32 13. elokuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 109. vuosikerta | 0043595–15–33 Tule sellaisena kuin oleT Kirkko tekee kehitysvammaistyötä, koska jokainen seurakunnan jäsen on yhtä tärkeä. Sivut 8–11 Jukka Grans tr öm TyöajaTTomaT Yhteiskuntasopimukseen esitetty työajan lisääminen puhuttaa myös kirkossa. sivu 12. Iina Vilkman osallistui kesäleirille Hämeenlinnassa. sivu 4 Tie oopperaan Palkittu baritoni aarne Pelkonen aloitti lapsikanttorina rauhanyhdistyksen seuroissa
Helsingin seurakuntien vs. Tapaamisissa pitäisi olla myös yhteisöjen jäseniä eikä vain niitä samoja johtajia, jotka jo tuntevat toisensa. Olen mielissäni siitä, että esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymässä uskontodialogi nähdään tärkeänä. – Kirkolla on uskonto-osaamista, jota sen tulisi nykyistä paremmin tarjota viranomaisten tueksi. Markus MÄki Heidi Rautionmaa on Helsingin seurakuntien vs. Yhteiskunnan palveluissa pitää osata järkevällä tavalla huomioida eri kulttuuritaustaiset, jotta muualta muuttaneet muslimit oppivat käyttämään samoja palveluita kuin muutkin. 24 Puhdas, juokseva vesi on harvojen etuoikeus.. Dialogissa jokainen on tasavertainen ja kunnioittaa muita osallistujia. kirJallisuus s. Kuva: JuKKa GRanstRom kaTsoMusopeTus s. eVaNkeliuMi s. Moskeija tai temppeli voi olla ensimmäinen paikka minne mennään, kun on muutettu uuteen ympäristöön. Tästä tulisi keskustella. MuiNaiseT opiT s. Monikulttuurisuuden tilalla käyttäisin mieluummin käsitettä kulttuurienvälisyys. – Olen huolissani rasismista ja siitä, että maahanmuuttopolitiikka näyttää epäonnistuneen. – Vuoropuhelun merkitys sosiaalisen rinnakkaiselon edistäjänä ja hengellisyyden syventäjänä on merkittävä. – Uskontodialogi on maassamme vielä valitettavan pientä. Kirkko on luonnollinen kumppani esimerkiksi sellaisille uskonnollisille yhteisöille, jotka vasta opettelevat olemaan vuoropuhelussa eri yhteiskunnan toimijoiden kanssa. – Muslimit tarvitsevat moskeijan siinä missä kristityt kirkon ja hindut temppelin, mutta niitä ei tulisi rakentaa keinolla millä hyvänsä. 23 Onko itsetunto Jumalan ääni ihmisessä. Kulttuurien kohdatessa syntyy aina jotakin uutta. Uskonnollisilla yhteisöillä on merkittävä rooli kotoutumisen edistäjänä. Millaista uskontodialogia Suomessa tällä hetkellä käydään. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 13.8.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen ja Noora Wikman Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Kirkon tulisi tarjota osaamistaan uskontodialogin tueksi” ViikoN heNkilö Pastori Heidi Rautionmaa toivoo ruohonjuuritason kohtaamisia uskontojen välille. Esimerkiksi Ruotsissa on useita kansalaisjärjestöjä, joilla on valtion tukemia ruohonjuuritasolle meneviä projekteja. Mihin uskontojenvälistä dialogia tarvitaan. Toivon enemmän tavallisia kohtaamisia ihmisten kesken ruohonjuuritasolle. 17 Vanhan testamentin juhlat viittaavat Vapahtajaan. Viime vuosina uskontodialogi käsitteenä on tullut ihmisille selkeämmäksi. Olen huomannut, että ihmiset pitävät kokemuksellisesta dialogista, jossa tehdään jotain hauskaa yhdessä ja ystävystytään. Olet ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä uskontodialogiliikkeessä yli 15 vuotta. 14 Sulttaani Saladin kunnioitti vihollisiaan. oppilaitospappi, joka on osallistunut vuosia kansainväliseen uskontodialogiliikkeeseen. koluMNi s. Oletko huolissasi monikulttuurisuuden kritiikin voimistumisesta Suomessa. kiiTollisuus s. Mikä on uskontodialogin taso maailmalla. Kirkot eri puolilla maailmaa tukevat myös rahallisesti dialogityötä, ja sen arvostus on noussut viime vuosina. Tukholman hiippakunnan alaisuudessa puolestaan toimii erityisesti uskontodialogia edistävä keskus. 18 Kristillisten tekstien kääntäjät kertovat työstään. – Eri kirkkojen johtajia näkee säännöllisesti YK:n dialogifoorumeissa, joissa he keskustelevat niin valtioiden päämiesten, kansalaisjärjestötoimijoiden, opetusmaailman kuin median edustajien kanssa. Millainen rooli kirkolla pitäisi olla uskontodialogissa. Mitä ajatuksia Helsingin moskeijahanke sinussa herättää. Tämän hankkeen rahoitus vaikuttaa hämärältä. JuhlaT s. oppilaitospastori Heidi Rautionmaa, olet Religions for Peace -järjestön Euroopan naisten puheenjohtaja. Olen sitä mieltä, että yhteiselon kannalta emme tarvitse erillisiä megakeskuksia eri uskontojen ihmisille. Kulttuurienvälisyys kuuluu väistämättä maailmaan, koska kukaan ei ole maapallolla yksin. 5 Kansalaisaloite ehdottaa uskonnonopetuksen muutosta. 7 Maailman ikä kismittää ateisteja ja kreationisteja
Luonnontieteilijöiden ja teologien ryhmää ei kasattu ensisijaisesti keskustelemaan ilmastonmuutoksesta, mutta aihe nousi jatkuvasti niin vahvasti esille, että syntyi tarve erilliselle kannanotolle. Taivaanrannassa muutaman pilvenriekaleen yläreuna alkaa punertua. Viisi ihmistä aivan ääneti, kaikilla kasvot itään päin. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimenpiteet – kuten kohtuullisuus, energian säästäminen ja kulutuksen järkeistäminen – ovat fiksuja tapoja elää.. Pipo vaihtuu aurinkolaseihin. Nimimerk. Kannanotossa muistutetaankin, että perinteinen suomalainen kohtuullisuuden Perinteinen suomalainen kohtuullisuuden hyve on nostettava taas kunniaan ja elettävä todeksi. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole mielipidekysymys. Herätyksen kautta on Bulgarian kirkko saanut monta sataa uutta jäsentä. Suomessa on lisättävä kestävää uudistuvan energian tuotantoa ja parannettava energiatehokkuutta. Linnut alkavat sirkuttaa, kalat polskia vedessä. Tämä tarkoittaa, että energiatehokkuutta on lisättävä ja energian kulutusta vähennettävä. Rukoilen hiljaa mielessäni, ilman sanoja. Tarkempia tietoja puuttuu. Sille löytyy tieteellistä näyttöä noin sadan vuoden aikana tehdystä tutkimuksesta. Kirkon ilmasto-ohjelma vuodelta 2008 on saanut nimen Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus. Laiturille riisutaan pusakat ja saappaat. Ilmastonmuutoksen edessä ihmiskunnalta vaadittavat elämäntavalliset uudistukset ovat niin suuria ja laajoja, että niiden aikaansaamiseksi ei riitä pelkkä tieto, vaan tarvitaan myös ihmistieteiden osaamista. Me odotamme. Juutalaisiakin kääntynyt. Istumme laiturilla takit päällä, huivit kaulassa, villasukat ja kumisaappaat jalassa. Ilmastonmuutoksen kriitikot yrittävät osoittaa, että tieteellinen tutkimus on joko lähtökohdiltaan tai tuloksiltaan harhaanjohtavaa. Kulmalan mukaan talouskasvun on tapahduttava ympäristön asettamissa rajoissa. Siinä todetaan: ”Meille juuri nyt eläville ihmisille on sälyttynyt ennen kokematon vastuu tulevaisuudesta. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 13.8.2015 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA PÄÄKIRJOITUS Olli seppälÄ Julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN Luojan sylissä On viileää ja hiljaista, musta suojärven pinta väreilee tuulenpuuskissa. Energian kulutusta on vähennettävä. Lisäksi on etsittävä toimenpiteitä elämän suojelemiseksi. Pikkuhiljaa punerrus muuttuu kullanväriseksi ja alkaa häikäistä silmiä. majakoita. Mitä nyt teemme tai jätämme tekemättä, vaikuttaa tulevien sukupolvien, lastemme ja lastenlastemme, samoin koko Jumalan luomakunnan elämään.” Ilmastonmuutos on niin suuri ja ahdistava tulevaisuudenkuva, että sitä ei haluta ajatellakaan tai sitä vastustetaan aktiivisesti. Laura jukka f ordell A lkuviikosta julkistettiin suomalaisten luonnontieteilijöiden ja teologien keskusteluryhmän kannanotto ilmastonmuutoksesta, joka ryhmän sanoin haastaa maailmankatsomuksemme. Joku tekee lähtöä kahvinkeittoon. Kannanotossa sanotaan, että luonnontieteellisiin tutkimustuloksiin perustuvat ilmastonmuutoksen riskit tulee ottaa vakavasti eettisessä ja poliittisessa pohdinnassa. Se on mahdollista, jos tahtoa löytyy, ryhmä uskoo. Keskusteluryhmä ei ole ollut virallinen, mutta erinomainen esimerkki verkottumisen voimasta ja siitä, että näennäisesti erilaiset ajattelusuunnat voivat löytää paljonkin yhteistä puhuttavaa ja asioita, joiden taakse voidaan asettua. Ryhmässä on ollut 15 jäsentä, pääosin professoreja ja tutkijoita. ¶ Silkkiuikku lipuu äänettömästi vähän kauempana kuin ylväs miniatyyrilaiva ja sukeltaa yhtäkkiä pinnan alle. Akatemiaprofessori Markku Kulmala varoittaa profeetallisesti, että meillä on vain neljäkymmentä vuotta aikaa tehdä suuri parannus. LEENA HIETAMIES 13.8.1915 Mereltä saapu sanoma, että saksalainen laivasto on ollut taisteluissa Itämerellä Riian lahden ja Ahvenanmaan suunnilla, pommitellen m.m. Ryhmä painottaa erityisesti energiapolitiikkaa. Taivas ja valkoiset poutapilvet heijastuvat veteen. Pastori Abraham Silverstein kirjoittaa:”Vieläkin Herran tuli palaa keskuudessamme, ja alituiseen kuulee kiitosja ylistyshuutojen kohoavan kohti korkeutta.” Lueskeleva, vaatimaton, sivistynyt neiti saa rauhallisen kodin täysihoitoineen maalla emännän seuralaisena, kun auttaa häntä talouden hoidossa. ¶ Mitä ylemmäs aurinko nousee, sitä kuumemmin se lämmittää. Herätys Bulgarian pääkaupungissa. Sofiassa, Bulgarian pääkaupungissa, on puhjennut ihmeellinen herätys, joka on levinnyt maaseudullekin. Ilmasto muuttuu – muuttuuko ihminen. Tunnen valtavaa kiitollisuutta siitä, että saan olla juuri tässä, juuri nyt. Ja jotta tämä olisi mahdollista, on yhteiskunnassa pyrittävä kohtuuteen. hyve on nostettava taas kunniaan ja elettävä todeksi sekä seurakunnissa että koko yhteiskunnassa. Hymyilemme kaikki toisillemme ja sanomme ääneen: ”Mikä ihana aamu, mikä ihana retriittihetki tämä oli!” Koko maisema on yhtä rukousta, luomakunta ylistää. Kriitikot haluavat nähdä ilmaston muutokset osana normaalia ilmaston pitkän aikavälin vaihtelua. Ryhmälle ovat antaneet kasvot sen puheenjohtajat, kansainvälisesti yksi tämän hetken arvostetuimpia suomalaistutkijoita, akatemiaprofessori Markku Kulmala sekä luonnontieteen ja teologian kosketuspinnoista väitöskirjansa tehnyt Espoon piispa Tapio Luoma
Piekkalan mukaan työn tuloksellisuus voi parantua myös sitä kautta, että suunnitellaan paremmin se mitä tehdään, että osataan karsia tai organisoitua fiksummin. Vimpari on tällä hetkellä ainoa Pyhän istuimen diplomaattikunnassa työskentelevä suomalainen. – Kukaan ei tiedä ovatko nyt esillä olleet keinot, kuten esimerkiksi työajan pidentäminen, takuuvarmasti juuri niitä, joilla luodaan työtä ja tulevaisuutta. Sen toiminnanjohtaja Ritva Rasila pitää hyvänä, että yhteiskuntasopimusta yritetään saada aikaiseksi, sillä kaikilla on yhteinen huoli taloudesta ja työllisyydestä. Lisäksi monet työpisteet ovat pieniä, ihmisillä on vahva sitoutuminen työnantajaan ja he ovat tottuneet joustamaan. Suomen merimieskirkko täytti vuosia Vuonna 1875 perustettu Suomen Merimieskirkko ry juhlisti 140-vuotistaivaltaan yhdessä Meri-Porin seurakunnan kanssa viime viikonloppuna. Lindahl kirjoitti blogissaan, että on homofobinen, koska hänen mielestään avioliitto voidaan solmia vain kahden eri sukupuolta olevan henkilön kesken. Neuvottelupöydässä istuvat satojen tuhansien työntekijöiden organisaatioita edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto ja KT Kuntatyönantajat. Pappeja ja kanttoreita edustavan Kirkon akateemisten AKI:n toiminnanjohtaja Jussi Junni arvelee, että työaikakysymykset eivät tule olemaan yhteiskuntasopimuksen keskeinen sisältö. Kirkon työmarkkinalaitos ei ole osallistunut parhaillaan käynnissä oleviin Juha Sipilän hallituksen käynnistämiin neuvotteluihin yhteiskuntasopimuksesta. lyHyeT. Kyseeseen tulisi lähinnä vapaapäivien vähentäminen, mikä tuskin on mielekästä. – AKI:n jäsenistön kannalta ajatus työajan pidentämisestä on hankala, koska meillä ei ole nytkään työaikaa. Olli SePPÄlÄ Työn tuloksellisuus voi parantua myös paremman suunnittelun kautta, muistuttaa kirkon työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala. Ma T Ti Kar PP inen Suomalaisesta nuntiatuurineuvos Paavi Franciscus on nimittänyt Tuomo Vimparin nuntiatuurineuvokseksi. – Alakohtaisissa neuvotteluissa voi olla vaikeampaa, varsinkin kun tiedossa ei ole plussaa, vaan mahdollisesti palveluehtojen heikennyksiä. Mutta pitää sitten rauhallisesti tarkastella tulosta, kun selviää mitä sopimukseen konkreettisesti sisältyy. Ensimmäisen kauden tapaan kuusi sinkkua tapaa tulevan puolisonsa ensimmäistä kertaa – ei alttarilla vaan siviilivihkijän edessä. Nykyään merimieskirkko ylläpitää yhteensä 15 kaikille avointa merimieskirkkoa, joista 8 on Suomessa ja 7 muualla Euroopassa. Ruotsalaispapin homofobiasta kantelu Ruotsalaisen pastorin Thorbjörn Lindahlin blogikirjoituksesta on tehty viisi kantelua Luleån tuomiokapituliin. Rasilan mielestä julkisuudessa paljon esillä ollut työajan pidentäminen on kirkossa aivan oma kysymyksensä. – Mutta olemme toki Kirkon työmarkkinalaitoksessa kiinnostuneita, miten neuvottelut edistyvät ja mistä asioista neuvotellaan, koska ainakin nyt esillä olleilla asioilla on merkitystä myös meillä, sanoo kirkon työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala. – Nyt julkisuudessa on puhuttu kapeaalaisesti tuntimääristä, kun olennaisinta on kuitenkin se, mitä tehdään. Kirjoituksellaan hän halusi kyseenalaistaa fobia-sanan huolimatonta käyttöä. Kohusarja jatkuu – ei vieläkään alttarilla Suosittu tosi tv -ohjelma Ensitreffit alttarilla jatkuu syyskuussa toisen tuotantokauden jaksoin. Lopputuloksena voi olla raamit maltilliselle palkkakehitykselle. Junni toivoo yhteiskuntasopimukselta parannuksia työelämäkysymyksiin, erityisesti muutosturvaan. Lisäksi Merimieskirkko tekee onnettomuuksia ennaltaehkäisevää laivakuraattorityötä Itäja Pohjanmerellä sekä matkapappityötä Kaakkois-Aasiassa. Miten yhteiskuntasopimukseen liitetty vaatimus työajan lisäämisestä vaikuttaisi heihin. