5 12 6 Ka nn en ku va : Iin a M at ik ai ne n 11 5. Aaro Rytkönen johtaa uskontojen vuoropuhelua edistävää keskusta. maaliskuuta 2020 | hinta: 3,90 € Koronaviruksen vaikutuksia: seurakunnissa ei enää kätellä Mitä jos Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä talvisodassa. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –1 1 N:o 10 / 13. Koti ja työ Omanissa 20. Päivi Räsäsen puheista uusia esitutkintapyyntöjä Erja, Olga, Aaro ja Frans Rytkönen asuvat Lähi-idässä Omanissa
Ylläni äidiltä peritty kansallispuku. Työskentelen rajavartijana ja toiselta ammatiltani olen sairaanhoitaja. Puolueista läheisin on kokoomus, jonka valtuustoryhmässä hän istuu sitoutumattomana inarin kunnanvaltuustossa. Veikkaan että pienempi kuin 41. Vuonna 2820 tehdyssä hautalöydössä siivu villahametta, hopeasolki ja pala puukonterää. Vainajan pituus – kuten omanikin, murheiden määrästä riippuen – on noin 160–165 senttimetriä. Esihistorialliset punaiset sukat laittoivat arvioimaan omaa sukkahyllyä. Herätysliikkeeni on vanhoillislestadiolaisuus. Vaikuttaminen on minulle tärkeää. Tuija PyhäranTa ”Saamelaistyö mahdollistetaan riittävällä rahoituksella” inarinsaamelainen aslak Pekkala on herätysliiketaustaltaan vanhoillislestadiolainen. Parittomia on paljon. Paljon beigeä, jotkut punaisetkin. Se, mitä risti symboloi, jatkaa tarinaa. Tyyssijasta lasija muovipulloja, joista erottuu punainen etiketti. 3 Minkälainen poliittinen taustasi on. Kun oikein uuvuin kaiken paljouteen, sanoin miehelle tekeväni kuolinsiivousta, ettei ongelma jää lapsille. Myös kolttasaamelaisissa on jonkin verran luterilaisia, eikä heitä pidä unohtaa. Viime kaudella iso työ oli pohjoissaamenkielinen raamatunkäännös. Inarinsaame on saamelaiskielistä toiseksi suurin. – Olen Inarin kunnanvaltuustossa sitoutumattomana kokoomuksen valtuustoryhmässä. 2 Minkälainen suhde sinulla on kirkkoon. Keräily, metsästys ja kalastus ovat perinteisesti olleet meidän suvulle tärkeitä asioita, niin myös minulle. Olen mukana myös saamelaiskäräjillä, metsänhoitoyhdistyksessä valtuutettuna sekä Inarin kalatalousalueen hallituksessa. 4 Mitä asioita haluat pitää esillä kirkolliskokouksessa. Sotilasvirka estää kuitenkin puolueen jäsenyyden. Tämän lehden sivuilla 18–19 kerrotaan harvinaisista sukista, jotka löytyivät Ravattulan Ristimäen, Suomen vanhimman kirkon tyyssijan kaivauksissa, haudasta numero 41. KOTIMAA | 13.3.2020 2. Mietin myös hautajaisia. Jos löydän lisäksi toisen samanlaisen, se alkaa olla. Pellavapäällysteinen arkku ja sen päällä, hiekkaristin vieressä jasmiineja, jos kuolisin jasmiinien aikaan. 1 Kuka olet ja mistä tulet. – Olen inarinsaamelainen, kotoisin Ivalosta Inarin kunnasta, missä sukuamme on asunut pitkään. Ehkä hän oli aikansa rautainen nainen, joka haudattiin parhaimpiinsa puettuna. Päivi PuhaKKa Toimittaja miettii tulevaisuuttaan. Ja hänestä itsestäänkin. Mitä ja millainen tarina meistä jää löydettäväksi. Riittävällä rahoituksella mahdollistetaan muun muassa kielenja kulttuurinopetus sekä mahdollisuus tehdä saamelaistyötä saamelaisten kotiseutualueen lisäksi isoissa kaupunkikeskittymissä, joissa on saamelaisia. | Kuva: Ville-Riiko Fofonoff/ Saamelaiskäräjät aslaK PeKKala Saamelaisten edustaja kirkolliskokouksessa Puukko ja hiekkaa K un kotioloissa jostakin ilmestyy sukka, se ei ole uutinen. Isänmaan etu, koti ja uskonto ovat minulle tärkeitä arvoja. – Olen luottamushenkilönä Inarin seurakunnassa ja Pohjois-Lapin seurakuntayhtymässä, johon kuuluu myös Utsjoen seurakunta. Kansankirkkoon minulla on läheinen suhde. Artikkeli kertoo kiehtovaa tarinaa tuon tuntemattoman, noin 800 vuotta sitten eläneen sisaren sääriverhoista. Tällä kaudella tärkeitä ovat inarinsaamenkieliseen raamatunkäännöstyöhön liittyvät asiat. Jalkaterän puuttuessa villasukan kokoa ei tiedetä. Hiekkaristi on sekoittunut aikaa sitten maaperään. aluksi | viikon henkilö | Saamelaiskäräjät valitsi saamelaisten edustajaksi kirkolliskokoukseen Aslak Pekkalan, 46. – Saamelaisten oikeuksien toteutumiselle on tärkeää, että näemme oikeuksien merkityksen ja on myös tahtoa toteuttaa niitä
Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Valtakunnansyyttäjä painottaa, että rikosasiassa on aloitettava esitutkinta, jos on syytä epäillä rikosta. Riippumatta siitä, mihin Päivi Räsästä koskevat esitutkinnat päätyvät, odotettavissa on uusia lain ja raamatuntulkinnan välisiä törmäyksiä. ?. Näin myös silloin, kun kyseinen profeetta puhuu vallitsevien uskomuksien ja totuuksien vastaisesti. Tämä laki näyttää olevan osalle kristittyjä uusi asia. Mitäpä jos tällaiset Jeremiat ilmestyisivät meidän kaupunkeihimme. Herra oli antanut Jeremialle tehtäväksi julistaa Jerusalemille kääntymyksen ja parannuksenteon sanaa. Onhan olemassa myös vääriä profeettoja. Tehokkaat lääkkeet pysähdyttävät taudin kulun, korjausleikkaukset ja kuntouttaminen parantavat taudin aiheuttamat vauriot ja palauttavat työja liikuntakyvyn. Pian satavuotias lepralähetys antaa 40 sairaalassaan ja lukemattomilla poliklinikoillaan ja työkeskuksissaan sairaanhoidollista, sosiaalista ja hengellistä apua tuhansille pitaalisille. Ne kristityt, jotka tulkitsevat Raamattua niin, että homoseksuaalinen ihminen tekee syntiä toteuttaessaan seksuaalisuuttaan, eivät ole vaikenemassa tai poistumassa mihinkään. Olisiko meistä ottamaan sanaa vastaan silloin, kun se ei olisi sitä, mitä mielellään kuulisimme. 1970 Lepra – jota Suomessa sairastaa vain kaksi henkilöä – on kauhistuttanut ihmisiä lähes neljä tuhatta vuotta. KOTIMAA | 13.3.2020 3. Valtakunnansyyttäjä on sanonut, että kiihottamisrikosta koskeva säännös suojaa seksuaalija muiden vähemmistöryhmien yhdenvertaista asemaa yhteiskunnassa. Vai päätyisikö tällainen profeetta uhkailusta tai vihapuheesta epäiltynä lähimpään putkaan. Aiemmin hän on määrännyt kaksi Räsästä koskevaa esitutkintaa. Tiukkojen käänteiden jälkeen viesti meni ainakin osittain perille. Päivi Räsäsen suosiota poliitikkona esitutkinnat tuskin vähentävät. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Nykyisin sitä voidaan parantaa. Häntä kannatti uskoa. 13.3. Hän tiedotti ensimmäisenä esitutkintojen käynnistämisestä. Voi olla, että ne vain lisäävät sitä. Sekä profeetan että hänen kuulijansa yksi varuste on itsekritiikki. Kukaan ei kuulemma ole profeetta kotikaupungissaan. Profeetan tehtävä ei ole aivan helppo. Samalla hän korostaa sitä, että rikoksesta epäilty henkilö on syytön, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen. Tuomaan viestiä Jumalalta, julistamaan tuhoa ja vaatimaan parannusta. O n hyvä, että nyt haetaan vastausta siihen, mitä uskonnon nimissä saa puhua ja miten Raamattua tulkita niin, että samalla noudattaa lakia. Jussi ryTKönen Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. Hoito ja sen suoma toivo murtavat jokaisen pitaalisen kokemaa pelkoa ja masennusta. Tiedämme, että Jeremia tiesi, mistä hän puhuu. Myös tällä kertaa esitutkinnat koskevat sitä, onko tapahtunut kiihottamista kansanryhmää vastaan. Kun kohtaamme oman aikamme profeettoja, on syytä pitää korvat auki ja ojentautua uutisen mukaisesti. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | Mari Teinilä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Poliisikuulusteluun mennessään hän on ottanut poliisitalon ovella selfieitä eli kuvia itsestään ja julkaissut ne sosiaalisessa mediassa. Vähemmistöryhmillä on lainsäädännön takaama oikeus nauttia samaa kunnioitusta ja arvonantoa kuin muillakin yhteiskunnan jäsenillä. Muuten tuho uhkaisi. Päivi Räsänen on taitava poliitikko, joka osaa käyttää julkisuutta hyödykseen. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli myyntijohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen päätti viime viikolla, että poliisin pitää käynnistää esitutkinnat liittyen kansanedustaja Päivi Räsäsen esiintymisiin televisiossa vuonna 2018 ja radiossa viime joulukuussa. Mutta Jerusalemin temppelissä julistanut Jeremia olikin kotoisin Anatotista, Benjaminin heimon alueelta. Milloin Raamatun tulkinta rikkoo lakia. Esitutkinnat tuonevat selvyyttä siihen, miten seksuaalisesta vähemmistöstä voi puhua uskonnonvapauden nimissä
