Espanjan vaellukselle Elina on tutkinut pyhiinvaeltajien kansainvälisiä some-ryhmiä. Kaikki on yhtä oikein. Liikenteen takia tiivistämme hieman ryhmää. Tuntui siltä, kuin olisi ollut yksin keskellä metsää. Jokainen vaeltaja ottaa mukaansa sen, mitä on vaihtelevan reitin varrelta ammentanut. Kotiin ei ole mitään kiirettä. Tampereen Hyvinvoinnin pyhiinvaellus toimi samalla Syrille ”kenraaliharjoituksena” pidemmälle vaellukselle. KOTIMAA | 13.6.2019 14. – Osallistun mielelläni tällaisille vaelluksille mieheni kanssa. Tällä kertaa pyhiinvaellus päättyy poikkeuksellisesti Pyynikintorille. Hän on lähdössä kahdeksi viikoksi Espanjan pyhiinvaellusreiteille. – Ei vieraita tarvitse pelätä. Baranovan mukaan ei ole suurta merkitystä, onko ryhmässä tuttuja vai tuntemattomia. – Niissä nostetaan aina esille samoja asioita. – Olen aina pitänyt jalan liikkumisesta. Alamme vähitellen saapua asfaltoidulle alueelle. Mari Lassila iloitsee siitä, että ohjaaja ei taukojen aikana lukenut mitään ääneen. Kaupunkilomillakin kävelen tosi paljon ja aistin uusien paikkojen tunnelmaa, hän pohtii. Nytkin löysimme sinänsä tutuilta seuduilta aivan uusia reittejä. Kaupunki häämöttää jo aivan silmiemme edessä. Hyvinvoinnin pyhiinvaelluksella läsnä ollut monenlainen luonto miellytti Elinaa erityisen paljon. Virkistyneenä metsäkylvystä kävelemme harjua eteenpäin näköalapaikalle. Tästä eteenpäin on luvallista jakaa kokemuksiaan vaeltajatoverien kanssa. Puu on suojeltu. Luoja hoitakoon molempia. Jokainen sai syventyä viriketeksteihin omaan tahtiinsa. – Taivaallinen Isä on antanut iloksemme valtavasti pieniä, upeita yksityiskohtia. Elina Syriä ei lainkaan häirinnyt se, että hiljaisella vaelluksella ei puhuttu ja että jokainen käveli yksin. Sen polun päässä odottaa kuuluisa Santiago de Compostelan katerdaali. Tuntui turvalliselta, että kuljimme eteenpäin yhdessä. Mieli on jotenkin kevyt. Ja tuttujen kanssakin teet kuitenkin vaellusta yksin. Vaikka liikuimme asutulla alueella, sain tavallaan erämaakokemuksen. – Olimme kuitenkin kaikki osa samaa vaeltajien ryhmää. Siellä koittaa odotettu hetki. Hiljaisuus tarjosi luomakunnan ihailuun oivallisen mahdollisuuden
Mobiilireittien avulla tavoitetaan myös niitä ihmisiä, joille hengellinen kieli on vierasta. Kyseessä ei myöskään ole vain pienen sisäpiirin juttu. Tamperelaispastori uskoo, että Luomakunta alkaa nousta esiin lähes profeetallisena peilinä sille, millaiseen suhteessa olemiseen meidät on pohjimmiltaan luotu. – Olemme saaneet monenlaisia kumppaneita myös maalliselta puolelta. Kaikki Tampereen pyhiinvaellusreitit ovat syntyneet samalla tavalla. KOTIMAA | 13.6.2019 15. Mutta pyhiinvaeltajien joukko kasvaa koko ajan. Brändäystä ja markkinointia tehdään ennakkoluulottomasti. Yläpuolella Mari Lassila, alhaalla Elina Syri. Kun kirkossa yritetään saada ihmisiä koottua seinien sisäpuolelle, Jussi Holopaisen tehtävänä on saada ihmiset kirkkotiloista ulos. Meidän ideamme on mahdollistaa pyhiinvaellusreitit kuljettaviksi myös yksinään kännykkäsovelluksen avulla, Jussi Holopainen kertoo. Elina Syri on huomannut, että erimaalaisia vaeltajia yhdistää samanlainen ajatusmaailma. Jo parin tunnin aikana saattaa huomata, että hiljaisuus ei olekaan ahdistavaa. Mitä pakataan mukaan, ja mitä vaellukselta oikein ollaan hakemassa. Jussi Holopainen on ensin vapaaehtoisten kanssa tutkinut maastoa ja ideoinut reittien sisältöä. – Sen jälkeen olemme kävelleet reitin ohjatusti