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 13.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen vaikutuksista kirkkoon ei tietoa TyöelÄmÄ Työaikakysymykset ovat jo entuudestaan kirkollinen erikoisuus. Luleån kirkkovaltuutetun Maria Johansson-Bergin mukaan Lindahlin käyttämät ilmaisut ovat vastoin Ruotsin kirkon arvoja. Pyhän istuimen diplomaattiedustustoja kutsutaan apostolisiksi nuntiatuureiksi. – Ennen kaikkea sopimuksella haetaan teollisuuden kilpailukyvyn parantamista. Mutta jos me yhdessä pystymme kääntämään tulevaisuuden suuntaa, se osaltaan lisää luottamusta siihen, että täällä kannattaa investoida ja tehdä tai teetättää työtä. Vimpari siirtyi tämän vuoden alkupuolella Intiaan New Delhiin. Ohjelmassa asiantuntijana toimiva pappi Kari Kanala kertoo iloitsevansa siitä, että avioliittoon ja parisuhteeseen liittyvät teemat ovat siirtyneet televisiosta kotisohville. Yhteiskuntasopimus piirtää Vuokko Piekkalan mukaan isoa kuvaa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta. Kirkon työmarkkinalaitos pyrkii Piekkalan mukaan vaikuttamaan taustalla ja toimimaan yhteistyössä neuvotteluissa julkisia työnantajia edustavan KT Kuntatyönantajien kanssa. Nuntius on Pyhän istuimen suurlähettiläs, ja nuntiatuurineuvos vastaa lähetystöneuvosta. yhtenä kolmesta työntekijöiden sopijaosapuolesta kirkossa on Kirkon alat ry. Piekkala muistuttaa, että kirkossa työskentelee paljon ihmisiä, joilla ei ole työaikaa. Pienemmilläkin toimijoilla on tarvetta ja tahtoa olla rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa, sanoo kirkon työmarkkinajohtaja. Pyhä istuin tarkoittaa paitsi paavia, myös kirkon ylintä hallintoa. – Jo nyt hengellisen työn tekijät ovat työajattomia. Vielä on vaikea arvioida, mitä sopimus tuottaa AKI:n jäsenille, Junni sanoo
Seinäjokelainen Leena Ylimäki on tehnyt jo muutaman vuoden työkseen teatteria alle kouluikäisille lapsille. Puusta löytyy myös symboleja, kuten ovi taivasten valtakuntaan ja Jeesuksen vertaus öljypuusta. Näissä menetelmissä on kuitenkin heikko puoli: niillä ei pystytä puuttumaan netissä tapahtuvaan kiusaamiseen. – Osalla oppilaista katsomusoppiaine määräytyy väestörekisteritietojen mukaan. Heti ensimmäisen kouluviikon perjantaina järjestetään yksi vuoden tärkeimmistä tapahtumista. Se löytyy osoitteesta juhlakalenteri.fi ja festkalendern.fi. Suuri ihme -vauvateatterihetki on perheen pienimmille suunnattu draamallinen aistimatka. Omat pienet lapset sekä kaksinkertainen kokemus synnytyksen jälkeisestä masennuksesta herättivät Ylimäen kehittelemään ideaa myös kristillisestä vauvateatterista. pitkänen@kotimaa.fi TeOLOGiassa TaPahTUU TOiMiTTajaLTa TOiMiTTajaLTa Turun tuomiokapituli selvittää Vesa ja Jane Keskisen vihkineen papin Jukka Pukkilan toimintaa. Harva osaa ja viitsii ottaa selvää, mutta vielä suurempi ongelma on asenteissa. Tilaa osoitteessa kotimaa24.fi, 6+1 kk 29,40 e Korvaako kaunis luonto uskonnon?. Tekemällä 6 kuukauden tilauksen saat kuukauden lukuajan kaupan päälle. Useimmissa kouluissa on kehitetty tehokkaita keinoja kiusaamistapausten selvittämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Aloitteen taustajoukkoihin kuuluva luokanopettaja Ritva Hujanen kertoo, että aloite sai alkunsa viime syksynä opettajien keskustellessa työkokemuksistaan. Uuteen oppiaineeseen sisällytettäisiin nykyopetuksesta kaikille katsomuksille yhteiset osat sekä merkittävimmät osat jokaisen katsomuksen erityispiirteistä, aloitetekstissä ehdotetaan. Se hivuttautuu koulun seinien sisältä vapaa-ajalle. Noin puolen tunnin mittainen esitys on tarkoitettu 3–18 kuukauden ikäisille vauvoille seurattavaksi yhdessä oman vanhemman tai muun läheisen aikuisen kanssa. Kapitulin lakimiesasessori Matti Mäkinen kertoo, että tuomiokapituli pyytää Pukkilalta asiasta selvityksen, minkä jälkeen päätetään mahdollisista seuraamuksista. Lainsäädäntö ei kohtele kaikkia samalla tavalla, Hujanen sanoo. Esimerkiksi KiVa Koulu -hankkeella on onnistuttu vähentämään koulukiusaamista tutkitusti ja valtakunnallisesti. TUija PyhÄraNTa Kansalaisaloite ehdottaa uutta katsomusainetta Kirja-Matin koulun kolmasluokkalaiset tutustuivat viime keväänä uskonnontunnilla Ylistaron kirkkoon. Värikäs puu on kolmiulotteinen ja se on pyörien ansiosta liikuteltava. Kastepuun runko on metallia ja metalliset nimilaatat ovat magneetteja. Mitä jos tämän lukuvuoden aluksi me aikuiset antaisimme mallin asiallisesta nettikäytöksestä. ViiKON POiMiNNaT VerKOsTa Vain 4,20e /kuukausi Lue Kotimaa24.fi:stä. Päätös asiasta on Mäkisen mukaan luvassa aikaisintaan lokakuun alussa. – Meillä on omat haaveemme ja käsityksemme uuden oppiaineen sisällöstä, mutta opetussuunnitelmasta päättää Opetushallitus. Verkkokalenterissa on lyhyet kuvaukset kaikista kalenteriin merkityistä päivistä sekä lisätietoa opettajille ja koululaisille. JY r K i Johanne s Ter v o sitä pienet perässä Poikani aloitti koulutiensä tällä viikolla Vantaalla. Aloitteen tekijät pitävät nykymuotoista oman uskonnon opetusta monimutkaisena ja hankalana järjestää. Aikuiset rusikoivat ja herjaavat toisiaan netissä niin, ettei ole pienintäkään epäilystä siitä, mistä nettikiusaamisen malli on opittu. Vesa Keskinen on aiemmin eronnut kirkosta, ja Jane Keskinen on katolilainen. Vanhempien vastuulle jää tietää, mitä alaikäiset puuhaavat netissä. elokuuta, mutta kalenterin verkkoversio avattiin jo keskiviikkona. Opetus sisältäisi arvokasvatusta, etiikkaa, suomalaista kulttuuriperintöä sekä eri uskontoja ja maailmankatsomuksia. Mikäli aloite menee eduskunnassa läpi, toivomme, että mahdollisimman monet ryhmät pääsisivät vaikuttamaan oppiaineen sisältöihin. – Koulu huutaa arjessa aikaa juuri tällaiseen keskusteluun. Kansalaisaloitteella ehdotetaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen korvaamista kaikille yhteisellä katsomusoppiaineella. Puun suunnittelija tekstiilitaiteilija Annukka Mikkola halusi tehdä kastepuusta ilon, toivon, uskon ja rakkauden puun. Lukuvuoden 2015–2016 painettu kalenteri julkaistaan 17. Ylimäen mukaan tutusta luomiskertomuksesta avautuu aikuisellekin uusia näkökulmia, kun sitä käsitellään vauvoille sopivin tavoin. Aloitetaan läheltä, vaikka Kotimaa24:n keskusteluista! aNNa-Kaisa PiTKÄNeN anna-kaisa. Kiusaamisen vastaisessa päivässä lasten ja nuorten sankarit, kuten televisiosta tutut Duudsonit, kertovat ala-asteikäisille, miten tärkeää on olla hyvä kaveri kaikkien kanssa. Oman maailmankatsomuksen hahmottaminen tapahtuu oivasti tällaisten keskustelujen kautta. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 13.8.2015 Uusi oppiaine korvaisi oman uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen. Vantaan Hämeenkylän kirkon kirkkosalista löytyy kaunis kastepuu, jonka nimi on Lammasten ovi. Hujanen uskoo, että katsomusopetuksen yhdistäminen parantaisi mahdollisuuksia käsitellä koulussa eettisiä kysymyksiä kuten hyvää kaveruutta ja toisten kunnioittamista. Kulttuurija uskontofoorumi Fokus ry:n ja Ad Astra rf:n julkaisema monikulttuurinen juhlakalenteri tutustuttaa koululaisia eri uskontojen juhliin. Koulukiusaaminen vähenee Suomessa. Tavoitteena on, että siellä istuisivat saman pöydän ympärillä eri kirkkokuntien ja uskontojen edustajat sekä uskonnottomien edustajat. Omaiset saavat valita lapsen nimelle joko sinisen tai punaisen laatan. Ilmiöstä puhutaan runsaasti ensimmäisistä koulupäivistä lähtien. Pukkila vihki pariskunnan tarkistamatta, kuuluuko kumpikaan vihittävistä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Nimi kirjoitetaan tussilla, ja se poistetaan vuoden vaihteessa. Kalenterista kertovassa tiedotteessa todetaan, että monimuotoisuuden lisääntyessä tarvitaan uusia menetelmiä, joiden kautta lapset oppivat luontevasti kohtaamaan eri kulttuureista tulevia ihmisiä
Erakon on ilmeisen vaikea tajuta, kuka hän on. MaTTI WIrILaNdEr Teologian tohtori, Mikkeli Tapahtui vähitellen se, mikä fasismissa ja natsismissa oli lopulta tuhoisinta: kyky kokea myötätuntoa toista ihmistä kohtaan hiipui. Siksi propagandaksi muokatun viestinnän tuli pitää esillä vain oikeaksi katsottua tietoa ja paljastaa vastustajien mitättömyys ja heidän ajatustensa erheellisyys. Ketään ei kuitenkaan lopulta palvele fasisteiksi ja natseiksi luokiteltujen demonisointi, koska se peittää alleen aiheen analyyttisen tarkastelun. Eräät tutkijat otaksuvat, että kun Aleksanteri Nevski löi suomalais-ruotsalaisen retkikunnan Peipusjärvellä vuonna 1240, tyypillinen suomalainen ihmisaines olisi jo ollut havaittavissa. Tämän vuoksi on paikallaan mainita joitakin piirteitä, jotka luonnehtivat viime vuosisadalla todellisiksi poliittisiksi voimiksi kohonneiden eurooppalaisten ääriliikkeiden sanomaa ja niiden saamaa suosiota. TaPIo LuoMa Espoon hiippakunnan piispa Suomalainen kulttuuri on rakentunut rikkaassa vuorovaikutuksessa muiden kansojen kanssa Hetkittäin tuntuu kuin Suomi olisi outo pohjoinen maa. Hyvä muistutus tästä on Hitlerin valtaannousu, joka tapahtui demokraattisia menetelmiä käyttäen ja yhä suurempaan kansansuosioon tukeutuen. Mielestäni eivät. Kansojen luonnekuvaukset määräytyvät kokemusmaailmastamme käsin. Fasismiin ja natsismiin liittyviä piirteitä voisi luetella pitkästi. V. Myös suomalaisuus rakentuu vertaamalla omaa kansaa muihin. On syytä kysyä, sopivatko monikulttuurisuutta väheksyvät ulostulot lainkaan sivistysvaltion estradeille. Miksi suomalaisuuden sisältö puhuttaa. Ideologioina ne ovat suorastaan vaarallisia – ei kuitenkaan pelkästään siksi, mitä ne voivat saada aikaan, vaan ennen muuta siksi, että meillä on valmius niiden omaksumiseen. Siinä Kunnas tuo perusteellisesti esille, miksi monet arvostetutkin ajattelijat ryhtyivät viime vuosisadan alkupuolella tukemaan fasistisia aatteita ja suorastaan hullaantuivat niistä. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 13.8.2015 MIELIPITEET Fasisti ja natsi – iskusanojen takana ÄÄrILIIkkEET Ääri-ideologiat ovat vaarallisia siksi, että meillä on valmius niiden omaksumiseen, kirjoittaa piispa Tapio Luoma. Tärkeää oli näyttää, että tässä ideologiassa piilee voima, joka toteuttaa oikeutetuiksi katsotut tavoitteet.. Luova yhteiskunta on kulttuurisesti salliva, moni-ilmeinen ja vuorovaikutuskykyinen. Kummastelemme tänne muualta muuttaneita ja ajattelemme, että suomalaisuus on muuttumaton vakio. Nuo kaikki ovat antaneet aineksia suomalaisuuteemme unohtamatta Zachris Topeliusta, joka Maamme kirjassa (1875) luonnehti eri heimotyyppejä tavalla, joka vakiintui kansan tajuntaan. kaikessa toiminnassa turvauduttiin yhä suurempaan röyhkeyteen. Muutoin kyseisten aatteiden todellinen vaara ei käy selväksi. Hyödyllinen luettava on muun muassa Tarmo Kunnaksen kirja Fasismin lumous (2013). Snellman ja Elias Lönnrot. Jos meillä on paha olo, etsimme kiihkeästi syntipukkia, jollaiseksi tarjoutuu muualta tänne tullut ulkopuolinen ihminen. Kansainvälisessä politiikassa nämä suuren pahuuden synonyymit tulivat uudella voimalla käyttöön venäläisen retoriikan myötä Krimin valtauksen yhteydessä. Monikulttuurisuus on siis jo kauan vaikuttanut näillä pohjoisilla kulmilla. Oman aatemaailman esillä pitäminen ei vielä sinänsä riittänyt. Tästä suhtautumistavasta versoo mustavalkoinen populistinen politiikka. Maailmalla on meneillään todellinen kansainvaellus, joka sivuaa myös Suomea monilla tavoilla. Mitä suuremmat kansanjoukot kokoontuivat yhteen ja mitä näyttävämmin joukot marssivat lippujen perässä sitä vahvempi ideologian katsottiin olevan. Fasismin ja natsismin viehätysvoima paljastaa, että aatteiden pimeitä puolia ja niiden merkitystä ei pidä aliarvioida. Liki tuhat vuotta sitten kaksi erilaista kulttuurimahtia kotiutui maahamme. Myöhemmin suomalaisuutta ovat olleet edistämässä lukuisat henkilöt, muun muassa Mikael Agricola, J. Ympäristö, koulu, kirkko, armeija, perhe ja media ovat muokanneet ajatusja asennemaailmaamme. Se puolestaan pystyy osoittamaan, miten syvällä meissä ihmisissä asuu mahdollisuus fasismin ja natsismin kaltaisten ajattelutapojen kasvulle. Karkea kielenkäyttö tuli yhä hyväksytymmäksi samalla kun kannattajille vakuutettiin, että koko toiminta tähtää sivistyksen turvaamiseen. Eri asia on, osuivatko yksinkertaistukset edes syntyhetkellään maaliinsa. Pahuus ja virheet ulkoistettiin tehokkaasti vahvistamalla jyrkkää me–he-asetelmaa. Oleellisinta oli vahvistaa tunnetta, että se, mitä tehtiin ja mihin pyrittiin, ei ollut mitään outoa saati paheksuttavaa vaan suorastaan mitä luonnollisinta ja ymmärrettävintä. Siivittääkö kansallista itsetuntemustamme Runebergin Saarijärven Paavo, Kiven Seitsemän veljestä vai Linnan Tuntematon sotilas. On tunnettua, millaisen painajaismaisen todellisuuden fasismi ja natsismi kykenivät viime vuosisadalla rakentamaan. Tärkeää oli näyttää, että tässä ideologiassa piilee voima, joka toteuttaa vastaansanomattomasti oikeutetuiksi katsotut tavoitteet. Viime aikojen fasistija natsi-termejä hyväkseen käyttävä keskustelu, mutta myös muu yhteiskunnallinen ajatustenvaihto tarvitsisivat näkökulmia, jotka auttavat iskusanoja syvällisemmin hahmottamaan ideologioiden vaikutusmekanismeja. L. Siksi on syytä olla varuillaan, pysyä valppaana oman asennoitumisemme suhteen ja kiinnittää ennen kaikkea huomiota siihen, mitä ajattelemme erilaisista ja toisella tavalla ajattelevista ihmisistä sekä miten heitä kohtelemme. Runeberg, J. Viime viikkojen yhteiskunnallisessa keskustelussa on yhä useammin käytetty viittauksia fasismiin ja natsismiin. Käytettiinpä fasismin ja natsismin käsitteitä kummassa merkityksessä tahansa, niiden sisältöön olisi syytä paneutua tarkasti. Noista ajoista lähtien kyseiset termit ovat palvelleet paitsi yhteiskunnallisten ääriliikkeiden ajatusmaailman kuvauksina myös leimoina, joiden lyömisessä kynnys on aika ajoin käynyt matalaksi. Vastustajien hiljentäminen nolaamalla huipentui heidän eliminoimiseensa väkivallalla. Saatamme ajatella, että kaikki maahanmuuttajat ovat ominaisuuksiltaan samanlaisia. Kritiikittömyys oman ajattelun sokeita pisteitä kohtaan oli keino hyväksyä omaksutun aatemaailman perusopit muun muassa oman kansallisuuden tai rodun tai ideologian ylivertaisuudesta ja sen yhtäpitävyydestä luonnon omien lainalaisuuksien kanssa. Kaiken tämän seurauksena tapahtui vähitellen se, mikä fasismissa ja natsismissa oli lopulta tuhoisinta: kyky kokea myötätuntoa toista ihmistä kohtaan hiipui. Ehkä yksi syy on se, että globalisaation aikakaudella ”kansa”-käsite on muutoksen tilassa. Asiaan kuului uskonnollissävyinen vetoaminen jonkin ihmistä suuremman, useimmiten juuri luonnon, antamaan oikeutukseen toimia aatteen tavoitteiden saavuttamiseksi keinoja kaihtamatta. Omakuva voi syntyä vain vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Tarkkaa suomalaisuuden syntyhetkeä tuskin kukaan tietää. Fasismi ja natsismi ovat vakavia leimoja. Mistä suomalaisuus alkoi
Palaute: toimitus@kotimaa.fi Kiistaa luomisesta Kreationisti tulkitsee väärin sekä Raamattua että luonnontiedettä. Äiti, katso poikasi. Roomalaiset sotilaatkin tulivat kuka mistäkin ja olivat kulttuuriltaan, kieliltään ja ulkonäöltään erilaisia. Väittämällä maailmaa kuuden tai kymmenen tuhannen vuoden ikäiseksi nämä innokkaat uskon puolustajat tulevat samalla asettaneeksi uskon esteitä ajattelevan ihmisen etsinnälle. En vaadi kaikkia ajattelemaan kanssani samalla tavalla, mutta haastan kristittyjä pohtimaan, ottamaan asioista selvää ja keskustelemaan ilman, että pitää toisenlaista näkemystä jo ennalta vääränä. Me kristityt emme niin ajattele. Monen kristityn ongelma on lukkoon lyöty mielipide asioista, joista tietää vähän tai ei ollenkaan. Maailma on luotu pitkän ajan kuluessa. Jeesus sanoi: Poika, katso äitisi. Toiset kristityt kyllä ajattelevat ja tulevat samalla huomaamattaan hämmentäneeksi soppaa ateistien eduksi. EErO jUNKKaaLa Kirjoittaja on pappi, lähetystyöntekijä ja tietokirjailija. ateistille voimme sanoa, että suuri osa maailman luonnontieteilijöistä on ollut ja on vakaumuksellisia kristittyjä, eivätkä he ole nähneet ongelmaa uskon ja tieteen välillä. Maailman lyhyen iän puolustus tai evoluutioteorian periaatteellinen vastustaminen ovat silmien sulkemista tosiasioilta. Jeesusta asia ei häirinnyt. Meidät on annettu toisillemme. Kuin ristin juurella. Kerran selaillessani jo alennukseen pantuja kirjoja käteeni osui nyt jo edesmenneen teologian tohtori Uuras Saarnivaaran kirja. Jos Jeesus loi äiti-poika-suhteen, siinä lähellä ovat sisar-suhde ja veli-suhde. Ateistit eivät hyväksy, että maailma on luotu ja osa kristityistä, että siitä ei voi olla noin pitkää aikaa. Maria ja Johannes eivät olleet saman perheen jäseniä, mutta Jeesus lupasi heidät toisilleen, huolehdittavan ja huolehtijan. Väki kulki maasta ja maanosasta toiseen. Elämme nyt uuden liiton aikaa kristikunnassa ja uuden liiton välimies on Jeesus Kristus. Jeesus ei kysynyt heimoa eikä sukupuolta. Jos opillinen Raamatun kokonaisuus hämärtyy teologiassa, myös käsitys kristinukosta hämärtyy. Antakaamme siis kristinuskon olla kristinusko, niin kuin se on. Ateisti saa ihan rauhassa olla uskomatta Jumalaan, mutta hänen on turha väittää, että evoluutioteoria kumoaa Raamatun. Israeliittisia ryhmäläisiään Jeesus sen sijaan ojensi uskon puutteesta ja maallisten rikkauksien keräämisestä. Siihen kuuluu myös luomistyöhön kuuluva avioliitto, jonka Jumala sääti miehen ja naisen väliseksi. Kun Raamattua selitetään niin kuin pitää, silloin kristinuskon keskeisissä asioissa päädytään samaan. Eikä sen pitäisi olla meillekään, koska Jumala saa tehdä, mitä haluaa ja meidän osaksemme jää uskominen ja ymmärtämisen yrittäminen. Kun katsot toista ihmistä silmiin ja hän katsoo sinua takaisin, olet koko loppuelämäsi vastuussa tuosta ihmisestä. Jeesuksen elinympäristö Rooman valtakunnan aikana oli hyvin monikulttuurinen. Kumpikin on tässä väärässä. Tämä lienee myös syynä tämän päivän keskustelujen ristiriitaisuuteen esimerkiksi homoliitoista ja niiden hyväksymisestä kirkossamme. Olen siis sitä mieltä, että Raamattu on totta ja Jumalan ilmoitus joka sanaltaan ja luonnontiede hänen antamansa valtava lahja hänen luomansa maailman tutkimiseen. Saarnivaara sanoo, että Raamattua on selitettävä Raamatulla. Me tarvitsemme tätä kristillisen perinteen lahjaa. Ratkaiseva ohje löytyy Golgatalta. Ns. Tämän hetken maailman geenitutkimuksen terävin kärki, ihmisen genomiprojektin johtaja, Francis S. Ratkaisevaa on se, mitä hän on vahvistanut olemaan voimassa uudessa liitossa. Vanhuuden sosiaaliturvahan siinä luotiin yhteiskunnassa, jossa se perustui pelkästään omaan sukuun, kylään tai kulttuuriryhmään. Kreationisti tulkitsee väärin sekä Raamattua että luonnontiedettä. Onko meidän uskovien todellinen auktoriteetti Jeesus Kristus, jonka alamaisuus on todellisuutta sydämen tasolla. Ristin juurella itkivät ja vapisivat Maria, Jeesuksen synnyttänyt äiti ja Johannes, rakkain opetuslapsi. Collins, on tunnustava kristitty. Uuden testamentin Jeesus kuitenkin räjäyttää jaon meihin ja muihin. Mutta moukariniskua tasa-arvoon emme Uuden testamentin monista tutuista kohtauksista vielä löydä. Jos hyväksytään lause ’Raamattu ei pyri antamaan luonnontieteellistä selitystä maailman synnystä ja varhaisvaiheista’, voidaan jatkaa keskustelua avoimin mielin. Jumalalle se ei ole mikään ongelma, koska hän on ajan tuolla puolen. On arveltu, että 1500–1700-lukujen tieteellisen vallankumouksen 52 merkittävimmästä tieteentekijästä viisikymmentä oli kristittyjä. Sanon siis lyhyesti: Raamattu kertoo, kuka on luonut ja miksi, mutta ei vastaa kysymyksiin, milloin ja miten. kreationisti ja ateisti vakuuttelevat kuin yhdestä suusta, että evoluutioteoria ja Raamatun luomiskertomus ovat vakavassa ristiriidassa. Eikä näiden välillä ole lähtökohtaisesti mitään ristiriitaa. Jeesus antoi nuo ihmiset toisilleen. arja SaHLbErg YTT, Korpilahden alueseurakunnan varapuheenjohtaja, Jyväskylän alueseurakunta Tämänhetkisen käsityksen mukaan maailmankaikkeus on luotu 13,82 miljardia vuotta sitten. Kolumni on siitä hyvä genre, että siinä saa huiskia asioita ja tila loppuu juuri, kun alkaa esittää perusteluja. Olemme me ja ne-joukkioita. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 13.8.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Eero Junkkaala Raamatun totuudet ovat hämärtyneet Ihmisten kanssa keskustellessa hämmästyy, kuinka kauas kristinuskon ja Raamatun keskeiset perustotuudet ovat hämärtyneet. HELENa HUOTarI Kuhmo Meidät on annettu toisillemme Meidät on Raamatun perusteella jaoteltu kahteen: oikeisiin ja soikeisiin. Minusta kyseessä ei ole sattuma. Jeesus antoi vieraat ihmiset toisilleen. Vain hänen valtuutensa riittää murtamaan synnin ja pimeyden vallan. Hän ei ole ainoastaan älykäs vaan myös nöyrä Raamatun opettaja. Maailma on luotu pitkän ajan kuluessa.. Kaksi täysin vastakkaista joukkoa pyrkii kiistämään tämän tosiasian. Tämä edellä sanottu vaatii hiukan selittämistä
Janne Rökmania huvittaa, Veijo Mörskyä (vas.) nolottaa, Erkki Henttinen tyytyy myhäilemään.. Kotimaa 13.8.2015 8 MATKALLA Kehitysvammaisten rovastikunnallisella leirillä Hämeenlinnassa on meneillään kuulumiskierros
Pertin vieressä istuu Mervi Launiemi. Sen mukaan kaikilla pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua seurakunnan toimintaan. Leirille voi osallistua, jos selviytyy kolme päivää ilman omaa avustajaa. Lisäksi vammaistyö kuuluu ainakin osittain noin kahdensadan diakoniatyöntekijän ja nuorisotyönohjaajan työnkuvaan. Mervi tekee villasukkia. Kotimaa 13.8.2015 MATKALLA 9 Miten laihialaiset lämmittävät sairaalan. Maininnan saa myös nukkuminen. – Yhdessäolo vaimon kanssa, hän sanoo. Puhutaan selvää suomea. Hän on ehtinyt kuulla arvoitukset moneen kertaan. Pyhää riemua Kehitysvammaisten kesäleiri on seurakuntayhteyttä parhaimmillaan: Pidetään hauskaa. Leirin pappi Outi Hänninen aloittaa kuulumiskierroksen. Huippukokemusten joukkoon nousevat lisäksi nuotion sytyttäminen, makkaranpaisto, auttaminen ja askartelu. Kotona he laittavat ruokaa, siivoavat ja käyvät kaupassa yhdessä. Halukkaat saavat kertoa, mikä leirillä on tähän mennessä ollut parasta. Miksi ihmisellä on selkäranka. Jokainen saa olla sellainen kuin on. Nuorimmat ovat parikymppisiä, vanhimmat lähentelevät 70 ikävuotta. Diakoni Riitta Savanderilla on vuosien kokemus kehitysvammaistyöstä Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa. Kirkossa tehdään kehitysvammaistyötä, koska jokainen seurakunnan jäsen on yhtä tärkeä.. Mikä on maailman suurin kala. Sitten hän puhkeaa raikuvaan nauruun. Ihan kaikki eivät puhu, jotkut juttelevat sitäkin enemmän. TeksTi: Meri Toivanen & kuvaT: Jukka GransTröM Pertin ei tarvitse miettiä. Viisarissa Pertti jakaa ruokaa, tiskaa astiat ja keittää kahvit. Jos kuulija ei tiedä vastausta, Pertti kertoo sen mielellään itse. Jokainen seurakunnan jäsen on yhtä tärkeä. Nyt sitä tosin on vaikea uskoa, sillä täällä leirillä Pertti puhuu ja Mervi vaikenee. Silloin paikalla tosin oli eri nimi, Hämeen suojatyökeskus. Hän aloitti Viisarin työtoimintakeskuksessa 28 vuotta sitten. Pertti oli työpaikassa ensin. Niinpä hän tuntee pitkältä ajalta monet leiriläiset ja heidän asumisyksiköidensä ohjaajat. Pertti on tullut leirille edellisenä päivänä, ja hänellä on vauhti päällä. Tämä on luterilaisen kirkon tavoite, ja sen toteutumiseksi kirkolla on oma saavutettavuusohjelma. Kehitysvammaisten seurakuntayhteyden puolesta työskentelee joukko työntekijöitä. Kuusi vuotta sitten hän nimittäin meni Pertin kanssa naimisiin. Pertti Launiemi latelee arvoituksia. Meneillään on kehitysvammaisten rovastikunnallinen leiri Loimalahden leirikeskuksessa Hämeenlinnassa. Kierroksen perusteella Pertti ei ole ainoa, joka on nauttinut yhdessäolosta. Kehitysvammaistyöhön on nimetty 22 päätoimista kehitysvammaistyön pappia, yksi vammaistyön pappi ja viisi diakoniatyöntekijää. – Se oli työpaikkaromanssi, Pertti täsmentää. Kotioloissa aviopuolisot kuulemma myös puhuvat toistensa päälle. Seurakunnan leirille on tullut 25 ihmistä. He katsovat televisiosta Reinikaisen tai Tankki täyteen -sarjan ja kuuntelevat Jari Sillanpäätä, jonka kaikki levyt Mervi omistaa