– Keskeisiä tehtäviäni on kehittää Kotimaalle sellainen digitaalinen tilaus, josta lukijat ovat myös valmiita maksamaan. Kirkolliskokous hyväksyi ehdotuksen uudeksi kirkkolaiksi toukokuussa 2018 ja lähetti sen eduskunnan hyväksyttäväksi. Kirkkohallitus aikoo nyt laatia lakiehdotusta täydentävän esityksen kirkolliskokoukselle hyväksyttäväksi ennen kuin eduskunta jatkaa lakiehdotuksen käsittelyä, kertoo hallintopäällikkö Asta Virtaniemi Kirkkohallituksesta. Tätä ennen hän työskenteli liiketoimintajohtajana Kalliola Oy:ssä ja tietopalveluliiketoiminnan johtajana Alma Mediassa. Vuosina 2018–19 on tehty toimenpiteitä, jotka ovat myös purreet. Kotimaa Oy -konserni on Kirkkopalvelut ry:n alakonserni. Olli Seppälä Otto Mattsson Kotimaa Oy:n toimitusjohtajaksi |K uv a: Fre ija Ö zca n U uden kirkkolain oli tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Täydentävä esitys koskee viittä perustuslakivaliokunnan esiin nostamaa pykälää. Tämä tarkoittaa sitä, että eduskunta ei voi hyväksyä lakia vaan palauttaa sen takaisin kirkolliskokoukselle. perustuslakivaliokunta tekee usein tarkennuksia lakiehdotuksiin, kertoo hallintopäällikkö asta Virtaniemi Kirkkohallituksesta. – Otto Mattssonin siirtyminen Kotimaan johtoon on suunniteltu muutos, Kotimaa Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila sanoo. Se pitää ongelmallisena, että kirkon tunnustus voisi olla riippuvainen lainsäätäjän poliittisesta tahdosta tilanteessa, jossa kirkko haluaa muuttaa tunnustusta, mutta lainsäätäjä ei niin tee. Kotimaan nykyisenä toimitusjohtajana vuodesta 2018 toiminut KTM Matti Koli palaa Kirkkopalvelujen talousja rahoitusjohtajaksi. Kotimaa Oy:n liikevaihto vuonna 2019 oli noin kahdeksan miljoonaa euroa. Tällä aikataululla Virtaniemen mukaan ei kuitenkaan ehditä puuttumaan kirkkolain liialliseen yksityiskohtaisuuteen. Freija Özcan Uusi kirkkolaki vastatuulessa lainsäädäntö | Perustuslakivaliokunta löysi uudesta kirkkolakiehdotuksesta ongelmia, joiden vuoksi eduskunta ei voi hyväksyä lakiehdotusta. Perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotusta ei voi käsitellä ehdotetussa lainsäätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta puuttui lausunnoissaan viiteen pykälään, joiden se katsoi olevan ongelmallisia suhteessa perusoikeussäännöksiin. Kotimaa on media, joka elää lähes yksinomaan lukijoiden tilausmaksuista. uutiset Kotimaa Oy:n uutena toimitusjohtajana aloittaa 1.4.2020 MBA, FM Otto Mattsson, 46. Kyseessä on vuoden 1993 kirkkolain kodifiointi, jossa olemassa olevaa lakia on johdonmukaistettu ja selkiytetty. Valiokunnan mielestä perustellumpaa olisi sisällyttää tunnustusta koskeva sääntely kirkkojärjestykseen. Kirkolliskokous kokoontuu seuraavan kerran 4.–8. toukokuuta. Työntekijöitä on 45. Mattsson haastaa seurakuntia näkemään Kotimaan tilauksen työntekijöilleen ja luottamushenkilöille kannanottona sen puolesta, että Suomessa olisi jatkossakin valtakunnallinen lehti, joka käsittelee monipuolisesti kirkon asioita niin seurakunnissa kuin laajemminkin. Nämä koskivat kirkonkirjoista jäsentietojärjestelmään siirrettäviä tietoja ja jäsenrekisteristä sivulliselle luovutettavia tietoja, diakoniaan liittyvien arkaluonteisten tietojen käsittelyä sekä varoituksesta ja terveystarkastukseen määräämisestä tehtävää muutoksenhakua. Hän on toiminut aiemmin yhtiön myyntijohtajana. Valiokunta toteaa lausunnossaan lisäksi, että kirkkolaki on hyvin yksityiskohtainen verrattuna lakiin ortodoksisesta kirkosta ja myös kansainvälisesti verrattuna. Otto Mattsson on toiminut Kotimaa Oy:n myyntijohtajana syyskuusta 2019 lähtien. Samalla on otettu huomioon perustuslain ja muun lainsäädännön edellyttämät muutostarpeet. Valiokunta puuttuu myös kirkkolain 1 luvun 2 pykälään, jossa määritellään kirkon tunnustus. Niistä lähes puolet tulee seurantien tilauk sista. Hallituksen jäsenenä olen nähnyt muutoksen ja sen vuoksi uskalsin ottaa tehtävän vastaan, Otto Mattsson sanoo. Kotimaa Oy:hyn kuuluvat myös tutkimuspalveluja tarjoava Insight360 Oy, kristillinen kirjakauppa Sacrum Oy ja Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy. Siihen on otettu lausunnon mukaan ”tunnustuksellista sääntelyä, joka ei kovin hyvin sovellu eduskunnan säätämään lakiin”. Eduskunnan täysistunto lähetti 25.9.2019 esityksen hallintovaliokuntaan, jonne perustuslakivaliokunta on nyt antanut lausunnon. Se kustantaa Kotimaaja Askel-lehtiä sekä verkkopalvelu Kotimaa24:ä. Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia palveleva mediaja monialayhtiö. Näin siksi, että eduskunta ei voi tehdä korjauksia kirkkolakiin vaan ainoastaan hyväksyä tai hylätä sen. Valiokunta arvioi, että osa esityksen säännöksistä olisi ollut perustellumpaa jättää kirkkojärjestyksen sääntelyn varaan. | Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva KOTIMAA | 13.3.2020 4. – Kun Kotimaa Oy:n tilinpäätös viime vuodelta tulee julki, nähdään, että tulos on kohentunut merkittävästi
Kansanedustaja Päivi Räsänen | Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen | Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva suaalija muiden vähemmistöryhmien yhdenvertaista asemaa yhteiskunnassa. Poliisi päätti molemmissa tapauksissa ensin, että asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. – On selvää, että virkamiehen on työssään kestettävä ankaraa arvostelua ja sitä, että tehdyistä virkatoimista kannellaan laillisuusvalvonnalle ja että kritiikkiä esitetään myös julkisesti. Mainos Kotimaassa tavoittaa 50 000 lukijaa, joille pääsiäinen on iso juhla. Uudet esitutkinnat ovat kolmas ja neljäs Päivi Räsäseen kohdistuva rikosepäily. Uusissa tutkinnoissa on kyse kahdesta mediaesiintymisestä. Yrjölä pyytää oikeuskansleria selvittämään, onko Toiviainen syyllistynyt toiminnallaan uskonnonvapauden ja sananvapauden rajoittamiseen. Hänen mukaansa kysymys ei ole ”yksittäisen virkamiehen halusta toimia tietyllä tavalla”. Toiviainen toteaa, että Raamatun tekstit eivät sellaisenaan täytä kiihottamisrikoksen tunnusmerkistöä. MeRi ToiVanen ” Määräykset esitutkintojen aloittamisesta tuottivat palautevyöryn valtakunnansyyttäjälle. Homoseksuaalisuus oli yksi keskustelunaiheista myös Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa, joka esitettiin MTV3:lla ja Avalla alkuvuonna 2018. – On tärkeää ymmärtää, että jos Raamatun teksteihin tai uskontoon vetoamalla esittää oman mielipiteensä, joka loukkaa toisen ihmisen perusja ihmisoikeuksia, kuten ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta, voi mielipiteestä, kun sen saattaa yleisön nähtäväksi tai kuultavaksi, tulla kiihottamisrikos. Kaikki neljä tutkintaa liittyvät Räsäsen puheisiin homoseksuaaleista ja niissä kaikissa Räsästä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyttäjällä on oikeus antaa määräys, jonka mukaan poliisi aloittaa esitutkinnan. Maalittamisilmiö kuitenkin ylittää selvästi sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Varaa paikkasi! Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Mitä teet pääsiäisenä. Ohjelmien julkaisijoita ei epäillä rikoksesta. Määräykset esitutkintojen aloittamisesta tuottivat palautevyöryn valtakunnansyyttäjälle. – Jos Raamatun tekstit otetaan kaikilta osin kirjaimellisesti, oikeutetaan silloin mitä kauheimpia tekoja, Toiviainen sanoi Lännen Mediassa. Ohjelman otsikko oli ”Mitä Jeesus ajattelisi homoista?”, ja ohjelma on edelleen kuunneltavissa Yle Areenassa. Valtakunnansyyttäjä määräsi jo viime vuonna aloitettavaksi kaksi esitutkintaa Päivi Räsäsen kirjoituksista. Ruben Stillerin radio-ohjelmassa Yle Puheella Räsänen vieraili joulukuussa 2019. Valtakunnansyyttäjä arvioi asian kuitenkin toisin. Toiviainen sanoo, että kiihottamisrikosta koskeva säännös suojaa sekPäivi Räsäsen puheista uusia esitutkintoja raamatun käyttö | Valtakunnansyyttäjän määräämät tutkinnat koskevat kahta mediaesiintymistä. | rikosepäilyt | V altakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on määrännyt poliisin aloittamaan kaksi uutta esitutkintaa, jotka koskevat kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) puheita. Kotimaa-lehden tuplanumero ilmestyy 3.4. Räsänen sanoi omassa tiedotteessaan pitävänsä uutta tilannetta ”käsittämättömänä” ja ”täysin absurdina”. Suomen Helluntaikirkon johtaja Mika Yrjölä on tehnyt valtakunnansyyttäjästä kantelun oikeuskanslerille. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma kommentoi Lännen Medialle, että valtakunnansyyttäjän määräämissä esitutkinnoissa haetaan rajoja sille, milloin uskonnonvapauden nimissä käytetystä kielestä tulee loukkaavaa. Vastuu on aina sillä, joka Raamatun tekstejä omassa viestissään käyttää ja niihin vetoaa. Hänen mielestään kyse ei ole uskonnonvapauden rajoittamisesta. Raija Toiviainen sanoi Lännen Median haastattelussa, että viesteillä on pyritty häiritsemään hänen toimintaansa viranomaisena. KOTIMAA | 13.3.2020 5
Meri Toivanen Ohje seurakuntiin: Älkää kätelkö varotoimet | Kirkko hallitus kehottaa desinfioimaan kädet juuri ennen ehtoolli sen jakamista. ”Kaikesta kättelystä tulee pidättäytyä tartuntojen ehkäisemiseksi”, ohje linjaa. Suuri osa henkisestä huollosta toteutuu Kirkkohallituksen mukaan seurakunnan perustoiminnan kautta myös mahdollisen pandemian aikana. Kirkkohallitus toteaa, että seurakunnan perustoiminnan jatkuvuus on turvattava. Kirkon työntekijöiden intranetissä on julkaistu erikseen Kirkkohallituksen ohjeet siitä, miten koronavirusriski otetaan huomioon jumalanpalveluksia vietettäessä. Viinin jakaja pitää ehtoollispikaria jalasta eikä koske pikarin reunoihin. Kädet pitää desinfioida juuri ennen ehtoollisen jakamista. Ehtoollispikarit pestään huolellisesti käytön jälkeen, ja myös muiden ehtoollisvälineiden puhdistuksessa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Ohjeistuksen mukaan työntekijät ja vapaaehtoiset eivät saa toimittaa jumalanpalveluksia ja toimituksia, jos heillä on lieviäkin flunssan oireita. Yleiskirjeessä huomautetaan, että pandemia lisää psykososiaalisen tuen tarvetta. Kirkkohallituksen ohjeissa korostetaan käsija yskimishygienian merkitystä seurakunnan toiminnassa. Kolehdin käsittelijöiden tulee desinfioida kätensä rahojen käsittelemisen jälkeen. Pienissä seurakunnissa on suositeltavaa sopia yhteistyöstä lääninrovastin johdolla tai keskinäisin sopimuksin”, yleiskirjeessä todetaan. Kolehti voidaan kerätä esimerkiksi ovella jumalanpalveluksesta poistuttaessa. Kirjeessä korostetaan käsija yskimishygienian merkitystä seurakunnan toiminnassa. Viime