läpi ja keränneet vaeltajilta palautetta. Hengellisen ohjauksen pastorin mukaan lähes kaikki Tampereen seudun ohjatut vaellukset ovat hiljaisia. Pyhiinvaelluksista tuskin koskaan kehittyy suurten massojen kansanliikettä. Holopaisen sanoin se ohjaa lempeään alistumiseen ja suhteessa olemiseen koko Luomakunnan kanssa. Jussi Holopainen on huomannut, että luontopyhiinvaellukset ovat selvästi nousemassa urbaanien pyhiinvaellusten rinnalle. Vaelluksen aikana kävelijän ja ympäröivän luonnon välille syntyy suhde. Tien päällä he voivat tunnistaa itsessään olevan syvemmän kaipauksen. – Pyhiinvaellus alkaakin avautua sisältä käsin, itsensä kohtaamisesta ja omasta kaipauksesta. Holopainen näkee hiljaisuuden suurena mahdollisuutena sekä ryhmille että omatoimisesti kulkeville. – Voisiko kirkostamme tulla pyhiinvaeltava kirkko. Miksi ihmeessä Tampereen kaltaisessa melko nuoressa kaupungissa on virinnyt niin aktiivista pyhiinvaellustoimintaa. – Olen useimpien reittien kohdalla ajatellut juuri hengellisiä ja henkisiä etsijöitä. Sellainen on esimerkiksi noin seitsemän kilometrin pituinen Pyhän Fransiskuksen pyhiinvaellus. Toiminta on laajaa ja kasvaa koko ajan. Halutessaan on sitten mahdollista jatkaa kohti hiljaisuuden retriittiä tai kristillistä meditaatiota. – Kaivataan yksinkertaisempaa elämää vastapainoksi kaikelle hektisyydelle. Vähemmän onkin enemmän. Sen merkitykset avautuvat erilaisella rytmillä ja tavalla kuin pelkästään kuuntelevan osallistumisen kautta. Hengellisen ohjauksen pastori näkee Tampereen vahvuuden siinä, että ikivanhaa pyhiinvaellustraditiota on uskallettu rohkeasti päivittää urbaaniin elämäntapaan. On aina suuri salaisuus, miten erilaiset merkitykset avautuvat kuin hiljalleen. Siitä voi jopa nauttia. Vaiti oleminen auttaa havainnoimaan ympäristöä. Kilpailevaa tarjontaa on niin paljon. Lisäksi vaeltajat pääsevät kohtaamaan monipuolista kulttuurihistoriaa, veistoja ympäristötaidetta sekä luontokohteita. Vaellus on aivan yhtä pyhää myös kaupungin asfalttikaduilla. – Kyseessä ei ole enää omistava suhde vaan vastavuoroinen kumppanuus. Kaupunkimme pormestarikin lupautui pari vuotta sitten PyhiinvaellusTampere-hankkeen suojelijaksi. – Tampereella ja Pirkanmaalla on tehty erilaisia ohjattuja pyhiinvaelluksia jo vuosia, joten asia ei ole mitenkään uusi. Niiden varrella sijaitsee 16 kirkkoa ja viisi hautausmaata. – Lyhytkin vaellus voi olla rohkaiseva kokemus. Viime vuoden herättäjäjuhlille valmistuivat Paavon polku sekä Riitan reitti. – Pyhiinvaellus on kokonaisvaltaista ja hyvin kehollista hengellisyyttä. Niitä luodaan itse, tai jonkun muun toimesta. Jussi Holopainen kannustaa myös ensikertalaisia tarttumaan pyhiinvaeltajan sauvaan. Jussi Holopainen on itse ohjannut vaelluksia monenlaisille ryhmille, esimerkiksi kaupungin työllistämispalveluiden työntekijöille sekä tuetun asumispalvelun asukkaille. Sellainen, joka tulee itsekin Jumalan yllättämäksi. Tapahtuihan suurin osa evankeliumien kertomuksista ulkona. Tampereelta löytyy myös syvempää hengellistä matkaa tukevia vaellusreittejä. Kynnys on matalampi kuin moni arvaa. PyhiinvaellusTampere-brändin alle on syntynyt peräti 23 erilaista pyhiinvaellusreittiä omine teemoineen. – Molemmissa näissä voi löytää jotakin siitä salaisuudesta, josta ekoteologi Pauliina Kainulainen kauniisti puhuu Luomakunnan syvänä hengityksenä. Hiljaisella vaelluksella päällimmäinen tunne on vapaus. Silloin oman elämän äänet, ajankohtaiset