Ensimmäinen päätoiminen kehitysvammaistyön diakonissan virka perustettiin kirkkoon vuonna 1964 ja teologin virka 1969. – Suomen kirkossa oltiin oikeastaan kehitysvammaistyön pioneereja. Tiiviin yhteistyön takia seurakunnissa on huomattu, miten vammaisalan järjestöjen talous on kiristynyt. Teologiaa ja menetelmiä omaksuttiin Saksasta ja Yhdysvalloista. Työ sai alkunsa kirkon diakoniatyöstä, joka vastasi kehitysvammaisten perheiden avun tarpeeseen, Tuomola sanoo. Jo 1960-luvun lopulla hän oli tehnyt keikkatöitä kehitysvammaisten asuntolassa ja kesäsiirtolassa. Hämeenlinnassa kehitysvammaisten kirkkopyhää vietetään kahdesti vuodessa. Moni haluaa jutella seurakunnan työntekijän kanssa kahden kesken. Frisbeen heittäjät kannustavat jokaista vuorollaan. On rippikouluja ja retkiä. Asumisyksiköiden aktiivisuudesta on kiinni moni asia. Tälläkin leirillä tarjotaan virkistystä sekä sielulle että ruumiille. – Monet näistä ihmisistä ovat niin helposti lähestyttäviä, että pitää vain yrittää olla itse samanlainen. Kehitysvammaisten kirkkopyhät ovat myös kohtaamispaikkoja, joissa tavataan tuttuja. Kehitysvammaisten rippikoulusuunnitelmat hyväksyttiin 1980-luvulla. Asumisyksiköissä pidetään hartauksia. Vuonna 2011 lähes yhdeksän kymmenestä seurakunnasta teki yhteistyötä kunnan vammaistyön kanssa. Tasapainoharjoittelijat keskittyvät niin, että lopulta huoneessa kuuluu vain hengästynyttä huohotusta. Monet leiriläisistä ovat toisilleen ennestään tuttuja, niin kuin nyt vaikka Veijo Mörsky ja Erkki Henttinen. Vähitellen eri puolille maata perustettiin uusia kehitysvammaistyön virkoja. Pertti osaa ne, olivathan ne aikanaan rippikoulun ulkoläksy. Kotimaa 13.8.2015 10 MATKALLA Kirkon vammaistyön ammattilaiset toimivat tiiviissä verkostossa. Jos jokin ei toimi, kehitysvammaisilta saa ainakin suoran palautteen. Matti Patolinna odottaa omaansa. Ohjelmanumerossa tunnistetaan kuvista suomalaisia järvikaloja.. Hännisen työkenttään kuuluu 24 seurakuntaa. Kaija Jantunen ja Antti Korkeila osallistuvat ongintaan. Hän antaa vähän kritiikkiä itselleen ja muille kirkon työntekijöille. Se näyttää onnistuvan. Selkokieliseen messuun on helppo tulla, sillä siellä puhutaan selvää suomea. Vuoden aikana niihin osallistui runsaat 18 000 ihmistä. Siinä, että kehitysvammaisille järjestetään omia jumalanpalveluksia, on hyvät ja huonot puolensa. Kolme vuotta sitten Tuomola jäi eläkkeelle Helsingin alueen kehitysvammaistyön papin virasta. Menneistä vuosikymmenistä ovat muuttuneet Tuomolan mukaan erityisesti asenteet. Tuomola vihittiin vuonna 1979 kirkon neljänteen kehitysvammaistyön virkaan, lehtoriksi Pohjois-Pohjanmaalle. Takana on myös Hännisen ensimmäinen rippileiri kehitysvammaisille. Hän on toiminut aiemmin myös vammaistyön asiantuntijana Kirkkohallituksessa. Muut seurakuntalaiset helpommin vain istuvat ja ottavat vastaan. Samalla asenteella hän haluaisi ohjata myös ihan tavalliset rippikoulut. He tapasivat toisensa ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla ollessaan samassa työpaikassa. – Kirkon päättäjät eivät aina tajua, miten suurten verkostojen kanssa olemme tekemisissä, sanoo Uudenmaan alueella työskentelevä kehitysvammaistyön pastori Tiina Peippo. Moni lähtee jumalanpalvelukseen silloin, kun omalla alueella järjestetään kehitysvammaisten kirkkopyhä. Jos idea ei toimikaan, ihmiset eivät mene rikki eikä maailma kaadu. Erkki Henttinen (vas.) ja Veijo Mörsky ovat tuttuja jo 1970-luvulta. Ruotsi ja Norja ottivat mallia Suomen organisaatiosta. Neljä vuotta sitten kehitysvammaisten omia jumalanpalveluksia pidettiin joka kolmannessa seurakunnassa. Seurakunnilta toivotaan aiempaa enemmän myös kehitysvammaisille tarkoitettua virkistystoimintaa. Kuten se, pääseekö asukas leirille tai kirkkoon. Leena Tuomola aloitti kirkon kehitysvammaistyössä toisenlaisena aikana kuin Outi Hänninen. Leirillä he asuvat samassa huoneessa. Keppijumppa keskeytyy tuon tuosta pussailuun, sitten joku aloittaa spontaanin, harjoittelua rytmittävän laulun. Sitten vammaispalvelut järjestettiin uudelleen, ja yhteisöt hajosivat. Jotkut kehitysvammaisista asuvat vanhempiensa luona, harvalla on oma koti. Kehitysvammaiset tulevat entistä useammin seurakuntien diakoniavastaanotoille. Kesän aikana hän on kiertänyt asumisyksiköitä ja tutustunut ihmisiin. – Nämä ihmiset eivät suostu siihen, että heille kaadetaan tietoa. Mervi seuraa taas vierestä, kun Pertti istuu penkillä pihalla ja opettaa Outille Jaakobin poikien nimiä Vanhasta testamentista. Pertti Launiemi opettaa Jaakobin poikien nimiä kehitysvammaistyön papille Outi Hänniselle (vas.). Muutama vuosi myöhemmin työtä alettiin koordinoida Kirkkohallituksesta. Leirillä he ovat kämppäkavereita ja syövät samassa pöydässä. Osa leiriläisistä elää kämppäkavereina myös arjessa. Pappi muistaa jo Daaniin asti. Se, mikä palvelee kehitysvammaista, palvelee jokaista, Riitta Savander sanoo. Suurin osa elää tuetussa asumisyksikössä. Seurakunnan pääjumalanpalvelukseen kehitysvammaisia kutsuttiin erikseen lähes joka toisessa seurakunnassa. Aiemmin kehitysvammaisten laitoksiin muodostui omia jumalanpalvelusyhteisöjä. – Toisaalta jokaisen messun pitäisi tietysti olla sellainen, että sinne voisivat tulla kaikki. Diakoni Riitta Savander paistaa leiriläisille muurinpohjalettuja. Vammaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä oli neljällä seurakunnalla viidestä. Kaikkea pitäisi kokeilla yksi, kaksi tai kolme kertaa. Leiriläiset jakautuvat ryhmiin ja osallistuvat keppijumppaan, tasapainoharjoituksiin ja frisbeegolfiin. Jumalanpalvelusten lisäksi Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa järjestetään kehitysvammaisille leiripäiviä ja kerran vuodessa kesäleiri, jolla nyt ollaan. Joulujuhla kokoaa 150 ihmistä. Jostain leijailee häivähdys hien hajua. Savanderin mielestä muitakin malleja voisi kokeilla. – Jumiudumme liikaa omiin juttuihimme. Hämeenlinnan seudulla juttukaveri voi olla vaikka Outi Hänninen, joka aloitti keväällä alueen uutena kehitysvammaistyön pappina. Eihän sen niin pitäisi olla, mutta niin se usein on, Savander toteaa. Jos haluaa mennä messuun, on lähdettävä aiempaa kauemmas kotoa. Mervi Launiemi seuraa tilannetta
Kasvoille nousee hymy. Myös Leena Tuomola kertoo, miten on seurakuntalaistensa kanssa saanut pysähtyä elämän pyhyyden edessä. Hänestä kehitysvammaisten olemisen tavassa on jotain sellaista, mistä koko kirkolla olisi opittavaa. Kun palvelusuunnitelmaa tehdään, mukaan tarvitaan joku, joka tuntee kehitysvammaisen hyvin ja tietää, miten tämä ilmaisee itseään. Jos kirkko työskentelee arjessa ihmiskäsityksensä mukaisesti, verkostoissa arvostetaan kirkon työtä ja kirkon arvot voivat siirtyä muualle yhteiskuntaan. Kehitysvammaisten ohella siitä on iloa lapsille, ikäihmisille ja maahanmuuttajille. – He näyttävät rikkonaisen puolen elämästämme, ovat pyörätuolissa tai huutelevat. Erkki nyökkää tyytyväisenä. Kirjoitusta varten on haastateltu lisäksi vammaistyön asiantuntijaa Katri Suhosta Kirkkohallituksesta. Veijo Mörsky on juuri kantanut pöytään perunoita, kanakastiketta ja kaksi lasia piimää. Samoihin aikoihin, rippikouluiässä, hän oppi käymään messussa. Lounas on ohi. Peippo muistuttaa, että kirkolla on ihmiskäsitys, joka ottaa jokaisen todesta. Erkki kertoo käyneensä leireillä täällä samassa paikassa jo seurakuntanuorena 1960-luvulla. Viime vuosina ilonaiheita on nähty myös kirkossa, sanoo Tiina Peippo. He myös ymmärtävät olevansa erilaisia ja purkavat kokemustaan seurakunnan työntekijöille. Lievästi kehitysvammaiset voivat kertoa, minne haluaisivat mennä. Muut seurakuntalaiset helpommin vain istuvat ja ottavat vastaan.. Olen itsekin voinut kokea tulevani hyväksytyksi ja vastaanotetuksi. Vaikeimmin kehitysvammaiset eivät pysty ilmaisemaan hengellisiä tarpeitaan yhtä suoraan. – Mä oon kova löylyttäjä. Sitten Riitta Savander kertoo, että iltapäivällä voi päästä saunasta uimaan. Kehitysvammaiselle tehtävässä palvelusuunnitelmassa huomioidaan yhä useammin hengelliset tarpeet. Ja vesipeto, Veijo selittää. Kyyneleet tulevat silmiin, ilosta. Se on ollut hoitavaa. Muut seuraavat, kuinka pitkälle kiekko lentää. Peippo toivoo, että nämä ihmiset voisivat jakaa omasta uskostaan muille seurakuntalaisille. Hämeenlinnan leirin lounaspöydässä ovat tunteet pinnassa. – Kun pappi on vaikeasti kehitysvammaisen ihmisen kanssa, kyse on ennen kaikkea jaetusta ihmisyydestä. – Täyteläinen olo, hän huokaa. Tilannetta mutkistaa se, että kehitysvammaisten kirjo on laaja. Pystyykö seurakunta ottamaan sen vastaan. Veijo nostaa kätensä ylös ja tuulettaa villisti. – Outi, onko meillä leirillä messua, hän varmistaa viereisessä pöydässä istuvalta Hänniseltä. Lähteitä ovat myös Kirkon nelivuotiskertomus 2008–2011 ja Kirkon saavutettavuusohjelma (2012). Tuon hyvää oloa ja lämpöä siihen hetkeen, Peippo sanoo. Frisbeegolfissa on Mervi Launiemen vuoro heittää. Peipon mielestä kehitysvammaiset kokevat pyhän syvästi ja luontevasti, aivan kuin heillä olisi kuudes aisti. – Kaikkea hauskaakin on ollut, mutta sitähän pyhäkin on, hauskaa. – Jes, jes, hyvä Riitta! hän hehkuttaa. Veijon vieressä ruokapöydässä istuva Erkki Henttinen ottaa rauhallisemmin. Hänkin aikoo saunaan, mutta ei uimaan. Kehitysvammaiset eivät suostu siihen, että heille kaadetaan tietoa. Katekismuksen pääkohdat ja Raamatun voi lukea nykyään selkokielellä. He viestivät olemuskielellä eli ilmeillä, eleillä ja äännähdyksillä. – Huomenna, Outi vastaa. Kotimaa 13.8.2015 MATKALLA 11 Tuomola huomauttaa, että tänä vuonna kehitysvammaiset ovat näkyneet erityisen paljon julkisuudessa ja heitä on kuultu oman elämänsä asiantuntijoina. Jos ihminen käy mielellään kirkossa, se on syytä ottaa tosissaan
Vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä oopperaan suhtaudutaan kielteisesti. Oli mahtavaa löytää tämä taito! Halusin laulaa kaikkialla ja esiintyäkin. Haluan auttaa ihmisiä ja antaa heille jotakin lauluillani. Pelkonen aloitti rauhanyhdistyksen seuroissa seurakanttorina 13-vuotiaana ja ryhtyi kiertämään kanttoreiden sijaisena seurakunnissa 15-vuotiaana. Vanhoillislestadiolaisessa kulttuurissa arvostetaan musiikkia ja lauletaan paljon. Sellaista kokemusta ei saa mistään muualta.. Hän tajusi, että laulaminen avaa mieltä, valaisee ja puhdistaa. Sisarukset kuskasivat ajokortitonta poikaa keikoille maakunnan kirkkoihin. Parhaiten pystyn heittäytymään musiikkiin, jossa ollaan sydänjuuria myöten auki, kädet melkein verillä ja jalat mudassa. – Sitten annan sen vaikuttaa itseeni ja etsin viestille vastinetta omasta elämästäni ja tunteistani. Rauman seudulla ei ole paljon vanhoillislestadiolaisia. Äiti lauloi sitä pojalleen iltalauluksi. – Esiintyminen on minulle vääjäämätön sisäinen tarve. Aarne Pelkonen oli lapsena usein ainoa lestadiolainen luokallaan ja koulussaan. Hän rakensi ja rakennutti perheen kotiin pilliurut. Virret ja Siionin laulut tulivat Pelkoselle tutuiksi jo vauvana. Erityisen rakkaaksi Pelkoselle on tullut virsi Jeesuksesta laulan. Pelkonen on 15-lapsisen raumalaisen lestadiolaisperheen nuorimmainen. Isä lauloi myös kuoroissa ja soitti urkuja. Musiikin saralla hän on niittänyt mainetta erityisesti oratorioja lied-laulajana. Tämä on antanut hyvän pohjan Pelkosen laulajan uralle. Kotimaa 13.8.2015 12 MATKALLA Toisella puolen pöytää istuu herkkä, vahva ja tunteidensa kanssa perin juurin tuttavuutta tehnyt nuori mies. Aarne Pelkonen luottaa esityksissä paljon intuitioon. Nyt se kuitenkin tuntuu rikkaudelta. Musiikin avulla sain yhteyden omaan tunnemaailmaani, niin iloihin kuin suruihin. Varsin pian pikkupoikaa alkoi kiinnostaa myös soittaminen. Löysin haaveammattini. Näin hän ajatteli pitkään itsekin. Pianotunneille Pelkonen meni seitsemänvuotiaana. Pelkonen suree menetystä. Hän oli lähtöisin kovista oloista, joutui lapsena kaksi kertaa evakkoreissuunkin. – Minussa syttyi valtava palo laulamiseen. Baritoni Aarne Pelkonen, 29, voitti pari vuotta sitten Lappeenrannan laulukilpailun. Sellaista kokemusta ei saa mistään muualta. Pienenä häpesin joskus suurta perhettä. – Jouduin käymään valintojeni kanssa läLauluja syvältä sydämestä Suuren lestadiolaisperheen kuopus on tehnyt pitkän henkisen matkan lapsikanttorista oopperan baritoniksi. Vanhemmat pyörittivät aikoinaan myös kolmea kahvilaa. Syksyllä alkavat työt Saksassa, Oldenburgin kaupungin oopperatalossa. Laulun avulla Pelkosen yhteys omiin tunteisiinsa syveni entisestään. – Olen kasvanut kulttuuriin, jossa koko ajan touhutaan ja suunnitellaan myös lannistumattomasti uutta. Pelkonen kuunteli kriittisesti videoita esiintymisistään ja halusi kehittyä. Isä kuoli Intian matkalla viime vuoden helmikuussa. – Hengellinen musiikki on aina osunut sydämeni ytimeen ja resonoinut herkkyyteni kanssa. Pian kuitenkin tajusin, että minulla on laulun lahja. Musiikki oli lapsuudessa ja nuoruudessa Pelkoselle pakopaikka tohinan ja työnteon keskeltä. Isä oli valmis pohtimaan asioita syvästi pohjia myöten, mutta toisaalta hänellä oli kyky elää hetkessä, hullutella ja innostua uusista asioista. Olen oppinut häneltä hiljaista vakavuutta ja rajatonta huumoria. Paikallinen rauhanyhdistys on pieni ja suurperheet herättävät huomiota. Nyt minulla on perheessäni paljon ystäviä. – Tärkeintä on, että kuulija tulee kosketetuksi ja vaikuttuu. – Ihastuin urkuihin, niiden pauhu tuntui hienolta. Läheiset pitivät Pelkosta urkurina ja tulevana kanttorina. Laulun pitää ensin puhutella minua. Kun katselin kanttori-urkureita työssään, tajusin, että tuo on siistiä. Tänä keväänä menestys jatkui kansainvälisen Sibelius-laulukilpailun voitolla. Hän kasvoi yrittäjäperheessä Unajan kylässä Raumalla. Pelkosen vanhemmat soittivat viulua. – Huomaamattomaksi jääminen ja massaan sekoittuminen ei oikein onnistunut. Aarne Pelkonen tajusi 17-vuotiaana, että hän ei ole oikeastaan koskaan laulanut, mutta kanttoreiden pitäisi hallita sekin puoli ammatissaan. Aarne Pelkonen aloitti muusikon uransa pureskelemalla tinapillejä ja kiipeilemällä uruissa. Lapsena oli aina leikkiseuraa omasta takaa. Hän jatkoi opintojaan 10-vuotiaana musiikkiopistossa. Kilpaileminen ja solistin urakin ovat hieman kyseenalaisia. Virsikirja on hänelle edelleen sävelmien ja sanoitusten aarreaitta. Inhimillisyys, avoimuus, haavoittuvuus ja rakkaus puhuttelevat. Sisällä alkoi kuplia myös jotakin, minkä oli päästävä ulos. Isä oli Karjalan evakkoja ja metallityön opettaja, äiti on syntyjään raumalainen ja ammatiltaan sairaanhoitaja. Se oli mahdollisuus vetäytyä omaan maailmaan ja viettää hetkiä oman itsen kanssa. – Isä oli aikaansaapa työteon ruumiillistuma. Lapsuuden perintönä Aarne Pelkonen on oppinut arvostamaan rehellisyyttä, sinnikkyyttä ja lujaa työntekoa. Vanhoillislestadiolaisten isojen seurojen valtava veisuuvoima on jättänyt Pelkoseen lähtemättömän jäljen. – Minua kiehtovat laulut, joissa kuuluu syvä ihmisenä olemisen tuska ja riemu. – On vaikuttavaa, kun suuri kirkko on täynnä väkeä ja kaikki laulavat virttä täysillä. – Pelkäsin, osaanko ollenkaan laulaa ja pysynkö nuotissa. Kun hän tajusi haluavansa vain laulaa, hänen oli rakennettava identiteettinsä uudelleen ja oltava itselleen rehellinen. Sitä tummaa yritän kaivaa esille laulutulkinnoissani. Hämmentävää ja kiehtovaa on se, että yleisö voi saada esityksestä jotakin aivan muuta kuin muusikon tarkoittaman viestin. Kun Pelkonen harjoittelee, hän ei ajattele yleisöään, vaan miettii, mitä säveltäjä ja sanoittaja ovat ajaneet takaa. Sittemmin hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin osastolla. Sen jälkeen joku muukin voi saada esityksestä jotakin. Kritiikeissä häntä on kehuttu armoitetuksi kertojaksi ja vahvaksi tulkitsijaksi. Käsittelin asioita soittamalla ja etsin sopivia sointuja kuvaamaan tunteitani. Lisäksi perheellä oli pihapiirissä kotileipomo, mehupuristamo ja kasvihuone. – En ollut lapsena kovin sosiaalinen. TeksTi: emilia karhu & kuva: minerva seppälä On vaikuttavaa, kun suuri kirkko on täynnä väkeä ja kaikki laulavat virttä täysillä. Lapsuuteni hetkissä oli paljon juurevuutta mutta myös varjoja. Aarne Pelkonen on ollut tästä kaikesta syvästi tietoinen, vaikkei kukaan koskaan ole kieltänyt häntä kilpailemasta. – Pitkälti mollissa kulkevat tummat ja jykevät melodiat ilmaisevat suuria asioita yksinkertaisella tavalla
Tarvitsin tämän ajan asioiden läpikäymiseen. Jouduin käymään valintojeni kanssa läpi ison prosessin ja hengellisen kamppailun. Mukana on jo nyt paljon merkittäviä pianisteja ja laulajia, mutta Pelkonen toivoo toiminnan laajenevan. – Tällaiset prosessit kirkastavat sitä, mikä on itselle tärkeää ja kannattelevaa. Hän on voinut myös keskittyä rakastamaansa liedja oratoriomusiikkiin. Kun on saanut ilmaisen koulutuksen hienossa maassa, haluaa maksaa saamaansa hyvää takaisin muodossa tai toisessa. Klassinen yksinlaulu on Suomessa marginaalikulttuuria, jonka puolesta pitää taistella. Haaveilen Helsingissä järjestettävistä Lied-festivaaleista. Toivon tietenkin, että urani lähtisi etenemään kansainvälisesti. En olisi aiemmin ollut valmis ammattimaiseen oopperauraan ulkomailla. Laulussani kuuluvat lapsuudenkokemukseni ja lestadiolainen taustani ja niin on hyvä. – Kuka minä olen ja miksi laulan. Hän sai Lappeenrannan laulukilpailujen voiton jälkeen lestadiolaisilta lähes yksinomaan myönteistä palautetta, mikä yllätti hänet iloisesti. Tein oman näköiseni ratkaisun, joka tuntuu hyvältä ja oikealta. – Saatan kohdata suurtakin stressiä, mutta taidan tarvita sitä. Pelkonen iloitsee siitä, että hänen äänensä on saanut kehittyä rauhassa. Pian Aarne Pelkonen muuttaa Saksaan. Kukaan ei ole minua painostanut suuntaan eikä toiseen. Itselleen kannattaa kuitenkin olla aina rehellinen. Mikään ei ole itsestään selvää. – Järjestämme koulutuksia, kursseja ja konsertteja. Matka tähän hetkeen on ollut värikäs ja Pelkoselle itselleenkin yllättävä. – Lavalla olen koko historiani kanssa. Tämä on minulle askel tuntemattomaan. KUKA. – Koen, että elämäni on kuulunut mennä näin. Sen varrella hän on pohtinut arvojaan ja perimmäisiä kysymyksiä yhä uudelleen. Kaksivuotinen kiinnitys Oldenburgin kaupungin oopperataloon aloittaa aivan uuden vaiheen hänen urallaan. Kokemus ja pärjääminen tuovat itsevarmuutta ja vahvistavat kutsumusta, mutta toisaalta on pysyttävä jatkuvasti nöyränä. Pelkosen kokemuksen mukaan kriittiset asenteet esittävän taiteilijan uraa kohtaan ovat loiventuneet vanhoillislestadiolaisten keskuudessa viime vuosina. Haluaisin laulaa työkseni koko ikäni. Laulajan ammatissa ei pääse tylsistymään. Pelkonen tunnistaa itsessään myös maailmanparannusvietin. Yhdessä laulussa voi olla valtavasti eri tunnelmia ja ulottuvuuksia, koko maailma. Maailmalle lähteminen tuntuu miehestä hurjalta ja jännittävältä. Lied-musiikissa Pelkosta viehättää erityisesti laulujen laaja ihmiskuva, syvällisyys ja sävyjen kirjo. • Aarne Pelkonen, 29 • Oopperalaulaja • Ei perhettä • Lempikirja: Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla • Lempikappale/ teos: Franz Schubertin Winterreise • Motto elämässä: Vapaus on kaikki kaikessa.. – En ole koskaan esittänyt yhtään oopperaroolia. Kotimaa 13.8.2015 MATKALLA 13 pi ison prosessin ja hengellisen kamppailun. Pelkosen edessä on yhä uusia haasteita. On myös vapauttavaa huomata, että kaikkea ei tarvitse tietää eikä aina tarvitse olla oikeassa. Tein oman näköiseni ratkaisun, joka tuntuu hyvältä ja oikealta. On keskityttävä yksinkertaiseen ilmaisuun, joka tulee sydämestä. Esiintyjä voi valita näkökulmansa ja ilmaista itseään. Pelkonen palaa itsensä kanssa yhä uudelleen perusasioihin. Hän toimii aktiivisesti esimerkiksi viime syksynä ystäviensä kanssa perustamassaan Suomen Lied-Akatemiassa. Aarne Pelkosella on vahva halu vaikuttaa asioihin ja jättää oma kädenjälkensä maailmaan
Yksi niistä kertoo Saladinin taistelusta Englannin kuningasta Rikhard Leijonamieltä vastaan. I sänsä aseman myötä Saladin vietti lapsuutensa Baalbekissa, nykyisessä Libanonissa ja Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa, missä hän sai monipuolisen ja sivistävän koulutuksen. lokakuuta 1187. Ne kaupunkilaiset, jotka eivät onnistuneet pakenemaan, saivat oikeuden ostaa itsensä vapaiksi orjuudesta, jos rahaa oli. Maassa heidän edessään on polvillaan joukko miehiä, jotka kohta ammutaan. Vaikka nuoren Saladinin kasvuympäristönä olivat linnakkeet, sotataidot eivät kiinnostaneet häntä yhtä paljon kuin hevoset, filosofia ja Koraanin lukeminen. Hän armahti myös syvästi halveksimansa verenhimoisen ritari Reynald Kerakilaisen puolison eikä rangaissut tätä miehensä rikoksista. Keskiajan ristiretkien maailmassa ihmishenki ei paljon painanut. Jokainen roikottaa kädessään pistoolia. Ikivanha Tikrit sijaitsee myyttisen Tigrisjoen varrella 140 kilometrin päässä Bagdadista. Sen katsotaan olevan juuri se Koraanissa mainittu kaukainen paikka, jonne Muhammed lensi siivekkään ratsun selässä yöllisellä matkallaan ja missä profeetta tapasi Mooseksen, Aabrahamin ja Jeesuksen. Salah al-Din perusti Jerusalemiin myös hyväntekeväisyyslaitoksia, tuotti kaupunkiin runoilijoita, muslimioppineita ja mystikoita, ja kutsui takaisin siellä aikoinaan asuneita armenialaisia ja juutalaisia. Frankit kantoivat painavia panssaripaitoja ja kypäriä, joiden alla hiki virtasi. Kaupunki on saanut kyseenalaista kuuluisuutta jo ennen Isisin julmuuksia Irakin entisen diktaattorin Saddam Husseinin syntymäpaikkana. Sitten Saladin lähetti Rikhardille yhden omista ratsuistaan. Edelleen Montefiorea lainaten: ”Saladinin rakkaus Jerusalemia kohtaan oli vuorten korkuinen”. Mutta Tikritistä on kotoisin myös eräs toinen valtiomies, sulttaani Salah al-Din. ”Myös Saladinin näin: hän oli yksin”, Dante kirjoittaa. Toisen ihmisen kunnioittaminen ei ole helppoa, kaikkein vaikeinta on kunnioittaa vihollistaan. U utiskuvassa näkyy tyly rivi mustiin pukeutuneita, naamiopäisiä hahmoja. Joulukuun 2014 joukkomurha tapahtui Tikritissä, Irakissa. Hän on ollut Jerusalemin valloittajista kaikkein armeliain. Heidän raskastekoiset hevosensakaan eivät pärjänneet Varoitan sinua, että et ryhdy verenvuodatukseen, et anna sille valtaa etkä tee siitä toistuvaa tapaa, sillä veri ei nuku milloinkaan.. Simon Sebag Montefiore kertoo kirjassaan Jerusalem sulttaanin opastaneen poikaansa Zahiria samalle tielle: ”Varoitan sinua, että et ryhdy verenvuodatukseen, et anna sille valtaa etkä tee siitä toistuvaa tapaa, sillä veri ei nuku milloinkaan.” Kun Jerusalem oli antautunut Saladinin joukoille, sulttaani päästi kristityt kuningattaret Sibyllan ja Marian lapsineen lähtemään kaupungista rauhassa ja arvokkaasti. Isis, Islamilaiseksi valtioksi itseään nimittävä terroristiryhmä, rehvastelee mielellään raakuuksilla. Jerusalem, al-Quds, on pyhä myös islaminuskoisille. Heidän ainoana syntinään pidettiin sitä, etteivät he tunteneet Kristusta. A suessani Jerusalemissa sain havaita Saladinin jättäneen itsestään kaupunkiin hyvän muiston. Ne rakennukset ja muistomerkit, jotka sulttaani muutti islamin pyhäköiksi, hän uudisti alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Veljelleen