viikolla julkaistussa Kirkkohallituksen yleiskirjeessä todetaan, että koronavirus aiheuttaa pandemiauhan, johon kirkon tulee varautua. Ehtoollisleipä kehotetaan jakamaan ehtoollisvieraan käteen. Kirkkohallitus huomauttaa, että erityistapauksissa ehtoollinen voidaan jakaa vain leivän muodossa. KOTIMAA | 13.3.2020 6. Kirkon työnantajien ja työntekijöiden tulee seurata paikallisten terveysviranomaisten ohjeita. | Kuva: Jukka Granström ” Virsikirjojen ja ovenkahvojen puhtauteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. ”Kirkkoherran johdolla on linjattava, miten seurakunnan perustehtävä toteutetaan kaikissa olosuhteissa. Kirkkohallituksen mukaan seurakunnassa on sovittava, miten jumalanpalvelus toteutetaan, jos pappi ei äkillisen poissaolon vuoksi pääse toimittamaan jumalanpalvelusta eikä sijaispappia ole. Poikkeustilanteessa jumalanpalvelus voidaan toimittaa myös ilman pappia. ”Kirkon sanoma kriisitilanteessa on lohduttava, rohkaiseva ja syyllistämistä torjuva.” Yleiskirjeessä todetaan, että seurakunnat saattavat tavoittaa ihmisiä, joiden on muuten vaikea saada asiallista tietoa koronaviruksesta. Kirkkolain mukaan seurakuntien on tarjottava henkistä huoltoa kriisitilanteissa. ”Kirkon sakaristossa pitää olla valmiina pelkistetty sanajumalanpalveluksen järjestys, jonka mukaan edetään”, ohjeistuksessa sanotaan. Kädestä käteen kiertävää kolehtihaavia ei pidä käyttää. Seurakunnan työntekijöillä pitää myös olla valmius opastaa tartuntaa epäileviä ihmisiä terveydenhuollon piiriin. Kädes tä käteen kiertävää kolehtihaavia ei pidä käyttää. Tartuntaepäilyjen ja sairastumisten aiheuttamiin työntekijöiden poissaoloihin sekä tilojen väliaikaisiin käyttökieltoihin on varauduttava. Yhteismaljaa ei tule käyttää. Kirjeen mukaan seurakunnan toiminnassa on otettava huomioon vakaville oireille alttiit riskiryhmät eli iäkkäät ihmiset sekä ihmiset, joilla on pitkäaikainen sairaus. uutiset | koronavirus | K irkkohallitus ohjeistaa seurakuntia uuden koronaviruksen torjuntaan. Työtehtävistä pitää jättäytyä pois myös, jos itsellä epäillään koronavirustartuntaa, läheisellä on todettu koronavirustartunta tai jos on itse palannut epidemia-alueelta. Virsikirjojen ja paperien käyttöä voi vähentää heijastamalla tekstit ja laulut valkokankaalle. Ehtoollishygieniasta ohjeistetaan tarkasti. Mahdollisesti virusta välittävien pintojen, kuten virsikirjojen ja ovenkahvojen, puhtauteen on kiinnitettävä erityistä huomiota
turvapaikkaa Suomesta hakenut Sardar kuvattiin Kotimaan juttua varten viime kesänä Migrin säilöönottoyksikössä Helsingin Metsälässä. Minusta on edesvastuutonta edellyttää, että päämieheni pitäisi matkustaa Teheraniin jättämään viisumihakemus Suomeen, Anttinen sanoo. Hän on myös aktiivinen Iranin nykyisen hallinnon arvostelija, Rankinen sanoo. Hänen sukulaisensa painostivat väkivalloin Sardaria palaamaan islamiin heti kääntymisen tultua tietoon. Tarkoituksena oli saada Sardar allekirjoittamaan paperi, jolla hän tunnustaisi kääntyneensä kristityksi – ja sanoutuisi siitä irti. Perustuslaki, ulkomaalaislaki, Euroopan ihmisoikeussopimus ja EU:n perusoikeuskirja sanovat kaikki, että ihmistä ei saa palauttaa olosuhteisiin, joissa häntä kohtaavat kidutus, vaino tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu, Anttinen toteaa. | turvapaikanhakijat | I ranin poliisi oli lentoasemalla vastassa, kun Suomesta turvapaikkaa anonut Sardar saapui elokuussa Teheraniin. Edessä oli kammottava viikko: hakkaamista, uhkailua ja sähköiskuja. Suomen poliisi luovutti kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan iranilaisten virkaveljiensä huostaan monista vetoomuksista ja laajasta mediakampanjasta huolimatta. Teheranissa poliisi vapautti Sardarin takuita vastaan, ja nyt hän oleskelee turistiviisumilla toisessa maassa. Ovatko jäljellä olevat keinot kylmäkontti tai kumivene. Tähän lakimies Jyrki Anttinen ei halua vastata. Sardarin turistiviisumi umpeutuu parin viikon kuluttua. Anttinen on ollut viisumin saamiseksi yhteydessä ulkoministeriöön ja Suomen edustustoon siinä maassa, jossa Sardar oleskelee. Tästä huolimatta maahanmuuttovirasto, hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus arvioivat, että Sardar voi elää turvallisesti maltillisena käännynnäisenä Iranissa. – Kanta kuitenkin muuttui. Sardarin kristillistä vakaumusta ei siis epäilty. Suomalaiset ystävät ovat lupautuneet toimittamaan hänelle rahaa asiakirjoja ja matkalippua varten. Maahantulokiellon kumoamisen jälkeen hän on pyytänyt lakimies Jyrki Anttista auttamaan viisumin saamisessa Suomeen. Sardar on kertonut kohtelustaan lakimiehelleen puhelimitse, ja Sardarin äidillä ja sisarella on kidutuksen jäljistä kuva-aineistoa. elokuussa Sardar pakkopalautettiin iraniin. Heille kerrottiin, että Sardaria tullaan vainoamaan, kiduttamaan ja mahdollisesti hänet surmataan Iranissa, koska hän on kääntynyt kristityksi. Sardarin uusintahakemuksen valitusprosessi oli kesken hallinto-oikeudessa, eikä Sardaria olisi senkään vuoksi pitänyt käännyttää, Anttinen huomauttaa. | Kuva: Danielle Miettinen KOTIMAA | 13.3.2020 7. Suomen viranomaisiin vedottiin ennen palautusta monin tavoin. – Hänellä ei ole kotia, työtä, ystäviä, tuloja eikä terveydenhuoltoa. Viisumisäännöksiä tulkitaan ulkoministeriön sisälläkin eri tavoin, Anttinen kommentoi. Viranomaisten tietoon toimitettiin runsaasti aineistoa, jonka valossa kidutuksen ja jopa kuoleman vaara oli ilmeinen. Kotimaa julkaisi Sardarin tarinan 1.8.2019. Sardarin lakimies Jyrki Anttinen pitää selvänä, että Suomen viranomaiset tekivät virheen, kun he palauttivat islamista kristinuskoon kääntyneen turvapaikanhakijan Iraniin. Sardarin ystävä, pastori Jari Rankinen kertoo, että viikon kestäneen pidätyksen aikana Sardaria kidutettiin ruumiillisesti ja henkisesti. – Sardarin kohtelu Iranissa on järkyttävää, mutta ei yllättävää. Ulkoministeriö oli ensin todennut Anttiselle, että Sardar voi jättää viisumihakemuksen oleskelumaansa konsulaattiin. Ulkoministeriön maahantuloasioiden yksiköstä ongelmaa kommentoidaan Kotimaalle toteamalla, että hakija ei voi valita itse, missä edustustossa hän asioi, vaan hänen tulee asioida siinä edustustossa, jonka toimipiiriin hän varsinaisen asumisensa perusteella kuuluu. Entä jos viisumia ei heru. Häntä estettiin nukkumasta ja häntä uhattiin kuolemantuomiolla. Danielle Miettinen Ex-muslimin palautus Iraniin johti kidutukseen uskonnonvapaus | Pakkopalautettu turvapaikanhakija Sardar joutui Iranissa kidutettavaksi ja yrittää nyt uudelleen Suomeen. –?Viranomaisten vastaukset ovat olleet ristiriitaisia. Hänen lakimiehensä pitää elokuussa toimeenpantua käännyttämistä lain ja kansainvälisten sitoumusten vastaisena. Häntä säilytettiin pimeässä sellissä, jossa hän joutui kuuntelemaan taukoamatta Koraania. Sardar pelkää, että viranomaiset palauttavat hänet takaisin Iraniin kidutettavaksi, Rankinen kertoo
Käynnit kuuluvat pappien työnkuvaan. Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan käytäntö on, että 70-, 75, ja 80-vuotiaat kutsutaan henkilökohtaisella kutsulla juhlamessuun kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Pääsääntöisesti yhteydenottoihin syntymäpäivän johdosta suhtaudutaan myönteisesti. ” Ihmiset eivät enää järjestä isoja julkisia syntymäpäiviä. Siitä tuli paljon positiivista palautetta, Vanhanen kertoo. Yllättävän paljon juhlassa on syntymäpäiväsankareita avecien kera, Oksman kertoo. – Viime vuosina kehitys on mennyt yksilölliseen suuntaan. maaliskuuta. Kun kutsut lähtevät ajoissa, merkkipäiviin osallistutaan mielellään. Viisi ja kymmenen vuotta täyttäville lapsille järjestetään yhteiset synttärit. – Kutsuimme 50 vuotta täyttävät puolisoineen konserttiin, jossa esiintyivät Jesse Kaikuranta ja Irina. Oulun seurakuntayhtymässä on oma graafikko, joka on tehnyt seurakunnille kohderyhmää puhuttelevia kortteja. – Messun jälkeen on ohjelmallinen kahvitilaisuus seurakuntatalolla, diakoni Birgitta Oksman kertoo. Tämän lisäksi kutsun saavat kaikki tänä vuonna 91 ja siitä ylöspäin vuosia täyttävät, tiedottaja Jouko Siirilä kertoo. Kymppisynttärit ovat hauskat, elämykselliset ja herkulliset synttärikutsut koko ikäluokalle. Messun jälkeen kutsuvieraille on kakkukahvit, joille on kutsuttu 70, 70, 75, 80, 85 ja 90 vuotta tänä vuonna täyttäviä. Seurakuntien järjestämät syntymäpäivät ovat kutsu yhteisöllisyyteen. Seurakuntien järjestämät syntymäpäivät ovat kutsu yhteisöllisyyteen. –?Vanha pappila on mieluinen ja kaunis paikka juhlan sankareille. Kortteja esittelee Oulun seurakuntien graafikko Sinikka Kaarela. – Haluamme toivottaa siunausta ja onnea. Diakoniatyöntekijät ovat yhteydessä 85-vuotiaisiin, 96–99-vuotiaisiin sekä yli satavuotiaisiin ja käyvät onnittelukäynnillä, jos juhlakalu sitä haluaa. Soittokierros seurakuntiin osoittaa, että yhteissynttärit kokoavat noin sadan hengen joukon. Silloin tällöin tempaistaan ja juhlitaan jotain tiettyä ryhmää isosti. Onnittelut seurakunnasta! Oulussa 70ja 80-vuotiaille järjestettävät yhteisjuhlat, jonne päivänsankari kutsutaan avecin kanssa, ovat suosittuja. Syntymäpäiväkortti lähtee kaikille 1–6-vuotiaille. – Juhlaväki on hyvin ilahtunutta siitä, että seurakunta näin huoOulun seurakuntien syntymäpäiväkorteissa on käytetty kohderyhmää puhuttelevia kuvia, kuten Ville Rannan kuvitusta kolmekymppisille ja Minna Immosen kuvitusta lapsille. Hyvinkään seurakunnassa yli 70-vuotiaille pyöreitä ja puolikkaita kymmeniä täyttäville järjestetään yhteisjuhlia joka toinen kuukausi. Ikääntymisen muistaminen on iloinen asia, diakonian tiimivastaava Heidi Karvonen Oulun tuomiokirkkoseurakunnasta kertoo. Lähetimme 50 euron arvoiset liput ja tarjosimme kakkukahvit. uutiset | merkkipäivät | S eurakunta onnittelee eri-ikäisiä jäseniään monilla tavoilla, kerrotaan Ylöjärven seurakunnan kotisivulla. Ne järjestetään joka vuosi toukokuussa. Nelivuotiaat saavat kutsun Lammaskirkkoon, johon osallistuvat saavat muistoksi lapsen Raamatun. muistaminen | Seurakunnat ovat järjestäneet syntymäpäiviään viettäville seurakuntalaisille perinteisten kakkukahvien ja lastenjuhlien lisäksi muun muassa hevimessun, juhlakonsertin ja juhlat yökerhossa. | Kuva: Jaani Föhr KOTIMAA | 13.3.2020 8. Osoitamme, että seurakunta liittyy ihmisten elämään, Kajaanin kirkkoherra Marko Miettinen sanoo. Kuusi kertaa vuodessa pidettävien syntymäpäivien kautta osutaan lähemmäksi varsinaista merkkipäivää. 