teemat ja hiljainen, kaipaava rukous alkavat kuulua. Vaeltaminen on myös vastakulttuuria. Lisääntyvän hälyn maailmassa moni kokee sen helpottavana. Se on sitä Jumalan yllätystä, Holopainen hymyilee. Mahdollisuus kävellä omatoimisesti kännykkäsovelluksen avulla on lisännyt selvästi kiinnostusta. Elämme erilaisten paineiden aikaa. Huoli maapallomme tilasta kasvaa. Holopainen huomauttaa, että Jeesuskin käveli paljon. Kukaan ei vaeltajan puolesta määrittele, mitä hänen tulisi ajatella, ymmärtää tai tuntea. Vuonna 2018 pelkästään Tampereen reittejä taivalsi yhteensä noin 2 000 henkilöä. – Puhumattomuus avartaa sisäisen tilan
Useassa osassa säilytettyä kirjaa työstettiin johdantoja lisäosineen luultavasti vuosien ajan. Kallein väriaine on siniseen käytetty puolijalokivi lapis lazuli. Matteuksen, Markuksen ja Luukaksen evankeliumit ovat mukana kokonaisuudessaan. – On voitu ajatella, että KellKellsin kirja tarjosi näkymän taivaasta Kellsin kirja on varhaiskeskiajan munkkien todellinen taidonnäyte. Skotlannin rannikolla sijaitsevalta Ionan saarelta käsikirjoitus siirrettiin Kellsiin, Irlannin sisämaahan, turvaan viikinkien hyökkäyksiltä. | Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / POOL / John Stillwell KOTIMAA | 13.6.2019 16. Kirjanvalmistus aloitettiin pergamenttina käytetyn nahan liottamisesta ja puhdistamisesta. Siihen voisi uppoutua, Helsingin yliopiston uskontotieteen dosentti Katja Ritari kertoo. Satojen pienten luostarien saarella Kells oli yksi merkittävimmistä ja kuului Colum Cillen eli Pyhän Columban 500-luvulla perustamaan luostarien ryhmittymään. Keskiajalla pyhyyden ajateltiin asuvan konkreettisesti esineissä kuten pyhissä kirjoissa tai pyhäinjäännöksissä, luostarihengellisyyttä ja kelttikulttuuria Irlannin varhaiskeskiajalla tutkinut Ritari kertoo. Kirjan yli kolmeensataan yksittäiseen lehteen on käytetty arviolta lähes kahdensadan vasikan nahat. kulttuuri | evankeliumikäsikirjoitus | V arhaiskeskiajalla Irlannin saari oli jakautunut jopa 150 pieneen kuningaskuntaan. Koristeellisten evankeliumien työstäminen aloitettiin vuoden 800 tienoilla niin ikään Columban luostareihin kuuluneessa Ionassa. Kellsin kirjaa työstivät vain luostarin taitavimmat munkit. Runsaaseen kuvitukseen on käytetty mustetta sekä muun muassa mineraaleista, kasveista ja hyönteisistä valmistettuja väriaineita, joista osa on tuotu Välimeren alueelta asti. | Kuvat: Trinity College Dublin Kellsin kirja on Dublinin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Sitä tuotettiin keskiajalla ainoastaan nykyisen Afganistanin alueella. Kirjalla voisi olla myös kontemplatiivinen eli meditatiivinen funktio. Viime vuonna sitä kävi katsomassa yli miljoona ihmistä. Kirjan omaperäisyys ja rikas symboliikka kiehtovat myös nykyihmisiä. Monilla kuvioilla on symbolinen hengellinen merkitys. Kirjan sivut ovat hyvin koristeellisia. Iso-Britannian kuningatar Elisabeth tutustui Kellsin kirjaan vuonna 2011. Yksittäiset sivut ovat tämänhetkisessä sidonnassa jonkin verran nykyistä A4-kokoa suurempia. Johanneksen evankeliumin loppuosa on kadonnut tai jäänyt tuntemattomasta syystä alunperinkin kesken. Kellsin kirjaksi (Book of Kells) kutsutun evankeliumikäsikirjoituksen tekstija kuvailmaisussa näkyy useiden eri kirjoittajien ja taiteilijoiden kädenjälki. – Kuviointi on hienoa ja tarkkaa
Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. VirPi KirVeS-torVinen Ritva Ylönen: Saima Harmaja: Sydänten runoilija 1913–1937. Erityisesti Saiman suhde salakihlattu Jaakko Holmaan syventyy ja avaa runoja uudella tavalla. Kirjan niin sanotut mattotai peitesivut on täytetty kuvioilla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2019. Kotimaan numero 21 hyväksi jutuksi äänestettiin Karjalan lennostosta kertova reportaasi Isänmaan taivaan vartijat. Kirjapalkinnon voitti Tuija Partanen Kolarista. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –2 4 13. Kirjan kuviointi on geometristä ja ympyränmuotoista, ja koristeluissa on mukana myös eläinja ihmishahmoja. – On silti erikoista, että yhden esineen vetovoima on niin suuri. Nyt kirja on esillä Dublinin Trinity Collegessa. Viime vuonna sitä kävi katsomassa yli miljoona ihmistä. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Tarkkanäköisesti Ylönen kuvaa runoilijan ylitsepääsemätöntä herkkyyttä ja mielenterveysongelmia sekä myöhemmin tuberkuloosiin sairastumista. Lukija saa vastauksia runoilijan elämästä heränneisiin kysymyksiin. Tapa levisi vähitellen myös muualle. Ylönen ei vain kerro, vaan myös tulkitsee asioita uusien tietojen valossa. Elämäkerta saa lukijan pohtimaan Saiman elämää ja Saima-ilmiötä uudella tavalla. Edellisen elämäkerran filosofian tohtori kirjoitti väitöskirjansa myötä Kalle Päätalosta vuonna 2017. Hiirten suussa on ehtoollisleipää. Koristelu ulottui kuvien lisäksi myös kappaleiden alkukirjaimiin. Valokuvat täydentävät kokonaisuutta. Sivun koristekuvioiden joukossa on muun muassa enkeleitä ja pieniä eläinhahmoja. Irlannin saaren alle puolimiljoonainen kansa puhui muinais-iiriä. Kellsin kirjassa khii ja rhoo esitetään kuitenkin erillisinä, khii tyyliteltynä isona ristinä. Myös evankelistoja on kuvattu, sekä yhdessä että yksittäin. 4 18 Luoja hoitaa luonnossa Samuli Lankinen osallistui Tampereella pyhiinvaellukseen 10 Ka nn en ku va : Ra m i M ar ja m äk i 11 4. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Kirjassa korostuukin Saiman tuotannon terapeuttinen merkitys. KOTIMAA | 13.6.2019 17. Ritva Ylösen omat kovat menetykset ovat antaneet erityistä ymmärrystä Saiman elämän avaamiselle. Kristuksen nimen kreikankieliset alkukirjaimet khii ja rhoo ovat yksi varhaisimmista kristillisistä symboleista. Myös Suomen ja Euroopan historian tapahtumien kuvaaminen valottaa Saiman ja muiden kirjassa esiintyvien toimintaa. Vielä keskiajalla Colum Cillen eli Pyhän Columban evankeliumikirjana tunnettu käsikirjoitus siirrettiin 1600-luvulla Dubliniin – tällä kertaa turvaan englantilaisilta sotajoukoilta. Kellsin kirja rikkaine ja tarkkoine koristeluineen on Ritarin mukaan kuitenkin tyyliltään harvinaisuus. Hän avaa päiväkirjojen peitenimet ja tuo julki aiemmin arkaluontoisena pidettyjä kohtia. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Keskiajan ajattelutavan mukaisesti kirja tarjosi näkymän taivaallisesta todellisuudesta. – Joissain kohdissa kuviot ovat vain koristeita, mutta yleensä niillä on myös hengellistä ja symbolista merkitystä, Ritari kertoo. – Samanaikaisesti kirja on kuitenkin osa universaalia kristillistä kulttuuria. Luostariverkostossa kehitettiin kirjallista kulttuuria, tarjottiin maallikoille opetusta ja vastattiin lähiyhteisöjen hengellisiin tarpeisiin esimerkiksi messujen myötä. Ensimmäinen kattava elämäkerta Harmajasta on enemmän kuin tervetullut. Sen ajan visuaalinen maailma oli hyvin erilainen kuin meidän, pienempi ja vaatimattomampi. Kellsin kirjan tunnetuin yksittäinen sivu on khii rhoo -sivu. Kirjaa on voitu myös säilyttää pyhäinjäännöslippaassa, mikä edelleen korostaa sen arvokkuutta. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Latinankielisissä teksteissä sanat oli yleensä kirjoitettu yhteen, mutta niin Kellsin kirjassa kuin muissa irlantilaisissa käsikirjoituksissa sanat erotettiin toisistaan. Toukasta muodonmuutoksen kokeneet perhoset taas voidaan ymmärtää vertauskuvana Kristuksen ylösnousemukselle, ja rhoo-kirjaimen sisällä olevat kasvot esittävät mahdollisesti Kristusta itseään. – Ihmisiä kiinnostaa menneisyys, ja kirja on yhä visuaalisesti häikäisevä. Ritva Ylösen mukaan sotamenetykset ovat vaikuttaneet Saima Harmajan suosioon. 298 sivua. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. ” Kirjaan on käytetty arviolta lähes kahdensadan vasikan nahat. Se on kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Saiman luonne saa uusia sävyjä. Saiman elämästä rakentuu ehjä ja tiheätunnelmainen kaari. Alexandra Bergholm ja Riku Hämäläinen, Partuuna 2018). – Kirjassa on hyvin omaperäinen visuaalinen maailma ja vahva, itsevarmasti toteutettu oma tyyli, Ritari toteaa. Latinaa ymmärsi vain lukeneisto. Usein kirjaimet esitetään päällekkäin monogrammina. – On uskomatonta, että kirja on säilynyt niin hyvin, kaikki nämä vuosisadat. Varsinkin aiemmin ajateltua laaja-alaisempi Raamatun vaikutus Saiman runoihin on kiinnostavaa. Saukon suussa oleva kala oli tunnettu Kristuksen symboli jo varhaiskristilliseen aikaan. Kuvaukset eri paikkojen vaikutuksesta Saiman elämään, kuten Harmajien kesäpaikka Heimosta ja Tarton opiskeluajan residenssistä, vahvistavat käsitystä runoilijan erityisherkkyydestä. Varhaiskeskiajalta tunnetaan myös Kellsin kirjaa edeltäneet, Irlannin Durrown sekä Englannin Lindisfarnen koristeelliset evankeliumikäsikirjoitukset. Laura YöntiLa Jutun lähteenä on käytetty Katja Ritarin artikkelia ”Maailman kaunein käsikirjoitus” teoksessa ”Katse pyhään – näkökulmia uskonnon aineellisuuteen” (toim. Ylönen yhdistää tietoja myös Saima Harmajan kuoleman jälkeisiin tapahtumiin. Ylönen avaa Saiman lähipiirin elämää tuoden lisävalaistusta runoilijan kokemuksiin. Näyttely kirjan ympärillä on hyvin onnistunut, Katja Ritari sanoo. Niiden on tulkittu viittaavan asuinympäristönsä mukaan eri elementteihin: perhosten ilmaan, hiirten ja kissojen maahan, saukon ja kalan veteen. Harvoin elämäkerran lukeminen on yhtä vahva tunnekokemus. Tavallinen kansa näki Kellsin kirjan osia luultavasti vain hyvin harvoin – ehkä satunnaisesti messun aikana tai rituaaleissa, joissa kirjaa voitiin esimerkiksi kantaa kirkon tai pellon ympäri. Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. | viikon kirja | sin kirja on pyhimyksen itsensä kirjoittama tai että enkeleillä on osuutta kirjan valmistamisessa. Esimerkiksi Holman kuolinilmoituksessa syyskuussa 1983 ollut runo kertoo Harmajan merkityksestä hänen elämässään. kesäkuuta 2019 | hinta: 3,90 € Kaverit kotouttavat maahanmuuttajia Kotkassa Oikeuttaako Jeesuksen kärsimys väkivallan. – Voi vain kuvitella, miltä tällaiset esineet ovat näyttäneet sen ajan ihmisistä. Kuulun siihen joukkoon, joka on nuorena ahminut tietokirjailija ritva Ylösen tavoin Saima Harmajan runot ja päiväkirjat