Safadinille sulttaani antoi lahjaksi tuhat jerusalemilaista, jotta veli voisi päästää heidät vapaiksi. Vuosien 1095–1099 ensimmäisen ristiretken seurauksena Jerusalem oli siirtynyt kristittyjen hallintaan yli neljäsataa vuotta kestäneen islamilaisen valtakauden jälkeen. Ei Saladinkaan mikään hellantelttu ollut, mutta tilaisuuden tullen hän antoi armon käydä oikeudesta eikä tappanut tappamisen halusta. Saladin eteni setänsä Sirkuhin jalanjäljissä ensin Egyptin suurvisiiriksi ja sittemmin myös Syyrian hallitsijaksi. S aladin ei myöskään hävittänyt Jerusalemia, vaan antoi kirkkojen ja kristittyjen pyhien paikkojen olla. Saatuaan eripuraiset muslimijoukot yhdistymään taakseen Saladin onnistui pyrkimyksessään ja valtasi Jerusalemin 3. Tuhat vuotta sitten alueella vaikutti sulttaani Saladin, jonka humaanista elämänasenteesta nykypäivän kiihkoilijat voisivat ottaa mallia, kirjoittaa kirjailija, kuvataiteilija Riikka Juvonen. Ennen Jerusalemin-valloitusta Saladin miehineen löi frankkilaiset ristiritarit taistelussa Hattinin ylängöllä Gennesaretinjärven länsipuolella. Näinä ahdistavina aikoina häntä kannattaa muistella. Kotimaa 13.8.2015 14 MATKALLA Olipa kerran kurdi Lähi-itä on monien kauhistuttavien uutiskuvien näyttämö. Historia tuntee Saladinin kunnian miehenä, jonka suoraselkäisyys on herättänyt ihailua niin Euroopassa kuin Lähi-idässäkin. Salah al-Din, joka länsimaissa tunnetaan paremmin nimellä Saladin, hallitsi Egyptiä ja Syyriaa vuosina 1174–1193, melskeisten ristiretkiaikojen tiimellyksessä. Isä Ayyub toimi ensin Tikritin komendanttina ja myöhemmin kuvernöörinä palvellen Aleppon ja Damaskoksen turkkilaista hallitsijaa Nur al-Dinia. Hartaana muslimina Saladin otti päämääräkseen Jerusalemin kuningaskunnan kukistamisen ja kaupungin valloittamisen takaisin ristiritareilta. Hän syntyi noin vuonna 1138 arvovaltaiseen kurdiperheeseen. Kun Saladin näki tämän menettäneen hevosensa ja kamppailevan miekkoineen maasta käsin, Saladinin kerrotaan todenneen, ettei kuninkaan sovi taistella jalkaisin. Saladin salli, että myös joku muu sai maksaa heidän puolestaan kohtuullisen lunnassumman. Julmuus ja väkivalta kuuluivat asiaan varsinkin silloin, kun valta näytti voimaansa. Saladin osoittautui loistavaksi sotilaaksi. Niin Saladin kuitenkin teki. S aladinin jalomielisyydestä on olemassa monta tarinaa. Oli heinäkuu ja aurinko paahtoi. Dante Alighieri, 1300-luvun Italian suuri kirjailija, sijoitti teoksessaan Jumalainen näytelmä hänet helvetin ulkopuolelle samaan vehreään välitilaan antiikin filosofien kanssa. Ristiretkeläisiltä loppui vesi, ja helle teki työtä sulttaanin puolesta. 25-vuotiaana hän kuitenkin liittyi setänsä Sirkuhin kanssa Nur al-Dinin sotajoukkoihin ja lähti taistelemaan Egyptin fatimidikalifia vastaan. Siinä missä ristiretkeläiset tuhosivat ja teurastivat, Saladin osoitti jalomielisyyttä niin paljon kuin se siihen aikaan oli mahdollista ilman, että menetti katu-uskottavuutensa. Hänellä oli myös kunnianhimoa ja visioita. Muillekin sulttaani lahjoitti vankeja pelastettavaksi
Ritarilla oli tapana tappaa mieluummin kuin neuvotella. Syyskuussa 1192 sotaväsyneet Saladin ja Rikhard solmivat Jaffan-sopimuksen, jolla jaettiin Palestiina. Yhteenottoa johti Rikhard Leijonamieli, Saladinin mittainen taistelija ja suurmies. Huolehdi ihmissuhteistasi”. Älä kanna kaunaa kenellekään, sillä kuolema ei säästä ketään. Siellä, hiekanväristen seinien suojassa, paaden alla, lepää mies, jonka humaanista elämänasenteesta tämän päivän tappajat, kiihkoilijat ja vihapuhujat saisivat ottaa oppia. Siitä alkoi yhteenotto, joka laajeni kolmanneksi ristiretkeksi. Suivaantunut Saladin ilmoitti, ettei hänellä ollut enää velvoitetta osoittaa ritarille vieraanvaraisuuden edellyttämää suojelusta ja ryhtyi luettelemaan vankinsa rikkomuksia. Tämä oli myös syönyt sanansa monta kertaa, rikkonut sopimuksia ja iskenyt muun muassa kesken aselevon Mekkaan matkaavan pyhiinvaeltajakaravaanin kimppuun. Se oli muslimien silmissä loukkaus isäntää kohtaan. Sopimuksen mukaan kristityt pyhiinvaeltajat saivat vapaan pääsyn Jerusalemiin ja Jeesuksen haudalle. Jerusalem jäi muslimien hallintaan, ja Akkosta tuli ristiretkeläisten pääkaupunki. Sulttaani antoi Reynaldille mahdollisuuden kääntyä muslimiksi, mistä Reynald kieltäytyi. Juotuaan kuningas ojensi lupaa kysymättä maljan Reynaldille. Lokakuussa Rikhard Leijonamieli purjehti takaisin Englantiin ja Saladin, asetettuaan ensin luottomiehensä huolehtimaan Jerusalemista, palasi perheensä luo Damaskokseen. Se oli anteeksiantamatonta. Kauhistuneelle Guylle Saladin totesi Reynaldin tulleen surmatuksi, ei siksi, että hän oli vihollinen vaan siksi, että hän oli kunnoton ja pahantahtoinen. Salah al-Dinin ja Rikhard Leijonamielen välinen raju sota vei voimat molemmilta, mutta opetti miehet myös ymmärtämään toisiaan. Professori Sir Hamilton Gipp, tunnettu arabian kielen ja kulttuurin tutkija, kirjoittaa kirjassaan The Life of Saladin, kuinka Salah al-Dinin poismeno oli aikalaistodistajan mukaan ”ainoa tapaus, jossa kansa aidosti suri kuninkaansa kuolemaa”. Jos sulttaani Salah al-Din eläisi nyt, hän neuvoisi varmasti meistä jokaista niin kuin hän, Montefioren mukaan, neuvoi rakasta poikaansa: ”Olen saanut kaiken aikaan ainoastaan taivuttamalla ihmiset puolelleni. Saladin vastasi siitä kunniasanallaan. Kun taistelu oli ohi, Saladin kutsui vihollisarmeijaa johtaneen kuningas Guy Lusignanilaisen ja ritari Reynald Kerakilaisen telttaansa. Reynald puolustautui toteamalla ylimielisesti, että ruhtinaat tapaavat menetellä niin kuin hän. Sen jälkeen sulttaani sivalsi sapelillaan ritarin käden irti ja jätti miestensä tehtäväksi katkaista ritarin kaulan. Kuten sanottu, Reynaldia sulttaani inhosi. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Toisen ihmisen kunnioittaminen ei ole helppoa, kaikkein vaikeinta on kunnioittaa vihollistaan. Maaliskuussa 1193, aamuvarhaisella, 55-vuotias sulttaani kuoli kovaan kuumeeseen. Vaikka ristiretkeläiset pitivät urheasti puoliaan, he hävisivät taistelun suurin tappioin. Niitä oli pitkä lista. S e oli ehkä virhe, sillä elokuussa 1189 Guy Lusignanilainen ilmestyi Akkon edustalle aikomuksenaan valloittaa satamakaupunki. Kotimaa 13.8.2015 MATKALLA 15 sulttaanin miesten ketterille arabiratsuille. Päivi Karj al ainen. RiiKKA Juvonen Kirjoittaja on kirjailija ja kuvataiteilija joka on asunut, työskennellyt ja matkustellut laajasti Lähi-idässä. S aladin on haudattu Damaskoksen Umaijadi-moskeijan takana olevaan yksinkertaiseen mausoleumiin. Huomatessaan, että kuningas Guy nuoleskeli kuivuudesta halkeilevia huuliaan, Saladin tarjosi hänelle kylmää juotavaa. Kuninkaan Saladin päästi vapaaksi. Sitä onnea ei kauan kestänyt
Saara Pääkkönen. lähtöpäivä. klo 22.30 2. Vierailemme myös Remuh-synagogassa Kazimierzissa. Marian kirkkoon ja juutalaiskortteleihin. 158 s. isä tyrKyttää oppejaan ei ole helppoa olla kahden kulttuurin välissä, ei varsinkaan jos isä on intomielinen ja hieman ristiriitainen panarabialaisen aatteen kannattaja. Myöhään iltapäivällä opastettu kävelyretki Remuh-synagogaan Kazimierzissa, jonka jälkeen opas saattaa illan lisämaksulliseen retkeen ilmoittautuneet ravintola Klezmer Hoisiin (muut takaisin hotelliin). olli seppälä Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi. Bussikuljetus takaisin hotelliin myöhään iltapäivällä ja loppupäivä omatoimisesti. Buffetaamiainen. Tämä Ukraina-kirjanen on suppea ja ajoittain hieman idealistinen, mutta silti mielenkiintoinen ajankohtaispamfletti. Päiväretken kesto noin klo 9-16. Lähtö koko päivän kestävälle retkelle Auschwitz-Birkenaun keskitysleirialueelle, jossa suomenkielisen oppaan johdolla tehdään museokierrokset ( n. Teos & Schildts & Söderströms. Nämä ovat Kristiina Koivusen uuden Turkki-kirjan Suuruudenhullu Turkki mielenkiintoisia pääväitteitä. uKraina Venäjän lautasella 50-miljoonainen Ukraina oli Neuvostoliiton alusmaista arvokkain. Ulkoapäin tutustutaan mm. klo 8.30-12.30. 4. jussi rytKönen Anna-Lena Laurén – Peter Lodenius: Ukraina – rajamaa. turKKi yrittää maHdotonta Kun Lähi-idän arabimaat kuohuvat ja rapautuvat, on alueen entinen vuosisatainen valtias haukkana. 2,5 h, sis. Lähi-idän kysymyksiä tunteva kirjoittaja käsittelee taitavasti Turkin historiaa sekä sen nykyisiä sisäja ulkopoliittisia kysymyksiä. päivä ma 26.10. Maaralalla on taito kirjoittaa kauniisti ja syvällisesti asioista, joille useimmille meistä on vaikea löytää sanoja. Klo 10.30 bussikuljetus Krakovan lentokentälle suomenkielisen oppaan johdolla. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana toimii Tarja Haapala. päivä la 24.10. Marian kirkon sisäänpääsymaksu). 129 s. päivä su 25.10. Klo 19.30 illallinen klezmermusiikin kera (3 lajin illallinen, kahvi/tee, vesi). Kirjaa lukiessa tulee halua etsiytyä Pyhän äärelle – ja siinä tämä kirja on oiva opas ja tiennäyttäjä. Suomenkielinen paikallisopas Kata Kivinen on vastassa, bussikuljetus keskustahotelli Ibis Centrum *** ja majoittuminen. Kotimaa 13.8.2015 Kirjat Kotimaan matkaklubi Krakova 23.–27.10.2015 Lähde Kotimaan Matkaklubin kanssa tutustumaan Krakovan vanhaan kaupunkiin, mm. Silti taloudellisesti kuilun partaalla oleva, läpikorruptoitunut ja jakautunut maa ei tunnu pystyvän puolustautumaan venäläisen vyörytyksen edessä. Matkan hinta: 820 € /hlö + toimitusmaksu 10 €/tilaus Matkan hintaan sisältyy: • lennot Helsinki – Krakova Helsinki • 4 vrk majoitus kahden hengen huoneessa • lentokenttäkuljetukset suomea puhuvan oppaan johdolla • buffet aamiaiset hotellissa • ohjelmassa mainitut retket ( paitsi suolakaivosmuseo) ja sisäänpääsyt ja opastukset • 2 x lounas • 1 x iltapala • 1 x illallinen Lisämaksusta: yhden hengen huone 190 € Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. päivä pe 23.10. Finnairin lento Helsinki Krakova klo 20.45 – 21.45. Retki Wieliczkan suolakaivosmuseoon n. Turkki hamuaa takaisin vaikutusvaltaa ja alueita, jotka olivat sulttaanien hallussa 1500-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Paluulento lähtee klo 12.45. Se voi myös olla vain huokaus ja hengitystä. Ranskaan paluun jälkeen mennään taas Libyaan, josta matka jatkuu Syyriaan... Pojasta kasvatetaan arveluttavin menetelmin uuden sukupolven arabia. Suom. leena Hietamies Lauri Maarala: Huokaa rukous. ”Kun asetut aloillesi ja rukoilet, luot tilaa, johon Jumala saa asettua ja jossa on tilaa myös muille ihmisille. jussi rytKönen Kristiina Koivunen: Suuruudenhullu Turkki. Saapuminen Helsinkiin klo 15.40. 3. Lyhyet tekstit kertovat rukouksesta ja elämästä, joka on ojentautumista Jumalan puoleen luottavaisesti ja yksinkertaisesti. Esseetyyppisestä kirjasta välittyy kuva, jossa laskelmoivaa ja äärimmäisen ovelaa Venäjää vastaan seisoo kylläkin iso, mutta miltei kaikki korttinsa huonosti pelannut ja itsestään epävarma kansakunta. Sattouffin kirja on saanut palkintoja, eikä syyttä. Lähiidässä osataan ihan itsekin pilata oma tulevaisuus. Humoristisen näköiset hahmot ovat äkkiä lukijan mielessä lihaa ja verta olevia ihmisiä. 206 s.. Retken kesto noin klo 9-18. Omatoiminen lounas. Tuttujen rukousten sanat ovat kuin Jumalan sydämenlyöntejä, joiden kaikupohjana on koko maailma ja myös sinun sydämesi.” Sekä tekstit että Matti Pikkujämsän kuvitukset on julkaistu aiemmin Vantaan Lauri -lehdessä. Siksi se kannattaakin lukea pian. Niinpä putinistinen diktatuuri keskittyy nyt Krimin ryöstämisen jälkeen naapurinsa painostamiseen, nöyryyttämiseen ja lisäpaloitteluun. Tarinan toinen osa ilmestyy suomeksi ensi vuonna. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi http://matkapojat.fi/teemamatkat/lukijamatkat Hiljainen ruKous rukousta voi harjoittaa koko kehollaan, joka solullaan. Toisaalta Turkki itse voi hajota, maa ei ole kansallisesti eikä uskonnollisesti yhtenäinen. Se on harvinaisen vahva ja oivaltava, kriittinenkin kertomus. Wawelin linnaan, Jagellonian yliopistoon sekä vanhaan Verkahalliin keskiaikaisella torilla. Tavoitteena on saada Ukraina takaisin tai ainakin vasalliksi. Perhe lähtee liikkeelle Ranskasta Libyaan, josta isä saa yliopisto-opettajan paikan. Paluu takaisin hotelliin omatoimisesti. Lähtö Krakovan vanhan kaupungin opastetulle kävelykierrokselle (n. Koivunen puhuu paljon kurdivähemmistöstä, mutta unohtaa modernin Turkin synnytystuskiin liittyneen armenialaisten kansanmurhan. 