90-vuotiaisiin ja 95-vuotiaisiin ja 100-vuotiaisiin ollaan yhteydessä ja käydään onnittelukäynnillä päivänsankarin luona. – Seuraava ”Varttuneen väen syntymäpäivä” meillä on sunnuntaina 15. Onnittelukorttien lähettämisessä on pitkä perinne myös Kajaanin seurakunnassa, eikä siitä olla luopumassa. Näin on myös Vantaalla Hämeenkylän seurakunnassa. Toinen vastaava tilaisuus järjestetään syksyllä. – 91–94-vuotiaat kutsutaan myös yhteiseen juhlaan seurakuntaan, jossa diakoniatyö järjestää ohjelmallisen juhlakahvituksen. Ihmiset eivät enää järjestä isoja julkisia syntymäpäiviä, kuten joskus aikaisemmin. Oulussa on käytetty muun muassa Ville Rannan kuvitusta kolmekymppisille ja Minna Immosen piirroksia lapsille. Ylöjärvi lienee tyypillinen evankelis-luterilainen seurakunta, joka muistaa jäseniään merkkipäivinä aina ensimmäisestä ikävuodesta lähtien. Tiedottaja Sakari Vanhasen mukaan erityisesti 50-vuotiaille järjestetty konsertti toissa vuonna oli menestys
Se on tuntunut hyvältä. Hän toteaa, että syntymäpäiväjuhlat ovat tilaisuuksia, jonne tulee paljon sellaisia, jotka eivät seurakunnassa muuten käy. Kaj aalTo 9. Minut kastettiin kynttilänpäivänä 1979. Kajaaniin on kiirinyt viesti, että äskettäin Oulussa seurakunta tarjosi kolmekymppisille elokuvalippuja. Äskettäin kuulin kortista, jonka tuttu kolmivuotias sai seurakunnastaan. Yökerho, hyvä koomikko ja maukasta sapuskaa. Ohjelma aloitettiin onnittelumaljoilla, nälkä lähti texmex-buffassa ja ohjelmasta vastasi kaksi stand up -koomikkoa. Mietin, voisiko seurakunta muistaa kastepäivänä myös aikuista. Seurakuntapastori lupaa valtakunnallisen tason ohjelmaa. Sillä kukaan muu ei sitä tee. Mitä siis tulevaisuudessa. Joka vuosi tuona päivänä ajattelen kastettani ainakin ohimennen. Kirkon jäsenellä on toinenkin syntymäpäivä, kastepäivä. Kajaanissa on kokeiltu myös stand up -koomikon vetovoimaa, mutta todettu hevimessut toimivammaksi malliksi nuorten aikuisten kiinnostuksen herättäjänä. Seurakunnan jäsenille lähti erillinen avec-kutsukirje. Meri Toivanen miseen. Ilmoittautua sai kuitenkin kuka tahansa kolmikymppisiään viettävä, vaikkei kirkon jäsen ollutkaan, Kajander-Maavuori kertoo. Mietin läsnä olleita läheisiäni, sytytän kynttilän. Se on seurakunnan ominta aluetta, sillä silloin ihminen on kutsuttu Jumalan omaksi ja otettu kirkon jäseneksi. Kortissa onniteltiin syntymäpäivän johdosta mutta puhuttiin lähinnä kasteesta. – Se, että seurakunta kutsuu juhlaan henkilökohtaisesti, on itsessään signaali, että ollaan kiinnostuneita ihmisistä, Heidi Kajander-Maavuori perustelee. mio heidät, diakoniatyöntekijä Tuija Vänskä kertoo. Joinakin vuosina kummini on lähettänyt viestin. Matalan kynnyksen tilaisuuteen ilmoittautui 80 ihmistä. Saatan katsoa valokuvia. Seurakuntapastori Heidi Kajander-Maavuori, jonka toimenkuvaan kuuluvat oppilaitosyhteistyö ja nuoret aikuiset, ideoi 30 vuotta täyttäville tilaisuuden, johon itseäkin houkuttaisi mennä. Se oli ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma, jossa pääpaino oli yhdessäololla. – Kolmekymppiset eivät välttämättä kutsuisi pappia synttäreilleen. Syksyllä on luvassa uusinta hieman toisenlaisella sisällöllä. – Jos hyviä ideoita tulee, niitä kokeillaan, kirkkoherra Marko Miettinen sanoo. Hyvinkäällä on panostettu myös nuorten aikuisten kohtaaSeurakunta, muista kanssani kastepäivää! Syntymäpäivät ovat merkkipaaluja elämän varrella. Viime lokakuussa toteutetun illan suosio yllätti järjestäjät. DJ:n musiikki ja täytekakut kruunasivat illan, jonka ohjelma ei ollut erityisen hengellinen. – Ajattelin, että on laitettava kiinnostusta kehiin. Ne ovat tilaisuuksia katsoa eteen ja taakse ja tunnustella sitä, mitä elämä on juuri nyt. On kaunista, että seurakunta on mukana näissä hetkissä
Ei ole merkkejä, että ihmisten mediaja viestintäkäyttäytymisessä olisi suuria eroja eri puolilla Suomea. Journalismi tulisi irrottaa kokonaan viestinnästä niin, että se toimisi avoimen journalismin periaatteiden mukaan päätoimittajan vastuulla. Sekä seurakuntalaisten että palkattujen työntekijöiden on vaikea nähdä, mikä on järkevää, kun kuva kirkosta näyttää omaan silmään vieraalta mediassa, mutta toisaalta viestintäresurssin lisäämisestä huolimatta kirkon ”houkuttelevuus” ei näytä lisääntyvän. Kirkon viestintä voitaisiin organisoida uudelleen rakentamalla se esimerkiksi hiippakunnallisen rakenteen varaan. Medioita, markkinointia ja viestintää tarvitaan. Esimerkiksi seurakunnissa tarvittaisiin yhä tilaisuuksista tiedottamista ja yhteydenpitoa alueen medioihin. Kokonaan viestintää ei toki kannata siirtää paikallistasoilta pois, ei myöskään kaikkia viestinnän työntekijöitä. Mielikuva kirkosta rakentuu monella mediassa. Erityinen puute on ollut brändinrakennuksessa ja kokonaiskirkon profiilin päivittämisessä. Tällä hetkellä mielipiteet viestinnästä, markkinoinnista, journalismista ja vaikuttamistyöstä sinkoilevat laidasta laitaan. Tällöin itsenäiset seurakunnat, seurakuntayhtymät, piispojen työtä tukevat hiippakuntien viestintäihmiset, Kirkkohallitus ja kirkolliset järjestöt toimivat kukin omilla tonteillaan. Hitaammin on päästy liikkeelle siinä, miten tiedottamisen ja keskustelun lisäksi osattaisiin ja uskallettaisiin hyödyntää markkinoinnin ja vaikuttamisviestinnän keinoja. Tervetuloa! HERÄTTÄJÄJUHLAT Kauhava 3.-5.7.2020 Siipeis suojaan-seurat K irkossa havaittiin nopeasti viestinnän ja medioiden raju murros. Olennaista on muuttaa viestinnän johtamiseen ja prosesseihin liittyvää kokonaisuutta. Rebekka Naatus alueviestijä, Kirkko Helsingissä Kirkon viestintä on organisoitava uudelleen ” Journalismi tulisi irrottaa kokonaan viestinnästä. Tarvitaan yhteistyötä, uudelleenorganisointia, kompromisseja ja joustavuutta. Tämä tieto tulisi ottaa vakavasti ja tehdä sen mukaisia johtopäätöksiä, Rebekka Naatus kirjoittaa. Olennaista on luoda viestinnälle koko kirkon hallintorakenteen läpi kulkeva ketju. KOTIMAA | 13.3.2020 10. Erilaiset alueellisesti hajautuvat digialustat ja painetut liitteet palvelisivat puolestaan viestinnän ja markkinoinnin tarpeita. media | Mielikuva kirkosta rakentuu monella mediassa. Kussakin hiippakunnassa voisi olla viestintäyksikkö, joka vastaisi hiippakuntansa alueen seurakunnallisesta viestinnästä. Nyt tarvitaankin keskustelua siitä, miten viestintä tulisi järjestää, että se toimisi parhaiten muuttuvassa yhteiskunnassa. Sometilejä syntyi ja työntekijöitä kannustettiin mukaan. Hiippakuntien viestintäyksikköjen vuorovaikutus olisi jatkuvaa ja niiden työ pohjautuisi yhteen ja yhteiseen strategiaan, jonka toteutumisesta vastaisi yksikön viestintäpäällikkö yhdessä alueensa piispan kanssa. Myös järjestöille jäisi oma erityinen viestintäja vaikuttajaroolinsa myös tulevaisuudessa. Realiteeteiksi on otettava mediamuutoksen lisäksi myös resurssien väheneminen sekä ihmisten ajankäyttöön linkittyvä viestintapojen muutos. Myöskään ei ole nähtävissä trendiä, että osallistuminen tilaisuuksiin ja toimintaan olisi kasvussa. Viestintäyksikköjä johtaisi arkkipiispa yhdessä viestintäjohtajan kanssa. On siis panostettava siihen, että kohtaisimme ihmisiä siellä missä he ovat. Oma etu tulee laittaa sivuun yhteisen edun tieltä. Tämä tieto tulisi ottaa vakavasti ja tehdä sen mukaisia johtopäätöksiä. Mallia tulisi kehittää. Ne mukailevat toimintatavoillaan muuta hierarkiaa ja järjestäytymistä. Sisällöllisistä mielipide-eroista huolimatta kirkossa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että kirkon yhteiskunnallisen merkityksen vähentymisen ja jäsentietoisuuden ohentumisen myötä moni kaipaa tietoa ja vuorovaikutusta hengellisissä pohdinnoissaan. Toistaiseksi sisäänkirjoitettu oletus on ollut, että viestintä on osa muuta hallintoa. Kirkon organisaatiomuutosten odottelu ei ole tarpeen, vaan viestintää kannattaa lähteä kehittämään olemassa olevaa hallintorakennetta hyödyntäen. Samalla olisi harkittava valtakunnallisesti ilmestyvää ja rahoitettavaa yhteistä mediaa, jonka toimitus työskentelisi hajautetusti eri puolilla Suomea. mielipiteet Kauhavan seurakuntakodilla to 19.3. klo 18.00 aluksi kahvitarjoilu * Kotimaa-lehden päätoimittaja Mari Teinilä * Herättäjäjuhlajärjestäjä Osmo Kangas * Kirkkokuoro, johtajana Heli Turpela Arvontaa, tuotemyyntiä ja kolehti Kauhavan herättäjäjuhlien hyväksi. Tämä korvaisi epätasaisen seurakuntalehtivalikoiman. Yksi näistä paikoista on lähes kaikkien käsissä kulkeva puhelin ja sitä kautta media ja muut viestintäalustat