Monet feministiteologit, kuten vaikkapa roomalaiskatolinen Rosemary Radford Ruether, pelkäävät Jeesuksen viatonta kärsimystä käytettävän vahvistamaan naisten ja muiden heikompiosaisten alistumista kohtaloonsa. TeksTi | Veli-MaTTi kärkkäinen – kuViTus | PäiVi karjalainen Kärsimystarina ja väkivalta P ääsiäisen kärsimystarinan ääreen pysähtyvälle Kristuksen sijaiskärsimys ja sovituskuolema ristinpuulla syntiemme puolesta on evankeliumin keskus ja jatkuva armon ja autuuden lähde. Sen mukaan yhteisön on lopulta kanavoitava väkivallan tunteet johonkin kohteeseen, siis uhriin. Tätä ongelmaa sivuaa laajasti myöhemmällä iällään katoliseen kirkkoon siirtynyt ranskalainen filosofi René Girard tunnetulla syntipukkiteoriallaan. On hyvä muistaa, että jo keskiajan teologista Pietari Aberlardista tuntui mahdottomalta kuvitella Jumalaa, joka olisi niin julma, että haluaisi Poikansa kuolemaa. Evankeliumien kärsimystarinaa on kritisoitu oikealta ja vasemmalta. ” Aikamme teologit muistuttavat meitä siitä, että väkivalta johtaa yleensä väkivallan leviämiseen. Aikamme teologit muistuttavat meitä myös siitä, että väkivalta johtaa yleensä väkivallan pikemminkin kuin rauhan ja sovinnon leviämiseen. Oikeuttaako perinteinen sovitusteologia väkivallan. Jotkut äärifeministit ovat yhdistäneet ristinkuoleman jopa lapsen kiduttamiseen vanhempansa käsissä – tulkinta joka tuskin sinällään ansaitsee vakavaa huomiota. Kriittiselle teologikunnalle sama kertomus viattoman Jumalan Pojan väkivaltaisesta kuolemasta Taivaallisen Isän lepyttämiseksi on nostanut esiin kysymyksen väkivallan asemasta kristinuskossa ja laajemminkin uskonnoissa. essee KOTIMAA | 13.6.2019 18. Nykyteologit huomauttavat usein, että itse ajatus väkivallan käytöstä Jumalan lepyttämiseksi on täysin aikaamme sopimaton. Edesmenneen professori Heikki Räisäsen viimeisen populaariteoksen Mitä varhaiset kristityt uskoivat mukaan alkukristillisyydessä oli niin monenlaisia näkemyksiä ja oppeja Jeesus Nasaretilaisesta, että ei ole syytä kiinnittää liian paljon huomiota perinteiseen sovituskuolemaja kärsimysteemaan. Eipä olekaan ihme, että perinteinen sanoma kärsimyksestä ja väkivaltaisesta ristinkuolemasta on haluttu korvata joukolla erilaisia väkivallattomia sovitusoppeja (engl. Evankeliumien kärsimystarinaa on kritisoitu oikealta ja vasemmalta. Amerikkalaiset pasifismistaan tunnetut anabaptistikirkot ovat olleet etunenässä tässä projektissa – vaikka ovatkin teologialtaan muilta osin varsin konservatiivisia ja perinteisiä. non-violent atonement). Raamatuntutkijoiden keskuudesta näyttää nousevan monenlaisia mielipiteitä aiheesta. Tosin Abelard ei torjunut Jeesuksen kärsimystarinaa sinällään vaan piti sen ylimmäisenä tarkoituksena itsensä uhraavan, epäitsekkään rakkauden toteennäyttämistä. Heidän tunnetuimman teologinsa Dan Weaverin laajalti huomiota herättänyt kirja ”Väkivallaton sovitus” ottaa lähtökohdakseen kysymyksen siitä, miten on mahdollista, että viattoman surmaaminen väkivaltaisesti voisi olla pelastuksemme ehto ja Jumalan tahto. On jopa kyselty, johtaako perinteisen sovitusteologian seuraaminen väkivallan oikeuttamiseen
He kuitenkin argumentoivat, että nykyteologia voi tietoisesti kulkea eri suuntaan. KOTIMAA | 13.6.2019 19. Se, että sovitus, ”syliin ottaminen”, edellytti viattoman vapaaehtoista antautumista kärsimykseen ja kuolemaan, ei oikeuta ihmisten itsekästä ja parhaimmillaankin epätäydellistä väkivaltaa toisiaan kohtaan. Vielä voidaan viitata kroatialaissyntyisen Yalen yliopistossa opettavan poliittisen teologin Miroslav Volfin suurta huomiota saaneeseen kirjaan. Sen otsikko Exclusion & Embrace kääntyy vain ontuen suomeksi: ”Selänkääntäminen ja syliin ottaminen”. Osa raamatuntutkijoista tunnustaakin sen, että Uuden testamentin todistukseen kuuluu epäämättä kristittyjen Messiaan kärsimys ja tuskallinen kuolema. Ensinnäkin on syytä huomata, että kristinuskon ytimessä olevassa sovituskertomuksessa ei ole kyse vihaisen Isän lepyttämisestä kiltin ja vapaaehtoisesti uhriksi alistuvan Pojan ansiosta. Kirjoittaja on systemaattisen teologian professori Fullerin teologisessa seminaarissa Kaliforniassa, Yhdysvalloissa. Väkivallalla tarkoitetaan toisen vahingoittamista joko kieroutuneen aggression tai oman itsekkään edun tähden. Puhtaalla, pyhällä rakkaudella, kolmiyhteisellä Jumalalla, on oikeus pelastusta palvelevan väkivallan sallimiseen tässä ainutkertaisessa tapahtumassa. Ollaanpa esimerkiksi kirkkoisä Augustinuksen ”oikeutetun sodan” käsitteestä mitä mieltä tahansa, vain harvat olisivat valmiit kieltämään oikeutuksen uhriksi joutuneen itsepuolustukselta tai viranomaisten yhteiskunnan suojelemiseksi suorittamalta jopa aseelliselta toiminnalta. Kuten saksalainen reformoitu Jürgen Moltmann kirjassaan Ristiinnaulittu Jumala esittää: Isä kärsii antaessaan Poikansa kärsimykseen ja kuolemaan; Poika kärsii vapaaehtoisesti ihmiskunnan syntisyyden ja turmeltuneisuuden tähden alistuessaan kuolemaan; näin Isän ja Pojan iankaikkinen rakkausyhteys katkeaa Pojan tullessa Isänsä hylkäämäksi. Kolmantena päivänä Isä herättää Pojan Henkensä kautta. Keskeistä on motiivi. Sen vastakohta olisi vihainen ja luotaantyöntävä Jumala, joka ajaisi pois ja hylkäisi luomansa ihmisen. 7:27). Sen sijaan lääkärin tuottama kipu potilaan parantamiseksi ei ole väkivaltaa. Ei tarvitse olla fundamentalisti kavahtaakseen tällaista ohjelmallista suunnanmuutosta. Ristiinnaulittu ei ole väkivaltaa viljelevä tyranni tai despootti vaan valtaistuimella istuva Karitsa, ”jonka hallintavaltaa ei oikeuta ’miekka’ vaan ’haavat’”. Ei tarvita uutta ristinkuolemaa ja sijaiskärsimystä. Tässä tulee tietenkin ongelmalliseksi Raamatun ja varhaisen kristillisen tradition auktoriteettiaseman kumoaminen. Toiseksi vastauksena Girardin ja muiden huoleen ristinkuoleman väkivaltaa lietsovasta vaikutuksesta voidaan viitata Uuden testamentin opetukseen siitä, että Kristuksen uhrikuolema on kertakaikkinen (Hepr. ” Se, että sovitus edellytti viattoman vapaaehtoista antautumista kärsimykseen, ei oikeuta ihmisten itsekästä väkivaltaa. Muutama rakentava näkökulma voisi auttaa pohdiskelua, jossa pääsiäisen kertomus otetaan normatiiviseksi teologiseksi ohjeeksi samalla, kun ollaan herkkätuntoisia väkivallan uhkalle uskonnossa. Kolmanneksi, näyttää siltä, että rajoitetun ja oikeudenmukaisen väkivallan käyttöä yhteiskunnan suojelemiseksi on pidettävä jollakin tavoin oikeutettuna tai ainakin välttämättömänä pahana. Vaikka ei ole hyödyllistä puhua kirjaimellisesti Jumalan ”kuolemasta”, kuten Lutherkin oli taipuvainen tekemään, kolmiyhteisen Jumalan pelastustyössä on kyse koko jumaluuden kärsimyksestä. Väkivallattoman ja kärsimyksestä irrotetun sovituskertomuksen kriitikot ovat oikeassa väittäessään, että hinta väkivallan välttämiseen mainituilla keinoilla on liian kallis ja nakertaa kristinuskon identiteettiä. Mikä neuvoksi. Sovituksessa on kyse kolmiyhteisen Jumalan yhteisestä pelastustyöstä. Räisäsen kritiikkinä voidaan todeta, että vaikka näkemysten kirjavuutta ei ole syytä kieltää, se mitä kutsumme ortodoksiaksi, siis oikeaoppisuudeksi erotukseksi harhaopeista, vakiinnutti viimeistään uskontunnustuksissa Kristuksen kärsimyksen ja kuoleman olennaiseksi osaksi kristinuskoa. Kolmiyhteinen Jumala avasi sylinsä maailmalle antautuessaan jaettuun kärsimykseen ja kuolemaan