3.5 h kävelyä ) ja iltapäivällä ajomatka läheiseen Wadowicen kaupunkiin, jossa nautitaan myöhäislounas kartanoravintolassa ja sen jälkeen tutustutaan paavi Johannes Paavali II kotikirkkoon ja sen yhteydessä sijaitsevaan pieneen kotimuseoon. Ukrainalainen kansallistunne on kirjoittajien mukaan nyt herännyt. Lisämaksullisia retkiä valinnan mukaan (Wieliczka ja Juutalainen ilta). Hinta 40 €/hlö . Buffetaamiainen. Kuvien yhteydessä on paljon tekstiä. Samalla paljastuu sarjakuvan voima kerronnan välineenä. Lounaan jälkeen opastettu kävelykierros jatkuu Kazimierzin juutalaiskortteleihin sekä sieltä bussilla Schindlerin tehtaalle, joka toimii nykyisin museona. Kirjan toinen erikoisuus on, että Lähi-idän ongelmakimppu nähdään liiaksi länsimaiden synnyttämänä ongelmana. Aiheensa puolesta se on nopeasti vanhenevaa tavaraa. Paluu Krakovaan illan suussa. Näin kirjoittaa Mäntyharjun kirkkoherran virasta eläkkeelle jäänyt Lauri Maarala kirjassaan Huokaa rukous. Tulevaisuuden arabin keskiössä on perheen isä, joka uskoo muun muassa Muammar Gaddafin aatteisiin ja arabikansan sivistämiseen. WSOY. Buffetaamiainen. Vanha kaupunki, Marian kirkko, juutalaiskorttelit ja Schindlerin tehdas. Sieltä tie vie isän kotimaan Syyriaan. Isä on sekoitus liberaalia muslimia ja omaa syyrialaista kulttuuriaan perheelleen tyrkyttävää despoottia. Riad Sattoufin sarjakuva Tulevaisuuden arabi kuvaa pienen pojan perheen elämää vuosina 1978–1984. Auschwitz-Birkenau, paavi Johannes Paavali II kotikaupunki Wadowice. Buffetaamiainen. 96 s. Käymme AuschwitzBirkenaun keskitysleirialueella sekä paavi Johannes Paavali II kotikaupungissa Wadowicessa. Pinnan alla kuplii. Kevyt keittoillallinen hotellin ravintolassa n. Into Kustannus Oy. päivä ti 27.10. 5. 1. Kirjapaja. Anna-Lena Laurénin ja Peter Lodeniuksen kirjaa Ukraina lukiessa tulee epätoivoinen olo
Eväsleipien taikinoita ei ollut aikaa kohottaa. (Ilm. Johanneksen evankeliumin mukaan hän kuoli uhrilampaiden teurastamisen aikaan. Juhlien avulla Jumala opetti kansalleen pyhyyttään ja armoaan. Kor. 4 Suuri sovituspäivä Suuri sovituspäivä eli jom kippur on juutalaisten vuoden päivistä pyhin. Näin hän on kertakaikkisesti täyttänyt tehtävänsä, astunut sisään kaikkeinpyhimpään ja hankkinut meille ikiajoiksi lunastuksen.” (Hepr. Matkaa Egyptistä luvattuun maahan ja sen satojen äärelle voi verrata Kristuksen kuolemasta alkaneeseen matkaan kohti seurakunnan perustamista. Juutalaiset viettävät viikkojuhlaa samaan aikaan kun kristityt viettävät helluntaita. Uuden liiton seurakunta korjaa Pyhän Hengen kasvattamaa kypsää viljaa. Sadonkorjuuseen liittyy hengellinen vertauskuva. Sitten hän uhraa kansan puolesta vuohen. Varhaisjuutalaiset lähteet kertovat juhlaan liittyneistä valtavista tulisoihduista ja vedellävaleluriitistä, joka toistui monta kertaa juhlan viimeisenä päivänä. Viikkojuhla on myös sadonkorjuujuhla ensimmäisen vehnäsadon kunniaksi. Juhla päättää kesän ja kasvukauden ja vie kiitolliset ajatukset Jumalan huolenpitoon ja maan satoon. 7:9–15) DaniELLE MiETTinEn Kirjoituksen lähteinä on käytetty kouluttaja Yoel Ben Davidin ja yliopistonlehtori Pekka Lindqvistin luentoja. Kun Jeesus vieraili lehtimajanjuhlassa, hän sanoi olevansa maailman valo. Israelilaisten hän oli käskenyt uhrata karitsan ja sivellä ovenpielensä sen verellä. ”Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh.8:12) Juhlan viimeisenä päivänä Jeesus nousi huutamaan janosta ja vedestä: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, ’hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat’, niin kuin kirjoituksissa sanotaan.” (Joh. Israelilaisten käskettiin tuoda pyhäkköön maan parhaat antimet. Pääsiäistä kutsutaan myös happamattoman leivän juhlaksi. 5:7) Jeesus asetti ehtoollisen juutalaisten pääsiäisen viettoon kuuluvan juhlaillallisen aikana. Uuden testamentin kirjoittajat näkivät juhlissa monta viittausta Kristukseen. Israelilaiset eivät silloin saaneet syödä mitään hapatettua tai käymällä valmistettua ruokaa. Muinaisessa Israelissa sadonkorjuu aloitettiin ohran leikkaamisella pääsiäisen aikaan ja päätettiin vehnänkorjuuseen viikkojuhlan aikaan. VanHa TESTaMEnTTi Kristitty löytää Vanhan testamentin juhlista monta viittausta Vapahtajaan. Uudessa testamentissa Paavali kirjoittaa, että pääsiäisen syvin sisältö on Kristuksessa: ”Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina. Hapan on lahoamistilassa olevan ja synnin vertauskuva. Heprealaiskirjeen kirjoittaja näki tapahtumissa kristinuskon perustan: ”Hän ei ole tuonut uhrina pukkien eikä sonnien verta, hän on uhrannut oman verensä. 9:11–12) 5 Lehtimajanjuhla Neljä päivää sovintopäivän jälkeen juutalaiset viettävät viikon kestävää ilojuhlaa, sukkotia, ja muistelevat Israelin vaellusta erämaassa. Lehtimajanjuhlan aikana juutalaiset syövät ateriansa ja jopa nukkuvat lehtimajoissa. Kuva: OdelIa COhen. Juhlaa edeltävän kuukauden ajan puhalletaan pässinsarvesta valmistettuun torveen, šofariin, joka kutsuu kuulijoita valmistautumaan lähenevään tuomioon. Israelin ortodoksijuutalaisia valmistautumassa lehtimajanjuhlan viettoon. Ne muistuttavat juutalaisia majoista, joissa israelilaiset asuivat 40 vuotta kestäneen erämaavaelluksen aikana. Tämän jälkeen seuraa syntikaurisrituaali. Juhlan yhteys pääsiäiseen on tärkeä osa sen sisältöä. Tämä muistutti heitä kiireestä, jolla Egyptistä oli lähdettävä. 2 Viikkojuhla eli helluntai Viikkojuhlaa eli savuotia vietetään seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen. Kolmannessa Mooseksen kirjassa kerrotaan, että suurena sovituspäivänä ylipapin tulee uhrata itsensä puolesta härkä ja pirskotella sen verta sovituskannelle. Jos ovi oli sivelty verellä, säästyivät esikoiset hengissä. Ylipappi laskee erämaahan lähetettävän kauriin päälle kaikki Israelin kansan synnit ja toinen kauris kantaa ne autiomaan demoni Asaselin valtakuntaan. Juhlaan liittyy perinne, jossa juutalaiset panevat menneen vuoden synnit ja virheet symbolisesti pois heittämällä veteen kiviä tai leivänpaloja. Juutalaiset muistelevat silloin Jumalan lain antamista Siinain vuorella. Karitsan veren kautta kuolemasta pelastunut seurakunta saa ylhäältä oppaan ja johdattajan. Katumuspäivät päättyvät suureen sovituspäivään. Sitä vietetään paastoten ja rukoillen. Yksi kauris pyhitetään Herralle ja toinen Asaselille. 1 Pääsiäinen Pääsiäisenä juutalaiset muistelevat israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta. 3 Uudenvuodenjuhla Uudenvuodenjuhla eli roš hašana on katumuksen aikaa. Happaman perkaaminen pois merkitsee synnin hylkäämistä ja uuden aloittamista. Orjuudesta vapautuminen täydellistyi vasta, kun israelilaiset pääsivät syömään luvatun maan satoa. Kotimaa 13.8.2015 YHDESSÄ 17 Viisi juutalaisten juhlaa Toorassa eli Viidessä Mooseksen kirjassa kerrotaan viidestä juhlasta, joita juutalaisten tuli viettää joka vuosi. Juhlan hepreankielinen nimi pesah merkitsee ohikulkemista. Jumala surmasi egyptiläisten esikoispojat ja myös eläinten esikoiset. 7:37–38) Myös Ilmestyskirjassa voi nähdä häivähdyksen lehtimajanjuhlasta, kun perille päässeet ylistävät Jumalaa palmunlehvät käsissään. Happamattomiahan te olettekin, sillä meidän pääsiäislampaamme, Kristus, on jo teurastettu.” (1
Emerituspiispa Juha Pihkala sai innoituksen kääntämiseen raamatunkäännöskomitean jäsenenä vuodesta 1978 työn loppuun saakka. Itse annoin tuulen ja auringon hyväillä kasvojani, ajatusten virrata vapaasti ja sormien tehdä samaa työtä, mitä esiäitieni sormetkin ovat tehneet vuosituhansien ajan. Ensin syntyi neljästä evankeliumista koottu Jeesuksen elämänkerta. Valtakielille ne käännetään yleensä ensimmäisinä. Muuten sanan tarkka merkitys ei siirry vuosisatojen matkaa tähän aikaan. Selkokieli on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Siinä kun kemisti etsii jonkin yhdisteen tarkkaa nimeä, teologian hienouksia avaava joutuu joskus pitkään kaivelemaan käännettävän kielen vanhoja kerroksia. Ajattelin, että tämän täytyy olla Selkoraamatun lopetus. Siinä ei käytetä vaikeita käsitteitä eikä monimutkaisia lauseita. Kirjoja ovat kustantaneet BTJ Avain, Kehitysvammaliiton Opike ja Lasten Keskus. Poimin mustikat aina käsin. Hän on yli 30 vuoden aikana tehnyt noin 80 selkokielistä ”käännöstä” tai suoraan selkokielelle kirjoitettua tekstiä. Pertti Rajala on päätyönään Satakunnan maakuntaliiton johtaja. Juha Pihkala Kuva: Matti KarPPinen Pertti rajala Kuva: Pertti raJalan alBuMi Olen kulkenut viime viikot mustikkametsässä aivan hurmiossa. Selkokielisten tekstien muokkaaminen tai kirjoittaminen on henkireikä arkityölle. – Selkokielelle piti muokata myös Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteko. Sitä tarvitaan reformaation juhlavuonna 2017. Hengellisen ja teologisen kirjallisuuden kääntäjät ovat yhtä lailla erikoisosaajia kuin teknisten tai luonnontieteellisten tekstien suomentajat. Marjastaessani koen taistelevani täydellisyyttä tavoittelevien varpujen vapautusliikkeessä, helpottavani niiden taakkaa. Pertti Rajala on koulutukseltaan muun muassa kehitysvammaisten erityisopettaja. – Se ei ole varsinaista kääntämistä, vaan uudelleen kertomista. Jotkut mustikanvarvut kantavat niin valtavasti hyvää hedelmää, että viistävät läkähtyneinä maata. Lasten ollessa aivan pieniä pakenin usein uupumusta ja vaikeuksia metsään. Parhaillaan hänellä on teossa Lutherin elämänkerta. – Siellä oppi, että kaunis käännös ei yleensä ole tarkka Kääntäjä on tekstien tulkki KÄÄNNöSTYö Hengellisen tai teologisen tekstin kääntäminen vaatii syvällistä aiheen ja kielen erityisosaamista. – Ilmestyskirja oli vaikein, kunnes tajusin että se päättyy kristinuskon taivasnäkyyn. Sen tekeminen oli oikeasti haasteellista. Näin jaksaa pitkään! Kun viimeksi piipahdimme metsään, perheemme nuorin tyttö hihkui: ”Täällä on niin isoja mustikoita, että voisin vaikka pyörtyä. Kotimaa 13.8.2015 18 YHDESSÄ NOJATUOLI Biologi, piispa, teologian tohtori ja maakuntaliiton johtaja kertovat omista kokemuksistaan kielen ja kirjallisuuden parissa. Pertti Rajala on tehnyt myös lukuisia pienelämänkertoja sekä maailman että Suomen merkkihenkilöistä. Määräänsä enempää ei kukaan jaksa kantaa, ei edes hyvää hedelmää! Mustikoiden poiminta on ollut minulle koko aikuisuuteni ajan myös hermolepoa ja mielialalääkettä. Tuuppaan sen keskelle marjamättäitä ja istun keräten marjat ympäriltä. Pienen kielialueen asukas on riippuvainen kääntäjien taidoista. Kuljetan metsällä mukanani kevyttä, muovista pallia. Halusin että selkokielelläkin kerrotaan, kuinka suomalaiset ovat sotineet järkyttävästi keskenään. En ole vielä koskaan 42 elinvuoteni aikana nähnyt näin valtaisia marjamääriä. Sormien työskennellessä hankalat ajatukset selkenevät, mieli asettuu ja asiat saavat oikeat mittasuhteet. Toisaalta minut on vallannut välillä myötätunnonsekainen sääli. Se oli vahva hengellinen kokemus. Raamatun kertominen selkokielellä oli paljon helpompaa. Sitten siirrän pallia hiukan ja jatkan taas. Ensimmäiset selkokieliset tekstinsä hän teki jo 1980-luvulla. Raamattu kääntyi selkokielelle puolivahingossa. Onneksi mua ei silti huippaa! Vitsi miten näissä varvuissa on tungosta.” Käykää tekin kurkkaamassa! EMILIA KARHU emilia.karhu@kotimaa.fi Läkähtyneiden varpujen vapautusliike. Toista on hänellä, joka on syntynyt suuren maailmankielen keskelle. Nykyäänkin saan mustikkametsästä iloa ja elämänvoimaa. Sormin poimittu marja on heti käyttövalmista. Vanhasta testamentista muokkautui Jumalan kansan vaellus ja kokonaisuus täydentyi Raamattu kertoo -osalla. Hänen tarvitsee vain kävellä oikealle hyllylle ja kaikki vuosatojen aikana syntyneet hengelliset aarteet ovat saatavilla. – Minulle läheisin työ on ollut Helmi Haapasen sisällissota. Hän luonnehtii työtään mukauttamiseksi. Pojat viihtyivät siellä konttausiästä alkaen leikkien, kiipeillen ja seikkaillen. Menetpä Etelä-Suomessa minne tahansa, missä muutamakin varpu töröttää, siellä odottaa sininen kulta. Välillä toki jaloittelen kyykkien ja kumarrellen. On paljon mukavampaa olla pitkään metsän suojissa kuin tapella roskien kanssa keittiössä tai pihapöydän ääressä. Hän oli tätini, joka hoiti minua pienenä ja kertoi paljon ”kapinan ajasta”