Epäilemättä täysikäiseltä mieheltä ja systemaattisen teologian professorilta valtaisa uskon hyppy! Jos viisisataa vuotta luterilaista uskoa on lyönyt leimansa pohjoismaiseen elämään, niin totta kai tuhat vuotta pyhimysten ja neitsyt Marian palvontaa vaikuttavat väkevästi Välimeren maissa. Kor. Reino kuRki-suonio Tampere sähköposti: toimitus@kotimaa.fi osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Tätähän Teinonen yritti vuodesta 1973 lähtien katolisen kirkon agenttina. Maallistuneenakin luterilaisuus istuu meissä sitkeästi vielä ainakin pari sataa vuotta, niin kuin asiaa tutkineet aatehistorioitsijat ovat arvioineet. Kärsi ei ainoastaan Taka-Onnela vaan myös vauras kaupunkiseurakunta, jossa rahaa kyllä on, mutta kasteiden määrä sukeltaa. ” Voitaisiinko aloittaa siitä, että tasausmäärärahat tuplattaisiin ja valtion korvauksen jakoperustetta tarkennettaisiin. Talouskin on teologiaa: ”Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki muutkin jäsenet” (1. (Luther kielsi niin luostarit kuin ilotalotkin Wittenbergissä.) Jussi Rytkönen arveli kolumnissaan, että ”luterilaisen kirkon avioliittosekavuus” olisi ajamassa luterilaisten pappien ”akanvirtaa” katolisuuteen päin. Voisiko tästä vastavuoroisesta ymmärtämisestä kasvaa kirkkoon uusi solidaarisuuden kulttuuri. Talouskin on teologiaa Jukka keskiTalo Kirjoittaja on Oulun hiippakunnan piispa. Vaikka vertailu valtionavustuksiin osin ontuu, niin sen esimerkki osoittaa, että tasausjärjestelmät ovat kirkossa hyvin vaatimattomia. Viiden vuoden aikana esimerkiksi Posion kunnan asukasluku on pienentynyt 10,9 prosenttia ja Vantaan lisääntynyt 8,2 prosenttia. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Pitääkö tässä nyt kysyä, kumpi on suurempi synti: Se että heteropappi vihkii homopareja, vai se, että pedofiilipappi vihkii heteropareja. Siihen netissä tutustumalla kukin voi muodostaa asiasta oman käsityksensä. Kirkkoa ei ole varaa talvella lämmittää. 12:26). Kotimaa-lehden erinomainen kolumnisti Jussi Rytkönen kirjoitti hienovaraisesti ( Kotimaa 28.2.) luterilaisista papeista osallistumassa katolisen seurakunnan retriitteihin ja muisteli professori Seppo A. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. RisTo MieTTinen Jaakko saaRi Sat(is) est – Riittää jo eaPPi-ohjelman aatteista Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hembergin vastineesta Kirkkojen Maailmanneuvoston EAPPI-ohjelmaa (Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel) koskevaan kommenttiini (Kotimaa 6.3.) totean, että eräs lähde ”tarkoitushakuisesti virheellisiin väitteisiini” on vuonna 2012 julkaistun EAPPI:n Faith under Occupation -dokumentin Liite I: 50 Ways to Act for Peace with Justice. Pappien selibaatti ja luostarit ovat laitostuneita ilmauksia kyseessä olevasta hurskaudesta, samoin ikään kuin näiden varjopuolina pedofiilipapit, kaikenlaiset casa nostrat ja ilotalot. Ei, varsinkaan kun huomioidaan, miten syvästi luterilaisuus on vaikuttanut pohjoismaiseen – erityisesti suomalaiseen – yhteiskunnalliseen elämään. Jotta Taka-Onnelan tapainen seurakunta ei jäisi taloushuolineen yksin, tulee kirkon sisäinen tasausjärjestelmä ottaa alkavalla kirkolliskokouskaudella luupin alle. En epäile EAPPI:laisten vilpittömyyttä, mutta he ovat myös nappuloita pelissä, johon liittyvästä antisemitismistä tulisi mielestäni olla huolestunut. Miksei piispa keskity teologiaan vaan sekaantuu talouteen. Niitä onkin käynnissä monin paikoin. Rakenteellisia pohdintoja ei voi kuitenkaan sulkea pois. Mutta 500 vuotta luterilaista uskontapaa ja kirkkoa, tätä ei täydellä ymmärryksellä mitenkään voi kutsua ”väliaikaiseksi ilmiöksi”. Jotain tarttis tehdä! Voitaisiinko aloittaa siitä, että tasausmäärärahat tuplattaisiin ja valtion korvauksen jakoperustetta tarkennettaisiin. Kuulen jo korvissani vastaväitteitä: ”Epäterveitä rakenteita ei pidä sementoida! Yhdistäkää Taka-Onnela Etu-Onnelan seurakuntaan?” Oikein hyviä neuvoja. Teinosen kohauttaneen aikanaan teologipiirejä toteamalla, että ”luterilainen kirkko on väliaikainen ilmiö”. Turhat kiinteistöt on myyty. Posion seurakunnalle siis tihkuu valtion korvauseuroja hautaustoimen ylläpitoon yhä vähemmän, vaikka hautausten määrä lisääntyy. Tämä tulee ymmärtää myös Etu-Onnelassa ja Taka-Onnelassa. KOTIMAA | 13.3.2020 11. Kiitos! Otettakoon kuitenkin huomioon, että Etuja Taka-Onnelan kirkonkylien väli on 150 kilometriä, eikä yhdistyneestä Onnelan seurakunnastakaan tulisi itsekannattavaa. Kirkon kokonaistaloutta tämä ei hetkauttaisi mihinkään, mutta olisi iso apu monelle seurakunnalle. Mene, tiedä. Usko tai toiseen kirkkoon liittyminen ei ole asia, josta voisi yksinkertaisesti päättää jossakin kabinetissa, ei edes ekumeenisen neuvoston vuosikokouksessa. Kun hän ei siinä onnistunut, alkoi hän sitten luennoida pyhimyslegendoista ja omistautui lopulta itse synnittä siinneen ja iankaikkisen neitsyen, neitsyt Marian palvontaan. Valtionavustukset kunnille ovat 45 prosenttia kuntien yhteenlasketusta kunnallisverotulosta. Entäpä valtion korvauksen jako seurakuntiin kunnan asukkaiden määrän mukaan. Remontin aiheuttama väliaikaisuus kestää kesimäärin puoli vuotta. Muutoin olemme sitä mieltä, että vanha, ryhdikäs Martti Lutherin jumalanpalvelusjärjestys olisi palautettava Suomen kirkkoon. Teatteriesityksen tai konsertin väliaika kestää 15–20 minuuttia. Kirkon keskusrahaston avustukset seurakunnille ovat vain 0,3 prosenttia seurakuntien yhteenlasketusta kirkollisverotulosta. T aka-Onnelan kuvitteellisessa pienessä seurakunnassa pysytään uskollisesti kirkon jäseninä, mutta väki ikääntyy ja vähenee. Vilkasta toimintaa pyörittävät papin töiden ohella myös taloudesta ja nuorisotyöstä vastaava kirkkoherra, haudatkin kaivava kanttori-suntio ja diakoni-lastenohjaaja-lähetysja toimistosihteeri. Asetelmaa toki kompensoi hieman se, että keskusrahastomaksua vauras yhden prosentin kirkollisveron seurakunta maksaa suhteellisesti ottaen kaksinkertaisesti köyhään kahden prosentin seurakuntaan verrattuna. Järjestelmä vinoutuu vuosi vuodelta
essee KOTIMAA | 13.3.2020 12
Venäjä on suomen ohella tasavallan toinen virallinen kieli ja monessa suhteessa ykköskieli. Sen suuri linja on, että Suomen kansa on rautakaudesta lähtien ollut Novgorodin ja Venäjän liittolainen – ruotsalaiset sotaherrat ja Rooman paavi vain onnistuivat valloittamaan alueen ja eristämään sen idästä. Vain alkoholia on saatavilla runsaasti, ja seuraukset näkyvät. Yli miljoonan sotilaan voimalla hyökännyt J. Maailmansodan jatkuessa Suomessa alkaa punaisen terrorin kausi. Tarkkoja lukuja ei tiedetä, sillä Suomen uusi valtalehti Vapaa kansa ei niistä kerro. Arkipäivä on myös kuudes joulukuuta. Suomi ei ole enää vain suomalainen, sillä neuvostotasavallan kuusimiljoonaisesta väestöstä runsaat puolitoista miljoonaa puhuu äidinkielenään venäjää. Samalla Suomeen liitetään Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Suomen itsenäisyyden aika » KOTIMAA | 13.3.2020 13. Sananvapautta tai muita kansalaisvapauksia ei ole. Suomalaisista ei oikein ole valtion torppareiksi. Parikymmentä tuhatta miestä päätyy näin puolalaisten upseerien jatkoksi Katynin joukkohautoihin. Länsimaihin ei saa matkustaa. Kyyditykset alkavat: 1950-luvun alkuun mennessä Gulag nielaisee yli 150 000 suomalaista Uralille, Siperiaan ja Keski-Aasiaan. BBC:n ja Amerikan äänen suomenkieliset radiolähetykset ovat henkireikä ulkomaailmaan. Koko kevään kestänyt Suomen armeijan perääntyminen ja hajoaminen on päättynyt antautumiseen. Mutta kansa on oppinut lukemaan maanalaisia s amizdat-lehtisiä: sukulaisten ja ystävien kohtalot ovat kipeä asia, joista ei voi puhua ääneen. Miltei mistä tahansa teosta voi saada tuomion neuvostovastaisuudesta. Tänä aikana maahan on kasvanut kaksi uutta sukupolvea, joilla ei ole muistikuvaa elämästä itsenäisessä Suomen tasavallassa. Samalla yltyy venäläisten massamuutto Suomeen. Mutta sitten se kuihtuu. Kaupoissa on krooninen tavarapula ja tuotteiden laatu on huono. Maassa rehottavat korruptio ja rikollisuus. Moskova ”suostuu” pyyntöön elokuussa. Talvisodasta Neuvosto-Suomeen Jos Suomen armeijan rintamat olisivat 80 vuotta sitten talvisodan lopussa murtuneet, olisi koko maa valloitettu ja liitetty Neuvostoliittoon. Aavan meren tuolla puolen on ihmemaa Ruotsi, josta sentään tiedetään jotakin. Kolhoosien nautaja sikamäärät ovat melkoisia, mutta pihviliha tai kinkku kuitenkin kaupoissa harvinaista. Suomen sosialistinen neuvostotasavalta on ollut olemassa 45 vuotta. Suomalaiset eivät osaa englantia tai muita läntisiä kieliä. Kansa on peloteltu kyykkyyn. Suomen neuvostotasavalta on Neuvostoliiton metsäteollisuuden voimanpesä. ” Loppiainen, pitkäperjantai, helatorstai ja joulunpyhät ovat arkipäiviä. Suomessa, varsinkin Pohjanmaalla, on hajanaista aseellista miehitysvastarintaa 1950-luvulle saakka. Ruotsi ei Suomen avunpyynnöistä huolimatta tule asevoimillaan Suomen avuksi, mutta eduskunta ja hallitus sekä monet valtiolliset virastot ja instituutiot pakenevat sodan lopussa Ruotsiin, 200 000 suomalaisen tavoin. Sen kollektivoitu maatalous tuottaa heikosti ruista, perunaa