Jos tätä työtä ei tehdä ajoissa ja ammattitaidolla, maalaukset voivat pahimmassa tapauksessa yksinkertaisesti irrota liitoksistaan ja pudota maahan. – Vesi on nyt matalalla, hän tulkitsee ikkunoista eteen levittyvää jokinäkymää. Arvokkaimpien hinnat liikkuvat niille otettujen vakuutusten perusteella ehkä sadoissa tuhansissa euroissa. Niiden lyijysaumat tarvitsevat huoltoa, reiät paikkausta ja jotkut kohdat on korvattava kokonaan uusilla laseilla. Hän kunnostaa parhaillaan Kalajoen kirkon sekä runsaan sadan kilometrin päässä Kalajoelta sijaitsevan Oulun tuomiokirkon lasimaalauksia. – En osaa itse arvioida hintaa, Ulvi sanoo. Kuluneen kevään aikana Ulvin työpöydällä on ollut kotiseuturakkaalle miehelle mieluisia töitä. Kirkon lyijylasimaalauksen kunnostaminen on pitkä ja vastuullinen prosessi. Tekee töitä, pitää tauon ja jatkaa tavallisena päivänä iltakymmeneen. Tästä kohdasta, Kalajoen Plassilta, on merelle pari kilometriä. Käytännössä Ulvin voi sanoa pelastavan suomalaista kirkkotaidetta. TeksTi | Tiina Piha – kuvaT | Päivi karjalainen ateljeessaan heikki ulvi korjaa parhaillaan Oulun tuomiokirkon ja kalajoen kirkon lasimaalauksia. Kohtalonyhteys sahaan on säilynyt läpi elämän, sillä nykyinen ateljee on sahan niin sanottu iso paja. Se kuuluu maineikkaalle Santaholman sahalle, jonka tarjoamat työpaikat aikanaan toivat Ulvin suvun tähän jokirantaan. – Paikalla olleet miehet pelastivat työt ennen kuin ne ehtivät Lasitaiteilija vaalii haurasta historiaa Heikki Ulvi kunnostaa kirkkojen lasimaalauksia Kalajoen uomassa entisellä Santaholman sahalla. Kalajoen kirkon lasimaalaukset ovat peräisin vuosilta 1929 ja 1930. Tosin lasimaalausten suojana ulkopuolella on kuusi milliä paksu laminoitu ja ilmatiivis lasi. » KOTIMAA | 13.6.2019 20. Täytyy olla herkkänä ja tarkkana koko ajan, hän sanoo. haastattelu ” Arvokkaimpien maalausten hinnat liikkuvat niille otettujen vakuutusten perusteella ehkä sadoissa tuhansissa euroissa. Maalausten arvoa on vaikea määritellä. H eikki Ulvi sovittelee sanojaan kuin hauraita lasinpaloja. Vastaavia toimeksiantoja Ulville tulee aina silloin tällöin, sillä tällaiseen työhön pystyy vain harva Suomessa. Kalajokelainen lasitaiteilija Heikki Ulvi on harvoja alan taitavia käsityöläisiä Suomessa. Sen pitäisi osaltaan varjella vahingoilta. Niin Oulun tuomiokirkon kuin Kalajoenkin kirkon lasimaalaukset ovat päässeet huonoon kuntoon. Vanhimmat Suomessa säilyneet lasimaalaukset ovat 1300–1500-luvuilta. – Tämä ei ole mitään urakkahommaa. Ateljeen toisella puolella levittäytyy vanha Kalaranta kalavajoineen, niin ikään kertomassa muistoja alueen historiasta. Aamuisin hän on omien sanojensa mukaan eläkkeellä. Yhdeksän, kymmenen aikaan aamupäivällä Ulvi astelee kotioveltaan parinkymmenen askeleen päässä sijaitsevaan ateljeeseensa. Parin kivenheiton päässä meren suuntaan näkyy pitkä piippu. Ensimmäisen kerran ne jouduttiin irrottamaan hätäisesti pian valmistumisensa jälkeen, kun kirkko syttyi palamaan kesken kirkonmenojen. Hänen isoisänsä, isänsä ja veljensä ovat työskennelleet siellä. Heikki Ulville itselleen se oli työpaikoista ensimmäinen. Ulvi sanoo tuntevansa kotijoestaan joka kivenkin. Ateljeen ja kotitalon vieressä kulkee Kalajoen leveä uoma