Apologian kustansi Kirjapaja ja toiset kirjoitukset Teologinen kirjallisuusseura. – Oli pengottava kielen historiaa, jotta Lutherin tarkoittama ajatus siirtyisi oikeana tähän aikaan. Hän ehdottaa itse käännöshankkeita kustantajille, kuten Sleylle tai Kirjapajalle. Minulla on pienet lapset, ja osa-aikainen työ sopii tähän elämänvaiheeseen. Kaksi muuta kirjoitusta ovat paljon opillisempia ja jo niiden nimet kertovat, mihin niitä tarvittiin. Raamatunkäännöksen ohella hän oli mukana kääntämässä Tunnustuskirjoja ja teki Lutherin katekismuksista peruskäännöksen 1500-luvun saksasta. Hän kuuluu koko ajan hupenevaan luonnonvaraan, klassisen lyseon käyneisiin miehiin. Hänen teksteissään saa keskittyä kieleen toisella tavalla kuin tietokirjallisuutta kääntäessä. – Ensimmäinen teologian ja biologian väliin sijoittuva käännös oli Alister McGrathin Dawkinsin jumala. Jos ostajakunta jää liian pieneksi, kirja jää julkaisematta. – Apologiassaan Tertullianus ei käytä yhtään Raamatun kohtaa, koska antiikin ajan kuulijoille niillä ei ollut todistusvoimaa. Kuulin kirjan ilmestymisestä vähän mutkan kautta ja tarjouduin sen kääntäjäksi. Ghiselli ei pidä itseään varsinaisena kääntäjänä, vaikka tekee käännöksiä ruotsista, saksasta ja jopa latinasta. Aihe osoittautui niin kiinnostavaksi että hän tarjoutui kääntämään lähdetekstinsä Lutherin selitys Marian kiitosvirrestä. Minusta kirja on loistava esitys teologian keskeisistä kysymyksistä. Kirsi Nisula on koulutukseltaan biologi, jota kiinnostaa erityisesti tieteen ja uskon välinen suhde. Ilman sitä kunnon keskustelua ja väittelyä ei voi syntyä. Hän tutki pro gradu -työssään Martti Lutherin käsitystä Neitsyt Mariasta. – Stinisseniä pitäisi kääntää lisää, samoin Bernhardin Laulujen laulun selitys olisi hauskaa saada suomeksi. Hän osasi perustella sanottavansa kuten lakimies puolustaa asiakastaan. KrisKaunis käännös ei yleensä ole tarkka eikä tarkka käännös välttämättä kaunis. – Omalla tavallaan kiinnostava oli Nabeel Qureshin Etsin Allahia – löysin Jeesuksen. Antoisin käännöstyöni tähän mennessä on ollut C.S. Lewisin Kasvoista kasvoihin. Seuraavaksi Anja Ghiselli kääntää 1100-luvulla eläneen Bernhard Clairvauxlaisen tekstejä. Saksan ohella Juha Pihkala kääntää sujuvasti latinasta ja myös kreikasta. Työn alla on parhaillaan saman tekijän Miracles. Teologista taustaa antaa aviomies, joka on teologian tohtori. – Tertullianus oli koulutukseltaan juristi ja reettori, puhetaidon opettaja. Hän kääntää pääosin Kirjapajalle. Heitä ei poikalyseoiden lopettamisen jälkeen enää valmisteta. Toistaiseksi tärkeimpänä ja antoisimpana käännöksenään Ghiselli pitää Wilfrid Stinissenin Tosi ihminen -kirjaa, joka ilmestyi viisi vuotta sitten. Kotimaa 13.8.2015 YHDESSÄ 19 tinuskon puolustus Apologeticum ja kaksi lyhyempää kiistakirjoitusta antavat Pihkalan mukaan hyviä eväitä myös nykyiseen keskusteluun. Hänen kielensä on hyvin sävykästä ja vivahteiden välittäminen suomeksi on ollut hauskaa ja vaativaa. Silloin ei käännä vain sanasta sanaan, vaan kirjoittajan ajatusmaailma siirtyy kielestä toiseen. Kirsi Nisulan mielestä kiinnostavinta kääntäjälle on päästä kirjoittajan mielen ja ajattelun sisään. – Kustantajan pitää aina miettiä, onko käännettävä teos myyvä vai tärkeä. Periaatteet harhaoppisten arvioimiseksi ja Vastakirjoitus Prakseaalle ovat kirkon varhaista opinmuodostusta. – Stinissenin ajattelu nousee mystiikan teologiasta ja hän kirjoittaa asioista sielunhoidollisesti ja ymmärrettävästi. Teologian tohtori Anja Ghiselli aloitti kääntämisen 1980-luvulla. Hän käsittelee muun muassa luomista, pelastusta, pyhitystä ja syntiä klassisen teologian tavalla. Sirkku NYSTröm eikä tarkka käännös välttämättä kaunis. Eläkevuosina Juha Pihkala on kääntänyt 200-luvun taitteessa eläneen kirkkoisä Tertullianuksen tekstejä. Kirja opetti paljon islamista. Ensi syksynä Juha Pihkalalta ilmestyy käännös 1400-luvulla eläneen, mutta paljon aikaansa edellä olleen matemaatikon ja teologin Nicolaus Cusanuksen tekstejä. – Se on helmi Lutherin tekstien joukossa ja kirjoitettu sen ajan Mittelhochdeutsch-saksaksi. Anja Ghiselli KuvA: JAni LAuKKAnen Kirsi nisula KuvA: Kirsi nisuLAn ALbumi K uvitu s : K A r o Liin A Per tA mo. Niissä Tertullianus sanoo muun muassa, ettei Raamatusta kannata ryhtyä väittelemään, jollei keskustelua rajata yhteiseen tulkintakehykseen. Sen sijaan hän pani peliin koko väittelyja vakuuttamistaitonsa
Palvelen esimerkiksi jumalanpalveluksessa tekstinlukijana tai kolehdinkerääjänä. tensuojeluliitto ovat olleet minulle tärkeitä. Siitä lähti liikkeelle taipaleeni vapaaehtoistyön parissa. Jaksan tehdä vapaaehtoistyötä koska se antaa minulle niin paljon. 50 min). Pakistanissa työskennellyt ja henkeä salpaavassa liikenteessä 18 vuotta sukkuloinut Eeva-Liisa tuli maallisen matkansa päähän, kun törmäsi toiseen pyöräilijään alikulkutunnelissa, kotipaikkakunnallaan Kiuruvedellä. Haapajärven yhteiskoulun ylioppilasta houkuttelivat historian tai agronomin opinnot, mutta teologia voitti. Vastasin että kyse ei ole viitsimisestä, vaan jostakin muusta. PErHEuutiSEt Minua on pyydetty vuosikymmenien aikana mukaan moniin hengellisiin suuntauksiin. Konsertin jälkeen jatkot srk-talossa. Matkatavarat voi jättää hotellin tavarasäilytykseen. Ne kiitokset ovat tulleet sydämestä. klo 15.30 Lähdemme kohti Koplia. Esa Ruuttunen laulaa, Pete Vuorio urut ja säestys. Kierros jatkuu neuvostoajan hengessä, ajamme läpi Kalamajan ja Koplin. Tätä kutsumustaan hän sai toteuttaa luoteisessa Pakistanissa, pedagogisesti haastavissa oloissa. Eläkkeellä Eeva-Liisa oli mukana Kiuruveden seurakunnan elämässä, muun muassa lähetysjohtokunnan puheenjohtajana, kirkkokuoron aktiivina, Herättäjäyhdistyksen toimissa ja sururyhmän teologina. Olen tehnyt vapaaehtoistyötä seurakuntien lisäksi muuallakin. Matka jatkuu bussilla Viimsiin (n. Silloinkin minun oli pari kertaa viikossa päästävä seurakunnan vapaaehtoistyöhön. 2. Käytännössä se oli Jumalan sanan viemistä haavoittuneille laulamalla tai lausumalla. kerroksen KGB-museoon (kesto n. päivä klo 11.30 Viking XPRS lähtee Tallinnaan. Olen iloinen ja ylpeä kirkosta vaikkapa silloin kun osallistun mieheni kanssa jumalanpalvelukseen. 30 min) Rannarahva-museoon. Liikunta on aina ollut tärkeä osa elämääni. On ihmeellistä, miten aikaa auttamiseen löytyi silloinkin kun olin vielä töissä. Iltapäivä aikaa ostoksille yms. Muun muassa sotaveteraanit ja Mannerheimin LasAuttamisen veteraani vaPaaEHtOiSEna Lahja Salminen korostaa yhdessä tekemisen merkitystä. Vastaanotto oli aina hyvin lämmin. Olen edelleenkin mukana monenlaisissa tehtävissä. Eeva-Liisa toimi Nowsheran ja Risalpurin koulujen opettajana ja rehtorina ja taisteli pontevasti vähemmistölasten oikeuksien puolesta. Lähdin vapaaehtoistyöhön, koska asuin jatkosodan aikana Kangasalla ja koulumme yläkerta toimi sotasairaalana. Olin silloin 15-vuotias. Tapio n iemi Neuvostoajan Tallinna 2 pv (1 yö) 12.9.–13.9.2015 Tervetuloa aikamatkalle Tallinnaan. Nautimme snapsit sillileivän ja kahvin kanssa. Jos olemme pyhäpäivänä Lempäälässä, niin menemme aina omaan kirkkoomme. Omatoiminen siirtyminen satamaan. Oppilaina ja työtovereina olivat köyhät ja sorretut, entisten kastittomien jälkeläiset. Olen sanonutkin Jumalalle, että käytä minua niin kauan kuin tarvitset. Yhteistyö seurakunnan työntekijöiden kanssa on aina sujunut oikein hyvin. Olen aina yrittänyt olla välitön ihmisiä kohtaan, ja myös he ovat suhtautuneet minuun samalla tavoin. Monet muistavat hänen ihmisläheisen ja avaran opetuksensa, joka pohjautui suureen tietomäärään ja syvään luottamukseen, että taivaallinen Isä tietää, missä lapsiaan voi parhaiten käyttää.’’ Viimeisinä työvuosinaan hän velvollisuudentuntoisena jätti omimman alueensa ja siirtyi Lähetysseuran henkilöstöjohtajaksi 1995–2001. Matkan hinta/hlö 179 € + toimitusmaksu 10 €/tilaus Lisämaksusta: • ateriat laivalla • liityntäkuljetukset Helsinkiin • 1 hh +50 € Matkan hintaan sisältyy: • laivamatkat Hki-Tall-Hki Viking XPRS:llä • infotilaisuus laivalla • majoitus Original Sokos Hotel Virussa 2 hh aamiaisella • välipala • lounas • ohjelma kohteineen ja sisäänpääsyineen Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. Olen saanut paljon enemmän mitä olen antanut. Varsinaiselta työnantajalta piti kysyä lupa hoitaa seurakunnan asioita ruokatunnilla. Korostan aina yhdessä tekemisen merkitystä. Kerrankin Lempäälän seurakunta oli kolme kuukautta ilman yhtään diakonia ja minä toimin tuuraajana. klo 11.00 Tutustumme opastetusti hotellin 22. ann-CHriStinE MarttinEn Kirjoittaja on Eeva-Liisa Multalan ystävä ja työtoveri tEOLOGiaSSa taPaHtuu KuOLLEEt Lahja Salminen, 87, Lempäälästä, on toiminut vapaaehtoisena kahdeksalla vuosikymmenellä. Pelkästään Lempäälän seurakunnassa olen tehnyt sitä 60 vuotta. Hän sitten varmaan ottaa minut pois. Matkaisäntä kertoo matkan kulusta sekä käydään läpi Viron historian “lyhyt oppimäärä“. Me kaikkihan olemme jollakin tavalla Herran käytössä. Juomat maksetaan itse, kortti käy. klo 16.30 Viking XPRS lähtee Helsinkiin. Matkaohjelma: 1. Akateemisten vapaaehtoisten lähetysliiton (AVL) kautta hän tutustui Lähetysseuraan, muttei kuitenkaan itse suunnitellut lähtevänsä lähetystyöhön: Suokoon Jumala, etten ikipäivinä lähde! Toisin kävi. klo 19.00 Saapuminen Helsinkiin. Eeva-Liisalle niin tyypillinen huumorintaju oli joskus koetuksella, varsinkin, kun hän toimi Peshawarin hiippakunnan talousjohtajana. Tutustumme Viron ja Tallinnan neuvosto-aikakauteen ja käymme ”salaisissa paikoissa”, joissa ei normaalilla turistikierroksella käydä. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana toimii Tarja Haapala. Tervetulotilaisuus laivan kokouskannella, kansi 7. Tervetuloa! annikki ja Tapio niemi. Ve S a Keinonen Lahja Salminen aloitti vapaaehtoistyön 15-vuotiaana. Huoneen luovutus klo 12. klo 15.00. Vierailu kestää noin tunnin. klo 17.30 Lähdemme hotellille, majoitus Original Sokos hotel Viruun. n. Kotimaa 13.8.2015 20 YHDESSÄ EEva-LiiSa MuLtaLa Heinäkuun 19. Matkaisäntänä toimii Viron hyvin tunteva, MTV:stä tuttu toimittaja Ollijuhani Auvinen. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi Kotimaan matkaklubi. Asioita ei saa yksin aikaan. Vuosien saatossa moni on tullut kiittämään siitä, että olen jollakin tavalla pystynyt auttamaan. Perheessämme oli neljä lasta. päivä Aamiainen hotellissa. Mutta luterilaisuus on aina riittänyt. Hän haluaa edelleen palvella muita monenlaisissa tehtävissä. Saan ajan riittämään nykyisin hyvin koska olen eläkkeellä . päivänä 2015 Eeva-Liisa Multalan perhe, työtoverit ja ystävät saivat muistutuksen elämän rajallisuudesta. Se on ihana, oma kirkkoni. Eeva-Liisa syntyi Oulun läänin Pyhäjärvellä 12.11.1938. Niitä hän tarvitsi Peshawarin hiippakunnan koulutyön johtajana, kouluttajana ja tarkastajana. Opettajan ja luokkakaverini kanssa kävimme tekemässä murheentorjuntaa potilaille. Vuoteen 1975 toimin maalaistalon emäntänä, ja työtä oli paljon. Jumala on antanut minulle myös hyvän terveyden. vESa KEinOnEn 80 VUoTTa Kiitollisina 80 vuoden elämänmatkasta kutsumme Teitä Ystävät konserttiin Laitilan kirkossa la 29.8. Joku kysyi juuri minulta, kauanko viitsit tehdä tätä työtä. Liityntäkuljetuksen kotimaassa lunastaneet voivat laittaa laukut satamassa bussiin klo 14.30-15.30. Muslimikulttuurin tuntijana ja diplomaattina hän rakensi viranomaisiin välittömät suhteet. Koplissa myöhäinen lounas Bar Derevyaskassa. Olen kokenut onnistumisen iloa erittäin paljon. Mentorin ja opettajan työ jatkui Suomessa Lähetysopiston rehtorina 1987–1994. Laivassa tulee olla viimeistään 20 min. Eeva-Liisa oli sielultaan opettaja. Talo ei kaatunut kun olin poissa. Ilta vapaata. ennen laivan lähtöä. Majoitumme Original Sokos Hotel Viruun, jossa tutustumme myös KGB-museoon. n. Mahdolliset muistamiset Herättäjä-Yhdistyksen merkkipäivätilille FI26 1095 3000 0135 89 tai kirkossa kolehtiin nuorisoja lähetystyöhön. klo 14.00 Saapuminen Tallinnaan, paikallisopas ja bussi vastassa satamassa