ja rehuviljoja. Maahanmuuttajien ei tarvitse oppia suomea. Neuvostovallan vakiinnuttamiseen kuuluu entisen yhteiskunnan purkaminen sekä poliittisten oppositiovoimien ja potentiaalisten vastarintajohtajien eliminoiminen. Otto-Ville Kuusisen johtama Suomen uusi kansanhallitus järjestäytyy Helsingissä heinäkuussa 1940 ja esittää ensi töikseen Suomen kansan toiveen saada liittyä Neuvostoliiton kansojen perheeseen. Tervetuloa matkalle sosialistiseen Neuvosto-Suomeen! TeksTi | Jussi RyTkönen – kuviTus | Päivi kaRJalainen Suomen armeijan upseeristo ja poliisit viedään ensimmäisinä. Kouluissa ja mediassa opetetaan Suomen historiaa, joka on kovin toisenlaista kuin meidän tuntemamme menneisyys. On vuosi 1985. Appelsiineja ja banaaneja ilmestyy valtion kauppoihin pari kertaa vuodessa. Stalinin puna-armeija on veristen taisteluiden jälkeen saavuttanut lännessä Helsingin, Tampereen, Turun, Kokkolan, Oulun ja Tornion. Monella on siellä sukulaisia. Yksipuoluediktatuurin pystyttäminen merkitsee myös kaupan, teollisuuden ja median valtiollistamista, maatalouden kollektivointia, yksityisomistuksen rajoittamista ja suuria väestönsiirtoja. Sitä kurittavat puolueen ja virkakoneiston mielivalta ja KGB:n kontrolli. Vaikka Suomi on Neuvostoliiton vaurainta aluetta, on suomalaisten elintaso länsimaihin verrattuna surkea. Maa sulkeutuu ulkomaailmalta, ja Länsi-Eurooppa miltei unohtaa Suomen olemassaolon. O n kesäkuu vuonna 1940. V. Siitä olisi alkanut Suomen kansan 50 vuotta kestänyt hidas tuhoutuminen diktatuurissa. Valloitukseen liittyy sodan tuhojen lisäksi raivoisan hyökkääjän harjoittamaa ryöstelyä ja kymmenientuhansien suomalaisnaisten raiskauksia. Kolhoosilaisten pienet kotipalstat tuottavat porkkanan, salaatin, kurkun, tomaatin, punajuuren ja kananmunien kaltaisia ihmeitä kaupunkien toreille
Sen korvaa vainajan kuva. Oman kulttuurin puolustaminen leimataan nationalismiksi. Saman kohtalon koki muutama muukin suomalainen kirkko. Usein kirkossa käyvät ihmiset, varsinkin nuoret, kohtaavat myös pilkkaa ja painostusta kouluissa ja työpaikoilla. Kristityt Suomessa elävät vuonna 1985 elämäänsä kirkkorakennuksen tai kodin seinien sisällä. Seurakunnat jatkoivat silti elämäänsä. Kaikki papit ovat nykyään ukrainalaisia tai venäläisiä ja liturgian kieli kirkkoslaavi. Tyypillisesti pappi hoitaa monta eri seurakuntaa, joissa kokoontuvat uskovaiset voivat jotenkuten koota pappinsa palkkarahat. Herätysliikkeiden rippeet kokoontuvat salaa kodeissa ja metsissä. Monet suomalaisen kirjallisuuden klassikot ovat julkaisukiellossa ja poistetut kirjastoista. Papit koulutetaan Helsingissä Kirkon koulutuskeskuksessa. Itsenäinen Suomen ortodoksinen kirkko lakkautettiin jo 1940 ja liitettiin Moskovan patriarkaattiin. Lehti ei tiedä, että piispat ja suuri osa papistosta on myös KGB:n ilmiantajia. Kirkollisia medioita on vain yksi: 8-sivuinen harmaalle paperille painettu Neuvostokristitty ilmestyy Helsingissä kaksi kertaa kuukaudessa. Kasteet, rippikoulut ja hautaan siunaamiset eivät heti kadonneet, mutta tilanne muuttui uskonnonvastaisen propagandan jatkuessa vuosikymmeniä. Risti on kuitenkin katoamassa hautakivistä. Suomalaiset elävät henkisesti selkä seinää vasten. Ruotsin ja Länsi-Saksan raamattuseurat ovat joskus saaneet luvan lahjoittaa raamattupaperia Suomen kirkkojen käyttöön. Meneillään on hidas suomalaisten kulttuurinen ja kielellinen kansanmurha. Pappien lapsia syrjitään lukioiden ja yliopistojen oppilasvalinnoissa. Niinpä pyhästä kirjasta ja virsikirjasta on voitu ottaa pieniä painoksia 1970ja 1980-luvuilla. Lähinnä Ruotsissa, mutta myös Norjassa ja Saksassa toimii Suomen evankelis-luterilainen pakolaiskirkko. ” Kirkko joutui pian neuvostovallan pystyttämisen jälkeen historiansa suurimpaan kurimukseen. Luterilaisia pappeja on vähän ja heidän perheittensä elämä on Neuvosto-Suomessa kontrolloitua. Tiedustelupalvelu on soluttautunut koko yhteiskuntaan. essee 1917–1940 kuvataan porvarilliseksi diktatuuriksi. Suomalaiset eivät olleet kovin innokkaita luopumaan kansankirkostaan, mutta 1980-luvulle tultaessa aika ja jatkuva ateistinen painostus ovat tehneet tehtävänsä. Naisten pappeus hyväksyttiin kirkossa jo 1968. Venäläisen maahanmuuton seurauksena Suomessa on myös satoja tuhansia ortodoksisia kristittyjä. Teologinen tiedekunta suljettiin ja pappien koulutus siirtyi kirkolle itselleen. Neljästä miljoonasta etnisestä suomalaisesta vain viidesosa on seurakuntien kirjoissa, työikäisistä ja nuorista sitäkin harvempi. Lisäksi sitä verotettiin ankarasti. Yksi Neuvosto-Suomen silmiinpistävä piirre on sen militarisoituminen. Pappien lisäksi muita palkattuja ihmisiä seurakunnissa ei ole. Sen julkisoikeudellinen asema poistettiin ja kirkko menetti kaiken omaisuutensa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko joutui pian neuvostovallan pystyttämisen jälkeen historiansa suurimpaan kurimukseen. Koska kouluissa ei ole uskonnonopetusta eikä kristinusko koskaan esiinny medioissa tai oppikirjoissa myönteisessä sävyssä, 1980-luvun suomalaiset tuntevat Raamattua ja kristinoppia erittäin huonosti. Suomalaisia kristittyjä ärsyttää, kun vierailevat läntiset kirkonjohtajat eivät maailmalla uskalla kertoa totuutta Suomen uskonnonvapauden rajoituksista. Raamatuista on Suomessa jatkuva pula. Papiston vähäinen palkkaus tuli nyt suoraan seurakuntalaisten lahjoituksina ja luonnontuotteina. Suomen kansallispyhättö Turun tuomiokirkko muutettiin lokakuun vallankumouksen juhlavuonna 1967 ateismin museoksi. Loppiainen, pitkäperjantai, helatorstai ja joulunpyhät ovat arkipäiviä. Kansa on oppinut kaksoiselämän: kodeissa kuiskitaan toista kuin julkisuudessa. 1980-luvulle tultaessa se on kutistunut pieneksi ja Suomen todellisuudesta vieraantuneeksi kirkkokunnaksi. Yleisliittolainen venäläinen kulttuuri ajaa monessa suhteessa julkisuudessa sen ohi. Sen sijaan kristillinen hautaan siunaaminen on pitänyt melko hyvin pintansa. Vuosittain otetaan kolmisenkymmentä uutta opiskelijaa, miehiä ja naisia. Satoja pappeja vietiin leireille, joilta moni ei palannut. Sotapropaganda, Naton ja USA:n aggressiivinen pilkkaaminen KOTIMAA | 13.3.2020 14. Kasteita ja konfirmaatioita on hyvin vähän. Vuoteen 1985 mennessä osa kirkoista on otettu aivan muuhun käyttöön: kulttuuritaloiksi, elokuvateattereiksi, viljavarastoiksi ja tehtaiksi. Ei ole diakoniaa, lähetyseikä nuorisotyötä, ei herättäjäjuhlia tai suviseuroja, ei Yhteisvastuukeräystä eikä rukouspäiväjulistuksia. Koulutuskeskuksen yhteydessä on myös kirkon vaatimaton keskushallinto. Arkipäivä on myös kuudes joulukuuta. Piispanistuimet sijaitsevat Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Osittain uskonnon ja siihen liittyvän kulttuuriperinnön huonosta tuntemisesta seuraa myös se, että erilaiset taikauskoiset käsitykset leviävät sosialistisen Suomen yhteiskunnassa laajalle. Toisaalta ankarissa oloissa suomalaisista karaistuu kovia ja inhorealistisia ihmisiä. Lehti korostaa kristityn uskollisuutta valtiolle ja kirkkojen tekemää rauhantyötä. He eivät kuitenkaan kykene kunnolla ylläpitämään rapistuvia, lämmittämättömiä kirkkoja
Poliittinen yhteistyö virolaisten kanssa on koordinoitua. Ja ettet taipunut sä sorron alle, on aamus alkanut synnyinmaa.” KOTIMAA | 13.3.2020 15. Suomeen jää myös lähes miljoonainen venäläisvähemmistö, jolla on vaikeuksia sopeutua osaansa. On pysähtyneisyyden aika. Molemmissa sodissa idän ylivoimainen hyökkäys torjuttiin suurin uhrein. Ylipäätään vuosikymmenien yhteiselo ei ole suomalaisia ja venäläisiä lähentänyt. on medioissa päivittäistä. Länteen rajoittuvassa Suomessa on arvioiden mukaan puoli miljoonaa neuvostoarmeijan sotilasta. Maassa toimitetaan 1990 keskushallinnon tahdon vastaisesti eduskuntavaalit, joissa esiin astuu myös uusia puolueita. Siellä täällä on väkivaltaisuuksia kansallisuuksien välillä. Tulevaisuus näyttää hyvältä, mutta kirkolla on suunnaton tehtävä evankelioida uudelleen kansa, jonka moraalin sosialismi on rämettänyt ja arvopohja lähinnä arvoton. Uusi eduskunta säätää yhä uusia lakeja, jotka lausumattomasti tähtäävät itsenäistymiseen. Nyt on aika herätä unesta. Neuvostoarmeijan ohella järjestystä Suomen sosialistisessa neuvostotasavallassa valvoo miliisi, jonka jäsenistä 90 prosenttia on venäläisiä. Usein he päätyvät työja huoltopataljooniin, vaikka suhteilla voi löytää itsensä jopa Tyynenmeren laivastosta. Moskovassa arvioitiin valloituksen hinta liian suureksi. Tämä oli dystopiaa. Sitten koittaa glasnost-ajan kesä 1988. Moskovan neuvotteluissa sovitaan itärajasta, joka noudattaa suunnilleen Suomen 1939:n rajoja. Muiden vähemmistökansojen tavoin suomalaisia ei juuri valita upseerikoulutukseen: Moskova haluaa pitää puna-armeijan kaaderit slaavien nyrkkinä. Me selvisimme karmeasta kohtalosta, kuoleman yöstä, johon neuvostovalta olisi Suomen kansan vienyt. Talvisodan taistelut päättyivät 80 vuotta sitten, 13.3.1940. Meillä ei ole Neuvosto-Suomea siksi, että Suomen armeija taisteli sankarillisesti talvija jatkosodan rintamilla. Suuri venäläisvähemmistö vastustaa muutoksia – samoin monet sellaiset suomalaiset kommunistit, joiden asema riippuu neuvostovallasta. Suomalaiset eivät halua muuttua vähemmistöksi omassa maassaan. ” Berliinin muuri murtuu 1989 ja vauhti yltyy. Kansanjuhlissa pidetään isänmaallisia puheita ja lauletaan vuosikymmenien ajan kiellettynä olleita Maamme-laulua, Finlandiaa, Jääkärimarssia ja Suomalaista rukousta. Suurissa kansankokouksissa vaaditaan Suomelle itsemääräämisoikeutta. Pitkän hämärän jälkeen ollaan yhtäkkiä kirkkaassa valossa. Joulukuun kuudentena 1988 vedetään kaikkialla Suomessa salkoon vuosikymmeniä ullakoilla säilytettyjä siniristilippuja, jotka kiellettiin jo 1940 ja korvattiin Neuvosto-Suomen punavihreällä lipulla. Suomalaiset nuoret miehet eivät juuri milloinkaan palvele kotimaassaan vaan Neuvostoliiton muissa osissa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko räpyttelee silmiään muun kansakunnan tavoin. Berliinin muuri murtuu 1989 ja vauhti yltyy. Tunnetuin niistä on senaatintorilla Aleksanteri II:n patsaan paikalla vuodesta 1946 seissyt 15-metrinen graniittinen Lenin. Suomalaiset ottavat poliittisia riskejä. Suomen tasavalta itsenäistyy uudelleen Neuvostoliiton raunioista elokuussa 1991. ”Oi nouse Suomi, näytit maailmalle, sä että karkoitit orjuuden. Mikään ei kuitenkaan enää pysäytä Itä-Euroopan muutosta. Suomalaiset ottavat poliittisia riskejä. Oli Suomella myös onnea. Asepalvelus on pakollinen ja kestää kahdesta kolmeen vuoteen. Suomen kielen asemaa halutaan vahvistettavaksi, koulujen pakollisesta venäjänopiskelusta halutaan luopua ja Moskovan organisoimaa maahanmuuttoa rajoittaa. Laatokan rannat ja Viipuri jäivät Suomelle. Stalin joutui ottamaan huomioon, että itseään puolustava pieni luoteinen naapuri saattoi pian saada sotilaallista apua muualta, mikä oikeasti 1941 toteutuikin. Myös vuoden 1944 Kannaksen torjuntavoitossa Saksan aseapu Suomelle oli ratkaisevaa. Kansakunta taisteli tuolloin elämästään – ja voitti. Uudet poliittiset voimat kätkeytyvät ympäristöja kulttuuriperintöliikkeiden sekä luterilaisten seurakuntien suojaan. Seka-avioliitot ovat harvinaisia. Vuoden 1991 kesäkuussa alkavat talkoot, joissa suuret kansanjoukot KGB:n estämättä kaatavat kaikki Leninin patsaat Suomesta
Wade on kirjoittanut itsensä ironisesti mukaan näytelmätekstiin. ennakkonäytöksen haparointia ei latista kokonaiselämystä. Takana vasemmalla Alma-ruut Karjalainen (neiti osborne), eino Kokko (Charles), Jukka-pekka Mikkonen (Tom Musgrave), Maija Andersson (emma Watson), Anna Ackerman (Laura) ja pekka Hiltunen (pastori Howard). Ensin näyttämölle avautuu hieno Austenin tyylille uskollinen maailma. Virpi KirVes-TorVinen Esitykset jatkuvat 8. Aavistus 14.2. Saga Elglandin koreografiassa viehättää vanhat tanssimuodot. Mark Väisäsen lavastusja pukusuunnittelu antavat näytelmälle vahvan pohjan, jolle rakentaa. Aidolta näyttävät kynttilät, suuret kynttiläkruunut ja muut upeat yksityiskohdat puvustuksessa ja kampauksissa, sekä musiikki vahvistavat tunnelmaa. Arvojen vapautumisen myötä roolihahmot huumautuvat loputtomien mahdollisuuksien ja toiveiden maailmasta, jolloin tavat ja niiden tuoma varjelus saattavat unohtua. kulttuuri | teatteri | ” Austenille tyypillinen naljailu ja huumori siivittävät näytelmää alusta alkaen. Yhteenotoilta ja arvoristiriidoilta ei vältytä. Andersson on ihastuttava valinta Emman rooliin. Loppuosa selkiytynee ja hidastunee hieman esityskertojen myötä. Yleisö kohahtaa pilkahdukseen nykyajasta jo esityksen alussa. Lopuksi koko näyttelijäkaarti pysähtyy pohtimaan kirjailijan motiiveja ja merkitystä. Iso-Britanniassa The Watsons on ollut loppuunmyyty jo kaksi esityskautta kahdessa eri teatterissa, eikä ihme, sillä englantilaisen näytelmäkirjailijan ja käsikirjoittaja Laura Waden teksti yhdistää kiehtovasti vanhaa ja uutta. Yhteisöelämä luo paineita Emman avioliittopäätöksen vaikuttaessa monen ihmisen elämään. toukokuuta asti Jyväskylän kaupunginteatterissa. Näytelmän on suomentanut Aino Piirola. Jane Austenin kesken jääneeseen romaaniin pohjautuva näytelmä haastaa ja yllättää katsojan. Loppuosassa viittauksia nykyaikaan ilmaantuu yhä enemmän. Laura Waden versio sai kantaesityksensä Samuel Westin ohjaamana marraskuussa The Chichester Theatressa marraskuussa 2018. Näytelmän päähenkilö, 19-vuotias Emma Watson ( Maija Andersson) pohtii vapaata tahtoa, elämänvalintojaan ja kohtaloa. Austenille tyypillinen naljailu ja huumori siivittävät näytelmää alusta alkaen muuttuen lopulta absurdin lennokkaaksi. Suomen kantaesitys pohjautuu Jane Austenin (1775– 1817) kesken jääneeseen romaaniin The Watsons, ja se yllättää ja haastaa katsojan tuoreella tavalla. Sitä pidetään Austenin omakohtaisimpana, ja siitä on kirjoitettu loppuun useita versioita. Moraalinen närkästys eri aikakausien henkilöiden välillä on kutkuttavaa. Hänen omaa elämäänsä on kuvattu usein tapahtumaköyhäksi. | Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen / Jyväskylän kaupunginteatteri KOTIMAA | 13.3.2020 16. Häntä esittää Anna Ackerman farkuissaan. Laura Waden paljastettua itsensä kullakin roolihahmolla on näkemyksensä siitä, kuinka tarinan tulisi jatkua. Wade kokee luovuuden tuskaa saattaessaan tekstiään valmiiksi. Johanna Freundlichin ohjauksessa sisarusten väliset suhteet ovat tarkkanäköisiä. Varakas lordi Osborne ( Markus Virtanen) vapauttaisi Emman taloudellisista huolista, mutta voiko häntä rakastaa. Englannin romaanikirjallisuuden uudistajana tunnettu Jane Austen kirjoitti kuusi romaania. Austen nostaa esiin vähävaraisten naisten kohtaamia epäkohtia elämänvalinnoissaan. T avat ja toiveet – Jane Austenin matkassa on hieno näytelmävalinta Jyväskylän kaupunginteatterilta. The Watsons jäi kesken Austenin isän kuoleman jälkeen vuonna 1804. Tom Musgrave ( Jukka-Pekka Mikkonen) edusIroniaa, vauhtia ja arvopohdintaa taa näytelmässä Austenille tyypillistä keikaroivaa renttumiestä. On katsojan nopeudesta kiinni, mitä viittauksia politiikasta filosofiaan voi esityksestä poimia. Elokuvallisuus tulee esiin loppuosassa. Nykymaailman arvot eivät kohtaa Austenin 1800-luvun arvoja. Jos ennen perinteisistä arvoista kiinni pitäneet saattoivat katkeroitua, voi nykyihmisillä olla vaikeuksia löytää arvoja, joiden varaan rakentaa
Autumn de Wilden ohjaama ja Eleanor Cattonin käsikirjoittama Emma onkin sitä, mitä Jane Austen on alkuperäisteoksessa ajanut takaa. Ne olivat vakavahenkisiä näyttelysuorituksia kumpikin. Sitä auttaa se, että Emma on pohjimmiltaan hyväsydäminen ihminen, toisin kuin kirkkoherra Eltonin turhamainen puoliso, jonka henkisestä kasvusta ei ole toivoakaan. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA. Freija Özcan Viime perjantaina ensi-iltansa saanut Emma on uusin ja kerrassaan mainio versio Jane Austenin samannimisestä romaanista. Emma ei ole vakava romanttinen tarina vaan opettavainen komedia turhamaisuuden kiroista. LIPUT VOI MYÖS VARATA: Turun Sotaveteraanien toimistosta puh. Komedia turhamaisuudesta N eiti Emma Woodhouse on poikkeus Jane Austenin romaanien sankarittarien joukossa. Yleensä Austenin päähenkilöt ovat jo valmiiksi viisaita ja itsensä hillitseviä naisia. TALVISODAN PÄÄTTYMISESTÄ TULEE 13.3.2020 80 VUOTTA. Emma ei siis ole kovin miellyttävä henkilö. Hän ei myöskään ole köyhä eikä hyvän naimakaupan tarpeessa, vaan rikas ja vapaa jäämään naimattomaksi. Juhlakonsertti SA -K U VA T ra Knightleyn ( Joe Flynn) kovasanaisen ohjastuksen avulla kypsäksi ja viisaaksi naiseksi. Sitä maustavat Emman lempeän hassahtaneena isänä Bill Nighy sekä alati hauska Miranda Hart, joka esittää Emman hupsuna ja rasittavana pitämää neiti Batesia. Konsertin kesto: 1 h. Yhteistyössä: Turun Tuomiokirkko • Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset • Jussi Vänttinen & Tomi Satomaa Esiintyjinä: Jussi Vänttinen, baritoni & Tomi Satomaa, urut ja piano Konsertin tuotto käytetään kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen sotiemme veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi. Samalla elokuva on kaunis ja pastellinvärinen kuin kahvipöydän kakku ja leivokset. | Kuva: Focus Features KOTIMAA | 13.3.2020 17. SEN KUNNIAKSI JÄRJESTÄMME JUHLAKONSERTIN TURUN TUOMIOKIRKOSSA, SU 15.3.2020, KLO 18. Tv-sarjassa vuodelta 2009 Emmana nähtiin Romola Garai. Aiempi elokuvaversio Emmasta on vuodelta 1996. Erityisen ihastuttavaa on, että aina hyvin käyttäytyvä ja hillitty, moraaliltaan korkea herra Knightly saa elokuvassa myös inhimillisiä piirteitä, kun rakkaudentunteet ottavat hänet valtaansa. Turhamainen ja ylemmyydentuntoinen Emma sen sijaan on ja laiska kehittämään itseään. Sotiemme veteraanit €. Siinä pääosaa esitti Gwyneth Paltrow. Emma ei sitä ole. Nyt ensi-iltansa saaneessa elokuvaversiossa pääosassa on Anya Taylor-Joy, joka tunnetaan kauhuelokuvasta The Witch tai Netflix-sarjasta Peaky Blinders. Anya Taylor-Joyn tulkitsemana Emma Woodhouse kasvaa tarinan kuluessa yritysten ja erehdysten sekä tietenkin jaloluontoisen heranya Taylor-joy tulkitsee hyvin emman kasvutarinan. Valtavine silmineen ja herkkine ilmeineen Taylor-Joy tuo Emmaan uutta humoristista eloa. 02 – 2516 870, ma-pe klo 9-15. | elokuva | TURUN TUOMIOKIRKOSSA 15.3.2020 LIPUT OVELTA: á 10 € / hlö. Hän elää hiljaisessa kylässä, jossa hänellä ei ole luonnetta jalostavaa seuraa – jollaista Austen aina pitää tärkeänä
Vaikka itse vainajasta on kovin vähän jäljellä, pystytään tekstiililöytöjen perusteella kertomaan hänestä paljon. | Kuva: Juha Ruohonen historia senttimetriä pitkä nainen, ja hänet oli haudattu vuoden 1200 tienoilla. Kirkkoa ympäröivään, aidan rajaamaan kirkkomaahan on haudattu satoja vainajia. Ennen arkun kannen sulkemista hänet oli peitetty tummansinisellä villaviitalla, jonka kullanvärisissä spiraalikoristeissa vaihtelevat erilaiset ristiaiheet. – Kyseisen haudan vainaja oli noin 160–165 Kangassukan ja sen kiinnitysnauhan jäänteet löytyivät haudasta numero 41. Vainajan vaatteista oli säilynyt poikkeuksellisen paljon tekstiilimateriaalia, kertoo hauta-aineiston tutkimuksesta vastannut, tekstiileihin perehtynyt arkeologi Jaana Riikonen. Kenelle kuuluivat punaiset sukat. Vainaja oli asetettu lauta-arkkuun selälleen ja käsivarret vyötärölle taivutettuina. Erityisen kiinnostavat ovat vainajan sääriä verhonneet kangassukat. Sen ympäristössä on laaja ruumiskalmisto ja kirkkomaa. Haudasta löytyi sellaisia tekstiilejä, joita ei ole aiemmin tavattu Suomessa. Haudan osat tutkittiin mikroskoopin alla Turun museokeskuksen konservointilaboratoriossa. Suomen happamassa maaperässä luut säilyvät heikosti. Viime vuosina alueen arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että kristinusko levisi Suomeen laajemmalle ja varhaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin oletettiin. N oin neljän kilometrin päässä Turun keskustasta Aurajokea pitkin kuljettaessa kohoaa metsäinen saareke jokilaakson peltomaisemasta. Kävi ilmi, että nainen oli pukeutunut tavalla, joka oli vasta tulossa muotiin ristiretkiajan ja keskiajan vaihteessa. – Kaivausten viimeisimpinä päivinä syksyllä 2016 avattiin hauta numero 41, joka osoittautui erityisen mielenkiintoiseksi. – Yleensä rautakaudella sääret suojattiin säärisitein. Se on toistaiseksi Suomen vanhin tunnettu kirkkorakennus ja ainoa, joka on peräisin aikakaudelta ennen seurakunnallista järjestäytymistä. | Kuva: Sue Salminen Suomen vanhin tunnettu kirkonpaikka sijaitsee Ravattulan Ristimäellä Kaarinassa. Ne olivat pitkät, kapeat kangaskaitaleet, jotka kiedottiin säären ympärille ideaaKOTIMAA | 13.3.2020 18. Sen sijaan erityisesti villa säilyy hyvin. Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tähän mennessä tutkinut noin 60 hautaa. Täältä löydettiin vuonna 2013 kirkon jäännös, joka on ajoitettu 1100-luvun loppupuolen ja 1200-luvun alun vuosikymmeniin. Pienellä mäenkumpareella Ravattulan Ristimäellä on Suomen vanhimman kirkon paikka
– Oli onnekasta, että Ravattulan kirkko aikanaan hylättiin eikä sen päälle rakennettu uutta kirkkoa, joka olisi kätkenyt jäänteet. Jaana Riikosen mukaan aikaisemmin rautakaudella oli vallitsevana käytäntönä polttaa vainajat ja kätkeä jäännökset hautaesineiden kanssa kalmistoon. Siirtymävaihe alkoi viimeistään 1000-luvun alussa ja jatkui aina 1200-luvun puoliväliin asti. Kallis väri on siis tuotu ulkomailta, mutta villan värjäys on tehty täällä. Kauppanimellä ”krappi” tunnettu väri saadaan värimatarakasvista, jota ei kasva Suomessa. Jo aiemmin on tiedetty, että keskiaikaisia kivikirkkoja ovat edeltäneet puiset rakennukset. Todennäköisintä on, että Ravattulan kirkko hylättiin varsinaisten seurakuntakirkkojen ajan alettua Suomessa. Haudan 41 löytöihin pohjautuen on tekeillä tieteelliseen tutkimukseen perustuva pukuennallistus. Kyseessä on voimakas punainen, joka yleistyi täällä vasta keskiajalla. Aurajoen vartta kulkiessa voi hyvin kuvitella, miten sitä pitkin on kulkenut laivoja ja kauppatavaraa. Katolinen kirkko vahvisti asemaansa ja Ruotsin kuningaskin halusi saada vankemman jalansijan Suomessa. Yhteydet Eurooppaan ovat olleet tiiviit. Lähempi tarkastelu mikroskoopilla paljastaa kuitenkin punertavan sävyjä ja yksityiskohtia, kuten sukkien kiinnitykseen käytettyjen niin sanottujen lautanauhojen sinisen ja punaisen värin. Se osoittaa, että kristinusko on saapunut Suomeen pitkän ajan kuluessa ja että jo ennen tunnettua seurakuntaorganisaatiota täällä on ollut paikallisia yhden tai usean kylän ylläpitämiä pieniä kirkkoja tai kappeleita hautausmaineen. Maamme kirkollisen historian tutkimuksen kannalta Ravattulan Ristimäen kirkon paikan löytyminen oli sensaatio, jota oli osattu odottaa. ” Erityisen kiinnostavat ovat vainajan sääriä verhonneet kangassukat. Asteittain edennyt kristillistyminen kesti useiden sukupolvien ajan. Kirkon kivijalka on kaivettu esiin. Muualla kristillistyneessä maailmassa vainajat laskettiin hautaan vain kankaaseen käärittynä, eikä vainajia puettu enää parhaisiin käyttövaatteisiin. Aurajoen ympäristön kristillistymistä voidaan seurata etenkin hautaustavoissa sekä kalmistojen sijainnissa havaittavien muutosten kautta. | Piirros: Veronika Paschenko Suomessa säilyneet sukkien jäänteet ovat poikkeukselliset koko Eurooppaakin ajatellen. Vuoden 1000 vaiheilla alkoi siirtyminen ruumishautauksiin. Tosin juuri tässä haudassa hiusta ei ollut säilynyt lainkaan. Menetelmät kuitenkin kehittyvät jatkuvasti ja voi olla, että joidenkin vuosien kuluttua se onnistuu. Tällä vainajalla oli sen sijaan vanutetusta villakankaasta valmistetut punaiset sukat, Riikonen kertoo. Hahmotelma Ravattulan muinaispuvusta. Olisikin kiinnostavaa tietää, oliko esimerkiksi haudan 41 nainen kotoisin Ravattulan seudulta vai kenties jostakin muualta Euroopasta. Tämä selvisi sukkakankaan langasta tehdystä kuituanalyysistä. Kylän kirkollinen toiminta siirtyi parin kilometrin päähän pitäjän vastaperustettuun keskukseen, Nummen kylään. Myös suomalaisia oli liikkunut ulkomailla. – Lankanäytteet tutkittiin belgialaisessa laboratoriossa, jossa todettiin, että sukkakankaan värjäykseen käytetty punainen väri oli tuontitavaraa. KOTIMAA | 13.3.2020 19. Se vaatii ammattitaitoa, Riikonen huomauttaa. | Kuva:Timo Virta lisiteen tavoin. Niistä yritettiin ottaa dna-näytteet saksalaisessa laboratoriossa, mutta toistaiseksi dna:ta ei pystytty eristämään. Ravattulan muinaispuku pyritään julkistamaan tämän kevään aikana. Hyvät kulkureitit vesistöjen kautta ja viljava maa ovat houkutelleet ihmisiä. Maallikon silmin katsottuna hautapaakun tekstiilijäänteet näyttävät tasaisen ruskealta. – Muutenkin vaatteiden perusteella voidaan päätellä, että kyseessä on ollut vauras nainen. Viimeistään 1000-luvun kuluessa myös tieto kristillisestä uskosta saapui tänne. Joka tapauksessa naisen hienot sukat kertovat varhaisista kansainvälisistä yhteyksistä. Ravattulan haudan 41 vaatteet olivat olleet ilmeisesti käytössä jo pidempään. | Kuva: Sue Salminen. Vielä onnekkaampaa on se, että alue on saanut olla koskemattomana myös ilman myöhempää rakentamista. Esimerkiksi monesta kangaskaitaleesta ommeltu mekko edusti aivan uudenlaista muotia. Varhaisin kosketus tapahtui todennäköisimmin ulkomaisten kristittyjen kauppiaiden ja heidän seuranaan mahdollisesti olleiden pappien tai lähetystyöntekijöiden kautta. Sukkakankaan valmistukseen käytetty villa oli sen sijaan peräisin suomalaisesta lampaasta. ARjA-LeenA PAAvoLA Sue Salminen on valmistanut Ravattulan puvun viitan spiraalikoristeita. Tästä kertoo esimerkiksi se, että villamekon helman kulunutta kohtaa oli vahvistettu parsimalla. Ristimäellä ollaan konkreettisesti kirkollisen kulttuurin alkulähteillä. Ravattulan Ristimäen haudoista löytyi myös hiuksia, jopa nutturakiehkuroita
Kirkon 1890-luvulla aloittama sairaalatyö oli uraauurtavaa köyhässä maassa. Keskuksen on perustanut Amerikan reformoitu kirkko. Olga kiljahtaa, kun isoveli saa pallon lentämään yläkerran parvekkeen korkeuteen. Sen sijaan hänellä on pitkä kokemus pallottelusta eri uskontojen välillä. Matkalla sinne on tarkoitus pitää Skype-neuvottelu. aaro ja eija Rytkönen tekevät maassa uskontodialogityötä. Rytkönen on toiminut uskonnolliseen vuoropuheluun keskittyvän Al Amana -keskuksen johtajana Omanissa lähes kolmen vuoden ajan. haastattelu KOTIMAA | 13.3.2020 20. TeksTi ja kuvaT | iina maTikainen tään numeroa, mutta Oman on erityislaatuinen toimija Lähi-idässä. T ätä sitä Jeesuksellekin vietiin, nauraa Aaro Rytkönen, sytytettyään suitsukepalan tutulta antiikkikauppiaalta ostamaansa astiaan. Olin luomassa rauhanvälitysverkostoa, johon saimme Al Amanan mukaan. Isän tennistunti on vielä edessä. Uskontotaustaisella toimijalla voisi olla tehtävää rauhan saralla. – Omanin valtio halusi, että keskus pysyy täällä. Tuuli levittää tuoksua. Siellä Aaro Rytkönen perheineen tekee työtä rauhan ja uskontojen välisen ymmärryksen puolesta. Tennis on Aaro Rytköselle uusi harrastus. mukana ovat myös Frans, 8, ja Olga, 3. Neljän ja puolen miljoonan asukkaan Oman on Suomen kokoinen maa. Tänne voidaan tuoda uskonnollisia toimijoita keskustelemaan rauhassa, sillä ibadilaisuudesta ammentava Oman haluaa olla kaikkien ystävä – eikä kenenkään vihollinen. Somaliassa saatujen kokemusten rohkaisemina halusimme nostaa esille uskonnon roolia rauhanvälityksessä. Rytkösten perhe viihtyy Omanissa, jossa ei ole ollut konfliktia tai kriisiä 50 vuoteen. Perheen Frans-poika, 8, on ollut tennistunnilla ja pelaa hetken 3-vuotiaan Olga-siskonsa kanssa tennistä pihamaalla. – Omanilainen tyyli on olla tekemättä itsesKoti Omanissa Lähi-idässä Suomen kokoinen Oman haluaa edistää rauhaa ja sovintoa yhdessä maailman riitaisimmassa kolkassa. – Opin tuntemaan keskuksen jo työskennellessäni Kirkon Ulkomaanavussa. Kun sulttaani Qaboosin valtaantulon ja yhteiskunnallisen kehityksen myötä sairaalatyö siirtyi yhteiskunnan toiminnaksi, Al Amanaa alettiin 1980-luvulla kehittää uskontodialogikeskukseksi. Oman ei ole maailmankartalla, Aaro Rytkönen kuvaa